LOPPURAPORTTI DEMOKRATIA- JA TULEVAISUUSTYÖRYHMÄ

Transkriptio

1 LOPPURAPORTTI DEMOKRATIA- JA TULEVAISUUSTYÖRYHMÄ Erityinen kuntajakoselvitys Isokyrö, Kaskinen, Korsnäs, Kristiinankaupunki, Laihia, Maalahti, Mustasaari, Närpiö, Vaasa ja Vöyri

2 Sisällys Taustaa...3 Demokratia- ja tulevaisuustyöryhmä...3 Demokratia- ja tulevaisuustyöryhmän tehtävä...4 Kuvaus työryhmän työstä...5 2

3 Taustaa Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen päätti 20. maaliskuuta 2014 määrätä toimitettavaksi erityisen kuntajakoselvityksen Isonkyrön, Korsnäsin, Laihian, Maalahden, Mustasaaren ja Vöyrin kuntien sekä Kaskisten, Kristiinankaupungin, Närpiön ja Vaasan kaupunkien välillä. Samalla ministeri on asettanut kuntajakoselvittäjiksi valtiotieteiden maisteri Jan-Erik Enestamin ja yhteiskuntatieteiden lisensiaatti Ossi Revon. Heidän tehtävänään on tehdä selvitys, jonka perusteella voidaan arvioida edellytyksiä yhdistää edellä mainitut kunnat tai osa kunnista yhdeksi tai useammaksi kunnaksi. Selvityksessä tulee lisäksi arvioida muun muassa selvitysalueen taloudellista tilannetta, lähidemokratian ja kielellisten oikeuksien toteutumista sekä seudun elinvoimaa ja kilpailukykyä. Selvitystyö aloitettiin ja se jatkuu saakka. Lisäaikaan on mahdollisuus, niin että kunnat saavat kuusi kuukautta aikaa selvityksen loppuun saattamiseen siitä, kun kuntarakennelain 4 3 momentti on astunut voimaan. Demokratia- ja tulevaisuustyöryhmä Osaksi organisaatiota, joka perustettiin kuntajakoselvitystä varten, asetettiin poliittinen työryhmä, jota kutsutaan Demokratia- ja tulevaisuustyöryhmäksi. Työryhmä koostuu kuntien johtavista poliittisista päätöksentekijöistä, ja sen kokoonpano on seuraava: Lorenz Uthardt, Maalahti, työryhmän puheenjohtaja Carl-Gustav Mangs, Kaskinen Michael Luther, Mustasaari Jonas Lindholm, Korsnäs Patrick Ragnäs, Kristiinankaupunki Risto Saharinen, Laihia Mikaela Björklund, Närpiö Jaakko Rinta, Isokyrö Anita Niemi-Iilahti, Vaasa Hans Frantz, Vaasa Raija Kujanpää, Vaasa Katarina Heikius, Vöyri Tuija Kivioja, henkilöstön edustaja JUKO Sihteeristö: Mats Brandt, Maalahti Linda Jakobsson-Pada, Mustasaari Risto Känsälä, Vaasa 3

4 Demokratia- ja tulevaisuustyöryhmän tehtävä Työryhmän tehtävänä on valmistella: asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksiin, kielellisiin jaotuksiin ja oikeuksiin, alueen tulevaisuusskenaarioihin, hallintomalleihin, saaristoasioihin, maaseutu kaupunki-suhteeseen, palvelujärjestelmien yhteensovittamiseen liittyvät asiat Työryhmä on kokoontunut yhdeksän kertaa (6.6., 25.6., 21.7., 19.8., 2.9., 26.9., , ja ). Demokratia- ja tulevaisuustyöryhmällä on ollut tiivis agenda, ja se on kokouksissaan käynyt rakentavaa ja avointa keskustelua niistä asiakokonaisuuksista, joita työryhmän odotettiin valmistelevan ja käsittelevän. Ennakkotietoja on kerätty kunnilta kolmella kyselyllä, joihin jäsenet ovat saaneet vastata ennen seuraavaa kokousta. Kuntajakoselvittäjät ovat osallistuneet useimpiin työryhmän kokouksiin ja kuunnelleet jäsenten mielipiteitä käsitellyistä asioista. Mielipiteet on osittain jo huomioitu kuntajakoselvittäjien laatimassa luonnoksessa yhdistymissopimukseksi ja toiveena on, että työryhmän keskustelut otetaan mahdollisimman pitkälle huomioon lopullisessa yhdistymissopimusehdotuksessa. Demokratia- ja tulevaisuustyöryhmä päätti viimeisessä kokouksessaan , että työryhmä jättää loppuraportin, joka on luonteeltaan tekninen. Se kuvaa lyhyesti tehtyä työtä ja loppuraporttiin liitettävien muistioiden kautta voi perehtyä keskusteluihin yksityiskohtaisemmin. Työryhmä keskusteli viimeisessä kokouksessaan siitä, miten vaikeaa on laatia loppuraportti, johon saataisiin sisällytettyä kaikki työryhmässä käytyjen keskustelujen ulottuvuudet sekä siitä, että työryhmän keskustelut ovat olleet tarkoitettuja evästykseksi kuntajakoselvittäjille. Siksi oltiin yhtä mieltä siitä, että loppuraportista tulee tekninen kuvaus demokratia- ja tulevaisuustyöryhmän työstä. 4

5 Kuvaus työryhmän työstä Työryhmän ensimmäinen kokous Työryhmä piti ensimmäisen kokouksensa Åminnen paviljongissa Maalahden kunnan ja valtuuston puheenjohtaja Lorenz Uthardtin kutsusta. Ensimmäisessä kokouksessa Lorenz Uthardt valittiin työryhmän puheenjohtajaksi. Työryhmä kävi läpi ne asiakokonaisuudet, jotka kuuluvat työryhmän toimeksiantoon ja kävivät ensimmäisen keskustelun kuntajakoselvittäjien Jan-Erik Enestamin ja Ossi Revon kanssa. Työryhmä päätti ottaa kantaa lähidemokratiaan/osallisuuteen, lähipalveluihin ja tulevaisuusskenaarioihin kyselylomakkeella, jonka sihteeristö lähettää ennen seuraavaa kokousta. Työryhmä päätti pitää seuraavat kokoukset Vaasassa, Mustasaaressa ja Kristiinankaupungissa. Muistio 1 on liitteenä 1. Työryhmän toinen kokous Toisessa Vaasassa pidetyssä kokouksessa työryhmän jäsenet keskustelivat kyselylomakkeeseen 1 saaduista vastauksista. Keskustelussa työryhmän jäsenet toivat esiin muun muassa seuraavia näkökulmia ryhmän jatkotyöskentelyä varten: - Työryhmän työssä keskitytään siihen ja yritetään tunnistaa se, mikä takaa hyvän tulevan kunnan. - Sellaisessa kunnassa vältetään byrokratisoitumisen uhat ja vaarat ja suositaan erilaisia tapoja työskennellä ja järjestää hallinto sekä pyritään edistämään seudun dynamiikkaa. - Tehokkuuden kahden ulottuvuuden huomioimisessa ei korosteta vain organisatorisia tekijöitä, vaan pidetään jatkuvasti asukas ja käyttäjä keskiössä. - Kaupungin ja maaseudun suhteessa ollaan tietoisia siitä, että keskuskunnalla ja sitä ympäröivillä kunnilla on tosi asiassa eri tehtävät, ja pidetään erillään seudullinen ja paikallinen näkökulma, jotta voidaan varmistaa, että kaikki osapuolet edistävät seudun kehittämistä ja seudullista tulevaisuutta. - Vältetään pohjalaista itsepäisyyttä niin, että se säilyy vahvuutena eikä siitä tule kehityksen jarru. Työryhmä päätti, että sihteeristö lähettää ennen seuraavaa kokousta kyselyn, joka keskittyy kunkin kunnan vahvuuksiin ja heikkouksiin. Muistio 2 on liitteenä 2. Työryhmän kolmas kokous Työryhmän kolmas kokous pidettiin Stundarsissa Mustasaaressa yhtenä kesän kuumimmista päivistä. Kokouksessa keskusteltiin perusteellisesti sihteeristön laatimasta koosteesta ja oltiin yhtä mieltä siitä, että kooste merkitään tässä vaiheessa ainoastaan tiedoksi. Työryhmä päätti, että seuraavassa kokouksessa esitellään tiivistetympi kooste, jossa tulokset esitellään enemmän juoksevan tekstin muodossa. Koosteen on myös jäseniltä saatujen vastausten pohjalta annettava erilaisia ehdotuksia siitä, millaisia palveluja pitäisi olla saatavilla eri tasoilla, jotta työryhmä voi ottaa niihin kantaa. 5

6 Työryhmä oli myös saanut vastattavakseen toisen kyselyn, joka käsitteli kolmea eri asiakokonaisuutta. Ensimmäinen kokonaisuus käsitteli syvällisemmin kunkin oman kunnan vahvuuksia ja heikkouksia tällä hetkellä. Toinen kohta käsitteli yhtä työryhmän keskeisistä tehtävistä tulevaisuuden hallintomalleja. Kolmas kokonaisuus koski työryhmän toista keskeistä tehtävää, eli kielellisten oikeuksien turvaamista uudessa kaksikielisessä hallinnossa. Koska jäsenet eivät olleet ehtineet vastata kaikkiin lomakkeen kysymyksiin, sihteeristö sai tehtäväkseen tavata ennen työryhmän kokousta kuntajakoselvittäjät ja koostaa heidän kanssaan materiaali keskeisistä vahvuuksista ja heikkouksista ja analysoida niitä. Työryhmä päätti seuraavien kokousten ajankohdat: tiistai klo 10 Vaasa ja perjantai klo 15 Närpiö. Muistio 3 on liitteenä 3. Työryhmän neljäs kokous Työryhmän neljäs kokous pidettiin Kristiinankaupungissa , ja kokouksen jälkeen jäsenillä oli mahdollisuus osallistua demokratiaseminaariin, jonka Kristiinankaupungin Kansalaisfoorumi oli järjestänyt. Työryhmä hyväksyi kokouksessa tiivistetyn koosteen demokratiaa ja lähipalveluja käsitelleen ja Vaasa seudun tulevaisuuden swot-analyysin sisältäneen kyselylomakkeen vastauksista. Koosteen tarkoituksena on täydentää muita muistioita ja olla alun perin keskustelumuistio, eikä antaa lopullisia kannanottoja tai selvityksiä. Kuntajakoselvittäjien kanssa käytiin alustava keskustelu hallintomalleista. Muistio 4 on liitteenä 4. Työryhmän viides kokous Työryhmän viides kokous pidettiin Vaasassa Kokouksessa käsiteltiin ensimmäistä luonnosta Vaasan seudun yhdistymissopimukseksi. Keskusteluissa työryhmä nosti esiin sen tärkeyden, että työryhmän työ näkyy yhdistymissopimusluonnoksessa. Kuntajakoselvittäjät esittelivät myös luonnoksen organisaatiomalliksi. Kuntajakoselvittäjät korostivat, että organisaation on vastattava ainakin kolmeen keskeiseen kysymykseen, jotka ovat a) lähidemokratia, b) maaseudun ja kaupungin suhde sekä c) kielikysymys. Jan-Erik Enestam esitteli laskelmat, jotka on tehty vuoden 2012 kunnallisvaalien perusteella siitä, miltä uuden kunnan valtuustojakauma voisi näyttää. Työryhmää informoitiin siitä, että valmistavat työryhmät ovat pysyneet aikataulussa, niin että ne jättävät loppuraporttinsa ennen syyskuun loppua. Muistio 5 on liitteenä 5. Työryhmän kuudes kokous Työryhmän kuudes kokous pidettiin Närpiössä Työryhmä perehtyi muokattuun ehdotukseen yhdistymissopimukseksi ja organisaatiomalliksi. Työryhmä hyväksyi sen jälkeen lomakkeesta II tehdyn koosteen. Työryhmä käsitteli väliraporttiluonnosta, jonka todettiin olevan muodoltaan kuvaileva raportti työryhmän työstä. Luonnokseen tehtiin pieniä muutoksia ja korjauksia, minkä jälkeen se hyväksyttiin väliraportiksi. Muistio 6 on liitteenä 6. Väliraportti on liitteenä 7. 6

7 Työryhmän seitsemäs kokous Työryhmän seitsemäs kokous pidettiin Vaasassa Työryhmä informoi selvitystyön etenemisestä. Valmistelevien työryhmien väliraportit ovat valmistuneet aikataulun mukaisesti. Kuntajakoselvittäjät ovat myös keskustelleet eri kuntien edustajien ja muiden toimijoiden kanssa ja saaneet hyvin monipuolista palautetta. Jan-Erik Enestam esitti kuntajakoselvittäjien toiveen siitä, että demokratia- ja tulevaisuustyöryhmä käsittelisi vielä jatkossa maaseudun ja kaupungin suhteeseen, saaristoon ja kieleen liittyviä asioita, jotka ovat alkuperäisestä toimeksiannosta vielä käsittelemättä. Työryhmä kävi perusteellisen keskustelun näistä aiheista. Keskustelun jälkeen todettiin, että sihteeristö lähettää jäsenille vielä yhden kyselylomakkeen, jolla kerätään mielipiteitä näistä vielä käsittelemättä olevista aiheista. Vastauksista laaditaan kooste, joka käsitellään seuraavassa kokouksessa. Muistio 7 on liitteenä 8. Työryhmän kahdeksas kokous Työryhmän kahdeksas kokous pidettiin Vöyrillä. Työryhmän keskustelu keskittyi niihin vastauksiin, jotka saatiin kyselylomakkeella III Miten huomioidaan maaseudun ja saariston erityispiirteet. Keskusteltiin perusteellisesti maaseudun ja jossain määrin myös saariston kehittämisen keinoista ja tavoitteista. Työryhmä antoi evästyksensä aiheista, jotka olivat vielä käsittelemättä. Kieliasian suhteen kuntajakoselvittäjä Enestam informoi työryhmää siitä, että kunnanjohtajat ovat nimenneet pienen työryhmän, joka miettii, miten kieliasiat voidaan järjestää uudessa hallinnossa. Työryhmä keskusteli mahdollisuudesta, että yhdistymissopimuksen sisään rakennetaan mekanismi, joka varmistaa kielelliset oikeudet pidemmälläkin aikavälillä. Palvelujärjestelmien yhteensovittamisesta työryhmä totesi, että yksikään väliraporteista, teknisen työryhmän raporttia lukuun ottamatta, ei kertonut, miten organisaatio voi säästää/tehostaa/rationalisoida organisaatiota, vaan kuvaili vain nykytilannetta. Elleivät työryhmät voi antaa arviotaan näistä asioista, demokratia- ja tulevaisuustyöryhmällä ei ole mitään, mihin ottaa poliittisesti kantaa. Loppuraportin pitää sisältää eri vaihtoehtoja/skenaarioita, joihin voidaan ottaa kantaa niiden osa-alueiden pohjalta, jotka työryhmä sai tehtäväkseen käsitellä. Työryhmä ei voi antaa vain yhtä ainoaa suositus saatavilla olevan materiaalin perusteella. Työryhmä päätti pitää seuraavan kokouksen klo 16 Laihialla. Muistio 8 on liitteenä 9. Työryhmän yhdeksäs ja viimeinen kokous Työryhmä piti yhdeksännen kokouksensa Laihialla Työryhmä keskusteli siitä, miten vaikeaa on laatia loppuraportti, johon saataisiin sisällytettyä kaikki työryhmässä käytyjen keskustelujen ulottuvuudet, ja päätti yksimielisesti kokouksessa, että jätettävä loppuraportti ei voi sisältää analyyseja eikä suosituksia. Loppuraportista tulee vain tekninen kuvaus työryhmän aiheista ja pidetyistä kokouksista. Työryhmä perehtyi kuntajakoselvittäjien kymmenenteen yhdistymissopimusluonnokseen ja keskusteli sen sisällöstä kohta kohdalta. Hyvin perusteellisen keskustelun jälkeen puheenjohtaja totesi, että työryhmän mittava työ on täten päättynyt ja että muistio ja loppuraportti toimitetaan jäsenille sähköisesti. Puheenjohtaja kiitti kaikkia osallistujia ja toivoi, että kuntajakoselvittäjät ovat saaneet sellaisia eväitä, joita tarvitsevat voidakseen koota loppuraportin kuntajakoselvityksestä. Muistio 9 on liitteenä 10. 7