Kansainvälinen oikeus ja etiikka journalismissa. Toim. Kaarle Nordenstreng

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kansainvälinen oikeus ja etiikka journalismissa. Toim. Kaarle Nordenstreng"

Transkriptio

1 Kansainvälinen oikeus ja etiikka journalismissa Toim. Kaarle Nordenstreng

2 SISÄLTÖ Saatteeksi...4 Kirjoittajat...5 I Kansainvälinen järjestelmä 1 Kansainvälisen järjestelmän kehityspiirteet...8 Esko Antola 2 Eurooppa-keskeisyydestä Aasia-keskeisyyteen...22 Jyrki Käkönen II Kansainvälinen oikeus 3 Kansainvälisen oikeuden perusteet...40 Lauri Hannikainen 4 Kansainvälisoikeudellisen sääntelyn keskeiset kohteet...58 Lauri Hannikainen 5 Kansainvälisen oikeuden täytäntöönpano...67 Lauri Hannikainen IV Journalistietiikka 9 Kansainvälisestä oikeudesta journalistietiikkaan Lars Bruun & Kaarle Nordenstreng 10 Journalistietiikan kansainvälinen kehitys Kaarle Nordenstreng Liitteet Liite 1. Ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus Liite 2. Kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskeva kansainvälinen yleissopimus (osittain) Liite 3. Rotusyrjintäsopimus (osittain) Liite 4. Euroopan Neuvoston ihmisoikeussopimus (osittain) Liite 5. Yhteenveto kansainvälisen oikeuden säännöksistä Liite 6. Unescon joukkotiedotusjulistus Liite 7. Journalismin ammattietiikan kansainväliset periaatteet III Viestintäoikeus 6 Sananvapaus kansainvälisen oikeuden ja politiikan näkökulmasta...76 Kaarle Nordenstreng & Lauri Hannikainen & Wolfgang Kleinwähcter 7 Ihmisarvon kunnioittaminen tiedonvälityksessä...97 Juhani Kortteinen 8 Viharikokset ja sananvapaus Stiina Löytömäki & Riku Neuvonen

3 4 5 Saatteeksi Tämä opetusmoniste on uudistettu laitos teoksesta Kansainvälinen journalistietiikka (toim. Kaarle Nordenstreng, Helsinki: Yliopistopaino, 1992), joka on kaksi vuosikymmentä palvellut tiedotusopin perusopintojen oppimateriaalina tutkintovaatimusten kohdassa TIEDP5 Median sääntely. Sitä ennen käytössä olivat opetusmonisteet Tiedonvälitys rauhan ja kansainvälisen yhteisymmärryksen palveluksessa (1979) ja Tiedonvälityksen kansainväliset kehykset (1988). Tampereen yliopistolla on siten yli 30 vuoden perinne kansainvälisen oikeuden ja etiikan sisällyttämisessä osaksi tiedotusopillista koulutusta erityisesti journalisteja ajatellen. Lukuvuonna voimaan astuneen Journalistiikan ja viestinnän tutkinto-ohjelman perusopinnoissa on opintojakso JOP3 Viestinnän etiikka ja oikeus, johon tämä opetusmoniste sisältyy. Verkkomuotoinen kirja saatetaan painettuun asuun alkaneen lukuvuoden aikana. Tämä verkossa ilmestyvä kirja on toimitettu edeltäjänsä tapaan useiden kirjoittajien teksteistä. Aikaisemman kirjan luvuista mukana on sellaisenaan kaksi ja kolmea on enemmän tai vähemmän muokattu. Puolet kirjan luvuista on uusia. Kirja käsittelee edeltäjiensä tavoin tiedonvälityksen sisältöä koskevia kansainvälisiä normeja ei juurikaan sitä, miten sääntöjä käytännössä noudatetaan. Epäilemättä tätä kirjaa kuten muitakin viestintäoikeuden ja journalistietiikan oppikirjoja tulisi täydentää journalististen tapausten kokoelmilla. Sellaisiin löytyy runsaasti ainesta paitsi ammattilaisten käymästä keskustelusta myös opiskelijoiden tekemistä tutkielmista. Teorian ja käytännön yhdistelmä on tässäkin tapauksessa tarpeen niin oppimista kuin maailman parantamista ajatellen. Tampereella syyskuussa 2012 Kaarle Nordenstreng Kirjoittajat Esko Antola VTT, Jean Monnet emeritusprofessori Turun yliopistossa, Turun ja Helsingin yliopistojen dosentti Lars Bruun OTK, Edesmennyt lakimies Suomen Sanomalehtimiesten Liitossa, Julkisen sanan neuvoston ensimmäinen sihteeri Lauri Hannikainen OTT, Kansainvälisen oikeuden emeritusprofessori Turun yliopistossa, Helsingin yliopiston dosentti Wolfgang Kleinwächter PhD, Kansainvälisen viestinnän professori Århusin yliopistossa, Tampereen yliopiston dosentti Juhani Kortteinen OTK, Syrjintälautakunnan sihteeri Jyrki Käkönen VTT, Jean Monnet emeritusprofessori Tampereen yliopistossa, Kansainvälisen politiikan professori Tallinnan yliopistossa Stiina Löytömäki LL.D, Tutkijatohtori Helsingin yliopiston oikeustieteellisessä tiedekunnassa Riku Neuvonen OTT, Tutkijatohtori Helsingin yliopiston oikeustieteellisessä tiedekunnassa Kaarle Nordenstreng FT, Tiedotusopin emeritusprofessori Tampereen yliopistossa

4 I KANSAINVÄLINEN JÄRJESTELMÄ

5 8 9 Esko Antola 1 Kansainvälisen järjestelmän kehityspiirteet 1 Kansainvälisen järjestelmän tausta Kansainvälisen järjestelmän historiaa käsittelevissä oppikirjoissa esitetään usein tulkinta, että ns. modernin kansainvälisen järjestelmän keskeiset piirteet ovat vakiintuneet Westfalenin rauhanteon (1648) yhteydessä. Kansainvälinen järjestelmä on toimintatavoiltaan ja perusrakenteeltaan pysy nyt jokseenkin muuttumattomana siitä lähtien, vaikka sen keskeisessä instituutiossa, valtiossa, on tapahtunut suuria muutoksia esimerkiksi kansanvallan ja edustuksellisen demokratian vakiintuessa. Vasta toisen maailmansodan jälkeinen aika on tuonut kansainväliseen järjestelmään merkittäviä institutionaalisia muutoksia. Erityisesti tämä näkyy kansainvälisten instituutioiden merkityksen kasvuna. Westfalenin rauhanteon jälkeistä ns. modernia kansainvälistä järjestelmää edelsi ns. klassinen käsitys 2. Sen synnytti feodalismi ja sitä kuvaa parhaiten nykyisen Italian alueella toiminut kaupunki val tioiden järjestelmä. Sitä voi parhaiten luonnehtia yliherruuden järjestelmäksi, jossa kaupunkien ja ruhtinaskuntien keskinäinen kanssakäyminen oli alistettu niiden muodostaman järjestelmän ulkopuolella luoduille säännöille. Sääntöjen luojana toimi etupäässä katolinen kirkko ja sen vallan henkilöitymänä paavi. Klassisen opin perustalla toiminut kansainvälinen järjestelmä käsitti lähinnä kristinuskon kattaman alueen. Se oli societas christiania, jossa vallitsi paavin ylivalta. Yliherruuden alaisuudessa käytetty valta oli jakaantunut lukemattomien yksiköiden välillä pyramidisesti pikemmin kuin horisontaalisesti. Siihen si- 1 Muokattu luvusta kirjassa Kansainvälinen journalistietiikka (1992). 2 Klassisen tulkinnan mukaiseen kansainvälisen järjestyksen toimintaan liittyy klassikoksi itsekin muodostunut Machiavellin teos Ruhtinas, jota hieman erheellisesti pidetään kansainvälisten suhteiden vallankäytön perusoppikirjana. Niccolo Machiavelli: Ruhtinas, Porvoo sältyi myös pyrkimys palauttaa imperiumi eli luoda kristinuskon alaisesta maailmasta yhtenäinen kokonaisuus, siis eräänlainen pyrkimys Roomaan. Se ei kuitenkaan koskaan onnistunut, vaan ratkaisu löytyi vasta valtioiden synnyttyä. Käsitys valtiosta kansainvälisen järjestyksen perusyksikkönä ilmaantui vähitellen yhteiskuntafilosofiseen ajatteluun keskiajan lopulla. Keskiaika loi lukumääräisesti suuren määrän uusia toimijoita, joiden välille syntyi instituutioita, diplomatiaa ja kanssakäymistä. Niiden ajateltiin muodosta van kuitenkin jonkinlaisen yhteisön, jolle valtiot olivat alisteisia. 3 Keskiajan lopulla muotoutui ajatus, jonka mukaan maailma koostui valtioista. Valtiot olivat alisteisia, ei jumalaiselle järjestykselle vaan luonnonoikeudelliselle yhteisölle, ihmiskunnalle, jonka toimintaa ohjasi jus gentium, kansain oikeus. Jus gentium ei ollut valtioiden suhteita kattava laki vaan eräänlainen moraalinen normisto koko ihmiskuntaa varten. Valtioiden etu katsottiin alisteiseksi yhteisille eduille. Valtiojärjestelmän jo synnyttyä ajattelua ohjasi usko siihen, että oli olemassa jonkinlainen ihmisiä sitova ykseys, jollainen jumalainen oikeus oli ollut. Jus gentium, vaikka huomioikin valtioiden olemassaolon, oli perimmältään ihmisten suhteita koskevaa pohdiskelua ja teki eron ihmiskunnan ja suvereenien valtioiden muodostavan yhteisön välille. Valtiot syntyivät suuren henkisen ja maailmankuvaan liittyvän murroksen, tavallaan eräänlaisen henkisen vieraantumisen kautta. Feodaaliajan hallitsijat, ruhtinaat, vieraantuivat yliherruudesta, joka oli luonteeltaan sekä kirkollista että maallista, paavinvaltaa ja feodalismia. Kirkon ja maallisen vallan ykseys oli ollut lähestulkoon rikkumatonta vuosisatojen ajan. Käännekohdaksi muodostui Augsburgin rauha 1555, jossa omaksuttiin tunnettu periaate cujus regio - ejus religio - kenen valta, sen uskonto. Yliherruuden varassa toiminut klassinen kansainvälinen järjestelmä väistyi lopullisesti Westfalenin rauhassa. Se oli viimei- 3 Martin Wight, System of States. Leicester, 1977,

6 10 11 nen valtioiden välillä tehty rauha, jossa paavi toimi välittäjänä. Itse rauhanteossa kuitenkin paavin istuin alen nettiin maallisten valtioiden joukkoon. Edelleenkin Pyhällä Istuimella on valtion status ja se on lukemattomien kansain välisten sopimusten allekirjoittaja valtioiden rinnalla. Pyhä Istuin on yhä monien kansainvälisten instituutioiden jäsen ja rinnastetaan valtioihin. Modernin kansainvälisen järjestelmän periaatteet muotoutuivat siis sitä mukaa kuin luonnonoikeudellinen tulkinta syrjäytti jumalallisen järjestyksen käsitteen kansainvälistä järjestelmää koskevissa teorioissa. Luonnonoikeudellisesta perusolettamuksesta johdetaan kansainvälistä järjestelmää koskevaksi perusperiaatteeksi olettamus anarkiasta. 4 Sen mukaan valtiot suvereeneina toimijoina eivät hyväksy yläpuolelleen mitään auktoriteettia, ei maallista eikä jumalaista. Valtioiden väliset suhteet ovat siis anarkiassa eikä niihin voida tuoda järjestystä ulkopuolelta kuten klassisessa opissa. Valtioiden on itse luotava ja ylläpidettävä järjestystä, jonka vaihtoehtona on sota. Tämän ajatustavan oppi-isänä pidetään Thomas Hobbesia. Olettamus anarkiasta kansainvälisen järjestelmän toimintaa ohjaavana periaatteena on siis johtanut kahteen tulkintaan, realistiseen ja idealistiseen. 5 Toisen mukaan juuri anarkia on johtanut kilpailuun ja sitä kautta esimerkiksi kilpavarusteluun. Tämän ajatuksen mukaan kansainvälisessä järjestelmässä valtiot ovat pakotettuja huolehtimaan vain omista eduistaan ja lopulta luottamaan vain omiin kykyihinsä. Kansainvälinen järjestelmä on tämän ajatusmallin mukaan valtioiden itsekkäiden etujen ja kilpailun näyttämö. Tätä tulkintaa sanotaan hobbesilaiseksi tulkinnaksi kansainvälisen järjestelmän luonteesta 6. 4 Anarkiaperiaatteen vaikutuksia selvittää esimerkiksi Hedley Bull: Anarchical Society, Lontoo Tämän jaon esitti alunperin E.H.Carr teoksessaan The Twenty Years Crises, Lontoo Tulkinnasta ks esim. Bull, Hobbes and International Anarchy. Social Research, vol. 48, 1981, Mutta anarkia-olettamuksesta on syntynyt myös realistiselle eli kilpailulliselle tulkinnalle vastakkainen idealistinen eli yhteistoiminnallinen koulukunta. Tulkinta lähtee olettamuksesta, että anarkia on kanavoitavissa järjestykseksi kilpailun sijasta valtioiden yhteistyöllä ja niiden välisten suhteiden normatiivisella säätelyllä. Tämän ajatuksen isäksi esitellään Hugo Grotius ( ). Hänen mukaansa valtiolliset suhteet eivät ole minkään suvereenin (hallitsijan) kannattamat vaan ne perustuvat jokaisen valtion yhtäläiseen olemassaolon oikeuteen: yksittäisen valtion säilyminen on yhtä kuin kansainvälisen yhteisön säilyminen. Tämä on saavutettavissa aikaansaamalla valtioiden välisiä suhteita säätelevä laki. 7 Yhteistyömallin mukaan valtioiden kannattaa etsiä yhteisten etujen alueita ja ponnistella yhteisten etujen ajamiseksi ennemminkin kuin kilpailla. Grotiuslainen ajattelu katsoo, että valtiot voivat edistää parhaiten myös omia etujaan toteuttamalla yhteisiä etuja. Huomattava osa kansainvälisen järjestelmän toimintaa koskevasta teoretisoinnista voidaan lukea jompaan kumpaan anarkia-olettamuksesta johdettuun tulkintamalliin. Modernin kansainvälisen järjestelmän piirteet Westfalenin rauhassa vakiintuneella käsityksellä modernista kansainvälisestä järjestyksestä on Martin Wightin mukaan kuusi olennaista piirrettä: suvereenien valtioiden olemassaolo, keskinäinen tunnustaminen niiden suhteiden perustana, hierarkian hyväksyminen järjestystä ylläpitäväksi periaatteeksi, suvereenien välisten kiinteiden kommunikaatiokanavien olemassaolo, kansainvälinen oikeusvaltioiden suhteiden perustana sekä yhteisten etujen varjelemisen periaate. 8 Nämä periaatteet voidaan ymmärtää eurooppalaista kan sainvälistä järjestystä luonnehtiviksi perususkomuksiksi. Tämä Eu- 7 Grotiuksen vaikutuksesta kansainvälisiä suhteita koskevaan teoriaan ks. Hedley Bull & Benedict Kingsbury & Adam Roberts (toim.): Hugo Grotius and International Relations, Oxford Wight, emt.,

7 12 13 roopan olosuhteissa syntynyt ja eurooppalaisia ar voja heijastava kansainvälisen järjestelmän perusmalli puo lestaan on vakiintunut vuosisatojen aikana globaaliksi poliittiseksi järjestykseksi. Monella tavalla kansainvälisen jär jestyksen ja valtioiden välisen kanssakäymisen normisto on syvällisimmin maailmaa muuttanut eurooppalainen vaikutus. Wightin periaatteista keskeisin on suvereenien valtioiden olemassaolo järjestyksen perustana. Niillä ja vain niillä on auktoriteetti ja oikeus tehdä sitovia lakeja ja poliittisia päätöksiä. Niiden oikeudet lakien laatimiseen ja poliittisten päätösten tekoon rajoittuvat tunnustettujen rajojen sisäpuolella tapahtuvaan toimintaan. Rajojensa sisällä ne voivat toimia ilman ulkopuolisten kontrollia ja vaikuttamista ottamalla huomioon vain vapaaehtoisesti omaksuttuja rajoituksia. Suvereenin valtion olemassaolo edellyttää, että sen poh jana on tietynlainen yhteisöllisyys, kansa ja kansallistunne. Valtiota ei voi olla ilman yhteenkuuluvuutta tuntevaa kansaa. Valtiota ei myöskään voi olla ilman hallitusta ja kansalaisten sille antamaa legitiimisyyttä, hyväksyntää. Suvereenisuus on alun perin liittynyt hallitsijaan, siis henkilöön luvulta lähtien on siirrytty ns. konstitutionaaliseen suvereenisuuteen. Sen mukaisesti valtiolla on joukko lakiin ja sopimuksiin perustuvia instrumentteja, jotka luonnehtivat sen itseriittoisuutta ja itsemääräämisoikeutta. Suvereenisuus liittyy siis poliittisten instituutioiden itsenäisyyteen eikä hallitsijan persoonaan. 9 Wightin periaatteissa on keskeistä myös kansainvälinen oikeus. Kansainvälisen politiikan kannalta katsottuna kansainvälinen oikeus muodostaa sellaisten sääntöjen kokonaisuuden, joilla säädellään valtioiden keskinäisiä suhteita ja jonka määräyksiin valtiot vapaaehtoisesti alistuvat. Valtiot noudattavat näitä sääntöjä siis vapaasta tahdostaan olet taen, että sääntöjen noudattamisesta on niille etua vastavuoroisuusperiaatteen perusteella. Toisin sa- 9 Suvereenin valtion problematiikasta ja sen historiallisista kytkennöistä ks. esim. John A. Hall (toim.): States in History, Lontoo noen valtiot alistuvat kansainvälisen oikeuden säädöksille olettaen, että kaikki tekevät samoin. Kansainvälisen oikeuden merkity sen korostamisessa näkyy grotiuslaisen ajattelun vaikutus kansainvälistä järjestelmää analysoitaessa. Kansainvälisen oikeuden säädösten merkitysjärjestelmän toiminnan kannalta katsottuna on, että niiden avulla voidaan määritellä sääntöjen kokonaisuudesta ne periaatteet, jotka koskettavat kansainvälistä järjestystä universaalisti, ja määritellä niiden ylivertaisuus muihin sääntöihin nähden. Kansainvälinen oikeus auttaa myös tuomaan korostuneesti esille kansainvälisen järjestyksen keskeiset perusperiaatteet. Järjestelmän toiminnan kannalta erityisesti väkivallan kieltäminen, sopimusten teko ja sitovuus sekä itsemääräämisoikeuden kunnioittaminen ovat tällaisia kansainvälisen oikeuden vahvistamia keskeisiä lähtökohtia 10. Wight viittaa myös valtioiden haluun ja tarpeeseen yhteisten etujen puolustamiseen. Tämä periaate viittaa perinteisesti kollektiivisen turvallisuuden säilyttämisen ja vahvistamisen tarpeeseen. 11 Mutta mikä tahansa edellä esitetyistä viidestä kansainvälisen järjestelmän keskeisestä periaatteesta on järjestelmän olemassaolon kannalta niin oleelli nen, että sen puolustaminen on valtioiden yhteinen etu. Toisin sanoen valtioilla on yhteisenä etuna kunnioittaa suvereenisuuden loukkaamattomuuden periaatetta jo senkin takia, että jokainen niistä saattaa kokea sen uhatuksi omalta kohdaltaan. Valtiot vetoavat tämän periaatteen nojalla usein kansainvälisen yhteisön käsitteeseen tarkoittamalla valtioiden muodostamaa kokonaisuutta. Kansainvälisen yhteisön käsite voidaan ulottaa myös viittaamaan kansojen, arvojen ja periaatteiden kokonaisuutta. Tämä yhteisten etujen puolustamisen logiikka ilmenee monasti kansainvälisten kriisien tai aggressioiden tuomitsemisessa ja yhteisissä toimissa agression aiheuttajaa kohtaan. Edellä on korostettu kansainvälisen järjestelmän suhteellisen suurta vakautta ja sen toimintaperiaatteiden pitkää historiallista 10 Bull: Anarchical Society, emt., Kollektiivisesta turvallisuudesta ks. esim. Inis Claude: States and the Global System, Lontoo 1988

8 14 15 perinnettä. Tämä ei kuitenkaan merkitse sitä, että kansainvälinen järjestelmä olisi pysynyt tai että se pysyisi muuttumattomana. Sen keskeiset toimintaperiaatteet ovat toki näkyvissä Wightin hahmottelemassa muodossa, mutta samaan aikaan ne ovat monessakin suhteessa mutosten alaisina. 12 Muutoksen dynamiikan voi jakaa sykliseen ja lineaariseen muutokseen. Edellisestä käy esimerkiksi ns. maailmanjärjestelmäanalyysi 13, jossa kansainvälisen järjestelmän dynamiikka sidotaan nousevien ja laskevien järjestelmien rytmiikkaan. Lineaarisesta muutoksesta taas käy esimerkkinä ns. funktionaalinen teoria 14, joka näkee vähittäi sen kehityksen kohti kansainvälisen järjestelmän tiiviimpää ja yhtenäisempää poliittista auktoriteettia. Tämä merkitsee lopulta valtiopohjaisen kansainvälisen järjestelmän väistymistä ja poliittisen auktoriteetin siirtymistä kansainvälisessä järjestelmässä valtioiden yläpuolelle. Maailmanjärjestelmäanalyysin lähtökohdat ovat ns. annalistisessa historiankirjoituksessa. Kansainvälisen järjestelmän dynamiikan kuvaamiseen on tältä pohjalta kehittynyt teorioita valtasykleistä, jotka muotoutuvat suurten sotien lopputuloksista. Kukin valtasykli siis syntyy suuren sodan seurauksena rapautuakseen jälleen uuteen sotaan. Sykliä leimaa tietty valtarakenne, hegemonia, joka luo järjestystä muuntuakseen hegemonisen vallan voimavarojen ja uskottavuuden ehtyessä epäjärjestykseksi. 15 Kansainvälistä järjestelmää koskevat valtasykliteoriat ovat lähtökohdiltaan valtiokeskeisiä teorioita. Ne olettavat, että kansainvälinen järjestelmä on toiminut yhtenäisten sääntöjen ja dynamiikan varassa 1500-luvulta lähtien. Ne siis perustuivat tulkin- 12 Robert Gilpin: War and Change in World Politics, Cambridge 1981, Ks. esim. Immanuel Wallerstein: The Politics of World Economy. The States, the Movements and the Civilizations, Cambridge Esimerkiksi John Eastby, Functionalism and Interdependence, Lanham Hyvä esitys tästä dynamiikasta on George Modelski: Long Cycles in World Politics, Seattle taan, jonka mukaan kansallisvaltio on globaalin poliittisen järjestyksen perusyksikkö. Teoriat olettavat myös, että kutakin sykliä ohjaa hegemoniarakenne, jossa hegemonisessa asemassa oleva valtio kykenee tarjoamaan muille valtioille turvallisuutta ja järjestystä. Syklin hegemoninen valtio on samalla taloudellisesti johtava valtio. Taloudellisen kehityksen ja poliittisen dynamiikan välinen suhde on kuitenkin monimutkainen, eikä syklien tutkimus suinkaan ole löytänyt yhtenäistä selitystä taloudellisen dynamiikan ja poliittisten syklien välille. Samanlainen tutkimuksen kannalta vakiintumaton tilanne vallitsee kysymyksessä, mikä sotien merkitys lopulta on globaalin kansainvälisen järjestelmän toiminnassa. 16 Kansainvälisen järjestelmän nopea muutos on tuonut 1980-luvulla pinnalle myös ajatuksia siinä tapahtuvista laadullisista muutoksista. Näin lineaarisen muutoksen teoriat ovat tulleet voimakkaimmin esille. Tämän tutkimuksen oppi-isänä voi pitää David Mitranya, joka on funktionaalisen teorian varhainen kehittäjä. 17 Teorian lähtökohtana on grotiuslainen tulkinta luonnonoikeudesta. Funktionaalinen teoria, jota myös voidaan luonnehtia yhteistoiminnallisuuden teoriaksi, on monella tavalla ristiriidassa kansainvälistä järjestelmää koskevan modernin tulkinnan kanssa. Keskeisin ristiriidan aihe on suhtautuminen valtioon. Kun moderni tulkinta kansainvälisestä järjestelmästä korostaa valtion keskeistä asemaa kansainvälisissä suhteissa, lähtee funktionaalinen teoria väitteestä, että val tiosta on tullut kansainvälisen järjestelmän luonnollisen kehityksen este. Mitranyn teorian mukaan kansainvälisen järjestelmän kehitystä ohjaa perustavanlaatuinen ristiriita, johon poliittisen teo rian 16 Hyvän yleiskuvan sykliteorian sovellutuksista kansainvälisten suhteiden tutkimukseen antaa Richard Rosecrancen arvio eräistä 980-luvun keskeisistä asiaa koskevista tutkimuksista. Ks. Rosecrance: Long Cycle Theory and International Relations. International Organization, vol Mitranyn keskeiset ajatukset on koottu teokseen The Functional Theory of Politics, Lontoo 1975.

9 16 17 on löydettävä ratkaisu: on pyrittävä sovittamaan materiaalisen ykseyden (kauppa, kulttuuri, keskinäinen riippuvuus, teknologia) ja poliittisen hajaannuksen (valtiokehityksen) ristiriita. 18 Toisin sanoin ilmaistuna Mitrany katsoo, että valtioihin hajaantunut poliittinen auktoriteetti ei kykene vastaamaan niihin haasteisiin, joita alati integroituva ja tiivistyvä maailmantalous politiikalle antaa. Valtio ja siis modernin kansainvälisen järjestelmän tulkinta eivät enää riitä kansainvälisen järjestelmän tulkitsemiseen. Ratkaisuksi mitranylainen teoria tarjoaa yhteistoiminnallisuuden mallia, jossa valtioihin keskittynyt auktoriteetti hajotetaan ja rakennetaan uudelleen tarpeiden ja tehtävien mukaisesti. Valtio auktoriteetin keskittymänä on rakennettu siten, että se heijastaa tiettyjä objektiivisia tarpeita. Valtiot ja niihin liittyvä auktoriteetti ovat olleet välttämättömiä esimerkiksi kansalaisten perusoikeuksien kehittämisessä ja vakiinnuttamisessa tai sosiaalisten oikeuksien määrittelyssä ja valvomisessa. Mutta yhteistoiminnallisuuden teoria kysyy, ovatko materiaalisen kehityksen dynamiikka ja siitä syntyneet tarpeet ajaneet valtiomuodostuksen ohi ja ovatko valtiot kansainvälisen toiminnan perusyksikköinä jo aikansa eläneitä. Yhteistoiminnallisuuden teoria asettaa peruskysymyksekseen, mikä on valtion rooli ja mitä johtopäätöksiä siitä olisi tehtävä suhteessa materiaalisen kehityksen dynamiikkaan. Tämänkaltainen kehitys on toisen maailmansodan jälkeen ollut näkyvissä alueellisen integraation muodossa Länsi-Euroopassa. Taloudellisen kehityksen ja poliittisen vallan välinen suhde on Länsi-Euroopan integraatiokehityksen keskeisin kysymys. Eurooppalaiset integraatiopyrkimykset saivat huippukautensa heti toisen maailmansodan päätymis tä seuranneina vuosina. Tosin jo 1920 ja 1930-luvuilla ilmeni pyrkimyksiä Euroopan val tioiden yhteistyön kehittämiseen lähinnä federalistisessa hengessä. Toisen maailman sodan aikana puolestaan Saksan valloittamien maiden vastarintaliikkeiden piirissä kehittyi ajatuk sia sodanjälkeisen 18 David A Mitrany: The Progress of International Government, New Haven Euroopan olojen järjestämiseksi. Tavoitteena oli laajasti ymmärrettynä Euroo pan Yhdysvaltojen luominen uuden sodan torjumiseksi luvun loppuvuosina pyrittiin integraatiota edistämään federalististen mallien pohjalta. Pyrkimysten taustalla olivat ennen muuta halu turvata rauhan säilyminen Euroopassa, vauhdittaa jälleenrakennusta sekä luoda toimiva kehys Saksan jälleenrakennukselle. Euroopan Yhdysvaltojen luomisella pyrittiin estämään sodan syttyminen rajoittamalla kansallisvaltioiden suverenisuutta ulkopolitiikan ja puolustuksen alueella. Vastarintaliikkeiden perintönä kehitystä vauhditettiin laaja mittaisella kansalaistoiminnalla, joka huipentui Haagin suurkokoukseen vuonna Euroopan Yhdysvaltojen rakentaminen törmäsi 1950-luvun alussa sodan raunioilta nousseiden kansallisvaltioiden vahvistumiseen. Sen sijaan alueellinen integraatio etsi uuden suunnan vapaakaupan ja muun taloudellisen integraation alueelta. mielenkiintoinen ulottuvuus Länsi-Euroopan alueellisessa integraatiossa (Euroopan Unioni) on, että sitä voidaan pitää pyrkimyksenä ylittää kansallisvaltioille rakentuva kansainvälinen järjestelmä alueella, joka synnytti kansallisvaltiot. Prosessi on kuitenkin hidas. Itse asiassa alueellinen integraatio ja valtioiden välinen yhteistyö on vahvistanut valtioita monelta osin. Euroopan Unioni on tiivistyvä taloudellinen yhteisö, jota hallitaan kansallisilla instituutioilla. Euro -järjestelmä on tästä paras esimerkki. Euroopan Unionilla ei myöskään ole poliittista yhteisöllisyyttä, demosta, kuten kansallisvaltioilla eikä liioin kansainvälistä identiteettiä. Mitranylaisessa hengessä Euroopan alueellisella integraation taustalla on kolme rinnakkaista tendenssiä: Euroopan yhteisön sisäiseen kehitykseen liittyy yhdentymisen leviäminen yhteiskunta politiikan lohkoille perinteisen markkinamekanismin ulkopuolelle, Euroopan sodanjälkeisen poliittisen ja turvallisuuspoliittisen rakenteen murros Euroopassa edellyttää uuden eurooppalaisen poliittisen rakenteen luomista ja tavoite yhteisten ongel mien

10 18 19 kuten ympäristön, ihmisoikeuksien, kansallisuuskysymysten ja turvallisuuskysymysten ratkaisemisesta edellyttää poliittisten rakenteiden ja instituutioiden muokkaamista näiden tavoitteiden mukaisesti. Vallan ja auktoriteetin tarkasteleminen integraation näkökulmasta osuu Mitranyn esille nosta maan ristiriitaan. Vallan ja auktoriteetin näkökulmasta kyse on tarpeesta ja mahdollisuuksista luoda instituutioita ja prosesseja, jotka edes jossakin määrin vastaisivat taloudellisen rakenteiden tuomaan haasteeseen politiikalle integraation edetessä. Asian voi kuvata myös tason käsitteellä: poliittisen auktoriteetin tason olisi vastattava talouden organisoitumisen tasoa, mikäli taloudellinen integraatio halutaan saattaa poliittisen auktoriteetin valvontaan. Tällaisen auktoriteetin tarvetta on joka tapauksessa tuotu esiin keskustelussa integraation yhteydessä. Valtioiden jääminen taka-alalle markkinavoimien vapautta korostavassa yhteiskuntapolitiikassa on vastapainoksi saanut pyrkimyksen korostaa yhteisen auktoriteetin tarvetta markkinoiden toimivuuden takaamiseksi. Valtioiden yläpuolella olevan autonomisenpoliittisen auktoriteetin luomispyrkimykset ovat ristiriidassa perinteisten valtioon liittyvien demokratiaolettamusten kanssa. Länsi-Euroopassa viime vuosisadalta vallinneen käsityksen mukaan äänestämällä saatava vaikutusvalta on demokraattista vaikuttamista parhaimmillaan. Tämän teorian lähtökohtana on, että valtiollisilla instituutioilla on keskeinen rooli kansalaisten etujen ajamisessa ja heidän odotustensa ja toiveidensa toteuttamisessa. Euroopan poliittiseen kehitykseen liittyy myös yhtenäisvaltioiden heikkeneminen ja paikallisyhteisöjen merkityksen kasvu. Valtioiden rinnalle ja niiden yläpuolelle on syntynyt ja syntymässä uusia valtakeskuksia, joille valtioiden tehtäviä ja auktoriteettia siirtyy. On syytä korostaa, että Euroopan yhteisö on tässä kehityksessä vain yksi, joskin tärkeä elementti. Kohti globaaleja velvoitteita Vasta 1900-luvun kuluessa kansainvälinen järjestelmä on muuttunut globaaliksi. Perussyynä tähän laajenemiseen on ollut siirtomaajärjestelmien purkautuminen ja siten suvereenien valtioiden lukumäärän kasvu. Globaalisen järjestelmän syntyyn on luonnollisesti vaikuttanut maailmantalouden syntyminen ja keskinäisriippuvuuden eri ilmiöiden esiintulo. Seurauksena on ollut erityisesti hierarkiaperiaatteen merkityksen kasvu. Muodollisesti suvereenien valtioiden kokonaisuus on käytännössä hyvin erilaisin voimavaroin ja kehitysedellytyksin varustettujen valtioiden kokonaisuus. Globaalisuus on vaikuttanut, talouden kansainvälistymisen rinnalla, siihen, että kansalaisten lojaliteetteihin ja sitoumuksiin on tullut uusia ulottuvuuksia. Modernin tulkinnan mukaan kansalaisten velvoitteet ja lojaliteetit suuntautuivat ensisijaisesti omaan valtioon ja kansaan. Tämä olettamus perustui ns. yhteiskuntasopimukseen, jonka nojalla kansalaiset luovuttivat luonnonoikeudellisia oikeuk siaan hallitsijalle ja sitä kautta vähitellen poliittisille instituutioille. Näin syntyneitä lojaliteettisuhteita kutsutaan partikularistisiksi velvoitteiksi, velvoitteiksi omaa kansaa ja kanssakansalaisia kohtaan. Yhteiskuntasopimusteorioiden mukaan on velvoitteita valtiota ja kansakuntaa kohtaan. Kanalaisella on moraalisia velvoitteita alistua valtion sääntöihin esimerkiksi sillä perusteella, että valtio takaa hänen turvallisuutensa. Velvoite valtioon syntyy näkemyksen mukaan siten, että jokainen ihminen syntyy jonkin valtion/kansakunnan jäseneksi. Velvoitteita voi syntyä muutenkin kuten esimerkiksi valan kautta (esim. USA:n kansalaisuuden saavuttaminen). Valtiokeskeisen maailmankuvan rapautuessa myös kansalaisten sitoumuksia ja velvoitteita koskeva ajattelu on muuttunut. Velvollisuuksien rajat ovat vahvasti hämärtyneet. Monissa tapauk sissa kansalaiset asettavat esimerkiksi ryhmävelvoitteet valtiovelvoitteisiin nähden etusijalle tai he kokevat velvoitteensa valtion rajojen yli tärkeämmiksi kuin omaan valtioon.

11 20 21 Andrew Linklater 19 kuvaa tätä kansalaisen ongelmaa ja kamalla moraaliset velvoitteet kahteen ulottuvuuteen, sisäisiin ja ulkoisiin velvoitteisiin. Kumpikin esittää ajatuksen siitä, mikä on soveliain suhde yhteisön jäsenten ja yhteisön ulkopuolisen maailman välillä. Linklaterin mukaan kansa laisten omaa kansaa kohtaan tunnettuihin velvollisuuksiin liittyvät esimerkiksi eettinen paikallisuus ja erillisyyden korostaminen. Tämän tulkinnan mukaan kansalaisten tärkein velvoite kohdistuu omaan kansaan ja ulkopuolisten asioilla on vain rajoitettu merkitys oman kansan asioihin verrattuna. Vastaavasti universaalinen käsitys kansalaisten velvoitteista korostaa ulkoisia velvoitteita. Ne perustuvat eettiseen uniformismiin, ajatukseen, että ihmisiä yhdistävät velvoit teet ovat alueesta riippumattomia ja että kansalaiset määrittelevät arvonsa valtioista riippumatta. Tämänkaltainen ajattelu yksilön ja kansainvälisen yhteisön suhteesta perustuu edelleen ajatukseen, että valtio on kansalaisille riittämätön moraalisen kiinnittymisen kohde ja että valtiojärjes telmä estää kansalaisia toteuttamasta ihmiskuntatavoitteita. Universaalisten velvoitteiden toteuttaminen on luonnollisesti pitkällinen prosessi. Sen toteuttamisen voi ajatella tapahtuvan kahta strategiaa noudattamalla. Ensinnäkin on todennäköistä, että universaalisia velvoitteita konkretisoidaan asiakokonaisuuksittain. Universaalit velvoitteet kiistävät vain osan kansalaisten valtioon kohdistuvista velvoitteista esimerkiksi siten, että rauhanliikkeet asettavat kyseenalaisiksi turvallisuuspoliittiset asiat, kehitys joukkolaiset lähinnä hyvinvointiasiat jne. Luontevaa olisi ajatella, että rajat ylittäviä globaalisia velvoiterakenteita syntyy siellä, missä partikularismin ja universalismin ristiriita on jyrkin. Vastaavasti voi ajatella, että näillä uusilla rakenteilla on mahdollisuus onnistua asioissa, jotka ovat etäämpänä varsinaisen valtiollisen suvereenisuuden ytimestä kuten kansalli- sesta turvallisuudesta. Valtiopohjaisen kansainvälisen järjestyksen heikot kohdat ovat siis kaukana kansallisen edun ydinkysymyksistä. Toinen universalismin kehittymiseen liittyvä perusasia on, että se toteutuakseen tarvitsee kansainvälisiä instituutioita ja järjestöjä. Avainasemassa ovat hallituksista riippumattomat kansainväliset kansalaisjärjestöt, joiden määrä onkin viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana räjähdys mäisesti kasvanut. Ne ovat saaneet myös yhä enemmän toi mintamahdollisuuksia yhteiskuntien avautuessa. Niillä on kasvavassa määrin myös yhteistyötä viral listen valtiollisten rakenteiden kanssa. 19 Andrew Linklater: Men and Citizens in the Theory of International Relations, Lontoo 1990,

12 22 23 Jyrki Käkönen 2 Eurooppa-keskeisyydestä Aasia-keskeisyyteen Väitöskirjassani esitin maailmanjärjestys-analyysin pohjalta muokatun taulukon maailmanjärjestyksen kehityssykleistä: Jaksot Syklivaihe Hegemoni syklin pohja nousu Espanja/ kypsä hegemonia Portugali lasku uusi pohja syklin pohja nousu kypsä hegemonia lasku uusi pohja syklin pohja nousu kypsä hegemonia lasku uusi pohja syklin pohja nousu kypsä hegemonia lasku uusi pohja syklin pohja nousu kypsä hegemonia lasku uusi pohja syklin pohja 1 Käkönen 1986, 98. Hollanti Englanti I Englanti II Yhdysvallat I Yhdysvallat II Laajenemisen vaiheet kolonialismin ensimmäinen vaihe ja kaupallinen ekspansio kolonialismin toinen vaihe ja tuotannollinen ekspansio kapitalismin imperialistinen vaihe Muut ominaisuudet feodalismista kapitalismiin siirtyminen kapitalistisen järjestelmän kehittyminen hegemonia Euroopan ulkopuolelle sosialistiset maat järjestelmään sosialistisen blokin loppu atlanttisesta Tyynen meren maailmaan Nyt tarkasteltuna tuo viimeisen syklin pohja osuu kylmän sodan päättymiseen. Samoin näyttää ilmeiseltä, että Eurooppa-keskeinen Atlanttinen maailma on jäämässä taakse. Mutta tuo uusi maailma ei välttämättä ole Tyynen meren maailma vaan pikemminkin Aasian ja Tyynenmeren maailma. Ei myöskään ole itsestään selvää, että nyt alkanut jakso muodostuisi Yhdysvaltain toiseksi hegemoniseksi sykliksi, vaikka välittömästi kylmän sodan jälkeisessä maailmassa oli vain yksi supervalta ja Yhdysvaltain hegemonia näytti kiistattomalta. Muuttuva maailma Kiinan ja Intian taloudellinen ja poliittinen nousu 1900-luvun lopussa ja 2000-luvun alkaessa ovat kääntäneet analyytikkojen katseet itään ja tukevat maailman hahmottamista Tyynen meren yli Yhdysvallat Aasia akselilla. Maailmanpolitiikan painopiste on siirtynyt Aasiaan, missä Yhdysvaltain rinnalla keskeisinä toimijoina ovat myös Intia ja Kiina 2. Aasiassa myös Japanin sotilaallinen profiili on asteittain korostumassa. On todennäköistä, että Yhdysvallat on yhä edelleen keskeinen toimija ainakin tämän vuosituhannen ensimmäisen vuosisadan ensimmäisen viidenkymmenen vuoden ajan 3. Silti Aasian taloudellisesta kehityksestä on tullut merkittävä tekijä koko maailmantaloudelle. Siksi onkin mahdollista yhtyä Andre Gunder Frankin viime vuosituhannen lopulla esittämään ajatuksen, että tämä vuosituhat on Aasian vuosituhat 4. Ilmeisesti tulevan maailmanjärjestyksen perusteet muotoillaan Aasiassa. Global Trends 2025 raportin 5 mukaan jo vuonna 2025 Intia ja Kiina ovat Yhdysvaltain rinnalla globaaleja toimijoita. Ikivanhoina sivilisaatioina Intia ja Kiina ottavat takaisin paikkansa maailman johtavina valtioina muutaman vuosisadan kestäneen lännen 2 Ks. esim. Global Trends 2025, 2008, vi ja Fareed Global Trends 2025, 2008; Fareed Frank Global Trends 2025, 2008.

13 24 25 ylivallan jälkeen 6. Kiinan on arvioitu ohittavan nykyisten kehitystrendien mukaan Yhdysvaltain talouden viimeistään vuonna Samaan aikaan Intian on arvioitu nousevan kolmanneksi suurimmaksi taloudeksi maailmassa. Vaikka Intian painoarvo tulee kasvamaan, on Kiina vielä vuosia Yhdysvaltain ainoa mahdollinen haastaja maailmanpolitiikassa ja taloudessa. Kiina on jo nyt kiistaton mahtitekijä niin Aasiassa kuin globaalissa taloudessakin 7. Aasian painoarvon kasvaessa Yhdysvalloille on välttämätöntä turvata itselleen keskeinen asema rakenteilla olevassa aasialaisessa valtajärjestelmässä. Siihen Yhdysvallat kuitenkin tarvitsee aasialaisen liittolaisen tasapainottamaan Kiinan kasvavaa vaikutusvaltaa. Sen jälkeen kun Intia ja Yhdysvallat allekirjoittivat sopimuksen ydinteknologia yhteistyöstä 2006, Intia näyttäytyy Yhdysvaltain todennäköisimpänä liittolaisena. Edellä esitettyjen kehityspiirteiden lisäksi Aasian painoarvoa maailmanpolitiikassa korostavat useat erilaiset tekijät. Ainakin vielä seuraavien 30 vuoden aikana öljyllä tulee olemaan keskeinen asema maailman energian tuotannossa 8. Vuonna 2025 Lähi- Idässä tuotetaan 70 prosenttia maailmalla tuolloin kulutettavasta öljystä. Siksi kasvavina talouksina myös Intia ja Kiina haluavat osansa alueen öljystä ja itse asiassa jo nyt Kiinan vaikutusvalta Lähi-Idässä on kasvamassa kun Yhdysvaltain vaikutusvalta siellä on hiipumassa. Aasian talouskasvu on jo nyt nähty yhtenä markkinatalouden ja jatkuvan talouskasvun pelastusrenkaana. Mutta samalla siihen liittyy uhkakuvia, joilla tulee olemaan globaalit seuraukset. Ilman, maaperän ja veden saastuminen ovat jo nyt vakavia ongelmia sekä Intiassa että Kiinassa. Kiina on jo nyt maailman suurin kasvihuonekaasujen tuottaja ja Intian rooli ilmastomuutoksen tuottajana on voimakkaasti kasvamassa. Ympäristö- ja ilmastomuutoksen seurauksena Aasiassa on odotettavissa kymmeniin 6 Kavalski 2010, 133; Archarya & Buzan 2010, Pant 2010, 42 8 Smith miljoonin kasvava muuttoliike. Samalla on muistettava, että Aasiassa elää noin 2/3 maailman köyhimmistä ihmisistä talouskasvusta huolimatta. Niinpä köyhyys yhdessä ympäristöllisesti kestämättömän talouskasvun, korruption ja uskonnollis-etnisten jakolinjojen kanssa muodostavat vakavan uhan Aasian kestävälle poliittiselle ja taloudelliselle kehitykselle. Aasian maailmanpoliittista merkitystä on lisännyt myös se, että maanosa on yksi terrorismin ja kansainvälisen rikollisuuden keskeisistä syntysijoista samoin kuin ydinaseiden leviäminen on juuri siellä todennäköisintä 9. Aasiassa kietoutuvat yhteen optimistiset odotukset ja pessimistisimmät uhat. Juuri Aasiassa Islamin fundamentalistiset versiot ruokkivat niin kutsuttua globaalia terrorismia. Siksi Aasia on myös niin kutsutun terrorismin vastaisen sodan päänäyttämö, mikä lisää yhteiskunnallista epävakautta. Kun samalla otetaan huomioon fundamentalistisen hindulaisuuden saama kannatus Intiassa, on Etelä Aasia mahdollisesti se alue, missä Huntingtonin kuvittelema sivilisaatioiden konflikti voisi muuttua todellisuudeksi juuri muslimien ja hindujen välisenä väkivaltana 10. Yhdysvaltain läsnäolon lisäksi Aasian kehitystä määrittää pitkälle Intian ja Kiinan välinen kilpailu vaikutusvallasta. Huolimatta maiden välisen yhteistyön lisääntymisestä ja virallisesta yhteisymmärrystä korostavasta retoriikasta Intian ja Kiinan suhteissa piilee potentiaalinen konflikti. Molemmat valtiot tavoittelevat hallitsevaa asemaa Aasian valtapolitiikassa. Tällä hetkellä Kiina on selkeästi Intian edellä ja siksi Intia joutuu turvautumaan Yhdysvaltain tukeen jopa siinä määrin, että Intian itsenäinen ulkopolitiikka vaarantuu. Edellä esitetyt kehityspiirteet yhdessä tekevät Aasiasta maanosan, jossa myös alueen ulkopuolisilla valtioilla on merkittäviä etuja valvottavanaan. Yhdysvaltain vahvan läsnäolon ohessa myös Euroopan unioni pyrkii vahvistamaan läsnäoloaan Aasias- 9 Kavalski 2010, ks. Madan 1998

14 26 27 sa. Siksi EU yrittää kehittää omaa Aasia politiikkaansa ja sillä on kumppanuussopimuksia lähes kaikkien Aasian alueen valtioiden kanssa. Siitä huolimatta EU ei Aasiassa näyttäydy relevanttina toimijana. EU:n sijaan Englantia, Ranskaa ja Saksaa pidetään varteenotettavina toimijoina Yhdysvaltain ohessa. Intian näkökulmasta EU on ensisijaisesti taloudellinen toimija, jonka painoarvo Aasiassa ei riitä tasapainottamaan Kiinan kasvavaa vaikutusvaltaa 11. Kiina puolestaan on vetänyt EUn loputtomiin dialogeihin demokratiasta, ihmisoikeuksista ja hyvästä hallinnosta 12. Koska Kiina on taloudellisesti merkittävä myös EU:lle, on EU valmis tulkitsemaan tuloksettomat keskustelut oman Aasian politiikkansa menestykseksi. Intialle ja Kiinalle kuitenkin vain Yhdysvallat on merkittävä ulkopuolinen toimija Aasiassa. EU puolestaan on tipahtamassa ilman selkeää Aasian politiikkaa merkityksettömäksi toimijaksi niin Aasiassa kuin globaalissakin järjestelmässä. Uuden maailmanjärjestyksen rakentumisen hahmottamiseksi on ymmärrettävä, millaiseksi Aasian valtapoliittinen järjestelmä muodostuu ensimmäisen kerran viiteen sataan vuoteen ensisijaisesti aasialaisten valtioiden toimesta. Tällöin keskeisessä asemassa on Intian ja Kiinan suhteen kehittyminen. Virallinen intialainen reto riikka puhuu Chindiasta aasialaisen vuosituhannen perustana. Todellisuus on kuitenkin vähemmän romanttinen. Aasian ja kansainvälisen yhteisön kehitystä määrittää pitkälle Intian ja Kiinan välinen valtataistelu, joka ilmenee useilla eri alueilla. Yhtäältä kysymys on vaikutusvallasta Aasiassa ja sitä kautta koko kansainvälisessä yhteisössä. Toisaalta kysymys kahdenvälisissä suhteissa esiintyvistä ristiriidoista, joille ei ole näkyvissä helppoja ratkaisuja. Yksi ratkaisemattomista ongelmista on Intian ja Kiinan välinen rajakiista, joka 1962 eskaloitui maiden väliseksi toistaiseksi ainoaksi sodaksi vuoteen. Toinen keskeinen tekijä, joka kiristää maiden välisiä suhteita liittyy molem- 11 Cameron 2009, Fox & Godement pien maiden tarpeeseen turvata kasvavien talouksien jatkuvasti lisääntyvä energian saanti 13. Maailmanjärjestyksen kehityksen kannalta keskeistä on se, että Kiinan johtajat eivät näe enää Kiinaa vain aasialaisena vaikuttajana vaan globaalina voimatekijänä. Tässä katsannossa Kiinan johtajat asettavat Kiinan Yhdysvaltain rinnalle globaalina toimijana. On jopa mahdollista sanoa, että Kiina pyrkii rakentamaan Kiina keskeistä maailmaa samalla kun Yhdysvallat käy omia pikkusotiaan islamilaisessa maailmassa ja Japanin taloudellinen merkitys on supistumassa 14. Niinpä Kiinasta on tulossa Aasian ja globaalin järjestyksen vakautta horjuttava tekijä vaikka Kiinan jatkuva taloudellinen kasvu ja kommunistipuolueen johtoasema edellyttävät järjestelmän vakautta tai mahdollisesti Kiinan ylivalta-asemaa Aasiassa. Kiinan ambitioiden näkökulmasta Intia on vain Etelä Aasian alueellinen suurvalta ja Kiinan tavoitteena on myös rajoittaa Intian mahdollinen vaikutusvalta tuolle alueelle. Siksi se pyrkii vahvistamaan omaa vaikutusvaltaansa Intian lähiympäristössä. Keskeinen osa tuota strategiaa on niin kutsuttu helmiketjun politiikka, jonka tavoitteena on eräänlainen Intian saartaminen ja Kiinan sotilaallisen läsnäolon kasvattaminen Intian valtameren alueella. Kiinalla on jo nyt sekä kaupallinen että sotilaallinen jalansija useissa Intian valtameren satamissa kuten Gwadar Pakistanissa, Coco Island Burmassa, Chittagong Bangladeshissa ja Hamban tota Sri Lankassa. 15 Brittiläisen Intian jakaminen Intiaksi ja Pakistaniksi synnytti toistaiseksi ratkaisemattoman konfliktin vasta itsenäistyneiden valtioiden välille. Ajoittain konflikti on eskaloitunut maiden väliseksi sodaksi viimeksi Kiinan tuki ja läheiset suhteet Pakistaniin ja Kiinan ja Intian välinen aiemmin mainittu ratkaisematon rajakonflikti on sitonut Intian Etelä Aasiaan. Myös Tiibetin kysymys on ajoittain hiertänyt Intian ja Kiinan suhteita. Ti- 13 Pardesi & Ganguly 2009, Malik 2009, Pant 2010, 55.

15 28 29 lannetta ei olennaisesti ole muuttanut se, että Intia on tunnustanut Kiinan suvereniteetin Tiibetiin. Tiibetin alueesta on itse asiassa tullut 2000-luvulla Kiinan sotilaallisen voiman keskittymä 16. Kiinan Intia politiikassa Tiibetillä onkin merkittävä asema. Intian globaalista intressistä kertoo jotain se, että niin Intian poliittinen johto kuin useat tutkijatkin tulkitsevat Intian muinaista suuruutta siten, että Intialle kuuluu suuri tulevaisuus. Siksi Kylmän sodan jälkeisen Aasian ja itse asiassa koko kansainvälisen järjestyksen rakentamisessa Intialla tulee olla keskeinen rooli 17. Osana tätä strategiaa Intia pitää Intian valtamerta omanaan. Intian valtameren hallinta on tärkeää muun muassa Intian energiaturvallisuuden kannalta. Omaksumansa roolin mukaisesti Intia pyrkii myös sotilaallisen roolinsa korostamiseen Keski-Aasiassa, missä Intialla on jo sotilastukikohta Tadzhikistanissa ja Intia on sotilaallisesti läsnä myös Iranissa ja Afganistanissa 18. Tavoitellessaan aasialaisen ja globaalin suurvallan asemaa Intia tarvitsee tuekseen Yhdysvaltoja. Intia tarvitsee Yhdysvaltoja estämään Kiinan nousu hegemoniseen asemaan niin Aasiassa kuin Intian valtamerelläkin 19. Vaikka Intia pyrkiikin edistämään omia etujaan asettumalla Yhdysvaltain kumppanin asemaan, on mahdollista, että Intiasta on jo nyt tullut eräänlainen takuumies Yhdysvaltain toiselle hegemoniselle jaksolle. Joka tapauksessa presidentti Obaman hallinto on ymmärtänyt, että Yhdysvaltain hallitsevan aseman säilyttäminen ei enää ole mahdollista ilman kumppaneita. Yhdysvaltain näkökulmasta Intia demokraattisena valtiona voisi toimia Aasiassa yhtenä vakautta luovana tekijänä. Samoin se voi toimia puskurina fundamentalistisen Islamin tuottamaa epävakautta vastaan. Laajimmillaan Intian rooli Yhdysvaltain strategiassa on estää Kiinan yksipuolinen nousu hallitsevaan asemaan Aasiassa. Siksi Yhdysvaltain intresseissä on myös tukea 16 Pant 2010, Kavalski 2010, Fair 2009, Pant 2010, 147. Intian kasvavaa roolia Keski-Aasiassa, mikä Kiinassa näyttäytyy Kiina vastaisuutena. Yhdysvaltain ja Intian suhteiden lämmetessä Yhdysvallat on kehottanut myös Japania vahvistamaan suhteitaan sekä Intiaan että Australiaan. Kiina puolestaan on huolestunut mahdollisen demokraattisen allianssin rakentumisesta Aasian ja Tyynen meren alueelle Yhdysvaltain, Australian, Japanin ja Intian tiivistäessä suhteitaan 20. Kiinalle erilaiset merkit tuollaisesta allianssista ilmentävät haastetta sen omille pyrkimyksille nousta johtavaan asemaan Aasiassa ja globaalissa järjestelmässä. Kiina ei sinänsä ole huolestunut Intiasta tai Japanista, mutta demokraattinen allianssi näyttäytyy paljon todennäköisemmältä vaihtoehdolta kuin mahdollinen Kiina, Intia ja Venäjä triangeli, joka haastaisi Yhdysvaltain keskeisen aseman maailmanpolitiikassa. Kiinan tavoittelema ylivalta-asema Aasiassa muodostaa uhan Venäjälle siitä huolimatta, että Shanghain yhteistyö organisaation puitteissa Venäjä ja Kiina ovat erityisesti Keski-Aasiassa kiinteässä turvallisuuspoliittisessa yhteistyössä. Venäjän kokema Kiinan uhka todennäköisesti saattaa Venäjän ja Japanin lähemmäksi toisiaan 21. Toisenlainen kiintoisa ulottuvuus Aasian valtapolitiikassa on se, että Aasian painoarvon kasvaessa Venäjästä voi tulla Yhdysvalloille tärkeämpi yhteistyökumppani kuin sen perinteiset eurooppalaiset liittolaiset 22. Niinpä Intia, Japani ja Venäjä akseli voi muodostua merkittäväksi tekijäksi Aasian turvallisuusrakenteissa samalla kun Euroopan rooli marginalisoituu. Vahvistaessaan omaa rooliaan Aasiassa ja vastustaessaan Kiinan kasvavaa vaikutusvaltaa Intian yhteistyö sellaisten valtioiden kanssa kuin Iran ja Israel on lisääntynyt. Israelista on tullut Intian merkittävin aseiden tuottaja ja Israel kouluttaa Intian erityisjoukkoja terrorismin vastaiseen taisteluun 23. Samaan aikaan Intia kouluttaa Iranin erityisjoukkoja ja tarvitsee Iranin öljyä ja kaasua 20 Pant 2008, Pant 2008, Pant 2008, Pant 2008, 136.

16 30 31 turvatakseen oman energian tuotantonsa. Näin siitä huolimatta, että Intian läheiset suhteet Iraniin voi vaarantaa Intian suhteet Yhdysvaltoihin. Mutta oman sisäisen tilanteensa vuoksi Intia ei voi vaarantaa suhteitaan islamilaisiin valtioihin vaikka se samalla tarvitsee sekä Yhdysvaltain että Israelin tuen. Kiinan ja Intian keskinäinen kilpailu vaikutusvallasta on yksi niistä tekijöistä, jotka edistävät kylmän sodan jälkeisessä uudelleen rakentuvassa maailmassa militarisoitumista ja kilpavarustelua Aasiassa ja Intian ja Tyynen valtameren alueilla. Toisaalta Kiinalla ja Intialla on yhteinen intressi säilyttää alueen vakaus, mikä on keskeinen edellytys niiden jatkuvalle talouskasvulle ja inhimillisen turvallisuuden takaamiselle omille kansalaisilleen. Siksi on perusteltua olettaa, että ne ovat valmiita osallistumaan kansainvälisen järjestelmän olemassa olevien hallintainstituutioiden toimintaan ja samalla vahvistamaan kansainvälistä yhteistyötä. Toisaalta ei pidä vähätellä sitä mahdollisuutta, että ne myös pyrkivät muuttamaan kansainvälistä järjestelmää paremmin omia etujaan palvelevaksi. Aasian ja Tyynen meren näkökulmasta muuttuvaa kansainvälistä järjestelmää voidaan visualisoida seuraavalla kuviolla: Venäjä * EU * Japani * USA * Kiina * Iran * Israel* Intia * Australia * Kuvio ilmentää selkeästi Trans-Alanttisesta maailmasta Aasia ja Tyyni meri keskeiseen maailmaan siirtymistä. Samalla se tuo esiin Euroopan mahdollisen marginalisoitumisen muotoutumassa olevassa kansainvälisessä järjestelmässä. Lisäksi kuvio korostaa Yhdysvaltain pyrkimystä säilyttää erilaisten kumppanuuksien kautta hegemoninen asema nyt nousemaan lähtevässä maailmanjärjestelmän syklivaiheessa. Hegemonin haastajana esiintyy Kiina jonka kanssa Intia kamppailee omien kumppanuuksiensa kautta johtavasta asemasta Aasiassa. Yksinkertaisuudessaan kuvio myös korostaa sitä, että muuttuva maailmanjärjestelmä on ainakin rakenteeltaan olennaisesti erilainen kuin kansainvälinen järjestelmä, jota erilaiset kansainvälisen politiikan teoriat ovat perinteisesti hahmottaneet. Teorian haasteet muuttuvassa maailmassa Muuttuvaa maailmaa voidaan tulkita ja ymmärtää olemassa olevien kansainvälisen politiikan teorioiden kehyksissä, kuten itse asiassa edellä on tehty. Edellä on suoraan tukeuduttu maailman järjestelmä analyysiin ja epäsuoraan tulkintojen takaa paljastuu niin klassinen geopolitiikka kuin perinteinen poliittinen realismikin. Samalla on kuitenkin ymmärrettävä, että muuttuva maailma asettaa oman haasteensa myös kansainvälistä politiikkaa tulkitseville teorioille. Haasteen tekee ymmärrettäväksi se, että kansainvälisen politiikan teoriat perustuvat maailmankuvallisesti länsimaiselle valistuksen ja modernisaation perinteelle. Niinpä kansainvälisen politiikan teoriat tarjoavat länsimaisen näkökulman kansainväliseen järjestelmään eivätkä tässä katsannossa ole kansainvälisiä kansainvälisen politiikan teorioita. On helppo yhtyä Kalevi Holstin 24 vanhaan päätelmään, että kansainvälinen politiikka tieteen alana on ehkä kaikkein amerikkalaisin yhteiskuntatiede. Waever 25 on demonstroinut vallitsevaa 24 Holsti Waever 1998.

17 32 33 todellisuutta tutkimuksen kentällä analyysillään, joka perustui useisiin tieteenalan niin kutsuttuihin johtaviin kansainvälisiin aikakausjulkaisuihin. Ylivoimaisesti suurin osa kirjoittajista oli amerikkalaisia lukuun ottamatta muutamaa harvaa alan merkittävää aikakauskirjaa, joissa kirjoittajien joukkoon mahtui myös useita eurooppalaisia tutkijoita. Myös alan keskeiset oppikirjat ja tieteenalan kokoomateokset ovat kirjoittaneet amerikkalaiset tutkijat 26. Tavallaan on ymmärrettävää, että juuri länsimainen näkökulma on hallinnut kansainvälisen järjestelmän teoreettista ymmärtämistä. Englantilaisen koulukunnan mukaan koko moderni kansainvälinen järjestelmä on 1500-luvulta lähtien perustaltaan länsimainen rakennelma 27. Antonio Gramscia myötäillen on mahdollista sanoa, että länsimaiset tulkinnat ovat ottaneet itselleen hegemonisen aseman kansainvälisen politiikan tutkimuksessa. Myös kansainvälisen järjestelmän normit ja arvot ovat tähän asti palautuneet ensisijaisesti länsimaiseen filosofiseen perinteeseen. Jopa YK:n arvorakennelma nojaa ensisijaisesti eurooppalaiseen perinteeseen. Se, minkä me käytännössä ja teoreettisesti tulkittuna ymmärrämme kansainväliseksi järjestelmäksi ja kansainväliseksi yhteisöksi määrittyy länsimaisten arvojen ja valtapolitiikan kautta. Niinpä ei ole yllättävää, että jo 1980-luvulla Gerrit W. Gong 28 esitti, että erilaisten niin kutsutun kansainvälisen yhteisön instituutioiden jäsenyyden ehtona on aina jonkinasteinen länsimaistuminen tai länsimaisten arvojen ja instituutioiden omaksuminen. Tässä suhteessa esimerkiksi Bush nuoremman presidenttikaudella ei länsimaistuneet, ei demokraattiset ja ei modernisoituneet valtiot muodostivat kansainvälisen yhteisön paria luokan, joka suljettiin kansainvälisen yhteisön ulkopuolelle. Kylmän sodan päättyminen lopetti sen maailman, mihin modernit kansainvälisen politiikan teoriat kiinteästi liittyivät. Mo- 26 Guzzini 2007, Buzan & Little Gong derni kansainvälisen politiikan tutkimus tavallaan palautuu Hans J Morgenthaun teokseen Politics Among Nations, joka ilmestyi 1948, siis samaan aikaan kuin kylmä sota alkoi. Kylmän sodan päätyttyä valtiokeskeistä maailmaa on horjuttanut myös taloudellinen globalisaatio, mikä on aiheuttanut sen, että edes Yhdysvaltoja on vaikea pitää perinteisessä mielessä suvereenina kansainvälisen politiikan toimijana. Yhtäältä Yhdysvallat on taloudellisesti riippuvainen monesta muusta valtiosta ja toisaalta Yhdysvallat ei ilman liittolaisia kykene enää säilyttämään hallitsevaa asemaansa kansainvälisessä järjestelmässä. Vaikka on todennäköistä, että Yhdysvallat ainakin vielä tämän vuosisadan ensimmäisellä puoliskolla on kansainvälistä järjestelmää pitkälle määrittävä toimija, niin on yhtä ilmeistä, että niin Kiinan samoin kuin Intian vaikutusvalta kansainvälisessä järjestelmässä tulee kasvamaan. Valtioina Kiina ja Intia edustavat 2.5 miljardia ihmistä ja on vaikea kuvitella, etteivät ne pyrkisi vaikuttamaan tulevan maailmanjärjestyksen muotoutumiseen. Ei ole kuitenkaan yhtä selvää, että kansainvälisten suhteiden teoretisoinnissa Intian ja Kiinan mahdollinen vaikutus olisi otettu riittävästi huomioon. Länsimaisessa ajattelutavassa pidetään jotenkin itsestään annettuna, että taloudellisen kasvun seurauksena Intia ja Kiina sekä länsimaistuvat (modernisoituvat) että sopeutuvat olemassa olevaan kansainväliseen yhteisöön ja sen pelisääntöihin. Samoin oletetaan, että ne jäsentävät kansainvälistä politiikkaa omaksumalla länsimaiset teoriat. Siksi ei juurikaan ole asetettu kysymystä siitä, mitä nuo kaksi muinaista sivilisaatiota mahdollisesti tuovat kansainvälisen politiikan teorioihin ja käytäntöihin. Toistaiseksi kansainvälisten suhteiden tutkimus niin Intiassa kuin Kiinassakin näyttää nojaavan länsimaisiin lähestymistapoihin 29. Siitä huolimatta läntisten ja itäisten (aasialaisten) lähestymistapojen välillä on havaittavissa eräänlainen kuilu. Analysoitaessa yhtäältä Intian ja Kiinan poliittisen eliitin tulkintoja 29 Archarya ja Buzan 2010.

18 34 35 maidensa ulkopolitiikasta ja kansainvälisestä politiikasta yleensä ja toisaalta luettaessa intialaisten ja kiinalaisten kansainvälisen politiikan tutkijoiden tekstejä nousee teoreettisena lähestymistapana esiin niin poliittinen realismi kuin klassinen geopolitiikka. Ehkä sinänsä ei ole yllättävää, että nuo kaksi voimaa korostavaa lähestymistapaa nousevat ylitse muiden sillä molempien maiden omat klassikot, kuten Kaytilya ja Sun Tzu kytketään myös lännessä voimapolitiikkaan. Samalla kun nämä kansallista intressiä korostavat lähestymistavat hallitsevat tulkintoja kansainvälisestä politiikasta kahdessa nousevassa suurvallassa, samalla ilta-auringon lännessä kansainvälistä politiikkaa jäsennetään niin kutsuttujen kriittisten ja post-modernien teorioiden kautta. Jo tämä ero tuo esiin sen, että tutkimus idässä ja lännessä rakentaa maailmasta erilaista mielikuvaa ja kun toimintaa ohjaavat erilaiset mielikuvat, on vaarana, että auringon laskun länsi ei ymmärrä auringon nousun itää tai päinvastoin. Ehkä kuitenkin teoreettisten lähestymistapojen osalta suuremman haasteen asettaa se, että Intia ja Kiina tuovat näkökulmia sekä hindulaisesta että konfutselaisesta maailmankatsomuksesta sekä teorioiden että muotoutumassa olevan maailmanjärjestyksen rakentamiseen. Rakennettaessa Eurooppa keskeistä, Trans- Atlanttista ja westfalenilaista maailmanjärjestystä sekä Intia että Kiina ovat modernisaatioprosessissa kytketty irti omilta intellektuaalisilta juuriltaan. Archaryan ja Buzanin 30 mukaan paluu juurille on todennäköistä. Vuonna 1998 intialainen yhteiskuntafilosofi Sardar esitti, että lännen ulkopuolisten kulttuurien on määritettävä itse oma tulevaisuutensa sellaisten käsitteiden ja kategorioiden kautta, jotka ovat tosia heille itselleen. Tämä tarkoittaa tulevaisuuden visioiden ja toiminnan rakentamista oman perinteisen maailmankatsomuksen varaan. Tavallaan Nehru oivalsi tämän asennemuutoksen olevan väistämätöntä samalla kun Intia tulee kehittymään. Nehrun mukaan intialaisen yhteiskunnan kehittyessä autenttiset intialaiset 30 Archarya ja Buzan 2010, 229. tulevat johtamaan maata ja samalla vanhan intialaisen kulttuurin merkitys kehityksessä nousee näkyväksi tekijäksi 31. Intian ja Kiinan kasvava taloudellinen ja poliittinen vaikutusvalta tulee vahvistamaan myös niiden itsetuntoa ja itseluottamusta. Samalla ne tulevat nojaamaan enemmän omiin perinteisiin arvoihinsa ja mitä ilmeisimmin tuovat omasta maailmankatsomuksestaan näkökulmia ja tavoitteita muuttuvan maailmanjärjestyksen rakentamiseen. Niinpä on ehkä turhan optimistista odottaa, että taloudellisen kasvun myötä Intia ja Kiina rakentuisivat moderneiksi länsimaisiksi yhteiskunniksi ja jakaisivat ristiriidatta länsimaisen arvomaailman. Tuskin ne myöskään tyytyvät kansainväliseen järjestelmään, joka on rakentunut länsimaiden tavoitteiden, intressien ja arvojen pohjalle. Kiinassa kansainvälisen politiikan tutkijat ovat jo esittäneet, että Kiina tarvitsee sellaista kansainvälisen politiikan teoriaa, joka tukee sellaisen kansainvälisen järjestyksen rakentamista, joka palvelee Kiinan tarpeita. Tätä käsitystä perustellaan sillä, että olemassa olevat kansainvälisen politiikan teoriat ovat ensisijaisesti palvelleet Yhdysvaltain intressejä 32. Siksi kansainvälisen politiikan tutkimuksessa korostuu tarve ylittää kansalliset näkökulmat samoin kuin tarve konstruoida teoriaa, jota työnimellä voisi kutsua post-western teoriaksi tai kansainväliseksi maailmanpolitiikan teoriaksi. Lopuksi On varsin todennäköistä, että kansainvälinen järjestelmä on muuttumassa niin, että perinteiset kansainvälisen politiikan teoriat eivät sitä enää tunnista. Joka tapauksessa muutos asettaa haasteita kansainvälisen järjestelmän tutkimukselle ja teorioille. Ehkä tutkimuksen kannalta eräällä tavalla post-moderni Eurooppa ei ole lainkaan niin mielenkiintoinen kuin Aasia, missä uusi järjestys on rakentumassa. Teorioiden pitäisi kyetä reflektoimaan tuota 31 Fareed 2008, Quin 2010, 40.

19 36 37 Aasiaan pelkistyvää prosessia, missä kuitenkin on kysymys koko kansainvälisen järjestelmän tulevaisuudesta. Edellä olen tarkastellut muuttuvaa järjestelmää lähinnä vain poliittis-taloudellisesta näkökulmasta. Kokonaan tarkastelun ulko puolelle ovat jääneet ympäristö ja ilmastomuutoksen mahdolliset vaikutukset kansainväliseen järjestelmään. Noilla osittain ihmisen aikaansaamilla muutostekijöillä tulee olemaan merkittävä vaikutus jo seuraavien 40 vuoden aikana koko kansainväliseen yhteisöön. Ja ne asettavat oman haasteensa kansainvälisten suhteiden tutkimukselle. Lähteet Acharya, Amitav and Barry Buzan (2010), Why is there no non-western international relations theory? An introduction. In Acharya, Amitav and Barry Buzan (eds), Non-Western International Relations Theory. Perspective on and beyond Asia. London & New York: Routledge. ss Buzan, Barry and Richard Little (2010), World history and the development of non-western international relations theory. In Acharya, Amitav and Barry Buzan (eds), Non-Western International Relations Theory. Perspective on and beyond Asia. London & New York: Routledge. ss Cameron, Fraser (2009), India and the EU: A Long Road Ahead. In Pant, Harsh V. (ed.) (2009), Indian Foreign Policy in a Unipolar World. London, New York, New Delhi: Routledge. ss Fair, Christine C. (2009), India and the US: Embracing a New Paradigm. In Pant, Harsh V. (ed.) (2009), Indian Foreign Policy in a Unipolar World. London, New York, New Delhi: Routledge. ss Fareed, Zakaria (2008), The Post-American World. New York & London: W.W. Norton & Company. Frank, Andre Gunder (1998), ReOrientation: Global Economy in the Asian Age. Berkeley: University of California Press. Fox, John & Godement Francois (2009), A Powr Audit of EU-China Relations. European Council on Foreign Relations: London. Global Trends A Transformed World (2008). National Intelligence Council Report Washington D.C. Gong, Gerrit W. (1984), The Standard of Civilization in the International Society. Oxford; Clarendon Press. Guzzini, Stefano (2007), Theorising International Relations: Lessons from Europe s Periphery. DIIS Working Paper N. 2007/30. (37s) Holsti, K.J. (1987), The Dividing Discipline. Hegemony and diversity in international theory. Boston; Allen & Unwin. Kavalski, Emilian (2010), India and Central Asia. The Mythmaking and International Relations of a Rising Power. London & New York: I.B. Tauris Publishers. Käkönen, Jyrki (1986), Luonnonvarat ja konfliktit muuttuvassa kansainvälisessä järjestelmässä. tutkimus imperialismista ja Afrikan konflikteista 1970-luvulla. Tutkijaliiton julkaisuja 40. Jyväskylä: Tutkijaliitto. Madan, T.N. (1998), Modern Myths, Locked Minds. Secularism and Fundamentalism in India. New Delhi: Oxford India Paperbacks. Malik, Mohan (2009), India and China: As China Rises, India Stirs. In Pant, Harsh V. (ed.) (2009), Indian Foreign Policy in a Unipolar World. London, New York, New Delhi: Routledge. ss Pant, Harsh V. (2008), Contemporary Debates in Indian Foreign and Security Policy. India Negotiates its Rise in the International System. New York & Basingstoke: Palgrave Macmillan. Pant, Harsh V. (2010), The China Syndrome. Grappling with an Uneasy Relationship. Noida: Harper Collins. Pardesi, Manjeet S. and Ganguly, Summit (2009). India and Energy Security: A Foreign Policy Priority. In Pant, Harsh V. (ed.) (2009), Indian Foreign Policy in a Unipolar World. London, New York, New Delhi: Routledge. ss Qin, Yaqing (2010), Why is there no Chinese international relations theory? In Acharya, Amitav and Barry Buzan (eds), Non-Western International Relations Theory. Perspective on and beyond Asia. London & New York: Routledge. ss Smith, Lawrence C. (2011), Uusi pohjoinen. Maailma vuonna Ursan julkaisuja 125. Porvoo: Ursa. Waever, Ole (1998), The Sociology of a Not So International Discipline: American and European Developments in International Relations. International Organizations, Vol 52, No. 4. ss

20 II Kansainvälinen oikeus

KANSAINVÄLISEN OIKEUDEN KÄSIKIRJA

KANSAINVÄLISEN OIKEUDEN KÄSIKIRJA KANSAINVÄLISEN OIKEUDEN KÄSIKIRJA KANSAINVÄLISEN OIKEUDEN KÄSIKIRJA LAURI HANNIKAINEN TIMO KOIVUROVA TIETOSANOMA Tietosanoma ja Lauri Hannikainen 2014 ISBN 978-951-885-375-9 KL 33.1 Tietosanoma Bulevardi

Lisätiedot

Demokratian edistäminen: uusliberaali vs. sosiaalidemokraattinen telos

Demokratian edistäminen: uusliberaali vs. sosiaalidemokraattinen telos Demokratian edistäminen: uusliberaali vs. sosiaalidemokraattinen telos Heikki Patomäki Maailmanpolitiikan professori Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos, HY Mikä on demokratian edistämisen päämäärä

Lisätiedot

Globaalin talouden murros. Leena Mörttinen 22.1.2015

Globaalin talouden murros. Leena Mörttinen 22.1.2015 Globaalin talouden murros Leena Mörttinen 22.1.2015 Globaalin talouden murros: kolme näkökulmaa 1. Teollisuuden murros: uudet teknologiat sekä tuhoavat että luovat uutta 2. Politiikan murros: poliittiset

Lisätiedot

Yhteiskuntafilosofia. - alueet ja päämäärät. Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY

Yhteiskuntafilosofia. - alueet ja päämäärät. Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY Yhteiskuntafilosofia - alueet ja päämäärät Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY 1 Yhteiskunnan tutkimuksen ja ajattelun alueet (A) yhteiskuntatiede (political science') (B) yhteiskuntafilosofia

Lisätiedot

Anonyymi. Äänestä tänään kadut huomenna!

Anonyymi. Äänestä tänään kadut huomenna! Anonyymi Äänestä tänään kadut huomenna! 2007 Yhteiskunnassamme valtaa pitää pieni, rikas, poliittinen ja taloudellinen eliitti. Kilpailu rahasta ja vallasta leimaa kaikkia aloja. Suuryritysten rikastuessa

Lisätiedot

Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos

Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos Maailmantalouden kehitystrendit! Lyhyen ajan muutokset Talouden suhdanteet Makrotalouden epätasapainot!

Lisätiedot

Maailma- järjestelmäteoriat ja ideologiat. Petri Kylliäinen Rauli Mickelsson Tampereen yliopisto

Maailma- järjestelmäteoriat ja ideologiat. Petri Kylliäinen Rauli Mickelsson Tampereen yliopisto Maailma- järjestelmäteoriat ja ideologiat Petri Kylliäinen Rauli Mickelsson Tampereen yliopisto Maailmanjärjestys, ideologiat ja metsä Jäsentely 1. Johdanto 2. Tarkastelun teoreettiset lähtökohdat, systeemiteorian

Lisätiedot

Mitä Venäjälle kuuluu?-

Mitä Venäjälle kuuluu?- Mitä Venäjälle kuuluu?- Kypsyneen Putinismin aikakausi 03.06.2013 Journalistiseminaari, Oulu Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunta MTS Hanna Smith Aleksanteri Instituutti, Helsingin yliopisto Putinismin

Lisätiedot

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä Pohdi! Seisot junaradan varrella. Radalla on 40 miestä tekemässä radankorjaustöitä. Äkkiä huomaat junan lähestyvän, mutta olet liian kaukana etkä pysty varoittamaan miehiä, eivätkä he itse huomaa junan

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELOON. KYLMÄN SODAN SYTTYMINEN Luku 3, s. 103

SISÄLLYSLUETTELOON. KYLMÄN SODAN SYTTYMINEN Luku 3, s. 103 KYLMÄN SODAN SYTTYMINEN Luku 3, s. 103 1. Määrittele käsitteet a) kylmä sota b) kaksinapainen kansainvälinen järjestelmä c) Trumanin oppi. a) kylmä sota Kahden supervallan (Usa ja Neuvostoliitto) taistelu

Lisätiedot

LAPIN YLIOPISTO Yhteiskuntatieteiden tiedekunta POLITIIKKATIETEET VALINTAKOE 11.6.2008 Kansainväliset suhteet ja valtio-oppi.

LAPIN YLIOPISTO Yhteiskuntatieteiden tiedekunta POLITIIKKATIETEET VALINTAKOE 11.6.2008 Kansainväliset suhteet ja valtio-oppi. LAPIN YLIOPISTO Yhteiskuntatieteiden tiedekunta POLITIIKKATIETEET VALINTAKOE 11.6.2008 Kansainväliset suhteet ja valtio-oppi Vastaajan nimi: Valintakokeesta saatu pistemäärä: / 40 pistettä Vastaa selvällä

Lisätiedot

Maailmantalouden voimasuhteiden muutos. Kadettikunnan seminaari 11.4.2013 Jaakko Kiander Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen

Maailmantalouden voimasuhteiden muutos. Kadettikunnan seminaari 11.4.2013 Jaakko Kiander Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen Maailmantalouden voimasuhteiden muutos Kadettikunnan seminaari 11.4.2013 Jaakko Kiander Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen Ennakoitua nopeampi muutos Jo pitkään on odotettu, että Kiinan ja Intian talouksien

Lisätiedot

5.12 Elämänkatsomustieto

5.12 Elämänkatsomustieto 5.12 Elämänkatsomustieto Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen. Filosofian ohella se hyödyntää niin ihmis-, yhteiskunta- kuin kulttuuritieteitäkin. Elämänkatsomustiedon opetuksessa

Lisätiedot

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Pauli Kettunen Helsingin yliopisto Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos Kestävä hyvinvointi -seminaari Helsingin yliopisto 10.4.2013 Halusimme

Lisätiedot

Fundamentalismi ja uskonnollinen terrorismi

Fundamentalismi ja uskonnollinen terrorismi Fundamentalismi ja uskonnollinen terrorismi Kimmo Ketola Kirkon tutkimuskeskus Joitakin havaintoja brittiläisistä terroristeista Etnisesti kirjava ryhmä Ei psykopatologioita Koulutustaso vaihteleva Eivät

Lisätiedot

Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä?

Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä? Ylioppilaskoetehtäviä YH4-kurssi Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni Alla on vanhoja Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni -kurssiin liittyviä reaalikoekysymyksiä. Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia

Lisätiedot

Euroopan unionin historia, perustamissopimukset ja poliittinen muoto

Euroopan unionin historia, perustamissopimukset ja poliittinen muoto Euroopan unionin historia, perustamissopimukset ja poliittinen muoto 1 Euroopan unionin historia 2 Euroopan unionin historia Nykyiseen Euroopan unioniin johtanut kehitys alkoi toisen maailmansodan raunioilta

Lisätiedot

Demokratiakehitys. Network for European Studies / Juhana Aunesluoma www.helsinki.fi/yliopisto 18.11.2014 1

Demokratiakehitys. Network for European Studies / Juhana Aunesluoma www.helsinki.fi/yliopisto 18.11.2014 1 Demokratiakehitys Opetus- ja kulttuuriministeriön kirjastopäivät Helsinki, 12.11.2014 Juhana Aunesluoma Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto Network for European Studies / Juhana Aunesluoma

Lisätiedot

SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto

SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto SAIKA-tutkimusprojekti 1.11.2009-31.12.2011) Professori Pirjo Ståhle Tulevaisuuden tutkimuskeskus,

Lisätiedot

Koululainen ja maailman kriisit - Miten voimme ymmärtää maailman menoa ja miten voimme siihen vaikuttaa?

Koululainen ja maailman kriisit - Miten voimme ymmärtää maailman menoa ja miten voimme siihen vaikuttaa? Koululainen ja maailman kriisit - Miten voimme ymmärtää maailman menoa ja miten voimme siihen vaikuttaa? Peruskoulujen ja lukioiden kansainvälisyyspäivät Lahdessa, 13.11.2014 Kristi Raik, Ulkopoliittinen

Lisätiedot

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena.

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena. 13.4.6 Uskonto Islam Tässä oppimääräkuvauksessa tarkennetaan kaikille yhteisiä uskonnon sisältöjä. Paikalliset opetussuunnitelmat laaditaan uskonnon yhteisten tavoitteiden ja sisältökuvausten sekä eri

Lisätiedot

Sota, valtio ja kansainvälinen oikeus uudella ajalla

Sota, valtio ja kansainvälinen oikeus uudella ajalla Sota, valtio ja kansainvälinen oikeus uudella ajalla VII: Eurooppalaisten vuosisata Risto Marjomaa https://alma.helsinki.fi/doclink/16989 Alma: Filosofian, historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

ISLAMILAINEN TERRORISMI. Monday, January 19, 15

ISLAMILAINEN TERRORISMI. Monday, January 19, 15 ISLAMILAINEN TERRORISMI WAHHABIITIT 1700-luvulla syntynyt islamilainen herätysliike Ihannoi ja pyrkii kohti profeetta Muhammadin aikaista elämää Saudi-arabialainen suuntaus Pyrkimys kehittää katolista

Lisätiedot

Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa?

Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Professori Katriina Siivonen, Helsingin yliopisto Elävä perinne! Avaus aineettoman kulttuuriperinnön vaalimiseen

Lisätiedot

Antti Kasvio Vallitsevan kasvumallin kestämättömyys onko työkeskeinen sosiaalipolitiikka tullut tiensä päähän?

Antti Kasvio Vallitsevan kasvumallin kestämättömyys onko työkeskeinen sosiaalipolitiikka tullut tiensä päähän? Antti Kasvio Vallitsevan kasvumallin kestämättömyys onko työkeskeinen sosiaalipolitiikka tullut tiensä päähän? Puheenvuoro Sosiaalipoliittisen yhdistyksen kestävän kehityksen työpolitiikka seminaarissa

Lisätiedot

Suomalaistuuko islam? Islamilaistuuko Suomi? Husein Muhammed Lakimies, tietokirjailija Luetaan yhdessä -verkosto Hyvinkää 15.10.

Suomalaistuuko islam? Islamilaistuuko Suomi? Husein Muhammed Lakimies, tietokirjailija Luetaan yhdessä -verkosto Hyvinkää 15.10. Suomalaistuuko islam? Islamilaistuuko Suomi? Husein Muhammed Lakimies, tietokirjailija Luetaan yhdessä -verkosto Hyvinkää 15.10.2011 Väite1: islam suomalaistuu Eurooppalaisiin, varsin maallistuneisiin

Lisätiedot

Hiili- ja teräsyhteisöstä Euroopan unioniksi. Euroopan unionin historia, perustamissopimukset ja poliittinen muoto

Hiili- ja teräsyhteisöstä Euroopan unioniksi. Euroopan unionin historia, perustamissopimukset ja poliittinen muoto Hiili- ja teräsyhteisöstä Euroopan unioniksi Euroopan unionin historia, perustamissopimukset ja poliittinen muoto 1 Historia 2 Nykyiseen Euroopan unioniin johtanut kehitys alkoi toisen maailmansodan raunioilta

Lisätiedot

Ketkä ovat täällä tänään? Olen. 13 1. Nainen. 16 2. Mies

Ketkä ovat täällä tänään? Olen. 13 1. Nainen. 16 2. Mies Ketkä ovat täällä tänään? Olen 13 1. Nainen 16 2. Mies 1 Taustatiedot Ketkä ovat täällä tänään? Ikä 5 1. < 25 1 6 8 6 3 2. < 35 3. < 45 4. < 55 5. < 65 6. 65 tai yli 2 7 3 5 1 9 Olen Ammatti 4 1. opiskelemassa

Lisätiedot

Pakollisista kursseista UE3:a ei suositella tentittäväksi. Syventävät kurssit voi tenttiä, mutta soveltavia ei.

Pakollisista kursseista UE3:a ei suositella tentittäväksi. Syventävät kurssit voi tenttiä, mutta soveltavia ei. Uskonto (UE) Uskonnon opetukseen kaikille yhteiset aihekokonaisuudet sisältyvät seuraavasti. Opetuksessa annetaan valmiuksia osallistua seurakuntien ja muiden uskonnollisten yhteisöjen toimintaan. Opetuksessa

Lisätiedot

Minna Rauas. Nuorisotyölle eettinen ohjeistus

Minna Rauas. Nuorisotyölle eettinen ohjeistus Minna Rauas Nuorisotyölle eettinen ohjeistus Työryhmä: *Suvi Kuikka (pj/nuoli ry) *Markus Söderlund (Allianssi), *Annikki Kluukeri Jokinen (Humak), *Marika Punamäki (Mamk/Juvenia) *Tomi Kiilakoski (nuorisotutkimus)

Lisätiedot

Mitä kaikkea voit tutkia kun haluat tutkia yhteiskuntavastuuta 2000-luvun alussa?

Mitä kaikkea voit tutkia kun haluat tutkia yhteiskuntavastuuta 2000-luvun alussa? Mitä kaikkea voit tutkia kun haluat tutkia yhteiskuntavastuuta 2000-luvun alussa? Yritysten yhteiskuntavastuu: onko sitä ja missä se näkyy? -seminaari Suomen Akatemia 12.6.2007 Ville-Pekka Sorsa assistentti

Lisätiedot

Suomi ennen demokratiaa minkälaiseen yhteiskuntaan eduskuntauudistus tuli?

Suomi ennen demokratiaa minkälaiseen yhteiskuntaan eduskuntauudistus tuli? Suomi ennen demokratiaa minkälaiseen yhteiskuntaan eduskuntauudistus tuli? 18.1.2016, dos., FT Helsingin yliopisto Valtiotieteellinen tiedekunta/ Poliittinen historia / 18.1.2016 1 Mitä demokratialla tarkoitetaan?

Lisätiedot

Suhteellisen edun periaate, kansainvälinen kauppa ja globalisaatio

Suhteellisen edun periaate, kansainvälinen kauppa ja globalisaatio Suhteellisen edun periaate, kansainvälinen kauppa ja globalisaatio Juha Tarkka Tieteiden yö 13.01.2005 Suhteellisen edun periaate ulkomaankaupassa Yksinkertainen väite: vapaan kilpailun oloissa kunkin

Lisätiedot

Mikä uhkaa talouden globalisaatiota?

Mikä uhkaa talouden globalisaatiota? Mikä uhkaa talouden globalisaatiota? Poliittinen suurvaltakilpailu vai uudet uhkat? Pellervon Päivä 2007, 11.4. 2007 1 Sisält ltö 1 PERUSTEITA Käsitteet: globalisaatio, suurvalta, uhka Uusi maailmanjärjestys

Lisätiedot

PUOLUEIDEN JÄSENMÄÄRÄT LASKEVAT EUROOPASSA UUDELLEEN- ARVIOINNIN PAIKKA

PUOLUEIDEN JÄSENMÄÄRÄT LASKEVAT EUROOPASSA UUDELLEEN- ARVIOINNIN PAIKKA 012 Peruste #1 2 2015 väki ja valta PUOLUEIDEN JÄSENMÄÄRÄT LASKEVAT EUROOPASSA UUDELLEEN- ARVIOINNIN PAIKKA Puoluejäsenyyksien määrä vaihtelee suuresti Euroopan maissa. Vaihtelusta huolimatta luvut ovat

Lisätiedot

HISTORIA PERUSOPETUKSESSA katsaus 16.12.2009 Arja Virta. Kasvatustieteiden tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos (Turku)

HISTORIA PERUSOPETUKSESSA katsaus 16.12.2009 Arja Virta. Kasvatustieteiden tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos (Turku) HISTORIA PERUSOPETUKSESSA katsaus 16.12.2009 Arja Virta Kasvatustieteiden tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos (Turku) 1. Historia ja tulevaisuuden valmiudet Lähtökohtakysymyksiä: MIKSI historiaa opetetaan,

Lisätiedot

VALTIO-OPPI 2015-2017

VALTIO-OPPI 2015-2017 VALTIO-OPPI 2015-2017 1 HUOM! Tutkintovaatimukset 2015-2017 otetaan käyttöön 1.9.2015 alkaen. Kesätentissä 8.8.2015 ovat vielä voimassa 2012-2015 vaatimukset. Vanhojen vaatimusten mukaisia esseitä voi

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTIN SUOMEN TIEDOTUSTOIMISTO KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 2009

EUROOPAN PARLAMENTIN SUOMEN TIEDOTUSTOIMISTO KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 2009 EUROOPAN PARLAMENTIN SUOMEN TIEDOTUSTOIMISTO KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 2009 1 KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 2009 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO 2 2 MITKÄ ASIAT HUOLESTUTTAVAT,

Lisätiedot

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi ICC - INFO Q 3-2014 Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi Maailmantalouden tila ja suunta - World Economic Survey 3 / 2014 Maajohtaja Timo Vuori, Kansainvälinen kauppakamari ICC Suomi 1 Maailmantalouden

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

SÄHKÖISTEN KULKUVÄLINEIDEN KÄYTTÖÖNOTON EDISTÄMINEN EUROOPPALAISIA LÄHESTYMISTAPOJA. TransECO 2011, Jukka Räsänen

SÄHKÖISTEN KULKUVÄLINEIDEN KÄYTTÖÖNOTON EDISTÄMINEN EUROOPPALAISIA LÄHESTYMISTAPOJA. TransECO 2011, Jukka Räsänen SÄHKÖISTEN KULKUVÄLINEIDEN KÄYTTÖÖNOTON EDISTÄMINEN EUROOPPALAISIA LÄHESTYMISTAPOJA ESITYKSEN SISÄLTÖ Tausta ja tavoitteet Tarjonta ja kysyntä Erilaisia lähestymistapoja Suosituksia TAUSTA JA TAVOITTEET

Lisätiedot

Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät. Evankelisluterilainen uskonto 7.11 USKONTO

Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät. Evankelisluterilainen uskonto 7.11 USKONTO 7.11 USKONTO Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät Uskonnon opetuksessa tarkastellaan elämän uskonnollista ja eettistä ulottuvuutta oppilaan oman kasvun näkökulmasta sekä laajempana yhteiskunnallisena ilmiönä.

Lisätiedot

3.2 Zhuāngzǐ ja Dàodéjīng

3.2 Zhuāngzǐ ja Dàodéjīng 3.2.1 Zhuāngzǐ Zhuāngzǐ 莊 子 on eräs tunnetuimmista taolaisuuteen liitetyistä klassikoista. Se on todennäköisesti varhaisempi kuin Dàodéjīng[50]. Taolaisessa kaanonissa se tunnetaan nimellä Nánhuán Totuuden

Lisätiedot

9. toukokuuta. urooppaw paiva. Euroopan unioni

9. toukokuuta. urooppaw paiva. Euroopan unioni 9. toukokuuta urooppaw paiva m Euroopan unioni 9. toukokuuta Euroopan unioni H arvat Euroopan kansalaiset tietävät, että 9.5.1950 lausuttiin Euroopan yhteisön syntysanat, samaan aikaan kun kolmannen maailmansodan

Lisätiedot

Maailmankansalaisen etiikka

Maailmankansalaisen etiikka Maailmankansalaisen etiikka Olli Hakala Maailmankansalaisena Suomessa -hankkeen avausseminaari Opetushallituksessa 4.2.2011 Maailmankansalaisen etiikka Peruskysymykset: Mitä on maailmankansalaisuus? Mitä

Lisätiedot

Terrorismin ennaltaehkäisyä koskevan Euroopan neuvoston yleissopimuksen lisäpöytäkirja

Terrorismin ennaltaehkäisyä koskevan Euroopan neuvoston yleissopimuksen lisäpöytäkirja Terrorismin ennaltaehkäisyä koskevan Euroopan neuvoston yleissopimuksen lisäpöytäkirja Euroopan neuvoston jäsenvaltiot ja muut tämän pöytäkirjan allekirjoittaneet terrorismin ennaltaehkäisyä koskevan Euroopan

Lisätiedot

Etnografia palvelumuotoilun lähtökohtana

Etnografia palvelumuotoilun lähtökohtana People-centric problem solving Etnografia palvelumuotoilun lähtökohtana Gemic on strategiseen tutkimukseen, ihmislähtöisiin innovaatioihin ja liiketoiminnan kehittämiseen erikoistunut konsulttitoimisto.

Lisätiedot

Kolminaisuusoppi. Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki

Kolminaisuusoppi. Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki Kolminaisuusoppi Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki KOLMINAISUUSOPPI - KIRKON TÄRKEIN OPPI Kolminaisuusoppia pidetään yhtenä kristinuskon tärkeimmistä opeista. Se erottaa kirkon uskon muista uskonnoista.

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN OSALLISUUS: SILKKAA SANAHELINÄÄ VAI MIETITTYJÄ TAVOITTEITA?

LASTEN JA NUORTEN OSALLISUUS: SILKKAA SANAHELINÄÄ VAI MIETITTYJÄ TAVOITTEITA? LASTEN JA NUORTEN OSALLISUUS: SILKKAA SANAHELINÄÄ VAI MIETITTYJÄ TAVOITTEITA? Tutkimushanke: Lasten marginalisoitumisen ehkäisy paikkalähtöisen osallistumisen keinoin (SA134949) Osahanke I: Osallistuminen,

Lisätiedot

STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry

STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry TAUSTA: DEMOKRATIATUESTA Demokratian tukeminen on rauhan, kehityksen, tasa-arvon ja ihmisoikeuksien tukemista. Ne toteutuvat

Lisätiedot

Auringonlaskun maanosa?

Auringonlaskun maanosa? 074 Auringonlaskun maanosa? Euroopan unioni on kahden haasteen edessä. Toinen niistä liittyy EU:n ajankohtaiseen kriisiin, joka pahimmillaan voi repiä unionin hajalleen. Toinen puolestaan liittyy muuttuvaan

Lisätiedot

Metsäsektorin hyväksyttävyys kriisissä

Metsäsektorin hyväksyttävyys kriisissä Metsäsektorin hyväksyttävyys kriisissä Voidaanko brändeillä vaikuttaa? Maaliskuu 2006 Professori Helsingin yliopisto Psykologian laitos gote.nyman@helsinki.fi Mistä tiedämme.? Miten voimme toimia.? Kenelle

Lisätiedot

Vuorovaikutusneuvosto Perustettu 1983

Vuorovaikutusneuvosto Perustettu 1983 Vuorovaikutusneuvosto Perustettu 1983 YLEISMAAILMALLINEN IHMISEN VELVOLLISUUKSIEN JULISTUS Vuorovaikutusneuvoston ehdotus 1. syykuuta 1997 Vuorovaikutusneuvosto YLEISMAAILMALLINEN IHMISEN VELVOLLISUUKSIEN

Lisätiedot

Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa

Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa 1 opettaja- Isak Penzev 21.0.3.2013 Jatkamme Johanneksen kirjeen tutkimista. Tämä oppitunti kuuluu opetussarjaan, jossa me tutkimme Uutta testamenttia. Kun me tutkimme

Lisätiedot

Kestävän kilpailupolitiikan elementit

Kestävän kilpailupolitiikan elementit Kestävän kilpailupolitiikan elementit Kilpailuviraston 20-vuotisjuhlaseminaari Finlandia-talo 7.10.2008 Matti Vuoria, toimitusjohtaja Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma Lähtökohta Esityksen lähtökohtana

Lisätiedot

Eurooppalaistuva rikosoikeus OTT, VT, dosentti Sakari Melander Nuorten akatemiaklubi, ma 21.11.2011

Eurooppalaistuva rikosoikeus OTT, VT, dosentti Sakari Melander Nuorten akatemiaklubi, ma 21.11.2011 Eurooppalaistuva rikosoikeus OTT, VT, dosentti Sakari Melander Nuorten akatemiaklubi, ma 21.11.2011 21.11.2011 1 Rikosoikeus kansallista vai jotakin muuta? 21.11.2011 2 Rikosoikeuden eurooppalaistuminen

Lisätiedot

Muslimimiehet diasporassa

Muslimimiehet diasporassa Muslimimiehet diasporassa * sukupuolijärjestelmän keskeisiä piirteitä arabimaailmassa * tapausesimerkki Pohjois - Marokosta * kohtaamisia läntisen hyvinvointivaltion kanssa hegemoninen sukupuoli rajul

Lisätiedot

Forsberg & Raunio: Politiikan muutos.

Forsberg & Raunio: Politiikan muutos. Forsberg & Raunio: Politiikan muutos. Politiikan tutkimuksen tutkinto-ohjelmaan pyrkivien on lisäksi vastattava aineistokokeen kysymyksiin. Kirjakysymysten maksimipistemäärä on 30 pistettä. Vastaa kysymyksiin

Lisätiedot

LIITE. asiakirjaan. Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

LIITE. asiakirjaan. Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 15.6.2015 COM(2015) 291 final ANNEX 1 LIITE asiakirjaan Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS terrorismin ennaltaehkäisyä koskevan Euroopan neuvoston yleissopimuksen (ETS 196) lisäpöytäkirjan

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

UKRAINAN KRIISI JA MEDIASOTA. Marja Manninen, Yle Uutiset, Moskova

UKRAINAN KRIISI JA MEDIASOTA. Marja Manninen, Yle Uutiset, Moskova UKRAINAN KRIISI JA MEDIASOTA Marja Manninen, Yle Uutiset, Moskova MISTÄ KAIKKI ALKOI? JA MIKSI? Taustalla syvä tyytymättömyys korruptioon ja taloustilanteeseen Lähtölaukauksena EU sopimuksen kariutuminen

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Sikiölle ja lapselle aiheutuvat terveysriskit Huomioita päihdeäitien pakkohoitoa koskevasta keskustelusta Anna Leppo, VTT Tutkijatohtori

Sikiölle ja lapselle aiheutuvat terveysriskit Huomioita päihdeäitien pakkohoitoa koskevasta keskustelusta Anna Leppo, VTT Tutkijatohtori Sikiölle ja lapselle aiheutuvat terveysriskit Huomioita päihdeäitien pakkohoitoa koskevasta keskustelusta Anna Leppo, VTT Tutkijatohtori Sosialitieteen laitos, Helsingin yliopisto anna.leppo@helsinki.fi

Lisätiedot

Tieteiden välinen kommunikaatio oikeus- ja yhteiskuntatieteiden välillä

Tieteiden välinen kommunikaatio oikeus- ja yhteiskuntatieteiden välillä Tieteiden välinen kommunikaatio oikeus- ja yhteiskuntatieteiden välillä Kaisa Raitio Yhteiskuntapolitiikan laitos Joensuun yliopisto Monitieteisen ympäristötutkimuksen metodit 12.-13.10.2006 SYKE Esityksen

Lisätiedot

Tolkkua maailman ymmärtämiseen Maailmankansalaisen eväät koulussa ja opetuksessa

Tolkkua maailman ymmärtämiseen Maailmankansalaisen eväät koulussa ja opetuksessa Tolkkua maailman ymmärtämiseen Maailmankansalaisen eväät koulussa ja opetuksessa Kun kulttuurit kohtaavat - opettajana monikulttuurisessa oppimisympäristössä - seminaari, SOOL, Helsinki 11.3.2011 Jari

Lisätiedot

EUROOPAN NEUVOSTO MINISTERIKOMITEA

EUROOPAN NEUVOSTO MINISTERIKOMITEA EUROOPAN NEUVOSTO MINISTERIKOMITEA Ministerikomitean suositus Rec(2003)4 jäsenvaltioille yhteisistä korruption vastaisista säännöistä puolue- ja vaalirahoituksessa (Hyväksytty ministerikomiteassa 8. huhtikuuta

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

Esko-Juhani Tennilä /vas Erkki Tuomioja /sd sihteeri Olli-Pekka Jalonen valiokuntaneuvos. 1 Nimenhuuto Toimitettiin nimenhuuto. Läsnä oli 17 jäsentä.

Esko-Juhani Tennilä /vas Erkki Tuomioja /sd sihteeri Olli-Pekka Jalonen valiokuntaneuvos. 1 Nimenhuuto Toimitettiin nimenhuuto. Läsnä oli 17 jäsentä. ULKOASIAINVALIOKUNTA PÖYTÄKIRJA 55/2009 vp Tiistai 9.6.2009 kello 11.30-14.00 Läsnä pj. vpj. jäs. vjäs. Pertti Salolainen /kok Markku Laukkanen /kesk Eero Akaan-Penttilä /kok Eero Heinäluoma /sd Liisa

Lisätiedot

Nuorten osallisuutta ja kuulemista koskeva lainsäädäntö

Nuorten osallisuutta ja kuulemista koskeva lainsäädäntö Nuorten osallisuutta ja kuulemista koskeva lainsäädäntö Yleistä Sääntelyä kansainvälisellä tasolla YK:n lasten oikeuksien sopimus EU:n valkoinen kirja Sääntelyä yleislaeissa Perustuslaki, kuntalaki Erityislait

Lisätiedot

USKONTOTIETEEN UUDEN TUTKINTORAKENTEEN MUKAISISTA OPINTOJAKSOISTA JA NIIDEN TENTTIMISESTÄ VASTAAVAT HENKILÖT LUKUVUONNA

USKONTOTIETEEN UUDEN TUTKINTORAKENTEEN MUKAISISTA OPINTOJAKSOISTA JA NIIDEN TENTTIMISESTÄ VASTAAVAT HENKILÖT LUKUVUONNA USKONTOTIETEEN UUDEN TUTKINTORAKENTEEN MUKAISISTA OPINTOJAKSOISTA JA NIIDEN TENTTIMISESTÄ VASTAAVAT HENKILÖT LUKUVUONNA 2005 2006 TEOLOGINEN TIEDEKUNTA Perusopinnot Ust111 Uskontotieteen perusteet: Elisa

Lisätiedot

SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA

SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA Päihdealan sosiaalityön päivä 22.11.2012 Aulikki Kananoja ESITYKSEN JÄSENNYS Kulttuurinen muutos ( William Ogburn) Globaali ympäristö Väestörakenteen muutos Suomalaisen hyvinvointipolitiikan

Lisätiedot

Yhteinen murros: Erityisen eetoksesta varhaiseen vahvistamiseen

Yhteinen murros: Erityisen eetoksesta varhaiseen vahvistamiseen Yhteinen murros: Erityisen eetoksesta varhaiseen vahvistamiseen KT, erikoistutkija Liisa Heinämäki Erityisen eetos..ja mitä sille tapahtui 28.1.2010 Liisa Heinämäki 2 Erityisen eetos Eri järjestelmissä

Lisätiedot

RAHAPÄIVÄ 20.9.2011 Megatrendien hyödyntäminen. Matti Alahuhta Toimitusjohtaja, KONE Oyj

RAHAPÄIVÄ 20.9.2011 Megatrendien hyödyntäminen. Matti Alahuhta Toimitusjohtaja, KONE Oyj RAHAPÄIVÄ 20.9.2011 Megatrendien hyödyntäminen Matti Alahuhta Toimitusjohtaja, KONE Oyj Agenda Taloudellinen kehitys Johtaminen megatrendejä hyödyntäen Johtaminen tämän päivän epävarmassa ympäristössä

Lisätiedot

ULKOASIAINMINISTERI ALEXANDER STUBBIN PUHEENVUORO SUOMEN JA VENÄJÄN DIPLOMAATTISUHTEIDEN 90-VUOTISJUHLASSA EDUSKUNNASSA 17.11.2010

ULKOASIAINMINISTERI ALEXANDER STUBBIN PUHEENVUORO SUOMEN JA VENÄJÄN DIPLOMAATTISUHTEIDEN 90-VUOTISJUHLASSA EDUSKUNNASSA 17.11.2010 Puhuttaessa muutokset mahdollisia ULKOASIAINMINISTERI ALEXANDER STUBBIN PUHEENVUORO SUOMEN JA VENÄJÄN DIPLOMAATTISUHTEIDEN 90-VUOTISJUHLASSA EDUSKUNNASSA 17.11.2010 Arvoisat kuulijat, viime viikolla tapasin

Lisätiedot

Lähi-itä murroksessa jo 4000 vuotta

Lähi-itä murroksessa jo 4000 vuotta Lähi-itä murroksessa jo 4000 vuotta Lähi-idän hegemoniataistelun historia 90 sekunnissa Kommodori (evp) Mikko Taavitsainen 2 Uskontojen leviäminen Kommodori (evp) Mikko Taavitsainen 3 Lähi-idän suurimmat

Lisätiedot

MIKÄ TAI MITÄ ON USKONTO?

MIKÄ TAI MITÄ ON USKONTO? MIKÄ TAI MITÄ ON USKONTO? Uskonto voidaan määritellä monella eri tavalla... Mitkä asiat tekevät jostain ilmiöstä uskonnon? Onko jotain asiaa, joka olisi yhteinen kaikille uskonnoille? Uskontoja voidaan

Lisätiedot

Mitä eroa on ETIIKALLA ja MORAALILLA?

Mitä eroa on ETIIKALLA ja MORAALILLA? ETIIKKA on oppiaine ja tutkimusala, josta käytetään myös nimitystä MORAALIFILOSOFIA. Siinä pohditaan hyvän elämän edellytyksiä ja ihmisen moraaliseen toimintaan liittyviä asioita. Tarkastelussa voidaan

Lisätiedot

MAAILMAN- KULTTUURIN SYNTY

MAAILMAN- KULTTUURIN SYNTY MAAILMAN- KULTTUURIN SYNTY Toimittanut Eero Kuparinen Turun^yliopisto * Yleinen historia Turku 1996 Sisällys Esipuhe 9 1. Maailma ilman kirjoitustaitoa - ihmiskunnan ensiaskeleet (Reino Kero) 11 1.1. Eläimestä

Lisätiedot

HYOL:n lukioryhmä on laatinut oheisen ehdotuksen lukion historian opetussuunnitelmatyötä varten.

HYOL:n lukioryhmä on laatinut oheisen ehdotuksen lukion historian opetussuunnitelmatyötä varten. Historian ja yhteiskuntaopin opettajien liitto HYOL ry Lukion opetussuunnitelma / historia Tammikuu 2015 HYOL:n lukioryhmä on laatinut oheisen ehdotuksen lukion historian opetussuunnitelmatyötä varten.

Lisätiedot

Uutta asiantuntijuutta sosiaalialalle:! sosiaalipedagogiikka ja sosionomi (AMK)!!

Uutta asiantuntijuutta sosiaalialalle:! sosiaalipedagogiikka ja sosionomi (AMK)!! Uutta asiantuntijuutta sosiaalialalle:! sosiaalipedagogiikka ja sosionomi (AMK)!! Elina Ikonen YTM, sosiaalityöntekijä, opettaja Jatko-opiskelija (Itä-Suomen yliopisto) Väitöskirja koskien suomalaista

Lisätiedot

Merkki siitä mitä tuleman pitää 81 Herätetty ja korotettu 85 Ylösnousemus ja me? 89 Kaste uuden elämän signaali 93 Aamun ihmiseksi 97 Se valo ei

Merkki siitä mitä tuleman pitää 81 Herätetty ja korotettu 85 Ylösnousemus ja me? 89 Kaste uuden elämän signaali 93 Aamun ihmiseksi 97 Se valo ei Sisällys Merkillinen johdatus 9 Uskomaton varjelus 14 Tunnelien kulttuuri 17 Alussa oli romahdus 21 Eiköhän se ole siinä 24 Pilkkaaminen 27 Kadotuksen tie 31 Mies rohkaisi mielensä 34 Isä kertoi perheelleen

Lisätiedot

MEDVEDEV JA VENÄJÄN NYKYINEN POLIITTINEN MURROS/Luukkanen

MEDVEDEV JA VENÄJÄN NYKYINEN POLIITTINEN MURROS/Luukkanen MEDVEDEV JA VENÄJÄN NYKYINEN POLIITTINEN MURROS/Luukkanen Georgi Alafuzoff: Venäjä vallankumouksen tai isojen muutosten edessä...venäjä on historiallisessa käännekohdassa, joka murtaa nykyisen korruptioon

Lisätiedot

Kapeampi mutta terävämpi EU.

Kapeampi mutta terävämpi EU. Kapeampi mutta terävämpi EU. 2014 Keskustapuolue haluaa kapeamman mutta terävämmän EU:n. Työskentelemme sellaisen unionin puolesta, joka tekee vähemmän asioita mutta tekee ne paremmin. Keskustapuolue suhtautuu

Lisätiedot

Tieteidenvälisyys Sotkua, järjestystä vai viisautta?

Tieteidenvälisyys Sotkua, järjestystä vai viisautta? Tieteidenvälisyys Sotkua, järjestystä vai viisautta? Katri Huutoniemi Helsingin yliopisto Sosiaalitieteiden laitos 20.10.2014 1 Esityksen sisältö Tieteen viisaus on ideaali, jota ei voida saavuttaa ilman

Lisätiedot

Kilpailuja sopimus. Antti Aine

Kilpailuja sopimus. Antti Aine Antti Aine Kilpailuja sopimus Yliopistollinen väitöskirja, joka Turun yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan suostumuksella esitetään julkisesti tarkastettavaksi Calonian luentosalissa 1, lauantaina

Lisätiedot

Arvoisa presidentti Koivisto, hyvät naiset ja herrat, ladies and gentlemen!

Arvoisa presidentti Koivisto, hyvät naiset ja herrat, ladies and gentlemen! ULKOPOLIITTINEN INSTITUUTTI AVAJAISET 7.2.2008 Eduskunnan puhemies Sauli Niinistö Arvoisa presidentti Koivisto, hyvät naiset ja herrat, ladies and gentlemen! Minulla on ilo olla mukana tässä virallisessa

Lisätiedot

Miltä maailma näyttää?

Miltä maailma näyttää? Miltä maailma näyttää? Globaali näkökulma lasten ja nuorten tulevaisuuteen (Jari Kivistö) Kasvava ihminen ja tulevaisuuden koulu -seminaari Kokkolassa 7.8.2013 Globaalikasvatuksen tehtävä on

Lisätiedot

EU-Turkki pakolaissopimus

EU-Turkki pakolaissopimus EU-Turkki pakolaissopimus 18.3.2016 sopimuksen pääkohdat & arviointia Toni Alaranta/Ulkopoliittinen instituutti Sopimuksen pääkohdat: 1) Yksi yhdestä periaate: jokainen Kreikkaan saapuva pakolainen (koskee

Lisätiedot

Kansa euromyllyssä. Journalismi, kampanjat ja kansalaisten mediamaisemat. Suomen EU-jäsenyysprosessissa ULLAMAIJA KIVIKURU LEIF ÄBERG MARJA ALASTALO

Kansa euromyllyssä. Journalismi, kampanjat ja kansalaisten mediamaisemat. Suomen EU-jäsenyysprosessissa ULLAMAIJA KIVIKURU LEIF ÄBERG MARJA ALASTALO Kansa euromyllyssä Journalismi, kampanjat ja kansalaisten mediamaisemat Suomen EU-jäsenyysprosessissa ^ * ULLAMAIJA KIVIKURU LEIF ÄBERG MARJA ALASTALO T Tr.T.AM ATT A KIVIKURU ^ ^ PEKKA AULA JAANA HAKKARAINEN

Lisätiedot

Kotipuu. Anita Novitsky, Monikulttuurisuuden asiantuntija

Kotipuu. Anita Novitsky, Monikulttuurisuuden asiantuntija , Monikulttuurisuuden asiantuntija SUOMESSA ON Monikulttuurisuus koulussa Noin 50 000 maahanmuuttajataustaista perhettä (4%) Yli 30 000 maahanmuuttajataustaista nuorta PERHEET Maahanmuuttajia Maahanmuuttotaustaisia

Lisätiedot

Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla

Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla Suvi Heikkinen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu NaisUrat-hanke Työn ja yksityiselämän tasapaino 6.5.2014 Väitöskirjatutkimus Pyrkimyksenä on selvittää

Lisätiedot

Mistä tutkimusten eettisessä ennakkoarvioinnissa on kyse?

Mistä tutkimusten eettisessä ennakkoarvioinnissa on kyse? Mistä tutkimusten eettisessä ennakkoarvioinnissa on kyse? Helena Siipi Turku Institute for Advanced Studies (TIAS) ja Filosofian oppiaine Turun yliopisto Sidonnaisuudet Työ: Turun yliopisto Turku Institute

Lisätiedot

Itämeren suojeluongelmien anatomia

Itämeren suojeluongelmien anatomia Suomen Akatemian Itämeriseminaari 4.-5.11.2008 Itämeren suojeluongelmien anatomia Markku Ollikainen Helsingin yliopisto, taloustieteen laitos Teesi 1. Itämeri kärsii yhteisomistuksen tuomista kannustinongelmista

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Elämän mullistavat muutokset. Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti

Elämän mullistavat muutokset. Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti Elämän mullistavat muutokset Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti Miksi haluan puhu muutoksista? Muutos lisää stressiä yksilölle, parille ja perheelle Stressi voi olla niin suuri, ettei meidän opitut

Lisätiedot

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta Tämä teksti on lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta. Kun puolueohjelma

Lisätiedot

Avoin hallinto Open Government Partnership. Suomen toimintaohjelman valmistelu

Avoin hallinto Open Government Partnership. Suomen toimintaohjelman valmistelu Avoin hallinto Open Government Partnership Suomen toimintaohjelman valmistelu Mikä on Open Government Partnership? Open Government Partnership (avoimen hallinnon kumppanuushanke) eli OGP käynnistettiin

Lisätiedot

Lapsen itsemääräämisoikeuden käyttäminen 25.11.2014

Lapsen itsemääräämisoikeuden käyttäminen 25.11.2014 Lapsen itsemääräämisoikeuden käyttäminen 25.11.2014 Lapsen itsemääräämisoikeuden käyttäminen Alaikäiset ja biopankit -keskustelu 25.11.2014 Merike Helander Merike Helander, lakimies 25.11.2014 2 Esityksen

Lisätiedot

EK-SYL Kansainväliset koulutusmarkkinat, uhkia ja mahdollisuuksia Seminaari 25.9.2012 Helsinki. Kansainväliset koulutusmarkkinat

EK-SYL Kansainväliset koulutusmarkkinat, uhkia ja mahdollisuuksia Seminaari 25.9.2012 Helsinki. Kansainväliset koulutusmarkkinat EK-SYL Kansainväliset koulutusmarkkinat, uhkia ja mahdollisuuksia Seminaari 25.9.2012 Helsinki Kansainväliset koulutusmarkkinat Seppo Hölttä Tampereen yliopisto Johtamiskorkeakoulu Higher Education Group

Lisätiedot