M A A S E U T U R A H O I T U K S E N K A N S A I N V Ä L I S E T M A H D O L L I S U U D E T

Transkriptio

1 M A A S E U T U R A H O I T U K S E N K A N S A I N V Ä L I S E T M A H D O L L I S U U D E T OHJEITA KANSAINVÄLISEN HANKKEEN KÄYNNISTÄMISEEN

2 Miksi kansainvälisyyttä? Kansainvälinen hanketoiminta tuo uusia ideoita ja ratkaisuja toiminta-alueelle sekä uudenlaista yhteistyötä eri alueiden ja toimijoiden välille. Sen tavoitteena on lisätä maaseudun elinkeino- ja työllisyysmahdollisuuksia suoraan tai välillisesti. Yhdessä kansainvälisten kumppaneiden kanssa näkee oman tekemisensä uudella tavalla ja oppii arvostamaan paremmin omaa kulttuuriaan ja osaamistaan. Kumppanuudesta syntyy useimmiten ystävyys, uusien kulttuurien ja ihmisten tuntemus sekä uusia elämyksiä. Oma toiminta saa enemmän näkyvyyttä, ja uusia ikkunoita avautuu maailmalle. Kenelle? Yleishyödyllisille yhdistyksille Yleishyödylliset yhdistykset ja yksityis- ja julkisoikeudelliset yhteisöt ja säätiöt voivat hakea kansainvälistä hanketta. Kansainvälisyydellä saadaan alueelle jotain, mikä ei onnistu pelkästään kansallisin toimin. Yrityksille Maaseuturahasto taipuu monenlaiseen kansainvälistymistä edistävään toimintaan myös yrityksille. Yritykset voivat esimerkiksi perustamistuen avulla tehdä markkinakartoituksia, prototyyppejä ja pilotointeja ja selvittää kansainvälistä toimintamallia. Samoin yritysryhmähankkeiden avulla joukko yrityksiä voi tehdä yhteisiä sekä omia toimenpiteitä kansainvälistymisensä edistämiseen. Yritykset voivat esimerkiksi hankkia yhteistä koulutusta ja tietoa kohdemarkkinoista ja laatia yhteistä markkinointimateriaalia, jonka lisäksi yrityksen omaa esittelymateriaalia voidaan kääntää eri kielille tai hankkia konsultointia oman palvelutoiminnan kehittämiseen. Mikä on kansainvälinen hanke? Hankkeessa on mukana vähintään kaksi kumppania vähintään kahdesta eri maasta. Hankkeella on yhteinen tavoite ja vähintään kaksi seuraavista kohdista toteutuu: - Yhteinen suunnittelu - Yhteinen toimi tavoitteen saavuttamiseksi - Yhteinen henkilöstö hanketta toteuttamassa - Yhteinen rahoitus

3 Kansainvälisen Leader-hankkeen prosessi - Muista: kansainvälisen hankkeen suunnittelu kaikkine vaiheineen vaatii runsaasti aikaa. - Hankkeen taustalla on aina hyvä hankeidea sellainen, joka sopii paikalliseen kehittämisstrategiaan ja jonka toteuttaminen saa kansainvälisyydestä lisäarvoa. - Hakuprosessi alkaa kumppanien etsinnällä, josta jatketaan hankkeen suunnitteluun. Tarvitaanko mahdollisesti esiselvityshanketta? - Kansainvälisen hankkeen oleellinen vaihe on sopimusten valmistelu (aiesopimus ja/tai yhteistyösopimus) - Hakemus jätetään oman alueen Leader-ryhmälle. Hakemuksen tulee sisältää hakemuslomakkeet, hankesuunnitelma ja yhteistyösopimus. - Leader-ryhmän hallitus käsittelee hankkeen ja antaa siitä päätöksen, minkä jälkeen ELYkeskus tekee laillisuustarkastelun ja lopullisen tukipäätöksen. - Leader-ryhmän ELY-keskukselle toimittama SFC-lomake siirtyy maa- ja metsätalousministeriöön, ja ilmoitus sen hyväksymästä hankkeesta menee myös komission SFC-järjestelmään ministeriön toimesta. - Hyväksynnän jälkeen hankkeen toimet voivat alkaa. - Myös kansainvälisestä hankkeesta tehdään loppuraportti. Kansainvälisen hankkeen tärkeimmät elementit Kumppani(t) Suomen ulkopuolelta Partner(s) Leader-hankkeissa kumppaneina voivat toimia eurooppalaiset Leader-ryhmät ja näiltä rahoituksensa saavat hanketoteuttajat sekä eurooppalaiset Kalatalous-Leader-ryhmät ja Kaupunki- Leader-ryhmät. Lisäksi kumppanina voivat toimia maaseudun Leader-tyyppiset yhteisöt EU:n ulkopuolella. Maakohtaisia eroja on esimerkiksi siinä, ovatko muut toteuttajat kuin Leader-ryhmä mahdollisia. Päähakija Lead partner Taho, joka vastaa yhteistyöhankkeen koordinoinnista. Hankesuunnitelma Project plan Suunnitelma niistä tavoitteista ja toimenpiteistä, joita hankkeeseen sisällytetään. Vastaava kuin kotimaassa toteutettavan hankkeen hankesuunnitelma, mutta sisältää myös kumppanien yhteiset toimet. Yhteinen toimi Joint action Ne toimenpiteet, jotka hankkeessa toteutetaan yhteisesti. Aiesopimus - Letter of intent Aiesopimus sitoo osapuolet yhteistyön suunnitteluun ennen varsinaisen yhteistyösopimuksen solmimista. Se sisältää kuvauksen hankkeen aiheesta ja toimenpiteistä, ja siinä ilmaistaan tahto ja valmius hankkeen toteuttamiseen. Yhteistyösopimus Cooperation agreement Hankesuunnitelman jälkeen laadittava yhteistyösopimus, jossa allekirjoittaneet osapuolet sitoutuvat hankkeen toteuttamiseen hankesuunnitelmassa kuvatulla tavalla. Rahoitusta haetaan kunkin kumppanin oman alueen Leader-ryhmältä sen käytäntöjen mukaisesti.

4 Kansainvälisen yhteistyön tavoite Kansainvälisiä hankkeita toteutetaan Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman toimenpiteenä 421. Tämän toimenpiteen tavoitteena on yhteistyön lisäämisen, konkreettisten yhteishankkeiden ja toimien toteuttamisen sekä kansainvälisten ja alueidenvälisten yhteistyöverkkojen luomisen kautta tuoda lisäarvoa maaseutualueille ja lisätä kansainvälistä osaamista. Rahoitettavien toimien kautta tulee lisätä maaseudun ihmisten ja yrittäjien kansainvälisiä taitoja ja osaamista. Kansainvälisten hankkeiden tulee myös olla paikallisten Leader-ryhmien strategioiden mukaisia ja on erityisen tärkeää, että ne tuovat lisäarvoa mukana oleville alueille. Rahoituspäätöksiä tehdessä painotetaan hankkeita, joiden tavoitteena on löytää uusia ideoita ja ratkaisuja oman alueen kehittämisessä esiin tulleisiin ongelmiin sekä luoda uutta ja uudenlaista yhteistyötä eri maaseutualueiden välillä. Näin luodaan edellytyksiä maaseudun elinkeino- ja työllisyysmahdollisuuksien lisäämiselle. Kansainvälisen hankkeen suunnittelu Kun lähdet kehittämään ideaasi hankkeeksi, tee ensin alustava hankesuunnitelma. Saatuasi luonnoksen valmiiksi, ota yhteyttä Leader-ryhmään. Saat ryhmästä kommentteja ja tarkennuspyyntöjä, jotka auttavat sinua eteenpäin suunnitelman tekemisessä. Harkittua, selkeää ja yksityiskohtaista suunnitelmaa on helppo arvioida rahoituspäätöstä tehdessä, se toimii ohjenuorana hanketta toteutettaessa ja nopeuttaa aikanaan maksatushakemusten käsittelyä. Hankesuunnitelmassa tulee olla seuraavat asiat: Hankkeen nimi Hankkeelle on hyvä antaa lyhyt, mutta kuvaava nimi. Hakija Hakijan esittely: nimi ja osoite, organisaatio, toiminta, taloustilanne, hankkeeseen käytettävissä olevat resurssit. Idea Hankeidea tiivistetysti muutamaan virkkeeseen. Yhteistyökumppanit Ne yhteistyötahot, joiden kanssa jo suunnitteluvaiheessa on sovittu yhteistyöstä hankkeen toteuttamisessa, ja se mitä kumppanien kanssa käytännössä tehdään. Kansainvälisessä hankkeessa suunnitelmaan liitetään ulkomaisten kumppanien kanssa tehdyt yhteistyösopimukset. Toteutusaika Hankkeen alku- ja loppupäivämäärä. Tausta Miksi hanke on tarpeellinen? Mistä idea on saanut alkunsa tai mikä on se ongelma, johon hankkeen avulla etsitään parannusta? Mitä asian eteen on jo mahdollisesti tehty? Miten hanketta on valmisteltu ja ketkä ovat osallistuneet valmisteluun? Hankkeen kohderyhmä, sisältö ja tavoitteet Mikä kohderyhmä hankkeella pyritään tavoittamaan? Mikä on hankkeen keskeinen sisältö? Hankkeelle asetetaan muutama selkeä ja konkreettinen tavoite, joiden toteutumista voidaan mitata.

5 Toimenpiteet Mitä tehdään tavoitteiden saavuttamiseksi? Ketkä tekevät? Mitä tarvitaan? Mitä ostetaan? Muutamia konkreettisia toimenpiteitä / tavoite. Kansainvälisessä hankkeessa toimenpiteitä on kahta lajia: yhteiset toimenpiteet kumppanien kanssa (joint action) ja paikalliset toimenpiteet (local action). Yhteisten toimenpiteiden tulee olla merkittävämpiä suhteessa paikallisiin toimenpiteisiin. Toimenpiteistä sovitaan kumppanien kanssa yhdessä, ja sovitut asiat sinetöidään virallisessa yhteistyösopimuksessa. Jatkuvuus Mitä pysyvää tai hankkeen kestoa pitempiaikaista vaikutusta jää jäljelle? Miten sitä pidetään yllä? Tiedottaminen Miten ja milloin hankkeesta tiedotetaan sen kohderyhmälle, osanottajille ja ulospäin? Kustannukset Kustannusarvion tekeminen on helpompaa, kun hankkeen toimenpiteet on mietitty tarkasti. Kustannusten on oltava kohtuullisia ja järkevässä suhteessa hankkeella saavutettavaan hyötyyn. Kaikki ostopalvelut ja suuremmat hankinnat on aina kilpailutettava kysymällä tarjous vähintään kolmelta taholta. Kilpailuttaminen tulee tehdä jo ennen hankehakemuksen jättämistä. Rahoitussuunnitelma Tuen lisäksi tarvitaan myös yksityistä rahoitusta eli hakijan omarahoitusosuutta. Lisäksi tarvitaan välirahoitusta, koska tukea haetaan jälkikäteen kuitteja vastaan. Päiväys ja allekirjoitus Hankesuunnitelman allekirjoittajalla on oltava virallinen allekirjoitusoikeus hakijan puolesta. Kansainvälisen hankkeen rahoitussuunnitelma Kunnollisen rahoitussuunnitelman teko on tärkeää etenkin kansainvälisessä hankkeessa. Enimmäistukitaso kansainvälisissä yleishyödyllisissä hankkeissa voi olla 100 %, useimmiten kuitenkin %:n luokkaa. Kansainvälisen hankkeen hyväksyttäviä kustannuksia voivat olla: palkkaus- ja palkkiokustannukset ja niihin liittyvät lakisääteiset kustannukset (pois lukien luontaisedut) matkakustannukset ostopalvelujen hankinta vuokrakustannukset muut hankkeen toteuttamista aiheutuneet kustannukset ja tavanomaiset yleiskustannukset (pois lukien käyttöomaisuuden hankinta) Ulkomaan matkasta voidaan hyväksyä kustannukset, jos matkakustannukset liittyvät Leader-ryhmän rahoituskiintiöstä rahoitettuun kansainväliseen hankkeeseen tai hankkeen toteuttaminen sitä edellyttää tai matkoihin on muu erityisen painava peruste. Matkan perusteltu syy ja kustannukset tulee olla kirjoitettu hankesuunnitelmaan ja kustannusten osuus kaikista kustannuksista on osoitettu suunnitelmassa erikseen.

6 Tukea ei myönnetä ruokailukustannuksiin kuin siinä tapauksessa, että järjestetään hankkeeseen liittyvä tilaisuus, jossa osanottajat ovat pääasiassa muun maan kuin Suomen kansalaisia. Kumppaninhaku Kansainvälisen hankkeen ydin on, että se toteutetaan ulkomaisten kumppanien kanssa. Kumppanin löytäminen Suomen ulkopuolelta voi olla hyvin helppoa tai haastavaa - projekteista ja kumppanimaista riippuen. Eurooppa on kuitenkin täynnä maaseudun toimijoita. Pelkästään eurooppalaisessa verkostossa Leader-ryhmiä on yli Kansainvälisessä hankkeessa tulee olla vähintään yksi kumppani Suomen ulkopuolelta, ja vähintään yhden kumppanin tulee saada rahoitusta EU:n alueella rahoitetusta maaseudun kehittämisohjelmasta toimintalinjalta 4. Kumppanin alueella on oltava Leader-ryhmä tai Leaderin tyyppistä toimintaa. Yhteistyökumppanin on oltava toimiva yhdistys, muu yhteisö tai yritys. Kumppanin tulee sopia hankkeen aiheeseen ja oltava sellainen taho, jolta voi oppia ja jolle voi olla opiksi. Kumppanuuden muodostaa vähintään kaksi maata, mieluiten kolme. Ei kuitenkaan liian monta, ettei hankehallinnointi käy liian mutkikkaaksi. Erilaiset kulttuurit ja tavat vaikuttavat hankkeen käytännön toteuttamiseen. Samankaltaisten kulttuurien (maiden) välinen kanssakäyminen voi olla helpompaa, mutta yhteistyön anti voi jäädä yksipuolisemmaksi. Erilaisesta kulttuurista (maasta) tulevan hankekumppanin kanssa toimiminen voi toisinaan olla haastavaa, mutta toisaalta niistä voi saada monipuolisemmin oppia ja kokemusta. Mistä kumppani? Aktivoi oma verkostosi! Aiemmat kansainväliset kontaktit ja suhteet voivat herätä uudelleen, jos esittele heille hankeideaasi. Myös asuinpaikkasi ystävyyskaupungit ja seurat ovat tarkistamisen arvoisia niistä voi löytyä sopiva kumppani. Eurooppalaisessa Maaseutuverkostossa (European Network for Rural Development) toimivan Contact Point -toimiston kautta voit ilmoittaa hanke-ehdotuksesi tai löytää sinulle sopivia hankeaihioita. Sivusto päivittyy jatkuvasti ja hakuja kannattaa selailla säännöllisesti. Tutustu kumppaninhakuun: Kumppaninhakua varten on oma lomake, jonka täyttämiseen saat apua Leader-ryhmästä. Ryhmä myös auttaa lomakkeen jakamisessa yhteiseen tietokantaan muiden nähtäville. Kirjoita ideasi lyhyesti ja selkeästi. Pääasiat ovat - hankkeen tausta ja tarkoitus - hankkeen kohderyhmä ja toimenpiteet - millaisia/minkä maalaisia kumppaneita etsit - mitä haluaisit saada (mitä toivot yhteistyöstä oppivasi, saavasi, hyötyväsi) - mitä voisit antaa (miten toivot olevasi opiksi muille, mitkä ovat sinun vahvuuksiasi) - milloin haluaisit toimia ja kuinka kauan hakuilmoituksesi on voimassa

7 Lisätiedot kansainvälisyyskoordinaattorilta tai omasta Leader-ryhmästä Kansainvälisyyskoordinaattori Leena Karjalainen Leader JyväsRiihi, Pirjo Ikäheimonen Leader Maaseutukehitys, Tiina Seppälä Leader Vesuri-ryhmä, Raisa Saarilahti-Kulju Leader Viisari, Marja Salonen Euroopan maaseutuverkostoyksikkö / European Network for Rural Development: Kumppaninhakuilmoitukset: Leader-kattojärjestö / European Leader Association for Rural Development Euroopan Parlamentti