Student Life toimintamallin jatkokehittämisestä vastaava ohjausryhmä
|
|
- Ville Toivonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Jyväskylän yliopisto Student Life toimintamallin jatkokehittämisestä vastaava ohjausryhmä Toimintaraportti
2 Jyväskylän yliopisto Student Life kehittämistyön toimintaraportti Ohjausryhmä ja sen tehtävät Rehtori Matti Manninen nimesi Student Life ohjausryhmän uudelle kaudelle Nimittämiskirjeessään ohjausryhmän tehtävät määriteltiin seuraavasti: 1(14) Rehtori on tänään tekemällään päätöksellä asettanut Jyväskylän yliopistoon uuden Student Life ohjausryhmän, jonka tehtävänä on vastata Student Life toimintamallin jatkokehittämisestä. Ohjausryhmän tavoitteena on vakiinnuttaa Student Life toimintamalli sellaiseksi toimintojen kokonaisuudeksi, johon koko yliopistoyhteisö keskeisine alueellisine sidosryhmineen osallistuu ja joka tukee opiskelijan elämänhallinnan taitoja, integroitumista opintoihin, opiskelukykyä, valmistautumista työelämään sekä kaikin puolin kokonaisvaltaisesti edistää opiskelijan hyvinvointia. Ohjausryhmän tehtävänä on vakiinnuttaa parhaimmat ensimmäisenä kehittämiskautena pilotoidut toimintatavat ja liittää ne osaksi Student Life kokonaisuutta, kehittää tutkimuslähtöisesti uusia Student Life mallin tavoitteita palvelevia toimintatapoja sekä yleensäkin kehittää Student Life toimintamallia kokonaisuutena ja tehdä se näkyväksi niin yliopistoyhteisölle kuin opiskelijoiksi hakeutuville. Uusia toimintatapoja on kehitettävä erityisesti yhdessä Keski-Suomen aluetoimijoiden kanssa pyrkien näin sitouttamaan näitä tahoja kumppaneiksi Student Life toimintaan. Ohjausryhmän kokoonpano oli vararehtori Helena Rasku-Puttonen (puheenjohtaja) strategiajohtaja Kari Pitkänen (varapuheenjohtaja), opintopalvelujohtaja Mari Ikonen (varajäsen opintohallintopäällikkö Tuula Maijanen), professori ja dekaani Marjatta Lairio (varajäsen projektipäällikkö Leena Penttinen), ylilääkäri Pirjo Paajanen (varajäsen vastaava psykiatri Kaarina Pöllänen), JYY:n hallituksen puheenjohtaja* (JYY:n valitsema varajäsen; koulutuspoliittinen sihteeri Susanna Koistinen) suunnittelijat Hanna Ahola (nyk. Laitinen) ja Tapio Anttonen (sihteeristö) * 2012 Kalle Jokinen, 2013 Mari Kröger, 2014 Jenna Anttonen Lisäksi ryhmään kutsuttiin suunnittelija Ilona Laakkonen, jonka työnä ovat eportfolion ja ohjaussivuston kehittämisprojektit. Ohjausryhmän toiminta oli aktiivista ja vuorovaikutteista, ja se kutsui kokouksiinsa asiantuntijoita eri aihepiireistä. Ohjausryhmä kokoontui kauden aikana 22 kertaa. Kehittämisteemat Toimintakaudella keskityttiin viiteen kehittämisteemaan, joita olivat: 1. opiskelijahyvinvoinnin parantaminen, 2. osaamisperustaisen opiskelun menetelmien kehittäminen, 3. ohjaustyön käytännöt, 4. opiskelun saavutettavuus ja esteettömyys sekä 5. vaikuttavuus ja yhteistyö lähialueella. Läpileikkaavina toimintaperiaatteina ovat olleet eri toimijoiden kanssa tehtävä tiivis yhteistyö ja kehittämisen tutkimuksellinen ote. Teemoihin liittyvien pilottien pohjalta on luotu ja kehitetty uusia toimintamalleja. Lisäksi on panostettu Student Life viestinnän avulla sisäistä ja ulkoista näkyvyyttä. Oheiseen taulukkoon on koostettu kunkin kehittämisteeman sekä viestintätyön keskeiset tiedot. Lisätietoa - ohjausryhmän verkkosivuilta - Student Life verkkosivuilta
3 KEHITTÄMISTEEMA 1. OPISKELIJAHYVINVOINNIN PARANTAMINEN TOIMINTO TAVOITE TOIMINTA TILANNE JA JATKOKEHITYS HYVIS- TOIMINTAMALLI Hyvinvointiohjaajat, hyvikset jatkokehittämisvaiheessa Luodaan matalan kynnyksen ohjausmalli jokaiselle laitokselle, jossa opiskelijaa tuetaan hyvinvointiin liittyvissä asioissa ajankohtaisin tiedoin ja varhaisessa vaiheessa. Hyvis -toimintaa pilotoitiin vuosina viidellä ainelaitoksella Hyvis-toiminta laajennettiin jokaiselle ainelaitokselle syksystä 2013 alkaen Syksystä 2014 alkaen kielikeskuksessa aloitti yksi hyvis Hyviksille on järjestetty oma koulutus psykososiaalisen tuen keinoista ja opiskelijoiden hyvinvoinnin ohjausverkostoista. Sen lisäksi hyvikset ovat osallistuneet haastavat ohjaustilanteet koulutukseen. Hyvisten työn tueksi on rakennettu: - Koulutus ja siihen liittyvä materiaalipankki Optimassa (toimintamallit, hyvinvointia tukevat tehtävät ja harjoitukset, tiedottamiseen liittyvät materiaalit ym.) - Hyvisten työnohjaus - YTHS:n tarjoama konsultaatio - Laaja-alainen hyvinvoinnin ohjausverkosto, joka koostuu sekä yliopiston ulkopuolisista että sisäisistä toimijoista - Hyvisten vertaistuki - Opiskelijoiden hyvinvoinnista vastaava yhteyshenkilö Vuoden 2014 lopussa yliopistossa toimi 38 hyvistä Hyvis-ohjauksessa käyneiden opiskelijoiden määrä oli 449 ( ) Tulevaa vuonna 2015: Hyvis-toiminta kv-opiskelijoille Uusien hyvisten kouluttaminen 2(14) HYVY001 Akateeminen opiskelukyky muutakin kuin pisteitä (2 op.) toiminta Tavoitteena tarjota työkaluja opiskelukyvyn ylläpitämiseen ja akateemisiin opiskelutaitoihin. Kurssin sisällöt helpottavat ja edistävät opintojen suunnittelua, opiskelutaitoja, arjenhallintaa ja valintojen tekemistä. Kurssin avulla opiskelijat voivat oppia tunnistamaan haasteellisia tilanteita ennalta, panostamaan palautumiseen ja HYVY001 kurssia pilotoitiin lukuvuonna viidellä ainelaitoksella Syksystä 2013 alkaen kurssia on tarjottu kaikille aloittaville perustutkinto-opiskelijoille Vuoden 2014 loppuun mennessä kurssi on tullut pakolliseksi kemian, matematiikan ja tilastotieteen, yhteiskuntatieteiden ja filosofian sekä terveystieteiden laitoksen opiskelijoille Kurssin teemat ovat: - Itsetuntemuksesta hyvinvointia - Tunteiden säätely - Vuorovaikutuksen kuorma ja keveys - Akateemiset opiskelutaidot - Arki haltuun palanen kerrallaan - Realistisella ajankäytöllä stressi hallintaan - Hyvinvoinnin riskitekijät - Vahvuudet voimavaroiksi Lukuvuonna HYVY001 kurssin suoritti yhteensä 305 opiskelijaa Lukuvuonna HYVY001 kurssille on ilmoittautunut 474 opiskelijaa Kurssin opettajina toimivat yliopistomme asiantuntijat (teemat) Tulevaa lv : HYVY001 kurssi muuttuu pakollisiksi opetussuunnitelmien uudistamisen myötä osalla laitoksista
4 löytämään omat vahvuutensa sekä voimavaransa. HYVY002 Aikuisopiskelijan akateeminen opiskelukyky verkkokurssi (2 op.) Kehitysvaihe: kehittämisvaiheessa Tavoitteena tarjota työkaluja aikuisopiskelijan opiskelukyvyn ylläpitämiseen ja akateemisiin opiskelutaitoihin. Kurssin sisällöt helpottavat ja edistävät opintojen suunnittelua, opiskelutaitoja, arjenhallintaa ja valintojen tekemistä. Kurssin avulla opiskelijat voivat oppia tunnistamaan haasteellisia tilanteita ennalta, panostamaan palautumiseen ja löytämään omat vahvuutensa sekä voimavaransa. Lv Kokkolan Chydenius Instituutissa pilotoitiin HYVY002 verkkokurssi Kurssin teemat ovat: - Minäpystyvyys ja itsetuntemus - Akateemiset opiskelutaidot - Opintojen suunnittelu ja ajankäyttö - Stressi ja palautuminen Lukuvuonna HYVY002 kurssin pilotin suoritti 16 opiskelijaa Kurssin opettajana toimi Sanna Anttonen (KM, PsM) Tulevaa lv : Jyväskylän yliopiston maisteriohjelmien suoravalituille opiskelijoille tarjotaan HYVY002 verkkokurssia 3(14) Opiskelijan Kompassi jatkokehittämisvaiheessa Kehittää JY:n opiskelijoiden käyttöön hyvinvointia edistävä, kustannustehokas ja matalan kynnyksen verkkointerventio, jonka tarkoituksena on edistää opiskelijoiden hyvinvointia. Opiskelijan kompassi ohjelmaa ryhdyttiin kehittämään psykologian laitoksella syksyn 2011 aikana Kokeiluversio valmistui alkuvuodesta 2012 ja sitä testattiin pilottitutkimuksella, johon osallistui 17 opiskelijaa. Syksyllä 2012 ja keväällä 2013 ohjelma tarjottiin opiskelijoille tuetussa muodossa (sisältäen henkilökohtaisen kontaktin (alku- ja lopputapaaminen) ja verkko-ohjelman, jolloin ohjelmaan osallistui 81 opiskelijaa. 32 tukihenkilöä tarjosi henkilökohtaista tukea. Keväällä 2014 Opiskelijan kompassi tarjottiin uudessa muodossa, jolloin tutkimukseen ilmoittautui 24 opiskelijaa. 16 tukihenkilöä tarjosi henkilökohtaista tukea. 4. kokeilu on käynnissä kevään 2015 aikana. Tuettuun interventioon osallistuu 13 opiskelijaa ja 6 tukihenkilöä. Tulevaa vuonna 2015: Tuettu interventio parhaillaan käynnissä Tuettu interventio tarjotaan kahdesti vuodessa, seuraava syksyllä 2015 Ohjelma ryhmämuodossa suomen ja englannin kielellä Ohjelma tarjotaan kv-opiskelijoille englanniksi syksystä 2015 alkaen ohjelmaa täydennetään uusilla osioilla Kompassin kieliversiot: Opiskelijan kompassi on käännetty yhden teeman osalta saksaksi ja siitä alkaa pilotti Erfurtin yliopiston kanssa kevään 2015 aikana Opiskelijan kompassi tullaan tarjoamaan kansainvälisille
5 opiskelijoille vuoden 2015 aikana. Englanninkielinen versio on parhaillaan työn alla Hyvikset: Ohjelman kehittäjät ovat kouluttamassa hyviksiä ja opiskelijan kompassin työkalut ovat hyvisten käytössä. Seuraavat koulutukset keväällä YTHS: Ohjelmaa esitelty YTHS:n työntekijöille vuosien aikana. Seuraavat esittelyt keväällä KEHITTÄMISTEEMA 1. OPISKELIJAHYVINVOINNIN PARANTAMINEN: ARVIOINTI JA TUTKIMUS 4(14) HYVIS- TOIMINTAMALLI Hyvinvointiohjaajat, hyvikset Hyvis-toiminnan merkityksen ja saavutettavuuden tutkiminen Hyvinvointiohjaukseen linkitettyä tutkimusta on tehty tähän mennessä hyvisten haastatteluiden, opiskelijapalautteiden ja Hyvisohjauksen raportoinnin avulla. Nämä ovat toimineet Hyvis-toiminnan kehittämisen tukena. Jatkossa tulemme tarkastelemaan Hyvistoiminnan merkitystä ja saavutettavuutta. Tutkimusta tehdään hyvis-toiminnan merkityksestä ja saavutettavuudesta yhdessä Erja Kautto-Knapen kanssa vuonna 2015 Hyvis-ohjaukseen hakeutumisen syyt: 1) Suurin osa hyvis-käynneistä ovat liittyneet opintojen suorittamiseen liittyviin ongelmiin 2) Toiseksi yleisintä ovat olleet mielenterveyteen liittyvät asiat 3) Kolmanneksi yleisintä olivat stressiin ja jaksamiseen liittyvät asiat Opiskelijapalautteet (n=32): - opiskelijoiden tilannetta oli auttanut eniten hyvikseltä saatu keskusteluapu ja toiseksi eniten hyvikseltä saadut käytännön ohjeet ja vinkit erilaisista auttajatahoista. - opiskelijat toivoivat, että hyvis-toiminta pysyisi jatkossakin matalan kynnyksen ohjauspalveluna ja että tiedotus olisi yliopiston sisällä tehokkaampaa Hyvisten haastattelut (n=38): - hyvis-toiminta on tuonut uudenlaista näkökulmaa omaan työnkuvaan ja tarjonnut välineitä opiskelijoiden hyvinvoinnin tukemiseen - hyvis-työn ennakoimattomuus ja joissakin tilanteissa riittämättömyyden tunne ovat hetkellisesti aiheuttaneet osalle kuormitusta - kokonaisuudessaan hyvis-toiminnan tukitoimet on koettu toimivina ja riittävinä
6 - vertaistuki on koettu erityisen tärkeänä - opiskelijoiden ohjausverkosto on koettu pääosin erittäin toimivana ja hyvikset ovat toiminnan kautta tulleet tietoisemmaksi eri ohjaustahojen ohjausvastuusta - suurin osa on kokenut hyvis-toimintaan varatun ajan (35 h) riittävänä - toimivana ratkaisuna on pidetty sitä, että jokaisella laitoksella on oma hyvis 5(14) HYVY001 Akateeminen opiskelukyky muutakin kuin pisteitä (2 op.) HYVY001-kurssista on kerätty tietoa liittyen sen osallistujamääriin, opiskelijoiden mahdollisiin ohjaustarpeisiin ja siihen, kuinka kurssi on tukenut opiskelijoiden opiskelukykyä. HYVY001 kurssipalaute k 2014 (n=177), - Opiskelijapalautteiden ensisijaisena tehtävänä on ollut kehittää kurssin sisältöjä ja käytänteitä - Palautteet lähetetty myös tiedoksi jokaisen ainelaitoksen johdolle HYVY002 Aikuisopiskelijan akateeminen opiskelukyky verkkokurssi (2 op.) HYVY002 kurssipalaute s 2014 (n=16) - Opiskelijapalautteiden ensisijaisena tehtävänä on ollut kehittää kurssin sisältöjä ja käytänteitä Opiskelijan Kompassi Tarkoituksena on arvioida intervention vaikutuksia, hyödyllisyyttä sekä käytettävyyttä. Erityisesti halutaan selvittää intervention vaikuttavuutta ja hyväksyttävyyttä opiskelijoiden kokemiin mielenterveyden ja opintoihin liittyviin ongelmiin. Syksyllä 2013 ja keväällä 2014 tehtiin vuoden seuranta, jolla haluttiin selvittää Kompassin pitkäaikaisia vaikutuksia. Opiskelijan Kompassin tutkimustyötä on osin rahoitettu Student Life kehittämisrahoituksella ja siinä on tehty useita opinnäytteitä, tieteellisiä julkaisuja ja konferenssiesityksiä. Aineistosta on myös tekeillä väitöskirjatutkimus. Tutkimustyö jatkuu.
7 KEHITTÄMISTEEMA 2. OSAAMISPERUSTAISEN OPISKELUN MENETELMIEN KEHITTÄMINEN TOIMINTO TAVOITE TOIMINTA TILANNE JA JATKOKEHITYS eportfolio jatkokehittämisvaiheessa Kehittää työväline opiskelun tavoitteiden jäsentämiseen ja siitä kertyvän osaamisen tunnistamiseen. Väline palvelee myös opiskelijan osaamisen esittelyä. Pedagogisten toimintamallien luominen sovelluksen integroimiseksi opetukseen ja ohjaukseen. eportfolio on oppijan ympäristö, joka tarjoaa rakenteen osaamisen kokoamiseen, tarkasteluun, kehittämiseen ja siitä kertomiseen. eportfolion toteutus on teknisesti helppokäyttöinen ja pedagogisesti ajanmukainen ja palaute on ollut myönteistä: ympäristö ei kuormita vaan tukee olemassa olevaa toimintaa sekä synnyttää uutta. Pedagogiikka ja pilotit Pilottilaitosten (kielet, musiikki) kanssa on yhteistyössä luotu kandidaatinportfoliomallit työskentelyn aloittamisesta ja sovelluksen käyttöönotosta prosessinohjaukseen ja arviointiin saakka. Ensimmäiset kandidaatinportfoliot valmistuvat keväällä Lisäksi lyhyempiä prosesseja on kokeiltu mm. Taikussa, humanistisen tiedekunnan jatko-opiskelijoilla ja hum tdk:n yhteisillä kursseilla. Sekä sovelluksen kehittämistyö että pedagoginen kehittäminen on tehty käyttäjälähtöisesti ja tiiviissä yhteistyössä opiskelijoiden ja henkilöstön kanssa. Teknisen toteutuksen on tehnyt IT-palveluiden Plonetiimi. Materiaalit ja toimintamallit ovat kaikkien nähtävillä eportfolio-blogissa ja niistä jalostetaan helppokäyttöinen ja informatiivinen verkkomateriaali sekä henkilöstön että opiskelijoiden käyttöön. 6(14) Sovelluksen toimivuuden, tarkoituksenmukaisuuden ja käytettävyyden arvioiminen ja kehittäminen käyttäjäpalautteen perusteella. Toiminnan laajentaminen yliopistolla. Henkilöstön tietoisuuden lisääminen ja Sovellus Prototyyppi 2012, tuotantoversio 2013, päivitys Lisäksi pienempiäkorjauksia ja päivityksiä. Parannuksia mm. käytettävyyteen, käyttäjälähtöisyyteen, ohjauksellisuuteen, (mm. osaamismatriisi), käyttötukeen (ohjeet), sekä kieliversioihin. Exportfunktio, joka mahdollistaa tietojen viennin Mahara-pohjaisiin portfoliojärjestelmiin. Käyttökokemusten karttuessa eportfoliota on täydennetty, toiminnallisuuksia lisätty ja käytettävyyttä parannettu. Toiminnan jalkauttaminen ja uudet toimintamallit Pilottikohteiden lisäksi eportfolio on käytössä mm. musiikin ja kasvatustieteen kv-maisteriohjelmissa (engl. kieliset materiaalit), terveystieteiden asiantuntijuuskursseilla ja kasvatustieteissä. Lisäksi se on esitelty mm. työelämäpalveluiden URA-kursseilla ja humanistisen tiedekunnan yhteisissä opinnoissa. eportfoliota on kokeiltu pienimuotoisesti myös jatko-opintojen ohjauksessa. Henkilöstön tietoisuus ja osaaminen eportfolio on työkaluna yliopistopedagogisissa opinnoissa. Tarkoituksena on sekä tarjota väline henkilöstön pedagogisen osaamisen kehittämiseen että lisätä henkilöstön ohjausosaamista. Sovellus on melko yksinkertainen ja tarkoituksenmukainen. Keväällä 2015 siitä korjataan muutama kehitystyön ohessa syntynyt ohjelmointivirhe, sekä rakennetaan jakamis- ja julkaisemistoiminnosta käyttäjälle yksinkertaisempi. Jatkon kannalta kriittistä on käyttöoikeuksien tarjoaminen alumneille ja esimerkiksi henkilöstölle sidoksissa IDM-kehitykseen. eportfolion käytön laajentamisen mallit yliopistolla ovat seuraavan toimintakauden agendalla. Tärkeä ratkaistava kysymys on käytön turvaaminen opiskelijoille myös valmistumisen jälkeen (ks. yllä). Tähänastinen toimintamalli YPE-opinnoissa ei ole
8 kouluttaminen käyttämään eportfoliota ohjauksen työvälineenä. eportfolio-seminaareja on järjestetty yhteistyössä ITpalveluiden kanssa keväällä 2014 ja Lisäksi eportfoliota on esitelty seminaareissa ja tapahtumissa yliopistossa ja sen ulkopuolella sekä HOPS-ohjaajien koulutuksessa. eportfoliota on esitelty Student Life laitoskierroksilla ja muissa laitostapaamisissa. täysin onnistunut, mutta eeducation -hanke (YPEe) 2015 antaa mahdollisuuden uudistaa rakenteita ja juurruttaa eportfolio paremmin osaksi toimintaa. Henkilöstön kouluttamiseen liittyvät toimintatavat ja mallit ovat fokuksessa tulevina vuosina. eportfoliosta viestitään jatkossa aktiivisesti myös verkossa. 7(14) Osaamista Opintojen Ohessa ja Skills Alongside Studies ohjelmat Kehitysvaihe: uudistusvaiheessa Tavoitteena on kehittää ja pilotoida opiskelijan osaamistietoisuutta ja työllistyvyyttä parantava malli, joka a) mahdollistaa opiskelijan opintojen ulkopuolella hankkiman osaamisen systemaattisen kehittämisen ja haltuunoton b) tunnustaa opiskelijan hankkiman osaamisen ja antaa siitä todistuksen. Suunniteltiin toimintamalli yhteistyössä Yliopistosta työelämään (ESR) hankkeen kanssa. Rakennettiin yhteistyöverkko alueen vapaaehtoistyötä tukeviin tahoihin, erityisesti järjestökenttään, sekä kaupungin yksiköihin. Pilotoitiin vuoden kestävä ohjelma sekä suomalaisille (OOO) että kvmaisteriohjelmien opiskelijoille (SAS) Pilottiohjelman suoritti loppuun neljä kotimaista ja kolme ulkomaista opiskelijaa. Seuraavat OOO/SAS-ohjelmat toteutettiin lukuvuonna tällöin yhteistyössä yliopiston työelämäpalveluiden kanssa. Sen suoritti 10 opiskelijaa (5+5). Mallia jatkokehitetään saatujen kokemusten pohjalta. Yhtenä vaihtoehtona on myös kehittää extracurriculum malleja yhteistyössä eri yksiköiden ja sidosryhmien kanssa. Ohjelmat toteutettiin vapaaehtoisina suorituksina ilman opintopisteitä. Opiskelijat saivat suoritetusta ohjelmasta erillisen Aino Award tunnustuksen. KEHITTÄMISTEEMA 2. ARVIOINTI JA TUTKIMUS eportfolio Osaamista Opintojen Ohessa ja Skills Alongside Studies eportfolion vaikutusten tutkiminen. Selvittää opiskelijoiden kokemat hyödyt ja oppiminen, saada Kehittämistyötä on tehty design-perustaisen tutkimuksen (designbased research, DBR) periaatteella. Aineistoa on käytetty sovelluksen kehittämiseen ja toimintamallien arvioimiseen. Ensimmäiset monivuotiset kandi- ja maisteri eportfoliopilotit tulevat päätökseen keväällä Toteutettiin kolmiosainen haastattelututkimus ensimmäiseen OOOohjelmaan osallistuneille (ohjelman aikana, ohjelman lopussa, sekä vuosi ohjelman jälkeen). Tutkijana KT Anne Virtanen, Tutkimusta eportfolion vaikutuksista tehdään yhdessä Leena Penttisen kanssa Saadun palautteen ja tutkimusten mukaan opiskelijat kokevat ohjelman suorituksen ja vertaistuen erittäin hyödylliseksi, motivaatiota lisääväksi ja tärkeitä
9 -ohjelmat palautetta ohjelman toimivuudesta sekä kehittämisideoita ohjelman kehittämiseen. Kasvatustieteen laitos. Tuloksista julkaistiin artikkeli (Penttinen, Virtanen, Ahola & Anttonen, 2014). Toteutettiin nettipohjainen kyselytutkimus ensimmäisen SAS-ohjelman suorittaneille kv-opiskelijoille sekä toiseen SAS-ohjelmaan osallistuneille kv-opiskelijoille. Tutkijana Phd Leasa Weimer, Koulutuksen tutkimuslaitos. työelämäverkostoja tuottavaksi. Opiskelijat, erityisesti kv-opiskelijat, kokivat, että ohjelma antaa heille erinomaisen keinon osallistua ja luoda työelämäpohjaisia kontakteja lähiympäristöön. Osa opiskelijoista hankki myös määräaikaisen työpaikan vapaaehtoistyöjaksonsa ansiosta. Mallia on kuitenkin syytä keventää ja monipuolistaa siten, että se on toteutettavissa suuremmille opiskelijaryhmille ja/tai itsenäisesti toteutettavana. Malli voidaan yhdistää osaksi pääaineopintoja, jolloin yhdistyvät tekemällä oppiminen yliopiston ulkopuolella ja työelämätaitojen kehittäminen. 8(14)
10 KEHITTÄMISTEEMA 3. OHJAUSTYÖN KÄYTÄNNÖT TOIMINTO TAVOITE TOIMINTA TILANNE JA JATKOKEHITYS HOPS-ohjauskoulutus Tavoitteena on tukea yksittäisen ohjaajan ohjausosaamista. Koulutus järjestettiin lv aikana. Hops-ohjauskoulutus koostui viidestä tapaamisesta Koulutukseen osallistui 16 henkilökunnan jäsentä Kouluttajana toimi Leena Penttinen - hops-ohjaajan tehtäväkenttä ja yhteistyöverkostot - ohjauskeskustelu hops-ohjauksen Tulevaa: jatkokehittämisvaiheessa työmenetelmänä Koulutusta tullaan tarjoamaan jatkossa - ryhmäohjaus ja vertaistuen hyödyntäminen hopsohjauksessa henkilökunnalle vuosittain - työelämänäkymiä opintojen suunnitteluun - ajankohtaista hops-ohjauksessa URAY001 VetoVoimaa vertaistukea ja - ohjausta (2 op.) Kehitysvaihe: kehittämisvaiheessa Ohjauksen kokonaissuunnitelma Kehitysvaihe: työstettävänä, tulossa kommentointivaiheeseen Opiskelun Taitokartta jatkokehittämisvaiheessa Koulutuksessa jäsennetään hopsohjaajan työkenttää ja tehtäviä. Koulutus antaa valmiuksia henkilökohtaisten ohjauskeskustelujen käymiseen sekä ryhmäohjaukseen hops-ohjauksen työvälineenä. Lisäksi perehdytään hopsohjauksen sisältöihin opintojen ja urasuunnittelun näkökulmasta. Tämän pohjalta tutustutaan Jyväskylän yliopiston omaan eportfolioon hopsohjauksen työvälineenä. Lisätä ymmärrystä ja tietämystä vertaistuesta ja -ryhmistä opintopoluilla, ryhmäilmiöistä ja ryhmänohjauksen työmenetelmistä ja -välineistä. Tavoitteena on, että yliopisto ottaa käyttöön ohjauksen kokonaisvaltaisen ohjausmallin. Yliopisto ottaa vastuuta tekemällä tietoiseksi ohjauksen eri toimijoiden ohjausvastuun ja työnjaon. Näin pystytään vähentämään työn päällekkäisyyttä ja selkeyttämään samalla ohjauksen asiantuntijuuden rajoja. Ohjauksen liittyviä palvelumuotoja monipuolistetaan, ohjauksen saatavuutta ja läpinäkyvyyttä parannetaan ja hyviä käytäntöjä levitetään. Tavoitteena kehittää ohjauksellinen työkalu, jossa opiskelija saa opintojensa alkuvaiheessa tietoa omista vahvuuksista ja kehittämisen kohteista oppijana. Erityisesti lukijana ja kirjoittajana. Koulutusta pilotoitiin tutor-opiskelijoilla kevään 2014-syksyn 2014 välisenä aikana. Ohjauksen kokonaissuunnitelman laadintaa varten on perustettu työryhmä. Opiskelun taitokartta kaikkien opiskelijoiden käytettävissä syksystä 2013 alkaen Taitokartan sisällöllisestä kehittämisestä ovat vastanneet Irma Kakkuri (erityispedagogiikan asiantuntija), Merja Almonkari (puheviestinnän asiantuntija, esiintymisjännitys) ja Marjaana Häkkinen (kirjoitusviestintä). Opiskelija saa itsearvioinnin jälkeen tietoa omista Koulutuksen suoritti 14 opiskelijatutoria Kouluttajina toimivat Leena Penttinen, Merja Almonkari ja Hanna Laitinen Valmisteltu ohjauksen kokonaissuunnitelma viimeistellään syksyn 2015 aikana. Taitokartan itsearviointiin on vastannut 617 opiskelijaa. Vuonna 2015 Opiskelun taitokartan käytettävyyttä pyritään edistämään yhdessä ITpalveluiden kanssa. 9(14)
11 vahvuuksista ja kehittämisen kohteista oppijana, lukijana ja kirjoittajana. Vastausten perusteella opiskelija saa myös vinkkejä lukemisen sujuvoittamiseksi, kirjoittamistaitojen kehittämiseksi ja esiintymisjännityksen purkamiseksi. KEHITTÄMISTEEMA 3. ARVIOINTI JA TUTKIMUS HOPS-ohjauskoulutus URAY001 VetoVoimaa vertaistukea ja - ohjausta (2 op.) Ohjauksen kokonaissuunnitel-ma Opiskelun Taitokartta Kokemusten ja palautteiden kautta koulutuksen sisältöjä kehitettiin ja osaamistavoitteet määriteltiin. Kokemusten ja palautteiden kautta kurssin sisältöjä kehitettiin ja osaamistavoitteet määriteltiin. Ei arviointia/arvioidaan tarvittaessa myöhemmin. Tällä hetkellä aineistoa ei ole vielä käytetty tutkimukselliseen tarkoitukseen, mutta sen avulla on kehitetty opetusta (esiintymisvarmuuden-kurssi). 10(14) Alue, jolla opiskelun taitokarttaa olisi tarkoitus jatkokehittää, on motivaation kartoittaminen ja opiskelijan toimintatavat vaativissa, stressaavissa, tai epäonnistumisen tilanteissa. Samalla kehitetään opiskelijan saamaa palautejärjestelmää. Tämän aikataulutus sijoittuu vuodelle 2015.
12 KEHITTÄMISTEEMA 4.OPISKELUN SAAVUTETTAVUUS JA ESTEETTÖMYYS TOIMINTO TAVOITE TOIMINTA TILANNE JA JATKOKEHITYS Verkkotentti Kehitysvaihe: käyttöönotto- ja testausvaiheessa Esteetön opiskelu Jyväskylän yliopistossa jatkokehittämisvaiheessa Luoda tekniikaltaan ja pedagogiikaltaan uudenlainen tenttimuoto, joka mahdollistaa tentin suorituksen verkon avulla paikasta riippumatta. Tavoitteena on lisätä opintojen joustavuutta ja saavutettavuutta. Tenttikysymykset ovat soveltavia ja opiskelijalla on kaikki aineisto käytettävissään. Tenttiaika on rajattu, joten opiskelijalla tulee olla kurssin tieto omaksuttuna hyvin jo ennen tenttiä. Vastaukset palautetaan plagioinnintarkistuksen kautta. Vahvistaa ja tukea esteettömyysteeman huomioimista yliopistolla ja huomioida teemaa yliopiston Student Life kehitystyössä. Verkkotentin suunnittelu ja toteutus tehtiin yhteistyössä IT-palveluiden (verkkotekniikka) ja Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksen (tenttipedagogiikka ja ohjeistus) kanssa. Tekniikan suunnittelussa tarkasteltiin eri toteutusvaihtotehtoja autentikoinnin ja tietosuojan osalta. Tekniikkaa on testattu esteettömyyden osalta (näkörajoitteiset opiskelijat). Osallistuttu esteettömyystyön suunnitteluun Esteetön yliopisto suunnitteluryhmässä. Hankittu yliopiston kirjaston työpisteisiin suurennusohjelma ja puheohjelma näkövammaisille opiskelijoille. Osallistuttu yksilölliset opintojärjestelyt - toimenpidemallin kehittämiseen erityispedagogiikan ja esteettömyyden asiantuntijoiden kanssa. Verkkotenttivalmius avattiin yliopiston Koppaan elokuussa 2014 ja verkkotentin Koppa on testikäytössä. Verkkotentin tekninen viimeistely ja testaus on viivästynyt, mutta se tullaan tekemään ensi tilassa. Seuraavana vaiheena on opetushenkilöstön valmennus ja käyttöönoton valmistelu, jolle on asetettu tavoitteeksi syyslukukauden 2015 alku. Käytön yhteydessä on tavoitteena toteuttaa käyttäjäpalautearviointia (opiskelijat, opettajat) sekä teknisen toteutuksen että pedagogiikan osalta. Työ jatkuu tiiviissä yhteistyössä. 11(14) Navi nettipohjainen yliopiston tilojen Helpottaa erityisesti uusia opiskelijoita ja vierailijoita löytämään yliopiston opetus- Yhteinen yliopisto hanke valmisteltiin yhteistyössä Strategisen kehittämisen, Kielikeskuksen ja ylioppilaskunnan kanssa syksyllä 2014opiskelun saavutettavuutta ja esteettömyyttä kehittävä kehittämishanke Suomen ylioppilaskuntien liiton (SYL) organisoimassa valtakunnallisessa Tulevaisuuden yliopisto -kokonaisuudessa (tulevaisuudenyliopisto.fi). Se koostuu viidestä osateemasta: A. Fyysisten ympäristöjen esteettömyys B. Opinnot ja osallistuminen yhteisöön C. Rohkaiseva opiskelu- ja ohjausilmapiiri D. Opiskelun ja ohjauksen saavutettavuus E. Oppimisvaikeuksien huomioon ottaminen Sovelluksen testiversio toteutettu IT-palveluiden toimesta ja tilapalveluiden tuella. Hankkeen toteutussuunnittelu aloitettiin vuoden 2015 alussa. Hankkeen toteutussuunnitelma on vuosille Hanke on laaja ja sen toteutus edellyttää monialaista yhteistyötä yliopiston sisällä. Työ nivoutuu vahvasti rehtorin kesäkuussa 2014 tekemään Esteetön opiskelu Jyväskylän yliopistossa päätökseen. Testikäyttöversio on käytettävissä osoitteessa
13 karttaopastus mobiililaitteille testaus- ja käyttöönottovaiheessa ym. tiloja eri kampuksilla. Luoda tätä varten nettipohjainen mobiilisovellus, jonka avulla henkilö löytää etsimänsä tilan sijainnin ja saa reittiohjeistuksen sinne sen hetkisestä sijaintipaikastaan. KEHITTÄMISTEEMA 4. ARVIOINTI JA TUTKIMUS Verkkotentti Esteetön opiskelu Jyväskylän yliopistossa Navi nettipohjainen yliopiston tilojen karttaopastus mobiililaitteille Tavoitteena on tutkia verkkotenttitekniikan käytettävyyttä sekä arvioida sen käyttökelpoisuutta eri tyyppisissä tenteissä. Omat ja muualla saadut kokemukset verkkotentin käytöstä (esim. HY ja JY avoin yliopisto) ovat lupaavia. Tavoitteena on aktivoida ja tukea yliopiston asiantuntijoita osallistumaan tutkimuspanoksillaan osaksi oppimisympäristöjen ja menetelmien esteettömyyskehitystä. Toteutusta ja käyttöönottoa hidastivat työruuhka, tietoturvatekijät (eräät riskialttiit varastotilat) ja Korpin kartta-aineistojen vanhenneet tiedot. Viimeistely ja laaja käyttöönotto toteutetaan yhteisyössä ITpalveluissa. 12(14)
14 KEHITTÄMISTEEMA 5.VAIKUTTAVUUS JA YHTEISTYÖ LÄHIALUEELLA TOIMINTO TAVOITE TOIMINTA TILANNE JA JATKOKEHITYS Yhteistyöverkostot ja hankekehitys Kehitysvaihe: pysyvä jatkokehittämisvaihe essa Rakentaa yhteistyöverkostoa alueelle, jonka avulla lisätään opiskelijoiden työelämäverkottumista, osallisuutta ja sitoutumista lähialueelle opintojen aikana. Tavoitteena on vahvistaa opiskelijoiden kiinnittymistä yliopistoyhteisöön ja alueelle sekä parantaa heidän työllistyvyyttään. KEHITTÄMISTEEMA 5. ARVIOINTI JA TUTKIMUS Yhteistyöverkostot ja hankekehitys Osallistuttu Kansalaistoiminnankeskus ja oppilaitosyhteistyö työryhmään, jonka kautta käynnistetty ja toteutettu ESRhankehakemus yhteistyössä alueen korkeakouluyhteistyönä (JY, HUMAK, JAMK). GeroCenter -yhteistyö: Osaamista Opintojen Ohessa rinnakkaisopintosuunnitelmaan liittyen kehitetty yhteistyömallia GeroCenter-säätiön kanssa, jonka avulla yhdistetään opiskelijatoiminta vanhustyöhön. Oltu mukana GeroCenterin tekemää hankerahoitushakemusta Raha-automaattiyhdistykselle. KYTKE (Korkeakoulut ja yhteisöt Keski-Suomessa); ESRhakemus on rahoittajan käsiteltävänä (jätetty ). Hankkeen tavoitteena on luoda alueellinen yhteistyömalli, joka kytkee yhteen korkea-asteen koulutuksen, opiskelijat ja alueen kolmannen sektorin toimijat. Mallia testataan kolmen pilotin avulla. Mukana ovat myös järjestötoimijat (Keski- Suomen Yhteisöjen tuki ry. ja Jyväskylän kaupungin kaupunkikehitys. GeroCenter-yhteistyö jatkuu uuden kehittämishankkeen suunnittelulla. Haettavaan KYTKE-hankkeeseen on suunniteltu tutkimusosio, jonka toteuttaa yhteistuntatieteen ja filosofian laitos. 13(14) Uudessa GeroCenterin kanssa haettava hanke sisältää erillisen arviointiosuuden. STUDENT LIFE VIESTINTÄ TOIMINTO TAVOITE TOIMINTA TILANNE JA JATKOKEHITYS Toimintamallin jäsentyminen ja olemuksen kiteytyminen osin kehittämisvaihees-sa Toimintakauden aikana on pyritty jäsentämään Student Life kokonaisuutta, kiteyttämään sen identiteettiä ja toimintamalleja. Student Life valittiin yliopiston vapaaehtoiseksi laatuauditointikohteeksi. Itsearviointi keväällä 2014 auttoi kiteyttämään toimintaperiaatteita ja jäsentämään kokonaisuutta, mikä antaa hyvää pohjaa myös viestinnälle. On tärkeää, että Student Life ymmärretään JY:n tavaksi toimia, eikä hankkeeksi tai projektiksi. Toisaalta Student LIfen osana tehdään kehittämistyötä, jonka näkyvyys on sekin tärkeää. Tunnettuus yliopistolla, osallistaminen ja Toimintakauden alussa Student Life oli toimintamallina nuori ja sen tunnettuus varsin heikkoa. Tavoitteena on ollut sisäisen tunnettuuden lisääminen sekä Tärkein Student Life viestinnän kanava on kontekstuaalinen ja verkostomainen toiminta. Järjestettiin opiskelukykyteemaan keskittynyt Tenho- Jatkossa haetaan uusia tapoja osallistaa opiskelijoita, lisätä tunnettuutta ja saada opiskelijoilta syötteitä kehittämisen pohjaksi. Kevään 2015 Mylläys-seminaarin lisäksi tutkitaan mahdollisuutta käyttää Ideaikkuna-työkalua opiskelijalähtöisen
15 vuorovaikutteisuus jatkokehittämisvaihe essa henkilöstön että opiskelijoiden parissa. seminaari. 2013/2014 taitteessa SL-tiimi kiersi kaikki ainelaitokset ja syksyllä 2014 tapasimme ainejärjestöjen edustajia. JYYn kanssa tapaamme säännöllisesti ja olemme olleet mukana järjestämässä seminaareja ja tapahtumia. palvelumuotoilun apuna. Yammer-viestintäympäristön käyttöönotto keväällä 2015 saattaa tuoda uusia mahdollisuuksia vuorovaikutteisuuteen. Perustettu avoimet Student Life ja eportfolio ryhmät. Hyvistoiminta ja eportfolio ovat tärkeitä viestinnän ja näkyvyyden kanavia. Näkyvyys verkossa jatkokehittämisvaiheessa Student Lifen verkkonäkyvyyden kehittäminen koettiin tärkeäksi. Keväällä 2013 toteutettiin Student Life verkkosivusto, joka toimii sekä opiskelijalähtöisenä, ohjausta ja tukea laajasti kokoavana, teemoitettuna tietopakettina, että Student Life toiminnan ja kehittämishankkeiden esittelyn paikkana. Student Life logo on näkyvissä kaikilla yliopiston pääsivuilla ja se on linkki Student Life sivustolle. Vuorovaikutteisen ja osallistavan verkkoviestinnän mahdollisuuksia tarkastellaan myös jatkossa. 14(14) Student Life toimintaa on tehty näkyväksi verkossa mm. osallistumalla sosiaalisen median intressiyhteisöjen keskusteluihin Facebookissa, jakamalla materiaalia mm. Slidesharessa ja Twitterissä, sekä eportfolio-blogin kautta. Muuta Toimintaa on tehty näkyväksi yliopiston ulkopuolella erilaisissa seminaareissa, konferensseissa ja tapahtumissa. Lisäksi on julkaistu artikkeli Opiskelijatutkimuksen vuosikirjassa. Raportti päättyy tähän.
Student Life. Jyväskylän yliopiston
Jyväskylän yliopiston Student Life tavoitteena on luoda optimaaliset edellytykset akateemiselle opiskelulle ja siinä tapahtuvalle oppimiselle sekä tukea myös muilla tavoin opiskelijoiden kehittymistä ja
LisätiedotStudent Life. Opiskelijatutoreiden koulutuspäivä Suunnittelija Hanna Ahola Strateginen kehittäminen
Student Life Opiskelijatutoreiden koulutuspäivä 1.9.2012 Suunnittelija Hanna Ahola Strateginen kehittäminen Mitä Student Life on? Student Life on Jyväskylän yliopiston ja jyväskyläläisten kumppaneiden
LisätiedotNuorison parasta tässä harrastetaan.
Nuorison parasta tässä harrastetaan. Tapio Anttonen Hanna Laitinen "Auditointiryhmä on vaikuttunut Student Lifestä ja erinomaisesta ilmapiiristä, jolla Student Lifeä rakennetaan." Jyväskylän yliopiston
LisätiedotStudent Life kokonaisuus Jyväskylän yliopistossa
Student Life kokonaisuus Jyväskylän yliopistossa tavoitteena on luoda optimaaliset edellytykset akateemiselle opiskelulle ja siinä tapahtuvalle oppimiselle sekä tukea myös muilla tavoin opiskelijoiden
Lisätiedotyhdessä opiskelijan asialla
yhdessä opiskelijan asialla Student Life: Jyväskylän yliopiston (uniikkius)» kehittämistyö (prosessimaisuus)» yhteiseksi (laaja-alaisuus)» toimintatavaksi (läpäisevyys) mikä huomioi opiskelijan kokonaisvaltaisesti.
LisätiedotJyväskylän yliopisto. Helena Rasku-Puttonen vararehtori
Jyväskylän yliopisto Helena Rasku-Puttonen vararehtori JYU. Since 1863. 26.9.2017 1 Profiili Monialainen tiedeyliopisto Maamme johtava opettajankouluttaja, aikuiskouluttaja ja koulutusviejä Faculty of
LisätiedotJyväskylän yliopiston Student Life ja Hyvis-toimintamalli. Hanna Laitinen Psykologian laitos Jyväskylän yliopisto
Jyväskylän yliopiston Student Life ja Hyvis-toimintamalli Hanna Laitinen Psykologian laitos Jyväskylän yliopisto Student Life toiminnan lähtökohdat n Rehtori Aino Sallisen aikana Jyväskylän yliopisto lähti
LisätiedotOpiskelijoiden hyvinvointia ja opiskelukykyä edistämässä seminaari Hanna Laitinen, TtM, Opo Psykologian laitos Jyväskylän yliopisto
Opiskelijoiden hyvinvointia ja opiskelukykyä edistämässä seminaari 26.10.2016 Hanna Laitinen, TtM, Opo Psykologian laitos Jyväskylän yliopisto Joitakin yleisiä periaatteita Hyvis- toimintamallin kehittämisessä
LisätiedotOhjatusti onnistuneisiin yliopistoopintoihin. työelämään
Ohjatusti onnistuneisiin yliopistoopintoihin ja osaavana oppijana työelämään Kaisa Karhu, Koulutuspalvelut, Opiskelun tuki .. Ja siitä se ajatus sitten lähti.. Opiskelun merkitys Opiskelutaidot 2 Mikä
LisätiedotHelsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit
n kriteerit 1. Oman opetus- ja ohjausosaamisen jatkuva kehittäminen Erinomaisuus näkyy mm. siten, että opettaja arvioi ja kehittää systemaattisesti opettamiseen ja ohjaukseen liittyvää omaa toimintaansa
LisätiedotOPS-seminaari: Korkeakouluopiskelijoiden hyvinvointi. Hanna Laitinen, yliopistonopettaja Psykologian laitos
OPS-seminaari: Korkeakouluopiskelijoiden hyvinvointi Hanna Laitinen, yliopistonopettaja Psykologian laitos Jyväskylän yliopiston linjaukset opetussuunnitelmiin ja opetusohjelmiin lukuvuosille 2017-2020
LisätiedotOpiskelijaelämän kuopat ja henkilökohtainen opinto-ohjaus tukitoimena
Opiskelijaelämän kuopat ja henkilökohtainen opinto-ohjaus tukitoimena Katja Munter Kehittäjä, lehtori HUMAK / Preventiimi Sivu 1 1. Opiskelijan terveys & voimavarat 2. Opiskelutaidot OPISKELUKYKY 4. Opiskeluympäristö
LisätiedotKehitteillä. Jyväskylän yliopiston opintoasiain päivät
Kehitteillä Jyväskylän yliopiston opintoasiain päivät 8.-9.2.2012 Tavoite Kehitteillä Student Life luoda optimaaliset edellytykset akateemiselle opiskelulle ja siinä tapahtuvalle oppimiselle sekä tukea
LisätiedotEnsimmäisen opiskeluvuoden merkitys Koulutuspäivä 28.5.2012 Minna Kaartinen-Koutaniemi
Ensimmäisen opiskeluvuoden merkitys Koulutuspäivä 28.5.2012 Minna Kaartinen-Koutaniemi Erilaiset opiskelijaryhmät Uudet uudet Vanhat uudet, esim. alan vaihtajat Maisterivaiheen uudet Maisterivaiheen vanhat
LisätiedotOpiskelukyvyn edistämisen suositukset korkeakouluille
Opiskelukyvyn edistämisen suositukset korkeakouluille Suomen ylioppilaskuntien liitto Johanna Kujala, Projektipäällikkö Kyky-projekti, Campus Conexus II johanna.kujala@syl.fi 044 7800 229 Opiskelukykysuositukset
LisätiedotAmmatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa
Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi
LisätiedotTyöpaja Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta / LSuominen
Hops-ohjausohjaus maatalousmetsätieteellisessä tiedekunnassa Työpaja 18.8.2011 Leena Suominen ja Outi Vlk Valkama www.helsinki.fi/yliopisto 8.9.2011 1 Hops periaatteet HY:ssä (hops-työryhmän loppuraportti
LisätiedotTIEDONHANKINNAN JA HALLINNAN OPETUS AVOIMEN TIEDON KESKUKSESSA
TIEDONHANKINNAN JA HALLINNAN OPETUS AVOIMEN TIEDON KESKUKSESSA Mirja Laitinen Tietopalvelupäällikkö, pedagoginen johtaja 4.10.2016 Tiedonhankinnan ja hallinnan opetuksen tavoitteet OPS2017 Rehtorin linjaukset:
LisätiedotOpintojen ohjaus. Opetuksen kehityspäällikkö Eeva Kuoppala Opetuksen palvelujohtaja Olli Ervaala
Opintojen ohjaus Opetuksen kehityspäällikkö Eeva Kuoppala Opetuksen palvelujohtaja Olli Ervaala Taustaa Opintojen ohjaaminen on strategisesti yksi kriittisimmistä prosesseistamme. Laadukkaalla ohjausprosessilla
LisätiedotSosiaalinen media kivi- ja teräsrakentamisen ammatillisessa koulutuksessa
Sosiaalinen media kivi- ja teräsrakentamisen ammatillisessa koulutuksessa 1- vaihe Tammi 2010 touko 2011, toteutuma sekä 2-vaiheen suunnitelma Raahen ammattiopisto Aija Keski-Korsu Sisältö Osallistuminen
LisätiedotYliopistostamme valmistuu rohkeita, akateemisia asiantuntijoita, jotka kehittävät maailmaa vastuullisesti.
Jyväskylän yliopistosta valmistuvat ovat vastuullisia, akateemisia asiantuntijoita, jotka muuttavat maailmaa. Koulutustarjontamme on vetovoimaista, monialaista ja vastaa globaaleihin osaamistarpeisiin.
LisätiedotLAADUKAS verkostohanke 2015, Sari Heinikoski. LAADUKAS osallistava kehittäminen osaksi ammattiopiston arkea
LAADUKAS verkostohanke 2015, Sari Heinikoski LAADUKAS osallistava kehittäminen osaksi ammattiopiston arkea LAADUKAS 2015 Hankkeen yhteiset toimenpiteet 1. Vakiinnuttaa oppilaitoksiin jatkuva laadunhallintajärjestelmä
LisätiedotOpiskelijat, korkeakoulut ja työelämä korkeakoulutuksen kärkihankkeet ja EUROSTUDENT VI -seminaari
Opiskelijat, korkeakoulut ja työelämä korkeakoulutuksen kärkihankkeet ja EUROSTUDENT VI -seminaari Yhteenveto Johtaja Hannu Sirén 1. Työryhmien keskustelun tiivistys ja keskeiset huomiot 2. Jatkotyö kärkihankemaailmassa
LisätiedotTavoitteena on luoda mahdollisimman hyvät yhteiskunnalliset edellytykset ja olosuhteet vapaaehtoistoiminnalle.
ntästrategia Vuosikokous 25.11.2014 Kansalaisareenan viestintästrategia tukee järjestöstrategiaa. Toiminnan osa-alueet on käsitelty viestintästrategiassa erikseen. Osa-alueisiin panostetaan toimintasuunnitelman
LisätiedotValmis tutkinto työelämävalttina - VALTTI. Toimenpiteet ja toiveet Oulun seudun ammattikorkeakoulu, Diakonia ammattikorkeakoulun Oulun yksikkö
Valmis tutkinto työelämävalttina - VALTTI Toimenpiteet ja toiveet Oulun seudun ammattikorkeakoulu, Diakonia ammattikorkeakoulun Oulun yksikkö PROJEKTISTA TIEDOTTAMINEN Kuusi yksikköä (15.4 Raahen tekniikan
LisätiedotKOULUTUKSEN ARVIOINTI ALUEEN NÄKÖKULMASTA
KOULUTUKSEN ARVIOINTI ALUEEN NÄKÖKULMASTA Helena Rasku-Puttonen Karvin kuulemiskierros KARVIn laatutunnus myönnetty Jyväskylän yliopistolle Mistä kertoo? Jyväskylän yliopistossa on vahva jatkuvan kehittämisen
LisätiedotHYVY001-kurssin loppukyselyn yhteenveto
HYVY001-kurssin loppukyselyn yhteenveto Vastanneiden osuus % tiedekunnittain (n = 177) Kurssin suorittaneiden määrä (27.5.2014 mennessä) yhteensä = 289 Kielten laitos yhteensä 49 suoritusta Humanistinen
Lisätiedotkorkeakoulut ja yhteisöt Keski-Suomessa
KYTKE korkeakoulut ja yhteisöt Keski-Suomessa KYTKE lyhyesti Toteuttamisaika: 1.8.2015-30.6.2017 Päätavoite: korkeakouluopiskelijoiden työelämävalmiuksien kehittäminen yhdistysyhteistyöllä Muita tavoitteita:
Lisätiedot25.-26.5.2010. LitM, opinto-ohjaaja Riitta Aikkola
25.-26.5.2010 LitM, opinto-ohjaaja Riitta Aikkola Opintojen edistäminen VAMK tiedote 24.1.2010 Suomen ylioppilaskuntien liitto ry:n hallitusvastaavan Hannu Jaakkolan artikkelista Korkeakoulujen on varmistettava,
LisätiedotJyväskylän yliopisto Humanistinen tiedekunta
Jyväskylän yliopisto Humanistinen tiedekunta 24.3.2015 Lukuvuoden 2015 2016 työsuunnitelmat YKSITYISKOHTAINEN OHJE SoleTM:n lomakepohja on käytettävissä 30.3.2015. Numerointi vastaa SoleTM:n lomakkeen
LisätiedotOhjaus ja opintojen eteneminen: ajankäyttö, opintoihin kiinnittyminen ja
Ohjaus ja opintojen eteneminen: ajankäyttö, opintoihin kiinnittyminen ja tulevaisuusorientaatio Kuvallinen aloitussivu, tavoitteellisella kuvan koko 230 x 68 mm opintopolulla Penttinen, Kosonen, Annala
LisätiedotKEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA!
KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! SUJUVAT SIIRTYMÄT ALOITUSSEMINAARI 16.2.2016 Elise Virnes 1 Etunimi Sukunimi Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan valtakunnalliset toimenpidekokonaisuudet 2014-2020 Erityistavoite
LisätiedotKansalliset toimet oppijan parhaaksi ja jatkuvan oppimisen mahdollistamiseksi. Digioppimisen Areena
Kansalliset toimet oppijan parhaaksi ja jatkuvan oppimisen mahdollistamiseksi Digioppimisen Areena 27.11.2018 Perusopetus Opetusneuvos Kimmo Koskinen Perusopetuksen digitalisaatiolle suunnitellaan yhteisiä
Lisätiedot#DIGI. Haastaa meidät kyseenalaistamaan olemassa olevat toimintatavat ja luomaan ne uudelleen, entistä toimivammiksi ja joustavammiksi.
#DIGI Haastaa meidät kyseenalaistamaan olemassa olevat toimintatavat ja luomaan ne uudelleen, entistä toimivammiksi ja joustavammiksi. #DIGIKYVYKKYYS Opiskelijan kyky toimia sujuvasti digitalisoituvissa
LisätiedotCentria ammattikorkeakoulu www.centria.fi
Hankkeen tiedot Projektin nimi: Keskipohjalainen koulutusväylä Kohdealue: Kokkolan ja Kaustisen seudut Päättymisaika: 6/2014 Toteuttaja: Centria ammattikorkeakoulu Osatoteuttajat: Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä
LisätiedotVaativa erityinen tuki - VIP-verkostotyö. Pirjo Koivula Opetushallitus Espoo
Vaativa erityinen tuki - VIP-verkostotyö Pirjo Koivula Opetushallitus Espoo 28.11.2018 Konsultaatiopalvelu Opetushallitus - Valteri Opetushallitus ja Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri ovat yhteistyössä
LisätiedotJaana Muttonen, HAMK Opettajankoulutusfoorumi
Rahoittaja: #OPEKE OPEKE AMMATILLISEN OPETTAJANKOULUTUKSEN UUDISTAMINEN Jaana Muttonen, HAMK Opettajankoulutusfoorumi 27.9.2017 Mikä OPEKE on? Valtakunnallinen kehittämishanke, jossa kehitetään ja uudistetaan
Lisätiedoteamk-verkkototeutusten laatukriteerit: toteutus
1 (5) eamk-verkkototeutusten laatukriteerit: toteutus Kohderyhmä ja käyttäjät Arviointi Muistiinpanot Käyttäjät ja heidän tarpeensa huomioidaan suunnittelussa ja tuotantovaiheessa sekä toteutuksen aikana.
LisätiedotTervetuloa Innokylään
Tervetuloa Innokylään Soteuttamo: Ihminen edellä asiakaslähtöinen palvelujen kehittäminen Merja Lyytikäinen ja Hanne Savolainen 21.3.2018 1 Innokylä lyhyesti Innokylä on kaikille avoin innovaatioyhteisö,
LisätiedotLUKIOVIERAILUT 2016 Jyväskylän ammattikorkeakoulu & Jyväskylän yliopisto
LUKIOVIERAILUT 2016 Jyväskylän ammattikorkeakoulu & Opiskelijalähettiläät ja vertaistutorit presents Opiskelemaan korkeakouluun Opiskelu yliopistossa ja ammattikorkeakoulussa on joissain suhteissa erilaista.
LisätiedotLUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA
OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty
LisätiedotTulevaisuuden älykkäät oppimisympäristöt LessonApp - nopea kokeilu Tampereen ammattikorkeakoulussa
Tulevaisuuden älykkäät oppimisympäristöt LessonApp - nopea kokeilu Tampereen ammattikorkeakoulussa Kokeilun kuvaus Kokeilu alkoi TAMKissa 4.4.2019 pidetyllä työpajalla. Osallistujia oli TAMKissa 11 ja
LisätiedotValtti - Valmis tutkinto työelämävalttina
Valtti - Valmis tutkinto työelämävalttina Toteutusaika 1.10.2008 31.12.2011 Valtakunnallinen kehittämisohjelma TL 2: Työllistymisen ja työmarkkinoilla pysymisen edistäminen sekä syrjäytymisen ehkäiseminen
LisätiedotEspoon Avoimen osallisuuden malli
Espoon Avoimen osallisuuden malli Avoimen osallisuuden malli - mistä on kysymys? Kaupunkien kilpailukyky perustuu yhä tiiviimpään kumppanuuteen sekä alueen toimijoiden että muiden kaupunkien välillä.
LisätiedotVerkkoviestintäkartoitus
Verkkoviestintäkartoitus 9.2.2015 Minna Helynen minna.helynen@tampere.fi http://www.tyollisyysportti.fi/seutunuotta https://www.facebook.com/seutunuotta @seutunuotta http://takuullatekemista.blogspot.fi/
LisätiedotAmmatillisesta koulutuksesta sujuvasti ammattikorkeakouluun
Ammatillisesta koulutuksesta sujuvasti ammattikorkeakouluun Tilannekartoitus ammatillisen toisen asteen koulutuksen ja AMK:n välisen siirtymävaiheen opintojen ja ohjauksen toteuttamisesta Sanna Lappalainen,
LisätiedotOpettajan pedagogiset opinnot, yliopistopedagogiikka (60 op) Infotilaisuus
Opettajan pedagogiset opinnot, yliopistopedagogiikka (60 op) Infotilaisuus 24.4.2018 Hakeminen ja hakukelpoisuus 15.6.2018 mennessä suoritettuna yliopistopedagogiikan edeltäviä opintoja 40 op (perusopinnot
LisätiedotMistä on kyse? Kehittämiskouluverkosto MAJAKKA. Tarvitsemme konkreettisia tekoja, innovaatioita ja kokeiluja koulussa ja koululta.
Mistä on kyse? Opetuksen järjestämistä ohjataan erilaisilla normeilla ja asiakirjoilla, kuten lainsäädännöllä, opetussuunnitelmien perusteilla, suosituksilla, strategioilla ja suunnitelmilla. Jotta valtakunnalliset
LisätiedotPOHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS
AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty
LisätiedotPohjanmaan aluekokeilut hankkeessa
Pohjanmaan aluekokeilut hankkeessa Hakemukseen kirjatut tavoitteet: 1. Lyhentää kokonaisopiskeluaikaa opintopolulla, joka koostuu ammatillisesta 2. asteen tutkinnosta ja ammattikorkeakoulututkinnosta 2.
LisätiedotOpinto-ohjaus ja työelämätaidot
Opinto-ohjaus ja työelämätaidot Aikuisten perusopetus 2018 Lisää ohjausta luku- ja kirjoitustaidon koulutus, aikuisten perusopetukseen valmistava koulutus, nykyinen aikuisten perusopetus yhdistyvät oppivelvollisuusiän
LisätiedotOsaamisen ja opettajuuden kehittäminen yliopistopedagogisen koulutuksen tuella -henkilöstön toiveet ja tarpeet
Osaamisen ja opettajuuden kehittäminen yliopistopedagogisen koulutuksen tuella -henkilöstön toiveet ja tarpeet Maija Lampinen, Maire Syrjäkari, Miia Leppänen ja Markus Torkkeli PedaForum 2016, 18.8.2016
LisätiedotDigiohjausta kaikille!
Digiohjausta kaikille! 2018-2020 Osatoteuttajat Hankkeen toimijat Oulun yliopisto Centria-amk Osao Päätoteuttaja PP-ELOverkosto Yhteistyökumppanit Erilaisten oppijoiden liitto Oulun lukioverkosto Oulun
LisätiedotTaideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017
TOIMINTASUUNNITELMAN TAUSTAT Luova ja energinen taideorganisaatio edellyttää kirjastoa, joka elää innovatiivisesti ajassa mukana sekä huomioi kehysorganisaationsa ja sen edustamien taiteen alojen pitkän
LisätiedotVälittämistä ja konkretiaa Nuorten ja ammattilaisten kohtaamisia koulutuksen ja työelämän rajapinnoilla. Laura Halonen & Elina Nurmikari
Välittämistä ja konkretiaa Nuorten ja ammattilaisten kohtaamisia koulutuksen ja työelämän rajapinnoilla Laura Halonen & Elina Nurmikari Nuorisotakuun hankekokonaisuus Millaiseen tarpeeseen hanke syntyi
LisätiedotINARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47
INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen
LisätiedotFUAS-virtuaalikampus rakenteilla
Leena Vainio, FUAS Virtuaalikampus työryhmän puheenjohtaja Antti Kauppi, FUAS liittouman projektijohtaja FUAS-virtuaalikampus rakenteilla FUAS Virtuaalikampus muodostaa vuonna 2015 yhteisen oppimisympäristön
LisätiedotOhjaus Tampereen yliopistossa. Opetusneuvoston Strategiset rastit seminaari 28.9.2011 klo 13.00-16.00 Pinni B1096
Ohjaus Tampereen yliopistossa Opetusneuvoston Strategiset rastit seminaari 28.9.2011 klo 13.00-16.00 Pinni B1096 1 Iltapäivän kulku Miksi ohjauksen kokonaissuunnitelma? Opetuksen kehittämispäällikkö Markku
LisätiedotModerni baari kansainvälisessä virtuaalimaailmassa
Moderni baari kansainvälisessä virtuaalimaailmassa Mikä hanke Opetushallituksen ja Rovaniemen koulutuskuntayhtymän rahoittama hanke Tieto- ja viestintätekniikkaa hyödyntämällä kehittää ja monipuolistaa
LisätiedotAmmattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.
Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto
LisätiedotYmpärivuotinen opiskelu ja koulutuksen strateginen suunnittelu TYÖPAJA 3, YHTEENVETO 16.-17.9.2014
Ympärivuotinen opiskelu ja koulutuksen strateginen suunnittelu AMK-KOULUTUKSESTA JA PEDAGOGISESTA KEHITTÄMISESTÄ VASTAAVIEN VARAREHTOREIDEN TYÖPAJA TYÖPAJA 3, YHTEENVETO 16.-17.9.2014 Työpajan osallistujat
LisätiedotRauman normaalikoulu on Turun yliopiston alainen kaksisarjainen harjoittelukoulu. Normaalikoulu on muuttunut yhtenäiskouluksi elokuussa 2012.
Rauman normaalikoulu on Turun yliopiston alainen kaksisarjainen harjoittelukoulu. Normaalikoulu on muuttunut yhtenäiskouluksi elokuussa 2012. Oppilaita koulussa on n. 370. Opetusharjoittelijoita lukuvuoden
LisätiedotVerkko-ohjaaja verkko- ja etäohjauspalvelut opintojen tukena ESR-hanke, 2015-2017 OULUN AMMATTIKORKEAKOULU
Verkko-ohjaaja verkko- ja etäohjauspalvelut opintojen tukena ESR-hanke, 2015-2017 OULUN AMMATTIKORKEAKOULU Tukena kampuksella ja verkossa. Verkkoviestinnän välineet osaksi opintojen ohjausta ja neuvontaa.
LisätiedotOpintojen ohjaus. Elina Late, ohjausvastaava Orientoivat
Opintojen ohjaus Elina Late, ohjausvastaava Orientoivat 29.8.2017 Opiskelu yliopistossa Yliopisto-opintoihin kuuluu olennaisena osana akateeminen vapaus ja toisaalta myös vastuu omista opinnoista ja niiden
LisätiedotKasvatustieteiden laitoksen hyvä käytänne
Kasvatustieteiden laitoksen hyvä käytänne Opiskelijoiden osallistaminen laitoksen toimintaan Lehtori Elina Oksanen, opiskelijat Elina Liinamaa ja Amélie Martikainen Kasvatustieteiden laitos (laitosten
LisätiedotUUDET OPETUSSUUNNITELMAT 2017-
UUDET OPETUSSUUNNITELMAT 2017-24.9.2015 Opetussuunnitelmatyön aikataulu Syyskuu 2015: Rehtorin päätös opetussuunnitelmatyön yhteisiksi tavoitteiksi / linjauksiksi 24.9.2015: opetussuunnitelmatyön aloitusseminaari
LisätiedotPoluttamo oma digipolku oppimiseen
Poluttamo oma digipolku oppimiseen Omnian AMK-polkukokeilu Jarmo Aho 9.11.2018 Ammatillisista opinnoista korkeakouluun teknisillä aloilla Ammatilliset opiskelijat eivät ole tasasuhtaisessa asemassa kaksoistutkinnon
LisätiedotPienryhmätyöskentely
Pienryhmätyöskentely Miten oppiaineesi/yksikkösi opetussuunnitelmissa aiotaan konkretisoida JY:n linjaukset osaksi tutkintojen, opintokokonaisuuksien ja opintojaksojen osaamistavoitteita? tullaan varmistamaan
LisätiedotOpettajille suunnatut erikoistumiskoulutukset - toteutuksia ja kokemuksia ensimmäisestä vuodesta
Opettajille suunnatut erikoistumiskoulutukset - toteutuksia ja kokemuksia ensimmäisestä vuodesta Keväällä 2016 käynnistyivät koulutusohjelmat: - Oppiminen ja opettaminen digitaalisissa ympäristöissä (60
LisätiedotSosiaalisen ja yhteisöllisen median hyödyntäminen ja käyttäminen marata-alan koulutuksessa
Sosiaalisen ja yhteisöllisen median hyödyntäminen ja käyttäminen marata-alan koulutuksessa Myötätuulessa toimintaa ja tuloksia ammatilliseen koulutukseen 19-21.3.2012 OPH seminaari Riitta Karusaari Koulutuspäällikkö
LisätiedotPoluttamo oma digipolku oppimiseen
Poluttamo oma digipolku oppimiseen Sujuvat siirtymät -aloitusseminaari 16.2.2016 Piia Liikka, Suomen eoppimiskeskus ry Poluttamo-konsortio Suomen eoppimiskeskus ry (koordinaattori) Suomen avointen tietojärjestelmien
LisätiedotUlkomailla suoritettujen tutkintojen pätevöitymiskoulutusten haasteet ja hyvät käytännöt
Ulkomailla suoritettujen tutkintojen pätevöitymiskoulutusten haasteet ja hyvät käytännöt Korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien osaaminen käyttöön Suomessa hanke 16.05.2019 KV-Kevätpäivät Aikataulu Esittäytyminen
LisätiedotSulautuva ohjaus ja neuvonta opiskelijan tueksi
Sosiaalinen media koulutuksen tiedotuksessa, neuvonnassa ja ohjauksessa 30.8.2010 Sulautuva ohjaus ja neuvonta opiskelijan tueksi Tiina Pyrstöjärvi ja Leila Saramäki Koulutus- ja kehittämispalvelu Aducate,
LisätiedotOHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA
OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA Mikkelin ammattikorkeakoulun pedagogisen strategian mukaan ohjauksen tavoitteena on edistää opiskelijoiden sitoutumista opiskeluunsa, tukea
LisätiedotJYVÄSKYLÄN YLIOPISTON JA AVOIMEN YLIOPISTON SOPIMUSNEUVOTTELU. Maanantai klo , Rehtoraatin kokoushuone, Kärki
Liite 2, avoimen yliopiston johtokunnan kokous 13.12.2016 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON JA AVOIMEN YLIOPISTON SOPIMUSNEUVOTTELU Maanantai 21.11.2016 klo 8.30 9.30, Rehtoraatin kokoushuone,
LisätiedotTiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.
Tiedotussuunnitelma Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 1. Lähtökohdat... 2 2. Tiedottamisen tarpeet... 2 3. Tiedottamisen tavoitteet... 2 4. Sisäinen tiedotus... 3 5. Ulkoinen
LisätiedotOpiskelijakeskeinen oppiminen opiskelukyvyn edistäjänä
Opiskelijakeskeinen oppiminen opiskelukyvyn edistäjänä Työpaja 36. Peda-Forum -päivät 24.8.2011 Laura Heinonen, Suomen ylioppilaskuntien liitto Johanna Kujala, Suomen ylioppilaskuntien liitto Ann-Marie
LisätiedotHelena Rasku-Puttonen, Jyväskylän yliopisto Miten työllistymisen laatua arvioidaan? yliopistojen maisteriuraseurannan tulosten julkistustilaisuus
Helena Rasku-Puttonen, Jyväskylän yliopisto Miten työllistymisen laatua arvioidaan? yliopistojen maisteriuraseurannan tulosten julkistustilaisuus 3.5.2017 Mihin tarkoitukseen uraseuranta? Korkeakoulujen
LisätiedotSuunnitelma Vertaistuen toteuttamisesta Jyväskylän kaupungin perusopetuksessa ja esiopetuksessa
Suunnitelma Vertaistuen toteuttamisesta Jyväskylän kaupungin perusopetuksessa ja esiopetuksessa Nykytila opettajien ICT-ohjauksessa Jyväskylän kaupungin perusopetuksessa on perustettu 40 opettajan vertaistukiverkosto.
LisätiedotOSATA. Osaamispolkuja tulevaisuuteen
OSATA Osaamispolkuja tulevaisuuteen Miksi OSATA? Tulevaisuuden työelämässä uudenlaiset osaamisyhdistelmät korostuvat eikä työ sitoudu enää välttämättä tiettyyn ammattiin Opinto- ja työpolut eivät ole enää
LisätiedotLukio-opintojen säädöstaustaa
Lukio-opintojen säädöstaustaa Marjaana Manninen KONSTIT hanke 2009 Lukiodiplomit verkkoon paja Osaamisen ja sivistyksen asialla LUKIOKOULUTUKSEN SÄÄTELYJÄRJESTELMÄ Lukiolaki Yleiset valtakunnalliset tavoitteet
LisätiedotKOTOTAKUU- Kaikki jatkoon. Merja Korkiakoski
KOTOTAKUU- Kaikki jatkoon Mitä on kotoutuminen? Kotoutuminen on prosessi, joka tapahtuu aina arkisessa vuorovaikutuksessa. Viranomaisten lisäksi kotoutumista tukevat erilaiset toimijat ja yhteisöt kuten
LisätiedotEsteetön opiskelu Jyväskylän yliopistossa. Hannu Puupponen Opiskelijapalvelut
Esteetön opiskelu Jyväskylän yliopistossa Hannu Puupponen Opiskelijapalvelut Hannu.puupponen@jyu.fi Esteetön opiskelu Rehtorin päätös 24.6.2014 astuu voimaan 1.1.2015. Tieto verkossa www.jyu.fi/esteettomyys
LisätiedotOpinto-ohjaaja ohjauksen kehittäjänä ja koordinaattorina Luksiassa
Opinto-ohjaaja ohjauksen kehittäjänä ja koordinaattorina Luksiassa Opinto-ohjaajien ja ryhmänohjaajien tehtävänkuvien, yhteistyön ja työnjaon kehittäminen Yhdessä-hankkeen loppuseminaari 7.11.2014 Opinto-ohjaaja
LisätiedotTyön opinnollistamisen kehittäminen eri koulutusaloilla T Y Ö S T Ä O P P I M A S S A, T Y Ö H Ö N A R B E T E K O M P E T E N S K A R R I Ä R
Työn opinnollistamisen kehittäminen eri koulutusaloilla T Y Ö S T Ä O P P I M A S S A, T Y Ö H Ö N A R B E T E K O M P E T E N S K A R R I Ä R JAMK Toteemi 1. Tavoite: Uudistetaan korkeakoulupedagogiikkaa
LisätiedotPedagogisen johtamisen katselmus
Pedagogisen johtamisen katselmus Pedagogisen johtamisen katselmuksen lomakkeen täyttöohje: Pedagogista katselmusta käytetään pedagogisen johtamisen arvioinnin ja kehittämisen työkaluna. Arviointi on hyvä
LisätiedotUraohjaus joustavasti toiselta asteelta ammattikorkeakouluun -projekti 1.1.2011 31.12.2012
Uraohjaus joustavasti toiselta asteelta ammattikorkeakouluun -projekti 1.1.2011 31.12.2012 Tavoite Kehittää toiselta asteelta ammattikorkeakouluun tapahtuvan siirtymävaiheen sujuvuutta Ohjaus Ura- ja jatko-opintosuunnittelu
LisätiedotSaavutettava yliopisto esteetön opiskelu. Hannu Puupponen Hakija- ja opiskelijapalvelut
Saavutettava yliopisto esteetön opiskelu Hannu Puupponen hannu.puupponen@jyu.fi Hakija- ja opiskelijapalvelut Jyväskylän yliopiston linjaukset opetussuunnitelmiin ja opetusohjelmiin lukuvuosille 2017-2020
LisätiedotMaA Joachim Kratochvil Koulutuspoliittinen asiantuntija Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta
MaA103 1.12.2015 Joachim Kratochvil Koulutuspoliittinen asiantuntija Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta Hallinnon opiskelijaedustaja (halloped). Kaikkien kausi alkaa 1.1.2016 ja päättyy 31.12.2017 Jokaisella
LisätiedotOppimisympäristöjen lähentäminen yliopiston ja lukioiden välillä sekä muu SUJUVAN toiminta
Opintopolku lukiolaisesta akateemiseksi asiantuntijaksi Oppimisympäristöjen lähentäminen yliopiston ja lukioiden välillä sekä muu SUJUVAN toiminta 24.8.16 Leena Viitanen, projektipäällikkö Kati Kyllönen,
LisätiedotLAADUNHALLINNAN VUOSISUUNNITELMA 2017
LAADUNHALLINNAN VUOSISUUNNITELMA 2017 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Laadunohjausryhmä hyväksynyt 19.1.2017 J Y V Ä S K Y LÄ N Y LI O PI S T O 26.1.2017 YLEISTÄ Jyväskylän yliopiston laadunhallinta määritellään
LisätiedotOpintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä
Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Juho Tiili, Markus Aho, Jarkko Peltonen ja Päivi Viitaharju n koulutusyksikössä opetusta toteutetaan siten, että saman opintokokonaisuuden opintojaksot
Lisätiedoteeducation karnevaalit Vertaisarviointitaitoja oppimassa verkossa
eeducation karnevaalit Vertaisarviointitaitoja oppimassa verkossa Kehittäjätiimi: Sosiaalityö: Helky Häkli & Sirpa Tapola-Tuohikumpu Erityispedagogiikka: Erja Kautto-Knape & Sanna Uotinen Aikuiskasvatustiede:
LisätiedotGlobaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund
Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa 12.5.2014 Pitkät perinteet Kohti toimenpideohjelmaa Ohjelman sisältö, toteutus ja seuranta Pitkät perinteet kehitysyhteistyössä Ensimmäiset kehitysyhteistyöhankkeet
LisätiedotMalleja valinnanvapauden lisäämiseksi
Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen
LisätiedotTutkimusperusteinen käytännönopetus Lapissa
Tutkimusperusteinen käytännönopetus Lapissa Sosnetin kevätseminaari, Jyväskylä 2014 Marjo Romakkaniemi, yliopistonlehtori Sanna Väyrynen, professori (ma.) Alustuksen rakenne Tarkastelemme tutkimusperusteista
LisätiedotOPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA
OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty
LisätiedotSulautuva ohjaus oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa
Opintoasiain ja Peda forum päivät 2011, 23.8.2011 Työpaja 3 Sulautuva ohjaus oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa Tiina Pyrstöjärvi ja Leila Saramäki Koulutus ja kehittämispalvelu Aducate, Avoin yliopisto
LisätiedotOpetus- ja kulttuuriministeriö Lukiouudistuksen maakuntakiertue. Lahden työpajan keskustelun teemoja
Opetus- ja kulttuuriministeriö Lukiouudistuksen maakuntakiertue Lahden työpajan keskustelun teemoja Tulevaisuuden osaamistarpeet ja osaamisen vahvistaminen Yhteisen määritelmän muodostaminen yleissivistykselle
LisätiedotTarvittavan ammattitaidon hankkimisen henkilökohtaistaminen
Tarvittavan ammattitaidon hankkimisen henkilökohtaistaminen Luokka Prosessin tarkoitus Prosessin omistaja Prosessin asiakkaat ja sidosryhmät Prosessin asiakastarpeet ja -odotukset Prosessin lähtötilanne
Lisätiedot