Rannikkotykistökoulu 10 vuotta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Rannikkotykistökoulu 10 vuotta"

Transkriptio

1 22. VUOSIKERTA JOULUKUU 1979 N:o 4 Rannikkotykistökoulu 10 vuotta RTK 10 VUOTTA RTK:n MENNEISYYS JA TULEVAISUUS RANNIKKOTYKISTÖSÄÄTIÖ TURUN RANNIKKOTYKISTÖ RYKMENTTI 40 VUOTTA RT:n JOUKKO-OSASTOT

2 Pientalossa riittää lastulevyseinä erottamaan alkovit ja autotallit. Kerromme nyt erittäin tärkeän uutisen lastulevyn käytöstä. Pientalojen osastoiva seinä on yksi vaativista seinärakenteista, joihin tarvitaan B 30 -palonkestoluokan seinälevy. Valtion Teknillinen Tutkimuskeskus pani lastulevyn polttokokeeseen ja selvitti, että lastulevyrakenne täyttää hyvin tämän B 30 -palonkestovaatimuksen. Nyt ei ole siis mitään estettä rakentaa lastulevystä pientalojen osastoivatkin seinät. Ja tärkein osastoiva seinä on se joka erottaa autotallin asuintiloista. On miellyttävää, että lastulevy on hyväksytty. Mutta vielä miellyttävämpää on, että lastulevy on varsin haluttu seinälevy. Ja siihen on tarvittu vertaansa vailla oleva etu: hinta. Lastulevy on kotimainen tuote, jonka edullinen hinta perustuu saha- ja vaneriteollisuudelta jäävän puuaineksen käyttöön. x Näin teet osastoivan seinän: X LASTULEVY 15 mm PUURUNKO 95 x 45 k 600 TARVITTAESSA LÄMPÖERISTE Tilaa Suomen Lastulevy-yhdistyksestä VTT: n palotekniikan laboratorion tutkimusseloste A 9128/78! Suomen Lastulevy-yhdistys Opastinsilta8 B, Helsinki 52, puh Suomen Lastulevy-yhdistyksen jäsenyritykset: Enso-Gutzeit Osakeyhtiö, Isku-Yhtymä Oy, Koskisen Oy, Metsäliiton Teollisuus Oy, Oulu Osakeyhtiö Saastamoinen Yhtymä Oy, Oy Wilh. Schauman Ab, G.A. Serlachius Oy, SOK Kaluste-ja Rakennustarviketeollisuus. PcllosOy, RANNIKON PUOLUSTAJA N:o vuosikerta Rannikkotykistön Upseeriyhdistyksen, Rannikon Puolustajain Killan ja Rannikkotykistökoulun tiedotuslehti. Toimitusneuvosto Kenrm A Kantola puhjoht Ev M Lappalainen Pääjoht E Tuuli Ev O Lyytinen Prof P Vähäkallio Evl J Karvinen Ylil K Mälkki Päätoimittaja Maj A Kilpinen Toimittajat Kapt M Mäkinen Päätoim R Telaranta Taloudenhoito Ylil V Markkanen puh Osoiteasiat Kapt M Mäkinen PE puh Ilmoitukset PS-Mainos, Mannerheimintie Helsinki 25, puh Ilmoitusaineisto: Offsetaineisto Kirjapaino T A Sahalan Kirjapaino Oy Helsinki 1979 Uudelle vuosikymmenelle Rannikkotykistöaselaji aloittaa uuden vuosikymmenen luottavaisin mielin. Pitkän suunnittelu- ja kehittämistyön tuloksena tulee aselajimme materiaalinen valmius 1980-luvun aikana pääosin saavuttamaan parlamentaaristen puolustuskomiteoiden suositusten mukaisen suoritetason. Suoritevaatimusten saavuttaminen edellyttää myös modernin rannikkopuolustusjärjestelmän käyttöönottoon ja ylläpitoon sitoutuvan henkilöstön koulutustason ja lukumäärän nostamista luvun tekniikan huoltoon ja ylläpitoon mitoitettu henkilöstö ei tule mahdollistamaan luvun korkealuokkaisten teknillisten järjestelmien täysipainoista käyttöä. Aselajimme kehittämisen painopiste tulisikin seuraavan vuosikymmenen aikana olla henkilöstön koulutustason kohottamisessa sekä ylläpito- ja huoltohenkilöstön lukumäärän lisäämisessä tämä koordinoituna systemaattisesti jatkuvan materiaalisen kehityksen kanssa. Puolustusvoimien koulutuspäällikkö ja aselajimme tarkastaja ilmaisivat molemmat Rannikkotykistökoulun kymmenvuotisjuhlaan liittyen luottamuksensa sekä aselajikoulumme että rannikkotykistöaselajin haluun ja kykyyn selviytyä kunnialla tulevan vuosikymmenen mukanaan tuomista tehtävistä. Olkoon rannikkotykistö sille osoitetun luottamuksen arvoinen luvun rannikkotykistö on terästä, merta, saaristoa ja tekniikkaa. 3

3 Koulutuspäällikön tervehdys Rannikkotykistökoulun 10-vuotisjiihlassa "Teräksisen aselajin henki ja toimintakyky on paljolti teidän varassanne'' Tarkastajan saatesanat RtK:n toiselle vuosikymmenelle Kenrl P Multanen johtaa puolustusvoimien koulutusta. Hänen sanansa RtK:n koulutushallissa 120 Canettykin äärellä asettivat korkeat tavoitteet koulun toisen vuosikymmenen koulutustoiminnalle. Rannikkotykistökoulu on puolustusvoimiemme nuorin aselajikoulu. Se on vasta vuosikymmenen ajan antanut koulutukselliset perusteet rannikkotykistön joukkoosastojen jokapäiväiselle koulutustoiminnalle. Toimintaedellytykseltään suhteellisen vaatimattomasta alusta on kehittynyt kymmenvuotisen toimikautensa aikana koulutustuloksista tunnustettuun tehokkuuteen yltänyt sotilasopetuslaitos. Alkava toinen vuosikymmen on rannikkotykistökoululle voimakas haaste. Rannikkotykistöaselajin merkittävä teknillinen uusiutuminen ja modernisointi sijoittuu 1980-luvulle. Samassa yhteydessä on koululle siirretty maavoimien organisaatiotarkistukseen liittyen uusia toimia ja virkoja. Rannikkotykistökoululle on täten luotu henkilöstön osalta edellytykset suoriutua tulevan vuosikymmenen vaativista opetus- ja aselajin kehittämistehtävistä luku edellyttää Rannikkotykistökoululta kykyä ja uskallusta ennakoida rannikkotykistöaselajissa tapahtuvat henkilöstörakenteen muutokset. Lisääntyvän teknillisen koulutuksen sekä operaatiotaidon ja taktiikan opetuksen harkittuun tasapainottamiseen opetusohjelmissa on lähitulevaisuudessa löydettävä eri koulutustasot huomioonottava ratkaisu. Kaukonäköisesti ja ammattitaidolla koulutettu henkilökunta ja reservin päällystö tekevät rannikkotykistöstä tehokkaasti toimivan modernin rannikkopuolustusjärjestelmän. Tämän järjestelmän jatkuvaan toimintakykyyn perustuu rannikkopuolustuksen rauhanajan valmius alueellisen koskemattomuutemme suojaamiseen ja kyky tarvittaessa yhteistoiminnassa muiden puolustushaarojen ja aselajien kanssa torjua meritse valtakuntamme alueelle suuntautuvat hyökkäykset. Kuluneen vuosikymmenen aikana osoitettujen tulosten perusteella uskon Rannikkotykistökoulun vastakin kunniakkaasti suoriutuvan vaativasta tehtävästä. Toivotan Rannikkotykistökoululle onnea ja sitkeää uutteruutta tulevalle vuosikymmenelle. Rannikkotykistökoulun henkilökunta ja eri kurssien oppilaat. Lähes kymmenen vuotta kestäneen yhtämittaisen joukkoosastokauteni aikana olen käytännön työssä linnakkeilla ja esikunnissa seurannut koulun opetustyön tuloksia sekä sen antamien virikkeiden soveltamista arkipäivän elämään. Rannikkotykistökoulu on kymmenvuotisen toimikautensa aikana luonut vankan pohjan aselajimme toiminnoille ja kehittämistyölle. Tulevan vuosikymmenen koulutuksellinen tuotos olkoon yhtä käyttökelpoinen luku edellyttää opetuksen mukauttamista aselajimme teknilliseen kehitykseen ja koulutusrytmin muutokseen. Kokeilukäyttöön tulevan varusmiesten koulutusjärjestelmän asettamat tavoitteet kulminoituvat Rannikkotykistökoulussa. Koulun on tuotettava käytännön johtajatehtäviin linnakkeilla pystyviä ja päteviä upseerikokelaita. Tämän koulutuksen tuottona on aselajimme kyky täyttää meille jo rauhan aikana käsketyt valvonta- ja suojaamistehtävät. Tehtävien täyttämisen ja asetetun suoritetason ylläpitämisen edellytyksenä oleva materiaalinen valmius saavutettaneen pääosin tulevan vuosikymmenen aikana. Luodun rannikkopuolustusjärjestelmän käyttö- ja ylläpitohenkilöstön koulutus on ensisijaisesti Rannikkotykistökoulun vastuulla. Teoreettisen ja käytännön opetuksen niveltäminen toisiinsa joukkoosastotasolla toteuttamiskelpoiseksi kokonaisuudeksi mahdollistaa vasta tekniikan ja lukumääräisesti alimitoitetun henkilöstömme rationaalisen käytön jokapäiväisessä työssä. Rannikkotykistökoulu on aselajimme näyteikkuna. Rannikkopuolustuksen asema kahden, jopa kolmen elementin rajalla on ulkopuoliselle usein vaikeaselkoinen. Koulun tehtävänä on selkiinnyttää muissa sotakouluissa annettavan opetuksen yhteydessä aselajimme asema alueellisessa puolustusjärjestelmässämme niin paikallisella kuin alueellisellakin tasolla luvun Rannikkotykistökoulu on aselajimme koulutusjärjestelmän kulmakivi. Sen opetustaito näkyy joukkoosastojemme valmiudessa täyttää niille käsketyt tehtävät. Rannikkotykistöaselaji purjehtii teknillisen kehittymisensä osalta myötätuulessa. Tämä on osoitus siitä, että asemaamme ja merkitystämme "Etulinjan joukkona" arvostetaan. Toimintaedellytystemme parantumisen myötä meiltä odotetaan aivan oikeutetusti myös parempia suorituksia. Otamme haasteen vastaan avoimin ja päättäväisin mielin. Toivotan koulun henkilökunnalle ja oppilaille onnea ja menestystä tulevalle vuosikymmenelle. Teräksisen aselajin henki ja toimintakyky on paljolti teidän varassanne. Rannikkotykistön tarkastaja kiinnittää RtK:n huomiota teoreettisen ja käytännön koulutuksen niveltämiseen toisiinsa. Toimintaedellytysten paraneminen edellyttää oikeutetusti myös kehittyvää suorituskykyä. Aselajin henki on paljolti RtK:n varassa. RANNIKKOTYKISTÖ ON TERÄSTÄ 4 5

4 Rannikkotykistökoulu 10 vuotta Rannikkotykistökoulu vietti 10- vuotisjuhlaansa koulun tiloissa Santahaminassa arvovaltaisen kutsuvierasjoukon läsnäollessa. Koulutushallissa vietetyssä päiväjuhlassa palkittiin "Suomalainen upseerikoulutus 200 vuotta" -mitalilla tai "200-vuotisjuhlateoksella" rt:n upseerikoulutukseen eri vuosikymmenien aikana osallistuneita rannikkotykkiväen kouluttajia. Tuleva vuosikymmen oli sekä tervehdysten että juhlaesitelmän pääaihe. Rannikkotykistökoulu voi luottavaisin mielin lähteä toiselle vuosikymmenelleen. RT ON TERÄSTÄ Eturivin juhlayleisöä. Oikealta: kenrl Multanen, evl Knuuttila, kenrl Valve, kenrl Pajula, kenrm Kantola, kenrm Karvinen, ev Kurki, rva Österlund. Alakuvassa kenrl Valve luovuttaa Rt-säätiön stipendin RtKille. Yläkuvassa vasemmalla toimiupseereiden edustajat onnittelemassa RtK:a. Puhumassa ltn M Ahonen, SIRtR. Keskellä: Johtorenkaan ja Helsingin Killan edustajat vastaanottamassa "200- vuotisjuhlateosta" Evl J Karviselta. Alakuvassa sotakoulujen johtajien onnittelun vistö. Yllä: Sotmest Taneli Osa kädessään juuri luovutettu upseerikoulutuksen juhlavuoden mitali. 6 7

5 Rannikkotykistö koulu Katsaus historiasta nykypäivään sekä tulevaisuuden näkymiä Everstiluutnantti Petteri Knuuttila nimitettiin RtK:n johtajaksi Sitä ennen hän toimi projektisihteerinä PE:n rannikkotykistötoimistossa. Evl Knuuttila on aikaisemmin palvellut opettajana ja eri kurssien johtajana sekä MeriSK:ssa että RtK:ssa. Hän on lisäksi palvellut VaaRPsto:ssa ja HanRPstorssa. MeriSK:n hän suoritti vuosina ja SKK:n vuosina SKK TO ja SKK MSL. Vaikka Rannikkotykistökoulu itsenäisenä aselajitarkastajan alaisena sotilasopetuslaitoksena onkin iältään vasta 10- vuotias, on rannikkotykistön upseerikoulutusta annettu itsenäisen Suomen ensi vuosista lähtien. Koulutus oli välttämätöntä, sillä edustihan rannikkotykistö erittäin huomattavaa osaa siitä tykistöstä, joka vuonna 1918 jäi haltuumme. Sensijaan rannikkotykistöä tuntevaa päällystöä oli vain kourallinen. Rannikkotykistöllinen upseerikoulutus on muotoutunut nykyiselleen usean kehitystä rikastaneen vaiheen läpikäyneenä. Näitä voidaan tarkastella esim. seuraavasti: 1920-lukua rannikkotykistön päällystö- ja alipäällystökoulutuksen muotoutumiskautena, aikaa MeriSK:n yhteyteen keskitetyn rannikkotykistön upseeri-, kadetti-, aliupseeri- ja reserviupseerikoulutuksen merivoimakautena, aikaa kokeilukokoonpanoisena yleistykistövaiheena, aikaa lähtien itsenäisenä aselajitarkastajan alaisena sotilasopetuslaitoskautena. Kukin näistä kausista on vaikuttanut omaleimaisesti aselajimme upseeriston koulutusj ärj estelyihin. Rannikkotykistön päällystön ja kanta-alipäällystön koulutus luvulla Aktiiviupseerikoulutuksessa päästiin säännöllisiin oloihin jo vuonna 1919, jolloin kadettikoulu perustettiin. Koulutus oli kuitenkin yleissotilaallinen. Aselajinsa peruskoulutusta vaille jääneinä rannikkotykistön upseerit eivät ilman jatkokoulutusta olleet päteviä oman aselajinsa kouluttaja- ja johtajatehtäviin. Kadettikoulussa oli tosin Merisotakoulun 32. Kadettikurssi vuonna 1962 matkalla Presidentin linnaan. Kurssia johtaa kaptl V Palatsi takana kadkers M Kaitila ja kadpursim S Visa sekä rt-linjan johtaja ylil P Väyrynen. Kuva: Aki vuodesta 1922 toiminut verrattain itsenäisesti merikadettiosasto, mutta vasta vuonna 1927 tämä laajennettiin rannikkotykistö- ja laivastolinjat käsittäväksi meripuolustusosastoksi. Vuonna 1929 rannikkotykistö sai ensimmäiset aselajin peruskoulutuksen saaneet upseerinsa Katajanokalla Linnankuja 4:ssä koulutusta antaneesta meripuolustusosastosta. Kuriositeettina mainittakoon, että vuodesta 1928 rannikkotykistö on saanut Sotakorkeakoulun sotateknillisen osaston suorittaneita upseereita. Heidän johdollaan toimeenpannuilla ase- ja ampumakursseilla perehdytettiin kenttäpuolella toimivat upseerit ase- ja ampumatekniikan salaisuuksiin. Reserviupseerikoulutus puolustusvoimissamme aloitettiin kolme kuukautta kestäneellä kurssilla, jonne oli komennettu 8 asevelvollista myös rannikkotykistöstä. Koulutus palveli lähes yksinomaan jalkaväen tarpeita. Kahdeksannelta reserviupseerikurssilta alkaen erotettiin kurssin loppupuolelle kenttä- ja rannikkotykistössä palvelleet omaksi hevosvetoiseksi patteriksi, jonka koulutus jatkui kuukautta muita pitempään. Osittaista aselajinsa erikoiskoulutusta ryhdyttiin rannikkotykistön oppilaille antamaan vasta vuonna 1927, jolloin Haminan RUK:n kenttätykistölinjan yhteyteen perustettiin rannikkotykistöjaos. Rannikkotykistökoulutusta lisättiin asteittain, kunnes 17. kurssin oppilaat määrättiin ilmoittautumaan Suomenlinnassa alkavaan RUK:n meripuolustusosastoon. Parhaan rannikkotykistöllisen koulutuksen saivat aselajin kanta-aliupseerit. Heidän kouluttamisekseen tehtiin vuoden 1922 alussa päätös "Rannikkotykistön Aliupseerikoulun" perustamisesta. Tätä, kuten muidenkin aselajien kanta-aliupseerikouluja, kutsuttiin kapitulanttikouluksi sen johdosta, että oppilas sitoumuksella sitoutui palvelemaan aliupseerina armeijassa. Koulu sijaitsi Suomenlinnan Länsi-Mustasaarella vanhoissa kasarmeissa aina vuoteen 1936 asti. Kurssi kesti alkuvuosina 11 kuukautta. Kuri oli koulussa kova ja "santsi" 8 9

6 yleistä, mutta opetus perusteellista. Olihan opettajana ja koulun ensimmäisenä johtajana 6" rannikkokanuuna Canetin kalustokirjan tekijä. Mutterin tarkkuudella oli 152/45-Canet hallittava. Koulun nimi muutettiin vuosien vaihteessa Meripuolustuksen kapitulanttikouluksi, minkä aiheutti rannikkotykistön ja laivaston yhtyminen yhteisen johdon alaiseksi meripuolustukseksi. Koulua tällöin uudelleen organisoitaessa siihen liitettiin myös laivastolinja. Rannikkotykistökoulutus Merisotakoulussa vuosina Laivaston ja rannikkotykistön yhtyessä meripuolustukseksi liitettiin Suomenlinnassa toimintansa aloittaneeseen MeriSK:uun Kadettikoulun meripuolustusosasto, Reserviupseerikoulun meripuolustusosasto ja Meripuolustuksen kapitulanttikoulu. Tällöin tuli mahdolliseksi systemaattinen ja pitkäjänteinen koulutus reserviupseerikurssilta aina esiupseerikurssille asti, kun MeriSK oli puolustushaaransa kehityksestä vastuussa olevan Meripuolustuksen päällikön alainen. Koulutus ennen talvisotaa MeriSK:n ensimmäinen vuosikymmen oli murrosaikaa sekä rannikkotykistön että laivaston koulutuksen järjestelyssä. Kumpikin aselaji kehittyi. Rannikkotykistö siirtyi hajaryhmitykseen, sen kalustoa ja ampumatarvikkeita modernisoitiin. Kehitettiin täydellisesti valmisteltu am Ylivääpelit T Osa ja V Lehti Pirttisaaressa syksyllä Kuva: Aki munta, jonka pohjalta uusittiin ampumamenetelmät. Kadettiosaston jako rannikkotykistö- ja laivastolinjöihin poistettiin 11., 12., 13. ja osittain myös 14. merikadettikurssin osalta yhteistoiminnan nimissä. Tällöin jouduttiin antamaan kadeteille kummankin aselajin peruskoulutus, mikä pidensi kurssiajan kolmeksi vuodeksi. Reserviupseerien koulutuksessa vallitsi linjajako toisesta kurssista lähtien. Vuodesta 1936 alkaen otettiin käyttöön, kuten RUK:ssakin, aliupseerikoulun pohjalle perustuvat neljän kuukauden kurssit. Aiemmin oli annettu MeriSK:ssa päällystöainekselle koulutus aina alokaskoulutusta myöten. Reserviupseerioppilaiden koulutuksen päämääränä oli kouluttaa oppilaat toimimaan kevyen patterin päällikköinä, tulenjohtajina, viesti- ja tiedustelu-upseereina sekä vastaavissa tehtävissä. Myös kanta-aliupseerien peruskurssin opetusjärjestelmiin tehtiin kehityksen vaatimat muutokset. Lisäksi toimeenpantiin kanta-aliupseereille lukuisia täydennys- ja erikoiskursseja. Koulutus sotien aikana Sodat aiheuttivat keskeytyksiä MeriSKm toiminnassa. Kesken jääneiden kadettikurssien koulutus jatkui kuitenkin myöhemmin. Välirauhan aikana palattiin myös kadettikurssien linjajakoon. Reserviupseerien lyhennettyjä pikakursseja ei MeriSK: ssa järjestetty. Päinvastoin vuosina kurssiaika pidennettiin viiteen ja puoleen kuukauteen. Kurssit eriytyivät myös entistä selvemmin. Muodostettiin mm viestilinja, koska entinen viesti-, merivartio- ja mittauslinja oli liian monitahoinen. Saaristotaistelujen jalkaväkitoimintaa varten perustettiin myös torjuntalinja. Sotien aikana MeriSK sai tykkihallin, joka mahdollisti monipuolisen ampuma-, tuliasema- ja asekoulutuksen antamisen kaikkina vuodenaikoina Suomenlinnassa. Koulutus sotien jälkeen Sotakokemuksiemme pohjalta tarkistettiin hajaryhmityksen periaatteet. Luotiin vielä nykyisin voimassaoleva laskentajärjestelmä, keskiö, ja MeriSKm 36. Ru-kurssin tuliasemalinjan oppilaita ml "Ruotsinsalmen" kannella syyskuussa Ed vas; oppilaat Kronström, Hohkuri, Muuri. Takana vas; Marttila, Leinonen, Männikkö, Kilpinen. Alla; "Matti Kurki" Kööpenhaminassa Vahdissa rt-kadetti M Suominen ja laivaston kadetti A Tarvonen. Keskellä tanskalaisia matruuseja. Kuvat: Aki sen käyttöön soveltuvat ampumamenetelmät ja tulitoimintaohjeet. Nämä vahvistettiin 1950-luvun lopulla ampuma- ja tulitoimintaohjesääntöinä, jotka 1980-luvulle saakka ovat säilyneet muuttumattomina yhdenmukaistaen sotien jälkeisen ajan tulenjohto- ja ampumakoulutuksen. Koulutusjärjestelyissä tapahtuneet muutokset ovatkin sotien jälkeen olleet yleensä aselajin ulkopuolelta tulleita. Sotien jälkeen jatkoi aluksi vain kadettiosasto toimintaansa pääpiirteittäin vakiintuneeseen tapaan aina puolustuslaitoksen uudelleen järjestelyyn asti. Tällöin merikadettien ensimmäisen vuosikurssin opetus siirrettiin Kadettikouluun. Valvontakomission kiellosta johtuen päästiin vasta kesällä 1948 aloittamaan reserviupseerikoulutus. Vuodesta 1957 lähtien nimeltäänkin samoina ovat säilyneet tulenjohto- ja tuliasemalinjat. Viimeinen torjuntalinja, joita oli kaikkiaan 15, toimeenpantiin vuonna Rannikkotykistön viestikoulutus siirrettiin Haminan RUK:ssa annettavaksi vuodesta 1958 alkaen. Sotien jälkeen yhdenmukaistettiin puolustusvoimissa kanta-aliupseerien koulutus siten, että peruskurssin ensimmäinen jakso toimeenpantiin kanta-aliupseerikoulussa Lappeenrannassa ja toinen ns aselajijakso aselajikoulussa MeriSK:ssa. Opetussuunnitelmat ovat kaikilla peruskursseilla sisältäneet kolme pääaineryhmää nimittäin yleissivistävät aineet, yleissotilaalliset aineet ja aselajiaineet. Kunkin pääryhmän osuus on ollut suunnilleen yhtä suuri. MeriSK on kouluttanut rannikkotykistöön vuosina yhteensä 216 up

7 Tykistökoulun Kapteenikurssi 19 Rovajärvellä Eturivissä opettajat vas; kapt Lappalainen (aseoppi), maj Puhakka (rt), maj Meriläinen (matem), evl Alajoki (takt), tykistön tark ev Klöf, TykK:n joht ev Rintanen, rt-linjan joht evl Elomaa, maj Viikko (kt), kapt Kosola (mitt), kapt Poikonen (huolto). seeria, 605 kanta-aliupseeria ja 2855 reserviupseeria. Rannikkotykistökoulutus Tykistökoulussa vuosina Läheinen koulutuksellinen yhteys merivoimien ja rannikkotykistön kesken katkesi , jolloin "rannikkotykistön kaikenasteinen sotakouluopetus", kuten termi kuului, siirrettiin TykK:uun Santahaminaan. Samalla määrättiin TykK:lle kokeilukokoonpano, jonka Rtosastossa jatkui kapteeni-, kadetti- ja peruskurssien koulutus rinnan kenttätykistön vastaavien kurssien kanssa. Uutena kurssina siirtyi TykK:n johtoon maavoimien reserviupseerikurssien rannikkotykistölinja vastaavan kenttätykistölinjan toimiessa Haminassa RUK:n yhteydessä. Vaikka koulutuksen toimeenpano ja järjestelyvastuu siirtyivätkin marraskuussa 1963 TykK:lle, eivät perinteelliset yhteydet MeriSK:uun katkenneet. Rannikkotykistön reserviupseerikurssit jäivät tarvittavien opetus- ja majoitustilojen puuttuessa Santahaminasta jatkamaan toimintaansa MeriSK:n tiloissa ja sen huoltoon tukeutuen. Samasta syystä jouduttiin myös peruskurssit vuosina ja 1968 toimeenpanemaan Suomenlinnan puolella MeriSK:ssa. Paljon virikkeitä rannikkotykistölle antanut yhteistyö TykK:n kanssa päättyi TykK:n siirtymiseen Niinisaloon ja RtK:n perustamiseen RtK:n periessä TykK:n Santahaminassa olleet tilat. TykK:n aikana koulutettiin rannikkotykistöön yhteensä 58 upseeria, 81 aliupseeria ja 1133 reserviupseeria. Lisäksi kapteenin tutkinnon suoritti 30 upseeria ja sotilasmestarin toimeen oikeuttavan tutkinnon 13 aliupseeria. Koulutus Rannikkotykistökoulussa Koulutus RtK:ssa luvulla RtK:n toiminta käynnistyi nopeasti ja jopa yllättävän helposti. Tämä olikin luonnollista, sillä RtK:n henkilökunta oli MeriSK:n ja TykK:n yhteydessä toimiessaan tottunut sotilasopetuslaitoksen korkeatasoisen upseerikoulutuksen järjestelyihin ja suoritukseen. Ensim- maisen 10-vuotiskautensa, 1970-luvun, RtK on keskittynyt lähes yksinomaan vaativan koulutustehtävänsä suorittamiseen. Upseeriosaston viideltä kapteenikurssilta on valmistunut yhteensä 50 ja kymmeneltä kadettikurssilta kaikkiaan 57 rannikkotykistöupseeria. Toimiupseeriosaston kahdella luutnanttikurssilla on koulutettu yhteensä 25 ja neljällä mestarikurssilla 45 toimiupseeria. Kanta-aliupseerien peruskurssin eli kuten nyt sanotaan Päällystöopiston I-jakson aselajikauden on suorittanut yhdeksällä kurssilla yhteensä 87 toimiupseeria. Suurin koulutuksellinen työ on kuitenkin suoritettu reserviupseeriosastolla, jolla on opiskellut tähän mennessä jo yli 2000 upseerioppilasta. RtK:n henkilöstöresurssit eivät alkuperäisellä organisaatiolla ole juurikaan riittäneet aselajikoulun toiseen tärkeään tehtävään, aselajin teknilliseen ja taktiseen tutkimus-, kokeilu- ja kehittämistyöhön, ohjesääntöjen kirjoittaminen mukaanlukien. Tämä olikin luonnollista, sillä perustettiinhan RtK tavallaan tynkäorganisaatiolle, joka MeriSK:n ja TykK:n yhteydessä toimiessaan oli voinut keskittyä vain koulutukseen saadessaan pääkoulultaan kaikki muut palvelut tavallaan ilmaiseksi. Kymmeneen vuoteen RtK ei saanut organisaatioonsa vahvennusta. Vertailuissa muihin maavoimien aselajikouluihin näytti aina unohtuvan se, että RtK on normaalin maavoimien aselajikoulun lisäksi rannikkotykistön RUK, seikka, joka edelleenkin on liian vähän tunnettu puolustusvoimissamme. RtK:n ru-osaston johtaja maj Saarinen ja toimiups-osaston johtaja kapt H Kiviranta. Rannikkotykistön johtajia reserviin. Upsopp Hanti, koordinaatit, suunnat ja muut ongelmat

8 EJ KANNIKKCTYK1STÖK0ULU Upseer»- osasto K<xptetr>*ikurasi - I.Koukttikurssi ^.K«S«tt'ikurssi KOULUN JOHTAJA ESI KUNTA KntOtsto Kouljärjtsto Vtsto To'»rt\*iupscev-iosasto Reserviupseeriosasto (juutnarvtiikurs i -Laskinlinja -PO EE -POIE L ^y apclikurni Viesti linja H tsto Kurssi - osaato EriketSaJejen kursseja Kuva 1. Rannikkotykistökoulun organisaatio alkaen Koulutuskuormitus ja kokeiltavan 2/2-koulutusjärjestelmän kurssirytmi ilmenevät kuvasta 2. Kaptkurssi Kadkurssi Ltn kurss/ PO PO EE IE Ru Uurssi tj-linja. t^kki linja Laskinlinja viesiitinja jaikc/kurssit Erikoisalojen kurssit kerta/iarj 38 RANNIKKOTYKISTÖKOULUN KURSSIT VV selite: er.ti5*r,ia.ir\er\ uusi tai rnuuttfctu a.i ka 68 « luvun alun koulutusnäkymät RtK:n toinen vuosikymmen alkaa henkilöstörintamalla lupaavasti. Maavoimien rauhanajan organisaatiouudistukseen liittyen sai RtK siniseen kirjaansa lisää 7 upseeria ja 4 toimiupseeria. RtK:n uusi organisaatiokaavio on kuvan 1 mukainen. Välttämättömän kansliahenkilökunnan kohdalla on tilanne edelleenkin huono. RtK uskoo kuitenkin olevansa ainakin yhden konekirjoittajan toimen arvoinen. Lisääntynyt kouluttaja- ja erikoisalojen henkilökunta ei tule RtK:uun yhtään liian aikaisin. Siitä antaa selvän osoituksen RtK:lle kuvan 2 mukaisesti suunniteltu koulutuskuormitus. Teknillinen kehitys pakottaa eriyttämään koulutusta etenkin reserviupseerien opetuksessa. Ensi vuoden helmikuussa aloittaa laskinlinja ja vuotta myöhemmin nousee reserviupseeriosaston linjaluku neljään viestilinjan kanssa. Kadettikoulutuksen tultua kolmivuotiseksi lisääntyy kadeteille pidettävä koulutus RtK:ssa yli 50 7o. Parhaimmillaan on jopa kolme kadettikurssia RtK:ssa saamassa aselajikoulutustaan. Myös toimiupseeriosastossa koulutus kiihtyy toimiupseerien uudistetun koulutusjärjestelmän myötä. Eriasteiset kurssit seuraavat toistaan jatkuvana nauhana jopa niin, että suunnitelmien mukaan seuraava alkaa ennenkuin edellinen on vielä päättynyt. Uutena osastona RtK:n organisaatiossa on kurssiosasto. Sen kouluttajamiehitys tapahtuu vuonna Kurssiosasto tulee keskittymään rannikkotykistön erikoishenkilöstön kertausharjoituksiin sekä aselajin kantahenkilökunnan peruskoulutuksen jälkeisiin jatko-kursseihin ja opetustilaisuuksiin, joita kehittyvä tekniikka välttämättä tuo mukanaan. RtK:n lisääntyneet luvun koulutusvelvoitteet uusine kursseineen ja linjoineen yhdessä täydentyvän henkilöstön kanssa lisäävät RtK:n tilantarvetta. Ensi vuoden puolivälin jälkeen RtK:n tilantarve on ainakin osaratkaisuna hoidettava, mikäli edelleen halutaan majoittaa RtK:ssa toimeenpantavat kantahenkilökunnan kurssit esikuntarakennuksen toiseen ns majoitus- ja luokkakerrokseen. Uudistuneen organisaationsa pohjalta RtK on valmis vastaamaan 1980-luvun haasteisiin myös aselajin tutkimus-, kokeilu- ja kehittämistehtävissä. On tietoa, taitoa ja tahtoa, joilla rannikkotykistölle hankittu teräs ja tekniikka saadaan palvelemaan rannikkojemme puolustusta. Upseeriosaston johtaja maj M Oila ja kapteenikurssin johtaja maj H Rinne. RSKY:n Miessaaren leirisotilaskoti. Kuvassa RtK:n oppilaita ja RSKY:n puheenjohtaja rva Österlund. opettajia, 14 15

9 ALPO KANTOLA Rannikkotykistösäätiö Kustartilleristiftelsen Kehittyvää rannikkotykistöä lähellä olevissa piireissä oli pitkään kytenyt ajatus aselajisäätiön perustamisen tarpeellisuudesta. Säätiön tehtävänä tulisi olla tukea aselajin piirissä tapahtuvaa opiskelua kaikilla koulutustasoilla, julkaisutoimintaa sekä vapaaehtoista tutkimus- ja kehitystyötä. Vakuuttuneena siitä, että rannikkotykistöllä on ystäviä, jotka eri keinoin haluaisivat tukea aselajia mainituissa toiminnoissa, silloinen rannikkotykistön tarkastaja kutsui yhteiseen neuvonpitoon eri ikäpolvien ja aselajin piirissä toimivien yhteisöjen edustajia. Neuvottelussa oltiin yksimielisiä säätiön tarpeellisuudesta ja pian alkoi ilmetä keinoja taloudellisten mahdollisuuksien löytämiseksi. Aselajin veteraanit ottivat asian vauhdikkaasti tehtäväkseen. Majuri res Karl Ignatius oli jo pitkin syksyä 1978 laatinut säätiön sääntöluonnosta, joka em neuvottelussa sai alustavan hyväksynnän. Kapteeni res Pentti Huhanantti puolestaan aloitti voimallisen toiminnan varojen keräämiseksi. Monet muut, tässä nimeämättömät, sekä lahjoittivat että hankkivat lahjoittajia peruspääoman kartuttamiseksi. Peruspääomana perustettavalle säätiölle oikeusministeriö vaati kuitenkin mk. Kevättalvella 1979 olikin siten tyydyttävä välitavoitteeseen. Oli tarkoituksenmukaista perustaa yhdistys, jonka ensisijainen tehtävä olisi säätiön peruspääoman kartuttaminen. Näin syntyi RANNIK KOTYKISTÖN PERIN NEYHDISTYS KUST ARTILLERIETS TRADI TIONSFÖRENING, joka rekisteröitiin. Varojen keräys jatkui. Syyskesällä saavutettiin vaadittu raja. Syyskuun 10 pnä 1979 kokoontui em yhdistys ylimääräiseen kokoukseen, jossa päätettiin perustaa RANNIK KOTYKISTÖSÄÄTIÖ KUSTARTILLERISTIF TELSEN. Hyväksyttiin säännöt ja hankittiin asiaankuuluva oikeusministeriön toimilupa. Säätiö rekisteröitiin Säätiön säännöt julkaistaan tässä lehdessä. Säätäjä, RANNIKKOTY KISTÖN PERINNEYHDIS TYS KUSTARTILLE RIETS TRADITIONSFÖRE NING ry, valitsi em kokouksessaan säätiön hallintoelimet, hallituksen ja valtuuskunnan. Hallituksen kokoonpanon johtavana periaatteena pidettiin, että sen tulee edustaa tärkeimpiä aselajin sidosryhmiä. Hallituksen jäseniksi valittiin (suluissa henkkoht varamies): RT ON TERÄSTÄ Alpo Kantola, pja (Pentti Aulaskari) Olavi Lyytinen, varapja (Jukka Karvinen) Veijo Eravuo (Reijo Sulkamo) Reijo Telaranta (Kauko Pyyskänen) Petteri Knuuttila (Markku Oila) Jaakko Leppänen (Keijo Mälkki) Valtuuskunta sai seuraavan kokoonpanon (ryhmitys arvotun erovuoroisuuden perusteella): Edward Andersson Akseli Heimonen Pentti Huhanantti Väinö Karvinen Aarne Manner Pentti Silvast Eero Harkia Toivo Linna Aimo Pajunen, II varapja Marja Rahikainen Olavi Salonen Jaakko Valtanen Jaakko Ihamuotila, pja Tapio Koski Viljo Luukka Eero Salovaara, I varapja Jarl Storgårds Väinö Valve. RANNIKKOITKISTÖSÄÄTIÖN SÄÄNNÖT i Säätiön nimi on Rannikkotykistösäätiö Kustartilleristiftelsen ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki. 2 Säätiön tarkoituksena on rannikkotykistön perinteiden vaaliminen ja aselajin piirissä tapahtuvan kehitystyön edistäminen. 3 Tarkoituksensa toteuttamiseksi säätiö palkitsee ja tukee taloudellisesti rannikkotykistön piirissä suoritettavaa tutkimus- ja kehitystyötä sekä opiskelua. Lisäksi säätiö tukee taloudellisesti aselajin piirissä tapahtuvaa julkaisu-, valistus- ja viihdytystoimintaa. 4 Säätiön omaisuuden muodostavat peruspääoma, käyttöpääoma ja rahastot. Peruspääoma on satatuhatta (100000) markkaa. Käyttöpääoma muodostuu peruspääoman tuotosta, lahjoituksista ja muista mahdollisista tuloista. Säätiöllä on oikeus muodostaa erikoisrahastoja, joita hoidetaan lain, säätiön periaatteiden ja lahjoittajien toivomusten mukaisesti. 5 Säätiö on oikeutettu vastaanottamaan testamentteja ja lahjoituksia tarkoituksensa tukemiseen sekä kartuttamaan omaisuuttaan muillakin laillisilla tavoilla, ei kuitenkaan harjoittamalla liiketoimintaa. Säätiön varat on sijoitettava turvallisesti ja tuottavasti. Säätiö on oikeutettu hankkimaan itselleen kiinteätä omaisuutta sekä tekemään sitoumuksia tarkoituksensa toteuttamiseksi. 6 Säätiön hallintoelimet ovat valtuuskunta ja hallitus. 7 Valtuuskunta valvoo ja tukee säätiön toimintaa. Valtuuskuntaan kuuluu 15, 18, 21 tai 24 sen kolmeksi vuodeksi kerrallaan valitsemaa vakinaisessa palveluksessa olevaa tai rannikkotykistössä palvellutta henkilöä. Valtuuskunnan jäsenistä on vuosittain 1/3 erovuorossa. Säätiön ensimmäisen valtuuskunnan jäsenten valinnan suorittaa kuitenkin säätäjä siten, että jäsenistä 1/3 valitaan vuodeksi, 1/3 kahdeksi vuodeksi ja 1/3 kolmeksi vuodeksi. Tämän jälkeen noudatetaan näin syntynyttä erovuorojärjestystä. 8 Valtuuskunta kokoontuu vuosikokoukseen viimeistään huhtikuun aikana. Valtuuskunta voi kokoontua muulloinkin, jos valtuuskunnan puheenjohtaja tai säätiön hallitus pitää sitä tarpeellisena, taikka jos vähintään viisi valtuuskunnan jäsentä sitä kirjallisesti puheenjohtajalta vaatii. Valtuuskunnan kutsuu koolle sen puheenjohtaja vähintään kaksi viikkoa ennen kokousta lähetetyllä kirjeellä. Kokouskutsussa on mainittava käsiteltävät asiat. Valtuuskunta on päätösvaltainen, kun kokouksessa on läsnä puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja sekä vähintään kymmenen muuta jäsentä. ja sitä edustaa säätiön hallitus, johon kuuluu 6 jäsentä ja 6 henkilökohtaista varajäsentä. Hallituksen jäsenet valitsee säätiön valtuuskunta kolmeksi vuodeksi kerrallaan siten, että joka vuosi kaksi jäsentä ja heidän varajäsenensä ovat erovuorossa. Säätiön ensimmäisen hallituksen jäsenet ja varajäsenet valitsee kuitenkin säätäjä siten, että kaksi jäsentä ja heidän varamiehensä valitaan yhdeksi vuodeksi ja kaksi jäsentä ja heidän varamiehensä kolmeksi vuodeksi. Tämän jälkeen noudatetaan näin syntynyttä erovuorojärjestystä. 11 Hallitus valitsee keskuudestaan vuodeksi kerrallaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan hallituksen päättämällä tavalla tapahtuvasta kutsusta. Hallitus on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja sekä vähintään kaksi muuta jäsentä on paikalla. 9 Valtuuskunnan vuosikokouksessa 12 käsitellään seuraavat asiat: hallituksen kertomus edellisen kalenterivuoden Säätiön valtuuskunnan ja hallituksen kokouksissa päätökset tehdään yklinpäätös, toiminnasta ja tisinkertaisella ääntenenemmistöllä, tilintarkastajien lausunto, tilinpäätöksen vahvistaminen ellei näistä säännöistä muuta johdu. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni paitsi vaaleissa arpa. toimenpiteet, joihin tilinpäätös mahdollisesti antaa aihetta, hallituksen ehdotus kuluvan vuoden toimintasuunnitelmaksi ja talousarvioksi, kahden tilintarkastajan sekä heidän 13 Hallitus valitsee säätiölle tarpeelliset toimihenkilöt ja määrää heidän palkkionsa. varamiestensä vaali, joista toisen tilintarkastajan ja hänen varamiehensä tulee olla KHT tai HTM, valtuuskunnan jäsenten lukumäärän vahvistaminen, 14 Valtuuskunnan ja hallituksen jäsenille ei makseta kokouspalkkioita. Heidän kohtuulliset matkakulunsa kokouksiin voidaan sen sijaan korvata. valtuuskuntaan valittavien jäsenten vaali, valtuuskunnan puheenjohtajan ja kahden varapuheenjohtajan vaali, hallituksen jäsenten ja heidän varajäsentensä vaali, muut hallituksen valmistelemat 15 Säätiön nimen kirjoittavat hallituksen puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja yhdessä tai toinen heistä yhdessä niiden hallituksen jäsenten tai säätiön toimihenkilöiden kanssa, jotka hallitus siihen valtuuttaa. asiat, joista valtuuskunta näiden sääntöjen mukaan on oikeutettu päättämään. 16 Säätiön tilivuosi on kalenterivuosi. Tilit ja säätiön hallituksen laatima 10 Säätiön omaisuutta ja asioita hoitaa toimintakertomus on annettava helmikuun aikana tilintarkastajille, joi

10 den on annettava lausuntonsa maaliskuun loppuun mennessä. Säätiön hallituksen on kesäkuun loppuun mennessä toimitettava oikeusministeriölle ja puolustusministeriölle oikeaksi todistetut jäljennökset säätiön toimintakertomuksesta, tilinpäätösasiakirjoista sekä tilintarkastajien lausunnosta. Hallituksen tulee parhaaksi katsomallaan tavalla saattaa edellä mainitut asiakirjat tiedoksi myös rannikkotykistön joukko-osastoille ja säätiötä tukeneille lahjoittajille. 17 Näiden sääntöjen muuttamiseen tai säätiön lakkauttamiseen vaaditaan, että päätös on saanut kahdessa perättäisessä, vähintään kuukauden välein pidetyssä säätiön valtuuskunnan kokouksessa vähintään 3/4 annetuista äänistä. Säätiön sääntöjen muuttamiseen tai säätiön lakkauttamiseen on saatava oikeusministeriön lupa. Säätiön sääntöjen muuttamisesta tai säätiön lakkauttamisesta on ilmoitettava puolustusministeriölle. 18 Säätiön lopettaessa toimintansa on sen varat luovutettava sellaiselle yhdistykselle tai säätiölle, jonka tarkoituksen säätiön valtuuskunta katsoo lähinnä vastaavan näissä säännöissä esitettyä tarkoitusta. 19 Muutoin noudatetaan säätiöistä kulloinkin voimassa olevan lain määräyksiä. Annettu Helsingissä, oikeusministeriössä 21 päivänä syyskuuta Oikeusministeriö on tänään tapahtuneessa esittelyssä harkinnut oikeaksi antaa luvan Rannikkotykistösäätiö Kustartilleristiftelsen nimisen säätiön perustamiseen sekä vahvistaa sen edellä olevat säännöt. RTSAATIO-KASTIFTSE KOP, pääkonttori n:o Kouluttajia ja johtajia reserviin. RtK:n oppilaita sulkeisjärjestystä harjoittelemassa. Rannikon Puolustaja toivottaa lukijakunnalleen ja tukijoilleen Rauhallista Joulua ja Menestyksellistä Uutta Vuotta RUOSTUMATTOMAN JA HAPONKESTÄVÄN ASIANTUNTIJA PUTKET OSAT VENTTIILIT MITTARIT TERÄKSET LEVYT VERKOT RUUVIT YM. Päivän kuin paivan virkistää hyvä Saludokahvi Valmet luo vankkaa kuvaa suomalaisesta laadusta KONTTORI KONEPAJA NOUTOTUKKU ALANKOTIE HELSINKI 73 PUH TELEX ELINTARVIKETEKNINEN OSASTO VELLAMONKATU HELSINKI 55 PUH TELEX ^HANKINTALINJA OY MYYMÄLÄT CENTRUM Laivat, paperikoneet, sähköjunat, traktorit, dieselmoottorit, trukit, ilmastointilaitteet, teollisuusinstrumentit, urheilu- ja metsästysaseet. Valmet-tuotantoa, joka tunnetaan viidessä maanosassa korkealaatuisena, loppuun saakka viimeisteltynä. Valmet tutkii, suunnittelee, kouluttaa. Valmet etenee kohti uusia tavoitteita teknisen kehityksen etulinjassa. 18

11 Turun Rannikkotykistörykmentti - saaristojoukko 40 vuotta RYKMENTIN PERINTEET vuosipäiväksi vahvistettiin Turun Lohkon perustamispäivä kunniamarssi on Carl Collanin Suomalainen veljeslaulu lippu joukko-osastoristi perinnejoukko-osasto on Rannikkotykistörykmentti 3 Laatokalta. RYKMENTIN KOMENTAJAT 1939 everstiluutnantti Lennart Hannelius ja eversti Niilo Heiro ja eversti Taavi Kainulainen kenraalimajuri Eino I Järvinen kenraalimajuri Martti Juho Miettinen eversti Väinö Karvinen eversti Veikko Hassinen eversti Aarre Kurki eversti Yrjö Pohjanvirta eversti Pentti Aulaskari everstiluutnantti Jukka Karvinen RYKMENTIN NIMI Turun Erillinen Rannikkotykistöpatteristo Erillinen Rannikkotykistöpatteristo Turun Lohko ym Rannikkotykistörykmentti Turun Rannikkotykistörykmentti Rannikkoprikaati ja Rannikkoprikaati Saaristomeren Rannikkoprikaati Turun Rannikkotykistörykmentti Rannikkotykistörykmentti Turun Rannikkotykistörykmentti TURUN RANNIKKO TYKISTÖRYKMENTTI Saaristomeren ja Selkämeren rannikkojen valvonnasta ja puolustuksesta vastaava Turun Rannikkotykistörykmentti on maamme laaja-alaisin joukko-osasto. Sen vastuulla on kilometriä rantaviivaa ja noin saarta. Rykmentin toiminta-alueena on maailmassa ainutlaatuinen saaristoalue, jossa meri, manner, historia ja nykypäivä kohtaavat muodostaen joka heti koettavan kokonaisuuden, jota muualta ei ole löydettävissä. KASTEITA Varhaiset vaiheet Lounais-Suomen saaristo ja rannikko ovat maamme varhaimmin asutettua aluetta, jossa alusta alkaen jouduttiin puolustamaan asuinsijoja vihamielisiä maahantunkeutujia vastaan. Nykyiset tehtävät: valvonta ja valmius torjuntaan, löytävät esikuvansa varhaishistorian valvonta-, hälytys- ja linnoitusjärjestelmistä. Suomen läntinen portti ja lukko, Turun Rannikkotykistörykmentin uloin linnake Utö, on perimätiedon mukaan ensimmäisen ristiretken alkutapahtumien näyttämö, jossa piispa Henrik ennen Kupittaan taistelua kastoi uppiniskaiset alkuasukkaat. Kustaa Vaasa jatkoi sittemmin perinnettä verikasteella polttamalla Jurmon saaren ja tapattamalla merirosvoudesta syytetyt utöläiset ja jurmolaiset. Ruotsin vallan aikana Lounais-Suomen saaristossa käytiin paljon ns pikkusotaa johon liittyi vilkasta saaristosissitoimintaa. Kuuluisia sissipäälliköitä olivat 1500-luvulla Nils Grabbe tanskalaisia vastaan ja 1700-luvulla Tapani Löfving venäläisiä vastaan. Suurempi taistelutapahtuma oli Korppoon salmen meritaistelu Pietari Suuren merilinnoitus Venäläiskautena sotilaallista toimintaa esiintyi lähinnä Ahvenanmaan alueella kunnes I Maailmansodan puhjettua Pietari Suuren merilinnoitusjärjestelmää ryhdyttiin laajentamaan vuosina Turun-Ahvenanmaan saaristoasemalla. Tällöin rakennettiin Örön, Utön ja Katanpään linnakkeet. Ainoana rannikkolinnakkeena Suomen alueella osallistui maailmansotaan Utö, joka sai tulikasteensa Tästä kertoo Pietari Suuren merilinnoituksen rakennustöiden viraston ylityönvalvojan everstiluutnantti Ivanovin raportin alku seuraavasti: "Raportti keisari Pietari Suuren Merilinnoituksen rakennuttajalle: Ilmoitan Teidän Ylhäisyydellenne, että 28 päivänä heinäkuuta noin kello seitsemän aikaan aamulla tapahtui sotataidon historiassa merkillepantava taistelu Utön nelitykkisen 6 tuuman patterin ja kahden saksalaisen Posen-tyyppisen taistelulaivan, yhden Seydlitz-tyyppisen risteilijän ja yhden kevyen risteilijän välillä. Meidän patterimme tuli voittajaksi saamatta mitään vakavampia vaurioita." Itsenäisyyden alku Maamme itsenäistyessä olivat lounaisrannikon linnakkeet miehittämättä. Ylipäällikön päiväkäsky n:o 1/ määräsi Turun Erillisen Rannikkotykistöpatteriston perustamispäiväksi , sen komentajaksi kapteeni Otto Nylundin ja hänen avukseen neljä muuta upseeria. Jo tätä ennen, toukokuussa 1918, osallistui Turun läänin tykistö Laatokan Puolustuksen perustamiseen, joka liittää Laatokan Turun Rannikkotykistörykmentin perinteisiin. Nimi muuttui pian 1. Erilliseksi Rannikkotykistöpatteristoksi, jonka esikunta oli Örössä ja linnakkeet Russarössä, Örössä ja Katanpäässä. Utöä käytettiin vain leiripaikkana. Komentajaksi tuli everstiluutnantti Jarl Christer Olin, joka toimi alueella komentajana aina so

12 TurRtR:n komentaja alkaen everstiluutnantti Jukka Karvinen. tavuosiin saakka. Esikunta sijaitsi tällöin Hangossa. Talvisodan aattona' tulivat käyttöön nimet Hangon, Turun, Satakunnan ja Ahvenanmaan Lohko. MYRSKYA Heti Talvisodan alkupäivinä kohdistui vihollistoiminta myös Saaristomeren alueelle ensin ilmatoimintana ja jo joutui kapteeni P Cederbergin johtama Utön linnake tykistötaisteluun vihollisen laivasto-osastoa vastaan. Linnake selvisi jälleen voittajana lisäten perinteisiin ylipäällikön sanoman Merivoimien komentajalle : "Lausun Teille ja alaisillenne rannikkolinnakkeille tunnustukseni niiden korkealle kehittyneestä tulitoiminnasta, mikä on aiheuttanut viholliselle jo eräitä tappioita Russarön ja Utön luona". Jatkosota alkoi sekin rykmentin alueella, sillä jo ennen sotatoimien alkamista pommitettiin Alskärin linnaketta Sodan aikana Lounais-Suomen rannikonpuolustajat kantoivat varsinaisen alueensa lisäksi vastuun aivan sodan viimepäiviin asti erittäin arasta Ahvenanmaasta. 5. Rannikkoprikaati siirtyi syksyllä 1941 Itä-Karjalaan muodostaen Äänisen Rannikkoprikaatin rungon. Turkulaisia taistelijoita siirtyi myös Hankoon, Koivistolle ja Viipurinlahdelle. Siten perinteet liittyvät mm 1. Rannikkodivisioonaan ja Keltaiseen Prikaatiin. TYVENEEN Sotien jälkeen sai rykmentti jälleen nimekseen Turun Rannikkotykistörykmentti ja siihen liitettiin Hangon alue sekä koko Pohjanlahti. Vastuualueen leveys oli _ 'mmmamm yli tuhat kilometriä. Ahvenanmaan linnoituslaitteet hävitettiin ja rykmentti osallistui osaltaan raivaustoimintaan. Rykmentin esikunta oli Turussa Parakkikylässä, I Linnakkeisto Korppoossa linnakkeina Utö, Katanpää ja Kuuskajaskari, jossa toimi mm aliupseerikoulu. II Linnakkeisto toimi Hangossa linnakkeina Russarö ja Örö. Puolustusvoimien uudelleenjärjestelyn yhteydessä Hangon alueelle muodostettiin itsenäinen joukko-osasto ja II Patteristo perustettiin Uudenkaupungin Janhualle, johon myös sijoitettiin moottoroitu patteri. Rannikkotykistörykmentti 2:ksi nimetyn rykmentin esikunta ja esikuntapatteri siirtyivät Turussa Linnankatu 61:een rykmentti sai jälleen nykyisen nimensä Turun Rannikkotykistörykmentti. Toiminta- ja elinolo- Sotamarsalkka Mannerheimin Laatokan matka Vas kenrm Valve, ev Järvinen, Konevitsan luostarin ikumeni Mauriki, sotamarsalkka Mannerheim. TurRtR:n esikuntapäällikkö everstiluutnantti Timo Sario. (kuva 1975/AKi). suhteet rykmentin alueella olivat kauttaaltaan heikohkot, siksi mm moottoroitu patteri liitettiin VaaRPstoon, linnakkeita muutettiin vartiolinnakkeiksi ja toimintaa pyrittiin ylläpitämään parempia aikoja odottaen. Rannikkotykistöhenki ja tykkimiestaito kuitenkin vallitsivat kaikenaikaa. MYÖTÄTUULESSA Vaikeissa olosuhteissa tehty työ ja toimintaedellytysten parantamiseen tähtääviin suunnitelmiin uhrattu tarmo alkoivat näkyä 60-luvun lopulla. Vuonna 1967 I Patteriston keskuspaikaksi tuli Gyltön alue, jolla aiemmin ei sotilaallista toimintaa ollut. Seuraavana vuonna Kuuskajaskariin valmistui uusi kasarmi ja asuinrakennuksia, aliupseerikoulu aloitti toimintansa Janhualla ja vuoden vaihtuessa Örö siirtyi jälleen rykmentille. Koko 1970-luku on ollut kehityksen kautta. Gyltöön on valmistunut ainutlaatuinen luolakasarmi (1970), satama, korjaamo ja uudenaikaisia asuntoja. Utöön huippunykyaikainen monitoimikasarmi ja rivitalot valmistuivat Vuonna 1969 rykmentille luovutettu Reilan leirialue on saatu toiminnallisesti hyvään tilaan. Sekä alusetta jääajoneuvokalusto on kehittynyt nopeasti rykmentin usein ollessa ensimmäinen vastaanottaja. Henkilöstöti- I/TurRtR:n komentaja maj V Nurmi ja II/TurRtR:n komentaja maj H Kavela

13 lanteen monet puutteet ovat pääosin korjaantuneet. TULEVAISUUS voimaanastunut MARO-ratkaisu selkeytti edelleen rykmentin kokonaisjärjestelyä. Aliupseerikoulutus siirtyy Kuuskajaskarin linnakkeelle Janhuan jäädessä vain II Patteriston esikunnan sijoituspaikaksi. Seuraavana kehityskohteena on II Patteriston toimintojen keskittäminen Rauman-Kuuskajaskarin- Reilan alueelle siihen liittyvine rakentamisprojekteineen. Muillakin alueilla jatkuu rakenteellinen kehitys, josta mainittakoon Turussa Latokarin satama-alueen käynnissä oleva rakennustyö. Heti ensi vuosikymmenen alussa Turun Rannikkotykistörykmentti astuu täysin mukaan rannikkotykistön tekniseen harppaukseen taistelukalustonsa osalta. Näin toimintaedellytyksiltään tasavertaisena, osin eturivissä, ainutlaatuisen toimintaympäristönsä haasteena kokeva Turun Rannikkotykistörykmentti on nyt 40-vuotiaana ylpeä perinteistään, tyytyväinen nykypäivään ja toivorikas tulevaisuuden suhteen. (T.S.) Rykmentin uuden lipun naulajaisissa Vas; ev Pohjanvirta, ev Kantola, kenrm Karvinen, rva Saara Lipponen (\), kenrl Levo ja Korppoon kunnanvaltuuston puheenjohtaja Rudin Eneberg. Janhuan esikunta- ja kasarmirakennus sekä RSKY:n sotilaskotirakennus. 1RANNIKKOTYKISTÖNJOUKKO-OSASTOT TURUN RANNIKKOTYKISTÖ RYKMENTTI Arkea ja juhlaa Kertausharjoituksissa on rykmentillä välivuosi, eikä harjoituksia pidetty kuin kymmenkunta. Normaaleiden ampumaym. leirien lisäksi rykmentti järjesti LSSl:n suurimman yhteistoimintaharjoituksen, Saaristo 79:n, Uudenkaupungin-Kustavin alueella. Siirtyminen 2-2 koulutusjärjestelmään, sekä reservialiupseerikoulutuksen siirtyminen Uudenkaupungin Janhualta Kuuskajaskariin ovat arkipäivän näkyvimmät koulutustapahtumat rykmentissä. Lokakuussa siirrettiin alusten tukeutuminen Arandasta upouuteen laituriin Latokariin, jonne tulevana vuonna valmistuvat lisäksi satamatoimintojen vaatimat toimisto-, välivarasto- ym. tilat vietettiin rykmentin 40-vuotispäivää. Juhlallisuudet järjestettiin Turussa: paraati, juhla-ateria ja alusesittely Heikkilän kasarmilla sekä iltajuhla upseerikerholla. Marraskuussa vastaanotettiin kauan odotettu Pilot, 30 hengen nopea vene RN-31. Siirrot rykmentistä Ylil Ahola Hannu Ilmari, VaaRPstoon 1.6. Ylil Rekola Hans-Peter, RtK:uun 1.6. Kapt Ruohonen Seppo, SKK:uun 3.9. Ev. Aulaskari Pentti Kalervo Rikhard, PE:aan Siirrot rykmenttiin Evl Karvinen Jukka Ilmari, RtK:sta Ylennykset Ylönen Timo Robert, kapteeniksi 1.1. Ranki Vesa Väinö Tapani, yliluutnantiksi 1.4. Niemi Rauno Juhani, luutnantiksi Tuure Ismo Juha Sakari, luutnantiksi Kytökari Esko Juhani, teknikkoluutnantiksi 4.6. Ake Jorma Kalevi, sotilasmestariksi 1.9. Uitto Erkki Stefanus, sotilasmestariksi Koli Paavo Pertti, ylivääpeliksi 1.3. af Ursin Christer Henrik, ylivääpeliksi Vuori Tapio Antero, vääpeliksi 1.2. Hiltunen Pertti Raimo Hjalmar, vääpeliksi 1.3. Kataja Pasi Emil, vääpeliksi 1.3. Vanha-Rauvola Juha Sakari, vääpeliksi 1.3. Posti Antti Iivo Juhani, vääpeliksi Lehtonen Auvo Olavi, vääpeliksi Palvelukseen otot Ltn Niemi Rauno Juhani, Utöön Ltn Tuure Ismo Juha Sakari, Öröön Sottekn Kytökari Esko Juhani, 1.4. Turkuun Ylik Lehtonen Auvo Olavi, 1.3. Kuuskajaskariin Kers Andersson Jari Kalevi, 1.1. Öröön SUOMALAISTA ELINKEINOELÄMÄÄ PALVELEMASSA HAMINAN SATAMASSA HAMINAN LAIVAUS OY PL 16, HAMINA puh telex 5413 hamos sf Erikoisautojen vuokraus ILMAN KULJETTAJAA MATKAILUUN ILLANVIETTOIHIN. PALAVEREIHIN SAUNAILTOIHIN YM. Autot ovat 9- ja 45-paikk. sekä hyvin varustettuja RETKI AUTOVUOKRAAMO O. HEIKKINEN P Sirukuja JÄRVENPÄÄ 24 25

14 Kers Halmet Jorma Sakari, 1.3. Öröön Kers Asteljoki Kaj Viking, 1.3. Öröön Kers Lahti Hannu Juhani, 1.4. Gyltöön Kers Hietakangas Olli Tapio, 1.5. Kuuskajaskariin Kers Hyöky virta Esa Toivo, 1.5. Kuuskajaskariin Kers Salakari Heikki Esa Ilmari, 4.9. Utöön Kers Saarto Kimmo Antero, Gyltöön Kers Juntunen Jorma Antero, Gyltöön Tstoap Laakso Stina Birgitta Asta, 1.3. Turkuun R-ap Roinne Lea Rita, 1.4. Öröön Viestitt Rönnholm Marita Katariina, 1.5. Turkuun Keitt Piipponen Helka Johanna, Utöön Shoit Lindström Doris, Utöön Eläkkeelle Sotmest Talasmäki Toivo, 1.1. Tstoap Laurikko Tyyne Helena, 1.3. Erot Vääp Piilinen Risto Markus, 1.1. Vääp Vanha-Rauvola Juha Sakari, Kers Virtanen Kari Antero, 1,9. Keitt Sundberg Vieno Marja, 1.7. Shoit Björkman Mirja Katariina, Palkitsemiset 4.6. Kapt Blom Thomas-Eric, SVR R Yliv Avikko Reijo Antero, SVR M 1 kr Värv Tolsa Raili Ritva, SVR M 1 Ylik Häkkinen Raimo Kalevi Henrikki, SVR M 2 V-kers Suominen Raimo Aleksi, SVR M 2 Talm Sjölund Rainer Edvin, SVR M 2 Ev Aulaskari Pentti Kalervo Rikhard, sotilasansiomitali Em Setälä Eeva Marjatta, sotilasansiomitali Tkm Oja Heikki Juhani, sotilasansiomitali Kapt Siivonen Pertti Juhani, sotilasansiomitali Kursseja käyneet Kapt Lakio Juhani, esiupsk/merisk Kapt Tamminen Aulis, esiupsk/taistk Ylil Rekola Hans-Peter, kaptk/taistk Talltn Kankare Jukka, talpäällk/hkoulk Sotmest Ake Jorma, ltnk/rtk Yliv Ilmanen Tarmo, ltnk/rtk Sotmest Uitto Erkki, mestk/hkoulk Vääp Mäkinen Raimo, mestk/hkoulk Vääp Hiltunen Pertti, PO I/RtK Vääp Kataja Pasi, PO I/RtK Vääp Posti Antti, PO I/ViestiK Vääp Vanha-Rauvola Juha, PO I/HKoulK Vääp Pyykkö Kari, Turun Teknillinen Koulu Kurssilla Kapt Siivonen Pertti, esiupsk/hkoulk Ylil Piispanen Uolevi, kaptk/rtk Yliv Haaparanta Heikki, ltnk/viestik Yliv Laiho Toivo, mestk/merisk Yliv Nummela Jaakko, mestk/esikk Vääp Reinikainen Teppo, mestk/merisk Kers Eskelinen Paavo, PO I/ViestiK Kers Junttila Olli, PO I/RtK Kers Kalliotie Timo, PO I/PionK Kers Korpunen Markku, PO I/SähkötK Kers Raitio Reima, PO I/AseK Kers Sairanen Kari, PO I/AseK TurRtR.lle luovutettu Maksi Pilot, R N 31. HANGON RANNIKKO PATTERISTO Pian päättyvän vuoden katsauksena todetaan patteriston henkilöstön piirissä tapahtuneen muutoksia. Palveluksesta ovat eronneet Yliv TKJ Kaunisto ja emäntä HT Nyholm eläkkeelle Yliv PT Loponen muihin elämäntehtäviin Palvelukseen ovat astuneet Ltn:t RS Rautava ja JJ Talsi Kersantit A Haataja, P Luhtasela, P Toiviainen, K Salomaa, H Nuppola, H Heinonen, J Lastunen, L Kautto ja H Palin. Patteristosta ovat siirtyneet Maj HPK Rinne RtK:uun Kapt VKA Lange LUudSp E: aan Kapt SS Tiusanen PE:aan Ltn MT Kopra SlRtR:iin Teknltn JMT Korhonen Rt- K:uun Ylennykset Puolustusvoimien piirissä huomiota saaneita Pakkasenkestäviä LÄMPÖPUKUJA myös siviilikäyttöön, saatavana postitse suoraan tehtaan varastosta TUKKU-TUOTE OY OJAKKALA p tai Teknikkoluutnantiksi JMT Korhonen, JVT Kylliäinen ja VA Tomperi Ylivääpeliksi TE Hahtola ja MJ Montonen Vääpeliksi RM Heinonen, MJ Muntola, PT Hietamies, AJ Nykänen, MK Saarinen, ÖA Tuomaala, POE Ojala ja MAT Purtola. Hangon rannikkopatteristo kiittää rannikkotykistön joukko-osastoja yhteistoiminnasta ja toivottaa lehtemme lukijoille joulurauhaa ja menestystä tulevan vuoden toimissa. TV VAASAN RANNIKKO PATTERISTO Patteriston 27. toimintavuosi on ollut varsin myönteinen. Parin edellisen vuoden pahimmat haittatekijät, polttoaineen ja koulutusmäärärahojen niukkuus, eivät ole olleet tänä vuonna esteenä koulutuksen suunnitellulle toteuttamiselle. Kesän päätapahtumaksi muodostui puolustusvoimien yleisurheilumestaruuskilpailujen järjestäminen elokuussa Vaasassa. Tehtävä oli erittäin vaativa. Asiantuntijoiden mukaan patteristo selvisi järjestelyistä kiitettävästi. MARO-ohjelma kosketteli VaaRPstoa melko vähäisesti. Näkyvintä oli RAuK:n muuttuminen 4. Patteriksi, jossa Joutseno Pulp Osakeyhtiö Lohjan tehtaat 26 27

15 annetaan edelleen ryhmänjohtajakoulutusta. Parhaista urheilusaavutuksista mainittakoon yliv P Jaakolan voittama puolustusvoimien mestaruus suunnistuksessa (sarja yli 45 v), kers R Keiskin 1. sija 5000 m:llä, 2. sija 1500 m:llä ja 4000 m:n maastojuoksussa pv:n yleisurheilumestaruuskilpailussa sekä VaaRPston saavuttama 4. sija partiosuunnistuksessa pvm suunnistusmestaruuskilpailuissa Ylämyllyllä. Henkilöasiat Patteriston huoltopäällikkö, kapteeni Eero Juhani Linnavesi, poistui joukostamme kuoleman kautta vaikean sairauden murtamana. Kapt Linnavesi ehti palvella patteristossa 13 vuotta, josta 7 vuotta huoltopäällikkönä. Patteristo suree pidetyn palvelustoverin ennenaikaista poislähtöä. Ylennykset Yliluutnantiksi on ylennetty ltn J-E Juslin sekä sotilasmestariksi yliv K Jokiaho. Siirrot Patteristosta ovat siirtyneet yliv N Nyman RovSpE:n, ylil R Reponen ja vääp H Iso- Somppi Rannikkotykistökouluun, sotmest J Rantala PohmSlE:n ja sottekn J Äijö siviilitehtäviin. Patteriston riveihin ovat astuneet, vänr P Salo, ltn S Kinnarinen Kadettikoulusta ja ylil H Ahola Turun Rannikkotykistörykmentistä. Kurssit Päällystöopistosta valmistuivat tammikuussa ylik H Annola, ylik H Franssi ja ylik T Kurki. Meripuolustuksen esiupseerikurssilta palasi huhtikuussa kapt M Pääkkönen. Elokuussa päättyneellä kt:n kapteenikurssilla oli oppilaana ylil R Reponen. Parhaillaan ovat rt:n kapteenikurssilla ylil H Ahola, ylil H Ahonen ja ylil H Luukkonen. Kt:n vastaavalla kurssilla opiskelee ylil I Suoraniemi. Aselajimme luutnanttikurssilta palasivat heinäkuussa sotmest K Jokiaho ja vääp H Iso-Somppi ollen kurssinsa kärjessä. Huollon mestarikurssin ovat käyneet yliv R Luukkonen ja yliv M Pöytälaakso. Esikuntamestarikurssia päättelee vääp P Arola. OY LM ERICSSON AB i On kehittänyt uuden kenttäpuhelimen Suomen puolustuslaitoksen käyttöön. Puhelin täyttää kaikkine erikoistoimintoineen puolustuslaitoksen vaatimukset. Ominaisuuksista mainittakoon - elektroninen soittogeneraattori - pieni virrankulutus - kotelo tukevaa painevalua - 3 kpl 1,5v sauvaparistot, koko EC R 20 - koko 290 x 130 x 100 mm - paino alle 3 kg OY LM ERICSSON AB Jorvas, puh UUDENKAUPUNGIN VENEVEISTÄMÖ LKRUSBERG UUSIKAUPUNKI PUHELIN

16 IVO\ pitääpyörät pyörimässä, IVO pyrkii turvaamaan luotettavan ja häiriöttömän sähkön tuotannon ja jakelun kaikissa olosuhteissa. Mahdollisimman korkeatasoisilla tuotantolaitoksilla ja hyvällä ammattitaidolla edistämme näiden tavoitteiden toteuttamista. Turvautumalla mm. ydinenergiaan pyrimme myös tasapainottamaan ulkomaankauppaa ja antamaan rakentavan panoksen kansantalouden hyväksi. IVO pitää pyörät pyörimässä. Kaatuneitten Omaisten Liitto ADRESSIPALVELU IMATRAN VOIMA OY Puhelin SUOITlEn SOKERI VAASAN TEHDAS VAASA 30 31

17 BOFORS - tehokkaaseen puolustukseen V A M M A S höylää poraa * kaivaa V 57 mm tykki ^^^^^^^^^^^ VAMMASKOSKEN TEHDAS VAMMALA PUH Osta ja lue laahaa ^aas^s&a - miehet kertovat Tilaajapalvelu puh Jämerää kertomusta sotiemme tositilanteista, joista historiankirjat tietävät vain seuraukset.,t> i BOFORS IB" PUOLUSTUSTARVIKKEITA OY SUOMEN BOFORS AB PL 8, HELSINKI 37 PUH Ö KOTIMAINEN NAAMIOINTIVERKKO 28 K sekä ilmaettä pintamaalin torjuntaan YHTEISTOIMINNASSA PUOLUSTUSVOI MIEN KANSSA KEHITETTY TURO O/Y MUOVITEHDAS 33

18 Kuljetusliike ILMARI LEHTONEN OY Rovaniemi, Puh Winha on vahva vetäjä K-maatalouskeskuksef ja -kaupat aktyo N\ Vuo Suomalaisen kirjoittajan kokemaa vallankumousajan Chilessä Seija Molina KOLME VUOTTA CHILESSÄ Seija Molina kuvaa koskettavasti Santiagon slummialueen nuorten ja vanhojen asukkaiden kohtaloita, Laupiaan samarialaisen seurakunnan syntymistä heidän keskuuteensa ja Chilen vallankumousta sellaisena kuin hän sen koki. 150 s., ovh sid. 39,- KIRJANELIÖ mielestäsi T-osatja kjrhatyö T-liitospora tyyppi 50 valmistaa kädenkäänteessä putkeen kaulustamalla haaroitusaukon. Ja valmis haaroitus täyttää ankarat laatuvaatimukset. Voit siis unohtaa T-osat. Mu 'huomattava työn-ja ajansäästö. laskea hyväksesi. Ja jos tähtäät parhaaseen mad virtaustulokseen, käytä apunasi rnuotoleikkuria. Se muotoilee ha pään ja painaa pysäytysnastat, jotl /muista ' aina liseen rikkalutken säätävät haaraputken täsmälliseen syvyyteen. T-liitospora tyyppi 50:ntyöskentelyalue: mm:n haaroitusaukot teräs- ja kupariputkiin. Muotoleikkurin toiminta-alue: mm:n kupariputket Lisätiedot ja tilaukset LARIKKA Salmikatu 1,65200 Vaasa 20 Puhelin: , telex: Rahko SF74122 Kuljetamme tavaraa päivittäin seuraavilla linjoilla: HELSINKI - ROVANIEMI - KEMIJÄRVI - OULU - ROVANIEMI - KEMIJÄRVI Ajoon saatavana myös: - LAVETTI - PYÖRÄKUORMAAJIA - MOBIILINOSTUREITA 7 tn, 30 tn - AUTONOSTURI 45 tn 34 35

19 # Keittiökalusteet # Parketit # Sisustuslevyt Kannattaa laskea mitä kuljetukset maksavat # Paneelit # Sahatavarat Suoritamme rakennuslevyjen MÄÄRÄMITTASAHAUSTA Oma kuljetuskalusto ei aina ole edullisin. Ammattimaisen kuorma-autoliikenteen kuljetuspalvelu tulee halvemmaksi. Mikäs pakko Sinun on tyytyä vakioratkaisuihin... Tulkaa tutustumaan näyttelyymme Avoinna myös lauantaisin Kirkkonummen Puh. asemalla Puupiste KTK-kuljetuksia käyttäen maksatte vain tehdystä työstä. KTK-kuljetukset tarjoavat myös monipuoliset kaluston valintamahdollisuudet. KTK-toimintapisteitä on ympäri maan - kaikkiaan yli 147 paikkakunnalla. Yhteensä 8000 erilaista kuorma-autoa. KTK-kuljetusyhtymien valtakunnallisena keskusjärjestönä toimii KKL KULJETUSKESKUSTEN LIITTO RY Nui amieslentie 5 C HELSINKI 40 & 57 OS 40 KKL kun tarvitsette tietoja KTK-yrityksistä TAIDESALONKI BACKSBACKA Bulevardi 3 Helsinki Herrala-taloista löydät mieleisesi. Hae uusi esite lähimmästä K-raudasta. AALTOPALKKI OY HERRALA PUH PORAHUOLTO OY Aurapalvelusta kaikki perheen vakuutukset elämisen ja olemisen turvaksi. M AURAPALVEUJ AURAYHTIÖT Trikoo- ja neuletehdas PUHAKKA OY LAHTI Puhelin Olemme kehittäneet uuden kotimaisen käsikäyttöisen Kallioporakoneen Merkki Termit 68 A Hinta 5250,- Soveltuu myös erinomaisesti maanporaukseen Porahuolto Oy Suotie Vantaa Puh /Mainostarvikkeet Mainospaperit, Pilot-kynät ja tussit, LB-text-tussit ja kynät, Alkor-kontaktimuovit, Polar-kiinnitystarrat KKL-Import Oy Pajuniityntie HKI 32 Puh

20 VERIPALVELU TARVITSEE SINUA Älä siis viivyttele, sillä SINUN veresi voi pelastaa elämän TÄHTÄIMESSÄ Northrop KD2R-5 maalikone Northrop on valmistanut miehittämättömiä maalikoneita jo vuodesta 1934 KD2R-5 koneita on käytössä 20 maassa Northrop on valmistanut jo yli konetta oy MACHINE TOOL co PÄAKONTTOR MAC-TUOTANTO, HUOLLOT JA NOUTOMYYNTI KESKUSVARASTO MYYNTINÄYTTELY MYYNTINÄYTTELY HÄMEENTIE HELSINKI 55 VAIHDE TELEX mac sf VALURAUDANTIE HELSINKI 70 VAIHDE JOKELA VAIHDE LÄNSIPUISTO PORI 10 PUH SAMMONKATU 60 B TAMPERE 54 VAIHDE VERI PALVELU M ERKKI - TERVEEN IHMISEN MERKKI SUOMEN PUNAISEN RISTIN VERIPALVELU bs rantiimpm monien mahdollisuuksien kokous- ja lomahotelliketju RANTASIPI OY Keskusvaraamo PL Jyväskylä puh HOTELLI I nimmpi ikituurit hyvinkää HYVINKÄÄ 39

Säätiön nimi on Suomen Metsäsäätiö, ruotsiksi Finlands Skogsstiftelse ja sen kotipaikka on Helsinki.

Säätiön nimi on Suomen Metsäsäätiö, ruotsiksi Finlands Skogsstiftelse ja sen kotipaikka on Helsinki. 1 SUOMEN METSÄSÄÄTIÖ 1 Nimi ja kotipaikka 2 Tarkoitus 3 Toteuttamistavat 4 Varojen hankinta Säätiön nimi on Suomen Metsäsäätiö, ruotsiksi Finlands Skogsstiftelse ja sen kotipaikka on Helsinki. Säätiön

Lisätiedot

Helsingin Yliopiston Ylioppilaskunta ja Lääketieteenkandidaattiseura r.y. luovuttavat säätiölle peruspääomaksi yhteensä 10.000 markkaa.

Helsingin Yliopiston Ylioppilaskunta ja Lääketieteenkandidaattiseura r.y. luovuttavat säätiölle peruspääomaksi yhteensä 10.000 markkaa. Oikeusministeriön päätös hakemukseen, jossa Helsingin kaupungista olevat Helsingin Yliopiston Ylioppilaskunta ja Lääketieteeenkandidaattiseura r.y. ovat pyytäneet lupaa saada 2. päivänä joulukuuta 1965

Lisätiedot

KANSAN SIVISTYSRAHASTON SÄÄTIÖN SÄÄNNÖT. Säätiön nimi on Kansan Sivistysrahasto, ruotsiksi käännettynä Folkets Kulturfond. Sen kotipaikka on Helsinki.

KANSAN SIVISTYSRAHASTON SÄÄTIÖN SÄÄNNÖT. Säätiön nimi on Kansan Sivistysrahasto, ruotsiksi käännettynä Folkets Kulturfond. Sen kotipaikka on Helsinki. KANSAN SIVISTYSRAHASTON SÄÄTIÖN SÄÄNNÖT 1 Säätiön nimi on Kansan Sivistysrahasto, ruotsiksi käännettynä Folkets Kulturfond. Sen kotipaikka on Helsinki. 2 Säätiön tarkoituksena on tukea maamme työväen ja

Lisätiedot

SPORTICUS R.Y. SÄÄNNÖT

SPORTICUS R.Y. SÄÄNNÖT SPORTICUS R.Y. SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi on Sporticus ry. Yhdistyksen kotipaikka on Jyväskylän kaupunki. 2 Yhdistyksen tarkoituksena on edistää ja valvoa jäsentensä opiskelumahdollisuuksia ja ammatillisia

Lisätiedot

1 Yhdistyksen nimi on Pohjois-Suomen Työterveyslääkärit, ruotsiksi Företagsläkarna i Norra Finland. 3 Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys:

1 Yhdistyksen nimi on Pohjois-Suomen Työterveyslääkärit, ruotsiksi Företagsläkarna i Norra Finland. 3 Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys: POHJOIS-SUOMEN TYÖTERVEYSLÄÄKÄRIT r.y. FÖRETAGSLÄKARNA I NORRA FINLAND r.f. SÄÄNNÖT Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Tarkoitus 1 Yhdistyksen nimi on Pohjois-Suomen Työterveyslääkärit, ruotsiksi Företagsläkarna

Lisätiedot

HUOLTOUPSEERIYHDISTYS RY:N SÄÄNNÖT

HUOLTOUPSEERIYHDISTYS RY:N SÄÄNNÖT HUOLTOUPSEERIYHDISTYS RY:N SÄÄNNÖT YHDISTYKSEN NIMI 1 Yhdistyksen nimi on Huoltoupseeriyhdistys ry. KOTIPAIKKA 2 Yhdistyksen kotipaikka on Helsingin kaupunki. Yhdistyksen toimintaalueeseen kuuluu Suomen

Lisätiedot

Pilvenmäen Ravinaiset ry:n säännöt

Pilvenmäen Ravinaiset ry:n säännöt Pilvenmäen Ravinaiset ry:n säännöt 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Pilvenmäen Ravinaiset ry ja sen kotipaikka on Forssan kaupunki. 2 Tarkoitus Yhdistyksen tarkoituksena on edistää

Lisätiedot

TURUN YLIOPISTOSÄÄTIÖ SÄÄNNÖT

TURUN YLIOPISTOSÄÄTIÖ SÄÄNNÖT TURUN YLIOPISTOSÄÄTIÖ SÄÄNNÖT O i k e u s m i n i s t e r i ö n päätös hakemukseen, jossa Turun Yliopisto niminen säätiö on sen valtuuskunnan kokouksissa 14 päivänä joulukuuta 1973 ja 25 päivänä helmikuuta

Lisätiedot

Säätiön nimi on Auramo-säätiö ja sen kotipaikka on Espoon kaupunki.

Säätiön nimi on Auramo-säätiö ja sen kotipaikka on Espoon kaupunki. AURAMO-SÄÄTIÖN SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Säätiön nimi on Auramo-säätiö ja sen kotipaikka on Espoon kaupunki. 2 Tarkoitus Säätiön tarkoituksena on tukea: korkeatasoista partiojohtajakoulutusta Suomessa,

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN AMMATILLISEN KOULUTUKSEN TUKISÄÄTIÖN SÄÄNNÖT Voimassa 1.12.2015 alkaen

ETELÄ-KARJALAN AMMATILLISEN KOULUTUKSEN TUKISÄÄTIÖN SÄÄNNÖT Voimassa 1.12.2015 alkaen tukisäätiön hallitus 17.9.2015 1 (4) ETELÄ-KARJALAN AMMATILLISEN KOULUTUKSEN TUKISÄÄTIÖN SÄÄNNÖT Voimassa 1.12.2015 alkaen 1 Säätiön nimi on Etelä-Karjalan ammatillisen koulutuksen tukisäätiö sr ja kotipaikka

Lisätiedot

Finnish Bone Society. Yhdistyksen säännöt. 1 Yhdistyksen nimi on Finnish Bone Society r.y. 2 Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki

Finnish Bone Society. Yhdistyksen säännöt. 1 Yhdistyksen nimi on Finnish Bone Society r.y. 2 Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki Finnish Bone Society Yhdistyksen säännöt 1 Yhdistyksen nimi on Finnish Bone Society r.y. 2 Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki 3 Yhdistyksen tarkoituksena on toimia yhdyssiteenä luututkimuksesta kiinnostuneiden

Lisätiedot

Suomen Menopaussitutkimusseura Finnish Menopause Society. nimisen yhdistyksen säännöt

Suomen Menopaussitutkimusseura Finnish Menopause Society. nimisen yhdistyksen säännöt Suomen Menopaussitutkimusseura Finnish Menopause Society nimisen yhdistyksen säännöt 1 Yhdistyksen nimi on Suomen Menopaussitutkimusseura Finnish Menopause Society Yhdistyksen kotipaikka on Tampere. 2

Lisätiedot

I LUKU YHDISTYKSEN TOIMIALA

I LUKU YHDISTYKSEN TOIMIALA TYJ säännöt S. 1 (6) I LUKU YHDISTYKSEN TOIMIALA 1 Yhdistyksen nimi, kotipaikka, toiminta-alue ja tarkoitus II LUKU Yhdistyksen nimi on Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö ry, ruotsiksi Arbetslöshetskassornas

Lisätiedot

TIKKAKOSKEN RESERVILÄISET RY:N SÄÄNNÖT

TIKKAKOSKEN RESERVILÄISET RY:N SÄÄNNÖT TIKKAKOSKEN RESERVILÄISET RY:N SÄÄNNÖT Nimi, kotipaikka ja toiminta-alue 1 Yhdistyksen nimi on Tikkakosken Reserviläiset ry ja sen kotipaikka on Jyväskylän maalaiskunta. Yhdistyksen toiminta-alueena on

Lisätiedot

1. Yhdistyksen nimi on Kaakkois-Suomen Verovirkailijat r.y., kotipaikkana Kouvolan kaupunki.

1. Yhdistyksen nimi on Kaakkois-Suomen Verovirkailijat r.y., kotipaikkana Kouvolan kaupunki. KAAKKOIS-SUOMEN VEROVIRKAILIJAT R.Y:N SÄÄNNÖT Hyväksytty yhdistyksen vuosikokouksessa 23.11.2011 1. Yhdistyksen nimi on Kaakkois-Suomen Verovirkailijat r.y., kotipaikkana Kouvolan kaupunki. Tarkoitus 2.

Lisätiedot

Naisjärjestöjen Keskusliitto - Kvinnoorganisationernas Centralförbund ry. S ä ä n n ö t

Naisjärjestöjen Keskusliitto - Kvinnoorganisationernas Centralförbund ry. S ä ä n n ö t Naisjärjestöjen Keskusliitto - Kvinnoorganisationernas Centralförbund ry S ä ä n n ö t Merkitty yhdistysrekisteriin 9.12.2005 Nimi Yhdistyksen nimi on Naisjärjestöjen Keskusliitto - Kvinnoorganisationernas

Lisätiedot

MAANMITTAUSLAITOKSEN TEKNISET MATE RY. Yhdistyksen säännöt

MAANMITTAUSLAITOKSEN TEKNISET MATE RY. Yhdistyksen säännöt MAANMITTAUSLAITOKSEN TEKNISET MATE RY Yhdistyksen säännöt Säännöt 1 Yhdistyksen nimi on Maanmittauslaitoksen tekniset MATE ry, josta näissä säännöissä käytetään nimitystä liitto. Sen kotipaikka on Helsingin

Lisätiedot

Hämeenlinnan Kameraseura ry säännöt.

Hämeenlinnan Kameraseura ry säännöt. Hämeenlinnan Kameraseura ry säännöt. 1. Yhdistyksen nimi on Hämeenlinnan Kameraseura ry, ja sen kotipaikka on Hämeenlinnan kaupunki. Seura toimii Hämeenlinnassa. 2. Seuran tarkoituksena on edistää ja kohottaa

Lisätiedot

SUOMEN CIDESCO ry SÄÄNNÖT. 1 Yhdistyksen nimi on Suomen CIDESCO ry ja sen kotipaikka on Helsinki.

SUOMEN CIDESCO ry SÄÄNNÖT. 1 Yhdistyksen nimi on Suomen CIDESCO ry ja sen kotipaikka on Helsinki. SUOMEN CIDESCO ry 1 SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi on Suomen CIDESCO ry ja sen kotipaikka on Helsinki. 2 Yhdistyksen tarkoituksena on toimia Suomessa kosmetologin ammatin edistämiseksi, valvoa alalla toimivien

Lisätiedot

KUOPION STEINERPEDAGOGIIKAN KANNATUSYHDISTYS RY

KUOPION STEINERPEDAGOGIIKAN KANNATUSYHDISTYS RY KUOPION STEINERPEDAGOGIIKAN KANNATUSYHDISTYS RY SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Kuopion steinerpedagogiikan kannatusyhdistys ry. Yhdistyksen kotipaikka on Kuopion kaupunki.

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Reserviläisliitto - Reservistförbundet ry ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Reserviläisliitto - Reservistförbundet ry ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki. Vantaa, 23.1.2016 ESITYS RESERVILÄISLIITON SÄÄNTÖJEN MUUTOKSESTA NIMI, KOTIPAIKKA JA TOIMINTA-ALUE 1 Yhdistyksen nimi on Reserviläisliitto - Reservistförbundet ry ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Lisätiedot

Lappeenrannan Taideyhdistys r.y.:n säännöt. Hyväksytty yhdistyksen kokouksissa 15.11. ja 17.12. 2004. Merkitty yhdistysrekisteriin 12.1.2005.

Lappeenrannan Taideyhdistys r.y.:n säännöt. Hyväksytty yhdistyksen kokouksissa 15.11. ja 17.12. 2004. Merkitty yhdistysrekisteriin 12.1.2005. Lappeenrannan Taideyhdistys r.y.:n säännöt Hyväksytty yhdistyksen kokouksissa 15.11. ja 17.12. 2004. Merkitty yhdistysrekisteriin 12.1.2005. 1. Yhdistyksen nimi on Lappeenrannan Taideyhdistys r.y., sen

Lisätiedot

Kaakon Beagle ry:n säännöt 1.

Kaakon Beagle ry:n säännöt 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Kaakon Beagle ry:n säännöt 1. Yhdistyksen nimi on Kaakon Beagle ry (entinen Etelä-Suomen Beagleyhdistys ry) ja sen kotipaikka on Kouvolan kaupunki. Yhdistys on Suomen kennelliitto-finska

Lisätiedot

MAANMITTAUSALAN AMMATTIKORKEAKOULU- JA OPISTOTEKNISTEN LIITTO MAKLI ry:n SÄÄNNÖT. Nimi ja kotipaikka 1

MAANMITTAUSALAN AMMATTIKORKEAKOULU- JA OPISTOTEKNISTEN LIITTO MAKLI ry:n SÄÄNNÖT. Nimi ja kotipaikka 1 MAANMITTAUSALAN AMMATTIKORKEAKOULU- JA OPISTOTEKNISTEN LIITTO MAKLI ry:n SÄÄNNÖT Nimi ja kotipaikka 1 Yhdistyksen nimi on MAANMITTAUSALAN AMMATTIKORKEAKOULU- JA OPISTOTEKNISTEN LIITTO MAKLI ry, jota näissä

Lisätiedot

KÄPPÄRÄN KOULUN SENIORIT KÄPYSET RY SÄÄNNÖT

KÄPPÄRÄN KOULUN SENIORIT KÄPYSET RY SÄÄNNÖT KÄPPÄRÄN KOULUN SENIORIT KÄPYSET RY SÄÄNNÖT I Nimi, kotipaikka ja kieli 1 Yhdistyksen nimi on Käppärän koulun Seniorit - KäpySet ry. Yhdistyksen kotipaikka on Porin kaupunki. Yhdistyksen kieli on Suomi.

Lisätiedot

Filha ry. Säännöt. Nimi ja kotipaikka. Yhdistyksen nimi on Filha ry ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki. Yhdistyksen tarkoitus

Filha ry. Säännöt. Nimi ja kotipaikka. Yhdistyksen nimi on Filha ry ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki. Yhdistyksen tarkoitus Filha ry Säännöt 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Filha ry ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki. 2 Yhdistyksen tarkoitus Yleishyödyllisen yhdistyksen tarkoituksena on edistää kansanterveyttä

Lisätiedot

SÄÄNNÖT. Hyväksytty syyskokouksessa 23.11.1994 (sisältää muutokset)

SÄÄNNÖT. Hyväksytty syyskokouksessa 23.11.1994 (sisältää muutokset) SÄÄNNÖT Hyväksytty syyskokouksessa 23.11.1994 (sisältää muutokset) 1 1 Nimi ja kotipaikka 2 Tarkoitus 3 Toimintamuodot Yhdistyksen nimi on Lahden Seudun Insinöörit ry. Yhdistys on Insinööriliitto IL ry:n

Lisätiedot

SÄÄNNÖT. Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän opiskelijayhdistys ry. Nimi ja kotipaikka

SÄÄNNÖT. Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän opiskelijayhdistys ry. Nimi ja kotipaikka SÄÄNNÖT Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän opiskelijayhdistys ry 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän opiskelijayhdistys ry ja sitä kutsutaan näissä säännöissä yhdistykseksi.

Lisätiedot

SÄÄNNÖT. SuomenMinipossuyhdistys ry. Yhdistyksen tärkein tavoite on tietouden lisääminen minipossusta lajina ja lemmikkinä.

SÄÄNNÖT. SuomenMinipossuyhdistys ry. Yhdistyksen tärkein tavoite on tietouden lisääminen minipossusta lajina ja lemmikkinä. SÄÄNNÖT SuomenMinipossuyhdistys ry Yhdistyksen tärkein tavoite on tietouden lisääminen minipossusta lajina ja lemmikkinä. A: Yhdistyksen nimi, kotipaikka, tarkoitus ja toimintamuoto 1 Nimi, kotipaikka,

Lisätiedot

HELSINGIN KEHITYSVAMMATUKI 57 RY:N SÄÄNNÖT

HELSINGIN KEHITYSVAMMATUKI 57 RY:N SÄÄNNÖT HELSINGIN KEHITYSVAMMATUKI 57 RY:N SÄÄNNÖT Hyväksytty 26.11.2009 Helsingin Kehitysvammatuki 57 ry:n säännöt 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Helsingin Kehitysvammatuki 57 ry ja kotipaikka

Lisätiedot

Yhdistys kuuluu jäsenenä valtakunnalliseen reserviläisliittoon sekä pääkaupunkiseudun reserviläispiiriin.

Yhdistys kuuluu jäsenenä valtakunnalliseen reserviläisliittoon sekä pääkaupunkiseudun reserviläispiiriin. Yhdistyksen säännöt 1 Yhdistyksen nimi on Vantaan Reserviläiset ry ja kotipaikka Vantaa. Yhdistys kuuluu jäsenenä valtakunnalliseen reserviläisliittoon sekä pääkaupunkiseudun reserviläispiiriin. 2 Yhdistyksen

Lisätiedot

Hämeenlinnan Eläkkeensaajat ry Yhdistyksen säännöt

Hämeenlinnan Eläkkeensaajat ry Yhdistyksen säännöt Hämeenlinnan Eläkkeensaajat ry Yhdistyksen säännöt 1 Nimi ja kotipaikka 1 Yhdistyksen nimi on Hämeenlinnan Eläkkeensaajat ry josta näissä säännöissä käytetään nimitystä yhdistys ja jonka kotipaikka on

Lisätiedot

1 Säätiön nimi on Saimaan lentoasema säätiö sr. ja sen kotipaikka on Lappeenrannan kaupunki.

1 Säätiön nimi on Saimaan lentoasema säätiö sr. ja sen kotipaikka on Lappeenrannan kaupunki. LUONNOS 17.11.2015 SAIMAAN LENTOASEMA -SÄÄTIÖN SÄÄNNÖT Säätiön nimi ja kotipaikka Tarkoitus 1 Säätiön nimi on Saimaan lentoasema säätiö sr. ja sen kotipaikka on Lappeenrannan kaupunki. 2 Säätiön tarkoituksena

Lisätiedot

LOPEN TEATTERIYHDISTYS R.Y.:N SÄÄNNÖT. 1 Yhdistyksen nimi on Lopen Teatteriyhdistys ry. ja sen kotipaikka on Lopen kunta.

LOPEN TEATTERIYHDISTYS R.Y.:N SÄÄNNÖT. 1 Yhdistyksen nimi on Lopen Teatteriyhdistys ry. ja sen kotipaikka on Lopen kunta. 1(6) LOPEN TEATTERIYHDISTYS R.Y.:N SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi on Lopen Teatteriyhdistys ry. ja sen kotipaikka on Lopen kunta. 2 Yhdistyksen tarkoituksena on toimia teatterista kiinnostuneiden henkilöiden

Lisätiedot

SÄÄNNÖT. Suomen lasten ja nuorten säätiö

SÄÄNNÖT. Suomen lasten ja nuorten säätiö SÄÄNNÖT Suomen lasten ja nuorten säätiö 1 SUOMEN LASTEN JA NUORTEN SÄÄTIÖN SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Säätiön nimi on Suomen lasten ja nuorten säätiö Barn och ungdomsstiftelsen i Finland. Säätiön kotipaikkakunta

Lisätiedot

Yhdistys tuo esille mielipiteitään julkisuudessa ja esittää lausuntojaan ja näkemyksiään virkamiehille sekä päättäville elimille.

Yhdistys tuo esille mielipiteitään julkisuudessa ja esittää lausuntojaan ja näkemyksiään virkamiehille sekä päättäville elimille. Lounaisrannikon Senioriopettajat ry:n säännöt 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Lounaisrannikon Senioriopettajat ry, epävirallinen lyhenne LRSO. Sen kotipaikka on Naantali. Yhdistys

Lisätiedot

KUOPION SEUDUN TYÖVALMENNUSSÄÄTIÖ SÄÄDEKIRJA

KUOPION SEUDUN TYÖVALMENNUSSÄÄTIÖ SÄÄDEKIRJA SÄÄDEKIRJA Allekirjoittaneet yhteisöt ovat päättäneet perustaa säätiön, jonka nimi on Kuopion seudun työvalmennussäätiö. Säätiön tarkoituksena on tukea työelämästä syrjäytyneitä tai syrjäytymisvaarassa

Lisätiedot

I kohottaa ja ylläpitää maanpuolustustahtoa sekä vaikuttaa yleisten maanpuolustusedellytysten parantumiseen toiminta-alueella

I kohottaa ja ylläpitää maanpuolustustahtoa sekä vaikuttaa yleisten maanpuolustusedellytysten parantumiseen toiminta-alueella Nimi, kotipaikka ja toiminta-alue 1$ Yhdistyksen nimi on Joensuun Reserviläiset ry ja sen kotipaikka on Joensuun kaupunki. Yhdistyksen toiminta-alueena on Joensuun kaupungin alue. Yhdistys kuuluu jäsenenä

Lisätiedot

KAAKKOIS-SUOMEN PELASTUSALANLIITTO RY

KAAKKOIS-SUOMEN PELASTUSALANLIITTO RY KAAKKOIS - SUOMEN PELASTUSALANLIITTO RY SÄÄNNÖT 1. Yhdistyksen nimi on Kaakkois - Suomen Pelastusalanliitto. Yhdistystä nimitetään näissä säännöissä liitoksi. Liiton toiminta-alue on Kymenlaakson ja Etelä

Lisätiedot

Säätiö voi harjoittaa ravitsemusliiketoimintaa ja fysioterapiatoimintaa sekä muuta palvelutoimintaa, joka tukee ikäihmisten kotona asumista.

Säätiö voi harjoittaa ravitsemusliiketoimintaa ja fysioterapiatoimintaa sekä muuta palvelutoimintaa, joka tukee ikäihmisten kotona asumista. SÄÄNNÖT 1 (6) LAHDEN VANHUSTEN ASUNTOSÄÄTIÖN SÄÄNNÖT 1 Säätiön nimi on Lahden vanhusten asuntosäätiö, englanniksi Lahti Foundation of Housing and Services for the Elderly, ja kotipaikka Lahden kaupunki.

Lisätiedot

Jyväskylän historiallisen miekkailun seuran säännöt

Jyväskylän historiallisen miekkailun seuran säännöt Jyväskylän historiallisen miekkailun seuran säännöt 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Jyväskylän historiallisen miekkailun seura ja siitä voidaan käyttää myös epävirallista lyhennettä JHMS. Yhdistyksen

Lisätiedot

Naisjärjestöjen Keskusliitto - Kvinnoorganisationernas Centralförbund ry

Naisjärjestöjen Keskusliitto - Kvinnoorganisationernas Centralförbund ry Hallituksen esitys kevätkokoukselle 14.4.2016 Naisjärjestöjen Keskusliitto - Kvinnoorganisationernas Centralförbund ry Säännöt 1 Nimi Yhdistyksen nimi on Naisjärjestöjen Keskusliitto Kvinnoorganisationernas

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi Yhdistyksen nimi on Uudenmaan Noutajakoirayhdistys - UMN ry, ruotsiksi Nylands Retrieverförbund NRF rf ja sen kotipaikka on Helsinki.

Yhdistyksen nimi Yhdistyksen nimi on Uudenmaan Noutajakoirayhdistys - UMN ry, ruotsiksi Nylands Retrieverförbund NRF rf ja sen kotipaikka on Helsinki. 1 Yhdistyksen nimi Yhdistyksen nimi on Uudenmaan Noutajakoirayhdistys - UMN ry, ruotsiksi Nylands Retrieverförbund NRF rf ja sen kotipaikka on Helsinki. 2 Toiminnan tarkoitus Yhdistys toimii Helsingin

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Pohjois-Suomen Kiinteistöyhdistys ry. Sen kotipaikka on Oulu kaupunki. Yhdistyksen toimialue on entinen Oulun lääni.

Yhdistyksen nimi on Pohjois-Suomen Kiinteistöyhdistys ry. Sen kotipaikka on Oulu kaupunki. Yhdistyksen toimialue on entinen Oulun lääni. 1 NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Pohjois-Suomen Kiinteistöyhdistys ry. Sen kotipaikka on Oulu kaupunki. Yhdistyksen toimialue on entinen Oulun lääni. 2 TARKOITUS JA TOIMINTAMUODOT Yhdistyksen tarkoituksena

Lisätiedot

HELSINGIN SANOMAIN SÄÄTIÖ. 1 Säätiön nimi on Helsingin Sanomain Säätiö ja kotipaikka Helsinki.

HELSINGIN SANOMAIN SÄÄTIÖ. 1 Säätiön nimi on Helsingin Sanomain Säätiö ja kotipaikka Helsinki. HELSINGIN SANOMAIN SÄÄTIÖ SÄÄNNÖT: 1 Säätiön nimi on Helsingin Sanomain Säätiö ja kotipaikka Helsinki. 2 Säätiön tarkoituksena on edistää ja tukea korkeatasoista tieteellistä tutkimustyötä, erityisesti

Lisätiedot

EMO. Espoon musiikkiopisto. Espoon musiikkiopiston kannatusyhdistys ry:n säännöt

EMO. Espoon musiikkiopisto. Espoon musiikkiopiston kannatusyhdistys ry:n säännöt EMO Espoon musiikkiopisto Espoon musiikkiopiston kannatusyhdistys ry:n säännöt 2 ESPOON MUSIIKKIOPISTON KANNATUSYHDISTYS RY:N SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi on Espoon musiikkiopiston kannatusyhdistys Esbo

Lisätiedot

1 Yhdistyksen nimi on Lahden Formula K-kerho. Yhdistyksen kotipaikka on Lahden kaupunki ja toiminta-alue Lahden talousalue.

1 Yhdistyksen nimi on Lahden Formula K-kerho. Yhdistyksen kotipaikka on Lahden kaupunki ja toiminta-alue Lahden talousalue. Lahden Formula K-kerhon säännöt Lahden Formula K-kerho r.y. 1 Yhdistyksen nimi on Lahden Formula K-kerho. Yhdistyksen kotipaikka on Lahden kaupunki ja toiminta-alue Lahden talousalue. 2 Yhdistyksen tarkoituksena

Lisätiedot

1 NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Pirkka-Hämeen Mehiläishoitajat ry. ja sen kotipaikka on Tampereen kaupunki.

1 NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Pirkka-Hämeen Mehiläishoitajat ry. ja sen kotipaikka on Tampereen kaupunki. Pirkka-Hämeen Mehiläishoitajat ry. Rek.nro 149.234 Ensirek.pvm 13.6.1988 PIRKKA-HÄMEEN MEHILÄISHOITAJAT RY:N SÄÄNNÖT 1 NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Pirkka-Hämeen Mehiläishoitajat ry. ja sen kotipaikka

Lisätiedot

EHDOTELMA UUSIKSI SÄÄNNÖIKSI

EHDOTELMA UUSIKSI SÄÄNNÖIKSI EHDOTELMA UUSIKSI SÄÄNNÖIKSI Sääntömuutosehdotukset voidaan jakaa neljään kategoriaan: Rotujärjestöstatuksen vaatimat muutokset sääntöihin (merkitty punaisella) Oikeinkirjoitusasun korjaukset ja sääntöjen

Lisätiedot

Tampereen Naisyhdistyksen

Tampereen Naisyhdistyksen Tampereen Naisyhdistyksen Säännöt. i. Tampereen Naisyhdistyksen tarkoitus on työskennellä naisen kohottamiseksi tiedollisessa ja siveellisessä suhteessa sekä hänen taloudellisen ja yhteiskunnallisen asemansa

Lisätiedot

Suomen Kettuterrierit ry 1.10.1984 1(5)

Suomen Kettuterrierit ry 1.10.1984 1(5) 1(5) SUOMEN KETTUTERRIERIT RY:N SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen Kettuterrierit ry ja sen kotipaikka on Kouvola. Yhdistys on Suomen Kennelliitto Finska Kennelklubben ry:n jäsen ja

Lisätiedot

Kristillinen Eläkeliitto ry

Kristillinen Eläkeliitto ry Kristillinen Eläkeliitto ry Piirin mallisäännöt Mallisäännöt Hyväksytty PRH 1 Sisällys I PERUSSÄÄNNÖKSET... 2 Nimi, kotipaikka... 2 Tarkoitus... 2 Toiminta... 2 II JÄSENYYS... 3 Jäsenet... 3 Jäsenen velvollisuudet...

Lisätiedot

LTYHY ry SÄÄNNÖT s. 1 (5)

LTYHY ry SÄÄNNÖT s. 1 (5) LTYHY ry SÄÄNNÖT s. 1 (5) LAPPEENRANNAN TEKNILLISEN YLIOPISTON HENKILÖKUNTAYHDISTYS RY SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimenä on Lappeenrannan teknillisen yliopiston henkilökuntayhdistys ry. Yhdistyksen

Lisätiedot

TAMPEREEN TEKNILLISEN YLIOPISTON HENKILÖSTÖYHDISTYS (TTYHY) ry. SÄÄNNÖT 2015 (Hyväksytty Patentti- ja rekisterihallituksessa 18.6.

TAMPEREEN TEKNILLISEN YLIOPISTON HENKILÖSTÖYHDISTYS (TTYHY) ry. SÄÄNNÖT 2015 (Hyväksytty Patentti- ja rekisterihallituksessa 18.6. TAMPEREEN TEKNILLISEN YLIOPISTON HENKILÖSTÖYHDISTYS (TTYHY) ry SÄÄNNÖT 2015 (Hyväksytty Patentti- ja rekisterihallituksessa 18.6.2015) Yhdistyksen nimi on Tampereen teknillisen yliopiston henkilöstöyhdistys

Lisätiedot

1. Yhdistyksen nimi on Tampereen seudun Omaishoitajat ry ja kotipaikka Tampere. Yhdistyksen toiminta-alueena on koko Pirkanmaa.

1. Yhdistyksen nimi on Tampereen seudun Omaishoitajat ry ja kotipaikka Tampere. Yhdistyksen toiminta-alueena on koko Pirkanmaa. 1(3) YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT 1. Yhdistyksen nimi on Tampereen seudun Omaishoitajat ry ja kotipaikka Tampere. Yhdistyksen toiminta-alueena on koko Pirkanmaa. 2. Yhdistyksen tarkoituksen on toimia omaishoitajien

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Kososten sukuseura ry. ja sen kotipaikkana on Savonlinnan kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Kososten sukuseura ry. ja sen kotipaikkana on Savonlinnan kaupunki. Kososten Sukuseura ry:n SÄÄNNÖT 1. Yhdistyksen nimi on Kososten sukuseura ry. ja sen kotipaikkana on Savonlinnan kaupunki. 2. Yhdistyksen tarkoituksena on: 1) ylläpitää yhteyttä Kososten suvun jäsenten

Lisätiedot

SUOMENLINNAN UPSEERIKERHO RY:N SÄÄNNÖT 2016

SUOMENLINNAN UPSEERIKERHO RY:N SÄÄNNÖT 2016 SUOMENLINNAN UPSEERIKERHO RY:N SÄÄNNÖT 2016 1. Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomenlinnan Upseerikerho ry ja sen kotipaikka on Suomenlinna Helsingin kaupungissa. Näissä säännöissä käytetään yhdistyksestä

Lisätiedot

- toimii jäsenyhdistystensä ja liiton yhdyssiteenä. - toimii liiton hyväksymiä arvoja noudattaen.

- toimii jäsenyhdistystensä ja liiton yhdyssiteenä. - toimii liiton hyväksymiä arvoja noudattaen. Senioripiiri Säännöt 1 (5) 1 Nimi, kotipaikka ja toiminta-alue 2 Tarkoitus 3 Toiminta 4 Jäsenet Yhdistyksen nimi on kansallinen senioripiiri ry. Yhdistys kuuluu piirijärjestönä Kansallinen senioriliitto

Lisätiedot

1. Yhdistyksen nimi on Moottoripyöräkerho 69 (MP69) ry. Jäljempänä yhdistyksestä käytetään nimitystä kerho.

1. Yhdistyksen nimi on Moottoripyöräkerho 69 (MP69) ry. Jäljempänä yhdistyksestä käytetään nimitystä kerho. Moottoripyöräkerho 69 (MP69) ry:n säännöt 1. Yhdistyksen nimi on Moottoripyöräkerho 69 (MP69) ry. Jäljempänä yhdistyksestä käytetään nimitystä kerho. 2. Kerhon kotipaikka on Helsinki. 3. Kerhon tarkoituksena

Lisätiedot

SUOMEN SOTAVETERAANILIITTO RY:N - FINLANDS KRIGSVETERANFÖRBUND RF:N SÄÄNNÖT

SUOMEN SOTAVETERAANILIITTO RY:N - FINLANDS KRIGSVETERANFÖRBUND RF:N SÄÄNNÖT SUOMEN SOTAVETERAANILIITTO RY:N - FINLANDS KRIGSVETERANFÖRBUND RF:N SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen Sotaveteraaniliitto ry, ruotsiksi Finlands Krigsveteranförbund rf. Näissä säännöissä

Lisätiedot

1 Yhdistyksen nimi Yhdistyksen nimi on Lakeuden Noutajakoirayhdistys r.y. ja sen kotipaikka on Seinäjoki.

1 Yhdistyksen nimi Yhdistyksen nimi on Lakeuden Noutajakoirayhdistys r.y. ja sen kotipaikka on Seinäjoki. Lakeuden Noutajakoirayhdistys ry Säännöt 1 Yhdistyksen nimi Yhdistyksen nimi on Lakeuden Noutajakoirayhdistys r.y. ja sen kotipaikka on Seinäjoki. 2 Toiminnan tarkoitus Yhdistys toimii Etelä Pohjanmaan

Lisätiedot

HÄMEENLINNAN KRISTILLISEN KOULUN KANNATUSYHDISTYS RY:N SÄÄNNÖT

HÄMEENLINNAN KRISTILLISEN KOULUN KANNATUSYHDISTYS RY:N SÄÄNNÖT 1 YHDISTYKSEN NIMI JA KOTIPAIKKA HÄMEENLINNAN KRISTILLISEN KOULUN KANNATUSYHDISTYS RY:N kotipaikka Yhdistyksen on nimi Hämeenlinna. on Hämeenlinnan kristillisen koulun kannatusyhdistys ry ja sen 2 YHDISTYKSEN

Lisätiedot

PORIN LYSEON SENIORIT RY SÄÄNNÖT

PORIN LYSEON SENIORIT RY SÄÄNNÖT säännöt 1(5) PORIN LYSEON SENIORIT RY SÄÄNNÖT I Nimi, kotipaikka ja kieli Yhdistyksen nimi on Porin Lyseon Seniorit ry. Yhdistyksen kotipaikka on Porin kaupunki. Yhdistyksen kieli on suomi. II Yhdistyksen

Lisätiedot

Viikinkiajan Laiva yhdistyksen säännöt

Viikinkiajan Laiva yhdistyksen säännöt Viikinkiajan Laiva yhdistyksen säännöt 1. Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Viikinkiajan Laiva ry. Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki. 2. Tarkoitus ja toiminta Yhdistyksen tarkoituksena on edistää

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Suomen työnohjaajat ry. Sen kotipaikka on Helsinki ja toiminta-alueena koko maa.

Yhdistyksen nimi on Suomen työnohjaajat ry. Sen kotipaikka on Helsinki ja toiminta-alueena koko maa. Suomen työnohjaajat ry SÄÄNNÖT 1. Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen työnohjaajat ry. Sen kotipaikka on Helsinki ja toiminta-alueena koko maa. 2. Toiminnan tarkoitus ja toiminnan laatu Suomen

Lisätiedot

Laadittu Koulujen Musiikinopettajat ry:n Kevätkokouksessa 20.3. 2004

Laadittu Koulujen Musiikinopettajat ry:n Kevätkokouksessa 20.3. 2004 1 2 Laadittu Koulujen Musiikinopettajat ry:n Kevätkokouksessa.. 04 Esitysluonnos Koulujen Musiikinopettajat ry:n syyskokoukselle Riihimäellä.. 14 4 5 6 YHDISTYKSEN NIMI JA KOTIPAIKKA 1 Yhdistyksen nimi

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN RESERVIUPSEERIT RY:N SÄÄNNÖT

JYVÄSKYLÄN RESERVIUPSEERIT RY:N SÄÄNNÖT JYVÄSKYLÄN RESERVIUPSEERIT RY:N SÄÄNNÖT Nimi ja kotipaikka 1 Yhdistyksen nimi on Jyväskylän Reserviupseerit ry. Yhdistyksen kotipaikka on Jyväskylän kaupunki. 2 Yhdistys on Suomen Reserviupseeriliitto

Lisätiedot

Pohjoisen Keski-Suomen ammatilliset opettajat ry:n säännöt

Pohjoisen Keski-Suomen ammatilliset opettajat ry:n säännöt 1 Pohjoisen Keski-Suomen ammatilliset opettajat ry:n säännöt NIMI, TARKOITUS JA TOIMINTA 1 Yhdistyksen nimi on Pohjoisen Keski-Suomen ammatilliset opettajat ry. Yhdistyksen kotipaikka on Äänekoski ja toiminta-alueena

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Kiinteistöliitto Varsinais-Suomi ry. Sen kotipaikka on Turun kaupunki ja toimintaalueena

Yhdistyksen nimi on Kiinteistöliitto Varsinais-Suomi ry. Sen kotipaikka on Turun kaupunki ja toimintaalueena Kiinteistöliitto Varsinais-Suomi ry:n säännöt 1 NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Kiinteistöliitto Varsinais-Suomi ry. Sen kotipaikka on Turun kaupunki ja toimintaalueena Varsinais-Suomi. Yhdistys

Lisätiedot

ETELÄ-SUOMEN LIIKUNTA JA URHEILU RY ESLU TOIMINTASÄÄNNÖT Esitys toimintasääntöjen muuttamiseksi syyskokouksessa 11.11.2015

ETELÄ-SUOMEN LIIKUNTA JA URHEILU RY ESLU TOIMINTASÄÄNNÖT Esitys toimintasääntöjen muuttamiseksi syyskokouksessa 11.11.2015 ETELÄ-SUOMEN LIIKUNTA JA URHEILU RY ESLU TOIMINTASÄÄNNÖT Esitys toimintasääntöjen muuttamiseksi syyskokouksessa 11.11.2015 Yhdistyksen nimi, kotipaikka ja tarkoitus 1 Yhdistyksen nimi on Etelä-Suomen Liikunta

Lisätiedot

TSN ry:n säännöt, hyväksytty syyskokouksessa 11.12.2012, päivitetty 28.4.2014

TSN ry:n säännöt, hyväksytty syyskokouksessa 11.12.2012, päivitetty 28.4.2014 TSN ry:n säännöt, hyväksytty syyskokouksessa 11.12.2012, päivitetty 28.4.2014 1 NIMI JA TOIMIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Terveys- ja sosiaalialan neuvottelujärjestö TSN ry., ruotsiksi Hälso- och socialvårdens

Lisätiedot

1 Yhdistyksen nimi on Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry, De Högre Tjänstemännen YTN rf, josta myöhemmin näissä säännöissä käytetään lyhennettä YTN.

1 Yhdistyksen nimi on Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry, De Högre Tjänstemännen YTN rf, josta myöhemmin näissä säännöissä käytetään lyhennettä YTN. YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY SÄÄNNÖT 1 Rek.n:ro 138.504 (27.5.2014) Nimi ja kotipaikka 1 Yhdistyksen nimi on Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry, De Högre Tjänstemännen YTN rf, josta myöhemmin näissä säännöissä

Lisätiedot

31.1.2004 1 (5) Saimaan Viitoset ry SÄÄNNÖT 1 NIMI JA KOTIPAIKKA

31.1.2004 1 (5) Saimaan Viitoset ry SÄÄNNÖT 1 NIMI JA KOTIPAIKKA 31.1.2004 1 (5) Saimaan Viitoset ry SÄÄNNÖT 1 NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Saimaan Viitoset ry ja sen kotipaikka on Lappeenranta. Yhdistys, josta näissä säännöissä käytetään nimitystä kerho,

Lisätiedot

Yhdistyksen, jota jäljempänä kutsutaan seuraksi, nimi on Nordic Power ja seuran kotipaikka on Kokkola.

Yhdistyksen, jota jäljempänä kutsutaan seuraksi, nimi on Nordic Power ja seuran kotipaikka on Kokkola. SÄÄNNÖT Nordic Power ry 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen, jota jäljempänä kutsutaan seuraksi, nimi on Nordic Power ja seuran kotipaikka on Kokkola. 2 Seuran tarkoitus ja toiminnan laatu Seuran tarkoituksena

Lisätiedot

SUOMEN AKVARELLITAITEEN YHDISTYS RY 21.10.2014

SUOMEN AKVARELLITAITEEN YHDISTYS RY 21.10.2014 SUOMEN AKVARELLITAITEEN YHDISTYS R.Y:N SÄÄNNÖT Rekisteröity Patentti- ja rekisterihallituksessa 10.7.2009 ja 14.10.2009 (1 ja 5 ) SUOMEN AKVARELLITAITEEN YHDISTYS RY:N SÄÄNNÖT 1 Nimi ja toiminta-alue Yhdistyksen

Lisätiedot

HYY seniorit ry, HUS seniorer rf. Rek. no 192.654 SÄÄNNÖT

HYY seniorit ry, HUS seniorer rf. Rek. no 192.654 SÄÄNNÖT HYY seniorit ry, HUS seniorer rf SÄÄNNÖT Yhdistysrekisteri vahvistanut 27.10.2005 HYY-seniorit, HUS-seniorer rf SÄÄNNÖT 2 (5) 1 Nimi, kotipaikka ja kielet Yhdistyksen nimi on HYY-seniorit ry, HUS-seniorer

Lisätiedot

PIONEERIASELAJIN LIITTO RY:N SÄÄNNÖT

PIONEERIASELAJIN LIITTO RY:N SÄÄNNÖT 1 (5) PIONEERIASELAJIN LIITTO RY:N SÄÄNNÖT I Nimi, kotipaikka ja toiminta-alue 1. Yhdistyksen nimi on Pioneeriaselajin Liitto ry. Sen kotipaikka on Helsingin kaupunki. Yhdistyksen toiminta-alue on koko

Lisätiedot

Teknisten aineiden opettajat - TAO r.y. Säännöt. 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka. 2 Järjestön tarkoitus

Teknisten aineiden opettajat - TAO r.y. Säännöt. 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka. 2 Järjestön tarkoitus Teknisten aineiden opettajat - TAO r.y. Säännöt 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Teknisten aineiden opettajat - TAO r.y. Yhdistyksen kotipaikka on Tampere ja toiminta-alueena Suomen

Lisätiedot

KADETTIKUNTA RY:N SÄÄNNÖT (PRH HYVÄKSYNYT 25.11.2015)

KADETTIKUNTA RY:N SÄÄNNÖT (PRH HYVÄKSYNYT 25.11.2015) KADETTIKUNTA RY:N SÄÄNNÖT (PRH HYVÄKSYNYT 25.11.2015) 1 NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Kadettikunta ry. Sen kotipaikkana on Helsingin kaupunki ja toiminta-alueena valtakunnan alue. Näissä säännöissä

Lisätiedot

SUOMEN GOLFKENTÄNHOITAJIEN YHDISTYS FINNISH GREENKEEPERS ASSOCIATION RY

SUOMEN GOLFKENTÄNHOITAJIEN YHDISTYS FINNISH GREENKEEPERS ASSOCIATION RY Hallituksen sääntömuutosehdotus kevätkokoukseen 2012 7 Jäsenmaksut Yhdistyksen syyskokous päättää jäsenmaksuista hallituksen esityksen perusteella. A-, B- ja C-jäsenillä sekä kannatusjäsenillä voi olla

Lisätiedot

JÄSENYHDISTYSTEN MALLISÄÄNNÖT. Yhdistyksen kotipaikka on HELSINGIN kaupunki ja toimialueena Suomen valtakunnan valtiollinen alue.

JÄSENYHDISTYSTEN MALLISÄÄNNÖT. Yhdistyksen kotipaikka on HELSINGIN kaupunki ja toimialueena Suomen valtakunnan valtiollinen alue. Patentti- ja rekisterihallituksen yhdistysrekisterin ennakkotarkastus suoritettu 16.4.2007 hyväksyntä 5.6.2009 Yhdistysrekisterin ennakkotarkastuksessa tehdyt 2 pientä muutosta on lihavoitu. JÄSENYHDISTYSTEN

Lisätiedot

Kaikkiaan kokoukseen osallistui 39 yhdistyksen jäsentä.

Kaikkiaan kokoukseen osallistui 39 yhdistyksen jäsentä. HUOLTOUPSEERIYHDISTYS RY PÖYTÄKIRJA Helsinki.10.2009 HUOLTOUPSEERIYHDISTYS RY:N SYYSKOKOUS 12.10.2009 AIKA: 12.10.2009 klo 17.30 PAIKKA: LÄSNÄ: Valio OY Yhdistyksen kunniajäsenistä: - teollisuusneuvos

Lisätiedot

Kauppakamari voi lisäksi hoitaa muita sille määrättyjä julkisia tehtäviä.

Kauppakamari voi lisäksi hoitaa muita sille määrättyjä julkisia tehtäviä. OULUN KAUPPAKAMARIN SÄÄNNÖT 1 Kauppakamarin nimi ja kotipaikka Oulun kauppakamari toimii kauppakamarilaissa tarkoitettuna kauppakamarina Keskuskauppakamarin sille määräämällä toiminta-alueella kotipaikkanaan

Lisätiedot

Yhdistyksen säännöt. 1 Nimi, kotipaikka ja toimialue Yhdistyksen nimi on Eläkeliiton Hämeen yhdistys ry. Yhdistyksen kotipaikka on Hämeen kunta.

Yhdistyksen säännöt. 1 Nimi, kotipaikka ja toimialue Yhdistyksen nimi on Eläkeliiton Hämeen yhdistys ry. Yhdistyksen kotipaikka on Hämeen kunta. ELÄKELIITON HÄMEEN YHDISTYS ry Yhdistyksen säännöt 1 Nimi, kotipaikka ja toimialue Yhdistyksen nimi on Eläkeliiton Hämeen yhdistys ry. Yhdistyksen kotipaikka on Hämeen kunta. 2 Tarkoitus Yhdistyksen tarkoituksena

Lisätiedot

Yhdistyksen toiminnan tarkoituksena ei ole voiton tai muun välittömän taloudellisen edun hankkiminen siihen osallisille.

Yhdistyksen toiminnan tarkoituksena ei ole voiton tai muun välittömän taloudellisen edun hankkiminen siihen osallisille. SÄÄNNÖT 1 NIMI, KOTIPAIKKA JA TOIMINTA-ALUE Yhdistyksen nimi on Lohjan Kylät ry. ja sen kotipaikka on Lohjan kaupunki. Yhdistyksen toiminta-alueena on Lohjan kaupunki ja siihen liittymispäätöksensä tehneet

Lisätiedot

VARKAUDEN RESERVIUPSEERIKERHO RY 1

VARKAUDEN RESERVIUPSEERIKERHO RY 1 VARKAUDEN RESERVIUPSEERIKERHO RY 1 SÄÄNNÖT Nimi ja kotipaikka 1 Yhdistyksen nimi on Varkauden Reserviupseerikerho ry. Sen kotipaikka on Varkaus. 2 Yhdistys on Suomen Reserviupseeriliitto - Finlands Reservofficersförbund

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Eläkeliiton.. piiri ry, josta näissä säännöissä käytetään nimitystä piiri.

Yhdistyksen nimi on Eläkeliiton.. piiri ry, josta näissä säännöissä käytetään nimitystä piiri. 1 ELÄKELIITTO RY:N PIIRIEN MALLISÄÄNTÖ Yhdistysrekisterin ennakkotarkastus 26.4.2012 Hyväksytty XVII liittokokouksessa 6.6.2012.piirin säännöt 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Eläkeliiton.. piiri

Lisätiedot

EMPON OMAKOTIYHDISTYS RY

EMPON OMAKOTIYHDISTYS RY 1 EMPON OMAKOTIYHDISTYS RY Hyväksytty yhdistyksen syyskokouksessa 25.11.2004 ja kevätkokouksessa 10.2.2005. Merkitty Patentti- ja rekisterihallituksen yhdistysrekisteriin 5.5.2006. 1 Nimi, kotipaikka ja

Lisätiedot

Hyväksytty vuosikokouksessa 23.4.2007. Rekisteröity Patentti- ja rekisterihallituksen päätöksellä 2.7.2007.

Hyväksytty vuosikokouksessa 23.4.2007. Rekisteröity Patentti- ja rekisterihallituksen päätöksellä 2.7.2007. SUOMEN PARALYMPIAKOMITEA RY SÄÄNNÖT Hyväksytty vuosikokouksessa 23.4.2007. Rekisteröity Patentti- ja rekisterihallituksen päätöksellä 2.7.2007. 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen

Lisätiedot

TUL:N SEUROJEN MALLISÄÄNNÖT TURUN JYRY

TUL:N SEUROJEN MALLISÄÄNNÖT TURUN JYRY TUL:N SEUROJEN MALLISÄÄNNÖT TURUN JYRY Hyväksytty TUL:n 25. liittokokouksessa 24. 25.5.2003 Tampereella Hyväksytty Turun Jyryn Vuosikokouksessa 10.2.2004 2 SUOMEN TYÖVÄEN URHEILULIITTO TUL RY:N J ÄSENSEURAN

Lisätiedot

RAUDANMAAN MAA- JA KOTITALOUSNAISTEN SÄÄNNÖT

RAUDANMAAN MAA- JA KOTITALOUSNAISTEN SÄÄNNÖT 1(6) RAUDANMAAN MAA- JA KOTITALOUSNAISTEN SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Raudanmaan maa- ja kotitalousnaiset, joka toimii rekisteröimättömänä yleishyödyllisenä yhdistyksenä osana valtakunnallista

Lisätiedot

HOAY Rautatieläisenkatu 6 00520 HELSINKI puh. 020 7489 451, 020 7489 452 toimisto@hoay.fi www.hoay.fi YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT

HOAY Rautatieläisenkatu 6 00520 HELSINKI puh. 020 7489 451, 020 7489 452 toimisto@hoay.fi www.hoay.fi YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT HOAY Rautatieläisenkatu 6 00520 HELSINKI puh. 020 7489 451, 020 7489 452 toimisto@hoay.fi www.hoay.fi YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT 1 Nimi, tarkoitus ja toiminta Helsingin opettajien ammattiyhdistys ry:n SÄÄNNÖT

Lisätiedot

Oulun Numismaattinen Kerho r.y. Perustettu 1962

Oulun Numismaattinen Kerho r.y. Perustettu 1962 Oulun Numismaattisen Kerhon r.y. säännöt (Hyväksytty 12.2.2007 pidetyssä vuosikokouksessa ja 12.3.2007 pidetyssä ylimääräisessä vuosikokouksessa.) 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Kuntien rakennusmestarit ja -insinöörit AMK KRI ry, josta näissä säännöissä käytetään nimeä liitto.

Yhdistyksen nimi on Kuntien rakennusmestarit ja -insinöörit AMK KRI ry, josta näissä säännöissä käytetään nimeä liitto. 1 Kuntien rakennusmestarit ja -insinöörit MK KRI ry 1 NIMI, KOTIPIKK J KILI Yhdistyksen nimi on Kuntien rakennusmestarit ja -insinöörit MK KRI ry, josta näissä säännöissä käytetään nimeä liitto. Liiton

Lisätiedot

- tuoda esille vanhempien kannanottoja koulua ja kasvatusta koskevissa kysymyksissä

- tuoda esille vanhempien kannanottoja koulua ja kasvatusta koskevissa kysymyksissä Oulun Rajakylän koulun vanhempainyhdistys 1 Yhdistyksen nimi on OULUN RAJAKYLÄN KOULUN VANHEMPAINYHDISTYS ry ja se toimii Rajakylän koulun yhteydessä ja sen kotipaikka on Oulu. 2 Yhdistyksen tarkoituksena

Lisätiedot

Donelaitis Turun seudun Liettuan ystävät ry SÄÄNNÖT

Donelaitis Turun seudun Liettuan ystävät ry SÄÄNNÖT Donelaitis Turun seudun Liettuan ystävät ry SÄÄNNÖT 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Donelaitis Turun seudun Liettuan ystävät ry ja sen kotipaikka on Turku. Yhdistyksestä voidaan epävirallisissa

Lisätiedot

Säännöt Hallituksen muutosehdotus

Säännöt Hallituksen muutosehdotus Säännöt Hallituksen muutosehdotus 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Nuoret Lakimiehet ry, Unga Jurister rf. Kansainvälisissä yhteyksissä yhdistyksestä voidaan käyttää epävirallista nimeä

Lisätiedot

1 Yhdistyksen nimi on ProUnioni. Näissä säännöissä käytetään yhdistyksestä nimitystä liitto. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki.

1 Yhdistyksen nimi on ProUnioni. Näissä säännöissä käytetään yhdistyksestä nimitystä liitto. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. 1 ProUnioni SÄÄNNÖT NIMI JA KOTIPAIKKA 1 Yhdistyksen nimi on ProUnioni. Näissä säännöissä käytetään yhdistyksestä nimitystä liitto. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. TARKOITUS JA TOIMINNAN MUODOT

Lisätiedot