HANKESUUNNITELMA LISÄÄ KANSAINVÄLISYYTTÄ! 1 HAKIJA 2 HANKKEEN TAUSTA JA TARVE

Transkriptio

1 HANKESUUNNITELMA LISÄÄ KANSAINVÄLISYYTTÄ! 1 HAKIJA Nouseva Rannikkoseutu ry on toiminut Leader-ryhmänä vuodesta 1996 alkaen. Yhdistyksellä on vahva kokemus hankkeiden rahoittamisesta sekä omien strategisten hankkeiden toteuttamisesta. Toimialueeseen kuuluu seitsemän kuntaa, joiden alueella asuu noin asukasta. Yhdistyksessä on hieman yli 200 henkilö- ja yhteisöjäsentä, 14-hengen kolmikantainen hallitus ja kaksi vakituista työntekijää, toiminnanjohtaja ja taloussuunnittelija, sekä kaksi hankkeissa työskentelevää määräaikaista työntekijää, kyläkehittäjä ja viestinnän kehittäjä. Yhdistyksen taloudellinen tilanne on hyvä. Taloushallinto on ulkoistettu ja sitä hoitaa Tilitoimisto Simo Salonen Oy. 2 HANKKEEN TAUSTA JA TARVE 2.1 Tausta Kansainvälistyminen, verkostoituminen ja yhteistyö ovat osa Leader- toiminnan periaatteita. Uudella ohjelmakaudella keskeiset teemat Pohjois-Pohjanmaan paikallisen kehittämisen strategiassa ovat erityisesti kansainvälisyys ja alueiden välinen toiminta, nuoret, verkostomainen toiminta sekä innovaatisuus. Nouseva Rannikkoseutu ry:n strategian yhtenä teemana ovat nuoret ja heidän osallisuutensa ja kansainvälistymisensä tukeminen. Myös elinvoima teemaan liittyy läheisesti kansainvälistymisen ja kulttuurien kohtaamisen tukeminen. Lisäksi Pohjoinen ulottuvuus on strategian läpäisyperiaatteena. Kansainvälistymisessä hyödynnetään muiden Leader-ryhmien pitkäaikaisia kumppanuussuhteita. Keskipiste-Leaderillä ja Rieska-Leadereillä on alkamassa samaan aikaan Lisää kansainvälisyyttä! -hankkeen kanssa oma kv-hankkeensa, jonka kanssa tullaan tekemään tiivistä yhteistyötä. Keskipisteellä on yhteistyötaustaa Irlannin keskipistealueiden toimijoiden Westmeath Development Ltd:n sekä Offaly Local Development Co:n kanssa. Kontakteja kansainvälistä toimintaa varten löytyy myös muualta Euroopasta, esimerkiksi uusimpina kumppaneina Latvian keskipistealueen Leader-ryhmä Zied Zeme ja unkarilainen Szinergia Leader. Rieska Leaderillä on kumppaneita muun muassa Unkarissa, Romaniassa (Transilvania), Latviassa, Irlannissa, Ranskassa, Bulgariassa ja Luxemburgissa. Nouseva Rannikkoseutu ry on tehnyt aikaisemmin yhteistyötä mm. virolaisen Leader-ryhmän kanssa, mutta kansainvälisessä yhteistyössä on ollut useampien vuosien tauko. Tämän vuoksi yhteistyö kansainvälisyydessä kokeneempien Leader-ryhmien kanssa on tarpeen. Rieska- ja Keskipiste-Leaderin alueilla on tehty pitkään monipuolista kansaivälistymis-työtä. Tämän hankkeen tarkoituksena on tuoda hyviä käytäntöjä Nouseva Rannikkoseutu ry:n toiminta-alueen kuntiin. Tavoite on myös kartoittaa järjestöjen ja kylien tarpeet ja toiveet kansainvälistymisen osalta ja maahanmuuttajien osallistamiseen monikulttuurisuus-tapahtumiin. Nämä tapahtumat lisäävät viihtyisyyttä ja purkavat ennakkoluuloja ulkomaalaisia kohtaan.

2 Nousevan Rannikkoseudun alueella kansainvälisten hankkeiden syntyminen on ollut haastavaa. Syitä ovat olleet toimijoiden kokemattomuus kv-toiminnassa ja kv-koordinaattorin puuttuminen alueelta. 2.2 Tarve Kansainvälisentoiminnan avulla luodaan yhteistyöverkkoja ja tuotetaan lisäarvoa maaseutualueiden toimintaan sekä lisätään alueen kansainvälistä osaamista. Lisäksi kansainvälistyminen lisää viihtyisyyttä ja suvaitsevuutta kotiseudulla. Kulttuuritietämys lisääntyy. Kansainvälisen yhteistyön avulla alueelle pystytään tuomaan uutta osaamista, tapahtumia ja ideoita. Kansainvälinen toiminta on myös nuoria innostava tapa lähteä mukaan kotiseutunsa kehittämiseen. Sekä yritystuilla että kehittämishankkeilla tuetaan alueella asuvien ulkomaalaisten työllistymistä ja rohkaistaan mukaan kylä- ja muiden yhdistysten toimintaan. Eurooppalaisen vapaaehtoispalvelun (EVS) kautta välitetään ulkomaalaisia nuoria alueen yhteisöihin vapaaehtoistyöhön. Alueen yrityksiä ja yhteisöjä kannustetaan kansainväliseen yhteistyöhön muiden maiden maaseutualueiden kanssa. Toiminnassa voidaan hyödyntää maahanmuuttajia. 2.3 Yhteys Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaan, alueelliseen ohjelmaan ja paikalliseen strategiaan Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa on määritelty Leader-toiminnan yhdeksi tavoitteeksi kansainvälistymisen tukeminen. Kansainvälistymisen lisäksi tämä hanke lisää maaseudun elinvoimaisuutta ja asukkaiden vaikuttamisen mahdollisuuksia. Aiemmin Keskipiste ja Rieska Leader ovat toteuttaneet yhteishankkeet Fly- Nuoret liitämään ja Kansainvälistyvä maaseutu, joista on saatu hyvät kokemukset kvtoiminnan aktivoimisesta. Hyvien kokemusten pohjalta on hyvä aloittaa kv-työ myös Nouseva Rannikkoseutu ry:n alueella. Kansainvälistymisessä painotetaan erityisesti nuorten osuutta, koska nuoret on määritelty tärkeäksi painopistealueeksi Nouseva Rannikkoseutu ry:n strategiassa. Myös alueen Elinvoima on tärkeä strateginen painopiste, joten kv-toimenpiteitä tullaan suuntaamaan nuorten lisäksi muihinkin ikäluokkiin ja yrittäjiin. Pohjois-Pohjanmaan viiden Leader-ryhmän yhteisessä Yhteisöhautomo-hankkeessa panostettiin monin eri tavoin yhteisöjen kehittämiseen. Hankkeen loppuraportissa lisää panostusta vaativiksi toimenpiteiksi määriteltiin mm. nuoret ja kansainvälinen verkostoituminen. Näihin tarpeisiin tällä hankkeella pyritään vastaamaan. 3 HANKKEEN TAVOITTEET Hankkeen tavoitteena on kansainvälistymisen aktivointi Leader-ryhmän alueella. Kv-toiminnan halutaan olevan läpinäkyvää ja kaikille avointa. Tavoitteena on myös monikansallinen verkostoituminen ja uusien kumppanuussuhteinen luominen.

3 3.1 Kansainvälistymisen teemat Kv-toiminnan tarkoitus on tarjota kansainvälisyyskokemuksia mahdollisimman monelle. Vahvoja teemoja ovat nuorten ja maahanmuuttajien osallistuminen alueen kehittämiseen. Kv-toiminnan toivotaan juurtuvan myöhemmin osaksi yhteisöjen päivittäisiä käytänteitä. Maahanmuuttajat tulisi saada entistä aktiivisemmin osallistuminen alueen kehittämiseen. Nousevan Rannikkoseudun toiminta alueella asuu noin 600 ulkomaan kansalaisuuden omaavaa henkilöä. Tähän lukuun ei ole laskettu mukaan opiskelijoita ja Suomen kansalaisuuden jo saaneita. Ulkomaalaistaustaisten määrä kasvaa joka vuosi ja mahdollisten suurhankkeiden ansiosta (Ydinvoimala, Pyhäjoki) määrä voi kasvaa hetkessä suuremmaksi. Hanke tukee Nousevan Rannikkoseudun tavoitetta kehittää seudun ja kylien viihtyisyyttä, yhteisöllisyyttä sekä auttaa uusia asukkaita kotoutumisessa. Nuorten osallistuminen alueen kehittämiseen on toinen tärkeä teema. Leader-ryhmän toiminnan tärkeimpiä painopisteitä on erityisesti nuorten elinolojen ja viihtyvyyden parantaminen. Nuorisohankkeiden ja nuorten omatoimisuuden tukemisella on pyritty turvaamaan nuorten kiinnittyminen alueelle siten, että nuorilla on kotiseudustaan positiivinen kokemus ja halua asua, elää ja kehittää seutua entistä elinvoimaisemmaksi. Vuodesta 2010 käytössämme on ollut Nuoriso Leader- rahoitusmalli nuorten omien pienten hankkeiden tukemiseen. Hallituksessa on oma paikka alle 25-vuotiaalle nuorisojäsenelle. Lisäksi hallitus on päättänyt aloittaa nuorten työryhmän perustamisen. Nuorten aktivointi ja kansainvälistyminen otetaan työryhmässä kehitettäväksi teemoiksi, jonka tueksi haetaan ideoita tutustumalla muiden toimijoiden käytäntöihin Suomessa ja kumppanimaissa. Alueen yrittäjät ovat ilmaisseet myös tarpeensa ja kiinnostuksensa kansainväliseen yhteistyöhön. Hankkeen tavoitteena on tukea myös heitä kv-suhteiden luomisessa ja uusien ideoiden hakemisessa Suomen rajojen ulkopuolelta. 3.2 Aktivointitoimenpiteet Aktivointi onnistuu tapahtumien, yhteistyön ja alueen ulkopuolelle suuntautuvan kv-toiminnan kautta. Kotikansainvälistymisen osalta hankkeessa järjestetään tapahtumia, joiden avulla voidaan kehittää rasisminvastaista kasvatusta, edistää suvaitsevaisuutta ja vähentää maahanmuuttajien (erityisesti nuorten) syrjäytymistä. Hanke etsii yhteistyökumppaneita ja järjestää tapahtumia yhteistyössä muiden organisaatioiden kanssa. Hankkeen vetäjä osallistuu myös maahanmuuttajia ja kansainvälisyyttä koskeviin muihin tapahtumiin ja seminaareihin ja keräävät tietoa ja kokemuksia. Hankkeen vetäjä osallistuu myös omilla kokemuksillaan ja osaamisillaan muiden organisaatioiden toimintaan ja auttavat kansainvälisessä kehityksessä. Kotimaan rajojen ulkopuolelle suuntautuvaa kv-toimintaa tehdään seuraavien toimenpiteiden kautta: ystävyyskylätoiminta Leader-yhteistyö suhteiden ylläpitäminen ja vahvistaminen

4 uusien kontaktien etsintä kansainvälisten hakuohjelmien hyödyntäminen (Erasmus+, Nordplus) opinto/vierailumatkat kumppanimaihin kansainväliset asiantuntijat yrittäjien ja nuorten vaihto-ohjelmat ulkomaille. 3.3 Hankkeen konkreettiset tuotokset Hankkeen tuloksena toivotaan toiminta-alueiden viihtyvyyden, värikkyyden, vetovoiman, rasisminvastaisuuden ja osaamisen lisääntymistä. Tärkeää on tavoitteiden mukaisesti nuorten osallistuminen Leader-toimintaan, nuorten itse toteuttamien hankkeiden lisääntyminen ja nuorisotyöryhmän toiminnan vakiintuminen. Konkreettisena tavoitteena on 1 hankesuunnitelma teemana nuoret ja/tai kylät sekä monikulttuurisuus (toteuttajana voivat toimia muutkin kuin Leaderit, Leaderit apuna haussa ja prosessissa) 1-2 Erasmus+ -hankesuunnitelmaa / hanketta (sisältää EVS-vapaaehtoispalvelun, nuorisovaihdon nuorten ryhmien kesken sekä strategiset kumppanuushankkeet) 1-2 Leader -yhteistyösuunnitelmaa 3-6 kansainvälistymistä tukevaa tapahtumaa uusi kv-vetäjä alueella, joka auttaa myös alueen toimijoita hakemaan omia kv-hankkeita eri rahoituslähteistä. 4 HANKKEEN TOIMENPITEET, TOTEUTUSTAPA JA RISKIT Kv-hanke on tarkoitus aloittaa ja hanke kestää asti. Kv-koordinaattori palkataan 24 kuukaudeksi ja toteutusajassa on huomioitu rekrytoinnin mahdollinen pitkittyminen. 4.1 Toimenpiteet Yhteisöjen ja nuorten aktivointiin palkataan kokopäiväinen työntekijä, joka: ylläpitää jo olemassa olevia kumppanuuksia ja toimintaa kartoittaa yhteisöjen toiveita ja tarpeita kansainvälistymiseen suunnittelee jatkotoimenpiteitä kiinnostuneiden toimijoiden kanssa (tapahtumat, hankesuunnitelmat), myös nuorten ideat ja toiveet huomioidaan tuleviin hankkeisiin liittyen laatii mahdollisia aiesopimuksia varsinaisia kv-hankkeita varten tekee aktivointi-työtä muiden organisaatioiden kanssa suunnittelee uusia kansainvälisiä tapahtumia yhteistyössä maahanmuuttajien ja järjestöjen kanssa

5 suunnittelee ja toteuttaa yhdessä nuorisotyöryhmän kanssa erilaisia osallistumista ja kansainvälistymistä edistäviä tapahtumia sekä nuorille suunnattua tiedotusta Leader-toiminnasta ja kansainvälistymismahdollisuuksista kartoittaa yrittäjien tarpeita kv-kumppaneiden etsimiseen kartoittaa mahdollisia kyliä, jotka olisivat kiinnostuneita kv-työleireistä tai EVS-toimijoiden vastaanottamisesta. 4.2 Toteutustapa Hanketta toteutetaan järjestämällä erilaisia tapahtumia ja tilaisuuksia: aktivointi-illat infotilaisuudet elävä kirjasto lasten kansainvälinen päivä ruokaillat ravintolapäivä yhteiset kotimaan opintomatkat, hyvät käytännöt yhteisöjen kansainvälistymiseen sekä nuorten ja/tai maahanmuuttajien osallistamiseen alueen kehittämistyöhön opinto/vierailumatkat kumppanimaihin, yrittäjä-opiskelija parien opintomatkat ulkomailla sijaitsevien yrittäjien luo kumppaneiden vierailut Nousevan Rannikkoseudun alueelle. Nuorten osallistuminen opintomatkoille/vierailuille on tärkeää, sillä se lisää ymmärrystä kansainvälisen yhteistyön merkityksestä ja sitouttaa nuoria yhteistyöhön. Vierailujen aikana nuorilla on mahdollista valmistella tulevaa yhteistyötä ja nuorten omia hankeideoita omista lähtökohdistaan. Vastuun antaminen vahvistaa nuorten omaa osallisuutta ja motivoi aitoon yhteistyöhön kumppanimaiden nuorten kanssa. 4.3 Riskit Riskinä voi olla pieni kiinnostus tapahtumien järjestämiseen tai passiivisuus kansainvälisten hankkeiden suhteen. Tämän takia on tiedotettava kv-toiminnan eduista ja hyödyistä aktiivisesti ja positiivisesti aikaisempien kokeilujen ja kokemusten avulla. Lisäksi riskejä voivat aiheuttaa uuden ohjelmakauden käynnistyminen eri aikataululla eri maissa suunnitelman toteutus saattaa olla aluksi hidasta (kylä- ja järjestötoiminnan vapaaehtoisuus ja ajanpuute) henkilöstövaihdokset

6 5 TOIMINTA-ALUE, KOHDERYHMÄ, HYÖDYNSAAJAT SEKÄ AIKATAULU 5.1 Toiminta-alue ja kohderyhmä Hanketta toteutetaan Nousevan Rannikkoseudun alueen seitsemässä kunnassa, joita ovat Hailuoto, Liminka, Lumijoki, Pyhäjoki, Raahe, Siikajoki ja Tyrnävä. Hankkeen kohderyhmänä ja hyödynsaajana ovat erityisesti alueella asuvat suomalaiset ja ulkomaalaiset nuoret (alle 29 -vuotiaat), muut maahanmuuttajat, alueen kantaväestö, yhteisöt, kylätoimijat ja yrittäjät. 5.2 Aikataulu Hanke aloitetaan ja se päättyy Huhti-heinäkuu 2017 kylien, yhdistysten aktivointi koti/kansainvälistymiseen tapahtumien suunnittelu, yhteistyökumppaneiden etsintä olemassa olevien kumppanuuksien vahvistaminen Elo-marraskuu 2017 Tapahtumat kouluille, nuorten kanssa ravintolapäivä / ruokaillat hakemus YiA ystävyyskylätapahtumat uusien hankkeiden suunnittelu Joulukuu 2017-helmikuu 2018 tapahtumat kouluille, nuorten kanssa ravintolapäivä / ruokaillat / elävä kirjasto EVS-toiminnan käynnistäminen Maaliskuu-toukokuu 2018 Tapahtumat, lapset ja nuoret opintomatkat ystävyyskylätapaamiset Kesä-elokuu 2018 nuorten kv-tapahtumat hankesuunnitelmat (YiA, Kansalaisten Eurooppa, muut)

7 opintomatkat Syys-joulukuu 2018 hankehakemukset tapahtumat jatkotoimenpiteiden suunnittelu (uusi hanke, joko nykyiselle alueelle tai koko maakuntaan) info-tilaisuudet Tammi-maaliskuu 2019 loppuraportin kirjoittaminen jatkotoimenpiteet Koko hankkeen aikana toteutettavia toimenpiteitä ovat: olemassa olevien yhteistyökumppanien välisten suhteiden vahvistaminen, uudet hankeideat, uudet tapahtumat, uusien yhteistyökumppaneiden etsintätarpeiden kartoittaminen kansainvälistymisessä sekä jatkon suunnittelu tarpeiden pohjalta. 5.3 Hankkeen toteutumisen arviointi ja toiminnan jatkuminen hankkeen päättymisen jälkeen Toteutumista arvioidaan tapahtumien määrässä ja kysynnässä sekä palautteiden avulla. Lisäksi tarkoitus on muuttaa hyviä käytäntöjä vakinaiseksi. Kestävää yhteistyötä halutaan rakentaa yhdistysten ja yhteisöjen kanssa. Kylien välisiä suhteita vahvistetaan. Leader-ryhmissä toimintaa jatketaan uusien hankkeiden avulla. 5.4 Tiedotus Tiedottamisesta vastaa työntekijä netti-sivuilla ja sosiaalisessa mediassa. Tärkeässä roolissa ovat myös henkilökohtainen kanssakäyminen kohderyhmien kanssa sekä puskaradio tapahtumien osalta. Tiedottamisessa noudatetaan rahoittajan ja ohjelman tiedotusohjeita. Sisäinen tiedottaminen: hankkeen henkilöstö: tiedonkulku ja ohjaus hankkeen toteutuksessa, tapaamiset, kokoukset, puhelin, sähköposti (tehdään yhteistyötä Rieska- ja Keskipiste-Leaderin kv-koordinaattorin kanssa) Leadereiden hallitus: tiedonkulku ja markkinointi, hallituksen kokoukset hankkeen rahoittaja: tiedonkulku, hankkeen seurannan mahdollistaminen, ohjeistus hankkeen toteutuksessa ja hallinnoinnissa, raportit, rahoitukseen liittyvät asiakirjat, sähköposti, puhelin, kokoukset 6 HANKKEEN KUSTANNUSARVIO JA RAHOITUSSUUNNITELMA 6.1 Kustannusarvio Hankkeen kustannukset on laskettu flat rate 15 %:n mukaan. Kansainvälisyyteen tähtäävässä hankkeessa matkakustannukset nousevat sen verran korkeiksi, että flat rate 24 % ei pystytä käyttämään.

8 Kustannusarvio / 24 kk Palkat 2 800*24 kk + sivukulut Tilaisuuksien vuokrakulut Ostopalvelut (asiantuntijat, kirjanpito, palkanlaskenta) Matkakulut *Kotimaan matkakulut: (hanketyöntekijän km-kulut ja pv-rahat pääosin omalla toimintaalueella ja kotimaahan tehtävät, hankesuunnitelman mukaiset opintomatkat (2 kpl) 4 000) (yht ) *Ulkomaan matkakulut: (hanketyöntekijän ulkomaan matka- ja majoituskulut (4-5 matkaa) ja sidosryhmien ulkomaan opintomatkojen (3-4 matkaa, 2-5 hlöä) matka- tai majoituskulut 6 000) (yht ) *opintomatkat kotimaahan ja ulkomaille suunnitellaan kohderyhmien tarpeiden mukaan, eli ne selviävät tarkemmin vasta hankkeen toteutusaikana. Muut välittömät kulut (viestintä) Laskennalliset yleiskulut, 15 % Kustannukset yhteensä Rahoitussuunnitelma Hankkeelle haetaan julkista tukea 100 % eli euroa Leader-ryhmän omasta kehyksestä.