Yhdenvertaisuuslaki - Syrjintä ja häirintä - Romaniväestö - Televisio-ohjelmasarja - Yleisradio - Sananvapaus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Yhdenvertaisuuslaki - Syrjintä ja häirintä - Romaniväestö - Televisio-ohjelmasarja - Yleisradio - Sananvapaus"

Transkriptio

1 KHO:2011:22 Vuosikirjanumero KHO:2011:22 Antopäivä Taltionumero 588 Diaarinumero 3870/1/09 Yhdenvertaisuuslaki - Syrjintä ja häirintä - Romaniväestö - Televisio-ohjelmasarja - Yleisradio - Sananvapaus Arvioitaessa sitä, oliko Manne-tv/Romano-tv -ohjelmasarjan esittämisellä rikottu yhdenvertaisuuslain 6 :n 1 momentissa tarkoitettua syrjinnän kieltoa ja mainitun pykälän 2 momentin 3 kohdassa tarkoitettua häirinnän kieltoa, oli otettava huomioon perustuslain 12 :n 1 momentissa ja Euroopan ihmisoikeussopimuksen 10 artiklassa turvattu sananvapauden suoja. Suomen perustuslaki 6 2 momentti, 12 1 momentti ja 22 Yhdenvertaisuuslaki 2 2 momentti, 6 ja 13 1 momentti Euroopan ihmisoikeussopimus 10 artikla Päätös, josta valitetaan Helsingin hallinto-oikeuden päätös nro 09/0953/2 Asian aikaisempi käsittely A ja B (hakijat) muiden ohella ovat vaatineet, että syrjintälautakunta tutkii Yleisradio Oy:n (jäljempänä YLE) tuottaman Manne-tv/Romano-tv -ohjelmasarjan sisältämän syrjintärikkomuksen ja joko kieltää YLEä uusimasta romaniväestöä syrjivää menettelyään tai kieltää ohjelmaan sisältyneen häirinnän. Syrjintälautakunta on tekemässään päätöksessä, sikäli kuin nyt on kysymys, katsonut, ettei YLEn menettelyä ollut pidettävä niin vakavana, että siinä olisi syyllistytty yhdenvertaisuuslaissa tarkoitettuun häirintään. Syrjintälautakunta on perustellut päätöstään muun ohella seuraavasti: Syrjintälautakunnan tehtäviin kuuluu yhdenvertaisuuslain 13 :n mukaan muun muassa kieltää jatkamasta tai uusimasta lain 6 :n tai 8 :n vastaista menettelyä. Vaikka ohjelman lähettäminen on ilmeisesti päättynyt, siitä tehtyä DVD-tallennetta on myynnissä edelleenkin, ja ohjelma on mahdollista uusia. Yhdenvertaisuuslain 6 :n 2 momentin 3 kohdan mukaan syrjintänä pidetään myös häirintää, joka merkitsee henkilön tai ihmisryhmän arvon ja koskemattomuuden tarkoituksellista tai tosiasiallista loukkaamista siten, että luodaan uhkaava, vihamielinen, halventava, nöyryyttävä tai hyökkäävä ilmapiiri. Hakijat ovat pyytäneet syrjintälautakuntaa kieltämään YLEn hakijoihin kohdistaman häirinnän. Hakemuksessa mainitun ohjelman sisältö kohdistuu jo ohjelman nimenkin mukaisesti romaniväestöön. Yhdenvertaisuuslain tulkinta on sidottu sillä toimeenpantaviin Euroopan yhteisön direktiiveihin niin, että lain säännöksiä on tulkittava direktiiveissä tarkoitetulla tavalla, vaikka säännösten sanamuodot eivät kansallisen oikeusjärjestyksen muotoon kirjoitettuna kaikin osin täysin

2 vastaisikaan direktiivien sanamuotoja. Lain säännösten tulkinnat seuraavat EY:n tuomioistuimen asianomaisten direktiivien säännöksistä antamia tulkintaratkaisuja (HE 44/2003, s. 32). Häirinnän edellytysten täyttymiseksi ei välttämättä tarvita nimenomaista yksilöintiä eli häirinnän kohdentamista johonkin tiettyyn henkilöön (Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen ennakkoratkaisu direktiivin 2000/43/EY soveltamisesta, C-54/07, , kpl 41, 3 kohta). Hakijat ovat esittäneet selvitystä siitä, että ohjelma on ollut romaniväestön arvoa loukkaavaa. Ohjelmassa on tuotu karrikoiden esiin kaikki keskeiset romaniväestöä kohtaan tunnetut ennakkoluulot, ja romaniväestön keskuudessa tämä on tunnettu laajasti heidän arvoaan loukkaavaksi niin, että se on ollut omiaan vahvistamaan romaniväestöä kohtaan tunnettuja ennakkoluuloja. Tähän käsitykseen on yhtynyt myös 18 rasismiin perehtynyttä yliopistoissa ja muissa laitoksissa toimivaa tutkijaa. Ohjelman tekijöiden tarkoituksena ei ole ollut loukata romaniväestöä, mutta häirintänä pidetään myös tosiasiallista loukkaamista. Etniseen taustaan liittyvän huumorin julkiseen viljelemiseen on suhtauduttava varovaisuutta noudattaen, sillä siihen liittyy ilmeinen väärinkäsitysten vaara, ja sillä saatetaan helposti loukata ja halventaa kokonaisen kansanryhmän arvoa. Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on arvioidessaan sananvapauden käyttöä uskonnollisiin mielipiteisiin ja katsomuksiin liittyen katsonut vastuulliseen sananvapauden käyttöön kuuluvan velvollisuuden välttää muihin kohdistuvien äärimmäisen loukkaavien ilmaisujen käyttämistä, sillä sellaiset loukkaavat heidän oikeuksiaan, eivätkä sen johdosta ole kelpoisia edistämään keskustelua, jolla voidaan saada aikaan yhteiskunnallista kehitystä (EIT , asia no /00, Giniewski v. Ranska, kpl 43). Ihmisen etniseen alkuperään liittyvässä ilmaisuvapauden käytössä on vastaavasti vältettävä käyttämästä erityisen loukkaavia ilmaisuja. Arvioitaessa YLEn menettelyä huomioon on otettava myös sille lakisääteisesti kuuluva julkisen palvelun tehtävä, ja sille yleisradiolain 7 :ssä säädetty erityinen velvollisuus tukea ohjelmatoiminnassaan suvaitsevaisuutta ja monikulttuurisuutta. YLEn ja ohjelmantekijöiden tietoon on saatettu ohjelman loukkaavan romaniväestön arvoa, ja YLE on tämän jälkeen muuttanut ohjelman nimen. Kyseisen viihdeohjelmasarjan lähettämistä on siitä huolimatta jatkettu. Tällä menettelyllä YLEn voidaan katsoa jatkaneen ohjelman lähettämistä tietoisena sen loukkaavuudesta. Häirinnän kielto koskee vain suhteellisen vakavaa menettelyä (HE 44/2003, s. 43). Menettelyn vakavuutta arvioitaessa huomioon on otettava, että kyse on ollut perustuslaissa keskeisenä perusoikeutena suojatun sananvapauden käyttämisestä viihdeohjelmassa taiteellisen ilmaisun keinoin. Taiteellinenkin ilmaisu on sananvapauden käyttämisestä aiheutuvan vastuun piirissä, mutta ilmaisun asiayhteys ja tyylilaji on otettava huomioon sitä arvioitaessa. Nyt puheena olevan ohjelmasarjan tyylilaji on ollut huumori, ja asiayhteys viihdeohjelma. Tällaisille ohjelmille tyypillistä ovat liioittelevat ja karrikoivat ilmaisut. YLEn menettelyä arvioitaessa on otettava huomioon myös, että kyse on ollut kokonaisesta ohjelmasarjasta, josta loukkaavat sketsijaksot ovat muodostaneet vain osan. Ohjelmasarjaan on lisäksi kuulunut korkeatasoisia musiikkiesityksiä, jotka ovat tuoneet modernia romanikulttuuria esiin myönteisessä valossa. Hakijat ovat esittäneet selvitystä siitä, että viihdeohjelmasarjan lähettämisen aikoihin romanit ovat kokeneet uhkaavia tilanteita, joissa heitä on "nimitelty manneiksi". Epäselväksi kuitenkin jää, missä määrin viihdeohjelmasarjan esittämisen ja kyseisten tilanteiden välillä vallitsee riittävä syy-yhteys. Näitä tilanteita on ilmeisesti esiintynyt myös ennen kyseisen viihdeohjelmasarjan esittämistä.

3 Ei siis ole selvää, että ohjelmasarjan esittäminen olisi luonut siinä määrin uhkaavan, vihamielisen, halventavan, nöyryyttävän tai hyökkäävän ilmapiirin, että YLEn menettelyä olisi pidettävä niin vakavana, että siinä olisi syyllistytty häirintään. Käsittely Helsingin hallinto-oikeudessa A ja B (jäljempänä valittajat) ovat vaatineet, että hallinto-oikeus kumoaa syrjintälautakunnan päätöksen ja kieltää YLEä jatkamasta tai uusimasta romaniväestön (mukaan lukien valittajien) syrjintää (häirintää) etnisen alkuperän perusteella eli kieltää Manne-tv/Romano-tv - ohjelmasarjan esittämisen tai levittämisen. Hallinto-oikeuden tulisi ottaa päätöksessään kantaa myös perustuslain ja YLEn toiminnasta säädetyn lain velvoitukseen tukea romanikulttuurin ja kielen kehittymistä ja tuottaa palveluja myös romaniväestölle kuulemalla väestön edustajia, kuten se toimii saamelaisten kohdalla. Ohjelmasarjan esittämistä ja levittämistä on pidettävä yhdenvertaisuuslaissa kiellettynä häirintänä (syrjintä palvelujen tarjonnassa etnisen alkuperän perusteella). Syrjintälautakunta on edellyttänyt liian korkeaa törkeysastetta häirintää koskevan pykälän edellytysten täyttymiseksi. Yhdenvertaisuuslain häirintätapausten ei tarvitse olla yhtä vakavia tai törkeitä kuin tapaukset, jotka täyttävät kiihottaminen kansanryhmää vastaan -rikoksen tunnusmerkistön. Sketsejä tulee niiden törkeyttä arvioitaessa verrata lähinnä esimerkiksi hyvän tavan vastaisen markkinoinnin kieltämiseen vaadittavaan törkeysasteeseen. Syrjintälautakunnan kieltopäätöksissä ei ole kyse rikostuomioon verrattavasta sanktiosta eikä yhtä vahvasta keinosta rajoittaa sananvapautta kuin on rikosprosessissa mahdollista. Syrjintälautakunnan päätöksessään edellyttämä törkeysaste on ollut liian korkea, koska se vastaa rikoslain kiihottaminen kansanryhmää vastaan -rikoksen soveltamisessa vaadittua törkeysastetta. Asiassa ei voida käyttää Euroopan ihmisoikeusistuimen rikosjuttuihin liittyviä linjauksia (syrjintälautakunnan päätöksessään viittaama EIT:n päätös , asia nro 64016/00, Giniewski v. Ranska), koska rikostuomio on vahvempi sananvapauden rajoittamiskeino kuin siviilioikeudellisen yhdenvertaisuuslain soveltaminen. Edellä mainitussa tapauksessa oli kyse sananvapauden rajoittamisesta rikosoikeudellisin keinoin, eikä se siten ole vertailukelpoinen. Yhdenvertaisuuslain häirintäpykälän soveltamisessa ei voida vaatia yhtä korkeaa törkeysastetta kuin rikosjutuissa, koska siinä tapauksessa häirintää koskeva pykälä olisi turha ja täysin päällekkäinen rikoslain kiihottaminen kansanryhmää vastaan -rikoksen kanssa. Ohjelmasarjan (ainakin jaksoissa 1 4) stereotyyppisten ja ennakkoluuloisten sketsien näyttämistä televisiossa on pidettävä romaniväestön arvon ja koskemattomuuden tarkoituksellisena tai tosiasiallisena loukkaamisena. Moniosaisen loukkaavan ohjelman näyttäminen parhaaseen katseluaikaan kesälauantaisin loi uhkaavan, vihamielisen, nöyryyttävän tai hyökkäävän ilmapiirin (yhdenvertaisuuslain 6 :n kielletty syrjintä etnisen taustan perusteella, 6 :n 2 momentin 3 kohta koskee häirintää). Ohjelman sketsit olivat riittävän törkeitä ja loukkaavia, jotta kyse olisi yhdenvertaisuuslaissa kielletystä syrjinnästä. Häirinnän määritelmän täyttymiseksi ei vaadita näyttöä siitä, että uhkaavia tilanteita tai esimerkiksi tiettyjen romaneiden nimittelyä olisi tapahtunut ohjelman takia (syrjintälautakunnan päätöksen perustelu liittyen syy-yhteyteen ohjelman esittämisen ja manneksi nimittelyn välillä). Sen seikan ratkaisemiseksi, täyttyikö häirinnän määritelmä, tulee arvioida vain itse ohjelman sisältöä ja mahdollisesti loukkaavan sisällön törkeysastetta. Ohjelmassa näytettiin sketsejä, joissa esitettiin romaneita koskevia stereotypioita ja ennakkoluuloja. Sketseissä esitettiin, että romanit eivät halua tehdä töitä, eivät käy töissä eivätkä koulua, vaan ovat kiinnostuneita ampumisesta, ravihevosista ja uhkapeleistä, että he puhuvat hassusti, ovat tyhmiä ja niin edelleen. Jo itse nimi Manne-tv oli romaneita loukkaava. Erityisen törkeitä olivat seuraavat sketsit: opeta lapsesi taskuvarkaaksi -iltasatu, maanjäristysuutinen-sketsi, työvoimatoimistovirkailijaa koskeva sketsi sekä pojan

4 koulutodistusta koskeva sketsi. Ohjelmassa toistettiin useita kertoja samat romaneita koskevat kielteiset ennakkoluulot ja stereotyypit, mikä varmisti tai vähintään teki todennäköisemmäksi uhkaavan, vihamielisen, halventavan, nöyryyttävän tai hyökkäävän ilmapiirin syntymisen. Ohjelmasarjan sisältöä ja sarjan esittämistä on pidettävä suhteellisen vakavana menettelynä ja siten kiellettynä häirintänä. Sketsit olivat kielteisiä ja sisällöltään vahvasti yleistäviä, harhaanjohtavia tai loukkaavia ilman minkäänlaista vastapainoa, kuten oikeaa tietoa romaniväestöstä tai vastapainona vastaavanlaisia sketsejä valtaväestöstä. Kokonaisarviona ohjelman sisältöä tulee pitää romaneita vakavasti loukkaavana. Merkittävänä tulee pitää myös sitä, että romaniväestöstä on edelleen suhteellisen heikosti tietoa saatavilla, mikä on omiaan vahvistamaan television kautta heistä esitettyä ja luomaan kuvaa esitetyn todenperäisyydestä ja näin vahvistamaan syrjiviä ennakkoluuloja. Kuten syrjintälautakunta päätöksensä perusteluissa toteaa, tulee asiaa tulkittaessa ottaa huomioon YLEä koskeva laki. YLEltä olisi voinut edellyttää järkevämpää harkintavallan käyttöä ottaen huomioon sen velvoitteen tukea monikulttuurisuutta ja suvaitsevaisuutta. Kuten yhdenvertaisuuslakia koskevassa hallituksen esityksessä (HE 44/2003 vp) todetaan: "Häirintää käyttäytyminen olisi myös silloin, kun tekijän olisi tavanomaista harkintaa käyttäen pitänyt tietää, että hänen käyttäytymisensä tai menettelynsä muuten loukkaa toisen henkilön arvoa ja luo uhkaavan, vihamielisen, halventavan, nöyryyttävän tai uhkaavan ilmapiirin. Häirinnän ehkäiseminen ja välttäminen perustuu ennen muuta muiden ihmisten huomioon ottamiseen ja jokaisen yksilön koskemattomuuden ja ihmisarvon kunnioittamiseen." Hallituksen esityksen mukaan kiellettyä olisi myös menettely, joka kohdistuu tai jonka seuraukset kohdistuvat johonkin ihmisryhmään. Esimerkiksi ammatinharjoittajan liiketiloissa julkisesti nähtävillä oleva jotain etnistä kansanryhmää halveksivasti ja loukkaavasti kuvaava materiaali voisi olla säännöksessä tarkoitettua häirintää. Häirinnän määritelmässä mainittaisiin selvyyden vuoksi myös "ihmisryhmä". Syrjinnäksi voitaisiin katsoa esimerkiksi Internet-sivuilla tapahtuva ihmisryhmään kohdistuva häirintä. Manne-tv:n/Romano-tv:n esittäminen oli paljon vakavampi häirinnän muoto kuin hallituksen esityksessä siteerattu tilanne, jossa vain rajoitetussa liiketilassa pidetään loukkaavaa materiaalia esillä. Kysymys on vakavammasta häirinnän muodosta, koska parhaaseen katseluaikaan lauantai-iltaisin esitettiin 12 jaksoa televisiossa. Levitys oli siten erittäin laajaa. Se, että ohjelman tekijöiden pyrkimys on mahdollisesti ollut ennakkoluulojen murtaminen huumorin keinoin, ei vaikuta asiaan, koska kiellettyä on häirintäpykälän mukaan myös ihmisryhmän arvon tai koskemattomuuden tosiasiallinen loukkaaminen. Syrjintälautakunta ei ole ottanut huomioon suurta romaniväestön vetoomuksen allekirjoittajien määrää (900) eikä myöskään sitä, että 18 rasismiin perehtynyttä tutkijaa on pitänyt ohjelman sisältöä romaniväestön arvoa loukkaavana. Myös Fintiko Romano Forum ry - Suomen Romanifoorumin laatima kooste romaniväestöön kuuluvien syrjintäkokemuksista eri puolilta Suomea ohjelmasarjan alettua todistaa ohjelmasarjan lisänneen romaneihin kohdistunutta syrjintää ja nimittelyä. Se, että yleinen ilmapiiri yhteiskunnassa on saattanut olla romaniväestön suhteen vihamielinen ja uhkaava jo ennen Manne-tv/Romano-tv -sarjan esittämistä, tekee YLEn menettelystä vieläkin haitallisempaa, erityisesti kun otetaan huomioon YLEn etnisiin vähemmistöihin liittyvät erityiset tehtävät. Kysymyksenasettelusta voisi tehdä jopa johtopäätöksen, että koska romaniväestöä on tunnetusti syrjitty aiemminkin, sama suuntaus voi jatkua myös heitä koskevassa YLEn ohjelmatuotannossa. Syrjintälautakunta on antamassaan lausunnossa ilmoittanut, ettei sillä ole lisättävää päätöksensä perusteluihin, minkä vuoksi se ei ole katsonut tarpeelliseksi lausua asiassa. Yleisradio Oy on antamassaan selityksessä vaatinut, että hallinto-oikeus pysyttää syrjintälautakunnan päätöksen. Yhtiö on uudistanut aiemmin lausumansa ja korostanut, että

5 häirintä koskee vain suhteellisen vakavaa menettelyä ja että häirintää koskevan säännöksen tarkoituksena ei ole rajoittaa sananvapautta. A ja B ovat antaneet vastaselityksen. Helsingin hallinto-oikeuden ratkaisu Hallinto-oikeus on valituksenalaisella päätöksellään hylännyt A:n ja B:n edellä mainitusta syrjintälautakunnan päätöksestä tekemän valituksen. Hallinto-oikeus on perustellut päätöstään seuraavasti: Keskeiset sovellettavat säännökset Suomen perustuslain 6 :n 2 momentin mukaan ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Lain 12 :n 1 momentin mukaan jokaisella on sananvapaus. Sananvapauteen sisältyy oikeus ilmaista, julkistaa ja vastaanottaa tietoja, mielipiteitä ja muita viestejä kenenkään ennakolta estämättä. Tarkempia säännöksiä sananvapauden käyttämisestä annetaan lailla. Lailla voidaan säätää kuvaohjelmia koskevia lasten suojelemiseksi välttämättömiä rajoituksia. Yhdenvertaisuuslain 2 :n 2 momentin 4 kohdan (21/2004) mukaan, jota sovelletaan ajallisesti nyt kyseessä olevassa tapauksessa, lakia sovelletaan etnisen alkuperän perusteella tapahtuvaan syrjintään, kun kysymys on asumisen taikka yleisölle tarjottavien tai yleisön saatavilla olevien irtaimen tai kiinteän omaisuuden taikka palvelujen tarjonnasta tai saatavuudesta muissa kuin yksityisten henkilöiden välisissä suhteissa. Kysymyksessä olevassa tapauksessa tämän alkuperäisessä muodossaan olevan kohdan soveltamisala ulottuu puheena olevaan tilanteeseen myös neuvoston direktiivin 2000/43/EY edellyttämässä laajuudessa. Yhdenvertaisuuslain 6 :n 1 momentin mukaan ketään ei saa syrjiä iän, etnisen tai kansallisen alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden, sukupuolisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Pykälän 2 momentin 3 kohdan mukaan syrjinnällä, siltä osin kuin asia nyt on riidanalainen, tarkoitetaan henkilön tai ihmisryhmän arvon ja koskemattomuuden tarkoituksellista tai tosiasiallista loukkaamista siten, että luodaan uhkaava, vihamielinen, halventava, nöyryyttävä tai hyökkäävä ilmapiiri (häirintä). Oikeudellinen arviointi Hallinto-oikeuden toimivaltaan ei kuulu ainakaan tässä yhteydessä Yleisradio Oy:stä annetussa laissa YLElle säädettyjen tehtävien hoitamisen lainmukaisuuden tutkiminen. Syrjintälautakunta on katsonut valituksenalaisessa päätöksessään, ettei asiassa ole käynyt selväksi, että tv-ohjelmasarjan esittäminen olisi luonut siinä määrin uhkaavan, vihamielisen, halventavan, nöyryyttävän tai hyökkäävän ilmapiirin, että YLEn menettelyä olisi pidettävä niin vakavana, että siinä olisi syyllistytty yhdenvertaisuuslain 6 :n 2 momentin 3 kohdassa tarkoitettuun häirintään. Valittajat ovat vedonneet valituksessaan siihen, että syrjintälautakunta on päätöksessään asettanut häirinnäksi katsottavan menettelyn kynnyksen liian korkeaksi. Valittajien mukaan kynnystä ei voida ainakaan pitää yhtä korkeana kuin rikosasioissa. Valituksessa on myös katsottu, että ohjelmasarjan sketsit ovat olleet riittävän törkeitä ja loukkaavia, jotta häirinnän määritelmä täyttyy, eikä sen lisäksi voida edellyttää näyttöä siitä, että romaneita uhkaavia tilanteita tai heidän nimittelyä olisi tapahtunut ohjelman seurauksena.

6 Yhdenvertaisuuslakia koskevassa hallituksen esityksessä 44/2003 vp todetaan syrjinnän kieltoa koskevan 6 :n erityisperustelujen kohdalla häirinnän osalta muun muassa seuraavaa: Pykälän 2 momentin 3 kohdan mukaan syrjinnällä tarkoitettaisiin myös häirintää. Häirinnällä tarkoitettaisiin säännöksen mukaan henkilön tai ihmisryhmän arvon tai koskemattomuuden tarkoituksellista tai tosiasiallista loukkaamista 1 momentissa tarkoitetulla perusteella siten, että luodaan uhkaava, vihamielinen, halventava, nöyryyttävä tai hyökkäävä ilmapiiri. Säännöksessä tarkoitettu häirinnän kielto koskisi vain suhteellisen vakavaa menettelyä. Kiellettyä olisi sekä tarkoituksellinen häirintä että menettely, joka tosiasiallisesti johtaa häiritseviin seurauksiin. Häirintää käyttäytyminen olisi myös silloin, kun tekijän olisi tavanomaista harkintaa käyttäen pitänyt tietää, että hänen käyttäytymisensä tai menettelynsä muuten loukkaa toisen henkilön arvoa ja luo uhkaavan, vihamielisen, halventavan, nöyryyttävän tai uhkaavan ilmapiirin. Häirinnän ehkäiseminen ja välttäminen perustuu ennen muuta muiden ihmisten huomioon ottamiseen ja jokaisen yksilön koskemattomuuden ja ihmisarvon kunnioittamiseen. Hallituksen esityksen mukaan kiellettyä olisi myös menettely, joka kohdistuu tai jonka seuraukset kohdistuvat johonkin ihmisryhmään. Esimerkiksi ammatinharjoittajan liiketiloissa julkisesti nähtävillä oleva jotain etnistä kansanryhmää halveksivasti ja loukkaavasti kuvaava materiaali voisi olla säännöksessä tarkoitettua häirintää. Häirinnän määritelmässä mainittaisiin selvyyden vuoksi myös "ihmisryhmä". Syrjinnäksi voitaisiin katsoa esimerkiksi Internet-sivuilla tapahtuva ihmisryhmään kohdistuva häirintä. Säännöksellä ei hallituksen esityksen mukaan rajoiteta perustuslain 12 :ssä säädettyjä sananvapautta ja julkisuutta koskevia perusoikeuksia. Kuten edellä selostetusta yhdenvertaisuuslain häirintää koskevasta 6 :n 2 momentin 3 kohdan säännöksestä ja sitä koskevasta lainvalmisteluaineistosta käy ilmi, tulee säännöksessä kuvatunlaisen ilmapiirin syntymisen ja väitettyyn häirintään syyllistyneen tahon menettelyn välillä olla syy-yhteys. Valittajat ovat tuoneet asiassa esiin, että ohjelmasarjan esittämisen aikoihin on esiintynyt tilanteita, joissa romaneja on nimitelty "manneiksi" ja että romanit ovat kokeneet tilanteet uhkaaviksi. Hallinto-oikeus on tutustunut tarpeelliseksi katsomiltaan osin puheena olevasta televisioohjelmasarjasta oikeudenkäyntiaineistoon sisältyvään tallennemateriaaliin. Televisioviihdeohjelmien tyylilajien kirjo on huomattava, ja arkojakin asioita on voitava käsitellä jo sananvapauden vuoksi monista lähtökohdista. Ohjelmien sisällön vaikutusten arviointi yhdenvertaisuuslain 6 :n 2 momentin 3 kohdassa tarkoitetun ilmapiirin kannalta on vaikeaa ja monitahoista eikä vaikutuksia voi yleensä pitää mitenkään yksiselitteisinä. Kun otetaan huomioon edellä selostetut seikat ja asiassa ilmennyt selvitys, kyseisen ohjelmasarjan ei ole katsottava luoneen sellaista yhdenvertaisuuslain 6 :n 2 momentin 3 kohdan tarkoitettua ilmapiiriä, jota siis olisi pidettävä tässä lainkohdassa tarkoitettuna häirintänä. Syrjintälautakunnan päätöstä ei ole syytä muuttaa. Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa A ja B ovat valituksessaan vaatineet, että hallinto-oikeuden ja syrjintälautakunnan päätökset kumotaan ja että Yleisradio Oy:tä kielletään jatkamasta tai uusimasta romaniväestön syrjintää (häirintää) etnisen alkuperän perusteella. Manne-tv/Romano-tv -ohjelmasarjan esittäminen ja levittäminen on siis kiellettävä. A ja B ovat perustelleet valitustaan muun ohella seuraavasti:

7 Hallinto-oikeus on edellyttänyt liian korkeaa törkeysastetta häirintämääritelmän täyttämiselle. Hallinto-oikeuden päätöksen perusteluista saa sellaisen kuvan, että ohjelman esittämisen vaikutuksista tulisi pystyä esittämään näyttöä. Häirintämääritelmän mukaan kiellettyä on kuitenkin jo uhkaavan, halventavan, nöyryyttävän tai muun sellaisen ilmapiirin luominen. Ohjelman esittäminen on riidaton asia, joten arvioitavaksi jää ainoastaan se, onko ohjelman sisältö niin törkeä, että ohjelmaa esittämällä ja levittämällä luotiin tuo ilmapiiri. Ei ole tarpeen esittää näyttöä siitä, mihin kaikkeen ohjelman esittäminen johti. Syrjintälautakunnan tulkinnan mukaan asianomistajien ja laajemmin romaniväestön kokema syrjintä ja häirintä ei ole tullut toteennäytetyksi. Koska romaniväestöön kuuluvat ovat kokeneet aikaisemminkin syrjintää, ei YLE ole lautakunnan mukaan syyllistynyt mihinkään sellaiseen uuteen syrjintään, jota romaniväestö ei olisi kokenut aikaisemminkin. Tämä näkökulma aliarvioi romaniväestön syrjintäkokemusta ja voimassa olevaa syrjintä- ja yhdenvertaisuuslainsäädäntöä. YLE on valtiontukea saava valtakunnallisen median edustaja, jonka tässä tapauksessa voidaan katsoa syyllistyneen yksipuoliseen vallankäyttöön omien tavoitteidensa toteuttamiseksi. Suomen Romanifoorumin vetoomuksessa YLElle kesäkuussa 2007 ja foorumin edustajien ja YLEn johdon edustajien tapaamisessa sekä sitä seuranneessa kansalaisadressin muodossa esitetyssä sarjan esittämisen lopettamisvaatimuksessa ei ollut kysymys sananvapauden rajoittamisesta vaan pikemminkin vähemmistöön kohdistuvan, loukkaavan ja uhkaavan sekä kielteisesti leimaavan ohjelman lopettamisesta. Suomen romaneihin kohdistetut ja historiallisesti tunnetut kielteiset nimitykset, mustalainen ja tumma, eivät ole sisältäneet aikaisemmin nimitystä manne, joka olisi kohdistettu koko romaniväestöön, vieläpä naisiin, joka on kulttuurisesti erityisen loukkaavaa. YLE lanseerasi manne-nimityksen romaneista 1990-luvun aikana sketsisarjoissa Hymyhuulet ja Bulttibois, joista se siirtyy Manne-tv/Romano-tv:n käsikirjoitukseen. Ohjelmien sisältö on tarpeeksi törkeä häirintämääritelmän täyttymiseksi, ja moni romani on myös henkilökohtaisesti kokenut tulleensa loukatuksi. Hallinto-oikeus ja syrjintälautakunta eivät ole ottaneet huomioon romanijärjestöjen liiton noin kymmenen esimerkkitapauksen koostetta. Esimerkkitapaukset kattavat maantieteellisesti koko maan. Esimerkkikooste kuvaa selkeästi Manne-tv/Romano-tv -sarjan esiin nostamien ja rasistisesti leimaavien stereotypioiden lisääntyneen ja johtaneen tosiasiallisiin syrjintä- ja häirintätilanteisiin. Kysymys ei ole arkojen asioiden asiallisesta käsittelemisestä, vaan tietyn ihmisryhmän leimaamisesta ja loukkaamisesta. Sananvapautta on tietoisesti rajoitettu siviilioikeudellisin keinoin muun muassa häirintäpykälän kautta, eikä henkilön tai ihmisryhmän tosiasiallista loukkaamista voida perustella sananvapaudella. Ohjelman esittämistä voidaan pitää palvelujen tarjontana. Hallituksen esityksessä HE 44/2003 vp todetaan, että syrjinnäksi voitaisiin katsoa esimerkiksi Internet-sivuilla tapahtuva ihmisryhmään kohdistuva häirintä. Ohjelmien sisältö on riittävän törkeä häirintämääritelmän täyttymiseksi. Ohjelmien sisältö ja ohjelman levittäminen ovat näin ollen riittävän törkeitä myös syrjintäolettaman syntymiseksi. Todistustaakan olisi siten tullut siirtyä vastaajalle yhdenvertaisuuslain 17 :n mukaisesti. Vastaaja ei ole esittänyt tällaista näyttöä. Syrjintälautakunnalle on varattu mahdollisuus antaa asiassa lausunto. Yleisradio Oy ei ole sille varatusta tilaisuudesta huolimatta antanut selitystä asiaan.

8 Merkitään, että korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisukokoonpanon jäsenet ovat istunnossa katsoneet kysymyksessä olevia ohjelmia tarpeellisilta osin. Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu Korkein hallinto-oikeus on tutkinut asian. Valitus hylätään. Hallinto-oikeuden päätöksen lopputulosta ei muuteta. Perustelut 1. Kysymyksenasettelu Esillä olevassa asiassa on kysymys syrjintälautakunnan muiden ohella A:n ja B:n hakemuksen johdosta antamasta päätöksestä. Korkeimmassa hallinto-oikeudessa on heidän valituksestaan ratkaistavana, onko Yleisradio Oy rikkonut yhdenvertaisuuslain 6 :n 1 momentissa tarkoitettua syrjinnän kieltoa loukkaamalla pykälän 2 momentin 3 kohdassa tarkoitetulla tavalla tarkoituksellisesti tai tosiasiallisesti henkilön tai ihmisryhmän arvoa ja koskemattomuutta siten, että luodaan uhkaava, vihamielinen, halventava, nöyryyttävä tai hyökkäävä ilmapiiri (häirintä). Manne-tv/Romano-tv -ohjelmasarja (jäljempänä ohjelmasarja) on sananvapauden käyttämisestä joukkoviestinnässä annetun lain (460/2003) 2 :n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitettu ohjelma. Ohjelman jakelun keskeyttäminen tulee kysymykseen mainitun lain verkkoviestin jakelun keskeyttämistä koskevan 18 :n 1 momentin mukaisesti vain silloin, kun on tapahtunut laissa rangaistavaksi säädetty teko eli rikos. Esillä olevassa asiassa ei ole kysymys laissa rangaistavaksi säädetystä teosta, eikä korkeimman hallinto-oikeuden toimivaltaan muutoinkaan kuulu sananvapauden käyttämisestä joukkoviestinnässä annetun lain mukaisten seuraamusten määrääminen. 2. Sovellettavat oikeusohjeet ja niiden perusteluja Suomen perustuslain (731/1999) 6 :n 2 momentin mukaan ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Jokaisella on perustuslain 12 :n 1 momentin mukaan sananvapaus. Sananvapauteen sisältyy oikeus ilmaista, julkistaa ja vastaanottaa tietoja, mielipiteitä ja muita viestejä kenenkään ennakolta estämättä. Tarkempia säännöksiä sananvapauden käyttämisestä annetaan lailla. Lailla voidaan säätää kuvaohjelmia koskevia lasten suojelemiseksi välttämättömiä rajoituksia. Perustuslain 22 :n mukaan julkisen vallan on turvattava perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen. Sananvapautta koskevaa perustuslain säännöstä edelsi vastaavansisältöinen hallitusmuodon 10, jota koskevan hallituksen esityksen (HE 309/1993 vp) yksityiskohtaisissa perusteluissa todetaan muun ohella seuraavaa. Pykälän 1 momentti sisältää sananvapautta koskevan yleislausekkeen. Sananvapaussäännöksen keskeisenä tarkoituksena on taata kansanvaltaisen yhteiskunnan edellytyksenä oleva vapaa mielipiteenmuodostus, avoin julkinen keskustelu, joukkotiedotuksen vapaa kehitys ja moniarvoisuus sekä mahdollisuus vallankäytön julkiseen kritiikkiin. Ydinajatukseltaan sananvapautta voidaan pitää poliittisena perusoikeutena. Sananvapaus ei kuitenkaan rajoitu vain poliittisiin ilmaisuihin, vaan sen piiriin on totunnaisesti luettu muunkin tyyppiset ilmaisut niiden sisällöstä riippumatta. Sananvapaus antaa yleisesti turvaa erilaisille luovan toiminnan ja itseilmaisun muodoille.

9 Perustuslakivaliokunta on todennut, että julkiselle vallalle perustuslain 22 :ssä säädetty velvollisuus turvata perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen koskee myös sananvapautta (PeVM 14/2002 vp). Yhdenvertaisuuslain (21/2004) 2 :n 2 momentin 4 kohdan (84/2009) mukaan lakia sovelletaan etnisen alkuperän perusteella tapahtuvaan syrjintään, kun kysymys on muun ohella palvelujen tarjoamisesta. Ohjelmasarjan esittämisen aikaan voimassa olleessa lain alkuperäisessä 2 :n 2 momentin 4 kohdassa kiellettiin syrjintä alkuperän perusteella, kun kysymys on asumisen taikka yleisölle tarjottavien tai yleisön saatavilla olevien irtaimen tai kiinteän omaisuuden taikka palvelujen tarjonnasta tai saatavuudesta muissa kuin yksityisten henkilöiden välisissä suhteissa. Sisällöllisesti syrjinnän sääntely ei ole muuttunut nyt esillä olevan asian kannalta olennaisilta osin, vaan yhdenvertaisuuslain syrjintäkielto on koko lain voimassaolon ajan ulottunut tässä tarkoitettuun palvelujen tarjontaan. Yhdenvertaisuuslain 6 :n 1 momentin mukaan ketään ei saa syrjiä iän, etnisen tai kansallisen alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden, sukupuolisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Sukupuoleen perustuvasta syrjinnän kiellosta säädetään naisten ja miesten välisestä tasaarvosta annetussa laissa (609/1986). Syrjinnällä tarkoitetaan yhdenvertaisuuslain 6 :n 2 momentin 3 kohdan mukaan henkilön tai ihmisryhmän arvon ja koskemattomuuden tarkoituksellista tai tosiasiallista loukkaamista siten, että luodaan uhkaava, vihamielinen, halventava, nöyryyttävä tai hyökkäävä ilmapiiri (häirintä). Jos joku, joka katsoo joutuneensa 6 :n vastaisen menettelyn kohteeksi, esittää yhdenvertaisuuslaissa tarkoitettua asiaa tuomioistuimessa tai toimivaltaisessa viranomaisessa käsiteltäessä selvitystä, jonka perusteella voidaan olettaa, että mainitussa pykälässä säädettyä kieltoa on rikottu, vastaajan on yhdenvertaisuuslain 17 :n todistustaakkaa koskevan säännöksen mukaan osoitettava, että kieltoa ei ole rikottu. Säännöstä ei sovelleta rikosasian käsittelyssä. Yhdenvertaisuuslain 13 :n 1 momentin 2 kohdan mukaan syrjintälautakunta voi etnistä syrjintää koskevassa asiassa, siltä osin kuin se ei koske työsuhdetta tai julkisoikeudellista palvelusuhdetta taikka työharjoittelua tai muuta vastaavaa toimintaa työpaikalla, kieltää jatkamasta tai uusimasta 6 tai 8 :n vastaista menettelyä. Hallituksen esityksessä Eduskunnalle laiksi yhdenvertaisuuden turvaamisesta sekä eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta (HE 44/2003 vp) todetaan yhdenvertaisuuslain 6 :n yksityiskohtaisissa perusteluissa muun ohella, että pykälän 2 momentin 3 kohdan mukaan syrjinnällä tarkoitettaisiin myös häirintää. Häirinnällä tarkoitettaisiin säännöksen mukaan henkilön tai ihmisryhmän arvon ja koskemattomuuden tarkoituksellista tai tosiasiallista loukkaamista 1 momentissa tarkoitetulla perusteella siten, että luodaan uhkaava, vihamielinen, halventava, nöyryyttävä tai hyökkäävä ilmapiiri. Säännöksessä tarkoitettu häirinnän kielto koskisi vain suhteellisen vakavaa menettelyä. Kiellettyä olisi sekä tarkoituksellinen häirintä että menettely, joka tosiasiallisesti johtaa häiritseviin seurauksiin. Häirintää käyttäytyminen olisi myös silloin, kun tekijän olisi tavanomaista harkintaa käyttäen pitänyt tietää, että hänen käyttäytymisensä tai menettelynsä muuten loukkaa toisen henkilön arvoa ja luo uhkaavan, vihamielisen, halventavan, nöyryyttävän tai uhkaavan ilmapiirin. Häirinnän ehkäiseminen ja välttäminen perustuu ennen muuta muiden ihmisten huomioon ottamiseen ja jokaisen yksilön koskemattomuuden ja ihmisarvon kunnioittamiseen. Kiellettyä olisi myös menettely, joka kohdistuu tai jonka seuraukset kohdistuvat johonkin ihmisryhmään. Esimerkiksi ammatinharjoittajan liiketiloissa julkisesti nähtävillä oleva jotain etnistä kansanryhmää halveksivasti ja loukkaavasti kuvaava materiaali voisi olla säännöksessä tarkoitettua häirintää. Häirinnän määritelmässä mainittaisiin selvyyden vuoksi myös "ihmisryhmä". Syrjinnäksi voitaisiin katsoa esimerkiksi Internet-sivuilla tapahtuva

10 ihmisryhmään kohdistuva häirintä. Säännöksellä ei rajoiteta perustuslain 12 :ssä säädettyjä sananvapautta ja julkisuutta koskevia perusoikeuksia. Yhdenvertaisuuslakia koskevan hallituksen esityksen yleisperusteluissa (s. 18) on direktiivien todistustaakkasäännöksen osalta todettu muun ohella, että jäsenvaltiot voivat olla soveltamatta todistustaakkasäännöstä menettelyihin, joissa tuomioistuimen tai toimivaltaisen elimen tehtävänä on selvittää tosiseikat. Todistustaakkasääntöä ei siten tarvitse ulottaa hallintolainkäyttöön, jossa tuomioistuimella on niin sanotun virallisperiaatteen mukaan vastuu tosiseikkojen selvittämisestä. Mainitussa hallituksen esityksessä on yhdenvertaisuuslain 13 :n yksityiskohtaisissa perusteluissa syrjintälautakunnan asettaman kiellon jatkaa tai uusia syrjinnän vastaista menettelyä osalta todettu, että kielto voisi lähinnä koskea menettelyä, jonka luonteeseen kuuluu mahdollisuus jatkua tai uusiutua. Syrjinnän jatkumis- tai uusimismahdollisuus voisi liittyä esimerkiksi asiakaspalvelu- tai liiketoimintakäytäntöihin. Euroopan ihmisoikeussopimuksessa tunnustetuista oikeuksista ja vapauksista nauttiminen taataan ihmisoikeussopimuksen 14 artiklan mukaan ilman minkäänlaista sukupuoleen, rotuun, ihonväriin, kieleen, uskontoon, poliittisiin tai muihin mielipiteisiin, kansalliseen tai yhteiskunnalliseen alkuperään, kansalliseen vähemmistöön kuulumiseen, varallisuuteen, syntyperään tai muuhun asemaan perustuvaa syrjintää. Syrjintäkiellosta on määrätty myös Suomea sitovissa YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen 2 artiklassa, vuoden 1966 YK:n kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan yleissopimuksen 26 artiklassa sekä kaikkinaisen rotusyrjinnän poistamista koskevassa kansainvälisessä yleissopimuksessa. Lisäksi syrjintä kielletään Euroopan unionin perusoikeuskirjan 21 artiklassa, jota koskevassa selityksessä (2007/c 303/02) todetaan artiklaa sovellettavan Euroopan ihmisoikeussopimuksen 14 artiklan mukaisesti. Euroopan ihmisoikeussopimuksen 10 artiklan 1 kappaleen mukaan jokaisella on sananvapaus. Tämä oikeus sisältää vapauden pitää mielipiteitä sekä vastaanottaa ja levittää tietoja ja ajatuksia alueellisista rajoista riippumatta ja viranomaisten siihen puuttumatta. Koska näiden vapauksien käyttöön liittyy velvollisuuksia ja vastuuta, se voidaan ihmisoikeussopimuksen 10 artiklan 2 kappaleen mukaan asettaa sellaisten muodollisuuksien, ehtojen, rajoitusten ja rangaistusten alaiseksi, joista on säädetty laissa ja jotka ovat välttämättömiä demokraattisessa yhteiskunnassa kansallisen turvallisuuden, alueellisen koskemattomuuden tai yleisen turvallisuuden vuoksi, epäjärjestyksen tai rikollisuuden estämiseksi, terveyden tai moraalin suojaamiseksi, muiden henkilöiden maineen tai oikeuksien turvaamiseksi, luottamuksellisten tietojen paljastumisen estämiseksi, tai tuomioistuinten arvovallan ja puolueettomuuden varmistamiseksi. Sananvapautta suojataan myös YK:n kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan yleissopimuksen 19 artiklan 2 kappaleessa sekä Euroopan unionin perusoikeuskirjan 11 artiklassa, jota koskevassa selityksessä todetaan muun ohella mainitun artiklan vastaavan Euroopan ihmisoikeussopimuksen 10 artiklaa. Neuvoston direktiivin 2000/43/EY rodusta tai etnisestä alkuperästä riippumattoman yhdenvertaisen kohtelun periaatteen täytäntöönpanosta (jäljempänä yhdenvertaisuusdirektiivi) tarkoituksena on sen 1 artiklan mukaan luoda puitteet rotuun ja etniseen alkuperään perustuvan syrjinnän torjumiselle yhdenvertaisen kohtelun periaatteen toteuttamiseksi jäsenvaltioissa. Direktiivi on täytäntöönpantu Suomessa yhdenvertaisuuslailla.

11 Direktiivin 2 artiklan 1 kohdan mukaan direktiivissä yhdenvertaisen kohtelun periaatteella tarkoitetaan, ettei minkäänlaista rotuun tai etniseen alkuperään perustuvaa välitöntä tai välillistä syrjintää saa esiintyä. Häirintää on direktiivin 2 artiklan 3 kohdan mukaan pidettävä 2 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuna syrjintänä, kun rotuun tai etniseen alkuperään liittyvällä haitallisella käytöksellä tarkoituksellisesti tai tosiasiallisesti loukataan henkilön arvoa ja luodaan uhkaava, vihamielinen, halventava, nöyryyttävä tai hyökkäävä ilmapiiri. Häirinnän käsite voidaan tässä yhteydessä määritellä jäsenvaltioiden kansallisten lainsäädäntöjen ja käytäntöjen mukaisesti. Mainittua direktiiviä sovelletaan 3 artiklan 1 kohdan h alakohdan mukaan muun ohella palveluihin. Yleisradio Oy:stä annetun lain (1380/1993) 7 :n (635/2005) 2 momentin mukaan julkisen palvelun ohjelmatoiminnan tulee erityisesti muun ohella: 1) tukea kansanvaltaa ja jokaisen osallistumismahdollisuuksia tarjoamalla monipuolisia tietoja, mielipiteitä ja keskusteluja sekä vuorovaikutusmahdollisuuksia; 2) tuottaa, luoda ja kehittää kotimaista kulttuuria, taidetta ja virikkeellistä viihdettä; 3) ottaa ohjelmistossa huomioon sivistys- ja tasa-arvonäkökohdat,--; 4) kohdella ohjelmatoiminnassa yhtäläisin perustein suomen- ja ruotsinkielistä väestöä, tuottaa palveluja saamen, romanin ja viittomakielellä sekä soveltuvin osin myös maan muiden kieliryhmien kielellä; 5) tukea suvaitsevaisuutta ja monikulttuurisuutta sekä huolehtia ohjelmatarjonnasta myös vähemmistö- ja erityisryhmille. 3. Asiassa saatu selvitys Yleisradio Oy on esittänyt ja välisenä aikana lauantaisin kello valtakunnallisella TV-1-kanavalla aluksi Manne-tv- ja sittemmin ( lähtien) Romanotv-nimistä humoristiseksi tarkoitettua ohjelmasarjaa, johon sisältyy satiirisia elementtejä. Sarja on edelleen saatavilla DVD-versiona, minkä lisäksi sarjan sketseihin pääsee tutustumaan sarjan verkkosivuilla. Sarjan päähenkilöinä esiintyvät Manne- ja Asseri-nimiset karrikoidut romanihahmot. Osa sarjan muistakin näyttelijöistä on romaneita. Näistä ohjelmasarjan toinen pääesiintyjä Santeri Ahlgren on ohjelmasarjan verkkosivulla olevassa "Mannen manifestissa" todennut muun ohella seuraavaa: "Tällä ohjelmalla haluan huumorin kautta tuoda esiin mm. sen tosiasian, että emme ole enää mitään "turisteja", me pysymme täällä. Sekä myöskin sen, että uskaltaisimme tutustua ihmiseen ihmisenä ja yhdessä rakentaa tästä maasta vielä parempi ja rauhallisempi paikka elää meille kaikille, täällä jo oleville ja tänne tuleville. SANTERI A. Romani ja Suomen kansalainen." Ohjelmasarja koostuu sketseistä, joissa karrikoitujen romanihahmojen välityksin esitetään valtaväestön stereotyyppisiä ennakkoasenteita romaneista muun ohella varasteluun taipuvaisina sekä työtä ja koulunkäyntiä vieroksuvina. Sketsien ohella ohjelmasarjassa on muun ohella romanimusiikkiesitysosioita. Santeri Ahlgren voitti tammikuussa 2008 Venlapalkinnon Suomen suosituimpana tv-esiintyjänä. Jo hieman ennen ohjelmasarjan esittämisen alkamista sarjasta kehkeytyi vilkas julkinen keskustelu, joka jatkui sarjan esittämisen aikana ja sen jälkeen. Muun ohella eräät näkyvät romanitaustaiset taiteilijat toivat esiin näkemyksiään tarpeesta keskustella romanikulttuurin epäkohdista avoimesti. Osa romaniväestöstä taas suhtautui ohjelmasarjaan vahvan kielteisesti, ja muun ohella Suomen Romanifoorumi pyysi Yleisradio Oy:tä poistamaan ohjelmasarjan ohjelmistosta. Erityisen loukkaavana pidettiin sketsiä, joissa romanihahmo lukee lapselleen taskuvarkaaksi ryhtymistä ilmeisen myönteisessä sävyssä käsittelevän iltasadun, maanjäristysuutinen-sketsiä, jossa romani- ja somaliperheen kerrottiin kuolleen

12 kotonaan, koska vanhemmat eivät olleet työssä eivätkä lapset koulussa, sketsiä, jossa työvoimatoimiston virkailija kuvailee liioitellun houkuttavasti avoinna olevan työpaikan etuja ja romanihahmon epäillessä, onko virkailija tosissaan, toteaa virkailija, ettei romanikaan ole työnhaussaan tosissaan, sekä lapsen koulutodistusta koskevaa sketsiä, jossa romanihahmot moittivat lapsensa heikkoa koulutodistusta todeten, ettei lapsi ole oppinut lunttaamaan. Ohjelmasarjasta ja sen esiin nostamista mielipide-eroista kirjoitettiin runsaasti myös lehdistössä. Lisäksi ohjelmasarjan nostattamaa keskustelua käsiteltiin Ajankohtainen kakkonen -ajankohtaisohjelmassa , sekä Yleisradio Oy:n valtakunnallisella TV 2 -kanavalla. Valittajien esittämän noin kymmenen esimerkkitapauksen koosteen mukaan ohjelmasarjan lähettämisen aikoihin esiintyi romaniväestön keskuudessa monia tapauskohtaisia syrjinnän / häirinnän / halventavan kohtelun tilanteita, joissa heitä on muun ohella nimitelty manneiksi. Valittajien selvityksen mukaan useat romanit ovat eri puolilla Suomea kokeneet tulleensa syrjityiksi ohjelmasarjan takia. Nämä esimerkkitapaukset kattavat maantieteellisesti koko maan, ja niissä tuodaan julki yksittäisten romanien henkilökohtainen kokemus. Myös valittajiin kohdistui tällaista kohtelua. Esimerkkitapaukset kuvaavat ohjelmasarjan lisänneen rasistisesti leimaavia stereotypioita ja tosiasiallisia syrjintä- ja häirintätilanteita. 4. Oikeudellinen arviointi 4.1 Yhdenvertaisuuslaissa tarkoitetun syrjinnän kiellon ulottuvuus Yhdenvertaisuuslain 2 :n 2 momentin 4 kohdan mukaan lakia sovelletaan etnisen alkuperän perusteella tapahtuvaan syrjintään, kun kysymys on muun ohella palveluiden tarjoamisesta. Yhdenvertaisuuslain 6 :n 1 momentin syrjintäkielto sekä pykälän 2 momentin 3 kohdassa tarkoitettu häirinnän kielto koskee siten myös Yleisradio Oy:stä annetussa laissa tarkoitettua julkisen palvelun ohjelmatoimintaa. Yhdenvertaisuuslain 6 :n 2 momentin 3 kohdan mukainen häirinnän kielto koskee sanamuotonsa mukaisesti paitsi yksittäisiä henkilöitä myös ihmisryhmää. Myös unionin tuomioistuin on asiassa C-54/07, Firma Feryn antamassaan tuomiossa (Kok. 2008, s. I-5187, 25 kohta), todennut, ettei yhdenvertaisuusdirektiivissä tarkoitetun välittömän syrjinnän olemassaolo edellytä, että asiassa voidaan yksilöidä henkilö, joka väittää joutuneensa tällaisen syrjinnän kohteeksi. Suomen romaniväestö muodostaa perinteisen kulttuurinsa puolesta yksilöitävissä olevan ihmisryhmän, johon yhdenvertaisuuslaissa tarkoitettu häirintä voi lähtökohtaisesti kohdistua. Arvioitaessa sitä, onko yhdenvertaisuuslain 6 :n 1 momentissa tarkoitettua syrjinnän kieltoa sekä mainitun pykälän 2 momentin 3 kohdassa tarkoitettua häirinnän kieltoa rikottu, on esillä olevassa asiassa huomioon otettava perustuslaissa sekä Euroopan ihmisoikeussopimuksessa turvattu sananvapauden suoja. Säännöstä koskevissa lain esitöissä on edellä esitetysti todettu, ettei säännöksellä rajoiteta perustuslain 12 :ssä säädettyjä sananvapautta ja julkisuutta koskevia perusoikeuksia. 4.2 Sananvapauden suojan ja syrjinnän kiellon keskinäinen punninta Sananvapauden suojan ulottuvuutta ja siihen puuttumisen kynnystä on arvioitava kokonaisuutena siinä yhteydessä, jossa sananvapautta on käytetty (ks. Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen, EIT, asiassa Jersild v. Tanska antama tuomio, suuri jaosto, 31 kohta sekä EIT:n asiassa Aguilera Jiminez et al. v. Espanja antama tuomio 24 kohta; tuomio ei lopullinen, asia vireillä EIT:n suuressa jaostossa nimellä Paloma Sánchez v. Espanja).

13 Suomen perustuslain 12 :ssä turvattuun sananvapauteen sisältyy oikeus ilmaista, julkistaa ja vastaanottaa tietoja, mielipiteitä ja muita viestejä kenenkään ennakolta estämättä. Perustuslaissa turvattu sananvapaus on säännöksen edellä kuvattujen esitöiden mukaisesti alaltaan huomattavan laaja, ja sen keskeisenä tarkoituksena on taata kansanvaltaisen yhteiskunnan edellytyksenä oleva vapaa mielipiteenmuodostus, avoin julkinen keskustelu, joukkotiedotuksen vapaa kehitys ja moniarvoisuus sekä mahdollisuus vallankäytön julkiseen kritiikkiin. Perustuslaissa turvattu sananvapauden suoja koskee erilaisia ilmaisun muotoja ja siten paitsi ohjelmatoimintaa sinänsä myös erilaisia taiteellisen ilmaisun muotoja. Myös Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on oikeuskäytännössään katsonut, että sananvapauden suoja ulottuu lehdistön ohella audiovisuaaliseen alaan (Jersild v. Tanska 31 kohta). Vaikka sananvapauden käyttäminen ei tällöin saa loukata esimerkiksi toisten mainetta tai oikeuksia, joita suojataan Euroopan ihmisoikeussopimuksen 10 artiklan 2 kappaleessa, kuuluu siihen kuitenkin olennaisena osana julkisessa intressissä olevien tietojen ja ajatusten jakaminen. Yleisöllä on vastaavasti oikeus vastaanottaa tällaisia tietoja ja ajatuksia. Journalistiseen ilmaisuun voi sisältyä jossakin määrin ylilyöviä kohtauksia, liioittelua tai jopa provokaatiota (EIT:n asiassa Lindon, Otchakovsky-Laurens & July v. Ranska antama tuomio, suuri jaosto, 62 kohta). Euroopan ihmisoikeussopimuksessa turvattu sananvapaus käsittää myös taiteellisen ilmaisun vapauden, johon kuuluu oikeus osallistua kaikenlaiseen kulttuurisen, poliittisen ja sosiaalisen tiedon ja ajatusten vaihtoon. Ihmisoikeussopimuksen 10 artikla suojaa paitsi taiteen välityksin ilmaistujen tietojen ja ajatusten sisältöä myös sitä muotoa, missä ne on ilmaistu (EIT:n asiassa Alinak v. Turkki antama tuomio 42 ja 43 kohta). Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytännössä suojataan satiiria taiteellisen ilmaisun muotona. Satiirin sisältämällä liioittelulla ja todellisuuden vääristelyllä pyritään provosoimaan ihmisiä toimintaan. Oikeuteen käyttää ilmaisunvapautta satiirin muodossa on ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytännön mukaan suhtauduttava erityisellä varovaisuudella (EIT:n asiassa Vereinigung Bildender Künstler v. Itävalta antama tuomio 33 kohta sekä EIT:n asiassa Alves da Silva v. Portugali antama tuomio 27 kohta). Humoristiseksi tarkoitettu, satiirisia elementtejä sisältävä ohjelmasarja nauttii taiteellisen ilmaisun muotona perustuslaissa sekä Euroopan ihmisoikeussopimuksessa turvattua sananvapauden suojaa. Ohjelmasarjan sketseissä tuodaan karrikoitujen romanihahmojen välityksin esille valtaväestön romaneja kohtaan tuntemia stereotyyppisiä ennakkoasenteita. Näitä ennakkoasenteita ei ole ohjelmasarjassa esitetty väitteinä tai tosiseikkoina, eikä niiden esittämistapa ole sinänsä vihamielinen. Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on oikeuskäytännössään (esimerkiksi EIT:n asiassa Giniewski v. Ranska antama tuomio 43 kohta, Lindon, Otchakovsky-Laurens & July v. Ranska 45 kohta sekä Aguilera Jiminez et al. v. Espanja 22 kohta) todennut, että ihmisoikeussopimuksen 10 artiklan mukainen sananvapauden suoja ei koske ainoastaan tietoja ja ajatuksia, joiden vastaanottaminen on myönteistä tai joita voidaan pitää harmittomina tai merkityksettöminä, vaan myös sellaisen tiedon vastaanottamista, joka on loukkaavaa, järkyttävää tai häiriötä aiheuttavaa vaikka vain osalle väestöstä (Vereinigung Bildender Künstler v. Itävalta 26 kohta). Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen mukaan tämä on perusteltua pluralismin, toleranssin ja laajakatseisuuden vuoksi, joiden puuttuessa ei voida puhua demokraattisesta yhteiskunnasta. Ihmisoikeussopimuksessa turvattuun sananvapauden käyttämiseen sisältyy vastuuta ja velvollisuuksia. Näihin voi kuulua muun ohella vaatimus välttää toisia perusteettomasti loukkaavia ilmaisuja, joiden käyttäminen ei edistä yleistä keskustelua eikä ole siten omiaan edistämään ihmisoikeuksien (human affairs) toteuttamista (Giniewski v. Ranska 43 kohta).

14 Ohjelmasarjassa sketsien ja niissä esiintyvien karrikoitujen romanihahmojen välityksin esiin tuodut valtaväestön ennakkoasenteet ovat asiassa esitetyn selvityksen perusteella olleet omiaan loukkaamaan osaa romaniväestöstä. Valittajat ovat myös esittäneet selvitystä siitä, että ohjelmasarjan esittämisen aikaan joihinkin romaneihin kohdistettiin pilkkaa ja heitä loukattiin sanallisesti. Ei voida pitää poissuljettuna, etteikö ohjelmasarjan esittäminen olisi saattanut osaltaan edesauttaa valittajien kuvaamien yksittäisten loukkaavien tilanteiden syntymistä. Eräät ohjelmasarjan sketseistä on saatettu kokea halventavina tai nöyryyttävinä, ja ne ovat saattaneet aiheuttaa mielipahaa osassa romaniyhteisöä. Tällaiset mahdolliset seurannaisvaikutukset ovat valitettavia niiden yksilöiden osalta, joihin ne ovat kohdistuneet. Osa romaneista on kuitenkin edellä esitetysti suhtautunut ohjelmasarjan käynnistämään keskusteluun myönteisesti. Ohjelmasarja on muutoinkin herättänyt lehdistössä ja televisiossa vilkasta keskustelua romanien valtaväestöön verrattuna heikommasta taloudellisesta ja sosiaalisesta asemasta. Ohjelmasarja ei sisällä vihamielistä suhtautumista romaneihin eikä sellaista liioittelua tai provokaatiota, johon turvautuminen ei olisi ollut humoristiseksi tarkoitetun televisio-ohjelman esittämisen vapauden rajoissa sallittua. Ohjelmasarja ei myöskään ole luonteeltaan asiaohjelma, eikä sitä voi erehtyä sellaisena pitämään. Sarjassa esitetyt romanihahmokarikatyyrit tai sketsit eivät ole kuvanneet todellisuutta, eikä tämäntyyppiseen satiirisia elementtejä sisältävään ohjelmasarjaan sen vuoksi ole ollut tarpeen sisällyttää tasapainottavaa elementtiä, jossa esiin tuotaisiin esimerkiksi valtaväestöön tyypillisesti liitettyjä ongelmia. 5. Johtopäätös ja lopputulos Yleisradio Oy:n ei edellä lausuttuun nähden voida kokonaisuutena tarkastellen katsoa tarkoituksellisesti loukanneen romaniväestöä siten, että ohjelmasarjan esittämisellä olisi luotu yhdenvertaisuuslain 6 :n 2 momentin 3 kohdassa tarkoitettu uhkaava, vihamielinen, halventava, nöyryyttävä tai hyökkäävä ilmapiiri. Saadun selvityksen perusteella ei voida myöskään katsoa, että ohjelma olisi tosiasiallisesti johtanut vakaviin häiritseviin seurauksiin mainitussa lainkohdassa tarkoitetulla tavalla. Edellä lausutuilla perusteilla ja kun muutoin otetaan huomioon korkeimmassa hallintooikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, hallinto-oikeuden päätöksen lopputuloksen muuttamiseen ei ole perusteita. Asian ovat ratkaisseet hallintoneuvokset Kari Kuusiniemi, Irma Telivuo, Eila Rother, Alice Guimaraes-Purokoski ja Riitta-Maija Jouttimäki. Asian esittelijä Marja Leena Kemppainen. Eri mieltä olleen hallintoneuvos Riitta-Maija Jouttimäen äänestyslausunto: "Kumoan Helsingin hallinto-oikeuden ja syrjintälautakunnan päätökset ja palautan asian syrjintälautakunnalle uudelleen käsiteltäväksi. Perustelut Syrjintä etnisen alkuperän perusteella on kielletty muun ohella Euroopan ihmisoikeussopimuksessa, Euroopan unionin direktiivissä (2000/43/EY) sekä Suomen perustuslaissa ja yhdenvertaisuuslaissa. Yhdenvertaisuuslain 6 :n 2 momentin 3 kohdan mukaan syrjintänä pidetään myös häirintää, joka merkitsee henkilön tai ihmisryhmän arvon ja koskemattomuuden tarkoituksellista tai tosiasiallista loukkaamista siten, että luodaan uhkaava, vihamielinen, halventava, nöyryyttävä tai hyökkäävä ilmapiiri. Hallituksen esityksen (HE 44/2003 vp) mukaan kiellettyä olisi sekä tarkoituksellinen häirintä että menettely, joka tosiasiallisesti johtaa häiritseviin seurauksiin. Häirintää käyttäytyminen olisi myös silloin, kun tekijän olisi tavanomaista harkintaa käyttäen pitänyt tietää, että hänen käyttäytymisensä tai

15 menettelynsä muuten loukkaa toisen henkilön arvoa ja luo uhkaavan, vihamielisen, halventavan, nöyryyttävän tai hyökkäävän ilmapiirin. Häirinnän ehkäiseminen ja välttäminen perustuu ennen muuta muiden ihmisten huomioon ottamiseen ja jokaisen yksilön koskemattomuuden ja ihmisarvon kunnioittamiseen. Kiellettyä olisi myös menettely, joka kohdistuu tai jonka seuraukset kohdistuvat johonkin ihmisryhmään. Esimerkiksi ammatinharjoittajan liiketiloissa julkisesti nähtävillä oleva jotain etnistä kansanryhmää halveksivasti ja loukkaavasti kuvaava materiaali voisi olla säännöksessä tarkoitettua häirintää. Häirinnän määritelmässä mainittaisiin selvyyden vuoksi myös "ihmisryhmä". Syrjinnäksi voitaisiin katsoa esimerkiksi Internet-sivuilla tapahtuva ihmisryhmään kohdistuva häirintä. Säännöksellä ei rajoiteta perustuslain 12 :ssä säädettyjä sananvapautta ja julkisuutta koskevia perusoikeuksia. Häirinnän kielto koskee vain suhteellisen vakavaa menettelyä (HE 44/2003 vp). Mielestäni menettelyn vakavuutta arvioitaessa huomioon on kuitenkin otettava, että myös taiteelliseen ilmaisuun sisältyy vastuuta. Taiteelliseen vapauteen sisältyy sananvapaus. Vastuulliseen sananvapauteen kuuluu velvollisuus välttää muihin kohdistuvien äärimmäisen loukkaavien ilmaisujen käyttämistä. Etniseen taustaan liittyvän huumorin julkiseen esittämiseen on suhtauduttava varovaisuutta noudattaen, koska siihen liittyy usein ilmeinen väärinkäsitysten vaara ja sillä saatetaan loukata, halventaa tai nöyryyttää kokonaisen ihmisryhmän arvoa. Manne-tv:n/Romano-tv:n sisältö on kohdistunut romaniväestöön. Ohjelmassa on esitetty karrikoiden keskeiset romaniväestöä kohtaan tunnetut ennakkoluulot. Ohjelma voi entisestään vahvistaa romaniväestöön kohdistuvia ennakkoluuloja ja siten tosiasiallisesti johtaa häiritseviin seurauksiin. Etniseen taustaan liittyvän huumorin ja stereotypioiden julkinen levittäminen voi loukata ja halventaa kokonaisen ihmisryhmän arvoa. Ohjelmaa on esitetty 12 eri osaa eli kysymys ei ole ollut vain yksittäisestä, huumorin keinoin tehdystä sketsistä vaan kaikkiin ohjelmiin on sisältynyt useita romaniväestöä halventavia ja nöyryyttäviä sketsejä. Sketsit ovat olleet sisällöltään vahvasti yleistäviä ja asenteellisia. Ohjelma on lisäksi esitetty valtakunnallisella lähetyskanavalla. Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa on ollut tapauksia, joissa on käsitelty sananvapauden rajoja myös huumoriksi ja satiiriksi tarkoitetuissa tilanteissa. Esimerkiksi ihmisoikeustuomioistuin on arvioidessaan sananvapauden käyttöä uskonnollisiin mielipiteisiin ja katsomuksiin liittyen katsonut vastuulliseen sananvapauden käyttöön kuuluvan velvollisuuden välttää muihin kohdistuvien äärimmäisen loukkaavien ilmaisujen käyttämistä, sillä sellaiset loukkaavat heidän oikeuksiaan eivätkä sen johdosta ole kelpoisia edistämään keskustelua, jolla voidaan saada aikaan yhteiskunnallista kehitystä (EIT , asia no 64016/00 Giniewski v. Ranska). Ihmisoikeustuomioistuin on (EIT , asia no 28389/06 Aguilera, Jimenez and others v. Espanja) tosin todennut, että poikkeuksia sananvapaudesta on tulkittava tiukasti ja kaikkien rajoitusten välttämättömyydelle täytyy olla vakuuttavia perusteita. Välttämättömyys tarkoitti ihmisoikeustuomioistuimen mukaan pakottavan yhteiskunnallisen tarpeen olemassaoloa. Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on (EIT , asia no 41665/07 Alves da Silva v. Portugali -tapaus) myös todennut, että satiiri on taiteellisen ilmaisun ja yhteiskunnallisen kommunikoinnin muoto, jonka sisältämällä liioittelulla ja todellisuuden vääristelyllä pyrittiin provosoimaan ihmisiä toimimaan. Satiiria käyttävien taiteilijoiden tai muiden henkilöiden sananvapauteen puuttumista on tarkasteltava erityisen tiukasti. Tapauksessa on kuitenkin ollut kysymys siitä, perustiko rangaistusseuraamuksen määrääminen satiirisesta poliittisesta kritiikistä suhteettoman puuttumisen sananvapauteen, ja ihmisoikeustuomioistuin katsoi, että poliitikon tulee osoittaa tavallista suurempaa suvaitsevuutta satiiriseen kritiikkiin. Katson, että häirinnän edellytysten täyttymiseksi ei välttämättä tarvita nimenomaista yksilöintiä eli häirinnän kohdentamista johonkin tiettyyn henkilöön. Menettely on häirintää myös silloin, kun tekijän olisi tavanomaista harkintaa käyttäen pitänyt tietää, että menettely loukkaa henkilön tai ihmisryhmän arvoa ja luo uhkaavan, vihamielisen, halventavan, nöyryyttävän tai hyökkäävän ilmapiirin. Arvioitaessa YLEn menettelyä on otettava huomioon

16 sille lakisääteisesti kuuluva julkisen palvelun tehtävä ja sille yleisradiolain 7 :ssä säädetty erityinen velvollisuus tukea ohjelmatoiminnassaan suvaitsevaisuutta ja monikulttuurisuutta. Ohjelmasarjan on ollut tarkoitus olla huumoria ja satiiria, jossa taiteellinen vapaus ja sananvapaus kietoutuvat toisiinsa. YLEn olisi tavanomaista harkintaa käyttäen kuitenkin pitänyt tietää, että Manne-tv/Romano-tv voi loukata kokonaisen ihmisryhmän arvoa ja luoda uhkaavan, vihamielisen, halventavan, nöyryyttävän tai hyökkäävän ilmapiirin. Häirinnän ehkäiseminen ja välttäminen perustuu ennen muuta muiden ihmisten huomioon ottamiseen ja ihmisarvon kunnioittamiseen. Edellä mainituista Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen tapauksista voidaan johtaa periaatteita myös nyt puheena olevaan tapaukseen. Vaikka YLE on esittänyt ohjelmasarjassa karrikoiden tai huumorin ja satiirin keinoin romaniväestöstä aikaisemminkin esitettyjä stereotypioita, niin niiden esittäminen julkisesti, valtakunnallisella kanavalla saattaa entisestään vahvistaa ennakkoluuloja ja ilmaisu voi loukata kokonaista ihmisryhmää. Vastuulliseen sananvapauden käyttöön kuuluu velvollisuus välttää muihin kohdistuvien äärimmäisen loukkaavien ilmaisujen käyttämistä. Ihmisoikeustuomioistuin on usein suhtautunut poliitikoista tai julkisuuden henkilöistä tehtyyn satiiriin suopeasti, mutta puheena olevassa ohjelmasarjassa on satiirisin tai huumorin keinoin, ylilyönnein ja karrikoiden loukattu kokonaista ihmisryhmää, tavallisia ihmisiä etnisen alkuperän perusteella. Ohjelmasarjan esittämisellä ei mitenkään edistetä yhteiskunnallista keskustelua romanien asemasta. Asiassa on otettava huomioon myös niin sanottu käännetty todistustaakka. Yhdenvertaisuuslain 17 :n mukaan, jos joku, joka katsoo joutuneensa lain 6 :n vastaisen menettelyn kohteeksi ja esittää asiaa tuomioistuimessa tai toimivaltaisessa viranomaisessa käsiteltäessä selvitystä, jonka perusteella voidaan olettaa, että säädettyä kieltoa on rikottu, vastaajan on osoitettava, että kieltoa ei ole rikottu. Katson, että asiassa on esitetty sellaista selvitystä, jonka perusteella voidaan olettaa, että syrjinnän vastaista kieltoa on rikottu eli on syntynyt niin sanottu syrjintäolettama, jolloin todistustaakka siirtyisi vastaajalle. Myös tämän vuoksi kumoan hallinto-oikeuden ja syrjintälautakunnan päätökset ja palautan asian syrjintälautakunnalle uudelleen käsittelyä varten."

Syrjintälautakunta 22.9.2008 Dnro 2193/66/200 7

Syrjintälautakunta 22.9.2008 Dnro 2193/66/200 7 HELSINGIN HALLINTO-OIKEUS PÄÄTÖS 09/0953/2 Ratapihantie 9 00520 HELSINKI Diaarinumero Puhelin 01036 42000 511 2009 06445/08/1205 Faksi 010 36 42079 Sähköposti helsinkihao@oikeusfi e- ~ ASIA Valitus syrjintälautakunnan

Lisätiedot

Syrjintä, häirintä, yksilöinti, sananvapaus, yhdistyksen mahdollisuus toimia hakijana, sovinto

Syrjintä, häirintä, yksilöinti, sananvapaus, yhdistyksen mahdollisuus toimia hakijana, sovinto Syrjintä, häirintä, yksilöinti, sananvapaus, yhdistyksen mahdollisuus toimia hakijana, sovinto SYRJINTÄLAUTAKUNTA Diaarinumero: 2193/66/2007 Antopäivä: 22.09.2008 Romaniväestöä edustava yhdistys x ja romaniväestöön

Lisätiedot

YLEINEN OHJE JA MÄÄRÄYS VKS:2004:1 syyttäjille Dnro 65/31/04. 28.12.2004 YSjäL 3 2 mom., AVKSV 13. Voimassa 1.1.2005 - toistaiseksi

YLEINEN OHJE JA MÄÄRÄYS VKS:2004:1 syyttäjille Dnro 65/31/04. 28.12.2004 YSjäL 3 2 mom., AVKSV 13. Voimassa 1.1.2005 - toistaiseksi YLEINEN OHJE JA MÄÄRÄYS VKS:2004:1 syyttäjille Dnro 65/31/04 Annettu Säädösperusta 28.12.2004 YSjäL 3 2 mom., AVKSV 13 Voimassa 1.1.2005 - toistaiseksi Menettely sananvapausrikosasioissa 1. Taustaa Vuoden

Lisätiedot

Kuinka tunnistaa syrjintä?

Kuinka tunnistaa syrjintä? Kuinka tunnistaa syrjintä? Pirkko Mahlamäki Pääsihteeri, Vammaisfoorumi ry Uutta lainsäädäntöä Nykytilanne Uudistettu yhdenvertaisuuslaki voimaan 1.1.2015 Käytäntöjä YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia

Lisätiedot

KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS

KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS 1 KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS Antopäivä 13.1.2011 Taltionumero 86 Diaarinumero 2098/2/09 Asia Valittaja Julkista hankintaa koskeva valitus Hakija, Jyväskylä Päätös, jota valitus koske Selostus

Lisätiedot

Syrjintäolettama, koulutukseen pääsy, oletettu mielipide, yhdistys YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOLAUTAKUNTA/Täysistunto

Syrjintäolettama, koulutukseen pääsy, oletettu mielipide, yhdistys YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOLAUTAKUNTA/Täysistunto Syrjintäolettama, koulutukseen pääsy, oletettu mielipide, yhdistys YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOLAUTAKUNTA/Täysistunto Diaarinumero: 49/2015 Antopäivä: 31.3.2016 Hakija oli ilmoittautunut M ry:n järjestämään

Lisätiedot

Syrjintä, etninen tausta, syrjintäolettama, asuminen, asunnon vuokraus, sijoitusasunto, taloyhtiö

Syrjintä, etninen tausta, syrjintäolettama, asuminen, asunnon vuokraus, sijoitusasunto, taloyhtiö Syrjintä, etninen tausta, syrjintäolettama, asuminen, asunnon vuokraus, sijoitusasunto, taloyhtiö SYRJINTÄLAUTAKUNTA Diaarinumero: 2013/2059 Antopäivä: 27.2.2014 Vähemmistövaltuutettu pyysi syrjintälautakuntaa

Lisätiedot

Kalajoen kaupunki on antanut kantelun perusteella asiasta selvityksen.

Kalajoen kaupunki on antanut kantelun perusteella asiasta selvityksen. ANONYMISOITU PÄÄTÖS 17.03.2014 Dnro OKV/734/1/2013 1/6 KANTELU A on 26.4.2013 osoittanut oikeuskanslerille kantelun, jossa hän pyytää tutkimaan Kalajoen kaupungin menettelyn lainmukaisuutta kaupungin osoitettua

Lisätiedot

Syrjinnän sääntely ja työelämä

Syrjinnän sääntely ja työelämä 1 Syrjinnän sääntely ja työelämä Esiteteksti heinäkuu 2004 (vain sähköisenä) Sisällysluettelo Lainsäädäntö... 2 Suomen perustuslaki (731/1999)... 2 Yhdenvertaisuuslaki (21/2004)... 2 Työsopimuslaki (55/2001)...

Lisätiedot

Menettely sananvapausrikosasioissa

Menettely sananvapausrikosasioissa Menettely sananvapausrikosasioissa YLEINEN OHJE Dnro 21/31/14 24.4.2015 Voimassa 1.5.2015 - toistaiseksi Kumoaa VKS:2004:1 Dnro 65/31/04 Käyntiosoite Postiosoite Puhelin Telekopio Sähköpostiosoite Albertinkatu

Lisätiedot

TASA-ARVOLAKI TYÖELÄMÄSSÄ

TASA-ARVOLAKI TYÖELÄMÄSSÄ TASA-ARVOLAKI TYÖELÄMÄSSÄ Koulutus työelämän asiantuntijoille 14.4.2015 Hallitussihteeri Projektipäällikkö Outi Viitamaa-Tervonen Tasa-arvolain syrjintäkiellot työelämässä Terhi Tullkki 15.4.2015 Suomen

Lisätiedot

Nurmijärven kunnan yhdenvertaisuussuunnitelma

Nurmijärven kunnan yhdenvertaisuussuunnitelma Nurmijärven kunnan yhdenvertaisuussuunnitelma KV 26.3.2008 28 www.nurmijarvi.fi Sisällysluettelo Johdanto... 3 1. Yhdenvertaisuuden käsitteet ja periaatteet... 4 1.1 Rasismin kielto... 4 1.2. Etnisen syrjinnän

Lisätiedot

KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS Antopäivä 1 (5) 11.6.2007 Taltionumero 1597 Diaarinumero 1690/3/06

KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS Antopäivä 1 (5) 11.6.2007 Taltionumero 1597 Diaarinumero 1690/3/06 KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS Antopäivä 1 (5) 11.6.2007 Taltionumero 1597 Diaarinumero 1690/3/06 Asia Valittaja Kansalaisuutta koskeva valitus Iranin kansalainen A Päätös, josta valitetaan Asian

Lisätiedot

Kurikan kaupunki. yhdenvertaisuussuunnitelma. hyväksytty kaupunginhallituksessa 1.6.2009 195

Kurikan kaupunki. yhdenvertaisuussuunnitelma. hyväksytty kaupunginhallituksessa 1.6.2009 195 Kurikan kaupunki yhdenvertaisuussuunnitelma hyväksytty kaupunginhallituksessa 1.6.2009 195 2 Sisällysluettelo 1. Johdanto 3 2. Yhdenvertaisuuden käsitteet ja periaatteet 5 2.1 Rasismin kielto 5 2.2. Etnisen

Lisätiedot

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2015/0068(CNS) 1.9.2015. oikeudellisten asioiden valiokunnalta

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2015/0068(CNS) 1.9.2015. oikeudellisten asioiden valiokunnalta Euroopan parlamentti 2014-2019 Oikeudellisten asioiden valiokunta 2015/0068(CNS) 1.9.2015 LAUSUNTOLUONNOS oikeudellisten asioiden valiokunnalta talous- ja raha-asioiden valiokunnalle ehdotuksesta neuvoston

Lisätiedot

Lausunto yhteiskunnallisesti merkittävien tapahtumien televisiointioikeuksien käyttämistä koskevasta ehdotuksesta

Lausunto yhteiskunnallisesti merkittävien tapahtumien televisiointioikeuksien käyttämistä koskevasta ehdotuksesta Liikenne- ja viestintäministeriö Kirjaamo kirjaamo@mintc.fi cc: eero.paukku@mintc.fi Helsinki 7.11.2005 Lausunto yhteiskunnallisesti merkittävien tapahtumien televisiointioikeuksien käyttämistä koskevasta

Lisätiedot

KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS

KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS 1 KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS Antopäivä 7.6.2011 Taltionumero 1495 Diaarinumero 64/3/11 Asia Valittaja Julkista hankintaa koskeva valitus Hakija Päätös, jota valitus koskee Tarjouspyyntö ja hankintapäätös

Lisätiedot

Yhdenvertaisuus ja syrjintäkielto vammaisten henkilöiden matkanteossa

Yhdenvertaisuus ja syrjintäkielto vammaisten henkilöiden matkanteossa Yhdenvertaisuus ja syrjintäkielto vammaisten henkilöiden matkanteossa Kaikille helppo matkanteko -seminaari, 25.5.2016 Helsinki Elina Akaan-Penttilä, lakimies, Invalidiliitto ry 1 Tavoite ja tarkoitus

Lisätiedot

Mitä tarkoitetaan monimuotoisuudella ja yhdenvertaisuudella?

Mitä tarkoitetaan monimuotoisuudella ja yhdenvertaisuudella? Työpaikkavalmenta koulutusmateriaali Mitä tarkoitetaan monimuotoisuudella yhdenvertaisuudella? Sisältö Mitä monimuotoisuus ssä tarkoittaa? Yhdenvertaisuus syrjinnän kielto ssä lakien puitteissa Positiivinen

Lisätiedot

Tiemaksut ja maksajan oikeusturva. Mirva Lohiniva-Kerkelä Dosentti, yliopistonlehtori Lapin Yliopisto

Tiemaksut ja maksajan oikeusturva. Mirva Lohiniva-Kerkelä Dosentti, yliopistonlehtori Lapin Yliopisto Tiemaksut ja maksajan oikeusturva Mirva Lohiniva-Kerkelä Dosentti, yliopistonlehtori Lapin Yliopisto Muutamia oikeusturvan kannalta olennaisia kysymyksiä Paikannus ja henkilötietojen käyttö Tietojen kerääminen

Lisätiedot

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2011:7

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2011:7 TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2011:7 Asia Hakija Tekijänoikeus liiketunnukseen X Annettu 9.3.2011 Tiivistelmä Yrityksen liiketunnus ei ollut riittävän itsenäinen ja omaperäinen ollakseen tekijänoikeuslain

Lisätiedot

Syrjintä, saamenkieli, etnisyys, äidinkieli, kielikylpy, päivähoito, kunta, lakisääteiset tehtävät, julkinen etu, uhkasakko

Syrjintä, saamenkieli, etnisyys, äidinkieli, kielikylpy, päivähoito, kunta, lakisääteiset tehtävät, julkinen etu, uhkasakko Syrjintä, saamenkieli, etnisyys, äidinkieli, kielikylpy, päivähoito, kunta, lakisääteiset tehtävät, julkinen etu, uhkasakko SYRJINTÄLAUTAKUNTA Diaarinumero: 2012/243 Antopäivä: 15.5.2012 Vähemmistövaltuutettu

Lisätiedot

Laki vähemmistövaltuutetusta ja syrjintälautakunnasta 13.7.2001/660

Laki vähemmistövaltuutetusta ja syrjintälautakunnasta 13.7.2001/660 1 of 6 21/03/2011 13:23 Finlex» Lainsäädäntö» Ajantasainen lainsäädäntö» 2001» 13.7.2001/660 13.7.2001/660 Seurattu SDK 203/2011 saakka. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. Laki vähemmistövaltuutetusta

Lisätiedot

KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS Antopäivä 1 (8) 10.1.2008 Taltionumero 22 Diaarinumero 1245/3/07

KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS Antopäivä 1 (8) 10.1.2008 Taltionumero 22 Diaarinumero 1245/3/07 KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS Antopäivä 1 (8) 10.1.2008 Taltionumero 22 Diaarinumero 1245/3/07 Asia Valittaja Kansalaisuutta koskeva valitus Somalian kansalainen A Päätös, josta valitetaan Asian

Lisätiedot

LAPSEN YKSITYISYYDEN SUOJA VERKOSSA

LAPSEN YKSITYISYYDEN SUOJA VERKOSSA LAPSEN YKSITYISYYDEN SUOJA VERKOSSA LAINSÄÄDÄNNÖLLINEN NÄKÖKULMA LASTEN SUOJELUN KESÄPÄIVÄT 10.6.2015 Talvikki Virkkala OTM TAUSTAKSI Some ja muut uudet mediat muuttaneet tapaa kommunikoida ja jakaa tietoa

Lisätiedot

KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS

KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS 1 KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS Antopäivä 7.6.2011 Taltionumero 1493 Diaarinumero 716/2/10 Asia Valittaja Oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskeva valitus Hakija Päätös, jota valitus koskee Asian

Lisätiedot

HE 50/2016 vp. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki ehdolliseen pääsyyn perustuvien ja ehdollisen pääsyn

HE 50/2016 vp. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki ehdolliseen pääsyyn perustuvien ja ehdollisen pääsyn Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ehdolliseen pääsyyn perustuvien ja ehdollisen pääsyn sisältävien palvelujen oikeussuojasta tehdyn eurooppalaisen yleissopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten

Lisätiedot

Asia C-540/03. Euroopan parlamentti vastaan Euroopan unionin neuvosto

Asia C-540/03. Euroopan parlamentti vastaan Euroopan unionin neuvosto Asia C-540/03 Euroopan parlamentti vastaan Euroopan unionin neuvosto Maahanmuuttopolitiikka Kolmansien maiden kansalaisten alaikäisten lasten oikeus perheenyhdistämiseen Direktiivi 2003/86/EY Perusoikeuksien

Lisätiedot

Keskusteluja tasa-arvosta ja tasa-arvolaista oppilaitoksissa

Keskusteluja tasa-arvosta ja tasa-arvolaista oppilaitoksissa Keskusteluja tasa-arvosta ja tasa-arvolaista oppilaitoksissa Tarkoitus: Keskustelun tavoitteena on selkiyttää tasa-arvolain ymmärtämistä sekä sitä, kuinka itse voi vaikuttaa lain toteutumiseen. Tarkoituksena

Lisätiedot

Yksi univormu, monta erilaista suomalaista. yhdenvertaisuusasiaa varusmiehille

Yksi univormu, monta erilaista suomalaista. yhdenvertaisuusasiaa varusmiehille Yksi univormu, monta erilaista suomalaista yhdenvertaisuusasiaa varusmiehille Yhdenvertaisuus ja tasaarvo varusmiespalveluksessa Taustoiltaan erilaisten varusmiesten yhdenvertaisuudessa ja tasa-arvossa

Lisätiedot

Korkeimman hallinto-oikeuden päätökset jätteenkuljetusjärjestelmän valinnasta

Korkeimman hallinto-oikeuden päätökset jätteenkuljetusjärjestelmän valinnasta Korkeimman hallinto-oikeuden päätökset jätteenkuljetusjärjestelmän valinnasta Lakimies Amanda Nikkilä Jätehuolto tänään ja huomenna, LHJ:n omistajapäivä KHO:2016:19 Jätelaki Siirtymäsäännös Jätteenkuljetus

Lisätiedot

SYRJINTÄ JA YHDENVERTAISUUS

SYRJINTÄ JA YHDENVERTAISUUS TAUSTAPAPERI Osio 4 SYRJINTÄ JA YHDENVERTAISUUS TÄMÄN OSION SISÄLTÖ Syrjinnän kielto laeissa ja julistuksissa Syrjintään ja yhdenvertaisuuteen liittyvät käsitteet Syrjinnän eri muodot Syrjintäperusteet

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 111/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Euroopan yhteisön yleisen tutkintojen tunnustamisjärjestelmän voimaanpanosta annetun lain 6 ja 10 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Lisätiedot

Yhdenvertaisuuslainsäädännön uudistamista koskeva toimikunnan mietintö

Yhdenvertaisuuslainsäädännön uudistamista koskeva toimikunnan mietintö Helsinki 9.4.2010 Oikeusministeriö PL 25 00023 Valtioneuvosto oikeusministeriö@om.fi Lausuntopyyntö OM 12/42/2006, 12.2.2010 Yhdenvertaisuuslainsäädännön uudistamista koskeva toimikunnan mietintö Viestinnän

Lisätiedot

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Punainen Risti on maailmanlaajuinen järjestö, jonka päätehtävänä on auttaa hädässä olevia ihmisiä. Järjestön toiminta pohjautuu periaatteisiin, jotka

Lisätiedot

KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS

KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS Antopäivä 14.2.2014 Taltionumero 482 Diaarinumero 2669/3/12 1 (6) Asia Valittaja Vaikeavammaiselle henkilölle järjestettävää kuljetuspalvelua koskeva valitus A Päätös,

Lisätiedot

10.8.2012/2127 KHO:2012:63

10.8.2012/2127 KHO:2012:63 10.8.2012/2127 KHO:2012:63 Mielenterveysasia - Tahdosta riippumaton psykiatrinen sairaalahoito - Hoitoon määrääminen - Julkisen vallan käyttäminen - Tarkkailulähete - Keikkalääkäri Diaarinumero: 333/2/12

Lisätiedot

TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSKYSELY

TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSKYSELY TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSKYSELY 1. Sukupuoli nmlkj Nainen nmlkj Mies nmlkj Ei yksiselitteisesti määriteltävissä 2. Ikä nmlkj alle 31 vuotta nmlkj 31 40 vuotta nmlkj 41 0 vuotta nmlkj yli 0 vuotta 3.

Lisätiedot

Hyvän hallintopäätöksen sisältö. Lakimies Marko Nurmikolu

Hyvän hallintopäätöksen sisältö. Lakimies Marko Nurmikolu Hyvän hallintopäätöksen sisältö Lakimies Marko Nurmikolu Hallintopäätöksen sisältö Hallintolain 44 (Päätöksen sisältö) Kirjallisesta päätöksestä on käytävä selvästi ilmi: 1) päätöksen tehnyt viranomainen

Lisätiedot

VATES-päivät 2014: Dialogin paikka!

VATES-päivät 2014: Dialogin paikka! VATES-päivät 2014: Dialogin paikka! Arcada, Helsinki 9.4.2014 Henrik Gustafsson, lakimies, ry 1 Syrjinnän kielto työelämässä Perustuslaki 6 - yhdenvertaisuus: ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta

Lisätiedot

T-110.460 Henkilöstöturvallisuus ja fyysinen turvallisuus, k-04

T-110.460 Henkilöstöturvallisuus ja fyysinen turvallisuus, k-04 T-110.460 Henkilöstöturvallisuus ja fyysinen turvallisuus, k-04 Ilkka Kouri Henkilöstöturvallisuus 22.3.2005: Työyhteisön fyysinen ja henkinen turvallisuus Työyhteisön riskejä Fyysinen turvallisuus ei

Lisätiedot

Kantelu valtioneuvoston oikeuskanslerille

Kantelu valtioneuvoston oikeuskanslerille Heta - Henkilökohtaisten Avustajien Työnantajien Liitto ry 1 Invalidiliitto ry Kantelu valtioneuvoston oikeuskanslerille Kantelun alainen asia Matti Vanhasen hallituksen (aloittanut toimikautensa 24.6.2003)

Lisätiedot

KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS

KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS Antopäivä 14.2.2014 Taltionumero 483 Diaarinumero 2577/3/12 1 (5) Asia Valittaja Vaikeavammaiselle henkilölle järjestettävää kuljetuspalvelua koskeva valitus A Päätös,

Lisätiedot

Lausunnon antamisen määräaika on 15.1.2016. Lausuntopyyntö ja valitus ovat kokonaisuudessaan nähtävänä kaupunginhallituksen kokouksessa.

Lausunnon antamisen määräaika on 15.1.2016. Lausuntopyyntö ja valitus ovat kokonaisuudessaan nähtävänä kaupunginhallituksen kokouksessa. Kaupunginhallitus 10 11.01.2016 Lausunto Hämeenlinnan hallinto-oikeudelle valitukseen koskien valtuuston päätöstä vuoden 2016 talousarvion hyväksymisestä Poikeluksen päiväkodin sulkemisen osalta / Koskela

Lisätiedot

Mitä velvoitteita syrjinnän kielto ja tasapuolisen kohtelun vaatimus asettavat työnantajalle? MaRan Marraspäivä 19.11.2014

Mitä velvoitteita syrjinnän kielto ja tasapuolisen kohtelun vaatimus asettavat työnantajalle? MaRan Marraspäivä 19.11.2014 Mitä velvoitteita syrjinnän kielto ja tasapuolisen kohtelun vaatimus asettavat työnantajalle? MaRan Marraspäivä 19.11.2014 MaRa-koulutuspalvelut Suvi Lahti-Leeve Syrjintäkielto ja tasapuolinen kohtelu

Lisätiedot

Jokainen alle 18-vuotias on lapsi.

Jokainen alle 18-vuotias on lapsi. Jokainen alle 18-vuotias on lapsi. Lapsen oikeudet kuuluvat jokaiselle lapselle. Ketään lasta ei saa syrjiä hänen tai hänen vanhempiensa ominaisuuksien, mielipiteiden tai alkuperän vuoksi. Lapsia koskevia

Lisätiedot

Laki. terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain muuttamisesta

Laki. terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain muuttamisesta Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain (559/1994) 6 :n 3 momentti, sellaisena kuin

Lisätiedot

Valokuva ja yksityisyyden suoja henkilötietolain kannalta

Valokuva ja yksityisyyden suoja henkilötietolain kannalta Valokuva ja yksityisyyden suoja henkilötietolain kannalta IT-erityisasiantuntija Lauri Karppinen Tietosuojavaltuutetun toimisto 21.11.2011 Valtakunnalliset kuva-arkistopäivät Tietosuojavaltuutettu Ohjaa,

Lisätiedot

Eduskunnan perustuslakivaliokunta Helsinki 15.12.2014 pev@eduskunta.fi

Eduskunnan perustuslakivaliokunta Helsinki 15.12.2014 pev@eduskunta.fi Eduskunnan perustuslakivaliokunta Helsinki 15.12.2014 pev@eduskunta.fi Asia: Svenska Finlands folkting järjestön lausunto hallituksen eduskunnalle antamasta esityksestä laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Kansalaisvapauksien ja -oikeuksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta 29. kesäkuuta 2001 PE 302.207/14-23 TARKISTUKSET 14-23 MIETINTÖLUONNOS: Luís Marinho (PE 302.207)

Lisätiedot

TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO

TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO KOULUTUKSEN TAVOITTEET JA SISÄLTÖ Tavoitteet: Ymmärtää keskeinen lainsäädäntö sukupuolten välisestä tasa-arvosta organisaation näkökulmasta Ymmärtää sukupuolten välisen tasa-arvon

Lisätiedot

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS VIRKAMIESLAUTAKUNTA Asia 30/2003 VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS Päätös nro 44/2005 10.6.2005 Asia: Kirjallinen varoitus Päätös, johon haetaan oikaisua Lääninhallituksen poliisiosaston päätös 31.3.2003, jolla

Lisätiedot

SISÄLLYS I KOMMENTAARI 1 JOHDANTO 15

SISÄLLYS I KOMMENTAARI 1 JOHDANTO 15 7 I KOMMENTAARI 1 JOHDANTO 15 2 VIHAPUHE SUOMEN RIKOSOIKEUDESSA 19 2.1 Vihapuheen sääntelyn perusta 19 2.2 Vihapuheen määritelmä 21 2.3 Rangaistava vihapuhe 23 2.4 Vihapuhe ja sananvapaus 24 2.4.1 Sananvapaus

Lisätiedot

Ulkomaalaisasia - Käännyttäminen - Toistaiseksi voimassa oleva maahantulokielto - Viro - Liittyminen Euroopan unioniin - Euroopan unionin kansalainen

Ulkomaalaisasia - Käännyttäminen - Toistaiseksi voimassa oleva maahantulokielto - Viro - Liittyminen Euroopan unioniin - Euroopan unionin kansalainen Vuosikirjanumero KHO:2004:89 Antopäivä 21.9.2004 Taltionumero 2354 Diaarinumero 949/3/04 Ulkomaalaisasia - Käännyttäminen - Toistaiseksi voimassa oleva maahantulokielto - Viro - Liittyminen Euroopan unioniin

Lisätiedot

Yhdenvertaisuuslaki. Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

Yhdenvertaisuuslaki. Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: Yhdenvertaisuuslaki Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2014 1 luku Yleiset säännökset 1 Lain tarkoitus Tämän lain tarkoituksena on edistää yhdenvertaisuutta

Lisätiedot

Itsemääräämisoikeus perus- ja ihmisoikeutena. Pentti Arajärvi Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 17-18.1.2013

Itsemääräämisoikeus perus- ja ihmisoikeutena. Pentti Arajärvi Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 17-18.1.2013 Itsemääräämisoikeus perus- ja ihmisoikeutena Pentti Arajärvi Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 17-18.1.2013 IHMISOIKEUS kansainvälisessä ihmisoikeussopimuksessa taattu oikeus (Suomi sitoutunut n. 40 sopimukseen)

Lisätiedot

Poimintoja lainsäädännöstä

Poimintoja lainsäädännöstä Poimintoja lainsäädännöstä Perustuslaki 731/1999 6 7 Ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä. Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon,

Lisätiedot

SYRJINTÄ JA YHDENVERTAISUUS

SYRJINTÄ JA YHDENVERTAISUUS TAUSTAPAPERI - Osio 4 SYRJINTÄ JA YHDENVERTAISUUS TÄMÄN OSION SISÄLTÖ Syrjintä ja yhdenvertaisuus käsitteet Syrjinnän eri muodot Syrjintäperusteet Syrjinnän ehkäisyyn liittyvät velvollisuudet Syrjinnän

Lisätiedot

Asumisen yhdenvertaisuus Jokaisella on oikeus hyvään asumiseen

Asumisen yhdenvertaisuus Jokaisella on oikeus hyvään asumiseen Asumisen yhdenvertaisuus Jokaisella on oikeus hyvään asumiseen Tuula Tiainen tuula.tiainen@ymparisto.fi Marianne Matinlassi marianne.matinlassi@ara.fi Asumisen yhdenvertaisuus - Selvityksessä tarkasteltiin

Lisätiedot

Suvianna Hakalehto 8.9.2015

Suvianna Hakalehto 8.9.2015 1 Suvianna Hakalehto 8.9.2015 Lausunto eduskunnan perustuslakivaliokunnalle hallituksen esityksestä eduskunnalle lapsen oikeuksia koskevan yleissopimuksen valitusmenettelyä koskevan valinnaisen pöytäkirjan

Lisätiedot

Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentointitarkoituksiin.toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä.

Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentointitarkoituksiin.toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä. 1977L0249 FI 01.01.2007 005.001 1 Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentointitarkoituksiin.toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä. B NEUVOSTON DIREKTIIVI, annettu 22 päivänä maaliskuuta 1977, asianajajien

Lisätiedot

1 (8) Syytemääräys. 27.3.2008 Dnro R 09/8. Jussi Halla-aho Armfeltintie 18 A 4 00150 Helsinki. 1 Esitutkinta 8010/R/013164/09

1 (8) Syytemääräys. 27.3.2008 Dnro R 09/8. Jussi Halla-aho Armfeltintie 18 A 4 00150 Helsinki. 1 Esitutkinta 8010/R/013164/09 1 (8) Jussi Halla-aho Armfeltintie 18 A 4 00150 Helsinki 1 Esitutkinta 8010/R/013164/09 Helsingin kihlakunnan poliisilaitos on syyteharkintaa varten toimittanut Valtakunnansyyttäjänvirastoon 30.1.2009

Lisätiedot

KHO:2013:180. Antopäivä: 22.11.2013 Taltionumero: 3632 Diaarinumero: 2262/1/13

KHO:2013:180. Antopäivä: 22.11.2013 Taltionumero: 3632 Diaarinumero: 2262/1/13 KHO:2013:180 Ulkomaalaisasia - Käännyttäminen - Maasta poistamisen estyminen Vuosikirjanumero: - Ns. tekninen este - Esteen selvittäminen - Tilapäinen oleskelulupa - KHO:2013:180 Irak Antopäivä: 22.11.2013

Lisätiedot

Mary Karagiozopoulou vastaan Euroopan yhteisöjen komissio

Mary Karagiozopoulou vastaan Euroopan yhteisöjen komissio YHTEISÖJEN ENSIMMÄISEN OIKEUSASTEEN TUOMIOISTUIMEN TUOMIO (neljäs jaosto) 17 päivänä joulukuuta 1997 Asia T-166/95 Mary Karagiozopoulou vastaan Euroopan yhteisöjen komissio Henkilöstö - Sisäinen kilpailu

Lisätiedot

Vammaisfoorumin ja Uudenmaan TE toimiston koulutuspäivä 2015: Työ kuuluu kaikille!

Vammaisfoorumin ja Uudenmaan TE toimiston koulutuspäivä 2015: Työ kuuluu kaikille! Vammaisfoorumin ja Uudenmaan TE toimiston koulutuspäivä 2015: Työ kuuluu kaikille! Uudenmaan TE -toimisto, Vantaa 4.3.2015 Henrik Gustafsson, lakimies, ry 1 Syrjinnän kielto työelämässä Perustuslaki 6

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 21. Yhdenvertaisuuslaki. Annettu Helsingissä 20 päivänä tammikuuta 2004

SISÄLLYS. N:o 21. Yhdenvertaisuuslaki. Annettu Helsingissä 20 päivänä tammikuuta 2004 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2004 Julkaistu Helsingissä 23 päivänä tammikuuta 2004 N:o 21 28 SISÄLLYS N:o Sivu 21 Yhdenvertaisuuslaki... 49 22 Laki vähemmistövaltuutetusta annetun lain muuttamisesta... 54 23

Lisätiedot

Lapsen itsemääräämisoikeuden käyttäminen 25.11.2014

Lapsen itsemääräämisoikeuden käyttäminen 25.11.2014 Lapsen itsemääräämisoikeuden käyttäminen 25.11.2014 Lapsen itsemääräämisoikeuden käyttäminen Alaikäiset ja biopankit -keskustelu 25.11.2014 Merike Helander Merike Helander, lakimies 25.11.2014 2 Esityksen

Lisätiedot

YHDENVERTAISUUS TYÖSUOJELUN VALVONNASSA JA OHJAUKSESSA 9.2.2015. Miten uutta lainsäädäntöä valvotaan käytännössä. Ylitarkastaja Jenny Rintala, ESAVI

YHDENVERTAISUUS TYÖSUOJELUN VALVONNASSA JA OHJAUKSESSA 9.2.2015. Miten uutta lainsäädäntöä valvotaan käytännössä. Ylitarkastaja Jenny Rintala, ESAVI YHDENVERTAISUUS TYÖSUOJELUN VALVONNASSA JA OHJAUKSESSA 9.2.2015 Miten uutta lainsäädäntöä valvotaan käytännössä Ylitarkastaja Jenny Rintala, ESAVI 1 Työsuojeluviranomaisen tehtävät ja toimivalta 22 Lain

Lisätiedot

Maailmankansalaisen etiikka

Maailmankansalaisen etiikka Maailmankansalaisen etiikka Olli Hakala Maailmankansalaisena Suomessa -hankkeen avausseminaari Opetushallituksessa 4.2.2011 Maailmankansalaisen etiikka Peruskysymykset: Mitä on maailmankansalaisuus? Mitä

Lisätiedot

Laki eräiden yleishyödyllisten yhteisöjen veronhuojennuksista. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa.

Laki eräiden yleishyödyllisten yhteisöjen veronhuojennuksista. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. 13.8.1976/680 Laki eräiden yleishyödyllisten yhteisöjen veronhuojennuksista Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 (30.12.1992/1536) Yhteiskunnallisesti

Lisätiedot

Direktiivi tasa-arvosta tavaroiden ja palveluiden tarjonnassa

Direktiivi tasa-arvosta tavaroiden ja palveluiden tarjonnassa EU-tuomioistuimen tasa-arvotuomio ja sen vaikutukset Suomen aktuaariyhdistys 21.9.2011 Vakuutusasiantuntija Mari Pekonen-Ranta Direktiivi tasa-arvosta tavaroiden ja palveluiden tarjonnassa Miesten ja naisten

Lisätiedot

Reinboth ja Vuortama antoivat 20.5.1996 Oikeustoimittajat ry:n puolesta vastineen lausunnon ja selvitysten johdosta.

Reinboth ja Vuortama antoivat 20.5.1996 Oikeustoimittajat ry:n puolesta vastineen lausunnon ja selvitysten johdosta. 5.9.1996 487/4/96 Oikeustoimittajat ry Journalistiliitto Hietalahdenkatu 2 B 22 00180 HELSINKI P Ä Ä T Ö S 1 KIRJOITUSOikeustoimittajat ry:n puheenjohtaja Susanna Reinboth ja sihteeri Timo Vuortama arvostelevat

Lisätiedot

Esitutkinta- ja pakkokeinotoimikunnan mietintö (KM 2009:2)

Esitutkinta- ja pakkokeinotoimikunnan mietintö (KM 2009:2) Helsinki 31.8.2009 Oikeusministeriö oikeusministerio@om.fi Lausuntopyyntö OM 15/021/2006, 27.5.2009 Esitutkinta- ja pakkokeinotoimikunnan mietintö (KM 2009:2) Viestinnän Keskusliitto kiittää mahdollisuudesta

Lisätiedot

Yksilön suoja vai. Niklas Vainio. Sulle salaisuuden kertoa mä voisin -seminaari

Yksilön suoja vai. Niklas Vainio. Sulle salaisuuden kertoa mä voisin -seminaari Yksilön suoja vai tutkimuksen vapaus? Niklas Vainio Sulle salaisuuden kertoa mä voisin -seminaari 28.1.2011 2011 Säännöt ja periaatteet t oikeussäännöt soveltuvat t täysin tai eivät ollenkaan esim. ehdottomat

Lisätiedot

KUNNASSA ASUVALLA LAPSELLA ON OIKEUS PERUSOPETUKSEEN OLESKELUOIKEUDEN REKISTERÖIMÄTTÖMYYDESTÄ HUOLIMATTA

KUNNASSA ASUVALLA LAPSELLA ON OIKEUS PERUSOPETUKSEEN OLESKELUOIKEUDEN REKISTERÖIMÄTTÖMYYDESTÄ HUOLIMATTA 21.7.2015 Dnro 1633/4/14 Ratkaisija: Apulaisoikeusasiamiehen sijainen Pasi Pölönen Esittelijä: Oikeusasiamiehensihteeri Piatta Skottman-Kivelä KUNNASSA ASUVALLA LAPSELLA ON OIKEUS PERUSOPETUKSEEN OLESKELUOIKEUDEN

Lisätiedot

Lausunto valmiuslakia koskevasta hallituksen esityksestä

Lausunto valmiuslakia koskevasta hallituksen esityksestä Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunnalle Helsinki 13.3.2008 Lausunto valmiuslakia koskevasta hallituksen esityksestä Viestinnän Keskusliitto kiittää mahdollisuudesta antaa lausunto hallituksen esityksestä

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 212/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi tieliikennelain :n muuttamisesta Tieliikennelakiin ehdotetaan koottaviksi liikenteen ohjauslaitteista annettavia asetuksia ja määräyksiä koskevat valtuussäännökset.

Lisätiedot

Hankkeen tarkastaminen, A1828/2006, art 13

Hankkeen tarkastaminen, A1828/2006, art 13 Hankkeen tarkastaminen, A1828/2006, art 13 Tarkastuslistan kysymykset 5A12-14: Tiedotus ja julkisuus tuensaajan toiminnassa, Kestävä kehitys ja ympäristövaikutukset, Yhtäläiset mahdollisuudet ja syrjimättömyys

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 13.12.2006 KOM(2006) 796 lopullinen Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS päätöksen 2000/91/EY soveltamisalan laajentamisesta luvan antamiseksi Tanskan kuningaskunnalle ja Ruotsin

Lisätiedot

MONIKANAVAJAKELUA KOSKEVA OLETTAMASÄÄNNÖSEHDOTUS - MONIKANAVAJAKELUA SELVITTÄVÄN TYÖRYHMÄN PUHEENJOHTAJAN ESITYS

MONIKANAVAJAKELUA KOSKEVA OLETTAMASÄÄNNÖSEHDOTUS - MONIKANAVAJAKELUA SELVITTÄVÄN TYÖRYHMÄN PUHEENJOHTAJAN ESITYS MONIKANAVAJAKELUA KOSKEVA OLETTAMASÄÄNNÖSEHDOTUS - MONIKANAVAJAKELUA SELVITTÄVÄN TYÖRYHMÄN PUHEENJOHTAJAN ESITYS 25.6.2008 Sakari Aalto 2 MONIKANAVAJAKELUA KOSKEVA OLETTAMASÄÄNNÖSEHDOTUS - MONIKANAVAJAKELUA

Lisätiedot

Yhteisymmärryspöytäkirjan julkaiseminen sopimussarjassa ja kääntäminen suomeksi ja ruotsiksi

Yhteisymmärryspöytäkirjan julkaiseminen sopimussarjassa ja kääntäminen suomeksi ja ruotsiksi ANONYMISOITU PÄÄTÖS 25.05.2015 Dnro OKV/384/1/2015 1/8 ASIA Yhteisymmärryspöytäkirjan julkaiseminen sopimussarjassa ja kääntäminen suomeksi ja ruotsiksi KANTELU Kantelija on oikeuskanslerinvirastoon 13.3.2015

Lisätiedot

Palkanoikaisuvaatimus, Aro Jenni

Palkanoikaisuvaatimus, Aro Jenni Kunnanhallitus 102 08.04.2013 Kunnanhallitus 73 03.03.2014 Palkanoikaisuvaatimus, Jenni Aro 116/01.02.01/2013 Kunnanhallitus 08.04.2013 102 Palkanoikaisuvaatimus, Aro Jenni Erityisluokanopettaja Jenni

Lisätiedot

Tasa arvo ja yhdenvertaisuussuunnitelma. Mustasaaren kunta 2016 2018

Tasa arvo ja yhdenvertaisuussuunnitelma. Mustasaaren kunta 2016 2018 Tasa arvo ja yhdenvertaisuussuunnitelma Mustasaaren kunta 2016 2018 Käsittelyt: Työsuojelutoimikunta 20.10.2015 Yhteistyötoimikunta 16.11.2015 Henkilöstöjaosto 24.11.2015 Kunnanhallitus 19.1.2016 Kunnanvaltuusto

Lisätiedot

Tasapuolista kohtelua uusi yhdenvertaisuuslaki. MaRan Marraspäivä 19.11.2014 Varatuomari Kai Massa

Tasapuolista kohtelua uusi yhdenvertaisuuslaki. MaRan Marraspäivä 19.11.2014 Varatuomari Kai Massa Tasapuolista kohtelua uusi yhdenvertaisuuslaki MaRan Marraspäivä 19.11.2014 Varatuomari Kai Massa Johdannoksi MaRa-alalla palveluita tarjottaessa huomioitava yhdenvertaisuuslainsäädäntö: Rikoslakiin sisältyvä

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 2004 Vetoomusvaliokunta 2009 19.10.2007 ILMOITUS JÄSENILLE Aihe: Vetoomus nro 5/2007, Verena de Vries, Saksan kansalainen, (Die Frauen der Feurwehrbeamten -yhdistyksen puolesta,) (ja

Lisätiedot

MITÄ TIETOSUOJA TARKOITTAA?

MITÄ TIETOSUOJA TARKOITTAA? EU-tietosuoja-asetuksen vaikutukset koulutuskierros Yhteistyössä tietosuojavaltuutetun toimisto ja FCG / Maaliskuu 2015 MITÄ TIETOSUOJA TARKOITTAA? Reijo Aarnio tietosuojavaltuutettu Tietosuojavaltuutetun

Lisätiedot

Sisällys. Esipuhe toiseen uudistettuun laitokseen... KESKEISET LYHENTEET... xxiii

Sisällys. Esipuhe toiseen uudistettuun laitokseen... KESKEISET LYHENTEET... xxiii vii Esipuhe toiseen uudistettuun laitokseen... LÄHTEET... xiii xv KESKEISET LYHENTEET... xxiii I JOHDANTO... 1 1. Teoksen painopistealueista ja keskeisistä näkökulmista... 1 2. Keskeisiä käsitteitä...

Lisätiedot

Aluekehitysvaliokunta. Mietintöluonnos Lambert van Nistelrooij, Constanze Angela Krehl (PE487.740v04-00)

Aluekehitysvaliokunta. Mietintöluonnos Lambert van Nistelrooij, Constanze Angela Krehl (PE487.740v04-00) EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Aluekehitysvaliokunta 21.6.2013 2011/0276(COD) TARKISTUS 543 Mietintöluonnos Lambert van Nistelrooij, Constanze Angela Krehl (PE487.740v04-00) muutetusta ehdotuksesta Euroopan

Lisätiedot

o1. I.5S'f 07. 2013 Päätös 13/0502/2

o1. I.5S'f 07. 2013 Päätös 13/0502/2 Helsingin hallinto-oikeus Radanrakentajantie 5 00520 HELSINKI Puhelin 029 56 42000 Faksi 029 56 42079 Sähköposti helsinki.hao@oikeus.fi 1 (9) Päätös 13/0502/2 Diaarinumero 08747/1111205 26.6.2013 SYRJINTÄLAUTAKUNTA

Lisätiedot

Koske Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Puhevammaisten tulkkipalvelut Keski-Suomessa työkokous 20.9.2007 Armi Mustakallio, projektipäällikkö

Koske Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Puhevammaisten tulkkipalvelut Keski-Suomessa työkokous 20.9.2007 Armi Mustakallio, projektipäällikkö Koske Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Puhevammaisten tulkkipalvelut Keski-Suomessa työkokous 20.9.2007 Armi Mustakallio, projektipäällikkö 24.9.2007 Mitä tulkkipalveluihin kuuluu? VpA 7 Työssä

Lisätiedot

Turun hallinto-oikeuden päätös

Turun hallinto-oikeuden päätös Turun hallinto-oikeuden päätös Antopäivä Päätösnumero 22.9.2015 15/0465/3 1 (5) Diaarinumero 00261/15/7305 Asia Metsästyslain mukaista poikkeuslupaa koskeva valitus Valittaja Luonnonsuojeluyhdistys Tapiola

Lisätiedot

Valokuvaaminen terveyskeskuksen ajanvarauksessa ja yleisissä tiloissa

Valokuvaaminen terveyskeskuksen ajanvarauksessa ja yleisissä tiloissa ANONYMISOITU PÄÄTÖS 19.03.2014 Dnro OKV/337/1/2012 1/5 ASIA Valokuvaaminen terveyskeskuksen ajanvarauksessa ja yleisissä tiloissa KANTELU A on oikeuskanslerille 2.3.2012 osoittamassaan kirjoituksessa arvostellut

Lisätiedot

Viestinnän Keskusliitto ry esittää lausuntonaan televisiodirektiivin uudistamista koskevasta valtioneuvoston kirjelmästä U 14/2006 vp seuraavaa:

Viestinnän Keskusliitto ry esittää lausuntonaan televisiodirektiivin uudistamista koskevasta valtioneuvoston kirjelmästä U 14/2006 vp seuraavaa: 1 Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunnalle Helsinki 25.4.2006 Televisiodirektiivin uudistaminen Valtioneuvoston kirjelmä U 14/2006 vp Viestinnän Keskusliitto ry esittää lausuntonaan televisiodirektiivin

Lisätiedot

T-110.460 3.3.2004. Työyhteisön riskejä. T-110.5610 Henkilöstöturvallisuus ja fyysinen turvallisuus. Syitä mm. Riskit liittyvät. Seurauksia mm.

T-110.460 3.3.2004. Työyhteisön riskejä. T-110.5610 Henkilöstöturvallisuus ja fyysinen turvallisuus. Syitä mm. Riskit liittyvät. Seurauksia mm. T-110.5610 Henkilöstöturvallisuus ja fyysinen turvallisuus Ilkka Kouri Henkilöstöturvallisuus 16.4.2007: Työyhteisön fyysinen ja henkinen turvallisuus Työyhteisön riskejä Fyysinen turvallisuus työpaikalla

Lisätiedot

Syrjintä, etninen alkuperä, syrjintäolettama, uskonnon ja omantunnon vapaus, rukoushetket

Syrjintä, etninen alkuperä, syrjintäolettama, uskonnon ja omantunnon vapaus, rukoushetket Syrjintä, etninen alkuperä, syrjintäolettama, uskonnon ja omantunnon vapaus, rukoushetket SYRJINTÄLAUTAKUNTA Diaarinumero: 2011/93 Antopäivä: 13.9.2011 Hakija katsoi joutuneensa syrjityksi kun häntä ja

Lisätiedot

Aseluvan hakijan arviointi poliisin näkökulmasta

Aseluvan hakijan arviointi poliisin näkökulmasta Aseluvan hakijan arviointi poliisin näkökulmasta Päihdelääketieteen päivät 2013 Mika Lehtonen projektipäällikkö, SM, poliisiosasto 12.3.2013 Ampuma-aseet Suomessa noin 1,6 miljoonaa ampuma-asetta noin

Lisätiedot

Yhdenvertaisuus asiakaspalvelussa

Yhdenvertaisuus asiakaspalvelussa Yhdenvertaisuus asiakaspalvelussa Mitä se on? Miten toimin syrjimättä? YHDENVERTAISUUS ASIAKASPALVELUSSA 3 Mitä syrjintä on? 4 Missä laeissa syrjintä kielletään? Mitä on perusteltu asiakasvalinta? 5 Kuka

Lisätiedot

Laki hyödyllisyysmallioikeudesta annetun lain muuttamisesta

Laki hyödyllisyysmallioikeudesta annetun lain muuttamisesta Annettu Helsingissä 8 päivänä joulukuuta 1995 Laki hyödyllisyysmallioikeudesta annetun lain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan hyödyllisyysmallioikeudesta 10 päivänä toukokuuta 1991

Lisätiedot