Museokokoelmat sähköiseen muotoon - koulutusta digitoijille Valokuvat digitaalisiksi

Transkriptio

1 Museokokoelmat sähköiseen muotoon - koulutusta digitoijille Valokuvat digitaalisiksi

2 Digitointi; miksi? Kokoelmanhallinta, vaatii kokoelmapolitiikan ja hallintajärjestelmät Kokoelman säilyttäminen, ei kuluteta aineistoa Saavutettavuus, haasteena tekijänoikeudet Sisällöntuotanto, näkyvyys, vaikuttavuus Kaupalliset tavoitteet, kuvamyynti

3 Ennen digitointia Alkuperäisen aineiston arkistointi kokoelmanhallintajärjestelmään Digitoitavan aineiston kuntokartoitus ja mahdolliset konservointitoimenpiteet Tarpeen ja resurssien määrittely; digitointisuunnitelma, sis. koko- ja laatumäärittelyt, kalusto ja tilat digitointiin Tallentamisen ja kuvankäytön varmistaminen, varmuuskopiointi, pitkäaikaissäilyvyys

4 Kuvan koon määrittely 1 Digikuva koostuu väripisteistä eli pikseleistä. Resoluutio määrittää pikseleiden tiheyden esitettäessä esim. näyttöresoluutio (Internet) on 72 ppi (pixels per inch), painoresoluutio on dpi. Painoresoluutio on siis yli 3 x tiheämpi kuin näyttöresoluutio. Skannatessa; mitä pienempi kohde sitä suurempi resoluutio Arkistolaitoksen suosittelema dokumentin digitointikoko: A4 (21 x 30 cm) 300 dpi RGB = n x 3500 pikseliä = 25 Mb Päätös mitä kokoa halutaan, juliste (a 100 Mb), A3 (a 50 Mb), A4 (a 25 Mb)?

5 Näytöllä 800 x 600 pix = 28,22 x 21,17 cm 72 ppi = Painettuna 6,77 x 4,23 cm 300 ppi = 2,3 Mb

6 Kuvan koon määrittely 2 Kuvan bittisyys muodostuu siitä, kuinka monella tasolla pikseleitä on: Harmaasävykuva 8 bit = 256 väriä >16 bit (kaksinkertainen määrä infoa, kasvattaa samalla tiedostokoon 2 x,) = väriä RedGreenBlue = 3 x 8 bit = 24 bit = väriä >48 bit, 64 bit 16 bittistä kuvaa voi käsitellä tulevaisuudessa eri tarpeisiin esim. liukumia tuhoamatta. Raakaskannaus, ilman kuvan korjailua RGB-kuvissa 8 bit - 16bit = 24 bit - 48 bit sama asia voidaan ilmaista eri tavoin

7 Kuvan koon määrittely 3 Tiedostomuodot, tallennustila Tiedostomuodot vaikuttavat tallennustilan tarpeeseen Tiff, tallentaa myös mahdolliset layerit, PAS: ei LZWpakkausta JPG, pakkaa visuaalisesti kuvaa eli korruptoi JPG2000, pakkaa häviöttömästi mutta tulee vain Srgb-muodossa olevia kuvia Kuvista yleensä tallennetaan järjestelmään useita versioita mm. DNG eli alkuperäinen RAW-tiedosto Master-file Tiff eli paras käyttötiedosto Näyttö-kuva JPG, nopeasti latautuva katselukäyttöön

8 Digitointi, miten? Kuva-arkisto, luettelointi Vedos Dia, negatiivi Lasinegatiivi Digitaalinen kuvaus Skannaus Kuvankäsittely Digikuvan arkistointi Julkaiseminen Digitaaliset originaalit

9 Skanneri Filmi- vai pintaoriginaalien skannaus Skannattavien koot huomioiva (9x12 cm asti) Tarkkuus Läpäisykyky Kohina Skannausohjelman ominaisuudet

10 Skannaus Skanneri kalibroitu, mikäli mahdollista Aseta Input-profiili ja Output-profiili (AdobeRGB1998) Puhdistus irtoliasta jne Target eli värikiila pintaskanneriin Määritellään haluttu bittisyys (kannattaa skannata 16-bittisenä), koko, (optinen)resoluutio, rajaus Sävyn korjailua visuaalisesti tai värikiilaa hyväksi käyttäen

11 Digitaalinen kuvaus Perinteinen reprokuvaus on aineistolle hellä digitointitapa 2 valonlähdettä, mahdollisesti polarisaatiosuotimet lamppujen ja objektiivin eteen, erityisesti jos materiaali on kiiltävää tummaa (peilaavaa) Kuvataan targetin eli värikiilan kanssa, targetista valkotasapaino

12 Negatiivin kuvaus Lasinegatiivi; skanneriin vai valopöydälle? Mm. KKA:ssa, Valokuvataiteen museossa ja Helsingin kaupunginmuseossa (erit. Signe Brander) lasinegatiiveja on digitoitu valokuvaamalla, jolloin lasinegatiivi ei ole altistunut kovin voimakkaalle valolle ja kuumuudelle. Näin myös tiheistä negatiiveista on saatu hyviä tuloksia SLS skannaa menestyksekkäästi lasinegatiivejaan Pääosassa kuvauksen kohde l. aihe vai lasinegatiivi objektina? KKA:ssa lasinega digitoidaan kokonaisuudessaan. Digiwikissä 2 artikkelia lasinegatiivin digitoinnista

13 Kuvankäsittelystä Retusointi vai alkuperäistä kunnioittava Prikkaus l. digitoinnin yhteydessä tulleet, mm. pölyt Sävynkorjailu (VTM: RGB ) ei tukossa eikä puhki Rajaus Metatiedon lisäys; tekijä, oikeudet jne, VTM käyttää IPTC Description kenttää kuvatietojen merkitsemiseen Mahdollinen bittisyyden laskeminen 16 > 8 bit Terävöitys

14 Kamerat Valoherkkä CMOS tai CCD-kenno; täysi kenno on fyysiseltä kooltaan kinofilmiruudun kokoinen tai suurempi = ammattilaadun kamera, muissa pienempi. Kunnollinen makro-objektiivi, piirtokyky, huom. tynnyrivääristymä Mahdollisuus kontrolloida ominaisuuksia: kuvausominaisuudet, profiili, valkotasapaino Kameravalmistajan ohjelmat; kuvankäsittely > rawkonvertointi, Targetit; IT8-targetit, Kodakin skaala

15 Tynnyrivääristymä

16 RAW-työnkulku Digitaalinen kuva syntyy, kun valo kohdistuu linssin kautta valoherkkään kuvapisteistä koostuvaan CMOS tai CCD-kennoon ja kameran prosessori muokkaa kuvan näkyväksi. Kameran tuottama Tiff tai JPG kuva on viipale raakakuvasta. RAW-tiedostoa voidaan muokata ohjelmallisesti, hallita ja saada esiin kuvainformaatiota: vaikkapa valkoisen pään sävyjä. Kuva käsitellään konvertterissa ja avataan vasta sitten kuvakäsittelyohjelmaan Ohjelmia: Adobe Camera RAW, Capture One, Canon Digital Photo Professional jne RAW-tiedoston ( mm:.fff,.crw,.cr2,.nef ) säilyttäminen on haaste, kuinka huolehditaan, että se aukeaa myös tulevaisuudessa? Adobe Digital Negative DNG tarjoaa mahdollisuuden tallentaa itse RAW-tiedoston sekä siihen liittyvän XML-tiedoston, joka sisältää mm. tiedon käsittelytoimenpiteistä. Jotkin ammattilaiskamerat tuottavat jo RAW-kuvan valmiiksi DNG-muodossa.

17 Näytön kalibroinnista Kuvan käsittely kalibroimattomalla laitteistolla hankalaa VTM:ssä Eizon näytöt kalibroidaan Spyder 3 laitteella & Color Navigator ohjelmalla Apuna vähintään Adobe Gamma ohjelma >kuvankäsittelystä

18 Värinhallinnasta Digitointilaitteet kalibroitu tai määritelty tuottamaan kuvia halutussa profiilissa WYSIWYG ICC-väriprofiili määrittää värintoistoalueen, tavoitteena saada kuvaan mahdollisimman laaja kattavuus näkyvästä värimaailmasta SRGB profiilissa huomattavasti pienempi väriala kuin yleisesti käytössä oleva AdobeRGB1998

19 Tallentamisesta ja arkistoinnista Nimeäminen yksilöllisellä tunnuksella, ei erikoismerkkejä eikä välilyöntejä Tietokannat, metatiedot kohteesta kuvan sisään. VTM: IPTC Description mm. Photoshopilla, Bridgellä, Ifranview Konvertointiin ja migraatioon soveltuvat tiedostomuodot ja metatietokentät PAS; KDK:hon liittyvä pitkäaikaisäilytysjärjestelmä, määrittänee linjaukset, suositukset työn alla

20 Suositukset vs. todellisuus Hallitusta työtavasta huolimatta kaikki sävyt eivät toistu oikein Aina ei ole mahdollista tehdä optimaalisesti Värisilmä kehittyy työtä tehdessä Laatu vs. määrä?

21 Lähteet ja tietoa Laustela, Tahvanainen: esitys Museoliiton koulutuksessa Mykkänen: esitys Digiwiki-seminaari; Digitoinnin työpaja 2/ Digiwiki Kamera-, skanneri- ja ohjelmavalmistajat ja heidän tuottamansa käsikirjat, Docendo Älä unohda arvioita, mm. Tekniikan maailma, PC lehdet, jne

22 Kiitos! Jaa tietoa ja kokemuksia! Kirjaudu, kommentoi ja kirjoita