Student Life toimintamallin jatkokehittämisestä vastaava ohjausryhmä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Student Life toimintamallin jatkokehittämisestä vastaava ohjausryhmä"

Transkriptio

1 Jyväskylän yliopisto Student Life toimintamallin jatkokehittämisestä vastaava ohjausryhmä Toimintaraportti

2 Jyväskylän yliopisto Student Life kehittämistyön toimintaraportti Ohjausryhmä ja sen tehtävät Rehtori Matti Manninen nimesi Student Life ohjausryhmän uudelle kaudelle Nimittämiskirjeessään ohjausryhmän tehtävät määriteltiin seuraavasti: 1(14) Rehtori on tänään tekemällään päätöksellä asettanut Jyväskylän yliopistoon uuden Student Life ohjausryhmän, jonka tehtävänä on vastata Student Life toimintamallin jatkokehittämisestä. Ohjausryhmän tavoitteena on vakiinnuttaa Student Life toimintamalli sellaiseksi toimintojen kokonaisuudeksi, johon koko yliopistoyhteisö keskeisine alueellisine sidosryhmineen osallistuu ja joka tukee opiskelijan elämänhallinnan taitoja, integroitumista opintoihin, opiskelukykyä, valmistautumista työelämään sekä kaikin puolin kokonaisvaltaisesti edistää opiskelijan hyvinvointia. Ohjausryhmän tehtävänä on vakiinnuttaa parhaimmat ensimmäisenä kehittämiskautena pilotoidut toimintatavat ja liittää ne osaksi Student Life kokonaisuutta, kehittää tutkimuslähtöisesti uusia Student Life mallin tavoitteita palvelevia toimintatapoja sekä yleensäkin kehittää Student Life toimintamallia kokonaisuutena ja tehdä se näkyväksi niin yliopistoyhteisölle kuin opiskelijoiksi hakeutuville. Uusia toimintatapoja on kehitettävä erityisesti yhdessä Keski-Suomen aluetoimijoiden kanssa pyrkien näin sitouttamaan näitä tahoja kumppaneiksi Student Life toimintaan. Ohjausryhmän kokoonpano oli vararehtori Helena Rasku-Puttonen (puheenjohtaja) strategiajohtaja Kari Pitkänen (varapuheenjohtaja), opintopalvelujohtaja Mari Ikonen (varajäsen opintohallintopäällikkö Tuula Maijanen), professori ja dekaani Marjatta Lairio (varajäsen projektipäällikkö Leena Penttinen), ylilääkäri Pirjo Paajanen (varajäsen vastaava psykiatri Kaarina Pöllänen), JYY:n hallituksen puheenjohtaja* (JYY:n valitsema varajäsen; koulutuspoliittinen sihteeri Susanna Koistinen) suunnittelijat Hanna Ahola (nyk. Laitinen) ja Tapio Anttonen (sihteeristö) * 2012 Kalle Jokinen, 2013 Mari Kröger, 2014 Jenna Anttonen Lisäksi ryhmään kutsuttiin suunnittelija Ilona Laakkonen, jonka työnä ovat eportfolion ja ohjaussivuston kehittämisprojektit. Ohjausryhmän toiminta oli aktiivista ja vuorovaikutteista, ja se kutsui kokouksiinsa asiantuntijoita eri aihepiireistä. Ohjausryhmä kokoontui kauden aikana 22 kertaa. Kehittämisteemat Toimintakaudella keskityttiin viiteen kehittämisteemaan, joita olivat: 1. opiskelijahyvinvoinnin parantaminen, 2. osaamisperustaisen opiskelun menetelmien kehittäminen, 3. ohjaustyön käytännöt, 4. opiskelun saavutettavuus ja esteettömyys sekä 5. vaikuttavuus ja yhteistyö lähialueella. Läpileikkaavina toimintaperiaatteina ovat olleet eri toimijoiden kanssa tehtävä tiivis yhteistyö ja kehittämisen tutkimuksellinen ote. Teemoihin liittyvien pilottien pohjalta on luotu ja kehitetty uusia toimintamalleja. Lisäksi on panostettu Student Life viestinnän avulla sisäistä ja ulkoista näkyvyyttä. Oheiseen taulukkoon on koostettu kunkin kehittämisteeman sekä viestintätyön keskeiset tiedot. Lisätietoa - ohjausryhmän verkkosivuilta - Student Life verkkosivuilta

3 KEHITTÄMISTEEMA 1. OPISKELIJAHYVINVOINNIN PARANTAMINEN TOIMINTO TAVOITE TOIMINTA TILANNE JA JATKOKEHITYS HYVIS- TOIMINTAMALLI Hyvinvointiohjaajat, hyvikset jatkokehittämisvaiheessa Luodaan matalan kynnyksen ohjausmalli jokaiselle laitokselle, jossa opiskelijaa tuetaan hyvinvointiin liittyvissä asioissa ajankohtaisin tiedoin ja varhaisessa vaiheessa. Hyvis -toimintaa pilotoitiin vuosina viidellä ainelaitoksella Hyvis-toiminta laajennettiin jokaiselle ainelaitokselle syksystä 2013 alkaen Syksystä 2014 alkaen kielikeskuksessa aloitti yksi hyvis Hyviksille on järjestetty oma koulutus psykososiaalisen tuen keinoista ja opiskelijoiden hyvinvoinnin ohjausverkostoista. Sen lisäksi hyvikset ovat osallistuneet haastavat ohjaustilanteet koulutukseen. Hyvisten työn tueksi on rakennettu: - Koulutus ja siihen liittyvä materiaalipankki Optimassa (toimintamallit, hyvinvointia tukevat tehtävät ja harjoitukset, tiedottamiseen liittyvät materiaalit ym.) - Hyvisten työnohjaus - YTHS:n tarjoama konsultaatio - Laaja-alainen hyvinvoinnin ohjausverkosto, joka koostuu sekä yliopiston ulkopuolisista että sisäisistä toimijoista - Hyvisten vertaistuki - Opiskelijoiden hyvinvoinnista vastaava yhteyshenkilö Vuoden 2014 lopussa yliopistossa toimi 38 hyvistä Hyvis-ohjauksessa käyneiden opiskelijoiden määrä oli 449 ( ) Tulevaa vuonna 2015: Hyvis-toiminta kv-opiskelijoille Uusien hyvisten kouluttaminen 2(14) HYVY001 Akateeminen opiskelukyky muutakin kuin pisteitä (2 op.) toiminta Tavoitteena tarjota työkaluja opiskelukyvyn ylläpitämiseen ja akateemisiin opiskelutaitoihin. Kurssin sisällöt helpottavat ja edistävät opintojen suunnittelua, opiskelutaitoja, arjenhallintaa ja valintojen tekemistä. Kurssin avulla opiskelijat voivat oppia tunnistamaan haasteellisia tilanteita ennalta, panostamaan palautumiseen ja HYVY001 kurssia pilotoitiin lukuvuonna viidellä ainelaitoksella Syksystä 2013 alkaen kurssia on tarjottu kaikille aloittaville perustutkinto-opiskelijoille Vuoden 2014 loppuun mennessä kurssi on tullut pakolliseksi kemian, matematiikan ja tilastotieteen, yhteiskuntatieteiden ja filosofian sekä terveystieteiden laitoksen opiskelijoille Kurssin teemat ovat: - Itsetuntemuksesta hyvinvointia - Tunteiden säätely - Vuorovaikutuksen kuorma ja keveys - Akateemiset opiskelutaidot - Arki haltuun palanen kerrallaan - Realistisella ajankäytöllä stressi hallintaan - Hyvinvoinnin riskitekijät - Vahvuudet voimavaroiksi Lukuvuonna HYVY001 kurssin suoritti yhteensä 305 opiskelijaa Lukuvuonna HYVY001 kurssille on ilmoittautunut 474 opiskelijaa Kurssin opettajina toimivat yliopistomme asiantuntijat (teemat) Tulevaa lv : HYVY001 kurssi muuttuu pakollisiksi opetussuunnitelmien uudistamisen myötä osalla laitoksista

4 löytämään omat vahvuutensa sekä voimavaransa. HYVY002 Aikuisopiskelijan akateeminen opiskelukyky verkkokurssi (2 op.) Kehitysvaihe: kehittämisvaiheessa Tavoitteena tarjota työkaluja aikuisopiskelijan opiskelukyvyn ylläpitämiseen ja akateemisiin opiskelutaitoihin. Kurssin sisällöt helpottavat ja edistävät opintojen suunnittelua, opiskelutaitoja, arjenhallintaa ja valintojen tekemistä. Kurssin avulla opiskelijat voivat oppia tunnistamaan haasteellisia tilanteita ennalta, panostamaan palautumiseen ja löytämään omat vahvuutensa sekä voimavaransa. Lv Kokkolan Chydenius Instituutissa pilotoitiin HYVY002 verkkokurssi Kurssin teemat ovat: - Minäpystyvyys ja itsetuntemus - Akateemiset opiskelutaidot - Opintojen suunnittelu ja ajankäyttö - Stressi ja palautuminen Lukuvuonna HYVY002 kurssin pilotin suoritti 16 opiskelijaa Kurssin opettajana toimi Sanna Anttonen (KM, PsM) Tulevaa lv : Jyväskylän yliopiston maisteriohjelmien suoravalituille opiskelijoille tarjotaan HYVY002 verkkokurssia 3(14) Opiskelijan Kompassi jatkokehittämisvaiheessa Kehittää JY:n opiskelijoiden käyttöön hyvinvointia edistävä, kustannustehokas ja matalan kynnyksen verkkointerventio, jonka tarkoituksena on edistää opiskelijoiden hyvinvointia. Opiskelijan kompassi ohjelmaa ryhdyttiin kehittämään psykologian laitoksella syksyn 2011 aikana Kokeiluversio valmistui alkuvuodesta 2012 ja sitä testattiin pilottitutkimuksella, johon osallistui 17 opiskelijaa. Syksyllä 2012 ja keväällä 2013 ohjelma tarjottiin opiskelijoille tuetussa muodossa (sisältäen henkilökohtaisen kontaktin (alku- ja lopputapaaminen) ja verkko-ohjelman, jolloin ohjelmaan osallistui 81 opiskelijaa. 32 tukihenkilöä tarjosi henkilökohtaista tukea. Keväällä 2014 Opiskelijan kompassi tarjottiin uudessa muodossa, jolloin tutkimukseen ilmoittautui 24 opiskelijaa. 16 tukihenkilöä tarjosi henkilökohtaista tukea. 4. kokeilu on käynnissä kevään 2015 aikana. Tuettuun interventioon osallistuu 13 opiskelijaa ja 6 tukihenkilöä. Tulevaa vuonna 2015: Tuettu interventio parhaillaan käynnissä Tuettu interventio tarjotaan kahdesti vuodessa, seuraava syksyllä 2015 Ohjelma ryhmämuodossa suomen ja englannin kielellä Ohjelma tarjotaan kv-opiskelijoille englanniksi syksystä 2015 alkaen ohjelmaa täydennetään uusilla osioilla Kompassin kieliversiot: Opiskelijan kompassi on käännetty yhden teeman osalta saksaksi ja siitä alkaa pilotti Erfurtin yliopiston kanssa kevään 2015 aikana Opiskelijan kompassi tullaan tarjoamaan kansainvälisille

5 opiskelijoille vuoden 2015 aikana. Englanninkielinen versio on parhaillaan työn alla Hyvikset: Ohjelman kehittäjät ovat kouluttamassa hyviksiä ja opiskelijan kompassin työkalut ovat hyvisten käytössä. Seuraavat koulutukset keväällä YTHS: Ohjelmaa esitelty YTHS:n työntekijöille vuosien aikana. Seuraavat esittelyt keväällä KEHITTÄMISTEEMA 1. OPISKELIJAHYVINVOINNIN PARANTAMINEN: ARVIOINTI JA TUTKIMUS 4(14) HYVIS- TOIMINTAMALLI Hyvinvointiohjaajat, hyvikset Hyvis-toiminnan merkityksen ja saavutettavuuden tutkiminen Hyvinvointiohjaukseen linkitettyä tutkimusta on tehty tähän mennessä hyvisten haastatteluiden, opiskelijapalautteiden ja Hyvisohjauksen raportoinnin avulla. Nämä ovat toimineet Hyvis-toiminnan kehittämisen tukena. Jatkossa tulemme tarkastelemaan Hyvistoiminnan merkitystä ja saavutettavuutta. Tutkimusta tehdään hyvis-toiminnan merkityksestä ja saavutettavuudesta yhdessä Erja Kautto-Knapen kanssa vuonna 2015 Hyvis-ohjaukseen hakeutumisen syyt: 1) Suurin osa hyvis-käynneistä ovat liittyneet opintojen suorittamiseen liittyviin ongelmiin 2) Toiseksi yleisintä ovat olleet mielenterveyteen liittyvät asiat 3) Kolmanneksi yleisintä olivat stressiin ja jaksamiseen liittyvät asiat Opiskelijapalautteet (n=32): - opiskelijoiden tilannetta oli auttanut eniten hyvikseltä saatu keskusteluapu ja toiseksi eniten hyvikseltä saadut käytännön ohjeet ja vinkit erilaisista auttajatahoista. - opiskelijat toivoivat, että hyvis-toiminta pysyisi jatkossakin matalan kynnyksen ohjauspalveluna ja että tiedotus olisi yliopiston sisällä tehokkaampaa Hyvisten haastattelut (n=38): - hyvis-toiminta on tuonut uudenlaista näkökulmaa omaan työnkuvaan ja tarjonnut välineitä opiskelijoiden hyvinvoinnin tukemiseen - hyvis-työn ennakoimattomuus ja joissakin tilanteissa riittämättömyyden tunne ovat hetkellisesti aiheuttaneet osalle kuormitusta - kokonaisuudessaan hyvis-toiminnan tukitoimet on koettu toimivina ja riittävinä

6 - vertaistuki on koettu erityisen tärkeänä - opiskelijoiden ohjausverkosto on koettu pääosin erittäin toimivana ja hyvikset ovat toiminnan kautta tulleet tietoisemmaksi eri ohjaustahojen ohjausvastuusta - suurin osa on kokenut hyvis-toimintaan varatun ajan (35 h) riittävänä - toimivana ratkaisuna on pidetty sitä, että jokaisella laitoksella on oma hyvis 5(14) HYVY001 Akateeminen opiskelukyky muutakin kuin pisteitä (2 op.) HYVY001-kurssista on kerätty tietoa liittyen sen osallistujamääriin, opiskelijoiden mahdollisiin ohjaustarpeisiin ja siihen, kuinka kurssi on tukenut opiskelijoiden opiskelukykyä. HYVY001 kurssipalaute k 2014 (n=177), - Opiskelijapalautteiden ensisijaisena tehtävänä on ollut kehittää kurssin sisältöjä ja käytänteitä - Palautteet lähetetty myös tiedoksi jokaisen ainelaitoksen johdolle HYVY002 Aikuisopiskelijan akateeminen opiskelukyky verkkokurssi (2 op.) HYVY002 kurssipalaute s 2014 (n=16) - Opiskelijapalautteiden ensisijaisena tehtävänä on ollut kehittää kurssin sisältöjä ja käytänteitä Opiskelijan Kompassi Tarkoituksena on arvioida intervention vaikutuksia, hyödyllisyyttä sekä käytettävyyttä. Erityisesti halutaan selvittää intervention vaikuttavuutta ja hyväksyttävyyttä opiskelijoiden kokemiin mielenterveyden ja opintoihin liittyviin ongelmiin. Syksyllä 2013 ja keväällä 2014 tehtiin vuoden seuranta, jolla haluttiin selvittää Kompassin pitkäaikaisia vaikutuksia. Opiskelijan Kompassin tutkimustyötä on osin rahoitettu Student Life kehittämisrahoituksella ja siinä on tehty useita opinnäytteitä, tieteellisiä julkaisuja ja konferenssiesityksiä. Aineistosta on myös tekeillä väitöskirjatutkimus. Tutkimustyö jatkuu.

7 KEHITTÄMISTEEMA 2. OSAAMISPERUSTAISEN OPISKELUN MENETELMIEN KEHITTÄMINEN TOIMINTO TAVOITE TOIMINTA TILANNE JA JATKOKEHITYS eportfolio jatkokehittämisvaiheessa Kehittää työväline opiskelun tavoitteiden jäsentämiseen ja siitä kertyvän osaamisen tunnistamiseen. Väline palvelee myös opiskelijan osaamisen esittelyä. Pedagogisten toimintamallien luominen sovelluksen integroimiseksi opetukseen ja ohjaukseen. eportfolio on oppijan ympäristö, joka tarjoaa rakenteen osaamisen kokoamiseen, tarkasteluun, kehittämiseen ja siitä kertomiseen. eportfolion toteutus on teknisesti helppokäyttöinen ja pedagogisesti ajanmukainen ja palaute on ollut myönteistä: ympäristö ei kuormita vaan tukee olemassa olevaa toimintaa sekä synnyttää uutta. Pedagogiikka ja pilotit Pilottilaitosten (kielet, musiikki) kanssa on yhteistyössä luotu kandidaatinportfoliomallit työskentelyn aloittamisesta ja sovelluksen käyttöönotosta prosessinohjaukseen ja arviointiin saakka. Ensimmäiset kandidaatinportfoliot valmistuvat keväällä Lisäksi lyhyempiä prosesseja on kokeiltu mm. Taikussa, humanistisen tiedekunnan jatko-opiskelijoilla ja hum tdk:n yhteisillä kursseilla. Sekä sovelluksen kehittämistyö että pedagoginen kehittäminen on tehty käyttäjälähtöisesti ja tiiviissä yhteistyössä opiskelijoiden ja henkilöstön kanssa. Teknisen toteutuksen on tehnyt IT-palveluiden Plonetiimi. Materiaalit ja toimintamallit ovat kaikkien nähtävillä eportfolio-blogissa ja niistä jalostetaan helppokäyttöinen ja informatiivinen verkkomateriaali sekä henkilöstön että opiskelijoiden käyttöön. 6(14) Sovelluksen toimivuuden, tarkoituksenmukaisuuden ja käytettävyyden arvioiminen ja kehittäminen käyttäjäpalautteen perusteella. Toiminnan laajentaminen yliopistolla. Henkilöstön tietoisuuden lisääminen ja Sovellus Prototyyppi 2012, tuotantoversio 2013, päivitys Lisäksi pienempiäkorjauksia ja päivityksiä. Parannuksia mm. käytettävyyteen, käyttäjälähtöisyyteen, ohjauksellisuuteen, (mm. osaamismatriisi), käyttötukeen (ohjeet), sekä kieliversioihin. Exportfunktio, joka mahdollistaa tietojen viennin Mahara-pohjaisiin portfoliojärjestelmiin. Käyttökokemusten karttuessa eportfoliota on täydennetty, toiminnallisuuksia lisätty ja käytettävyyttä parannettu. Toiminnan jalkauttaminen ja uudet toimintamallit Pilottikohteiden lisäksi eportfolio on käytössä mm. musiikin ja kasvatustieteen kv-maisteriohjelmissa (engl. kieliset materiaalit), terveystieteiden asiantuntijuuskursseilla ja kasvatustieteissä. Lisäksi se on esitelty mm. työelämäpalveluiden URA-kursseilla ja humanistisen tiedekunnan yhteisissä opinnoissa. eportfoliota on kokeiltu pienimuotoisesti myös jatko-opintojen ohjauksessa. Henkilöstön tietoisuus ja osaaminen eportfolio on työkaluna yliopistopedagogisissa opinnoissa. Tarkoituksena on sekä tarjota väline henkilöstön pedagogisen osaamisen kehittämiseen että lisätä henkilöstön ohjausosaamista. Sovellus on melko yksinkertainen ja tarkoituksenmukainen. Keväällä 2015 siitä korjataan muutama kehitystyön ohessa syntynyt ohjelmointivirhe, sekä rakennetaan jakamis- ja julkaisemistoiminnosta käyttäjälle yksinkertaisempi. Jatkon kannalta kriittistä on käyttöoikeuksien tarjoaminen alumneille ja esimerkiksi henkilöstölle sidoksissa IDM-kehitykseen. eportfolion käytön laajentamisen mallit yliopistolla ovat seuraavan toimintakauden agendalla. Tärkeä ratkaistava kysymys on käytön turvaaminen opiskelijoille myös valmistumisen jälkeen (ks. yllä). Tähänastinen toimintamalli YPE-opinnoissa ei ole

8 kouluttaminen käyttämään eportfoliota ohjauksen työvälineenä. eportfolio-seminaareja on järjestetty yhteistyössä ITpalveluiden kanssa keväällä 2014 ja Lisäksi eportfoliota on esitelty seminaareissa ja tapahtumissa yliopistossa ja sen ulkopuolella sekä HOPS-ohjaajien koulutuksessa. eportfoliota on esitelty Student Life laitoskierroksilla ja muissa laitostapaamisissa. täysin onnistunut, mutta eeducation -hanke (YPEe) 2015 antaa mahdollisuuden uudistaa rakenteita ja juurruttaa eportfolio paremmin osaksi toimintaa. Henkilöstön kouluttamiseen liittyvät toimintatavat ja mallit ovat fokuksessa tulevina vuosina. eportfoliosta viestitään jatkossa aktiivisesti myös verkossa. 7(14) Osaamista Opintojen Ohessa ja Skills Alongside Studies ohjelmat Kehitysvaihe: uudistusvaiheessa Tavoitteena on kehittää ja pilotoida opiskelijan osaamistietoisuutta ja työllistyvyyttä parantava malli, joka a) mahdollistaa opiskelijan opintojen ulkopuolella hankkiman osaamisen systemaattisen kehittämisen ja haltuunoton b) tunnustaa opiskelijan hankkiman osaamisen ja antaa siitä todistuksen. Suunniteltiin toimintamalli yhteistyössä Yliopistosta työelämään (ESR) hankkeen kanssa. Rakennettiin yhteistyöverkko alueen vapaaehtoistyötä tukeviin tahoihin, erityisesti järjestökenttään, sekä kaupungin yksiköihin. Pilotoitiin vuoden kestävä ohjelma sekä suomalaisille (OOO) että kvmaisteriohjelmien opiskelijoille (SAS) Pilottiohjelman suoritti loppuun neljä kotimaista ja kolme ulkomaista opiskelijaa. Seuraavat OOO/SAS-ohjelmat toteutettiin lukuvuonna tällöin yhteistyössä yliopiston työelämäpalveluiden kanssa. Sen suoritti 10 opiskelijaa (5+5). Mallia jatkokehitetään saatujen kokemusten pohjalta. Yhtenä vaihtoehtona on myös kehittää extracurriculum malleja yhteistyössä eri yksiköiden ja sidosryhmien kanssa. Ohjelmat toteutettiin vapaaehtoisina suorituksina ilman opintopisteitä. Opiskelijat saivat suoritetusta ohjelmasta erillisen Aino Award tunnustuksen. KEHITTÄMISTEEMA 2. ARVIOINTI JA TUTKIMUS eportfolio Osaamista Opintojen Ohessa ja Skills Alongside Studies eportfolion vaikutusten tutkiminen. Selvittää opiskelijoiden kokemat hyödyt ja oppiminen, saada Kehittämistyötä on tehty design-perustaisen tutkimuksen (designbased research, DBR) periaatteella. Aineistoa on käytetty sovelluksen kehittämiseen ja toimintamallien arvioimiseen. Ensimmäiset monivuotiset kandi- ja maisteri eportfoliopilotit tulevat päätökseen keväällä Toteutettiin kolmiosainen haastattelututkimus ensimmäiseen OOOohjelmaan osallistuneille (ohjelman aikana, ohjelman lopussa, sekä vuosi ohjelman jälkeen). Tutkijana KT Anne Virtanen, Tutkimusta eportfolion vaikutuksista tehdään yhdessä Leena Penttisen kanssa Saadun palautteen ja tutkimusten mukaan opiskelijat kokevat ohjelman suorituksen ja vertaistuen erittäin hyödylliseksi, motivaatiota lisääväksi ja tärkeitä

9 -ohjelmat palautetta ohjelman toimivuudesta sekä kehittämisideoita ohjelman kehittämiseen. Kasvatustieteen laitos. Tuloksista julkaistiin artikkeli (Penttinen, Virtanen, Ahola & Anttonen, 2014). Toteutettiin nettipohjainen kyselytutkimus ensimmäisen SAS-ohjelman suorittaneille kv-opiskelijoille sekä toiseen SAS-ohjelmaan osallistuneille kv-opiskelijoille. Tutkijana Phd Leasa Weimer, Koulutuksen tutkimuslaitos. työelämäverkostoja tuottavaksi. Opiskelijat, erityisesti kv-opiskelijat, kokivat, että ohjelma antaa heille erinomaisen keinon osallistua ja luoda työelämäpohjaisia kontakteja lähiympäristöön. Osa opiskelijoista hankki myös määräaikaisen työpaikan vapaaehtoistyöjaksonsa ansiosta. Mallia on kuitenkin syytä keventää ja monipuolistaa siten, että se on toteutettavissa suuremmille opiskelijaryhmille ja/tai itsenäisesti toteutettavana. Malli voidaan yhdistää osaksi pääaineopintoja, jolloin yhdistyvät tekemällä oppiminen yliopiston ulkopuolella ja työelämätaitojen kehittäminen. 8(14)

10 KEHITTÄMISTEEMA 3. OHJAUSTYÖN KÄYTÄNNÖT TOIMINTO TAVOITE TOIMINTA TILANNE JA JATKOKEHITYS HOPS-ohjauskoulutus Tavoitteena on tukea yksittäisen ohjaajan ohjausosaamista. Koulutus järjestettiin lv aikana. Hops-ohjauskoulutus koostui viidestä tapaamisesta Koulutukseen osallistui 16 henkilökunnan jäsentä Kouluttajana toimi Leena Penttinen - hops-ohjaajan tehtäväkenttä ja yhteistyöverkostot - ohjauskeskustelu hops-ohjauksen Tulevaa: jatkokehittämisvaiheessa työmenetelmänä Koulutusta tullaan tarjoamaan jatkossa - ryhmäohjaus ja vertaistuen hyödyntäminen hopsohjauksessa henkilökunnalle vuosittain - työelämänäkymiä opintojen suunnitteluun - ajankohtaista hops-ohjauksessa URAY001 VetoVoimaa vertaistukea ja - ohjausta (2 op.) Kehitysvaihe: kehittämisvaiheessa Ohjauksen kokonaissuunnitelma Kehitysvaihe: työstettävänä, tulossa kommentointivaiheeseen Opiskelun Taitokartta jatkokehittämisvaiheessa Koulutuksessa jäsennetään hopsohjaajan työkenttää ja tehtäviä. Koulutus antaa valmiuksia henkilökohtaisten ohjauskeskustelujen käymiseen sekä ryhmäohjaukseen hops-ohjauksen työvälineenä. Lisäksi perehdytään hopsohjauksen sisältöihin opintojen ja urasuunnittelun näkökulmasta. Tämän pohjalta tutustutaan Jyväskylän yliopiston omaan eportfolioon hopsohjauksen työvälineenä. Lisätä ymmärrystä ja tietämystä vertaistuesta ja -ryhmistä opintopoluilla, ryhmäilmiöistä ja ryhmänohjauksen työmenetelmistä ja -välineistä. Tavoitteena on, että yliopisto ottaa käyttöön ohjauksen kokonaisvaltaisen ohjausmallin. Yliopisto ottaa vastuuta tekemällä tietoiseksi ohjauksen eri toimijoiden ohjausvastuun ja työnjaon. Näin pystytään vähentämään työn päällekkäisyyttä ja selkeyttämään samalla ohjauksen asiantuntijuuden rajoja. Ohjauksen liittyviä palvelumuotoja monipuolistetaan, ohjauksen saatavuutta ja läpinäkyvyyttä parannetaan ja hyviä käytäntöjä levitetään. Tavoitteena kehittää ohjauksellinen työkalu, jossa opiskelija saa opintojensa alkuvaiheessa tietoa omista vahvuuksista ja kehittämisen kohteista oppijana. Erityisesti lukijana ja kirjoittajana. Koulutusta pilotoitiin tutor-opiskelijoilla kevään 2014-syksyn 2014 välisenä aikana. Ohjauksen kokonaissuunnitelman laadintaa varten on perustettu työryhmä. Opiskelun taitokartta kaikkien opiskelijoiden käytettävissä syksystä 2013 alkaen Taitokartan sisällöllisestä kehittämisestä ovat vastanneet Irma Kakkuri (erityispedagogiikan asiantuntija), Merja Almonkari (puheviestinnän asiantuntija, esiintymisjännitys) ja Marjaana Häkkinen (kirjoitusviestintä). Opiskelija saa itsearvioinnin jälkeen tietoa omista Koulutuksen suoritti 14 opiskelijatutoria Kouluttajina toimivat Leena Penttinen, Merja Almonkari ja Hanna Laitinen Valmisteltu ohjauksen kokonaissuunnitelma viimeistellään syksyn 2015 aikana. Taitokartan itsearviointiin on vastannut 617 opiskelijaa. Vuonna 2015 Opiskelun taitokartan käytettävyyttä pyritään edistämään yhdessä ITpalveluiden kanssa. 9(14)

11 vahvuuksista ja kehittämisen kohteista oppijana, lukijana ja kirjoittajana. Vastausten perusteella opiskelija saa myös vinkkejä lukemisen sujuvoittamiseksi, kirjoittamistaitojen kehittämiseksi ja esiintymisjännityksen purkamiseksi. KEHITTÄMISTEEMA 3. ARVIOINTI JA TUTKIMUS HOPS-ohjauskoulutus URAY001 VetoVoimaa vertaistukea ja - ohjausta (2 op.) Ohjauksen kokonaissuunnitel-ma Opiskelun Taitokartta Kokemusten ja palautteiden kautta koulutuksen sisältöjä kehitettiin ja osaamistavoitteet määriteltiin. Kokemusten ja palautteiden kautta kurssin sisältöjä kehitettiin ja osaamistavoitteet määriteltiin. Ei arviointia/arvioidaan tarvittaessa myöhemmin. Tällä hetkellä aineistoa ei ole vielä käytetty tutkimukselliseen tarkoitukseen, mutta sen avulla on kehitetty opetusta (esiintymisvarmuuden-kurssi). 10(14) Alue, jolla opiskelun taitokarttaa olisi tarkoitus jatkokehittää, on motivaation kartoittaminen ja opiskelijan toimintatavat vaativissa, stressaavissa, tai epäonnistumisen tilanteissa. Samalla kehitetään opiskelijan saamaa palautejärjestelmää. Tämän aikataulutus sijoittuu vuodelle 2015.

12 KEHITTÄMISTEEMA 4.OPISKELUN SAAVUTETTAVUUS JA ESTEETTÖMYYS TOIMINTO TAVOITE TOIMINTA TILANNE JA JATKOKEHITYS Verkkotentti Kehitysvaihe: käyttöönotto- ja testausvaiheessa Esteetön opiskelu Jyväskylän yliopistossa jatkokehittämisvaiheessa Luoda tekniikaltaan ja pedagogiikaltaan uudenlainen tenttimuoto, joka mahdollistaa tentin suorituksen verkon avulla paikasta riippumatta. Tavoitteena on lisätä opintojen joustavuutta ja saavutettavuutta. Tenttikysymykset ovat soveltavia ja opiskelijalla on kaikki aineisto käytettävissään. Tenttiaika on rajattu, joten opiskelijalla tulee olla kurssin tieto omaksuttuna hyvin jo ennen tenttiä. Vastaukset palautetaan plagioinnintarkistuksen kautta. Vahvistaa ja tukea esteettömyysteeman huomioimista yliopistolla ja huomioida teemaa yliopiston Student Life kehitystyössä. Verkkotentin suunnittelu ja toteutus tehtiin yhteistyössä IT-palveluiden (verkkotekniikka) ja Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksen (tenttipedagogiikka ja ohjeistus) kanssa. Tekniikan suunnittelussa tarkasteltiin eri toteutusvaihtotehtoja autentikoinnin ja tietosuojan osalta. Tekniikkaa on testattu esteettömyyden osalta (näkörajoitteiset opiskelijat). Osallistuttu esteettömyystyön suunnitteluun Esteetön yliopisto suunnitteluryhmässä. Hankittu yliopiston kirjaston työpisteisiin suurennusohjelma ja puheohjelma näkövammaisille opiskelijoille. Osallistuttu yksilölliset opintojärjestelyt - toimenpidemallin kehittämiseen erityispedagogiikan ja esteettömyyden asiantuntijoiden kanssa. Verkkotenttivalmius avattiin yliopiston Koppaan elokuussa 2014 ja verkkotentin Koppa on testikäytössä. Verkkotentin tekninen viimeistely ja testaus on viivästynyt, mutta se tullaan tekemään ensi tilassa. Seuraavana vaiheena on opetushenkilöstön valmennus ja käyttöönoton valmistelu, jolle on asetettu tavoitteeksi syyslukukauden 2015 alku. Käytön yhteydessä on tavoitteena toteuttaa käyttäjäpalautearviointia (opiskelijat, opettajat) sekä teknisen toteutuksen että pedagogiikan osalta. Työ jatkuu tiiviissä yhteistyössä. 11(14) Navi nettipohjainen yliopiston tilojen Helpottaa erityisesti uusia opiskelijoita ja vierailijoita löytämään yliopiston opetus- Yhteinen yliopisto hanke valmisteltiin yhteistyössä Strategisen kehittämisen, Kielikeskuksen ja ylioppilaskunnan kanssa syksyllä 2014opiskelun saavutettavuutta ja esteettömyyttä kehittävä kehittämishanke Suomen ylioppilaskuntien liiton (SYL) organisoimassa valtakunnallisessa Tulevaisuuden yliopisto -kokonaisuudessa (tulevaisuudenyliopisto.fi). Se koostuu viidestä osateemasta: A. Fyysisten ympäristöjen esteettömyys B. Opinnot ja osallistuminen yhteisöön C. Rohkaiseva opiskelu- ja ohjausilmapiiri D. Opiskelun ja ohjauksen saavutettavuus E. Oppimisvaikeuksien huomioon ottaminen Sovelluksen testiversio toteutettu IT-palveluiden toimesta ja tilapalveluiden tuella. Hankkeen toteutussuunnittelu aloitettiin vuoden 2015 alussa. Hankkeen toteutussuunnitelma on vuosille Hanke on laaja ja sen toteutus edellyttää monialaista yhteistyötä yliopiston sisällä. Työ nivoutuu vahvasti rehtorin kesäkuussa 2014 tekemään Esteetön opiskelu Jyväskylän yliopistossa päätökseen. Testikäyttöversio on käytettävissä osoitteessa

13 karttaopastus mobiililaitteille testaus- ja käyttöönottovaiheessa ym. tiloja eri kampuksilla. Luoda tätä varten nettipohjainen mobiilisovellus, jonka avulla henkilö löytää etsimänsä tilan sijainnin ja saa reittiohjeistuksen sinne sen hetkisestä sijaintipaikastaan. KEHITTÄMISTEEMA 4. ARVIOINTI JA TUTKIMUS Verkkotentti Esteetön opiskelu Jyväskylän yliopistossa Navi nettipohjainen yliopiston tilojen karttaopastus mobiililaitteille Tavoitteena on tutkia verkkotenttitekniikan käytettävyyttä sekä arvioida sen käyttökelpoisuutta eri tyyppisissä tenteissä. Omat ja muualla saadut kokemukset verkkotentin käytöstä (esim. HY ja JY avoin yliopisto) ovat lupaavia. Tavoitteena on aktivoida ja tukea yliopiston asiantuntijoita osallistumaan tutkimuspanoksillaan osaksi oppimisympäristöjen ja menetelmien esteettömyyskehitystä. Toteutusta ja käyttöönottoa hidastivat työruuhka, tietoturvatekijät (eräät riskialttiit varastotilat) ja Korpin kartta-aineistojen vanhenneet tiedot. Viimeistely ja laaja käyttöönotto toteutetaan yhteisyössä ITpalveluissa. 12(14)

14 KEHITTÄMISTEEMA 5.VAIKUTTAVUUS JA YHTEISTYÖ LÄHIALUEELLA TOIMINTO TAVOITE TOIMINTA TILANNE JA JATKOKEHITYS Yhteistyöverkostot ja hankekehitys Kehitysvaihe: pysyvä jatkokehittämisvaihe essa Rakentaa yhteistyöverkostoa alueelle, jonka avulla lisätään opiskelijoiden työelämäverkottumista, osallisuutta ja sitoutumista lähialueelle opintojen aikana. Tavoitteena on vahvistaa opiskelijoiden kiinnittymistä yliopistoyhteisöön ja alueelle sekä parantaa heidän työllistyvyyttään. KEHITTÄMISTEEMA 5. ARVIOINTI JA TUTKIMUS Yhteistyöverkostot ja hankekehitys Osallistuttu Kansalaistoiminnankeskus ja oppilaitosyhteistyö työryhmään, jonka kautta käynnistetty ja toteutettu ESRhankehakemus yhteistyössä alueen korkeakouluyhteistyönä (JY, HUMAK, JAMK). GeroCenter -yhteistyö: Osaamista Opintojen Ohessa rinnakkaisopintosuunnitelmaan liittyen kehitetty yhteistyömallia GeroCenter-säätiön kanssa, jonka avulla yhdistetään opiskelijatoiminta vanhustyöhön. Oltu mukana GeroCenterin tekemää hankerahoitushakemusta Raha-automaattiyhdistykselle. KYTKE (Korkeakoulut ja yhteisöt Keski-Suomessa); ESRhakemus on rahoittajan käsiteltävänä (jätetty ). Hankkeen tavoitteena on luoda alueellinen yhteistyömalli, joka kytkee yhteen korkea-asteen koulutuksen, opiskelijat ja alueen kolmannen sektorin toimijat. Mallia testataan kolmen pilotin avulla. Mukana ovat myös järjestötoimijat (Keski- Suomen Yhteisöjen tuki ry. ja Jyväskylän kaupungin kaupunkikehitys. GeroCenter-yhteistyö jatkuu uuden kehittämishankkeen suunnittelulla. Haettavaan KYTKE-hankkeeseen on suunniteltu tutkimusosio, jonka toteuttaa yhteistuntatieteen ja filosofian laitos. 13(14) Uudessa GeroCenterin kanssa haettava hanke sisältää erillisen arviointiosuuden. STUDENT LIFE VIESTINTÄ TOIMINTO TAVOITE TOIMINTA TILANNE JA JATKOKEHITYS Toimintamallin jäsentyminen ja olemuksen kiteytyminen osin kehittämisvaihees-sa Toimintakauden aikana on pyritty jäsentämään Student Life kokonaisuutta, kiteyttämään sen identiteettiä ja toimintamalleja. Student Life valittiin yliopiston vapaaehtoiseksi laatuauditointikohteeksi. Itsearviointi keväällä 2014 auttoi kiteyttämään toimintaperiaatteita ja jäsentämään kokonaisuutta, mikä antaa hyvää pohjaa myös viestinnälle. On tärkeää, että Student Life ymmärretään JY:n tavaksi toimia, eikä hankkeeksi tai projektiksi. Toisaalta Student LIfen osana tehdään kehittämistyötä, jonka näkyvyys on sekin tärkeää. Tunnettuus yliopistolla, osallistaminen ja Toimintakauden alussa Student Life oli toimintamallina nuori ja sen tunnettuus varsin heikkoa. Tavoitteena on ollut sisäisen tunnettuuden lisääminen sekä Tärkein Student Life viestinnän kanava on kontekstuaalinen ja verkostomainen toiminta. Järjestettiin opiskelukykyteemaan keskittynyt Tenho- Jatkossa haetaan uusia tapoja osallistaa opiskelijoita, lisätä tunnettuutta ja saada opiskelijoilta syötteitä kehittämisen pohjaksi. Kevään 2015 Mylläys-seminaarin lisäksi tutkitaan mahdollisuutta käyttää Ideaikkuna-työkalua opiskelijalähtöisen

15 vuorovaikutteisuus jatkokehittämisvaihe essa henkilöstön että opiskelijoiden parissa. seminaari. 2013/2014 taitteessa SL-tiimi kiersi kaikki ainelaitokset ja syksyllä 2014 tapasimme ainejärjestöjen edustajia. JYYn kanssa tapaamme säännöllisesti ja olemme olleet mukana järjestämässä seminaareja ja tapahtumia. palvelumuotoilun apuna. Yammer-viestintäympäristön käyttöönotto keväällä 2015 saattaa tuoda uusia mahdollisuuksia vuorovaikutteisuuteen. Perustettu avoimet Student Life ja eportfolio ryhmät. Hyvistoiminta ja eportfolio ovat tärkeitä viestinnän ja näkyvyyden kanavia. Näkyvyys verkossa jatkokehittämisvaiheessa Student Lifen verkkonäkyvyyden kehittäminen koettiin tärkeäksi. Keväällä 2013 toteutettiin Student Life verkkosivusto, joka toimii sekä opiskelijalähtöisenä, ohjausta ja tukea laajasti kokoavana, teemoitettuna tietopakettina, että Student Life toiminnan ja kehittämishankkeiden esittelyn paikkana. Student Life logo on näkyvissä kaikilla yliopiston pääsivuilla ja se on linkki Student Life sivustolle. Vuorovaikutteisen ja osallistavan verkkoviestinnän mahdollisuuksia tarkastellaan myös jatkossa. 14(14) Student Life toimintaa on tehty näkyväksi verkossa mm. osallistumalla sosiaalisen median intressiyhteisöjen keskusteluihin Facebookissa, jakamalla materiaalia mm. Slidesharessa ja Twitterissä, sekä eportfolio-blogin kautta. Muuta Toimintaa on tehty näkyväksi yliopiston ulkopuolella erilaisissa seminaareissa, konferensseissa ja tapahtumissa. Lisäksi on julkaistu artikkeli Opiskelijatutkimuksen vuosikirjassa. Raportti päättyy tähän.

Student Life kokonaisuus Jyväskylän yliopistossa

Student Life kokonaisuus Jyväskylän yliopistossa Student Life kokonaisuus Jyväskylän yliopistossa tavoitteena on luoda optimaaliset edellytykset akateemiselle opiskelulle ja siinä tapahtuvalle oppimiselle sekä tukea myös muilla tavoin opiskelijoiden

Lisätiedot

yhdessä opiskelijan asialla

yhdessä opiskelijan asialla yhdessä opiskelijan asialla Student Life: Jyväskylän yliopiston (uniikkius)» kehittämistyö (prosessimaisuus)» yhteiseksi (laaja-alaisuus)» toimintatavaksi (läpäisevyys) mikä huomioi opiskelijan kokonaisvaltaisesti.

Lisätiedot

Opiskelijaelämän kuopat ja henkilökohtainen opinto-ohjaus tukitoimena

Opiskelijaelämän kuopat ja henkilökohtainen opinto-ohjaus tukitoimena Opiskelijaelämän kuopat ja henkilökohtainen opinto-ohjaus tukitoimena Katja Munter Kehittäjä, lehtori HUMAK / Preventiimi Sivu 1 1. Opiskelijan terveys & voimavarat 2. Opiskelutaidot OPISKELUKYKY 4. Opiskeluympäristö

Lisätiedot

OPS-seminaari: Korkeakouluopiskelijoiden hyvinvointi. Hanna Laitinen, yliopistonopettaja Psykologian laitos

OPS-seminaari: Korkeakouluopiskelijoiden hyvinvointi. Hanna Laitinen, yliopistonopettaja Psykologian laitos OPS-seminaari: Korkeakouluopiskelijoiden hyvinvointi Hanna Laitinen, yliopistonopettaja Psykologian laitos Jyväskylän yliopiston linjaukset opetussuunnitelmiin ja opetusohjelmiin lukuvuosille 2017-2020

Lisätiedot

Ensimmäisen opiskeluvuoden merkitys Koulutuspäivä 28.5.2012 Minna Kaartinen-Koutaniemi

Ensimmäisen opiskeluvuoden merkitys Koulutuspäivä 28.5.2012 Minna Kaartinen-Koutaniemi Ensimmäisen opiskeluvuoden merkitys Koulutuspäivä 28.5.2012 Minna Kaartinen-Koutaniemi Erilaiset opiskelijaryhmät Uudet uudet Vanhat uudet, esim. alan vaihtajat Maisterivaiheen uudet Maisterivaiheen vanhat

Lisätiedot

Opiskelukyvyn edistämisen suositukset korkeakouluille

Opiskelukyvyn edistämisen suositukset korkeakouluille Opiskelukyvyn edistämisen suositukset korkeakouluille Suomen ylioppilaskuntien liitto Johanna Kujala, Projektipäällikkö Kyky-projekti, Campus Conexus II johanna.kujala@syl.fi 044 7800 229 Opiskelukykysuositukset

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

korkeakoulut ja yhteisöt Keski-Suomessa

korkeakoulut ja yhteisöt Keski-Suomessa KYTKE korkeakoulut ja yhteisöt Keski-Suomessa KYTKE lyhyesti Toteuttamisaika: 1.8.2015-30.6.2017 Päätavoite: korkeakouluopiskelijoiden työelämävalmiuksien kehittäminen yhdistysyhteistyöllä Muita tavoitteita:

Lisätiedot

Sosiaalinen media kivi- ja teräsrakentamisen ammatillisessa koulutuksessa

Sosiaalinen media kivi- ja teräsrakentamisen ammatillisessa koulutuksessa Sosiaalinen media kivi- ja teräsrakentamisen ammatillisessa koulutuksessa 1- vaihe Tammi 2010 touko 2011, toteutuma sekä 2-vaiheen suunnitelma Raahen ammattiopisto Aija Keski-Korsu Sisältö Osallistuminen

Lisätiedot

Tavoitteena on luoda mahdollisimman hyvät yhteiskunnalliset edellytykset ja olosuhteet vapaaehtoistoiminnalle.

Tavoitteena on luoda mahdollisimman hyvät yhteiskunnalliset edellytykset ja olosuhteet vapaaehtoistoiminnalle. ntästrategia Vuosikokous 25.11.2014 Kansalaisareenan viestintästrategia tukee järjestöstrategiaa. Toiminnan osa-alueet on käsitelty viestintästrategiassa erikseen. Osa-alueisiin panostetaan toimintasuunnitelman

Lisätiedot

KOULUTUKSEN ARVIOINTI ALUEEN NÄKÖKULMASTA

KOULUTUKSEN ARVIOINTI ALUEEN NÄKÖKULMASTA KOULUTUKSEN ARVIOINTI ALUEEN NÄKÖKULMASTA Helena Rasku-Puttonen Karvin kuulemiskierros KARVIn laatutunnus myönnetty Jyväskylän yliopistolle Mistä kertoo? Jyväskylän yliopistossa on vahva jatkuvan kehittämisen

Lisätiedot

Valmis tutkinto työelämävalttina - VALTTI. Toimenpiteet ja toiveet Oulun seudun ammattikorkeakoulu, Diakonia ammattikorkeakoulun Oulun yksikkö

Valmis tutkinto työelämävalttina - VALTTI. Toimenpiteet ja toiveet Oulun seudun ammattikorkeakoulu, Diakonia ammattikorkeakoulun Oulun yksikkö Valmis tutkinto työelämävalttina - VALTTI Toimenpiteet ja toiveet Oulun seudun ammattikorkeakoulu, Diakonia ammattikorkeakoulun Oulun yksikkö PROJEKTISTA TIEDOTTAMINEN Kuusi yksikköä (15.4 Raahen tekniikan

Lisätiedot

25.-26.5.2010. LitM, opinto-ohjaaja Riitta Aikkola

25.-26.5.2010. LitM, opinto-ohjaaja Riitta Aikkola 25.-26.5.2010 LitM, opinto-ohjaaja Riitta Aikkola Opintojen edistäminen VAMK tiedote 24.1.2010 Suomen ylioppilaskuntien liitto ry:n hallitusvastaavan Hannu Jaakkolan artikkelista Korkeakoulujen on varmistettava,

Lisätiedot

Moderni baari kansainvälisessä virtuaalimaailmassa

Moderni baari kansainvälisessä virtuaalimaailmassa Moderni baari kansainvälisessä virtuaalimaailmassa Mikä hanke Opetushallituksen ja Rovaniemen koulutuskuntayhtymän rahoittama hanke Tieto- ja viestintätekniikkaa hyödyntämällä kehittää ja monipuolistaa

Lisätiedot

Valtti - Valmis tutkinto työelämävalttina

Valtti - Valmis tutkinto työelämävalttina Valtti - Valmis tutkinto työelämävalttina Toteutusaika 1.10.2008 31.12.2011 Valtakunnallinen kehittämisohjelma TL 2: Työllistymisen ja työmarkkinoilla pysymisen edistäminen sekä syrjäytymisen ehkäiseminen

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty

Lisätiedot

Verkkoviestintäkartoitus

Verkkoviestintäkartoitus Verkkoviestintäkartoitus 9.2.2015 Minna Helynen minna.helynen@tampere.fi http://www.tyollisyysportti.fi/seutunuotta https://www.facebook.com/seutunuotta @seutunuotta http://takuullatekemista.blogspot.fi/

Lisätiedot

Centria ammattikorkeakoulu www.centria.fi

Centria ammattikorkeakoulu www.centria.fi Hankkeen tiedot Projektin nimi: Keskipohjalainen koulutusväylä Kohdealue: Kokkolan ja Kaustisen seudut Päättymisaika: 6/2014 Toteuttaja: Centria ammattikorkeakoulu Osatoteuttajat: Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Ympärivuotinen opiskelu ja koulutuksen strateginen suunnittelu TYÖPAJA 3, YHTEENVETO 16.-17.9.2014

Ympärivuotinen opiskelu ja koulutuksen strateginen suunnittelu TYÖPAJA 3, YHTEENVETO 16.-17.9.2014 Ympärivuotinen opiskelu ja koulutuksen strateginen suunnittelu AMK-KOULUTUKSESTA JA PEDAGOGISESTA KEHITTÄMISESTÄ VASTAAVIEN VARAREHTOREIDEN TYÖPAJA TYÖPAJA 3, YHTEENVETO 16.-17.9.2014 Työpajan osallistujat

Lisätiedot

ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI

ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI ALVA yhteistyöryhmä ALVA hanke alueelliset ja valtakunnalliset verkostot riitta.prittinen-maarala@rko.fi puh. 050 4691 946

Lisätiedot

Opinto-ohjaaja ohjauksen kehittäjänä ja koordinaattorina Luksiassa

Opinto-ohjaaja ohjauksen kehittäjänä ja koordinaattorina Luksiassa Opinto-ohjaaja ohjauksen kehittäjänä ja koordinaattorina Luksiassa Opinto-ohjaajien ja ryhmänohjaajien tehtävänkuvien, yhteistyön ja työnjaon kehittäminen Yhdessä-hankkeen loppuseminaari 7.11.2014 Opinto-ohjaaja

Lisätiedot

LUKIOVIERAILUT 2016 Jyväskylän ammattikorkeakoulu & Jyväskylän yliopisto

LUKIOVIERAILUT 2016 Jyväskylän ammattikorkeakoulu & Jyväskylän yliopisto LUKIOVIERAILUT 2016 Jyväskylän ammattikorkeakoulu & Opiskelijalähettiläät ja vertaistutorit presents Opiskelemaan korkeakouluun Opiskelu yliopistossa ja ammattikorkeakoulussa on joissain suhteissa erilaista.

Lisätiedot

OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA

OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA Mikkelin ammattikorkeakoulun pedagogisen strategian mukaan ohjauksen tavoitteena on edistää opiskelijoiden sitoutumista opiskeluunsa, tukea

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

Ohjaus Tampereen yliopistossa. Opetusneuvoston Strategiset rastit seminaari 28.9.2011 klo 13.00-16.00 Pinni B1096

Ohjaus Tampereen yliopistossa. Opetusneuvoston Strategiset rastit seminaari 28.9.2011 klo 13.00-16.00 Pinni B1096 Ohjaus Tampereen yliopistossa Opetusneuvoston Strategiset rastit seminaari 28.9.2011 klo 13.00-16.00 Pinni B1096 1 Iltapäivän kulku Miksi ohjauksen kokonaissuunnitelma? Opetuksen kehittämispäällikkö Markku

Lisätiedot

Lukio-opintojen säädöstaustaa

Lukio-opintojen säädöstaustaa Lukio-opintojen säädöstaustaa Marjaana Manninen KONSTIT hanke 2009 Lukiodiplomit verkkoon paja Osaamisen ja sivistyksen asialla LUKIOKOULUTUKSEN SÄÄTELYJÄRJESTELMÄ Lukiolaki Yleiset valtakunnalliset tavoitteet

Lisätiedot

Sulautuva ohjaus ja neuvonta opiskelijan tueksi

Sulautuva ohjaus ja neuvonta opiskelijan tueksi Sosiaalinen media koulutuksen tiedotuksessa, neuvonnassa ja ohjauksessa 30.8.2010 Sulautuva ohjaus ja neuvonta opiskelijan tueksi Tiina Pyrstöjärvi ja Leila Saramäki Koulutus- ja kehittämispalvelu Aducate,

Lisätiedot

Sulautuva ohjaus oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa

Sulautuva ohjaus oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa Opintoasiain ja Peda forum päivät 2011, 23.8.2011 Työpaja 3 Sulautuva ohjaus oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa Tiina Pyrstöjärvi ja Leila Saramäki Koulutus ja kehittämispalvelu Aducate, Avoin yliopisto

Lisätiedot

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017 TOIMINTASUUNNITELMAN TAUSTAT Luova ja energinen taideorganisaatio edellyttää kirjastoa, joka elää innovatiivisesti ajassa mukana sekä huomioi kehysorganisaationsa ja sen edustamien taiteen alojen pitkän

Lisätiedot

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Tiedotussuunnitelma Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 1. Lähtökohdat... 2 2. Tiedottamisen tarpeet... 2 3. Tiedottamisen tavoitteet... 2 4. Sisäinen tiedotus... 3 5. Ulkoinen

Lisätiedot

Tarvittavan ammattitaidon hankkimisen henkilökohtaistaminen

Tarvittavan ammattitaidon hankkimisen henkilökohtaistaminen Tarvittavan ammattitaidon hankkimisen henkilökohtaistaminen Luokka Prosessin tarkoitus Prosessin omistaja Prosessin asiakkaat ja sidosryhmät Prosessin asiakastarpeet ja -odotukset Prosessin lähtötilanne

Lisätiedot

DigiOpit - verraten hyvää. Lahden diakonian instituutti Anne-Maria Karjalainen aikuiskoulutusvastaava anne-maria.karjalainen@dila.

DigiOpit - verraten hyvää. Lahden diakonian instituutti Anne-Maria Karjalainen aikuiskoulutusvastaava anne-maria.karjalainen@dila. DigiOpit - verraten hyvää Lahden diakonian instituutti Anne-Maria Karjalainen aikuiskoulutusvastaava anne-maria.karjalainen@dila.fi 044-713 2323 Lahden diakonian instituutti on ammattioppilaitos keskellä

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän tieto- ja viestintätekniikan (TVT) strategia

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän tieto- ja viestintätekniikan (TVT) strategia Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän tieto- ja viestintätekniikan (TVT) strategia työkappale 20.5.2011 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 Tieto- ja viestintätekniikka oppimisessa... 1 2 KPEDUn tieto- ja viestintätekniikan

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Nuorten aikuisten osaamisohjelma Satakuntalaisia kokemuksia Työseminaari II, Jyväskylä 25.10.2013

Nuorten aikuisten osaamisohjelma Satakuntalaisia kokemuksia Työseminaari II, Jyväskylä 25.10.2013 Koulutusjohtaja Pauli Kamppi Nao-koordinaattori Jonna Malmivuori Nuorten aikuisten osaamisohjelma Satakuntalaisia kokemuksia Työseminaari II, Jyväskylä Alueellista yhteistyötä Alueellinen yhteistyöryhmä

Lisätiedot

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Fasilitointi: Kati Korhonen-Yrjänheikki, TEK; Dokumentointi työpajassa: Ida Mielityinen, TEK; Fläppien dokumentointi tulosraporttia varten:

Lisätiedot

Monitieteinen työelämäprojekti työelämävalmiuksia ja yhteiskunnallista vuorovaikutusta

Monitieteinen työelämäprojekti työelämävalmiuksia ja yhteiskunnallista vuorovaikutusta Monitieteinen työelämäprojekti työelämävalmiuksia ja yhteiskunnallista vuorovaikutusta Mikko Vesisenaho (JY / Agora Center), Juho Heikkinen (JY / Agora Center & TTL) & Ville Isomöttönen (JY /TTL) http://agoracenter.jyu.fi

Lisätiedot

Opiskelukykyä tukeva kurssi eläinlääketieteilijöille

Opiskelukykyä tukeva kurssi eläinlääketieteilijöille Opiskelukykyä tukeva kurssi eläinlääketieteilijöille Mirja Ruohoniemi, pedagoginen yliopistonlehtori, Eläinlääketieteellinen tiedekunta, Helsingin yliopisto Riitta Salomäki, osastonhoitaja, YTHS Idea Eläinlääketieteellisen

Lisätiedot

Tutkimusperusteinen käytännönopetus Lapissa

Tutkimusperusteinen käytännönopetus Lapissa Tutkimusperusteinen käytännönopetus Lapissa Sosnetin kevätseminaari, Jyväskylä 2014 Marjo Romakkaniemi, yliopistonlehtori Sanna Väyrynen, professori (ma.) Alustuksen rakenne Tarkastelemme tutkimusperusteista

Lisätiedot

Kirje 05.10.2015. Valtionavustukset nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimeenpanemiseksi 2015 ja 2016

Kirje 05.10.2015. Valtionavustukset nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimeenpanemiseksi 2015 ja 2016 Kirje OKM/64/592/2015 05.10.2015 Jakelussa mainituille Viite Asia Valtionavustukset nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimeenpanemiseksi 2015 ja 2016 Opetus- ja kulttuuriministeriö on vuonna

Lisätiedot

Verkko-ohjaaja verkko- ja etäohjauspalvelut opintojen tukena ESR-hanke, 2015-2017 OULUN AMMATTIKORKEAKOULU

Verkko-ohjaaja verkko- ja etäohjauspalvelut opintojen tukena ESR-hanke, 2015-2017 OULUN AMMATTIKORKEAKOULU Verkko-ohjaaja verkko- ja etäohjauspalvelut opintojen tukena ESR-hanke, 2015-2017 OULUN AMMATTIKORKEAKOULU Tukena kampuksella ja verkossa. Verkkoviestinnän välineet osaksi opintojen ohjausta ja neuvontaa.

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

Tutkimushavaintoja kahdesta virtuaaliympäristöstä

Tutkimushavaintoja kahdesta virtuaaliympäristöstä Tutkimushavaintoja kahdesta virtuaaliympäristöstä Haasteita ja mahdollisuuksia uusiin toimintatapoihin 8.2.2008 Eija Korpelainen ja Meri Jalonen TKK, Työpsykologian ja johtamisen laboratorio Esityksen

Lisätiedot

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Juho Tiili, Markus Aho, Jarkko Peltonen ja Päivi Viitaharju n koulutusyksikössä opetusta toteutetaan siten, että saman opintokokonaisuuden opintojaksot

Lisätiedot

Yliopiston hallinto, säännöt ja muuta kopon arkea

Yliopiston hallinto, säännöt ja muuta kopon arkea Yliopiston hallinto, säännöt ja muuta kopon arkea Koposektorikoulutus Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta Järjestöseminaari 2.2.2013 Jenna Anttonen, Antti Seppänen & Maria Rytkönen Sisältö Osa I Verkko,

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus ja sen ajankohtaiset haasteet

Ammatillinen koulutus ja sen ajankohtaiset haasteet Ammatillinen koulutus ja sen ajankohtaiset haasteet Yhdessä koulutustakuuseen - hankkeen avausseminaari 22.4.2015 Sirkka-Liisa Kärki Yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Ammatillinen

Lisätiedot

5.21.1. Opinto-ohjaus Perusaste Soveltavat kurssit (Koulukohtaiset kurssit) Koulukohtaiset ohjauskurssit arvioidaan suoritusmerkinnällä S.

5.21.1. Opinto-ohjaus Perusaste Soveltavat kurssit (Koulukohtaiset kurssit) Koulukohtaiset ohjauskurssit arvioidaan suoritusmerkinnällä S. 5.21.1. Opinto-ohjaus Perusaste Soveltavat kurssit (Koulukohtaiset kurssit) Koulukohtaiset ohjauskurssit arvioidaan suoritusmerkinnällä S. 1. Opinto-ohjaus 1 (opo1) saa perusasteen opintojen aloittamiseen

Lisätiedot

Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola 17.11.2010

Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola 17.11.2010 Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä Maija Innola 17.11.2010 Ulkomaisten opiskelijoiden määrä kasvanut suomalaisissa korkeakouluissa Vuonna 2009 ulkomaisia

Lisätiedot

OSALLISENA METROPOLISSA DRAAMAN JA SOVELTAVAN TEATTERIN MENETELMIEN MAHDOLLISUUDET

OSALLISENA METROPOLISSA DRAAMAN JA SOVELTAVAN TEATTERIN MENETELMIEN MAHDOLLISUUDET OSALLISENA METROPOLISSA DRAAMAN JA SOVELTAVAN TEATTERIN MENETELMIEN MAHDOLLISUUDET Yli vuoden kansalaisnavigoinnin jälkeen on hyvä koota yhteen tähänastisia kokemuksia draaman ja soveltavan teatterin mahdollisuuksista.

Lisätiedot

Pohjoisen puolesta maailmaa varten. l apin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta

Pohjoisen puolesta maailmaa varten. l apin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta Pohjoisen puolesta maailmaa varten l apin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta pohjoisen puolesta Kasvatuksen ja koulutuksen pohjoiset maisemat piirtyvät eteesi Lapin yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnassa.

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan toisen asteen. yhteistyöstrategia 2015-2020

Keski-Pohjanmaan toisen asteen. yhteistyöstrategia 2015-2020 Keski-Pohjanmaan toisen asteen yhteistyöstrategia 2015-2020 Taustaa Toisen asteen koulutuksen järjestäjien välinen yhteistyö on saanut alkunsa jo 1990-luvulla toteutetun nuorisoasteen koulutuskokeilun

Lisätiedot

Uraohjaus joustavasti toiselta asteelta ammattikorkeakouluun -projekti 1.1.2011 31.12.2012

Uraohjaus joustavasti toiselta asteelta ammattikorkeakouluun -projekti 1.1.2011 31.12.2012 Uraohjaus joustavasti toiselta asteelta ammattikorkeakouluun -projekti 1.1.2011 31.12.2012 Tavoite Kehittää toiselta asteelta ammattikorkeakouluun tapahtuvan siirtymävaiheen sujuvuutta Ohjaus Ura- ja jatko-opintosuunnittelu

Lisätiedot

Eväitä opintojen sujumiseen, opintojen suunnittelu ja esteettömyys opiskelussa. Opintopsykologi Katri Ruth

Eväitä opintojen sujumiseen, opintojen suunnittelu ja esteettömyys opiskelussa. Opintopsykologi Katri Ruth Johdatus akateemisiin opintoihin 2011 Eväitä opintojen sujumiseen, opintojen suunnittelu ja esteettömyys opiskelussa. Opintopsykologi Katri Ruth Tervetuloa opiskelijaksi! Opintopsykologi Katri Ruth MIKÄ

Lisätiedot

Laajennetun työssäoppimisen kokeiluhanke

Laajennetun työssäoppimisen kokeiluhanke Laajennetun työssäoppimisen kokeiluhanke Kokeilun päätavoitteet Tuottaa uusia testattuja toimintamalleja ja -tapoja laajamittaisen työssäoppimisen toteuttamiseen Tavoitteena on, Edistää työssäoppimisen

Lisätiedot

YOYO-hankkeen väliarviointiseminaari 30.11.2011 Opinto-ohjaajat Laura Juuti ja Kaija Kumpukallio Itäkeskuksen lukio

YOYO-hankkeen väliarviointiseminaari 30.11.2011 Opinto-ohjaajat Laura Juuti ja Kaija Kumpukallio Itäkeskuksen lukio Pienryhmäohjauksen mahdollisuuksia lukiossa - kokemuksia Itäkeskuksen lukiosta YOYO-hankkeen väliarviointiseminaari 30.11.2011 Opinto-ohjaajat Laura Juuti ja Kaija Kumpukallio Itäkeskuksen lukio Lukion

Lisätiedot

HOPS ja opintojen suunnittelu

HOPS ja opintojen suunnittelu HOPS ja opintojen suunnittelu Hanna-Mari Kivinen, 8.12.2010 Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta, Fysiikan laitos Mikä ihmeen HOPS? HOPS eli Henkilökohtainen OPintoSuunnitelma HOPS kuuluu 1.8.2005

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Opiskelijatuutorikoulutus 24.03.2015 & 10.4.2015

Opiskelijatuutorikoulutus 24.03.2015 & 10.4.2015 Opiskelijatuutorikoulutus 24.03.2015 & 10.4.2015 Opintopsykologitoiminta ja opiskeluprosessin tukeminen Opiskelijatuutorikoulutus Opintopsykologi Jane Paakkolanvaara (slaidit: opintopsykologit Sara Miihkinen

Lisätiedot

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA turvaverkon varmistaminen mielen- terveystaitojen oppiminen yhteisöllisen oppilaitoskulttuurin rakentaminen HYVINVOIVA OPPILAITOS voimavarojen tunnistaminen ja vahvistaminen

Lisätiedot

Kiina on POP! Yanzu- ja POP kiinaa -hankkeiden yhteisseminaari

Kiina on POP! Yanzu- ja POP kiinaa -hankkeiden yhteisseminaari Kiina on POP! Yanzu- ja POP kiinaa -hankkeiden yhteisseminaari Hotel Arthur 9.5.2014 Vaskivuoren lukion rehtori Eira Kasper Hankekoordinaattori Veli-Matti Palomäki YANZU 言 祖 Kiinan kieltä lukioissa Kansainvälistymisen

Lisätiedot

Ope.fi koulutusmalli Helsingin yliopistossa

Ope.fi koulutusmalli Helsingin yliopistossa Ope.fi koulutusmalli Helsingin yliopistossa Viisi opintoviikkoa tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttöä vuodesta 2000 lähtien http://ok.helsinki.fi/opefi Pauliina Kupila ja Mari Jussila Opetusteknologiakeskus

Lisätiedot

HUIPUT KEHIIN. WinNova 02.04.2013. T.Eerola. w w w. h a m k. f i / a o k k

HUIPUT KEHIIN. WinNova 02.04.2013. T.Eerola. w w w. h a m k. f i / a o k k HUIPUT KEHIIN WinNova 02.04.2013 T.Eerola HUIPUT KEHIIN kehittää ammatillista huippuosaamista Projektin yleistavoitteena on pysyvien, ammatillista huippuosaamista kehittävien, alueellisten ja klusterikohtaisten

Lisätiedot

Campus Conexus Marita Mäkinen & Johanna Annala. Tampere 28.1. 2011 Opintoasiainpäälliköiden talvipäivät

Campus Conexus Marita Mäkinen & Johanna Annala. Tampere 28.1. 2011 Opintoasiainpäälliköiden talvipäivät Korkeakouluopintoihin kiinnittyminen yksilön ja yhteisön asia Campus Conexus Marita Mäkinen & Johanna Annala Tampere 28.1. 2011 Opintoasiainpäälliköiden talvipäivät University connecting people? Campus

Lisätiedot

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut Tohtoreiden uraseurannan tulokset Urapalvelut Aarresaaren uraseuranta Aarresaari-verkosto on suomalaisten yliopistojen ura- ja rekrytointipalveluiden yhteistyöverkosto, johon kuuluu 12 yliopistoa Aarresaari

Lisätiedot

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke 2 Pedagoginen kehittäminen Ilmiöperusteinen oppiminen Learnig by doing tekemällä oppiminen Kokemuksellinen oppiminen 3 Toteuttajataho

Lisätiedot

10.12.2010 Ulla Keto & Marjo Nykänen

10.12.2010 Ulla Keto & Marjo Nykänen Itsearviointi, case MAMK Laatu- ja palvelujohtaja Marjo Nykänen Lehtori, laatuvastaava Ulla Keto Ohjelma Itsearviointi korkeakoulun laatutyökaluna Itsearviointi MAMKissa EFQM-itsearvioinnit (1998, 1999)

Lisätiedot

HUOM! Tämä ohje korvaa 19.4.2016 päivätyn ohjeen. Muutokset on merkitty punaisella

HUOM! Tämä ohje korvaa 19.4.2016 päivätyn ohjeen. Muutokset on merkitty punaisella Jyväskylän yliopisto 28.4.2016 Humanistinen tiedekunta 31.12.2016 asti Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta 1.1.2017 alkaen HUOM! Tämä ohje korvaa 19.4.2016 päivätyn ohjeen. Muutokset on merkitty

Lisätiedot

Polkuja läpäisyn tehostamiseen III. Hankkeen tavoitteena on vähentää koulutuksen keskeyttämistä ja lisätä opintojen läpäisyä.

Polkuja läpäisyn tehostamiseen III. Hankkeen tavoitteena on vähentää koulutuksen keskeyttämistä ja lisätä opintojen läpäisyä. Polkuja läpäisyn tehostamiseen III Hankkeen tavoitteena on vähentää koulutuksen keskeyttämistä ja lisätä opintojen läpäisyä. Polkuja läpäisyn tehostamiseen III Hankkeen yhdistävänä tavoitteena on hyödyntää

Lisätiedot

Saamelaisalueen etäopetuspäivät 9.9.2010 Eeva-Liisa Rasmus

Saamelaisalueen etäopetuspäivät 9.9.2010 Eeva-Liisa Rasmus Saamelaisalueen etäopetuspäivät 9.9.2010 Eeva-Liisa Rasmus Saamelaisalueen etäopetuspäivät 9.9.2010 Eeva-Liisa Rasmus Saame virtuaalikouluhanke 2004-2007(OPH) Mistä lähdettiin liikkeelle? Toimintamallin

Lisätiedot

Paikkatietotyökalut osallistavassa suunnittelussa. Toni Sankari Oulun ammattikorkeakoulu 7.5.2014

Paikkatietotyökalut osallistavassa suunnittelussa. Toni Sankari Oulun ammattikorkeakoulu 7.5.2014 Paikkatietotyökalut osallistavassa suunnittelussa Toni Sankari Oulun ammattikorkeakoulu 7.5.2014 Mitä osallistavan suunnittelun paikkatietotyökaluilla tarkoitetaan? Nettiselaimen välityksellä käytettäviä

Lisätiedot

40. valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Työtä ja elämää työelämää

40. valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Työtä ja elämää työelämää 40. valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Työtä ja elämää työelämää Työryhmä 6. Aikuisohjauksella tukea elinikäiseen opiskeluun ja työurien pidentämiseen 23.3.2012 1 Työryhmän ohjelma 9.00 Avaus 9.10 Opin ovista

Lisätiedot

Verkossa opiskelu vaatii opiskelijalta paljon aktiivisuutta ja kykyä työskennellä itsenäisesti

Verkossa opiskelu vaatii opiskelijalta paljon aktiivisuutta ja kykyä työskennellä itsenäisesti Verkossa opiskelu vaatii opiskelijalta paljon aktiivisuutta ja kykyä työskennellä itsenäisesti Opiskelijoiden kokemuksia oppimisesta ITK 2010 seminaari; Hämeenlinna Soile Bergström Opintojakson esittely

Lisätiedot

Nuoret tutkija -hanke. Hankekoordinaattori Kaisa Hytönen Henkilöstöpalvelut

Nuoret tutkija -hanke. Hankekoordinaattori Kaisa Hytönen Henkilöstöpalvelut Nuoret tutkija -hanke Hankekoordinaattori Kaisa Hytönen Henkilöstöpalvelut Nuoret tutkijat -hankkeen taustaa Yleinen huoli tohtoreiden työllistymisestä Suuri osa tohtoreista työllistyy yliopiston ulkopuolisiin

Lisätiedot

Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa

Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa VKK-Metro Pääkaupunkiseudun kehittämis- ja koulutusyhteistyö 2014-2016 Helsingin kaupungin aineistopankki

Lisätiedot

Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia

Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia ESDAN-hanke,yhteenvetoKestäväkehitysTampereenyliopistonopetuksessatyöpajoista. AiraksinenHannajaRaatikainenSaana1.8.2012 Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia

Lisätiedot

06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta

06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta 06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta on opettajan työssä? Peda-Forum 20.8.2013 Vararehtori Riitta Pyykkö, TY, Korkeakoulujen arviointineuvoston pj. Yliopettaja Sanna Nieminen, Jyväskylän AMK Pääsuunnittelija

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutuksen ennakkojaksosta VALMAan

Oppisopimuskoulutuksen ennakkojaksosta VALMAan Oppisopimuskoulutuksen ennakkojaksosta VALMAan Susanna Kosonen Projektipäällikkö Oppisopimuskoulutuksen ennakkojakso-hanke Keuda Oppisopimuskoulutuksen ennakkojakso OPPISOPIMUS Ennakkojaksolta valmiuksia

Lisätiedot

Chydenius-instituutti Kokkolan yliopistokeskus

Chydenius-instituutti Kokkolan yliopistokeskus Chydenius-instituutti Kokkolan yliopistokeskus On yksi Suomen kuudesta yliopistokeskuksesta. Kokkolan yliopistokeskuksessa yhteistyötä tekevät Jyväskylän, Oulun ja Vaasan yliopistot, jotka tuovat alueelle

Lisätiedot

Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet. Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi

Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet. Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi Tavoitetila Sipilän hallitusohjelman 2025-tavoite Suomi on maa, jossa tekee mieli oppia koko ajan uutta.

Lisätiedot

Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia. Rovaniemi 29.11.2012 Johanna Nurmi

Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia. Rovaniemi 29.11.2012 Johanna Nurmi Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia Rovaniemi 29.11.2012 Johanna Nurmi Miksi asiakkuusstrategia? Asiakkuusstrategian lähtökohtina ovat hallitusohjelmassa esitetyt linjaukset sekä Hallintopolitiikan suuntaviivat

Lisätiedot

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto AIKUISKOULUTUKSEN LAATU- JA VAIKUTTAVUUS, OPISKELIJAPALAUTE KEVÄT 2015 Vastausprosentti: 43 % Koulutuksen sisällöt ja tavoitteet Sivu 1 / 10 Koulutuksen sisällöt ja

Lisätiedot

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II Painopistealueittain teksti hankehakemuksesta KONKREETTISET TOIMENPITEET Etelä-Savo Keski-Suomi Ehkäisevän työn kehittäminen Sijaishuollon kehittäminen 1. ei toteudu 2. toteutunut 3. toteutunut hyvin 1.

Lisätiedot

VERKKOVÄLITTEINEN VERTAISMENTOROINTI JÄRJESTÖTYÖN TUEKSI EMESSI2. 12.2.2015 /Minna Rajalin

VERKKOVÄLITTEINEN VERTAISMENTOROINTI JÄRJESTÖTYÖN TUEKSI EMESSI2. 12.2.2015 /Minna Rajalin VERKKOVÄLITTEINEN VERTAISMENTOROINTI JÄRJESTÖTYÖN TUEKSI EMESSI2 12.2.2015 /Minna Rajalin EMESSI2 11/2013 11/2015 Tavoite: edistää verkossa tapahtuvan vertaismentoroinnin avulla järjestötyöntekijöiden

Lisätiedot

1 Arvioinnin tausta ja tarpeet... 2. 2. Arvioinnin tavoitteet, tiedonkeruu ja resurssit... 3. 3 Arviointitiedon käsittely ja tulosten koostaminen...

1 Arvioinnin tausta ja tarpeet... 2. 2. Arvioinnin tavoitteet, tiedonkeruu ja resurssit... 3. 3 Arviointitiedon käsittely ja tulosten koostaminen... Arviointisuunnitelma Sisältö 1 Arvioinnin tausta ja tarpeet... 2 2. Arvioinnin tavoitteet, tiedonkeruu ja resurssit... 3 3 Arviointitiedon käsittely ja tulosten koostaminen... 5 6 Hyvien käytäntöjen käyttöönotto

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

KURSSIPALAUTE KÄYTÄNNÖSSÄ: MITÄ JA MITEN?

KURSSIPALAUTE KÄYTÄNNÖSSÄ: MITÄ JA MITEN? KURSSIPALAUTE KÄYTÄNNÖSSÄ: MITÄ JA MITEN? Terhi Skaniakos Erikoissuunnittelija Strateginen kehittäminen Kurssipalautejärjestelmä Tarkoituksena on kerätä systemaattista palautetta yliopiston kaikista tutkinto-opiskelijoille

Lisätiedot

Paja 2. Opinnäytetöiden kehittäminen Tila: huone 247, 2. kerros

Paja 2. Opinnäytetöiden kehittäminen Tila: huone 247, 2. kerros Paja 2. Opinnäytetöiden kehittäminen Tila: huone 247, 2. kerros Työpajassa esitellään opinnäytetöiden kehittämishankkeen nykyvaihetta ja keskustellaan kriittisistä kohdista opinnäytetyöskentelyn aloitusvaiheessa,

Lisätiedot

Linjakas palaute TAHI Palautteen pedagogiikkaa

Linjakas palaute TAHI Palautteen pedagogiikkaa Linjakas TAHI Palautteen pedagogiikkaa Markku Ihonen 24.9.2012 markku.ihonen@uta.fi Yleistä opiskelijapalautteesta 1 arvioidaan sitä, mihin voidaan vaikuttaa kaikki muodostaa yhdessä tärkeän tietopohjan

Lisätiedot

duodji saamenkäsityöstä muotoiluun koulutushanke 25 op (ESR)

duodji saamenkäsityöstä muotoiluun koulutushanke 25 op (ESR) duodji saamenkäsityöstä muotoiluun koulutushanke 25 op (ESR) Hankkeen taustaa Hankkeen taustalla on perinteisen saamen käsityökulttuurin ja korkeatasoinen muotoilun osaamisen yhdistäminen sekä uudenlaisten

Lisätiedot

Get a Life tulevaisuussuuntautunut uraohjaus korkeakouluopiskelijoille

Get a Life tulevaisuussuuntautunut uraohjaus korkeakouluopiskelijoille Get a Life tulevaisuussuuntautunut uraohjaus korkeakouluopiskelijoille Johanna Ollila ja Mikko Vähätalo Pedamessut 22.5.2012 Turun yliopisto & Åbo Akademi Get a Life -hanke Tuottaa korkeakouluopiskelijoille

Lisätiedot

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät

Lisätiedot

KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA VUOSILLE 2015-2020

KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA VUOSILLE 2015-2020 KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA VUOSILLE 2015-2020 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on

Lisätiedot

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,

Lisätiedot

IL-palvelut Aalto-yliopistossa

IL-palvelut Aalto-yliopistossa IL-palvelut Aalto-yliopistossa IL 3D - ulottuvuudet esiin, IL-opetuksesta IL-palveluihin seminaari 30.11.2010 Virpi Palmgren, Otaniemen kampuskirjasto Anu Kangasaho, Töölön kampuskirjasto Eila Rämö, Arabian

Lisätiedot

Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi

Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi Ehdotukset valmisteltu työurasopimuksen pohjalta käynnistetyssä työryhmässä keskusjärjestötasolla. Neuvottelut

Lisätiedot

Turun Aikuiskoulutuskeskus. Kuntouttajan muuttuva työnkuva

Turun Aikuiskoulutuskeskus. Kuntouttajan muuttuva työnkuva Turun Aikuiskoulutuskeskus Kuntouttajan muuttuva työnkuva Kelan työhönkuntoutuksen kehittämishanke, työkokous IX 1.12.2011 Oili Niittynen, FM Kouluttaja Yrityspalvelut Sisältö Miksi työnkuva muuttuu? KELAn

Lisätiedot

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA 02 04 05 06 08 09 12 Visio, tehtävä ja toiminta-ajatus Palvelulupaukset Strategiset tavoitteet Karvin tuloskortti

Lisätiedot