Helsinkiläisten nuorten ryhmien kokemuksia hyvinvoinnista

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Helsinkiläisten nuorten ryhmien kokemuksia hyvinvoinnista"

Transkriptio

1 Helsinkiläisten nuorten ryhmien kokemuksia hyvinvoinnista Työkirja kokemustiedon keräämiseksi Helsingin kaupunki Nuorisoasiainkeskus 2015 nuortenkokemustieto.munstadi.fi

2 Sisällys MISTÄ TYÖKIRJASSA ON KYSYMYS?... 3 RYHMÄNVETÄJILLE... 4 TEHTÄVÄ 1: MAHDOLLISUUDET HYVINVOINTIIN... 6 TEHTÄVÄ 2: KESKUSTELUTEEMOJA HYVINVOINNISTA... 8 Elämä ja terveys... 9 Itsensä kehittäminen Tulevaisuuden hallinta Turvallisuus Tunteet ja vuorovaikutus Osallistuminen ja vaikuttaminen Yhdenvertaisuus Suhde luontoon TEHTÄVÄ 3: RYHMÄN VIESTI NUORTEN PALVELUISTA PÄÄTTÄVILLE TEHTÄVÄ 4: PALAUTE TIEDOT RYHMÄSTÄ TIETOJEN TALLENTAMINEN JA TOIMITTAMINEN YHTEISEKSI TIEDOKSI Tämä tiedonkeruu on osa Helsingin kaupungin Nuorten hyvinvointikertomuksen kokemusaineiston kokoamista. Tämän työkirjan avulla kerätystä tiedosta tehdään vuosittain yhteenvetoja nuorten palveluista päättäville tahoille. Työkirjan suunnittelu ja toteutus: Nuorisoasiainkeskus ja Tietokeskus Ulkoasu ja kuvitus: Nuorisoasiainkeskus Toukokuu 2015

3 Mistä työkirjassa on kysymys? 3 on tarkoitettu helsinkiläisten nuorten ryhmien käyttöön. Työkirjan avulla halutaan tehdä näkyväksi kokemustietoa nuorten hyvinvoinnista Helsingissä. Osallistujiksi toivotaan kaikkia helsinkiläisiä alle 29-vuotiaiden nuorten ryhmiä, niin ohjattuja kuin itsenäisesti toimivia. ka huolehtii tilaisuuden järjestelyistä, ryhmätilanteen vetämisestä sekä tulosten kirjaamisesta. Tästä työkirjasta löytyy siihen ohjeita. Tämän työkirjan tehtävien avulla voidaan käydä keskustelua nuorten hyvinvoinnista ja mahdollisuuksista Helsingissä, sekä kerätä ja välittää siitä tietoa päättäjille. Työkirjan avulla saatu tieto kootaan Nuorten hyvinvointikertomukseen. Tietojen perusteella kehitetään nuorten palveluita Helsingissä, esimerkiksi järjestetään mahdollisuuksia mielekkääseen toimintaan tai kohdennetaan tukea sitä enemmän tarvitseville nuorille. Kenenkään yksittäisen nuoren vastauksia ei voida tunnistaa, vaan tiedot liitetään osaksi laajempaa koostetta. Ensimmäinen kooste tehdään lokakuussa Työkirjan tehtävillä ja keskusteluteemoilla kannustetaan nuoria katsomaan omaa ja nuorten tilannetta yleensä Helsingissä. Teemat pohjautuvat Nuorten hyvinvointikertomuksessa esitettyihin osa-alueisiin, joiden kautta voidaan tarkastella nuorten taitoja, kykyjä ja mahdollisuuksia tehdä arvostamiaan asioita ja elää omanlaistaan hyvää elämää. Työkirja on väline nuorten kanssa käytävään keskusteluun nuorten hyvinvoinnista. Se mahdollistaa osaltaan nuorten kuulemista ja näkemyksien esiin saamista. Ryhmät voivat tulostaa omista vastauksistaan koosteen ryhmän käyttöön verkosta tai pyytää nuorisoasiainkeskuksesta koosteen helsinkiläisten nuorten vastauksista. Parhaimmillaan tämän työkirjan avulla lisätään ymmärrystä nuorten ja nuorten kanssa toimivien välillä, niin paikallisesti kuin laajemmin. Osallistuminen ei edellytä suurta taloudellista panostusta, vaan lähinnä kyniä, paperia, tarralappuja ja tarjoilut. Ryhmätilanteen toteuttamiseksi jonkun tulee toimia tapahtuman valmistelijana ja vetäjänä, jo-

4 4 Ryhmänvetäjille Työkirjan käyttö pähkinänkuoressa Työkirjassa on neljä tehtävää, mihin nuorilta toivotaan tietoa. TEHTÄVÄ 1: TEHTÄVÄ 2: TEHTÄVÄ 3: TEHTÄVÄ 4: Mahdollisuudet hyvinvointiin Kahdeksan teemaa, joista vastataan vähintään yhteen osa-alueeseen Ryhmän viesti nuorten palveluista päättäville Purku ja palaute Ryhmänvetäjän rooli Ryhmätilanteessa nuoret ovat asiantuntijoita. Keskustelun vetäjä on puolueeton osapuoli, joka mahdollistaa osallistujien kuulluksi tulemisen ja huolehtii kaikkien tasapuolisesta kohtelusta. Hyvä vetäjä innostaa ja auttaa kaikkia ilmaisemaan omat näkemyksensä käsiteltävästä teemasta. Keskustelun käymisessä on hyvä muistaa, että puhumalla itsensä ilmaiseminen ei ole kaikille sopivin tapa ja esimerkiksi kirjoittaminen voi toimia paremmin. Työkirjassa on esimerkkejä tehtävien toteuttamistavasta, mutta ryhmässä voidaan toimia myös muulla ryhmälle sopivammalla tavalla. Tehtävä 2. on jaettu kahdeksaan teema-alueeseen, joista valitaan yksi tai useampi ryhmälle parhaiten sopiva keskusteluteema. Keskusteluteemat ovat: 1. Elämä ja terveys 2. Itsensä kehittäminen 3. Tulevaisuuden hallinta 4. Turvallisuus 5. Tunteet ja vuorovaikutus 6. Osallistuminen ja vaikuttaminen 7. Yhdenvertaisuus 8. Suhde luontoon Hyvä ryhmänvetäjä: Viestii arvostavaa ja kunnioittavaa asennetta erilaisille mielipiteille. Ei kritisoi vastauksia. Rohkaisee lempeällä tavalla kaikkia osallistu- Ei pakota osallistujia ja sallii myös hiljaa Pitää yllä rakentavaa ja positiivista ilmapiiriä. Ohjaa tilaisuuden etenemistä puolueettomasti ja lempeästi, mutta kuitenkin niin, että pysytään sovituissa teemoissa. Huolehtii siitä, että tehtävät käydään läpi ja On läsnä ja huomaa kaikki osallistujat. jia ilmaisemaan mielipiteensä. olemisen. tilaisuus pysyy aikataulussa. Jos haluatte, että ryhmästänne julkaistaan kuva kokemustiedon koonnin yhteydessä, voitte lähettää sen sähköisenä osoitteeseen Kuvan julkaisemiseksi täytyy varmistaa, että jokainen kuvassa esiintyvä antaa siihen suostumuksensa. Alle 15-vuotiailta tarvitaan huoltajan suostumus.

5 5 Tilaisuuden ennakkovalmistelut Tilaisuus on tärkeää valmistella hyvissä ajoin. Hyvin suunniteltu ja toteutettu valmistelu kertoo osallistujille siitä, että heitä arvostetaan. Ennen tilaisuutta vetäjän on pohdittava, mitä työkirjan teemoja ryhmän olisi hyvä käsitellä ja kuinka moneen tehtävään tapaamisaika riittää. Keskusteluteemoja on kaikkiaan kahdeksan ja niistä valitaan ryhmälle sopivin. Työkirjaa voi täyttää myös niin, että useampia teemoja käsitellään eri tapaamiskerroilla. Ryhmätilaisuuteen tulee miettiä sopiva aika ja paikka, sekä varmistaa tilan saatavuus. Tilaisuuden voi järjestää monenlaisissa ympäristöissä, esimerkiksi osana leiriä, harrastusryhmän kokoontumisessa tai vaikka kahvilassa keskustellen. Osallistujien kutsuminen on tärkeää tehdä hyvissä ajoin ja toistaa se lähempänä tilaisuutta. Kutsun voi esimerkiksi tehdä nuorten kanssa yhdessä. Kutsusta on tärkeä löytyä tapaamisen idea, aika ja paikka. Tilaisuudessa on hyvä olla tarjoilua, josta on myös hyvä ilmoittaa jo kutsussa. Tarjoilu on hyvä tapa saada turvaa ja toiminnallista oheistekemistä mahdollisesti jännittävässä tilanteessa. Hyvissä ajoin ennen tilaisuuden alkua täytyy tila järjestää ryhmälle sopivaksi (esim. tarjoilut esille, tuolit ja pöydät sopivaan muodostelmaan) ja varmistaa mukaan tilaisuudessa tarvittavat välineet: työkirja tai sen verkkoversio, tusseja, kyniä, fläppejä, tarralappuja, paperia ja teippiä. Tiedot voi syöttää suoraan verkkoon, jos verkkoyhteys on käytettävissänne. Ryhmätilaisuuden kulku 1. Luo rento ja miellyttävä ilmapiiri. Nauttikaa tarjoilusta. 2. Toivota osallistujat tervetulleiksi ja kerro, miksi tilaisuus järjestetään. Kertokaa, että juuri oikeat ihmiset ovat läsnä ja että juuri heidän asiaintuntemustaan tarvitaan. Juuri heillä on oleellista tietoa koskien nuorten hyvinvointia Helsingissä. 3. Kerro, mihin tietoja käytetään ja miksi. Tiedot kootaan Nuorten hyvinvointikertomukseen osana kaikkien vastanneiden ryhmien tuotoksia ja ne välitetään nuorten palveluista päättäville tahoille. Kenenkään yksittäisen nuoren vastauksia ei voida tunnistaa. Tiedon perusteella kehitetään nuorten palveluita Helsingissä, esimerkiksi kohdennetaan tukea sitä enemmän tarvitseville nuorille tai järjestetään mahdollisuuksia mielekkääseen toimintaan. 4. Jos ryhmä ei tunne toisiaan entuudestaan, vedä tilaisuuden aluksi jokin tutustumisharjoite. Tilaisuuden aloitusta valitessa on hyvä huomioida, että ryhmässä voi olla herkkiä osallistujia, joille vaativat esittelyt tai puheenvuorot saattavat luoda turhia paineita tai ahdistusta. Tilaisuuden aloituksen on hyvä olla rauhallinen eikä mitään erityistaitoja vaativa. Sen tarkoituksena on luoda turvallinen ilmapiiri ja saada osallistujat tuntemaan itsensä tervetulleeksi. 5. Esittele tapahtuman kulku sekä tilaisuudessa käsiteltävät teemat. Kerro myös omasta roolistasi. 6. Etene tilaisuudessa työkirjaa soveltaen. Kirjaa ryhmän vastukset joko työkirjaan tai suoraan verkkopohjalle. 7. Kerää tilaisuuden päätteeksi tiedot ryhmästä ja kirjaa ne työkirjaan (s. 19) tai suoraan verkkopohjalle. 8. Kiitä osallistujia! On tärkeää kiittää kaikkia osallistujia sekä varmistaa, että osallistujat tietävät mihin tietoja käytetään. Voit kertoa, että tietoa helsinkiläisten nuorten hyvinvoinnista löytyy verkosta osoitteesta: Tilaisuuden jälkeen Varmista ryhmältä koottujen tietojen tallentuminen verkkopohjalle osoitteessa: Työkirjan voi toimittaa täytettynä myös postitse nuorisoasiainkeskukseen tai vastaavasti tuoda se johonkin nuorisoasiainkeskuksen toimipisteeseen (esim. lähimpään nuorisotaloon), jolloin tiedot toimitetaan eteenpäin maksutta. Saatteeksi kirjataan tällöin: Nuorisoasiainkeskus Kokemustietoa nuorten ryhmiltä / Tiina Nurmi PL 5000, HELSINGIN KAUPUNKI

6 6 TEHTÄVÄ 1: Mahdollisuudet hyvinvointiin Virittää pohtimaan nuorten hyvinvointia ja saada tietoa nuorten kokemista mahdollisuuksista Helsingissä. OSA I: Helsinkiläisten nuorten mahdollisuudet. Sopikaa tilaan KYLLÄ- sekä EI-alue. Vetäjä lausuu väittämän oheisesta listasta. Ryhmäläiset asettuvat mielipiteensä mukaan, joko KYLLÄ- tai EI-alueelle. Kirjatkaa KYLLÄ- ja EI-alueella olevien nuorten määrä taulukkoon. Toistakaa sama jokaisen väittämän kohdalla. OSA II: Mitkä ovat tärkeimmät mahdollisuudet? Laittakaa listan mahdollisuudet (16 kpl) kaikkien nähtäville, esimerkiksi fläpeille ympäri tilaa. Jokaiselle ryhmäläiselle jaetaan viisi tarralappua. Tarralaput kuvastavat pisteitä (5 tarralappua = 5 pistettä). Jokaista pyydetään antamaan pisteensä mielestään tärkeimmälle tai tärkeimmille mahdollisuuksille. Pisteitä voi jakaa mielensä mukaan eri mahdollisuuksien kesken tai antaa vaikka kaikki samalle mahdollisuudelle, jos se tuntuu muita selvästi tärkeämmälle. Lopuksi ryhmänvetäjät kirjaavat taulukkoon kunkin mahdollisuuden kohdalle sille annettujen pisteiden lukumäärän.

7 7 Jos ajattelet elämääsi nuorena Helsingissä, onko sinulla riittävästi mahdollisuuksia kyllä (lkm) ei (lkm) pisteet 1. saada kavereita? 2. viettää aikaa luonnossa? 3. sinua kunnioittavaan kohteluun? 4. harrastaa haluamiasi asioita? 5. pysyä fyysisesti ja psyykkisesti kunnossa? 6. saada apua ja tukea? 7. huolehtia eläimistä tai kasveista? 8. vahvistaa taitojasi itseäsi kiinnostavissa asioissa? 9. sinulle sopivaan asumiseen? 10. tuntea olosi turvalliseksi sillä seudulla, missä asut? 11. toimia toisten hyväksi? 12. tulla rakastetuksi ja huolehdituksi? 13. vaikuttaa yhteisiin asioihin lähiympäristössäsi? 14. olla oma itsesi? 15. liikkua vapaasti ilman pelkoa joutua väkivallan tai häirinnän kohteeksi? 16. suuntautua itseäsi kiinnostavalle alalle (koulutus/työ)?

8 8 TEHTÄVÄ 2: Keskusteluteemoja hyvinvoinnista Herättää keskustelua nuorten hyvinvointiin liittyvistä teemoista ja koota nuorilta niihin liittyviä kokemuksia. Tämä on ohje keskusteluteemojen käsittelyä varten. Samaa ohjetta voi soveltaa kaikkiin osa-alueisiin. Halutessanne voitte myös itse soveltaa tehtävää ryhmällenne sopivammaksi, kuitenkin niin, että keskeiset työkirjaan nostettavat asiat edustavat riittävästi koko ryhmän mielipidettä. Seuraavilta sivuilta löydät kahdeksan keskusteluteemaa hyvinvoinnista sekä lyhyen kuvauksen kustakin osa-alueesta. Kunkin teeman käsittelemiseksi sivulla on kuusi kysymystä sekä tilaa ryhmän kokemusten kirjaamiseksi. OSA I: Kirjatkaa osa-alueen alla olevat kuusi kysymystä esimerkiksi fläpeille kaikkien näkyville. Jakakaa jokaiselle osallistujalle noin 30 tarralappua. Pyytäkää osallistujia pohtimaan ensin muutama minuutti itsekseen kutakin kysymystä ja kirjaamaan sitten jokaisesta kysymyksestä 3 5 mieleen tulevaa asiaa lapuille (yksi asia/tarralappu). Isomman ryhmän kanssa kysymyksiä voidaan pohtia myös pareina tai pienryhmissä. Seuraavaksi jokainen liimaa omat tarralappunsa kyseisen kysymyksen alle kaikkien nähtäväksi. Niistä voidaan myös halutessa kertoa muille ääneen. OSA II: Seuraavaksi joku tai jotkut osallistujista valitaan ryhmittelemään kertyneet laput niin, että samoja asioita käsittelevät laput liitetään yhdeksi ryhmäksi. Tämän jälkeen sanotaan ääneen, minkälaisia asioita lappuryhmiin kertyi ja sovitaan yhdessä kullekin lappuryhmälle sopiva otsikko. Otsikot kirjataan fläpeille kaikkien nähtäväksi. Lopuksi vetäjä kirjaa jokaisen kysymyksen alle syntyneet otsikot työkirjaan tai suoraan verkkopohjalle. Tehtävän jälkeen vetäjä voi kysyä minkälaisia ajatuksia tehtävä herätti ja antaa tilaa vapaalle puheelle teemasta.

9 9 Elämä ja terveys Helsinkiläiset nuoret elävät elinajanennusteen mukaisen elämän. Terveelliset elämäntavat yleistyvät ja nuorilla on heitä motivoivia liikuntaharrastuksia. Nuoret kokevat hallitsevansa omaa tilannettaan, olevansa elämäänsä tyytyväisiä ja arvostavat elämää. 1. Mitkä asiat ovat sinulle tärkeitä oman hyvinvointisi kannalta ja minkälaisia terveellisiä elintapoja sinulla on? 2. Mitä tietoja, taitoja tai kykyjä sinulla tai muilla nuorilla pitäisi olla enemmän, että nuorten hyvinvointi Helsingissä paranee ja terveelliset elintavat yleistyvät? 3. Onko asioita, jotka heikentävät nuorten mahdollisuuksia voida hyvin ja elää terveellisesti Helsingissä? Jos on, niin mitä? 4. Tiedätkö Helsingissä nuoria tai nuorten ryhmiä, jotka tarvitsevat mielestäsi enemmän tukea tai apua hyvinvointiinsa? Jos tiedät, niin keitä ja millä perusteella? Älä mainitse kenenkään nimeä, vaan kuvaile minkälaiset nuoret tai ryhmät ja mistä syystä. 5. Miten nuoret voisivat itse edistää nuorten hyvinvointia ja terveellisiä elämäntapoja? 6. Miten palveluja tulisi Helsingissä parantaa, että kaikki nuoret voisivat hyvin ja eläisivät terveellisesti?

10 10 Itsensä kehittäminen Nuorilla on mahdollisuus kehittää, kokeilla ja ilmaista itseään, mieltymyksiään ja lahjakkuuksiaan niin vapaa-aikana, koulussa, työssä kuin julkisessa kaupunkitilassakin. Nuorten monimuotoinen ilmaisu näkyy kaupunkikuvassa, yhteiskunnallisessa keskustelussa ja eri toimintaympäristöissä. 1. Minkälaisia mahdollisuuksia sinulla on vahvistaa taitojasi niissä asioissa, jotka sinua erityisesti kiinnostavat? 2. Mitä tietoja, taitoja tai kykyjä sinulla tai muilla nuorilla pitäisi olla enemmän, että voisi vahvistaa taitojaan itseään kiinnostavissa asioissa? 3. Onko asioita, jotka heikentävät helsinkiläisten nuorten mahdollisuuksia vahvistaa taitojaan itseään kiinnostavissa asioissa? Jos on, niin mitä? 4. Tiedätkö Helsingissä nuoria tai nuorten ryhmiä, jotka tarvitsevat mielestäsi enemmän mahdollisuuksia omien taitojen vahvistamiseen itseään kiinnostavissa asioissa? Jos tiedät, niin keitä ja millä perusteella? Älä mainitse kenenkään nimeä, vaan kuvaile minkälaiset nuoret tai ryhmät ja mistä syystä. 5. Miten nuoret voisivat itse edistää nuorten mahdollisuuksia vahvistaa taitoja niissä aisoissa mitkä erityisesti nuoria kiinnostavat? 6. Miten palveluja tulisi Helsingissä parantaa, että kaikilla nuorilla olisi mahdollisuudet vahvistaa taitojaan itseään kiinnostavissa asioissa?

11 11 Tulevaisuuden hallinta Nuorilla on mahdollisuus koulutus- ja työelämään integroitumiseen sekä kohtuulliseen asumistasoon ja toimeentuloon. Nuorten itsenäistyminen omaan kotiin sujuu joustavasti ja asunnottomien nuorten tilanne on kohentunut. Nuorilla on unelmia ja toiveita ja he suhtautuvat myönteisesti tulevaisuuteen. 1. Mitkä asiat auttavat sinua oman tulevaisuuden suunnittelussa ja valintojen tekemisessä? 2. Mitä tietoja, taitoja tai kykyjä sinulla tai muilla nuorilla pitäisi olla enemmän, että voisi suunnitella omaa tulevaisuuttaan ja tehdä siihen liittyviä valintoja? 3. Onko asioita, jotka vaikeuttavat helsinkiläisten nuorten tulevaisuuden suunnittelua ja valintojen tekemistä? Jos on, niin mitä? 4. Tiedätkö Helsingissä nuoria tai nuorten ryhmiä, jotka tarvitsevat mielestäsi enemmän apua tai tukea tulevaisuuden suunnitteluun ja valintojen tekemiseen? Jos tiedät, niin keitä ja millä perusteella? Älä mainitse kenenkään nimeä, vaan kuvaile minkälaiset nuoret tai ryhmät ja mistä syystä. 5. Miten nuoret voisivat itse edistää nuorten tulevaisuuden suunnittelua ja siihen liittyvien valintojen tekemistä? 6. Miten palveluja tulisi Helsingissä parantaa, että nuorten tulevaisuuden suunnittelu ja siihen liittyvien valintojen tekeminen helpottuisi?

12 12 Turvallisuus Nuorilla on mahdollisuus elää vapaasti ilman pelkoa joutua psyykkisen tai fyysisen kiusaamisen kohteeksi. Nuoret kokevat Helsingin turvalliseksi paikaksi elää ja liikkua. 1. Mitkä asiat ovat sinulle tärkeitä siinä, että voit kokea elämisen ja liikkumisen turvalliseksi Helsingissä? 2. Mitä tietoja, taitoja tai kykyjä sinulla tai muilla nuorilla pitäisi olla enemmän, että voisi kokea olonsa Helsingissä turvalliseksi? 3. Onko asioita, jotka vähentävät nuorten turvallisuuden tunnetta lähiympäristössäsi? Jos on, niin mitä? 4. Tiedätkö Helsingissä nuoria tai nuorten ryhmiä, jotka kokevat mielestäsi muita enemmän turvattomuutta? Jos tiedät, niin keitä ja millä perusteella? Älä mainitse kenenkään nimeä, vaan kuvaile minkälaiset nuoret tai ryhmät ja mistä syystä. 5. Miten nuoret voisivat itse edistää sitä, että nuoret voisivat kokea elämisen Helsingissä turvalliseksi ja elää ilman pelkoa joutua väkivallan tai häirinnän kohteeksi? 6. Miten palveluja tulisi Helsingissä parantaa, että kaikilla nuorilla olisi mahdollisuus tuntea olonsa turvalliseksi ja elää ilman pelkoa väkivallan tai häirinnän kohteeksi joutumista?

13 Tunteet ja vuorovaikutus Nuorilla on mahdollisuus kokea syviä tunteita rakkautta, surua, kaipuuta, onnellisuutta, vihaa ja raivoa. Tunteet sitovat sosiaalisia suhteita, työstävät menetyksen kokemuksia, toimivat muutoksen voimavarana ja ovat elämyksinä osa inhimillisyyttä. Nuorten toimintakyky paranee ja ystävyyssuhteet lisääntyvät ja lujittuvat. Nuoret ymmärtävät tunteiden merkityksen ja aseman sosiaalisessa kanssakäymisessä ja yhteiskunnassa. Nuorilla on hyvä keskustelusuhde omiin vanhempiinsa tai johonkin muuhun aikuiseen tai vertaiseen. Sukupolvien välinen vuorovaikutus lisääntyy. 1. Mistä sinä löydät parhaiten kavereita tai porukoita, joissa viihdyt? Mitä tietoja, taitoja tai kykyjä sinulla tai muilla nuorilla pitäisi olla enemmän, että voisi löytää kavereita ja porukoita, joissa viihtyä? 3. Onko asioita, jotka vaikeuttavat helsinkiläisten nuorten mahdollisuuksia löytää kavereita ja porukoita, joissa viihtyä? Jos on, niin mitä? 4. Tiedätkö Helsingissä nuoria tai nuorten ryhmiä, jotka kokevat muita enemmän yksinäisyyttä? Jos tiedät, niin keitä ja millä perusteella? Älä mainitse kenenkään nimeä, vaan kuvaile minkälaiset nuoret tai ryhmät ja mistä syystä. 5. Miten nuoret voisivat itse edistää nuorten mahdollisuuksia löytää kavereita ja porukoita, joissa viihtyä? 6. Miten palveluja tulisi Helsingissä parantaa, että kaikilla nuorilla olisi mahdollisuus löytää kavereita ja ryhmiä, joissa viihtyä?

14 14 Osallistuminen ja vaikuttaminen Nuorilla on valmiuksia toimia tavoitteellisesti ja heillä on moraalisia ja yhteiskunnallisia taitoja sekä kykyä arjen tilannesidonnaiseen harkintaan ja hallintaan. Nuorilla on kyky toimia luovasti ja vastuullisesti muuttuvissa ympäristöissä. Nuorten kiinnostus politiikasta lisääntyy ja odotukset koulutusvalinnoista tulevat realistisemmiksi. Nuorten sosiaalinen identiteetti vahvistuu ja yksinäisyyden kokemukset vähenevät. Nuoret kuuluvat tai liittyvät itselleen merkityksellisiin ryhmiin. 1. Mitä mahdollisuuksia sinulla on toimia toisten hyväksi ja vaikuttaa lähiympäristösi asioihin? 2. Mitä tietoja, taitoja tai kykyjä sinulla tai muilla nuorilla pitäisi olla enemmän, että voisi toimia toisten hyväksi ja vaikuttaa lähiympäristön asioihin? 3. Onko asioita, jotka vaikeuttavat helsinkiläisten nuorten toimimista toisten hyväksi ja vaikuttamista lähiympäristönsä asioihin? Jos on, niin mitä? 4. Tiedätkö Helsingissä nuoria tai nuorten ryhmiä, joiden mielipiteet ja ideat eivät tule riittävästi kuulluksi? Jos tiedät, niin keitä ja millä perusteella? Älä mainitse kenenkään nimeä, vaan kuvaile minkälaiset nuoret tai ryhmät ja mistä syystä. 5. Miten nuoret voisivat itse edistää nuorten toimintaa toisten hyväksi ja vaikuttamista lähiympäristön asioihin? 6. Miten palveluja tulisi Helsingissä parantaa, että nuoret voisivat toimia enemmän toisten hyväksi ja vaikuttaa lähiympäristönsä asioihin?

15 15 Yhdenvertaisuus Nuorilla on yhdenvertaiset mahdollisuudet kouluttautua, tehdä töitä ja saada erilaisia palveluja. Ketään ei syrjitä iän, etnisen alkuperän, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden, seksuaalisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Maahanmuuttajanuorten koulutukseen integroituminen paranee ja monikulttuurisuus myönteisyys ja erilaisuuden salliminen vahvistuvat. 1. Missä ja minkälaisissa tilanteissa olet havainnut häirintää, syrjintää tai muuta epäasiallista kohtelua? 2. Mitä tietoja, taitoja tai kykyjä sinulla tai muilla nuorilla pitäisi olla enemmän, että epätasa-arvoinen kohtelu ja syrjintä vähenisivät? 3. Onko asioita, jotka vaikeuttavat helsinkiläisten nuorten mahdollisuuksia olla yhdenvertaisessa asemassa ja elää ilman syrjintää? Jos on, niin mitä? 4. Tiedätkö Helsingissä nuoria tai nuorten ryhmiä, jotka joutuvat kokemaan mielestäsi muita enemmän epätasa-arvoista kohtelua ja syrjintää? Jos tiedät, niin keitä ja millä perusteella? Älä mainitse kenenkään nimeä, vaan kuvaile minkälaiset nuoret tai ryhmät ja mistä syystä. 5. Miten nuoret voisivat itse edistää Helsingissä sitä, että kaikkia nuoria kohdeltaisiin yhdenvertaisesti eikä ketään syrjittäisi? 6. Miten palveluja tulisi Helsingissä parantaa, että kaikkien yhdenvertainen kohtelu toteutuisi ja syrjintä vähenisi?

16 16 Suhde luontoon Nuoret ovat tietoisia ekologisen, taloudellisen ja sosiaalisen kestävän kehityksen merkityksestä. Nuorilla on oikeus käyttää luontoa oman hyvinvoinnin lisäämiseen kestävällä tavalla. Nuoret ymmärtävät, mitä biologinen monimuotoisuus tarkoittaa, miten talous ja kulutustavat vaikuttavat pidemmän aikajänteen hyvinvointiin ja mitä kestävä kehitys tarkoittaa globaalina ilmiönä. Kestävät elämäntavat ovat luonteva osa nuoren arkea. 1. Mitä mahdollisuuksia sinulla on olla luonnossa ja saada luontokokemuksia omalla asuinalueellasi? 2. Mitä tietoja, taitoja tai kykyjä sinulla tai muilla nuorilla pitäisi olla enemmän, jotta luontoa voisi hyödyntää enemmän oman hyvinvoinnin edistämisessä? 3. Onko asioita, jotka vaikeuttavat nuorten mahdollisuuksia olla luonnossa ja luontokokemuksien saamista? Jos on, niin mitä? 4. Tiedätkö Helsingistä joitain nuoria tai nuorten ryhmiä, jotka tarvitsevat enemmän mahdollisuuksia mennä luontoon ja saada luontokokemuksia? Jos tiedät, niin keitä ja millä perusteella? Älä mainitse kenenkään nimeä, vaan kuvaile minkälaiset nuoret tai ryhmät ja mistä syystä. 5. Miten nuoret voisivat itse edistää nuorten mahdollisuuksia olla luonnossa ja luontokokemuksien saamista? 6. Miten palveluja tulisi Helsingissä parantaa, että kaikilla nuorilla olisi riittävästi mahdollisuuksia olla luonnossa ja saada luontokokemuksia?

17 TEHTÄVÄ 3: Ryhmän viesti nuorten palveluista päättäville 17 Tuoda näkyväksi nuorten näkemyksiä sekä kokemuksia ja välittää niitä päätöksentekijöille. Jatkakaa lausetta. Pyydä jokaista ryhmäläistä miettimään hetki, mitä Helsingissä nuorten palveluista päättävien olisi hyvä tietää nuorten asioista ja hyvinvoinnista. Pyydä osallistujia kirjamaan vuorollaan esimerkiksi fläpille, tarralapuille tai tähän paperiin oma jatkonsa alla olevalle lauseelle. Jos ryhmä on suuri, voidaan lauseesta sopia pareina tai pienryhmissä. Lopuksi joku tai jotkut voivat lukea kaikki lauseet muille ääneen. Vetäjä huolehtii, että kaikki lauseet tulevat kirjattua työkirjaan tai suoraan verkkopohjalle. Nuorten palveluista päättävien olisi tärkeää tietää nuorten asioista vielä se, että

18 18 TEHTÄVÄ 4: Palaute Purkaa ryhmän kokemuksia tilaisuudesta sekä saada palautetta tehtävistä ja työvälineestä. Palautteen pohjalta kehitetään työkirjaa ja siihen liittyviä välineitä. Lopuksi ryhmäläisiltä kerätään palautetta. Osallistujia pyydetään keskustelemaan pareittain tai pienryhmissä hetki, mikä tehtävissä oli hyvää, mikä huonoa ja mitä jäi puuttumaan. Tämän jälkeen osallistujille jaetaan ehkä kolme tarralappua, joihin heitä pyydetään kirjaamaan aiemmin keskustellussa esiin tullut palaute seuraavasti: Tarralappu I: Mikä tehtävissä oli hyvää? Tarralappu II: Mikä tehtävissä oli huonoa? Tarralappu III: Mitä tehtävistä jäi puuttumaan? Tämän jälkeen parit kertovat muille oman palautteensa tai vastaavasti tarralaput käydään liimaamassa kysymysten mukaan otsikoiduille fläpeille. Vetäjä kirjaa palautteet alla olevaan taulukkoon. Hyvää huonoa puutteet Tähän ryhmänvetäjä voi antaa palautetta työkirjan laatijoille:

19 Tiedot ryhmästä Mikä ryhmä on kyseessä? (lyhyt kuvaus ryhmästä, esim. yläkoululuokka, järjestö-, seurakunta- tai harrastusryhmä, nuorisotalolla kokoontuva ryhmä tai kaveriporukka) 2. Millä alueella kokoonnutte tai toimitte useimmiten (alue tai kaupunginosa)? 3. Kuinka monta nuorta oli mukana vastaamassa kysymyksiin (osallistujien lukumäärä)? 4. Mihin ikäryhmään tilaisuuteen osallistuneet vastaajat kuuluivat (lukumäärä)? Ikäryhmä Osallistujien lukumäärä eri ikäryhmistä (ryhmän vetäjiä ei merkitä lukuun) 5. Osallistujien sukupuoli Alle Sukupuoli tyttö / nainen poika / mies muu / ei halua mainita Lukumäärä 6. Ryhmän vetäjän yhteystiedot (yhteystietoja ei julkaista) Nimi Sähköposti 7. Puh. Haluatteko saada jatkossa laajemmin tietoa helsinkiläisten nuorten vastauksista edellä ilmoittamaanne sähköpostiin? kyllä ei

20 Tietojen tallentaminen ja toimittaminen yhteiseksi tiedoksi Varmistakaa ryhmältä koottujen tietojen tallentaminen verkkopohjalle osoitteessa: Työkirjan voi myös toimittaa täytettynä postitse nuorisoasiainkeskukseen tai vastaavasti tuoda se johonkin nuorisoasiainkeskuksen toimipisteeseen (esim. lähimpään nuorisotaloon), jolloin tiedot toimitetaan eteenpäin maksutta. Saatteeksi kirjataan: Nuorisoasiainkeskus Kokemustietoa nuorten ryhmiltä / Tiina Nurmi PL HELSINGIN KAUPUNKI Lisätietoja Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus Tiina Nurmi nuorisosihteeri Pirjo Mattila suunnittelija Harri Taponen erityissuunnittelija Helsingin kaupungin tietokeskus Stina Högnabba erikoistutkija Kiitos, että osallistuit keskusteluun nuorten hyvinvoinnista ja nuorten kokemustiedon keruuseen!

Helsinkiläisnuorten kokemuksia hyvinvoinnista

Helsinkiläisnuorten kokemuksia hyvinvoinnista Helsinkiläisnuorten kokemuksia hyvinvoinnista Ryhmänvetäjän työkirja nuortenkokemustieto.munstadi.fi www.nuortenhyvinvointikertomus.fi 2 Sisällys NUORTEN KOKEMUSTIEDON KERÄÄMINEN... 3 VINKKEJÄ TILAISUUDEN

Lisätiedot

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO VANHEMPAINILTA Valintojen stoori -menetelmän läpi käyneiden oppilaiden huoltajille järjestetään Valintojen stoori - viikon aikana vanhempainilta, jossa heillä on mahdollisuus tutustua Valintojen stooriin

Lisätiedot

Kohtaamisia ja kasvua arjessa koti, koulu ja paikallisyhdistykset kumppaneina hanke 2012-2014 Toimintamalli:

Kohtaamisia ja kasvua arjessa koti, koulu ja paikallisyhdistykset kumppaneina hanke 2012-2014 Toimintamalli: Toimintamalli: NUORTEN UNELMAPAJA Toteutus pienryhmässä Aikuisten kehittämä nuorisotoiminta ei välttämättä sellaisenaan kiinnosta nuoria. Älä siis tee turhaa työtä, vaan järjestä nuorille mahdollisuus

Lisätiedot

TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSKYSELY

TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSKYSELY TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSKYSELY 1. Sukupuoli nmlkj Nainen nmlkj Mies nmlkj Ei yksiselitteisesti määriteltävissä 2. Ikä nmlkj alle 31 vuotta nmlkj 31 40 vuotta nmlkj 41 0 vuotta nmlkj yli 0 vuotta 3.

Lisätiedot

TYTTÖ- JA POIKAPROGGIKSET - KOKEMUKSIA ELÄVÄST STÄ. Sainio Pia-Christine

TYTTÖ- JA POIKAPROGGIKSET - KOKEMUKSIA ELÄVÄST STÄ. Sainio Pia-Christine TYTTÖ- JA POIKAPROGGIKSET - KOKEMUKSIA ELÄVÄST STÄ KOULUELÄMÄST STÄ Sainio Pia-Christine Lähtökohdat projektin käytännön kehittymiselle: Uusi työntekijä, odotukset korkealla Tyttöjen raju päihteiden käyttö

Lisätiedot

Lasten mielipiteiden kuuleminen

Lasten mielipiteiden kuuleminen Lasten mielipiteiden kuuleminen Tämän materiaalin tarkoituksena on antaa ohjaajille menetelmiä lasten mielipiteiden kuulemiseen. Harjoitusten avulla kerho ja harrastustoimintaa pystytään kehittämään entisestään

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Johdanto Tämä diaesitys ohjaa työyhteisöä lisäämään yhteistä ymmärrystä toimintaan liittyvistä muutoksista ja vähentämään muutoksiin liittyviä pelkoja.

Lisätiedot

TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO

TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO KOULUTUKSEN TAVOITTEET JA SISÄLTÖ Tavoitteet: Ymmärtää keskeinen lainsäädäntö sukupuolten välisestä tasa-arvosta organisaation näkökulmasta Ymmärtää sukupuolten välisen tasa-arvon

Lisätiedot

CADDIES asukaskyselyn tulokset

CADDIES asukaskyselyn tulokset CADDIES asukaskyselyn tulokset Kysely toteutettiin 27.4.-17.5.2009 Kyselyyn vastattiin Internet-pohjaisella lomakkeella osoitteessa http://kaupunginosat.net/asukaskysely tai paperilomakkeella Arabianrannan,

Lisätiedot

Turku 20.11.2013/Anu Nurmi

Turku 20.11.2013/Anu Nurmi Turku 20.11.2013/Anu Nurmi Toiminnan taustaa Kehitetty Lohjan erityisnuorisotyössä 2007-2011. Koulutettu suuri määrä nuorten parissa toimivia ammattilaisia ympäri Suomen. Linkki-toiminta järjestänyt Turussa

Lisätiedot

Esimiehen opas erityisesti vuorotyötä tekevissä yksiköissä

Esimiehen opas erityisesti vuorotyötä tekevissä yksiköissä Työhyvinvointikyselyn tulosten käsittely ja hyvinvointisuunnitelman laatiminen työyksikön hyvinvointipajassa Esimiehen opas erityisesti vuorotyötä tekevissä yksiköissä Lapin sairaanhoitopiirin työhyvinvointisyke

Lisätiedot

Teemakeskustelujen järjestäminen vinkkejä ja välineitä

Teemakeskustelujen järjestäminen vinkkejä ja välineitä Teemakeskustelujen järjestäminen vinkkejä ja välineitä Kehitysvammaisille ihmisille omia työpajoja Yhteisten keskustelupöytien äärelle vanhempia ja alan työntekijöitä Oppiva kahvila periaatteella Teemakeskustelujen

Lisätiedot

MATERIAALIPAKETTI NUORTENILTAAN OLE HYVÄ!

MATERIAALIPAKETTI NUORTENILTAAN OLE HYVÄ! MATERIAALIPAKETTI NUORTENILTAAN OLE HYVÄ! Nuortenillan toiminta-ajatus ja tavoite Kahden eri seurakunnan nuoret kohtaavat toisiaan ja tutustuvat seurakuntien nuorisotoimintaan, jakavat kokemuksia, ideoita,

Lisätiedot

KASILUOKKA. Koulutusvalinnat ja sukupuoli

KASILUOKKA. Koulutusvalinnat ja sukupuoli KASILUOKKA Koulutusvalinnat ja sukupuoli Tavoite ja toteutus Tunnin tavoitteena on rohkaista nuoria tekemään koulutusvalinnat omien kykyjen ja kiinnostuksen kohteiden perusteella sukupuolen ja siihen liitettyjen

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

Unelmien työ (90 min)

Unelmien työ (90 min) Unelmien työ (90 ) Oppitunti on mahdollista toteuttaa myös 45 uutissa. Tällöin toteutetaan kohdat 1, 2 ja 3 (lyhennettyinä) sekä Unelmien työpaikan yksilötyöskentelyosuus (15 ). Voit soveltaa tehtävän

Lisätiedot

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Punainen Risti on maailmanlaajuinen järjestö, jonka päätehtävänä on auttaa hädässä olevia ihmisiä. Järjestön toiminta pohjautuu periaatteisiin, jotka

Lisätiedot

Tulevaisuusverstas. Toiminnallinen tehtävä

Tulevaisuusverstas. Toiminnallinen tehtävä Toiminnallinen tehtävä Tulevaisuusverstas Tulevaisuusverstaassa pohditaan omaa roolia ja toimintaa kestävän kehityksen edistämisessä. Lisäksi tavoitteena on oppia tulevaisuusajattelua: ymmärtää, että nykyiset

Lisätiedot

LASTEN OIKEUDET. Setan Transtukipiste. Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä

LASTEN OIKEUDET. Setan Transtukipiste. Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä LASTEN OIKEUDET Setan Transtukipiste Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä >> SUKUPUOLEN MONINAISUUS ON JOIDENKIN LASTEN OMINAISUUS Joskus lapsi haluaa olla välillä poika ja välillä tyttö.

Lisätiedot

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Tulevaisuuden suunnittelu ja innovatiivinen oppiminen tulevaisuudessa 24. -25.4.2012 Pepe Nummi

Tulevaisuuden suunnittelu ja innovatiivinen oppiminen tulevaisuudessa 24. -25.4.2012 Pepe Nummi Tulevaisuuden suunnittelu ja innovatiivinen oppiminen tulevaisuudessa 24. -25.4.2012 Pepe Nummi Työpaja Palaa omaan mukavaan aamupäivän ryhmään! 2 Tulevaisuutta esiin - trendinanalyysejä fasilitoiden Fasilitaattori

Lisätiedot

Mitä tarkoitetaan monimuotoisuudella ja yhdenvertaisuudella?

Mitä tarkoitetaan monimuotoisuudella ja yhdenvertaisuudella? Työpaikkavalmenta koulutusmateriaali Mitä tarkoitetaan monimuotoisuudella yhdenvertaisuudella? Sisältö Mitä monimuotoisuus ssä tarkoittaa? Yhdenvertaisuus syrjinnän kielto ssä lakien puitteissa Positiivinen

Lisätiedot

ENNAKKOTEHTÄVÄT / JAKSO A VALMISTAUTUMINEN. Otteita vetäjän ohjeista

ENNAKKOTEHTÄVÄT / JAKSO A VALMISTAUTUMINEN. Otteita vetäjän ohjeista 1 Otteita vetäjän ohjeista ENNAKKOTEHTÄVÄT / JAKSO A Tarkista että o aikataulut on sovittu ja koulutustila on varattu o osallistujat ovat saaneet kutsun ajoissa o sinulla on nimilista, jonka avulla sijoitat

Lisätiedot

Suonenjoen kaupunki Kysely lapsiperheille

Suonenjoen kaupunki Kysely lapsiperheille Suonenjoen kaupunki Kysely lapsiperheille 1. Vastaajan tiedot / Taustamuuttujaosio Vastaajaa koskeva tieto 1.1. sukupuoli mies nainen 1.2. ikä alle 20 vuotta 20 30 vuotta 31 40 vuotta yli 40 vuotta 1.3.

Lisätiedot

YSILUOKKA. Tasa-arvo yhteiskunnassa ja työelämässä

YSILUOKKA. Tasa-arvo yhteiskunnassa ja työelämässä YSILUOKKA Tasa-arvo yhteiskunnassa ja työelämässä Sisältö ja toteutus Tunnin tavoitteena on, että oppilaat ymmärtävät mitä sukupuolten välinen tasaarvo tarkoittaa Suomessa, mitä tasa-arvoon liittyviä haasteita

Lisätiedot

Lapsen oikeus pysyvyyteen ja jatkuvuuteen perheen oikeus tukeen

Lapsen oikeus pysyvyyteen ja jatkuvuuteen perheen oikeus tukeen Kotitehtävä 2 / Sivu 1 Nimi: PRIDE-kotitehtävä TOINEN TAPAAMINEN Lapsen oikeus pysyvyyteen ja jatkuvuuteen perheen oikeus tukeen Perhehoidossa tarvitaan yhteistyötä monien eri tahojen kanssa. Kukaan ei

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Pelisääntöjen laatiminen

Reilun Pelin työkalupakki: Pelisääntöjen laatiminen Reilun Pelin työkalupakki: Pelisääntöjen laatiminen Tavoitteet Tämä diaesitys ohjaa työpaikkaa luomaan työpaikalle yhteiset pelisäännöt eli yhteiset toimintatavat. Yhteiset toimintatavat parantavat yhteishenkeä

Lisätiedot

Sinulle, joka olet kiinnostunut sijais- tai adoptiovanhemmuudesta

Sinulle, joka olet kiinnostunut sijais- tai adoptiovanhemmuudesta Sinulle, joka olet kiinnostunut sijais- tai adoptiovanhemmuudesta Toivomme, että PRIDE-valmennuksen ensimmäinen tapaaminen vastasi odotuksiasi ja rohkaistuit jatkamaan pohdintojasi. PRIDE-kotitehtävien

Lisätiedot

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN Opiskelijakunta Lamko 2014 SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 Tutortuntien suunnittelu... 2 Tutortuntien sisältö... 3 Jokaisella kerralla:... 3 Ensimmäiset tutortunnit... 3 Teemat... 3

Lisätiedot

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Valmistaudu kyselyyn vinkkilista esimiehelle vinkkilista työyhteisölle Valmistaudu kyselyyn - vinkkilista esimiehelle Missä tilaisuudessa/palaverissa työyhteisönne

Lisätiedot

RuutiBudjetti, nuoret budjetin ja toiminnan suunnittelijoina. Inari Penttilä, suunnittelija & Ville Jämiä, nuoriso-ohjaaja nuorisoasiainkeskus

RuutiBudjetti, nuoret budjetin ja toiminnan suunnittelijoina. Inari Penttilä, suunnittelija & Ville Jämiä, nuoriso-ohjaaja nuorisoasiainkeskus RuutiBudjetti, nuoret budjetin ja toiminnan suunnittelijoina Inari Penttilä, suunnittelija & Ville Jämiä, nuoriso-ohjaaja nuorisoasiainkeskus Vallanjakoa nuorille (Georg Boldt, Pro Gradu, 2014) RuutiBudjetti

Lisätiedot

Turun Seudun Yksinhuoltajat ry KaMu-projekti projektikoordinaattori Marika Huurre p: 044-5757 696 e-mail:kamuturku@luukku.com PERHEEN TAUSTATIEDOT

Turun Seudun Yksinhuoltajat ry KaMu-projekti projektikoordinaattori Marika Huurre p: 044-5757 696 e-mail:kamuturku@luukku.com PERHEEN TAUSTATIEDOT PERHEEN TAUSTATIEDOT NIMI (LAPSEN): OSOITE: IKÄ: ASUINALUE: PUHELIN: HUOLTAJA: E-MAIL: HARRASTUKSET: KOTIELÄIMET: ALLERGIAT: MUUTA HUOMIOITAVAA/TOIVEITA: OPISKELIJAN TAUSTATIEDOT NIMI: OSOITE: IKÄ: ASUINALUE:

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Turun Kaupunkilähetys ry

Turun Kaupunkilähetys ry Turun Kaupunkilähetys ry Perustettu vuonna 1880. Toiminta pohjautuu kristillis-sosiaalisiin arvoihin. Tavoitteena on syrjäytymisen ehkäisy, yksinäisyyden kokemuksen lievittäminen ihmisten omia voimavaroja

Lisätiedot

Nuorten tulevaisuusseminaari Kirkko 2020

Nuorten tulevaisuusseminaari Kirkko 2020 Nuorten tulevaisuusseminaari Kirkko 2020 Nuorteniltapaketti - Kirkon rakentajat Tämä ohjelmamateriaali on tarkoitettu toteutettavaksi nuortenillassa, nuorten leirillä tai isoskoulutuksessa. Ohjelman voi

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Elämän kartat -3. koulutustapaaminen-

Elämän kartat -3. koulutustapaaminen- Elämän kartat -3. koulutustapaaminen- Käydään läpi kotitehtävä Mieti lomakkeen avulla asioita jotka toimivat hyvin elämässäsi joihin toivoisit muutosta. Asioita, joita haluaisit muuttaa elämässäsi voidaan

Lisätiedot

Me teimme sen! - kokemuksia yhdenvertiasuussuunnitelman tekemisestä. Liikunta- ja urheilujärjestöjen työseminaari, Valo-talo 24.2.

Me teimme sen! - kokemuksia yhdenvertiasuussuunnitelman tekemisestä. Liikunta- ja urheilujärjestöjen työseminaari, Valo-talo 24.2. Me teimme sen! - kokemuksia yhdenvertiasuussuunnitelman tekemisestä Liikunta- ja urheilujärjestöjen työseminaari, Valo-talo 24.2.2015 Merja Hovi Nuorisoasiainkeskus Visio: Koko Helsinki on nuorille kiva

Lisätiedot

Lasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen. 20.11.2009 Hanna Markkula-Kivisilta

Lasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen. 20.11.2009 Hanna Markkula-Kivisilta Lasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen 20.11.2009 Hanna Markkula-Kivisilta Lapsen oikeudet LOS:ssa Lapsella on oikeus: Suojeluun Osallistumiseen ja vaikuttamiseen Osuuteen yhteiskunnan voimavaroista

Lisätiedot

Lapsiasiavaltuutetun ja vähemmistövaltuutetun suositukset lasten ja nuorten kokeman syrjinnän ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi

Lapsiasiavaltuutetun ja vähemmistövaltuutetun suositukset lasten ja nuorten kokeman syrjinnän ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi Lapsiasiavaltuutetun ja vähemmistövaltuutetun suositukset lasten ja nuorten kokeman syrjinnän ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi Julkaistu 15.3.2011 Lasten ja nuorten kokemaa syrjintää ehkäistävä ja vähennettävä

Lisätiedot

Liite 1 b 42) Kenen kanssa puhuminen auttaa, jos sinulla on vaikeuksia koulunkäynnissä? 1 Puhuminen auttaa harvoin

Liite 1 b 42) Kenen kanssa puhuminen auttaa, jos sinulla on vaikeuksia koulunkäynnissä? 1 Puhuminen auttaa harvoin Liite 1 b 42) Kenen kanssa puhuminen auttaa, jos sinulla on vaikeuksia koulunkäynnissä? 1 Puhuminen auttaa 2 3 4 5 Puhuminen auttaa Äidin kanssa Isän kanssa Äitipuolen kanssa Isäpuolen kanssa Isovanhempien

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Tukiliiton toimintaan vaikuttavia muutoksia 1. Valtion ja kuntien talous kiristyy. Taloudellisuus

Lisätiedot

Nuorisotyön verkostotapaaminen 20.9.2013 Suomen Setlementtiliitto ry / Uusi paikallisuus -hanke

Nuorisotyön verkostotapaaminen 20.9.2013 Suomen Setlementtiliitto ry / Uusi paikallisuus -hanke Nuorisotyön verkostotapaaminen 20.9.2013 Suomen Setlementtiliitto ry / Uusi paikallisuus -hanke 1 Uusi paikallisuus -hanke 2011-2015 Luo mahdollisuuksia ja innostaa asukkaita vaikuttamaan omaan lähiympäristöön

Lisätiedot

Pohdittavaa apilaperheille

Pohdittavaa apilaperheille 14.2.2014 Pohdittavaa apilaperheille Pohdittavaa ja sovittavaa ennen lapsen syntymää Perheaikaa.fi luento 14.2.2014 Apilaperheitä, ystäväperheitä, vanhemmuuskumppaneita Kun vanhemmuutta jaetaan (muutenkin

Lisätiedot

YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS

YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS Tekstin kokoaminen ja kuvat: Tommi Kivimäki SOPIMUKSEN ARTIKLAT 5-30: 5. Vammaisten syrjintä on kielletty Vammaisten ihmisten on saatava tietoa ymmärrettävässä

Lisätiedot

Perusopetuksen arviointi. Koulun turvallisuus 2010. oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010. Tampere. Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi

Perusopetuksen arviointi. Koulun turvallisuus 2010. oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010. Tampere. Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi Perusopetuksen arviointi Koulun turvallisuus 2010 oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010 Tietotuotanto ja laadunarviointi Tampere Kyselyn taustaa Zef kysely tehtiin tuotannon toimeksiannosta vuosiluokkien

Lisätiedot

Tähän alle/taakse voi listata huomioita aiheesta Leikki ja vapaa aika.

Tähän alle/taakse voi listata huomioita aiheesta Leikki ja vapaa aika. Leikki ja vapaa-aika Lähes aina 1. Yhteisössäni minulla on paikkoja leikkiin, peleihin ja urheiluun. 2. Löydän helposti yhteisöstäni kavereita, joiden kanssa voin leikkiä. 3. Minulla on riittävästi aikaa

Lisätiedot

Pikatreffit. Pikatreffien kuvaus

Pikatreffit. Pikatreffien kuvaus 1 (9) Pikatreffit Materiaalipaketti sisältää: - mainoskirjepohjat opiskelijoille ja työnantajille - ohjeet opiskelijoille ja työnantajille - matchmaking-viestipohjat treffien jälkeen lähetettäväksi - treffikorttipohjat

Lisätiedot

TASA-ARVOLAKI TYÖELÄMÄSSÄ

TASA-ARVOLAKI TYÖELÄMÄSSÄ TASA-ARVOLAKI TYÖELÄMÄSSÄ Koulutus työelämän asiantuntijoille 14.4.2015 Hallitussihteeri Projektipäällikkö Outi Viitamaa-Tervonen Tasa-arvolain syrjintäkiellot työelämässä Terhi Tullkki 15.4.2015 Suomen

Lisätiedot

OHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA

OHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA OHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA Hyvät harjoittelunohjaajat, Åbo Akademin psykologian ja logopedian laitos (IPL) työskentelee projektin parissa, jonka tavoitteena

Lisätiedot

Yhdenvertaiset osallistumismahdollisuudet ja kulttuuripalvelujen saavutettavuus

Yhdenvertaiset osallistumismahdollisuudet ja kulttuuripalvelujen saavutettavuus Yhdenvertaiset osallistumismahdollisuudet ja kulttuuripalvelujen saavutettavuus Aura Linnapuomi, Kulttuuria kaikille - palvelu, Valtion taidemuseo 9.11.2011 Esityksen rakenne Yhdenvertaiset osallistumismahdollisuudet

Lisätiedot

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute 28.5.2013 Minna Lappalainen, TtM, TRO, työnohjaaja minna.lappalainen@apropoo.fi Tavoitteena: Erilaisten näkökulmien ja työvälineiden löytäminen arjen vuorovaikutustilanteisiin:

Lisätiedot

KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS

KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS TURUN AIKUISKOULUTUSKESKUS Kärsämäentie 11, 20360 Turku puh. 0207 129 200 fax 0207 129 209 SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA NÄYTTÖTUTKINTO AMMATTITAIDON ARVIOINTI KASVUN TUKEMINEN JA

Lisätiedot

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1 Vastausprosentti % 9 8 75 74 67 Kuntaliitto 4, n=2 Kuntaliitto 8, n=198 Kuntaliitto 11, n=2 Työterveyslaitos 1 Parempi Työyhteisö -Avainluvut 19 Työyhteisön kehittämisedellytykset 18 Työryhmän kehittämisaktiivisuus

Lisätiedot

Map-tiedote. Minun asumisen polkuni -projektin lopputuotteet

Map-tiedote. Minun asumisen polkuni -projektin lopputuotteet Map-tiedote Minun asumisen polkuni -projektin lopputuotteet Mitä tämä vihko sisältää? 1. Map Minun asumisen polkuni -toimintamalli 5 2. Map-selkokuvat 7 3. Suunnittelen omaa elämääni 9 4. Asuntotoiveeni

Lisätiedot

OSALLISUUSPROSESSIN ARVIOINTI MENETELMÄN KULKU: Citisense Kouluttajatiimi Hakakatu 1 L 106 89600 Suomussalmi citisense@citisense.

OSALLISUUSPROSESSIN ARVIOINTI MENETELMÄN KULKU: Citisense Kouluttajatiimi Hakakatu 1 L 106 89600 Suomussalmi citisense@citisense. METHOD Citisense Kouluttajatiimi Hakakatu 1 L 106 89600 Suomussalmi citisense@citisense.fi 050 3645 070 OSALLISUUSPROSESSIN ARVIOINTI TAVOITE: Arvioida osallisuuden tasoa palvelutuotantoprosessin eri osissa

Lisätiedot

Keskusteluja tasa-arvosta ja tasa-arvolaista oppilaitoksissa

Keskusteluja tasa-arvosta ja tasa-arvolaista oppilaitoksissa Keskusteluja tasa-arvosta ja tasa-arvolaista oppilaitoksissa Tarkoitus: Keskustelun tavoitteena on selkiyttää tasa-arvolain ymmärtämistä sekä sitä, kuinka itse voi vaikuttaa lain toteutumiseen. Tarkoituksena

Lisätiedot

MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN

MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN Tähän vihkoon on koottu kysymyksiä, jotka auttavat sinua miettimään omaa vointiasi. Vihkon kysymykset auttavat sinua myös miettimään, millaista apua

Lisätiedot

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus)

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus) 14 E KYSYMYSPAKETTI Elokuvan katsomisen jälkeen on hyvä varata aikaa keskustelulle ja käydä keskeiset tapahtumat läpi. Erityisesti nuorempien lasten kanssa tulee käsitellä, mitä isälle tapahtui, sillä

Lisätiedot

TURVATAIDOT PUHEEKSI

TURVATAIDOT PUHEEKSI TURVATAIDOT PUHEEKSI Haastattelulomake Tekijät: Neuvolan perhetyöntekijä Merja Häyrynen, kodinhoitaja Pirjo Wihinen, lastensuojelun perhetyöntekijät Päivi Hölttä- Vikki, Eija Luontama ja Piia Järvinen

Lisätiedot

TUNTEIDEN TUNNISTAMINEN

TUNTEIDEN TUNNISTAMINEN TUNTEIDEN TUNNISTAMINEN Tunteiden päävärit ilo suru pelko suuttumus Ilon tunnesanat: levollinen hilpeä rento riemastunut turvallinen luottavainen hellä kiitollinen ilahtunut tyyni lohdutettu innostunut

Lisätiedot

4eventin palvelut Långvikissa

4eventin palvelut Långvikissa 4eventin palvelut Långvikissa Fyysinen hyvinvointi Kehon ikä -kartoitus Lähtölaukaus elämänpituiselle hyvinvointimatkalle Kehon ikä -kartoitus on kokemuksemme mukaan motivoivin yksilötason terveyskunnon

Lisätiedot

Seksuaaliterveys. Semppi-terveyspisteiden kehittämispäivä 28.4.2015 Maria Kurki-Hirvonen

Seksuaaliterveys. Semppi-terveyspisteiden kehittämispäivä 28.4.2015 Maria Kurki-Hirvonen Seksuaaliterveys Semppi-terveyspisteiden kehittämispäivä 28.4.2015 Maria Kurki-Hirvonen Terveydenhoitaja, sairaanhoitaja, seksuaalineuvoja Joensuun kaupunki Eeva Ruutiainen Terveyden edistämisen suunnittelija

Lisätiedot

Turvallisuus osana hyvinvointia

Turvallisuus osana hyvinvointia Turvallisuus osana hyvinvointia Päijät-Hämeen sosiaalipoliittinen foorumi 12.5.2009 Marjaana Seppänen marjaana.seppanen@helsinki.fi Hyvinvointi ja turvallisuus Hyvinvointi ja turvallisuus Hyvinvointi =

Lisätiedot

Kotostartti. Kiintiöpakolaiset. Tavoite: antaa perustietoja ja taitoja Suomesta ja tutustuttaa suomen kieleen

Kotostartti. Kiintiöpakolaiset. Tavoite: antaa perustietoja ja taitoja Suomesta ja tutustuttaa suomen kieleen 2009-2013 Kotostartti Kiintiöpakolaiset Tavoite: antaa perustietoja ja taitoja Suomesta ja tutustuttaa suomen kieleen Mahdollistaa nopean ja tehokkaan kotoutumisprosessin aloituksen Kotostartti Materiaali:

Lisätiedot

LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee toimintaa

Lisätiedot

Oman elämänsä ekspertit

Oman elämänsä ekspertit Oman elämänsä ekspertit Nuoret luupin alla - raportin tuloksia Leena Haanpää Turun yliopisto, Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus VALTAKUNNALLISET LASTENSUOJELUPÄIVÄT 12. 14.10.2010 Holiday Club Caribia

Lisätiedot

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Peltolammin päiväkodissa vaalitaan myönteistä ja kannustavaa ilmapiiriä, jossa lapsen on turvallista kasvaa ja kehittyä yhdessä vertaisryhmän

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2014 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet JÄHMETYN JÄÄDYN Mihin olemme menossa? Miten tähän on tultu? OLET TÄSSÄ. Kalle Hamm, 2008 Mitä nyt tapahtuu?

Lisätiedot

TeamCHAMPION TeamCHAMPION wiki.tut.fi/champion

TeamCHAMPION TeamCHAMPION wiki.tut.fi/champion 1 TYÖPAJAN ASKELEET 2 Valmistautuminen Alustus Tiimitilanteet Tiimiroolit Tulokset Analysointi Toimenpiteet Yhteenveto VALMISTAUTUMINEN 3 Työpajan luonti Fasilitoija luo tiimiroolityökaluun uuden työpajan.

Lisätiedot

ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE. Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti

ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE. Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti 1. Tervehdin lasta henkilökohtaisesti ja positiivisesti nimeltä heidät tavatessani. 1 2 3 4 5 2. Vuorovaikutukseni

Lisätiedot

Raskausajan tuen polku

Raskausajan tuen polku Raskausajan tuen polku Hyvinvointiarviointi ja kotikäynti parityöskentelynä Hyvinvointia lapsiperheille TUKEVAlla yhteistyöllä - seminaari 11.2.2010 Oulu, terveydenhoitaja, Koskelan neuvola Lähtökohta

Lisätiedot

Tavoitteista käytäntöihin - esimiehistä ketteriä työhyvinvoinnin kehittäjiä Tampereen Yliopisto, Johtajuussymposium 2.9.2015

Tavoitteista käytäntöihin - esimiehistä ketteriä työhyvinvoinnin kehittäjiä Tampereen Yliopisto, Johtajuussymposium 2.9.2015 Tavoitteista käytäntöihin - esimiehistä ketteriä työhyvinvoinnin kehittäjiä Tampereen Yliopisto, Johtajuussymposium 2.9.2015 Espoon kaupunki, henkilöstöjohtaja Kimmo Sarekoski Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulu,

Lisätiedot

Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat:

Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat: Maailma muuttuu - miten koulun pitäisi muuttua? Minkälaista osaamista lapset/ nuoret tarvitsevat tulevaisuudessa? Valtioneuvosto on päättänyt perusopetuksen valtakunnalliset tavoitteet ja tuntijaon. Niiden

Lisätiedot

Mistä ja miten pienryhmät syntyvät etsivään työhön? Anne Ovaska Völjy- hanke A-klinikkasäätiö

Mistä ja miten pienryhmät syntyvät etsivään työhön? Anne Ovaska Völjy- hanke A-klinikkasäätiö Mistä ja miten pienryhmät syntyvät etsivään työhön? Anne Ovaska Völjy- hanke A-klinikkasäätiö Keskeisiä teemoja Völjy- hankkeen puheenvuorossa Haittoja vähentävä, asiakkaan yksilöllisiä kykyjä ja tavoitteita

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

LAPSEN HOITO- JA KASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN HOITO- JA KASVATUSSUUNNITELMA 1 LAPSEN HOITO- JA KASVATUSSUUNNITELMA LAPSEN TIEDOT Lapsen nimi Henkilötunnus Kotiosoite Kotipuhelinnumero Äiti/puoliso Isä/puoliso Puhelinnumero Puhelinnumero Osoite Osoite Työpaikka ja puhelinnumero

Lisätiedot

TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja

TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus 10ov Oikeaa työssäoppimista 4ov Teoriaopiskelua työelämässä 6 ov 1. Työprosessin hallinta tarvitseville lapsille

Lisätiedot

Miksi valitsimme konsultaatiotiimin? Rajan lapset ja nuoret Perhepalvelupäällikkö Irmeli Henttonen Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri 5.10.

Miksi valitsimme konsultaatiotiimin? Rajan lapset ja nuoret Perhepalvelupäällikkö Irmeli Henttonen Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri 5.10. Miksi valitsimme konsultaatiotiimin? Rajan lapset ja nuoret Perhepalvelupäällikkö Irmeli Henttonen Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri 5.10.2010 Konsultaatioryhmä Lääkäri, psykologi, sairaanhoitaja

Lisätiedot

KOTIRUKKANEN työryhmä yhteistyön lisäämiseksi asumisyksiköissä

KOTIRUKKANEN työryhmä yhteistyön lisäämiseksi asumisyksiköissä KOTIRUKKANEN työryhmä yhteistyön lisäämiseksi asumisyksiköissä Mitä Kotirukkasella tavoitellaan? Kotirukkasen avulla tiivistetään yhteistyötä asumisyksikön työntekijöiden, asukkaiden ja läheisten välillä.

Lisätiedot

YOYO-hankkeen väliarviointiseminaari 30.11.2011 Opinto-ohjaajat Laura Juuti ja Kaija Kumpukallio Itäkeskuksen lukio

YOYO-hankkeen väliarviointiseminaari 30.11.2011 Opinto-ohjaajat Laura Juuti ja Kaija Kumpukallio Itäkeskuksen lukio Pienryhmäohjauksen mahdollisuuksia lukiossa - kokemuksia Itäkeskuksen lukiosta YOYO-hankkeen väliarviointiseminaari 30.11.2011 Opinto-ohjaajat Laura Juuti ja Kaija Kumpukallio Itäkeskuksen lukio Lukion

Lisätiedot

Kehityskeskustelulomake

Kehityskeskustelulomake Kehityskeskustelulomake Täytetty: PERUSTIEDOT Henkilötiedot Nimi: Syntymäaika: Osoite: Puhelin: E-mail: Huoltajan yhteystiedot: Opiskelu Ryhmänohjaajan/luokanvalvojan nimi: Mitkä asiat ovat hyvin elämässäsi

Lisätiedot

Maahanmuuttajat ja esimiestyö hyvässä työyhteisössä. Riitta Wärn asiantuntija Elinkeinoelämän keskusliitto EK 7.2.2008

Maahanmuuttajat ja esimiestyö hyvässä työyhteisössä. Riitta Wärn asiantuntija Elinkeinoelämän keskusliitto EK 7.2.2008 Maahanmuuttajat ja esimiestyö hyvässä työyhteisössä Riitta Wärn asiantuntija Elinkeinoelämän keskusliitto EK 7.2.2008 Maahanmuuttajia tarvitaan v. 2030 mennessä työikäisiä on 300 000 henkeä vähemmän kuin

Lisätiedot

Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus!

Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus! Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus! Onneksi olkoon odottava isä! Missä olit kun kuulit että sinusta tulee isä? Mitä toiveita / odotuksia / haaveita / pelkoja sinulla on lapseen liittyen? Millainen

Lisätiedot

HELSINGIN YLIOPISTON KIRJASTON OPINTOPIIRIKORTIT

HELSINGIN YLIOPISTON KIRJASTON OPINTOPIIRIKORTIT HELSINGIN YLIOPISTON KIRJASTON OPINTOPIIRIKORTIT Tähän korttipakkaan on koottu apukeinoja opinto-piirityöskentelyä varten. Voitte noudattaa ohjeita järjestelmällisesti tai soveltaa niitä vapaasti haluamallanne

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Ajoissa liikkeelle reseptejä ehkäisevään työhön 12.6.2012 Iisalmi Mika Ketonen eroperhetyöntekijä, Eroperheen kahden kodin lapset projekti, Lahden ensi- ja turvakoti

Lisätiedot

A! PEDA INTRO (5 op)

A! PEDA INTRO (5 op) A! PEDA INTRO (5 op) LP 1: Minä yliopisto-opettajana Oppimispalvelut Yliopistopedagoginen koulutus Miia Leppänen (SCI) ja Päivi Kinnunen (BIZ) 3.2.2016 Ohjaajat ja yhteystiedot Miia Leppänen Asiantuntija

Lisätiedot

KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA

KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA Hyvä ja turvallinen oppimisympäristö on sekä perusopetuslain että lastensuojelulain kautta tuleva velvoite huolehtia oppilaiden sosiaalisesta,

Lisätiedot

Ympäristöpeli Kipinä. Ympäristöpeli Kipinä on saatavilla sähköisenä osoitteessa: www.kierratyskeskus.fi/vety/julkaisut

Ympäristöpeli Kipinä. Ympäristöpeli Kipinä on saatavilla sähköisenä osoitteessa: www.kierratyskeskus.fi/vety/julkaisut Ympäristöpeli Kipinä Ympäristöpeli Kipinä on kevyt ja hauska tapa käsitellä ympäristötietoa. Se on suunnattu aikuisille, ja siinä on kahdeksan perusteemaa. Pelin kortteihin voivat tarttua ihan tavalliset

Lisätiedot

TUKEVASTI ALKUUN, VAHVASTI KASVUUN -HANKE Riikka Pallari, opiskelija Oulun seudun ammattikorkeakoulu

TUKEVASTI ALKUUN, VAHVASTI KASVUUN -HANKE Riikka Pallari, opiskelija Oulun seudun ammattikorkeakoulu 52 TUKEVASTI ALKUUN, VAHVASTI KASVUUN -HANKE Riikka Pallari, opiskelija Oulun seudun ammattikorkeakoulu Kvartti-malli MURROSIKÄÄN TULEVAN LAPSEN VANHEMMUUS Tavoitteena: - vanhemmat pohtivat vanhemmuutta

Lisätiedot

Kuinka tunnistaa syrjintä?

Kuinka tunnistaa syrjintä? Kuinka tunnistaa syrjintä? Pirkko Mahlamäki Pääsihteeri, Vammaisfoorumi ry Uutta lainsäädäntöä Nykytilanne Uudistettu yhdenvertaisuuslaki voimaan 1.1.2015 Käytäntöjä YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia

Lisätiedot

Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus Nuoret luupin alla Leena Haanpää ja Sanna Roos 2014

Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus Nuoret luupin alla Leena Haanpää ja Sanna Roos 2014 Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus Nuoret luupin alla Leena Haanpää ja Sanna Roos 2014 LASTEN JA NUORTEN KUULEMISJÄRJESTELMÄ Syyslukukausi Arviointi ja kehittäminen Teemojen valinta Kuntayhteistyö Etenemissuunnitelma

Lisätiedot

Vertaistukiryhmät nuorille ja nuorille aikuisille 2016

Vertaistukiryhmät nuorille ja nuorille aikuisille 2016 Vertaistukiryhmät nuorille ja nuorille aikuisille 2016 1 SISÄLLYSLUETTELO VOIMAUTTAVAA VERTAISTUKEA RYHMISTÄ... 3 Kenelle Tavoitteet Menetelmät Toteutus LÖYDÄ OMA TARINASI RYHMÄT... 5 LASINEN LAPSUUS RYHMÄT...

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014. Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut

Hyvinvointia työstä. Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014. Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut Hyvinvointia työstä Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014 Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut 6.2.2014 Eija Lehto, Työterveyslaitos Työhyvinvoinnin osatekijöitä

Lisätiedot

Tiedätkö, mitä ovat lasten ihmisoikeudet? Selkokielinen esite

Tiedätkö, mitä ovat lasten ihmisoikeudet? Selkokielinen esite LAPSIASIAVALTUUTETTU Tiedätkö, mitä ovat lasten ihmisoikeudet? Selkokielinen esite Ihmisoikeudet kuuluvat kaikille. Ne kuuluvat myös kaikille lapsille. Lapsia ovat alle 18-vuotiaat. Mitä YK:n lapsen oikeuksien

Lisätiedot

uudenvuoden kirjoittamishaaste

uudenvuoden kirjoittamishaaste uudenvuoden kirjoittamishaaste Unelmointi on yksi suosikkiasioistani. Toki tässä hetkessäkin on ihana ja hyvä olla. Elämä on nyt. Mutta tämä hetki pohjustaa seuraavaa. Se mitä ajattelet nyt, se mihin uskot

Lisätiedot