MATKAILUTULO JA -TYÖLLISYYS TAMPEREEN SEUTUKUNNASSA VUONNA 2012

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MATKAILUTULO JA -TYÖLLISYYS TAMPEREEN SEUTUKUNNASSA VUONNA 2012"

Transkriptio

1 MIKKO MANKA & MAARIT WALLENIUS MATKAILUTULO JA -TYÖLLISYYS TAMPEREEN SEUTUKUNNASSA VUONNA 2012 TUTKIMUS- JA KOULUTUSKESKUS SYNERGOS TAMPEREEN YLIOPISTON JOHTAMISKORKEAKOULU 2014 ISBN: (pdf)

2 Sisällysluettelo Taulukot... i Kuviot... ii Johdanto... 1 OSA 1. Matkailun kehitys ja kesän 2013 matkailijakyselyt... 2 Matkailun määrällinen kehitys Tampereen seutukunnassa... 2 Tampereen seutukunnan yöpymisvuorokaudet... 2 Kotimaiset yöpymiset... 4 Kansainväliset yöpymiset... 7 Lentoaseman matkustajamäärä Matkailijakysely kesällä Kotimaiset matkailijat Tampereen seutukunnassa Matkailijoiden rahankäyttö Tampereen seutukunnassa Case 1: Tampere-talon kokouskävijöiden välittömät talousvaikutukset Case 2: Särkänniemen matkailijoiden talousvaikutukset OSA 2. Tampereen seutukunnan matkailun tulo- ja työllisyysselvitys Matkailun tulo- ja työllisyysselvitysten tausta Selvityksen aineisto Matkailun tulovaikutukset Välitön matkailutulo Välillinen matkailutulo Matkailun työllisyys- ja palkkatulovaikutukset Välittömät työllisyysvaikutukset Välilliset työllisyysvaikutukset Matkailun kokonaistyöllisyysvaikutukset Välittömät palkkatulovaikutukset Välilliset palkkatulovaikutukset Palkkatulovaikutukset kokonaisuudessaan Matkailun kunnallistaloudelliset vaikutukset Välittömät verotulovaikutukset Välilliset verotulovaikutukset Verotulovaikutukset yhteensä Kunnallistaloudellinen nettotulos Matkailun tulo- ja työllisyyskertoimet Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutukset Tampereen seutukunnassa vuonna Lähteet Liite 1. Selvityksessä käytetty matkailun toimialaluokitus... 71

3 Taulukot Taulukko 1. Tampereen majoituskapasiteetin kehitys. Lähde: Art-Travel Taulukko 2. Matkailijoiden keskimääräinen rahankäyttö vuorokaudessa henkilöä kohden Tampereen seutukunnassa Taulukko 3. Selvitykseen osallistuneiden yritysten vuoden 2012 liikevaihtojen osuudet toimialojen kokonaisliikevaihdoista Taulukko 4. Selvitykseen osallistuneiden yritysten vuoden 2012 liikevaihtojen osuudet toimialojen kokonaisliikevaihdoista Taulukko 5. Välitön matkailutulo toimialoittain Tampereen seutukunnassa arvonlisäverottomana ja arvonlisäverollisena vuonna Taulukko 6. Matkailun aiheuttamat välilliset tulovaikutukset Tampereen seutukunnassa vuonna Taulukko 7. Matkailun vuoksi Tampereen seutukunnasta tehtyjen ostomenojen osuus toimialan kaikista matkailuostoista vuonna Taulukko 8. Toimialoittainen kokonaishenkilöstö (henkilötyövuodet), matkailumyynnin osuus (%) ja välitön matkailutyöllisyys Tampereen seutukunnassa vuonna Taulukko 9. Välitön matkailutyöllisyys kaiken kaikkiaan ja Tampereen seutukunnassa kirjoilla olevien osalta Taulukko 10. Välittömän matkailutyöllisyyden aiheuttamat indusoidut työpaikat toimialoittain vuonna Taulukko 11. Välillinen matkailutyöllisyys toimialoittain Tampereen seutukunnassa vuonna Taulukko 12. Matkailun välillisten vaikutusten laskeminen toimialoittain Tampereen seutukunnassa vuonna Työllisyysvaikutukset on esitetty henkilötyövuosina Taulukko 13. Välillisen matkailutyöllisyyden aiheuttamat indusoidut työpaikat toimialoittain vuonna Taulukko 14. Matkailun kokonaistyöllisyysvaikutukset Tampereen seutukunnassa vuonna Työllisyysvaikutukset henkilötyövuosia Taulukko 15. Matkailun aiheuttamat välittömät palkkatulovaikutukset toimialoittain vuonna Taulukko 16. Matkailun aiheuttamat välilliset palkkatulovaikutukset toimialoittain vuonna Taulukko 17. Matkailun aiheuttamat palkkatulovaikutukset kokonaisuudessaan Tampereen seutukunnassa vuonna Taulukko 18. Matkailun aiheuttamat välittömät verotulovaikutukset Tampereen seutukunnassa vuonna Taulukko 19. Matkailun aiheuttamat välilliset verotulovaikutukset Tampereen seutukunnassa vuonna Taulukko 20. Matkailun aiheuttamat verotulovaikutukset Tampereen seutukunnassa vuonna Taulukko 21. Tampereen seutukunnan kunnalliset matkailutulot ja menot vuonna Taulukko 22. Matkailun kokonaistulovaikutukset ja tulokerroin Tampereen seutukunnassa vuonna Taulukko 23. Matkailun työllisyysvaikutukset ja -kerroin Tampereen seutukunnassa vuonna i

4 Kuviot Kuvio 1. Yöpymiset yhteensä Tampereen seutukunnassa vuosina Kuvio 2. Tampereen seutukunnan yöpymisten kehitys suhteessa muuhun maahan (Art Travel 2013). 3 Kuvio 3. Rekisteröidyt kotimaiset yöpymiset Tampereen seutukunnassa vuosina kesällä ja talvella (Art-Travel 2013) Kuvio 4. Kotimaiset yöpymiset Tampereen seutukunnassa kuukausittain vuonna 2012 (Art-Travel 2013) Kuvio 5. Kotimaiset yöpymiset Tampereen seutukunnassa matkan tarkoituksen mukaan vuosilta (Art-Travel 2013) Kuvio 6. Rekisteröidyt kansainväliset yöpymisvuorokaudet Tampereen seutukunnassa vuosina (Art-Travel 2013) Kuvio 7. Kansainväliset yöpymiset Tampereen seutukunnassa kuukausittain vuonna 2012 (Art-Travel 2013) Kuvio 8. Kansainväliset yöpymiset Tampereen seutukunnassa matkan tarkoituksen mukaan vuosilta (Art-Travel 2013) Kuvio 9. Tampereen seudulla kirjatut yöpymiset asuinmaittain vuosina (Art-Travel 2013) Kuvio 10. Tampere-Pirkkalan matkustajamäärät. Lähde: Finavia Kuvio 11. Matkailijakyselyn vastaajien vastaamiskuukausittain Kuvio 12. Matkailijakyselyn vastaajien sukupuolijakauma Kuvio 13. Matkailijakyselyn vastaajien ikäjakauma Kuvio 14. Matkailijakyselyn vastaajat lähtöalueen mukaan Kuvio 15. Matkailijakyselyn vastaajat matkan luonteen mukaan Kuvio 16. Yöpyneiden matkailijoiden matkan arvioitu kokonaiskesto Tampereen seutukunnassa Kuvio 17. Matkailijoiden matkan pääasiallinen tarkoitus Kuvio 18. Matkailijakyselyn vastaajien matkaseurueen koko Kuvio 19. Matkailijakyselyyn vastanneet seurueen sisältämien tahojen mukaan Kuvio 20. Matkailijakyselyn vastaajien käyttämä kulkuneuvo paikkakunnalle saavuttaessa Kuvio 21. Matkailijoiden ilmoittamat kohteet, joihin he käyttävät Tampereen seutukunnassa rahaa Kuvio 22. Yöpyvien matkailijoiden rahankäyttö majoituspalveluihin vuorokaudessa per henkilö Kuvio 23. Matkailijoiden rahankäyttö ravitsemispalveluihin vuorokaudessa henkilöä kohden Tampereen seutukunnassa Kuvio 24. Matkailijoiden rahankäyttö ostoksiin vuorokauden ajalta henkilöä kohden Tampereen seutukunnassa Kuvio 25. Matkailijoiden rahankäyttö ostoksiin päivittäistavarakaupoissa vuorokauden ajalta henkilöä kohden Tampereen seutukunnassa Kuvio 26. Matkailijoiden rahankäyttö ostoksiin tavarataloissa ja ostoskeskuksissa vuorokauden ajalta henkilöä kohden Tampereen seutukunnassa Kuvio 27. Matkailijoiden rahankäyttö ostoksiin erikoiskaupoissa vuorokauden ajalta henkilöä kohden Tampereen seutukunnassa Kuvio 28 Matkailijoiden rahankäyttö kulttuuripalveluihin vuorokauden ajalta henkilöä kohden Tampereen seutukunnassa Kuvio 29. Matkailijoiden rahankäyttö viihde- ja virkistyspalveluihin vuorokauden ajalta henkilöä kohden Tampereen seutukunnassa ii

5 Kuvio 30. Matkailijoiden rahankäyttö liikennepalveluihin vuorokauden ajalta henkilöä kohden Tampereen seutukunnassa Kuvio 31. Matkailijoiden rahankäyttö polttoaineisiin vuorokauden ajalta henkilöä kohden Tampereen seutukunnassa Kuvio 32. Päiväkävijöiden ja yöpyvien kävijöiden rahankäyttö yhteensä vuorokauden ajalta henkilöä kohden Tampereen seutukunnassa Kuvio 33. Matkailijoiden rahankäyttö yhteensä vuorokauden ajalta henkilöä kohden Tampereen seutukunnassa Kuvio 34. Matkailijakyselyn vastaajien matkan pääkohteet Kuvio 35. Matkailijakyselyn vastaajien matkan muut kohteet Kuvio 36. Välitöntä matkailutuloa saavien toimialojen ostojen pääpiirteittäinen suuntautuminen Tampereen seutukunnassa. Paksumpi nuoli kuvastaa euromääräisesti suurinta hankintakohdetta ja ohuempi seuraavaksi suurinta. Muut hankintaketjut on jätetty kuvaamatta kuvion selkeyden vuoksi iii

6 Johdanto Tämä matkailun tulo- ja työllisyysselvitys perustuu vuosina käynnissä olleeseen projektiin, jonka toteutti Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulun Tutkimus- ja koulutuskeskus Synergos. Hankkeen rahoittajina olivat Tampereen kaupunkiseudun elinkeino- ja kehitysyhtiö Tredea, Tampereen kauppakamari, Tampere-talo, Tampereen Särkänniemi, Tampereen Messut ja Tampereen kauppayhdistyksen säätiö. Käsillä oleva raportti jakaantuu kahteen osaan. Ensimmäisessä osassa tarkastellaan Tampereen matkailun määrällistä kehitystä ja kesällä 2013 toteutettujen matkailijakyselyjen tuloksia. Matkailijakyselyosion tarkoitus on antaa poikkileikkauskuva Tampereen kotimaisista kesämatkailijoista nimenomaan matkailukohteissa, kuten Särkänniemessä ja Museokeskus Vapriikissa, ja sitä ei voida otoksen perusteella yleistää kuvaamaan seudun kaikkia matkailijoita. Toinen osa sen sijaan keskittyy ns. Koillismaan mallilla toteutettuun tulo- ja työllisyysselvitykseen, jonka pohjana toimi syksyllä 2013 alueen yrityksille tehty kysely. Tämä toinen osa on näin ollen yleisesitys matkailun taloudellisesta merkityksestä koko seutukunnalle. issa työstä vastasivat Mikko Manka (tulo- ja työllisyysselvitys -kokonaisuus) ja Maarit Wallenius (matkailijakyselyiden toteutus). Tutkimus- ja koulutuskeskus Synergos kiittää kaikkia selvitykseen osallistuneita tahoja: rahoittajia, kyselyihin vastanneita ihmisiä ja muita yhteistyökumppaneita. Erityisen suuret kiitokset on syytä osoittaa FT Pekka Kauppilalle, joka vastasi auliisti kaikkiin Koillismaan mallin toteutuksesta heränneisiin kysymyksiin ja selvityksen edetessä eteen tulleisiin ongelmiin. 1

7 OSA 1. Matkailun kehitys ja kesän 2013 matkailijakyselyt Matkailun määrällinen kehitys Tampereen seutukunnassa Tampereen seutukunnan yöpymisvuorokaudet Selvityksen kohdealueena oli Tampereen seutukunta. Seutukunta koostuu nykyisen Tilastokeskuksen luokituksen mukaan kymmenestä kunnasta, jotka ovat Hämeenkyrö, Kangasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pirkkala, Pälkäne, Tampere, Vesilahti ja Ylöjärvi. Tampereen seutukunnan alueella asui vuoden 2013 lopussa asukasta. Tässä osiossa tarkastellaan Tampereen seutukuntaa matkailualueena yöpymisten kautta. Esitetyt tilastot on koottu Tilastokeskuksen tiedoista, Tampereen seutukunnan alueelta. Tilastoista puuttuvat aluejakojen muutosten vuoksi kuitenkin Orivesi ja Pälkäne, joten luvut ovat seutukunnan kahdeksan kunnan alueelta, mutta antavat kehityksestä kohtuullisen hyvän kuvan. Tästä vuodesta eteenpäin myös MEK:n tilastot on laskettu Tilastokeskuksen uuden seutukuntajaon mukaan. Vuosittaisesta vaihtelusta huolimatta yöpymisten määrä kokonaisuudessaan on kasvanut Tampereen seutukunnan alueella 2000-luvulla. Vuonna 2012 yöpymisiä kirjattiin kaikkiaan 1,1 miljoonaa (kuvio 1). Se on noin 75 prosenttia koko Pirkanmaan maakunnan yöpymisistä, joita vuonna 2012 kirjattiin 1,5 miljoonaa (Tilastokeskus 2013a). Tampereen seutukunnan yöpymisistä (83 %) oli kotimaisia yöpymisiä ja (17 %) kansainvälisiä yöpymisiä. Tampereen seutukunnan osuus koko maan yöpymisistä on 2000-luvulla noussut vajaasta viidestä prosentista vuoden ,6 prosenttiin. Vuodesta 2001 vuoteen 2012 yöpymisten määrä Tampereen seutukunnassa on kasvanut 37,9 prosenttia. Suurin osa Tampereen seutukunnan yöpymisistä, 88 prosenttia, kertyi luonnollisesti keskuskaupunki Tampereelta, jonka rekisteröidyt yöpymiset ylittivät miljoonan ensi kerran vuonna 2012 (Art-Travel 2012). 2

8 yöpymiset markkinaosuus Johtamiskorkeakoulu Kansainväliset Kotimaiset Kuvio 1. Yöpymiset yhteensä Tampereen seutukunnassa vuosina Rekisteröityjen kotimaisten yöpymisten määrä on kasvanut vuodesta 2001 vuoteen 2012 tultaessa 44,6 prosenttia. Vuonna 2012 rekisteröityjä kotimaisia yöpymisiä oli reilu Tampereen seutukunnassa yöpymisten määrä on 2000-luvulla kasvanut vuosittain, lukuun ottamatta vuosien 2008 ja 2011 notkahduksia yöpymisluvuissa (kuvio 1) ,0 % ,5 % ,0 % ,5 % ,0 % 4,5 % 4,0 % 3,5 % 3,0 % 2,5 % 2,0 % ,5 % ,0 % ,5 % Yöpymiset yht. Osuus kotimaisista yöpymisistä Osuus ulkomaisista yöpyjistä 0,0 % Kuvio 2. Tampereen seutukunnan yöpymisten kehitys suhteessa muuhun maahan (Art Travel 2013). 3

9 Jos tilannetta tarkastelee suhteessa koko maahan (kuvio 2), niin huomaa, että kotimaisten matkailijoiden osalta Tampereen markkinaosuus on ollut lievässä nousussa, kun taas ulkomaisten yöpyjien osalta tilanne on päin vastainen. Huippuvuonna 2006 Tampereen seutukunnan markkinaosuus koko maan yöpymisistä kansainvälisten matkailijoiden osalta oli noin 4,2 prosenttia, kun vuonna 2012 osuus oli 3,2 prosenttia. Todennäköinen selitys tälle löytyy venäläisten matkailijoiden kasvavista määristä, joista Tampere ei ole hyötynyt yhtä paljon kuin esimerkiksi Itä-Suomi tai Helsingin seutu. Taulukko 1. Tampereen majoituskapasiteetin kehitys. Lähde: Art-Travel Vuosi Liikkeet Huoneet Vuoteet Yöpymisten kasvun lisäksi myös majoituskapasiteetti on lisääntynyt (taulukko 1). Rekisteröidyissä majoitusliikkeissä 1 kasvu huoneiden osalta on vuodesta 2001 vuoteen 2012 ollut 33,8 prosenttia ja vuoteiden osalta 38,5 prosenttia. Yöpymisten määrä on siis kasvanut hieman nopeammin kuin majoitusliikkeiden kapasiteetti. Toisaalta, Tampereelle on lähivuosina tulossa useita uusia hotelleja, jolloin majoituskapasiteetti kasvaa nykyisestään. Kotimaiset yöpymiset Tarkasteltaessa lähemmin kotimaisia yöpymislukuja, huomaa kesän ja talven olevan melko tasoissa yöpymisten määrässä, vaikka kesäkausi on tässä laskettu kaksi kuukautta talvea lyhyemmäksi (kuvio 3). 2 Vuosina sekä Tampereen seutukunnassa kir- 1 Vain vähintään 20 vuodepaikkaa sisältävät liikkeet. 2 Erittelyissä kesä- ja talvikaudelle kesäkausi kestää viisi kuukautta toukokuusta syyskuuhun ja talvikausi seitsemän kuukautta lokakuusta huhtikuuhun. Esitetyt yöpymisluvut talvelta tarkoittavat siten yöpymislukuja ajanjaksolta, joka on alkanut kyseisen vuoden lokakuussa ja päättynyt seuraavan vuoden huhtikuussa. Esimerkiksi vuoden 2001 talvi viittaa talveen lokakuusta 2001 huhtikuuhun

10 jattiin enemmän kotimaisia yöpymisvuorokausia talvi- kuin kesäkaudella. Vuonna 2012 kotimaisten, yöpyneiden matkailijoiden viipymä oli keskimäärin 1,6 vuorokautta Tampereen seutukunnassa (Art-Travel 2013) Talvi Kesä Kuvio 3. Rekisteröidyt kotimaiset yöpymiset Tampereen seutukunnassa vuosina kesällä ja talvella (Art-Travel 2013). Toisin kuin esimerkiksi Lapin matkailukohteissa, joissa yöpymiset ajoittuvat suurimmalta osin talvikaudelle, Tampereen seutukunnassa kotimaisten yöpymisten huippu sijoittuu perinteisiin kesäkuukausiin: kesä-, heinä-, ja elokuulle, joista erityisesti heinäkuu erottuu selvimmin muista. Vuonna 2012 kotimaiset yöpymiset Tampereen seutukunnalle sijoittuivat melko tasaisesti vuodelle lukuun ottamatta keskikesän kuukausia, jolloin kesä- ja elokuun yöpymisvuorokaudet lähentelivät yöpyjän rajapyykkiä ja heinäkuussa kirjattiin lähes kotimaista yöpymisvuorokautta, mikä on yli kolminkertaisesti kotimaisten matkailijoiden osalta hiljaisimman tammikuun yöpymisvuorokausien määrä (kuvio 4). On kuitenkin huomattava, että kesän jälkeen suosituimpia yöpymiskuukausia ovat loka- ja marraskuu, jolloin esimerkiksi kokous- ja kulttuurimatkailijoita on seudulla paljon. 5

11 Kotimaiset yöpymiset kuukausittain Kuvio 4. Kotimaiset yöpymiset Tampereen seutukunnassa kuukausittain vuonna 2012 (Art- Travel 2013). Tampereen seutukunnan vapaa-ajan matkustajien määrät ovat kasvaneet 2000-luvulla, kun taas ammattiin liittyvien yöpymisten määrä on vuosittaisten muutosten jälkeen kasvanut vain hieman kasvu on siis tullut pääasiassa vapaa-ajan matkustuksen lisäyksestä(kuvio 5). Vuonna 2012 kotimaisista yöpymisistä oli vapaa-ajan ja ammattiin liittyviltä matkoilta. Myös muussa tarkoituksessa tehtyjen matkojen määrä on lähes kaksinkertaistunut vuosituhannen alusta, vaikka osuus kaikista matkoista on edelleen pieni Kotimaiset yöpymiset Vapaa-aika Ammattiin liittyvä Muu Kuvio 5. Kotimaiset yöpymiset Tampereen seutukunnassa matkan tarkoituksen mukaan vuosilta (Art-Travel 2013). 6

12 Kansainväliset yöpymiset Myös kansainvälisten yöpymisten määrä on kasvanut 2000-luvulla, vaikka kasvu onkin ollut maltillisempaa ja epätasaisempaa kuin kotimaisten yöpymisten kohdalla. Kuvatulla ajanjaksolla ainoastaan vuonna 2006 kansainvälisiä yöpymisvuorokausia kirjattiin muutama sata enemmän talvikaudella kuin kesäkaudella (kuvio 6). Muina vuosina kesäkausi oli selkeästi suositumpaa aikaa kansainvälisille yöpymisille. Vuodesta 2001 vuoteen 2012 kansainvälisten yöpymisten määrä on Tampereen seutukunnassa kasvanut 11,7 prosenttia verrattuna yli 44,6 prosentin kotimaisten yöpymisten kasvuun. Vuonna 2012 kansainvälisiä yöpymisiä kirjattiin Tampereen seutukunnassa yli , mikä on 85 prosenttia koko Pirkanmaan kansainvälisistä yöpymisistä (Tilastokeskus 2013a). Vuonna 2012 kansainvälisten matkailijoiden viipymä Tampereen seutukunnassa oli keskimäärin 2,3 vuorokautta (Art-Travel 2013) Talvi Kesä Kuvio 6. Rekisteröidyt kansainväliset yöpymisvuorokaudet Tampereen seutukunnassa vuosina (Art-Travel 2013). Vaikka kesäkausi esitetyissä tilastoissa (kuvio 6) on kaksi kuukautta lyhyempi kuin talvikausi, keräsivät myös vuonna 2012 kesäkuukaudet eniten kansainvälisiä yöpymisvuorokausia. Kansainväliset yöpymiset sijoittuvat kaiken kaikkiaan tasaisemmin vuodelle kuin kotimaiset yöpymisvuorokaudet. Vaikka myös kansainvälisten matkailijoiden kohdalla on havaittavissa piikki keskikesän kohdalla, sijoittui se vuonna 2012 Keski- ja Etelä-Euroopan lomakuukauden, elokuun, kohdalle toisin kuin kotimaisten yöpymisvuorokausien kohdalla (kuvio 7). Toisin kuin kotimaisten yöpymisvuorokausien kohdalla, tammikuu ei ole kansainvälisissä yöpymisvuorokausissa hiljaisin, vaan talvikauden kuukausista toisiksi vilkkain heti lokakuun jälkeen. 7

13 Vuonna 2012 vilkkaimpana kuukautena, elokuussa, kirjattiin yli kolminkertaisesti hiljaisimman kuukauden, joulukuun, kansainvälisten yöpymisvuorokausien määrä Kansainväliset yöpymiset kuukausittain Kuvio 7. Kansainväliset yöpymiset Tampereen seutukunnassa kuukausittain vuonna 2012 (Art-Travel 2013). Vuosituhannen alusta vuoteen 2008 asti kansainvälisistä yöpymisistä ammattiin liittyviä yöpymisiä oli Tampereen seutukunnassa enemmän kuin vapaa-aikaan liittyviä (kuvio 8). Vuodesta 2009 eteenpäin kansainvälisiä vapaa-ajan yöpymisiä on ollut enemmän kuin ammattiin liittyviä. Vuonna 2012 kansainvälisistä yöpymisistä oli vapaa-ajan ja lähes ammattiin liittyviä. 8

14 Kansainväliset yöpymiset Vapaa-aika Ammattiin liittyvä Muu Kuvio 8. Kansainväliset yöpymiset Tampereen seutukunnassa matkan tarkoituksen mukaan vuosilta (Art-Travel 2013). Kuten koko maassa (Tilastokeskus 2013a), myös Tampereen seudulla suurin osa kansainvälisistä yöpyjistä tulee Venäjältä, jotka vuonna 2012 kattoivat Tampereen seudulla 14 prosenttia kaikista kansainvälisistä yöpymisvuorokausista (kuvio 9). Toisaalta venäläisten matkailijoiden määrän kehitys on ollut varsin vaisua suhteessa muun Suomen kehitykseen. Vuonna 2012 venäläisiä yöpyjiä oli määrällisestikin vähemmän kuin vuonna Vaikka saksalaisten matkailijoiden määrä Tampereen seudulla on vähentynyt, olivat he vielä vuonna 2012 toiseksi suurin (10 %) kansainvälinen matkailijaryhmä alueella. Selvästi eniten Tampereen seutu on nostanut suosiotaan matkailukohteena virolaisten matkailijoiden keskuudessa, joiden yöpymisten määrä on kasvanut vuodesta 2008 vuoteen 2012 yli puolitoistakertaiseksi. Vuonna 2012 virolaisille kirjattiin neljänneksi eniten kansainvälisiä yöpymisvuorokausia Tampereen seudulla venäläisten, saksalaisten ja ruotsalaisten matkailijoiden jälkeen. Rajahaastattelututkimuksesta käy ilmi, että kaikista Suomessa vierailevista kansainvälisistä matkailijoista 45 prosenttia, venäläisistä 70 prosenttia sekä virolaisista ja ruotsalaisista 30 prosenttia on päiväkävijöitä, jolloin he eivät näy yöpymisvuorokausissa (Tilastokeskus 2013b). Tampere on kuitenkin kohtuullisen kaukana päiväkäyntialueista, jolloin voi olettaa, että yöpymistilastot antavat kohtuullisen hyvän kuvan kansainvälisestä matkailusta alueella. 9

15 Kuvio 9. Tampereen seudulla kirjatut yöpymiset asuinmaittain vuosina (Art-Travel 2013). Lentoaseman matkustajamäärä Tarkasteltaessa matkailua lentoaseman matkustajamäärän mukaan huomataan, että lentoaseman matkustajamäärät ovat viime vuosina olleet laskusuunnassa, etenkin kansainvälisen liikenteen osalta (kuvio 10). Tämä johtuu pitkälti Ryanairin yhteyksien vähenemisestä. Kotimaan liikenne on pysynyt lähes ennallaan aina vuodesta 2009, jolloin tapahtui merkittävä lasku aiempiin vuosiin nähden. Vuonna 2013 kansainvälisen liikenteen matkustajia oli ja kotimaisen liikenteen Täytyy kuitenkin muistaa, että kansainvälisen liikenteenkin matkustajista valtaosa on suomalaisia ja matkustajat tulevat ympäri Suomea. in aiemmin tekemissä selvityksissä Ryanairin ulkomaisista matkustajista on myös havaittu, että kaikki kansainväliset matkustajat eivät suoraan hyödytä Tampereen seutukuntaa, vaan esimerkiksi lentoaseman halpalentomatkustajat hajaantuvat laajasti ympäri Suomea. Suurimmat hyötyjät ovat kuitenkin Tampere ja pääkaupunkiseutu (Synergos 2011). 10

16 Kotimaan liikenne Kv. liikenne Kuvio 10. Tampere-Pirkkalan matkustajamäärät. Lähde: Finavia. Matkailijakysely kesällä 2013 Tähän selvitykseen kerättiin yrityskyselyä (osa 2) tukevaa aineistoa tekemällä kesällä 2013 matkailijakyselyitä Tampereella. Aineisto on laaja, mutta sen yleistettävyys rajoittuu kesäkuukausiin ja Tampereella, erityisesti matkailukohteissa kuten Särkänniemessä, vieraileviin kotimaisiin matkailijoihin. Esimerkiksi Tampereen ympäryskunnissa vierailevien matkailijoiden rahankäyttö saattaa erota tästä jonkun verran kuten myös ulkomaisten matkailijoiden, joista on tosin olemassa aineistoa lähivuosilta (esim. Synergos 2011). Erityisen tärkeätä on kuitenkin huomioida, että kyselyaineisto on kerätty erityisissä matkailukohteissa, joka jo sinällään valikoi osallistujajoukkoa aika paljon: esimerkiksi ostosmatkailu tai tapahtumamatkailu ei välttämättä tule tällaisessa kyselyaineistossa näkyviin lainkaan. Matkailijakyselyllä tutkittiin etenkin Tampereella vierailevien matkailijoiden rahankäyttöä. Matkailijakyselyjä kerättiin kesällä 2013 kesä-, heinä- ja elokuussa yhden viikon ajan kunakin kuukautena. Matkailijoita haastateltiin Tampereella kolmessa matkailukohteessa: Särkänniemen elämyspuistossa, Museokeskus Vapriikissa sekä Pyynikin näkötornilla. Koska kysely oli tarkoitettu ainoastaan alueella vieraileville matkailijoille, mahdollisilta vastaajilta kysyttiin 11

17 ensin, asuvatko he Tampereen seutukunnan alueella. Kieltävästi kysymykseen vastanneille tarjottiin mahdollisuutta täyttää kyselylomake. Seutukunnassa asuvat henkilöt kuitenkin tilastoitiin, jotta pystyimme laskemaan kävijäjakaumat matkailijoiden ja seutukuntalaisten välillä. Vastaajien valinnassa pyrittiin satunnaisuuteen tiedustelemalla vastaamishalukkuutta aina heti seuraavalta vastaan tulleelta henkilöltä, kun edellinen vastaaja oli lopettanut vastaamisen. Näin vastaajiksi valikoitui satunnainen joukko henkilöitä. Kyselylomake oli sähköisessä muodossa tablet-laitteella matkailijoiden itsensä täytettävissä. Tutkijan läsnäolo mahdollisti kysymysten esittämisen ja avun saamisen vastaustilanteessa. Tilanteissa, joissa laitteen käyttö tuntui vastaajille vieraalta, tutkija kysyi kysymykset ja täytti kyselylomakkeen vastaajien puolesta. Matkailijakyselyyn saimme yhteensä 843 vastausta, joista 29 prosenttia saatiin kesäkuussa, 40 prosenttia heinäkuussa ja 31 prosenttia elokuussa (kuvio 11). % N=843 Vastauskuukausi Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Kuvio 11. Matkailijakyselyn vastaajien vastaamiskuukausittain. Kyselylomake alkoi taustatiedoilla vastaajasta. Asuinpaikan postinumeron perusteella vastaajat jaoteltiin maakunnittain. Tietoa siitä, oliko vastaaja päivämatkailija vai yöpyjä, hyödynnet- 12

18 tiin, kun rahankäyttöä tarkasteltiin erikseen päivämatkailijoiden ja yöpyjien osalta. Matkailijakyselyn tärkein tehtävä oli luoda ymmärrystä siitä, kuinka paljon ja mihin matkailijat rahaa käyttävät. Suurin osa matkailijoista oli matkalla useamman hengen seurueessa, joten mahdollistaaksemme yhden henkilön rahankäytön laskemisen, vastaajilta kysyttiin, kuinka monen henkilön rahankäyttöä vastaukset koskevat. Yleinen ongelma matkailijoiden rahankäyttöä koskevissa kysymyksissä on matkailijahaastattelun ajoittaminen etenkin yöpyvien matkailijoiden osalta, mutta sama ongelma koskee myös päiväkävijöitä: jos henkilö ei ole vielä yöpynyt alueella, hänen rahankäyttönsä on ollut melko vähäistä verrattuna henkilöön, joka on jo viettänyt alueella aikaa. Tässä kyselyssä tähän ongelmaan haettiin vastausta siten, että mikäli vastaaja oli jo yöpynyt alueella, häneltä kysyttiin rahankäyttö edellisen 24 tunnin ajalta, ja jos ei, niin häntä pyydettiin arvioimaan rahankäyttö tulevan 24 tunnin ajalta. Päivämatkalaisilta kysyttiin rahankäyttöä Tampereen seutukunnan alueella matkan aikana. Tämä luku sisälsi jo sekä toteutuneen että arvioidun rahankäytön. Tämä tapa kysyä rahankäytöstä edellisen tai tulevan 24 tunnin ajalta poikkeaa hieman yleisesti käytetystä tavasta kysyä koko matkan rahankäyttö ja jakaa se toteutuneilla matkavuorokausilla. Pyrimme samalla hieman kehittää tätä rahankäytön kysymysmenetelmää: edellä mainitun ajankohtaongelman lisäksi ihmisen on hyvin vaikea muistaa kokonaisrahankäyttöään, mikäli matka on kestänyt vuorokautta pidempään. Toki tässä menetelmässä ongelma hieman siirtyy eli vuorokaudenajasta matkavuorokauteen: mikä on oikea päivä kysyä rahankäyttöä. Toisaalta voidaan ajatella, että otoskokoa kasvattamalla ongelma ei muodostu kovin suureksi. Kysyttyämme vastaajan seutukunnassa oleskelua vastaaja sai valita, mihin kohteisiin hän on käyttänyt tai tulee käyttämään rahaa. Valittavia rahankäyttökohteita olivat majoituspalvelut, ravitsemispalvelut (ravintolat, pubit, kahvilat, pikaruokapaikat jne.), ostokset sisältäen päivittäistavarakaupat (lähikaupat, marketit, huoltoasemien myymälät jne.), tavaratalot tai ostoskeskukset ja erikoiskaupat (vaatteet, kengät, torit jne.), kulttuuripalvelut (musiikki- ja teatteriesitykset, museot, taidenäyttelyt, festivaalit jne.), viihde- ja virkistyspalvelut (huvipuistot, risteilyt, urheilutapahtumat jne.), luontoon liittyvät ohjelmapalvelut (retket, luonto- ja elämyspalvelut, safarit jne.), liikennepalvelut (julkinen liikenne, taksit, auton vuokraus, 13

19 pysäköinti jne.), polttoaineet sekä muu rahankäyttö (muiden palvelujen ostot, mm. kauneudenhoito, hyvinvointi- ja terveyspalvelut). Kun vastaajat olivat valinneet monivalintakysymyksestä kohteet, joihin he rahaa kuluttivat tai arvioivat kuluttavansa, heitä pyydettiin arvioimaan kuhunkin asiaan kulutetun tai arvioidun kulutuksen euromääräisen summan. Rahankäyttöä koskevien kysymysten jälkeen kysyimme vielä matkan pääasiallista tarkoitusta, matkaseurueen kokoa ja sisältöä, matkustustapaa paikkakunnalle sekä avoimilla kysymyksillä matkan pää- ja muita kohteita sekä mahdollisia suosituksia alueen matkailukohteista. Lisäaineistoa saimme Pirkanmaan festivaalit Pirfest ry:n Culture Tampere Region -hankkeen teettämistä matkailijoille suunnatuista kyselyistä, joissa osana kyselyjä kysyttiin vastaajien rahankäyttöä matkan ajalta. Näitä kyselyitä kerättiin tableteilla hotelleissa ja Museokeskus Vapriikissa. Pirfestin kyselyn rahankäyttökysymykset oli suunnitteluvaiheessa muotoiltu samanlaisiksi tämän kyselyn kanssa, jolloin lisäaineistoa oli mahdollista käyttää juuri rahankäytön ja joidenkin taustatietojen kohdalla. Lisäaineiston otannasta on kuitenkin vaikea sanoa mitään, koska kyselyitä ei kerätty henkilökohtaisesti, vaan paikan päällä olleilla kyselylaitteilla. Lisäaineistosta saimme 477 vastausta, jolloin vastaajamäärä niiden kysymysten osalta, joissa lisäaineisto oli analyysissa mukana, nousi 1320 vastaajaan. Kotimaiset matkailijat Tampereen seutukunnassa Keskimäärin 18 prosenttia vastaajiksi pyydetyistä asui Tampereella tai seutukunnassa, eivätkä näin ollen sopineet kyselyn vastaajiksi. Lisäksi muista keskimäärin 19 prosenttia ei halunnut vastata kyselyyn. Matkailijakyselyn vastaajista 69 prosenttia oli naisia ja 31 prosenttia miehiä (kuvio 12). Otettaessa huomioon myös lisäaineiston vastaukset (N=1307) vastaajista naisia oli 66 prosenttia ja miehiä 34 prosenttia. 14

20 % N= Nainen Sukupuoli 31 Mies Kuvio 12. Matkailijakyselyn vastaajien sukupuolijakauma. Jakauman vinoutta selittää osaltaan se, että naiset vastaavat yleensä kyselyihin useammin kuin miehet. Tämä oli havaittavissa myös käytännössä kyselyitä kerättäessä, kun useamman hengen seurueita lähestyttäessä naiset päätyivät täyttämään kyselylomaketta miehiä useammin. Esimerkiksi perheiden tai pariskuntien kesken naiset olivat useimmiten itse innokkaita täyttämään kyselylomakkeen tai se ohjattiin heille täytettäväksi. Kyselyssä pyysimme vastaajia arvioimaan koko taloutensa rahankäyttöä, joten ovat vastaukset kumman tahansa sukupuolen kirjaamia, koskevat ne koko taloutta. Usein vastaamiseen osallistuikin useampi samassa taloudessa asuva henkilö, esimerkiksi perheen vanhemmat yhdessä. Tavoitimme vastaajia kaikista ikäryhmistä, mutta suurin osa, noin kaksi kolmasosaa vastaajista sijoittui ikävuoden väliin (kuvio 13). 15

21 yli 64-vuotias 4 % alle 25-vuotias 5 % vuotias 10 % vuotias 15 % vuotias 27 % vuotias 39 % N=843 Kuvio 13. Matkailijakyselyn vastaajien ikäjakauma. Kyselyyn vastanneet matkailijat keskittyivät lähtöalueen mukaan suurien kaupunkien seuduille (kuvio 14). Joka kolmas kyselyyn vastannut Tampereen seutukunnan matkailija oli Uudenmaan maakunnasta ja toiseksi eniten matkailijoita oli saapunut seutukunnalle Varsinais- Suomesta. Kyselyllä tavoitettiin kuitenkin kohtuullisen hyvin eripuolilta Suomea lähteneitä matkailijoita ja prosentin verran ulkomailla asuvia suomalaisia. Kysely toteutettiin ainoastaan suomeksi, joten suomea taitamattomien matkailijoiden ei ollut mahdollista täyttää kyselyä. Noin kolme prosenttia kysytyistä vastaajista ei puhunut suomea. Lisäksi prosentti vastaajista ei halunnut tai ei huomannut ilmoittaa asuinpaikkansa postinumeroa. Lisäaineiston vastaajien maakuntajakauma oli matkailijakyselyllä saamamme jaon mukainen. 16

22 Uusimaa Varsinais-Suomi Keski-Suomi Satakunta Pirkanmaa Pohjois-Pohjanmaa Päijät-Häme Kanta-Häme Pohjois-Savo Pohjanmaa Kymenlaakso Etelä-Pohjanmaa Etelä-Savo Pohjois-Karjala Etelä-Karjala Lappi Ulkomaat Ei vastausta Kainuu Keski-Pohjanmaa Ahvenanmaa N= Vastaajat maakunnittain % 32 Kuvio 14. Matkailijakyselyn vastaajat lähtöalueen mukaan. Matkailijakyselyllä vastasi jopa yllättävän tasaisesti päivämatkalla olleita ja yöpyviä matkailijoita. Päivämatkalla Tampereen seutukunnassa oli 53 prosenttia vastaajista ja yöpyneitä matkailijoita oli 47 prosenttia vastaajista (kuvio 15). Matkan luonne Sisältää yöpymisen 47 % Päivämatka 53 % N=843 Kuvio 15. Matkailijakyselyn vastaajat matkan luonteen mukaan. 17

23 Yöpyviltä kävijöiltä kysyttiin matkan arvioitua kokonaiskestoa Tampereen seutukunnan alueella (kuvio 16). Suurin osa yöpyneistä matkailijoista yöpyi Tampereen seutukunnassa kaksi vuorokautta ja toiseksi suurin osa kolme vuorokautta. Kymmenen vuorokautta tai pidempään Tampereen seutukunnassa yöpyviä matkailijoita oli neljä prosenttia yöpyneistä vastaajista. Kyseisistä pitkään alueella olleista vastaajista lähes kaikki olivat merkinneet matkan kohteisiin kesämökin tai sukulaisten luona vierailun. Keskimäärin matkailijakyselyyn vastanneet yöpyvät matkailijat yöpyivät Tampereen seutukunnassa kolme yötä, mikä on hieman pidempi aika kuin matkailijoiden keskimääräinen viipymä (1,6 vrk) tilastojen mukaan (Art-Travel 2013). Yöpyjien matkan arvioitu kokonaiskesto Tampereen seutukunnassa 1 vuorokausi 18 2 vuorokautta 43 3 vuorokautta vuorokautta vuorokautta tai enemmän N= % Kuvio 16. Yöpyneiden matkailijoiden matkan arvioitu kokonaiskesto Tampereen seutukunnassa. Vastaajia pyydettiin valitsemaan annetuista vaihtoehdoista, mikä oli heidän matkansa päätarkoitus (kuvio 17). Vaihtoehtoina olivat loma-/vapaa-ajanmatka, ystävä-/tuttavavierailu, kokous-, kongressi- tai messumatka, muu työmatka, läpikulkumatka tai muu matka. Ylivoimaisesti suurin osa, 88 prosenttia vastaajista valitsi matkansa pääasialliseksi tarkoitukseksi loma- ja/tai vapaa-ajan matkan. Kyselyä kerättiin kesäkuukausina ja matkailijakohteissa, mikä selittää osaltaan luvun suuruuden. Ystävien ja tuttavien luona vierailulla oli 7 prosenttia vastaajista. 18

24 Matkan pääasiallinen tarkoitus Loma/vapaa-ajanmatka 88 Ystävä-/tuttavavierailu 7 Kokous-, kongressi tai messumatka 1 Muu työmatka 2 Läpikulkumatka 1 Muu matka 1 N= % Kuvio 17. Matkailijoiden matkan pääasiallinen tarkoitus Matkailijakyselyn vastaajilta kysyttiin myös heidän matkaseurueensa kokoa (kuvio 18). Suurin osa, lähes kolmannes oli matkalla neljän hengen seurueessa. Viidennes vastaajista oli matkalla kolmen hengen seurueessa, 17 prosenttia kaksin toisen henkilön kanssa ja 15 prosenttia viiden hengen seurueessa. Vastaajista niin yksin kuin yli 10 hengen seurueessa matkusti kolme prosenttia vastaajista. Yli 10 hengen seurueissa matkustaneet olivat pääasiassa matkustaneet paikkakunnalle linja-autolla ja merkinneet matkaseurakseen työyhteisön jäsenet tai yhdistyksen, seuran tai muun ryhmämatkan. 19

25 Matkaseurueen koko Yksin 3 2 hlö 17 3 hlö 20 4 hlö 30 5 hlö hlö 10 yli 10 hlö N= % Kuvio 18. Matkailijakyselyn vastaajien matkaseurueen koko. Vastaajia pyydettiin seurueen koon lisäksi valitsemaan vaihtoehdoista seurueessa olleita henkilöitä kuvaavat termit (kuvio 19). Vaihtoehdoista oli mahdollista valita useampia, mikä selittää prosenttijakauman yhteenlasketun summan nousemisen yli sadan. Ylivoimaisesti suosituimpia matkaseuralaisia olivat perheenjäsenet, 70 prosenttia vastaajista ilmoitti matkaseurueeseen kuuluvan lapset tai lastenlapset ja 57 prosenttia puolison tai asuinkumppanin. 17 prosenttia vastaajista oli matkalla ystävän tai ystävien kanssa ja 12 prosenttia muiden sukulaisten. Tyypillisin matkaseurue Tampereen seudun päämatkakohteissa kesäkuukausina on siis näiden tietojen valossa nelihenkinen perhe. 20

26 Matkaseurue Lapset tai lapsenlapset 70 Puoliso/asuinkumppani 57 Ystävä(t) 17 Muut sukulaiset 12 Vanhemmat tai 6 Yhdistys, seura tai muu Tyttö- tai poikaystävä Työyhteisön jäsen(et) Yksin Muu N= % Kuvio 19. Matkailijakyselyyn vastanneet seurueen sisältämien tahojen mukaan. Vastaajia pyydettiin myös valitsemaan vaihtoehdoista kulkuneuvo, jolla he olivat saapuneet paikkakunnalle (kuvio 20). Selkeästi suurin osa, 80 prosenttia vastaajista oli saapunut Tampereelle omalla henkilöautolla. 11 prosenttia vastaajista oli saapunut Tampereelle junalla, 5 prosenttia linja-autolla ja 3 prosenttia henkilöauton ja asuntovaunun yhdistelmällä tai matkailuautolla. Vain muutama vastaaja valitsi saapuneensa paikkakunnalle laivalla tai veneellä tai muulla kulkuneuvolla. 21

27 Matkaan käytetty kulkuneuvo oma henkilöauto 80 juna 11 linja-auto 5 henkilöauto ja asuntovaunu tai matkailuauto 3 muu Kuvio 20. Matkailijakyselyn vastaajien käyttämä kulkuneuvo paikkakunnalle saavuttaessa. Matkailijoiden rahankäyttö Tampereen seutukunnassa Matkailijakyselyn tärkein tehtävä oli tuottaa lisätietoa Tampereen seudun matkakohteissa vierailevien matkailijoiden rahankäytöstä. Matkailijoiden taustaa selvittävien kysymysten jälkeen kysely jatkuikin matkan aikaiseen rahankäyttöön liittyvillä kysymyksillä. Vastaajista 90 prosenttia käytti Tampereen seutukunnassa rahaa ravitsemispalveluihin (kuvio 21). Viihde- ja virkistyspalveluihin rahaa käyttävien määrää nostaa se, että suuri osa matkailijakyselyistä kerättiin Särkänniemen elämyspuiston alueella. Polttoaineet olivat vastaajien kolmanneksi yleisin rahankäyttökohde, kun 43 prosenttia käytti seutukunnassa rahaa polttoaineisiin. Majoituspalveluihin rahaa käytti kolmannes vastaajista. Prosentuaalisesti yöpyviä matkailijoita oli enemmän, mutta kaikki yöpyneet matkailijat eivät yöpyneet maksullisissa majoituskohteissa. Kokonaisuudessaan ostoksiin merkitsi rahankäyttöä lähes puolet vastaajista. 31 prosenttia ilmoitti käyttävänsä rahaa päivittäistavarakauppoihin, 25 prosenttia tavarataloihin tai ostoskeskuksiin ja 17 prosenttia erikoiskauppoihin. 22

28 Rahankäyttökohteet Majoituspalvelut 33 Ravitsemispalvelut 90 Päivittäistavarakaupat Tavaratalot tai ostoskeskukset Erikoiskaupat 17 Kulttuuripalvelut 26 Viihde- ja virkistyspalvelut 64 Luontoon liittyvät ohjelmapalvelut 2 Liikennepalvelut 23 Polttoaineet 43 Muu rahankäyttö 9 N= % Kuvio 21. Matkailijoiden ilmoittamat kohteet, joihin he käyttävät Tampereen seutukunnassa rahaa. Kun vastaajat olivat merkinneet rastilla kohteet, joihin he olivat käyttäneet rahaa tai arvioivat käyttävänsä, heitä pyydettiin tämän jälkeen arvioimaan euromääräisesti taloutensa kulutuksen rahankäyttökohteittain. Euromääräisen rahankäytön osalta aineistossa on käytössä myös Pirfestin lisäaineisto lukuun ottamatta tässä kyselyssä tarkemmin eriteltyjä ostoskohteita päivittäistavarakauppaa, tavarataloja ja ostoskeskuksia sekä erikoiskauppoja, sillä lisäaineistossa ostokset kysyttiin yhtenä summana. Niinpä taulukossa 2 eriteltyjen ostoksien summa ja kokonaisostoksien summa ei ole sama. Matkailijoiden erittelyssä päivä- ja yöpyviin kävijöihin olemme aineistona käyttäneet lähinnä selvityksessä kerättyä matkailijakyselyn aineistoa, sillä lisäaineistosta päivä- ja yöpyvät kävijät oli mahdollista erotella vain osasta aineistoa. Matkailijat käyttivät keskimäärin 109 euroa vuorokaudessa Tampereen seutukunnassa (Taulukko 2). Päiväkävijöiden vuorokautinen rahankäyttö oli keskimäärin 65 euroa henkeä kohden ja yöpyvillä kävijöillä 147 euroa / henkilö. Tämä on aika hyvin linjassa esimerkiksi Uudenmaan uusimpaan matkailutuloselvitykseen (Holmberg & Lopez 2014), jossa 23

29 päiväkävijät käyttivät keskimäärin 53 euroa henkilöä kohden ja hotellimajoittujat vastaavasti 146 euroa. Taulukko 2. Matkailijoiden keskimääräinen rahankäyttö vuorokaudessa henkilöä kohden Tampereen seutukunnassa. Toisena ilmoitettu, kursivoitu vastaajamäärä viittaa vastaajien määrään päivittäistavarakauppoja, tavarataloja tai ostoskeskuksia ja erikoiskauppoja koskevassa rahankäyttöä. Kaikki vastaajat ( /hlö/vrk) N=1308/831 Päiväkävijät ( /hlö/vrk) N=572/440 Yöpyjät ( /hlö/vrk) N=493/391 Majoituspalvelut 21,43 0,00 37,56 Ravitsemispalvelut 28,37 17,36 34,67 Päivittäistavarakaupat 4,74 2,18 7,62 Tavaratalot tai ostoskeskukset 9,32 4,83 14,37 Erikoiskaupat 5,51 4,03 7,17 Ostokset 20,77 11,03 29,16 Kulttuuripalvelut 6,79 2,93 8,10 Viihde- ja virkistyspalvelut 20,60 23,80 21,46 Luontoon liittyvät ohjelmapalvelut 0,52 0,08 0,16 Liikennepalvelut 1,44 1,13 2,14 Polttoaineet 6,95 7,10 10,52 Muu rahankäyttö 2,16 1,19 3,23 Yhteensä 109,03 64,62 147,00 Päiväkävijöillä ei luonnollisestikaan kulunut rahaa majoituspalveluihin, johon kohdistuvaa rahankäyttöä tarkastelemme siis ainoastaan yöpyvien matkailijoiden rahankäytön avulla. Yöpyvät kävijät käyttivät keskimäärin 38 euroa vuorokaudessa majoituspalveluihin. 34 prosenttia yöpyjistä ei ilmoittanut lainkaan rahankäyttöä majoituspalveluihin (kuvio 22), mikä johtuu matkailijoiden yöpymisestä esimerkiksi sukulaisten ja tuttavien luona tai Tampereen seutukunnassa sijaitsevalla kesämökillä. Tätä tukee myös huomio siitä, että matkan arvioidun keston pidentyessä rahankäyttö majoituspalveluihin kävi harvinaisemmaksi yöpyvien matkailijoiden keskuudessa, kun esimerkiksi kesämökillä vietetään usein pitkiäkin aikoja. 28 prosenttia vastaajista käytti alle 50 euroa vuorokaudessa majoituspalveluihin, lähes yhtä moni, 26 prosenttia kulutti euroa ja 11 prosentilla vuorokautinen kulutus majoituspalveluihin oli 100 euroa tai enemmän. On huomioitava, että luvut ovat per henkilö -lukuja. 24

30 Rahankäyttö majoituspalveluihin 11 % 26 % 34 % Ei rahankäyttöä alle 50 euroa euroa 100 euroa tai enemmän 28 % N=493 Kuvio 22. Yöpyvien matkailijoiden rahankäyttö majoituspalveluihin vuorokaudessa per henkilö. Ravitsemispalvelut sisältävät matkailijoiden rahankäytön muun muassa ravintoloissa, pubeissa, kahviloissa ja pikaruokapaikoissa. Ravitsemispalveluihin matkailijat käyttivät keskimäärin 28 euroa vuorokaudessa henkilöä kohden (kuvio 23). Yöpyjien vuorokautinen käyttö oli lähes kaksinkertainen verrattuna päiväkävijöiden vuorokautiseen kulutukseen, mikä luonnollisesti johtuu siitä, että yöpyjät viipyvät alueella pidempään ja näin ollen myös syövät useamman aterian vuorokauden aikana. Myös iällä on aineiston perusteella jonkin verran merkitystä ravitsemispalveluihin käytetyissä rahamäärissä, kun vuotiailla ravitsemispalveluihin käytetyt summat vuorokaudelta olivat suurempia kuin muissa ikäluokissa. Vastaajista 16 prosenttia ei käyttänyt lainkaan rahaa ravitsemispalveluihin. Kolmannes matkailijoista kulutti ravitsemispalveluihin euroa vuorokauden aikana. Alle 20 eurolla ravitsemispalveluiden osalta pärjäsi 27 prosenttia matkailijoista, mutta 23 prosentilla rahaa kului 40 euroa tai enemmän. 25

31 Rahankäyttö ravitsemispalveluihin % N=1308 Ei rahankäyttöä alle 20 euroa euroa euroa 60 euroa tai enemmän Kuvio 23. Matkailijoiden rahankäyttö ravitsemispalveluihin vuorokaudessa henkilöä kohden Tampereen seutukunnassa. Ostoksien osalta vastaajia pyydettiin arvioimaan ostoksiin käytetyt euromäärät ostospaikkatyypeittäin. Yhdistämällä nämä luvut saatiin selville kokonaisuudessaan ostoksiin käytetyn rahasumma. Pirfestin lisäaineistossa ostoksiin käytetty raha oli kyselyn lyhentämiseksi kysytty suoraan yhtenä summana. Kokonaisuudessaan ostoksiin kulutettiin keskimäärin 21 euroa vuorokaudessa (taulukko 2). Tämä on hieman ristiriidassa yrityskyselyn tuloksiin nähden, joissa vähittäiskauppa nousee selkeästi suurimmaksi matkailusta hyötyjäksi. Todennäköinen vastaus tähän ristiriitaan löytyy siitä, että nyt matkailijakyselyt toteutettiin matkailukohteissa eikä esimerkiksi kadulla: muun muassa mökkimatkailu ja etenkään ostosmatkailu eivät nouse samalla tavalla näkyviin varsinaisissa matkailukohteissa tehtävissä kyselyissä. Lisäksi esimerkiksi pelkästään ostosmatkalle lähteneet matkailijat jäävät kokonaan huomioimatta, mikäli he eivät käy matkallaan näissä matkailukohteissa. Päiväkävijöiden ja yöpyvien kävijöiden välisen rahankäytön ero selittyy melko luonnollisesti seutukunnassa vietetyn ajan pituudesta. Yöpyvillä kävijöillä on matkansa aikana enemmän aikaa käytettävänä kuin päiväkävijöillä, jotka saattavat tulla vierailemaan vain yhdessä tai muutamassa tietyssä kohteessa tai esimerkiksi pelkästään ostosmatkalla. Yöpyvien matkai- 26

32 lijoiden keskuudessa rahankäyttö ostoksiin oli ylipäätään yleisempää kuin päiväkävijöillä, joista yli 60 prosenttia ei käyttänyt lainkaan rahaa ostoksiin ja rahaa käyttäneillä summat olivat pienempiä kuin yöpyvillä matkailijoilla. Kaikista vastaajista yli puolet, 54 prosenttia, ei käyttänyt lainkaan rahaa ostoksiin. Suurin osa rahaa käyttäneistä käytti vuorokaudessa alle 50 euroa, mutta 16 prosentilla matkailijoista kulutus ostoksiin nousi yli 50 euron (kuvio 24) Rahankäyttö ostoksiin % Ei rahankäyttöä alle 50 euroa euroa 100 euroa tai enemmän N=1308 Kuvio 24. Matkailijoiden rahankäyttö ostoksiin vuorokauden ajalta henkilöä kohden Tampereen seutukunnassa. Ostoksista keskimääräisesti eniten vuorokaudessa rahaa matkailijat kuluttivat tavarataloihin ja ostoskeskuksiin, noin 9 euroa vuorokaudessa henkilöä kohden. Päivittäistavarakauppojen sekä tavaratalojen ja ostoskeskusten kohdalla yöpyvien kävijöiden käyttämät rahasummat olivat kolminkertaisia päiväkävijöiden vuorokautiseen kulutukseen nähden, päiväkävijöistä kun 85 prosenttia ei käyttänyt lainkaan rahaa niihin. Matkan kestolla oli vaikutusta rahankäyttöön päivittäistavarakaupoissa, koska sekä todennäköisyys rahankäyttöön ja käytetyt rahasummat kasvoivat matkan keston pidentyessä (kuvio 25). Päivittäistavarakauppoihin lasketaan ostokset muun muassa lähikaupoista, marketeista ja huoltoasemien myymälöistä. Matkailijakyselymme vastaajista 71 prosenttia ei käyttänyt 27

33 lainkaan rahaa päivittäistavarakauppoihin vuorokauden aikana, 22 prosentilla vuorokausikulutus jäi alle 20 euron ja 8 prosenttia vastaajista kulutti vuorokaudessa 20 euroa tai enemmän päivittäistavarakauppoihin Rahankäyttö päivittäistavarakauppoihin % N=831 Ei rahankäyttöä alle 20 euroa 20 euroa tai enemmän Kuvio 25. Matkailijoiden rahankäyttö ostoksiin päivittäistavarakaupoissa vuorokauden ajalta henkilöä kohden Tampereen seutukunnassa. Tavarataloihin tai ostoskeskuksiin ei käyttänyt lainkaan rahaa 77 prosenttia matkailijakyselymme vastaajista (kuvio 26). Rahaa käyttäneistä enemmistö, 16 prosenttia, käytti alle 50 euroa vuorokaudessa ja 7 prosenttia vastaajista 50 euroa tai enemmän tavarataloihin ja ostoskeskuksiin. 28

34 % N=831 Rahankäyttö tavarataloihin tai ostoskeskuksiin Ei rahankäyttöä alle 50 euroa 50 euroa tai enemmän Kuvio 26. Matkailijoiden rahankäyttö ostoksiin tavarataloissa ja ostoskeskuksissa vuorokauden ajalta henkilöä kohden Tampereen seutukunnassa. Erikoiskaupoilla viittaamme tiettyihin tuoteryhmiin, kuten vaatteisiin tai kenkiin, keskittyneisiin kauppoihin sekä esimerkiksi toreihin ostospaikkoina. Matkailijakyselymme vastaajista 84 prosenttia ei käyttänyt lainkaan rahaa erikoiskauppoihin, 12 prosentilla rahaa käyttäneistä vuorokauden kulutus jäi alle 50 euroon ja viidellä prosentilla kulutus oli 50 euroa tai enemmän (kuvio 27). 29

35 % N=831 Rahankäyttö erikoiskauppoihin Ei rahankäyttöä alle 50 euroa 50 euroa tai enemmän Kuvio 27. Matkailijoiden rahankäyttö ostoksiin erikoiskaupoissa vuorokauden ajalta henkilöä kohden Tampereen seutukunnassa. Kulttuuripalveluihin kuuluvaan rahankäyttöön laskettiin kulutus muun muassa musiikki- ja teatteriesityksiin, museoihin, taidenäyttelyihin ja festivaaleihin. Keskimäärin matkailijat käyttivät vuorokaudessa 7 euroa kulttuuripalveluihin. Iällä on jonkin verran vaikutusta matkailijoiden rahankäyttöön kulttuuripalveluihin. Rahankäyttö kulttuuripalveluihin oli vastaajien keskuudessa sitä yleisempää mitä vanhempiin ikäluokkiin mentiin. Myös kulttuuripalveluiden kohdalla keskimääräinen kulutus oli yöpyvillä kävijöillä huomattavasti päiväkävijöitä suurempaa. Kaikista vastaajista 71 prosenttia ei käyttänyt lainkaan rahaa kulttuuripalveluihin, 16 prosentilla kulutus jäi alle 20 euroon ja 12 prosentilla matkailijoista kului kulttuuripalveluihin yli 20 euroa (kuvio 28). Seurueen koolla oli myös jonkin verran vaikutusta kulttuuripalveluihin kohdistuvaan rahankäyttöön. Yksin tai kaksin matkustavien keskuudessa rahankäyttö kulttuuripalveluihin oli yleisempää kuin suuremman seurueen kanssa matkalla olevilla. 30

36 Rahankäyttö kulttuuripalveluihin % N=1308 Ei rahankäyttöä alle 20 euroa 20 euroa tai enemmän Kuvio 28 Matkailijoiden rahankäyttö kulttuuripalveluihin vuorokauden ajalta henkilöä kohden Tampereen seutukunnassa. Luontoon liittyvillä ohjelmapalveluilla tarkoitettiin tässä kyselyssä muun muassa retkiä, luonto- ja elämyspalveluita sekä safareita. Luontoon liittyviin ohjelmapalveluihin käytti rahaa ainoastaan kaksi prosenttia Tampereen seutukunnan matkailijoista, joten näistä ei ole erillistä kuvioita. Viihde- ja virkistyspalvelut sisälsivät muun muassa huvipuistot, risteilyt ja urheilutapahtumat. Tampereen seutukunnassa viihde- ja virkistyspalveluihin rahaa käyttivät kaiken ikäiset matkailijat, mutta iäkkäämpien ihmisten rahankulutus oli vähäisempää kuin nuoremmilla. Seurueiden kokoa tarkasteltaessa, rahankäyttö viihde- ja virkistyspalveluihin oli yleisempää niiden matkailijoiden keskuudessa, jotka olivat matkalla 3 10 hengen seurueissa. Keskimäärin viihde- ja virkistyspalveluihin kulutettiin 21 euroa vuorokaudessa, mutta 46 prosenttia matkailijoista ei käyttänyt lainkaan rahaa viihde- ja virkistyspalveluihin (kuvio 29). Lähes kolmanneksella vastaajista viihde- ja virkistyspalveluihin kului euroa vuorokaudelta. Tuloksiin vaikuttaa varsin paljon se, että kyselyjä kerättiin myös Särkänniemen elämyspuiston alueella, jolloin Särkänniemen liput nousevat vastauksissa esiin. 31

37 Rahankäyttö viihde- ja virkistyspalveluihin % N= Ei rahankäyttöä 6 30 alle 20 euroa euroa euroa 60 euroa tai enemmän 12 5 Kuvio 29. Matkailijoiden rahankäyttö viihde- ja virkistyspalveluihin vuorokauden ajalta henkilöä kohden Tampereen seutukunnassa. Rahankäyttö liikennepalveluihin (kuvio 30) sisälsi muun muassa julkisen liikenteen, taksien, auton vuokrauksen ja pysäköinnin maksut. Useammin rahaa liikennepalveluihin kuluttivat yöpyneet kävijät kuin päiväkävijät. Kaiken kaikkiaan 82 % vastaajista ei käyttänyt lainkaan rahaa liikennepalveluihin ja rahaa käyttäneistä suuremmalla osalla, 12 prosentilla vastaajista, vuorokautinen kulutus oli alle 10 euroa. Viisi prosenttia vastaajista käytti liikennepalveluihin 10 euroa tai enemmän vuorokaudessa. 32

38 % Rahankäyttö liikennepalveluihin Ei rahankäyttöä alle 10 euroa 10 euroa tai enemmän N=1308 Kuvio 30. Matkailijoiden rahankäyttö liikennepalveluihin vuorokauden ajalta henkilöä kohden Tampereen seutukunnassa. Polttoaineisiin matkailijat käyttivät rahaa keskimäärin 7 euroa vuorokaudessa per henkilö. Yöpyvillä matkailijoilla rahankäyttö polttoaineisiin oli yleisempää ja keskimääräinen kulutus hieman suurempaa kuin päiväkävijöillä. Matkailijoista 69 prosenttia ei käyttänyt rahaa polttoaineisiin (kuvio 31). Rahaa käyttäneet jakautuivat puoliksi alle 20 ja yli 20 euroa rahaa kuluttaneisiin. 33

39 Rahankäyttö polttoaineisiin % N=1308 Ei rahankäyttöä alle 20 euroa 20 euroa tai enemmän Kuvio 31. Matkailijoiden rahankäyttö polttoaineisiin vuorokauden ajalta henkilöä kohden Tampereen seutukunnassa. Muulla rahankäytöllä tarkoitimme muiden palvelujen ostoa, kuten kauneudenhoitoa, hyvinvointi- ja terveyspalveluita. Muuta rahankäyttöä merkitsi ainoastaan seitsemän prosenttia vastaajista. Yhteensä matkailijat kuluttivat vuorokaudessa Tampereen seutukunnassa keskimäärin 109 euroa. Yöpyvien kävijöiden keskimääräinen kulutus vuorokaudessa (147 ) oli yli kaksinkertainen päiväkävijöiden keskimääräiseen vuorokausikulutukseen (65 ) nähden. Kun päiväkävijöistä suurimmalla osalla kulutus oli alle 100 euroa, yöpyvien kävijöiden rahankäyttö painottui suurempiin euromääriin ja suurimmalla osalla vuorokauden kulutus per henkilö oli yli 100 euroa (kuvio 32). 34

40 Kuvio 32. Päiväkävijöiden ja yöpyvien kävijöiden rahankäyttö yhteensä vuorokauden ajalta henkilöä kohden Tampereen seutukunnassa. Kaikista vastaajista hieman yli kolmannes käytti yhteensä Tampereen seutukunnassa euroa vuorokaudessa (kuvio 33), ja 26 prosentilla vuorokautinen kulutus jäi alle 50 euroon euroa käytti vuorokaudessa 17 prosenttia ja euroa 9 prosenttia vastaajista. Vuorokaudessa 200 euroa tai enemmän kului 14 prosentilla Tampereen seutukunnan matkailijoista. 35

41 40 35 Rahankäyttö yhteensä % N=1308 alle 50 euroa euroa euroa euroa 200 euroa tai enemmän Kuvio 33. Matkailijoiden rahankäyttö yhteensä vuorokauden ajalta henkilöä kohden Tampereen seutukunnassa. Matkailijakyselyn lopuksi kysyimme vastaajilta heidän matkansa pääkohdetta sekä muita kohteita (kuvio 34). Vastaajat saivat kirjoittaa vastauksensa omin sanoin ja analyysivaiheessa luokittelimme vastaukset kategorioihin. Koska otoksen keräämispisteenä olivat Särkänniemi, Vapriikki ja Pyynikin näkötorni, niin nämä painottuvat luonnollisesti aineistossa ja näin ollen näiden tulosten osalta ei voida tehdä yleistyksiä kaikista Tampereen seutukunnalla vierailevista matkailijoista. Esimerkiksi on luonnollista, että Särkänniemessä vieraileva matkailija sanoo Särkänniemen pääkohteekseen. Myös museoiden erottumiseen vaikuttaa osaltaan Museokeskus Vapriikissa kerätyt kyselyt. Yöpyvillä kävijöillä oli kohteissa kuitenkin selkeästi enemmän hajontaa kuin päiväkävijöillä, jotka todennäköisesti tulevat seutukunnalle tietyn, todennäköisesti jopa ainoastaan yhden kohteen takia. 36

42 Matkan pääkohde Särkänniemi Sukulaiset/Tuttavat Tampere Tapahtumat Kohteet Teatterit Museot Mökki Ostokset Päiväkävijät (N=446) Yöpyjät kävijät (N=397) Muut % Kuvio 34. Matkailijakyselyn vastaajien matkan pääkohteet. Muita kohteita vastaajat olivat usein kirjoittaneet useampia kuin yhden (kuvio 35). Suurimmalla osalla päivämatkailijoista ei ollut matkallaan muita kohteita, mikä kertoo Tampereen seutukunnassa vietetyn ajan lyhyydestä. Ostokset esiintyivät vastaajilla usein muuna kohteena, eivät niinkään matkan ensisijaisena tarkoituksena. Yöpyvät kävijät mainitsivat usein muuksi kohteekseen myös hotellin tai kylpylän, jossa myös todennäköisesti yöpyivät. 37

43 Matkan muut kohteet Särkänniemi Sukulaiset/tuttavat Tampere Tapahtumat Kohteet Tampereella Teatterit Museot Ostokset Kahvilat ja ravintolat Kylpylä/hotelli Muut Päiväkävijät (N=446) Yöpyjät kävijät (N=397) Tampereen seudun ulkopuolella Ei muita kohteita % Kuvio 35. Matkailijakyselyn vastaajien matkan muut kohteet. 38

44 Case 1: Tampere-talon kokouskävijöiden välittömät talousvaikutukset Osana Tampereen seutukunnan matkailun tulo- ja työllisyysselvitystä selvitimme Tampere-talossa kokouskävijäkyselyillä (n=483), paljonko Tampereen kokouskävijät jättävät seudulle rahaa vuodessa. Tulokset on koottu alla olevaan taulukkoon (luvut sis. alv). Kansainvälisten kokouskävijöiden osalta rahankäyttöarviot perustuvat Finland Convention Bureaun (FCB) lukuihin, jotka on kerrottu Tampere-talon kansainvälisten kokousten kävijämäärillä. Rahankäyttökohde Päiväkävijät Yöpyvät kävijät Yhteensä Majoitus Ravitsemispalvelut Kulttuuripalvelut Viihde- ja virkistyspalvelut Luontopalvelut Liikennepalvelut Polttoaineet Muu rahankäyttö Ostokset Kotimaiset kokouskävijät yht Kv. kongressivieraat Yhteensä Yhteensä pelkästään Tampere-talon kokouskävijöiden välittömät tulovaikutukset ovat siis noin 14,5 miljoonan euron luokaa vuosittain. Tampereen seutukunnan kokousmatkailun kokonaisvolyymi on toki paljon tätä suurempi ja Tampere-talon osalta on muistettava, että kokoustoiminta on ainoastaan yksi osa talon toiminnasta. Lisäksi on huomioitava, että kokousmatkailusta hyötyvät yritykset aiheuttavat myös välillisiä vaikutuksia tehdessään ostoja alueen muilta yrityksiltä. 39

45 Case 2: Särkänniemen matkailijoiden talousvaikutukset Matkailijakyselyiden yhteydessä selvitimme myös Särkänniemen matkailijoiden (eiseutukuntalaiset) taloudellisia vaikutuksia Tampereen seutukunnalle (n=843). Tulokset on koottu alla olevaan taulukkoon (luvut sis. alv). Luvuissa ei ole mukana Särkänniemen omaa liikevaihtoa. Rahankäyttökohde Päiväkävijät yht. Yöpyjät yht. Särkänniemen kävijät yht. Majoituspalvelut Ravitsemispalvelut Päivittäistavarakaupat Tavaratalot tai ostoskeskukset Erikoiskaupat Kulttuuripalvelut Luontoon liittyvät ohjelmapalvelut Liikennepalvelut Polttoaineet Muu rahankäyttö Yhteensä Tampereen seutukunta Särkänniemen matkailijoiden talousvaikutukset voidaan esittää myös seuraavasti: Välittömät tulovaikutukset (sis. alv), ilman Särkänniemen omaa liikevaihtoa 53,3 M Välittömät tulovaikutukset (alv:ton),ilman Särkänniemen omaa liikevaihtoa 46,6 M Välittömät ja välilliset tulovaikukset yhteensä (alv:ton), Särkänniemen matkailijaliikevaihto (=eiseutukuntalaiset) mukana 66,9 M Palkkatulovaikutukset 5,8 M Verotulovaikutukset (henkilöverot) Tampereen seutukunnalle 0,8 M Muut verot 0,4 M Osingot omistajalle (Tampereen kaupunki) 0,4 M Työllisyysvaikutukset Tampereen seutukunnalle 213 htv 40

MATKAILUTULO JA -TYÖLLISYYS

MATKAILUTULO JA -TYÖLLISYYS MIKKO MANKA & MAARIT WALLENIUS MATKAILUTULO JA -TYÖLLISYYS TAMPEREEN SEUTUKUNNASSA VUONNA 2012 TUTKIMUS- JA KOULUTUSKESKUS SYNERGOS TAMPEREEN YLIOPISTON JOHTAMISKORKEAKOULU 2014 ISBN: 978-951-44-9458-1

Lisätiedot

Matkailun aluetaloudelliset vaikutukset Savonlinnan seudulla vuonna 2010

Matkailun aluetaloudelliset vaikutukset Savonlinnan seudulla vuonna 2010 Matkailun aluetaloudelliset vaikutukset Savonlinnan seudulla vuonna 2010 Osa I. Matkailijoiden päivittäinen rahankäyttö Noora Tahvanainen Raija Komppula Eero Vatanen Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2.

Lisätiedot

Rajahaastattelututkimukset

Rajahaastattelututkimukset Rajahaastattelututkimukset www. mek.fi Talvi 1998-1999 - Talvi 2001-2002 Yhteenveto tuloksista ja tapahtuneesta kehityksestä Saapuneet matkan tarkoituksen mukaan... 2 Saapuneet vapaa-ajan matkailijat matkan

Lisätiedot

Hämeenlinnan matkailun tulo- ja työllisyysselvitys tiivistelmä

Hämeenlinnan matkailun tulo- ja työllisyysselvitys tiivistelmä Hämeenlinnan matkailun tulo- ja työllisyysselvitys tiivistelmä 7.3.2016 7.3.2016 Mikko Manka Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulu Tutkimus- ja koulutuskeskus Synergos Selvityksen tausta Tilaajana Linnan

Lisätiedot

TAK Rajatutkimus 2015

TAK Rajatutkimus 2015 Valtakatu 51 :: FIN-53100 LAPPEENRANTA :: GSM +358 45 137 5099 :: info@tak.fi :: www.tak.fi SISÄLLYSLUETTELO Johdanto ja tiivistelmä... 3 Matkojen määrä, viipymä ja kohteet... 6 Matkan tarkoitus ja matkustustiheys...

Lisätiedot

TAMPEREEN SEUTUKUNNAN MATKAILUN TULO- JA TYÖLLISYYSSELVITYS 9.4.2014 @SÄRKÄNNIEMI

TAMPEREEN SEUTUKUNNAN MATKAILUN TULO- JA TYÖLLISYYSSELVITYS 9.4.2014 @SÄRKÄNNIEMI TUTKIMUS- JA KOULUTUSKESKUS SYNERGOS TAMPEREEN YLIOPISTON JOHTAMISKORKEAKOULU MIKKO MANKA TAMPEREEN SEUTUKUNNAN MATKAILUN TULO- JA TYÖLLISYYSSELVITYS 9.4.2014 @SÄRKÄNNIEMI SELVITYKSEN TAUSTA Perustuu vuonna

Lisätiedot

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2016*

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2016* Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa * 2.1./jk Yöpymiset Koko maassa majoitusliikkeiden rekisteröityjen yöpymisten kokonaismäärä oli elokuussa noin 2,2 miljoonaa yöpymisvuorokautta, mikä oli 2,1 prosenttia

Lisätiedot

MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014. 29.8.2014 Mika Niskanen

MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014. 29.8.2014 Mika Niskanen MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014 Toimeksiantaja Kivijärven kunta KÄYTETTY MENETELMÄ Menomenetelmä Tulomenetelmä Asukaskyselyt (keskiarvot) Kuntatilastot Mökkikyselyt

Lisätiedot

Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1. Opetuskieli. Tutkintokerta kevät 2016

Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1. Opetuskieli. Tutkintokerta kevät 2016 Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1 kevät 2016 Miehet Naiset Miehet Naiset Miehet Naiset Uusimaa 4968 6690 11658 593 753 1346 5561 7443 13004 Varsinais- 1333 1974 3307 104 104 208 1437

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Hollantilaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Hollantilaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Hollantilaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA HOLLANTILAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN HOLLANTILAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2015*

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2015* Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa * 19.2.216/jk Yöpymiset Koko maassa majoitusliikkeiden rekisteröityjen yöpymisten kokonaismäärä oli joulukuussa noin 1,4 miljoonaa yöpymisvuorokautta, mikä oli 6,9

Lisätiedot

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2015*

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2015* 35 59 639 569 64 87 653 149 659 86 611 992 595 984 698 285 72 239 87 16 763 769 696 936 Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 215* 17.3.216/jk Yöpymiset Koko maassa majoitusliikkeiden rekisteröityjen yöpymisten

Lisätiedot

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2016*

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2016* Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa * 17.2.217/jk Yöpymiset Koko maassa majoitusliikkeiden rekisteröityjen yöpymisten kokonaismäärä oli joulukuussa noin 1,5 miljoonaa yöpymisvuorokautta, mikä oli 9,6

Lisätiedot

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2016*

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2016* Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa * 19.1.217/jk Yöpymiset Koko maassa majoitusliikkeiden rekisteröityjen yöpymisten kokonaismäärä oli marraskuussa noin 1,3 miljoonaa yöpymisvuorokautta, mikä oli 4,8

Lisätiedot

Rekisteröidyt yöpymiset vähenivät hieman. Kasvua vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 22 miljoonaa euroa. Tax free myynti kasvoi 12 prosenttia

Rekisteröidyt yöpymiset vähenivät hieman. Kasvua vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 22 miljoonaa euroa. Tax free myynti kasvoi 12 prosenttia HELSINGIN MATKAILUTILASTOT LOKAKUU 2016 Rekisteröidyt yöpymiset vähenivät hieman Lokakuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 298 000 yöpymistä, joista suomalaisille 159 000 ja ulkomaalaisille 138 000 yötä.

Lisätiedot

VÄESTÖKATSAUS syyskuu 2016

VÄESTÖKATSAUS syyskuu 2016 VÄESTÖKATSAUS syyskuu 2016 Ennakkoväkiluku 173 922 Muutos 9 kk -788 Hämeen parasta kehittämistä! Henkilöä Kanta-Hämeen ennakkoväkiluku syyskuun lopussa oli 173 922. Yhdeksän kuukauden aikana eli vuoden

Lisätiedot

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2013

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2013 Pirkanmaa Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2013 Toiseksi suurin Suomessa on 19 maakuntaa, joista Pirkanmaa on asukasluvultaan toiseksi suurin. Yli 9 prosenttia Suomen väestöstä asuu Pirkanmaalla,

Lisätiedot

VÄESTÖKATSAUS elokuu 2016

VÄESTÖKATSAUS elokuu 2016 VÄESTÖKATSAUS elokuu 2016 Ennakkoväkiluku 174 113 Muutos 8 kk -597 Hämeen parasta kehittämistä! Henkilöä Kanta-Hämeen ennakkoväkiluku elokuun lopussa oli 174 113. Kahdeksan kuukauden aikana eli vuoden

Lisätiedot

Turun väestökatsaus. Lokakuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016

Turun väestökatsaus. Lokakuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016 Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016 Helsinki 6 732 Vantaa 4 058 Espoo 3 825 Tampere 3 007 Oulu 1 707 Turku 1 525 Jyväskylä 1 432 Kuopio 911 Lahti 598 Järvenpää

Lisätiedot

Suomalaiset kuluttajina Virossa

Suomalaiset kuluttajina Virossa Suomalaiset kuluttajina Virossa - Kuluttajakysely Maaliskuu 2011 Kuluttajille kohdennettu kysely on toteutettu yhdessä Innolink Research Oy:n kanssa Suomalaisten vapaa-ajan matkailu Viroon Päivämatkat

Lisätiedot

Laittoman ja tullivapaan rajatuonnin vaikutus Itä-Suomen huoltoasemaverkostoon. Pellervon taloustutkimus Paula Horne, Jyri Hietala, Anna-Kaisa Rämö

Laittoman ja tullivapaan rajatuonnin vaikutus Itä-Suomen huoltoasemaverkostoon. Pellervon taloustutkimus Paula Horne, Jyri Hietala, Anna-Kaisa Rämö Laittoman ja tullivapaan rajatuonnin vaikutus Itä-Suomen huoltoasemaverkostoon Pellervon taloustutkimus Paula Horne, Jyri Hietala, Anna-Kaisa Rämö Yleistä selvityksestä Tässä esityksessä kuvataan hankkeen

Lisätiedot

Turun väestökatsaus. Marraskuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-marraskuussa 2016

Turun väestökatsaus. Marraskuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-marraskuussa 2016 Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-marraskuussa 2016 Helsinki 7 225 Vantaa 4 365 Espoo 4 239 Tampere 3 090 Oulu 1 867 Turku 1 687 Jyväskylä 1 392 Kuopio 882 Lahti 621 Järvenpää

Lisätiedot

Joulukauppa Jaana Kurjenoja

Joulukauppa Jaana Kurjenoja Joulukauppa 2016 Taustaa Joulukauppaa yleisesti kuvaavien laskelmien taustatilastot ovat Tilastokeskuksesta. Kantar TNS toteutti otokseen perustuvan kuluttajakyselyn marraskuussa 2016. Kysely toteutettiin

Lisätiedot

Suomalaiset kuluttajina Virossa

Suomalaiset kuluttajina Virossa Suomalaiset kuluttajina Virossa Suomalaiset kuluttajina Virossa Selvitys perustuu Eurostatin ja Tilastokeskuksen tilastoihin sekä otospohjaiseen kuluttajakyselyyn: TAK Oy: Rajahaastattelut eli henkilökohtaiset

Lisätiedot

TAK Rajatutkimus 2015

TAK Rajatutkimus 2015 Vuosiraportin liite: Ulkomaalaiset matkailijat Porvoon-Loviisan seudulla Valtakatu 51 :: FIN-53100 LAPPEENRANTA :: GSM +358 45 137 5099 :: info@tak.fi :: www.tak.fi SISÄLLYSLUETTELO Yöpymiset ja matkat...

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Lsp/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Lsp/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2017 1 (5) 38 Helsinkiläisten liikkumistottumukset 2016 HEL 2017-000445 T 08 00 00 Hankenumero 0861_8 Päätös päätti merkitä tiedoksi tutkimuksen, jossa on selvitetty helsinkiläisten

Lisätiedot

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HUHTIKUU 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HUHTIKUU 2016 HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HUHTIKUU 2016 Yöpymiset lisääntyivät 14 prosenttia Huhtikuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 247 000 yöpymistä, joista suomalaisille 128 000 ja ulkomaalaisille 119 000 yötä (venäläiset

Lisätiedot

Matkailutilasto Syyskuu 2016

Matkailutilasto Syyskuu 2016 Matkailutilasto Syyskuu 2016 1 YHTEENVETO Rekisteröidyt yöpymiset nousivat 6,6 prosenttia Oulussa Syyskuussa 2016 Oulussa yövyttiin 50 000 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 41 000 yötä ja ulkomaalaiset

Lisätiedot

Matkailutilasto Lokakuu 2016

Matkailutilasto Lokakuu 2016 Matkailutilasto Lokakuu 2016 1 YHTEENVETO Rekisteröidyt yöpymiset kasvoivat 4,0 prosenttia Oulussa Lokakuussa 2016 Oulussa yövyttiin 49 000 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 43 000 yötä ja ulkomaalaiset

Lisätiedot

Mara-alan yritykset odottavat hyvää kesää

Mara-alan yritykset odottavat hyvää kesää KUVA KUVA KUVA Mara-alan yritykset odottavat hyvää kesää 19.5.216 Ekonomisti Jouni Vihmo KUVA Työtä ja hyvinvointia koko Suomeen Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry Yritykset odottavat hyvää kesää majoitusyritykset

Lisätiedot

Rekisteröidyt yöpymiset lisääntyivät viisi prosenttia. Kasvua työmatkalaisten yöpymisissä. Majoitusmyynti 25 miljoonaa euroa

Rekisteröidyt yöpymiset lisääntyivät viisi prosenttia. Kasvua työmatkalaisten yöpymisissä. Majoitusmyynti 25 miljoonaa euroa HELSINGIN MATKAILUTILASTOT SYYSKUU 2016 Rekisteröidyt yöpymiset lisääntyivät viisi prosenttia Syyskuussa 2016 Helsingissä kirjattiin lähes 308 000 yöpymistä, joista suomalaisille 133 000 ja ulkomaalaisille

Lisätiedot

Rekisteröidyt yöpymiset kasvoivat viisi prosenttia. Kasvua sekä työmatkalaisissa että vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 23 miljoonaa euroa

Rekisteröidyt yöpymiset kasvoivat viisi prosenttia. Kasvua sekä työmatkalaisissa että vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 23 miljoonaa euroa HELSINGIN MATKAILUTILASTOT MARRASKUU 2016 Rekisteröidyt yöpymiset kasvoivat viisi prosenttia Marraskuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 273 000 yöpymistä, joista suomalaisille 152 000 ja ulkomaalaisille

Lisätiedot

Matkailun kehitys maakunnissa

Matkailun kehitys maakunnissa Matkailun kehitys maakunnissa 2014 1.12.2015 PÄÄKAUPUNKISEUTU JÄRVI- SUOMI RANNIKKO JA SAARISTO LAPPI JA KUUSAMO Uusimaa 1 (vain pk- seutu) Lappi Etelä- Karjala Ahvenanmaa Varsinais- Suomi Pirkanmaa Etelä-

Lisätiedot

Matkailun kehitys

Matkailun kehitys Matkailun kehitys 2015 3.3.2015 Lähde: Tilastokeskus. Luvut perustuvat ennakkotietoihin. Venäjä romahti Kiinasta kasvua yli 40 prosenttia Suomessa kirjattiin 5 504 000 ulkomaista yöpymistä vuonna 2015.

Lisätiedot

Yöpymiset vähenivät 4 prosenttia. Vähenemistä sekä työmatkalaisissa että vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 24 miljoonaa euroa

Yöpymiset vähenivät 4 prosenttia. Vähenemistä sekä työmatkalaisissa että vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 24 miljoonaa euroa HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HEINÄKUU 2016 Yöpymiset vähenivät 4 prosenttia Heinäkuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 422 000 yöpymistä, joista suomalaisille 185 000 ja ulkomaalaisille 237 000 yötä. Sekä suomalaisten

Lisätiedot

YHTEENVETO. Joulukuussa 2016 Rovaniemellä yövyttiin yötä, joista suomalaiset ja ulkomaalaiset

YHTEENVETO. Joulukuussa 2016 Rovaniemellä yövyttiin yötä, joista suomalaiset ja ulkomaalaiset 1 YHTEENVETO Rekisteröidyt yöpymiset 25,1 prosentin kasvussa Rovaniemellä Joulukuussa 2016 Rovaniemellä yövyttiin 96 500 yötä, joista suomalaiset 12 800 ja ulkomaalaiset 83 700 yötä. Yhteensä yöpymisten

Lisätiedot

Elokuun työllisyyskatsaus 2014

Elokuun työllisyyskatsaus 2014 NÄKYMIÄ ELOKUU 2014 POHJANMAAN ELY-KESKUS Elokuun työllisyyskatsaus 2014 Julkaisuvapaa 23.9.2014 klo 9.00 Nuorisotyöttömyys kasvaa lähes viidenneksen vuosivauhtia. Ammateittain työttömyys kasvaa suhteellisesti

Lisätiedot

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT JOULUKUU 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT JOULUKUU 2016 HELSINGIN MATKAILUTILASTOT JOULUKUU 2016 Rekisteröidyt yöpymiset lisääntyivät kaksi prosenttia Joulukuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 264 000 yöpymistä, joista suomalaisille 122 500 ja ulkomaalaisille

Lisätiedot

Tammikuun työllisyyskatsaus 2015

Tammikuun työllisyyskatsaus 2015 NÄKYMIÄ TAMMIKUU 2015 POHJANMAAN ELY-KESKUS Tammikuun työllisyyskatsaus 2015 Julkaisuvapaa 24.2.2015 klo 9.00 Uusia avoimia työpaikkoja vuoden takaista enemmän. Ulkomaalainen työvoima kasvanut yli 200

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Profiili- ja trenditietoa majoitustilastoista ja Rajahaastattelututkimuksen tuloksista

Markkinakatsaus. Profiili- ja trenditietoa majoitustilastoista ja Rajahaastattelututkimuksen tuloksista Markkinakatsaus Profiili- ja trenditietoa majoitustilastoista ja Rajahaastattelututkimuksen tuloksista 26.5.2013 , 131 000 yöpymistä Matkustaminen pähkinänkuoressa Pohjoismaiden osuudet italialaisten yöpymisistä

Lisätiedot

Korkeakoulutuksen ja osaamisen kehittäminen on tulevaisuuden kilpailukyvyn keskeisin tekijä Tausta-aineisto

Korkeakoulutuksen ja osaamisen kehittäminen on tulevaisuuden kilpailukyvyn keskeisin tekijä Tausta-aineisto Korkeakoulutuksen ja osaamisen kehittäminen on tulevaisuuden kilpailukyvyn keskeisin tekijä Tausta-aineisto Työllisten insinöörien ja arkkitehtien määrä Turussa ja muissa suurimmissa kaupungeissa Suomessa

Lisätiedot

Marraskuun työllisyyskatsaus 2014

Marraskuun työllisyyskatsaus 2014 NÄKYMIÄ MARRASKUU 2014 POHJANMAAN ELY-KESKUS Marraskuun työllisyyskatsaus 2014 Julkaisuvapaa 23.12.2014 klo 9.00 Työttömyys lisääntynyt yli 15 prosentilla, toiseksi eniten koko maassa. Nuorisotyöttömyys

Lisätiedot

Suomalaisten matkailu Viroon. Ossi Nurmi The Baltic Guide seminaari,

Suomalaisten matkailu Viroon. Ossi Nurmi The Baltic Guide seminaari, Suomalaisten matkailu Viroon The Baltic Guide seminaari, 13.1.216 Esityksen teemat 1. Suomalaisten matkat Viroon eri tietolähteet 2. Matkailijakohtainen rahankäytön profiili 3. Suomalaisten matkailijoiden

Lisätiedot

Taxfree myynti kasvoi, kasvua odotettavissa myös vuodenvaihteen venäläismatkailuun

Taxfree myynti kasvoi, kasvua odotettavissa myös vuodenvaihteen venäläismatkailuun 1 Rekisteröidyt yöpymiset vähenivät 19,9 prosenttia n seudulla Lokakuussa 2016 n seudulla yövyttiin 10 000 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 7 800 yötä ja ulkomaalaiset 2 200 yötä (venäläiset 922 yötä).

Lisätiedot

Ulkomaiset matkailijat Suomessa ja Kymenlaaksossa

Ulkomaiset matkailijat Suomessa ja Kymenlaaksossa Ulkomaiset matkailijat Suomessa ja Kymenlaaksossa Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy tuhatta matkaa 2 Ulkomaalaiset matkailijat Suomessa 2015 ULKOMAALAISET MATKAILIJAT SUOMESSA ASUINMAITTAIN 3 000 2

Lisätiedot

TAK Rajatutkimus tuloksia Kouvolan seutu

TAK Rajatutkimus tuloksia Kouvolan seutu TAK Rajatutkimus 2014 tuloksia Kouvolan seutu 2 Suomessa / Ruotsissa vierailleet ulkomaalaiset matkailijat vuonna 2012 Venäjä Viro Ruotsi/Suomi Saksa Iso-Britannia Norja USA Japani Ranska Kiina Tanska

Lisätiedot

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HELMIKUU 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HELMIKUU 2016 HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HELMIKUU 2016 Yöpymiset lisääntyivät 5 prosenttia Helmikuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 218 000 yöpymistä, joista suomalaisille 113 000 ja ulkomaalaisille 104 000 yötä (venäläiset

Lisätiedot

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT MAALISKUU 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT MAALISKUU 2016 HELSINGIN MATKAILUTILASTOT MAALISKUU 2016 Yöpymiset lisääntyivät 4 prosenttia Maaliskuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 240 000 yöpymistä, joista suomalaisille 118 000 ja ulkomaalaisille 122 000 yötä (venäläiset

Lisätiedot

UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO MAAKUNTASTRATEGIA STRATEGISET AVAINMITTARIT

UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO MAAKUNTASTRATEGIA STRATEGISET AVAINMITTARIT UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO MAAKUNTASTRATEGIA STRATEGISET AVAINMITTARIT Etelä-Savon maakuntaliitto 174 237 Muuttovoittoinen Saimaan maakunta 2015 Väkiluku 172 389 165 725 160 507 52 155 575-231 -277 Kokonaisnettomuutto

Lisätiedot

Messututkimus. ASTA Rakentaja, Tampereen Messu- ja Urheilukeskus

Messututkimus. ASTA Rakentaja, Tampereen Messu- ja Urheilukeskus Messututkimus ASTA Rakentaja, Tampereen Messu- ja Urheilukeskus 8.-10.2.2013 Yhteenveto ASTA Rakentaja, Tampereen Messu- ja Urheilukeskus 8.-10.2.2013 Messututkimus sisältö Kokonaiskävijämäärä 18 826 1

Lisätiedot

Lapin matkailu. lokakuu 2016

Lapin matkailu. lokakuu 2016 Lapin matkailu lokakuu 2016 Rekisteröidyt yöpymiset kasvoivat 7,0 prosenttia Lokakuussa 2016 Lapissa yövyttiin 87 tuhatta yötä, joista suomalaiset yöpyivät 65 tuhatta yötä ja ulkomaalaiset 23 tuhatta yötä.

Lisätiedot

1 Matkailutilasto marraskuu 2016 Kaakko 135. Rekisteröidyt yöpymiset nousivat 24,0 prosenttia Kotka-Haminan seudulla

1 Matkailutilasto marraskuu 2016 Kaakko 135. Rekisteröidyt yöpymiset nousivat 24,0 prosenttia Kotka-Haminan seudulla 1 Rekisteröidyt yöpymiset nousivat 24,0 prosenttia Kotka-Haminan seudulla Marraskuussa 2016 Kotka-Haminan seudulla yövyttiin 9 800 yötä, joista suomalaiset 7 500 ja ulkomaalaiset 2 400 yötä (venäläiset

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset 2013. Taloustutkimus Oy.

HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset 2013. Taloustutkimus Oy. HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset 0 Taloustutkimus Oy Marraskuu 0 Tuomo Turja 9..0 Pauliina Aho SISÄLLYSLUETTELO. JOHDANTO....

Lisätiedot

Venäläiset kuluttajat Suomessa

Venäläiset kuluttajat Suomessa Venäläiset kuluttajat Suomessa - Pietarin alueen kuluttajakysely Kesä-syyskuu 2011 Kuluttajille kohdennettu kysely on toteutettu yhdessä Innolink Research Oy:n kanssa Venäläisten matkailu Suomessa Yleistä

Lisätiedot

Biathlon World Championships Kontiolahti TAPAHTUMATUTKIMUS

Biathlon World Championships Kontiolahti TAPAHTUMATUTKIMUS Biathlon World Championships Kontiolahti 4.-15.3.2015 TAPAHTUMATUTKIMUS Aineisto ja tulokset Tulokset sisältävät vastaukset tapahtuman jälkeen verkkokyselynä kerätystä aineistosta Yhteensä vastauksia 178

Lisätiedot

Venäläiset kuluttajat Suomessa

Venäläiset kuluttajat Suomessa Venäläiset kuluttajat Suomessa - Poimintoja tuloksista - Verottomat ostokset, maahantulot ja yöpymiset - Rajahaastattelututkimus syyskuu 2015 elokuu 2016 Rajahaastattelut on tehnyt Tutkimus- ja Analysointikeskus

Lisätiedot

Matkailun kehitys maakunnissa

Matkailun kehitys maakunnissa Matkailun kehitys maakunnissa 2015 15.3.2015 Helsingin seudulla liki puolet matkailijoista ulkomaisia Ulkomaisten yöpymisten määrä ja osuus kaikista alueen yöpymisistä sekä muutos edellisvuoteen matkailun

Lisätiedot

Suomalaiset kuluttajina Virossa

Suomalaiset kuluttajina Virossa Suomalaiset kuluttajina Virossa Suomalaiset kuluttajina Virossa Selvitys perustuu Eurostatin, Statistics Estonian ja Tilastokeskuksen tilastoihin sekä kahteen otospohjaiseen kuluttajakyselyyn: TNS Gallup:

Lisätiedot

tässä selvityksessä sitä, että kyselyyn vastannut

tässä selvityksessä sitä, että kyselyyn vastannut Yksityishammaslääkärityövoima lokakuussa 2005 ANJA EEROLA, TAUNO SINISALO Hammaslääkäriliitto selvitti julkisen ja yksityisen sektorin hammaslääkärien työvoimatilanteen lokakuussa 2005 kahdella kyselyllä,

Lisätiedot

Suomalaiset kuluttajina Virossa

Suomalaiset kuluttajina Virossa Suomalaiset kuluttajina Virossa - Kuluttajakysely Maaliskuu 2012 Kuluttajille kohdennettu kysely on toteutettu yhdessä Innolink Research Oy:n kanssa 500 Suomalaisten matkailumenot Viroon 2002-2011 Milj.

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset 2015. Taloustutkimus Oy.

HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset 2015. Taloustutkimus Oy. HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset 05 Taloustutkimus Oy Marraskuu 05 Tuomo Turja 09..05 SISÄLLYSLUETTELO. JOHDANTO.... Tutkimuksen

Lisätiedot

1 Matkailutilasto huhtikuu 2016 Kaakko 135

1 Matkailutilasto huhtikuu 2016 Kaakko 135 1 Yöpymiset vähenivät 24,4 prosenttia Kotka-Haminan seudulla Huhtikuussa 2016 Kotka-Haminan seudulla yövyttiin 8 600 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 7 200 yötä ja ulkomaalaiset 1 400 yötä (venäläiset

Lisätiedot

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ tutkimus KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2009 1 Tiivistelmä Yrittäjien lomat Suomen Yrittäjien maaliskuun 2009 lopussa tekemässä jäsenkyselyssä tiedusteltiin yrittäjiltä lomista ja lomatoiveista

Lisätiedot

Majoitusliikekysely 2009

Majoitusliikekysely 2009 Lappeenranta ja Imatra Valtakatu 49 :: FIN 53100 LAPPEENRANTA :: GSM +358 45 137 5099 :: info@takoy.fi :: www.takoy.fi Sisällysluettelo Tiivistelmä... 1 Johdanto... 2 Hotellivierailijoiden matkustaminen...

Lisätiedot

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät Jarmo Partanen Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Eläkerekisterit Työsuhderekisterit Verotusrekisterit Henkilöt Rakennukset ja huoneistot

Lisätiedot

Hoitoonpääsy suun terveydenhuollossa

Hoitoonpääsy suun terveydenhuollossa Hoitoonpääsy suun terveydenhuollossa Kysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille maaliskuu 2010 26.5.2010 Tieto-osasto/ PATI 1 Tiedonkeruu keväällä 2010 Hoitotakuukysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille

Lisätiedot

Matkailutilasto Joulukuu 2016

Matkailutilasto Joulukuu 2016 Matkailutilasto Joulukuu 2016 1 YHTEENVETO Rekisteröidyt yöpymiset 3,6 prosentin kasvussa Oulussa Joulukuussa 2016 Oulussa yövyttiin 43 000 yötä, joista suomalaiset 34 000 ja ulkomaalaiset 9 400 yötä.

Lisätiedot

Matkailutilasto Helmikuu 2016

Matkailutilasto Helmikuu 2016 Matkailutilasto Helmikuu 2016 SISÄLLYSLUETTELO Yhteenveto... 1 Tiivistelmä... 2 Matkailun avainluvut Oulussa... 3 Yöpymiset kansallisuuksittain... 5 Yöpymiset vertailuseuduilla... 6 Tietoa tilastoista...

Lisätiedot

Pirkanmaan maakuntatilaisuus

Pirkanmaan maakuntatilaisuus Pirkanmaan maakuntatilaisuus 26.4.216 Pirkanmaan maakuntatalous Kuntien sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset Tulevaisuuden kunta -verkkoaivoriihen välitulokset Aineistot: www.kunnat.net/maakuntatilaisuudet

Lisätiedot

Asukaskysely Tulokset

Asukaskysely Tulokset Yleiskaava 2029 Kehityskuvat Ympäristötoimiala Kaupunkisuunnittelu Kaavoitusyksikkö 1.9.2014 Asukaskysely Tulokset Sisällys VASTAAJIEN TIEDOT... 2 ASUMINEN... 5 Yhteenveto... 14 LIIKKUMINEN... 19 Yhteenveto...

Lisätiedot

KESKI-SUOMI Matkailun alueelliset tietovarannot

KESKI-SUOMI Matkailun alueelliset tietovarannot KESKI-SUOMI Matkailun alueelliset tietovarannot Aineistonkeruuraportti 213 Itä-Suomen Yliopisto, Matkailualan opetus ja tutkimuslaitos 2 Sisällysluettelo KESKI-SUOMI... 3 1. Perustiedot... 3 2. Matkailuliiketoiminnan

Lisätiedot

Porvoon matkailun tunnuslukuja huhtikuu 2012

Porvoon matkailun tunnuslukuja huhtikuu 2012 Porvoon matkailun tunnuslukuja huhtikuu 2012 Yöpymiset + 12,5 % tammi-huhtikuussa Porvoon majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (33.900) lisääntyivät tammi-huhtikuussa 12,5 % edellisvuodesta. Kasvua

Lisätiedot

Matkailutilasto Marraskuu 2016

Matkailutilasto Marraskuu 2016 Matkailutilasto kuu 2016 1 YHTEENVETO Rekisteröidyt yöpymiset vähenivät Oulussa 4,4 prosenttia kuussa 2016 Oulussa yövyttiin 42 000 yötä, joista suomalaiset 36 000 ja ulkomaalaiset 6 200 yötä. Yhteensä

Lisätiedot

Pohjanmaa Uusimaa Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme Koko maa. Varsinais-Suomi

Pohjanmaa Uusimaa Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme Koko maa. Varsinais-Suomi Vakka-Suomen Työllisyystilanne valoisa Vakka-Suomen työttömyysaste laski merkittävästi tammikuussa. Tämä johtui erityisesti myönteisestä työllisyyskehityksestä Uudessakaupungissa, jossa työttömyysaste

Lisätiedot

Tiedonkeruun perustana olevat vuosiluokittaiset oppilasmäärät ja ryhmien määrät löytyvät raportoituna sarjan viimeisiltä sivuilta.

Tiedonkeruun perustana olevat vuosiluokittaiset oppilasmäärät ja ryhmien määrät löytyvät raportoituna sarjan viimeisiltä sivuilta. 28CFDAB8EF=D8@ CG:?H=A=A ) ( 1B8EFDCG:?H=A=A (&+ >FA=;>>6 ) ( Opetusryhmäkoon keskiarvo Opetusryhmäkoon Opetusryhmäkoon Ryhmäkoon keskiarvo 2008 keskiarvo 2010 muutos Oman luokan luokka-aste yhteensä 19,57

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Kuluttajabarometri: taulukot

Kuluttajabarometri: taulukot Suomen virallinen tilasto Finlands officiella statistik Official Statistics of Finland Tulot ja kulutus 2015 Kuluttajabarometri: taulukot 2015, joulukuu Kysymyksen saldoluku saadaan vähentämällä vastausvaihtoehtoja

Lisätiedot

Suomalaiset kuluttajina Virossa

Suomalaiset kuluttajina Virossa Suomalaiset kuluttajina Virossa - Kuluttajakysely Maaliskuu 2010 Kuluttajille kohdennettu kysely on toteutettu yhdessä Innolink Research Oy:n kanssa Jaana Kurjenoja Taustaa Päivämatkat ja yöpymisen Virossa

Lisätiedot

Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2015

Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2015 Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2015 Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2015 Kyselytutkimus kaikille Hammaslääkäriliiton Suomessa toimiville yksityishammaslääkärijäsenille, joiden sähköpostiosoite

Lisätiedot

Tilastokatsaus 12:2010

Tilastokatsaus 12:2010 Tilastokatsaus 12:2010 15.11.2010 Tietopalvelu B15:2010 Pendelöinti Vantaalle ja Vantaalta vuosina 2001-2008 Vantaalaisten työssäkäyntikunta Vantaalaisista työskenteli vuonna 2008 kotikunnassaan 44,9 prosenttia.

Lisätiedot

Visit Finland matkailijatutkimus

Visit Finland matkailijatutkimus 2 Visit Finland matkailijatutkimus Kesä 2016 (touko-lokakuu) Visit Finland tutkimuksia 7 Finpro, Visit Finland Helsinki 2016 3 Sisällysluettelo Johdanto... 5 Matkat Suomeen ulkomailta... 6 Matkan kesto

Lisätiedot

TAK Rajatutkimus 2015

TAK Rajatutkimus 2015 Vuosiraportin liite: Ulkomaalaiset matkailijat pääkaupunkiseudulla Valtakatu 51 :: FIN-53100 LAPPEENRANTA :: GSM +358 45 137 5099 :: info@tak.fi :: www.tak.fi SISÄLLYSLUETTELO Johdanto... 2 TAK Rajatutkimus

Lisätiedot

Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2014

Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2014 Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2014 Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2014 Kyselytutkimus kaikille Hammaslääkäriliiton Suomessa toimiville yksityishammaslääkärijäsenille, joiden sähköpostiosoite

Lisätiedot

Tilastokatsaus 13:2014

Tilastokatsaus 13:2014 Vantaa 13.11.2014 Tietopalvelu B16:2014 Pendelöinti Vantaan suuralueille ja suuralueilta Vantaalaisista työssäkäyvistä 45 prosentilla oli työpaikka Vantaalla. Enemmistö kaupungin työssäkäyvistä työskenteli

Lisätiedot

Kuluttajabarometri: taulukot

Kuluttajabarometri: taulukot Suomen virallinen tilasto Finlands officiella statistik Official Statistics of Finland Tulot ja kulutus 2015 Kuluttajabarometri: taulukot 2015, syyskuu Kysymyksen saldoluku saadaan vähentämällä vastausvaihtoehtoja

Lisätiedot

JOENSUUN ASEMANSEUDUN KEHITTÄMINEN KÄYTTÄJÄKYSELYN TULOKSET

JOENSUUN ASEMANSEUDUN KEHITTÄMINEN KÄYTTÄJÄKYSELYN TULOKSET Kuva: Juha-Pekka Vartiainen JOENSUUN ASEMANSEUDUN KEHITTÄMINEN KÄYTTÄJÄKYSELYN TULOKSET Lisätietoja: Hanna Herkkola, hanna.herkkola@ramboll.fi, 5 51 55 VASTAAJIEN TAUSTATIEDOT 1. Sukupuolenne?. Ikäryhmänne

Lisätiedot

Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa. Konsernijohtaja Juha Metsälä

Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa. Konsernijohtaja Juha Metsälä Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa Konsernijohtaja Juha Metsälä 4.11.2016 Suomen väestö ikääntyy, yli 65-vuotiaat suurin ikäryhmä vuodesta 2032 eteenpäin Pohjola Rakennus Oy, konserninjohtaja

Lisätiedot

1 Matkailutilasto syyskuu 2016 Kaakko 135. Rekisteröidyt yöpymiset laskivat 16,1 prosenttia Kotka-Haminan seudulla

1 Matkailutilasto syyskuu 2016 Kaakko 135. Rekisteröidyt yöpymiset laskivat 16,1 prosenttia Kotka-Haminan seudulla 1 Rekisteröidyt yöpymiset laskivat 16,1 prosenttia n seudulla Syyskuussa 2016 n seudulla yövyttiin 11 000 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 9 200 yötä ja ulkomaalaiset 2 100 yötä (venäläiset 899 yötä).

Lisätiedot

Matkailun kehitys

Matkailun kehitys Matkailun kehitys 2014 7.4.2015 Lähde: Tilastokeskus. Luvut perustuvat ennakkotietoihin. Venäläismatkailijoiden katokäänsi ulkomaiset yöpymiset laskuun Suomessa kirjattiin 5 697 300 ulkomaista yöpymistä

Lisätiedot

Japani. Visit Finland matkailijatutkimus Visit Finland tutkimuksia. Finpro, Visit Helsinki Helsinki 2016

Japani. Visit Finland matkailijatutkimus Visit Finland tutkimuksia. Finpro, Visit Helsinki Helsinki 2016 Visit Finland matkailijatutkimus 2015 Japani Visit Finland tutkimuksia Finpro, Visit Helsinki Helsinki 2016 3 Japani Väkiluku BKT / asukas Ulkomaanmatkat (2015) 1 127 miljoonaa 34 300 EUR 15,8 miljoonaa

Lisätiedot

Iso-Britannia. Visit Finland matkailijatutkimus Visit Finland tutkimuksia. Finpro, Visit Helsinki Helsinki 2016

Iso-Britannia. Visit Finland matkailijatutkimus Visit Finland tutkimuksia. Finpro, Visit Helsinki Helsinki 2016 Visit Finland matkailijatutkimus 2015 Iso-Britannia Visit Finland tutkimuksia Finpro, Visit Helsinki Helsinki 2016 Loma Tuttavat Työ Muu HKI vaihto Muut kauttakulku 3 Iso-Britannia Väkiluku BKT / asukas

Lisätiedot

Rovaniemen matkailun kehitys ja matkailun aluetaloudellinen vaikutus

Rovaniemen matkailun kehitys ja matkailun aluetaloudellinen vaikutus Rovaniemen matkailun kehitys ja matkailun aluetaloudellinen vaikutus Rovaniemen kaupunki Matkailupäällikkö Tuula Rintala Gardin 2010 SISÄLTÖ sivu 1. Yöpymisvuorokausien kehitys 3 2. Markkina alueet 5 3.

Lisätiedot

Visit Finland Matkailijatutkimus

Visit Finland Matkailijatutkimus 2 Visit Finland Matkailijatutkimus Talvikausi 2015 16 (marras-huhtikuu) Visit Finland tutkimuksia 5 Finpro, Visit Finland Helsinki 2016 3 Sisällysluettelo Tiivistelmä... 4 Johdanto... 5 Matkat Suomeen

Lisätiedot

Matkailun vaikutukset aluetalouteen: katsaus Pohjois-Pohjanmaan matkailukeskuksiin

Matkailun vaikutukset aluetalouteen: katsaus Pohjois-Pohjanmaan matkailukeskuksiin Matkailun vaikutukset aluetalouteen: katsaus Pohjois-Pohjanmaan matkailukeskuksiin Pohjois-Pohjanmaan matkailuparlamentti 9.9.2016 Raahe Matkailututkija, FT Pekka Kauppila Kajaanin ammattikorkeakoulu 1

Lisätiedot

Kysely kuntavaikuttajille uusiutuvasta energiasta Motiva Oy

Kysely kuntavaikuttajille uusiutuvasta energiasta Motiva Oy Kysely kuntavaikuttajille uusiutuvasta energiasta Motiva Oy Tutkimusasetelma Motiva toteutti yhdessä Aula Research Oy:n kanssa tutkimuksen suomalaisten kunnanvaltuutettujen parissa Tutkimuksen toimeksiantajina

Lisätiedot

CoReFor-tutkimushankkeen (matkailun aluetaloutta ja yhteistoimintaa) tulosten esittely

CoReFor-tutkimushankkeen (matkailun aluetaloutta ja yhteistoimintaa) tulosten esittely CoReFor-tutkimushankkeen (matkailun aluetaloutta ja yhteistoimintaa) tulosten esittely 17.3.2016 Pudasjärvi Matkailututkija, FT Pekka Kauppila Kajaanin ammattikorkeakoulu http://www.kamk.fi/fi/palvelut-tyoelamalle/julkaisut

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.4.2012

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.4.2012 Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.4.2012 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -kyselyn kohderyhmänä olivat ammattiopistoissa, ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa opiskelevat nuoret.

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden talousnäkymät alueittain Teknologiateollisuus

Teknologiateollisuuden talousnäkymät alueittain Teknologiateollisuus Teknologiateollisuuden talousnäkymät alueittain 8.11.2016 Teknologiateollisuus 1 Teknologiateollisuus ELYalueittain 2015e Alueiden osuudet alan koko liikevaihdosta ja henkilöstöstä Suomessa Uusimaa Pirkanmaa

Lisätiedot

Matkailu; majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä ohjelmapalvelut

Matkailu; majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä ohjelmapalvelut Matkailu; majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä ohjelmapalvelut Toimialapäällikön rahoitusnäkemykset Helsinki 21.03.2012 Toimialapäällikkö Anneli Harju-Autti Majoitusvuorokausien kehitys 1000 vrk 16000

Lisätiedot

Nuorisotakuun seuranta TEM:ssä kesäkuu 2016

Nuorisotakuun seuranta TEM:ssä kesäkuu 2016 Nuorisotakuun seuranta TEM:ssä kesäkuu 2016 Muutamia linkkejä tilastoihin Tilastokeskuksen työvoimatutkimus: http://www.stat.fi/til/tym.html Kuntoutussäätiön tutkimuksessaan suosittamat nuorisotakuun seurantatilastot:

Lisätiedot