KANSALLINEN STRATEGIA BIOHAJOAVAN JÄTTEEN KAATOPAIKKAKÄSITTE- LYN VÄHENTÄMISESTÄ

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KANSALLINEN STRATEGIA BIOHAJOAVAN JÄTTEEN KAATOPAIKKAKÄSITTE- LYN VÄHENTÄMISESTÄ"

Transkriptio

1 YMPÄRISTÖMINISTERIÖ KANSALLINEN STRATEGIA BIOHAJOAVAN JÄTTEEN KAATOPAIKKAKÄSITTE- LYN VÄHENTÄMISESTÄ 1. JOHDANTO Kaatopaikoista annetussa neuvoston direktiivissä (1999/31/EY, jäljempänä kaatopaikkadirektiivi) edellytetään, että jäsenvaltiot laativat kansallisen strategian biohajoavien jätteiden 1 kaatopaikkakäsittelyn vähentämisestä. Strategian tavoitteena on kaatopaikkojen kasvihuonekaasupäästöjen ja muiden ympäristö- ja terveyshaittojen vähentäminen sekä biohajoavan jätteen kierrätyksen ja muun hyödyntämisen edistäminen. Strategiassa on direktiivin mukaan tarkasteltava kaikkia biohajoavia jätteitä, mutta siinä on kiinnitettävä erityistä huomioita kaatopaikoille sijoitettavan biohajoavan yhdyskuntajätteen 2 määrän vähentämiseen. Viimeksi mainittujen jätteiden kaatopaikkakäsittelylle on direktiivissä asetettu määrälliset vähentämistavoitteet. Suomen kansallisessa strategiassa määritellään tarvittavat toimet kaatopaikkadirektiivissä asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Siinä tarkastellaan biohajoavien jätteiden kierrätystä, kompostointia ja muuta biologista käsittelyä sekä energiahyödyntämistä kaatopaikkakäsittelyn vaihtoehtoina. Strategialla täydennetään ja täsmennetään biohajoavien jätteiden osalta jätelaissa (1072/1993) ja sen nojalla annetuissa säädöksissä sekä valtioneuvoston hyväksymässä tarkistetussa valtakunnallisessa jätesuunnitelmassa vuoteen 2005 säädettyjä tai esitettyjä yleisiä tavoitteita, keinoja ja toimia jätealan kehittämiseksi. Strategialla on myös kytkentä kansalliseen ilmastostrategiaan (Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle 2001). 2. YHDYSKUNTIEN BIOHAJOAVAT JÄTTEET Kertymä Suomessa syntyi vuonna 1994 yhteensä 2,5 miljoonaa tonnia yhdyskuntajätettä. Biohajoavan jätteen osuus oli 2,1 miljoonaa tonnia 3. Biohajoavien yhdyskuntajätteiden määrä kasvaa. Bruttokansantuotteen reaalikasvun perusteella arvioituna yhdyskuntien biohajoavaa jätettä syntyisi Suomessa vuonna 2009 noin 3,0 miljoonaa tonnia ja vuonna 2016 noin 3,4 miljoonaa tonnia. Jos tarkistetussa valtakunnallisessa jätesuunnitelmassa asetetut tavoitteet ja toimet jätteen synnyn ehkäisemiseksi toteutuvat, biohajoavan yhdyskuntajät- 1 Biohajoavalla jätteellä tarkoitetaan kaatopaikoista annetun valtioneuvoston päätöksen (861/1997) ja kaatopaikkadirektiivin mukaisesti jätettä, joka voi hajota aerobisesti tai anaerobisesti, kuten elintarvike-, puutarha-, paperi- ja kartonkijätettä. 2 Yhdyskuntajätteellä tarkoitetaan alaviitteessä 1) mainittujen säädösten mukaisesti asumisessa syntynyttä jätettä sekä ominaisuuksiltaan ja koostumukseltaan siihen rinnastettavaa teollisuus-, palvelu- tai muussa toiminnassa syntynyttä jätettä. 3 Vuonna 1994 syntyneen biohajoavan yhdyskuntajätteen määrän ilmoitettiin Euroopan tilastokeskukselle Eurostatille alustavaksi olevan 1,66 miljoonaa tonnia. Suomen ympäristökeskuksessa tehdyn tarkistetun laskelman mukaan määrä on kuitenkin ollut 2,1 miljoonaa tonnia. Tarkistettu luku on ilmoitettu Eurostatille.

2 2 teen määräksi arvioidaan vuonna 2009 noin 2,5 miljoonaa tonnia ja vuonna 2016 noin 2,8 miljoonaa tonnia (kuva 1). 3,5 3,4 3,0 2,8 3 2,8 BKT:n kasvuennusteen perusteella arvioitu biohajoavan yhdyskuntajätteen kertymä 2,5 2,0 2,1 2,4 2,2 2,3 2,5 Toteutunut biohajoavan yhdyskuntajätteen kertymä ja arvioitu kertymä , jossa on otettu huomioon jätteen synnyn ehkäisytoimet 1,5 1,0 1,3 1,2 1,6 1,0 1,0 Kaatopaikkadirektiivin mukainen biohajoavan yhdyskuntajätteen kaatopaikkakäsittelyn sallittu enimmäismäärä 2006, 2009 ja 2016 laskettuna vuonna 1994 syntyneen biohajoavan jätteen määrästä Suomen tavoite 2005, 2009 ja 2016 sekä vuoden 2000 toteutuma 0,5 0,7 0,7 0, Kuva 1. Biohajoavan yhdyskuntajätteen kertymä ja kaatopaikkakäsittely vuoteen 2016 (miljoonaa tonnia). Kehittämistarpeet Kaatopaikkadirektiivissä edellytetään, että biohajoavaa yhdyskuntajätettä sijoitetaan kaatopaikalle vuonna 2006 enintään 75 prosenttia, vuonna 2009 enintään 50 prosenttia ja vuonna 2016 enintään 35 prosenttia laskettuna vuonna 1994 syntyneestä, Euroopan tilastokeskukselle Eurostatille ilmoitetusta ja viraston tilastoimasta biohajoavan yhdyskuntajätteen määrästä (2,1 miljoonaa tonnia 3 ). Tämän mukaisesti biohajoavan yhdyskuntajätteen kaatopaikkakäsittelyä on Suomessa rajoitettava vuonna 2006 enintään 1,6 miljoonaan tonniin, vuonna 2009 enintään 1,0 miljoonaan tonniin ja vuonna 2016 enintään 0,7 miljoonaan tonniin. Vuonna 2016 saa kaatopaikoille siten sijoittaa enää enintään 25 prosenttia tuolloin syntyväksi arvioidusta biohajoavasta yhdyskuntajätteestä. Kaatopaikkakäsittelyä korvaavaa käsittelyä ja hyödyntämistä on vastaavasti lisättävä kaikilla yhdyskuntien jätehuollon sektoreilla. Arvioitu jätemäärän kasvu huomioon ottaen vaihtoehtoiseen hyödyntämiseen tai käsittelyyn on ohjattava vuonna 2009 noin 1,5 miljoonaa tonnia ja vuonna 2016 noin 2,1 miljoonaa tonnia biohajoavaa yhdyskuntajätettä (kuva 1). Tästä aiheutuu huomattavia ke-

3 3 hittämistarpeita yhdyskuntien jätehuollossa. Vuonna 2000 biohajoavaa yhdyskuntajätettä toimitettiin muualle kuin kaatopaikoille noin 0,9 miljoonaa tonnia. Kehittämistoimien suuntaviivat Strategian mukaisin toimin pyritään varmistamaan, että kaatopaikkadirektiivistä johtuvat velvoitteet biohajoavan jätteen kaatopaikkakäsittelyn vähentämisestä toteutuvat. Kaatopaikoista annetussa valtioneuvoston päätöksessä (861/1997) vuonna 1997 asetettu tavoite vuodelle 2005 alittaa direktiivissä vuodelle 2006 määritellyn tavoitetason. Kansalliset vähentämistavoitteet vuosille 2009 ja 2016 asetetaan direktiivin mukaisesti. Strategialla pyritään siihen, että kaatopaikkakäsittelyä korvaavassa järjestelmässä kierrätetään erilliskerättyä keräyspaperia ja -pahvia noin 25 prosenttia ja muuta biohajoavaa ainesta noin 5 prosenttia syntyvästä biohajoavasta jätteestä. Tämän lisäksi tarvitaan uutta jätteiden käsittely- tai hyödyntämiskapasiteettia vuoteen 2009 mennessä noin tonnille ja vuoteen 2016 mennessä noin tonnille biohajoavaa yhdyskuntajätettä. Lisäkapasiteetista pääosa tarvitaan biohajoavan jätteen esikäsittelyyn ja energiana hyödyntämiseen. Käytännössä uusista jätehuoltoratkaisuista ja hankkeista päätetään jätehuoltoalueittain kuntien, laitosten ja yhtiöiden kesken. Näin voidaan ottaa huomioon alueen jätehuollon ja energiahuollon erityispiirteet ja olemassa olevan infrastruktuurin tarjoamat mahdollisuudet ja rajoitukset, kuten lämpöenergian tai maanparannusaineen kysyntä ja tuleva tarve. Alueellinen järjestelmä voi rakentua jätteen syntypaikka- ja aluekeräyksestä, kierrätyksestä, esikäsittelylaitoksista, biologisista hyödyntämis- tai käsittelylaitoksista taikka jätteen energiasisällön hyödyntävistä poltto- tai rinnakkaispolttolaitoksista samoin kuin näiden erilaisista yhdistelmistä. Jätteiden kierrätyksen tehostamisen ohella kysymykseen tulevat ainakin - erilliskerätyn biojätteen ja puhdistamolietteen kompostointi ja mädätys sekä hyvänlaatuisen kompostin ja mädätteen hyödyntäminen kasvualustoissa ja maaperässä, - sekajätteen esikäsittely mekaanis-biologisessa laitoksessa kierrätyspolttoaineeksi ja biologisesti pysyväksi kaatopaikkajätteeksi, - kierrätyspolttoaineen muu valmistus sekä sen hyödyntäminen energiantuotannossa rinnakkaispolttolaitoksessa ja jätteenpolttolaitoksessa sekä - jätteen hyödyntäminen energiantuotannossa jätteenpolttolaitoksessa. Kaatopaikalle sijoitetaan sellaista biohajoavaa yhdyskuntajätettä, jolle muunlainen käsittely tai hyödyntäminen ei eri syistä ole mahdollista ja joka täyttää kaatopaikkakelpoisuuden vaatimukset. Tällaisia jätteitä voi syntyä esimerkiksi elintarviketuotannossa ja terveydenhuollossa. Kaatopaikalle voidaan sijoittaa myös mekaanis-biologisesti esikäsiteltyä biologisesti stabiloitua yhdyskuntajätettä. 3. MUUT BIOHAJOAVAT JÄTTEET Tarkistetussa valtakunnallisessa jätesuunnitelmassa on asetettu vuosille 2005 ja 2010 ulottuvia ohjeellisia tavoitteita teollisuuden ja tuotannon toimialoilla syntyvän biohajoavan jätteen ja yhdyskuntien jätevedenpuhdistamolietteen kaatopaikkakäsittelyn vähentämiseksi. Selvitysten mukaan asetetut tavoitteet voidaan pääosin saavuttaa tehostamalla nykyistä jätehuoltotoimintaa (taulukko 1).

4 4 Taulukko 1. Teollisen toiminnan ja tuotannon keskeisillä toimialoilla syntyvien biohajoavien jätteiden ja yhdyskuntien jätevedenpuhdistamolietteiden jätehuollon tavoitetila vuosina 2005 tai Tavoitevuosi Jätteen Kokonaisjätemäärä Hyödyntämisen Hyödyntämisaste Kaatopaikalle Kaatopaikka- synnyn määrä (1000 t) (%)* sijoitettava sijoituksen ehkäisyn (1000 t) määrä (1000 osuus (%)* vaikutus (1000 t) t) Yhdyskuntien jä tevedenpuhdista- molietteet Talonrakentamisen jätteet Metsäteollisuuden jätteet Elintarviketeollisuuden jätteet Maaseutuelinkeinojen jätteet (lanta) *) % tavoitevuonna muodostuvasta jätteestä 4. KEINOT JA TOIMET Tarkistetussa valtakunnallisessa jätesuunnitelmassa asetetut ohjeelliset tavoitteet ja siinä esitetyt keinot ja toimet ovat lähtökohtana biohajoavan jätteen kaatopaikkakäsittelyn vähentämiselle. Kaatopaikkadirektiivistä johtuvien, luvussa 2 kuvattujen velvoitteiden täyttämiseksi on kuitenkin ryhdyttävä seuraavassa esitettyihin lisätoimiin. Keskeiset hallinnollis-oikeudelliset keinot ja toimet Biohajoavan yhdyskuntajätteen sijoittamista kaatopaikoille säännellään kaatopaikoista annetulla valtioneuvoston päätöksellä (861/1997). Sen mukaan lukien kaatopaikoille ei saa sijoittaa sellaista yhdyskuntajätettä, jonka biohajoavasta jätteestä suurinta osaa ei ole kerätty talteen erillään muusta jätteestä hyödynnettäväksi. Kuten edellä on todettu, säädöksen mukainen vaatimus on riittävä kaatopaikkadirektiivi vuotta 2006 koskevan vähentämistavoitteen saavuttamiseksi. Vuosia 2009 ja 2016 koskevien direktiivien tavoitteiden täytäntöönpano edellyttää kuitenkin nykyisten säännösten täsmentämistä ja kiristämistä. Sisällytetään kaatopaikoista annettuun valtioneuvoston päätökseen kaatopaikkadirektiivin mukaiset, vuosia 2009 ja 2016 koskevat rajoitukset biohajoavan yhdyskuntajätteen kaatopaikkakäsittelylle. Käytännössä rajoitukset merkitsevät, että kaatopaikoille saisi sijoittaa vuonna 2009 enintään 40 prosenttia ja vuonna 2016 enintään 25 prosenttia kyseisenä vuonna syntyväksi arvioidusta biohajoavasta yhdyskuntajätteestä. Säädösteknisesti rajoitukset pyritään ilmaisemaan suhteutettuina vakinaisten asukkaiden, loma-asukkaiden ja työpaikkojen määrään alueella, jota kaatopaikka palvelee. EY:n neuvoston päätöksessä 2003/33/EY on täsmennetty kaatopaikkadirektiivin liitteen II mukaisia yleisiä kaatopaikkakelpoisuuden kriteerejä säätämällä yhtenäisistä ja yksityiskohtaisista perusteista ja menettelyistä jätteen hyväksymiseksi kaatopaikoille. Säädöksen mukaan jäte voidaan hyväksyä kaatopaikalle vain, jos se täyttää kyseistä kaatopaikkaluokkaa varten säädetyt kelpoisuusperusteet.

5 5 Täsmennetyllä menettelyllä tehostetaan kaatopaikkakelpoisuuden selvittämistä ja rajoitetaan sekä yhdyskuntien että yritysten jätteiden sijoittamista kaatopaikalle. Täsmennetään kaatopaikoista annettua valtioneuvoston päätöstä sisällyttämällä siihen mainitun neuvoston päätöksen mukaiset säännökset jätteiden kaatopaikkakelpoisuuden määrittelystä ja perusteista. Ehdotukset edellä tarkoitetuiksi säännösmuutoksiksi valmistellaan ympäristöministeriössä. Kaatopaikoista annetussa valtioneuvoston päätöksessä säädetään edellä mainittujen velvoitteiden ohella muista vaatimuksista, joilla voidaan vähentää biohajoavasta jätteestä aiheutuvia haittoja yhdyskuntien ja yritysten kaatopaikoilla. Tällaisia ovat muun muassa vaatimukset kaatopaikkakäsittelyä edeltävästä jätteiden esikäsittelystä ja kaatopaikkakaasun talteenotosta. Säännösten tehokkaalla toimeenpanolla edistetään strategiassa asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Tehostetaan kaatopaikoista annetun valtioneuvoston päätöksen toimeenpanoa kiinnittämällä erityistä huomiota biohajoavien jätteiden esikäsittelyvaatimuksiin ja kaatopaikkakaasun talteenottoon kaatopaikkoja koskevassa ympäristölupamenettelyssä ja valvonnassa. Vastuuviranomaisia ovat ympäristölupavirastot, alueelliset ympäristökeskukset ja kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset. Toiminnallinen vastuu on jätteen tuottajalla ja kaatopaikan pitäjällä. Biohajoavien jätteiden jätehuoltoa ohjataan nykyisin monin materiaalikohtaisin jätealan säädöksin. Keräyspaperin talteenotosta ja hyödyntämisestä annetulla valtioneuvoston päätöksellä (883/1998) säännellään jätepaperin keräystä ja hyödyntämistä siten, että vuonna 2005 vähintään 75 prosenttia Suomessa myytävien ja kulutettavien paperituotteiden määrästä otetaan talteen ja hyödynnetään. Pakkauksista ja pakkausjätteistä annetun valtioneuvoston päätöksen (962/1997) tavoitteena on lisätä käytettyjen pakkausten kierrätystä ja hyödyntämistä ja vähentää niiden kaatopaikkakäsittelyä. Kuitupakkausten hyödyntämistavoitteeksi on säädetty 75 prosenttia. Rakennusjätteistä annetussa valtioneuvoston päätöksessä (295/1997) on asetettu puuperäisten ja muiden rakennusjätteiden lajitteluja hyödyntämisvelvoitteita. Myös puhdistamolietteen käsittelyä ja käyttöä säännellään (mm. valtioneuvoston päätös 282/1994). Tehostetaan jätteiden hyödyntämistä edistävien jätelajikohtaisten säädösten toimeenpanoa ja tiukennetaan tarvittaessa niissä asetettuja kierrätys- ja hyödyntämistavoitteita. Sisällytetään pakkauksista ja pakkausjätteistä annetun direktiivin muuttamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (2004/12/EY) mukaiset aikaisempaa tiukemmat pakkausjätteiden kierrätys- ja hyödyntämistavoitteet vastaavaan kansalliseen säädökseen. Ehdotukset tarvittaviksi säädösmuutoksiksi valmistellaan ympäristöministeriössä. Mainittujen tuottajavastuuseen perustuvien säädösten toimeenpanon valvonnasta vastaa valtakunnallisena viranomaisena Pirkanmaan ympäristökeskus. Taloudelliset ohjauskeinot

6 6 Kaatopaikalle toimitettavasta jätteestä peritään veroa sen mukaan kuin jäteverolaissa (495/1996) säädetään. Jäteveron keskeisenä tavoitteena on tehdä biohajoavien ja muiden yhdyskuntajätteiden sijoittaminen kaatopaikoille taloudellisesti vähemmän houkuttelevaksi kuin niiden kierrätys, biologinen hyödyntäminen tai käyttö energiana. Jätteiden hyödyntämisvaihtoehdoille on viime vuosina asetettu tai ollaan asettamassa uusia laatuvaatimuksia. Nämä lisäävät jätteiden hyödyntämisen toteuttamiskustannuksia, jolloin jäteveron ohjausvaikutus voi osoittautua riittämättömäksi. Jätevero on nykyisin 23 euroa ja vuodesta euroa jätetonnilta. Seurataan ja selvitetään jäteverolain toimivuutta ja vaikuttavuutta ja tehdään selvitysten perusteella tarvittaessa esitys jäteveron korottamiseksi sen ohjausvaikutuksen tehostamiseksi. Seurannasta ja tarvittavista selvityksistä vastaa ympäristöministeriö yhteistyössä valtiovarainministeriön kanssa. Sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annetun lain (1260/1996) mukaan kulutetusta sähköstä kannetaan valmisteveroa ja toisaalta sähköntuottajalle maksetaan verotukea muun muassa sellaisissa tapauksissa, joissa sähkö tuotetaan yhdyskuntien ja yritysten polttokelpoisista jätteistä valmistetulla kierrätyspolttoaineella tai biologisessa mädätysprosessissa syntyneellä biokaasulla. Veroohjauksella pyritään edistämään jätteiden energiakäyttöä ja osaltaan vähentämään biohajoavan jätteen kaatopaikkakäsittelyä. Edellä tarkoitettu verotukijärjestelmä on määräaikainen ja voimassa vuoteen Muut keinot ja toimet Seurataan jätteen energiakäytön kehittymistä ja selvitetään mahdollisuuksia jatkaa sähköverotukea vuodesta 2007 käytettäessä kierrätyspolttoainetta ja biokaasua polttoaineena sähköntuotannossa sekä laajentaa vastaava verokohtelu jätteen muuhun polttoon. Seurannasta vastaavat ympäristöministeriö ja kauppa- ja teollisuusministeriö yhteistyössä valtiovarainministeriön kanssa. Biohajoavien jätteiden kaatopaikkakäsittelyn vähentämistä edistetään edellä mainittujen toimien ja tarkistetussa valtakunnallisessa jätesuunnitelmassa esitettyjen keinojen ohella seuraavasti: Otetaan jätteen synnyn ehkäisy huomioon kestävän kulutuksen ja tuotannon kansallisen ohjelman valmistelussa. Jatketaan valmistelua jätteen synnyn ehkäisyä koskevien toimien, kuten materiaalitehokkuuden neuvontakeskuksen toteuttamiseksi ympäristöministeriön, kauppa- ja teollisuusministeriön sekä tutkimuslaitosten yhteistyönä. Asetetaan ympäristöministeriön työryhmä seuraamaan muiden keskeisten sidosryhmien kanssa jätteen energiahyödyntämisen edellytyksiä ja kehittämistä ottaen huomioon yhdyskuntajätteiden ohella jätevesilietteiden sekä terveydenhuollon ja eläinperäisten jätteiden käsittelyn tarpeet.

7 7 Kehitetään jätteiden kompostointilaitosten ja mädätyslaitosten (biokaasulaitosten) toiminnan ja teknologian seurantaa ympäristöministeriön, maa- ja metsätalousministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön yhteistyönä. Ohjataan tutkimus- ja kehittämisvaroja kompostointi- ja biokaasulaitosten toiminnan, vastaanotettavan jätteen esikäsittelyn ja laitoksen ohjauksen kehittämiseen sekä päästöjen vähentämisen tutkimukseen samoin kuin puhdistamolietteiden käsittelytekniikoiden kehittämiseen ympäristöministeriön, teknologian kehittämiskeskuksen, Suomen ympäristökeskuksen, kuntien jätehuoltoyhtiöiden ja laitosten sekä vesihuoltolaitosten toimin. Turvataan riittävä eläinperäisten jätteiden keräys-, kuljetus- ja käsittelyjärjestelmä eläinperäisistä sivutuotteista annetun EY-asetuksen (Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1774/2002 muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä) toimeenpanossa. Asetuksen toimeenpano kuuluu maa- ja metsätalousministeriölle mutta sivuaa myös ympäristöministeriön ja kauppa- ja teollisuusministeriön vastuualueita. Asetetaan lannoitelain (232/1993) uudistamisen yhteydessä maa- ja metsätalousministeriön työryhmä selvittämään muun ohella lainsäädännöllisiä ja vapaaehtoisia menettelytapoja puhdistamolietteiden ja kompostituotteiden käytön turvallisuuden ja menekin varmistamiseksi. Tehostetaan jäteneuvontaa erilliskerätyn biojätteen lajittelutarkkuuden ja kompostituotteiden laadun parantamiseksi alueellisten ympäristökeskusten, kuntien ja kuntien jätehuoltoyhtiöiden ja laitosten yhteistyönä. Edistetään kiinteistökohtaista kompostointia ja tehostetaan sen neuvontaa ja valvontaa kuntien, kuntien jätehuoltoyhtiöiden ja -laitosten sekä järjestöjen yhteistyönä. 5. VAIKUTUKSET Tässä biojätestrategiassa kuvataan niitä toimia, joiden avulla voidaan saavuttaa EY:n kaatopaikkadirektiivin mukaiset vaatimukset vähentää biohajoavan jätteen kaatopakkakäsittelyä vaiheittain. Strategiassa tarkoitettujen toimien taloudelliset vaikutukset ovat itse asiassa kaatopaikkadirektiivin käytännön toimeenpanosta aiheutuvia kustannuksia. Strategian taloudellisista ja ympäristövaikutuksista on tehty erilliset selvitykset strategian valmisteluvaiheessa. Biohajoavien yhdyskuntajätteiden jätehuollon pääoma- ja käyttökustannukset olivat vuonna 2000 noin 280 miljoonaa euroa vuodessa. Strategiassa tarkoitettujen toimien johdosta kustannusten arvioidaan nousevan vuoteen 2009 mennessä noin 350 miljoonaan euroon vuodessa ja vuoteen 2016 mennessä noin miljoonaan euroon vuodessa. Kustannuksia lisäävät erityisesti uusien esikäsittelylaitosten, rinnakkais- ja jätteenpolttolaitosten perustaminen sekä keräyksen ja kuljetuksen kasvu. Hyödyntämisratkaisujen eri vaihtoehdoilla on selvitysten mukaan vain vähäisiä kustannuseroja. Arvioiduissa vuotuiskustannuksissa on otettu huomioon myös kaatopaikkakustannuksissa saavutettavat säästöt.

8 8 Vuoteen 2016 mennessä tarvittavan uuden hyödyntämis- ja käsittelykapasiteetin rakentamiskustannuksiksi arvioidaan noin miljoonaa euroa, jossa on otettu huomioon kaatopaikkakapasiteetin pienenemisestä aiheutuvat kaatopaikkainvestointien säästöt. Lisäksi nykyisten hyödyntämisja käsittelylaitosten kunnostukseen arvioidaan tarvittavan noin 60 miljoonaa euroa. Yhteensä rakentamis- ja kunnostuskustannusten arvioidaan olevan vuoteen 2016 mennessä noin miljoonaa euroa. Jätehuollosta aiheutuvista kustannuksista vastaa jätelain mukaan jätteen haltija ellei erikseen ole säädetty tuotteen valmistajan tai maahantuojan jätehuolto- ja kustannusvastuusta. Strategian mukaiset toimet vähentävät toteutuessaan biohajoavista jätteistä ja niiden jätehuollosta aiheutuvia ympäristöhaittoja. Strategian toteuttaminen tukee kansallisen ilmastopolitiikan tavoitteiden saavuttamista. 6. SEURANTA Biohajoavien jätteiden kaatopaikkakäsittelyn vähentämistä seurataan kehittämällä kaatopaikoista annetussa valtioneuvoston päätöksessä edellytettyä vuosiraportointia kaatopaikoista siten, että sen perusteella voidaan vuosittain seurata kaatopaikkojen biohajoavan jätteen tasetta. Seurannan perusteella valmistellaan tarvittaessa esitykset tavoitteiden saavuttamiseksi tarpeellisiksi lisätoimiksi. Biohajoavan jätteen jätehuollon kehittymistä seurataan myös osana jätteiden tilastoinnin ja jätteen synnyn ehkäisyä tukevan jäte- ja raaka-ainetilinpidon yleistä kehittämistä.

Biohajoavien (Orgaanisten) jätteiden tuleva kaatopaikkakielto ja sen vaikutukset

Biohajoavien (Orgaanisten) jätteiden tuleva kaatopaikkakielto ja sen vaikutukset Biohajoavien (Orgaanisten) jätteiden tuleva kaatopaikkakielto ja sen vaikutukset Orgaanisen jätteen hyödyntämisen vaihtoehdot materiana ja energiana, Jokioinen 16.11.2010, Biolaitosyhdistys Risto Saarinen,

Lisätiedot

Mitä EU sanoo jätteistä? Jäteseminaari: Elämä, jätteet ja EU 5.6.2007 Tuusulan kunnantalo

Mitä EU sanoo jätteistä? Jäteseminaari: Elämä, jätteet ja EU 5.6.2007 Tuusulan kunnantalo Mitä EU sanoo jätteistä? Jäteseminaari: Elämä, jätteet ja EU 5.6.2007 Tuusulan kunnantalo Ylitarkastaja Tarja-Riitta Blauberg Ympäristöministeriö 1 Esityksen sisältö EU:n 6. ympäristöohjelma ja jätteet

Lisätiedot

KOKOEKO Kuopio 24.2.2011. Jätelaki ja muutokset kuntien jätelaitoksille

KOKOEKO Kuopio 24.2.2011. Jätelaki ja muutokset kuntien jätelaitoksille KOKOEKO Kuopio 24.2.2011 Jätelaki ja muutokset kuntien jätelaitoksille Yhdyskuntajätehuollon vastuunjako Yhdyskuntajätteen kokonaismäärä on noin 2,8 milj.tonnia. Teollisuus 22 % Rakentaminen 31 % Yhdyskuntajäte

Lisätiedot

Yhdyskuntajätteen kierrätyksen ja hyötykäytön lisääminen

Yhdyskuntajätteen kierrätyksen ja hyötykäytön lisääminen Yhdyskuntajätteen kierrätyksen ja hyötykäytön lisääminen Tulevaisuuden haasteet jätehuollossa, Joensuun tiedepuisto 24.10.2013 Yhdyskuntajäte Yhdyskuntajäte: vakinaisessa asunnossa, vapaa-ajan asunnossa,

Lisätiedot

Kierrätyksestä kiertotalouteen - valtakunnallinen jätesuunnitelma vuoteen Keskustelutilaisuus Ylitarkastaja Sirje Stén

Kierrätyksestä kiertotalouteen - valtakunnallinen jätesuunnitelma vuoteen Keskustelutilaisuus Ylitarkastaja Sirje Stén Kierrätyksestä kiertotalouteen - valtakunnallinen jätesuunnitelma vuoteen 2023 Keskustelutilaisuus 30.5.2017 Ylitarkastaja Sirje Stén 1 Valtakunnallinen jätesuunnitelma Strateginen suunnitelma jätehuollon

Lisätiedot

Oulun läänin jätesuunnitelman

Oulun läänin jätesuunnitelman Oulun läänin jätesuunnitelman Jätesuunnitelma on jätelain velvoitteita Jäte on aine tai esine, jonka sen haltija on poistanut tai aikoo poistaa käytöstä tai on velvollinen poistamaan käytöstä. (jätelaki

Lisätiedot

Käytännön ratkaisuja jätehuollon ilmastovaikutusten vähentämiseksi

Käytännön ratkaisuja jätehuollon ilmastovaikutusten vähentämiseksi 11.10.2012 Käytännön ratkaisuja jätehuollon ilmastovaikutusten vähentämiseksi Juha-Heikki Tanskanen Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy Jätehuolto ja ilmastonmuutos (vuosi 2010, lähde Tilastokeskus) Suomen khk-päästöt:

Lisätiedot

Jätehuoltomääräykset 2015. 21.5.2015 Esittäjän nimi 1

Jätehuoltomääräykset 2015. 21.5.2015 Esittäjän nimi 1 Jätehuoltomääräykset 2015 21.5.2015 Esittäjän nimi 1 Jätehuoltomääräykset Jätelain (646/2011) 91 :n mukaisesti kunta voi antaa lain täytäntöön panemiseksi tarpeellisia paikallisista oloista johtuvia, kuntaa

Lisätiedot

Kainuun jätehuollon kuntayhtymä Eko-Kymppi. KAINUUN YMPÄRISTÖOHJELMA 2020 Ympäristöseminaari 9.11.20121

Kainuun jätehuollon kuntayhtymä Eko-Kymppi. KAINUUN YMPÄRISTÖOHJELMA 2020 Ympäristöseminaari 9.11.20121 Kainuun jätehuollon kuntayhtymä KAINUUN YMPÄRISTÖOHJELMA 2020 Ympäristöseminaari 9.11.20121 Jätehuollon tulevaisuus Kainuussa 2012 Jukka Oikarinen puh. 08 636 611 fax. 08 636 614 www.eko-kymppi.fi info@eko-kymppi.fi

Lisätiedot

Jätehuoltosäädökset ja -tavoitteet. Ympäristökeskus / Ympäristönsuojelutoimisto Tuula-Anneli Kinnunen

Jätehuoltosäädökset ja -tavoitteet. Ympäristökeskus / Ympäristönsuojelutoimisto Tuula-Anneli Kinnunen 1 Jätehuoltosäädökset ja -tavoitteet Ympäristökeskus / Ympäristönsuojelutoimisto Tuula-Anneli Kinnunen 30.11.2010 2 JÄTELAINSÄÄDÄNNÖN TAVOITTEET Ehkäistä jätteen syntymistä, edistää jätteen hyödyntämistä

Lisätiedot

Kaavoitus ja jätehuolto

Kaavoitus ja jätehuolto 1 Kaavoitus ja jätehuolto Kaarina Rautio 21.4.2008 2 Maakunnan kehittämisen malli 2 3 Kaavajärjestelmä (MRL) Valtakunnalliset alueidenkäyttö- tavoitteet - Valtioneuvosto hyväksyy MAAKUNTAKAAVA Kuntien

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista ja biohajoavan jätteen kaatopaikkakielto

Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista ja biohajoavan jätteen kaatopaikkakielto Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista ja biohajoavan jätteen kaatopaikkakielto Kuntien ympäristösuojelun neuvottelupäivä 4.9.2013 Tommi Kaartinen, VTT 2 Taustaa Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista voimaan

Lisätiedot

Tekstiilijäte ja jätehuollon tavoitteet. Tekstiilijäte raaka-aineena -seminaari Sirje Stén, ympäristöministeriö

Tekstiilijäte ja jätehuollon tavoitteet. Tekstiilijäte raaka-aineena -seminaari Sirje Stén, ympäristöministeriö Tekstiilijäte ja jätehuollon tavoitteet Tekstiilijäte raaka-aineena -seminaari 4.6.2014 Sirje Stén, ympäristöministeriö Tekstiilijäte osana jätehuoltoa ja sen tavoitteita Tekstiilien uudelleenkäyttö ja

Lisätiedot

Yhdyskuntajätteen kierrätystavoitteet. Biolaitosyhdistyksen ajankohtaisseminaari, Lahti 29.10.2014 Markku Salo JLY

Yhdyskuntajätteen kierrätystavoitteet. Biolaitosyhdistyksen ajankohtaisseminaari, Lahti 29.10.2014 Markku Salo JLY Yhdyskuntajätteen kierrätystavoitteet Biolaitosyhdistyksen ajankohtaisseminaari, Lahti 29.10.2014 Markku Salo JLY Arvio yhdyskuntajätteen koostumuksesta (2012) Lähde: Tilastokeskus 2012, Jätelaitosyhdistys

Lisätiedot

Biojätteen käsittelyä ohjataan monesta suunnasta: ELSU, POLKU, JÄLKI ynnä muut

Biojätteen käsittelyä ohjataan monesta suunnasta: ELSU, POLKU, JÄLKI ynnä muut Biojätteen käsittelyä ohjataan monesta suunnasta: ELSU, POLKU, JÄLKI ynnä muut Biolaitosyhdistys, Jokioinen 25.11.2009 Risto Saarinen Suomen ympäristökeskus Ympäristönsuojelun ohjauskeinot yleisesti 1/4

Lisätiedot

Esko Meloni, JLY-Jätelaitos ry. Ratkaiseeko jätteenpolttolaitos pohjoisen jätehuollon?

Esko Meloni, JLY-Jätelaitos ry. Ratkaiseeko jätteenpolttolaitos pohjoisen jätehuollon? Esko Meloni, JLY-Jätelaitos ry Ratkaiseeko jätteenpolttolaitos pohjoisen jätehuollon? Sisältö Yhdyskuntajätteet ja niiden käsittely Kierrätyksestä Jätteenpolton kehitys Suomessa Jätevoimala ja rinnakkaispoltto

Lisätiedot

KIERRÄTTÄMÄLLÄ. Kiinteistöseminaari 22.3.2013 Jorma Mikkonen

KIERRÄTTÄMÄLLÄ. Kiinteistöseminaari 22.3.2013 Jorma Mikkonen KIERRÄTTÄMÄLLÄ. Kiinteistöseminaari 22.3.2013 Jorma Mikkonen JÄTE EI OLE ENÄÄ UHKA VAAN MAHDOLLISUUS KAATOPAIKAT Tavoitteena hygienian parantaminen Luotiin terveydenhuollon jatkoksi Jätteiden hautaaminen

Lisätiedot

Valtakunnallinen jätesuunnittelu ja muuta ajankohtaista. Sirje Stén, ympäristöministeriö Kokoeko seminaari Kuopio 10.2.2015

Valtakunnallinen jätesuunnittelu ja muuta ajankohtaista. Sirje Stén, ympäristöministeriö Kokoeko seminaari Kuopio 10.2.2015 Valtakunnallinen jätesuunnittelu ja muuta ajankohtaista Sirje Stén, ympäristöministeriö Kokoeko seminaari Kuopio 10.2.2015 Sisältö Ajankohtaiset asiat Lainsäädäntö Jätehuollon lähiajan lainsäädäntömuutokset

Lisätiedot

Valtakunnallinen jätesuunni.elu, seuranta ja 1lastoin1. Jätehuollon kevätpäivä Sirje Stén, ympäristöministeriö

Valtakunnallinen jätesuunni.elu, seuranta ja 1lastoin1. Jätehuollon kevätpäivä Sirje Stén, ympäristöministeriö Valtakunnallinen jätesuunni.elu, seuranta ja 1lastoin1 Jätehuollon kevätpäivä 22.5.2014 Sirje Stén, ympäristöministeriö Valtakunnallinen jätesuunni.elu Jätesuunni.elu perustuu jätedirek1iviin. Kullakin

Lisätiedot

Hallituksen vuosikertomus eduskunnan lausumat jätelain uudistuksen toimeenpanosta ja seurannasta

Hallituksen vuosikertomus eduskunnan lausumat jätelain uudistuksen toimeenpanosta ja seurannasta Hallituksen vuosikertomus eduskunnan lausumat jätelain uudistuksen toimeenpanosta ja seurannasta Ympäristövaliokunta 18.5.2015 Ympäristöneuvos Riitta Levinen Eduskunnan lausumat EV 360/2010 vp 1. Eduskunta

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi jätelain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan jätelakia muutettavaksi siten, että yksilöitäisiin jätteen käsittelystä aiheutuvat kustannukset,

Lisätiedot

Kohti kiertotaloutta: jätteetön Eurooppa. EU-edunvalvontapäivä 13.2.2015

Kohti kiertotaloutta: jätteetön Eurooppa. EU-edunvalvontapäivä 13.2.2015 Kohti kiertotaloutta: jätteetön Eurooppa EU-edunvalvontapäivä EU:n kiertotalouspaketti Komissiolta 2.7.2014 Kohti kiertotaloutta: jätteetön Eurooppa tiedonanto Direktiiviehdotukset mm. jätedirektiivin

Lisätiedot

Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen

Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen hillintään Jätteistä bioenergiaa ja ravinnetuotteita - mädätyksen monet mahdollisuudet Tuuli Myllymaa, Suomen ympäristökeskus

Lisätiedot

Jätteen energiahyötykäyttö -käytännön vaikutukset. KOKOEKO 16.2.2012 Eila Kainulainen Keski-Savon ympäristötoimi

Jätteen energiahyötykäyttö -käytännön vaikutukset. KOKOEKO 16.2.2012 Eila Kainulainen Keski-Savon ympäristötoimi Jätteen energiahyötykäyttö -käytännön vaikutukset KOKOEKO 16.2.2012 Eila Kainulainen Keski-Savon ympäristötoimi Aiempia kokemuksia energiahyötykäytöstä Keski- Savossa Poltettavaa muovijätettä kerättiin

Lisätiedot

Kiertotalous & WtE. Kiertotalouden vaikutus jätteen energiahyödyntämiseen L. Pirhonen

Kiertotalous & WtE. Kiertotalouden vaikutus jätteen energiahyödyntämiseen L. Pirhonen Kiertotalous & WtE Kiertotalouden vaikutus jätteen energiahyödyntämiseen 25.10.2016 L. Pirhonen 1 Sisältö Kiertotalous ja kierrätystavoitteet Millaisilla tavoilla kierrätysaste olisi mahdollista saavuttaa?

Lisätiedot

EU:n kiertotalouspaketti, jätedirektiivien muutosehdotukset

EU:n kiertotalouspaketti, jätedirektiivien muutosehdotukset EU:n kiertotalouspaketti, jätedirektiivien muutosehdotukset Suuren valiokunnan työjaoston ja ympäristövaliokunnan avoin kuulemistilaisuus 11.3.2016 Riitta Levinen, ympäristöministeriö Komission ehdotukset

Lisätiedot

Uusi Ympäristöministeriön asetus tuottajan korvauksesta pakkausjätteen keräyksen kustannuksiin

Uusi Ympäristöministeriön asetus tuottajan korvauksesta pakkausjätteen keräyksen kustannuksiin 1 Liite A Olemassa olevan vastaanottoverkoston käyttäminen 1.5.2014 alkaen Jätelain 152. Eräitä velvoitteita koskevat siirtymäajat Säännös jää ennalleen. Pakkausjäteasetuksen 18. Voimaantulo - - - Tuottajan

Lisätiedot

Kaatopaikka-asetuksen vaikutukset ja valvonta. KokoEko-seminaari, Kuopio, 11.2.2014

Kaatopaikka-asetuksen vaikutukset ja valvonta. KokoEko-seminaari, Kuopio, 11.2.2014 Kaatopaikka-asetuksen vaikutukset ja valvonta KokoEko-seminaari, Kuopio, 11.2.2014 Ossi Tukiainen, Pohjois-Savon ELY-keskus 12.2.2014 1 Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista 331/2013 Voimassa 1.6.2013

Lisätiedot

Itä-Suomen jätesuunnitelman toimenpiteiden priorisointi Ehdotetut hankeaihiot Alue 1: Jätteiden energiahyötykäytön lisäys

Itä-Suomen jätesuunnitelman toimenpiteiden priorisointi Ehdotetut hankeaihiot Alue 1: Jätteiden energiahyötykäytön lisäys Itä-Suomen jätesuunnitelman toimenpiteiden priorisointi Ehdotetut hankeaihiot Alue 1: Jätteiden energiahyötykäytön lisäys 1 1.1 Energiajäte pois kaatopaikoilta... 3 1.2 Energiajätteen polttolaitos Itä-Suomeen...

Lisätiedot

Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta LAUSUNTOLUONNOS. teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnalta

Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta LAUSUNTOLUONNOS. teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnalta Euroopan parlamentti 2014-2019 Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta 2015/0276(COD) 17.5.2016 LAUSUNTOLUONNOS teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnalta ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden

Lisätiedot

Haasteet orgaanisen jätteen kaatopaikkakiellon toteuttamisessa

Haasteet orgaanisen jätteen kaatopaikkakiellon toteuttamisessa Haasteet orgaanisen jätteen kaatopaikkakiellon toteuttamisessa Valtakunnalliset jätehuoltopäivät, Tampere, 7.10.2015 Ossi Tukiainen, Pohjois-Savon ELY-keskus 7.10.2015 1 Tavanomaisen jätteen kaatopaikka

Lisätiedot

Vuoden 2011 jätelaki

Vuoden 2011 jätelaki Vuoden 2011 jätelaki Vanhat jätelait Jätehuoltolaki 1978 Vuoden 1993 jätelaki Vuoden 2011 jätelaki Huom. siirtymäsäännökset esim. lain 35 vuodelta 1993 ja asetuksen 4 luku jäävät voimaan (Valtion osallistuminen

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN MATERIAALIKÄSITTELYKESKUS

UUDENKAUPUNGIN MATERIAALIKÄSITTELYKESKUS UUDENKAUPUNGIN MATERIAALIKÄSITTELYKESKUS YVA-ohjelman julkistaminen 28.8.2013 MATERIAALINKÄSITTELYKESKUS HANKKEEN ESITTELY JORMA MIKKONEN Ympäristöhuollon tulevaisuuden trendit Niiden vaikutus Lounais-Suomeen

Lisätiedot

Syntypaikkalajittelu Siirtoasiakirjat. Keräysvälineet

Syntypaikkalajittelu Siirtoasiakirjat. Keräysvälineet Syntypaikkalajittelu Siirtoasiakirjat Keräysvälineet Valtioneuvoston asetus jätteistä 179/2012 Rakennus- ja purkujätteen määrän ja haitallisuuden vähentäminen Rakennushankkeeseen ryhtyvän on huolehdittava

Lisätiedot

Liite 1 Kansallinen toimintasuunnitelma (NAP)

Liite 1 Kansallinen toimintasuunnitelma (NAP) Liite 1 Kansallinen toimintasuunnitelma (NAP) Toimintasuunnitelman tulee sisältää seuraavat osiot (yleissopimuksen 5 Artikla kohta a): (i) (ii) (iii) (iv) (v) (vi) nykyisten ja suunniteltujen päästöjen

Lisätiedot

Kiertotalous ja jätehuolto. Olli Sahimaa Suomen ympäristökeskus ENY C2003 Vesi- ja ympäristötekniikka

Kiertotalous ja jätehuolto. Olli Sahimaa Suomen ympäristökeskus ENY C2003 Vesi- ja ympäristötekniikka Kiertotalous ja jätehuolto Olli Sahimaa Suomen ympäristökeskus ENY C2003 Vesi- ja ympäristötekniikka 15.11.2016 Esityksen sisältö 1. Johdanto 2. Mitä on kiertotalous? 3. Yhdyskuntajätehuolto ja kierrätys

Lisätiedot

Vapaa-ajan asuntojen jätehuolto Ekopassin kriteerit Anne Korhonen, TTS tutkimus

Vapaa-ajan asuntojen jätehuolto Ekopassin kriteerit Anne Korhonen, TTS tutkimus Vapaa-ajan asuntojen jätehuolto Ekopassin kriteerit Anne Korhonen, TTS tutkimus TTS:N ORGANISAATIO TIIMIT KOULUTUSPÄÄLLIKÖT ESKO NOUSIAINEN rehtori/koulutusjohtaja TUKIPALVELUT HALLINTOPALVELUT (Talous

Lisätiedot

Jätteen hyödyntäminen tehostuu. Info jätevoimalasta lähialueiden asukkaille Länsimäen koulu 21.5.2013

Jätteen hyödyntäminen tehostuu. Info jätevoimalasta lähialueiden asukkaille Länsimäen koulu 21.5.2013 Jätteen hyödyntäminen tehostuu Info jätevoimalasta lähialueiden asukkaille Länsimäen koulu Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY:n jätehuolto Ruskeasannan Sortti-asemasta ympäristöä säästävä Toimipisteet

Lisätiedot

Jätteen energiahyödyntäminen ja luonnonvarojen kestävä käyttö. Markku Salo Jätelaitosyhdistys ry 8.11.2007

Jätteen energiahyödyntäminen ja luonnonvarojen kestävä käyttö. Markku Salo Jätelaitosyhdistys ry 8.11.2007 Jätteen energiahyödyntäminen ja luonnonvarojen kestävä käyttö Markku Salo Jätelaitosyhdistys ry 8.11.2007 Kuntien jätehuoltotehtävät Jätehuollon järjestäminen kunnan näkökulmasta, Kuntaliitto 2006 huolehtia

Lisätiedot

JÄTTEIDEN ENERGIAHYÖDYNTÄMINEN SUOMESSA Kaukolämpöpäivät 2015, Radisson Blu Hotel Oulu Esa Sipilä Pöyry Management Consulting

JÄTTEIDEN ENERGIAHYÖDYNTÄMINEN SUOMESSA Kaukolämpöpäivät 2015, Radisson Blu Hotel Oulu Esa Sipilä Pöyry Management Consulting JÄTTEIDEN ENERGIAHYÖDYNTÄMINEN SUOMESSA Kaukolämpöpäivät 2015, Radisson Blu Hotel Oulu Esa Sipilä Pöyry Management Consulting SISÄLLYS Jätteen energiahyödyntämisen nykytila Kierrätystavoitteet ja kaatopaikkakielto

Lisätiedot

VALMISTEILLA OLEVA JÄTELAINSÄÄDÄNTÖ I. KANSALLISET SÄÄDÖKSET YMPÄRISTÖNSUOJELUPÄIVÄT 2002. Lammin biologinen asema. Ympäristöministeriö

VALMISTEILLA OLEVA JÄTELAINSÄÄDÄNTÖ I. KANSALLISET SÄÄDÖKSET YMPÄRISTÖNSUOJELUPÄIVÄT 2002. Lammin biologinen asema. Ympäristöministeriö YMPÄRISTÖNSUOJELUPÄIVÄT 2002 Lammin biologinen asema Ympäristöministeriö Ympäristöneuvos Matti Vehkalahti 1.10.2002 VALMISTEILLA OLEVA JÄTELAINSÄÄDÄNTÖ I. KANSALLISET SÄÄDÖKSET II. KOMISSION SÄÄDÖSEHDOTUKSET

Lisätiedot

Hankintalain kokonaisuudistus. Talousvaliokunta,

Hankintalain kokonaisuudistus. Talousvaliokunta, Hankintalain kokonaisuudistus Talousvaliokunta, 7.10.2016 Suomesta bio- ja kiertotalouden sekä cleantechin edelläkävijä Lainaus pääministeri Sipilän hallitusohjelmasta 7.10.2016 3 Edelläkävijyys vaatii

Lisätiedot

Rakennusosien ja materiaalien uudelleenkäytön sääntelyyn liittyviä kysymyksiä

Rakennusosien ja materiaalien uudelleenkäytön sääntelyyn liittyviä kysymyksiä Rakennusosien ja materiaalien uudelleenkäytön sääntelyyn liittyviä kysymyksiä ReUSE seminar Ulla-Maija Mroueh VTT Technical Research Centre of Finland Rakennusosien uudelleenkäytön sääntely Miten jäte-

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus PCB-laitteistojen käytön rajoittamisesta ja PCB-jätteen käsittelystä

Valtioneuvoston asetus PCB-laitteistojen käytön rajoittamisesta ja PCB-jätteen käsittelystä 1 30.8.2016 1. PCB-laitteistojen käytön rajoittamisesta ja PCB-jätteen käsittelystä Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään jätelain (646/2011) nojalla: 1 Määritelmät Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

Lisätiedot

JÄTTEIDEN ENERGIAHYÖDYNTÄMINEN SUOMESSA Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari HAUS kehittämiskeskus Oy, Helsinki Esa Sipilä Pöyry

JÄTTEIDEN ENERGIAHYÖDYNTÄMINEN SUOMESSA Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari HAUS kehittämiskeskus Oy, Helsinki Esa Sipilä Pöyry JÄTTEIDEN ENERGIAHYÖDYNTÄMINEN SUOMESSA Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 28.1.2016 HAUS kehittämiskeskus Oy, Helsinki Esa Sipilä Pöyry Management Consulting JÄTTEENPOLTON KAPASITEETTI Jätteiden

Lisätiedot

Bioenergian lähteillä seminaari 12.11.2010 Rovaniemen ammattikorkeakoulu. Yhdyskuntajäte energiakäytössä johtaja Markku Illikainen, Oulun Jätehuolto

Bioenergian lähteillä seminaari 12.11.2010 Rovaniemen ammattikorkeakoulu. Yhdyskuntajäte energiakäytössä johtaja Markku Illikainen, Oulun Jätehuolto Bioenergian lähteillä seminaari 12.11.2010 Rovaniemen ammattikorkeakoulu Yhdyskuntajäte energiakäytössä johtaja Markku Illikainen, Oulun Jätehuolto Oulun Jätehuolto Oulun kaupungin liikelaitos Toiminta-alueella

Lisätiedot

Orgaaniset jätteet jätedirektiiveissä ja valtakunnallisessa jätesuunnitelmassa. Biotalouspäivät Kati Vaajasaari, ympäristöministeriö

Orgaaniset jätteet jätedirektiiveissä ja valtakunnallisessa jätesuunnitelmassa. Biotalouspäivät Kati Vaajasaari, ympäristöministeriö Orgaaniset jätteet jätedirektiiveissä ja valtakunnallisessa jätesuunnitelmassa Biotalouspäivät 20.9.2017 Kati Vaajasaari, ympäristöministeriö EU:n jätedirektiivien uudistaminen, tilannekatsaus 2 Käsittelytilanne

Lisätiedot

Lainsäädännön raamit jätteen hyötykäytölle

Lainsäädännön raamit jätteen hyötykäytölle Lainsäädännön raamit jätteen hyötykäytölle KEMIAN PÄIVÄT 2011 22.3.2011 Risto Saarinen Suomen ympäristökeskus Uusi jätelaki voimaan 2012 Uusi jätelaki hyväksyttiin eduskunnassa 11.3.2011 ja laki vahvistettaneen

Lisätiedot

TUOTTAJAVASTUU JÄTEHUOLLOSSA. Pirkanmaan ELY-keskus

TUOTTAJAVASTUU JÄTEHUOLLOSSA. Pirkanmaan ELY-keskus TUOTTAJAVASTUU JÄTEHUOLLOSSA Pirkanmaan ELY-keskus Jätehuollon vastuunjako Kunnat vastaavat asumisessa syntyneen jätteen sekä koostumukseltaan ja määrältään siihen rinnastettavan jätteen jätehuollosta

Lisätiedot

Harjoituksia 2013 oikeat vastaukset. Jätteiden lajittelu & jätteiden hyödyntäminen

Harjoituksia 2013 oikeat vastaukset. Jätteiden lajittelu & jätteiden hyödyntäminen Harjoituksia 2013 oikeat vastaukset Jätteiden lajittelu & jätteiden hyödyntäminen Ristikko Täytä ristikon vaakarivit annettujen vihjeiden avulla. Selvitä pystyriville muodostuva sana. 1. -keräykseen kuuluvat

Lisätiedot

BH60A0000 Ympäristötekniikan perusteet M. Horttanainen, R. Soukka, L. Linnanen Nimi:

BH60A0000 Ympäristötekniikan perusteet M. Horttanainen, R. Soukka, L. Linnanen Nimi: Tentissä saa olla käsinkirjoitetut muistiinpanot mukana. Mitään monistettua tai tulostettua materiaalia ei saa olla tentissä. Laskimen käyttö on kielletty. Tenttikysymysten vastaukset on kirjoitettava

Lisätiedot

Kiertotalous ja kuntavastuullinen jätehuolto. Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy Kauttua

Kiertotalous ja kuntavastuullinen jätehuolto. Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy Kauttua Kiertotalous ja kuntavastuullinen jätehuolto Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy 27.4.2016 Kauttua Yhdyskuntajätehuollon vastuunjako Mineraalien kaivu 59 % Rakentaminen 19 % Palvelut ja kotitaloudet 3 % Teollisuus

Lisätiedot

Jätehuollon näkymät ja haasteet. Markku Salo

Jätehuollon näkymät ja haasteet. Markku Salo Jätehuollon näkymät ja haasteet Markku Salo yhdyskuntajäte jätteen kuljetus kaatopaikkakielto biojäte energiahyödyntäminen siirtokuormaus mädätys LCA tuottajavastuu arinakattila kaasutus leijupeti jätekeskus

Lisätiedot

Eduskunnan ympäristövaliokunta

Eduskunnan ympäristövaliokunta Kuntaliiton kanta: Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle ehdotuksista Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiveiksi (jätedirektiivien muuttaminen) Erityisasiantuntija Tuulia Innala Eduskunnan ympäristövaliokunta

Lisätiedot

Suomen jätehuoltoratkaisuja ja Pöyryn jätehuolto-osaaminen

Suomen jätehuoltoratkaisuja ja Pöyryn jätehuolto-osaaminen 1 Suomen jätehuoltoratkaisuja ja Pöyryn jätehuolto-osaaminen Moskovan Duuman edustajien vierailu 21.4.2008 Pöyry-talo Vantaa 2 Suomen jätehuoltovaatimukset perustuvat EU:n jätelainsäädäntöön Suomen lainsäädäntöä

Lisätiedot

Askelmerkit jätelain ja asetusten toimeenpanoon

Askelmerkit jätelain ja asetusten toimeenpanoon Askelmerkit jätelain ja asetusten toimeenpanoon Jätelain ja asetusten toimeenpano kunnissa YHDEKSÄN POIMINTAA JÄTELAISTA HYVÄN JÄTEHUOLLON JÄRJESTÄMISEKSI Uusi jätelaki astuu voimaan 1.5.2012. Kuntien

Lisätiedot

Pakkauksen. rooli. SUOMEN PAKKAUSYHDISTYS RY Roger Bagge

Pakkauksen. rooli. SUOMEN PAKKAUSYHDISTYS RY Roger Bagge Pakkauksen rooli Yhteenveto» Hyvä pakkaus täyttää perustehtävänsä: suojaa ja informoi» Tuotteen valmistuksen ympäristökuorma on moninkertainen pakkaukseen verrattuna» Käytetty pakkaus voidaan kierrättää»

Lisätiedot

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo Jätevirroista uutta energiaa Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo 1 Etusijajärjestys 1. Määrän ja haitallisuuden vähentäminen 2. Uudelleenkäytön valmistelu 3. Hyödyntäminen

Lisätiedot

Kohti kiertotaloutta ajankohtaiset säädösprosessit. Jarmo Muurman Ympäristöneuvos Strategisen tutkimuksen verkostoitumistilaisuus 10.3.

Kohti kiertotaloutta ajankohtaiset säädösprosessit. Jarmo Muurman Ympäristöneuvos Strategisen tutkimuksen verkostoitumistilaisuus 10.3. Kohti kiertotaloutta ajankohtaiset säädösprosessit Jarmo Muurman Ympäristöneuvos Strategisen tutkimuksen verkostoitumistilaisuus Helsinki Sisältö Valmistunut ja valmisteilla oleva kansallinen lainsäädäntö

Lisätiedot

Laki. jätelain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 25 päivänä huhtikuuta 2008. Eduskunnan päätöksen mukaisesti

Laki. jätelain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 25 päivänä huhtikuuta 2008. Eduskunnan päätöksen mukaisesti Annettu Helsingissä 25 päivänä huhtikuuta 2008 Laki jätelain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 3 päivänä joulukuuta 1993 annetun jätelain (1072/1993) 18 b :n 1 momentin 5 kohta ja

Lisätiedot

Kansallinen energiaja ilmastostrategia

Kansallinen energiaja ilmastostrategia Kansallinen energiaja ilmastostrategia Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Petteri Kuuva Tervetuloa Hiilitieto ry:n seminaariin 21.3.2013 Tekniska, Helsinki Kansallinen energia- ja ilmastostrategia

Lisätiedot

Jätelain täytäntöönpanosta kuntien kannalta. Leena Eränkö 13.9.2012

Jätelain täytäntöönpanosta kuntien kannalta. Leena Eränkö 13.9.2012 Jätelain täytäntöönpanosta kuntien kannalta Leena Eränkö 13.9.2012 23 Kunnan jätehuoltoviranomainen Kunnalle kuuluvista tämän lain mukaisista jätehuollon viranomaistehtävistä huolehtii kunnan määräämä

Lisätiedot

Biomassan hyötykäytön lisääminen Suomessa. Mika Laine

Biomassan hyötykäytön lisääminen Suomessa. Mika Laine Biomassan hyötykäytön lisääminen Suomessa Mika Laine toimitusjohtaja, Suomen Vesiyhdistys, jätevesijaos Envor Group Oy Mädätyksen Rakenne- ja lietetekniikka 15.10.2013 Kokonaisvaltaista kierrätystä Käsittelymäärät

Lisätiedot

Jätelainsäädännön kokonaisuudistus

Jätelainsäädännön kokonaisuudistus Jätelainsäädännön kokonaisuudistus KOKOEKO-seminaari 24.2.2011 Ylitarkastaja Teemu Virtanen Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Hallituksen esitys jätelaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi

Lisätiedot

Autojen kierrätys osina ja materiaaleina

Autojen kierrätys osina ja materiaaleina Autojen kierrätys osina ja materiaaleina Suomen Autokierrätys Oy Arto Silvennoinen Draivi tulevaisuusfoorumi09.10.2008 Velvollisuus romuajoneuvojen kierrätykseen äjtelain muutos syksyllä 2004 laajensi

Lisätiedot

Kierrätystä ja hyötykäyttöä

Kierrätystä ja hyötykäyttöä Kierrätystä ja hyötykäyttöä Oulun Jätehuolto Oulun Jätehuolto on Oulun kaupungin liikelaitos, joka vastaa toimialueellaan jätteenkäsittelystä, kuljetusten toimivuudesta ja jäteneuvonnasta. Oulun Jätehuollon

Lisätiedot

POP-aineet jätteissä; katsaus lainsäädäntöön. Else Peuranen, ympäristöministeriö SYKE, Helsinki

POP-aineet jätteissä; katsaus lainsäädäntöön. Else Peuranen, ympäristöministeriö SYKE, Helsinki POP-aineet jätteissä; katsaus lainsäädäntöön SYKE, 29.-30.10.2013 Helsinki POP-ainelainsäädäntö ja kv.sopimukset Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) 850/2004 pysyvistä orgaanisista yhdisteistä

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2014 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Jätelain kokonaisuudistus

Jätelain kokonaisuudistus Jätelain kokonaisuudistus Teräsrakennepäivä 2012 Pekka Vuorinen ympäristö- ja energiajohtaja Rakennusteollisuus RT ry Resurssitehokkuus EU-tasolla Komission resurssitehokkuuden tiekartta (2011) Energiatehokkuus,

Lisätiedot

KIERRÄTTÄMÄLLÄ. Miten (uusi) jätelainsäädäntö on muuttanut toimintaa? Valtakunnalliset Jätehuoltopäivät 9.-10.10.2013 Jorma Mikkonen

KIERRÄTTÄMÄLLÄ. Miten (uusi) jätelainsäädäntö on muuttanut toimintaa? Valtakunnalliset Jätehuoltopäivät 9.-10.10.2013 Jorma Mikkonen KIERRÄTTÄMÄLLÄ. Miten (uusi) jätelainsäädäntö on muuttanut toimintaa? Valtakunnalliset Jätehuoltopäivät 9.-10.10.2013 Jorma Mikkonen YMPÄRISTÖMARKKINAT SUOMESSA ü ü ü Yhdyskuntajätteiden osuus materiaalivirrasta

Lisätiedot

LAUSUNTOPYYNTÖ KESKI-SUOMEN ALUEELLISEN JÄTESUUNNITELMAN LUONNOKSESTA JA SEN YMPÄRISTÖSELOSTUKSESTA

LAUSUNTOPYYNTÖ KESKI-SUOMEN ALUEELLISEN JÄTESUUNNITELMAN LUONNOKSESTA JA SEN YMPÄRISTÖSELOSTUKSESTA Teknisen lautakunnan lupajaosto 6 02.03.2009 LAUSUNTOPYYNTÖ KESKI-SUOMEN ALUEELLISEN JÄTESUUNNITELMAN LUONNOKSESTA JA SEN YMPÄRISTÖSELOSTUKSESTA 16/60/602/2009 Lupaj 6 Keski-Suomen ympäristökeskus pyytää

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 128/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi jäteverolain 4 :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan jäteverolakia muutettavaksi siten, että kaatopaikoille toimitettavasta jätteestä valtiolle kannettavan

Lisätiedot

Biokaasu nyt ja tulevaisuudessa tuottajan näkökulma

Biokaasu nyt ja tulevaisuudessa tuottajan näkökulma Biokaasu nyt ja tulevaisuudessa tuottajan näkökulma JÄTTEESTÄ PUHTAITA AJOKILOMETREJÄ Työpaja Kotkassa 30.9.2010 Biovakka Suomi Oy Markus Isotalo Copyright Biovakka Suomi Oy, Harri Hagman 2010 Esitys keskittyy

Lisätiedot

Yhteenveto jätteiden energiahyötykäyttöä koskevasta gallupista

Yhteenveto jätteiden energiahyötykäyttöä koskevasta gallupista Yhteenveto jätteiden energiahyötykäyttöä koskevasta gallupista 22.9.2006 Käytännön toteuttaminen: Osoitettiin pääkaupunkiseudun 15 vuotta täyttäneelle väestölle Tutkimuksen teki TNS Gallup Aineisto kerättiin

Lisätiedot

POSION KUNNAN JÄTEMAKSUN SÄÄNNÖT, MAKSUPERUSTEET JA JÄTEMAKSUT

POSION KUNNAN JÄTEMAKSUN SÄÄNNÖT, MAKSUPERUSTEET JA JÄTEMAKSUT POSION KUNNAN JÄTEMAKSUN SÄÄNNÖT, MAKSUPERUSTEET JA JÄTEMAKSUT Posion kunta, Toimintaympäristöpalvelut 01.03.2016 1 Kunta perii järjestämästään jätehuollosta ja siihen liittyvistä kustannuksista jäljempänä

Lisätiedot

Jätelainsäädäntö uudistuu

Jätelainsäädäntö uudistuu Kouvola 24.3.2011 Ajankohtaista elinkeinoasioista Jätelainsäädäntö uudistuu Benny Hasenson Elinkeinoelämän keskusliitto EK asiantuntija, DI benny.hasenson@ek.fi www.ek.fi Jätelain muutosta valmisteltiin

Lisätiedot

Jätteenpoltto näkökulmia 2008, Dipoli 17.9.2008. P. Kouvo 19.9.2008

Jätteenpoltto näkökulmia 2008, Dipoli 17.9.2008. P. Kouvo 19.9.2008 Jätteenpoltto näkökulmia 2008, Dipoli 17.9.2008 P. Kouvo 19.9.2008 Jätteenpoltto Euroopassa Jätemäärät Suomessa Valtakunnallinen Jätesuunnitelma YTV-alueen tilanne Valtioneuvosto hyväksynyt Valtakunnallisen

Lisätiedot

Jätehuollon varaukset kaavoituksessa

Jätehuollon varaukset kaavoituksessa Savo-Pielisen jätelautakunta Jätehuollon varaukset kaavoituksessa Alueen kuntien kaavoituksessa huomioon otettavaksi Huhtikuu 2015 Jätehuollon toimijoiden mukana olo kaavoitusprosessissa Savo-Pielisen

Lisätiedot

Biojätteen synnyn ehkäisy tavoitteita ja kokemuksia

Biojätteen synnyn ehkäisy tavoitteita ja kokemuksia Biojätteen synnyn ehkäisy tavoitteita ja kokemuksia Biojätteen ehkäisyllä järkevään jätepolitiikkaan - seminaari Helsingissä 25.1.2011 Erja Heino Tutkija MTT, W-fuel-hanke erja.heino@mtt.fi OECD ja EU

Lisätiedot

Jätevirtojen ennakointi suunnittelun apuna. Hanna Salmenperä, Suomen ympäristökeskus, Jätehuoltopäivät, 8.10.2014

Jätevirtojen ennakointi suunnittelun apuna. Hanna Salmenperä, Suomen ympäristökeskus, Jätehuoltopäivät, 8.10.2014 Jätevirtojen ennakointi suunnittelun apuna Hanna Salmenperä, Suomen ympäristökeskus, Jätehuoltopäivät, 8.10.2014 Miksi jätemääriä pitäisi ennakoida? Yksinään jätemäärien ennakoidut kehityskulut eivät kerro

Lisätiedot

PIRKANMAAN JÄTEHUOLTO OY:N JÄTEVOIMALAHANKE Harri Kallio. Pirkanmaan ympäristöohjelman 2. seurantaseminaari Pirkanmaan ELY-keskus

PIRKANMAAN JÄTEHUOLTO OY:N JÄTEVOIMALAHANKE Harri Kallio. Pirkanmaan ympäristöohjelman 2. seurantaseminaari Pirkanmaan ELY-keskus PIRKANMAAN JÄTEHUOLTO OY:N JÄTEVOIMALAHANKE Harri Kallio Pirkanmaan ympäristöohjelman 2. seurantaseminaari 11.6.2013 Pirkanmaan ELY-keskus 1 ESITYS Kuntavastuullisen sekajätteen energiana hyödyntämisen

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 12. kesäkuuta 2017 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 12. kesäkuuta 2017 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 12. kesäkuuta 2017 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2016/0008 (NLE) 9666/17 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: ENV 544 COMER 73 MI 452 ONU 72 SAN 221 IND 138 NEUVOSTON

Lisätiedot

Valtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja D049061/02.

Valtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja D049061/02. Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 2. helmikuuta 2017 (OR. en) 5896/17 AGRILEG 26 VETER 10 SAATE Lähettäjä: Euroopan komissio Saapunut: 1. helmikuuta 2017 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: D049061/02 Asia:

Lisätiedot

BIOKAASUN NYKYTILA,KEHITTÄMISTOIMENPITEET JA HYÖTYKÄYTÖN EDISTÄMINEN

BIOKAASUN NYKYTILA,KEHITTÄMISTOIMENPITEET JA HYÖTYKÄYTÖN EDISTÄMINEN BIOKAASUN NYKYTILA,KEHITTÄMISTOIMENPITEET JA HYÖTYKÄYTÖN EDISTÄMINEN BIOKAASUN TAUSTAA JA TAVOITTEITA 1) UUSIUTUVAN ENERGIAN EDISTÄMISOHJELMA 2003 2006 Biokaasun hyödyntäminen 2001 0,75 PJ = 208 GWh Tavoite:

Lisätiedot

Kiertotalous ja rakentaminen. INFRA ry Juha Laurila

Kiertotalous ja rakentaminen. INFRA ry Juha Laurila Kiertotalous ja rakentaminen INFRA ry 7.6.2017 Juha Laurila Hallitusohjelma Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030 Kärkihanke 3: Kiertotalouden läpimurto ja

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2016 COM(2016) 62 final 2016/0036 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Yhdistyneiden kansakuntien ilmastonmuutosta koskevan puitesopimuksen nojalla hyväksytyn Pariisin sopimuksen

Lisätiedot

Biolaitosyhdistys ry. Erilliskeräyksen tilanne Suomessa. Biolaitosten merkitys kiertotalouden toteuttajina

Biolaitosyhdistys ry. Erilliskeräyksen tilanne Suomessa. Biolaitosten merkitys kiertotalouden toteuttajina Biolaitosyhdistys ry Erilliskeräyksen tilanne Suomessa Biolaitosten merkitys kiertotalouden toteuttajina Juha Pirkkamaa Biolaitosyhdistys ry:n sihteeri Toimialapäällikkö: ympäristö ja energia Forssan Seudun

Lisätiedot

Katsaus lainsäädäntöön. Jarmo Muurman Ympäristöneuvos Jätehuoltopäivät 7.10.2014 Helsinki

Katsaus lainsäädäntöön. Jarmo Muurman Ympäristöneuvos Jätehuoltopäivät 7.10.2014 Helsinki Katsaus lainsäädäntöön Jarmo Muurman Ympäristöneuvos Jätehuoltopäivät 7.10.2014 Helsinki Sisältö Uusi kansallinen jätelainsäädäntö Valmisteilla oleva lainsäädäntö Jätelainsäädännön arvioinnit EU:n kiertotalouspaked

Lisätiedot

Kierrätys ja materiaalitehokkuus: mistä kilpailuetu?

Kierrätys ja materiaalitehokkuus: mistä kilpailuetu? Kierrätys ja materiaalitehokkuus: mistä kilpailuetu? Green Growth osaamisfoorumi 31.5.2012 Jaana Lehtovirta, viestintäjohtaja, Lahti Energia Oy Lahti Energia Oy Toimimme energia-alalla Hyödynnämme jätettä

Lisätiedot

Jätetilasto 2014. Jo puolet yhdyskuntajätteistä polttoon. Yhdyskuntajätteet

Jätetilasto 2014. Jo puolet yhdyskuntajätteistä polttoon. Yhdyskuntajätteet Ympäristö ja luonnonvarat 2015 Jätetilasto 2014 Yhdyskuntajätteet Jo puolet yhdyskuntajätteistä polttoon Lähes täsmälleen 50 prosenttia Suomessa vuonna 2014 kertyneestä yhdyskuntajätteestä poltettiin.

Lisätiedot

Hallituksen esitys eduskunnalle painelaitelaiksi. HE 117/2016 vp.

Hallituksen esitys eduskunnalle painelaitelaiksi. HE 117/2016 vp. Eduskunta Talousvaliokunta 15.9.2016 Hallituksen esitys eduskunnalle painelaitelaiksi HE 117/2016 vp. Sami Teräväinen hallitussihteeri, TEM Nykytilanne VOIMASSA OLEVA LAINSÄÄDÄNTÖ 1) Painelaitelaki (869/1999)

Lisätiedot

EU:n kiertotalouspake1 jätedirek5ivien muu8aminen. Jätehuoltopäivät Tarja- Rii8a Blauberg, ympäristöministeriö

EU:n kiertotalouspake1 jätedirek5ivien muu8aminen. Jätehuoltopäivät Tarja- Rii8a Blauberg, ympäristöministeriö EU:n kiertotalouspake1 jätedirek5ivien muu8aminen Jätehuoltopäivät 3.9.2017 Tarja- Rii8a Blauberg, ympäristöministeriö Jätedirek)ivien muutosten käsi1ely)lanne - Komissio antoi ehdotuksensa kuuden jätesäädöksen

Lisätiedot

Jäte arvokas raaka-aine FIBS Ratkaisun Paikka 2015 Jorma Mikkonen, Lassila & Tikanoja Oyj. Lassila & Tikanoja Oyj 1

Jäte arvokas raaka-aine FIBS Ratkaisun Paikka 2015 Jorma Mikkonen, Lassila & Tikanoja Oyj. Lassila & Tikanoja Oyj 1 Jäte arvokas raaka-aine FIBS Ratkaisun Paikka 2015 Jorma Mikkonen, Lassila & Tikanoja Oyj Lassila & Tikanoja Oyj 1 JÄTTEET OVAT TULEVAISUUDEN RAAKA- AINETTA Kaatopaikat Hygieniauhan torjuminen Jätteiden

Lisätiedot

PAKKAUSTEN TUOTTAJAVASTUU. KOKOEKO -seminaari

PAKKAUSTEN TUOTTAJAVASTUU. KOKOEKO -seminaari Annukka Leppänen-Turkula PAKKAUSTEN TUOTTAJAVASTUU KOKOEKO -seminaari 16.2.2012 UUSI JÄTELAKI Aikataulu jätelaki tulee voimaan toukokuussa 2012 tuottajavastuuluku voimaan toukokuussa 2013 tuottajayhteisöt

Lisätiedot

Valtakunnallinen jätesuunnitelma vuoteen 2022

Valtakunnallinen jätesuunnitelma vuoteen 2022 Valtakunnallinen jätesuunnitelma vuoteen 2022 Säädösperusta Jätedirek9ivi (2008/98/EY) AseBaa yhteiset velvoibeet EU:n jäsenmaiden jätesuunnibelulle Jätelaki (646/2011) Valtakunnallisen jätesuunnitelman

Lisätiedot

LASSILA & TIKANOJA OY Suomalaisten kierrätysasenteet ja jätteiden lajitteluhalukkuus 2012

LASSILA & TIKANOJA OY Suomalaisten kierrätysasenteet ja jätteiden lajitteluhalukkuus 2012 LASSILA & TIKANOJA OY Suomalaisten kierrätysasenteet ja jätteiden lajitteluhalukkuus 2012 I N N O L I N K R E S E A R C H O Y T A M P E L L A N E S P L A N A D I 2, 4. k r s, 3 3 1 0 0 T A M P E R E F

Lisätiedot

Pirkanmaan Jätehuolto Oy

Pirkanmaan Jätehuolto Oy Pirkanmaan Jätehuolto Oy Pirkanmaan Jätehuolto Oy 17 osakaskuntaa omistavat yhtiön asukaslukujensa mukaisessa suhteessa yhtiö toimii omakustannusperiaatteella n. 60 työntekijää Jätehuollon työnjako Pirkanmaan

Lisätiedot

Opas jätehuoltomääräysten laatimiseen

Opas jätehuoltomääräysten laatimiseen Opas jätehuoltomääräysten laatimiseen Kehittämisinsinööri Tuulia Innala Keskkonnafoorum Tallinna 26.3.2014 Kuntaliiton laatima jätehuoltomääräysten malli julkaistu Jätehuoltomääräysten laatiminen - Opas

Lisätiedot

Kaupan eläinperäisen poisheittohävikin käsitteleminen sivutuoteasetuksen mukaisesti

Kaupan eläinperäisen poisheittohävikin käsitteleminen sivutuoteasetuksen mukaisesti Kaupan eläinperäisen poisheittohävikin käsitteleminen sivutuoteasetuksen mukaisesti - Perehdytysmateriaali myymälöille ja niiden yhteistyökumppaneille, kuten jätteiden kuljetusyritykset, kauppakeskukset,

Lisätiedot

Mihin Ylä-Savo panostaa tulevaisuudessa?

Mihin Ylä-Savo panostaa tulevaisuudessa? Mihin Ylä-Savo panostaa tulevaisuudessa? 1. Jätehuolto, kierrätys ja ongelmajätteet 16.8.2007 16.8.2007 Page 1 of 13 Sisältö 1.1 REF... 3 1.2 Läheisyysperiaate... 4 1.3 Metalli+ympäristö... 5 1.4 kaikki

Lisätiedot