VIHERYMPÄRISTÖ JA HYVINVOINTI. Minna-Helena Malin (MMYO) Vanhamäki

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VIHERYMPÄRISTÖ JA HYVINVOINTI. Minna-Helena Malin (MMYO) Vanhamäki 4.5.2011"

Transkriptio

1 VIHERYMPÄRISTÖ JA HYVINVOINTI Minna-Helena Malin (MMYO) Vanhamäki

2 Esityksen sisältö Terveys ja hyvinvointi Ympäristö Viherympäristön vaikutukset hyvinvointiin - ikääntyminen ja ympäristö Viherympäristössä toimiminen Vaikutukset hyvinvoinnin osa-alueisiin Mihin vaikutus perustuu Hyvinvointia edistävä ympäristö? Terapeuttinen toiminta Ikäihmisten aktivointi ulos

3 Mitä on hyvinvointi ja terveys käsitteinä liitetään usein yhteen

4 TERVEYS Erilaisia määrityksiä: - Lääketieteellinen - Terveys on sairauksien tai vammojen kliinistä puuttumista - Psykologinen - ihmisen itsensä kokema olotila, johon vaikuttavat tunteet hyvästä terveydestä sekä mahdollisten häiriöiden tiedostaminen ja niihin reagoiminen. - Toiminnallinen - Ihminen on terve kun suhde ympäristöön on tasapainossa; toimintakyvyn vajauksista ei aiheudu haittaa - WHO - Terveys ei ole vain sairauden puuttumista vaan täydellinen fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin tila

5 Mitä terveys pitää sisällään? Koostuu monista eri elämänalueista Terve toimintakyky - fyysiset, psyykkiset ja sosiaaliset voimavarat Edellytykset toimivaan terveyteen - ravitsemus, asumisolot, rauha, sosiaalinen oikeudenmukaisuus, riittävä koulutus, toimeentulo, rooli yhteiskunnassa

6 Ei ole pysyvä tila Terveyden edistäminen Jatkumo: täydellinen terveys = tavoiteltu tila kuolema Tarkoitus: terveyden edistäminen parempi terveys HYVINVOINTI

7 HYVINVOINTI Käsitteenä moniselitteinen Hyvinvointi on yksilökeskeinen tila Hyvinvointi/terveys elämänlaatu - terveydentilaa arvioitaessa fyysinen terveys korostuu - elämänlaatua arvioitaessa psyykkinen terveys korostuu

8 HYVINVOINNIN ULOTTUVUUDET Fyysinen - liittyy elimistön mekaaniseen toimintakykyyn Psyykkinen - älyllisyys, henkisyys, havaitseminen, muistaminen, oppiminen, ajattelu Sosiaalinen ulottuvuus - vuorovaikutus muiden ihmisten kanssa, osallistuminen yhteisöihin

9 HYVINVOINNIN KOKEMUS Jokainen luo oman käsityksensä hyvinvoinnistaan Hyvinvoinnin kokemiseen vaikuttavat yksilön geneettiset lähtökohdat, elämäntilanne, sosiaaliset suhteet ja arkipäiväiset asiat jos ovat kunnossa, koetaan parempaa hyvinvointia

10 HYVINVOINNIN KOKEMUS Prosessi luontoinen: Lähtökohtana yksilön omien tarpeiden tyydytys käytettävissä olevien resurssien avulla perustarpeet toteutus lisää resursseja korkeampi hyvinvoinnin taso - perustarpeita: elinolot, suhde ihmisiin, itsensä toteuttamisen tarve - Maslow, Allard

11 TERVEYS VS. HYVINVOINTI Hyvinvoinnin ulottuvuudet voivat ilmentää sekä huonoksi että hyväksi koettua terveyttä - yksilön muodostama käsitys terveydentilastaan Vuorovaikuttavat jatkuvasti keskenään Ihminen voi kokea hyvinvointia sairaudesta huolimatta tai olo voi olla kurja vaikkei sairautta olisikaan Huono terveys voi johtaa huonoon hyvinvointiin, huono hyvinvointi voi johtaa sairauteen

12 Toiminta ja hyvinvointi Toiminnan kautta yksilöt tulevat joksikin Tarkoituksenmukainen toiminta, joka on yksilön kannalta mielekästä motivaatio Kun yksilö kykenee tekemään toiminnallisia valintoja, hän voi vaikuttaa ympäristöönsä ja pystyy vastaamaan sen asettamiin haasteisiin itsearvostus ja elämän hallinnantunne

13 YMPÄRISTÖ Toiminnalla on aina ympäristö Ympäristön voidaan katsoa koostuvan sosiaalisesta, fyysisestä ja psyykkisestä ympäristöstä, jotka vuorovaikuttavat keskenään - kulttuurinen ympäristö, symbolinen ympäristö - tasapaino (muutos toisessa ja siten myös toisessa) Jatkuvassa muutoksen tilassa - ihminen yhtäaikaisesti sekä ympäristönsä tuote että luoja (Härö 1980) - kehittyy yhdessä ihmisen kanssa

14 Ympäristön kokeminen Olennainen osa ihmisen ja ympäristön vuorovaikutusta Kokemukset vaihtelevat Kokemus sidoksissa aikaan ja paikkaan Pitää sisällään kognition, havaitsemisen ja arvioinnin Mielipaikat - jokaisella omansa - turvallinen ja miellyttävä olo

15 Mielipaikka vaihtelee ihmisen mukaan

16 Mielipaikka

17 VIHERYMPÄRISTÖN VAIKUTUKSET HYVINVOINTIIN Vihreällä ympäristöllä on tärkeä merkitys ihmisten terveydelle, hyvinvoinnille, elämänlaadulle ja viihtyvyydelle Ympäristön laatu on osa ihmisen elämän laatua Hyvinvointi on useiden ympäristön elementtien vaikutusten summa Tutkimusten mukaan hyvinvointi koetaan paremmaksi vihreämmissä ympäristöissä asuvien keskuudessa

18 LUONTOKOKEMUS TERVEYS Suora vaikutus terveysindikaattoreihin Välillinen vaikutus terveyteen vaikuttaviin tekijöihin

19 Ikääntyminen ja ympäristö Vanheneminen on luonnollinen osa ihmisen elinkaarta. - luonnolliset vanhenemismuutokset - perintötekijät - ympäristötekijät Hyvään vanhenemiseen kuuluu yksilön tyytyväisyys omaan terveyteen, sosiaaliset suhteet, myönteinen minäkuva ja kyky selviytyä arkipäivän rutiineista ja muutoksista - vaatimuksena tietty terveys, hyvinvointi ja toimintakyky

20 Ikääntyminen ja ympäristö (2) Vanhenemismuutokset tuovat usein mukanaan passiivisuuden lisääntymisen, jonka seurauksena käytetty lähiympäristö pienenee, toimintakyky alenee ja vaikuttaa usein hyvinvoinnin kokemukseen Myös ikäihmisillä on oikeus mahdollisuuteen viettää ihmisarvoista elämää loppuun asti. - vaatii tietyn tasoista omatoimisuutta ja terveyttä aktivointi - erilaisten fyysisten, psyykkisten ja sosiaalisten aktiviteettien avulla voidaan vaikuttaa yksilön elinvuosien määrään sekä toimintakyvyn ja itsenäisyyden säilymiseen

21 Ikääntyminen ja ympäristö (3) Etenkin vihreällä ympäristöllä on todettu olevan merkitystä hyvinvoinnin ja terveyden kannalta - mahdollisuus harjoittaa monipuolisesti muun muassa liikuntaa Luontoympäristöt ja niiden parissa puuhailu koetaan etenkin vanhusten keskuudessa merkittäväksi ja miellyttäväksi toiminnaksi - tutut toimet

22 Viherympäristössä toimiminen -Puutarhanhoito on yksi yleisimmistä harrastuksista kautta maailman - Suuri yhteiskunnallinen merkitys - ravinnontuotannossa - vapaa-ajanvietossa - maankäyttömuotona - Maatalouskulttuurin ja maataloustaitojen säilyttäjä - Taloudellisesti kannattavaa/tuottavaa ulkoilua ja kuntoilua - Vaikuttaa lähiympäristön viihtyvyyteen - Vaikuttaa fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin

23 Viherympäristössä toimiminen (2) Kasvit aiheuttavat eri ihmisille erilaisia tuntemuksia Osallistuminen voi olla joko aktiivista tai passiivista - Kasvit tarjoavat positiivisia kokemuksia myös vain läsnäolollaan - Puutarhan hoidossa ei ainoastaan aistita kasvien läsnäoloa vaan myös sitoudutaan hoitamaan kasveja - Kasvien hoitoon liittyy toiveita ja odotuksia - Vaatii kiinnostusta suunnittelua, tarkkaavaisuutta, pitkäjänteisyyttä Vaikuttaa fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin

24 Sosiaalinen hyvinvointi Vuorovaikutus muiden ihmisten kanssa Osallistuminen yhteisöihin Yhteistoiminta Sosiaaliset resurssit, joiden avulla pyritään ylläpitämään terveyttä

25 Sosiaaliset vaikutukset Monipuoliset sosiaaliset kokemukset tukevat sosiaalista, emotionaalista ja moraalista kehittymistä - tunne naapuruudesta, yhteenkuuluvuus - tunne osallisuudesta ja osallistumisesta - jaksaminen - sopusointu - roolit, ryhmäidentiteetti - jatkuva oppiminen ja tietojen vaihto sosiaalisten ongelmien ratkaiseminen, hyvinvoinnin ja terveyden tuottaminen, sosiaalisten verkostojen tuottaminen, sosiaalinen pääoma kasvaa

26 Fyysinen ja toiminnallinen hyvinvointi Liittyy ihmisten kykyyn selviytyä elämästä Jatkuvan kehittymisen mahdollisuus - ympäristön virikkeellisyys Turvallista arkiliikuntaa Kehon harjoittaminen

27 Fyysiset ja toiminnalliset vaikutukset Fyysinen toimintakyky - aktiivisuus ja liikunta - omatoimisuus, itsenäisyys koordinaatio, tasapainokyky, kehon liikkeiden hallinta ja hahmotus, hieno ja karkea motoriikka Fysiologinen hyvinvointi - luut, lihakset, nivelet Terveys ja sairaudet - paraneminen, kipu - psyykkinen ja fyysinen hyvinvointi - sydän- ja verisuonisairaudet - diabetes - verenpaine - uni Raitis ilma

28 Psyykkinen hyvinvointi Psyykkisen hyvinvoinnin piiriin lukeutuu mm. älyllisyys, henkisyys, havaitseminen, muistaminen, oppiminen ja ajattelu Ihmisen omat kokemukset keskeisessä asemassa - vaikuttaa monet tekijät, joten määrittäminen vaikeaa (terveys, kriisit, fyysinen- ja sosiaalinen ympäristö)

29 Psyykkiset vaikutukset Viherympäristöllä vaikutuksia mielialaan - mielenterveys Valppaus, iloisuus, energisyys, motivaatio, piristys Aktiivinen havainnointi alenee, mieli lepää, ajatukset pois arjesta, rauhoittuminen - stressi, ahdistuneisuus, menetyksen tunteet, harmistuneisuus - opettaa kestämään pettymyksiä - huoli ja jännitys poistuvat - keskittymiskyky, havaintokyky, ajattelutoiminta, muistin aktivointi, tasapainottava vaikutus Turvallisuuden tunne Työn tehokkuuden parantaminen, antaa voimaa Tunneperäiset ja esteettiset kokemukset - ei ole pelkkää kasvien kasvatusta vaan myös harrastuksena ja paikkana tarjoaa esteettisiä kokemuksia sekä henkisiä hyötyjä - aistit Itsetunto vahvistuu, oman elämän hallinta paranee, luovuus - hallinnan tunne, saa tehdä mitä haluaa. - voi ilmentää omaa luovuutta ja persoonallisuutta, onnistumisesta osaamisen tunne - pihan näyttävyys ja hyvin hoidettu -> oman minäkuvan osoittaja - kasvien kukoistus -> näyttö menestymisestä - iloa itselle ja muille -> itsetunto kohenee ja auttaa suhteuttamaan itseään muihin Sosiaalisuus

30 MIHIN VAIKUTUS PERUSTUU? Ihmisen alkuperäinen ympäristö on ollut luonto - tehokas luonnonpiirteiden hahmottaminen - hermosto ja aistielimet Ihmiselle vaistomaista kiinnittää huomiota luonnonympäristöihin - luonto on monelle paikka jonne mennään, kun halutaan olla yksin ja rauhoittua

31 Mihin vaikutus perustuu 1. Ympäristön olosuhteet - vesi, ilma, melu, jätteet, saasteet, säteily, kemikaalit, ilmastonmuutos, ympäristöonnettomuudet, valo 2. Ympäristön sisältö ja tilallinen rakenne - vaikutuksia psykofysiologisiin vasteisiin ja käyttäytymiseen 3. Ympäristössä tapahtuva toiminta - fyysinen aktiivisuus, josta seuraa hyvinvoinnin kaikille osa-alueille vaikutuksia

32 Rauhoittuminen ja rentoutuminen - Sekä fysiologinen että tiedon käsittelyyn liittyvä tapahtuma - Rauhoitusvaikutus perustuu parasympaattisen hermoston aktivoitumiseen - Luonnon näkymät saavat tämän hermoston aktivoitumaan - Viherympäristöt ovat rauhallisempia ja yksinkertaisempia eivätkä kohota vireystilaa - ajatus pois ahdistuksesta - vihan lievitys - suru - myönteiset tunteet

33 Stressistä toipuminen - Stressin kautta ulkoinen ympäristö vaikuttaa negatiivisesti fyysiseen ja psyykkiseen terveyteen, josta seuraa muita muutoksia - Fysiologiset muutokset - Kasvillisuus edistää stressistä toipumista - ajatuksien suuntaaminen luonnon näkymiin tarkkaavaisuus saa levätä suorituskyky paranee - alentaa jännitystä, sykettä, verenpainetta, stressiä ja siten parantaa keskittymistä mieliala

34 HYVINVOINTIA EDISTÄVÄ YMPÄRISTÖ? Ympäristön miellyttävyys liittyy luonnon sisältöön ja tilalliseen rakenteeseen - yksinkertaisuus monimutkaisuus - laajuus ja yhtenäisyys - ymmärrettävyys - valinnan mahdollisuudet Monimuotoisuus Luonnollisuus

35 Hyvinvointia edistävä ympäristö Turvallinen Rauhallinen Elvyttävä Virikkeellisyys, kiinnostavuus Vaihtelua normaaliin arkielämään Siisteys

36 Hyvinvointia edistävä ympäristö Yhteensopivuus käyttäjän kykyjen ja tavoitteiden kanssa Toimintamahdollisuudet Sosiaalisuus

37 Hyvinvointia edistävä ympäristö Tarjoaa aistielämyksiä Tunteet, muistot Kasvillisuus, luonnonelementit

38

39 Terapeuttinen toiminta - Puutarhaterapialla monta määritelmää suppeasta laajaan. - Ammattimainen toiminta (suppea) - Omaehtoinen/tiedostamaton (laaja) - Puutarhaterapia on ihmisen ja kasvien tavoitteellista vuorovaikutusta - toimintakyvyn parantaminen tai kuntouttaminen - toimintakyvyn heikkenemisen ennaltaehkäiseminen - Ulkoilusta hyötyä kaikille, myös terveille. suurimmat hyödyt saakin kun sitä käytetään ennaltaehkäisevästi. - hyvinvoinnin edistäminen - Puutarha terapian ydin: - Elävien kasvien hoito - merkityksellistä ja palkitsevaa toimintaa - Kasvien katselua, muistelua, keskustelua, suunnitelmien tekoa, tarvikkeiden hankkimista, kasvien kasvattamista ja hoitamista, sadon korjuuta ja ruuan valmistamista. - Oleskelu

40 Terapeuttinen toiminta (2) -Puutarhaterapian vaikutukset perustuvat kasvien passiiviseen tai aktiiviseen havainnointiin, kasveihin liittyviin toimiin ja tuloksena saatuihin tuotteisiin -Puutarhaterapiaan voi osallistua monella eri tasolla passiivisesta aktiiviseen. - Mitä aktiivisempaa osallistuminen on, sitä enemmän sillä on luonnollisesti vaikutuksia hyvinvointiin -Puutarhaterapian edut - sopii eri tasoisille : kun taidot hoitamisessa kehittyvät, vaatimustasoa voidaan aina nostaa - lisää tasavertaisuutta - lisää ihmisten omaa aktiivisuutta - potilailla mahdollisuus ympäristönvaihdoksen - herättävät harvoin vihan tuntemuksia - puutarhan hoito on tavallinen harrastus, jota ei mielletä terapiamuodoksi - puutarhan hoito sopii kaikille - kasvi ei arvostele, vaan ottaa hoitajansa sellaisena kun hän on

41 Terapeuttinen toiminta (3) - Käytetty muun muassa - Lapset: keskittymisvaikeudet, liikuntarajoitteiset, kehitysvammaiset, päiväkodit, vuorovaikutustaidot - Sairaalat, hoito- ja kuntoutuslaitokset: alentunut toimintakyky, syöpä, AIDS, aivovauriopotilaat, psyykkisesti sairaat, kehitysvammaiset - Vanhukset - Vankilat - hoito ja kuntoutus - reuma, dementia

42 MITEN IÄKKÄÄT SAADAAN AKTIVOITUMAAN ULOS? Mitkä viherympäristön tekijät aktivoivat ikäihmisiä ulos? Millaiset ja miten pihan rakenteet ja sisällöt vaikuttavat ikäihmisten ulkona viihtymiseen? Millaisia hyvinvointi-vaikutuksia ikäihmiset kokevat saavansa ulkoilusta? Onko tarkoituksenmukaisesti suunnitellulla pihalla vaikutuksia ikääntyneiden ulkoilutottumuksiin ja määriin.

43 TUTKIMUS Tutkimus toteutettiin Paimion palvelukeskussäätiön Paltanpuiston palvelukeskuksessa vuonna tehostetun palveluasumisen yksikkö - 4 ryhmäkotia, joissa 28 asukaspaikkaa Laajennuksen yhteydessä uusittiin piha-alue, jonne jokaiselle vapaa pääsy muistihäiriöstä huolimatta - piha suunniteltu erityisesti ikäihmisten tarpeita ajatellen - pitää sisällään muun muassa erilaisia reittejä, liikuntavälineitä, kasvillisuutta, oleskelualueita jne. Toteutus - tutkimuksessa mukana asukkaita, hoitajia ja omaisia - haastattelut ja havainnoinnit (triangulaatio)

44 Ennen jälkeen

45 TULOKSET Pääsääntöisesti sekä asukkaiden että omaisten ja hoitajien haastatteluista nousi esiin hyvin samankaltaisia asioita - omien havaintojen tuki Tulosten perusteella uloslähtemisen syyt voidaan jakaa kolmeen osa-alueeseen: turvallisuuteen, toiminnallisuuteen ja kokemuksellisuuteen - kaikki liittyvät oleellisesti toisiinsa ja niiden tarkka erottelu on vaikeaa Myönteisiä HYVINVOINNINKOKEMUKSIA (pääsääntöisesti)

46 TULOKSET(2) HYVINVOINTIVAIKUTUKSET Asukkaiden kokemus ulkoilun vaikutuksista heidän hyvinvointiinsa Ulkoilulla oli asukkaiden mielestä monia vaikutuksia heidän kokemaan hyvinvointiinsa - suurin osa oli positiivisia kokemuksia ja hyvinvointia yleisesti lisääviä tekijöitä Vaikutusten nimeäminen vaikeaa - jokaisella oli vaikutuksia etenkin mielialaan ja siten luonnollisesti koko hyvinvoinnin kokemukseen Hyvän olon tunne virkeä mieli ja kiinnostuksen ylläpysyminen Toiminta- ja liikuntakyvyn yllä pysyminen ja jopa lisääntyminen.

47 TULOKSET (3) TURVALLISUUS Turvallisuudella tarkoitetaan ympäristöjä, joissa käyttäjien tapaturmille altistavat riskitekijät on minimoitu mahdollisuuksien mukaan - esteettömyys Turvallisuus on keskeinen tekijä, joka vaikutti asukkaiden ulos lähtemiseen ja pihan käyttöön - ulos oli ensin uskallettava lähteä ja sinne oli päästävä turvallisesti, ennen kuin pihaa voidaan muuten edes käyttää.

48 TULOKSET (4) Turvallisuus Apuvälineet - rollaattorit Siirtymätilat - ovet, kynnykset Rajattu alue - aidat, lukitut portit Reitit - pinnoitteet Istuimet - riittävän tiheään Muut ihmiset - tieto avun saannista

49 TULOKSET (5) TOIMINNALLISUUS Pitää sisällään erilaiset harrasteet ja muut aktiviteetit, jotka liittyvät erityisesti toimintakykyyn Ihmisten ikääntyessä toimintakyky yleensä alenee ja ulkona liikkuminen vähenee -> viherympäristöistä nauttimisen muutos osallistuvasta passiiviseksi

50 TULOKSET (6) Toiminnallisuus Apuvälineet Reitit - monipuolisuus, pääreitit Muut ihmiset - seura, houkuttelu Ikkunanäkymät Sää ja vuodenajat - kaunis ilma, muutokset ympäristössä Kokoontumispaikat - tapahtuu paljon, ovien läheisyys Kasvillisuus, eläimet - perinteisyys -> Kiinnostavuus, mahdollisuus erilaisiin aktiviteetteihin ja yhteisiin harrasteisiin, sosiaaliset kontaktit

51 KOKEMUKSELLISUUS (7) KOKEMUKSELLISUUS Pitää sisällään ihmisen omaan kokemukseen liittyvät asiat, miksi ulos halutaan - henkilökohtaisia asioita, joita muiden vaikea määrittää - liittyvät usein tunteisiin Ulos lähteminen ja ulkoilu olivat lähes aina kytköksissä asukkaiden mielialaan Vapauden ja itsenäisyyden tunne - Itsenäisyyden tunteeseen vaikutti esimerkiksi se, että ulos päästiin lähes aina kun mieli teki Aistikokemukset, muistot, nautinnon kokeminen, viihtyisyys Toisten seura Yhteys luontoon Itsensä toteuttamisen tarve - kun asukkaat voivat toteuttaa omia tarpeitaan, saivat he mielihyvän kokemuksia ja siten ulkoiluinnostuskin parani - tutut toimet Oleskelualueet, reitit, esteettömyys, maisemat, sää, siisteys, tutut asiat, luonnollisuus, paljon kiinnostuksen kohteita, muut ihmiset, kasvillisuus

52 Tämän tutkimuksen mukaan ulospääsyllä ja viherympäristöllä on merkittäviä vaikutuksia ikäihmisten terveydelle sekä hyvinvoinnille ja kokemukselle siitä - elinehto ihmisten hyvälle elämänlaadulle Fyysiset, psyykkiset ja sosiaaliset tekijät ovat läheisesti kytköksissä toisiinsa, joka vaikeuttaa niiden toisistaan erottamista Turvallisuus, toiminnallisuus ja kokemuksellisuus tuottavat kaikki mahdollisuutta hyvinvoinnin kokemukseen JOHTOPÄÄTÖKSET

53 Johtopäätökset (2) Tässä tutkimuksessa keskeisimmiksi syiksi ulos lähtemiselle nousivat itsenäisyyden tunteen saavuttaminen, erilaiset kiinnostuksen kohteet sekä mahdollisuus yhteisöllisyyteen ja toiminnallisuuteen - ei niinkään aineelliset tekijät -> viherympäristö tarjoaa monia eri keinoja Asukkaiden mahdollisuus toteuttaa omia tarpeitaan mielihyvän kokemuksia ulkoiluinnostus kasvaa? Ihminen siis tarvitsee tiettyä toimintakykyä voidakseen saavuttaa enemmän hyvinvointikokemuksia

54 JOHTOPÄÄTÖKSET(3) Turvallisuustekijät olivat yksi merkittävä peruste, miksi pihaa tuli käytettyä. - apuvälineet, kulkuväylät, istuimet, aidat, kunnossapito, hoitohenkilökunta - ulos pääsyn helppous ja vaivattomuus lisää ulkotilojen käyttöä

55 JOHTOPÄÄTÖKSET (4) Luonnollinen piha - paljon katseltavaa - kasvit, suihkulähde ja tikkataulu - luonnonympäristön ei tarvitse olla mitenkään ihmeellinen, kunhan se vain on lähellä ja tarjoaa miellyttävyyttä katsojalleen Vaihtelevuus ja kiinnostavuus - houkutteleva ympäristö houkuttelee hoitokodin asukkaita ulos ja siten ennaltaehkäisee masennusta ja kyllästymistä

56 JOHTOPÄÄTÖKSET (5) Ikkunanäkymät - avoimuus, miellyttävyys, vihreys - mahdollisuuden luonnonläheisyyteen, vaikka eivät konkreettisesti ulos menisikään - kasvien ei siis tarvitse olla edes fyysisesti läsnä Kasvillisuus ja rakenteet - perinteiset kasvit, suuret puut - tuoksut, muistot

57 JOHTOPÄÄTÖKSET(6) Vaikka ulos lähtemiselle ilmenikin tutkimuksessa monia eri syitä ja innokkeita oli tärkein lopputulos lähes poikkeuksetta iloinen ja pirteä mieli Asukkaat siis saatava aktivoitumaan ulos, jotta tämä on mahdollista saavuttaa

58 Taa turvallisuus Hoitajat tärkeässä roolissa ulkoiluaktiivisuudessa - Houkuttelu, lahjonta, kiristys Tue toiminnallisuutta Herätä haaveilemaan

59 KIITOS!

Viherympäristön aktivoivat vaikutukset palvelutaloyhteisössä

Viherympäristön aktivoivat vaikutukset palvelutaloyhteisössä Kyl maar siin sit kesä aikaan rupee liikkumaan, ku siin on noit polkuikin tehty mies 87 v. Viherympäristön aktivoivat vaikutukset palvelutaloyhteisössä Minna-Helena Malin Maisteritutkielma 8.9.2011 TAUSTAA

Lisätiedot

Psyykkinen toimintakyky

Psyykkinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia

Lisätiedot

Green Care-seminaari 8.9. Ihminen on luontoa. Luonnon hyvinvointivaikutukset. Psykologi Kirsi Salonen

Green Care-seminaari 8.9. Ihminen on luontoa. Luonnon hyvinvointivaikutukset. Psykologi Kirsi Salonen Green Care-seminaari 8.9. Ihminen on luontoa. Luonnon hyvinvointivaikutukset. Psykologi Kirsi Salonen Luonto psykologin työssä Luonto on kumppani (työkaveri) ei pelkästään apuväline, lisuke tai hyödyke

Lisätiedot

Ilo irti ympäristöstä!

Ilo irti ympäristöstä! Ilo irti ympäristöstä! Kotona kiikun kaakunverkostotapaaminen 5.11.2015 Tampere Dos. Erja Rappe Al Koti on paras paikka kun luottaa omaan pärjäämiseensä. kun luottaa saavansa haluamaansa apua tarvittaessa.

Lisätiedot

Arjen hurmaa ympäristöstä. Osallistumisen hurmaa loppuseminaari 3.11.2014 Kotka Dos. Erja Rappe HY

Arjen hurmaa ympäristöstä. Osallistumisen hurmaa loppuseminaari 3.11.2014 Kotka Dos. Erja Rappe HY Arjen hurmaa ympäristöstä Osallistumisen hurmaa loppuseminaari 3.11.2014 Kotka Dos. Erja Rappe HY Ympäristö Fyysinen ympäristö: luonnollinen ja rakennettu Sosiaalinen ympäristö: suhteet ihmisten välillä,

Lisätiedot

Puutarhan terapeuttinen merkitys ekotoimivassa kodissa. Ekotoimiva koti 19.1.2010 MMT Erja Rappe Marttaliitto

Puutarhan terapeuttinen merkitys ekotoimivassa kodissa. Ekotoimiva koti 19.1.2010 MMT Erja Rappe Marttaliitto Puutarhan terapeuttinen merkitys ekotoimivassa kodissa Ekotoimiva koti 19.1.2010 MMT Erja Rappe Marttaliitto Koti ja ekotoimivuus Asukas ja ympäristö voivat hyvin vuorovaikutuksessa toistensa kanssa Kaupunkirakentaminen

Lisätiedot

LVVI: Ulkoilun koetut hyvinvointivaikutukset

LVVI: Ulkoilun koetut hyvinvointivaikutukset LVVI: Ulkoilun koetut hyvinvointivaikutukset Tarkoitus subjektiivisen hyvinvoinnin näkökulma ulkoiluun viimeisimmän lähiulkoilukerran ja luontomatkan hyvinvointikokemukset ulkoilukokemusten yhteys psyykkiseen

Lisätiedot

Luonto ja lapsi Luonto ja lapsi / Leena Lahtinen 2011

Luonto ja lapsi Luonto ja lapsi / Leena Lahtinen 2011 Luonto ja lapsi HIH-tutkimukset / Hyvinvointi ja terveys (Human issues in Horticulture tutkimus) Monitieteellinen tutkimus; ympäristöpsykologia, psykologia, sosiologia ja lääketieteellinen tietämys ja

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mielenterveys voimavarana Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mitä mielenterveys tarkoittaa Mielen terveys vs. mielen sairaus? Mielen kokemus hyvinvoinnista ja tasapainosta Sisäisiä,

Lisätiedot

työseminaari 10.6.2010 Alice Pekkala Kartanonväkikoti

työseminaari 10.6.2010 Alice Pekkala Kartanonväkikoti Terveydenhuoltoalan l siirtoergonomian i asiantuntija ij ja työseminaari 10.6.2010 Kannattavaa kumppanuuttakuntouttavallakuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväkikoti Kartanonväki kodit kdit

Lisätiedot

ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN

ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN JOHDANNOKSI JOKA NELJÄNNELLÄ SUOMALAISELLA ON JOKIN MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖ MASENNUS ON YKSI KANSASAIRAUKSISTAMME MASENNUS AIHEUTTAA VIREYSTILAN

Lisätiedot

LUONTOAVUSTEISUUS työpaja 8.9.2011

LUONTOAVUSTEISUUS työpaja 8.9.2011 LUONTOAVUSTEISUUS työpaja 8.9.2011 13.30-14.30 Luonto kokemuksellisessa oppimisessa Ilkka Mäntylä, Outward Bound Finland ry Aluksi Ilkka Mäntylä osallisti työpajaryhmän harjoituksella, jossa piti pitää

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA Kotka 29.9.2015 Anni Pentti Ikäihmisten kuntoutus = Geriatrinen kuntoutus Laaja-alaista, kokonaisvaltaista kuntoutusta Ymmärretään ihmisen normaali ikääntyminen

Lisätiedot

Terveyttä ja hyvinvointia luonnosta

Terveyttä ja hyvinvointia luonnosta Terveyttä ja hyvinvointia luonnosta Ympäristöasiat Kuopiossa 10.4.2014, Valtuustotalo Kati Vähäsarja, projektipäällikkö Metsähallitus, Etelä-Suomen luontopalvelut Luontopalvelut luonnon ja ihmisen hyvinvoinnin

Lisätiedot

Psykologi Kirsi Salonen. Luontokokemuksen. Psykologipalvelut Hyvän MielenTila www.psykologihyvanmielentila.fi

Psykologi Kirsi Salonen. Luontokokemuksen. Psykologipalvelut Hyvän MielenTila www.psykologihyvanmielentila.fi Psykologi Kirsi Salonen Luontokokemuksen pinnan alla Psykologipalvelut Hyvän MielenTila www.psykologihyvanmielentila.fi Eko- ja ympäristöpsykologi Psykologipalvelut Hyvän MielenTila PsM, laillistettu psykologi,

Lisätiedot

Liikunta ja lapsen kokonaisvaltainen kehitys

Liikunta ja lapsen kokonaisvaltainen kehitys Liikunta ja lapsen kokonaisvaltainen kehitys Lassi-Pekka Risteelä & Virpi Louhela on PoP Liikkua POHJOIS-POHJANMAAN LIIKUNTA RY yksi Suomen 15:sta liikunnan aluejärjestöstä kouluttaa liikuttaa palvelee

Lisätiedot

Mitä tiedämme luonnon terveys- ja hyvinvointivaikutuksista? Kati Vähäsarja, tutkija, LitM Kansallispuistomatkalla hyvinvointiin, 29.10.

Mitä tiedämme luonnon terveys- ja hyvinvointivaikutuksista? Kati Vähäsarja, tutkija, LitM Kansallispuistomatkalla hyvinvointiin, 29.10. Mitä tiedämme luonnon terveys- ja hyvinvointivaikutuksista? Kati Vähäsarja, tutkija, LitM Kansallispuistomatkalla hyvinvointiin, 29.10.2015, Kuopio Sisältö 1. Miksi out on in? 2. Luonnon terveysvaikutukset

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana Hyvinvoiva oppilaitos - Tietoa ja hyviä käytänteitä opetukseen Mielenterveys voimavarana Psykologi Psykoterapeutti, YET Tiina Röning Yhteistyössä: Mielen hyvinvoinnin opettajakoulutukset, SMS Mielen terveys

Lisätiedot

VANHU(U)SKÄSITYK- SET medikaalisesta sosiokulttuuriseen. Teija Nuutinen PKKY/AIKO

VANHU(U)SKÄSITYK- SET medikaalisesta sosiokulttuuriseen. Teija Nuutinen PKKY/AIKO VANHU(U)SKÄSITYK- SET medikaalisesta sosiokulttuuriseen Teija Nuutinen PKKY/AIKO Video: Ikääntymistä kohti ylpeydellä (n. 10 min) Aamutv: Anna Pylkkänen www.proudage.fi Miksi vanheneminen on arvokasta?

Lisätiedot

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk 9.12 Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

Elämänlaatu ja sen mittaaminen

Elämänlaatu ja sen mittaaminen 04.02.2013 Elämänlaatu ja sen mittaaminen Luoma Minna-Liisa, Korpilahti Ulla, Saarni Samuli, Aalto Anna-Mari, Malmivaara Antti, Koskinen Seppo, Sukula Seija, Valkeinen Heli, Sainio Päivi 04.02.2013 elämä

Lisätiedot

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella?

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Perusterveydenhuollon kuntoutussuunnitelman perusteet ja kuntoutussuunnitelmaopas Koulutuspäivä 17.9.2010 Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Miia Palo Ylilääkäri, avovastaanottotoiminta, Rovaniemen kaupunki

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Kokemuksia kansallispuistokäynneistä

Kokemuksia kansallispuistokäynneistä Kokemuksia kansallispuistokäynneistä Lataa luontoa seminaari Hyvinkää, Hyria 24.9.2015 Martti Aarnio, erikoissuunnittelija Metsähallitus, luontopalvelut Metsähallituksen luontopalvelut hoitaa ja suojelee

Lisätiedot

Green Care mahdollisuudet Suomessa

Green Care mahdollisuudet Suomessa Green Care mahdollisuudet Suomessa Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus Kuva: Hannele Siltala GREEN CARE - luonnon ja maaseutuympäristön (kasvit, eläimet, maisema, arkirutiinit, yhteisöllisyys, hiljaisuus

Lisätiedot

Motoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY

Motoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY Motoriset taidot ja oppiminen Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY Perusopetuslaki (21.8.1998/628, 2 ): Opetuksen tavoitteet Tässä laissa tarkoitetun opetuksen tavoitteena on tukea

Lisätiedot

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe, liike ja toipuminen Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe liike toipuminen? 2.9.2014 Hätönen H 2 Perinteitä ja uusia näkökulmia Perinteinen näkökulma: Mielenterveyden ongelmien hoidossa painotus

Lisätiedot

Ikääntyminen ja henkiset voimavarat

Ikääntyminen ja henkiset voimavarat Ikääntyminen ja henkiset voimavarat Agronomiliiton tilaisuus 5.11.2013 Vuoden psykologi Toimialapäällikkö, PsT Sirkkaliisa Heimonen Ikäinstituutti Ikäinstituutti - hyvän vanhenemisen asiantuntija Tehtävänä

Lisätiedot

Miten GAS toimii kuntoutuksen suunnittelussa Kymenlaakson keskussairaalassa

Miten GAS toimii kuntoutuksen suunnittelussa Kymenlaakson keskussairaalassa Miten GAS toimii kuntoutuksen suunnittelussa Kymenlaakson keskussairaalassa liikunta- ja vaikeavammaisten lasten kuntoutuksen suunnittelussa lastenneurologisella osastolla vuodesta 2010 vanhemmat ja lapsi

Lisätiedot

Terveyttä ja hyvinvointia valtion mailta tarkastelussa pienriistan metsästäjät

Terveyttä ja hyvinvointia valtion mailta tarkastelussa pienriistan metsästäjät Terveyttä ja hyvinvointia valtion mailta tarkastelussa pienriistan metsästäjät Ympäristöakatemia 4.9.2015 Mikko Rautiainen, erikoissuunnittelija Metsähallitus 1 Taustaa Yhteiskunnallisia haasteita: Liikkumattomuus

Lisätiedot

Monta tapaa tuotteistaa luontoliikunta

Monta tapaa tuotteistaa luontoliikunta Monta tapaa tuotteistaa luontoliikunta Luontoliikunnasta terveys- ja hyvinvointipalveluja, osa II Palveluiden hinnoittelu ja kannattavuus Kati Vähäsarja, projektipäällikkö, Metsähallitus 28.3.2014 Terveyttä

Lisätiedot

Ikääntyneiden fyysinen toimintakyky ja turvallisuuden tunne Ilkka Väänänen. Lahden tiedepäivä Fellmannia, Lahti 27.11.2012

Ikääntyneiden fyysinen toimintakyky ja turvallisuuden tunne Ilkka Väänänen. Lahden tiedepäivä Fellmannia, Lahti 27.11.2012 Ikääntyneiden fyysinen toimintakyky ja turvallisuuden tunne Ilkka Väänänen Lahden tiedepäivä Fellmannia, Lahti 27.11.2012 Esityksen rakenne 1. Johdanto Tapaturmaisesti kuolleiden yli 65 vuotiaiden kuolemansyyt

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työkyvyn ja työhyvinvoinnin ylläpitäminen: mikä auttaa jaksamaan jatkuvassa muutoksessa? Erikoistutkija Marjo Wallin TTL:n määritelmä työhyvinvoinnille Työhyvinvointi tarkoittaa, että

Lisätiedot

Ensihoitajien psyykkinen ja fyysinen kuormittuminen sekä työssäjaksaminen. Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos

Ensihoitajien psyykkinen ja fyysinen kuormittuminen sekä työssäjaksaminen. Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Ensihoitajien psyykkinen ja fyysinen kuormittuminen sekä työssäjaksaminen Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Mitä kuormittavuus on? Työn kuormittavuus on moniulotteinen käsite.

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana Mielenterveys voimavarana Mielenterveydestä on esitetty aikojen kuluessa useita erilaisia näkemyksiä. Moderni määritelmä mielenterveydestä on terveyslähtöinen eli salutogeeninen. Mielenterveys nähdään

Lisätiedot

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS Sydäntukihoitajien alueellinen koulutuspäivä 11.01.2016 Silvennoinen Tiina Seksuaaliterapeutti- ja neuvoja SEKSUAALISUUS - Mitä se on? * Seksuaalisuus liittyy kiinteästi ihmisen

Lisätiedot

Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena

Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena Marke Hietanen-Peltola Ylilääkäri, Lapset, nuoret ja perheet yksikkö 19.3.2015 Kuntotestauspäivät 2015, Kisakallio Määräaikaiset terveystarkastukset

Lisätiedot

SYRJÄKYLÄN SYLVIT VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

SYRJÄKYLÄN SYLVIT VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JANAKKALAN KUNTA PERHEPÄIVÄHOITO SYRJÄKYLÄN SYLVIT VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA SYLI, HALI, HUUMORI, RAVINTO, RAJAT JA RAKKAUS; SIINÄ TARJOOMAMME PAKKAUS SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO ARVOT KASVATUSPÄÄMÄÄRÄT

Lisätiedot

Luontoliikuntalähtöiset palvelut hyvinvoinnin edistämisessä. 17.9.2013 Lea Konttinen

Luontoliikuntalähtöiset palvelut hyvinvoinnin edistämisessä. 17.9.2013 Lea Konttinen Luontoliikuntalähtöiset palvelut hyvinvoinnin edistämisessä Vihreää hyvinvointia: Testi luonnon hyvinvointivaikutuksista N=33 Hyvinvointia, mutta miten? Teknologialla? Lääkkeillä? Luonnolla? Ihminen edellä

Lisätiedot

Eläkeikäisen hyvinvointi ja eläkemuutokseen valmentautuminen. Marja Saarenheimo FT, tutkija, psykologi Vanhustyön keskusliitto

Eläkeikäisen hyvinvointi ja eläkemuutokseen valmentautuminen. Marja Saarenheimo FT, tutkija, psykologi Vanhustyön keskusliitto Eläkeikäisen hyvinvointi ja eläkemuutokseen valmentautuminen Marja Saarenheimo FT, tutkija, psykologi Vanhustyön keskusliitto Täyttä elämää eläkkeellä 7.2.2015 Mitä vanhuudelle on tapahtunut? Notkistunut

Lisätiedot

Yhdessäolon voimaa. Mikävertaistuessavoimaannuttaa, tekee hyvää?! Krisse Lipponen www.taitoba.fi

Yhdessäolon voimaa. Mikävertaistuessavoimaannuttaa, tekee hyvää?! Krisse Lipponen www.taitoba.fi Yhdessäolon voimaa Mikävertaistuessavoimaannuttaa, tekee hyvää?! Krisse Lipponen www.taitoba.fi Ihmisen perustarpeet Liittyminen Autonomia eli itsenäisyys Merkityksellisyys, mielekkyys Mielekkyystekijättutkimusten

Lisätiedot

Psykologi Kirsi Salonen Luontosuhteen mittaaminen ja sen merkitys kuntoutuksessa ja terapiassa

Psykologi Kirsi Salonen Luontosuhteen mittaaminen ja sen merkitys kuntoutuksessa ja terapiassa Psykologi Kirsi Salonen Luontosuhteen mittaaminen ja sen merkitys kuntoutuksessa ja terapiassa Psykologipalvelut Hyvän MielenTila www.psykologihyvanmielentila.fi Luonto psykologin työssä Terapiaistuntoja

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja työkuormituksesta palautuminen

Työhyvinvointi ja työkuormituksesta palautuminen Työhyvinvointi ja työkuormituksesta palautuminen Ulla Kinnunen Tampereen yliopisto Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö, psykologia Varhaiskasvatuksen VIII Johtajuusfoorumi Tampere, Huhtikuu 2014

Lisätiedot

Asiakas oman elämänsä asiantuntijana

Asiakas oman elämänsä asiantuntijana Asiakas oman elämänsä asiantuntijana RAI -seminaari 29.3.212 28.3.212 Teija Hammar / IIPA Teija Hammar, erikoistutkija, Ikäihmisten palvelut -yksikkö, THL 1 Esityksen sisältö: Asiakkaan äänen voimistuminen

Lisätiedot

LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee toimintaa

Lisätiedot

Asuisiko Aristoteles Koukkuniemessä? - filosofiasta elämänlaatua vanhustenhoitoon

Asuisiko Aristoteles Koukkuniemessä? - filosofiasta elämänlaatua vanhustenhoitoon Asuisiko Aristoteles Koukkuniemessä? - filosofiasta elämänlaatua vanhustenhoitoon Taide ja tuloksellisuus seminaari Turku 26.8.2014 Jari Pirhonen, YTM, tohtoriopiskelija (gerontologia) Lähtökohta Onnellisuus

Lisätiedot

NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee

Lisätiedot

Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä peruskoululaisille. Jyväskylän yliopisto Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta

Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä peruskoululaisille. Jyväskylän yliopisto Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä peruskoululaisille Jyväskylän yliopisto Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta Työskentelyn käynnistyminen - Opetus- ja kulttuuriministeriön sekä Opetushallituksen

Lisätiedot

Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta

Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta Terveyttä edistävä yhteistyö tulevassa sotessa seminaari 19.3.2015 Toimitusjohtaja Aki Lindén 1 Terveyden edistäminen tarkoittaa

Lisätiedot

Toimintakykyä edistävä hoitotyö ja sen johtaminen. Pia Vähäkangas, TtT Projektipäällikkö Asiantuntija

Toimintakykyä edistävä hoitotyö ja sen johtaminen. Pia Vähäkangas, TtT Projektipäällikkö Asiantuntija Toimintakykyä edistävä hoitotyö ja sen johtaminen Pia Vähäkangas, TtT Projektipäällikkö Asiantuntija Aiheeseen liittyviä käsitteitä Toimintakyky, toimijuus, kuntoutuminen, toimintavajeet, toimintaedellytykset

Lisätiedot

Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito

Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito RAI-seminaari 24.3.2011 Kirsi Kiviniemi TtT, kehittämispäällikkö Sisältö Ihmislähtöisen asumisen sekä hoidon ja huolenpidon yhdistäminen Iäkäs ihminen Asuminen

Lisätiedot

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan 1. Motoriset taidot Kehon hahmotus Kehon hallinta Kokonaismotoriikka Silmän ja jalan liikkeen koordinaatio Hienomotoriikka Silmän ja käden

Lisätiedot

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK)

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) AKTIIVINEN VANHENEMINEN Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) Luennon sisältö: Suomalaisten ikääntyminen Vanheneminen ja yhteiskunta Aktiivinen vanheneminen

Lisätiedot

Työttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri

Työttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri Työttömien työkyky ja työllistyminen Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri Tänään Mitä työkyvyllä tarkoitetaan? Työttömän työkyky työllisen työkyky? Voiko työkykyä arvioida terveystarkastuksessa?

Lisätiedot

Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely

Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely Lähtökohtia Tavoitteena asiakkaan osallisuuden lisääminen. Asiakkaan kokemusmaailmaa tulee rikastuttaa tarjoamalla riittävästi elämyksiä ja kokemuksia. Konkreettisten

Lisätiedot

MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee toimintaa

Lisätiedot

Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013. www.oorninki.fi

Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013. www.oorninki.fi Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013 www.oorninki.fi Osallisuus - syrjäytyminen Sosiaalinen inkluusio, mukaan kuuluminen, osallisuus

Lisätiedot

Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa. Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu

Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa. Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu Taustaa ja koulutuksen tarkoitus Vaasan eläkeikäisen

Lisätiedot

Luonnon- ja maisemanhoidosta hyvinvointia

Luonnon- ja maisemanhoidosta hyvinvointia Luonnon- ja maisemanhoidosta hyvinvointia Eeva Karjalainen, FT, Metsäntutkimuslaitos Luonnon- ja maisemanhoito maaseudulle lisää yrittäjyyttä ja vetovoimaa -seminaari Helsingissä 16.9.2008 Metsäntutkimuslaitos

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin turvaamisen roolit Työhyvinvointi kaikkien asia Teemajohtaja Rauno Pääkkönen rauno.paakkonen@ttl.fi 2.2.2013 Esittäjän nimi 2 Sisältö työhyvinvointi on kaikkien asia

Lisätiedot

Itsemääräämiskyvyn arviointi 7.5.2014 Turku. Esa Chydenius Johtava psykologi, psykoterapeutti VET Rinnekoti-Säätiö

Itsemääräämiskyvyn arviointi 7.5.2014 Turku. Esa Chydenius Johtava psykologi, psykoterapeutti VET Rinnekoti-Säätiö Itsemääräämiskyvyn arviointi 7.5.2014 Turku Esa Chydenius Johtava psykologi, psykoterapeutti VET Rinnekoti-Säätiö Mitä on alentunut itsemääräämiskyky? (8 ) Tuesta huolimatta: Ei kykene tekemään sosiaali-

Lisätiedot

Perustason ensihoidon koulutuskokeilu. Seija Rannikko ja Anne Kokko Kontinkankaan yksikkö 19.9.2014

Perustason ensihoidon koulutuskokeilu. Seija Rannikko ja Anne Kokko Kontinkankaan yksikkö 19.9.2014 Perustason ensihoidon koulutuskokeilu Seija Rannikko ja Anne Kokko Kontinkankaan yksikkö 19.9.2014 Perustason ensihoidon osaamisen painopistealueita kokeilun suunnittelussa Ensihoitotyön osaaminen Itsearviointi,

Lisätiedot

Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi

Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi Toiminnanjohtaja Marita Ruohonen Suomen Mielenterveysseura 5.2.2008 Marita Ruohonen 1 Lapset, nuoret ja perheet Hallituksen politiikkaohjelma

Lisätiedot

Johtajien kuormittuminen ja hyvinvointi 19.5.2009. JOHTAMISTAIDON OPISTO, JTO Paikallisjohtaja Pirkko-Liisa Vesterinen Dosentti,KT

Johtajien kuormittuminen ja hyvinvointi 19.5.2009. JOHTAMISTAIDON OPISTO, JTO Paikallisjohtaja Pirkko-Liisa Vesterinen Dosentti,KT Johtajien kuormittuminen ja hyvinvointi 19.5.2009 JOHTAMISTAIDON OPISTO, JTO Paikallisjohtaja Pirkko-Liisa Vesterinen Dosentti,KT Johtajan toiminnan ja käyttäytymisen yhteys stressiin, palautumiseen ja

Lisätiedot

ELÄMÄNHALLINTA JA HYVINVOINTI: ASENNETTA ARKILIIKUNTAAN! Taina Hintsa, psykologi, PsT Persoonallisuuden, työn ja terveyden psykologian dosentti

ELÄMÄNHALLINTA JA HYVINVOINTI: ASENNETTA ARKILIIKUNTAAN! Taina Hintsa, psykologi, PsT Persoonallisuuden, työn ja terveyden psykologian dosentti ELÄMÄNHALLINTA JA HYVINVOINTI: ASENNETTA ARKILIIKUNTAAN! Taina Hintsa, psykologi, PsT Persoonallisuuden, työn ja terveyden psykologian dosentti SISÄLTÖ 1. OLOSUHTEET JA HYVINVOINTI 2. TEMPERAMENTTI JA

Lisätiedot

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi YMPÄRISTÖOPPI Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Rakentaa perusta ympäristö- ja luonnontietoaineiden eri tiedonalojen osaamiselle Tukea oppilaan

Lisätiedot

Hyvä läheisyhteistyö ja sen merkitys hyvä elämän mahdollistajana Askeleita aikuisuuteen seminaari 28.11.2014

Hyvä läheisyhteistyö ja sen merkitys hyvä elämän mahdollistajana Askeleita aikuisuuteen seminaari 28.11.2014 Hyvä läheisyhteistyö ja sen merkitys hyvä elämän mahdollistajana Askeleita aikuisuuteen seminaari 28.11.2014 Eija Stengård, johtava psykologi Mielenterveys- ja päihdepalvelut Tampereen kaupunki Omaisten

Lisätiedot

Peruskoululaisten toimintakyky ja hyvinvointi. Pääjohtaja Timo Lankinen 17.3.2011

Peruskoululaisten toimintakyky ja hyvinvointi. Pääjohtaja Timo Lankinen 17.3.2011 Peruskoululaisten toimintakyky ja hyvinvointi Pääjohtaja Timo Lankinen 17.3.2011 Liikunta -oppiaineen päämäärä peruskoulussa Vaikuttaa myönteisesti oppilaan Fyysiseen Psyykkiseen toimintakykyyn ja hyvinvointiin

Lisätiedot

Kulttuurin ja vapaa-ajan hyvinvointivaikutukset

Kulttuurin ja vapaa-ajan hyvinvointivaikutukset Kulttuurin ja vapaa-ajan hyvinvointivaikutukset Esa Pirnes Kulttuuriasiainneuvos, YTT Iisalmi 5.2.2013 Kulttuuri ja hyvinvointi (Tilasto)tieto Vakuuttava / Vaikuttava Uskottava / Uskouttava Kattava / Syventävä

Lisätiedot

Työkaluja haastavien tunteiden käsittelyyn

Työkaluja haastavien tunteiden käsittelyyn Hyvinvoiva oppilaitos - Tietoa ja hyviä käytänteitä opetukseen Työkaluja haastavien tunteiden käsittelyyn Psykologi Psykoterapeutti, YET Tiina Röning Yhteistyössä: Mielen hyvinvoinnin opettajakoulutukset,

Lisätiedot

SOLUKU LOMAOTOIMINTA. Risto Lappalainen järjestösuunnittelija 9.9.2011

SOLUKU LOMAOTOIMINTA. Risto Lappalainen järjestösuunnittelija 9.9.2011 SOLUKU LOMAOTOIMINTA Risto Lappalainen järjestösuunnittelija 9.9.2011 Näemme helposti ongelmat Vai näemmekö mahdollisuudet Soluku-lomat vastaisku ongelmakeskeiselle ja medikalisoituneelle hoito ja kuntoutusjärjestelmälle

Lisätiedot

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma PIIRINIITYN TOIMINTA-AJATUS Päiväkotitoimintamme Piiriniityssä on alkanut syksyllä 2014. Ikurin päiväkodin kanssa yhdistyimme vuonna 2013. Päiväkoti sijaitsee

Lisätiedot

Itsensä tunteminen ja johtaminen kurssi. Riitta Salomäki, osastonhoitaja, Otaniemi Kati Kauppala, vastaava fysioterapeutti, Töölö

Itsensä tunteminen ja johtaminen kurssi. Riitta Salomäki, osastonhoitaja, Otaniemi Kati Kauppala, vastaava fysioterapeutti, Töölö Itsensä tunteminen ja johtaminen kurssi Riitta Salomäki, osastonhoitaja, Otaniemi Kati Kauppala, vastaava fysioterapeutti, Töölö Hyvä arki Luennon tavoitteena on lisätä tietoa omaan hyvinvointiin vaikuttavista

Lisätiedot

Positiivisen ilmapiirin merkitys oppimiselle ja osallistumiselle

Positiivisen ilmapiirin merkitys oppimiselle ja osallistumiselle Positiivisen ilmapiirin merkitys oppimiselle ja osallistumiselle Pikkuparlamentti 25,10.2013/Arvostava vuorovaikutus, yliopistonopettaja KTK/erityispedagogiikka erja.kautto-knape@jyu.fi 2 Positiivisen

Lisätiedot

liikenteessä Merja Rantakokko, TtM, ft Suomen gerontologian tutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto Merja.rantakokko@jyu.fi

liikenteessä Merja Rantakokko, TtM, ft Suomen gerontologian tutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto Merja.rantakokko@jyu.fi Iäkkäiden turvallisuuskokemus liikenteessä Merja Rantakokko, TtM, ft Suomen gerontologian tutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto Merja.rantakokko@jyu.fi Iäkkäiden liikenneturvallisuus Iäkkäiden aiheuttamat

Lisätiedot

Kulutuksen arkea ja juhlaa. Kulutustutkimuksen Seuran syysseminaari Jyväskylä 27.11.2009

Kulutuksen arkea ja juhlaa. Kulutustutkimuksen Seuran syysseminaari Jyväskylä 27.11.2009 Kulutuksen arkea ja juhlaa Kulutustutkimuksen Seuran syysseminaari Jyväskylä 27.11.2009 Kaupunkikeskusta kulutuksen tilana Outi Uusitalo, Jyväskylän yliopisto Sisältö: Taustaa, KAUTAS-hanke Kaupunkitilan

Lisätiedot

Maalaus Päivi Eronen, 2014 Valokuva Hilja Mustonen KIRSIKODIN 2015-2020

Maalaus Päivi Eronen, 2014 Valokuva Hilja Mustonen KIRSIKODIN 2015-2020 Maalaus Päivi Eronen, 2014 Valokuva Hilja Mustonen KIRSIKODIN Strateginen suunnitelma 2015-2020 Hilja Mustonen SISÄLLYSLUETTELO 1. Toiminta-ajatus 2. Arvot 3. Menestysidea 4. Päämäärät 1. TOIMINTA-AJATUS

Lisätiedot

Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä:

Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä: Joensuu 2.12.2014 Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä: Työssä Kotona Harrastuksissa Liikkumisessa (esim. eri liikennevälineet) Ym. WHO on kehittänyt

Lisätiedot

Työn ja vapaa-ajan tasapaino. Carita Tuohimäki 16.-17.3.2015

Työn ja vapaa-ajan tasapaino. Carita Tuohimäki 16.-17.3.2015 Työn ja vapaa-ajan tasapaino Carita Tuohimäki 16.-17.3.2015 Määrittele tasapaino! Työn ja vapaa-ajan tasapainon saavuttamiseksi ei ole olemassa yksiselitteistä määritelmää, joka sopisi jokaisen tilanteeseen.

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014. Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut

Hyvinvointia työstä. Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014. Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut Hyvinvointia työstä Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014 Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut 6.2.2014 Eija Lehto, Työterveyslaitos Työhyvinvoinnin osatekijöitä

Lisätiedot

Sukupolvet kohtaavat Kustaankartanossa - Pihaprojekti

Sukupolvet kohtaavat Kustaankartanossa - Pihaprojekti Innovaatioprojekti kevät 2012 Sukupolvet kohtaavat Kustaankartanossa - Pihaprojekti Kustaankartanon vanhustenkeskus Ammattikorkeakoulu Osallistujat Kustaankartanon vanhustenkeskus Leena Pohjola, johtaja

Lisätiedot

Energiaraportti Yritys X 1.8.2014

Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 OSALLISTUJAT Viimeisin Energiatesti 1.8.2014 +0% 100% Energiatestiin kutsuttiin 10 henkilöä, joista testiin osallistui 10. Osallistumisprosentti oli 100 %. Osallistumisprosentin

Lisätiedot

Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista. Tutkimusraportti

Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista. Tutkimusraportti Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista Tutkimusraportti Tutkimuksen toteutus Tämän tutkimuksen tilaajina ovat Vanhustyön keskusliiton Eloisa ikä -ohjelmakoordinaatio

Lisätiedot

PUUTARHATERAPIA DEMENTIATYÖN TUKENA

PUUTARHATERAPIA DEMENTIATYÖN TUKENA PUUTARHATERAPIA DEMENTIATYÖN TUKENA Aistikokemuksia vahvistamassa Opinnäytetyö HAMK Sosiaalialankoulutusohjelma Raija-Leena Löövi 1 JOHDANTO... 1 2 TUTKIMUSYMPÄRISTÖ JA KESKEISET TEORIAT... 2 2.1 Keskeisiä

Lisätiedot

oman hyvinvoinnin parantamiseksi

oman hyvinvoinnin parantamiseksi Rohkeasti liikkumaan oman hyvinvoinnin parantamiseksi Salo 15.9.2011 Elina Karvinen, LitM, TtL toimialapäällikkö Ikäinstituutti Liikunnan merkitys Liikunta on välttämätöntä kaiken ikäisille ihmisille.

Lisätiedot

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Positiivisten asioiden korostaminen Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Krooninen sairaus - Pitkäaikainen sairaus = muuttunut terveydentila, mikä ei korjaannu yksinkertaisella kirurgisella toimenpiteellä

Lisätiedot

Auta minua onnistumaan. Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari 9.4.2014 Lahti

Auta minua onnistumaan. Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari 9.4.2014 Lahti Auta minua onnistumaan Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari 9.4.2014 Lahti Auta minua onnistumaan Vaikeuksien kasautumisen ja vakavampien käytösongelmien ennaltaehkäisy myönteisen

Lisätiedot

CP-vammaisen aikuisen kokonaisvaltaisen kuntoutusprosessin tukeminen

CP-vammaisen aikuisen kokonaisvaltaisen kuntoutusprosessin tukeminen CP-vammaisen aikuisen kokonaisvaltaisen kuntoutusprosessin tukeminen Kuntoutussymposium 2009 Tampereen Messu- ja Urheilukeskus 5.11.2009 Tiina Airaksinen, YTM, projektipäällikkö, ry / CP-ikä/kunto-projekti

Lisätiedot

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma 1(5) FYYSINEN TOIMINTAKYKY Asiakkaalla on koettu kotihoidon tarve. Asiakas ei selviydy päivittäisistä toiminnoista itsenäisesti koska hänen toimintakykynsä on selkeästi alentunut. Palveluntarve MAPLe_5

Lisätiedot

Terveys, hyvinvointi ja tuottavuus toimitiloissa

Terveys, hyvinvointi ja tuottavuus toimitiloissa Terveys, hyvinvointi ja tuottavuus toimitiloissa WorldGBC-raportti 23.4.2015 Esityksen kulku Tutkimuksen tausta Tunnuslukuja toimitilojen vaikutuksista Yhteenveto Esityksen kulku Tutkimuksen tausta Tunnuslukuja

Lisätiedot

WDC2012 ja hyvinvointi-design. 1. Elämä-design 2. Palvelu-design 3. Ympäristö-design

WDC2012 ja hyvinvointi-design. 1. Elämä-design 2. Palvelu-design 3. Ympäristö-design WDC2012 ja hyvinvointi-design 1. Elämä-design 2. Palvelu-design 3. Ympäristö-design Juha Metso 28.06.2011 1 1. Elämä-design Rakkautta Hoivaa Turvaa Tunteiden jakamista Oppimista Vapaa-aikaa Leikkiä Sääntöjä

Lisätiedot

Sairaan hyvä sisäympäristö miten se tehdään?

Sairaan hyvä sisäympäristö miten se tehdään? Sairaan hyvä sisäympäristö miten se tehdään? Kari Reijula, professori Teemajohtaja Käyttäjälähtöiset toimivat työtilat teema-alue Esittäjän nimi 4.12.2012 Merkittävien kosteus- ja homevaurioiden kustannukset

Lisätiedot

Ota yhteyttä. Villa Andante. Kattilantanhua 6, 02330 ESPOO puhelin 075 755 5574 www.villa-andante.fi ESPOONLAHDEN LIITTYMÄ NÖYKKIÖNKATU

Ota yhteyttä. Villa Andante. Kattilantanhua 6, 02330 ESPOO puhelin 075 755 5574 www.villa-andante.fi ESPOONLAHDEN LIITTYMÄ NÖYKKIÖNKATU Villa Andante LÄNSIVÄYLÄ Tiiliskiventie Ruukintie Kattilantanhua Kattilalaaksonkatu Tyskaksentie Villa Andante Kattilantanhua 6, 02330 ESPOO puhelin 075 755 5574 www.villa-andante.fi NÖYKKIÖNKATU ESPOONLAHDEN

Lisätiedot

Sisällys. Liikkuminen ja lapsen kokonais valtainen kasvu ja kehitys. Esipuhe...11 Johdanto... 15

Sisällys. Liikkuminen ja lapsen kokonais valtainen kasvu ja kehitys. Esipuhe...11 Johdanto... 15 Sisällys Esipuhe...11 Johdanto... 15 Liikkuminen ja lapsen kokonais valtainen kasvu ja kehitys Fyysinen kasvu ja kehitys...25 Kehon koko...25 Kehon koon muutokset...26 Kehityksen tukeminen eri ikävaiheissa...28

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Sivu 1/6Sivu 1/6 KOMMENTIT 1(6) Opetushallitus / Aira Rajamäki PL 380 00531 Helsinki aira.rajamaki@oph.fi Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Ohessa Kuuloliiton kommentit sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon

Lisätiedot

PELITOIMINNOT NUORISOTYÖN VÄLINEENÄ. Marko Tiusanen Oulun nuorisotoimi Messi-hanke

PELITOIMINNOT NUORISOTYÖN VÄLINEENÄ. Marko Tiusanen Oulun nuorisotoimi Messi-hanke PELITOIMINNOT NUORISOTYÖN VÄLINEENÄ Marko Tiusanen Oulun nuorisotoimi Messi-hanke Peli Pelaaminen Pelaamisen muodot Perinteiset pihapelit Vanhat tutut korttipelit (pasianssit, tuppi...) Pulmapelit (Sudoku,

Lisätiedot

Green Care - sosiaali- ja kasvatuspalveluita maatilaympäristössä. Anja Yli-Viikari

Green Care - sosiaali- ja kasvatuspalveluita maatilaympäristössä. Anja Yli-Viikari Green Care - sosiaali- ja kasvatuspalveluita maatilaympäristössä Anja Yli-Viikari Alankomaat Hoeve Klein Mariëndaal Päivätoiminta-, koulutus- ja virkistyspalvelut sekä maataloustuotanto (oma käyttö, kahvila,

Lisätiedot

Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve

Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve 22.2.2011 Raija Kerätär työterv.huollon erik.lääk, kuntoutuksen erityispätevyys www.oorninki.fi Tässä esityksessä Työkyvyn arvio? Työttömien terveys

Lisätiedot

Muistisairaudet 23.10.13

Muistisairaudet 23.10.13 Muistisairaudet 23.10.13 Muistaminen on aivojen tärkeimpiä tehtäviä Kaikki älyllinen toiminta perustuu tavalla tai toisella muistiin Muisti muodostaa identiteetin ja elämänhistorian Muistin avulla tunnistamme

Lisätiedot

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi!

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Keski-Pohjanmaan ammattiopisto Työkykypassi Jotain yleistä tekstiä työkykypassista? Suoritukset Liikunta (40 h) Terveys (40 h) Työvalmiudet (40 h) Kiinnostukset

Lisätiedot