Student Life toimintamallin jatkokehittämisestä vastaava ohjausryhmä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Student Life toimintamallin jatkokehittämisestä vastaava ohjausryhmä"

Transkriptio

1 Jyväskylän yliopisto Student Life toimintamallin jatkokehittämisestä vastaava ohjausryhmä Toimintaraportti

2 Jyväskylän yliopisto Student Life kehittämistyön toimintaraportti Ohjausryhmä ja sen tehtävät Rehtori Matti Manninen nimesi Student Life ohjausryhmän uudelle kaudelle Nimittämiskirjeessään ohjausryhmän tehtävät määriteltiin seuraavasti: 1(14) Rehtori on tänään tekemällään päätöksellä asettanut Jyväskylän yliopistoon uuden Student Life ohjausryhmän, jonka tehtävänä on vastata Student Life toimintamallin jatkokehittämisestä. Ohjausryhmän tavoitteena on vakiinnuttaa Student Life toimintamalli sellaiseksi toimintojen kokonaisuudeksi, johon koko yliopistoyhteisö keskeisine alueellisine sidosryhmineen osallistuu ja joka tukee opiskelijan elämänhallinnan taitoja, integroitumista opintoihin, opiskelukykyä, valmistautumista työelämään sekä kaikin puolin kokonaisvaltaisesti edistää opiskelijan hyvinvointia. Ohjausryhmän tehtävänä on vakiinnuttaa parhaimmat ensimmäisenä kehittämiskautena pilotoidut toimintatavat ja liittää ne osaksi Student Life kokonaisuutta, kehittää tutkimuslähtöisesti uusia Student Life mallin tavoitteita palvelevia toimintatapoja sekä yleensäkin kehittää Student Life toimintamallia kokonaisuutena ja tehdä se näkyväksi niin yliopistoyhteisölle kuin opiskelijoiksi hakeutuville. Uusia toimintatapoja on kehitettävä erityisesti yhdessä Keski-Suomen aluetoimijoiden kanssa pyrkien näin sitouttamaan näitä tahoja kumppaneiksi Student Life toimintaan. Ohjausryhmän kokoonpano oli vararehtori Helena Rasku-Puttonen (puheenjohtaja) strategiajohtaja Kari Pitkänen (varapuheenjohtaja), opintopalvelujohtaja Mari Ikonen (varajäsen opintohallintopäällikkö Tuula Maijanen), professori ja dekaani Marjatta Lairio (varajäsen projektipäällikkö Leena Penttinen), ylilääkäri Pirjo Paajanen (varajäsen vastaava psykiatri Kaarina Pöllänen), JYY:n hallituksen puheenjohtaja* (JYY:n valitsema varajäsen; koulutuspoliittinen sihteeri Susanna Koistinen) suunnittelijat Hanna Ahola (nyk. Laitinen) ja Tapio Anttonen (sihteeristö) * 2012 Kalle Jokinen, 2013 Mari Kröger, 2014 Jenna Anttonen Lisäksi ryhmään kutsuttiin suunnittelija Ilona Laakkonen, jonka työnä ovat eportfolion ja ohjaussivuston kehittämisprojektit. Ohjausryhmän toiminta oli aktiivista ja vuorovaikutteista, ja se kutsui kokouksiinsa asiantuntijoita eri aihepiireistä. Ohjausryhmä kokoontui kauden aikana 22 kertaa. Kehittämisteemat Toimintakaudella keskityttiin viiteen kehittämisteemaan, joita olivat: 1. opiskelijahyvinvoinnin parantaminen, 2. osaamisperustaisen opiskelun menetelmien kehittäminen, 3. ohjaustyön käytännöt, 4. opiskelun saavutettavuus ja esteettömyys sekä 5. vaikuttavuus ja yhteistyö lähialueella. Läpileikkaavina toimintaperiaatteina ovat olleet eri toimijoiden kanssa tehtävä tiivis yhteistyö ja kehittämisen tutkimuksellinen ote. Teemoihin liittyvien pilottien pohjalta on luotu ja kehitetty uusia toimintamalleja. Lisäksi on panostettu Student Life viestinnän avulla sisäistä ja ulkoista näkyvyyttä. Oheiseen taulukkoon on koostettu kunkin kehittämisteeman sekä viestintätyön keskeiset tiedot. Lisätietoa - ohjausryhmän verkkosivuilta - Student Life verkkosivuilta

3 KEHITTÄMISTEEMA 1. OPISKELIJAHYVINVOINNIN PARANTAMINEN TOIMINTO TAVOITE TOIMINTA TILANNE JA JATKOKEHITYS HYVIS- TOIMINTAMALLI Hyvinvointiohjaajat, hyvikset jatkokehittämisvaiheessa Luodaan matalan kynnyksen ohjausmalli jokaiselle laitokselle, jossa opiskelijaa tuetaan hyvinvointiin liittyvissä asioissa ajankohtaisin tiedoin ja varhaisessa vaiheessa. Hyvis -toimintaa pilotoitiin vuosina viidellä ainelaitoksella Hyvis-toiminta laajennettiin jokaiselle ainelaitokselle syksystä 2013 alkaen Syksystä 2014 alkaen kielikeskuksessa aloitti yksi hyvis Hyviksille on järjestetty oma koulutus psykososiaalisen tuen keinoista ja opiskelijoiden hyvinvoinnin ohjausverkostoista. Sen lisäksi hyvikset ovat osallistuneet haastavat ohjaustilanteet koulutukseen. Hyvisten työn tueksi on rakennettu: - Koulutus ja siihen liittyvä materiaalipankki Optimassa (toimintamallit, hyvinvointia tukevat tehtävät ja harjoitukset, tiedottamiseen liittyvät materiaalit ym.) - Hyvisten työnohjaus - YTHS:n tarjoama konsultaatio - Laaja-alainen hyvinvoinnin ohjausverkosto, joka koostuu sekä yliopiston ulkopuolisista että sisäisistä toimijoista - Hyvisten vertaistuki - Opiskelijoiden hyvinvoinnista vastaava yhteyshenkilö Vuoden 2014 lopussa yliopistossa toimi 38 hyvistä Hyvis-ohjauksessa käyneiden opiskelijoiden määrä oli 449 ( ) Tulevaa vuonna 2015: Hyvis-toiminta kv-opiskelijoille Uusien hyvisten kouluttaminen 2(14) HYVY001 Akateeminen opiskelukyky muutakin kuin pisteitä (2 op.) toiminta Tavoitteena tarjota työkaluja opiskelukyvyn ylläpitämiseen ja akateemisiin opiskelutaitoihin. Kurssin sisällöt helpottavat ja edistävät opintojen suunnittelua, opiskelutaitoja, arjenhallintaa ja valintojen tekemistä. Kurssin avulla opiskelijat voivat oppia tunnistamaan haasteellisia tilanteita ennalta, panostamaan palautumiseen ja HYVY001 kurssia pilotoitiin lukuvuonna viidellä ainelaitoksella Syksystä 2013 alkaen kurssia on tarjottu kaikille aloittaville perustutkinto-opiskelijoille Vuoden 2014 loppuun mennessä kurssi on tullut pakolliseksi kemian, matematiikan ja tilastotieteen, yhteiskuntatieteiden ja filosofian sekä terveystieteiden laitoksen opiskelijoille Kurssin teemat ovat: - Itsetuntemuksesta hyvinvointia - Tunteiden säätely - Vuorovaikutuksen kuorma ja keveys - Akateemiset opiskelutaidot - Arki haltuun palanen kerrallaan - Realistisella ajankäytöllä stressi hallintaan - Hyvinvoinnin riskitekijät - Vahvuudet voimavaroiksi Lukuvuonna HYVY001 kurssin suoritti yhteensä 305 opiskelijaa Lukuvuonna HYVY001 kurssille on ilmoittautunut 474 opiskelijaa Kurssin opettajina toimivat yliopistomme asiantuntijat (teemat) Tulevaa lv : HYVY001 kurssi muuttuu pakollisiksi opetussuunnitelmien uudistamisen myötä osalla laitoksista

4 löytämään omat vahvuutensa sekä voimavaransa. HYVY002 Aikuisopiskelijan akateeminen opiskelukyky verkkokurssi (2 op.) Kehitysvaihe: kehittämisvaiheessa Tavoitteena tarjota työkaluja aikuisopiskelijan opiskelukyvyn ylläpitämiseen ja akateemisiin opiskelutaitoihin. Kurssin sisällöt helpottavat ja edistävät opintojen suunnittelua, opiskelutaitoja, arjenhallintaa ja valintojen tekemistä. Kurssin avulla opiskelijat voivat oppia tunnistamaan haasteellisia tilanteita ennalta, panostamaan palautumiseen ja löytämään omat vahvuutensa sekä voimavaransa. Lv Kokkolan Chydenius Instituutissa pilotoitiin HYVY002 verkkokurssi Kurssin teemat ovat: - Minäpystyvyys ja itsetuntemus - Akateemiset opiskelutaidot - Opintojen suunnittelu ja ajankäyttö - Stressi ja palautuminen Lukuvuonna HYVY002 kurssin pilotin suoritti 16 opiskelijaa Kurssin opettajana toimi Sanna Anttonen (KM, PsM) Tulevaa lv : Jyväskylän yliopiston maisteriohjelmien suoravalituille opiskelijoille tarjotaan HYVY002 verkkokurssia 3(14) Opiskelijan Kompassi jatkokehittämisvaiheessa Kehittää JY:n opiskelijoiden käyttöön hyvinvointia edistävä, kustannustehokas ja matalan kynnyksen verkkointerventio, jonka tarkoituksena on edistää opiskelijoiden hyvinvointia. Opiskelijan kompassi ohjelmaa ryhdyttiin kehittämään psykologian laitoksella syksyn 2011 aikana Kokeiluversio valmistui alkuvuodesta 2012 ja sitä testattiin pilottitutkimuksella, johon osallistui 17 opiskelijaa. Syksyllä 2012 ja keväällä 2013 ohjelma tarjottiin opiskelijoille tuetussa muodossa (sisältäen henkilökohtaisen kontaktin (alku- ja lopputapaaminen) ja verkko-ohjelman, jolloin ohjelmaan osallistui 81 opiskelijaa. 32 tukihenkilöä tarjosi henkilökohtaista tukea. Keväällä 2014 Opiskelijan kompassi tarjottiin uudessa muodossa, jolloin tutkimukseen ilmoittautui 24 opiskelijaa. 16 tukihenkilöä tarjosi henkilökohtaista tukea. 4. kokeilu on käynnissä kevään 2015 aikana. Tuettuun interventioon osallistuu 13 opiskelijaa ja 6 tukihenkilöä. Tulevaa vuonna 2015: Tuettu interventio parhaillaan käynnissä Tuettu interventio tarjotaan kahdesti vuodessa, seuraava syksyllä 2015 Ohjelma ryhmämuodossa suomen ja englannin kielellä Ohjelma tarjotaan kv-opiskelijoille englanniksi syksystä 2015 alkaen ohjelmaa täydennetään uusilla osioilla Kompassin kieliversiot: Opiskelijan kompassi on käännetty yhden teeman osalta saksaksi ja siitä alkaa pilotti Erfurtin yliopiston kanssa kevään 2015 aikana Opiskelijan kompassi tullaan tarjoamaan kansainvälisille

5 opiskelijoille vuoden 2015 aikana. Englanninkielinen versio on parhaillaan työn alla Hyvikset: Ohjelman kehittäjät ovat kouluttamassa hyviksiä ja opiskelijan kompassin työkalut ovat hyvisten käytössä. Seuraavat koulutukset keväällä YTHS: Ohjelmaa esitelty YTHS:n työntekijöille vuosien aikana. Seuraavat esittelyt keväällä KEHITTÄMISTEEMA 1. OPISKELIJAHYVINVOINNIN PARANTAMINEN: ARVIOINTI JA TUTKIMUS 4(14) HYVIS- TOIMINTAMALLI Hyvinvointiohjaajat, hyvikset Hyvis-toiminnan merkityksen ja saavutettavuuden tutkiminen Hyvinvointiohjaukseen linkitettyä tutkimusta on tehty tähän mennessä hyvisten haastatteluiden, opiskelijapalautteiden ja Hyvisohjauksen raportoinnin avulla. Nämä ovat toimineet Hyvis-toiminnan kehittämisen tukena. Jatkossa tulemme tarkastelemaan Hyvistoiminnan merkitystä ja saavutettavuutta. Tutkimusta tehdään hyvis-toiminnan merkityksestä ja saavutettavuudesta yhdessä Erja Kautto-Knapen kanssa vuonna 2015 Hyvis-ohjaukseen hakeutumisen syyt: 1) Suurin osa hyvis-käynneistä ovat liittyneet opintojen suorittamiseen liittyviin ongelmiin 2) Toiseksi yleisintä ovat olleet mielenterveyteen liittyvät asiat 3) Kolmanneksi yleisintä olivat stressiin ja jaksamiseen liittyvät asiat Opiskelijapalautteet (n=32): - opiskelijoiden tilannetta oli auttanut eniten hyvikseltä saatu keskusteluapu ja toiseksi eniten hyvikseltä saadut käytännön ohjeet ja vinkit erilaisista auttajatahoista. - opiskelijat toivoivat, että hyvis-toiminta pysyisi jatkossakin matalan kynnyksen ohjauspalveluna ja että tiedotus olisi yliopiston sisällä tehokkaampaa Hyvisten haastattelut (n=38): - hyvis-toiminta on tuonut uudenlaista näkökulmaa omaan työnkuvaan ja tarjonnut välineitä opiskelijoiden hyvinvoinnin tukemiseen - hyvis-työn ennakoimattomuus ja joissakin tilanteissa riittämättömyyden tunne ovat hetkellisesti aiheuttaneet osalle kuormitusta - kokonaisuudessaan hyvis-toiminnan tukitoimet on koettu toimivina ja riittävinä

6 - vertaistuki on koettu erityisen tärkeänä - opiskelijoiden ohjausverkosto on koettu pääosin erittäin toimivana ja hyvikset ovat toiminnan kautta tulleet tietoisemmaksi eri ohjaustahojen ohjausvastuusta - suurin osa on kokenut hyvis-toimintaan varatun ajan (35 h) riittävänä - toimivana ratkaisuna on pidetty sitä, että jokaisella laitoksella on oma hyvis 5(14) HYVY001 Akateeminen opiskelukyky muutakin kuin pisteitä (2 op.) HYVY001-kurssista on kerätty tietoa liittyen sen osallistujamääriin, opiskelijoiden mahdollisiin ohjaustarpeisiin ja siihen, kuinka kurssi on tukenut opiskelijoiden opiskelukykyä. HYVY001 kurssipalaute k 2014 (n=177), - Opiskelijapalautteiden ensisijaisena tehtävänä on ollut kehittää kurssin sisältöjä ja käytänteitä - Palautteet lähetetty myös tiedoksi jokaisen ainelaitoksen johdolle HYVY002 Aikuisopiskelijan akateeminen opiskelukyky verkkokurssi (2 op.) HYVY002 kurssipalaute s 2014 (n=16) - Opiskelijapalautteiden ensisijaisena tehtävänä on ollut kehittää kurssin sisältöjä ja käytänteitä Opiskelijan Kompassi Tarkoituksena on arvioida intervention vaikutuksia, hyödyllisyyttä sekä käytettävyyttä. Erityisesti halutaan selvittää intervention vaikuttavuutta ja hyväksyttävyyttä opiskelijoiden kokemiin mielenterveyden ja opintoihin liittyviin ongelmiin. Syksyllä 2013 ja keväällä 2014 tehtiin vuoden seuranta, jolla haluttiin selvittää Kompassin pitkäaikaisia vaikutuksia. Opiskelijan Kompassin tutkimustyötä on osin rahoitettu Student Life kehittämisrahoituksella ja siinä on tehty useita opinnäytteitä, tieteellisiä julkaisuja ja konferenssiesityksiä. Aineistosta on myös tekeillä väitöskirjatutkimus. Tutkimustyö jatkuu.

7 KEHITTÄMISTEEMA 2. OSAAMISPERUSTAISEN OPISKELUN MENETELMIEN KEHITTÄMINEN TOIMINTO TAVOITE TOIMINTA TILANNE JA JATKOKEHITYS eportfolio jatkokehittämisvaiheessa Kehittää työväline opiskelun tavoitteiden jäsentämiseen ja siitä kertyvän osaamisen tunnistamiseen. Väline palvelee myös opiskelijan osaamisen esittelyä. Pedagogisten toimintamallien luominen sovelluksen integroimiseksi opetukseen ja ohjaukseen. eportfolio on oppijan ympäristö, joka tarjoaa rakenteen osaamisen kokoamiseen, tarkasteluun, kehittämiseen ja siitä kertomiseen. eportfolion toteutus on teknisesti helppokäyttöinen ja pedagogisesti ajanmukainen ja palaute on ollut myönteistä: ympäristö ei kuormita vaan tukee olemassa olevaa toimintaa sekä synnyttää uutta. Pedagogiikka ja pilotit Pilottilaitosten (kielet, musiikki) kanssa on yhteistyössä luotu kandidaatinportfoliomallit työskentelyn aloittamisesta ja sovelluksen käyttöönotosta prosessinohjaukseen ja arviointiin saakka. Ensimmäiset kandidaatinportfoliot valmistuvat keväällä Lisäksi lyhyempiä prosesseja on kokeiltu mm. Taikussa, humanistisen tiedekunnan jatko-opiskelijoilla ja hum tdk:n yhteisillä kursseilla. Sekä sovelluksen kehittämistyö että pedagoginen kehittäminen on tehty käyttäjälähtöisesti ja tiiviissä yhteistyössä opiskelijoiden ja henkilöstön kanssa. Teknisen toteutuksen on tehnyt IT-palveluiden Plonetiimi. Materiaalit ja toimintamallit ovat kaikkien nähtävillä eportfolio-blogissa ja niistä jalostetaan helppokäyttöinen ja informatiivinen verkkomateriaali sekä henkilöstön että opiskelijoiden käyttöön. 6(14) Sovelluksen toimivuuden, tarkoituksenmukaisuuden ja käytettävyyden arvioiminen ja kehittäminen käyttäjäpalautteen perusteella. Toiminnan laajentaminen yliopistolla. Henkilöstön tietoisuuden lisääminen ja Sovellus Prototyyppi 2012, tuotantoversio 2013, päivitys Lisäksi pienempiäkorjauksia ja päivityksiä. Parannuksia mm. käytettävyyteen, käyttäjälähtöisyyteen, ohjauksellisuuteen, (mm. osaamismatriisi), käyttötukeen (ohjeet), sekä kieliversioihin. Exportfunktio, joka mahdollistaa tietojen viennin Mahara-pohjaisiin portfoliojärjestelmiin. Käyttökokemusten karttuessa eportfoliota on täydennetty, toiminnallisuuksia lisätty ja käytettävyyttä parannettu. Toiminnan jalkauttaminen ja uudet toimintamallit Pilottikohteiden lisäksi eportfolio on käytössä mm. musiikin ja kasvatustieteen kv-maisteriohjelmissa (engl. kieliset materiaalit), terveystieteiden asiantuntijuuskursseilla ja kasvatustieteissä. Lisäksi se on esitelty mm. työelämäpalveluiden URA-kursseilla ja humanistisen tiedekunnan yhteisissä opinnoissa. eportfoliota on kokeiltu pienimuotoisesti myös jatko-opintojen ohjauksessa. Henkilöstön tietoisuus ja osaaminen eportfolio on työkaluna yliopistopedagogisissa opinnoissa. Tarkoituksena on sekä tarjota väline henkilöstön pedagogisen osaamisen kehittämiseen että lisätä henkilöstön ohjausosaamista. Sovellus on melko yksinkertainen ja tarkoituksenmukainen. Keväällä 2015 siitä korjataan muutama kehitystyön ohessa syntynyt ohjelmointivirhe, sekä rakennetaan jakamis- ja julkaisemistoiminnosta käyttäjälle yksinkertaisempi. Jatkon kannalta kriittistä on käyttöoikeuksien tarjoaminen alumneille ja esimerkiksi henkilöstölle sidoksissa IDM-kehitykseen. eportfolion käytön laajentamisen mallit yliopistolla ovat seuraavan toimintakauden agendalla. Tärkeä ratkaistava kysymys on käytön turvaaminen opiskelijoille myös valmistumisen jälkeen (ks. yllä). Tähänastinen toimintamalli YPE-opinnoissa ei ole

8 kouluttaminen käyttämään eportfoliota ohjauksen työvälineenä. eportfolio-seminaareja on järjestetty yhteistyössä ITpalveluiden kanssa keväällä 2014 ja Lisäksi eportfoliota on esitelty seminaareissa ja tapahtumissa yliopistossa ja sen ulkopuolella sekä HOPS-ohjaajien koulutuksessa. eportfoliota on esitelty Student Life laitoskierroksilla ja muissa laitostapaamisissa. täysin onnistunut, mutta eeducation -hanke (YPEe) 2015 antaa mahdollisuuden uudistaa rakenteita ja juurruttaa eportfolio paremmin osaksi toimintaa. Henkilöstön kouluttamiseen liittyvät toimintatavat ja mallit ovat fokuksessa tulevina vuosina. eportfoliosta viestitään jatkossa aktiivisesti myös verkossa. 7(14) Osaamista Opintojen Ohessa ja Skills Alongside Studies ohjelmat Kehitysvaihe: uudistusvaiheessa Tavoitteena on kehittää ja pilotoida opiskelijan osaamistietoisuutta ja työllistyvyyttä parantava malli, joka a) mahdollistaa opiskelijan opintojen ulkopuolella hankkiman osaamisen systemaattisen kehittämisen ja haltuunoton b) tunnustaa opiskelijan hankkiman osaamisen ja antaa siitä todistuksen. Suunniteltiin toimintamalli yhteistyössä Yliopistosta työelämään (ESR) hankkeen kanssa. Rakennettiin yhteistyöverkko alueen vapaaehtoistyötä tukeviin tahoihin, erityisesti järjestökenttään, sekä kaupungin yksiköihin. Pilotoitiin vuoden kestävä ohjelma sekä suomalaisille (OOO) että kvmaisteriohjelmien opiskelijoille (SAS) Pilottiohjelman suoritti loppuun neljä kotimaista ja kolme ulkomaista opiskelijaa. Seuraavat OOO/SAS-ohjelmat toteutettiin lukuvuonna tällöin yhteistyössä yliopiston työelämäpalveluiden kanssa. Sen suoritti 10 opiskelijaa (5+5). Mallia jatkokehitetään saatujen kokemusten pohjalta. Yhtenä vaihtoehtona on myös kehittää extracurriculum malleja yhteistyössä eri yksiköiden ja sidosryhmien kanssa. Ohjelmat toteutettiin vapaaehtoisina suorituksina ilman opintopisteitä. Opiskelijat saivat suoritetusta ohjelmasta erillisen Aino Award tunnustuksen. KEHITTÄMISTEEMA 2. ARVIOINTI JA TUTKIMUS eportfolio Osaamista Opintojen Ohessa ja Skills Alongside Studies eportfolion vaikutusten tutkiminen. Selvittää opiskelijoiden kokemat hyödyt ja oppiminen, saada Kehittämistyötä on tehty design-perustaisen tutkimuksen (designbased research, DBR) periaatteella. Aineistoa on käytetty sovelluksen kehittämiseen ja toimintamallien arvioimiseen. Ensimmäiset monivuotiset kandi- ja maisteri eportfoliopilotit tulevat päätökseen keväällä Toteutettiin kolmiosainen haastattelututkimus ensimmäiseen OOOohjelmaan osallistuneille (ohjelman aikana, ohjelman lopussa, sekä vuosi ohjelman jälkeen). Tutkijana KT Anne Virtanen, Tutkimusta eportfolion vaikutuksista tehdään yhdessä Leena Penttisen kanssa Saadun palautteen ja tutkimusten mukaan opiskelijat kokevat ohjelman suorituksen ja vertaistuen erittäin hyödylliseksi, motivaatiota lisääväksi ja tärkeitä

9 -ohjelmat palautetta ohjelman toimivuudesta sekä kehittämisideoita ohjelman kehittämiseen. Kasvatustieteen laitos. Tuloksista julkaistiin artikkeli (Penttinen, Virtanen, Ahola & Anttonen, 2014). Toteutettiin nettipohjainen kyselytutkimus ensimmäisen SAS-ohjelman suorittaneille kv-opiskelijoille sekä toiseen SAS-ohjelmaan osallistuneille kv-opiskelijoille. Tutkijana Phd Leasa Weimer, Koulutuksen tutkimuslaitos. työelämäverkostoja tuottavaksi. Opiskelijat, erityisesti kv-opiskelijat, kokivat, että ohjelma antaa heille erinomaisen keinon osallistua ja luoda työelämäpohjaisia kontakteja lähiympäristöön. Osa opiskelijoista hankki myös määräaikaisen työpaikan vapaaehtoistyöjaksonsa ansiosta. Mallia on kuitenkin syytä keventää ja monipuolistaa siten, että se on toteutettavissa suuremmille opiskelijaryhmille ja/tai itsenäisesti toteutettavana. Malli voidaan yhdistää osaksi pääaineopintoja, jolloin yhdistyvät tekemällä oppiminen yliopiston ulkopuolella ja työelämätaitojen kehittäminen. 8(14)

10 KEHITTÄMISTEEMA 3. OHJAUSTYÖN KÄYTÄNNÖT TOIMINTO TAVOITE TOIMINTA TILANNE JA JATKOKEHITYS HOPS-ohjauskoulutus Tavoitteena on tukea yksittäisen ohjaajan ohjausosaamista. Koulutus järjestettiin lv aikana. Hops-ohjauskoulutus koostui viidestä tapaamisesta Koulutukseen osallistui 16 henkilökunnan jäsentä Kouluttajana toimi Leena Penttinen - hops-ohjaajan tehtäväkenttä ja yhteistyöverkostot - ohjauskeskustelu hops-ohjauksen Tulevaa: jatkokehittämisvaiheessa työmenetelmänä Koulutusta tullaan tarjoamaan jatkossa - ryhmäohjaus ja vertaistuen hyödyntäminen hopsohjauksessa henkilökunnalle vuosittain - työelämänäkymiä opintojen suunnitteluun - ajankohtaista hops-ohjauksessa URAY001 VetoVoimaa vertaistukea ja - ohjausta (2 op.) Kehitysvaihe: kehittämisvaiheessa Ohjauksen kokonaissuunnitelma Kehitysvaihe: työstettävänä, tulossa kommentointivaiheeseen Opiskelun Taitokartta jatkokehittämisvaiheessa Koulutuksessa jäsennetään hopsohjaajan työkenttää ja tehtäviä. Koulutus antaa valmiuksia henkilökohtaisten ohjauskeskustelujen käymiseen sekä ryhmäohjaukseen hops-ohjauksen työvälineenä. Lisäksi perehdytään hopsohjauksen sisältöihin opintojen ja urasuunnittelun näkökulmasta. Tämän pohjalta tutustutaan Jyväskylän yliopiston omaan eportfolioon hopsohjauksen työvälineenä. Lisätä ymmärrystä ja tietämystä vertaistuesta ja -ryhmistä opintopoluilla, ryhmäilmiöistä ja ryhmänohjauksen työmenetelmistä ja -välineistä. Tavoitteena on, että yliopisto ottaa käyttöön ohjauksen kokonaisvaltaisen ohjausmallin. Yliopisto ottaa vastuuta tekemällä tietoiseksi ohjauksen eri toimijoiden ohjausvastuun ja työnjaon. Näin pystytään vähentämään työn päällekkäisyyttä ja selkeyttämään samalla ohjauksen asiantuntijuuden rajoja. Ohjauksen liittyviä palvelumuotoja monipuolistetaan, ohjauksen saatavuutta ja läpinäkyvyyttä parannetaan ja hyviä käytäntöjä levitetään. Tavoitteena kehittää ohjauksellinen työkalu, jossa opiskelija saa opintojensa alkuvaiheessa tietoa omista vahvuuksista ja kehittämisen kohteista oppijana. Erityisesti lukijana ja kirjoittajana. Koulutusta pilotoitiin tutor-opiskelijoilla kevään 2014-syksyn 2014 välisenä aikana. Ohjauksen kokonaissuunnitelman laadintaa varten on perustettu työryhmä. Opiskelun taitokartta kaikkien opiskelijoiden käytettävissä syksystä 2013 alkaen Taitokartan sisällöllisestä kehittämisestä ovat vastanneet Irma Kakkuri (erityispedagogiikan asiantuntija), Merja Almonkari (puheviestinnän asiantuntija, esiintymisjännitys) ja Marjaana Häkkinen (kirjoitusviestintä). Opiskelija saa itsearvioinnin jälkeen tietoa omista Koulutuksen suoritti 14 opiskelijatutoria Kouluttajina toimivat Leena Penttinen, Merja Almonkari ja Hanna Laitinen Valmisteltu ohjauksen kokonaissuunnitelma viimeistellään syksyn 2015 aikana. Taitokartan itsearviointiin on vastannut 617 opiskelijaa. Vuonna 2015 Opiskelun taitokartan käytettävyyttä pyritään edistämään yhdessä ITpalveluiden kanssa. 9(14)

11 vahvuuksista ja kehittämisen kohteista oppijana, lukijana ja kirjoittajana. Vastausten perusteella opiskelija saa myös vinkkejä lukemisen sujuvoittamiseksi, kirjoittamistaitojen kehittämiseksi ja esiintymisjännityksen purkamiseksi. KEHITTÄMISTEEMA 3. ARVIOINTI JA TUTKIMUS HOPS-ohjauskoulutus URAY001 VetoVoimaa vertaistukea ja - ohjausta (2 op.) Ohjauksen kokonaissuunnitel-ma Opiskelun Taitokartta Kokemusten ja palautteiden kautta koulutuksen sisältöjä kehitettiin ja osaamistavoitteet määriteltiin. Kokemusten ja palautteiden kautta kurssin sisältöjä kehitettiin ja osaamistavoitteet määriteltiin. Ei arviointia/arvioidaan tarvittaessa myöhemmin. Tällä hetkellä aineistoa ei ole vielä käytetty tutkimukselliseen tarkoitukseen, mutta sen avulla on kehitetty opetusta (esiintymisvarmuuden-kurssi). 10(14) Alue, jolla opiskelun taitokarttaa olisi tarkoitus jatkokehittää, on motivaation kartoittaminen ja opiskelijan toimintatavat vaativissa, stressaavissa, tai epäonnistumisen tilanteissa. Samalla kehitetään opiskelijan saamaa palautejärjestelmää. Tämän aikataulutus sijoittuu vuodelle 2015.

12 KEHITTÄMISTEEMA 4.OPISKELUN SAAVUTETTAVUUS JA ESTEETTÖMYYS TOIMINTO TAVOITE TOIMINTA TILANNE JA JATKOKEHITYS Verkkotentti Kehitysvaihe: käyttöönotto- ja testausvaiheessa Esteetön opiskelu Jyväskylän yliopistossa jatkokehittämisvaiheessa Luoda tekniikaltaan ja pedagogiikaltaan uudenlainen tenttimuoto, joka mahdollistaa tentin suorituksen verkon avulla paikasta riippumatta. Tavoitteena on lisätä opintojen joustavuutta ja saavutettavuutta. Tenttikysymykset ovat soveltavia ja opiskelijalla on kaikki aineisto käytettävissään. Tenttiaika on rajattu, joten opiskelijalla tulee olla kurssin tieto omaksuttuna hyvin jo ennen tenttiä. Vastaukset palautetaan plagioinnintarkistuksen kautta. Vahvistaa ja tukea esteettömyysteeman huomioimista yliopistolla ja huomioida teemaa yliopiston Student Life kehitystyössä. Verkkotentin suunnittelu ja toteutus tehtiin yhteistyössä IT-palveluiden (verkkotekniikka) ja Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksen (tenttipedagogiikka ja ohjeistus) kanssa. Tekniikan suunnittelussa tarkasteltiin eri toteutusvaihtotehtoja autentikoinnin ja tietosuojan osalta. Tekniikkaa on testattu esteettömyyden osalta (näkörajoitteiset opiskelijat). Osallistuttu esteettömyystyön suunnitteluun Esteetön yliopisto suunnitteluryhmässä. Hankittu yliopiston kirjaston työpisteisiin suurennusohjelma ja puheohjelma näkövammaisille opiskelijoille. Osallistuttu yksilölliset opintojärjestelyt - toimenpidemallin kehittämiseen erityispedagogiikan ja esteettömyyden asiantuntijoiden kanssa. Verkkotenttivalmius avattiin yliopiston Koppaan elokuussa 2014 ja verkkotentin Koppa on testikäytössä. Verkkotentin tekninen viimeistely ja testaus on viivästynyt, mutta se tullaan tekemään ensi tilassa. Seuraavana vaiheena on opetushenkilöstön valmennus ja käyttöönoton valmistelu, jolle on asetettu tavoitteeksi syyslukukauden 2015 alku. Käytön yhteydessä on tavoitteena toteuttaa käyttäjäpalautearviointia (opiskelijat, opettajat) sekä teknisen toteutuksen että pedagogiikan osalta. Työ jatkuu tiiviissä yhteistyössä. 11(14) Navi nettipohjainen yliopiston tilojen Helpottaa erityisesti uusia opiskelijoita ja vierailijoita löytämään yliopiston opetus- Yhteinen yliopisto hanke valmisteltiin yhteistyössä Strategisen kehittämisen, Kielikeskuksen ja ylioppilaskunnan kanssa syksyllä 2014opiskelun saavutettavuutta ja esteettömyyttä kehittävä kehittämishanke Suomen ylioppilaskuntien liiton (SYL) organisoimassa valtakunnallisessa Tulevaisuuden yliopisto -kokonaisuudessa (tulevaisuudenyliopisto.fi). Se koostuu viidestä osateemasta: A. Fyysisten ympäristöjen esteettömyys B. Opinnot ja osallistuminen yhteisöön C. Rohkaiseva opiskelu- ja ohjausilmapiiri D. Opiskelun ja ohjauksen saavutettavuus E. Oppimisvaikeuksien huomioon ottaminen Sovelluksen testiversio toteutettu IT-palveluiden toimesta ja tilapalveluiden tuella. Hankkeen toteutussuunnittelu aloitettiin vuoden 2015 alussa. Hankkeen toteutussuunnitelma on vuosille Hanke on laaja ja sen toteutus edellyttää monialaista yhteistyötä yliopiston sisällä. Työ nivoutuu vahvasti rehtorin kesäkuussa 2014 tekemään Esteetön opiskelu Jyväskylän yliopistossa päätökseen. Testikäyttöversio on käytettävissä osoitteessa

13 karttaopastus mobiililaitteille testaus- ja käyttöönottovaiheessa ym. tiloja eri kampuksilla. Luoda tätä varten nettipohjainen mobiilisovellus, jonka avulla henkilö löytää etsimänsä tilan sijainnin ja saa reittiohjeistuksen sinne sen hetkisestä sijaintipaikastaan. KEHITTÄMISTEEMA 4. ARVIOINTI JA TUTKIMUS Verkkotentti Esteetön opiskelu Jyväskylän yliopistossa Navi nettipohjainen yliopiston tilojen karttaopastus mobiililaitteille Tavoitteena on tutkia verkkotenttitekniikan käytettävyyttä sekä arvioida sen käyttökelpoisuutta eri tyyppisissä tenteissä. Omat ja muualla saadut kokemukset verkkotentin käytöstä (esim. HY ja JY avoin yliopisto) ovat lupaavia. Tavoitteena on aktivoida ja tukea yliopiston asiantuntijoita osallistumaan tutkimuspanoksillaan osaksi oppimisympäristöjen ja menetelmien esteettömyyskehitystä. Toteutusta ja käyttöönottoa hidastivat työruuhka, tietoturvatekijät (eräät riskialttiit varastotilat) ja Korpin kartta-aineistojen vanhenneet tiedot. Viimeistely ja laaja käyttöönotto toteutetaan yhteisyössä ITpalveluissa. 12(14)

14 KEHITTÄMISTEEMA 5.VAIKUTTAVUUS JA YHTEISTYÖ LÄHIALUEELLA TOIMINTO TAVOITE TOIMINTA TILANNE JA JATKOKEHITYS Yhteistyöverkostot ja hankekehitys Kehitysvaihe: pysyvä jatkokehittämisvaihe essa Rakentaa yhteistyöverkostoa alueelle, jonka avulla lisätään opiskelijoiden työelämäverkottumista, osallisuutta ja sitoutumista lähialueelle opintojen aikana. Tavoitteena on vahvistaa opiskelijoiden kiinnittymistä yliopistoyhteisöön ja alueelle sekä parantaa heidän työllistyvyyttään. KEHITTÄMISTEEMA 5. ARVIOINTI JA TUTKIMUS Yhteistyöverkostot ja hankekehitys Osallistuttu Kansalaistoiminnankeskus ja oppilaitosyhteistyö työryhmään, jonka kautta käynnistetty ja toteutettu ESRhankehakemus yhteistyössä alueen korkeakouluyhteistyönä (JY, HUMAK, JAMK). GeroCenter -yhteistyö: Osaamista Opintojen Ohessa rinnakkaisopintosuunnitelmaan liittyen kehitetty yhteistyömallia GeroCenter-säätiön kanssa, jonka avulla yhdistetään opiskelijatoiminta vanhustyöhön. Oltu mukana GeroCenterin tekemää hankerahoitushakemusta Raha-automaattiyhdistykselle. KYTKE (Korkeakoulut ja yhteisöt Keski-Suomessa); ESRhakemus on rahoittajan käsiteltävänä (jätetty ). Hankkeen tavoitteena on luoda alueellinen yhteistyömalli, joka kytkee yhteen korkea-asteen koulutuksen, opiskelijat ja alueen kolmannen sektorin toimijat. Mallia testataan kolmen pilotin avulla. Mukana ovat myös järjestötoimijat (Keski- Suomen Yhteisöjen tuki ry. ja Jyväskylän kaupungin kaupunkikehitys. GeroCenter-yhteistyö jatkuu uuden kehittämishankkeen suunnittelulla. Haettavaan KYTKE-hankkeeseen on suunniteltu tutkimusosio, jonka toteuttaa yhteistuntatieteen ja filosofian laitos. 13(14) Uudessa GeroCenterin kanssa haettava hanke sisältää erillisen arviointiosuuden. STUDENT LIFE VIESTINTÄ TOIMINTO TAVOITE TOIMINTA TILANNE JA JATKOKEHITYS Toimintamallin jäsentyminen ja olemuksen kiteytyminen osin kehittämisvaihees-sa Toimintakauden aikana on pyritty jäsentämään Student Life kokonaisuutta, kiteyttämään sen identiteettiä ja toimintamalleja. Student Life valittiin yliopiston vapaaehtoiseksi laatuauditointikohteeksi. Itsearviointi keväällä 2014 auttoi kiteyttämään toimintaperiaatteita ja jäsentämään kokonaisuutta, mikä antaa hyvää pohjaa myös viestinnälle. On tärkeää, että Student Life ymmärretään JY:n tavaksi toimia, eikä hankkeeksi tai projektiksi. Toisaalta Student LIfen osana tehdään kehittämistyötä, jonka näkyvyys on sekin tärkeää. Tunnettuus yliopistolla, osallistaminen ja Toimintakauden alussa Student Life oli toimintamallina nuori ja sen tunnettuus varsin heikkoa. Tavoitteena on ollut sisäisen tunnettuuden lisääminen sekä Tärkein Student Life viestinnän kanava on kontekstuaalinen ja verkostomainen toiminta. Järjestettiin opiskelukykyteemaan keskittynyt Tenho- Jatkossa haetaan uusia tapoja osallistaa opiskelijoita, lisätä tunnettuutta ja saada opiskelijoilta syötteitä kehittämisen pohjaksi. Kevään 2015 Mylläys-seminaarin lisäksi tutkitaan mahdollisuutta käyttää Ideaikkuna-työkalua opiskelijalähtöisen

15 vuorovaikutteisuus jatkokehittämisvaihe essa henkilöstön että opiskelijoiden parissa. seminaari. 2013/2014 taitteessa SL-tiimi kiersi kaikki ainelaitokset ja syksyllä 2014 tapasimme ainejärjestöjen edustajia. JYYn kanssa tapaamme säännöllisesti ja olemme olleet mukana järjestämässä seminaareja ja tapahtumia. palvelumuotoilun apuna. Yammer-viestintäympäristön käyttöönotto keväällä 2015 saattaa tuoda uusia mahdollisuuksia vuorovaikutteisuuteen. Perustettu avoimet Student Life ja eportfolio ryhmät. Hyvistoiminta ja eportfolio ovat tärkeitä viestinnän ja näkyvyyden kanavia. Näkyvyys verkossa jatkokehittämisvaiheessa Student Lifen verkkonäkyvyyden kehittäminen koettiin tärkeäksi. Keväällä 2013 toteutettiin Student Life verkkosivusto, joka toimii sekä opiskelijalähtöisenä, ohjausta ja tukea laajasti kokoavana, teemoitettuna tietopakettina, että Student Life toiminnan ja kehittämishankkeiden esittelyn paikkana. Student Life logo on näkyvissä kaikilla yliopiston pääsivuilla ja se on linkki Student Life sivustolle. Vuorovaikutteisen ja osallistavan verkkoviestinnän mahdollisuuksia tarkastellaan myös jatkossa. 14(14) Student Life toimintaa on tehty näkyväksi verkossa mm. osallistumalla sosiaalisen median intressiyhteisöjen keskusteluihin Facebookissa, jakamalla materiaalia mm. Slidesharessa ja Twitterissä, sekä eportfolio-blogin kautta. Muuta Toimintaa on tehty näkyväksi yliopiston ulkopuolella erilaisissa seminaareissa, konferensseissa ja tapahtumissa. Lisäksi on julkaistu artikkeli Opiskelijatutkimuksen vuosikirjassa. Raportti päättyy tähän.

Student Life. Jyväskylän yliopiston

Student Life. Jyväskylän yliopiston Jyväskylän yliopiston Student Life tavoitteena on luoda optimaaliset edellytykset akateemiselle opiskelulle ja siinä tapahtuvalle oppimiselle sekä tukea myös muilla tavoin opiskelijoiden kehittymistä ja

Lisätiedot

Student Life. Opiskelijatutoreiden koulutuspäivä Suunnittelija Hanna Ahola Strateginen kehittäminen

Student Life. Opiskelijatutoreiden koulutuspäivä Suunnittelija Hanna Ahola Strateginen kehittäminen Student Life Opiskelijatutoreiden koulutuspäivä 1.9.2012 Suunnittelija Hanna Ahola Strateginen kehittäminen Mitä Student Life on? Student Life on Jyväskylän yliopiston ja jyväskyläläisten kumppaneiden

Lisätiedot

Nuorison parasta tässä harrastetaan.

Nuorison parasta tässä harrastetaan. Nuorison parasta tässä harrastetaan. Tapio Anttonen Hanna Laitinen "Auditointiryhmä on vaikuttunut Student Lifestä ja erinomaisesta ilmapiiristä, jolla Student Lifeä rakennetaan." Jyväskylän yliopiston

Lisätiedot

Jyväskylän yliopiston Student Life ja Hyvis-toimintamalli. Hanna Laitinen Psykologian laitos Jyväskylän yliopisto

Jyväskylän yliopiston Student Life ja Hyvis-toimintamalli. Hanna Laitinen Psykologian laitos Jyväskylän yliopisto Jyväskylän yliopiston Student Life ja Hyvis-toimintamalli Hanna Laitinen Psykologian laitos Jyväskylän yliopisto Student Life toiminnan lähtökohdat n Rehtori Aino Sallisen aikana Jyväskylän yliopisto lähti

Lisätiedot

Opiskelijoiden hyvinvointia ja opiskelukykyä edistämässä seminaari Hanna Laitinen, TtM, Opo Psykologian laitos Jyväskylän yliopisto

Opiskelijoiden hyvinvointia ja opiskelukykyä edistämässä seminaari Hanna Laitinen, TtM, Opo Psykologian laitos Jyväskylän yliopisto Opiskelijoiden hyvinvointia ja opiskelukykyä edistämässä seminaari 26.10.2016 Hanna Laitinen, TtM, Opo Psykologian laitos Jyväskylän yliopisto Joitakin yleisiä periaatteita Hyvis- toimintamallin kehittämisessä

Lisätiedot

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit n kriteerit 1. Oman opetus- ja ohjausosaamisen jatkuva kehittäminen Erinomaisuus näkyy mm. siten, että opettaja arvioi ja kehittää systemaattisesti opettamiseen ja ohjaukseen liittyvää omaa toimintaansa

Lisätiedot

Työpaja Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta / LSuominen

Työpaja Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta / LSuominen Hops-ohjausohjaus maatalousmetsätieteellisessä tiedekunnassa Työpaja 18.8.2011 Leena Suominen ja Outi Vlk Valkama www.helsinki.fi/yliopisto 8.9.2011 1 Hops periaatteet HY:ssä (hops-työryhmän loppuraportti

Lisätiedot

Opiskelijat, korkeakoulut ja työelämä korkeakoulutuksen kärkihankkeet ja EUROSTUDENT VI -seminaari

Opiskelijat, korkeakoulut ja työelämä korkeakoulutuksen kärkihankkeet ja EUROSTUDENT VI -seminaari Opiskelijat, korkeakoulut ja työelämä korkeakoulutuksen kärkihankkeet ja EUROSTUDENT VI -seminaari Yhteenveto Johtaja Hannu Sirén 1. Työryhmien keskustelun tiivistys ja keskeiset huomiot 2. Jatkotyö kärkihankemaailmassa

Lisätiedot

OPS-seminaari: Korkeakouluopiskelijoiden hyvinvointi. Hanna Laitinen, yliopistonopettaja Psykologian laitos

OPS-seminaari: Korkeakouluopiskelijoiden hyvinvointi. Hanna Laitinen, yliopistonopettaja Psykologian laitos OPS-seminaari: Korkeakouluopiskelijoiden hyvinvointi Hanna Laitinen, yliopistonopettaja Psykologian laitos Jyväskylän yliopiston linjaukset opetussuunnitelmiin ja opetusohjelmiin lukuvuosille 2017-2020

Lisätiedot

TIEDONHANKINNAN JA HALLINNAN OPETUS AVOIMEN TIEDON KESKUKSESSA

TIEDONHANKINNAN JA HALLINNAN OPETUS AVOIMEN TIEDON KESKUKSESSA TIEDONHANKINNAN JA HALLINNAN OPETUS AVOIMEN TIEDON KESKUKSESSA Mirja Laitinen Tietopalvelupäällikkö, pedagoginen johtaja 4.10.2016 Tiedonhankinnan ja hallinnan opetuksen tavoitteet OPS2017 Rehtorin linjaukset:

Lisätiedot

Opiskelukyvyn edistämisen suositukset korkeakouluille

Opiskelukyvyn edistämisen suositukset korkeakouluille Opiskelukyvyn edistämisen suositukset korkeakouluille Suomen ylioppilaskuntien liitto Johanna Kujala, Projektipäällikkö Kyky-projekti, Campus Conexus II johanna.kujala@syl.fi 044 7800 229 Opiskelukykysuositukset

Lisätiedot

LAADUKAS verkostohanke 2015, Sari Heinikoski. LAADUKAS osallistava kehittäminen osaksi ammattiopiston arkea

LAADUKAS verkostohanke 2015, Sari Heinikoski. LAADUKAS osallistava kehittäminen osaksi ammattiopiston arkea LAADUKAS verkostohanke 2015, Sari Heinikoski LAADUKAS osallistava kehittäminen osaksi ammattiopiston arkea LAADUKAS 2015 Hankkeen yhteiset toimenpiteet 1. Vakiinnuttaa oppilaitoksiin jatkuva laadunhallintajärjestelmä

Lisätiedot

Kehitteillä. Jyväskylän yliopiston opintoasiain päivät

Kehitteillä. Jyväskylän yliopiston opintoasiain päivät Kehitteillä Jyväskylän yliopiston opintoasiain päivät 8.-9.2.2012 Tavoite Kehitteillä Student Life luoda optimaaliset edellytykset akateemiselle opiskelulle ja siinä tapahtuvalle oppimiselle sekä tukea

Lisätiedot

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA!

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! SUJUVAT SIIRTYMÄT ALOITUSSEMINAARI 16.2.2016 Elise Virnes 1 Etunimi Sukunimi Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan valtakunnalliset toimenpidekokonaisuudet 2014-2020 Erityistavoite

Lisätiedot

Jyväskylän yliopisto Humanistinen tiedekunta

Jyväskylän yliopisto Humanistinen tiedekunta Jyväskylän yliopisto Humanistinen tiedekunta 24.3.2015 Lukuvuoden 2015 2016 työsuunnitelmat YKSITYISKOHTAINEN OHJE SoleTM:n lomakepohja on käytettävissä 30.3.2015. Numerointi vastaa SoleTM:n lomakkeen

Lisätiedot

korkeakoulut ja yhteisöt Keski-Suomessa

korkeakoulut ja yhteisöt Keski-Suomessa KYTKE korkeakoulut ja yhteisöt Keski-Suomessa KYTKE lyhyesti Toteuttamisaika: 1.8.2015-30.6.2017 Päätavoite: korkeakouluopiskelijoiden työelämävalmiuksien kehittäminen yhdistysyhteistyöllä Muita tavoitteita:

Lisätiedot

HYVY001-kurssin loppukyselyn yhteenveto

HYVY001-kurssin loppukyselyn yhteenveto HYVY001-kurssin loppukyselyn yhteenveto Vastanneiden osuus % tiedekunnittain (n = 177) Kurssin suorittaneiden määrä (27.5.2014 mennessä) yhteensä = 289 Kielten laitos yhteensä 49 suoritusta Humanistinen

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla Leena Vainio, FUAS Virtuaalikampus työryhmän puheenjohtaja Antti Kauppi, FUAS liittouman projektijohtaja FUAS-virtuaalikampus rakenteilla FUAS Virtuaalikampus muodostaa vuonna 2015 yhteisen oppimisympäristön

Lisätiedot

Opettajille suunnatut erikoistumiskoulutukset - toteutuksia ja kokemuksia ensimmäisestä vuodesta

Opettajille suunnatut erikoistumiskoulutukset - toteutuksia ja kokemuksia ensimmäisestä vuodesta Opettajille suunnatut erikoistumiskoulutukset - toteutuksia ja kokemuksia ensimmäisestä vuodesta Keväällä 2016 käynnistyivät koulutusohjelmat: - Oppiminen ja opettaminen digitaalisissa ympäristöissä (60

Lisätiedot

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017 TOIMINTASUUNNITELMAN TAUSTAT Luova ja energinen taideorganisaatio edellyttää kirjastoa, joka elää innovatiivisesti ajassa mukana sekä huomioi kehysorganisaationsa ja sen edustamien taiteen alojen pitkän

Lisätiedot

LAADUNHALLINNAN VUOSISUUNNITELMA 2017

LAADUNHALLINNAN VUOSISUUNNITELMA 2017 LAADUNHALLINNAN VUOSISUUNNITELMA 2017 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Laadunohjausryhmä hyväksynyt 19.1.2017 J Y V Ä S K Y LÄ N Y LI O PI S T O 26.1.2017 YLEISTÄ Jyväskylän yliopiston laadunhallinta määritellään

Lisätiedot

Tutkimusperusteinen käytännönopetus Lapissa

Tutkimusperusteinen käytännönopetus Lapissa Tutkimusperusteinen käytännönopetus Lapissa Sosnetin kevätseminaari, Jyväskylä 2014 Marjo Romakkaniemi, yliopistonlehtori Sanna Väyrynen, professori (ma.) Alustuksen rakenne Tarkastelemme tutkimusperusteista

Lisätiedot

Poluttamo oma digipolku oppimiseen

Poluttamo oma digipolku oppimiseen Poluttamo oma digipolku oppimiseen Sujuvat siirtymät -aloitusseminaari 16.2.2016 Piia Liikka, Suomen eoppimiskeskus ry Poluttamo-konsortio Suomen eoppimiskeskus ry (koordinaattori) Suomen avointen tietojärjestelmien

Lisätiedot

LUKIOVIERAILUT 2016 Jyväskylän ammattikorkeakoulu & Jyväskylän yliopisto

LUKIOVIERAILUT 2016 Jyväskylän ammattikorkeakoulu & Jyväskylän yliopisto LUKIOVIERAILUT 2016 Jyväskylän ammattikorkeakoulu & Opiskelijalähettiläät ja vertaistutorit presents Opiskelemaan korkeakouluun Opiskelu yliopistossa ja ammattikorkeakoulussa on joissain suhteissa erilaista.

Lisätiedot

Kasvatustieteiden laitoksen hyvä käytänne

Kasvatustieteiden laitoksen hyvä käytänne Kasvatustieteiden laitoksen hyvä käytänne Opiskelijoiden osallistaminen laitoksen toimintaan Lehtori Elina Oksanen, opiskelijat Elina Liinamaa ja Amélie Martikainen Kasvatustieteiden laitos (laitosten

Lisätiedot

Henkilökohtainen opintojen suunnittelu eli HOPS Urapalvelut opintojen alkuvaiheessa uraohjaaja Kirsi Vallius-Leinonen

Henkilökohtainen opintojen suunnittelu eli HOPS Urapalvelut opintojen alkuvaiheessa uraohjaaja Kirsi Vallius-Leinonen Johdatus akateemisiin opintoihin 1 op, kaikille yhteiset luennot Henkilökohtainen opintojen suunnittelu eli HOPS Urapalvelut opintojen alkuvaiheessa uraohjaaja Kirsi Vallius-Leinonen 4.9.2012 Yliopisto-opiskelun

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Ympärivuotisen opiskelun nykytila korkeakoulujen vastausten perusteella

Ympärivuotisen opiskelun nykytila korkeakoulujen vastausten perusteella Ympärivuotisen opiskelun nykytila korkeakoulujen vastausten perusteella Maija Innola Keskustelutilaisuus ympärivuotisen opiskelun edistämisestä 17.3.2014 Lukukausien parempi hyödyntäminen Lukukaudet tai

Lisätiedot

Oppimisympäristöjen lähentäminen yliopiston ja lukioiden välillä sekä muu SUJUVAN toiminta

Oppimisympäristöjen lähentäminen yliopiston ja lukioiden välillä sekä muu SUJUVAN toiminta Opintopolku lukiolaisesta akateemiseksi asiantuntijaksi Oppimisympäristöjen lähentäminen yliopiston ja lukioiden välillä sekä muu SUJUVAN toiminta 24.8.16 Leena Viitanen, projektipäällikkö Kati Kyllönen,

Lisätiedot

Sosiaalisen ja yhteisöllisen median hyödyntäminen ja käyttäminen marata-alan koulutuksessa

Sosiaalisen ja yhteisöllisen median hyödyntäminen ja käyttäminen marata-alan koulutuksessa Sosiaalisen ja yhteisöllisen median hyödyntäminen ja käyttäminen marata-alan koulutuksessa Myötätuulessa toimintaa ja tuloksia ammatilliseen koulutukseen 19-21.3.2012 OPH seminaari Riitta Karusaari Koulutuspäällikkö

Lisätiedot

Suunnitelma Vertaistuen toteuttamisesta Jyväskylän kaupungin perusopetuksessa ja esiopetuksessa

Suunnitelma Vertaistuen toteuttamisesta Jyväskylän kaupungin perusopetuksessa ja esiopetuksessa Suunnitelma Vertaistuen toteuttamisesta Jyväskylän kaupungin perusopetuksessa ja esiopetuksessa Nykytila opettajien ICT-ohjauksessa Jyväskylän kaupungin perusopetuksessa on perustettu 40 opettajan vertaistukiverkosto.

Lisätiedot

Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund

Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa 12.5.2014 Pitkät perinteet Kohti toimenpideohjelmaa Ohjelman sisältö, toteutus ja seuranta Pitkät perinteet kehitysyhteistyössä Ensimmäiset kehitysyhteistyöhankkeet

Lisätiedot

Asiantuntijuuden osoittaminen erikoistumiskoulutuksissa

Asiantuntijuuden osoittaminen erikoistumiskoulutuksissa Asiantuntijuuden osoittaminen erikoistumiskoulutuksissa Tiina Anttila 16.2.2016 Esityksen sisältö 1. Asiantuntijuuden osoittaminen erikoistumiskoulutuksissa hankeen lyhyt esittely 2. Asiantuntijuus-käsitteestä

Lisätiedot

University of Helsinki Designing the Future

University of Helsinki Designing the Future University of Helsinki Designing the Future Ira Leväaho, WDC projektipäällikkö Viestintä&yhteiskuntasuhteet teemat 10.6.2011 1 Taustaa HYlle design tarkoittaa tapaa organisoida asioita ja toimintaa, joilla

Lisätiedot

TOHTORIKOULUTUKSEN ARVIOINTI JYVÄSKYLÄN YLIOPISTOSSA

TOHTORIKOULUTUKSEN ARVIOINTI JYVÄSKYLÄN YLIOPISTOSSA TOHTORIKOULUTUKSEN ARVIOINTI JYVÄSKYLÄN YLIOPISTOSSA Tohtorikoulutuspäivä 5.10.2016, Turku Tuula Oksanen, tutkijakoulukoordinaattori, Jyväskylän yliopisto Tausta JY:n strategian toimenpideohjelma 2015-2016

Lisätiedot

Pienryhmätyöskentely

Pienryhmätyöskentely Pienryhmätyöskentely Miten oppiaineesi/yksikkösi opetussuunnitelmissa aiotaan konkretisoida JY:n linjaukset osaksi tutkintojen, opintokokonaisuuksien ja opintojaksojen osaamistavoitteita? tullaan varmistamaan

Lisätiedot

HOPS välineenä. Strategiset rastit: HOPS Sami Hautakangas & Liisa Ahlava

HOPS välineenä. Strategiset rastit: HOPS Sami Hautakangas & Liisa Ahlava 29.3.2012 HOPS välineenä Strategiset rastit: HOPS 29.3.2012 Sami Hautakangas & Liisa Ahlava Kenen/minkä väline? Opiskelijan Ohjausvastaavan / HOPS-opettajan Tutkinto-ohjelman johtajan / vastuutahon Tieteenalayksikön

Lisätiedot

Yleistä kanditutkielmista

Yleistä kanditutkielmista Aineenopettajankoulutuksen opinnäytteet Leena Hiltunen 21.1.2009 Yleistä kanditutkielmista Tyypillisesti teoreettisia kirjallisuusanalyysejä, joissa luodaan taustaa ja viitekehystä tietylle aiheelle Pääsääntöisesti

Lisätiedot

Koponeuvosto. Palautteen hyödyntäminen Inari ja Joni

Koponeuvosto. Palautteen hyödyntäminen Inari ja Joni Koponeuvosto Palautteen hyödyntäminen 16.2.2017 Inari ja Joni Esittäytyminen nimi, mitä tekee, ainejärjestö ja oppiaine Inari, TYYn hallituksen kopo, Fobia, psykologia Joni, TYYn kopoasiantuntija, P-klubi,

Lisätiedot

Pohjoisen puolesta maailmaa varten. l apin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta

Pohjoisen puolesta maailmaa varten. l apin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta Pohjoisen puolesta maailmaa varten l apin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta pohjoisen puolesta Kasvatuksen ja koulutuksen pohjoiset maisemat piirtyvät eteesi Lapin yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnassa.

Lisätiedot

ERITYISOPETUS JA ERITYINEN TUKI NYT. Leena Selkivuori JAMK/AOKK Hämeenlinna

ERITYISOPETUS JA ERITYINEN TUKI NYT. Leena Selkivuori JAMK/AOKK Hämeenlinna ERITYISOPETUS JA ERITYINEN TUKI NYT Leena Selkivuori JAMK/AOKK 2.11. Hämeenlinna Erityisopetuksena järjestettävän opetuksen osuus (2015 Tike) Koulutuslaji OPS-perusteinen ammatillinen peruskoulutus n.

Lisätiedot

Elinikäisen ohjauksen strategia Järvenpää

Elinikäisen ohjauksen strategia Järvenpää Elinikäisen ohjauksen strategia Järvenpää 13.10.2011 Markku Liljeström SAK 13.10..2011/MLI/SAK 1 Elinikäisen ohjauksen kehittämistarve Elinikäisen oppimisen neuvosto esitti 2010, että TEM ja OKM ryhtyvät

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO KANDIPALAUTE Tuula Maijanen

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO KANDIPALAUTE Tuula Maijanen KANDIPALAUTE 25.1.2016 Tuula Maijanen Kandipalaute -kysely Selvitetään kandidaatintutkinnon suorittaneiden tyytyväisyyttä yliopistoonsa ja kokemuksia opintojen sujumisesta. Kandidaatin tutkinnon suorittaneet

Lisätiedot

ESIMERKKI ARVIOINNIN TYÖKALUSTA LUKUVUODELLE, JOKA SISÄLTÄÄ 5 JAKSOA.

ESIMERKKI ARVIOINNIN TYÖKALUSTA LUKUVUODELLE, JOKA SISÄLTÄÄ 5 JAKSOA. ESIMERKKI ARVIOINNIN TYÖKALUSTA LUKUVUODELLE, JOKA SISÄLTÄÄ 5 JAKSOA. Aloituspalaveri x.8.xxxx Käydään läpi opettajille muokatut tehtävä- ja tulostoimenkuvat. Keskustelu työelämälähtöisistä oppimisympäristöistä

Lisätiedot

LAITURI-projekti - toimintaa ja tuloksia

LAITURI-projekti - toimintaa ja tuloksia LAITURI-projekti - toimintaa ja tuloksia Alueellisten TNO-asiantuntijoiden koulutus 11.-12.11.2014 LAITURI-projekti LAITURI projektin tavoite ja tuloksia Tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen kehittämisen

Lisätiedot

TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO

TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO 1.8.2012 1 Visio ja toiminta ajatus Tampereen teknillinen lukio on Suomessa ainutlaatuinen yleissivistävä oppilaitos, jossa painotuksena ovat matematiikka ja tekniikka sekä

Lisätiedot

Avauspuheenvuoro. Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät Pääjohtaja Aulis Pitkälä

Avauspuheenvuoro. Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät Pääjohtaja Aulis Pitkälä Avauspuheenvuoro Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät 2016 Pääjohtaja Aulis Pitkälä 7.12.2016 Ajankohtaista koulutuksen kehittämisessä Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2016 - keskeiset kehittämisen

Lisätiedot

10 teesiä verkko-opetuksen suunnittelusta. Leena Hiltunen Tutkijatohtori Tietotekniikan Aineenopettajankoulutus

10 teesiä verkko-opetuksen suunnittelusta. Leena Hiltunen Tutkijatohtori Tietotekniikan Aineenopettajankoulutus 10 teesiä verkko-opetuksen suunnittelusta Leena Hiltunen Tutkijatohtori Tietotekniikan Aineenopettajankoulutus Leena.r.k.Hiltunen@jyu.fi Teesi 1: Suunnittele! Aloita pienillä parannuksilla Mieti mikä on

Lisätiedot

Uraa ja osaamista rakentamassa!

Uraa ja osaamista rakentamassa! Uraa ja osaamista rakentamassa! 18.4.2016 Projektipäällikkö, KT, Liisa Marttila http://uraseurannat.fi Mikä? AMKista uralle! -hankkeen tavoitteena on vahvistaa korkeakoulujen valmiuksia edistää opiskelijoidensa

Lisätiedot

Opiskelijakeskeinen oppiminen opiskelukyvyn edistäjänä

Opiskelijakeskeinen oppiminen opiskelukyvyn edistäjänä Opiskelijakeskeinen oppiminen opiskelukyvyn edistäjänä Työpaja 36. Peda-Forum -päivät 24.8.2011 Laura Heinonen, Suomen ylioppilaskuntien liitto Johanna Kujala, Suomen ylioppilaskuntien liitto Ann-Marie

Lisätiedot

Saavutettava yliopisto esteetön opiskelu. Hannu Puupponen Hakija- ja opiskelijapalvelut

Saavutettava yliopisto esteetön opiskelu. Hannu Puupponen Hakija- ja opiskelijapalvelut Saavutettava yliopisto esteetön opiskelu Hannu Puupponen hannu.puupponen@jyu.fi Hakija- ja opiskelijapalvelut Jyväskylän yliopiston linjaukset opetussuunnitelmiin ja opetusohjelmiin lukuvuosille 2017-2020

Lisätiedot

Koulutus ja tietoyhteiskunta vuoteen 2020 mennessä

Koulutus ja tietoyhteiskunta vuoteen 2020 mennessä Koulutus ja tietoyhteiskunta vuoteen 2020 mennessä Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät Valtiosihteeri Heljä Misukka 8.12.2010 Helsinki Tuottava ja uudistuva Suomi- Digitaalinen agenda vv. 2011-2020

Lisätiedot

HUOM! Tämä ohje korvaa 19.4.2016 päivätyn ohjeen. Muutokset on merkitty punaisella

HUOM! Tämä ohje korvaa 19.4.2016 päivätyn ohjeen. Muutokset on merkitty punaisella Jyväskylän yliopisto 28.4.2016 Humanistinen tiedekunta 31.12.2016 asti Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta 1.1.2017 alkaen HUOM! Tämä ohje korvaa 19.4.2016 päivätyn ohjeen. Muutokset on merkitty

Lisätiedot

5.21.1. Opinto-ohjaus Perusaste Soveltavat kurssit (Koulukohtaiset kurssit) Koulukohtaiset ohjauskurssit arvioidaan suoritusmerkinnällä S.

5.21.1. Opinto-ohjaus Perusaste Soveltavat kurssit (Koulukohtaiset kurssit) Koulukohtaiset ohjauskurssit arvioidaan suoritusmerkinnällä S. 5.21.1. Opinto-ohjaus Perusaste Soveltavat kurssit (Koulukohtaiset kurssit) Koulukohtaiset ohjauskurssit arvioidaan suoritusmerkinnällä S. 1. Opinto-ohjaus 1 (opo1) saa perusasteen opintojen aloittamiseen

Lisätiedot

Näkökulmia verkostoituneen opetuksen tuottamiseen & toteuttamiseen

Näkökulmia verkostoituneen opetuksen tuottamiseen & toteuttamiseen Näkökulmia verkostoituneen opetuksen tuottamiseen & toteuttamiseen Torus-verkosto www.torus.oulu.fi Oulun yliopisto Historian laitos suunnittelija & koordinaattori Anita Honkala anita.honkala@oulu.fi Mikä

Lisätiedot

UUDET OPETUSSUUNNITELMAT 2017-

UUDET OPETUSSUUNNITELMAT 2017- UUDET OPETUSSUUNNITELMAT 2017-24.9.2015 Opetussuunnitelmatyön aikataulu Syyskuu 2015: Rehtorin päätös opetussuunnitelmatyön yhteisiksi tavoitteiksi / linjauksiksi 24.9.2015: opetussuunnitelmatyön aloitusseminaari

Lisätiedot

Ohjaamo osana ESR-toimintaa

Ohjaamo osana ESR-toimintaa Ohjaamo osana ESR-toimintaa Kohti ohjaamoa 23.9.2014 Merja Rossi Ohjelmakausi 2014-2020 yksi ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 - Suomen rakennerahasto-ohjelma Sekä Euroopan sosiaalirahaston ESR

Lisätiedot

PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Turun ammattikorkeakoulu, TYT:n Innovointiraha 2012 LOPPURAPORTTI Projektin nimi Monialaiset tutkimuspajat pvm 20.12.2012 1 (7) PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Monialaiset tutkimuspajat Tekniikka, ympäristö ja

Lisätiedot

Opintori Erilaisten oppijoiden oppimisen tukeminen

Opintori Erilaisten oppijoiden oppimisen tukeminen Opintori 15.12.2012 Erilaisten oppijoiden oppimisen tukeminen Heli Kiema Yliopisto-opettaja (jatko-opiskelija) (psykologia ja kasvatuspsykologia) Research Unit of Psychology Kehityspsykologia1 - kehittämishankkeena

Lisätiedot

Esteetön opiskelu Jyväskylän yliopistossa. Hannu Puupponen Opiskelijapalvelut

Esteetön opiskelu Jyväskylän yliopistossa. Hannu Puupponen Opiskelijapalvelut Esteetön opiskelu Jyväskylän yliopistossa Hannu Puupponen Opiskelijapalvelut Hannu.puupponen@jyu.fi Esteetön opiskelu Rehtorin päätös 24.6.2014 astuu voimaan 1.1.2015. Tieto verkossa www.jyu.fi/esteettomyys

Lisätiedot

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen 1. Taustatiedot Raportoitavan Osaava-kehittämishankkeen nimi/nimet Osaava hanke Opetuksella tulevaisuuteen Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio

Lisätiedot

Kärkihanke 3. Nopeutetaan työelämään siirtymistä Petri Haltia

Kärkihanke 3. Nopeutetaan työelämään siirtymistä Petri Haltia Kärkihanke 3. Nopeutetaan työelämään siirtymistä 6.4.2016 Petri Haltia KÄRKIHANKE 3: NOPEUTETAAN SIIRTYMISTÄ TYÖELÄMÄÄN Tavoitteena ovat pidemmät työurat ja joustavat opintopolut. Nuoret siirtyvät nopeammin

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

POP perusopetus paremmaksi

POP perusopetus paremmaksi POP perusopetus paremmaksi Oppilaan ohjauksen hankkeen koordinaattoritapaaminen 19.8.2009 Opetusneuvos Irmeli Halinen Osaamisen ja sivistyksen asialla POP - ohjelman merkitys Perusopetus paremmaksi ohjelmassa

Lisätiedot

PALAUTTEET OPS-TYÖSSÄ. Terhi Skaniakos Strateginen kehittäminen

PALAUTTEET OPS-TYÖSSÄ. Terhi Skaniakos Strateginen kehittäminen PALAUTTEET OPS-TYÖSSÄ Terhi Skaniakos Strateginen kehittäminen OPETUSSUUNNITELMA OPISKELIJALLE Opetussuunnitelma on tärkeä asiakirja koko korkeakouluyhteisölle. Sen tulee osoittaa opiskelijalle, minkälainen

Lisätiedot

YOYO -LOPPUSEMINAARI LUKION OPINTO-OHJAUKSEN PILOTTIHANKKEIDEN KEHITTÄVÄ ARVIOINTI

YOYO -LOPPUSEMINAARI LUKION OPINTO-OHJAUKSEN PILOTTIHANKKEIDEN KEHITTÄVÄ ARVIOINTI YOYO -LOPPUSEMINAARI LUKION OPINTO-OHJAUKSEN PILOTTIHANKKEIDEN KEHITTÄVÄ ARVIOINTI KEHITTÄVÄ ARVIOINTI Työ alkoi maaliskuussa 2011 ja päättyy toukokuussa 2012 Arviointityön tavoitteet: Pilottihankkeiden

Lisätiedot

Henkilökohtainen opintojen suunnittelu eli HOPS Urapalvelut opintojen alkuvaiheessa uraohjaaja Johanna Kilpeläinen

Henkilökohtainen opintojen suunnittelu eli HOPS Urapalvelut opintojen alkuvaiheessa uraohjaaja Johanna Kilpeläinen Johdatus akateemisiin opintoihin 1 op, kaikille yhteiset luennot Henkilökohtainen opintojen suunnittelu eli HOPS Urapalvelut opintojen alkuvaiheessa uraohjaaja Johanna Kilpeläinen 3.9.2012 Yliopisto-opiskelun

Lisätiedot

Joustavat oppimisen tilat. innostavat aktiiviseen oppimiseen

Joustavat oppimisen tilat. innostavat aktiiviseen oppimiseen Joustavat oppimisen tilat innostavat aktiiviseen oppimiseen Mistä JOT-hankkeessa on kysymys? Espoon sivistystoimi on käynnistänyt Joustavat oppimisen tilat -hankkeen (JOT), jossa koulujen oppimisympäristöjä

Lisätiedot

Kirjasto kumppanina. OPS-sarja Mirja Laitinen, Tiia Puputti, Tytti Leppänen

Kirjasto kumppanina. OPS-sarja Mirja Laitinen, Tiia Puputti, Tytti Leppänen Kirjasto kumppanina OPS-sarja 16.3.2015 Mirja Laitinen, Tiia Puputti, Tytti Leppänen Kohti kestäviä ja kehittyviä tiedonhankinnan taitoja sekä akateemista kasvua Mirja Laitinen ja Tiia Puputti Rehtorin

Lisätiedot

Eväitä opintojen sujumiseen, opintojen suunnittelu ja esteettömyys opiskelussa. Opintopsykologi Katri Ruth

Eväitä opintojen sujumiseen, opintojen suunnittelu ja esteettömyys opiskelussa. Opintopsykologi Katri Ruth Johdatus akateemisiin opintoihin 2011 Eväitä opintojen sujumiseen, opintojen suunnittelu ja esteettömyys opiskelussa. Opintopsykologi Katri Ruth Tervetuloa opiskelijaksi! Opintopsykologi Katri Ruth MIKÄ

Lisätiedot

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill Niemi, Petri. 2006. Kehittämishankkeen toteuttaminen peruskoulussa toimintatutkimuksellisen kehittämishankkeen kuvaus ja arviointi. Turun yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan lisensiaatintutkimus.

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

FUTUREX Future Experts

FUTUREX Future Experts FUTUREX Future Experts 2010-2013 Työnantajahaastattelujen satoa miksi laajoja osaamiskokonaisuuksia tarvitaan, millaista osaamista tarvitaan? Sirke Pekkilä, Sibelius-Akatemia, Taideyliopisto Miksi laajoja

Lisätiedot

KURSSIPALAUTE KÄYTÄNNÖSSÄ: MITÄ JA MITEN?

KURSSIPALAUTE KÄYTÄNNÖSSÄ: MITÄ JA MITEN? KURSSIPALAUTE KÄYTÄNNÖSSÄ: MITÄ JA MITEN? Terhi Skaniakos Erikoissuunnittelija Strateginen kehittäminen Kurssipalautejärjestelmä Tarkoituksena on kerätä systemaattista palautetta yliopiston kaikista tutkinto-opiskelijoille

Lisätiedot

Osaamisperusteisuutta vahvistamassa

Osaamisperusteisuutta vahvistamassa Osaamisperusteisuutta vahvistamassa 18.12.2015 opetusneuvos Hanna Autere ja yli-insinööri Kati Lounema, Opetushallitus Tutkintojärjestelmän kehittämisen tahtotila (TUTKE 2) osaamisperusteisuus työelämälähtöisyys

Lisätiedot

Ohjaamopäivät Verkko-Ohjaus

Ohjaamopäivät Verkko-Ohjaus Ohjaamopäivät 16.-17.3.2016 Verkko-Ohjaus Marko Kilpeläinen verkkopalvelusuunnittelija Ohjauksen verkko-palvelu Ohjauksen verkko-palvelu tulee koostumaan useammasta yhteen liitetystä elementistä: 1. Tieto-

Lisätiedot

Elinikäisen ohjauksen alueellinen organisoituminen

Elinikäisen ohjauksen alueellinen organisoituminen Elinikäisen ohjauksen alueellinen organisoituminen Antti Laitinen LAITURI-projekti Koulutus- ja kehittämiskeskus Salmia Nuorten aikuisten osaamisohjelma NAO Työseminaari III 12.3.2014 Kuopio Elinikäinen

Lisätiedot

Venninen, Leinonen 2013

Venninen, Leinonen 2013 Varhaiskasvatuksen seudullinen tutkimus- ja kehittämisverkosto Tampereen yliopisto/kasvatustieteiden yksikkö Tampereen kaupunkiseutu/varhaiskasvatuspalvelut Kangasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pirkkala,

Lisätiedot

OHJAUSSUUNNITELMA. Historian tutkinto-ohjelma. Ohjaus historian tutkinto-ohjelmassa

OHJAUSSUUNNITELMA. Historian tutkinto-ohjelma. Ohjaus historian tutkinto-ohjelmassa OHJAUSSUUNNITELMA Historian tutkinto-ohjelma Ohjaus historian tutkinto-ohjelmassa Historian tutkinto-ohjelmassa annettava ohjaus kohdistuu sekä opiskelijan opintojen ohjaukseen että opinnäytetöiden ohjaukseen.

Lisätiedot

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Lukiopäivät 11.-12.11.2015 Eija Kauppinen, Kimmo Koskinen, Anu Halvari & Leo Pahkin Perusteiden oppimiskäsitys (1) Oppiminen on seurausta

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

YPE ja TVT opinnot aloitustilaisuus

YPE ja TVT opinnot aloitustilaisuus YPE ja TVT opinnot aloitustilaisuus 2.10. 2007 Ohjelma 13.15-13.25 Tervetuloa ja tavoite 13.25 YPE opintojen esittely 13.40 TVT 8 op opintojen esittely 13.55 Koulutusten kytkennät ja suorittamismallit

Lisätiedot

Lahden diakonian instituutti. Vastuuta ottamalla opit 3- hanke. Loppuraportti 2.6.2014 31.12.2015. Lahden Diakoniasäätiö, sosiaali- ja terveyspalvelut

Lahden diakonian instituutti. Vastuuta ottamalla opit 3- hanke. Loppuraportti 2.6.2014 31.12.2015. Lahden Diakoniasäätiö, sosiaali- ja terveyspalvelut Lahden diakonian instituutti Vastuuta ottamalla opit 3- hanke Loppuraportti 2.6.2014 31.12.2015 Lahden Diakoniasäätiö, sosiaali- ja terveyspalvelut Anne-Maria Karjalainen kehittämisvastaava Lahden diakonian

Lisätiedot

Teologisen tiedekunnan opetuksen ja opintojen kehittämisen toimeenpanosuunnitelma

Teologisen tiedekunnan opetuksen ja opintojen kehittämisen toimeenpanosuunnitelma Teologisen tiedekunnan opetuksen ja opintojen kehittämisen toimeenpanosuunnitelma 2007-2009 TUTKIMUKSEEN PERUSTUVA OPETUS JA OPISKELU - Vuosityösuunnitelmien laatimisen yhteydessä kiinnitetään huomiota

Lisätiedot

Työelämässä hankitun osaamisen tunnustaminen Itä-Suomen korkeakouluissa

Työelämässä hankitun osaamisen tunnustaminen Itä-Suomen korkeakouluissa Työelämässä hankitun osaamisen tunnustaminen Itä-Suomen korkeakouluissa OSAAMISEN TUNNISTAMINEN (muk. Jäntti 2007) OPPIMISTEOT JA OSAAMISTAVOITTEET: OPPIMISTULOKSINA ARVIOINTI opiskelija opettaja arvioija

Lisätiedot

CHEM-A jakson palautetilaisuus. Tapani Vuorinen

CHEM-A jakson palautetilaisuus. Tapani Vuorinen CHEM-A1000 1. jakson palautetilaisuus Tapani Vuorinen Sisältö 10:15 Aloitus ja ohjelma, Tapani 10:20 YTHS:n esittely & SÄTKY-kysely, Anna-Reetta 10:40 Vaihtoon 3. lukuvuotena, Heidi ja Kaisa 11:00 Omat

Lisätiedot

Metsäalan korkea-asteen opetushenkilöstön näkökulma koulutuksen kehittämiseen. Tutkija Riitta Kilpeläinen TTS Ihminen ja metsä seminaari 7.12.

Metsäalan korkea-asteen opetushenkilöstön näkökulma koulutuksen kehittämiseen. Tutkija Riitta Kilpeläinen TTS Ihminen ja metsä seminaari 7.12. Metsäalan korkea-asteen opetushenkilöstön näkökulma koulutuksen kehittämiseen Tutkija Riitta Kilpeläinen TTS Ihminen ja metsä seminaari 7.12.2016 Tausta Kansallinen metsästrategia 2025: uudet koulutuksen

Lisätiedot

Kansallinen seminaari

Kansallinen seminaari Kansallinen seminaari Matemaattis- luonnontieteellisten aineiden aineenopettajakoulutuksen pedagogisten opintojen tutkintovaatimukset Matemaattis- luonnontieteellisten aineiden didaktiikka luokanopettajakoulutuksessa

Lisätiedot

KIELTEN LAITOKSEN PERUSTUTKINTOKOULUTUKSEN STRATEGIA ( )

KIELTEN LAITOKSEN PERUSTUTKINTOKOULUTUKSEN STRATEGIA ( ) KIELTEN LAITOKSEN PERUSTUTKINTOKOULUTUKSEN STRATEGIA (2010-2017) Kielten laitoksen perustutkintokoulutuksen strategia pohjaa Jyväskylän yliopiston strategiaan (2017) ja täsmentää sitä linjaamalla ja asemoimalla

Lisätiedot

TS-tuki / TAKK. Lahti Marjo Nieminen & Henna-Riikka Ahvenjärvi

TS-tuki / TAKK. Lahti Marjo Nieminen & Henna-Riikka Ahvenjärvi TS-tuki / TAKK Lahti 14.11.2013 Marjo Nieminen & Henna-Riikka Ahvenjärvi 14.11.2013 TAKK / Nieminen & Ahvenjärvi 2 Tavoitteet ja kehittämiskohteet Ohjaus- ja tukipalveluiden kehittäminen menetelmällisesti

Lisätiedot

OPINTONSA ALOITTANEIDEN VASTAAVUUDET OPETUSSUUNNITELMAAN. Opetussuunnitelman muutokset näkyvät vahvennetulla fontilla.

OPINTONSA ALOITTANEIDEN VASTAAVUUDET OPETUSSUUNNITELMAAN. Opetussuunnitelman muutokset näkyvät vahvennetulla fontilla. 1 VARHAISERITYISOPETUKSEN KOULUTUS (VEO) (Opetussuunnitelma 2009-2010) OPINTONSA 2005-2008 ALOITTANEIDEN VASTAAVUUDET 2009-2010 OPETUSSUUNNITELMAAN. Opetussuunnitelman 2009-2010 muutokset näkyvät vahvennetulla

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA LAPIN MUOTOILUOHJELMAN VALMISTELUHANKE 2009-2010

VIESTINTÄSUUNNITELMA LAPIN MUOTOILUOHJELMAN VALMISTELUHANKE 2009-2010 LAPIN MUOTOILUOHJELMAN VALMISTELUHANKE 2009-2010 Lapin muotoiluohjelman valmistelu Viestinnän tavoite INNOVATIIVISTA MUOTOILUA LAPPILAISILLE HYVINVOINTIA - varmistaa Lapin muotoiluohjelman tunnettuus -

Lisätiedot

Monikulttuurisuus näyttötutkinnoissa

Monikulttuurisuus näyttötutkinnoissa Monikulttuurisuus näyttötutkinnoissa KT 1.9.2016 Taustaa Valtioneuvoston asetus ammatilliseen aikuiskoulutukseen liittyvästä henkilökohtaistamisesta 1.8.2015 Näyttötutkinto-opas 2015 Näyttötutkinto-oppaan

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnassa syntyvän osaamisen tunnistaminen

Vapaaehtoistoiminnassa syntyvän osaamisen tunnistaminen Vapaaehtoistoiminnassa syntyvän osaamisen tunnistaminen Marion Fields Suunnittelija, VTT, OK-opintokeskus 18.2.2016 1 OK-opintokeskus Valtakunnallinen vapaan sivistystyön oppilaitos. Toteuttaa, tutkii,

Lisätiedot

AHOT-OPAS TOISELLE ASTEELLE

AHOT-OPAS TOISELLE ASTEELLE AHOT-OPAS TOISELLE ASTEELLE Sisällys AIKAISEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN (AHOT)... 3 Mitä on AHOT?... 3 Millaisesta osaamisesta AHOTointia voi hakea?... 4 Osaamisen osoittaminen,

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIPOLITIIKAN TOIMENPIDEOHJELMA

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIPOLITIIKAN TOIMENPIDEOHJELMA JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIPOLITIIKAN TOIMENPIDEOHJELMA 2015 2016 Rehtorin päätös 22.4.2015 SISÄLTÖ 1 Yliopisto työympäristönä...1 2 Yliopisto opiskeluympäristönä...4 3 Yliopisto yhteiskunnallisena vaikuttajana...6

Lisätiedot

Opintojen ohjauksen käytänteet uudessa Lapin ammattikorkeakoulussa

Opintojen ohjauksen käytänteet uudessa Lapin ammattikorkeakoulussa Susanna Kantola Hoitotyön lehtori, opinto-ohjaaja opiskelija Opintojen ohjauksen käytänteet uudessa Lapin ammattikorkeakoulussa 1 JOHDANTO Ammattikorkeakoulut ovat osa Suomen korkeakoulujärjestelmää. Ammattikorkeakouluopinnot

Lisätiedot

OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMINEN

OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMINEN OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMINEN Koordinaattoritapaaminen 26.5.2008 Paasitorni, Helsinki Päivi-Katriina Juutilainen Ohjauksen koulutus Koulutuksen laaja-alaisena tavoitteena kehittää toimintamalleja verkostoyhteistyön

Lisätiedot