Tomas Tammenmaa SOSIAALIPALVELUIDEN TARVE SUOMALAISILLE ESPANJAN AURINKORANNIKOLLA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tomas Tammenmaa SOSIAALIPALVELUIDEN TARVE SUOMALAISILLE ESPANJAN AURINKORANNIKOLLA"

Transkriptio

1 Tomas Tammenmaa SOSIAALIPALVELUIDEN TARVE SUOMALAISILLE ESPANJAN AURINKORANNIKOLLA Sosiaali- ja terveysala 2014

2 VAASAN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaalialan koulutusohjelma TIIVISTELMÄ Tekijä Tomas Tammenmaa Opinnäytetyön nimi Sosiaalipalveluiden tarve suomalaisille Espanjan Aurinkorannikolla Vuosi 2014 Kieli suomi Sivumäärä liite Ohjaaja Ann-Sophie Blomqvist Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia sosiaalipalveluiden tarvetta suomalaisten keskuudessa Espanjan aurinkorannikolla. Aurinkorannikolla asuu laaja suomalaisyhteisö, joka ei välty sosiaalisilta ongelmilta. Sosiaalisia ongelmia ilmenee näin mittavassa suomalaisyhteisössä samoin kuin missä tahansa pikkukaupungissa Suomessakin. Opinnäytetyössä haluttiin selvittää millaisia sosiaalipalveluita suomalaisille tulisi järjestää ja kuinka ne voitaisiin käytännössä toteuttaa. Tutkimus toteutettiin Espanjan Aurinkorannikolla, joka on yli 100 kilometriä pitkä rantakaistale Gibraltarilta Malagaan. Aurinkorannikolla on laaja suomalainen yhdyskunta. Suomalaisia oletetaan olevan rannikolla noin talviaikana ja pysyviä suomalaisasukkaita noin Tutkimuksessa haastateltiin eri alojen asiantuntijoita, jotka ovat jollain tavalla työnsä kautta tekemisissä suomalaisen yhdyskunnan kanssa. Tutkimus oli laadullinen. Haastattelut toteutettiin kevään ja kesän aikana Haastateltavat olivat pitkään toimineet ammattinsa kautta Aurinkorannikolla ihmisten sosiaalisten tekijöiden kanssa. Menetelmänä on käytetty teemahaastattelua. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys muodostuu sosiaalipalveluiden sovellettavasta luonteesta ja EU:n sisällä tehtävästä yhteistyöstä eri maiden välillä. Avainsanat Sosiaalipalvelut, sosiaaliset ongelmat, muuttoliike Aurinko rannikolle.

3 VAASAN AMMATTIKORKEAKOULU UNIVERSITY OF APPLIED SCIENCES Sosiaalialan koulutusohjelma ABSTRACT Author Tomas Tammenmaa Title The need for Social Services among the Finnish Population on Costa del Sol in Spain Year 2014 Language Finnish Pages Appendix Name of Supervisor Ann-Sophie Blomqvist The purpose of this bachelor s thesis was to study what the need for social services among the Finns on Costa del Sol in Spain is. Costa del Sol is home to a large Finnish community, which also has different kinds of social problems. Social problems occur in such a large Finnish community, like in any other small town in Finland. The aim of this thesis is to find out what kind of social services should be arranged to the Finns and how these services could be implemented in practice. The study was conducted in Spain Costa del Sol, which is an over 100-kilometer long coastline from Gibraltar to Malaga. The estimate is that there are about Finns on the coast in winter time and the permanent population includes approximately 6000 inhabitants. Different experts, that are through their work in contact with the Finnish community, were interviewed for the study. The research was qualitative. The interviews were conducted in the spring and summer The interviewees had worked for a long time on Costa del Sol and dealt with the social factors in people s lives. The study method was theme interviews. The theoretical frame deals with social services and how they are applied and the collaboration between different EU-countries Keywords Social services, social problems, migration

4 SISÄLLYS TIIVISTELMÄ ABSTRACT 1 JOHDANTO SUOMALAISTEN SIIRTOLAISUUS JA ESPANJA Espanjan Aurinkorannikko Suomalaisten muuttoliike Aurinkorannikolle SOSIAALISEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN Julkiset hyvinvointipalvelut Hyvinvointivaltion sosiaaliturva ja EU Sosiaalityön ulottuvuudet globaalissa maailmassa Ulkosuomalaisten sosiaaliturva ESPANJAN SOSIAALIPALVELUT Espanjan sosiaaliturva Suomalaisten sosiaaliset ongelmat Aurinkorannikolla Aurinkorannikon suomalainen sosiaalityö TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN Tutkimustehtävä Laadullinen tutkimus Aineiston keruu Teemahaastattelu Aineistolähtöinen sisällönanalyysi Tutkimuksen validius ja reliabilius TUTKIMUSTULOKSET Suomalaisten sosiaalipalveluiden tarve Suomalaiset sosiaalipalvelut Aurinkorannikolla Sosiaalipalveluja tuottavat tahot Aurinkorannikolla Menetelmiä sosiaalipalveluiden parantamiseen JOHTOPÄÄTÖKSET JA POHDINTA LÄHTEET LIITTEET

5 5 KUVIOLUETTELO Kuvio 1. Aurinkorannikko s. 10 Kuvio 2. Suomalainen koulu Fuengirolan Los Pacosissa. s. 13 Kuvio 3. Sosiaalipalveluiden tarpeessa olevat suomalaiset. s. 33 Kuvio 4. Syrjäytymisen syyt. s. 34 Kuvio 5. Sosiaalipalveluiden saamisen esteet. s. 35 Kuvio 6. Resurssien riittävyys. s. 36 Kuvio 7. Vaihtoehdot haastavassa asiakastilanteessa. s. 39 Kuvio 8. Toiveet lisäpalveluista. s. 40

6 6 LIITELUETTELO LIITE 1. Teemahaastattelu.

7 7 1 JOHDANTO Espanjan Aurinkorannikolla asuu suuri suomalaisyhteisö. Sen tarkkaa lukumäärää on vaikea sanoa, mutta yleisen arvion mukaan suomalaisia on alueella yhden pienen kaupungin verran, henkilöä. Kysymyksessä on hyvin suuri suomalaisten muuttoliike. Aurinkorannikolle muuton motiivina on useimmiten elämänlaadun parantaminen, joskus voi käydä kuitenkin niin, ettei ongelmilta vältytä. Aurinkorannikolla asuvalla suomalaisella on yhtäläiset mahdollisuudet ajautua sosiaalisiin ongelmiin, kuin Suomessa asuessaan. Aurinkorannikolla on jo vuosia kehittynyt hyvin toimiva kolmannen sektorin sosiaalipalveluiden toiminta. Opinnäytetyössäni kuvaan suomalaisten elämää Espanjan Aurinkorannikolla ja siihen liittyviä sosiaalisia ongelmia. Kuvaukseni kohdistuu sosiaalisten ongelmien luonteeseen, syihin ja seurauksiin Espanjan Aurinkorannikolla. Tutkimukseni aiheena oli tutkia suomalaista yhdyskuntaa sosiaalityön viitekehyksestä Espanjan Aurinkorannikolla. Tarkoitukseni oli selvittää tarvitaanko suomalaisille sosiaalipalveluita ja miten ne voitaisiin toteuttaa. Ajatus suomalaisten sosiaalipalveluiden tarpeen kartoittamiseen heräsi kun olin tutkimusassistenttina Suomen Siirtolaisinstituutin laajassa tutkimuksessa Espanjan Aurinkorannikolla keväällä Aiheesta käytiin tuolloin vilkasta keskustelua. Tutkimus oli ajankohtainen, kaksi vuotta sitten rannikolle palkattiin sosiaalityöntekijä Suomesta käsin. Aurinkorannikon sosiaalityöntekijä oli ulkoministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön yhteishanke. Sosiaalityöntekijä teki osaksi myös koulukuraattorin töitä, rannikon suomalaisessa koulussa. Tarve sosiaalityöntekijälle on ollut ilmeinen, kun asiaa on lähdetty tukemaan ministeriö tasolla. Sosiaalityöntekijän projekti päättyi joulukuussa Kiinnostavaa oli tutkia miten voidaan suomalaisten perheiden ja ongelmiin ajautuvien ihmisten asioita ajaa jatkossa eteenpäin ja tulisiko sosiaalityöntekijä olla Suomesta palkattuna näin suuressa suomalaisyhteisössä. Tutkimuksessa selvitettiin teemahaastattelun avulla, seitsemän asiantuntijan näkemyksiä ja mielipiteitä Espanjan Aurinkorannikolla asuvan suomalaisyhteisön sosiaalisista ongelmista ja sosiaalipalveluiden tarpeesta.

8 8 2 SUOMALAISTEN SIIRTOLAISUUS JA ESPANJA Siirtolaisuuden tarkasteleminen on oleellista tässä tutkimuksessa, koska tutkimus kohdentuu maasta muuttaneisiin suomalaisiin Espanjan Aurinkorannikolla. Siirtolaisinstituutti (1984) määrittelee siirtolaisuuden valtakunnan rajat ylittäväksi, pysyväksi tai pysyväisluonteiseksi maasta tai maahan muutoksi, joka voi tapahtua vapaaehtoisesti tai pakkomuuttona. Muuttamisen muotoja ja syitä on erilaisia. Muuton katsotaan yleensä olevan pysyvää, kun henkilö rekisteröidään väestörekisteriin. (Helppikangas & Hiltunen, 1992, 19.) Siirtolaisuutta tarkasteltaessa on syytä ensin tutustua hieman maastamuuton historiaan. Ensimmäinen maastamuutto vaihe Suomessa alkoi jo luvulla. Tuolloin sadat suomalaiset muodostivat ruotsalaisten kanssa siirtokuntia yhdysvaltoihin. Myöhemmin suomalaiset muuttajat asettuivat Yhdysvaltoihin, Kanadaan, Australiaan ja Suomen lähialueille: Venäjälle, Ruotsiin ja Norjaan. Noin miljoonasta suomalaisesta, jotka muuttivat ennen toista maailmansotaa arviolta muutti Pohjois-Amerikkaan. Suomalaisten muuttaminen Yhdysvaltoihin oli huipussaan luvun alussa luvun ja toisen maailmansodan välisenä aikana suomalaisten muuttoliike kohdistui Kanadaan, tämä johtui pääosin siitä, kun Yhdysvallat kiristivät maahanmuutto poliitiikkaa. (Tanner 2005, 13.) Söderling (2011) kirjoittaa artikkelissaan, että lähtömuutolla on selkeästi kaksi päävirtaa, Yhdysvaltoihin 1800-luvun lopulla ja luvun alussa ja Ruotsiin muutto myöhemmin. Sivilisaation kehittyminen ilman muuttoliikkeitä ei olisi mahdollista. Muuttoliikkeestä on tullut siirtolaisuutta silloin, Kun ihmiset alkoivat rakennella rajoja alueidensa välille ja ryhtyivät myös kontrolloimaan noita rajoja. Tästä syystä siirtolaisuus liittyy paljolti kansallisvaltioiden syntyyn. Siirtolaisuus jaetaan maasta- ja maahanmuuttoon. Suomesta on viimeisten 150 vuoden aikana muuttanut yli miljoona henkeä. (Söderling 2011, 6.) Toisen maailmansodan jälkeinen suomalaisten maastamuutto painottui aluksi Ruotsiin. Se alkoi kun ihmiset alkoivat muuttamaan maalta kaupunkeihin, suomalaisissa kaupungeissa ei ollut kuitenkaan riittävästi töitä kaikille, eikä asun-

9 9 tojakaan. Tuolloin Ruotsi ja sen teollisuus alkoivat houkuttelemaan satoja tuhansia suomalaisia paremmilla palkoilla ja korkeammalla elintasolla, muuttaminen oli myös helppoa pohjoismaiden välisen muuttovapauden ja Suomen markan devalvaation takia, sekä Ruotsissa oli valmis suomalainen yhteisö johon integroitua. Lisäksi monet koulutetut naiset muuttivat Keski-Eurooppaan ja avioituivat siellä luvulla muuttoliike Ruotsiin hidastui, kun maiden välinen elintaso ja palkkakuilu väheni. (Tanner 2005, 13.) Espanjan Aurinkorannikolle muuttaminen edustaa toisenlaista siirtolaisuutta, kuin mitä aiemmin. Etelään muutto edustaa muuttoliikettä, jossa ympäristölliset mieltymykset ovat keskeisiä motiiveja. Suurin osa pohjoisen kylmiltä alueilta, etelän aurinkoisille alueille suuntautuvasta muuttoliikkeestä on kausisiirtolaisuutta. Useat muuttajat ovat eläkeläisiä, jotka ovat päättäneet lähteä viettämään eläkepäiviään eteläisille aurinkoisille alueille. Eläkeläisvuosiin haetaan lisää sisältöä etelästä. Etelän muuttoliikkeessä on aiempaan siirtolaisuuteen verrattuna uutta se, että valtosa muuttajista on vanhempia, ei työssäkäyviä. (Helppikangas ym. 1992, 62, 75.) 2.1 Espanjan Aurinkorannikko Aurinkorannikko on Malagan kaupungin kummallekkin puolelle levittäytynyt, noin kaksisataa kilometria pitkä rantakaistele (ks. Kuvio1). Alue alkaa jonkin määritelmän mukaan varsinaisesti Esteponasta ja päättyy ylhäällä Nerjaan. Aurinkorannikon nykyiset kaupungit ovat kehittyneet pienistä kalastajakylistä luvun viimeisinä vuosikymmeninä. Nykyinen Torremolinos, joka on noin keskivaiheilla aurinkorannikon kaistaletta, oli vielä jokin vuosikymmen sitten kaunis pieni kalastajakylä. Nykyisin Torremolinoksesta löytyy parisataa hotellia, ravintoloita ja baareja ja kaikkea mitä massaturismi tarvitsee elääkseen. Rakentaminen on ollut erittäin voimakasta seudulla ja asumisen muoto on muuttunut, sekä maanhinta on noussut korkealle. Espanjan aurinkorannikko on kehittynyt yhdeksi turismin keskuksista Euroopassa useiden vuosikymmenien saatossa. (Karisto 2008, )

10 10 Kuvio 1. Aurinkorannikko Suomalaisten Espanjan matkailun ja turismin voidaan ajatella yleisesti alkaneen 1950 luvulla. Karhumäki Oy lennätti ensimmäiset suomalaiset turistit Kanariansaarille vuonna Silloin saman vuosikymmenen lopulla tehtiin myös ensimmäiset seuramatkat Torremolinokseen ja Mallorcalle. Tästä jatkui kehitys seuraavina vuosikymmeninä erityisesti lentoliikenteessä ja kuuluisat keihäsmatkat toivat etelänmatkailun tavallisen suomalaisen ulottuville. Espanjasta tuli mielekäs ja haluttu lomakohde laajasti suomalaisten keskuudessa ja niin alkoi suomalaisten Espanjan matkailu. Selänniemi (1996) on todennut kaksi selkeää kasvun kautta suomalaisten ulkomaanmatkailussa. Ensimmäinen ajoittui luvun lopulta luvun loppuun ja toinen aalto oli ja 90- luvun taite. Se oli todellista Espanjan matkailun aikaa, siihen aikaan Espanjassa vieraili noin suomalaista. Se tarkoittaa yli 10% kansasta. Laman aikana matkailu kuitenkin romahti ja Espanjan tilalle opittiin käymään Virossa. Tilauslennot kuitenkin kasvoivat huimasti jälleen luvun alussa, jolloin n suomalaista lensi Espanjan lämpöön. Sanotaan tuolloin alkaneen ulkomaanmatkailun kolmas kasvuvaihe ja se painottuu enemmän eläkeiässä tai sen kynnyksellä oleviin. (Karisto 2008, ) Suomen tilastokeskuksen (2013) mukaan Suomesta muutti vuoden 2012 aikana Espanjaan yhteensä 599 henkilöä. Tilastot vaihtelevat jonkin verran eri instanssien välillä. Suomalaisten todellista lukumäärää Espanjan aurinkorannikolla on mahdo-

11 11 ton tarkalleen tietää. Viralliset asukkaat ovat niitä jotka ovat ilmoittautuneet ja rekisteröineet itsensä Espanjan kotikuntansa asukkaiksi. Vuonna 2012 Malagan provinssissa, suomalaisia oli käynyt rekisteröitymässä hieman yli 7100 (Espanjan tilastokeskus, 2013). 2.2 Suomalaisten muuttoliike Aurinkorannikolle Espanjassa asui suomalaista henkilöä tammikuussa 2012, heistä 7102 asui Malagan provinssissa. (Instituto nacional de estadística, 2013.) Suomalaiset muuttavat Espanjaan eniten ilmastollisista syistä, ilmasto on parempi ja Suomen kylmää talvea halutaan karkuun. Toiseksi tärkein syy Suomesta Espanjaan muuttamiselle löytyy terveydellisistä syistä, toisaalta ne jotka sanovat muuton syyksi ilmaston, ovat saattaneet haluta Espanjan ilmastoon terveydellisistä syistä. Muuton taustalla voi olla myös elämäntilanteissa tai ihmissuhteissa tapahtuneet muutokset, muita syitä voivat olla vaihtelun haluaminen elämään, oman yrityksen perustaminen, aiempi matkustelu ja toive etelässä asumisesta tai ilmapiiri. Helppikankaan (1992) tutkimuksen mukaan Espanjaan muuton syyt vaihtelee tasaisesti eri sosioekonomisten ryhmien kesken, tutkimuksessa ei käynyt myöskään ilmi, että ikä olisi vaikuttanut merkittävästi muuton syihin. Muuton syitä on ollut myös muutoksen hakeminen kiireiseen elämään ja yhtenä vaihtoehtona on nähty nimenomaan etelän aurinkorannoille muuttaminen. Monilla on yrittäjätausta ja he ovat muuttaneet tänne tarjotakseen palveluita erityisesti suomalaisille. Usean muuttajan kohdalla on kyse siitä, että halutaan muuttaa omaa elämää radikaalisti ja jättää vanhat ympyrät taakse. (Helppikangas, , ) Aurinkorannikolle muuttamisen motiivit liittyvät enemmän elämänlaatuun kuin aineelliseen elintasoon. Mutta myös taloudelliset motiivit ovat vaikuttamassa aurinkorannikolle muuttoon. Espanjaan eivät houkuttele työmahdollisuudet ja hyvät palkat vaan halpoina pidetyt hinnat ja se, että lempeän verotuksen vuoksi käteen ja kulutukseen voi jäädä selvästi suurempia summia kuin Suomessa. Espanja on ollut veroparatiisin maineessa. Suomalainen verotusmalli on luonut pohjan sille, että eläkeläisetkin ovat voineet harjoittaa verosuunnittelua, ja tehokas keino siihen on verotusmaan vaihto. (Karisto 2008, )

12 12 Espanjaan suuntautunut viime vuosikymmenien muuttoliike eroaa aikaisemmista merkittävästi, niin motiivien kuin ikärakenteenkin osalta. Muuttoliike Espanjaan on painottunut eläkeikäisiin ja sukupuolijakauma on ollut tasainen. Aikaisemmin Suomesta ollaan muutettu elintasoerojen ja taloudellisten syiden takia, kun taas Espanjaan muuton motiiveissa tyypillistä on vapaaehtoisuus ja elämänlaatuun vaikuttavat tekijät. Espanjaan muutossa ei ole kyse siirtolaisuudesta sanan varsinaisessa merkityksessä, parempi määritelmä on kausisiirtolaisuus. Tällöin kesät asutaan Suomessa ja talvet eletään Espanjassa. Kausisiirtolaisuus eroaa turismista, vaikka siitä on käytetty joskus myös talviturismin kaltaisia ilmaisuja. (Karisto 2008, 191.) Espanjan aurinkorannikon suomalaisryhmittymät on jaoteltu yleensä maassa asuviin siirtolaisiin, talviasukkaisiin ja turisteihin. Nämä ryhmittymät ovat keskenään varsin erilaisia. Suomalaisryhmittymiä erottavat toisistaan maassa oleskelun kesto, mutta myös erilainen pyrkimys liittyä tai pysyä erossa suhteessa paikalliseen ja suomalaiseen kulttuuriin. Turistit ovat tavallisimmin irrallaan kummastakin kulttuurista., mutta osa tavoitehakuisista turisteista nimenomaan tahtoo tutustua paikalliseen kulttuuriin. Talviasukkaista suurin osa elää vain vähäisissä määrin paikallista kulttuuria. Siirtolaisista ehkä määräaikaiset siirtolaiset pitävät yllä yhteyksiä kumpaankin suuntaan. Pieni vähemmistö pysyvästi maassa olevista on jo menettänyt kokonaan tiiviit kontaktit Suomeen. (Mäkeläinen 2011, 8-9.) Aikaisempien tutkimusten perusteella Espanjan suomalaiset voidaan jakaa seuraaviin ryhmiin: integroituneet suomalaiset, työsuomalaiset (uussiirtolaiset), kausisiirtolaiset (talviasukkaat) ja turistit. Integroituneet Suomalaiset asuvat Espanjassa pysyvästi tai ainakin toistaiseksi. Heistä integroituneimman ryhmän muodostavat espanjalaisen kanssa avioituneet, joilla ei ole tiiviitä yhteyksiä suomalaisyhteisöön Aurinkorannikolla. Työsuomalaisten määrä on vähäinen, mutta työikäisten määrä vastaavasti on suurin. Talviasukkaat tulevat Espanjaan tavallisesti 4-7 kuukaudeksi. Osa heistä on kirjoilla Suomessa, osa Espanjassa. Turistit ovat luonnollisesti suurin ryhmä Espanjassa olevista suomalaisista. Espanja on suomalaisten suosituin massaturismin kohde. (Mäkeläinen 2011, 9.)

13 Kuvio 2. Suomalainen koulu Fuengirolan Los Pacosissa 13

14 14 3 SOSIAALISEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN Tässä luvussa kuvataan sosiaalityön perusteita ja sen ulottuvuuksia nykyyhteiskunnassa ja EU:ssa. Luvussa kuvataan sitä mikä on EU:n vaikutus sen jäsenmaiden välisessä sosiaaliturvan muodostumisessa. 3.1 Julkiset hyvinvointipalvelut Julkisilla hyvinvointipalveluilla tarkoitetaan niitä palveluita joita annetaan kansalaisille eri sektoreiden kautta. Näitä palveluita voivat olla sosiaaliturva, koulutus, terveys ja hoitoon liittyvät palvelut. Julkisia hyvinvointipalveluita tuottavat yksityiset yritykset, säätiöt, vapaaehtoistyöntekijät ja tietysti julkinen sektori. Viime vuosina hyvinvointipalveluita on uudistettu ja huomiota on kiinnitetty entistä enemmän huomiota siihen, että ne ovat kansalaisten tarpeita vastaavia. (Euroopan elin- ja työolojen kehittämissäätiö, 2013.) Vaikka palveluita tuottavat eri sektorit yhteistyössä, esimerkiksi yksityinen sektori on ottanut hoidettavakseen erilaisia julkisia tehtäviä, niin yksityiseen toimintaan ei sinänsä kuulu julkisen toiminnan perustavoite, joka on yleisen edun edistäminen yhteiskunnassa, joten siihen välille liittyvät sosiaaliset yhteiskunnalliset tavoitteet voivat jäädä syrjään. (Savikuja 2005, 41.) Julkiset hyvinvointipalvelut antavat kansalaisille tasa-arvoisen mahdollisuuden tyydyttää perustarpeitaan. Samalla julkiset hyvinvointipalvelut ovat paranteet tuotannollisia seikkoja markkinoilla. Palveluiden tuottaminen julkisesti tai yksityisesti ei ole yhdentekevää, tarkasteltaessa tätä, joskus toinen voi näyttää paremmalle vaihtoehdolle kuin toinen. Yksityinen ja julkinen palveluiden tuotanto poikkeaa toisistaan läpinäkyvyyden ja avoimuuden osalta. Julkiselta puolelta vaaditaan enemmän läpinäkyvyyttä esimerkiksi talouden pidossa. Julkisten hyvinvointipalveluiden uudistamiselle on ollut tarvetta ja siitä on keskusteltu yhteiskunnassa viime vuosina. Palveluiden tuotannon on oltava sopusoinnussa palveluille asetettujen laatuvaatimusten ja laajempien yhteiskunnallisten päämäärien kanssa. Sa-

15 15 moin palveluiden tuottajien motivaatio on tiedostettava ja otettava keskeiseksi osaksi tuotantotavan valinnan arviointia. (Rahkola 2009, 7-13.) 3.2 Hyvinvointivaltion sosiaaliturva ja EU Hyvinvointivaltiolla tarkoitetaan sellaista yhteiskunnallista kehitysvaihetta, jossa valtio on ottanut vastuuta kansalaisten hyvinvoinnista. Hyvinvointivaltioksi voidaan kutsua sellaista järjestelmää, joka pitää sisällään erilaisia hyvinvointia tukevia rakenteita. Tällaisia rakenteita ovat muun muassa sosiaaliturva-, terveydenhuolto- ja koulutusjärjestelmä. Julkisella sektorilla on vastuu kansalaisten hyvinvoinnista. Sektorilla on tällöin erilaisia tehtäviä kansalaisten hyvinvoinnin tukemiseksi, joista sen tulee suoriutua. Näitä tehtäviä voivat olla erilaiset tulonsiirrot ja palvelut. Julkisen sektorin vastuu näkyy lainsäädännössä, rakenteina kuten erilaisina toimeentulojärjestelminä. Hyvinvointivaltiot lähtivät käyntiin toisen maailmansodan jälkeisenä teollistumisen aikana. Suomalainen hyvinvointivaltio lähti hieman myöhässä kehittymään elinkeinorakenteensa vuoksi. Hyvinvointivaltio on ideologinen ja epämääräinen käsite. Mishran (1990, ) mukaan hyvinvointivaltiolla viitataan yleisesti kaikkiin niihin teollistuneisiin valtioihin, joissa tietty taloudellinen ja sosiaalinen perusturva on järjestetty. Hyvinvointivaltioissa julkisen sektorin tehtävät ja vastuu vaihtelevat eri maiden välillä. (Savikuja 2005, , 159.) Savikuja (2005) kirjoittaa, että hyvinvointivaltio ei ole ainoastaan sosiaaliturvaa jakava järjestelmä, sillä on myös muita ulottuvuuksia. Hyvinvointivaltio on kytköksissä markkinatalouteen oleellisesti. Hyvinvointivaltiossa sovitetaan yhteen yritysten kannattavuus, ammatiyhdistysliikkeen palkkavaatimukset ja kansan tahto. Valtiolla on tällöin vastuu kehityksestä yhteiskunnallisesti ja taloudellisesti. Hyvinvointivaltio on demokratian, hyvinvoinnin ja kapitalismin omalaatuinen suhde. Oleellista on millainen tasapaino näiden välillä pystytään säilyttämään. (Savikuja 2005, ) Suomi liittyi EU:n jäseneksi vuonna 1995, jäsenyydestä päätettiin kansanäänestyksellä. Euroopan unioni EU on valtioiden liitto. Jäsenyys unionissa merkitsee, että siihen kuuluvat jäsenvaltiot luovuttavat osan itsemääräämisoikeudestaan

16 16 EU:n ylikansallisille päätöksentekoelimille. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että julkisilta toimijoilta siirtyy päätös- ja toimivaltaa ylikansallisille toimijoille. Tärkein syy Euroopan unioniin liittymiselle nähdään siinä, että Länsi-Eurooppa on maailmantalouden integroitunein alue ja tällaisen yhteisön ulkopuolella ei nähdä olevan tulevaisuutta. Euroopan unionilla on sellaista päätösvaltaa, joka ylittää jäsenmaiden korkeinta valtaa käyttävien eduskuntien (parlamenttien) lainsäädäntövallan. (Savikuja 2005, 58.) Euroopan unionin keskeisiä tavoitteita ovat olleet rauhan turvaaminen, taloudellinen yhdentyminen ja pyrkimys poliittiseen unioniin sekä myöhemmin mukaan tulleet sosiaaliset tavoitteet. (Savikuja 2005, 67.) Jäsenvaltiot EU:ssa ovat kehittäneet vuosikymmenien aikana omat hyvinvointipolitiikkansa ja ne eroavat toisistaan selkeästi. Hyvinvointipolitiikka eroaa maiden välillä myös globaalisti. (Kautto 2004, 24.) Euroopan unionissa sosiaalipolitiikalla tarkoitetaan eri asioita kuin Suomessa. EU:n käsitteistössä lähtökohta ei ole sosiaaliturvassa ja sen ympärillä olevassa sosiaalipolitiikassa, koska EU:lla ei ole omaa sosiaaliturvaa, on vain jäsenmaiden erilaiset sosiaaliturvajärjestelmät ja niiden sosiaalipolitiikat. EU:n näkökannalta sosiaalipolitiikka keskittyy työelämän kysymysten ympärille. Se kattaa työelämän sääntelyn ja työoikeuden alueet, miesten ja naisten tasa-arvon työelämässä, syrjinnän vastaiset toimenpiteet sekä usein lisäksi Euroopan sosiaa- lirahaston (ESR) toiminnan. (Kattelus, Saari, Kari 2013, 18.) EU:ssa sosiaaliturvan koordinointi perustuu työskentelyyn eli sosiaaliturvaa annetaan aina siitä maasta, missä työntekijä on työssä tai yrittäjä harjoittaa yrittäjätoimintaa. Perheenjäsenet saavat sosiaaliturvansa (lähinnä sairaanhoidon ja perhe-etuudet, kuten lapsilisät) samasta maasta, vaikka asuisivat toisessa maassa. Tämä tuntuu suomalaisesta oudolta, koska Suomessa sosiaaliturva annetaan pääosin maassa asuville ihmisille ja yksilöllisten oikeuksien perusteella, ei perheenjäsenyyden kautta. Kuitenkin Pohjoismaiden ulkopuolella sosiaaliturva annetaan kansallisten säännösten mukaan vain työssäkäyville ja perheenjäsenet saavat oikeutensa näiden kautta. Kun koordinointi tehtiin alun perin tällaisille so-

17 17 siaaliturvajärjestelmille, oli selvää että kriteeriksi hyväksyttiin työskentely. Se ei kovin hyvin sovi asumisperusteisiin järjestelmiin, mutta käytännössä koordinointi kuitenkin toimii, vaikka joissakin tapauksissa erityisesti asumisperusteisen turvan maksaminen ulkomaille saattaa vaikuttaa kummalliselta. (Kattelus Saari, Kari 2013, 23.) Nykyistä useiden eri EU maiden hyvinvointipolitiikka malleja on kritisoitu passivoiviksi ja on esitetty, että esimerkiksi tuet pitäisi olla vastikkeellisia. EU:ssa on kuitenkin hyväksytty yhteinen hyvinvointipolitiikan uudistamistarve ja on todettu tarvetta kehitellä vaihtoehtoista mallia uudistamisen perustaksi. Tämä vaihtoehtoinen Euroopan sosiaalinen malli on vähitellen tullut tunnetuksi aktiivin hyvinvointivaltion nimellä, ja siihen viitataan usein Euroopan unionin dokumenteissa. Sen keskeisenä muotoilijana on toiminut vertailevan sosiaalipolitiikan professori, sittemmin Belgian sosialidemokraattinen sosiaaliministeri ja EU:n neuvoston jäsen Frank Vandenbroucke. Vandenbroucken lähtökohtana on myöntää, että perinteinen länsieurooppalainen hyvinvointivaltio alkaa uusien vaatimusten edessä olla aikansa elänyt ja että sitä on uudistettava systemaattisella otteella. Keskeiset syyt löytyvät väestön ikääntymisestä ja naisten lisääntyneestä työssäkäynnistä, yksilöllistymisestä ja siirtymisestä tietovaltaiseen palveluyhteiskuntaan. (Kautto 2004, 26.) 3.3 Sosiaalityön ulottuvuudet globaalissa maailmassa Asiakkaiden palvelutarpeissa ja toimintaympäristössä tapahtuneet muutokset, henkilöstön osaamisen kehittämishaasteet sekä pula pätevistä sosiaalityöntekijöistä ja ammatin vetovoiman säilyttäminen palvelurakenteiden uudistuessa edellyttävät erityisesti sosiaalityön osaamisperustan vahvistamista ja työn uudelleenorganisointia lähivuosina. Sosiaalityön työkäytännöt määrittyvät paitsi työn arjen vaateista myös yhteiskunnallisesta muutoksesta käsin. Sosiaalityön kansainvälistyvä toimintaympäristö asettaa sekin haasteita työskentelytavoille. (Karjalainen 2005, 3. ) Sosiaalityötä kuvataan usein ihmisten ikärakenteen mukaan. Käytössä on eräänlainen elämänkaarimalli ja työtä kuvataan ihmisten iän mukaan. Tästä esi-

18 18 merkkinä esimerkiksi aikuissosiaalityö, lapsi- ja nuorisososiaalityö sekä gerontologinen sosiaalityö. Tämä ajattelu nostaa siis ihmisten iän erilaisten tarpeiden mittareiksi ja ammatillisen osaamisen määrittäjäksi. (Forssén Ym ) Forssén Ym. (2013) kirjoittavat sosiaalityön valtakunnallisessa tutkimusohjelmassa että, sosiaalityön erojen ja erilaisuuden tematiikka saa uudenlaisia ulottuvuuksia globaalissa maailmassa, jossa taloudellinen eriarvoisuus, sodat, luonnonkatastrofit ja ympäristömuutokset, sekä tuovat sosiaaliset ongelmat yli rajojen, lähelle meitä että edellyttävät toimimista kansainvälisesti. Yhä useampien sosiaalisten ongelmien tutkiminen edellyttää niiden tarkastelua ylikansallisessa kontekstissaan. Sosiaalityö hyvinvointipolitiikan välineenä toimenpideohjelma 2015, johtopäätös on, että sosiaalityön vahvistuminen edellyttää osin suuriakin muutoksia sosiaalityön organisoiniin sekä haasteita osaamiselle. Tulevaisuudessa sosiaalityö kohtaa uusia haasteita liikkuvuuden lisääntyessä ja vaihtelevien asiakastarpeiden muutoksessa. Jatkossa tarvitaan joustavuutta. Tulevaisuuden sosiaalityö huomioi kuntouttavan sosiaalityön sekä ehkäisevien ja moniammatillisten työkäytäntöjen lisääntyneen tarpeen kaikilla toiminnan areenoilla. Yhteistyö muiden toimijoiden kanssa nähdään sektorirajat ylittävänä tiimityönä. (Karjalainen 2005, 31, 32.) 3.4 Ulkosuomalaisten sosiaaliturva Kun henkilö muuttaa ulkomaille tai lähtee tilapäisesti oleskelemaan ulkomaille, Kela tekee päätöksen, siitä kuuluuko henkilö Suomen sosiaaliturvan piiriin. Tilapäisen muuton ja pysyvän muuton erolle on määritelty vuoden pituinen ajanjakso. Ulkomaille muuttavien oikeus Suomen sosiaaliturvaan ratkaistaan pääsääntöisesti oleskelun keston perusteella. Tilapäisen muuton ajaksi on oikeus saada ulkomaillekkin tiettyjä sosiaaliturvaetuuksia, kunhan henkilö täyttää kyseisen etuuden yleiset myöntämisen edellytykset. Ulkomaille voidaan maksaa mm. päivärahoja, perhe-etuuksia, vammaisetuuksia, sairaanhoitokorvauksia. Lisäksi tilapäisen muuton ajaksi voidaan maksaa työttömyysetuisuuksia, mikäli pitää työnhakunsa Suomessa voimassa TE-toimiston edellyttämällä tavalla. (Hannuksela 2013, 14.)

19 19 Suomessa sosiaaliturva määräytyy asumisperustaisesti. Kela tekee päätöksen perustuen lakiin asumiseen perustuvan sosiaaliturvan soveltamisesta (soveltamislaki). EU:n myötä on tullut joustoja ja yhteisiä suuntaviivoja on haettu jäsenmaiden kesken. Sosiaaliturvaa voi saada myös ulkomaille, pääsääntöisesti sosiaaliturvaa voidaan maksaa Suomesta alle vuoden ulkomailla oleskeleville. Suomen kansalaisten sosiaaliturva ja terveydenhuolto on pyritty turvaamaan eri maiden kanssa tehtyjen sosiaaliturvasopimusten nojalla. EU- ja ETA-maiden välillä muuttaviin näiden maiden kansalaisiin sovelletaan EY:n asetusta 1408/71 sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamisesta. (Suomi-Espanja seura, 2014.) Kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi tehdyt verosopimukset säätelevät myös ulkosuomalaisten eläke- tulojen verotusta. Sosiaaliturva- ja verosopimusten soveltamisesta ja tulkinnasta aiheutuu kuitenkin ajoittain epäselvyyttä. (Työministeriö, ) Vuonna 2012 Kela maksoi yhteensä 28 suomalaiselle henkilölle peruspäivärahaa Espanjaan, heistä 11 oli miehiä ja 17 naista. Suurin ikäryhmä oli kummassakin sukupuolessa 25-29v. (Kela sähköposti vastaus.) EU:n lainsäädännön nojalla Suomen ja Espanjan välillä liikkuvat ihmiset saavat oikeuden näiden maiden sosiaaliturvaan riippuen tilanteesta ja tapauksesta. Sosiaaliturva siis saadaan käytännössä kaikissa tilanteissa, ja ansaitut etuudet säilyvät. (Suomi- Espanja seura, 2014.)

20 20 4 SOSIAALIPALVELUT ESPANJASSA Tässä luvussa kuvataan Espanjan sosiaaliturvajärjestelmää. Luvussa kerrotaan myös lyhyesti suomalaisista kolmannen sektorin palveluista Aurinkorannikolla ja suomalaisten sosiaalisista ongelmista Espanjan Aurinkorannikolla. 4.1 Espanjan sosiaaliturva Espanjan nykyinen hallintojärjestelmä on vuodelta 1978, jolloin demokratia palautettiin. Maassa on 17 autonomista aluetta (regiones, comunidades autónomas) sekä kaksi paikallishallinnon tasoa eli maakunnat (provincias), joita on 50 ja kunnat (municipios). Autonomisella alueella on oma perustuslakinsa, jolla parlamentin hyväksyntä. Keskusviranomaiset päättävät viime kädessä lainsäädännöstä ja sosiaalipalveluiden taloudellisesta rakenteesta. Ne ovat myös vastuussa siirtolaisten ja muiden ulkomaalaisten tarvitsemista palveluista. (Kautto 1995, 47.) Julkiset palvelut rahoitetaan lähes yksinomaan verovaroin. Autonomiset alueet ovat viime kädessä vastuussa sosiaaliavusta ja sosiaalipalveluista. Kaikilla alueilla on oikeus säätää sosiaalipalveluja koskevia lakeja, kunhan ne eivät ole ristiriidassa keskushallinnon säätämien lakien kanssa. (Kautto 1995, 48.) Espanjan sosiaaliturvajärjestelmä muodostuu kahdesta osasta: maksuihin perustuvasta järjestelmästä ja maksuihin perustumattomasta järjestelmästä. Maksuihin perustuva järjestelmä muodostuu yleisestä järjestelmästä, jota sovelletaan kaikkiin palkansaajiin, jotka eivät kuulu erityisjärjestelmiin, sekä tiettyihin virkamiesryhmiin ja kolmesta erityisjärjestelmästä seuraaville ryhmille: yrittäjät, hiilikaivoksissa työskentelevät kaivostyöläiset sekä merityöntekijät. Maksuihin perustumaton järjestelmä on henkilöille joilla on taloudellisesti erityisen vaikea tilanne ja joiden tulot jäävät alle tietyn lainsäädännössä säädetyn tason, ovat oikeutettuja maksuihin perustumattomiin etuihin. Maksuihin perustumattomia etuuksia voivat olla mm. sairaanhoito, eläke- ja työkyvyttömyysavustukset, työttömyysavustukset, perheavustukset, maksuihin perustumaton äitiysavustus. Pääsääntöisesti oikeus

21 21 etuuksiin edellyttää, että henkilö käy työssä ja maksaa vakuutusmaksuja. (Euroopan komissio 2012, 4-5.) Espanjan sosiaaliturvajärjestelmää hoitavat seuraavat laitokset. Yleinen sosiaaliturvarahasto (Tesorería General de la Seguridad Social, TGSS) vastaa yritysten kirjaamisesta, palkansaajien ja itsenäisten ammatinharjoittajien. Sosiaaliturvaoikeudet Espanjassa kirjaamisesta, varmistaa heidän työtilanteensa ja sen, maksavatko he sosiaaliturvamaksuja, perii sosiaaliturvamaksut ja maksaa kaikki suoritukset. Se hallinnoi myös sosiaaliturvan vararahastoa. Kansallinen sosiaaliturvalaitos (Instituto Nacional de la Seguridad Social, INSS) myöntää ja laskee kaikkien järjestelmien mukaiset rahaetuudet (lukuun ottamatta merityöläisten erityisjärjestelmän mukaisia rahaetuuksia, maksuihin perustumattomia vanhuuseläkkeitä ja työkyvyttömyyseläkkeitä sekä työttömyyskorvauksia) ja kaikkien järjestelmien mukaiset perhe-etuudet (merityöntekijöiden erityisjärjestelmä mukaan luettuna). (Euroopan komissio 2012, 5-6.) Espanjan julkisen sektorin lisäksi Espanjassa toimii aktiivinen kolmas sektori. Nämä ovat lähinnä voittoa tavoittelemattomia yhdistyksiä, jotka toimivat usein yhteistyössä joko maakuntahallituksen tai kuntasektorin kanssa. Esimerkkinä Malaga acoge, joka auttaa siirtolaisia, lähinnä EU- alueen ulkopuolelta saapuneita ulkomaalaisia. Fuengirolassa toimii myös mm. aktiivinen alzheimer yhdistys, joka tekee tiivistä yhteistyötä Fuengirolan kaupungin kanssa. Espanjassa usein voittoa tavoittelemattomat yhdistykset toimivat aktiivisesti rinnakkain julkisen sektorin sosiaalipalveluiden yhteydessä. (Junta de Andalucia, 2013.) 4.2 Suomalaisten sosiaaliset ongelmat Aurinkorannikolla Yleinen suomalainen asiasanasto YSA (käytetään kirjastoissa, verkossa VESA) antaa sosiaalisille ongelmille seuraavia rinnakkaistermejä: alkoholistit, asunnottomat, irtolaiset, katulapset, kerjäläiset, kodittomat, kulkurit, narkomaanit, pitkäaikaistyöttömät, prostituoidut, päihdeongelmaiset, rikoksentekijät, rikolliset, syrjäytyneet, työttömät. Salminen (2008) kirjoittaa sosiaalisen ongelman alkavan siitä, kun jokin käyttäytyminen tai olosuhteet alkavat jostakin näkökulmasta katsottuna näyttäytyä niin haitallisilta, moraalittomilta tai epäoikeudenmukaisilta

22 22 joko ihmiselle itselleen tai muille ihmisille, että niihin puututaan. (Salminen 2008, 15.) Teuvo Peltoniemi (2013) kirjoittaa blogissaan havaintojaan aurinkorannikolta: Ensin on vaikea uskoa korviaan. Fuengirolan katuremmissä puhutaan suomea. Eläkeläisten, turistien ja pikkuyrittäjien lisäksi Aurinkorannikolla on enenevästi suomalaisia asunnottomia. Espanjalaisten asunnottomuus on ymmärrettävästi kasvanut laman, työttömyyden ja häätöjen vuoksi. Mutta että suomalaisia! (Peltoniemi 2013.) Helsingin diakonissalaitoksen Espanja- projektin projektipäällikkönä luvun lopussa toiminut Risto Autio kirjoittaa toimittamassa "totuuden kaivo" raportissa, että sosiaalisella avuntarpeella oli syy-yhteys useimmiten vanhuuden mukanaan tuomiin suoriutumisvaikeuksiin, mielenterveyden häiriöihin ja päihteiden riippuvuuskäytön aiheuttamiin sosiaalisiin ongelmiin ja terveyshaittoihin. (Autio 1997, 2.) Aurinkorannikolla ilmestyvä Olé lehti, kirjoittaa artikkelissaan suomalaisen sosiaalityöntekijä Salla Heiskasen, kohtaavan Aurinkorannikolla muun muassa päihdeongelmaisia, syrjäytyneitä ikäihmisiä sekä lastensuojelu ja avioerotapauksia. Päihdeongelmien odotettiin olevan pääasiallinen sosiaalinen ongelma, jota sosiaalityöntekijä joutuu kohtaamaan, mutta ne eivät ole nousseet sosiaalityöntekijän ykkösurakaksi. Päihdeongelmiakin aluella on, mutta lastensuojelutapausten määrä on ollut melko suuri, sosiaalityöntekijä Heiskanen kertoo sen johtuvan siitä, että alueelle muuttaa nykyään paljon lapsiperheitä. (Venejärvi 2012, 22.) Muuttoliikkeen seurauksena nämä ihmiset ovat alkaneet kokea myös joitain negatiivisia seurauksia. Esimerkiksi, kun asuu eri paikassa kuin oma maa, nämä ihmiset joutuvat katkaisemaan tiiviit yhteydet perheeseen ja ystäviin. Päätös muuttaa uuteen maahan ei ole kovin traumaattinen, koska muuttoa ei motivoi työnsaanti, eikä se ole selviytymisen tai idelogisten tekijöiden aikaansaama. Joka tapauksessa, muutto voi muuttua ongelmaksi, kun alkuperäiset olosuhteet muuttuvat. Nämä voi olla terveydellisiä, henkilökohtaisia menetyksiä, yksinäisyyttä tai kielellisiä tekijöitä, jne. (Nadal, Caparrós, Saastamoinen 2001, 141.)

23 23 Aurinkorannikon suomalaisyhteisö on kooltaan kuin pieni suomalainen kaupunki, iloineen, suruineen ja ongelmineen, ahdingossa olevine ja hyvinvoivine kansalaisineen. Täällä on näkyvissä ja ja näkymättömissä lähes kaikki ne samat asiat kuin kotisuomalaisessa pikkukaupungissakin. Alueella on suomalaisten keskuudessa monenlaisia ongelmia. Täällä on alkoholin liikakäyttöä, perheväkivaltaa, rikosten uhriksi joutumisia ja lisäksi suomalaisten keskuudessa on havaittu huumeriippuvuutta. Ihmissuhdeongelmat ovat lisäksi myös lähes jokapäiväisiä. (Klemi 2001, 224.) 4.3 Aurinkorannikon suomalainen sosiaalityö Vuoden 1990 alussa Diakonissalaitoksen sosiaalitoimi lähetti Aurinkorannikolle kartoitus- ja valmistelutyöhön diakoni Pirjo Pasasen. Myöhemmin vuonna , diakonipariskunta aloittivat puolentoista vuoden työrupeaman ja Torremolinosiin perustettiin päivystysasema, jota ryhdyttiin kutsumaan Torrentuvaksi. Palveluprojektin käynnistysvaiheen aikana ( ) Suomi ajautui talouslamaan ja Espanjan suomalaissiirtokunnan sosiaalityölle suunnitellut julkisen hallinnon rahoituslähteet ehtyivät. (Peltola 1997, 309.) Aurinkorannikolla toimii aktiivisesti kolmas sektori. Suomalaiset yhdistykset, kuten Suomela auttaa sopeutumisessa ja yhdistykset ovat erittäin aktiivisia, näissä ihmisillä on mm. erilaisia harrastus mahdollisuuksia. Esimerkiksi edellämainittu Pacosintupa jatkaa toimintaansa ja on nykyisin Suomen evankelisluterilaisen kirkon ylläpitämä. Pacosintuvasta on käytetty useita nimityksiä, päivystysasema, sosiaali- ja terveysasema ja toimintakeskus. Kyse ei ole ammattimaisesta sosiaalityöstä. "Pacosintuvalla voi lukea lehtiä sekä katsoa televisiota ja suomalaisia elokuvia videoita. Siellä on yleisöpuhelin, tietokone ja faksi. On kirpputori ja tilaa harrastusryhmille, lasten kerhoille, opintoryhmille ja näyttelyille. Tuvalla on akuutteihin hätätapauksiin liittyvää päivystystä, ja mahdollisuus saada ongelmiinsa keskustelu- ja muuta ammattiapua". (Karisto 2008, 367.) Vuonna 2011 Aurinkorannikolle tuli suomalainen sosiaalityöntekijä. Aluksi sosiaalityöntekijän toimi oli puolipäiväinen, mutta tarve sosiaalityöntekijälle nähtiin kokopäiväisenä ja toimi muutettiin vuonna 2012 syksyllä kokopäiväiseksi. So-

24 24 siaalityöntekijän tehtävä Aurinkorannikolla oli määräaikainen kokeilu, joka perustui ulkoasiain- sekä sosiaali- ja terveysministeriön hankkeeseen. Sosiaalityöontekijän tehtävä painottui suomalaisten tarvitsemien sosiaalipalveluiden saamiseen liittyvään neuvontaan ja ohjaukseen sekä koulukuraattorityöhön. Sosiaalityöntekijä loi myös yhteyksiä Suomen ja Espanjan sosiaaliviranomaisiin sekä raportoi työstään Suomeen. Työnsä pohjalta hän teki suositukset ulkoasiainministeriölle ja sosiaali- ja terveysministeriölle. (Venejärvi 2012, 22.) Fuengirolan sosiaalitoimen kaupunginvaltuutetun Francisco José Martínin mielestä suomalainen sosiaalityöntekijä oli oikein tervetullut lisä Aurinkorannikon sosiaalityötä varten. Vaikka suomalaisia ei katsota erityisen vaikeaksi ulkomaalaisryhmäksi, niin myös suomalaisten joukosta löytyy sosiaalitoimen asiakkaita Fuengirolassa. Suurin ongelma heidän kanssaan on kielimuuri. (Westerdahl 2011, 21.)

25 25 5 TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN Tutkimus oli ajankohtainen. Aihe oli kysymyksiä herättävä ja myös mielipiteitä aiheesta on lähes jokaisella, jotka ovat Aurinkorannikon kanssa jotenkin tekemisissä. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää suomalaisten sosiaalipalveluiden tarve Espanjan Aurinkorannikolla. Aihe oli ajankohtainen, koska suomalaisen sosiaalityöntekijän toimi lakkautettiin vuoden 2013 lopussa ja hankkeen jatkoa mietitään ministeriöissä. 5.1 Tutkimustehtävä ja tutkimuskysymykset Tavoite oli selvittää suomalaisten sosiaalipalveluiden tarvetta. Aurinkorannikko koostuu useasta eri päällekkäisestä maailmasta. Aurinkorannikon suomalaisyhteisön lisäksi vastaavat "pienoismaailmat" löytyvät niin ruotsalaisilta, norjalaisilta, briteiltä kuin myös saksalaisilta, muutamia esimerkkejä mainitakseni. Kaikki nämä pienoismaailmat linkittyvät jollain tavoin paikalliseen Espanjan sosiaalipalveluiden piiriin. Lisäksi kaikilla on oma vilkas yhdistystoiminta, jotka tietyllä tavalla ennaltaehkäisevät sosiaalista syrjätymistä ja auttavat integroitumisessa uuteen kulttuuriin. Tästä syystä tutkimusongelman tarkoituksena on kartoittaa suomalaisten sosiaalipalveluiden tarvetta Aurinkorannikolla asiantuntijoiden näkökulmasta. Tutkimuksessa oli neljä pääkysymystä joihin haluttiin vastauksia. Teemahaastattelu lomakkeessa oli tarkentavia apukysymyksiä. Haastattelu lomake liitteenä (Liite 1). Teemahaastattelun pääkysymykset olivat: 1. Mitkä ovat sosiaalipalveluiden tarpeet suomalaisille? 2. Mitkä tahot tuottavat sosiaalipalveluja suomalaisille? 3. Mitä suomalaisia sosiaalipalveluja on käytettävissä? 4. Miten sosiaalipalveluita tulisi järjestää? Aikaisemmat tutkimukset ovat aihe-alueeltaan pääosin keskittyneet eläkeläisiin ja talviasukkaisiin. Mervi Rahko (2003) on tutkinut espanjansuomalaisten eläkeläisten sosiaalisia suhteita oma elämäkerrallisen aineiston kuvaamana. Sen mukaan

26 26 yksin Aurinkorannikolle muuttavat eivät koe itseään yksinäisiksi, alkuun pääsyyn auttaa usein jo siellä olevat tuttavat, sekä auttajaverkoston merkitys korostuu ikäännyttäessä. Pro gradu - tutkielman Aurinkorannikolta ovat tehneet Pirjo Helppikangas, Sisko Hiltunen (1992), heidän tutkimuksessaan ilmeni, että Aurinkorannikon olivat valloittaneet eri maista tulleet ikääntyneet ihmiset ja nämä ikäihmiset olivat tyytyväisiä, hyvinvoivia ja toimeliaita. Lisäksi Aurinkorannikolla on tehty useita opinnäytetöitä, Elise Poikkeus (2009) Vaasan ammattikorkeakoulusta aiheenaan suomalaisten integroituminen, Toini Ukkolan opinnäytetyö (2011) aiheenaan päihdepalveluja suomalaisille Espanjan Aurinkorannikolla. Toini Ukkolan tutkimuksen mukaan tilapäisten kävijöiden ja eläkeläisten alkoholin käyttö oli runsaampaa Aurinkorannikolla, mutta suomalaiset osasivat käyttää alkoholia myös kohtuudella. Sosiaalisia ongelmia voivat luoda myös integraation haasteet, kuten Elise Poikkeuksen opinnäytetyössä kuvataan suomalaisnuorten joutuneen ennakkoluulojen ja syrjinnän kohteeksi. Poikkeus myös toteaa suomalaisten vanhuspalveluiden olevan puutteelliset Aurinkorannikolla. 5.2 Laadullinen tutkimus Tämä opinnäytetyö oli kuvaileva tutkimus. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisesti. Kvalitatiivisella tutkimuksella pyritään ymmärtämään ihmisten käyttäytymistä, omia tulkintoja ja ymmärtämään eri ilmiöille annettuja merkityksiä. Kvalitatiivisessa tutkimuksessa pyritään tutkimaan kohdetta mahdollisimman kokonaisvaltaisesti. (Hirsjärvi Ym. 1997, 157.) Hirsjärvi ym. (2008) kirjoittaa että, laadullisessa tutkimuksessa aiheen rajaamiseen liittyy monia laaja-alaisia kysymyksiä. Tutkimuksen aihealue on syntynyt ehkä käytännön kokemuksesta, asiantuntijoilta saatujen vihjeiden, kirjallisuuden tai opiskelun pohjalta, mutta vasta syvällisempi kirjallisuuteen perehtyminen auttaa rajaamaan ja täsmentämään ongelmaa. (Hirsjärvi ym. 2008, 87.) Laadullisessa tutkimuksessa haastatellaan usein valittuja yksilöitä, haastattelun perusmuoto on avoin kysymys tai teema. Laadullinen aineisto on usein ilmaisultaan tekstiä. Laadullisessa tutkimuksessa objektiivisuus lähtee siitä, että tutkija ei

27 27 sekoita omia uskomuksiaan, asenteitaan ja arvostuksiaan tutkimuskohteeseen. Sen sijaan tutkija nimenomaan yrittää ymmärtää haastateltavan henkilön näkökulmia ja ilmaisuja. Tutkija pyrkii vuorovaikutukseen kohteensa kanssa. Tulkintavaiheessa saatua aineistoa pyritään järjestämään ja ymmärtämään. (Tilastokeskus, 2014) 5.3 Aineiston keruu Aineiston muodostavat seitsemän eri alojen asiantuntijoiden haastattelut. Aineisto kerättiin keväällä ja kesällä Tutkimuksen haastateltavat ovat Aurinkorannikolla pitkään toimineita eri alojen asiantuntijoita. Heistä jokainen on tavalla tai toisella ollut tekemisissä sosiaalisen tuen tarpeessa olevien suomalaisten kanssa. Aineistonkeruumenetelmäksi valittiin teemahaastattelu ja sitä voidaan pitää puolistrukturoituna, koska siinä oli tutkimusongelman ympärille rakennetut kysymykset. Tällä menetelmällä ajateltiin saavutettavan mahdollisimman aito kuvaus tutkimusongelmaan. Haastateltavien määrä haluttiin pitää pienenä, koska teemahaastattelussa aineisto kerättiin puheesta kirjatulla tekstillä ja liian suuri tekstimassa olisi vaikuttanut tutkimuksen validiteettiin. Teemahaastattelu on lähempänä strukturoimatonta kuin strukturoitua haastattelua. Teemahaastattelu on puolistrukturoitu menetelmä siksi, että yksi haastattelun aspekti, haastattelun aihepiirit, teema-alueet, on kaikille samat. Muissa puolistrukturoiduissa haastatteluissa esimerkiksi kysymykset tai jopa kysymysten muoto ovat kaikille samat. Teemahaastattelusta puuttuu strukturoidulle lomakehaastattelulle luonteenomainen kysymysten tarkka muoto ja järjestys, mutta se ei ole täysin vapaa niin kuin syvähaastattelu. (Hirsjärvi, Hurme 2000, 48.) Haastateltavat valittiin huolellisesti tutustumalla ja perehtymällä paikallisiin käytäntöihin ja toimijoihin. Haastateltavia oli yhteensä seitsemän eri alojen asiantuntijaa. Haastateltavat kerättiin eri sektoreilta, näin saatiin mahdollisimman monipuolinen ja kattava vastaus Aurinkorannikon sosiaalisiin ongelmiin ja palvelutarpeeseen. Haastateltava asiantuntijaryhmä edustaa sosiaali- ja terveysalan julkista sektoria ja kolmatta sektoria, sekä viranomaissektoria. Haastateltavien valinnalla pyrittiin saamaan riippumaton ja objektiivinen vastaus tutkimusongelmaan.

28 28 Yksi haastateltavista oli luonnollisesti Aurinkorannikolla toimiva, Suomesta lähetetty sosiaalityöntekijä. Hänen valintansa perustui siihen, että tutkimukseen saatiin sosiaalialan ammattilaisen vastaukset. Yksi haastateltavista toimi Aurinkorannikon evankelis-luterilaisessa seurakunnassa, joka on toiminut pitkään ja laajasti merkittävänä tekijänä suomalaisten sosiaalisten ongelmien ratkaisemisessa tässä ympäristössä. Haastateltava löytyi myös suomalaisesta koulusta, tämä valinta johtui siitä, että hänellä oli lapsiperheisiin läheinen yhteys työnsä kautta. Haastateltavaksi valittiin myös Suomen konsuli Malagasta, ihmisten ajautuessa ulkomailla vakaviin ongelmiin, konsuli on tällöin merkittävässä asemassa ja hänellä on työnsä kautta ensikäden tietoa suomalaisten ongelmien luonteesta Aurinkorannikolla. Yksi haastateltavista oli suomalainen lääkäri, hän näkee työnsä kautta suomalaisia ja hoitaa mm. päihdeongelmaisia. Espanjalainen sosiaalityöntekijä valittiin haastateltavaksi, koska heiltä saadaan tietoa niistä suomalaisista, jotka ovat integroituneet hyvin ja käyttävät Espanjalaisia palveluita. Fuengirolan kaupunginvaltuutetun haastattelu oli perusteltua, koska hän on pitkään toiminut suomalaisten eniten suosimassa kaupungissa Fuengirolassa, päättämässä asioista jotka koskee suomalaisia Fuengirolassa Teemahaastattelu Tutkimusaineisto kerättiin teemahaastatteluilla, joten analysoiminen aloitettiin jakamalla aineisto teemoihin. Kunkin teeman alle koottiin kustakin haastattelusta ne kohdat, joissa käsiteltiin kyseistä asiaa. Tutkimustuloksissa esitetään suoria sitaatteja, jotka antavat havainnollisia esimerkkejä. Sisällön analyysillä tutkittava aineisto saatiin tiiviiseen muotoon. Aineiston tiivistämisen jälkeen aineisto käytiin läpi etsien samankaltaisuuksia ja eroavuuksia. Aineistosta myös laskettiin kuinka moni haastateltava kertoi saman asian. Tutkimusaineisto kerättiin keväällä ja kesällä Tutkimusmenetelmänä käytettiin teemahaastattelua. Haastattelulomake oli puolistrukturoitu. Puolistrukturoiduille menetelmille on ominaista, että jokin haastattelun näkökohta on lyöty lukkoon, mutta ei kaikkia. Teemahaastattelu on lomake- ja avoimen haastattelun välimuoto. Teemahaastattelussa on tyypillistä, että haastattelun aihepiirit eli tee-

29 29 ma-alueet on tiedossa, mutta kysymysten tarkka muoto ja järjestys puuttuu. (Hirsjärvi, Remes, Sajavaara 1997, 203.) Teemahaastattelu edellyttää huolellista aihepiiriin perehtymistä ja haastateltavien tilanteen tuntemista, jotta haastattelu voidaan kohdentaa juuri tiettyihin teemoihin. Sisältö- ja tilanneanalyysi on siis teemahaastattelussa tärkeää. Käsiteltävät teemat valitaan tutkittavaan aiheeseen perehtymisen pohjalta. Tutkimusaihe ja tutkimuskysymykset on muutettava tutkittavaan muotoon, operationalisoitava. Kysymysten harkitsemisen lisäksi myös haastateltavien valitsemiseen tulee suhtautua harkinnalla: Tutkimukseen osallistuvia ei tulisi valita satunnaisesti tarraten kehen tahansa kulkijaan. Tutkittaviksi tulee valita sellaisia ihmisiä, joilta arvellaan parhaiten saatavan aineistoa kiinnostuksen kohteena olevista asioista. (Saaranen- Kauppinen, Puusniekka 2006.) Asiantuntijoiden haastatteluilla pyrittiin saamaan tietoa ryhmästä suomalaisia, jotka vuoden aikana asuvat vähintään kolmen kuukauden ajan Aurinkorannikolla. Tutkimuksen ulkopuolelle jäivät siis turistit ja pitkänmatkalaiset. Kohdennettu haastattelu eroaa monessa suhteessa muista tutkimushaastattelun lajeista. Laajasti ottaen sen ominaispiirteet ovat seuraavat. Ensinnäkin tiedetään, että haastateltavat ovat kokeneet tietyn tilanteen. Toiseksi yhteiskuntatieteilijä on alustavasti selvitellyt tutkittavan ilmiön oletettavasti tärkeitä osia, rakenteita, prosesseja ja kokonaisuuksia. Tämän sisällön- tai tilanneanalyysin avulla hän on päätynyt tiettyihin oletuksiin, tilanteen määräävien piirteiden seurauksista siinä mukana olleille. (Hirsjärvi, Hurme, 2000, 47.) 5.4 Aineistolähtöinen sisällönanalyysi Tässä opinnäytetyössä tutkimusotteena oli laadullinen analyysi. Tutkimus painottui ihmisten näkökulmiin, ajatuksiin ja ammatilliseen näkemykseen. Laadullisessa tutkimuksessa vastaajien "tarinan kertominen" antaa näkökulman, jolla saadaan vastauksiin kvantitatiivisia tuloksia inhimillisyyden kontekstissa. (Trochim, 2014.)

Rajat ylittävä sosiaaliturva. Essi Rentola Suunnittelupäällikkö 4.12.2013

Rajat ylittävä sosiaaliturva. Essi Rentola Suunnittelupäällikkö 4.12.2013 Rajat ylittävä sosiaaliturva Essi Rentola Suunnittelupäällikkö 4.12.2013 Kansaneläke Työttömyyskassat Perheetuudet Kela Työttömyys Työtapaturmaja ammattitautietuudet Terveydenhoito huolto Sairaus- ja äitiysetuudet

Lisätiedot

Merja Mäkisalo-Ropponen, TtT, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja

Merja Mäkisalo-Ropponen, TtT, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Merja Mäkisalo-Ropponen, TtT, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja D-vitamiinin tuotanto lisääntyy Aurinko tekee iholle hyvää (esim. psoriasis) Anti-inflammatorinen vaikutus Tehostaa

Lisätiedot

Rajat ylittävä sosiaaliturva. Suvi Rasimus Lakimies 29.1.2014

Rajat ylittävä sosiaaliturva. Suvi Rasimus Lakimies 29.1.2014 Rajat ylittävä sosiaaliturva Suvi Rasimus Lakimies 29.1.2014 Kansaneläke Työttömyyskassat Perheetuudet Kela Työttömyys Työtapaturmaja ammattitautietuudet Terveydenhoito huolto Sairaus- ja äitiysetuudet

Lisätiedot

Tietoa merimiesten sosiaaliturvasta ja sairausvakuutuksesta

Tietoa merimiesten sosiaaliturvasta ja sairausvakuutuksesta Tietoa merimiesten sosiaaliturvasta ja sairausvakuutuksesta Sisällys Yleistä..........................................1 Lippusääntö..................................1 Merimiehiin sovellettava EU-lainsäädäntö.......1

Lisätiedot

Suomen asumisperusteinen sosiaaliturva. 17.2.2010 Henna Huhtamäki

Suomen asumisperusteinen sosiaaliturva. 17.2.2010 Henna Huhtamäki Suomen asumisperusteinen sosiaaliturva 17.2.2010 Henna Huhtamäki Sisältö Säännöstausta ja Suomessa asuminen Ulkomaille muutto ja asumisperusteinen sosiaaliturva Pääsäännöt Perheenjäsenenä ulkomailla Opiskelijana

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus2006

Aikuiskoulutustutkimus2006 2007 Aikuiskoulutustutkimus2006 Ennakkotietoja Helsinki 21.5.2007 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus. Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia

Lisätiedot

Olavi Kaukonen Espoo 17.10.2014

Olavi Kaukonen Espoo 17.10.2014 Olavi Kaukonen Espoo 17.10.2014 Alkoholin kulutus (100 % alkoholilitroina) henkeä kohti (THL) Toteutetun alkoholipolitiikan merkitys Vuoden -68 alkoholilain lähtökohta perustui virheelliseen näkemykseen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavat sekä julkiset että yksityiset palveluntuottajat Kunta voi järjestää palvelut tuottamalla ne itse

Lisätiedot

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU LAADULLINEN TUTKIMUS Hanna Vilkka 1 LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU Hermeneuttinen tieteenihanne: intentionaaliset selitykset, subjektiivisuus, sanallinen/käsitteellinen tarkastelutapa, metodien moneus.

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Sosiaaliturvan piiriin kuuluminen. 17. ja 18.2.2010 Henna Huhtamäki

Sosiaaliturvan piiriin kuuluminen. 17. ja 18.2.2010 Henna Huhtamäki Sosiaaliturvan piiriin kuuluminen 17. ja 18.2.2010 Henna Huhtamäki Kansaneläke Terveydenhoito Perheetuudet KELA Kunnat Työttömyys Sairaus ja äitiysetuudet (rahaetuudet) Työttömyyskassat Työtapaturma ja

Lisätiedot

CoCreat -Enabling Creative Collaboration through Supporting Technlogies. Essi Vuopala, LET

CoCreat -Enabling Creative Collaboration through Supporting Technlogies. Essi Vuopala, LET CoCreat -Enabling Creative Collaboration through Supporting Technlogies Projektin tausta ja tarve Oppivan yhteiskunnan toimintaympäristöille on tyypillistä muuttuvuus ja kompleksisuus aktiivinen toiminta

Lisätiedot

EU:n sosiaaliturvajärjestelmien uudistus ja pohjoismaiset sopimukset

EU:n sosiaaliturvajärjestelmien uudistus ja pohjoismaiset sopimukset EU:n sosiaaliturvajärjestelmien uudistus ja pohjoismaiset sopimukset Miten EU:n sosiaaliturvasopimus vaikuttaa Pohjoismaiden välillä liikkuviin? Heli Mäkipää, edunvalvontavastaava Pohjola-Norden/ Suomi

Lisätiedot

Matkustajatuonnin vaikutus alkoholin kokonaiskulutukseen. Esa Österberg Alkoholi ja huumeet yksikkö Päihteet ja riippuvuus osasto

Matkustajatuonnin vaikutus alkoholin kokonaiskulutukseen. Esa Österberg Alkoholi ja huumeet yksikkö Päihteet ja riippuvuus osasto Matkustajatuonnin vaikutus alkoholin kokonaiskulutukseen Esa Österberg Alkoholi ja huumeet yksikkö Päihteet ja riippuvuus osasto Alkoholijuomien matkustajatuonti Matkustajien tuomien alkoholijuomien kulutus

Lisätiedot

Potilaiden liikkuvuus EU:ssa ja valinnanvapaus

Potilaiden liikkuvuus EU:ssa ja valinnanvapaus Potilaiden liikkuvuus EU:ssa ja valinnanvapaus Mervi Kattelus Terveyspolitiikan asiantuntija Suomen Lääkäriliitto Liikkuvuuden eri ulottuvuudet (Potilas sairastuu tilapäisen toisessa valtiossa oleskelun

Lisätiedot

VI Tutkielman tekeminen

VI Tutkielman tekeminen VI Tutkielman tekeminen Mikä on tutkielma? Tutkielma on yhden aiheen ympärille rakentuva järkevä kokonaisuus. Siitä on löydyttävä punainen lanka, perusajatus. Tutkielma on asiateksti. Se tarkoittaa, että

Lisätiedot

SUOMALAISEN YHTEISKUNNALLISEN YRITYSTOIMINNAN ERITYISPIIRTEET

SUOMALAISEN YHTEISKUNNALLISEN YRITYSTOIMINNAN ERITYISPIIRTEET SUOMALAISEN YHTEISKUNNALLISEN YRITYSTOIMINNAN ERITYISPIIRTEET Harri Kostilainen & Saila Tykkyläinen Diak, FinSERN Suomalaisen Työn Liitto KANTU13 Työryhmä Kansalaisyhteiskunnan tutkimus- ja kehittämispäivät

Lisätiedot

Ari Tarkiainen YTT Hankeasiantuntija Karelia-amk 14.2.2013 Mikkeli

Ari Tarkiainen YTT Hankeasiantuntija Karelia-amk 14.2.2013 Mikkeli Ari Tarkiainen YTT Hankeasiantuntija Karelia-amk 14.2.2013 Mikkeli Kokemuksellisen hyvinvointitiedon haaste Tiedontuotannon analyysi Uudet menetelmät ja kanssakehittäminen Hyvinvointikertomus- hyvinvointijohtaminen

Lisätiedot

EDUTOOL 2010 graduseminaari

EDUTOOL 2010 graduseminaari EDUTOOL 2010 graduseminaari tutkimussuunnitelma, kirjallisuus ja aiheen rajaaminen Sanna Järvelä Miksi tutkimussuunnitelma? Se on kartta, kompassi, aikataulu ja ajattelun jäsentäjä Tutkimussuunnitelma

Lisätiedot

KANSALLINEN RAPORTTI SUOMI. Standard Eurobarometri 78 KANSALAISMIELIPIDE EUROOPAN UNIONISSA SYKSY 2012

KANSALLINEN RAPORTTI SUOMI. Standard Eurobarometri 78 KANSALAISMIELIPIDE EUROOPAN UNIONISSA SYKSY 2012 KANSALLINEN RAPORTTI Standard Eurobarometri 78 KANSALAISMIELIPIDE EUROOPAN UNIONISSA SYKSY 2012 SUOMI Euroopan komission Suomen-edustustolle Standard Eurobarometri 78 / Syksy 2012 TNS Opinion & Social

Lisätiedot

Työmarkkinat, sukupuoli

Työmarkkinat, sukupuoli Työmarkkinat, maahanmuuttajuus ja sukupuoli VTT Annika Forsander Eurooppalaisen maahanmuuton II maailmansodan jälkeiset vaiheet... Toisen maailmansodan jälkeen alkoi eurooppalaisen muuttoliikkeen ensimmäinen

Lisätiedot

MILLAINEN SOSIAALITURVA JA SEN RAHOITUS? Sinikka Näätsaari 6.6.2015

MILLAINEN SOSIAALITURVA JA SEN RAHOITUS? Sinikka Näätsaari 6.6.2015 MILLAINEN SOSIAALITURVA JA SEN RAHOITUS? Sinikka Näätsaari 6.6.2015 1 TIIVISTYS: TYÖHÖN PERUSTUVA MALLI Työ mahdollistaa hyvän sosiaaliturvan ja julkiset palvelut = hyvinvointiyhteiskunnan Pohjoismainen

Lisätiedot

Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO

Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO Opinnäytetyö KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Puutekniikan koulutusohjelma Toukokuu 2009 TIIVISTELMÄ OPINNÄYTETYÖSTÄ Yksikkö Aika Ylivieska

Lisätiedot

Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Spirit-hanke

Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Spirit-hanke Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Inkeriläisten alkuperäinen asuinalue sijaitsee nykyään Pietaria ympäröivällä Leningradin alueella Luoteis-Venäjällä. Savosta, Jääskestä, Lappeelta ja Viipurista tulleita

Lisätiedot

PAPERITTOMIEN MAJATALO: MILLAISIA RATKAISUJA ULKOMAALAISTEN ASUNNOTTOMUUTEEN HELSINGISSÄ?

PAPERITTOMIEN MAJATALO: MILLAISIA RATKAISUJA ULKOMAALAISTEN ASUNNOTTOMUUTEEN HELSINGISSÄ? PAPERITTOMIEN MAJATALO: MILLAISIA RATKAISUJA ULKOMAALAISTEN ASUNNOTTOMUUTEEN HELSINGISSÄ? 27.5.2015 Markus Himanen Puh. +358 400 409 596 vapaaliikkuvuus@gmail.com www.vapaaliikkuvuus.net www.facebook.com/vapaaliikkuvuus

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Kelan sosiaaliturva: opiskelijana, tutkijana, apurahansaajana Yhdysvalloissa. Fulbright Center 12.5.2014

Kelan sosiaaliturva: opiskelijana, tutkijana, apurahansaajana Yhdysvalloissa. Fulbright Center 12.5.2014 Kelan sosiaaliturva: opiskelijana, tutkijana, apurahansaajana Yhdysvalloissa Fulbright Center 12.5.2014 Säännöstausta: oikeus Kelan sosiaaliturvaan Sosiaaliturvasopimus Suomen ja Yhdysvaltojen välillä

Lisätiedot

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Pauli Kettunen Helsingin yliopisto Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos Kestävä hyvinvointi -seminaari Helsingin yliopisto 10.4.2013 Halusimme

Lisätiedot

Työhön ja työnhakuun ulkomaille. Leena Ikonen, Kela 27.8.2013

Työhön ja työnhakuun ulkomaille. Leena Ikonen, Kela 27.8.2013 Työhön ja työnhakuun ulkomaille Leena Ikonen, Kela 27.8.2013 Vakuuttaminen Suomessa asuvat ovat vakuutettuja Kelan hoitaman sosiaaliturvan osalta, jos Henkilöllä on täällä varsinainen asunto ja koti ja

Lisätiedot

Kestävän kilpailupolitiikan elementit

Kestävän kilpailupolitiikan elementit Kestävän kilpailupolitiikan elementit Kilpailuviraston 20-vuotisjuhlaseminaari Finlandia-talo 7.10.2008 Matti Vuoria, toimitusjohtaja Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma Lähtökohta Esityksen lähtökohtana

Lisätiedot

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2521 Nuorisobarometri 1995 Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti

Lisätiedot

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Hämeen ELY-keskus Paikallinen kehittäminen ja ESR Euroopan sosiaalirahasto (ESR) tukee yhteisölähtöistä eli kansalaistoimijalähtöistä paikallista kehittämistä

Lisätiedot

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Suomi palkkatyön yhteiskuntana Harri Melin Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Nopea muutos Tekninen muutos Globalisaatio Työmarkkinoiden joustot Globalisaatio ja demografinen muutos Jälkiteollisesta

Lisätiedot

Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen

Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen Matti Sarvimäki (yhdessä Laura Ansalan, Essi Eerolan, Kari Hämäläisen, Ulla Hämäläisen, Hanna Pesolan ja Marja Riihelän kanssa) Viesti Maahanmuutto voi parantaa

Lisätiedot

Torjutaanko sosiaalihuollon lainsäädännön uudistamisella syrjäytymistä

Torjutaanko sosiaalihuollon lainsäädännön uudistamisella syrjäytymistä Torjutaanko sosiaalihuollon lainsäädännön uudistamisella syrjäytymistä Päijät-Hämeen sosiaalipoliittinen foorumi 6.5.2010 Reijo Väärälä 6.5.2010 Kokemukset muualta Britannia, Saksa, Hollanti, Ruotsi Kilpailu

Lisätiedot

Opiskelijana, tutkijana, apurahansaajana Yhdysvalloissa. Heidi Maaniittu Kela Fulbright Center 12.5.2015

Opiskelijana, tutkijana, apurahansaajana Yhdysvalloissa. Heidi Maaniittu Kela Fulbright Center 12.5.2015 Opiskelijana, tutkijana, apurahansaajana Yhdysvalloissa Heidi Maaniittu Kela Fulbright Center 12.5.2015 2 Sosiaaliturvaan kuuluminen Säännöstausta: oikeus Kelan sosiaaliturvaan Sosiaaliturvasopimus Suomen

Lisätiedot

Ei kenenkään maalta kaikkien maalle. Kohdennetun nuorisotyön Luotsi-toiminnan arviointitutkimus

Ei kenenkään maalta kaikkien maalle. Kohdennetun nuorisotyön Luotsi-toiminnan arviointitutkimus Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus Ei kenenkään maalta kaikkien maalle Kohdennetun nuorisotyön Luotsi-toiminnan arviointitutkimus Arvioinnin julkaisu 12.9.2012 1 Esityksen sisältö Arvioinnin

Lisätiedot

Sisällönanalyysi. Sisältö

Sisällönanalyysi. Sisältö Sisällönanalyysi Kirsi Silius 14.4.2005 Sisältö Sisällönanalyysin kohde Aineistolähtöinen sisällönanalyysi Teoriaohjaava ja teorialähtöinen sisällönanalyysi Sisällönanalyysi kirjallisuuskatsauksessa 1

Lisätiedot

Ulkomailta tulleiden sairaanhoito Suomessa. Elli Rönnholm Kelan terveysosasto / kv-sairaanhoitotiimi Kuntamarkkinat 12.9.2013

Ulkomailta tulleiden sairaanhoito Suomessa. Elli Rönnholm Kelan terveysosasto / kv-sairaanhoitotiimi Kuntamarkkinat 12.9.2013 Ulkomailta tulleiden sairaanhoito Suomessa Elli Rönnholm Kelan terveysosasto / kv-sairaanhoitotiimi Kuntamarkkinat 12.9.2013 Esityksen sisältö 1. Henkilön hoito-oikeuden peruste Suomessa 2. Hoitokustannusten

Lisätiedot

VIRTAHEPO OLOHUONEESSA VAI KISSA PÖYDÄLLÄ? Laura Mäkelä Ronja Kuitunen Sosionomi-opiskelijat Lahden ammattikorkeakoulu

VIRTAHEPO OLOHUONEESSA VAI KISSA PÖYDÄLLÄ? Laura Mäkelä Ronja Kuitunen Sosionomi-opiskelijat Lahden ammattikorkeakoulu VIRTAHEPO OLOHUONEESSA VAI KISSA PÖYDÄLLÄ? Laura Mäkelä Ronja Kuitunen Sosionomi-opiskelijat Lahden ammattikorkeakoulu NELJÄ TUULTA KESKUUDESSAMME Päihdeongelmat Noin 2800 ihmistä kuoli vuonna 2012 päihteiden

Lisätiedot

Ikääntyneiden päihde- ja mielenterveystyömalli hanke (1.5.2007-30.10.2009) Tampereen kaupunki kotihoito. Päätösseminaari 9.9.2009

Ikääntyneiden päihde- ja mielenterveystyömalli hanke (1.5.2007-30.10.2009) Tampereen kaupunki kotihoito. Päätösseminaari 9.9.2009 Ikääntyneiden päihde- ja mielenterveystyömalli hanke (1.5.2007-30.10.2009) Tampereen kaupunki kotihoito Päätösseminaari 9.9.2009 Ennuste: Vuonna 2015 Tampereella asuu yli 65 -vuotiaita 40 930 (vuonna 2007

Lisätiedot

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Tutkija Jouni Puumalainen 20.01.2015 27.1.2015 1 Selvityksen toteuttaminen - Sähköinen kysely - Neljässä maassa: Suomi, Norja, Ruotsi, Islanti

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Tietoisku ulkosuomalaisen sosiaaliturvasta 31.8.2010. Kansaneläke. Päivi Kiviniemi-Bruun 31.8.2010

Tietoisku ulkosuomalaisen sosiaaliturvasta 31.8.2010. Kansaneläke. Päivi Kiviniemi-Bruun 31.8.2010 Tietoisku ulkosuomalaisen sosiaaliturvasta 31.8.2010 Kansaneläke Päivi Kiviniemi-Bruun 31.8.2010 Eläkkeensaajat eläkkeen rakenteen mukaan v. 2008 Eläkkeensaajat Suomessa asuvat Ulkomailla asuvat Yhteensä,

Lisätiedot

Ammattiliiton näkökulmia ammatillisen ja vapaaehtoisen työn rajapintojen määrittelyyn. Yhdessä enemmän yli rajojen 4.3.2010 Marjo Katajisto

Ammattiliiton näkökulmia ammatillisen ja vapaaehtoisen työn rajapintojen määrittelyyn. Yhdessä enemmän yli rajojen 4.3.2010 Marjo Katajisto Ammattiliiton näkökulmia ammatillisen ja vapaaehtoisen työn rajapintojen määrittelyyn Yhdessä enemmän yli rajojen 4.3.2010 Marjo Katajisto Missä JHL:n jäsen kohtaa vapaaehtoisen? Kotityöpalvelu Kiinteistönhoito

Lisätiedot

Terveysosasto/nh. Sairaanhoito EU:ssa. Noora Heinonen 25.8.2009

Terveysosasto/nh. Sairaanhoito EU:ssa. Noora Heinonen 25.8.2009 Sairaanhoito EU:ssa Noora Heinonen 25.8.2009 EY-lainsäädäntöä soveltavat valtiot EU-maat maat: Alankomaat (NL), Belgia (BE), Bulgaria (BG), Espanja (ES), Irlanti (IE), Italia (IT), Itävalta (AT), Kreikka

Lisätiedot

Tietoja perheiden asumisen ongelmasta

Tietoja perheiden asumisen ongelmasta Yleistä Voimanpesähanke on tutkimus- ja kehittämishanke, jonka päätavoitteena on luoda peruspalveluiden rinnalle interventiomalli, jonka avulla ennalta ehkäistään perheiden asunnottomuutta. Tätä nelivuotista

Lisätiedot

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 KESKEISET TULOKSET Henkilöt jäivät eläkkeelle ensisijaisesti, koska tunsivat tehneensä osuutensa työelämässä. Eläkkeelle jääneet

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019. Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta LAUSUNTOLUONNOS

EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019. Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta LAUSUNTOLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta 12.11.2014 2014/0124(COD) LAUSUNTOLUONNOS naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnalta työllisyyden

Lisätiedot

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015 15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.215 1 VAI 2 VUOTTA? 2 KYSELY 8-VUOTIAILLE VASTAUKSIA 5 Teetimme 5 puhelinhaastattelua vuonna 1935 syntyneille suomalaisille eläkeläisille

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 2004 Vetoomusvaliokunta 2009 25.11.2008 ILMOITUS JÄSENILLE Asia: Vetoomus nro 0660/2006, Albert Tan, Alankomaiden kansalainen, ongelmistaan sosiaaliturvasta vastaavien Alankomaiden

Lisätiedot

Työmarkkinoilta kadonneet

Työmarkkinoilta kadonneet Julkinen BoF Online 6 2014 Työmarkkinoilta kadonneet Seppo Orjasniemi Tässä julkaisussa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia eivätkä välttämättä edusta Suomen Pankin kantaa. Suomen Pankki Rahapolitiikka-

Lisätiedot

Tietoa merimiesten sosiaaliturvasta ja sairausvakuutuksesta EU-tilanteissa

Tietoa merimiesten sosiaaliturvasta ja sairausvakuutuksesta EU-tilanteissa Tietoa merimiesten sosiaaliturvasta ja sairausvakuutuksesta EU-tilanteissa Sisällys Yleistä.......................................... 1 Lippusääntö.................................. 1 Palkanmaksu merimiehen

Lisätiedot

Sosiaaliturva opiskelija- ja harjoittelijavaihdon aikana Korkeakoulujen Erasmus+ -yhdyshenkilöiden tapaaminen 30.1.2014

Sosiaaliturva opiskelija- ja harjoittelijavaihdon aikana Korkeakoulujen Erasmus+ -yhdyshenkilöiden tapaaminen 30.1.2014 Sosiaaliturva opiskelija- ja harjoittelijavaihdon aikana Korkeakoulujen Erasmus+ -yhdyshenkilöiden tapaaminen 30.1.2014 Tiina Rihko Kelan eläke- ja toimeentuloturvaosasto Yleistä Suomen sosiaaliturvasta

Lisätiedot

Työurat pidemmäksi hyvällä työilmapiirillä

Työurat pidemmäksi hyvällä työilmapiirillä Työurat pidemmäksi hyvällä työilmapiirillä Pauli Forma Työelämäpalvelujen johtaja, Keva 11.9.2014 Työkykyä 18 22 25 28 31 34 37 40 43 46 49 52 55 58 61 64 67 Ikärakenteet julkisella ja yksityisellä sektorilla

Lisätiedot

Työsuhdesairaanhoitotyönantajan. vai mahdollisuus? Jan Schugk Johtava työterveyslääkäri Nokia Oyj

Työsuhdesairaanhoitotyönantajan. vai mahdollisuus? Jan Schugk Johtava työterveyslääkäri Nokia Oyj Työsuhdesairaanhoitotyönantajan velvollisuus vai mahdollisuus? Jan Schugk Johtava työterveyslääkäri Nokia Oyj 1 2005 Nokia Työsuhdesairaanhoito.ppt / 2005-09-29 / JS Käsitteen määrittely Työsuhdesairaanhoito

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä

Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä 817/2015 HE 354/2014 Vp Lakiklinikka Kuntamarkkinat 9.-10.9.2015 lakimies Maria Porko Taustaa Lain valmistelu» Pohja valmistelulle pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelmassa

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa. 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja

Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa. 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja 1 Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja 2 Hyvinvointipalvelut murroksessa Kansantalouden ja yleisen varallisuuden kasvu ovat keskeisiä hyvinvointipalvelujen

Lisätiedot

VEROILLA JA VAROILLA

VEROILLA JA VAROILLA VEROILLA JA VAROILLA LÄHITAPIOLAN SELVITYS TERVEYS- JA HYVINVOINTIPALVELUJEN TULEVAISUUDESTA SUOMESSA Melina Mäntylä & Juha Vekkilä 27.5.2015 TUTKIMUSKOKONAISUUDESTA YLEISESTI Tutkimuksella haluttiin tuoda

Lisätiedot

YKSINÄISYYS IKÄÄNTYVÄN ARJESSA Laadullista ja määrällistä tutkimusotetta yhdistävä seurantatutkimus

YKSINÄISYYS IKÄÄNTYVÄN ARJESSA Laadullista ja määrällistä tutkimusotetta yhdistävä seurantatutkimus YKSINÄISYYS IKÄÄNTYVÄN ARJESSA Laadullista ja määrällistä tutkimusotetta yhdistävä seurantatutkimus Elisa Tiilikainen, VTM, jatko-opiskelija 6.6.2013 VIII Gerontologian päivät SESSIO XXIII: Elämänkulku

Lisätiedot

Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014

Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014 Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014 Järvenpään kaupunki Tanja Bergman 11.11.2014 - Työllistymisen palvelut Järvenpäässä & Aikuissosiaalityön rooli - Työikäisten sosiaalityö Järvenpäässä / muutossosiaalityö

Lisätiedot

Espanjassa työssäoppimassa 27.10. 6.12.2009. Kaupunki: Fuengirola. Asukasluku: 68 646 (2008) Keskilämpötila: 18 astetta

Espanjassa työssäoppimassa 27.10. 6.12.2009. Kaupunki: Fuengirola. Asukasluku: 68 646 (2008) Keskilämpötila: 18 astetta Espanjassa työssäoppimassa 27.10. 6.12.2009 Työssäoppimispaikkamme oli Fuengirolassa. (Costa del sol) Kaupunki: Fuengirola Asukasluku: 68 646 (2008) Keskilämpötila: 18 astetta Lähin lentokenttä: Málaga

Lisätiedot

Oikeus opintotukeen ulkomailla tai Suomessa tapahtuviin opintoihin

Oikeus opintotukeen ulkomailla tai Suomessa tapahtuviin opintoihin Oikeus opintotukeen ulkomailla tai Suomessa tapahtuviin opintoihin Lainsäädäntö ja ohjeistus Opintotukilaki Opintotukiasetus Kotikuntalaki Hallintolaki Ulkomaalaislaki Kelan ohjeet Oikeuskäytäntö 2 Opintotuen

Lisätiedot

Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015

Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015 Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015 ARKTIKUM 12.3.2015 LAPELY Pirkko Saarela Lappi Kansainvälinen maakunta Lapin merkittävimmät kansainväliset yritystoimijat ovat teollisuutta, kaivostoimintaa ja matkailua

Lisätiedot

IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄN TILANNEKATSAUS AJALTA 1.1.2015-30.6.2015

IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄN TILANNEKATSAUS AJALTA 1.1.2015-30.6.2015 IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄN TILANNEKATSAUS AJALTA 1.1.2015-30.6.2015 ALUKSI Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmä julkaisee suppean tilannekatsauksen ajalta 1.1.2015-30.6.2015. Katsauksessa

Lisätiedot

Eurooppalaisen potilasliikkuvuusdirektiivin kansallinen soveltaminen Suomessa. Kuntamarkkinat, 12.9.2013. Hannele Häkkinen, erityisasiantuntija

Eurooppalaisen potilasliikkuvuusdirektiivin kansallinen soveltaminen Suomessa. Kuntamarkkinat, 12.9.2013. Hannele Häkkinen, erityisasiantuntija Eurooppalaisen potilasliikkuvuusdirektiivin kansallinen soveltaminen Suomessa Kuntamarkkinat, 12.9.2013 Hannele Häkkinen, erityisasiantuntija EU:n direktiivi potilaan oikeuksista rajat ylittävässä terveydenhuollossa,

Lisätiedot

Mikä ihmeen Global Mindedness?

Mikä ihmeen Global Mindedness? Ulkomaanjakson vaikutukset opiskelijan asenteisiin ja erilaisen kohtaamiseen Global Mindedness kyselyn alustavia tuloksia Irma Garam, CIMO LdV kesäpäivät 4.6.2 Jun- 14 Mikä ihmeen Global Mindedness? Kysely,

Lisätiedot

Aktiivinen ja hyvinvoiva ikäihminen

Aktiivinen ja hyvinvoiva ikäihminen Aktiivinen ja hyvinvoiva ikäihminen 16.9.2013 31.3.2015 Projektipäällikkö Jari Latvalahti, EETU ry Sitran Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä -avainalue 6 suuren valtakunnallisen eläkeläisjärjestön

Lisätiedot

HE 44/2004 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 44/2004 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 44/2004 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain 3 luvun 7 :n ja 4 luvun :n sekä työttömyysturvalain 8 luvun :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Lisätiedot

Ulkoringiltä sisärinkiin. Kuinka auttaa kumuloituneista ongelmista kärsiviä nuoria aikuisia pirstaleisessa palvelujärjestelmässä.

Ulkoringiltä sisärinkiin. Kuinka auttaa kumuloituneista ongelmista kärsiviä nuoria aikuisia pirstaleisessa palvelujärjestelmässä. Ulkoringiltä sisärinkiin. Kuinka auttaa kumuloituneista ongelmista kärsiviä nuoria aikuisia pirstaleisessa palvelujärjestelmässä. Aikuissosiaalityön päivät Jyväskylä 8.1.2014 Anne Määttä, VTT Elsa Keskitalo,

Lisätiedot

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen

Lisätiedot

Kansalaistoiminta arjen pienistä teoista maailman muuttamiseen! Erityisasiantuntija Riitta Kittilä, SOSTE Suomen Setlementtiliitto 29.9.

Kansalaistoiminta arjen pienistä teoista maailman muuttamiseen! Erityisasiantuntija Riitta Kittilä, SOSTE Suomen Setlementtiliitto 29.9. Kansalaistoiminta arjen pienistä teoista maailman muuttamiseen! Erityisasiantuntija Riitta Kittilä, SOSTE Suomen Setlementtiliitto 29.9.2014 Maailmalle olet vain joku, mutta jollekin voit olla koko maailma.

Lisätiedot

NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA!

NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA! NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA! Sisällys Mikä nuorisotakuu? Miksi nuorisotakuu? Nuorisotakuun tavoitteet ja viestit Ketkä toteuttavat nuorisotakuuta? Nuorisotakuun tuloksia Nuorisotakuun kehittämistarpeita

Lisätiedot

Suomen puheenjohtajuus Pohjoismaiden ministerineuvostossa 2007

Suomen puheenjohtajuus Pohjoismaiden ministerineuvostossa 2007 Suomen puheenjohtajuus Pohjoismaiden ministerineuvostossa 2007 Lapset ja nuoret Ikääntyvä väestö Perhevapaakustannukset ja tasa-arvo Työhyvinvointi ja työssä jaksaminen Sosiaali- ja terveysministeriön

Lisätiedot

Ruotsissa työskentelevien ja ulkomailla asuvien tuloverotus. Tietoja ruotsiksi, suomeksi, englanniksi, saksaksi, espanjaksi, puolaksi ja venäjäksi

Ruotsissa työskentelevien ja ulkomailla asuvien tuloverotus. Tietoja ruotsiksi, suomeksi, englanniksi, saksaksi, espanjaksi, puolaksi ja venäjäksi Skatteverket SKV 442, 5.painos Ruotsissa työskentelevien ja ulkomailla asuvien tuloverotus Tietoja ruotsiksi, suomeksi, englanniksi, saksaksi, espanjaksi, puolaksi ja venäjäksi Finska Ulkomailla asuvia

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 2004 Vetoomusvaliokunta 2009 7.3.2008 ILMOITUS JÄSENILLE Aihe: Vetoomus nro 849/2004, Bernard Ross, Yhdistyneen kuningaskunnan kansalainen, verotuksesta Ruotsissa ja pääoman vapaasta

Lisätiedot

Osatyökykyiset ja työssäkäynti

Osatyökykyiset ja työssäkäynti Osatyökykyiset ja työssäkäynti Mikko Kautto, johtaja Tutkimus, tilastot ja suunnittelu 8.3.2016 Mikko_Kautto@etk.fi Esityksen aiheita Näkökulma osatyökyvyttömyyseläkkeiden suunnasta Työurien pidentämisen

Lisätiedot

Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli

Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin Asiakaspalvelukysely 2012 Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Osallistu kyselyyn ja vaikuta Jyväskylän kaupungin asiakaspalvelun kehittämiseen!

Lisätiedot

Kumppanuuden sosiaalipolitiikka mitä se edellyttää julkiselta sektorilta ja ikääntyneeltä? Briitta Koskiaho Kela 23.11.2011

Kumppanuuden sosiaalipolitiikka mitä se edellyttää julkiselta sektorilta ja ikääntyneeltä? Briitta Koskiaho Kela 23.11.2011 Kumppanuuden sosiaalipolitiikka mitä se edellyttää julkiselta sektorilta ja ikääntyneeltä? Briitta Koskiaho Kela 23.11.2011 Lähtökohdat Briitta Koskiaho Kumppanuuden sosiaalipolitiikkaa Ilmestyy 2012 alussa

Lisätiedot

Maalaus Päivi Eronen, 2014 Valokuva Hilja Mustonen KIRSIKODIN 2015-2020

Maalaus Päivi Eronen, 2014 Valokuva Hilja Mustonen KIRSIKODIN 2015-2020 Maalaus Päivi Eronen, 2014 Valokuva Hilja Mustonen KIRSIKODIN Strateginen suunnitelma 2015-2020 Hilja Mustonen SISÄLLYSLUETTELO 1. Toiminta-ajatus 2. Arvot 3. Menestysidea 4. Päämäärät 1. TOIMINTA-AJATUS

Lisätiedot

HE 52/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sotilasvammalain 6 e :n muuttamisesta

HE 52/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sotilasvammalain 6 e :n muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sotilasvammalain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi sotilasvammalakia siten, että kunnan järjestämistä kotipalveluista

Lisätiedot

Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut

Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut SELKOESITE Tervetuloa asiakkaaksi Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalveluihin! Maahanmuuttopalveluiden työtä on ohjata ja neuvoa sen asiakkaita, eli maahanmuuttajia.

Lisätiedot

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute 28.5.2013 Minna Lappalainen, TtM, TRO, työnohjaaja minna.lappalainen@apropoo.fi Tavoitteena: Erilaisten näkökulmien ja työvälineiden löytäminen arjen vuorovaikutustilanteisiin:

Lisätiedot

Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp

Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp Eduskunnan työelämä- ja tasaarvovaliokunnan kuuleminen 19.11.2015 klo 12.15 Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp Vuorotteluvapaasijaisena

Lisätiedot

Ennaltaehkäisevien sosiaalipalvelujen kustannusvaikutusten osoittaminen rekisteritutkimuksella: Case Espoo

Ennaltaehkäisevien sosiaalipalvelujen kustannusvaikutusten osoittaminen rekisteritutkimuksella: Case Espoo Ennaltaehkäisevien sosiaalipalvelujen kustannusvaikutusten osoittaminen rekisteritutkimuksella: Case Espoo KÄPI-seminaari 16.6.2014 Tutkimuksen tavoitteet ja aineistot Perheelliset asunnottomat Espoossa

Lisätiedot

Terveys 2011 -tutkimus ja sen päätulokset

Terveys 2011 -tutkimus ja sen päätulokset Terveys 2011 -tutkimuksen perustulosten julkistamistilaisuus 21.11.2012 Terveys 2011 -tutkimus ja sen päätulokset Seppo Koskinen Miksi tarvittiin Terveys 2011 -tutkimus? Yhteiskuntapolitiikan keskeisiin

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

HYVINVOINTIALAN YKSITYINEN PALVELUJÄRJESTELMÄ SATAKUNNASSA

HYVINVOINTIALAN YKSITYINEN PALVELUJÄRJESTELMÄ SATAKUNNASSA HYVINVOINTIALAN YKSITYINEN PALVELUJÄRJESTELMÄ SATAKUNNASSA Sosiaali- ja terveyspalvelualan toimijoiden liiketoimintaosaamisen tutkimus- ja kehittämistarpeita kartoittava selvitys Tutkija Eevaleena Mattila

Lisätiedot

Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff

Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff Koordinaatin toimintaa rahoitetaan opetus- ja kulttuuriministeriön tuella veikkausvoittomäärärahoista.

Lisätiedot

Kuntaesimerkkinä Oulu

Kuntaesimerkkinä Oulu Kuntaesimerkkinä Oulu 20.3.2012 Yritysyhteistyön koordinaattori, Tekijäpuu palvelu / Tuvilta Työelämään hanke / Konsernipalvelut Satu Kaattari-Manninen Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa Vaikka

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Yleistä maahanmuutosta. suurimmat Suomeen muuton syyt: rakkaus työ tai opiskelu humanitaariset syyt. (turvapaikanhakijat, kiintiöpakolaiset)

Yleistä maahanmuutosta. suurimmat Suomeen muuton syyt: rakkaus työ tai opiskelu humanitaariset syyt. (turvapaikanhakijat, kiintiöpakolaiset) Yleistä maahanmuutosta suurimmat Suomeen muuton syyt: rakkaus työ tai opiskelu humanitaariset syyt (turvapaikanhakijat, kiintiöpakolaiset) Suomen väestöstä ulkomaalaisia vuonna 2012 oli n.4 % (195 511henk.)

Lisätiedot

Suomalaisen työpolitiikan linja

Suomalaisen työpolitiikan linja Suomalaisen työpolitiikan linja - Työmarkkinoiden muutostilanne ja haasteet - Suomalaisen työpolitiikan kokonaisuus ja tavoitteet - Suomen työmarkkinareformin lähtökohtia - Hallituksen periaatepäätös Työministeri

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia. Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014

Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia. Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014 Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014 Suomen väestöllinen huoltosuhde vuosina 1970-2040 Lähde: valtiovarainministeriö Osaamista katoaa valtava määrä Työvoima 2,5

Lisätiedot

TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN

TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN Hanna Vilkka Mikä on havainto? - merkki (sana, lause, ajatus, ominaisuus, toiminta, teko, suhde) + sen merkitys (huom. myös

Lisätiedot

1 MIKÄ ON SÄÄTIÖ? 1.1 Peruskäsitteitä

1 MIKÄ ON SÄÄTIÖ? 1.1 Peruskäsitteitä 1 MIKÄ ON SÄÄTIÖ? Säätiö on perustajansa asettama erillisvarallisuus, jota hoitaa erillinen hallinto ja jolla toteutetaan perustajan määräämää hyödyllistä tarkoitusta. Säätiön perustaja laatii säätiön

Lisätiedot

Kansainvälinen naistenpäivä 8. maaliskuuta 2013. Naiset ja sukupuolten välinen epätasa-arvo kriisiaikoina

Kansainvälinen naistenpäivä 8. maaliskuuta 2013. Naiset ja sukupuolten välinen epätasa-arvo kriisiaikoina Viestinnän pääosasto YLEISEN MIELIPITEEN SEURANTAYKSIKKÖ Bryssel 26. helmikuuta 2013 Kansainvälinen naistenpäivä 8. maaliskuuta 2013 Naiset ja sukupuolten välinen epätasa-arvo kriisiaikoina Euroopan parlamentin

Lisätiedot