Tomas Tammenmaa SOSIAALIPALVELUIDEN TARVE SUOMALAISILLE ESPANJAN AURINKORANNIKOLLA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tomas Tammenmaa SOSIAALIPALVELUIDEN TARVE SUOMALAISILLE ESPANJAN AURINKORANNIKOLLA"

Transkriptio

1 Tomas Tammenmaa SOSIAALIPALVELUIDEN TARVE SUOMALAISILLE ESPANJAN AURINKORANNIKOLLA Sosiaali- ja terveysala 2014

2 VAASAN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaalialan koulutusohjelma TIIVISTELMÄ Tekijä Tomas Tammenmaa Opinnäytetyön nimi Sosiaalipalveluiden tarve suomalaisille Espanjan Aurinkorannikolla Vuosi 2014 Kieli suomi Sivumäärä liite Ohjaaja Ann-Sophie Blomqvist Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia sosiaalipalveluiden tarvetta suomalaisten keskuudessa Espanjan aurinkorannikolla. Aurinkorannikolla asuu laaja suomalaisyhteisö, joka ei välty sosiaalisilta ongelmilta. Sosiaalisia ongelmia ilmenee näin mittavassa suomalaisyhteisössä samoin kuin missä tahansa pikkukaupungissa Suomessakin. Opinnäytetyössä haluttiin selvittää millaisia sosiaalipalveluita suomalaisille tulisi järjestää ja kuinka ne voitaisiin käytännössä toteuttaa. Tutkimus toteutettiin Espanjan Aurinkorannikolla, joka on yli 100 kilometriä pitkä rantakaistale Gibraltarilta Malagaan. Aurinkorannikolla on laaja suomalainen yhdyskunta. Suomalaisia oletetaan olevan rannikolla noin talviaikana ja pysyviä suomalaisasukkaita noin Tutkimuksessa haastateltiin eri alojen asiantuntijoita, jotka ovat jollain tavalla työnsä kautta tekemisissä suomalaisen yhdyskunnan kanssa. Tutkimus oli laadullinen. Haastattelut toteutettiin kevään ja kesän aikana Haastateltavat olivat pitkään toimineet ammattinsa kautta Aurinkorannikolla ihmisten sosiaalisten tekijöiden kanssa. Menetelmänä on käytetty teemahaastattelua. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys muodostuu sosiaalipalveluiden sovellettavasta luonteesta ja EU:n sisällä tehtävästä yhteistyöstä eri maiden välillä. Avainsanat Sosiaalipalvelut, sosiaaliset ongelmat, muuttoliike Aurinko rannikolle.

3 VAASAN AMMATTIKORKEAKOULU UNIVERSITY OF APPLIED SCIENCES Sosiaalialan koulutusohjelma ABSTRACT Author Tomas Tammenmaa Title The need for Social Services among the Finnish Population on Costa del Sol in Spain Year 2014 Language Finnish Pages Appendix Name of Supervisor Ann-Sophie Blomqvist The purpose of this bachelor s thesis was to study what the need for social services among the Finns on Costa del Sol in Spain is. Costa del Sol is home to a large Finnish community, which also has different kinds of social problems. Social problems occur in such a large Finnish community, like in any other small town in Finland. The aim of this thesis is to find out what kind of social services should be arranged to the Finns and how these services could be implemented in practice. The study was conducted in Spain Costa del Sol, which is an over 100-kilometer long coastline from Gibraltar to Malaga. The estimate is that there are about Finns on the coast in winter time and the permanent population includes approximately 6000 inhabitants. Different experts, that are through their work in contact with the Finnish community, were interviewed for the study. The research was qualitative. The interviews were conducted in the spring and summer The interviewees had worked for a long time on Costa del Sol and dealt with the social factors in people s lives. The study method was theme interviews. The theoretical frame deals with social services and how they are applied and the collaboration between different EU-countries Keywords Social services, social problems, migration

4 SISÄLLYS TIIVISTELMÄ ABSTRACT 1 JOHDANTO SUOMALAISTEN SIIRTOLAISUUS JA ESPANJA Espanjan Aurinkorannikko Suomalaisten muuttoliike Aurinkorannikolle SOSIAALISEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN Julkiset hyvinvointipalvelut Hyvinvointivaltion sosiaaliturva ja EU Sosiaalityön ulottuvuudet globaalissa maailmassa Ulkosuomalaisten sosiaaliturva ESPANJAN SOSIAALIPALVELUT Espanjan sosiaaliturva Suomalaisten sosiaaliset ongelmat Aurinkorannikolla Aurinkorannikon suomalainen sosiaalityö TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN Tutkimustehtävä Laadullinen tutkimus Aineiston keruu Teemahaastattelu Aineistolähtöinen sisällönanalyysi Tutkimuksen validius ja reliabilius TUTKIMUSTULOKSET Suomalaisten sosiaalipalveluiden tarve Suomalaiset sosiaalipalvelut Aurinkorannikolla Sosiaalipalveluja tuottavat tahot Aurinkorannikolla Menetelmiä sosiaalipalveluiden parantamiseen JOHTOPÄÄTÖKSET JA POHDINTA LÄHTEET LIITTEET

5 5 KUVIOLUETTELO Kuvio 1. Aurinkorannikko s. 10 Kuvio 2. Suomalainen koulu Fuengirolan Los Pacosissa. s. 13 Kuvio 3. Sosiaalipalveluiden tarpeessa olevat suomalaiset. s. 33 Kuvio 4. Syrjäytymisen syyt. s. 34 Kuvio 5. Sosiaalipalveluiden saamisen esteet. s. 35 Kuvio 6. Resurssien riittävyys. s. 36 Kuvio 7. Vaihtoehdot haastavassa asiakastilanteessa. s. 39 Kuvio 8. Toiveet lisäpalveluista. s. 40

6 6 LIITELUETTELO LIITE 1. Teemahaastattelu.

7 7 1 JOHDANTO Espanjan Aurinkorannikolla asuu suuri suomalaisyhteisö. Sen tarkkaa lukumäärää on vaikea sanoa, mutta yleisen arvion mukaan suomalaisia on alueella yhden pienen kaupungin verran, henkilöä. Kysymyksessä on hyvin suuri suomalaisten muuttoliike. Aurinkorannikolle muuton motiivina on useimmiten elämänlaadun parantaminen, joskus voi käydä kuitenkin niin, ettei ongelmilta vältytä. Aurinkorannikolla asuvalla suomalaisella on yhtäläiset mahdollisuudet ajautua sosiaalisiin ongelmiin, kuin Suomessa asuessaan. Aurinkorannikolla on jo vuosia kehittynyt hyvin toimiva kolmannen sektorin sosiaalipalveluiden toiminta. Opinnäytetyössäni kuvaan suomalaisten elämää Espanjan Aurinkorannikolla ja siihen liittyviä sosiaalisia ongelmia. Kuvaukseni kohdistuu sosiaalisten ongelmien luonteeseen, syihin ja seurauksiin Espanjan Aurinkorannikolla. Tutkimukseni aiheena oli tutkia suomalaista yhdyskuntaa sosiaalityön viitekehyksestä Espanjan Aurinkorannikolla. Tarkoitukseni oli selvittää tarvitaanko suomalaisille sosiaalipalveluita ja miten ne voitaisiin toteuttaa. Ajatus suomalaisten sosiaalipalveluiden tarpeen kartoittamiseen heräsi kun olin tutkimusassistenttina Suomen Siirtolaisinstituutin laajassa tutkimuksessa Espanjan Aurinkorannikolla keväällä Aiheesta käytiin tuolloin vilkasta keskustelua. Tutkimus oli ajankohtainen, kaksi vuotta sitten rannikolle palkattiin sosiaalityöntekijä Suomesta käsin. Aurinkorannikon sosiaalityöntekijä oli ulkoministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön yhteishanke. Sosiaalityöntekijä teki osaksi myös koulukuraattorin töitä, rannikon suomalaisessa koulussa. Tarve sosiaalityöntekijälle on ollut ilmeinen, kun asiaa on lähdetty tukemaan ministeriö tasolla. Sosiaalityöntekijän projekti päättyi joulukuussa Kiinnostavaa oli tutkia miten voidaan suomalaisten perheiden ja ongelmiin ajautuvien ihmisten asioita ajaa jatkossa eteenpäin ja tulisiko sosiaalityöntekijä olla Suomesta palkattuna näin suuressa suomalaisyhteisössä. Tutkimuksessa selvitettiin teemahaastattelun avulla, seitsemän asiantuntijan näkemyksiä ja mielipiteitä Espanjan Aurinkorannikolla asuvan suomalaisyhteisön sosiaalisista ongelmista ja sosiaalipalveluiden tarpeesta.

8 8 2 SUOMALAISTEN SIIRTOLAISUUS JA ESPANJA Siirtolaisuuden tarkasteleminen on oleellista tässä tutkimuksessa, koska tutkimus kohdentuu maasta muuttaneisiin suomalaisiin Espanjan Aurinkorannikolla. Siirtolaisinstituutti (1984) määrittelee siirtolaisuuden valtakunnan rajat ylittäväksi, pysyväksi tai pysyväisluonteiseksi maasta tai maahan muutoksi, joka voi tapahtua vapaaehtoisesti tai pakkomuuttona. Muuttamisen muotoja ja syitä on erilaisia. Muuton katsotaan yleensä olevan pysyvää, kun henkilö rekisteröidään väestörekisteriin. (Helppikangas & Hiltunen, 1992, 19.) Siirtolaisuutta tarkasteltaessa on syytä ensin tutustua hieman maastamuuton historiaan. Ensimmäinen maastamuutto vaihe Suomessa alkoi jo luvulla. Tuolloin sadat suomalaiset muodostivat ruotsalaisten kanssa siirtokuntia yhdysvaltoihin. Myöhemmin suomalaiset muuttajat asettuivat Yhdysvaltoihin, Kanadaan, Australiaan ja Suomen lähialueille: Venäjälle, Ruotsiin ja Norjaan. Noin miljoonasta suomalaisesta, jotka muuttivat ennen toista maailmansotaa arviolta muutti Pohjois-Amerikkaan. Suomalaisten muuttaminen Yhdysvaltoihin oli huipussaan luvun alussa luvun ja toisen maailmansodan välisenä aikana suomalaisten muuttoliike kohdistui Kanadaan, tämä johtui pääosin siitä, kun Yhdysvallat kiristivät maahanmuutto poliitiikkaa. (Tanner 2005, 13.) Söderling (2011) kirjoittaa artikkelissaan, että lähtömuutolla on selkeästi kaksi päävirtaa, Yhdysvaltoihin 1800-luvun lopulla ja luvun alussa ja Ruotsiin muutto myöhemmin. Sivilisaation kehittyminen ilman muuttoliikkeitä ei olisi mahdollista. Muuttoliikkeestä on tullut siirtolaisuutta silloin, Kun ihmiset alkoivat rakennella rajoja alueidensa välille ja ryhtyivät myös kontrolloimaan noita rajoja. Tästä syystä siirtolaisuus liittyy paljolti kansallisvaltioiden syntyyn. Siirtolaisuus jaetaan maasta- ja maahanmuuttoon. Suomesta on viimeisten 150 vuoden aikana muuttanut yli miljoona henkeä. (Söderling 2011, 6.) Toisen maailmansodan jälkeinen suomalaisten maastamuutto painottui aluksi Ruotsiin. Se alkoi kun ihmiset alkoivat muuttamaan maalta kaupunkeihin, suomalaisissa kaupungeissa ei ollut kuitenkaan riittävästi töitä kaikille, eikä asun-

9 9 tojakaan. Tuolloin Ruotsi ja sen teollisuus alkoivat houkuttelemaan satoja tuhansia suomalaisia paremmilla palkoilla ja korkeammalla elintasolla, muuttaminen oli myös helppoa pohjoismaiden välisen muuttovapauden ja Suomen markan devalvaation takia, sekä Ruotsissa oli valmis suomalainen yhteisö johon integroitua. Lisäksi monet koulutetut naiset muuttivat Keski-Eurooppaan ja avioituivat siellä luvulla muuttoliike Ruotsiin hidastui, kun maiden välinen elintaso ja palkkakuilu väheni. (Tanner 2005, 13.) Espanjan Aurinkorannikolle muuttaminen edustaa toisenlaista siirtolaisuutta, kuin mitä aiemmin. Etelään muutto edustaa muuttoliikettä, jossa ympäristölliset mieltymykset ovat keskeisiä motiiveja. Suurin osa pohjoisen kylmiltä alueilta, etelän aurinkoisille alueille suuntautuvasta muuttoliikkeestä on kausisiirtolaisuutta. Useat muuttajat ovat eläkeläisiä, jotka ovat päättäneet lähteä viettämään eläkepäiviään eteläisille aurinkoisille alueille. Eläkeläisvuosiin haetaan lisää sisältöä etelästä. Etelän muuttoliikkeessä on aiempaan siirtolaisuuteen verrattuna uutta se, että valtosa muuttajista on vanhempia, ei työssäkäyviä. (Helppikangas ym. 1992, 62, 75.) 2.1 Espanjan Aurinkorannikko Aurinkorannikko on Malagan kaupungin kummallekkin puolelle levittäytynyt, noin kaksisataa kilometria pitkä rantakaistele (ks. Kuvio1). Alue alkaa jonkin määritelmän mukaan varsinaisesti Esteponasta ja päättyy ylhäällä Nerjaan. Aurinkorannikon nykyiset kaupungit ovat kehittyneet pienistä kalastajakylistä luvun viimeisinä vuosikymmeninä. Nykyinen Torremolinos, joka on noin keskivaiheilla aurinkorannikon kaistaletta, oli vielä jokin vuosikymmen sitten kaunis pieni kalastajakylä. Nykyisin Torremolinoksesta löytyy parisataa hotellia, ravintoloita ja baareja ja kaikkea mitä massaturismi tarvitsee elääkseen. Rakentaminen on ollut erittäin voimakasta seudulla ja asumisen muoto on muuttunut, sekä maanhinta on noussut korkealle. Espanjan aurinkorannikko on kehittynyt yhdeksi turismin keskuksista Euroopassa useiden vuosikymmenien saatossa. (Karisto 2008, )

10 10 Kuvio 1. Aurinkorannikko Suomalaisten Espanjan matkailun ja turismin voidaan ajatella yleisesti alkaneen 1950 luvulla. Karhumäki Oy lennätti ensimmäiset suomalaiset turistit Kanariansaarille vuonna Silloin saman vuosikymmenen lopulla tehtiin myös ensimmäiset seuramatkat Torremolinokseen ja Mallorcalle. Tästä jatkui kehitys seuraavina vuosikymmeninä erityisesti lentoliikenteessä ja kuuluisat keihäsmatkat toivat etelänmatkailun tavallisen suomalaisen ulottuville. Espanjasta tuli mielekäs ja haluttu lomakohde laajasti suomalaisten keskuudessa ja niin alkoi suomalaisten Espanjan matkailu. Selänniemi (1996) on todennut kaksi selkeää kasvun kautta suomalaisten ulkomaanmatkailussa. Ensimmäinen ajoittui luvun lopulta luvun loppuun ja toinen aalto oli ja 90- luvun taite. Se oli todellista Espanjan matkailun aikaa, siihen aikaan Espanjassa vieraili noin suomalaista. Se tarkoittaa yli 10% kansasta. Laman aikana matkailu kuitenkin romahti ja Espanjan tilalle opittiin käymään Virossa. Tilauslennot kuitenkin kasvoivat huimasti jälleen luvun alussa, jolloin n suomalaista lensi Espanjan lämpöön. Sanotaan tuolloin alkaneen ulkomaanmatkailun kolmas kasvuvaihe ja se painottuu enemmän eläkeiässä tai sen kynnyksellä oleviin. (Karisto 2008, ) Suomen tilastokeskuksen (2013) mukaan Suomesta muutti vuoden 2012 aikana Espanjaan yhteensä 599 henkilöä. Tilastot vaihtelevat jonkin verran eri instanssien välillä. Suomalaisten todellista lukumäärää Espanjan aurinkorannikolla on mahdo-

11 11 ton tarkalleen tietää. Viralliset asukkaat ovat niitä jotka ovat ilmoittautuneet ja rekisteröineet itsensä Espanjan kotikuntansa asukkaiksi. Vuonna 2012 Malagan provinssissa, suomalaisia oli käynyt rekisteröitymässä hieman yli 7100 (Espanjan tilastokeskus, 2013). 2.2 Suomalaisten muuttoliike Aurinkorannikolle Espanjassa asui suomalaista henkilöä tammikuussa 2012, heistä 7102 asui Malagan provinssissa. (Instituto nacional de estadística, 2013.) Suomalaiset muuttavat Espanjaan eniten ilmastollisista syistä, ilmasto on parempi ja Suomen kylmää talvea halutaan karkuun. Toiseksi tärkein syy Suomesta Espanjaan muuttamiselle löytyy terveydellisistä syistä, toisaalta ne jotka sanovat muuton syyksi ilmaston, ovat saattaneet haluta Espanjan ilmastoon terveydellisistä syistä. Muuton taustalla voi olla myös elämäntilanteissa tai ihmissuhteissa tapahtuneet muutokset, muita syitä voivat olla vaihtelun haluaminen elämään, oman yrityksen perustaminen, aiempi matkustelu ja toive etelässä asumisesta tai ilmapiiri. Helppikankaan (1992) tutkimuksen mukaan Espanjaan muuton syyt vaihtelee tasaisesti eri sosioekonomisten ryhmien kesken, tutkimuksessa ei käynyt myöskään ilmi, että ikä olisi vaikuttanut merkittävästi muuton syihin. Muuton syitä on ollut myös muutoksen hakeminen kiireiseen elämään ja yhtenä vaihtoehtona on nähty nimenomaan etelän aurinkorannoille muuttaminen. Monilla on yrittäjätausta ja he ovat muuttaneet tänne tarjotakseen palveluita erityisesti suomalaisille. Usean muuttajan kohdalla on kyse siitä, että halutaan muuttaa omaa elämää radikaalisti ja jättää vanhat ympyrät taakse. (Helppikangas, , ) Aurinkorannikolle muuttamisen motiivit liittyvät enemmän elämänlaatuun kuin aineelliseen elintasoon. Mutta myös taloudelliset motiivit ovat vaikuttamassa aurinkorannikolle muuttoon. Espanjaan eivät houkuttele työmahdollisuudet ja hyvät palkat vaan halpoina pidetyt hinnat ja se, että lempeän verotuksen vuoksi käteen ja kulutukseen voi jäädä selvästi suurempia summia kuin Suomessa. Espanja on ollut veroparatiisin maineessa. Suomalainen verotusmalli on luonut pohjan sille, että eläkeläisetkin ovat voineet harjoittaa verosuunnittelua, ja tehokas keino siihen on verotusmaan vaihto. (Karisto 2008, )

12 12 Espanjaan suuntautunut viime vuosikymmenien muuttoliike eroaa aikaisemmista merkittävästi, niin motiivien kuin ikärakenteenkin osalta. Muuttoliike Espanjaan on painottunut eläkeikäisiin ja sukupuolijakauma on ollut tasainen. Aikaisemmin Suomesta ollaan muutettu elintasoerojen ja taloudellisten syiden takia, kun taas Espanjaan muuton motiiveissa tyypillistä on vapaaehtoisuus ja elämänlaatuun vaikuttavat tekijät. Espanjaan muutossa ei ole kyse siirtolaisuudesta sanan varsinaisessa merkityksessä, parempi määritelmä on kausisiirtolaisuus. Tällöin kesät asutaan Suomessa ja talvet eletään Espanjassa. Kausisiirtolaisuus eroaa turismista, vaikka siitä on käytetty joskus myös talviturismin kaltaisia ilmaisuja. (Karisto 2008, 191.) Espanjan aurinkorannikon suomalaisryhmittymät on jaoteltu yleensä maassa asuviin siirtolaisiin, talviasukkaisiin ja turisteihin. Nämä ryhmittymät ovat keskenään varsin erilaisia. Suomalaisryhmittymiä erottavat toisistaan maassa oleskelun kesto, mutta myös erilainen pyrkimys liittyä tai pysyä erossa suhteessa paikalliseen ja suomalaiseen kulttuuriin. Turistit ovat tavallisimmin irrallaan kummastakin kulttuurista., mutta osa tavoitehakuisista turisteista nimenomaan tahtoo tutustua paikalliseen kulttuuriin. Talviasukkaista suurin osa elää vain vähäisissä määrin paikallista kulttuuria. Siirtolaisista ehkä määräaikaiset siirtolaiset pitävät yllä yhteyksiä kumpaankin suuntaan. Pieni vähemmistö pysyvästi maassa olevista on jo menettänyt kokonaan tiiviit kontaktit Suomeen. (Mäkeläinen 2011, 8-9.) Aikaisempien tutkimusten perusteella Espanjan suomalaiset voidaan jakaa seuraaviin ryhmiin: integroituneet suomalaiset, työsuomalaiset (uussiirtolaiset), kausisiirtolaiset (talviasukkaat) ja turistit. Integroituneet Suomalaiset asuvat Espanjassa pysyvästi tai ainakin toistaiseksi. Heistä integroituneimman ryhmän muodostavat espanjalaisen kanssa avioituneet, joilla ei ole tiiviitä yhteyksiä suomalaisyhteisöön Aurinkorannikolla. Työsuomalaisten määrä on vähäinen, mutta työikäisten määrä vastaavasti on suurin. Talviasukkaat tulevat Espanjaan tavallisesti 4-7 kuukaudeksi. Osa heistä on kirjoilla Suomessa, osa Espanjassa. Turistit ovat luonnollisesti suurin ryhmä Espanjassa olevista suomalaisista. Espanja on suomalaisten suosituin massaturismin kohde. (Mäkeläinen 2011, 9.)

13 Kuvio 2. Suomalainen koulu Fuengirolan Los Pacosissa 13

14 14 3 SOSIAALISEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN Tässä luvussa kuvataan sosiaalityön perusteita ja sen ulottuvuuksia nykyyhteiskunnassa ja EU:ssa. Luvussa kuvataan sitä mikä on EU:n vaikutus sen jäsenmaiden välisessä sosiaaliturvan muodostumisessa. 3.1 Julkiset hyvinvointipalvelut Julkisilla hyvinvointipalveluilla tarkoitetaan niitä palveluita joita annetaan kansalaisille eri sektoreiden kautta. Näitä palveluita voivat olla sosiaaliturva, koulutus, terveys ja hoitoon liittyvät palvelut. Julkisia hyvinvointipalveluita tuottavat yksityiset yritykset, säätiöt, vapaaehtoistyöntekijät ja tietysti julkinen sektori. Viime vuosina hyvinvointipalveluita on uudistettu ja huomiota on kiinnitetty entistä enemmän huomiota siihen, että ne ovat kansalaisten tarpeita vastaavia. (Euroopan elin- ja työolojen kehittämissäätiö, 2013.) Vaikka palveluita tuottavat eri sektorit yhteistyössä, esimerkiksi yksityinen sektori on ottanut hoidettavakseen erilaisia julkisia tehtäviä, niin yksityiseen toimintaan ei sinänsä kuulu julkisen toiminnan perustavoite, joka on yleisen edun edistäminen yhteiskunnassa, joten siihen välille liittyvät sosiaaliset yhteiskunnalliset tavoitteet voivat jäädä syrjään. (Savikuja 2005, 41.) Julkiset hyvinvointipalvelut antavat kansalaisille tasa-arvoisen mahdollisuuden tyydyttää perustarpeitaan. Samalla julkiset hyvinvointipalvelut ovat paranteet tuotannollisia seikkoja markkinoilla. Palveluiden tuottaminen julkisesti tai yksityisesti ei ole yhdentekevää, tarkasteltaessa tätä, joskus toinen voi näyttää paremmalle vaihtoehdolle kuin toinen. Yksityinen ja julkinen palveluiden tuotanto poikkeaa toisistaan läpinäkyvyyden ja avoimuuden osalta. Julkiselta puolelta vaaditaan enemmän läpinäkyvyyttä esimerkiksi talouden pidossa. Julkisten hyvinvointipalveluiden uudistamiselle on ollut tarvetta ja siitä on keskusteltu yhteiskunnassa viime vuosina. Palveluiden tuotannon on oltava sopusoinnussa palveluille asetettujen laatuvaatimusten ja laajempien yhteiskunnallisten päämäärien kanssa. Sa-

15 15 moin palveluiden tuottajien motivaatio on tiedostettava ja otettava keskeiseksi osaksi tuotantotavan valinnan arviointia. (Rahkola 2009, 7-13.) 3.2 Hyvinvointivaltion sosiaaliturva ja EU Hyvinvointivaltiolla tarkoitetaan sellaista yhteiskunnallista kehitysvaihetta, jossa valtio on ottanut vastuuta kansalaisten hyvinvoinnista. Hyvinvointivaltioksi voidaan kutsua sellaista järjestelmää, joka pitää sisällään erilaisia hyvinvointia tukevia rakenteita. Tällaisia rakenteita ovat muun muassa sosiaaliturva-, terveydenhuolto- ja koulutusjärjestelmä. Julkisella sektorilla on vastuu kansalaisten hyvinvoinnista. Sektorilla on tällöin erilaisia tehtäviä kansalaisten hyvinvoinnin tukemiseksi, joista sen tulee suoriutua. Näitä tehtäviä voivat olla erilaiset tulonsiirrot ja palvelut. Julkisen sektorin vastuu näkyy lainsäädännössä, rakenteina kuten erilaisina toimeentulojärjestelminä. Hyvinvointivaltiot lähtivät käyntiin toisen maailmansodan jälkeisenä teollistumisen aikana. Suomalainen hyvinvointivaltio lähti hieman myöhässä kehittymään elinkeinorakenteensa vuoksi. Hyvinvointivaltio on ideologinen ja epämääräinen käsite. Mishran (1990, ) mukaan hyvinvointivaltiolla viitataan yleisesti kaikkiin niihin teollistuneisiin valtioihin, joissa tietty taloudellinen ja sosiaalinen perusturva on järjestetty. Hyvinvointivaltioissa julkisen sektorin tehtävät ja vastuu vaihtelevat eri maiden välillä. (Savikuja 2005, , 159.) Savikuja (2005) kirjoittaa, että hyvinvointivaltio ei ole ainoastaan sosiaaliturvaa jakava järjestelmä, sillä on myös muita ulottuvuuksia. Hyvinvointivaltio on kytköksissä markkinatalouteen oleellisesti. Hyvinvointivaltiossa sovitetaan yhteen yritysten kannattavuus, ammatiyhdistysliikkeen palkkavaatimukset ja kansan tahto. Valtiolla on tällöin vastuu kehityksestä yhteiskunnallisesti ja taloudellisesti. Hyvinvointivaltio on demokratian, hyvinvoinnin ja kapitalismin omalaatuinen suhde. Oleellista on millainen tasapaino näiden välillä pystytään säilyttämään. (Savikuja 2005, ) Suomi liittyi EU:n jäseneksi vuonna 1995, jäsenyydestä päätettiin kansanäänestyksellä. Euroopan unioni EU on valtioiden liitto. Jäsenyys unionissa merkitsee, että siihen kuuluvat jäsenvaltiot luovuttavat osan itsemääräämisoikeudestaan

16 16 EU:n ylikansallisille päätöksentekoelimille. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että julkisilta toimijoilta siirtyy päätös- ja toimivaltaa ylikansallisille toimijoille. Tärkein syy Euroopan unioniin liittymiselle nähdään siinä, että Länsi-Eurooppa on maailmantalouden integroitunein alue ja tällaisen yhteisön ulkopuolella ei nähdä olevan tulevaisuutta. Euroopan unionilla on sellaista päätösvaltaa, joka ylittää jäsenmaiden korkeinta valtaa käyttävien eduskuntien (parlamenttien) lainsäädäntövallan. (Savikuja 2005, 58.) Euroopan unionin keskeisiä tavoitteita ovat olleet rauhan turvaaminen, taloudellinen yhdentyminen ja pyrkimys poliittiseen unioniin sekä myöhemmin mukaan tulleet sosiaaliset tavoitteet. (Savikuja 2005, 67.) Jäsenvaltiot EU:ssa ovat kehittäneet vuosikymmenien aikana omat hyvinvointipolitiikkansa ja ne eroavat toisistaan selkeästi. Hyvinvointipolitiikka eroaa maiden välillä myös globaalisti. (Kautto 2004, 24.) Euroopan unionissa sosiaalipolitiikalla tarkoitetaan eri asioita kuin Suomessa. EU:n käsitteistössä lähtökohta ei ole sosiaaliturvassa ja sen ympärillä olevassa sosiaalipolitiikassa, koska EU:lla ei ole omaa sosiaaliturvaa, on vain jäsenmaiden erilaiset sosiaaliturvajärjestelmät ja niiden sosiaalipolitiikat. EU:n näkökannalta sosiaalipolitiikka keskittyy työelämän kysymysten ympärille. Se kattaa työelämän sääntelyn ja työoikeuden alueet, miesten ja naisten tasa-arvon työelämässä, syrjinnän vastaiset toimenpiteet sekä usein lisäksi Euroopan sosiaa- lirahaston (ESR) toiminnan. (Kattelus, Saari, Kari 2013, 18.) EU:ssa sosiaaliturvan koordinointi perustuu työskentelyyn eli sosiaaliturvaa annetaan aina siitä maasta, missä työntekijä on työssä tai yrittäjä harjoittaa yrittäjätoimintaa. Perheenjäsenet saavat sosiaaliturvansa (lähinnä sairaanhoidon ja perhe-etuudet, kuten lapsilisät) samasta maasta, vaikka asuisivat toisessa maassa. Tämä tuntuu suomalaisesta oudolta, koska Suomessa sosiaaliturva annetaan pääosin maassa asuville ihmisille ja yksilöllisten oikeuksien perusteella, ei perheenjäsenyyden kautta. Kuitenkin Pohjoismaiden ulkopuolella sosiaaliturva annetaan kansallisten säännösten mukaan vain työssäkäyville ja perheenjäsenet saavat oikeutensa näiden kautta. Kun koordinointi tehtiin alun perin tällaisille so-

17 17 siaaliturvajärjestelmille, oli selvää että kriteeriksi hyväksyttiin työskentely. Se ei kovin hyvin sovi asumisperusteisiin järjestelmiin, mutta käytännössä koordinointi kuitenkin toimii, vaikka joissakin tapauksissa erityisesti asumisperusteisen turvan maksaminen ulkomaille saattaa vaikuttaa kummalliselta. (Kattelus Saari, Kari 2013, 23.) Nykyistä useiden eri EU maiden hyvinvointipolitiikka malleja on kritisoitu passivoiviksi ja on esitetty, että esimerkiksi tuet pitäisi olla vastikkeellisia. EU:ssa on kuitenkin hyväksytty yhteinen hyvinvointipolitiikan uudistamistarve ja on todettu tarvetta kehitellä vaihtoehtoista mallia uudistamisen perustaksi. Tämä vaihtoehtoinen Euroopan sosiaalinen malli on vähitellen tullut tunnetuksi aktiivin hyvinvointivaltion nimellä, ja siihen viitataan usein Euroopan unionin dokumenteissa. Sen keskeisenä muotoilijana on toiminut vertailevan sosiaalipolitiikan professori, sittemmin Belgian sosialidemokraattinen sosiaaliministeri ja EU:n neuvoston jäsen Frank Vandenbroucke. Vandenbroucken lähtökohtana on myöntää, että perinteinen länsieurooppalainen hyvinvointivaltio alkaa uusien vaatimusten edessä olla aikansa elänyt ja että sitä on uudistettava systemaattisella otteella. Keskeiset syyt löytyvät väestön ikääntymisestä ja naisten lisääntyneestä työssäkäynnistä, yksilöllistymisestä ja siirtymisestä tietovaltaiseen palveluyhteiskuntaan. (Kautto 2004, 26.) 3.3 Sosiaalityön ulottuvuudet globaalissa maailmassa Asiakkaiden palvelutarpeissa ja toimintaympäristössä tapahtuneet muutokset, henkilöstön osaamisen kehittämishaasteet sekä pula pätevistä sosiaalityöntekijöistä ja ammatin vetovoiman säilyttäminen palvelurakenteiden uudistuessa edellyttävät erityisesti sosiaalityön osaamisperustan vahvistamista ja työn uudelleenorganisointia lähivuosina. Sosiaalityön työkäytännöt määrittyvät paitsi työn arjen vaateista myös yhteiskunnallisesta muutoksesta käsin. Sosiaalityön kansainvälistyvä toimintaympäristö asettaa sekin haasteita työskentelytavoille. (Karjalainen 2005, 3. ) Sosiaalityötä kuvataan usein ihmisten ikärakenteen mukaan. Käytössä on eräänlainen elämänkaarimalli ja työtä kuvataan ihmisten iän mukaan. Tästä esi-

18 18 merkkinä esimerkiksi aikuissosiaalityö, lapsi- ja nuorisososiaalityö sekä gerontologinen sosiaalityö. Tämä ajattelu nostaa siis ihmisten iän erilaisten tarpeiden mittareiksi ja ammatillisen osaamisen määrittäjäksi. (Forssén Ym ) Forssén Ym. (2013) kirjoittavat sosiaalityön valtakunnallisessa tutkimusohjelmassa että, sosiaalityön erojen ja erilaisuuden tematiikka saa uudenlaisia ulottuvuuksia globaalissa maailmassa, jossa taloudellinen eriarvoisuus, sodat, luonnonkatastrofit ja ympäristömuutokset, sekä tuovat sosiaaliset ongelmat yli rajojen, lähelle meitä että edellyttävät toimimista kansainvälisesti. Yhä useampien sosiaalisten ongelmien tutkiminen edellyttää niiden tarkastelua ylikansallisessa kontekstissaan. Sosiaalityö hyvinvointipolitiikan välineenä toimenpideohjelma 2015, johtopäätös on, että sosiaalityön vahvistuminen edellyttää osin suuriakin muutoksia sosiaalityön organisoiniin sekä haasteita osaamiselle. Tulevaisuudessa sosiaalityö kohtaa uusia haasteita liikkuvuuden lisääntyessä ja vaihtelevien asiakastarpeiden muutoksessa. Jatkossa tarvitaan joustavuutta. Tulevaisuuden sosiaalityö huomioi kuntouttavan sosiaalityön sekä ehkäisevien ja moniammatillisten työkäytäntöjen lisääntyneen tarpeen kaikilla toiminnan areenoilla. Yhteistyö muiden toimijoiden kanssa nähdään sektorirajat ylittävänä tiimityönä. (Karjalainen 2005, 31, 32.) 3.4 Ulkosuomalaisten sosiaaliturva Kun henkilö muuttaa ulkomaille tai lähtee tilapäisesti oleskelemaan ulkomaille, Kela tekee päätöksen, siitä kuuluuko henkilö Suomen sosiaaliturvan piiriin. Tilapäisen muuton ja pysyvän muuton erolle on määritelty vuoden pituinen ajanjakso. Ulkomaille muuttavien oikeus Suomen sosiaaliturvaan ratkaistaan pääsääntöisesti oleskelun keston perusteella. Tilapäisen muuton ajaksi on oikeus saada ulkomaillekkin tiettyjä sosiaaliturvaetuuksia, kunhan henkilö täyttää kyseisen etuuden yleiset myöntämisen edellytykset. Ulkomaille voidaan maksaa mm. päivärahoja, perhe-etuuksia, vammaisetuuksia, sairaanhoitokorvauksia. Lisäksi tilapäisen muuton ajaksi voidaan maksaa työttömyysetuisuuksia, mikäli pitää työnhakunsa Suomessa voimassa TE-toimiston edellyttämällä tavalla. (Hannuksela 2013, 14.)

19 19 Suomessa sosiaaliturva määräytyy asumisperustaisesti. Kela tekee päätöksen perustuen lakiin asumiseen perustuvan sosiaaliturvan soveltamisesta (soveltamislaki). EU:n myötä on tullut joustoja ja yhteisiä suuntaviivoja on haettu jäsenmaiden kesken. Sosiaaliturvaa voi saada myös ulkomaille, pääsääntöisesti sosiaaliturvaa voidaan maksaa Suomesta alle vuoden ulkomailla oleskeleville. Suomen kansalaisten sosiaaliturva ja terveydenhuolto on pyritty turvaamaan eri maiden kanssa tehtyjen sosiaaliturvasopimusten nojalla. EU- ja ETA-maiden välillä muuttaviin näiden maiden kansalaisiin sovelletaan EY:n asetusta 1408/71 sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamisesta. (Suomi-Espanja seura, 2014.) Kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi tehdyt verosopimukset säätelevät myös ulkosuomalaisten eläke- tulojen verotusta. Sosiaaliturva- ja verosopimusten soveltamisesta ja tulkinnasta aiheutuu kuitenkin ajoittain epäselvyyttä. (Työministeriö, ) Vuonna 2012 Kela maksoi yhteensä 28 suomalaiselle henkilölle peruspäivärahaa Espanjaan, heistä 11 oli miehiä ja 17 naista. Suurin ikäryhmä oli kummassakin sukupuolessa 25-29v. (Kela sähköposti vastaus.) EU:n lainsäädännön nojalla Suomen ja Espanjan välillä liikkuvat ihmiset saavat oikeuden näiden maiden sosiaaliturvaan riippuen tilanteesta ja tapauksesta. Sosiaaliturva siis saadaan käytännössä kaikissa tilanteissa, ja ansaitut etuudet säilyvät. (Suomi- Espanja seura, 2014.)

20 20 4 SOSIAALIPALVELUT ESPANJASSA Tässä luvussa kuvataan Espanjan sosiaaliturvajärjestelmää. Luvussa kerrotaan myös lyhyesti suomalaisista kolmannen sektorin palveluista Aurinkorannikolla ja suomalaisten sosiaalisista ongelmista Espanjan Aurinkorannikolla. 4.1 Espanjan sosiaaliturva Espanjan nykyinen hallintojärjestelmä on vuodelta 1978, jolloin demokratia palautettiin. Maassa on 17 autonomista aluetta (regiones, comunidades autónomas) sekä kaksi paikallishallinnon tasoa eli maakunnat (provincias), joita on 50 ja kunnat (municipios). Autonomisella alueella on oma perustuslakinsa, jolla parlamentin hyväksyntä. Keskusviranomaiset päättävät viime kädessä lainsäädännöstä ja sosiaalipalveluiden taloudellisesta rakenteesta. Ne ovat myös vastuussa siirtolaisten ja muiden ulkomaalaisten tarvitsemista palveluista. (Kautto 1995, 47.) Julkiset palvelut rahoitetaan lähes yksinomaan verovaroin. Autonomiset alueet ovat viime kädessä vastuussa sosiaaliavusta ja sosiaalipalveluista. Kaikilla alueilla on oikeus säätää sosiaalipalveluja koskevia lakeja, kunhan ne eivät ole ristiriidassa keskushallinnon säätämien lakien kanssa. (Kautto 1995, 48.) Espanjan sosiaaliturvajärjestelmä muodostuu kahdesta osasta: maksuihin perustuvasta järjestelmästä ja maksuihin perustumattomasta järjestelmästä. Maksuihin perustuva järjestelmä muodostuu yleisestä järjestelmästä, jota sovelletaan kaikkiin palkansaajiin, jotka eivät kuulu erityisjärjestelmiin, sekä tiettyihin virkamiesryhmiin ja kolmesta erityisjärjestelmästä seuraaville ryhmille: yrittäjät, hiilikaivoksissa työskentelevät kaivostyöläiset sekä merityöntekijät. Maksuihin perustumaton järjestelmä on henkilöille joilla on taloudellisesti erityisen vaikea tilanne ja joiden tulot jäävät alle tietyn lainsäädännössä säädetyn tason, ovat oikeutettuja maksuihin perustumattomiin etuihin. Maksuihin perustumattomia etuuksia voivat olla mm. sairaanhoito, eläke- ja työkyvyttömyysavustukset, työttömyysavustukset, perheavustukset, maksuihin perustumaton äitiysavustus. Pääsääntöisesti oikeus

21 21 etuuksiin edellyttää, että henkilö käy työssä ja maksaa vakuutusmaksuja. (Euroopan komissio 2012, 4-5.) Espanjan sosiaaliturvajärjestelmää hoitavat seuraavat laitokset. Yleinen sosiaaliturvarahasto (Tesorería General de la Seguridad Social, TGSS) vastaa yritysten kirjaamisesta, palkansaajien ja itsenäisten ammatinharjoittajien. Sosiaaliturvaoikeudet Espanjassa kirjaamisesta, varmistaa heidän työtilanteensa ja sen, maksavatko he sosiaaliturvamaksuja, perii sosiaaliturvamaksut ja maksaa kaikki suoritukset. Se hallinnoi myös sosiaaliturvan vararahastoa. Kansallinen sosiaaliturvalaitos (Instituto Nacional de la Seguridad Social, INSS) myöntää ja laskee kaikkien järjestelmien mukaiset rahaetuudet (lukuun ottamatta merityöläisten erityisjärjestelmän mukaisia rahaetuuksia, maksuihin perustumattomia vanhuuseläkkeitä ja työkyvyttömyyseläkkeitä sekä työttömyyskorvauksia) ja kaikkien järjestelmien mukaiset perhe-etuudet (merityöntekijöiden erityisjärjestelmä mukaan luettuna). (Euroopan komissio 2012, 5-6.) Espanjan julkisen sektorin lisäksi Espanjassa toimii aktiivinen kolmas sektori. Nämä ovat lähinnä voittoa tavoittelemattomia yhdistyksiä, jotka toimivat usein yhteistyössä joko maakuntahallituksen tai kuntasektorin kanssa. Esimerkkinä Malaga acoge, joka auttaa siirtolaisia, lähinnä EU- alueen ulkopuolelta saapuneita ulkomaalaisia. Fuengirolassa toimii myös mm. aktiivinen alzheimer yhdistys, joka tekee tiivistä yhteistyötä Fuengirolan kaupungin kanssa. Espanjassa usein voittoa tavoittelemattomat yhdistykset toimivat aktiivisesti rinnakkain julkisen sektorin sosiaalipalveluiden yhteydessä. (Junta de Andalucia, 2013.) 4.2 Suomalaisten sosiaaliset ongelmat Aurinkorannikolla Yleinen suomalainen asiasanasto YSA (käytetään kirjastoissa, verkossa VESA) antaa sosiaalisille ongelmille seuraavia rinnakkaistermejä: alkoholistit, asunnottomat, irtolaiset, katulapset, kerjäläiset, kodittomat, kulkurit, narkomaanit, pitkäaikaistyöttömät, prostituoidut, päihdeongelmaiset, rikoksentekijät, rikolliset, syrjäytyneet, työttömät. Salminen (2008) kirjoittaa sosiaalisen ongelman alkavan siitä, kun jokin käyttäytyminen tai olosuhteet alkavat jostakin näkökulmasta katsottuna näyttäytyä niin haitallisilta, moraalittomilta tai epäoikeudenmukaisilta

22 22 joko ihmiselle itselleen tai muille ihmisille, että niihin puututaan. (Salminen 2008, 15.) Teuvo Peltoniemi (2013) kirjoittaa blogissaan havaintojaan aurinkorannikolta: Ensin on vaikea uskoa korviaan. Fuengirolan katuremmissä puhutaan suomea. Eläkeläisten, turistien ja pikkuyrittäjien lisäksi Aurinkorannikolla on enenevästi suomalaisia asunnottomia. Espanjalaisten asunnottomuus on ymmärrettävästi kasvanut laman, työttömyyden ja häätöjen vuoksi. Mutta että suomalaisia! (Peltoniemi 2013.) Helsingin diakonissalaitoksen Espanja- projektin projektipäällikkönä luvun lopussa toiminut Risto Autio kirjoittaa toimittamassa "totuuden kaivo" raportissa, että sosiaalisella avuntarpeella oli syy-yhteys useimmiten vanhuuden mukanaan tuomiin suoriutumisvaikeuksiin, mielenterveyden häiriöihin ja päihteiden riippuvuuskäytön aiheuttamiin sosiaalisiin ongelmiin ja terveyshaittoihin. (Autio 1997, 2.) Aurinkorannikolla ilmestyvä Olé lehti, kirjoittaa artikkelissaan suomalaisen sosiaalityöntekijä Salla Heiskasen, kohtaavan Aurinkorannikolla muun muassa päihdeongelmaisia, syrjäytyneitä ikäihmisiä sekä lastensuojelu ja avioerotapauksia. Päihdeongelmien odotettiin olevan pääasiallinen sosiaalinen ongelma, jota sosiaalityöntekijä joutuu kohtaamaan, mutta ne eivät ole nousseet sosiaalityöntekijän ykkösurakaksi. Päihdeongelmiakin aluella on, mutta lastensuojelutapausten määrä on ollut melko suuri, sosiaalityöntekijä Heiskanen kertoo sen johtuvan siitä, että alueelle muuttaa nykyään paljon lapsiperheitä. (Venejärvi 2012, 22.) Muuttoliikkeen seurauksena nämä ihmiset ovat alkaneet kokea myös joitain negatiivisia seurauksia. Esimerkiksi, kun asuu eri paikassa kuin oma maa, nämä ihmiset joutuvat katkaisemaan tiiviit yhteydet perheeseen ja ystäviin. Päätös muuttaa uuteen maahan ei ole kovin traumaattinen, koska muuttoa ei motivoi työnsaanti, eikä se ole selviytymisen tai idelogisten tekijöiden aikaansaama. Joka tapauksessa, muutto voi muuttua ongelmaksi, kun alkuperäiset olosuhteet muuttuvat. Nämä voi olla terveydellisiä, henkilökohtaisia menetyksiä, yksinäisyyttä tai kielellisiä tekijöitä, jne. (Nadal, Caparrós, Saastamoinen 2001, 141.)

23 23 Aurinkorannikon suomalaisyhteisö on kooltaan kuin pieni suomalainen kaupunki, iloineen, suruineen ja ongelmineen, ahdingossa olevine ja hyvinvoivine kansalaisineen. Täällä on näkyvissä ja ja näkymättömissä lähes kaikki ne samat asiat kuin kotisuomalaisessa pikkukaupungissakin. Alueella on suomalaisten keskuudessa monenlaisia ongelmia. Täällä on alkoholin liikakäyttöä, perheväkivaltaa, rikosten uhriksi joutumisia ja lisäksi suomalaisten keskuudessa on havaittu huumeriippuvuutta. Ihmissuhdeongelmat ovat lisäksi myös lähes jokapäiväisiä. (Klemi 2001, 224.) 4.3 Aurinkorannikon suomalainen sosiaalityö Vuoden 1990 alussa Diakonissalaitoksen sosiaalitoimi lähetti Aurinkorannikolle kartoitus- ja valmistelutyöhön diakoni Pirjo Pasasen. Myöhemmin vuonna , diakonipariskunta aloittivat puolentoista vuoden työrupeaman ja Torremolinosiin perustettiin päivystysasema, jota ryhdyttiin kutsumaan Torrentuvaksi. Palveluprojektin käynnistysvaiheen aikana ( ) Suomi ajautui talouslamaan ja Espanjan suomalaissiirtokunnan sosiaalityölle suunnitellut julkisen hallinnon rahoituslähteet ehtyivät. (Peltola 1997, 309.) Aurinkorannikolla toimii aktiivisesti kolmas sektori. Suomalaiset yhdistykset, kuten Suomela auttaa sopeutumisessa ja yhdistykset ovat erittäin aktiivisia, näissä ihmisillä on mm. erilaisia harrastus mahdollisuuksia. Esimerkiksi edellämainittu Pacosintupa jatkaa toimintaansa ja on nykyisin Suomen evankelisluterilaisen kirkon ylläpitämä. Pacosintuvasta on käytetty useita nimityksiä, päivystysasema, sosiaali- ja terveysasema ja toimintakeskus. Kyse ei ole ammattimaisesta sosiaalityöstä. "Pacosintuvalla voi lukea lehtiä sekä katsoa televisiota ja suomalaisia elokuvia videoita. Siellä on yleisöpuhelin, tietokone ja faksi. On kirpputori ja tilaa harrastusryhmille, lasten kerhoille, opintoryhmille ja näyttelyille. Tuvalla on akuutteihin hätätapauksiin liittyvää päivystystä, ja mahdollisuus saada ongelmiinsa keskustelu- ja muuta ammattiapua". (Karisto 2008, 367.) Vuonna 2011 Aurinkorannikolle tuli suomalainen sosiaalityöntekijä. Aluksi sosiaalityöntekijän toimi oli puolipäiväinen, mutta tarve sosiaalityöntekijälle nähtiin kokopäiväisenä ja toimi muutettiin vuonna 2012 syksyllä kokopäiväiseksi. So-

24 24 siaalityöntekijän tehtävä Aurinkorannikolla oli määräaikainen kokeilu, joka perustui ulkoasiain- sekä sosiaali- ja terveysministeriön hankkeeseen. Sosiaalityöontekijän tehtävä painottui suomalaisten tarvitsemien sosiaalipalveluiden saamiseen liittyvään neuvontaan ja ohjaukseen sekä koulukuraattorityöhön. Sosiaalityöntekijä loi myös yhteyksiä Suomen ja Espanjan sosiaaliviranomaisiin sekä raportoi työstään Suomeen. Työnsä pohjalta hän teki suositukset ulkoasiainministeriölle ja sosiaali- ja terveysministeriölle. (Venejärvi 2012, 22.) Fuengirolan sosiaalitoimen kaupunginvaltuutetun Francisco José Martínin mielestä suomalainen sosiaalityöntekijä oli oikein tervetullut lisä Aurinkorannikon sosiaalityötä varten. Vaikka suomalaisia ei katsota erityisen vaikeaksi ulkomaalaisryhmäksi, niin myös suomalaisten joukosta löytyy sosiaalitoimen asiakkaita Fuengirolassa. Suurin ongelma heidän kanssaan on kielimuuri. (Westerdahl 2011, 21.)

25 25 5 TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN Tutkimus oli ajankohtainen. Aihe oli kysymyksiä herättävä ja myös mielipiteitä aiheesta on lähes jokaisella, jotka ovat Aurinkorannikon kanssa jotenkin tekemisissä. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää suomalaisten sosiaalipalveluiden tarve Espanjan Aurinkorannikolla. Aihe oli ajankohtainen, koska suomalaisen sosiaalityöntekijän toimi lakkautettiin vuoden 2013 lopussa ja hankkeen jatkoa mietitään ministeriöissä. 5.1 Tutkimustehtävä ja tutkimuskysymykset Tavoite oli selvittää suomalaisten sosiaalipalveluiden tarvetta. Aurinkorannikko koostuu useasta eri päällekkäisestä maailmasta. Aurinkorannikon suomalaisyhteisön lisäksi vastaavat "pienoismaailmat" löytyvät niin ruotsalaisilta, norjalaisilta, briteiltä kuin myös saksalaisilta, muutamia esimerkkejä mainitakseni. Kaikki nämä pienoismaailmat linkittyvät jollain tavoin paikalliseen Espanjan sosiaalipalveluiden piiriin. Lisäksi kaikilla on oma vilkas yhdistystoiminta, jotka tietyllä tavalla ennaltaehkäisevät sosiaalista syrjätymistä ja auttavat integroitumisessa uuteen kulttuuriin. Tästä syystä tutkimusongelman tarkoituksena on kartoittaa suomalaisten sosiaalipalveluiden tarvetta Aurinkorannikolla asiantuntijoiden näkökulmasta. Tutkimuksessa oli neljä pääkysymystä joihin haluttiin vastauksia. Teemahaastattelu lomakkeessa oli tarkentavia apukysymyksiä. Haastattelu lomake liitteenä (Liite 1). Teemahaastattelun pääkysymykset olivat: 1. Mitkä ovat sosiaalipalveluiden tarpeet suomalaisille? 2. Mitkä tahot tuottavat sosiaalipalveluja suomalaisille? 3. Mitä suomalaisia sosiaalipalveluja on käytettävissä? 4. Miten sosiaalipalveluita tulisi järjestää? Aikaisemmat tutkimukset ovat aihe-alueeltaan pääosin keskittyneet eläkeläisiin ja talviasukkaisiin. Mervi Rahko (2003) on tutkinut espanjansuomalaisten eläkeläisten sosiaalisia suhteita oma elämäkerrallisen aineiston kuvaamana. Sen mukaan

26 26 yksin Aurinkorannikolle muuttavat eivät koe itseään yksinäisiksi, alkuun pääsyyn auttaa usein jo siellä olevat tuttavat, sekä auttajaverkoston merkitys korostuu ikäännyttäessä. Pro gradu - tutkielman Aurinkorannikolta ovat tehneet Pirjo Helppikangas, Sisko Hiltunen (1992), heidän tutkimuksessaan ilmeni, että Aurinkorannikon olivat valloittaneet eri maista tulleet ikääntyneet ihmiset ja nämä ikäihmiset olivat tyytyväisiä, hyvinvoivia ja toimeliaita. Lisäksi Aurinkorannikolla on tehty useita opinnäytetöitä, Elise Poikkeus (2009) Vaasan ammattikorkeakoulusta aiheenaan suomalaisten integroituminen, Toini Ukkolan opinnäytetyö (2011) aiheenaan päihdepalveluja suomalaisille Espanjan Aurinkorannikolla. Toini Ukkolan tutkimuksen mukaan tilapäisten kävijöiden ja eläkeläisten alkoholin käyttö oli runsaampaa Aurinkorannikolla, mutta suomalaiset osasivat käyttää alkoholia myös kohtuudella. Sosiaalisia ongelmia voivat luoda myös integraation haasteet, kuten Elise Poikkeuksen opinnäytetyössä kuvataan suomalaisnuorten joutuneen ennakkoluulojen ja syrjinnän kohteeksi. Poikkeus myös toteaa suomalaisten vanhuspalveluiden olevan puutteelliset Aurinkorannikolla. 5.2 Laadullinen tutkimus Tämä opinnäytetyö oli kuvaileva tutkimus. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisesti. Kvalitatiivisella tutkimuksella pyritään ymmärtämään ihmisten käyttäytymistä, omia tulkintoja ja ymmärtämään eri ilmiöille annettuja merkityksiä. Kvalitatiivisessa tutkimuksessa pyritään tutkimaan kohdetta mahdollisimman kokonaisvaltaisesti. (Hirsjärvi Ym. 1997, 157.) Hirsjärvi ym. (2008) kirjoittaa että, laadullisessa tutkimuksessa aiheen rajaamiseen liittyy monia laaja-alaisia kysymyksiä. Tutkimuksen aihealue on syntynyt ehkä käytännön kokemuksesta, asiantuntijoilta saatujen vihjeiden, kirjallisuuden tai opiskelun pohjalta, mutta vasta syvällisempi kirjallisuuteen perehtyminen auttaa rajaamaan ja täsmentämään ongelmaa. (Hirsjärvi ym. 2008, 87.) Laadullisessa tutkimuksessa haastatellaan usein valittuja yksilöitä, haastattelun perusmuoto on avoin kysymys tai teema. Laadullinen aineisto on usein ilmaisultaan tekstiä. Laadullisessa tutkimuksessa objektiivisuus lähtee siitä, että tutkija ei

27 27 sekoita omia uskomuksiaan, asenteitaan ja arvostuksiaan tutkimuskohteeseen. Sen sijaan tutkija nimenomaan yrittää ymmärtää haastateltavan henkilön näkökulmia ja ilmaisuja. Tutkija pyrkii vuorovaikutukseen kohteensa kanssa. Tulkintavaiheessa saatua aineistoa pyritään järjestämään ja ymmärtämään. (Tilastokeskus, 2014) 5.3 Aineiston keruu Aineiston muodostavat seitsemän eri alojen asiantuntijoiden haastattelut. Aineisto kerättiin keväällä ja kesällä Tutkimuksen haastateltavat ovat Aurinkorannikolla pitkään toimineita eri alojen asiantuntijoita. Heistä jokainen on tavalla tai toisella ollut tekemisissä sosiaalisen tuen tarpeessa olevien suomalaisten kanssa. Aineistonkeruumenetelmäksi valittiin teemahaastattelu ja sitä voidaan pitää puolistrukturoituna, koska siinä oli tutkimusongelman ympärille rakennetut kysymykset. Tällä menetelmällä ajateltiin saavutettavan mahdollisimman aito kuvaus tutkimusongelmaan. Haastateltavien määrä haluttiin pitää pienenä, koska teemahaastattelussa aineisto kerättiin puheesta kirjatulla tekstillä ja liian suuri tekstimassa olisi vaikuttanut tutkimuksen validiteettiin. Teemahaastattelu on lähempänä strukturoimatonta kuin strukturoitua haastattelua. Teemahaastattelu on puolistrukturoitu menetelmä siksi, että yksi haastattelun aspekti, haastattelun aihepiirit, teema-alueet, on kaikille samat. Muissa puolistrukturoiduissa haastatteluissa esimerkiksi kysymykset tai jopa kysymysten muoto ovat kaikille samat. Teemahaastattelusta puuttuu strukturoidulle lomakehaastattelulle luonteenomainen kysymysten tarkka muoto ja järjestys, mutta se ei ole täysin vapaa niin kuin syvähaastattelu. (Hirsjärvi, Hurme 2000, 48.) Haastateltavat valittiin huolellisesti tutustumalla ja perehtymällä paikallisiin käytäntöihin ja toimijoihin. Haastateltavia oli yhteensä seitsemän eri alojen asiantuntijaa. Haastateltavat kerättiin eri sektoreilta, näin saatiin mahdollisimman monipuolinen ja kattava vastaus Aurinkorannikon sosiaalisiin ongelmiin ja palvelutarpeeseen. Haastateltava asiantuntijaryhmä edustaa sosiaali- ja terveysalan julkista sektoria ja kolmatta sektoria, sekä viranomaissektoria. Haastateltavien valinnalla pyrittiin saamaan riippumaton ja objektiivinen vastaus tutkimusongelmaan.

28 28 Yksi haastateltavista oli luonnollisesti Aurinkorannikolla toimiva, Suomesta lähetetty sosiaalityöntekijä. Hänen valintansa perustui siihen, että tutkimukseen saatiin sosiaalialan ammattilaisen vastaukset. Yksi haastateltavista toimi Aurinkorannikon evankelis-luterilaisessa seurakunnassa, joka on toiminut pitkään ja laajasti merkittävänä tekijänä suomalaisten sosiaalisten ongelmien ratkaisemisessa tässä ympäristössä. Haastateltava löytyi myös suomalaisesta koulusta, tämä valinta johtui siitä, että hänellä oli lapsiperheisiin läheinen yhteys työnsä kautta. Haastateltavaksi valittiin myös Suomen konsuli Malagasta, ihmisten ajautuessa ulkomailla vakaviin ongelmiin, konsuli on tällöin merkittävässä asemassa ja hänellä on työnsä kautta ensikäden tietoa suomalaisten ongelmien luonteesta Aurinkorannikolla. Yksi haastateltavista oli suomalainen lääkäri, hän näkee työnsä kautta suomalaisia ja hoitaa mm. päihdeongelmaisia. Espanjalainen sosiaalityöntekijä valittiin haastateltavaksi, koska heiltä saadaan tietoa niistä suomalaisista, jotka ovat integroituneet hyvin ja käyttävät Espanjalaisia palveluita. Fuengirolan kaupunginvaltuutetun haastattelu oli perusteltua, koska hän on pitkään toiminut suomalaisten eniten suosimassa kaupungissa Fuengirolassa, päättämässä asioista jotka koskee suomalaisia Fuengirolassa Teemahaastattelu Tutkimusaineisto kerättiin teemahaastatteluilla, joten analysoiminen aloitettiin jakamalla aineisto teemoihin. Kunkin teeman alle koottiin kustakin haastattelusta ne kohdat, joissa käsiteltiin kyseistä asiaa. Tutkimustuloksissa esitetään suoria sitaatteja, jotka antavat havainnollisia esimerkkejä. Sisällön analyysillä tutkittava aineisto saatiin tiiviiseen muotoon. Aineiston tiivistämisen jälkeen aineisto käytiin läpi etsien samankaltaisuuksia ja eroavuuksia. Aineistosta myös laskettiin kuinka moni haastateltava kertoi saman asian. Tutkimusaineisto kerättiin keväällä ja kesällä Tutkimusmenetelmänä käytettiin teemahaastattelua. Haastattelulomake oli puolistrukturoitu. Puolistrukturoiduille menetelmille on ominaista, että jokin haastattelun näkökohta on lyöty lukkoon, mutta ei kaikkia. Teemahaastattelu on lomake- ja avoimen haastattelun välimuoto. Teemahaastattelussa on tyypillistä, että haastattelun aihepiirit eli tee-

29 29 ma-alueet on tiedossa, mutta kysymysten tarkka muoto ja järjestys puuttuu. (Hirsjärvi, Remes, Sajavaara 1997, 203.) Teemahaastattelu edellyttää huolellista aihepiiriin perehtymistä ja haastateltavien tilanteen tuntemista, jotta haastattelu voidaan kohdentaa juuri tiettyihin teemoihin. Sisältö- ja tilanneanalyysi on siis teemahaastattelussa tärkeää. Käsiteltävät teemat valitaan tutkittavaan aiheeseen perehtymisen pohjalta. Tutkimusaihe ja tutkimuskysymykset on muutettava tutkittavaan muotoon, operationalisoitava. Kysymysten harkitsemisen lisäksi myös haastateltavien valitsemiseen tulee suhtautua harkinnalla: Tutkimukseen osallistuvia ei tulisi valita satunnaisesti tarraten kehen tahansa kulkijaan. Tutkittaviksi tulee valita sellaisia ihmisiä, joilta arvellaan parhaiten saatavan aineistoa kiinnostuksen kohteena olevista asioista. (Saaranen- Kauppinen, Puusniekka 2006.) Asiantuntijoiden haastatteluilla pyrittiin saamaan tietoa ryhmästä suomalaisia, jotka vuoden aikana asuvat vähintään kolmen kuukauden ajan Aurinkorannikolla. Tutkimuksen ulkopuolelle jäivät siis turistit ja pitkänmatkalaiset. Kohdennettu haastattelu eroaa monessa suhteessa muista tutkimushaastattelun lajeista. Laajasti ottaen sen ominaispiirteet ovat seuraavat. Ensinnäkin tiedetään, että haastateltavat ovat kokeneet tietyn tilanteen. Toiseksi yhteiskuntatieteilijä on alustavasti selvitellyt tutkittavan ilmiön oletettavasti tärkeitä osia, rakenteita, prosesseja ja kokonaisuuksia. Tämän sisällön- tai tilanneanalyysin avulla hän on päätynyt tiettyihin oletuksiin, tilanteen määräävien piirteiden seurauksista siinä mukana olleille. (Hirsjärvi, Hurme, 2000, 47.) 5.4 Aineistolähtöinen sisällönanalyysi Tässä opinnäytetyössä tutkimusotteena oli laadullinen analyysi. Tutkimus painottui ihmisten näkökulmiin, ajatuksiin ja ammatilliseen näkemykseen. Laadullisessa tutkimuksessa vastaajien "tarinan kertominen" antaa näkökulman, jolla saadaan vastauksiin kvantitatiivisia tuloksia inhimillisyyden kontekstissa. (Trochim, 2014.)

Rajat ylittävä sosiaaliturva. Essi Rentola Suunnittelupäällikkö 4.12.2013

Rajat ylittävä sosiaaliturva. Essi Rentola Suunnittelupäällikkö 4.12.2013 Rajat ylittävä sosiaaliturva Essi Rentola Suunnittelupäällikkö 4.12.2013 Kansaneläke Työttömyyskassat Perheetuudet Kela Työttömyys Työtapaturmaja ammattitautietuudet Terveydenhoito huolto Sairaus- ja äitiysetuudet

Lisätiedot

Tietoa merimiesten sosiaaliturvasta ja sairausvakuutuksesta

Tietoa merimiesten sosiaaliturvasta ja sairausvakuutuksesta Tietoa merimiesten sosiaaliturvasta ja sairausvakuutuksesta Sisällys Yleistä..........................................1 Lippusääntö..................................1 Merimiehiin sovellettava EU-lainsäädäntö.......1

Lisätiedot

Rajat ylittävä sosiaaliturva. Suvi Rasimus Lakimies 29.1.2014

Rajat ylittävä sosiaaliturva. Suvi Rasimus Lakimies 29.1.2014 Rajat ylittävä sosiaaliturva Suvi Rasimus Lakimies 29.1.2014 Kansaneläke Työttömyyskassat Perheetuudet Kela Työttömyys Työtapaturmaja ammattitautietuudet Terveydenhoito huolto Sairaus- ja äitiysetuudet

Lisätiedot

Ulkomailla työskentelevän hoitooikeus Suvi Lummila, Kansainvälisten asioiden osaamiskeskus

Ulkomailla työskentelevän hoitooikeus Suvi Lummila, Kansainvälisten asioiden osaamiskeskus Ulkomailla työskentelevän hoitooikeus 25.8.2016 Suvi Lummila, Kansainvälisten asioiden osaamiskeskus Sisältö 1. Yleistä hoito-oikeuksista Suomessa 2. Työskentely EU- tai Eta-maassa tai Sveitsissä ja hoitooikeus

Lisätiedot

Globalisaation vaikutus päihdeasiakkaan asemaan. Teemaseminaari Aki Heiskanen

Globalisaation vaikutus päihdeasiakkaan asemaan. Teemaseminaari Aki Heiskanen Globalisaation vaikutus päihdeasiakkaan asemaan Teemaseminaari 3.12.2007 Aki Heiskanen Samanlaiset muutokset Huolimatta kunkin maan hyvinvointipalveluiden kansallisista erityispiirteistä eri maissa on

Lisätiedot

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU LAADULLINEN TUTKIMUS Hanna Vilkka 1 LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU Hermeneuttinen tieteenihanne: intentionaaliset selitykset, subjektiivisuus, sanallinen/käsitteellinen tarkastelutapa, metodien moneus.

Lisätiedot

Työhön ulkomaille Voinko kuulua Suomen sosiaaliturvaan? Merja Siltanen-Kallio

Työhön ulkomaille Voinko kuulua Suomen sosiaaliturvaan? Merja Siltanen-Kallio Työhön ulkomaille Voinko kuulua Suomen sosiaaliturvaan? Merja Siltanen-Kallio 25.8.2016 Termit Sopimukseton maa tarkoittaa muuta maata kuin EU-/ETA-maata tai Sveitsiä, tai Sosiaaliturvasopimusmaata (mm.

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tuottajana: haasteet ja uudet mahdollisuudet

Kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tuottajana: haasteet ja uudet mahdollisuudet Kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tuottajana: haasteet ja uudet mahdollisuudet Kolmas sektori: palveluita vai muita? Ylijohtaja Raimo Ikonen 12.4.2010 Julkisten ja yksityisten palveluntuottajien osuudet

Lisätiedot

EUROOPPA - OIKEUS JA SISÄMARKKINAT. Juha Raitio

EUROOPPA - OIKEUS JA SISÄMARKKINAT. Juha Raitio EUROOPPA - OIKEUS JA SISÄMARKKINAT Juha Raitio TALENTUM Helsinki 2010 Joelille 2., uudistettu painos Copyright 2010 Juha Raitio ja Talentum Media Oy Kustantaja: Talentum Media Oy Kannen suunnittelu: Mika

Lisätiedot

EU:n sosiaaliturvajärjestelmien uudistus ja pohjoismaiset sopimukset

EU:n sosiaaliturvajärjestelmien uudistus ja pohjoismaiset sopimukset EU:n sosiaaliturvajärjestelmien uudistus ja pohjoismaiset sopimukset Miten EU:n sosiaaliturvasopimus vaikuttaa Pohjoismaiden välillä liikkuviin? Heli Mäkipää, edunvalvontavastaava Pohjola-Norden/ Suomi

Lisätiedot

Finnish Science Policy in International Comparison:

Finnish Science Policy in International Comparison: Finnish Science Policy in International Comparison: Havaintoja ja alustavia tuloksia Tutkijatohtori, VTT Antti Pelkonen Helsinki Institute of Science and Technology Studies (HIST) Vertailevan sosiologian

Lisätiedot

Toimeentulotuki Kelaan 2017 Haasteet ja mahdollisuudet

Toimeentulotuki Kelaan 2017 Haasteet ja mahdollisuudet Toimeentulotuki Kelaan 2017 Haasteet ja mahdollisuudet Riikka Kimpanpää Johtava sosiaalityöntekijä/projektipäällikkö Tampereen kaupunki 1 Toimeentulotuen tarkoitus ja oikeus sosiaaliturvaan Toimeentulotukilaki

Lisätiedot

Työurat pidemmäksi hyvällä työilmapiirillä

Työurat pidemmäksi hyvällä työilmapiirillä Työurat pidemmäksi hyvällä työilmapiirillä Pauli Forma Työelämäpalvelujen johtaja, Keva 11.9.2014 Työkykyä 18 22 25 28 31 34 37 40 43 46 49 52 55 58 61 64 67 Ikärakenteet julkisella ja yksityisellä sektorilla

Lisätiedot

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS Kyselyn tulokset Tampereen ammattikorkeakoulu Raportti Lokakuu 215 Sosionomikoulutus 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTONHANKINTA... 4 3 TULOKSET... 5 3.1 Tulokset graafisesti...

Lisätiedot

Monikulttuurisuus ja maahanmuutto kotipesän tutkimus- ja kehittämistoiminta

Monikulttuurisuus ja maahanmuutto kotipesän tutkimus- ja kehittämistoiminta KatuMetro - Monikulttuurisuus ja maahanmuutto Monikulttuurisuus ja maahanmuutto kotipesän tutkimus- ja kehittämistoiminta 2010-2012 VTT, tutkija Vuoden 2010 tutkimus- ja kehittämistoiminta ja tiedottaminen:

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONI. Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU

EUROOPAN UNIONI. Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU EUROOPAN UNIONI Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU INTEGRAATIO = Euroopan yhdentyminen ja EU-maiden tiivistyvä yhteistyö o o o taloudellista poliittista sotilaallista YHDENTYMISEN TAUSTALLA TOISEN MAAILMANSODAN

Lisätiedot

Gradu-seminaari (2016/17)

Gradu-seminaari (2016/17) Gradu-seminaari (2016/17) Tavoitteet Syventää ja laajentaa opiskelijan tutkimusvalmiuksia niin, että hän pystyy itsenäisesti kirjoittamaan pro gradu -tutkielman sekä käymään tutkielmaa koskevaa tieteellistä

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä Viestinnän pääosasto KANSALAISMIELIPITEEN SEURANNAN YKSIKKÖ Bryssel, 15/10/2008 ILMASTONMUUTOS Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

Lisätiedot

Kansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen

Kansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ ASIANTUNTIJALAUSUNTO Kansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen 24.11.2015 Eduskunnan sivistysvaliokunnalle E 65/2015 vp Komission tiedonanto "Kaikkien

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Samapalkkaisuusohjelma Pelastustoimen naisverkosto Outi Viitamaa-Tervonen, Sosiaali- ja terveysministeriö

Samapalkkaisuusohjelma Pelastustoimen naisverkosto Outi Viitamaa-Tervonen, Sosiaali- ja terveysministeriö Pelastustoimen naisverkosto 4.5.2016 Outi Viitamaa-Tervonen, Sosiaali- ja terveysministeriö Sukupuolten palkkatasa-arvo sitkeä ja keskeinen tasa-arvokysymys Naisten ja miesten syrjimätön ja tasa-arvoinen

Lisätiedot

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen

Lisätiedot

ETSIVÄ VANHUSTYÖ. koulutuskokonaisuus. Aika ja paikka Kouluttaja

ETSIVÄ VANHUSTYÖ. koulutuskokonaisuus. Aika ja paikka Kouluttaja ETSIVÄ VANHUSTYÖ koulutuskokonaisuus Aika ja paikka Kouluttaja Sisältö 1. Etsivä vanhustyö 2. Verkostoyhteistyö 3. Osallisuuden vahvistaminen Etsivä vanhustyö koulutuksen tavoite Laaditaan etsivän vanhustyön

Lisätiedot

Tietoa merimiesten sosiaaliturvasta ja sairausvakuutuksesta EU-tilanteissa

Tietoa merimiesten sosiaaliturvasta ja sairausvakuutuksesta EU-tilanteissa Tietoa merimiesten sosiaaliturvasta ja sairausvakuutuksesta EU-tilanteissa Sisällys Yleistä.......................................... 1 Lippusääntö.................................. 1 Palkanmaksu merimiehen

Lisätiedot

Loimaan. Perhepalvelut

Loimaan. Perhepalvelut Loimaan Perhepalvelut PERHEPALVELUT Loimaan perhepalvelujen työmuotoja ovat palvelutarpeen arviointi, lapsiperheiden kotipalvelu, perhetyö ja sosiaa- liohjaus. Perhepalveluihin kuuluvat myös tukihenkilö-

Lisätiedot

Moni-ilmeinen vanhenemisen tutkimus

Moni-ilmeinen vanhenemisen tutkimus Vanhenemisen tutkimuksen johdantokurssi 8. 9. 2015 Moni-ilmeinen vanhenemisen tutkimus Vanhenemisen tutkimusta (elämäkerta- ja sukupolvitutkimusta) yhteiskuntapolitiikan oppiaineessa Helsingin yliopistossa

Lisätiedot

Moona monikultturinen neuvonta

Moona monikultturinen neuvonta Moona monikultturinen neuvonta Maahanmuuttajat Oulun Eteläisessä tilastojen valossa Väkiluku n. 88 500 asukasta (2015) Vuonna 2015 alueella asui 1094 syntyperältään ulkomaalaista ja 876 ulkomaan kansalaista.

Lisätiedot

Otsikko RESERVILÄISLIITTO JÄRJESTÖKUVATUTKIMUS 2008

Otsikko RESERVILÄISLIITTO JÄRJESTÖKUVATUTKIMUS 2008 Otsikko RESERVILÄISLIITTO JÄRJESTÖKUVATUTKIMUS 2008 Otsikko Tutkimuksen tavoitteena oli kartoittaa kuvaa Reserviläisliitosta, sekä jäsenten että ulkopuolisten silmin Esim. mitä toimintaa jäsenet pitävät

Lisätiedot

ZA5209. Flash Eurobarometer 269 (Intergenerational Solidarity) Country Specific Questionnaire Finland

ZA5209. Flash Eurobarometer 269 (Intergenerational Solidarity) Country Specific Questionnaire Finland ZA5209 Flash Eurobarometer 269 (Intergenerational Solidarity) Country Specific Questionnaire Finland FLASH 269 Haluaisin kysyä muutaman kysymyksen, jotka liittyvät yhteiskuntamme muodostavien eri sukupolvien

Lisätiedot

KUNNALLISEN DEMOKRATIAN TOIMIVUUS JA LUOTTAMUS PÄÄTTÄJIIN

KUNNALLISEN DEMOKRATIAN TOIMIVUUS JA LUOTTAMUS PÄÄTTÄJIIN Julkaistavissa.. klo 00.0 KUNNALLISEN DEMOKRATIAN TOIMIVUUS JA LUOTTAMUS PÄÄTTÄJIIN Usko kansanäänestyksen järkevyyteen on vähentynyt Alhaisina pysyvät äänestysprosentit niin kunnallisissa kuin valtakunnallisissakin

Lisätiedot

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Sopivaa tukea oikeaan aikaan Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) on yksi Juha Sipilän hallituksen 26 kärkihankkeesta. Muutosta tehdään - kohti lapsi-

Lisätiedot

Etsivä vanhustyö, mitä se on? Anu Kuikka Suunnittelija Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry Etsivä mieli projekti

Etsivä vanhustyö, mitä se on? Anu Kuikka Suunnittelija Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry Etsivä mieli projekti Etsivä vanhustyö, mitä se on? Anu Kuikka Suunnittelija Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry Etsivä mieli 2012-2016 -projekti Etsivä vanhustyö on Yhteisölähtöistä ja sosiaalista toimintaa, jolla tavoitetaan

Lisätiedot

Asia C-540/03. Euroopan parlamentti vastaan Euroopan unionin neuvosto

Asia C-540/03. Euroopan parlamentti vastaan Euroopan unionin neuvosto Asia C-540/03 Euroopan parlamentti vastaan Euroopan unionin neuvosto Maahanmuuttopolitiikka Kolmansien maiden kansalaisten alaikäisten lasten oikeus perheenyhdistämiseen Direktiivi 2003/86/EY Perusoikeuksien

Lisätiedot

15/07/2009 I. ILMASTONMUUTOKSEN KOKEMINEN. A. Käsitys maailmanlaajuisten ongelmien vakavuudesta

15/07/2009 I. ILMASTONMUUTOKSEN KOKEMINEN. A. Käsitys maailmanlaajuisten ongelmien vakavuudesta Directorate- General for Communication PUBLIC-OPINION MONITORING UNIT 15/07/2009 Ilmastonmuutos 2009 Standardi Eurobarometri ( EP/Komissio): tammikuu-helmikuu 2009 Ensimmäiset tulokset: tärkeimmät kansalliset

Lisätiedot

Monikulttuurinen Neuvonta -hanke

Monikulttuurinen Neuvonta -hanke MOONA Monikulttuurinen Neuvonta -hanke Heikki Niermi Hanke pähkinänkuoressa Hankkeella autetaan alueen työnantajia ottamaan ensimmäinen askel ulkomaalaistaustaisen työvoiman palkkaamiseksi. Monikulttuurisuuteen

Lisätiedot

Pienen sosiaalipolitiikan suuri merkitys. Sakari Möttönen Dosentti, Kytin hallituksen puheenjohtaja

Pienen sosiaalipolitiikan suuri merkitys. Sakari Möttönen Dosentti, Kytin hallituksen puheenjohtaja Pienen sosiaalipolitiikan suuri merkitys Sakari Möttönen Dosentti, Kytin hallituksen puheenjohtaja 12.1.2004 Yhteiskunnallisten ongelmien kaksi luonnetta Kesyt ongelmat Voidaan määritellä helposti Ongelmien

Lisätiedot

Sosiaalihuollon ammattihenkilölaki (817/2015)

Sosiaalihuollon ammattihenkilölaki (817/2015) Sosiaalihuollon ammattihenkilölaki (817/2015) Ammattihenkilölain aluekierros, Kuopio Neuvotteleva virkamies 2.3.2016 Sosiaalihuollon ammattihenkilölaki voimaan 1.3.2016 Lisäksi 1.3. voimaan asetukset:

Lisätiedot

Kehitysvammaisena eläminen. Tuuli Patinen& Saara Tuomiranta

Kehitysvammaisena eläminen. Tuuli Patinen& Saara Tuomiranta Kehitysvammaisena eläminen Tuuli Patinen& Saara Tuomiranta Yleistä kehitysvammaisuudesta Vaikeus oppia ja ymmärtää uusia asioita Kehitysvammaisuudessa on asteita ja ne vaihtelevat lievästä syvään Syitä

Lisätiedot

Rakennerahastokausi millaista toimintaa rahoitetaan? Timo Ollila ELY-keskus

Rakennerahastokausi millaista toimintaa rahoitetaan? Timo Ollila ELY-keskus Rakennerahastokausi 2014-2020 - millaista toimintaa rahoitetaan? ELY-keskus 22.1.2015 Hankkeita on käynnissä Hakemuksia ELY-keskukselle maakunnassa ESR 43, EAKR 7 kpl, ESR hakemuksista 16% ylialueellisia

Lisätiedot

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP 7.6.2012 Tausta Kuusi haastateltavaa, joista viisi osallistui keskusteluun jollain tasolla Ikähaarukka 70-83 vuotiaita Aktiivisia ikäihmisiä, käyvät säännöllisesti ikäihmisille suunnatuissa toiminnoissa

Lisätiedot

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia?

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Kuntamarkkinat 15.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

KV-kesäpäivät. Perusasioita eläkkeistä kv-tilanteissa. Outi Äyräs-Blumberg

KV-kesäpäivät. Perusasioita eläkkeistä kv-tilanteissa. Outi Äyräs-Blumberg KV-kesäpäivät Perusasioita eläkkeistä kv-tilanteissa Outi Äyräs-Blumberg 26.8.2016 Suomen eläkejärjestelmät Työeläke Ansaitaan palkkatyöllä tai yrittämisellä Työeläkelaitokset hoitavat ETK toimii lakisääteisenä

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Siirtolaisuus ennen ja nyt. Tuomas Martikainen

Siirtolaisuus ennen ja nyt. Tuomas Martikainen Siirtolaisuus ennen ja nyt Tuomas Martikainen Siirtolaisuusinstituutti Siirtolaisuusinstituuttisäätiö perustettu vuonna 1974 Juuret Turun yliopiston kaukosiirtolaisuustutkimuksessa Ainoa muuttoliikkeiden

Lisätiedot

Porvoolaisten sitoutuminen matkailuun MATKATIETO 2016 EVA HOLMBERG, JARMO RITALAHTI, OLIVIA MIETTINEN & RONJA LEHTINEN

Porvoolaisten sitoutuminen matkailuun MATKATIETO 2016 EVA HOLMBERG, JARMO RITALAHTI, OLIVIA MIETTINEN & RONJA LEHTINEN Porvoolaisten sitoutuminen matkailuun MATKATIETO 2016 EVA HOLMBERG, JARMO RITALAHTI, OLIVIA MIETTINEN & RONJA LEHTINEN Taustaa Matkailijat ovat olleet perinteisesti kiinnostuneita paikallisista kulttuureista,

Lisätiedot

Kuntaesimerkkinä Oulu

Kuntaesimerkkinä Oulu Kuntaesimerkkinä Oulu 20.3.2012 Yritysyhteistyön koordinaattori, Tekijäpuu palvelu / Tuvilta Työelämään hanke / Konsernipalvelut Satu Kaattari-Manninen Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa Vaikka

Lisätiedot

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016 RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä

Lisätiedot

ASUMINEN JA YHTEISÖLLISYYS TUTKIMUKSEN TULOKSET. Niina Rajakoski

ASUMINEN JA YHTEISÖLLISYYS TUTKIMUKSEN TULOKSET. Niina Rajakoski ASUMINEN JA YHTEISÖLLISYYS TUTKIMUKSEN TULOKSET Niina Rajakoski 2.2.2017 MIKSI TÄMÄ TUTKIMUS? iareenan teemana tällä kertaa ikääntyvien Yhteisöllisyys utopiaa vai huomisen arkea? Millaisia toiveita ikääntyneillä

Lisätiedot

Minkälaiset palvelut kuntalaiset haluavat ja millä hinnalla? Pauli Forma

Minkälaiset palvelut kuntalaiset haluavat ja millä hinnalla? Pauli Forma Minkälaiset palvelut kuntalaiset haluavat ja millä hinnalla? Pauli Forma Ikärakenne Lähtökohtia Palvelujen tarve lisääntyy ja painopiste muuttuu Palveluja tuottavat työntekijät siirtyvät eläkkeelle Työvoimakilpailu

Lisätiedot

Eläkkeellesiirtymisikä vuonna Jari Kannisto

Eläkkeellesiirtymisikä vuonna Jari Kannisto Eläkkeellesiirtymisikä vuonna 2016 Jari Kannisto 15.2.2017 Aiheet Työeläkkeelle siirtyneiden määrä Eläkkeellesiirtymisiän kehitys Työllisyys Työllisen ajan odote 2 Eläkkeelle siirtymisen myöhentämistavoitetta

Lisätiedot

Osatyökykyiset ja työssäkäynti

Osatyökykyiset ja työssäkäynti Osatyökykyiset ja työssäkäynti Mikko Kautto, johtaja Tutkimus, tilastot ja suunnittelu 8.3.2016 Mikko_Kautto@etk.fi Esityksen aiheita Näkökulma osatyökyvyttömyyseläkkeiden suunnasta Työurien pidentämisen

Lisätiedot

Euroopan parlamentin Eurobarometri-tutkimus (EB79.5)

Euroopan parlamentin Eurobarometri-tutkimus (EB79.5) Viestinnän pääosasto YLEISEN MIELIPITEEN SEURANTAYKSIKKÖ Euroopan parlamentin Eurobarometri-tutkimus (EB79.5) VUOSI ENNEN VUODEN 2014 EUROVAALEJA Toimielimiä koskeva osa SOSIODEMOGRAFINEN LIITE Otos: UE28

Lisätiedot

Kolmas sektori maaseutukunnissa

Kolmas sektori maaseutukunnissa Kolmas sektori maaseutukunnissa Luopioinen 23.3.2011 Ritva Pihlaja projektipäällikkö Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, kansalaisjärjestöteemaryhmä tutkija Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti Vaikea

Lisätiedot

Työllisyydenhoito kunnassa

Työllisyydenhoito kunnassa Työllisyydenhoito kunnassa Kuntamarkkinat 14.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista Lähde: TEM/Heikki Räisänen,

Lisätiedot

Ulkomailla hankitun sosiaaliohjaajakelpoisuuden tunnustaminen Suomessa

Ulkomailla hankitun sosiaaliohjaajakelpoisuuden tunnustaminen Suomessa Ulkomailla hankitun sosiaaliohjaajakelpoisuuden tunnustaminen Suomessa 18.1.2012 Yleistä tutkintojen tunnustamisesta Koulutus, tutkinnot ja ammattien sääntely vahvasti kansallisia Tunnustaminen jaetaan

Lisätiedot

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Perustuu väitöskirjaan Sukupuoli ja syntyvyyden retoriikka Venäjällä ja Suomessa 1995 2010 Faculty of Social Sciences Näin se kirjoitetaan n Johdanto

Lisätiedot

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Valma-hanke 2004-2005 Lastensuojelullisen huolen arvioinnin työväline on kokonaisuudessaan tarkoitettu välineeksi silloin

Lisätiedot

Kansainvälinen naistenpäivä 8. maaliskuuta 2013. Naiset ja sukupuolten välinen epätasa-arvo kriisiaikoina

Kansainvälinen naistenpäivä 8. maaliskuuta 2013. Naiset ja sukupuolten välinen epätasa-arvo kriisiaikoina Viestinnän pääosasto YLEISEN MIELIPITEEN SEURANTAYKSIKKÖ Bryssel 26. helmikuuta 2013 Kansainvälinen naistenpäivä 8. maaliskuuta 2013 Naiset ja sukupuolten välinen epätasa-arvo kriisiaikoina Euroopan parlamentin

Lisätiedot

HE 89/2006 vp. 2. Toiminnan tavoite Teknologian kehittämiskeskuksesta

HE 89/2006 vp. 2. Toiminnan tavoite Teknologian kehittämiskeskuksesta HE 89/2006 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi teknologian kehittämiskeskuksesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi teknologian kehittämiskeskuksesta

Lisätiedot

Vasemmistoliiton perustava kokous

Vasemmistoliiton perustava kokous VASEMMISTOLIITTO - VÄNSTERFÖRBUNDET Sturenkatu 4 00510 Helsinki Puh. (90) 77 081 Vasemmistoliiton perustava kokous 28. - 29.4.1990 - huhtikuun julistus - ohjelma - liittohallitus - liittovaltuusto Vasemmistoliiton

Lisätiedot

TULISIKO SUOMALAISTEN LÄÄKKEIDEN SAANTIA JA KÄYTTÖÄ OHJAILLA?

TULISIKO SUOMALAISTEN LÄÄKKEIDEN SAANTIA JA KÄYTTÖÄ OHJAILLA? TULISIKO SUOMALAISTEN LÄÄKKEIDEN SAANTIA JA KÄYTTÖÄ OHJAILLA? Palveluvalikoimaneuvoston näkökulma Reima Palonen 10.9.2015 Esityksen sisältö Mikä on terveydenhuollon palveluvalikoima? Mikä on terveydenhuollon

Lisätiedot

Toiminnan tehokkuuden mittaaminen ja arviointi yhteiskunnallisten yritysten kontekstissa

Toiminnan tehokkuuden mittaaminen ja arviointi yhteiskunnallisten yritysten kontekstissa Toiminnan tehokkuuden mittaaminen ja arviointi yhteiskunnallisten yritysten kontekstissa 17.11.2011 FinSERN1 Hannele Mäkelä Laskentatoimen tohtoriopiskelija Tampereen yliopisto hannele.makela@uta.fi Accounting

Lisätiedot

Viking Line halusi liputtaa Helsingin ja Tallinnan välillä liikennöineen Rosella-laivan pois Suomen lipun alta.

Viking Line halusi liputtaa Helsingin ja Tallinnan välillä liikennöineen Rosella-laivan pois Suomen lipun alta. EY-tuomioistuin: Lakko-oikeus ei ole ehdoton Viking Line halusi liputtaa Helsingin ja Tallinnan välillä liikennöineen Rosella-laivan pois Suomen lipun alta. Syynä olivat merihenkilökunnan palkat ja edut

Lisätiedot

Muutos, kasvu, kuntoutuminen

Muutos, kasvu, kuntoutuminen P Ä Ä K I R J O I T U S Asko Apukka ja Veijo Notkola Muutos, kasvu, kuntoutuminen Lähes kaikissa kokouksissa ja seminaareissa pidetyissä puheenvuoroissa kuntoutukselta odotetaan tuloksia ja vaikuttavuutta.

Lisätiedot

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET 2008 Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2008 N:o 126 127 SISÄLLYS N:o Sivu 126 Laki Pohjoismaiden välillä tulo- ja varallisuusveroja

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Palvelujen tuottaminen Pekka Järvinen STM Keskeiset asiat Lakisääteinen julkinen sosiaali- ja terveydenhuolto toteutetaan jatkossakin kunnallisena toimintana

Lisätiedot

Monikulttuurinen yhteisöllisyys tähtää hyvinvointiin Lapissa - tietoa, taitoa ja välittämistä

Monikulttuurinen yhteisöllisyys tähtää hyvinvointiin Lapissa - tietoa, taitoa ja välittämistä Monikulttuurinen yhteisöllisyys tähtää hyvinvointiin Lapissa - tietoa, taitoa ja välittämistä Maaseudun Sivistysliitto Aluepäällikkö Elina Vehkala Monikulttuurisuus maaseudulla Toimimme globaalissa yhteisössä,

Lisätiedot

Laadullisen tutkimuksen luonne ja tehtävät. Pertti Alasuutari professori, Laitoksen johtaja Yhteiskuntatieteiden tutkimuslaitos

Laadullisen tutkimuksen luonne ja tehtävät. Pertti Alasuutari professori, Laitoksen johtaja Yhteiskuntatieteiden tutkimuslaitos Laadullisen tutkimuksen luonne ja tehtävät Pertti Alasuutari professori, Laitoksen johtaja Yhteiskuntatieteiden tutkimuslaitos Mitä on tieteellinen tutkimus? Rationaalisuuteen pyrkivää havainnointia ja

Lisätiedot

Kelan eläke-etuuden saajien määrä alkoi vuonna 2009 taas vähetä

Kelan eläke-etuuden saajien määrä alkoi vuonna 2009 taas vähetä Tilastokatsaus Lisätietoja: 28.05.2010 Esko Ruhanen, puh. 020 634 1364, etunimi.sukunimi@kela.fi Kelan eläke-etuuden saajien määrä alkoi vuonna 2009 taas vähetä Kelan eläke-etuudensaajat ja maksetut eläkeetuudet

Lisätiedot

JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN?

JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN? JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN? Kuntamarkkinat tietoisku 14.9.2016 SOTE-UUDISTUKSEN TAVOITTEET JA NIIDEN SAAVUTTAMINEN Sote-uudistuksen tavoitteet,

Lisätiedot

ONKO SOSIAALITURVAN YHTEENSOVITTAMINEN TOSIAAN TARPEEN EUROOPASSA?

ONKO SOSIAALITURVAN YHTEENSOVITTAMINEN TOSIAAN TARPEEN EUROOPASSA? ONKO SOSIAALITURVAN YHTEENSOVITTAMINEN TOSIAAN TARPEEN EUROOPASSA? Miltä näyttää työeläkkeidemme tulevaisuus EU:ssa? TELA:n asiantuntijaseminaari 12.2.2016 Essi Rentola 12.2.2016 EU:n vaikutus sosiaaliturvaan

Lisätiedot

Kotouttamisen ABC. Nuorten maahanmuuttajien kotoutumisen tukena Emine Ehrström kokemukset ja hyvät käytänteet Aluekoordinaattori

Kotouttamisen ABC. Nuorten maahanmuuttajien kotoutumisen tukena Emine Ehrström kokemukset ja hyvät käytänteet Aluekoordinaattori Kotouttamisen ABC Nuorten maahanmuuttajien kotoutumisen tukena Emine Ehrström kokemukset ja hyvät käytänteet 11.5.2016 Aluekoordinaattori Seinäjoki Kotona Suomessa -hanke Käsitteet käyttöön Maahanmuuttaja

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

Lähimmäisyys ja välittäminen, arvot ja käytännöt. Timo Pokki, Dila Diakonialaitos Lahti

Lähimmäisyys ja välittäminen, arvot ja käytännöt. Timo Pokki, Dila Diakonialaitos Lahti Lähimmäisyys ja välittäminen, arvot ja käytännöt Timo Pokki, Dila Diakonialaitos Lahti Lähimmäisyys merkitsee parhaimmillaan sitä, että meitä ympäröi ihmisten turvaverkko. Tarvittaessa se auttaa ja tukee

Lisätiedot

Kouluopetuksen avaintaitoja käsittelevä eurooppalainen verkosto http://keyconet.eun.org Yleistä KeyCoNet-projektista KeyCoNet (2012 2014) on eurooppalainen verkosto, jonka tarkoituksena on tunnistaa ja

Lisätiedot

LÖYTYMISEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT

LÖYTYMISEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT LIIKUNTAHARRASTUKSEN LÖYTYMISEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT VALTTI-HANKKEESSA OULUN ALUEELLA -ERITYISLASTEN JA HEIDÄN PERHEIDENSÄ KOKEMANA Ronja Ronkainen ja Marjo Vesala Opinnäytetyö: TAUSTA Työn tilaaja: Suomen

Lisätiedot

Espanjassa työssäoppimassa 27.10. 6.12.2009. Kaupunki: Fuengirola. Asukasluku: 68 646 (2008) Keskilämpötila: 18 astetta

Espanjassa työssäoppimassa 27.10. 6.12.2009. Kaupunki: Fuengirola. Asukasluku: 68 646 (2008) Keskilämpötila: 18 astetta Espanjassa työssäoppimassa 27.10. 6.12.2009 Työssäoppimispaikkamme oli Fuengirolassa. (Costa del sol) Kaupunki: Fuengirola Asukasluku: 68 646 (2008) Keskilämpötila: 18 astetta Lähin lentokenttä: Málaga

Lisätiedot

TURVAPAIKANHAKIJAT:

TURVAPAIKANHAKIJAT: TURVAPAIKANHAKIJAT: ARKIPÄIVÄISET HALLINNON JA HALLINNAN KÄYTÄNNÖT JUSSI S. JAUHIAINEN URMI & TURUN YLIOPISTO jusaja@utu.fi Aineisto on peräisin YK:n (UNHCR), EU:n (Eurostat) ja Migrin tilastotietokannoista.

Lisätiedot

Turpakäräjät

Turpakäräjät Turpakäräjät 17.1.2017 Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kuntien tehtävänä Näkökulmia ennaltaehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön kehittämiseen kunnissa Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnissa

Lisätiedot

ZA6652. Flash Eurobarometer 430 (European Union Citizenship) Country Questionnaire Finland (Finnish)

ZA6652. Flash Eurobarometer 430 (European Union Citizenship) Country Questionnaire Finland (Finnish) ZA66 Flash Eurobarometer 0 (European Union Citizenship) Country Questionnaire Finland (Finnish) FL0 European Union CitizenshipFIF D Minkä ikäinen olette? (KIRJOITA IKÄ JOS KIELTÄYTYI, KOODI ON '99') D

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. päätöksen 2002/546/EY muuttamisesta sen soveltamisajan osalta

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. päätöksen 2002/546/EY muuttamisesta sen soveltamisajan osalta EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 19.7.2011 KOM(2011) 443 lopullinen 2011/0192 (CNS) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS päätöksen 2002/546/EY muuttamisesta sen soveltamisajan osalta FI FI PERUSTELUT 1. EHDOTUKSEN TAUSTA

Lisätiedot

Laadullisen tutkimuksen piirteitä

Laadullisen tutkimuksen piirteitä Laadullisen aineiston luotettavuus Kasvatustieteiden laitos/ Erityispedagogiikan yksikkö Eeva Willberg 16.2.09 Laadullisen tutkimuksen piirteitä Laadullisessa tutkimuksessa tutkitaan ihmisten elämää, tarinoita,

Lisätiedot

Psykologinen tutkimus päihteiden vaikutuksesta opiskeluun

Psykologinen tutkimus päihteiden vaikutuksesta opiskeluun Psykologinen tutkimus päihteiden vaikutuksesta opiskeluun Tekijät: Kristian Lehtiniittu, Linda Törnström, Julia Meritähti Esityspäivä: 5.2.2016 Psykologia kurssi 7 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto 1 1.1

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Työntekijöiden ja asiakkaiden kohtaamiset asumisyksikössä

Työntekijöiden ja asiakkaiden kohtaamiset asumisyksikössä Työntekijöiden ja asiakkaiden kohtaamiset asumisyksikössä PAAVO KEVÄTSEMINAARI 2014 Teema: Tutkimus ja käytäntö vuoropuhelussa 21.3.2014 Tutkija Riikka Haahtela, Tampereen yliopisto Esityksessäni vastaan

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 16:2016

TILASTOKATSAUS 16:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 16:2016 1 26.8.2016 PITKÄAIKAISTYÖTTÖMÄT VANTAALLA Pitkäaikaistyöttömiä oli Vantaalla vuoden 2015 lopussa 4 850. Heistä useampi kuin kaksi viidestä oli ollut työttömänä

Lisätiedot

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan:

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan: 3.3.1 Miten eri maissa lasten ja nuorten terveyttä ja hyvinvointia edistävät palvelut tuotetaan eri hallintokuntien kuten sosiaali-, terveys- ja koulutoimen yhteistyöllä? Koko: 100 000 Aikajänne: 3/2016

Lisätiedot

Sosiaalisten yritysten toimintaympäristön nykytila yritysten johtohenkilöiden kokemana. Elina Patana

Sosiaalisten yritysten toimintaympäristön nykytila yritysten johtohenkilöiden kokemana. Elina Patana Sosiaalisten yritysten toimintaympäristön nykytila yritysten johtohenkilöiden kokemana Elina Patana 16.11.2011 Tavoitteeni tänään Esitellä lyhyesti tutkielmani taustoja ja asiantuntijahaastatteluista koostuvaa

Lisätiedot

Sivistyksessä Suomen tulevaisuus. KOULUTUS 2030 Pitkän aikavälin kehittämistarpeet ja tavoitteet Opetusministeri Henna Virkkunen

Sivistyksessä Suomen tulevaisuus. KOULUTUS 2030 Pitkän aikavälin kehittämistarpeet ja tavoitteet Opetusministeri Henna Virkkunen Sivistyksessä Suomen tulevaisuus KOULUTUS 2030 Pitkän aikavälin kehittämistarpeet ja tavoitteet Opetusministeri Henna Virkkunen Millaisia tietoja ja taitoja tulevaisuudessa tarvitaan? Tulevaisuuden tietojen

Lisätiedot

Osallistuja: Eräkeskus Wildernes Lodge Nurmijärvi-Sveitsi Northern Star Wildernes Lodge Vieki-Sveitsi Kaatrahovi Hotelli- Lieksan keskusta-venäjä

Osallistuja: Eräkeskus Wildernes Lodge Nurmijärvi-Sveitsi Northern Star Wildernes Lodge Vieki-Sveitsi Kaatrahovi Hotelli- Lieksan keskusta-venäjä Osallistuja: Eräkeskus Wildernes Lodge Nurmijärvi-Sveitsi Northern Star Wildernes Lodge Vieki-Sveitsi Kaatrahovi Hotelli- Lieksan keskusta-venäjä Master Pizza- Lieksan Keskusta-Turkki Pizzeria Slemani

Lisätiedot

Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat Euregio Karelia seminaari Joensuu

Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat Euregio Karelia seminaari Joensuu Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat 2020 Euregio Karelia seminaari 2.11.2016 Joensuu Euregio Karelia pähkinänkuoressa Pohjois-Karjalan, Kainuun, Pohjois-Pohjanmaan ja Karjalan tasavallan välinen yhteistyöalue

Lisätiedot

PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti

PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti Harjoitustyön ohje Tehtävänäsi on laatia tutkimussuunnitelma. Itse tutkimusta ei toteuteta, mutta suunnitelman tulisi

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSION TIEDONANTO RAJAT YLITTÄVÄÄ TYÖELÄKETARJONTAA KOSKEVIEN VEROESTEIDEN POISTAMISESTA KOM(2001) 214 LOPULLINEN

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSION TIEDONANTO RAJAT YLITTÄVÄÄ TYÖELÄKETARJONTAA KOSKEVIEN VEROESTEIDEN POISTAMISESTA KOM(2001) 214 LOPULLINEN VALTIOVARAINMINISTERIÖ Vero-osasto 8.11.2001 EU/291001/0844 Suuri valiokunta 00102 EDUSKUNTA ASIA: EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSION TIEDONANTO RAJAT YLITTÄVÄÄ TYÖELÄKETARJONTAA KOSKEVIEN VEROESTEIDEN POISTAMISESTA

Lisätiedot

Muuttoliikkeiden ja liikkuvuuden dynamiikkaa historiasta nykypäivään ja tulevaisuuteen Suomessa. Elli Heikkilä

Muuttoliikkeiden ja liikkuvuuden dynamiikkaa historiasta nykypäivään ja tulevaisuuteen Suomessa. Elli Heikkilä Muuttoliikkeiden ja liikkuvuuden dynamiikkaa historiasta nykypäivään ja tulevaisuuteen Suomessa Elli Heikkilä Amerikansuomalaisten ensimmäisen ja toisen sukupolven alueellinen sijoittuminen USA:ssa

Lisätiedot

Arjesta voimaa Lastensuojelun merkitys kotoutumisen tukemisessa

Arjesta voimaa Lastensuojelun merkitys kotoutumisen tukemisessa Arjesta voimaa Lastensuojelun merkitys kotoutumisen tukemisessa Pääkaupunkiseudun Lastensuojelupäivät Työryhmä: Osallistavaa ja monikulttuurista kohtaamista 30.9.2011 Esityksen sisältö Tutkimushankkeen

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot