KESKEISET TAPAHTUMAT TILIKAUDELLA

Transkriptio

1 HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

2 Hallituksen toimintakertomus 2012 KESKEISET TAPAHTUMAT TILIKAUDELLA Oulun yliopisto solmi keväällä 2012 opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa sopimuksen vuosille Uudella sopimuskaudella ministeriö odottaa yliopistoilta nykyistä selvempää profiloitumista, keskittymistä vahvuusalueilleen, keskinäistä työnjakoa ja yhteistyötä muiden korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten kanssa. OKM odottaa Oulun yliopiston profiloituvan selkeästi omille, kansainvälisesti korkeatasoisille vahvuusaloille. Yliopiston tulee muiden yliopistojen tapaan edistää toiminnallaan elinikäistä oppimista, yhteiskunnan ja talouden uudistumista ja yrittäjyyttä sekä tutkimustulosten laajaa hyödyntämistä. Henkilöstörakenteen kehittämisessä pääpaino on tutkijanuran kehittämisessä, kansainvälistämisessä ja tukihenkilöstön vakinaistamisessa. Vuoden 2012 aikana Oulun yliopistossa jatkettiin keväällä 2012 uudistetun yliopiston strategian toteuttamista. Strategiapäivityksessä tutkimuksen paino- ja kehittämisalat säilyvät samoina kuin vuonna 2010 hyväksytyssä strategiassa. Painoaloja ovat biotieteet ja terveys, informaatioteknologia, kulttuurinen identiteetti ja vuorovaikutus sekä ympäristö, luonnonvarat ja materiaalit. Viimeiseen sisältyvät kehittämisaloina terästutkimus ja kaivos- ja vuoriala. Kaksi muuta kehittämisalaa ovat liiketoiminta ja talous sekä tutkimusperustainen opettajankoulutus. Valtion rahoituskehys Suomen yliopistoille laski vuonna 2012 johtuen yliopistolain mukaisen yliopistoindeksin puolittamisesta. Vuoden 2013 osalta yliopistoindeksi on jäädytetty kokonaan, mikä merkitsee Oulun yliopiston osalta 5,2 miljoonan euron laskua rahoituksessa. Laskeva rahoituskehys pakottaa ylipiston johdon toteuttamaan sekä rakenteellisen kehittämisen toimia että laatimaan tilojen käytön osalta tehostamissuunnitelman. Rakenteellisella kehittämisellä pyritään myös lisäämään Oulun yliopiston tutkimuksen ja koulutuksen kansainvälisyyttä ja vaikuttavuutta sekä tuloksellisuutta tulevaisuudessa. Hallituksen joulukuisen päätöksen mukaan nykyistä tiedekuntarakennetta uudistetaan kokonaisvaltaisten tieteenalayksiköiden pohjalle toiminnan laadun, tuloksellisuuden ja kustannustehokkuuden parantamiseksi. Tätä työtä varten yliopiston rehtori päätti perustaa työryhmät, jotka pohtivat toimia. Työryhmät kuulevat työssään yksikön henkilöstöä, opiskelijoita ja sidosryhmiä. Lisäksi vuonna 2010 päätettyjä talouden tasapainottamistoimenpiteitä vietiin eteenpäin suunnitelman mukaisesti. Kajaanin luokanopettajakoulutuksen lakkauttamisessa on meneillään siirtymävaihe ja jäljellä olevat toimenpiteet painottuivat vuoden 2012 loppupuolelle. Oulun yliopiston tutkijakoulu (UniOGS) aloitti toimintansa elokuun alussa 2011 ja täydessä laajuudessaan toiminta alkoi vuoden 2012 alusta. Tohtorikoulutuksen toteuttaminen neljän vuoden tavoiteajassa sekä väittelyiän alentaminen ovat uudistuksen keskeisiä tavoitteita. Tutkijakoulun yhteyteen on päätetty perustaa tohtorikoulutusohjelmaa, jotka aloittavat toimintansa vuoden 2014 alussa. Tutkimusneuvoston avaaman haun myötä ensi kesänä nimetään yliopiston tohtoriohjelmat ja siten kuva yliopiston sisäisistä rakenteista tohtorikoulutuksessa jäsentyy. Prosessi on osa kokonaisuutta, jossa tutkimusta ja tutkijakoulutusta organisoidaan tutkijalähtöisesti ja hyödyntäen monitieteisyyden tuomia mahdollisuuksia. Vuonna 2012 Oulun ylipistossa suoritettiin 123 (182 vuonna 2011) tohtorin tutkintoa. Oulun yliopiston toinen tutkimuksen kokonaisarviointi käynnistettiin vuonna Arvioinnin tavoitteena on sekä tunnistaa vahvuuksia että etsiä uusia avauksia. RAE2013-prosessi päätettiin tehdä tutkijayhteisölähtöisesti ja tulevaisuuteen suuntautuen. Tutkijat muodostivat itse oman työnsä kannalta mielekkäimmät tutkijayhteisöt, useimmissa tapauksissa laitos- ja jopa tiedekuntarajat ylittäen. Tutkijayhteisöt, joita muodostui yhteensä 49 koostuen noin 2200 henkilöstä, ilmoittautuivat arviointia varten yhteen kolmesta arviointiryhmästä; uudet avaukset (veni), lähellä kansainvälistä läpimurtoa oleva tutkimus (vidi) tai maailmanluokan tutkimus (vici). Tavoitteena on tunnistaa tieteellisen elinkaaren kaikissa eri vaiheissa olevia kansainvälisesti korkeatasoisia tiedeyhteisöjä. Tulokset arvioinnista ovat odotettavissa keväällä Vuonna 2012 ylempiä korkeakoulututkintoja suoritettiin 1315 (1314). Vaikka sopimuskauden tutkintotavoitemäärä 1570 jäi saavuttamatta, kasvua vuoden 2009 tasoon verrattuna on liki 19 %. Alempia korkeakoulututkintoja suoritettiin 1144 (1177). Kansainväliset opiskelijat suorittivat 73 ylempää korkeakoulututkintoa, mikä on yli kolminkertainen määrä vuoteen 2009 verrattuna. Kehitys on seurausta uusien maisteriohjelmien perustamisista ja olemassa olevien laajentamisista vuosina Ohjelmien arvioinnit ja kehittämisesitykset julkistettiin vuoden 2012 alussa. Seuranta-arviointi tehdään keväällä

3 Koulutus Vuonna 2012 Oulun yliopisto uudisti maltillisesti koulutusstrategiaansa, jonka keskeisinä toimenpidekokonaisuuksina ovat opintojen sujuvoitus, koulutuksen työelämärelevanssin kehittäminen ja kansainvälistymisen edistäminen. Näillä tavoitellaan tehokasta toimintaa sekä vaikuttavaa ja laadukasta koulutustulosta. Työelämärelevanssin painotus on merkittävästi vahvistanut täydennys- ja peruskoulutuksen vuorovaikutusta. Yliopiston opiskelijoille tarjottavat yhteiset palvelut koottiin opiskelijakeskukseen, jossa kaikki palveluntuottajat toimivat samassa tilassa ja prosessit näkyvät kaikille. Ratkaisu helpottaa opiskelijoiden asiointia ja tehostaa henkilökunnan tehtäväkiertoa. Opiskelijakeskusuudistuksen myötä koulutushallinnon käytäntöjen yhdenmukaistamista on edistetty kuvaamalla ja selkiyttämällä keskeisiä prosesseja. Opetustilojen käyttöasteen parantamiseen ja suuriin tilajärjestelyihin valmistauduttiin. Linnanmaan kampukselle laadittiin lukuvuodeksi ensimmäisen kerran yhteinen lukujärjestys. Laitosten opetukseen käyttämät salit kytkettiin varausjärjestelmään. Vuosina opintojen loppuvaiheeseen päässeiden opiskelijoiden opintoja nopeutettiin monin tukitoimin. Tuloksena Oulun yliopisto paransi valtakunnallista osuuttaan maisterintutkinnoista varsin merkittävästi. Vuonna 2012 ylempiä korkeakoulututkintoja suoritettiin Vaikka sopimuskauden tutkintotavoitemäärä 1570 jäi saavuttamatta, kasvua vuoden 2009 tasoon verrattuna on liki 19 prosenttia. Kansainväliset opiskelijat suorittivat 73 ylempää korkeakoulututkintoa, mikä on yli kolminkertainen määrä vuoteen 2009 verrattuna. Kehitys on seurausta uusien maisteriohjelmien perustamisista ja olemassa olevien laajentamisista vuosina Ohjelmien arvioinnit ja kehittämisesitykset julkistettiin vuoden 2012 alussa. Seuranta-arviointi tehdään keväällä Vuotuisen opiskeluajan jatkamiseksi on avoimen yliopiston ja Pohjois-Pohjanmaan kesäyliopiston yhteistyönä 2011 ja 2012 toteutettu kesäopintoja. Opintojaksotarjonta on koostunut pääasiassa yleisimmin rästiin jäävistä ensimmäisen vuoden opinnoista, joille on kysyntää Suoritetut TUTKINNOT VUOSI Ylemmät korkeakoulututkinnot Alemmat korkeakoulututkinnot Suoritetut opintopisteet Ulkomaalaisten suorittamat ylemmät korkeakoulututkinnot myös yliopisto-opintojaan vielä aloittamattomilta. Vuonna 2012 kesäopintosuorite ja osallistujamäärä kaksinkertaistuivat. Bolognan prosessiin liittyvän ECTS-leiman hakuprosessin tuloksena yliopisto kuvasi koulutuksensa ja opintojaksonsa oppimistavoitteiden pohjalta. Koulutusohjelmat ja opintojaksot tasapainotettiin mahdollistamaan 30 opintopisteen kertyminen kunakin lukukautena. Samalla uudistettiin keskeinen osa yliopiston www-sivujen opiskelijoille tarkoitetusta informaatiosta. Vuoden 2013 ECTS-hakuun yliopisto kehittää toimintaansa edelleen. Yliopisto panosti huomattavasti koulutukseen liittyvien toimintojen ja palveluiden sähköistämiseen. Vuonna 2012 käynnistyi opetuksen tueksi tarkoitetun Noppa-opintoportaalin pilotointi. Lisäksi otettiin käyttöön opiskelijoiden ajankäytön suunnittelua helpottava Lukkariomalukujärjestys ja pro gradu -töiden sähköinen lataus- ja arkistointijärjestelmä. Yhteistyössä Vaasan, Itä-Suomen ja Lapin yliopistojen kanssa kehitettiin avoimen yliopiston ILPA-sovellus, jonka avulla avoimiin yliopisto-opintoihin liittyvät henkilö-, opinto-oikeus- ja maksutiedot siirtyvät yliopiston Oodi-opintorekisteriin. Oulun yliopisto osallistui aktiivisesti myös kansallisiin tietojärjestelmähankkeisiin, joita ovat muun muassa korkeakoulujen sähköisen hakujärjestelmän (KSHJ) kehittäminen ja valtakunnallinen korkeakoulujen viranomaistietovarantoa kehittävä hanke (Raketti-Virta). Oulun yliopiston omaan tietovarastopohjaiseen SISUraportointiportaaliin tuotettiin useita koulutuksen johtamista ja kehittämistä tukevia raportteja. Tutkimus Tutkimuksen strategisen ohjauksen painopistealueita vuonna 2012 ovat olleet tutkimusympäristöjen kehittäminen ja tutkimuksen kokonaisarviointi RAE2013, korkeatasoisten kansainvälisten tutkijoiden rekrytointi tenure track -prosessin kautta, Oulun yliopiston sisäisten tohtoriohjelmien toiminnan suunnittelu ja kansallisen infrastruktuuritiekartan valmistelu. Kulttuurisen identiteetin ja vuorovaikutuksen tutkimuksen painoalalle perustettiin ihmistieteiden tutkimuskeskus Eudaimonia tavoitteena tunnistaa ja yhdistää Oulun yliopistossa hajallaan olevaa korkeatasoista ihmistieteellistä tutkimusta ja kohottaa alan tutkimuksen kansainvälistä tasoa. Lisäksi perustettiin Oulun yliopiston ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin yhteistyöorganisaatio Medical Research Center (MRC), jonka tavoitteena on edistää korkeatasoisen kliinisen tutkimuksen tekemistä ja alan kansainvälistymistä sekä tehostaa lääketieteellisen tutkimuksen hyödyntämistä ja uusien teknologioiden käyttöönottoa. Oulu Mining School -verkoston toiminta on perustamisvuodesta 2008 laajentunut koulutustehtävistä kattamaan myös tutkimusta. Vuonna 2012 vahvistettiin myös Oulu Mining Schoolin toimintaorganisaatiota ja rakennettiin prosessi- ja ympäristötekniikan osastolle yliopistomaailmassa ainutlaatuinen jatkuvatoiminen minipilot-rikastamo. Oulun yliopiston toinen tutkimuksen kokonaisarviointi RAE2013 käynnistettiin tavoitteena sekä tunnistaa vahvuuksia että etsiä uusia avauksia. RAE2013-prosessi päätettiin tehdä tutkijayhteisölähtöisesti ja tulevaisuuteen suuntautuen. Tutkijat muodostivat itse oman työnsä kannalta mielekkäimmät tutkijayhteisöt, useimmissa tapauksissa laitos- ja jopa tiedekuntarajat ylittäen. Tutkijayhteisöt, joita muodostui yhteensä 49 koostuen noin 2200 henkilöstä, ilmoittautuivat arviointia varten yhteen kolmesta arviointiryhmästä: uudet avaukset (veni), lähellä kansainvälistä läpimurtoa oleva tutkimus (vidi) tai maailmanluokan tutkimus (vici). Tavoitteena on tunnistaa tieteellisen elinkaaren kaikissa eri vaiheissa olevia kansainvälisesti kor- 3

4 keatasoisia tiedeyhteisöjä. Tulokset arvioinnista ovat odotettavissa keväällä Prosessi mahdollistaa yliopiston tieteellisen profiilin tarkistamisen ja resurssien kohdentamisen korkeatasoisten tutkijayhteisöjen tukemiseen. Vuosi 2012 oli Oulun yliopiston tutkijakoulun (UniOGS) ensimmäinen täysi toimintavuosi. UniOGS on rakenteellisesti merkittävä uudistus, jossa koulua johtava dekaani ja kolme tohtorikoulutustoimikuntaa käsittelevät kaikki tohtorikoulutukseen liittyvät linjaukset, opiskelijoiden sisäänoton, koulutussuunnitelmien hyväksynnän ja tutkinnon annon. Tämä antaa merkittävän mahdollisuuden harmonisoida prosesseja verrattuna aiempaan tiedekuntapohjaiseen toimintamalliin, edistää opiskelijoiden tasavertaista kohtelua ja suunnitella tutkijakoulutusta huomioiden yliopiston strategiset tavoitteet. Tohtorikoulutuksen toteuttaminen neljän vuoden tavoiteajassa ja väittelyiän alentaminen ovat myös uudistuksen keskeisiä tavoitteita. Tutkijakoulun yhteyteen on päätetty perustaa yliopiston strategian mukaisia laajoja sisäisiä tohtorikoulutusohjelmia, jotka aloittavat toimintansa vuoden 2014 alussa. Tätä varten järjestetään avoin tohtoriohjelmahaku. Tohtoriohjelmien tulee tukea Oulun yliopiston strategisia tavoitteita tutkimuksen kehittämiseksi ja vahvojen tutkimusympäristöjen rakentamiseksi. Oulun yliopiston infrastruktuurit on tunnistettu paino- ja kehittämisaloittain ja niille on suunnattu strategista rahoitusta. Infrastruktuurirahoitusta myönnetään vuosittain avoimen haun kautta infrastruktuureille, jotka ovat laajasti tutkijayhteisön käytettävissä ja liittyvät kansainvälisiin tai kansallisiin infrastruktuuriverkostoihin ja jotka tukevat yliopiston strategisten painopistealueiden toimintaedellytyksiä. Kansallinen tutkimusinfrastruktuurien tiekartta on suunnitelma seuraavien vuoden aikana tarvittavista uusista tai rakentamisvaiheessa olevista kansallisista tutkimusinfrastruktuureista tai olemassa olevien tutkimusinfrastruktuurien merkittävästä uudistamisesta. Tutkimusinfrastruktuurien tiekartan päivittäminen on annettu Suomen Akatemian nimittämän kansallisen laajapohjaisen tutkimusinfrastruktuurien asiantuntijaryhmän (FIRI-asiantuntijaryhmän) tehtäväksi vuoden 2013 aikana. Oulun yliopiston tavoitteena on sekä koordinoida esityksiä 4 kansalliselle tiekartalle että olla mukana useissa muualta koordinoiduissa hankkeissa. Tutkimustoiminnan ja sen kansainvälisyyden vahvistaminen ovat tärkeitä strategisia tavoitteita, joihin pyritään sekä kohdentamalla niin sanottuja rekrytointipaketteja että tenure track -tehtäviä strategisesti keskeisille tutkimuksen fokusalueille. Vuonna 2010 alkaneelle viisivuotiskaudelle osoitettiin 13 rekrytointipakettia sekä viisi kohdennettua tohtorirekrytointia, joiden myötä on saatu noin 30 tutkimushenkilön lisäys avainalueille. Vuonna 2012 käynnistettiin Oulun yliopiston tenure track ohjelma, ja ensi vaiheessa valmistaudutaan 10 aihealueen vakanssien täyttöön. Näiden tehtävien osalta järjestettiin avoin kansainvälinen haku ja ohjelmaan on saapunut peräti 279 hakemusta. Hakijat tullaan arvioimaan ulkopuolisten asiantuntijoiden toimesta ja valinnan edellytyksenä on kansainvälisesti korkea taso. Tenure-tehtävään nimitetyt tutkijat voivat edetä urallaan tenureprosessin kautta ja tulla nimitetyksi pysyvään professorin tai erityisen ansioituneen professorin tehtävään. Menestyksekkään Center for Wireless Communication (CWC) -keskuksen toiminta laajeni Japaniin, jonne perustettiin langattoman tietoliikenteen tutkimuskeskus CWC Nippon. Alan tutkimuksen kansainvälinen vahvuus näkyy myös siten, että suomalaisten yliopistojen ja tutkimuslaitosten osallistuminen 2012 toimintansa aloittaneeseen WiFiUS (Virtual Institute for Wireless Research between Finland and USA) -verkostoon koordinoidaan Oulusta. Verkosto on Yhdysvaltojen National Science Foundationin, Suomen Akatemian ja Tekesin rahoittama ja sen tavoitteena on tiivistää alan maailman johtavien toimijoiden yhteistyötä. Oulun yliopisto on menestynyt kansallisen Finnish Distinguished Professor s Program (Fi- DiPro) -ohjelman hyödyntämisessä siten, että käynnissä on noin 10 rekrytoidun professorin tai fellown projektit. Vuonna 2012 Oulun yliopisto sai kolme uutta FiDiPro:ta, joista professori Susan Quaggin Yhdysvalloista on ensimmäinen yliopiston lääketieteen alan FiDiPro. Professori Xilin Chen Kiinasta vahvistaa konenäön tutkimusta ja professori Natalia Juristo Espanjasta tietojenkäsittelytieteitä. Oulun yliopistossa aloitti 2012 toimintansa Suomen Akatemian Solujen ja soluväliaineen vuorovaikutuksen huippuyksikkö. Lisäksi kaksi Oulun yliopiston tutkimusryhmää on kaudella osallisena Helsingin yliopistosta johdetussa Inversio-ongelmien huippuyksikössä, joka lukeutuu matematiikan alalle. Oulun yliopiston ensimmäinen Euroopan tutkimusneuvoston myöntämä ERC Advanced Grant -projekti käynnistyi 2012 elektroniikan ja materiaalifysiikan alalla. ERC rahoittaa ainoastaan tieteellisesti kaikkein vahvimpia projekteja. Tutkimusrahoitus Oulun innovaatioallianssi on Oulun kaupungin, Oulun yliopiston, Oulun seudun ammattikorkeakoulun, VTT:n ja Technopolis Oyj:n vuonna 2009 muodostama strateginen sopimus, jolla keskitetään toimintoja sovituille innovaatioaloille tavoitteena tutkimustiedon ja erityisosaamisen entistä tehokkaampi hyödyntäminen yritystoiminnan vahvistamiseksi ja uuden synnyttämiseksi. Kohdealat ovat internet-tutkimus (Center for Internet Excellence), painettu elektroniikka (PrintoCent), kansainvälinen liiketoiminta (Martti Ahtisaari Instituutti) sekä terveys ja hyvinvointi (Centre for Health Technology). Vuonna 2012 käynnistyi myös ympäristö- ja energia-alan keskittymä Centre for Environment and Energy. Innovaatioallianssin resursointi toteutetaan toimijoiden kanssa laadittavien yhteistyösopimusten pohjalta suuntaamalla yhteisrahoitteisia hankkeita yhteisesti asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi viidessä innovaatiokeskittymässä. Kajaanin yliopistokeskuksessa toimivan Oulun yliopiston mittaustekniikan yksikön Cemis- Oulun tutkimuksen kärkialoja on terävöitetty osana 2012 valmistunutta Kainuun korkeakoulustrategiaa, jonka kolme keskeistä osa-aluetta ovat hyvinvointi, kaivannaisala sekä mittaus- ja tietojärjestelmät. Oulun Eteläisen instituutin toimintaa linjaavaksi fokukseksi määriteltiin tulevaisuuden tuotantoteknologiat ja yrittäjyys. Innovaatiotoiminta Oulun yliopiston strategisena tavoitteena on olla edelläkävijä innovaatiotoiminnoissa. Tavoitetta edistävät edellä kuvattu voimakas strateginen yhteistyö ja yrittäjyyspolun rakentaminen tutkimuksesta liiketoimintaan yhteistyössä Ou-

5 lun kaupungin, Oulun seudun ammattikorkeakoulun ja muiden toimijoiden kanssa. Vuonna 2012 käynnistyi Oulun yliopiston, Oulun seudun ammattikorkeakoulun ja Business Oulun Business Kitchen -kasvuyrittäjyyskeskus, jossa korkeakoulujen henkilöstön ja opiskelijoiden liiketoimintaosaaminen tuodaan yritysten saataville liiketoiminnan edistämiseksi. Oulun yliopiston tavoitteena on hyödyntää kaupallisesti sellaiset tutkimuksen tulokset, jotka tuottavat taloudellista hyötyä sekä tutkijalle että yliopistolle. Yliopisto pitää tuloksekasta toimintaa tutkimustulosten ja osaamisen hyödyntämisessä tärkeänä ansiona henkilökunnalleen. Kaupallistamistoimet kohdistetaan yliopiston tutkimuksen painoaloille. Tutkimustyön tulosten kaupallinen hyödyntäminen tukee yliopistossa tehtävää tutkimustyötä esimerkiksi tutkimuksen lisärahoituksena. Vuonna 2012 Oulun yliopistoon kohdentui 3,2 miljoonaa euroa Tekesin TUTLI (Tutkimusideoista uutta tietoa ja liiketoimintaa) -rahoitusta, jota myönnetään uuden tutkimuslähtöisen liiketoiminnan kehittämiseen. Innovaatiotoiminnan tunnusluvut Vuosi Keksintöilmoitukset Prioriteettipatenttihakemukset Yliopiston patenttisalkku (patenttiperheiden lkm) Teknologiansiirtosopimukset Syntyneet tutkimuslähtöiset yritykset, joissa yliopisto osaomistajana Tekesin TUTLI-rahoitus (M ) - - 3,2 TUTKIMUSRAHOITUS Vuosi Suomen Akatemian tutkimusrahoitus, Tekes-rahoitus, Kansainvälinen kilpailtu tutkimusrahoitus, Täydentävän rahoituksen osuus kokonaisrahoituksesta % 31,7 % 33,45 % 33,71 % Julkaisut yhteensä, kpl Tutkimuksessa syntyy tuloksia, jotka voivat olla siemen uuden liiketoiminnan syntymiselle. Patenttilainsäädännön mukaisia keksintöilmoituksia vastaanotetaan vuosittain noin 60. Vuonna 2012 yliopistolle tehtiin 57 keksintöilmoitusta. Lisäksi syntyy tekijänoikeuden alaisia tuloksia kuten tietokoneohjelmia ja algoritmeja. Oulun yliopiston nimiin tehtiin neljä prioriteettipatenttihakemusta, jotka pohjautuivat teknillisessä tiedekunnassa tehtyihin keksintöihin. Uusia tutkimuslähtöisiä yrityksiä syntyy keskimäärin kolme vuodessa. Yliopisto on strategiassaan linjannut myös mahdollisuuden olla omistajana tutkimuslähtöisissä yrityksissä. Vuonna 2012 Oulun yliopisto lähti osaomistajaksi kahteen yritykseen, jotka ovat IndoorAtlas Oy ja Arberet Orthopedic Oy. Yliopistoyhteisöstä syntyy lisäksi vuosittain 3 4 uutta yritystä, joiden tausta ei ole välittömästi tutkimustyössä. Vuoden 2012 päättyessä yliopisto oli haltijana 20 prioriteettipatenttiin tai -hakemukseen perustuvassa patenttiperheessä. Oulun yliopistolla on kaikkiaan voimassa 72 lisenssi-, optio-, siirto- tai teknologianmyyntisopimusta. Vuoden 2012 aikana uusia sopimuksia solmittiin neljä. Vuoden 2012 Oulun yliopistossa oli meneillään kaksi innovaatiotoiminnan tukemiseen ja kehittämiseen liittyvää Tekesin rahoittamaa hanketta. TULI hankkeen (Tutkimustoiminnasta liiketoimintaa) puitteissa rahoitettiin keksintöjen ja liikeideoiden arviointia ja kehittämistä. IKKhankkeen (Innovaatiokyvykkyyksien kehittäminen) tavoitteena on luoda tehokas prosessi synnyttämään uusia liiketoiminta-aihioita. Varainhankinta Varainhankinnan jatkuvuuden ja kehittämisen varmistamiseksi se asemoitiin pysyvästi yliopiston strategiaan ja organisaatioon osaksi yliopiston yhteiskuntasuhteiden hoitamista. Yliopisto haluaa myös tarjota lahjoittajille tiiviimmän yhteyden toimintaansa ja tätä varten perustettiin Oulun yliopiston lahjoittajaklubi. Oulun yliopisto jatkaa edelleen aktiivista varainhankintaa ja vahvistaa yliopiston yhteiskuntasuhteita. Varainhankinnalla kerätään uusia ja täydentäviä lahjoituksia uusiin avauksiin ja toimiin, jotka lisäävät yliopiston vaikuttavuutta sekä kasvattavat alueen ja koko maan elinvoimaisuutta ja kilpailukykyä. Oulun yliopisto on siirtynyt varainhankinnassa uuteen lahjoittamisen aikaan. Tähän liittyy muun muassa pääomalahjoittamisen ohella siirtyminen kohdennettuihin lahjoituksiin. Näin esimerkiksi merkkipäivien tai vuosikurssien yhteydessä voidaan toteuttaa juhlakeräyksiä yliopiston tietyn toiminnan tai yksikön tukemiseksi. Isommassa mittakaavassa puhutaan lahjoitusprofessuureista ja muista strategisesti tärkeistä rekrytoinneista tai esimerkiksi tutkimusinfrastruktuurin rakentamisesta (muun muassa laitehankinnat). Vuonna 2012 Oulun yliopisto keräsi lahjoitusvaroina yhteensä euroa. Tästä summasta euroa muodostaa kohdennettu lahjoitus ylipistonlehtorin palkkaukseen ajalle Lahjoitussumma ei näy tuloslaskelmassa varainhankinnan ryhmässä. 5

6 Tilat Oulun yliopistolla oli vuoden 2012 lopussa vuokrattuja tiloja noin m 2. Oulun yliopisto irtisanoi tiloja vuoden 2012 aikana noin 2100 m 2 Kajaanin kampuksella ja PSOAS:in tilat Linnanmaalla. Oulun yliopiston ylioppilaskunta muutti Linnanmaan kampukselle Oulun yliopiston vuokralaiseksi. Vuoden 2012 aikana Oulun yliopiston vuokraamissa tiloissa valmistui peruskorjauksia tai tilajärjestelyistä aiheutuneita muutostöitä yhteensä 3150 m 2 ; opiskelijakeskuksen tilamuutokset, HKT-palvelupiste, LYNET-laboratorion tilat ja mikrobiologian välinehuollon tilat. Lisäksi työn alla olivat kasvatustieteiden tiedekunnan tilamuutokset, 1963 m 2. Normaalikoulujen ala- ja yläasteella, lukiossa ja eläinmuseossa kiinteistön omistaja toteutti kesän aikana tarvittavat sisäilmakorjaukset. Oulun yliopiston kampusten tilojen kehittäminen aloitettiin syksyllä 2012 yhteistyössä kiinteistöjen omistajan Suomen Yliopistokiinteistöt Oy:n kanssa. Kampusten tilojen kehittämisessä työ-, oppimis- ja tutkimusympäristöjä kehitetään vastaamaan nykyajan vaatimuksia. Lähtökohtana on Oulun yliopiston strategia ja tiloissa tapahtuva toiminta sekä joulukuussa 2012 Oulun yliopiston hallituksen linjaama rakenteellinen kehittäminen ja sitä tukevat tilajärjestelyt. Kampuskehittämisen loppuraportti valmistuu toukokuussa Kampuskehittäminen tulee nostamaan peruskorjausten ja muutostöiden johdosta Oulun yliopiston neliövuokria tulevaisuudessa. Kokonaisvuokran nousua pyritään hillitsemään tilojen toiminnallisuuden ja tehokkuuden parantamisella sekä irtisanomalla ylimääräiset tilat. Vuoden 2012 aikana laadittiin Suomen Yliopistokiinteistöt Oy:n ja yliopistojen yhteinen sisäilmaohje. Energiamanageeraustoiminta aloitettiin yhteistyössä Suomen Yliopistokiinteistöt Oy:n kanssa. Taloudellinen asema Oulun yliopiston kokonaistulot vuonna 2012 olivat 236,7 miljoonaa euroa (224,8 milj. euroa vuonna 2011) ja tulos oli 11,7 miljoonaa euroa (3,9 miljoonaa euroa) ylijäämäinen. Oulun yliopiston talous oli siten hyvin tasapainossa vuonna Oulun yliopiston omavaraisuusaste nousi vuoden alun 83,1 prosentista 85,1 prosenttiin, joten Oulun yliopiston vakavaraisuus säilyi erinomaisena. Myös Oulun yliopiston maksuvalmius säilyi hyvänä. Opetus- ja kulttuuriministeriön ja Oulun yliopiston välisen sopimuksen mukainen perusrahoitus vuodelle 2012 oli 151,9 miljoonaa euroa (144,9 milj. euroa). Vuoden 2012 osalta yliopistolain 49 :n 2 momentin mukainen yliopistoindeksi on puolitettu ja vuoden 2013 osalta se jäädytetään kokonaan väliaikaisella lainmuutoksella. Yliopisto sai myös valtionrahoitusta yliopistojen alv-kompensaatiosopimuksen pohjalta 10,2 miljoonaa euroa (10,9 milj. euroa). Tuloslaskelmassa arvonlisäverojen käsittelyssä vuonna 2012 on siirrytty nettomenettelyyn ja vertailuvuoden tiedot on oikaistu vastaavasti. Varsinaisen toiminnan tuotot olivat 84,9 miljoonaa euroa (79,9 milj. euroa). Varsinaisen toiminnan tuotot jakautuvat avustustuottoihin 70,5 miljoonaa euroa (66,5 milj. euroa), liiketoiminnan tuottoihin 8,5 miljoonaa euroa (7,3 miljoonaa) ja muihin tuottoihin 5,9 miljoonaa euroa (6,2 milj. euroa). Avustustuotot sisältävät harjoittelukoulujen kotikuntakorvauksia 5,1 miljoonaa euroa (4,8 milj. euroa). Täydentävän rahoituksen tuotot olivat yhteensä 79,8 miljoonaa euroa (75,1 milj. euroa), mikä on 33,7 % (33,5 %) kokonaistuloista. Kansainvälisen kilpaillun tutkimusrahoituksen määrä oli 4,9 miljoonaa euroa (5,5 milj. euroa). Täydentävä rahoitus koostuu pääasiassa Teknologian ja innovaatioiden edistämiskeskus Tekesin, Suomen Akatemian ja Euroopan unionin projektirahoituksesta. Varsinaisen toiminnan kulut olivat tilikaudella 231,4 miljoonaa euroa (219,3 milj. euroa), josta henkilöstökulujen osuus oli 155,2 miljoonaa euroa ja 67,1 % varsinaisen toiminnan kuluista (145,8 milj. euroa ja 66,5 %). Vuoden 2012 keskimääräinen henkilöstömäärä oli 3112 (2980). Vuonna 2012 palkkojen valtakunnallinen sopimuskorotus oli 2,4 % (yleiskorotus 1,7 % ja järjestelyvara 0,7 %). Lisäksi maksettiin 150 euron suuruinen kertaerä. Vuonna 2012 yliopistoilta poistui mahdollisuus alennettuun työnantajan työttömyysvakuutusmaksuun eli työnantajan työttömyysvakuutusmaksut maksettiin täysimääräisenä. Yliopistojen työnantajan työttömyysvakuutusmaksut on huomioitu vuodesta 2012 eteenpäin pysyvänä lisäyksenä yliopistojen rahoituskehykseen. Vuonna 2012 tila- ja muut vuokrat olivat 29,4 miljoonaa euroa (28,2 milj. euroa) ja 12,7 % (12,9 %) varsinaisen toiminnan kuluista. Varsinaisen toiminnan alijäämä oli -146,5 miljoonaa euroa (-139,4 milj. euroa), joka katettiin valtion yleisavustuksella 151,9 miljoonaa euroa (144,9 milj. euroa). Yliopiston taseen loppusumma oli 197,3 miljoonaa euroa (177,2 milj. euroa). Pysyvät vastaavat olivat 72,6 miljoonaa euroa (69,9 milj. euroa) ja vaihtuvat vastaavat 124,7 miljoonaa euroa (107,4 milj. euroa). Suomen Yliopistokiinteistöt Oy:n osakkeet ja varainhankinnalla kerätyt varat valtion vastinrahana maksama summa mukaan lukien edustavat valtaosaa yliopiston peruspääoman määrästä. Oman pääoman yhteissumma oli vuoden lopussa 152,4 miljoonaa euroa (134,8 milj. euroa), josta Suomen Yliopistokiinteistöt Oy:n osakkeiden arvo on 54,2 milj. euroa ja varainhankinnalla kerätyt varat 34,6 miljoonaa euroa. Lyhytaikainen vieras pääoma oli 41,3 miljoonaa euroa (38,8 milj. euroa) ja pakolliset varaukset 0,7 miljoonaa euroa (0,5 milj. euroa). Kirjanpidon mukaiset kokonaisinvestoinnit olivat 10,0 miljoonaa euroa (10,5 milj. euroa). Kokonaisinvestoinneista investointeja aineettomiin ja aineellisiin hyödykkeisiin oli 9,8 miljoonaa euroa (10,5 milj. euroa) ja investoinnit sijoituksiin olivat 0,2 miljoonaa euroa (0,0 milj. euroa). Investointiavustuksia saatiin 3,7 milj. euroa (4,9 milj. euroa). Oulun yliopiston omistusosuus Suomen Yliopistokiinteistöt Oy:n osakekannasta on 10,41 % ja Certia Oy:n osakekannasta 19,49 %. Merkittävä määrä tutkimus- ja koulutusinfrastruktuurin hankintoja siirtyi vuodelta 2012 vuodelle Sijoitustoiminta Oulun yliopiston sijoitustoiminnan tavoitteena on turvata yliopiston varojen hyvä kokonaistuotto pitkällä aikavälillä. Sijoitustoiminnassa tavoitellaan kohtuullista tuottoa kohtuullisella riskillä. Sijoitus- ja rahoitustoiminnan tulos vuonna 2012 oli 6,7 miljoonaa euroa (-0,9 miljoonaa euroa vuonna 2011).

7 Sijoitus- ja rahoitustoiminnan tulos sisältää rahoitusomaisuuden realisoitumattomia arvonalennuksia 6,4 miljoonaa euroa ja vastaavasti realisoitumattomia arvonpalautuksia 8,5 miljoonaa euroa. Osinkotuotot olivat yhteensä 2,2 miljoonaa euroa ja ne sisältävät 1,8 miljoonaa euroa osinkoa Suomen Yliopistokiinteistöt Oy:ltä. Jos realisoitumattomia rahoitusomaisuuden arvonalennuksia ja palautuksia ei huomioida, sijoitus- ja rahoitustoiminnan tulos oli vuonna ,7 miljoonaa euroa (2,8 milj. euroa) positiivinen. Vuosi 2012 oli suotuisa sijoitusvuosi sekä osake- että korkomarkkinassa. Keskuspankkien erittäin löysä rahapolitiikka johti korkotason voimakkaaseen laskuun. Suurimmat korkomarkkinatuotot saatiin yrityslainoista, joiden tuotto ylitti useimpien osakeindeksien tuoton. Yrityslainojen hyvän kehityksen taustalla on ollut yritysten vähävelkaisuus, odotettua parempi tuloskehitys, euroalueen riskien pieneneminen ja yleinen korkotason lasku. Myös matalalta lähtötasolta aloittaneet valtionlainat tuottivat sijoittajalle merkittävän reaalituoton. Matala korkotaso luo haasteita sijoitusvuodelle 2013 ja vuoden 2012 tuottojen uusiutuminen ei ole mahdollista. Ainoan tuottopotentiaalin korkomarkkinoilla vuonna 2013 tarjoavat yrityslainat, erityisesti heikomman luottoluokituksen high yield -lainat ja kehittyvien markkinoiden lainat. Globaalin bruttokansantuotteen kasvun, alhaisen inflaation ja parantuneiden yritystulosten kautta osakemarkkinoilta odotetaan kohtuullista tuottoa vuodelle Vuoteen 2013 Oulun yliopiston sijoitussalkuissa on lähdetty sijoituspolitiikan mahdollistamissa rajoissa osakeylipainossa. Oulun yliopiston sijoitusomaisuuden hoito ulkoistettiin vuonna 2011 kolmelle täyden valtakirjan varainhoitajalle. Varainhoitajat valittiin kilpailutuksen perusteella. Oulun yliopiston hallitus vahvisti sijoitustoiminnan periaatteet pidetyssä kokouksessaan. Sijoitustoiminnan periaatteiden mukaan sijoitukset tehdään turvallisella ja tuloa tuottavalla tavalla hajauttaen omistukset eri sijoitusinstrumentteihin ja maantieteellisille alueille. Vähimmäistavoitteena on reaaliarvon säilyttäminen. Varainhoitajien hoidossa on sijoitusomaisuutta kirjanpitoarvoltaan yhteensä 77,6 miljoonan euron (63,9 milj. euroa) edestä, josta varainhankinnalla kerättyjen varojen osuus on 34,6 miljoonaa euroa. Sijoitusomaisuuden markkina-arvo vuoden 2012 lopussa oli 81,9 miljoonaa euroa (65,0 milj. euroa). Tilinpäätöshetkellä suoria osakesijoituksia oli 11,7 % (10,4 %), sijoitusrahastoja 52,9 % (55,1 %) ja joukkovelkakirjalainoja ja yritystodistuksia 24,8 % (34,5 %) koko sijoitusomaisuuden markkina-arvosta. Lisäksi Oulun yliopiston taseeseen sisältyy omakatteisia rahastoja kirjanpitoarvoltaan 3,6 (3,3) miljoonaa euroa. Määräaikais- ja maksuliikennetileillä oli tilinpäätöshetkellä varoja 8,3 (17,8) miljoonan euron edestä. Arvio tulevasta kehityksestä Yliopistolain mukaisen yliopistoindeksin jäädytys vuodelle 2013 ja mahdollinen jatkojäädytys vuodelle 2014 pakottavat yliopiston johdon jatkamaan toimenpiteitä, joilla vahvistetaan yliopiston tutkimuksen tuloksellisuutta ja selkeytetään yliopiston roolia kansainvälisenä tutkimus- ja innovaatioyliopistona. Myös toimia opintojen läpäisyn ja opintoprosessien tehostamiseksi tulee jatkaa. Julkaisutoimintaa on tehostettava ja kansainvälistymisen on edettävä kaikilla tulosalueilla. Ydintoimintojen tuloksellisuus on tärkein tekijä tulevien vuosien rahoituksen tasoa arvioitaessa. Tärkeänä mittarina ovat tutkimuksen ja koulutuksen tuotokset suhteessa muihin yliopistoihin ja OKM:n asettamiin tavoitteisiin. Yliopistojen saamaan valtion perusrahoituksen tasoon vaikuttaa tuloksellisuuden ohessa Suomen kansantalouden yleinen tilanne. Vuodelle 2014 esitettyjen valtion menoleikkausten kohdentumisesta riippuu, miten yliopistosektorin rahoitus kehittyy seuraavina vuosina. Mikäli julkisen talouden tasapainoa haetaan säästöistä, on vaarana perusrahoituksen tason pysyvä lasku seuraavien vuosien aikana. Myös kilpailu täydentävästä rahoituksesta, opiskelijoista, henkilöstöstä, resursseista ja näkyvyydestä kansallisella ja kansainvälisellä tasolla kiristyy edelleen. Vuonna 2013 yliopiston taloudellisen aseman ja tuloksen ennakoidaan pysyvän vakaana, mutta mahdollinen yliopistoindeksin edelleen jäädyttäminen vuonna 2014 aiheuttaa talouden tasapainottamispaineita yliopiston johdolle. Tästä johtuen yliopiston hallitus päätti jo vuoden 2012 lopulla aloittaa rakenteellisen kehittämisen toimenpiteet sisältäen tiloista luopumissuunnitelman. Riskienhallinta Riskienhallinta on osa Oulun yliopiston johtamisjärjestelmää. Riskienhallinnan avulla yliopiston toimintaan vaikuttavat riskit tunnistetaan ja arvioidaan sekä havaittuja riskejä hallitaan ja seurataan. Riskienhallinta tukee yliopistoa sen perustehtävän toteuttamisessa, profiloitumisessa, strategian ja asetettujen tavoitteiden saavuttamisessa sekä opiskelijoiden, henkilöstön ja omaisuuden turvaamisessa. Tällä toiminnalla varmistetaan, että yliopiston toiminta jatkuu keskeytyksittä, laadukkaasti ja kustannustehokkaasti. Riskienhallinnassa otetaan huomioon myös merkittävät ulkoiset palveluntuottajat. Riskit voivat kohdistua muun muassa tutkimus- ja koulutustoimintaan, päätöksentekoon, talouteen, rahoitukseen, opiskelijoihin, henkilöstöön, omaisuuteen ja sidosryhmiin. Riskit voivat olla sisäisiä tai ulkoisia. Riskit voivat uhata muun muassa strategian toteutumista, toiminnan lainmukaisuutta tai hyvää hallintotapaa, hyvän tieteellisen käytännön noudattamista, tuloksellisuutta, varojen ja omaisuuden asianmukaista hallintaa, henkilöstön ja opiskelijoiden turvallisuutta ja terveyttä tai johtamisen edellyttämän tiedon riittävyyttä ja oikeellisuutta. Yliopiston strategiset, operatiiviset ja vahinkoriskit voidaan jaotella seuraavasti: Strategiset riskit: yliopiston asema toimintaympäristössä (maine, yhteistyösuhteet, ikäluokkien kehitys, vetovoima) riippuvuus ulkopuolella päätettävästä rahoituksesta infrastruktuurirahoituksen taso Suomessa muutokset opiskelija- ja tutkijakunnassa muutokset rahoittajissa tai rahoitusehdoissa tai -kriteereissä tulevien sopimuskausien opetus- ja kulttuuriministeriön rahoitusmalli valtion taloudellinen tilanne ja yliopistojen perusrahoituksen taso 7

8 Operatiiviset riskit: 8 tutkimuksen ja koulutuksen tuotokset suhteessa muihin yliopistoihin ja asetettuihin tavoitteisiin riippuvuus henkilöstön osaamisesta korvausrekrytointi eläköitymisen kiihtyessä lähivuosina rahoitusriskit Vahinkoriskit: henkilö- ja varallisuusvahingot toimitiloihin ja laitteisiin kohdistuvat vahingot Riskienhallinnalla varmistetaan, että toiminnan suunnittelu, päätöksenteko ja johtaminen perustuvat oikeaan ja riittävään tietoon. Yliopiston hallituksella, rehtorilla, tiedekuntaneuvostoilla, dekaaneilla ja muilla esimiehillä tulee olla tieto olennaisista tutkimus- ja koulutustoimintaan kohdistuvista riskeistä. Valvonta on osa riskienhallintaa. Hallitus, rehtori, tutkimus- ja koulutusneuvostot, tiedekuntaneuvostot, dekaanit, tutkimus- ja koulutustoimikunnat, tiedekuntien yksiköiden johtajat, erillisten laitosten johtokunnat ja johtajat suorittavat toiminnan ja riskien seurantaa. Mainitut toimijat vastaavat myös riskienhallinnan asianmukaisesta järjestämisestä ja siitä, että toimintaa ohjataan hyväksyttyjen toimintatapojen mukaiseksi. Sisäinen valvonta on olennainen osa johtamisjärjestelmää, jolla edistetään perustehtävien tuloksellista hoitamista, strategisia tavoitteita uhkaavien riskien hallintaa sekä suoriutumisen ja tuloksellisuuden systemaattista seurantaa ja arviointia. Oulun yliopiston sisäinen tarkastus järjestettiin vuonna 2012 käyttäen ulkopuolista JHTT-yhteisöä, BDO Audiator Oy:tä. BDO Audiator Oy suoritti Oulun yliopiston tarkastussuunnitelman mukaisesti vuonna 2012 kolme tarkastusta, jotka kohdistuivat taloustieteiden tiedekuntaan (sivutoimiin ja palkkioihin), lääketieteelliseen tiedekuntaan sekä kansallisen kynnysarvon ylittäviin palvelu- ja järjestelmähankintoihin. Henkilöstö Yliopiston keskimääräinen henkilöstömäärä oli 3112 vuonna 2012 (2980 vuonna 2011). Henkilötyövuosina kokonaismäärä oli 2885 htv (2790). Henkilöstön keskimääräinen lukumäärä on lisääntynyt 132 henkilöllä ja henkilötyövuosien määrä 95:llä. Henkilötyövuosiin lasketaan myös tuntiopetuksena annettu opetus. Sen osuus oli 84 htv vuonna 2012 (77). Vuoden 2010 päätökset yliopiston talouden tasapainottamisen toimenpiteistä ovat vaikuttaneet edelleen henkilöstöratkaisuihin. Henkilöstövaikutuksia on ollut erityisesti kasvatustieteiden tiedekunnan Kajaanin yksikössä ja hallintopalveluissa. Kajaanin opettajankoulutusyksiköstä ja harjoittelukoulusta on siirtynyt vuodesta 2010 lähtien Ouluun 29 opettajaa ja muuhun henkilökuntaan kuuluvaa, mutta myös irtisanomisiin on jouduttu yt-prosessin mukaisesti Kajaanin kaikissa yksiköissä. Viimeisimmät irtisanomiset toteutettiin vuoden 2012 syksyllä. Kajaanin opettajankoulutuksen ja muiden organisaatioiden muutosten yhteydessä on henkilöstöä tuettu muutosjohtamisen ja muutoksen tukitoimenpiteiden avulla nyt jo kolmen vuoden ajan. Hallintopalveluissa toimenpiteitä on aiheuttanut edelleen tietohallinnon keskittäminen ja puhelinvaihteen toimintojen siirtäminen palvelutuottajalle. Näillä tasapainottamiseen liittyvillä toimenpiteillä on henkilöstövaikutuksia vielä vuosina Kasvatustieteiden tiedekuntaan muutoksia tuovat Koskelan uuteen harjoittelukouluun liittyvät lisärekrytoinnit, jotka tulevat nostamaan harjoittelukoulujen opettajamäärää. Kokonaisuudessaan yliopiston henkilöstömäärä vakiintunee nykytasolle. Henkilöstörakenteen kehittäminen painottuu siten, että se kohdentuu optimaalisesti ydintehtäviin sekä paino- ja kehittämisaloille. Tutkimustoiminnan ja sen kansainvälisyyden vahvistamiseksi on vuodesta 2011 alkaen täytetty tehtäviä 13 rekrytointipakettiin, jotka on kohdennettu strategisesti keskeisille tutkimuksen alueille. Rekrytointiohjelmalla on saatu noin 30 tutkimushenkilön lisäys avainalueille. Noin 80 % rekrytoiduista on tullut Oulun yliopiston ulkopuolelta ja yli puolet ulkomailta. Vuonna 2012 käynnistettiin tutkimuksen strategiarahoituksella tenure track -ohjelma, jossa avattiin 14 tenure-tehtävän hakuprosessi. Hakijoita oli 279 ja tehtävät täytetään vuoden 2013 aikana. Tiedekunnat ovat avanneet myös omia tenure-järjestelmän mukaisia tehtäviä. Kaikkiaan henkilöstölisäykset ovat kohdistuneet pääosin opetus- ja tutkimushenkilöstöön. Henkilötyövuodet henkilöstöryhmittäin Opetus- ja tutkimushenkilöstö Muu henkilöstö Harjoittelukoulut Yhteensä Keskimääräinen henkilöstömuutos Muutos Muutos % Humanistinen tiedekunta % Kasvatustieteiden tiedekunta % Luonnontieteellinen tiedekunta % Lääketieteellinen tiedekunta % Taloustieteiden tiedekunta % Teknillinen tiedekunta % Tiedekunnat yhteensä % Erillislaitokset ja vastaavat % Hallintopalvelut % Palvelupisteet % Yhteensä %

9 Lisäystä on kaikissa tiedekunnissa, eniten lääketieteellisessä tiedekunnassa, jossa kohorttitutkimus on edellyttänyt myös muun henkilöstön lisärekrytointeja. Hallintopalvelujen ja palvelupisteiden henkilökunta on vähentynyt. Kansainvälisen henkilöstön määrä on tavoitteiden mukaisesti lisääntynyt. Kansainvälistä henkilöstöä oli vuodenvaihteessa 367 (252 vuonna 2011). Henkilöstöpalveluissa on parannettu kansainvälisen henkilöstön palveluja vahvistamalla osaamista muun muassa hankkimalla konsulttipalveluilla tietoutta eri maiden vero- ja sosiaaliturvajärjestelmien edellyttämistä toimenpiteistä. Henkilöstöpalveluissa toimii lisäksi palvelupisteiden yhteinen kv-tiimi. Henkilöstöä koskevaa ohjeistusta on päivitetty ja tuotettu englanninkielisenä. Yliopisto on ilmoittautunut mukaan EU-komission tutkijatyönantajien henkilöstöstrategian kehittämistyöhön, jonka tavoitteena on tutkijoiden työolojen kehittäminen ja sitä kautta HR Excellence in Research -logon saavuttaminen. Kansainvälisen henkilöstön palvelujen kehittämiseksi tehtiin syksyllä 2012 kysely, joka oli suunnattu kaikille yliopiston palvelussuhteessa oleville ulkomaalaisille henkilöille. Pääosin kansainvälinen henkilöstö koki saamansa palvelut kohtuullisiksi. Kehittämistarvetta nähtiin erityisesti kielikoulutuksessa, koulutusta odotetaan sekä suomen että englannin kielessä. Henkilöstön kokonaismäärässä määräaikaisen henkilöstön osuus on hiukan noussut edelliseen vuoteen verrattuna. Määräaikaista henkilöstöä oli 62,1 % (60,7 %) koko henkilöstöstä. Muutos johtuu pääasiassa tutkimushenkilöstön lisääntymisestä. Tutkimushenkilöstö on tohtorikoulutus- ja post doc -vaiheessa aina määräaikaista. Henkilöstöpalvelut on käynyt syksyn 2012 aikana kaikkien tulosyksikköjen kanssa läpi niiden määräaikaisen henkilöstön määrää ja määräaikaisuuden perusteluja tavoitteena edelleen vakinaistaa pysyviksi muodostuneissa tehtävissä työskentelevät. Näiden keskustelujen pohjalta on sovittu noin 30 tehtävän vakinaistamisesta. Vuosina vakinaistettiin 120 tehtävää. Vakinaistamisprosessia tullaan jatkamaan. Yliopiston henkilöstöstä on naisia 48,8 %. Vähiten naisia on professoreissa ja atk-henkilöstössä. Henkilöstöstä 59,8 %:lla (61,8 %) on ylempi korkeakoulututkinto ja tohtorintutkinnon suorittaneiden osuus on 27,8 % (29,6 %). Henkilöstön keski-ikä on 42,1 vuotta. Eläkkeelle jäi 47 (48) henkilöä, työkyvyttömyyseläkkeitä näistä oli kolme. Vuoteen 2017 eläkeiän saavuttaa noin 220 työntekijää. Sairauspoissaolot ovat pysyneet aikaisempien vuosien tasolla. Sairauspoissaoloja oli 3,7 pv/ htv (3,9 pv/htv). Työhyvinvoinnin kehittämisteemoja ovat olleet yliopiston hyvinvointisuunnitelman mukaisesti erityisesti johtaminen ja työyhteisön hyvinvointi sekä vuonna 2011 toteutetun henkilöstön työhyvinvointikyselyn perusteella syntyneiden yksiköiden kehittämishankkeiden käynnistäminen. Koko yliopiston osalta on panostettu varhaisen tuen mallin käyttöönottoon, siihen liittyvään ohjeistukseen ja valmennukseen. Syksyllä 2012 käynnistettiin koko henkilöstölle suunnattu Arvostakko nää mua -kampanja. Kaikille näille hankkeille on osoitettu rahoitusta vakuutusyhtiö Varman hyvinvointirahoituksen kautta. Yliopiston strategian pohjalta käynnistettiin syksyllä 2012 yhteistyössä kaikkien henkilöstöjärjestöjen kanssa Oulun yliopiston henkilöstöohjelman valmistelu. Sen pääkehittämisalueet ovat henkilöstösuunnittelu ja rekrytointi, johtaminen ja hyvinvointi sekä henkilöstön osaaminen. Ohjelma valmistuu keväällä Syksyllä 2011 hyväksyttiin neuvottelutulos yliopistojen toisesta yhteisestä työehtosopimuksesta ja sen pohjalta vielä kesällä 2012 ratkaisut tarkentavasta työehtosopimuksesta. Sopimukset noudattavat valtakunnallisen raamisopimuksen ratkaisuja. Tarkentavalla työehtosopimuksella kehitettiin työsuorituksen arviointijärjestelmää ja sovittiin käyttöönotettavista suorituslisistä. Yliopiston omana palkitsemisjärjestelmänä on otettu käyttöön kannustepalkkiojärjestelmä tavoitteena palkita yksilöitä tai ryhmiä erityisen hyvistä tuloksista. Järjestelmät on määritelty kriteereineen erikseen opetus- ja tutkimushenkilöstölle sekä muulle henkilöstölle. Ensimmäiset kannustepalkkiot maksettiin keväällä Kannustepalkkioita oli maksussa 150 henkilölle ja niihin käytettiin noin euroa. SAP HR -tietojärjestelmä on vaatinut viime vuosina runsaasti suunnittelu-, kehitys- ja ohjaustyötä. Järjestelmä koskee koko henkilöstöä ja sen kautta tuotetaan kaikki työsopimukset, käsitellään poissaolotiedot ja maksetaan matkalaskut. SAP HR:n seuraava vaihe on YPJ-arviointiosion ja kehityskeskustelujärjestelmän käyttöönotto. Suunnittelutyö on tehty vuoden 2012 aikana Certia-yliopistojen yhteistyönä ja järjestelmä otetaan käyttöön vuoden 2013 arviointikeskusteluissa. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustoimikunta on päivittänyt ja rehtori hyväksynyt yliopiston tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman. Suunnitelman toimenpiteiden toteuttaminen ja jalkauttaminen yksiköihin on aloitettu. Lisäksi toteutettiin tasa-arvolain mukainen henkilöstön palkkavertailu. Miesten ja naisten väliset palkkaerot ovat yliopistossa vähäisiä, suurimmat erot ovat harjoittelukoulussa. Lisäksi toimikunta on valmistellut opiskelijoille suunnattavaa tasa-arvokyselyä, joka toteutetaan keväällä Henkilöstön koulutustilaisuuksiin on osallistunut kaikkiaan noin 1500 henkilöä vuonna Eniten osallistujia oli tieto- ja viestintätekniikan, johtamisen ja esimiestyön sekä kielten koulutustilaisuuksissa. Hallitus ja tilintarkastajat Tilikaudella Oulun yliopiston hallituksen puheenjohtajana toimi Hans Söderlund ja hallituksen jäseninä Pekka Erkkilä, Lea Kauppi, Leena Mörttinen, Erkki Ormala, Sanna Järvelä, Markku Mäkivuoti, Markku Savolainen, Matti Kemi ja Raija Ukkola. Tilintarkastajina toimivat KHT-yhteisö PricewaterhousCoopers Oy päävastuullisina tilintarkastajinaan KHT Pertti Tarvainen ja JHTT, HTM Outi Kirvesoja. Hallituksen ehdotus tilikauden tuloksen käsittelystä Hallitus ehdottaa, että tilikauden tulos ,12 euroa jätetään taseeseen yliopiston vapaaseen omaan pääomaan edellisen tilikauden voittotilille. Hallitus päätti kokouksessaan perustaa vapaan rahaston, johon kohdentamattomien lahjoitusten tuotto siirretään kunkin vuoden tilinpäätöksen vahvistamisen jälkeen. Vuoden 2012 osalta kohdentamattomia lahjoituksia, jotka tulisi rahastoida, ei ole. 9

10 TULOSLASKELMA VARSINAINEN TOIMINTA Tuotot Avustustuotot ,81 Liiketoiminnan tuotot ,92 Muut tuotot 5,898, Kulut Henkilöstökulut ,26 Poistot ,62 Muut kulut ,77 Tuotto-/kulujäämä ,49 VARAINHANKINTA Tuotot Keräysten tuotot ,00 Lahjoitukset ,34 Kulut Varainhankinnan muut kulut ,09 Varainhankinta yhteensä ,75 Tuotto-/kulujäämä ,24 SIJOITUS- JA RAHOITUSTOIMINTA Tuotot Osinkotuotot ,76 Korkotuotot ,41 Myyntivoitot ,15 Arvonalennusten palautukset ,25 Sijoitustoiminnan muut tuotot ,78 Kulut Korkokulut -12,60 Myyntitappiot ,94 Arvonalennukset ,17 Sijoitustoiminnan muut kulut ,79 Sijoitus- ja rahoitustoiminta yhteensä ,85 Tuotto-/kulujäämä ,39 YLEISAVUSTUKSET Yliopistolain mukainen valtionrahoitus ,00 TILIKAUDEN TULOS ,61 TILINPÄÄTÖSSIIRROT Sidottujen rahastojen muutos ,87 Muut välittömät verot ,17 TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ (alijäämä) ,57 10

11 Määrällisten TAVOITTEIden toteumat TOIMINTAMENOJEN jakauma (M ) KA tav Tohtorintutkinnot Ylemmät korkeakoulututkinnot Alemmat korkeakoulututkinnot Ulkomaalaiset tutkinto-opiskelijat % 12% 6% 5% 2% 5% 67% Täydentävä rahoitus (menopohjainen), M Täydentävä rahoitus 69,1 72,3 76,4 %, kokonaismenoista 30,7 31,2 33,0 Kansallinen kilpailtu tutkimusrahoitus, M Henkilöstökulut 155,2 Poistot 3,8 Aineet, tarvikkeet, tavarat 12,4 Palvelujen ostot 13,4 Tilavuokrat ja muut vuokrat 29,4 Matkakulut 6,7 Muut kulut 10,5 Yhteensä 231,4 TULOJEN JAKAUMA (M ) Suomen Akatemia 17,5 18,6 20,4 Tekes 14,0 13,0 18,4 33% Kansainvälinen kilpailtu tutkimusrahoitus, M 64% EU-puiteohjelmarahoitus 3,9 4,1 3,4 Muu ulkomainen rahoitus 1,9 1,4 1,5 HENKILÖSTÖKULUT Henkilöstökulut 1000 Henkilökulut /htv TALOUDELLISIA TUNNUSLUKUJA Toimintatuotot/Toimintakulut, 102,3 % Toimintakate (ilman poistoja)/poistot 242,4 % Investointien tulorahoitus 95,4 % Omavaraisuusaste, 85,1 % Oman pääoman tuotto 7,7 % Quick ratio 2,08 Current ratio 2,95 Kassan riittävyys, pv 130 Tunnuslukujen laskentakaavat: Toimintatuotot/ Toimintakulut, % = 100 * (Perusrahoitus + avustustuotot + liiketoiminnan tuotot + muut tuotot)/ Varsinaisen toiminnan kulut Toimintakate/ Poistot, % = 100 * Toimintakate (ilman poistoja)/ Poistot Investointien tulorahoitus, % = 100 * Toimintakate (ilman poistoja)/ Investointien omahankintameno Omavaraisuusaste, % = 100 * Oma pääoma/ (Koko pääoma saadut ennakot) Oma pääoman tuotto, % = 100 * Tilikauden tulos/ Oma pääoma yhteensä Quick ratio = Rahoitusomaisuus/ Lyhytaikainen vieras pääoma Current ratio = (Rahoitusomaisuus + Vaihto-omaisuus)/ Lyhytaikainen vieras pääoma Kassan riittävyys, pv = 365 * Rahavarat 31.12/ Kassasta maksut tilikaudella 3% Perusrahoitus 151,9 Harj. koulujen kotikuntakorvaukset 5,1 Muut yleisavustukset 0 Täydentävä rahoitus 79,8 Yhteensä 236,8 HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ Henkilöstön määrä (lkm) Henkilöstön määrä (htv). Henkilöstön määrä (ka) 11

12 TASE Vastaavaa PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet ,13 Muut pitkävaikutteiset menot ,10 Ennakkomaksut , ,24 Aineelliset hyödykkeet Koneet ja kalusto ,81 Muut aineelliset hyödykkeet ,50 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat , ,53 Sijoitukset Muut osakkeet ja osuudet , ,29 Omakatteisten rahastojen varat ,33 VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Muu vaihto-omaisuus , ,36 Saamiset Pitkäaikaiset saamiset Muut saamiset , ,11 Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset ,12 Muut saamiset ,55 Siirtosaamiset , ,91 Rahoitusarvopaperit Muut osakkeet ja osuudet ,24 Muut arvopaperit , ,45 Rahat ja pankkisaamiset ,78 Vastaavaa yhteensä ,00 Vastattavaa OMA PÄÄOMA Peruspääoma ,87 Omakatteiset rahastot ,72 Vapaat rahastot ,34 Muu oma pääoma Toimintapääoma ,32 Edellisten tilikausien voitto (tappio) ,02 Tilikauden voitto (tappio) , ,91 Oma pääoma yhteensä ,84 PAKOLLISET VARAUKSET Muut pakolliset varaukset , ,34 VIERAS PÄÄOMA Omakatteisten rahastojen velat Omakatteisten rahastojen velat 974,35 974,35 Pitkäaikainen Lyhytaikainen Saadut ennakot , ,00 Saadut ennakot ,98 Ostovelat ,46 Muut velat ,11 Siirtovelat , ,47 VASTATTAVAA yhteensä ,00 12

13 RAHOITUSLASKELMA Oulun yliopisto Toiminnan rahavirta Varsinaisen toiminnan rahavirta Varsinaisen toiminnan kulujäämä Edelliseen sisältyvät poistot Käyttöpääoman muutos Vaihto-omaisuuden muutos Lyhytaikaisten korottomien saamisten muutos Lyhytaikaisten korottomien velkojen muutos Muiden ei-rahamääräisten erien oikaisut Varsinaisen toiminnan rahavirta Varainhankinnan rahavirta Satunnaiset erät (+/-) 0 Saadut yleisavustukset Maksetut välittömät verot 0 Omakatteisten rahastojen rahavirta Toiminnan rahavirta (A) Investointien rahavirta Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin Saadut investointiavustukset Aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden luovutustulot Investoinnit sijoituksiin Osinkotuotot sijoituksista Sijoitusten nettotulot Annetut lainat Lainasaamisten takaisinmaksut Omakatteisten rahastojen investointien rahavirta Investointien rahavirta (B) Rahoituksen rahavirta Oman pääoman lisäykset Lainakannan muutokset Lyhytaikaisten lainojen nostot Lyhytaikaisten lainojen takaisinmaksut Pitkäaikaisten lainojen nostot Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut Saadut korot ja rahoitustuotot Maksetut korot ja maksut rahoituskuluista -13 Omakatteisten rahastojen rahoituksen rahavirta Rahoituksen rahavirta (C) Rahavarojen muutos (A+B+C) lisäys (+) / vähennys (-) Rahavarat tilikauden alussa Rahavarat tilikauden lopussa Omakatteisten rahastojen rahavarat tilikauden alussa Omakatteisten rahastojen rahavarat tilikauden lopussa Rahavarojen muutos yhteensä

14