Helsinkiläisten nuorten ryhmien kokemuksia hyvinvoinnista

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Helsinkiläisten nuorten ryhmien kokemuksia hyvinvoinnista"

Transkriptio

1 Helsinkiläisten nuorten ryhmien kokemuksia hyvinvoinnista Työkirja kokemustiedon keräämiseksi Helsingin kaupunki Nuorisoasiainkeskus 2015 nuortenkokemustieto.munstadi.fi

2 Sisällys MISTÄ TYÖKIRJASSA ON KYSYMYS?... 3 RYHMÄNVETÄJILLE... 4 TEHTÄVÄ 1: MAHDOLLISUUDET HYVINVOINTIIN... 6 TEHTÄVÄ 2: KESKUSTELUTEEMOJA HYVINVOINNISTA... 8 Elämä ja terveys... 9 Itsensä kehittäminen Tulevaisuuden hallinta Turvallisuus Tunteet ja vuorovaikutus Osallistuminen ja vaikuttaminen Yhdenvertaisuus Suhde luontoon TEHTÄVÄ 3: RYHMÄN VIESTI NUORTEN PALVELUISTA PÄÄTTÄVILLE TEHTÄVÄ 4: PALAUTE TIEDOT RYHMÄSTÄ TIETOJEN TALLENTAMINEN JA TOIMITTAMINEN YHTEISEKSI TIEDOKSI Tämä tiedonkeruu on osa Helsingin kaupungin Nuorten hyvinvointikertomuksen kokemusaineiston kokoamista. Tämän työkirjan avulla kerätystä tiedosta tehdään vuosittain yhteenvetoja nuorten palveluista päättäville tahoille. Työkirjan suunnittelu ja toteutus: Nuorisoasiainkeskus ja Tietokeskus Ulkoasu ja kuvitus: Nuorisoasiainkeskus Toukokuu 2015

3 Mistä työkirjassa on kysymys? 3 on tarkoitettu helsinkiläisten nuorten ryhmien käyttöön. Työkirjan avulla halutaan tehdä näkyväksi kokemustietoa nuorten hyvinvoinnista Helsingissä. Osallistujiksi toivotaan kaikkia helsinkiläisiä alle 29-vuotiaiden nuorten ryhmiä, niin ohjattuja kuin itsenäisesti toimivia. ka huolehtii tilaisuuden järjestelyistä, ryhmätilanteen vetämisestä sekä tulosten kirjaamisesta. Tästä työkirjasta löytyy siihen ohjeita. Tämän työkirjan tehtävien avulla voidaan käydä keskustelua nuorten hyvinvoinnista ja mahdollisuuksista Helsingissä, sekä kerätä ja välittää siitä tietoa päättäjille. Työkirjan avulla saatu tieto kootaan Nuorten hyvinvointikertomukseen. Tietojen perusteella kehitetään nuorten palveluita Helsingissä, esimerkiksi järjestetään mahdollisuuksia mielekkääseen toimintaan tai kohdennetaan tukea sitä enemmän tarvitseville nuorille. Kenenkään yksittäisen nuoren vastauksia ei voida tunnistaa, vaan tiedot liitetään osaksi laajempaa koostetta. Ensimmäinen kooste tehdään lokakuussa Työkirjan tehtävillä ja keskusteluteemoilla kannustetaan nuoria katsomaan omaa ja nuorten tilannetta yleensä Helsingissä. Teemat pohjautuvat Nuorten hyvinvointikertomuksessa esitettyihin osa-alueisiin, joiden kautta voidaan tarkastella nuorten taitoja, kykyjä ja mahdollisuuksia tehdä arvostamiaan asioita ja elää omanlaistaan hyvää elämää. Työkirja on väline nuorten kanssa käytävään keskusteluun nuorten hyvinvoinnista. Se mahdollistaa osaltaan nuorten kuulemista ja näkemyksien esiin saamista. Ryhmät voivat tulostaa omista vastauksistaan koosteen ryhmän käyttöön verkosta tai pyytää nuorisoasiainkeskuksesta koosteen helsinkiläisten nuorten vastauksista. Parhaimmillaan tämän työkirjan avulla lisätään ymmärrystä nuorten ja nuorten kanssa toimivien välillä, niin paikallisesti kuin laajemmin. Osallistuminen ei edellytä suurta taloudellista panostusta, vaan lähinnä kyniä, paperia, tarralappuja ja tarjoilut. Ryhmätilanteen toteuttamiseksi jonkun tulee toimia tapahtuman valmistelijana ja vetäjänä, jo-

4 4 Ryhmänvetäjille Työkirjan käyttö pähkinänkuoressa Työkirjassa on neljä tehtävää, mihin nuorilta toivotaan tietoa. TEHTÄVÄ 1: TEHTÄVÄ 2: TEHTÄVÄ 3: TEHTÄVÄ 4: Mahdollisuudet hyvinvointiin Kahdeksan teemaa, joista vastataan vähintään yhteen osa-alueeseen Ryhmän viesti nuorten palveluista päättäville Purku ja palaute Ryhmänvetäjän rooli Ryhmätilanteessa nuoret ovat asiantuntijoita. Keskustelun vetäjä on puolueeton osapuoli, joka mahdollistaa osallistujien kuulluksi tulemisen ja huolehtii kaikkien tasapuolisesta kohtelusta. Hyvä vetäjä innostaa ja auttaa kaikkia ilmaisemaan omat näkemyksensä käsiteltävästä teemasta. Keskustelun käymisessä on hyvä muistaa, että puhumalla itsensä ilmaiseminen ei ole kaikille sopivin tapa ja esimerkiksi kirjoittaminen voi toimia paremmin. Työkirjassa on esimerkkejä tehtävien toteuttamistavasta, mutta ryhmässä voidaan toimia myös muulla ryhmälle sopivammalla tavalla. Tehtävä 2. on jaettu kahdeksaan teema-alueeseen, joista valitaan yksi tai useampi ryhmälle parhaiten sopiva keskusteluteema. Keskusteluteemat ovat: 1. Elämä ja terveys 2. Itsensä kehittäminen 3. Tulevaisuuden hallinta 4. Turvallisuus 5. Tunteet ja vuorovaikutus 6. Osallistuminen ja vaikuttaminen 7. Yhdenvertaisuus 8. Suhde luontoon Hyvä ryhmänvetäjä: Viestii arvostavaa ja kunnioittavaa asennetta erilaisille mielipiteille. Ei kritisoi vastauksia. Rohkaisee lempeällä tavalla kaikkia osallistu- Ei pakota osallistujia ja sallii myös hiljaa Pitää yllä rakentavaa ja positiivista ilmapiiriä. Ohjaa tilaisuuden etenemistä puolueettomasti ja lempeästi, mutta kuitenkin niin, että pysytään sovituissa teemoissa. Huolehtii siitä, että tehtävät käydään läpi ja On läsnä ja huomaa kaikki osallistujat. jia ilmaisemaan mielipiteensä. olemisen. tilaisuus pysyy aikataulussa. Jos haluatte, että ryhmästänne julkaistaan kuva kokemustiedon koonnin yhteydessä, voitte lähettää sen sähköisenä osoitteeseen Kuvan julkaisemiseksi täytyy varmistaa, että jokainen kuvassa esiintyvä antaa siihen suostumuksensa. Alle 15-vuotiailta tarvitaan huoltajan suostumus.

5 5 Tilaisuuden ennakkovalmistelut Tilaisuus on tärkeää valmistella hyvissä ajoin. Hyvin suunniteltu ja toteutettu valmistelu kertoo osallistujille siitä, että heitä arvostetaan. Ennen tilaisuutta vetäjän on pohdittava, mitä työkirjan teemoja ryhmän olisi hyvä käsitellä ja kuinka moneen tehtävään tapaamisaika riittää. Keskusteluteemoja on kaikkiaan kahdeksan ja niistä valitaan ryhmälle sopivin. Työkirjaa voi täyttää myös niin, että useampia teemoja käsitellään eri tapaamiskerroilla. Ryhmätilaisuuteen tulee miettiä sopiva aika ja paikka, sekä varmistaa tilan saatavuus. Tilaisuuden voi järjestää monenlaisissa ympäristöissä, esimerkiksi osana leiriä, harrastusryhmän kokoontumisessa tai vaikka kahvilassa keskustellen. Osallistujien kutsuminen on tärkeää tehdä hyvissä ajoin ja toistaa se lähempänä tilaisuutta. Kutsun voi esimerkiksi tehdä nuorten kanssa yhdessä. Kutsusta on tärkeä löytyä tapaamisen idea, aika ja paikka. Tilaisuudessa on hyvä olla tarjoilua, josta on myös hyvä ilmoittaa jo kutsussa. Tarjoilu on hyvä tapa saada turvaa ja toiminnallista oheistekemistä mahdollisesti jännittävässä tilanteessa. Hyvissä ajoin ennen tilaisuuden alkua täytyy tila järjestää ryhmälle sopivaksi (esim. tarjoilut esille, tuolit ja pöydät sopivaan muodostelmaan) ja varmistaa mukaan tilaisuudessa tarvittavat välineet: työkirja tai sen verkkoversio, tusseja, kyniä, fläppejä, tarralappuja, paperia ja teippiä. Tiedot voi syöttää suoraan verkkoon, jos verkkoyhteys on käytettävissänne. Ryhmätilaisuuden kulku 1. Luo rento ja miellyttävä ilmapiiri. Nauttikaa tarjoilusta. 2. Toivota osallistujat tervetulleiksi ja kerro, miksi tilaisuus järjestetään. Kertokaa, että juuri oikeat ihmiset ovat läsnä ja että juuri heidän asiaintuntemustaan tarvitaan. Juuri heillä on oleellista tietoa koskien nuorten hyvinvointia Helsingissä. 3. Kerro, mihin tietoja käytetään ja miksi. Tiedot kootaan Nuorten hyvinvointikertomukseen osana kaikkien vastanneiden ryhmien tuotoksia ja ne välitetään nuorten palveluista päättäville tahoille. Kenenkään yksittäisen nuoren vastauksia ei voida tunnistaa. Tiedon perusteella kehitetään nuorten palveluita Helsingissä, esimerkiksi kohdennetaan tukea sitä enemmän tarvitseville nuorille tai järjestetään mahdollisuuksia mielekkääseen toimintaan. 4. Jos ryhmä ei tunne toisiaan entuudestaan, vedä tilaisuuden aluksi jokin tutustumisharjoite. Tilaisuuden aloitusta valitessa on hyvä huomioida, että ryhmässä voi olla herkkiä osallistujia, joille vaativat esittelyt tai puheenvuorot saattavat luoda turhia paineita tai ahdistusta. Tilaisuuden aloituksen on hyvä olla rauhallinen eikä mitään erityistaitoja vaativa. Sen tarkoituksena on luoda turvallinen ilmapiiri ja saada osallistujat tuntemaan itsensä tervetulleeksi. 5. Esittele tapahtuman kulku sekä tilaisuudessa käsiteltävät teemat. Kerro myös omasta roolistasi. 6. Etene tilaisuudessa työkirjaa soveltaen. Kirjaa ryhmän vastukset joko työkirjaan tai suoraan verkkopohjalle. 7. Kerää tilaisuuden päätteeksi tiedot ryhmästä ja kirjaa ne työkirjaan (s. 19) tai suoraan verkkopohjalle. 8. Kiitä osallistujia! On tärkeää kiittää kaikkia osallistujia sekä varmistaa, että osallistujat tietävät mihin tietoja käytetään. Voit kertoa, että tietoa helsinkiläisten nuorten hyvinvoinnista löytyy verkosta osoitteesta: Tilaisuuden jälkeen Varmista ryhmältä koottujen tietojen tallentuminen verkkopohjalle osoitteessa: Työkirjan voi toimittaa täytettynä myös postitse nuorisoasiainkeskukseen tai vastaavasti tuoda se johonkin nuorisoasiainkeskuksen toimipisteeseen (esim. lähimpään nuorisotaloon), jolloin tiedot toimitetaan eteenpäin maksutta. Saatteeksi kirjataan tällöin: Nuorisoasiainkeskus Kokemustietoa nuorten ryhmiltä / Tiina Nurmi PL 5000, HELSINGIN KAUPUNKI

6 6 TEHTÄVÄ 1: Mahdollisuudet hyvinvointiin Virittää pohtimaan nuorten hyvinvointia ja saada tietoa nuorten kokemista mahdollisuuksista Helsingissä. OSA I: Helsinkiläisten nuorten mahdollisuudet. Sopikaa tilaan KYLLÄ- sekä EI-alue. Vetäjä lausuu väittämän oheisesta listasta. Ryhmäläiset asettuvat mielipiteensä mukaan, joko KYLLÄ- tai EI-alueelle. Kirjatkaa KYLLÄ- ja EI-alueella olevien nuorten määrä taulukkoon. Toistakaa sama jokaisen väittämän kohdalla. OSA II: Mitkä ovat tärkeimmät mahdollisuudet? Laittakaa listan mahdollisuudet (16 kpl) kaikkien nähtäville, esimerkiksi fläpeille ympäri tilaa. Jokaiselle ryhmäläiselle jaetaan viisi tarralappua. Tarralaput kuvastavat pisteitä (5 tarralappua = 5 pistettä). Jokaista pyydetään antamaan pisteensä mielestään tärkeimmälle tai tärkeimmille mahdollisuuksille. Pisteitä voi jakaa mielensä mukaan eri mahdollisuuksien kesken tai antaa vaikka kaikki samalle mahdollisuudelle, jos se tuntuu muita selvästi tärkeämmälle. Lopuksi ryhmänvetäjät kirjaavat taulukkoon kunkin mahdollisuuden kohdalle sille annettujen pisteiden lukumäärän.

7 7 Jos ajattelet elämääsi nuorena Helsingissä, onko sinulla riittävästi mahdollisuuksia kyllä (lkm) ei (lkm) pisteet 1. saada kavereita? 2. viettää aikaa luonnossa? 3. sinua kunnioittavaan kohteluun? 4. harrastaa haluamiasi asioita? 5. pysyä fyysisesti ja psyykkisesti kunnossa? 6. saada apua ja tukea? 7. huolehtia eläimistä tai kasveista? 8. vahvistaa taitojasi itseäsi kiinnostavissa asioissa? 9. sinulle sopivaan asumiseen? 10. tuntea olosi turvalliseksi sillä seudulla, missä asut? 11. toimia toisten hyväksi? 12. tulla rakastetuksi ja huolehdituksi? 13. vaikuttaa yhteisiin asioihin lähiympäristössäsi? 14. olla oma itsesi? 15. liikkua vapaasti ilman pelkoa joutua väkivallan tai häirinnän kohteeksi? 16. suuntautua itseäsi kiinnostavalle alalle (koulutus/työ)?

8 8 TEHTÄVÄ 2: Keskusteluteemoja hyvinvoinnista Herättää keskustelua nuorten hyvinvointiin liittyvistä teemoista ja koota nuorilta niihin liittyviä kokemuksia. Tämä on ohje keskusteluteemojen käsittelyä varten. Samaa ohjetta voi soveltaa kaikkiin osa-alueisiin. Halutessanne voitte myös itse soveltaa tehtävää ryhmällenne sopivammaksi, kuitenkin niin, että keskeiset työkirjaan nostettavat asiat edustavat riittävästi koko ryhmän mielipidettä. Seuraavilta sivuilta löydät kahdeksan keskusteluteemaa hyvinvoinnista sekä lyhyen kuvauksen kustakin osa-alueesta. Kunkin teeman käsittelemiseksi sivulla on kuusi kysymystä sekä tilaa ryhmän kokemusten kirjaamiseksi. OSA I: Kirjatkaa osa-alueen alla olevat kuusi kysymystä esimerkiksi fläpeille kaikkien näkyville. Jakakaa jokaiselle osallistujalle noin 30 tarralappua. Pyytäkää osallistujia pohtimaan ensin muutama minuutti itsekseen kutakin kysymystä ja kirjaamaan sitten jokaisesta kysymyksestä 3 5 mieleen tulevaa asiaa lapuille (yksi asia/tarralappu). Isomman ryhmän kanssa kysymyksiä voidaan pohtia myös pareina tai pienryhmissä. Seuraavaksi jokainen liimaa omat tarralappunsa kyseisen kysymyksen alle kaikkien nähtäväksi. Niistä voidaan myös halutessa kertoa muille ääneen. OSA II: Seuraavaksi joku tai jotkut osallistujista valitaan ryhmittelemään kertyneet laput niin, että samoja asioita käsittelevät laput liitetään yhdeksi ryhmäksi. Tämän jälkeen sanotaan ääneen, minkälaisia asioita lappuryhmiin kertyi ja sovitaan yhdessä kullekin lappuryhmälle sopiva otsikko. Otsikot kirjataan fläpeille kaikkien nähtäväksi. Lopuksi vetäjä kirjaa jokaisen kysymyksen alle syntyneet otsikot työkirjaan tai suoraan verkkopohjalle. Tehtävän jälkeen vetäjä voi kysyä minkälaisia ajatuksia tehtävä herätti ja antaa tilaa vapaalle puheelle teemasta.

9 9 Elämä ja terveys Helsinkiläiset nuoret elävät elinajanennusteen mukaisen elämän. Terveelliset elämäntavat yleistyvät ja nuorilla on heitä motivoivia liikuntaharrastuksia. Nuoret kokevat hallitsevansa omaa tilannettaan, olevansa elämäänsä tyytyväisiä ja arvostavat elämää. 1. Mitkä asiat ovat sinulle tärkeitä oman hyvinvointisi kannalta ja minkälaisia terveellisiä elintapoja sinulla on? 2. Mitä tietoja, taitoja tai kykyjä sinulla tai muilla nuorilla pitäisi olla enemmän, että nuorten hyvinvointi Helsingissä paranee ja terveelliset elintavat yleistyvät? 3. Onko asioita, jotka heikentävät nuorten mahdollisuuksia voida hyvin ja elää terveellisesti Helsingissä? Jos on, niin mitä? 4. Tiedätkö Helsingissä nuoria tai nuorten ryhmiä, jotka tarvitsevat mielestäsi enemmän tukea tai apua hyvinvointiinsa? Jos tiedät, niin keitä ja millä perusteella? Älä mainitse kenenkään nimeä, vaan kuvaile minkälaiset nuoret tai ryhmät ja mistä syystä. 5. Miten nuoret voisivat itse edistää nuorten hyvinvointia ja terveellisiä elämäntapoja? 6. Miten palveluja tulisi Helsingissä parantaa, että kaikki nuoret voisivat hyvin ja eläisivät terveellisesti?

10 10 Itsensä kehittäminen Nuorilla on mahdollisuus kehittää, kokeilla ja ilmaista itseään, mieltymyksiään ja lahjakkuuksiaan niin vapaa-aikana, koulussa, työssä kuin julkisessa kaupunkitilassakin. Nuorten monimuotoinen ilmaisu näkyy kaupunkikuvassa, yhteiskunnallisessa keskustelussa ja eri toimintaympäristöissä. 1. Minkälaisia mahdollisuuksia sinulla on vahvistaa taitojasi niissä asioissa, jotka sinua erityisesti kiinnostavat? 2. Mitä tietoja, taitoja tai kykyjä sinulla tai muilla nuorilla pitäisi olla enemmän, että voisi vahvistaa taitojaan itseään kiinnostavissa asioissa? 3. Onko asioita, jotka heikentävät helsinkiläisten nuorten mahdollisuuksia vahvistaa taitojaan itseään kiinnostavissa asioissa? Jos on, niin mitä? 4. Tiedätkö Helsingissä nuoria tai nuorten ryhmiä, jotka tarvitsevat mielestäsi enemmän mahdollisuuksia omien taitojen vahvistamiseen itseään kiinnostavissa asioissa? Jos tiedät, niin keitä ja millä perusteella? Älä mainitse kenenkään nimeä, vaan kuvaile minkälaiset nuoret tai ryhmät ja mistä syystä. 5. Miten nuoret voisivat itse edistää nuorten mahdollisuuksia vahvistaa taitoja niissä aisoissa mitkä erityisesti nuoria kiinnostavat? 6. Miten palveluja tulisi Helsingissä parantaa, että kaikilla nuorilla olisi mahdollisuudet vahvistaa taitojaan itseään kiinnostavissa asioissa?

11 11 Tulevaisuuden hallinta Nuorilla on mahdollisuus koulutus- ja työelämään integroitumiseen sekä kohtuulliseen asumistasoon ja toimeentuloon. Nuorten itsenäistyminen omaan kotiin sujuu joustavasti ja asunnottomien nuorten tilanne on kohentunut. Nuorilla on unelmia ja toiveita ja he suhtautuvat myönteisesti tulevaisuuteen. 1. Mitkä asiat auttavat sinua oman tulevaisuuden suunnittelussa ja valintojen tekemisessä? 2. Mitä tietoja, taitoja tai kykyjä sinulla tai muilla nuorilla pitäisi olla enemmän, että voisi suunnitella omaa tulevaisuuttaan ja tehdä siihen liittyviä valintoja? 3. Onko asioita, jotka vaikeuttavat helsinkiläisten nuorten tulevaisuuden suunnittelua ja valintojen tekemistä? Jos on, niin mitä? 4. Tiedätkö Helsingissä nuoria tai nuorten ryhmiä, jotka tarvitsevat mielestäsi enemmän apua tai tukea tulevaisuuden suunnitteluun ja valintojen tekemiseen? Jos tiedät, niin keitä ja millä perusteella? Älä mainitse kenenkään nimeä, vaan kuvaile minkälaiset nuoret tai ryhmät ja mistä syystä. 5. Miten nuoret voisivat itse edistää nuorten tulevaisuuden suunnittelua ja siihen liittyvien valintojen tekemistä? 6. Miten palveluja tulisi Helsingissä parantaa, että nuorten tulevaisuuden suunnittelu ja siihen liittyvien valintojen tekeminen helpottuisi?

12 12 Turvallisuus Nuorilla on mahdollisuus elää vapaasti ilman pelkoa joutua psyykkisen tai fyysisen kiusaamisen kohteeksi. Nuoret kokevat Helsingin turvalliseksi paikaksi elää ja liikkua. 1. Mitkä asiat ovat sinulle tärkeitä siinä, että voit kokea elämisen ja liikkumisen turvalliseksi Helsingissä? 2. Mitä tietoja, taitoja tai kykyjä sinulla tai muilla nuorilla pitäisi olla enemmän, että voisi kokea olonsa Helsingissä turvalliseksi? 3. Onko asioita, jotka vähentävät nuorten turvallisuuden tunnetta lähiympäristössäsi? Jos on, niin mitä? 4. Tiedätkö Helsingissä nuoria tai nuorten ryhmiä, jotka kokevat mielestäsi muita enemmän turvattomuutta? Jos tiedät, niin keitä ja millä perusteella? Älä mainitse kenenkään nimeä, vaan kuvaile minkälaiset nuoret tai ryhmät ja mistä syystä. 5. Miten nuoret voisivat itse edistää sitä, että nuoret voisivat kokea elämisen Helsingissä turvalliseksi ja elää ilman pelkoa joutua väkivallan tai häirinnän kohteeksi? 6. Miten palveluja tulisi Helsingissä parantaa, että kaikilla nuorilla olisi mahdollisuus tuntea olonsa turvalliseksi ja elää ilman pelkoa väkivallan tai häirinnän kohteeksi joutumista?

13 Tunteet ja vuorovaikutus Nuorilla on mahdollisuus kokea syviä tunteita rakkautta, surua, kaipuuta, onnellisuutta, vihaa ja raivoa. Tunteet sitovat sosiaalisia suhteita, työstävät menetyksen kokemuksia, toimivat muutoksen voimavarana ja ovat elämyksinä osa inhimillisyyttä. Nuorten toimintakyky paranee ja ystävyyssuhteet lisääntyvät ja lujittuvat. Nuoret ymmärtävät tunteiden merkityksen ja aseman sosiaalisessa kanssakäymisessä ja yhteiskunnassa. Nuorilla on hyvä keskustelusuhde omiin vanhempiinsa tai johonkin muuhun aikuiseen tai vertaiseen. Sukupolvien välinen vuorovaikutus lisääntyy. 1. Mistä sinä löydät parhaiten kavereita tai porukoita, joissa viihdyt? Mitä tietoja, taitoja tai kykyjä sinulla tai muilla nuorilla pitäisi olla enemmän, että voisi löytää kavereita ja porukoita, joissa viihtyä? 3. Onko asioita, jotka vaikeuttavat helsinkiläisten nuorten mahdollisuuksia löytää kavereita ja porukoita, joissa viihtyä? Jos on, niin mitä? 4. Tiedätkö Helsingissä nuoria tai nuorten ryhmiä, jotka kokevat muita enemmän yksinäisyyttä? Jos tiedät, niin keitä ja millä perusteella? Älä mainitse kenenkään nimeä, vaan kuvaile minkälaiset nuoret tai ryhmät ja mistä syystä. 5. Miten nuoret voisivat itse edistää nuorten mahdollisuuksia löytää kavereita ja porukoita, joissa viihtyä? 6. Miten palveluja tulisi Helsingissä parantaa, että kaikilla nuorilla olisi mahdollisuus löytää kavereita ja ryhmiä, joissa viihtyä?

14 14 Osallistuminen ja vaikuttaminen Nuorilla on valmiuksia toimia tavoitteellisesti ja heillä on moraalisia ja yhteiskunnallisia taitoja sekä kykyä arjen tilannesidonnaiseen harkintaan ja hallintaan. Nuorilla on kyky toimia luovasti ja vastuullisesti muuttuvissa ympäristöissä. Nuorten kiinnostus politiikasta lisääntyy ja odotukset koulutusvalinnoista tulevat realistisemmiksi. Nuorten sosiaalinen identiteetti vahvistuu ja yksinäisyyden kokemukset vähenevät. Nuoret kuuluvat tai liittyvät itselleen merkityksellisiin ryhmiin. 1. Mitä mahdollisuuksia sinulla on toimia toisten hyväksi ja vaikuttaa lähiympäristösi asioihin? 2. Mitä tietoja, taitoja tai kykyjä sinulla tai muilla nuorilla pitäisi olla enemmän, että voisi toimia toisten hyväksi ja vaikuttaa lähiympäristön asioihin? 3. Onko asioita, jotka vaikeuttavat helsinkiläisten nuorten toimimista toisten hyväksi ja vaikuttamista lähiympäristönsä asioihin? Jos on, niin mitä? 4. Tiedätkö Helsingissä nuoria tai nuorten ryhmiä, joiden mielipiteet ja ideat eivät tule riittävästi kuulluksi? Jos tiedät, niin keitä ja millä perusteella? Älä mainitse kenenkään nimeä, vaan kuvaile minkälaiset nuoret tai ryhmät ja mistä syystä. 5. Miten nuoret voisivat itse edistää nuorten toimintaa toisten hyväksi ja vaikuttamista lähiympäristön asioihin? 6. Miten palveluja tulisi Helsingissä parantaa, että nuoret voisivat toimia enemmän toisten hyväksi ja vaikuttaa lähiympäristönsä asioihin?

15 15 Yhdenvertaisuus Nuorilla on yhdenvertaiset mahdollisuudet kouluttautua, tehdä töitä ja saada erilaisia palveluja. Ketään ei syrjitä iän, etnisen alkuperän, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden, seksuaalisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Maahanmuuttajanuorten koulutukseen integroituminen paranee ja monikulttuurisuus myönteisyys ja erilaisuuden salliminen vahvistuvat. 1. Missä ja minkälaisissa tilanteissa olet havainnut häirintää, syrjintää tai muuta epäasiallista kohtelua? 2. Mitä tietoja, taitoja tai kykyjä sinulla tai muilla nuorilla pitäisi olla enemmän, että epätasa-arvoinen kohtelu ja syrjintä vähenisivät? 3. Onko asioita, jotka vaikeuttavat helsinkiläisten nuorten mahdollisuuksia olla yhdenvertaisessa asemassa ja elää ilman syrjintää? Jos on, niin mitä? 4. Tiedätkö Helsingissä nuoria tai nuorten ryhmiä, jotka joutuvat kokemaan mielestäsi muita enemmän epätasa-arvoista kohtelua ja syrjintää? Jos tiedät, niin keitä ja millä perusteella? Älä mainitse kenenkään nimeä, vaan kuvaile minkälaiset nuoret tai ryhmät ja mistä syystä. 5. Miten nuoret voisivat itse edistää Helsingissä sitä, että kaikkia nuoria kohdeltaisiin yhdenvertaisesti eikä ketään syrjittäisi? 6. Miten palveluja tulisi Helsingissä parantaa, että kaikkien yhdenvertainen kohtelu toteutuisi ja syrjintä vähenisi?

16 16 Suhde luontoon Nuoret ovat tietoisia ekologisen, taloudellisen ja sosiaalisen kestävän kehityksen merkityksestä. Nuorilla on oikeus käyttää luontoa oman hyvinvoinnin lisäämiseen kestävällä tavalla. Nuoret ymmärtävät, mitä biologinen monimuotoisuus tarkoittaa, miten talous ja kulutustavat vaikuttavat pidemmän aikajänteen hyvinvointiin ja mitä kestävä kehitys tarkoittaa globaalina ilmiönä. Kestävät elämäntavat ovat luonteva osa nuoren arkea. 1. Mitä mahdollisuuksia sinulla on olla luonnossa ja saada luontokokemuksia omalla asuinalueellasi? 2. Mitä tietoja, taitoja tai kykyjä sinulla tai muilla nuorilla pitäisi olla enemmän, jotta luontoa voisi hyödyntää enemmän oman hyvinvoinnin edistämisessä? 3. Onko asioita, jotka vaikeuttavat nuorten mahdollisuuksia olla luonnossa ja luontokokemuksien saamista? Jos on, niin mitä? 4. Tiedätkö Helsingistä joitain nuoria tai nuorten ryhmiä, jotka tarvitsevat enemmän mahdollisuuksia mennä luontoon ja saada luontokokemuksia? Jos tiedät, niin keitä ja millä perusteella? Älä mainitse kenenkään nimeä, vaan kuvaile minkälaiset nuoret tai ryhmät ja mistä syystä. 5. Miten nuoret voisivat itse edistää nuorten mahdollisuuksia olla luonnossa ja luontokokemuksien saamista? 6. Miten palveluja tulisi Helsingissä parantaa, että kaikilla nuorilla olisi riittävästi mahdollisuuksia olla luonnossa ja saada luontokokemuksia?

17 TEHTÄVÄ 3: Ryhmän viesti nuorten palveluista päättäville 17 Tuoda näkyväksi nuorten näkemyksiä sekä kokemuksia ja välittää niitä päätöksentekijöille. Jatkakaa lausetta. Pyydä jokaista ryhmäläistä miettimään hetki, mitä Helsingissä nuorten palveluista päättävien olisi hyvä tietää nuorten asioista ja hyvinvoinnista. Pyydä osallistujia kirjamaan vuorollaan esimerkiksi fläpille, tarralapuille tai tähän paperiin oma jatkonsa alla olevalle lauseelle. Jos ryhmä on suuri, voidaan lauseesta sopia pareina tai pienryhmissä. Lopuksi joku tai jotkut voivat lukea kaikki lauseet muille ääneen. Vetäjä huolehtii, että kaikki lauseet tulevat kirjattua työkirjaan tai suoraan verkkopohjalle. Nuorten palveluista päättävien olisi tärkeää tietää nuorten asioista vielä se, että

18 18 TEHTÄVÄ 4: Palaute Purkaa ryhmän kokemuksia tilaisuudesta sekä saada palautetta tehtävistä ja työvälineestä. Palautteen pohjalta kehitetään työkirjaa ja siihen liittyviä välineitä. Lopuksi ryhmäläisiltä kerätään palautetta. Osallistujia pyydetään keskustelemaan pareittain tai pienryhmissä hetki, mikä tehtävissä oli hyvää, mikä huonoa ja mitä jäi puuttumaan. Tämän jälkeen osallistujille jaetaan ehkä kolme tarralappua, joihin heitä pyydetään kirjaamaan aiemmin keskustellussa esiin tullut palaute seuraavasti: Tarralappu I: Mikä tehtävissä oli hyvää? Tarralappu II: Mikä tehtävissä oli huonoa? Tarralappu III: Mitä tehtävistä jäi puuttumaan? Tämän jälkeen parit kertovat muille oman palautteensa tai vastaavasti tarralaput käydään liimaamassa kysymysten mukaan otsikoiduille fläpeille. Vetäjä kirjaa palautteet alla olevaan taulukkoon. Hyvää huonoa puutteet Tähän ryhmänvetäjä voi antaa palautetta työkirjan laatijoille:

19 Tiedot ryhmästä Mikä ryhmä on kyseessä? (lyhyt kuvaus ryhmästä, esim. yläkoululuokka, järjestö-, seurakunta- tai harrastusryhmä, nuorisotalolla kokoontuva ryhmä tai kaveriporukka) 2. Millä alueella kokoonnutte tai toimitte useimmiten (alue tai kaupunginosa)? 3. Kuinka monta nuorta oli mukana vastaamassa kysymyksiin (osallistujien lukumäärä)? 4. Mihin ikäryhmään tilaisuuteen osallistuneet vastaajat kuuluivat (lukumäärä)? Ikäryhmä Osallistujien lukumäärä eri ikäryhmistä (ryhmän vetäjiä ei merkitä lukuun) 5. Osallistujien sukupuoli Alle Sukupuoli tyttö / nainen poika / mies muu / ei halua mainita Lukumäärä 6. Ryhmän vetäjän yhteystiedot (yhteystietoja ei julkaista) Nimi Sähköposti 7. Puh. Haluatteko saada jatkossa laajemmin tietoa helsinkiläisten nuorten vastauksista edellä ilmoittamaanne sähköpostiin? kyllä ei

20 Tietojen tallentaminen ja toimittaminen yhteiseksi tiedoksi Varmistakaa ryhmältä koottujen tietojen tallentaminen verkkopohjalle osoitteessa: Työkirjan voi myös toimittaa täytettynä postitse nuorisoasiainkeskukseen tai vastaavasti tuoda se johonkin nuorisoasiainkeskuksen toimipisteeseen (esim. lähimpään nuorisotaloon), jolloin tiedot toimitetaan eteenpäin maksutta. Saatteeksi kirjataan: Nuorisoasiainkeskus Kokemustietoa nuorten ryhmiltä / Tiina Nurmi PL HELSINGIN KAUPUNKI Lisätietoja Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus Tiina Nurmi nuorisosihteeri Pirjo Mattila suunnittelija Harri Taponen erityissuunnittelija Helsingin kaupungin tietokeskus Stina Högnabba erikoistutkija Kiitos, että osallistuit keskusteluun nuorten hyvinvoinnista ja nuorten kokemustiedon keruuseen!

Hyvinvointi ja liikkuminen

Hyvinvointi ja liikkuminen Hyvinvointi ja liikkuminen varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Varhaiskasvatuslaissa määritellyt tavoitteet 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

MATERIAALIPAKETTI NUORTENILTAAN OLE HYVÄ!

MATERIAALIPAKETTI NUORTENILTAAN OLE HYVÄ! MATERIAALIPAKETTI NUORTENILTAAN OLE HYVÄ! Nuortenillan toiminta-ajatus ja tavoite Kahden eri seurakunnan nuoret kohtaavat toisiaan ja tutustuvat seurakuntien nuorisotoimintaan, jakavat kokemuksia, ideoita,

Lisätiedot

YHDENVERTAISUUSKYSELY

YHDENVERTAISUUSKYSELY YHDENVERTAISUUSKYSELY Hyvä oikeusministeriöläinen, Tervetuloa vastaamaan ministeriön yhdenvertaisuuskyselyyn! Vastaukset annetaan ja niitä käsitellään anonyymisti. Vastaamalla olet mukana kehittämässä

Lisätiedot

Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen

Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen Ylitarkastaja Anu Liljeström Opetus- ja kulttuuritoimi -vastuualue, Itä-Suomen aluehallintovirasto Anu Liljeström, ISAVI OKT-vastuualue 5.10.2016

Lisätiedot

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Helsingin nuorten hyvinvointikertomus

Helsingin nuorten hyvinvointikertomus Helsingin nuorten hyvinvointikertomus www.nuortenhyvinvointikertomus.fi Pirjo Mattila, Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus Stina Högnabba, Helsingin kaupungin tietokeskus Sanna Ranto, Helsingin kaupungin

Lisätiedot

Mitä hyvää, mitä huonoa netissä poikien näkökulmasta? Poikien Talon kokemuksia. Tommi P. Pesonen Projektityöntekijä

Mitä hyvää, mitä huonoa netissä poikien näkökulmasta? Poikien Talon kokemuksia. Tommi P. Pesonen Projektityöntekijä Mitä hyvää, mitä huonoa netissä poikien näkökulmasta? Poikien Talon kokemuksia Tommi P. Pesonen Projektityöntekijä www.poikientalo.fi Tuki- ja neuvontapalvelu www.sinuiksi.fi Neuvontatyöntekijät Jussi

Lisätiedot

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta.

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet ovat seurusteluvaihe, itsenäistymisvaihe ja rakkausvaihe. Seuraavaksi saat tietoa näistä vaiheista. 1.

Lisätiedot

Mies ja seksuaalisuus

Mies ja seksuaalisuus Mies ja seksuaalisuus Kun syntyy poikana on Kela-kortissa miehen henkilötunnus. Onko hän mies? Millaista on olla mies? Miehen keho eli vartalo Kehon kehittyminen miehen kehoksi alkaa, kun pojan vartalo

Lisätiedot

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen Tätä opasta on työstetty Lahden koulukuraattori- ja psykologipalveluissa vuosien 2009-2010 aikana kokemuksellisen oppimisen

Lisätiedot

Pohdittavaa apilaperheille

Pohdittavaa apilaperheille 14.2.2014 Pohdittavaa apilaperheille Pohdittavaa ja sovittavaa ennen lapsen syntymää Perheaikaa.fi luento 14.2.2014 Apilaperheitä, ystäväperheitä, vanhemmuuskumppaneita Kun vanhemmuutta jaetaan (muutenkin

Lisätiedot

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi?

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi? ASIAKASPALAUTE Tämän asiakaspalaute keskustelun tarkoituksena on asiakkaan saamien palveluiden kehittäminen. Kysymyksiin vastataan keskustelemalla asiakkaan (ja omaisen) kanssa. Kotihoidon työntekijä osallistuu

Lisätiedot

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen. esiopetuksessa

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen. esiopetuksessa Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen esiopetuksessa Tätä opasta on työstetty Lahden koulukuraattori- ja psykologipalveluissa vuosien 2009-2010 aikana kokemuksellisen

Lisätiedot

Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti

Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti 2012-2016 Teksti ja kansainvälisten seksuaalioikeuksien (World Association for Sexual Health, WAS 2014)

Lisätiedot

Nuorten tulevaisuusseminaari Kirkko 2020

Nuorten tulevaisuusseminaari Kirkko 2020 Nuorten tulevaisuusseminaari Kirkko 2020 Nuorteniltapaketti - Kirkon rakentajat Tämä ohjelmamateriaali on tarkoitettu toteutettavaksi nuortenillassa, nuorten leirillä tai isoskoulutuksessa. Ohjelman voi

Lisätiedot

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Yhtä jalkaa - Ratsastuksen Reilu Peli Mitä on Reilu Peli? Jokaisen oikeus harrastaa iästä, sukupuolesta, asuinpaikasta, yhteiskunnallisesta asemasta,

Lisätiedot

Nainen ja seksuaalisuus

Nainen ja seksuaalisuus Nainen ja seksuaalisuus Kun syntyy tyttönä on Kela-kortissa naisen henkilötunnus. Onko hän nainen? Millaista on olla nainen? Naisen keho Kun tytöstä tulee nainen, naiseus näkyy monella tavalla. Ulospäin

Lisätiedot

KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA

KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA Hyvä ja turvallinen oppimisympäristö on sekä perusopetuslain että lastensuojelulain kautta tuleva velvoite huolehtia oppilaiden sosiaalisesta,

Lisätiedot

Suunnitelma opiskelijoiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä

Suunnitelma opiskelijoiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Suunnitelma opiskelijoiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Sisällys Johdanto Epäasiallinen kohtelu ja häirintä opiskeluyhteisössä Kiusaaminen Häirintä Sukupuoleen perustuva häirintä

Lisätiedot

LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO

LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Ilmaisutaitojen ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden työpaikat ja ajankohdat suunnitellaan

Lisätiedot

A! PEDA INTRO (5 op)

A! PEDA INTRO (5 op) A! PEDA INTRO (5 op) LP 1: Minä yliopisto-opettajana Oppimispalvelut Yliopistopedagoginen koulutus Miia Leppänen (SCI) ja Päivi Kinnunen (BIZ) 3.2.2016 Ohjaajat ja yhteystiedot Miia Leppänen Asiantuntija

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

LAPSIPERHEIDEN KOKEMUKSIA HYVINVOINTITIEDON KERUUSTA LAAJOISSA 4- VUOTISTERVEYSTARKASTUKSISSA, Oulu, Kempele, Liminka.

LAPSIPERHEIDEN KOKEMUKSIA HYVINVOINTITIEDON KERUUSTA LAAJOISSA 4- VUOTISTERVEYSTARKASTUKSISSA, Oulu, Kempele, Liminka. LAPSIPERHEIDEN KOKEMUKSIA HYVINVOINTITIEDON KERUUSTA LAAJOISSA 4- VUOTISTERVEYSTARKASTUKSISSA, Oulu, Kempele, Liminka. Salmi Sirpa ja Jurmu Tiina Opinnäytetyö, syksy 2012 Opinnäytetyön tarkoitus, tavoite

Lisätiedot

Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus

Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Missä Neuvokas perhe työvälineet ja ideologia voivat auttaa ammattilaista? Asiakas ei ymmärrä miten tärkeä

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy Eväitä yhteistoimintaan Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy 3.10.2008 Modernistinen haave Arvovapaa, objektiivinen tieto - luonnonlaki Tarkkailla,tutkia ja löytää syy-seuraussuhteet

Lisätiedot

TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja

TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus 10ov Oikeaa työssäoppimista 4ov Teoriaopiskelua työelämässä 6 ov 1. Työprosessin hallinta tarvitseville lapsille

Lisätiedot

AmisKOODI. AmisKOODI tarjoaa keskustelujen pohjaksi tehtäväkokonaisuuksia sovellettavaksi opintojen eri vaiheisiin aiheina

AmisKOODI. AmisKOODI tarjoaa keskustelujen pohjaksi tehtäväkokonaisuuksia sovellettavaksi opintojen eri vaiheisiin aiheina OPETTAJALLE Työelämä odottaa ammattiin valmistuvilta nuorilta ammattiosaamisen lisäksi yleisiä työelämätaitoja, jotka auttavat toimimaan kehittyvässä työelämässä. Työelämätaitoja, kuten vuorovaikutus-

Lisätiedot

KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 Koulupalaute: Henrikin koulu

KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 Koulupalaute: Henrikin koulu KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 Koulupalaute: Henrikin koulu Tulkintaohjeita: Kaikki koulut viittaavat oppilaiden vastauksiin kaikissa Suomen kouluissa. Oma koulu viittaa oman koulunne oppilaiden

Lisätiedot

OPS Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa

OPS Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa OPS 2016 Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa Helsingin kaupungin peruskoulujen opetussuunnitelma LUKU 3 PERUSOPETUKSEN TEHTÄVÄT JA TAVOITTEET 3.1. Perusopetuksen tehtävä 3.2 Koulun kasvatus- ja

Lisätiedot

LAPSEN HOITO- JA KASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN HOITO- JA KASVATUSSUUNNITELMA 1 LAPSEN HOITO- JA KASVATUSSUUNNITELMA LAPSEN TIEDOT Lapsen nimi Henkilötunnus Kotiosoite Kotipuhelinnumero Äiti/puoliso Isä/puoliso Puhelinnumero Puhelinnumero Osoite Osoite Työpaikka ja puhelinnumero

Lisätiedot

PÄÄ EDELLÄ -TOIMINTAMALLI

PÄÄ EDELLÄ -TOIMINTAMALLI Pää edellä on Terveys ry:n ehkäisevän päihdetyön malli, jossa nuoret ja aikuiset yhdessä perehtyvät ja vaikuttavat lähiympäristöönsä. Pää edellä -toimintamalli on syntynyt Terveys ry:n Innostu! Innosta!

Lisätiedot

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi Lukuvuosi - Yksikkö Esiopetusryhmän nimi Esiopetusryhmän henkilöstö Lukuvuoden painotusalueet Esioppilaiden määrä Tyttöjä Poikia LUKUVUODEN TYÖAJAT Syyslukukausi / 20 - / 20 Syysloma / 20 - / 20 Joululoma

Lisätiedot

Etnisen syrjinnän pikakurssi. Ylitarkastaja Yrsa Nyman

Etnisen syrjinnän pikakurssi. Ylitarkastaja Yrsa Nyman Etnisen syrjinnän pikakurssi Ylitarkastaja Yrsa Nyman 8.9.2010 Suomen perustuslaki Perustuslain 6, yhdenvertaisuus Ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä. Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta

Lisätiedot

Tasa-arvokysely 2012 oppilaat ja lukio-opiskelijat n=389

Tasa-arvokysely 2012 oppilaat ja lukio-opiskelijat n=389 Tasa-arvokysely 212 oppilaat ja lukio-opiskelijat n=389 Helsingin normaalilyseo Tasa-arvotyöryhmä: Kristiina Holm Elina Mantere Kirsi Naukkarinen Antero Saarnio 1. Sukupuoli vaikuttaa koulussamme oppilaiden

Lisätiedot

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lomake annetaan etukäteen huoltajille mietittäväksi. Lomakkeen lopussa on lapsen kehitystä suojaavia tekijöitä kotona ja koulussa, ja

Lisätiedot

TUKEVASTI ALKUUN, VAHVASTI KASVUUN -HANKE Paula Jaatinen ja Tuulikki Leinonen, opiskelijat Metropolia ammattikorkeakoulu

TUKEVASTI ALKUUN, VAHVASTI KASVUUN -HANKE Paula Jaatinen ja Tuulikki Leinonen, opiskelijat Metropolia ammattikorkeakoulu 61 TUKEVASTI ALKUUN, VAHVASTI KASVUUN -HANKE Paula Jaatinen ja Tuulikki Leinonen, opiskelijat Metropolia ammattikorkeakoulu Kvartti-malli LAPSEN TUKEMINEN SIIRTYMÄVAIHEESSA Malli koostuu kahdesta osasta:

Lisätiedot

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma Liite 1 Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma HENKILÖSTÖN JA HUOLTAJAN YHDESSÄ LAATIMA ESIOPETUKSEN OPPIMISSUUNNITELMA Perustiedot Lapsen nimi: Syntymäaika: Osoite: Huoltajien yhteystiedot: Päiväkoti

Lisätiedot

KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2014 Koulupalaute: Tiirismaan peruskoulu

KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2014 Koulupalaute: Tiirismaan peruskoulu Page 1 of 7 KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2014 Koulupalaute: Tiirismaan peruskoulu Tulkintaohjeita: Kaikki koulut viittaavat oppilaiden vastauksiin kaikissa Suomen kouluissa. Oma koulu viittaa oman

Lisätiedot

Miten kirkon tehtävästä käsin tuetaan tyttöjen identiteettiä ja kasvua?

Miten kirkon tehtävästä käsin tuetaan tyttöjen identiteettiä ja kasvua? Miten kirkon tehtävästä käsin tuetaan tyttöjen identiteettiä ja kasvua? Ja miksi niin tulee tehdä? 15.10.2012 TT, pari- ja seksuaaliterapeutti Heli Pruuki Millaista sinulle on olla nainen? Mitä arvostat

Lisätiedot

Koulu. Koetko koulunkäynnin mielekkäänä ja tarpeellisena? Kyllä Joskus Ei. Missä aineissa olet hyvä?

Koulu. Koetko koulunkäynnin mielekkäänä ja tarpeellisena? Kyllä Joskus Ei. Missä aineissa olet hyvä? Koulu ja työ - ohje Koulunkäyntiin liittyen tärkeää on selvittää sekä motivaatio käydä koulua, mutta myös mahdolliset pulmat tai oppimisvaikeudet. Mikäli koulut on jo käyty, niin työelämään liittyen on

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen OSALLISUUS Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen Monipuoliset yhteistyökokemukset Oppilaiden osallistuminen suunnitteluun Oppilaskunta yhteistyön

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

Perusopetuksen maakunnallinen arviointi Koulun toiminta. Möysän koulun tulokset. Vastaajamäärät lk oppilasta

Perusopetuksen maakunnallinen arviointi Koulun toiminta. Möysän koulun tulokset. Vastaajamäärät lk oppilasta Perusopetuksen maakunnallinen arviointi 2016 Möysän koulun tulokset Vastaajamäärät 124 1.-2.lk oppilasta 120 3.-5.lk oppilasta 22 opetushenkilöä 83 huoltajaa, joista loppuun saakka vastasi 68 Koulun toiminta

Lisätiedot

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen?

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä väkivallasta perheessä ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää

Lisätiedot

Harjoite 1: Kysymyksiä valmentajalle lasten innostuksesta ja motivaatiosta

Harjoite 1: Kysymyksiä valmentajalle lasten innostuksesta ja motivaatiosta Harjoite 1: Kysymyksiä valmentajalle lasten innostuksesta ja motivaatiosta 30-60 minuuttia valmentajan aikaa, ja Harjoituslomake ja kynä noin 1-2 viikkoa oman työn tarkkailuun. Tavoitteet Harjoite on kokonaisvaltainen

Lisätiedot

ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE. Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti

ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE. Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti 1. Tervehdin lasta henkilökohtaisesti ja positiivisesti nimeltä heidät tavatessani. 1 2 3 4 5 2. Vuorovaikutukseni

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Esimerkkikysymyksiä: Tulitko pyörällä kouluun? Syötkö lähes päivittäin koulussa välipalan? Käytkö päivittäin välitunnilla ulkona?

Esimerkkikysymyksiä: Tulitko pyörällä kouluun? Syötkö lähes päivittäin koulussa välipalan? Käytkö päivittäin välitunnilla ulkona? 1 Idealaboratorio on työpaja, jossa nuoret pääsevät itse ideoimaan koulun toimintakulttuuria. Työpaja on suunniteltu 15-60 hengelle ja ideointi tapahtuu 4-5 oppilaan ryhmissä. 60-90 minuuttia kestävän

Lisätiedot

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskyselyyn

Lisätiedot

8. LAPSEN OIKEUDET JA KESTÄVÄ KEHITYS

8. LAPSEN OIKEUDET JA KESTÄVÄ KEHITYS 87 8. LAPSEN OIKEUDET JA KESTÄVÄ KEHITYS Lapsella on oikeus hänen ruumiillisen, henkisen, hengellisen, moraalisen ja sosiaalisen kehityksensä kannalta riittävään elintasoon. Artikla 27 Ihmisen erilaiset

Lisätiedot

KOONTI: Työkalupakki ryhmän yhteiseen toimintaan. Heidi Kokko Aivovammaliitto Liittopäivät 2014

KOONTI: Työkalupakki ryhmän yhteiseen toimintaan. Heidi Kokko Aivovammaliitto Liittopäivät 2014 KOONTI: Työkalupakki ryhmän yhteiseen toimintaan Heidi Kokko Aivovammaliitto Liittopäivät 2014 KOONTI Tämä materiaali on koottu Aivovammaliiton liittopäivillä järjestetyn Työkalupakki ryhmän yhteiseen

Lisätiedot

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.

Lisätiedot

Perusopetuksen opetussuunnitelma Turussa

Perusopetuksen opetussuunnitelma Turussa Perusopetuksen opetussuunnitelma Turussa OPS 2016 koordinaattori Tuija Vänni 8.9.2016 Vänni 2016 1 Ytimenä on, että oppiminen syntyy kannustavassa vuorovaikutuksessa se, mitä opiskellaan, auttaa ymmärtämään

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 2016 Degerby skola

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 2016 Degerby skola Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 0 toteutti perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakyselyn lapsille ja huoltajille huhtikuussa 0. Vuoden 0 seurantaan liittyvä kysely

Lisätiedot

Vanhusneuvostokysely 2012

Vanhusneuvostokysely 2012 Vanhusneuvostokysely 2012 Kysely numero 4/83/2012 Marraskuu 2012 Kunta Tässä kyselyssä vanhusneuvostolla tarkoitetaan vanhusneuvostoja, vastaavia muulla nimellä toimivia yhteistyöelimiä (esimerkiksi ikäihmisten

Lisätiedot

Yhdenvertaisuus ja turvallisuus opiskelijayhteisössä

Yhdenvertaisuus ja turvallisuus opiskelijayhteisössä Yhdenvertaisuus ja turvallisuus opiskelijayhteisössä YHDENVERTAISUUS TARKOITTAA sitä, että kaikki ihmiset ovat samanarvoisia riippumatta heidän sukupuolestaan iästään mielipiteistään seksuaalisesta suuntautumisestaan

Lisätiedot

Testversion Ej för ifyllnad

Testversion Ej för ifyllnad Kotipalvelu alle 65-vuotiaille henkilöille finska 1. Kotipalvelu kokonaisuudessaan Hyvin tyytymätön Melko tyytymätön tyytyväinen tai tyytymätön Melko tyytyväinen Hyvin tyytyväinen a. Kuinka tyytyväinen

Lisätiedot

PUHUMISEN HARJOITUSTESTI. Tehtävä 1 KERTOMINEN

PUHUMISEN HARJOITUSTESTI. Tehtävä 1 KERTOMINEN PUHUMISEN HARJOITUSTESTI Tehtävä 1 KERTOMINEN Kerro, mitä teet, kun sinua jännittää. Sinulla on kaksi minuuttia aikaa miettiä, mitä sanot ja 1,5 minuuttia aikaa puhua. Aloita puhuminen, kun kuulet kehotuksen

Lisätiedot

1. Valitse jokin neljästä tarinasta ja tulosta lapsen kuva. Jos tulostusmahdollisuutta ei ole, voit etsiä kuvan esim. lehdestä.

1. Valitse jokin neljästä tarinasta ja tulosta lapsen kuva. Jos tulostusmahdollisuutta ei ole, voit etsiä kuvan esim. lehdestä. OHJEET TUOKION TOTEUTTAMISTA VARTEN Tarvitset - tarinan ja kuvan - joko seinälle kiinnitettävät rastitehtävät ja niihin liittyvät materiaalit tai jokaiselle lapselle oman tehtäväpaperin - piirustuspaperia

Lisätiedot

Mitä etnisen yhdenvertaisuuden edistäminen tarkoittaa? Peter Kariuki Pääsihteeri Etnisten suhteiden neuvottelukunta

Mitä etnisen yhdenvertaisuuden edistäminen tarkoittaa? Peter Kariuki Pääsihteeri Etnisten suhteiden neuvottelukunta Mitä etnisen yhdenvertaisuuden edistäminen tarkoittaa? Peter Kariuki Pääsihteeri Etnisten suhteiden neuvottelukunta Mikä on ETNO? Etnisten suhteiden neuvottelukunta (ETNO) on valtioneuvoston asettama,

Lisätiedot

Millainen maailmani pitäisi olla?

Millainen maailmani pitäisi olla? Millainen maailmani pitäisi olla? Luomme itsellemme huomaamattamme paineita keräämällä mieleen asioita joiden pitäisi olla toisin kuin ne ovat. Tällä aiheutamme itsellemme paitsi tyytymättömyyttä mutta

Lisätiedot

Alakouluikäisten tyttöjen kerhomuotoinen ryhmätoiminta Timanttikerho

Alakouluikäisten tyttöjen kerhomuotoinen ryhmätoiminta Timanttikerho Alakouluikäisten tyttöjen kerhomuotoinen ryhmätoiminta Timanttikerho Pois syrjästä hanke Säkylän kehittämisosio Sisällys 1 Mikä on Timantti -kerho?... 3 2 Tavoitteet... 3 3 Resurssit... 4 4 Kerhotoiminta...

Lisätiedot

Vireyttä vihreästä ja ulkoilun hyödyt! Ikäinstituutin verkostopäivä Dos. Erja Rappe

Vireyttä vihreästä ja ulkoilun hyödyt! Ikäinstituutin verkostopäivä Dos. Erja Rappe Vireyttä vihreästä ja ulkoilun hyödyt! Ikäinstituutin verkostopäivä 8.12.2016 Dos. Erja Rappe Al Esityksen sisältö Luonto, hyvinvointi ja terveys Ulkoiluun vaikuttavia tekijöitä Ulkoilun hyödyt Luonto

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA

LEMPÄÄLÄN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA LEMPÄÄLÄN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA 2016-2019 SISÄLTÖ 1. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma ja sen tarkoitus 2. Tasa-arvoinen ja yhdenvertainen koulu

Lisätiedot

Suoravalinnat ja tulosten julkaisu

Suoravalinnat ja tulosten julkaisu Suoravalinnat ja tulosten julkaisu ONGELMA Jos hakija hakee muulla kuin ensimmäisellä hakutoiveella suoravalintaa käyttävään hakukohteeseen, ei nykyisen linjauksen mukaan alempi toive saa kertoa valinnan

Lisätiedot

KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2014 Koulupalaute: Joensuu

KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2014 Koulupalaute: Joensuu KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2014 Koulupalaute: Joensuu Tulkintaohjeita: Kaikki koulut viittaavat oppilaiden vastauksiin kaikissa Suomen kouluissa. Tulokset on raportoitu erikseen alakoulujen ja yläkoulujen

Lisätiedot

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen ELÄMÄN HALLINTA & HYVÄ ARKI ITSEVARMA URHEILIJA MYÖNTEINEN ASENNE MOTIVAATIO & TAVOITTEEN ASETTAMINEN Myönteinen asenne Pidä hyvää huolta sisäisestä lapsestasi,

Lisätiedot

TURVALLISESTI JÄRVENPÄÄSSÄ. erikoissuunnittelija Tero Seitsonen Lasten ja nuorten & Sivistyksen ja vapaa-ajan palvelualueet

TURVALLISESTI JÄRVENPÄÄSSÄ. erikoissuunnittelija Tero Seitsonen Lasten ja nuorten & Sivistyksen ja vapaa-ajan palvelualueet TURVALLISESTI JÄRVENPÄÄSSÄ erikoissuunnittelija Tero Seitsonen Lasten ja nuorten & Sivistyksen ja vapaa-ajan palvelualueet ALUEELLINEN TERVEYS- JA HYVINVOINTITUTKIMUS Yleistä Toteutettiin vuosien 2013-2015

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

Heinolan vastaanottokeskuksen Vaikuttamiskahvila / Yhteenveto tuloksista

Heinolan vastaanottokeskuksen Vaikuttamiskahvila / Yhteenveto tuloksista TAPAHTUMAN TAUSTA JA TULOSTEN HYÖDYNTÄMINEN Viittakivi ja Setlementtiliitto järjestivät Heinolan vastaanottokeskuksessa 21.4.2016 kertaluontoisen Hyvä yhteinen arki -vaikuttamiskahvilan. Tapahtumassa vastaanottokeskuksen

Lisätiedot

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle MINÄ MUUTAN Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle Kirsi Timonen, projektityöntekijä Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2010-2012 MINÄ MUUTAN Olet suuren muutoksen edessä. Uuteen kotiin

Lisätiedot

Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan strategia

Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan strategia Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan strategia Johdanto Tampereen yliopiston ylioppilaskunta Tamyn toiminta päättyy 31.12.2017 kolmen tamperelaisen korkeakoulun yhdistymisen myötä. Tamy ja Tampereen teknillisen

Lisätiedot

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä?

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? TALOYHTIÖN VARAUTUMINEN ASUKKAIDEN IKÄÄNTYMISEEN -seminaari vanhustyön johtaja Oulun kaupunki Oulun

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun nuorisokysely 2016 VESILAHTI VESILAHTI. Rajatonta riemua - Tampereen kaupunkiseudun nuorisotyön kehittämishanke 2013 2016

Tampereen kaupunkiseudun nuorisokysely 2016 VESILAHTI VESILAHTI. Rajatonta riemua - Tampereen kaupunkiseudun nuorisotyön kehittämishanke 2013 2016 Tampereen kaupunkiseudun nuorisokysely 2016 VESILAHTI VESILAHTI Rajatonta riemua - Tampereen kaupunkiseudun nuorisotyön kehittämishanke 2013 2016 Kangasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pirkkala, Tampere,

Lisätiedot

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Päihteiden aiheuttamat terveysongelmat ovat vuosi vuodelta lisääntyneet. Mitä nuorempana päihteiden käyttö aloitetaan, sitä todennäköisemmin

Lisätiedot

Kotipalvelu alle 65-vuotiaille henkilöille

Kotipalvelu alle 65-vuotiaille henkilöille Kotipalvelu alle 65-vuotiaille henkilöille 1. Vaikutusmahdollisuudet Harvoin Joskus Usein, aina En osaa a. Ottaako henkilökunta mielipiteesi ja toiveesi huomioon avun toteuttamisesta? b. Voitko vaikuttaa

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun nuorisokysely 2016 YLÖJÄRVI. Rajatonta riemua - Tampereen kaupunkiseudun nuorisotyön kehittämishanke 2013 2016

Tampereen kaupunkiseudun nuorisokysely 2016 YLÖJÄRVI. Rajatonta riemua - Tampereen kaupunkiseudun nuorisotyön kehittämishanke 2013 2016 Tampereen kaupunkiseudun nuorisokysely 2016 YLÖJÄRVI Rajatonta riemua - Tampereen kaupunkiseudun nuorisotyön kehittämishanke 2013 2016 Kangasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pirkkala, Tampere, Vesilahti,

Lisätiedot

Kuntien työskentelyn purku Maarit Kairala esosiaalityön maisterikoulutus -hanke, projektipäällikkö/ yliopisto-opettaja

Kuntien työskentelyn purku Maarit Kairala esosiaalityön maisterikoulutus -hanke, projektipäällikkö/ yliopisto-opettaja Kuntien työskentelyn purku Maarit Kairala esosiaalityön maisterikoulutus -hanke, projektipäällikkö/ yliopisto-opettaja Maarit Kairala marit.kairala@ulapland.fi Miten kunnat varautuvat kansalliseen tietojärjestelmään?

Lisätiedot

Kotouttamisen ABC. Nuorten maahanmuuttajien kotoutumisen tukena Emine Ehrström kokemukset ja hyvät käytänteet Aluekoordinaattori

Kotouttamisen ABC. Nuorten maahanmuuttajien kotoutumisen tukena Emine Ehrström kokemukset ja hyvät käytänteet Aluekoordinaattori Kotouttamisen ABC Nuorten maahanmuuttajien kotoutumisen tukena Emine Ehrström kokemukset ja hyvät käytänteet 11.5.2016 Aluekoordinaattori Seinäjoki Kotona Suomessa -hanke Käsitteet käyttöön Maahanmuuttaja

Lisätiedot

Jääkö nuorten kohtaama rasismi aikuisilta huomaamatta?

Jääkö nuorten kohtaama rasismi aikuisilta huomaamatta? Jääkö nuorten kohtaama rasismi aikuisilta huomaamatta? ESITTELY Walter ry on yhdistys, jonka tarkoituksena on edistää avarakatseisuutta Suomessa, erityisesti lasten ja nuorten parissa. Yhdistys pyrkii

Lisätiedot

Kehityskeskustelulomake

Kehityskeskustelulomake Kehityskeskustelulomake Täytetty: PERUSTIEDOT Henkilötiedot Nimi: Syntymäaika: Osoite: Puhelin: E-mail: Huoltajan yhteystiedot: Opiskelu Ryhmänohjaajan/luokanvalvojan nimi: Mitkä asiat ovat hyvin elämässäsi

Lisätiedot

Suomen Changemakerin säännöt

Suomen Changemakerin säännöt Suomen Changemakerin säännöt Hyväksytty jäsenkokouksessa 6.10.2012 1 Tavoitteet ja yleiset toimintaperiaatteet A) Tavoite Suomen Changemaker on nuorten vaikuttamisverkosto, jonka tavoitteena on globaali

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely Biologian laitos. Vastaajia 47

Yliopistojen työhyvinvointikysely Biologian laitos. Vastaajia 47 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos Vastaajia 7 Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: LuTK 06, Biologian laitos 9 00% 80% 60% % 6% 0% 0% % 0% 0% Nainen Mies

Lisätiedot

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen Opetussuunnitelmat uudistuvat 2016 Tarja Ruohonen OPS-uudistuksen tavoitteita: Kasvun ja oppimisen jatkumon vahvistaminen Rakennetaan olemassaoleville vahvuuksille Määritellään kasvatustyötä ja toimintakulttuurin

Lisätiedot

Maailman Suurin Vanhempainilta

Maailman Suurin Vanhempainilta Maailman Suurin Vanhempainilta Maailma muuttuu nopeasti, samoin suomalainen koulu. Maailman Suurimman Vanhempainillan tavoitteena on kertoa innostavalla tavalla kaikesta siitä hienosta, mitä suomalaisissa

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

MITÄ KUULUU NUORTEN OSALLISUUDELLE SATAKUNNASSA? POIMINTOJA NUORET LUUPIN ALLA HANKEAINEISTOSTA

MITÄ KUULUU NUORTEN OSALLISUUDELLE SATAKUNNASSA? POIMINTOJA NUORET LUUPIN ALLA HANKEAINEISTOSTA MITÄ KUULUU NUORTEN OSALLISUUDELLE SATAKUNNASSA? POIMINTOJA NUORET LUUPIN ALLA HANKEAINEISTOSTA Leena Haanpää Nuoret ja vaikuttaminen seminaari Rauma 24.1.2013 NUORET LUUPIN ALLA Hankkeen tavoitteet: -

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 1 Lapsen nimi: Pvm: Keskusteluun osallistujat: LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen vasun tekeminen perustuu varhaiskasvatuslakiin. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen vasu) on varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee

Lisätiedot

TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITTELU EDISTÄMINEN

TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITTELU EDISTÄMINEN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITTELU EDISTÄMINEN 11.9.2015 Satu Valtere @satuvaltere 2 MIKÄ TASA-ARVO? TASA-ARVO Tasa-arvolla viitataan useissa yhteyksissä miesten ja naisten väliseen tasa-arvoon.

Lisätiedot

Kokemuksia vanhempien vertaistukiryhmästä Mikkelissä. Anne Kosunen ja Eeva Immonen. Mikkeli

Kokemuksia vanhempien vertaistukiryhmästä Mikkelissä. Anne Kosunen ja Eeva Immonen. Mikkeli Kokemuksia vanhempien vertaistukiryhmästä Mikkelissä Anne Kosunen ja Eeva Immonen Mikkeli 20.9.2011 Vanhempien vertaistukiryhmä JaVaMa-ryhmä, Voikukkia-ryhmä Jaetun Vanhemmuuden Mahdollisuudet Huostaanoton

Lisätiedot

Hyvässä ohjauksessa opiskelija:

Hyvässä ohjauksessa opiskelija: Tuula Ritvanen 2013 Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Osaamisen arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov

Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Tuula Ritvanen 2012 Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa ja osaa

Lisätiedot

Etnisten suhteiden neuvottelukunta. Peter Kariuki Ylitarkastaja/Pääsihteeri

Etnisten suhteiden neuvottelukunta. Peter Kariuki Ylitarkastaja/Pääsihteeri Etnisten suhteiden neuvottelukunta Peter Kariuki Ylitarkastaja/Pääsihteeri Etnisten suhteiden neuvottelukunta - osallistumis- ja vaikuttamiskanava järjestöille - valtakunnallinen ja alueellinen asiantuntijoiden

Lisätiedot

Sosiaalinen media suunnittelijan apuna. Tuuli Lehtonen Helsingin yliopisto

Sosiaalinen media suunnittelijan apuna. Tuuli Lehtonen Helsingin yliopisto Sosiaalinen media suunnittelijan apuna Tuuli Lehtonen Helsingin yliopisto 14.6.2016 Kyllä musta tuntuu, että se on niin, ettei me ehkä sitä somea enää päästä karkuun. Sitten jos ei me itse mennä sinne,

Lisätiedot