VIHERYMPÄRISTÖ JA HYVINVOINTI. Minna-Helena Malin (MMYO) Vanhamäki
|
|
- Maija-Leena Manninen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 VIHERYMPÄRISTÖ JA HYVINVOINTI Minna-Helena Malin (MMYO) Vanhamäki
2 Esityksen sisältö Terveys ja hyvinvointi Ympäristö Viherympäristön vaikutukset hyvinvointiin - ikääntyminen ja ympäristö Viherympäristössä toimiminen Vaikutukset hyvinvoinnin osa-alueisiin Mihin vaikutus perustuu Hyvinvointia edistävä ympäristö? Terapeuttinen toiminta Ikäihmisten aktivointi ulos
3 Mitä on hyvinvointi ja terveys käsitteinä liitetään usein yhteen
4 TERVEYS Erilaisia määrityksiä: - Lääketieteellinen - Terveys on sairauksien tai vammojen kliinistä puuttumista - Psykologinen - ihmisen itsensä kokema olotila, johon vaikuttavat tunteet hyvästä terveydestä sekä mahdollisten häiriöiden tiedostaminen ja niihin reagoiminen. - Toiminnallinen - Ihminen on terve kun suhde ympäristöön on tasapainossa; toimintakyvyn vajauksista ei aiheudu haittaa - WHO - Terveys ei ole vain sairauden puuttumista vaan täydellinen fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin tila
5 Mitä terveys pitää sisällään? Koostuu monista eri elämänalueista Terve toimintakyky - fyysiset, psyykkiset ja sosiaaliset voimavarat Edellytykset toimivaan terveyteen - ravitsemus, asumisolot, rauha, sosiaalinen oikeudenmukaisuus, riittävä koulutus, toimeentulo, rooli yhteiskunnassa
6 Ei ole pysyvä tila Terveyden edistäminen Jatkumo: täydellinen terveys = tavoiteltu tila kuolema Tarkoitus: terveyden edistäminen parempi terveys HYVINVOINTI
7 HYVINVOINTI Käsitteenä moniselitteinen Hyvinvointi on yksilökeskeinen tila Hyvinvointi/terveys elämänlaatu - terveydentilaa arvioitaessa fyysinen terveys korostuu - elämänlaatua arvioitaessa psyykkinen terveys korostuu
8 HYVINVOINNIN ULOTTUVUUDET Fyysinen - liittyy elimistön mekaaniseen toimintakykyyn Psyykkinen - älyllisyys, henkisyys, havaitseminen, muistaminen, oppiminen, ajattelu Sosiaalinen ulottuvuus - vuorovaikutus muiden ihmisten kanssa, osallistuminen yhteisöihin
9 HYVINVOINNIN KOKEMUS Jokainen luo oman käsityksensä hyvinvoinnistaan Hyvinvoinnin kokemiseen vaikuttavat yksilön geneettiset lähtökohdat, elämäntilanne, sosiaaliset suhteet ja arkipäiväiset asiat jos ovat kunnossa, koetaan parempaa hyvinvointia
10 HYVINVOINNIN KOKEMUS Prosessi luontoinen: Lähtökohtana yksilön omien tarpeiden tyydytys käytettävissä olevien resurssien avulla perustarpeet toteutus lisää resursseja korkeampi hyvinvoinnin taso - perustarpeita: elinolot, suhde ihmisiin, itsensä toteuttamisen tarve - Maslow, Allard
11 TERVEYS VS. HYVINVOINTI Hyvinvoinnin ulottuvuudet voivat ilmentää sekä huonoksi että hyväksi koettua terveyttä - yksilön muodostama käsitys terveydentilastaan Vuorovaikuttavat jatkuvasti keskenään Ihminen voi kokea hyvinvointia sairaudesta huolimatta tai olo voi olla kurja vaikkei sairautta olisikaan Huono terveys voi johtaa huonoon hyvinvointiin, huono hyvinvointi voi johtaa sairauteen
12 Toiminta ja hyvinvointi Toiminnan kautta yksilöt tulevat joksikin Tarkoituksenmukainen toiminta, joka on yksilön kannalta mielekästä motivaatio Kun yksilö kykenee tekemään toiminnallisia valintoja, hän voi vaikuttaa ympäristöönsä ja pystyy vastaamaan sen asettamiin haasteisiin itsearvostus ja elämän hallinnantunne
13 YMPÄRISTÖ Toiminnalla on aina ympäristö Ympäristön voidaan katsoa koostuvan sosiaalisesta, fyysisestä ja psyykkisestä ympäristöstä, jotka vuorovaikuttavat keskenään - kulttuurinen ympäristö, symbolinen ympäristö - tasapaino (muutos toisessa ja siten myös toisessa) Jatkuvassa muutoksen tilassa - ihminen yhtäaikaisesti sekä ympäristönsä tuote että luoja (Härö 1980) - kehittyy yhdessä ihmisen kanssa
14 Ympäristön kokeminen Olennainen osa ihmisen ja ympäristön vuorovaikutusta Kokemukset vaihtelevat Kokemus sidoksissa aikaan ja paikkaan Pitää sisällään kognition, havaitsemisen ja arvioinnin Mielipaikat - jokaisella omansa - turvallinen ja miellyttävä olo
15 Mielipaikka vaihtelee ihmisen mukaan
16 Mielipaikka
17 VIHERYMPÄRISTÖN VAIKUTUKSET HYVINVOINTIIN Vihreällä ympäristöllä on tärkeä merkitys ihmisten terveydelle, hyvinvoinnille, elämänlaadulle ja viihtyvyydelle Ympäristön laatu on osa ihmisen elämän laatua Hyvinvointi on useiden ympäristön elementtien vaikutusten summa Tutkimusten mukaan hyvinvointi koetaan paremmaksi vihreämmissä ympäristöissä asuvien keskuudessa
18 LUONTOKOKEMUS TERVEYS Suora vaikutus terveysindikaattoreihin Välillinen vaikutus terveyteen vaikuttaviin tekijöihin
19 Ikääntyminen ja ympäristö Vanheneminen on luonnollinen osa ihmisen elinkaarta. - luonnolliset vanhenemismuutokset - perintötekijät - ympäristötekijät Hyvään vanhenemiseen kuuluu yksilön tyytyväisyys omaan terveyteen, sosiaaliset suhteet, myönteinen minäkuva ja kyky selviytyä arkipäivän rutiineista ja muutoksista - vaatimuksena tietty terveys, hyvinvointi ja toimintakyky
20 Ikääntyminen ja ympäristö (2) Vanhenemismuutokset tuovat usein mukanaan passiivisuuden lisääntymisen, jonka seurauksena käytetty lähiympäristö pienenee, toimintakyky alenee ja vaikuttaa usein hyvinvoinnin kokemukseen Myös ikäihmisillä on oikeus mahdollisuuteen viettää ihmisarvoista elämää loppuun asti. - vaatii tietyn tasoista omatoimisuutta ja terveyttä aktivointi - erilaisten fyysisten, psyykkisten ja sosiaalisten aktiviteettien avulla voidaan vaikuttaa yksilön elinvuosien määrään sekä toimintakyvyn ja itsenäisyyden säilymiseen
21 Ikääntyminen ja ympäristö (3) Etenkin vihreällä ympäristöllä on todettu olevan merkitystä hyvinvoinnin ja terveyden kannalta - mahdollisuus harjoittaa monipuolisesti muun muassa liikuntaa Luontoympäristöt ja niiden parissa puuhailu koetaan etenkin vanhusten keskuudessa merkittäväksi ja miellyttäväksi toiminnaksi - tutut toimet
22 Viherympäristössä toimiminen -Puutarhanhoito on yksi yleisimmistä harrastuksista kautta maailman - Suuri yhteiskunnallinen merkitys - ravinnontuotannossa - vapaa-ajanvietossa - maankäyttömuotona - Maatalouskulttuurin ja maataloustaitojen säilyttäjä - Taloudellisesti kannattavaa/tuottavaa ulkoilua ja kuntoilua - Vaikuttaa lähiympäristön viihtyvyyteen - Vaikuttaa fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin
23 Viherympäristössä toimiminen (2) Kasvit aiheuttavat eri ihmisille erilaisia tuntemuksia Osallistuminen voi olla joko aktiivista tai passiivista - Kasvit tarjoavat positiivisia kokemuksia myös vain läsnäolollaan - Puutarhan hoidossa ei ainoastaan aistita kasvien läsnäoloa vaan myös sitoudutaan hoitamaan kasveja - Kasvien hoitoon liittyy toiveita ja odotuksia - Vaatii kiinnostusta suunnittelua, tarkkaavaisuutta, pitkäjänteisyyttä Vaikuttaa fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin
24 Sosiaalinen hyvinvointi Vuorovaikutus muiden ihmisten kanssa Osallistuminen yhteisöihin Yhteistoiminta Sosiaaliset resurssit, joiden avulla pyritään ylläpitämään terveyttä
25 Sosiaaliset vaikutukset Monipuoliset sosiaaliset kokemukset tukevat sosiaalista, emotionaalista ja moraalista kehittymistä - tunne naapuruudesta, yhteenkuuluvuus - tunne osallisuudesta ja osallistumisesta - jaksaminen - sopusointu - roolit, ryhmäidentiteetti - jatkuva oppiminen ja tietojen vaihto sosiaalisten ongelmien ratkaiseminen, hyvinvoinnin ja terveyden tuottaminen, sosiaalisten verkostojen tuottaminen, sosiaalinen pääoma kasvaa
26 Fyysinen ja toiminnallinen hyvinvointi Liittyy ihmisten kykyyn selviytyä elämästä Jatkuvan kehittymisen mahdollisuus - ympäristön virikkeellisyys Turvallista arkiliikuntaa Kehon harjoittaminen
27 Fyysiset ja toiminnalliset vaikutukset Fyysinen toimintakyky - aktiivisuus ja liikunta - omatoimisuus, itsenäisyys koordinaatio, tasapainokyky, kehon liikkeiden hallinta ja hahmotus, hieno ja karkea motoriikka Fysiologinen hyvinvointi - luut, lihakset, nivelet Terveys ja sairaudet - paraneminen, kipu - psyykkinen ja fyysinen hyvinvointi - sydän- ja verisuonisairaudet - diabetes - verenpaine - uni Raitis ilma
28 Psyykkinen hyvinvointi Psyykkisen hyvinvoinnin piiriin lukeutuu mm. älyllisyys, henkisyys, havaitseminen, muistaminen, oppiminen ja ajattelu Ihmisen omat kokemukset keskeisessä asemassa - vaikuttaa monet tekijät, joten määrittäminen vaikeaa (terveys, kriisit, fyysinen- ja sosiaalinen ympäristö)
29 Psyykkiset vaikutukset Viherympäristöllä vaikutuksia mielialaan - mielenterveys Valppaus, iloisuus, energisyys, motivaatio, piristys Aktiivinen havainnointi alenee, mieli lepää, ajatukset pois arjesta, rauhoittuminen - stressi, ahdistuneisuus, menetyksen tunteet, harmistuneisuus - opettaa kestämään pettymyksiä - huoli ja jännitys poistuvat - keskittymiskyky, havaintokyky, ajattelutoiminta, muistin aktivointi, tasapainottava vaikutus Turvallisuuden tunne Työn tehokkuuden parantaminen, antaa voimaa Tunneperäiset ja esteettiset kokemukset - ei ole pelkkää kasvien kasvatusta vaan myös harrastuksena ja paikkana tarjoaa esteettisiä kokemuksia sekä henkisiä hyötyjä - aistit Itsetunto vahvistuu, oman elämän hallinta paranee, luovuus - hallinnan tunne, saa tehdä mitä haluaa. - voi ilmentää omaa luovuutta ja persoonallisuutta, onnistumisesta osaamisen tunne - pihan näyttävyys ja hyvin hoidettu -> oman minäkuvan osoittaja - kasvien kukoistus -> näyttö menestymisestä - iloa itselle ja muille -> itsetunto kohenee ja auttaa suhteuttamaan itseään muihin Sosiaalisuus
30 MIHIN VAIKUTUS PERUSTUU? Ihmisen alkuperäinen ympäristö on ollut luonto - tehokas luonnonpiirteiden hahmottaminen - hermosto ja aistielimet Ihmiselle vaistomaista kiinnittää huomiota luonnonympäristöihin - luonto on monelle paikka jonne mennään, kun halutaan olla yksin ja rauhoittua
31 Mihin vaikutus perustuu 1. Ympäristön olosuhteet - vesi, ilma, melu, jätteet, saasteet, säteily, kemikaalit, ilmastonmuutos, ympäristöonnettomuudet, valo 2. Ympäristön sisältö ja tilallinen rakenne - vaikutuksia psykofysiologisiin vasteisiin ja käyttäytymiseen 3. Ympäristössä tapahtuva toiminta - fyysinen aktiivisuus, josta seuraa hyvinvoinnin kaikille osa-alueille vaikutuksia
32 Rauhoittuminen ja rentoutuminen - Sekä fysiologinen että tiedon käsittelyyn liittyvä tapahtuma - Rauhoitusvaikutus perustuu parasympaattisen hermoston aktivoitumiseen - Luonnon näkymät saavat tämän hermoston aktivoitumaan - Viherympäristöt ovat rauhallisempia ja yksinkertaisempia eivätkä kohota vireystilaa - ajatus pois ahdistuksesta - vihan lievitys - suru - myönteiset tunteet
33 Stressistä toipuminen - Stressin kautta ulkoinen ympäristö vaikuttaa negatiivisesti fyysiseen ja psyykkiseen terveyteen, josta seuraa muita muutoksia - Fysiologiset muutokset - Kasvillisuus edistää stressistä toipumista - ajatuksien suuntaaminen luonnon näkymiin tarkkaavaisuus saa levätä suorituskyky paranee - alentaa jännitystä, sykettä, verenpainetta, stressiä ja siten parantaa keskittymistä mieliala
34 HYVINVOINTIA EDISTÄVÄ YMPÄRISTÖ? Ympäristön miellyttävyys liittyy luonnon sisältöön ja tilalliseen rakenteeseen - yksinkertaisuus monimutkaisuus - laajuus ja yhtenäisyys - ymmärrettävyys - valinnan mahdollisuudet Monimuotoisuus Luonnollisuus
35 Hyvinvointia edistävä ympäristö Turvallinen Rauhallinen Elvyttävä Virikkeellisyys, kiinnostavuus Vaihtelua normaaliin arkielämään Siisteys
36 Hyvinvointia edistävä ympäristö Yhteensopivuus käyttäjän kykyjen ja tavoitteiden kanssa Toimintamahdollisuudet Sosiaalisuus
37 Hyvinvointia edistävä ympäristö Tarjoaa aistielämyksiä Tunteet, muistot Kasvillisuus, luonnonelementit
38
39 Terapeuttinen toiminta - Puutarhaterapialla monta määritelmää suppeasta laajaan. - Ammattimainen toiminta (suppea) - Omaehtoinen/tiedostamaton (laaja) - Puutarhaterapia on ihmisen ja kasvien tavoitteellista vuorovaikutusta - toimintakyvyn parantaminen tai kuntouttaminen - toimintakyvyn heikkenemisen ennaltaehkäiseminen - Ulkoilusta hyötyä kaikille, myös terveille. suurimmat hyödyt saakin kun sitä käytetään ennaltaehkäisevästi. - hyvinvoinnin edistäminen - Puutarha terapian ydin: - Elävien kasvien hoito - merkityksellistä ja palkitsevaa toimintaa - Kasvien katselua, muistelua, keskustelua, suunnitelmien tekoa, tarvikkeiden hankkimista, kasvien kasvattamista ja hoitamista, sadon korjuuta ja ruuan valmistamista. - Oleskelu
40 Terapeuttinen toiminta (2) -Puutarhaterapian vaikutukset perustuvat kasvien passiiviseen tai aktiiviseen havainnointiin, kasveihin liittyviin toimiin ja tuloksena saatuihin tuotteisiin -Puutarhaterapiaan voi osallistua monella eri tasolla passiivisesta aktiiviseen. - Mitä aktiivisempaa osallistuminen on, sitä enemmän sillä on luonnollisesti vaikutuksia hyvinvointiin -Puutarhaterapian edut - sopii eri tasoisille : kun taidot hoitamisessa kehittyvät, vaatimustasoa voidaan aina nostaa - lisää tasavertaisuutta - lisää ihmisten omaa aktiivisuutta - potilailla mahdollisuus ympäristönvaihdoksen - herättävät harvoin vihan tuntemuksia - puutarhan hoito on tavallinen harrastus, jota ei mielletä terapiamuodoksi - puutarhan hoito sopii kaikille - kasvi ei arvostele, vaan ottaa hoitajansa sellaisena kun hän on
41 Terapeuttinen toiminta (3) - Käytetty muun muassa - Lapset: keskittymisvaikeudet, liikuntarajoitteiset, kehitysvammaiset, päiväkodit, vuorovaikutustaidot - Sairaalat, hoito- ja kuntoutuslaitokset: alentunut toimintakyky, syöpä, AIDS, aivovauriopotilaat, psyykkisesti sairaat, kehitysvammaiset - Vanhukset - Vankilat - hoito ja kuntoutus - reuma, dementia
42 MITEN IÄKKÄÄT SAADAAN AKTIVOITUMAAN ULOS? Mitkä viherympäristön tekijät aktivoivat ikäihmisiä ulos? Millaiset ja miten pihan rakenteet ja sisällöt vaikuttavat ikäihmisten ulkona viihtymiseen? Millaisia hyvinvointi-vaikutuksia ikäihmiset kokevat saavansa ulkoilusta? Onko tarkoituksenmukaisesti suunnitellulla pihalla vaikutuksia ikääntyneiden ulkoilutottumuksiin ja määriin.
43 TUTKIMUS Tutkimus toteutettiin Paimion palvelukeskussäätiön Paltanpuiston palvelukeskuksessa vuonna tehostetun palveluasumisen yksikkö - 4 ryhmäkotia, joissa 28 asukaspaikkaa Laajennuksen yhteydessä uusittiin piha-alue, jonne jokaiselle vapaa pääsy muistihäiriöstä huolimatta - piha suunniteltu erityisesti ikäihmisten tarpeita ajatellen - pitää sisällään muun muassa erilaisia reittejä, liikuntavälineitä, kasvillisuutta, oleskelualueita jne. Toteutus - tutkimuksessa mukana asukkaita, hoitajia ja omaisia - haastattelut ja havainnoinnit (triangulaatio)
44 Ennen jälkeen
45 TULOKSET Pääsääntöisesti sekä asukkaiden että omaisten ja hoitajien haastatteluista nousi esiin hyvin samankaltaisia asioita - omien havaintojen tuki Tulosten perusteella uloslähtemisen syyt voidaan jakaa kolmeen osa-alueeseen: turvallisuuteen, toiminnallisuuteen ja kokemuksellisuuteen - kaikki liittyvät oleellisesti toisiinsa ja niiden tarkka erottelu on vaikeaa Myönteisiä HYVINVOINNINKOKEMUKSIA (pääsääntöisesti)
46 TULOKSET(2) HYVINVOINTIVAIKUTUKSET Asukkaiden kokemus ulkoilun vaikutuksista heidän hyvinvointiinsa Ulkoilulla oli asukkaiden mielestä monia vaikutuksia heidän kokemaan hyvinvointiinsa - suurin osa oli positiivisia kokemuksia ja hyvinvointia yleisesti lisääviä tekijöitä Vaikutusten nimeäminen vaikeaa - jokaisella oli vaikutuksia etenkin mielialaan ja siten luonnollisesti koko hyvinvoinnin kokemukseen Hyvän olon tunne virkeä mieli ja kiinnostuksen ylläpysyminen Toiminta- ja liikuntakyvyn yllä pysyminen ja jopa lisääntyminen.
47 TULOKSET (3) TURVALLISUUS Turvallisuudella tarkoitetaan ympäristöjä, joissa käyttäjien tapaturmille altistavat riskitekijät on minimoitu mahdollisuuksien mukaan - esteettömyys Turvallisuus on keskeinen tekijä, joka vaikutti asukkaiden ulos lähtemiseen ja pihan käyttöön - ulos oli ensin uskallettava lähteä ja sinne oli päästävä turvallisesti, ennen kuin pihaa voidaan muuten edes käyttää.
48 TULOKSET (4) Turvallisuus Apuvälineet - rollaattorit Siirtymätilat - ovet, kynnykset Rajattu alue - aidat, lukitut portit Reitit - pinnoitteet Istuimet - riittävän tiheään Muut ihmiset - tieto avun saannista
49 TULOKSET (5) TOIMINNALLISUUS Pitää sisällään erilaiset harrasteet ja muut aktiviteetit, jotka liittyvät erityisesti toimintakykyyn Ihmisten ikääntyessä toimintakyky yleensä alenee ja ulkona liikkuminen vähenee -> viherympäristöistä nauttimisen muutos osallistuvasta passiiviseksi
50 TULOKSET (6) Toiminnallisuus Apuvälineet Reitit - monipuolisuus, pääreitit Muut ihmiset - seura, houkuttelu Ikkunanäkymät Sää ja vuodenajat - kaunis ilma, muutokset ympäristössä Kokoontumispaikat - tapahtuu paljon, ovien läheisyys Kasvillisuus, eläimet - perinteisyys -> Kiinnostavuus, mahdollisuus erilaisiin aktiviteetteihin ja yhteisiin harrasteisiin, sosiaaliset kontaktit
51 KOKEMUKSELLISUUS (7) KOKEMUKSELLISUUS Pitää sisällään ihmisen omaan kokemukseen liittyvät asiat, miksi ulos halutaan - henkilökohtaisia asioita, joita muiden vaikea määrittää - liittyvät usein tunteisiin Ulos lähteminen ja ulkoilu olivat lähes aina kytköksissä asukkaiden mielialaan Vapauden ja itsenäisyyden tunne - Itsenäisyyden tunteeseen vaikutti esimerkiksi se, että ulos päästiin lähes aina kun mieli teki Aistikokemukset, muistot, nautinnon kokeminen, viihtyisyys Toisten seura Yhteys luontoon Itsensä toteuttamisen tarve - kun asukkaat voivat toteuttaa omia tarpeitaan, saivat he mielihyvän kokemuksia ja siten ulkoiluinnostuskin parani - tutut toimet Oleskelualueet, reitit, esteettömyys, maisemat, sää, siisteys, tutut asiat, luonnollisuus, paljon kiinnostuksen kohteita, muut ihmiset, kasvillisuus
52 Tämän tutkimuksen mukaan ulospääsyllä ja viherympäristöllä on merkittäviä vaikutuksia ikäihmisten terveydelle sekä hyvinvoinnille ja kokemukselle siitä - elinehto ihmisten hyvälle elämänlaadulle Fyysiset, psyykkiset ja sosiaaliset tekijät ovat läheisesti kytköksissä toisiinsa, joka vaikeuttaa niiden toisistaan erottamista Turvallisuus, toiminnallisuus ja kokemuksellisuus tuottavat kaikki mahdollisuutta hyvinvoinnin kokemukseen JOHTOPÄÄTÖKSET
53 Johtopäätökset (2) Tässä tutkimuksessa keskeisimmiksi syiksi ulos lähtemiselle nousivat itsenäisyyden tunteen saavuttaminen, erilaiset kiinnostuksen kohteet sekä mahdollisuus yhteisöllisyyteen ja toiminnallisuuteen - ei niinkään aineelliset tekijät -> viherympäristö tarjoaa monia eri keinoja Asukkaiden mahdollisuus toteuttaa omia tarpeitaan mielihyvän kokemuksia ulkoiluinnostus kasvaa? Ihminen siis tarvitsee tiettyä toimintakykyä voidakseen saavuttaa enemmän hyvinvointikokemuksia
54 JOHTOPÄÄTÖKSET(3) Turvallisuustekijät olivat yksi merkittävä peruste, miksi pihaa tuli käytettyä. - apuvälineet, kulkuväylät, istuimet, aidat, kunnossapito, hoitohenkilökunta - ulos pääsyn helppous ja vaivattomuus lisää ulkotilojen käyttöä
55 JOHTOPÄÄTÖKSET (4) Luonnollinen piha - paljon katseltavaa - kasvit, suihkulähde ja tikkataulu - luonnonympäristön ei tarvitse olla mitenkään ihmeellinen, kunhan se vain on lähellä ja tarjoaa miellyttävyyttä katsojalleen Vaihtelevuus ja kiinnostavuus - houkutteleva ympäristö houkuttelee hoitokodin asukkaita ulos ja siten ennaltaehkäisee masennusta ja kyllästymistä
56 JOHTOPÄÄTÖKSET (5) Ikkunanäkymät - avoimuus, miellyttävyys, vihreys - mahdollisuuden luonnonläheisyyteen, vaikka eivät konkreettisesti ulos menisikään - kasvien ei siis tarvitse olla edes fyysisesti läsnä Kasvillisuus ja rakenteet - perinteiset kasvit, suuret puut - tuoksut, muistot
57 JOHTOPÄÄTÖKSET(6) Vaikka ulos lähtemiselle ilmenikin tutkimuksessa monia eri syitä ja innokkeita oli tärkein lopputulos lähes poikkeuksetta iloinen ja pirteä mieli Asukkaat siis saatava aktivoitumaan ulos, jotta tämä on mahdollista saavuttaa
58 Taa turvallisuus Hoitajat tärkeässä roolissa ulkoiluaktiivisuudessa - Houkuttelu, lahjonta, kiristys Tue toiminnallisuutta Herätä haaveilemaan
59 KIITOS!
Viherympäristön aktivoivat vaikutukset palvelutaloyhteisössä
Kyl maar siin sit kesä aikaan rupee liikkumaan, ku siin on noit polkuikin tehty mies 87 v. Viherympäristön aktivoivat vaikutukset palvelutaloyhteisössä Minna-Helena Malin Maisteritutkielma 8.9.2011 TAUSTAA
LisätiedotPsyykkinen toimintakyky
Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia
LisätiedotVireyttä vihreästä ja ulkoilun hyödyt! Ikäinstituutin verkostopäivä Dos. Erja Rappe
Vireyttä vihreästä ja ulkoilun hyödyt! Ikäinstituutin verkostopäivä 8.12.2016 Dos. Erja Rappe Al Esityksen sisältö Luonto, hyvinvointi ja terveys Ulkoiluun vaikuttavia tekijöitä Ulkoilun hyödyt Luonto
LisätiedotKYKYVIISARI-keskeiset käsitteet. Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU
KYKYVIISARIkeskeiset käsitteet KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU www.ttl.fi 2 Mitä työkyky on? Työkyky rakentuu
LisätiedotGreen care luonto hoitotyössä. Kukkiva kaupunki , Kerava Dos. Erja Rappe
Green care luonto hoitotyössä Kukkiva kaupunki 15.6.2017, Kerava Dos. Erja Rappe Al Sisältö Viherympäristöjen terveys- ja hyvinvointivaikutukset Green care luontolähtöiset palvelut Suhteellisen terveyden
LisätiedotGreen Care-seminaari 8.9. Ihminen on luontoa. Luonnon hyvinvointivaikutukset. Psykologi Kirsi Salonen
Green Care-seminaari 8.9. Ihminen on luontoa. Luonnon hyvinvointivaikutukset. Psykologi Kirsi Salonen Luonto psykologin työssä Luonto on kumppani (työkaveri) ei pelkästään apuväline, lisuke tai hyödyke
LisätiedotYmpäristöön säilötty muisti auttaa selviytymään arjessa. Kouvolan seudun Muisti ry Dos. Erja Rappe
Ympäristöön säilötty muisti auttaa selviytymään arjessa Kouvolan seudun Muisti ry 14.2.2017 Dos. Erja Rappe 9.2.2017 Al Esityksen sisältö Ympäristö ja hyvinvointi Muistisairaalle tärkeitä ympäristötekijöitä
LisätiedotIlo irti ympäristöstä!
Ilo irti ympäristöstä! Kotona kiikun kaakunverkostotapaaminen 5.11.2015 Tampere Dos. Erja Rappe Al Koti on paras paikka kun luottaa omaan pärjäämiseensä. kun luottaa saavansa haluamaansa apua tarvittaessa.
LisätiedotArjen hurmaa ympäristöstä. Osallistumisen hurmaa loppuseminaari 3.11.2014 Kotka Dos. Erja Rappe HY
Arjen hurmaa ympäristöstä Osallistumisen hurmaa loppuseminaari 3.11.2014 Kotka Dos. Erja Rappe HY Ympäristö Fyysinen ympäristö: luonnollinen ja rakennettu Sosiaalinen ympäristö: suhteet ihmisten välillä,
LisätiedotEWA-HYVINVOINTIPROFIILIEN YHTEENVETO VUOTIAIDEN HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT KOTIKÄYNNIT
EWA-HYVINVOINTIPROFIILIEN YHTEENVETO 2017-75-VUOTIAIDEN HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT KOTIKÄYNNIT Sisällysluettelo Kuva-, kuvio- ja taulukkoluettelo... 3 1 JOHDANTO... 4 2 TOIMINTAKYKY... 6 2.1 Itsenäisyys...
LisätiedotPaimion palvelukeskussäätiö
LIITE 2: Zung-depressioskaala Paimion palvelukeskussäätiö pvm Depressioskaala Zung: Sirkka-Liisa Kivelä Seuraavassa esitellään erilaisia väittämiä. Rengastakaa kustakin väittämästä se vaihtoehto, joka
LisätiedotHyvinvointi ja liikkuminen
Hyvinvointi ja liikkuminen varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Varhaiskasvatuslaissa määritellyt tavoitteet 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä
LisätiedotLVVI: Ulkoilun koetut hyvinvointivaikutukset
LVVI: Ulkoilun koetut hyvinvointivaikutukset Tarkoitus subjektiivisen hyvinvoinnin näkökulma ulkoiluun viimeisimmän lähiulkoilukerran ja luontomatkan hyvinvointikokemukset ulkoilukokemusten yhteys psyykkiseen
LisätiedotPuutarhan terapeuttinen merkitys ekotoimivassa kodissa. Ekotoimiva koti 19.1.2010 MMT Erja Rappe Marttaliitto
Puutarhan terapeuttinen merkitys ekotoimivassa kodissa Ekotoimiva koti 19.1.2010 MMT Erja Rappe Marttaliitto Koti ja ekotoimivuus Asukas ja ympäristö voivat hyvin vuorovaikutuksessa toistensa kanssa Kaupunkirakentaminen
LisätiedotMiten hyvinvointiteknologia tukee muistisairaiden turvallisuutta?
TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Miten hyvinvointiteknologia tukee muistisairaiden turvallisuutta? Kokeilusta käytäntöön seminaari Holiday Club Saimaa, 19.4.2017 Hankkeen tavoitteet Alkavaa muistisairautta
LisätiedotToimintakyky. Toimiva kotihoito Lappiin , Heikki Alatalo
Toimintakyky Toimiva kotihoito Lappiin 10.4.2018, 19.4.2018 Mitä toimintakyky on? Mitä ajatuksia toimintakyky käsite herättää? Mitä toimintakyky on? Toimintakyky tarkoittaa ihmisen fyysisiä, psyykkisiä
LisätiedotKasvamisen tuska nuoren mielen suojaaminen hyvinvoinnin keinoin. Ps Tiina Röning
Kasvamisen tuska nuoren mielen suojaaminen hyvinvoinnin keinoin. Ps Tiina Röning Mielenterveys ja mielen sairaus ovat Mielenterveyden häiriöistä kaksi eri asiaa tehdään diagnoosi, niitä hoidetaan ja parannetaan
LisätiedotMielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA
Mielenterveys voimavarana Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mitä mielenterveys tarkoittaa Mielen terveys vs. mielen sairaus? Mielen kokemus hyvinvoinnista ja tasapainosta Sisäisiä,
LisätiedotPIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA
PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon
LisätiedotLuonto ja lapsi Luonto ja lapsi / Leena Lahtinen 2011
Luonto ja lapsi HIH-tutkimukset / Hyvinvointi ja terveys (Human issues in Horticulture tutkimus) Monitieteellinen tutkimus; ympäristöpsykologia, psykologia, sosiologia ja lääketieteellinen tietämys ja
LisätiedotIKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti
IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA Kotka 29.9.2015 Anni Pentti Ikäihmisten kuntoutus = Geriatrinen kuntoutus Laaja-alaista, kokonaisvaltaista kuntoutusta Ymmärretään ihmisen normaali ikääntyminen
Lisätiedottyöseminaari 10.6.2010 Alice Pekkala Kartanonväkikoti
Terveydenhuoltoalan l siirtoergonomian i asiantuntija ij ja työseminaari 10.6.2010 Kannattavaa kumppanuuttakuntouttavallakuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväkikoti Kartanonväki kodit kdit
LisätiedotPsykologi Kirsi Salonen. Luontokokemuksen. Psykologipalvelut Hyvän MielenTila www.psykologihyvanmielentila.fi
Psykologi Kirsi Salonen Luontokokemuksen pinnan alla Psykologipalvelut Hyvän MielenTila www.psykologihyvanmielentila.fi Eko- ja ympäristöpsykologi Psykologipalvelut Hyvän MielenTila PsM, laillistettu psykologi,
LisätiedotALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN
ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN JOHDANNOKSI JOKA NELJÄNNELLÄ SUOMALAISELLA ON JOKIN MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖ MASENNUS ON YKSI KANSASAIRAUKSISTAMME MASENNUS AIHEUTTAA VIREYSTILAN
LisätiedotLUONTOAVUSTEISUUS työpaja 8.9.2011
LUONTOAVUSTEISUUS työpaja 8.9.2011 13.30-14.30 Luonto kokemuksellisessa oppimisessa Ilkka Mäntylä, Outward Bound Finland ry Aluksi Ilkka Mäntylä osallisti työpajaryhmän harjoituksella, jossa piti pitää
LisätiedotVANHU(U)SKÄSITYK- SET medikaalisesta sosiokulttuuriseen. Teija Nuutinen PKKY/AIKO
VANHU(U)SKÄSITYK- SET medikaalisesta sosiokulttuuriseen Teija Nuutinen PKKY/AIKO Video: Ikääntymistä kohti ylpeydellä (n. 10 min) Aamutv: Anna Pylkkänen www.proudage.fi Miksi vanheneminen on arvokasta?
LisätiedotSote ammattilainen ennaltaehkäise ja toimi asiakasta kuullen. POPmaakunta
Sote ammattilainen ennaltaehkäise ja toimi asiakasta kuullen Harrastukset Aikaa on Mielekäs tekeminen Edullisia harrasteita Työhistoria /voimavara Toimivan arjen kannalta uusien taitojen opettelu Ikäyliopisto
LisätiedotLuonnosta hyvinvointia
Psykologi Kirsi Salonen Luonnosta hyvinvointia Psykologipalvelut Hyvän MielenTila www.psykologihyvanmielentila.fi Luonto psykologin työssä Elämää maaseudulla eläin-ja ihmisperheen kanssa Elämäntapa Psykologiliiton
LisätiedotMielenterveys voimavarana
Mielenterveys voimavarana Mielenterveydestä on esitetty aikojen kuluessa useita erilaisia näkemyksiä. Moderni määritelmä mielenterveydestä on terveyslähtöinen eli salutogeeninen. Mielenterveys nähdään
LisätiedotI osa. laatu. Riitta Räsänen YTT, TtM, esh
I osa Ikäihmisten tarpeet ja palveluiden laatu Riitta Räsänen YTT, TtM, esh Laatuhoiva Oy Esitykseni pohjana Räsänen Riitta. Ikääntyneiden asiakkaiden elämänlaatu ympärivuorokautisessa hoivassa sekä hoivan
LisätiedotKyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista
Terveys Antakaa esimerkkejä a. terveyden eri ulottuvuuksista b. siitä, kuinka eri ulottuvuudet vaikuttavat toisiinsa. c. Minkälaisia kykyjä ja/tai taitoja yksilö tarvitsee terveyden ylläpitoon 1 Terveys
Lisätiedot9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk
9.12 Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti
LisätiedotMitä tiedämme luonnon terveys- ja hyvinvointivaikutuksista? Kati Vähäsarja, tutkija, LitM Kansallispuistomatkalla hyvinvointiin, 29.10.
Mitä tiedämme luonnon terveys- ja hyvinvointivaikutuksista? Kati Vähäsarja, tutkija, LitM Kansallispuistomatkalla hyvinvointiin, 29.10.2015, Kuopio Sisältö 1. Miksi out on in? 2. Luonnon terveysvaikutukset
LisätiedotLiikunta ja lapsen kokonaisvaltainen kehitys
Liikunta ja lapsen kokonaisvaltainen kehitys Lassi-Pekka Risteelä & Virpi Louhela on PoP Liikkua POHJOIS-POHJANMAAN LIIKUNTA RY yksi Suomen 15:sta liikunnan aluejärjestöstä kouluttaa liikuttaa palvelee
LisätiedotTurva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten
LisätiedotMiksi kuntoutusta pitää suunnitella?
Perusterveydenhuollon kuntoutussuunnitelman perusteet ja kuntoutussuunnitelmaopas Koulutuspäivä 17.9.2010 Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Miia Palo Ylilääkäri, avovastaanottotoiminta, Rovaniemen kaupunki
LisätiedotViherympäristö liikuttaa vaikutukset hyvinvointiin ja terveyteen. MMT, dos. Erja Rappe , Jyväskylä
Viherympäristö liikuttaa vaikutukset hyvinvointiin ja terveyteen MMT, dos. Erja Rappe 21.3.2018, Jyväskylä Al Tausta Yli ¾ eurooppalaisista asuu kaupunkialueilla Kaupungistuminen tuottaa terveysongelmia
LisätiedotTerveyttä ja hyvinvointia valtion mailta tarkastelussa pienriistan metsästäjät
Terveyttä ja hyvinvointia valtion mailta tarkastelussa pienriistan metsästäjät Ympäristöakatemia 4.9.2015 Mikko Rautiainen, erikoissuunnittelija Metsähallitus 1 Taustaa Yhteiskunnallisia haasteita: Liikkumattomuus
LisätiedotGreen care. Hyvinvointia luonnosta. Jami Green care / Heli Hämäläinen
Green care Hyvinvointia luonnosta Jami Green care / Heli Hämäläinen 5.5.2017 Mitä on green care? Green Care on luontoon ja maaseutuympäristöön liittyvää ammatillista toimintaa, jolla edistetään ihmisten
LisätiedotElämänlaatu ja sen mittaaminen
04.02.2013 Elämänlaatu ja sen mittaaminen Luoma Minna-Liisa, Korpilahti Ulla, Saarni Samuli, Aalto Anna-Mari, Malmivaara Antti, Koskinen Seppo, Sukula Seija, Valkeinen Heli, Sainio Päivi 04.02.2013 elämä
LisätiedotPuutarhan hyvinvointivaikutukset. Viherlandia Leena Lindén Helsingin yliopisto, maataloustieteiden laitos
Puutarhan hyvinvointivaikutukset Viherlandia Leena Lindén Helsingin yliopisto, maataloustieteiden laitos Miksi viljelet puutarhapalstaa? juuret maatalossa ruumiillinen työ palstalla ylläpitää kuntoa ja
LisätiedotMielenterveys voimavarana
Hyvinvoiva oppilaitos - Tietoa ja hyviä käytänteitä opetukseen Mielenterveys voimavarana Psykologi Psykoterapeutti, YET Tiina Röning Yhteistyössä: Mielen hyvinvoinnin opettajakoulutukset, SMS Mielen terveys
LisätiedotTerveyttä ja hyvinvointia luonnosta
Terveyttä ja hyvinvointia luonnosta Ympäristöasiat Kuopiossa 10.4.2014, Valtuustotalo Kati Vähäsarja, projektipäällikkö Metsähallitus, Etelä-Suomen luontopalvelut Luontopalvelut luonnon ja ihmisen hyvinvoinnin
LisätiedotIkääntyminen ja henkiset voimavarat
Ikääntyminen ja henkiset voimavarat Agronomiliiton tilaisuus 5.11.2013 Vuoden psykologi Toimialapäällikkö, PsT Sirkkaliisa Heimonen Ikäinstituutti Ikäinstituutti - hyvän vanhenemisen asiantuntija Tehtävänä
LisätiedotMonta tapaa tuotteistaa luontoliikunta
Monta tapaa tuotteistaa luontoliikunta Luontoliikunnasta terveys- ja hyvinvointipalveluja, osa II Palveluiden hinnoittelu ja kannattavuus Kati Vähäsarja, projektipäällikkö, Metsähallitus 28.3.2014 Terveyttä
LisätiedotGREEN CARE KÄSITTEET. Arja Jääskeläinen Green Care koulutuspäivä PoLut -hanke AJ 2017
GREEN CARE KÄSITTEET Arja Jääskeläinen 16.11.2017 Green Care koulutuspäivä PoLut -hanke LUONTOA ELÄMÄÄN HANKE (ESR) (1.1.2015-31.12.2017) Toimintakykyä ja osallisuutta luontolähtöisillä menetelmillä ja
LisätiedotMielekästä ikääntymistä
Mielekästä ikääntymistä Koko kylä huolehtii vastuu ikääntyvistä kuuluu kaikille Psykologi Mervi Fadjukov Alueelliset mielenterveys-ja päihdepalvelut PHHYKY 20.3.2019 Vanhuus yksi elämänvaihe Yksilöllinen
LisätiedotMotoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY
Motoriset taidot ja oppiminen Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY Perusopetuslaki (21.8.1998/628, 2 ): Opetuksen tavoitteet Tässä laissa tarkoitetun opetuksen tavoitteena on tukea
LisätiedotMiten GAS toimii kuntoutuksen suunnittelussa Kymenlaakson keskussairaalassa
Miten GAS toimii kuntoutuksen suunnittelussa Kymenlaakson keskussairaalassa liikunta- ja vaikeavammaisten lasten kuntoutuksen suunnittelussa lastenneurologisella osastolla vuodesta 2010 vanhemmat ja lapsi
LisätiedotKokemuksia kansallispuistokäynneistä
Kokemuksia kansallispuistokäynneistä Lataa luontoa seminaari Hyvinkää, Hyria 24.9.2015 Martti Aarnio, erikoissuunnittelija Metsähallitus, luontopalvelut Metsähallituksen luontopalvelut hoitaa ja suojelee
LisätiedotSYRJÄKYLÄN SYLVIT VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA
JANAKKALAN KUNTA PERHEPÄIVÄHOITO SYRJÄKYLÄN SYLVIT VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA SYLI, HALI, HUUMORI, RAVINTO, RAJAT JA RAKKAUS; SIINÄ TARJOOMAMME PAKKAUS SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO ARVOT KASVATUSPÄÄMÄÄRÄT
LisätiedotTyökyky, terveys ja hyvinvointi
Työkyky, terveys ja hyvinvointi Miia Wikström, tutkija, hankejohtaja miia.wikstrom@ttl.fi www.kykyviisari.fi kykyviisari@ttl.fi Mitä työkyky on? Työkyky voidaan määritellä yhdistelmäksi terveyttä, toimintakykyä,
LisätiedotTerveysmetsä luonto hyvinvoinnin edistäjinä
Terveysmetsä luonto hyvinvoinnin edistäjinä Janne Laitinen, biologi, KeHO/ JAMK Tiina Savolainen, yhteisöpedagogiopiskelija, HUMAK, KSSHP/ Meijän Polku SYKE (2008). Ympäristön tila ja suojelu Suomessa
LisätiedotPsykologi Kirsi Salonen Luontosuhteen mittaaminen ja sen merkitys kuntoutuksessa ja terapiassa
Psykologi Kirsi Salonen Luontosuhteen mittaaminen ja sen merkitys kuntoutuksessa ja terapiassa Psykologipalvelut Hyvän MielenTila www.psykologihyvanmielentila.fi Luonto psykologin työssä Terapiaistuntoja
LisätiedotGreen Care mahdollisuudet Suomessa
Green Care mahdollisuudet Suomessa Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus Kuva: Hannele Siltala GREEN CARE - luonnon ja maaseutuympäristön (kasvit, eläimet, maisema, arkirutiinit, yhteisöllisyys, hiljaisuus
LisätiedotLIIKKUVA KOULU JA OPS 2016
Raahe 3.3.2016 Laura Rahikkala liikunnanopettaja OPS 2016 HAASTE MAHDOLLISUUS HYPPY JOHONKIN UUTEEN OPS UUDISTUKSEN KESKEISIÄ LÄHTÖKOHTIA PEDAGOGINEN UUDISTUS -> Siirtyminen kysymyksestä MITÄ opitaan,
LisätiedotMielenterveys on olennainen osa ikäihmisen toimintakykyä
Mielenterveys on olennainen osa ikäihmisen toimintakykyä Kaatumisseula-päätösseminaari 15.2.2017 Merikeskus Vellamo, Kotka Suunnittelija Sonja Maununaho, Suomen Mielenterveysseura Mielenterveys on hyvinvoinnin
LisätiedotPuhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT
Puhe, liike ja toipuminen Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe liike toipuminen? 2.9.2014 Hätönen H 2 Perinteitä ja uusia näkökulmia Perinteinen näkökulma: Mielenterveyden ongelmien hoidossa painotus
LisätiedotMielen hyvinvoinnin edistäminen oppilaitoksissa
Mielen hyvinvoinnin edistäminen oppilaitoksissa Sosiaali- ja terveysalan opettaja Jaana Kivipelto-Karjalainen Projektisuunnittelija Elina Korhonen Kehityspäällikkö Ulla Ruuskanen Mielen hyvinvointi projekti
LisätiedotLuonnon hyvinvointivaikutukset. Psykologipalvelut Hyvän MielenTila Psykologi Kirsi Salonen
Luonnon hyvinvointivaikutukset Psykologipalvelut Hyvän MielenTila www.psykologihyvanmielentila Psykologi Kirsi Salonen Luonto psykologin työssä Luonto on kumppani (työkaveri) ei pelkästään apuväline, lisuke
LisätiedotHyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi
Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin turvaamisen roolit Työhyvinvointi kaikkien asia Teemajohtaja Rauno Pääkkönen rauno.paakkonen@ttl.fi 2.2.2013 Esittäjän nimi 2 Sisältö työhyvinvointi on kaikkien asia
LisätiedotPalveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet?
Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet? Kotona kokonainen elämä, Hyvinkää6.9.2013 Sirpa Andersson, erikoistutkija VTT, THL, ikäihmisten palvelut -yksikkö 1 Esittelen: vanhuspalvelulakia
LisätiedotHankasalmi, Konnevesi, Äänekoski elinvoimapaja
Hankasalmi, Konnevesi, Äänekoski elinvoimapaja 4.4.2019 Kuinka meillä voidaan? Hyvinvoinnin tila ja hyvinvointikertomukset kunnissamme Nina Peränen, hyvinvointikoordinaattori KSSHP Terveys WHO: täydellisen
LisätiedotHyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi
Hyvinvointia työstä Työkyvyn ja työhyvinvoinnin ylläpitäminen: mikä auttaa jaksamaan jatkuvassa muutoksessa? Erikoistutkija Marjo Wallin TTL:n määritelmä työhyvinvoinnille Työhyvinvointi tarkoittaa, että
LisätiedotLaajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena
Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena Marke Hietanen-Peltola Ylilääkäri, Lapset, nuoret ja perheet yksikkö 19.3.2015 Kuntotestauspäivät 2015, Kisakallio Määräaikaiset terveystarkastukset
LisätiedotLuontoliikuntalähtöiset palvelut hyvinvoinnin edistämisessä. 17.9.2013 Lea Konttinen
Luontoliikuntalähtöiset palvelut hyvinvoinnin edistämisessä Vihreää hyvinvointia: Testi luonnon hyvinvointivaikutuksista N=33 Hyvinvointia, mutta miten? Teknologialla? Lääkkeillä? Luonnolla? Ihminen edellä
LisätiedotEläkeikäisen hyvinvointi ja eläkemuutokseen valmentautuminen. Marja Saarenheimo FT, tutkija, psykologi Vanhustyön keskusliitto
Eläkeikäisen hyvinvointi ja eläkemuutokseen valmentautuminen Marja Saarenheimo FT, tutkija, psykologi Vanhustyön keskusliitto Täyttä elämää eläkkeellä 7.2.2015 Mitä vanhuudelle on tapahtunut? Notkistunut
LisätiedotSYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS
SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS Sydäntukihoitajien alueellinen koulutuspäivä 11.01.2016 Silvennoinen Tiina Seksuaaliterapeutti- ja neuvoja SEKSUAALISUUS - Mitä se on? * Seksuaalisuus liittyy kiinteästi ihmisen
LisätiedotLIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE
TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee toimintaa
LisätiedotTiina Lautamo, FT, yliopettaja, toimintaterapeutti Jyväskylän ammattikorkeakoulu
Tiina Lautamo, FT, yliopettaja, toimintaterapeutti Jyväskylän ammattikorkeakoulu Mielekkään ja tasapainoisen elämän rakennuspalikat Stressitekijät Aikasyöpöt Ympäristön paineet YMPÄRISTÖ; KULTTUURINEN,
LisätiedotPalveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa
Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa Sara Haimi-Liikkanen /Kehittämiskoordinaattori Tarja Viitikko / Projektikoordinaattori KASTE / Kotona kokonainen elämä / Etelä-Kymenlaakson
LisätiedotMiten mielenterveyttä vahvistetaan?
Miten mielenterveyttä vahvistetaan? Psyykkisestä, sosiaalisesta ja fyysisestä kunnosta ja hyvinvoinnista huolehtiminen. Arjen rytmitys. Kuormitus ei ohita voimavaroja. Rasitus vs. lepo. Monipuolinen ravinto
LisätiedotFyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä peruskoululaisille (FTS) Jyväskylän yliopisto Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta
Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä peruskoululaisille (FTS) Jyväskylän yliopisto Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta Työskentelyn käynnistyminen - Opetus- ja kulttuuriministeriön sekä Opetushallituksen
LisätiedotNUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE
TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee
LisätiedotEnsihoitajien psyykkinen ja fyysinen kuormittuminen sekä työssäjaksaminen. Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos
Ensihoitajien psyykkinen ja fyysinen kuormittuminen sekä työssäjaksaminen Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Mitä kuormittavuus on? Työn kuormittavuus on moniulotteinen käsite.
LisätiedotItsensä tunteminen ja johtaminen kurssi. Riitta Salomäki, osastonhoitaja, Otaniemi Kati Kauppala, vastaava fysioterapeutti, Töölö
Itsensä tunteminen ja johtaminen kurssi Riitta Salomäki, osastonhoitaja, Otaniemi Kati Kauppala, vastaava fysioterapeutti, Töölö Hyvä arki Luennon tavoitteena on lisätä tietoa omaan hyvinvointiin vaikuttavista
LisätiedotInnostu liikkeelle Järvenpään kaupunki Tiina kuronen
Innostu liikkeelle Järvenpään kaupunki Tiina kuronen 1.10.2015 Arvot ja niiden mukaan eläminen Mitkä asiat ovat sinulle kaikista tärkeimpiä? Elätkö ja teetkö arvojesi mukaisia valintoja? Toimitko arvojesi
LisätiedotHYVINVOIVA KASVUYHTEISÖ. Tuomo Lukkari
HYVINVOIVA KASVUYHTEISÖ Tuomo Lukkari 8.5.2019 HYVINVOIVA KASVUYHTEISÖ KEHITTÄMISEN PERUSAJATUS Hyvinvointia voidaan vaikuttavimmin tukea siellä missä lapset ja perheet elävät arkeaan. Sen vuoksi kasvuympäristöissä
LisätiedotYhdessäolon voimaa. Mikävertaistuessavoimaannuttaa, tekee hyvää?! Krisse Lipponen www.taitoba.fi
Yhdessäolon voimaa Mikävertaistuessavoimaannuttaa, tekee hyvää?! Krisse Lipponen www.taitoba.fi Ihmisen perustarpeet Liittyminen Autonomia eli itsenäisyys Merkityksellisyys, mielekkyys Mielekkyystekijättutkimusten
LisätiedotIkäihmisten elämänlaatu ja toimintamahdollisuudet
Ikäihmisten elämänlaatu ja toimintamahdollisuudet Kati Närhi, Sirpa Kannasoja ja Mari Kivitalo, JYU Sari Rissanen, Elisa Tiilikainen, Hanna Ristolainen, Tuula Joro ja Anneli Hujala, UEF Osahankkeen tavoite
LisätiedotIkääntyneiden fyysinen toimintakyky ja turvallisuuden tunne Ilkka Väänänen. Lahden tiedepäivä Fellmannia, Lahti 27.11.2012
Ikääntyneiden fyysinen toimintakyky ja turvallisuuden tunne Ilkka Väänänen Lahden tiedepäivä Fellmannia, Lahti 27.11.2012 Esityksen rakenne 1. Johdanto Tapaturmaisesti kuolleiden yli 65 vuotiaiden kuolemansyyt
LisätiedotToimintakyvyn edistäminen osana kotihoidon perustehtävää. Anna Viipuri
Toimintakyvyn edistäminen osana kotihoidon perustehtävää Anna Viipuri 30.9.2014 Toimintakyky Ihminen on kokonaisuus, toimintakyvyn tukeminen on kokonaisvaltaista. Se on haastavaa, mikä edellyttää hoitajalta
LisätiedotLIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan
LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan 1. Motoriset taidot Kehon hahmotus Kehon hallinta Kokonaismotoriikka Silmän ja jalan liikkeen koordinaatio Hienomotoriikka Silmän ja käden
LisätiedotOPS Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa
OPS 2016 Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa Helsingin kaupungin peruskoulujen opetussuunnitelma LUKU 3 PERUSOPETUKSEN TEHTÄVÄT JA TAVOITTEET 3.1. Perusopetuksen tehtävä 3.2 Koulun kasvatus- ja
LisätiedotMILLAINEN MINÄ OLEN?
MILLAINEN MINÄ OLEN? hidas vilkas reipas voimakas tahtoinen keskitty mätön herkkä iloinen rohkea LAPSEN VALOKUVA tyytyväi nen sinnikäs utelias Toimintavuosi - omatoi minen ujo kärsiväl linen toiset huomioonott
LisätiedotAsiakas oman elämänsä asiantuntijana
Asiakas oman elämänsä asiantuntijana RAI -seminaari 29.3.212 28.3.212 Teija Hammar / IIPA Teija Hammar, erikoistutkija, Ikäihmisten palvelut -yksikkö, THL 1 Esityksen sisältö: Asiakkaan äänen voimistuminen
LisätiedotAKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK)
AKTIIVINEN VANHENEMINEN Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) Luennon sisältö: Suomalaisten ikääntyminen Vanheneminen ja yhteiskunta Aktiivinen vanheneminen
LisätiedotTyöhyvinvointi ja työkuormituksesta palautuminen
Työhyvinvointi ja työkuormituksesta palautuminen Ulla Kinnunen Tampereen yliopisto Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö, psykologia Varhaiskasvatuksen VIII Johtajuusfoorumi Tampere, Huhtikuu 2014
LisätiedotMitä voin itse tehdä? Muutostyöpaja Anne Rantala
Mitä voin itse tehdä? Muutostyöpaja 13.6. Anne Rantala 13.6.2016 1 1. Jäsennä itseäsi ja suhdetta työhösi Miten työ asettuu suhteessa muuhun elämään ja arvoihisi? Millaisia tavoitteita sinulla on työn
LisätiedotItsemääräämiskyvyn arviointi 7.5.2014 Turku. Esa Chydenius Johtava psykologi, psykoterapeutti VET Rinnekoti-Säätiö
Itsemääräämiskyvyn arviointi 7.5.2014 Turku Esa Chydenius Johtava psykologi, psykoterapeutti VET Rinnekoti-Säätiö Mitä on alentunut itsemääräämiskyky? (8 ) Tuesta huolimatta: Ei kykene tekemään sosiaali-
LisätiedotKulttuurin ja vapaa-ajan hyvinvointivaikutukset
Kulttuurin ja vapaa-ajan hyvinvointivaikutukset Esa Pirnes Kulttuuriasiainneuvos, YTT Iisalmi 5.2.2013 Kulttuuri ja hyvinvointi (Tilasto)tieto Vakuuttava / Vaikuttava Uskottava / Uskouttava Kattava / Syventävä
LisätiedotIäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito
Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito RAI-seminaari 24.3.2011 Kirsi Kiviniemi TtT, kehittämispäällikkö Sisältö Ihmislähtöisen asumisen sekä hoidon ja huolenpidon yhdistäminen Iäkäs ihminen Asuminen
LisätiedotMEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE
TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee toimintaa
LisätiedotFyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä peruskoululaisille. Jyväskylän yliopisto Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta
Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä peruskoululaisille Jyväskylän yliopisto Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta Työskentelyn käynnistyminen - Opetus- ja kulttuuriministeriön sekä Opetushallituksen
LisätiedotTerveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta
Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta Terveyttä edistävä yhteistyö tulevassa sotessa seminaari 19.3.2015 Toimitusjohtaja Aki Lindén 1 Terveyden edistäminen tarkoittaa
LisätiedotTyön ja vapaa-ajan tasapaino. Carita Tuohimäki 16.-17.3.2015
Työn ja vapaa-ajan tasapaino Carita Tuohimäki 16.-17.3.2015 Määrittele tasapaino! Työn ja vapaa-ajan tasapainon saavuttamiseksi ei ole olemassa yksiselitteistä määritelmää, joka sopisi jokaisen tilanteeseen.
LisätiedotLuontoliikunta ja reitistöt kustannustehokasta liikuntaa
Luontoliikunta ja reitistöt kustannustehokasta liikuntaa Sanna-Kaisa Rautio, Metsähallitus luontopalvelut 6.10.2016 Luontoliikunta kustannukset Luontoliikunta Liikkumista joko aidossa tai osittain rakennetussa
LisätiedotTyöttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri
Työttömien työkyky ja työllistyminen Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri Tänään Mitä työkyvyllä tarkoitetaan? Työttömän työkyky työllisen työkyky? Voiko työkykyä arvioida terveystarkastuksessa?
LisätiedotKoska aivoterveys on pääasia!
Koska aivoterveys on pääasia! Muistipuistosta mielekkyyttä ikäihmisten arkeen Mihin Muistipuistoa tarvitaan? Muistipuiston käyttäjäkeskeinen kehittäminen Mitä hyötyä käyttäjälle? Muistipuisto arjessa ja
LisätiedotJämsän ja Kuhmoisten elinvoimapaja
Jämsän ja Kuhmoisten elinvoimapaja 12.3.2019 Kuinka meillä voidaan? Hyvinvoinnin tila ja hyvinvointikertomukset kunnissamme Nina Peränen, hyvinvointikoordinaattori KSSHP Terveys WHO: täydellisen fyysisen,
Lisätiedot