VIHERYMPÄRISTÖ JA HYVINVOINTI. Minna-Helena Malin (MMYO) Vanhamäki

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VIHERYMPÄRISTÖ JA HYVINVOINTI. Minna-Helena Malin (MMYO) Vanhamäki 4.5.2011"

Transkriptio

1 VIHERYMPÄRISTÖ JA HYVINVOINTI Minna-Helena Malin (MMYO) Vanhamäki

2 Esityksen sisältö Terveys ja hyvinvointi Ympäristö Viherympäristön vaikutukset hyvinvointiin - ikääntyminen ja ympäristö Viherympäristössä toimiminen Vaikutukset hyvinvoinnin osa-alueisiin Mihin vaikutus perustuu Hyvinvointia edistävä ympäristö? Terapeuttinen toiminta Ikäihmisten aktivointi ulos

3 Mitä on hyvinvointi ja terveys käsitteinä liitetään usein yhteen

4 TERVEYS Erilaisia määrityksiä: - Lääketieteellinen - Terveys on sairauksien tai vammojen kliinistä puuttumista - Psykologinen - ihmisen itsensä kokema olotila, johon vaikuttavat tunteet hyvästä terveydestä sekä mahdollisten häiriöiden tiedostaminen ja niihin reagoiminen. - Toiminnallinen - Ihminen on terve kun suhde ympäristöön on tasapainossa; toimintakyvyn vajauksista ei aiheudu haittaa - WHO - Terveys ei ole vain sairauden puuttumista vaan täydellinen fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin tila

5 Mitä terveys pitää sisällään? Koostuu monista eri elämänalueista Terve toimintakyky - fyysiset, psyykkiset ja sosiaaliset voimavarat Edellytykset toimivaan terveyteen - ravitsemus, asumisolot, rauha, sosiaalinen oikeudenmukaisuus, riittävä koulutus, toimeentulo, rooli yhteiskunnassa

6 Ei ole pysyvä tila Terveyden edistäminen Jatkumo: täydellinen terveys = tavoiteltu tila kuolema Tarkoitus: terveyden edistäminen parempi terveys HYVINVOINTI

7 HYVINVOINTI Käsitteenä moniselitteinen Hyvinvointi on yksilökeskeinen tila Hyvinvointi/terveys elämänlaatu - terveydentilaa arvioitaessa fyysinen terveys korostuu - elämänlaatua arvioitaessa psyykkinen terveys korostuu

8 HYVINVOINNIN ULOTTUVUUDET Fyysinen - liittyy elimistön mekaaniseen toimintakykyyn Psyykkinen - älyllisyys, henkisyys, havaitseminen, muistaminen, oppiminen, ajattelu Sosiaalinen ulottuvuus - vuorovaikutus muiden ihmisten kanssa, osallistuminen yhteisöihin

9 HYVINVOINNIN KOKEMUS Jokainen luo oman käsityksensä hyvinvoinnistaan Hyvinvoinnin kokemiseen vaikuttavat yksilön geneettiset lähtökohdat, elämäntilanne, sosiaaliset suhteet ja arkipäiväiset asiat jos ovat kunnossa, koetaan parempaa hyvinvointia

10 HYVINVOINNIN KOKEMUS Prosessi luontoinen: Lähtökohtana yksilön omien tarpeiden tyydytys käytettävissä olevien resurssien avulla perustarpeet toteutus lisää resursseja korkeampi hyvinvoinnin taso - perustarpeita: elinolot, suhde ihmisiin, itsensä toteuttamisen tarve - Maslow, Allard

11 TERVEYS VS. HYVINVOINTI Hyvinvoinnin ulottuvuudet voivat ilmentää sekä huonoksi että hyväksi koettua terveyttä - yksilön muodostama käsitys terveydentilastaan Vuorovaikuttavat jatkuvasti keskenään Ihminen voi kokea hyvinvointia sairaudesta huolimatta tai olo voi olla kurja vaikkei sairautta olisikaan Huono terveys voi johtaa huonoon hyvinvointiin, huono hyvinvointi voi johtaa sairauteen

12 Toiminta ja hyvinvointi Toiminnan kautta yksilöt tulevat joksikin Tarkoituksenmukainen toiminta, joka on yksilön kannalta mielekästä motivaatio Kun yksilö kykenee tekemään toiminnallisia valintoja, hän voi vaikuttaa ympäristöönsä ja pystyy vastaamaan sen asettamiin haasteisiin itsearvostus ja elämän hallinnantunne

13 YMPÄRISTÖ Toiminnalla on aina ympäristö Ympäristön voidaan katsoa koostuvan sosiaalisesta, fyysisestä ja psyykkisestä ympäristöstä, jotka vuorovaikuttavat keskenään - kulttuurinen ympäristö, symbolinen ympäristö - tasapaino (muutos toisessa ja siten myös toisessa) Jatkuvassa muutoksen tilassa - ihminen yhtäaikaisesti sekä ympäristönsä tuote että luoja (Härö 1980) - kehittyy yhdessä ihmisen kanssa

14 Ympäristön kokeminen Olennainen osa ihmisen ja ympäristön vuorovaikutusta Kokemukset vaihtelevat Kokemus sidoksissa aikaan ja paikkaan Pitää sisällään kognition, havaitsemisen ja arvioinnin Mielipaikat - jokaisella omansa - turvallinen ja miellyttävä olo

15 Mielipaikka vaihtelee ihmisen mukaan

16 Mielipaikka

17 VIHERYMPÄRISTÖN VAIKUTUKSET HYVINVOINTIIN Vihreällä ympäristöllä on tärkeä merkitys ihmisten terveydelle, hyvinvoinnille, elämänlaadulle ja viihtyvyydelle Ympäristön laatu on osa ihmisen elämän laatua Hyvinvointi on useiden ympäristön elementtien vaikutusten summa Tutkimusten mukaan hyvinvointi koetaan paremmaksi vihreämmissä ympäristöissä asuvien keskuudessa

18 LUONTOKOKEMUS TERVEYS Suora vaikutus terveysindikaattoreihin Välillinen vaikutus terveyteen vaikuttaviin tekijöihin

19 Ikääntyminen ja ympäristö Vanheneminen on luonnollinen osa ihmisen elinkaarta. - luonnolliset vanhenemismuutokset - perintötekijät - ympäristötekijät Hyvään vanhenemiseen kuuluu yksilön tyytyväisyys omaan terveyteen, sosiaaliset suhteet, myönteinen minäkuva ja kyky selviytyä arkipäivän rutiineista ja muutoksista - vaatimuksena tietty terveys, hyvinvointi ja toimintakyky

20 Ikääntyminen ja ympäristö (2) Vanhenemismuutokset tuovat usein mukanaan passiivisuuden lisääntymisen, jonka seurauksena käytetty lähiympäristö pienenee, toimintakyky alenee ja vaikuttaa usein hyvinvoinnin kokemukseen Myös ikäihmisillä on oikeus mahdollisuuteen viettää ihmisarvoista elämää loppuun asti. - vaatii tietyn tasoista omatoimisuutta ja terveyttä aktivointi - erilaisten fyysisten, psyykkisten ja sosiaalisten aktiviteettien avulla voidaan vaikuttaa yksilön elinvuosien määrään sekä toimintakyvyn ja itsenäisyyden säilymiseen

21 Ikääntyminen ja ympäristö (3) Etenkin vihreällä ympäristöllä on todettu olevan merkitystä hyvinvoinnin ja terveyden kannalta - mahdollisuus harjoittaa monipuolisesti muun muassa liikuntaa Luontoympäristöt ja niiden parissa puuhailu koetaan etenkin vanhusten keskuudessa merkittäväksi ja miellyttäväksi toiminnaksi - tutut toimet

22 Viherympäristössä toimiminen -Puutarhanhoito on yksi yleisimmistä harrastuksista kautta maailman - Suuri yhteiskunnallinen merkitys - ravinnontuotannossa - vapaa-ajanvietossa - maankäyttömuotona - Maatalouskulttuurin ja maataloustaitojen säilyttäjä - Taloudellisesti kannattavaa/tuottavaa ulkoilua ja kuntoilua - Vaikuttaa lähiympäristön viihtyvyyteen - Vaikuttaa fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin

23 Viherympäristössä toimiminen (2) Kasvit aiheuttavat eri ihmisille erilaisia tuntemuksia Osallistuminen voi olla joko aktiivista tai passiivista - Kasvit tarjoavat positiivisia kokemuksia myös vain läsnäolollaan - Puutarhan hoidossa ei ainoastaan aistita kasvien läsnäoloa vaan myös sitoudutaan hoitamaan kasveja - Kasvien hoitoon liittyy toiveita ja odotuksia - Vaatii kiinnostusta suunnittelua, tarkkaavaisuutta, pitkäjänteisyyttä Vaikuttaa fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin

24 Sosiaalinen hyvinvointi Vuorovaikutus muiden ihmisten kanssa Osallistuminen yhteisöihin Yhteistoiminta Sosiaaliset resurssit, joiden avulla pyritään ylläpitämään terveyttä

25 Sosiaaliset vaikutukset Monipuoliset sosiaaliset kokemukset tukevat sosiaalista, emotionaalista ja moraalista kehittymistä - tunne naapuruudesta, yhteenkuuluvuus - tunne osallisuudesta ja osallistumisesta - jaksaminen - sopusointu - roolit, ryhmäidentiteetti - jatkuva oppiminen ja tietojen vaihto sosiaalisten ongelmien ratkaiseminen, hyvinvoinnin ja terveyden tuottaminen, sosiaalisten verkostojen tuottaminen, sosiaalinen pääoma kasvaa

26 Fyysinen ja toiminnallinen hyvinvointi Liittyy ihmisten kykyyn selviytyä elämästä Jatkuvan kehittymisen mahdollisuus - ympäristön virikkeellisyys Turvallista arkiliikuntaa Kehon harjoittaminen

27 Fyysiset ja toiminnalliset vaikutukset Fyysinen toimintakyky - aktiivisuus ja liikunta - omatoimisuus, itsenäisyys koordinaatio, tasapainokyky, kehon liikkeiden hallinta ja hahmotus, hieno ja karkea motoriikka Fysiologinen hyvinvointi - luut, lihakset, nivelet Terveys ja sairaudet - paraneminen, kipu - psyykkinen ja fyysinen hyvinvointi - sydän- ja verisuonisairaudet - diabetes - verenpaine - uni Raitis ilma

28 Psyykkinen hyvinvointi Psyykkisen hyvinvoinnin piiriin lukeutuu mm. älyllisyys, henkisyys, havaitseminen, muistaminen, oppiminen ja ajattelu Ihmisen omat kokemukset keskeisessä asemassa - vaikuttaa monet tekijät, joten määrittäminen vaikeaa (terveys, kriisit, fyysinen- ja sosiaalinen ympäristö)

29 Psyykkiset vaikutukset Viherympäristöllä vaikutuksia mielialaan - mielenterveys Valppaus, iloisuus, energisyys, motivaatio, piristys Aktiivinen havainnointi alenee, mieli lepää, ajatukset pois arjesta, rauhoittuminen - stressi, ahdistuneisuus, menetyksen tunteet, harmistuneisuus - opettaa kestämään pettymyksiä - huoli ja jännitys poistuvat - keskittymiskyky, havaintokyky, ajattelutoiminta, muistin aktivointi, tasapainottava vaikutus Turvallisuuden tunne Työn tehokkuuden parantaminen, antaa voimaa Tunneperäiset ja esteettiset kokemukset - ei ole pelkkää kasvien kasvatusta vaan myös harrastuksena ja paikkana tarjoaa esteettisiä kokemuksia sekä henkisiä hyötyjä - aistit Itsetunto vahvistuu, oman elämän hallinta paranee, luovuus - hallinnan tunne, saa tehdä mitä haluaa. - voi ilmentää omaa luovuutta ja persoonallisuutta, onnistumisesta osaamisen tunne - pihan näyttävyys ja hyvin hoidettu -> oman minäkuvan osoittaja - kasvien kukoistus -> näyttö menestymisestä - iloa itselle ja muille -> itsetunto kohenee ja auttaa suhteuttamaan itseään muihin Sosiaalisuus

30 MIHIN VAIKUTUS PERUSTUU? Ihmisen alkuperäinen ympäristö on ollut luonto - tehokas luonnonpiirteiden hahmottaminen - hermosto ja aistielimet Ihmiselle vaistomaista kiinnittää huomiota luonnonympäristöihin - luonto on monelle paikka jonne mennään, kun halutaan olla yksin ja rauhoittua

31 Mihin vaikutus perustuu 1. Ympäristön olosuhteet - vesi, ilma, melu, jätteet, saasteet, säteily, kemikaalit, ilmastonmuutos, ympäristöonnettomuudet, valo 2. Ympäristön sisältö ja tilallinen rakenne - vaikutuksia psykofysiologisiin vasteisiin ja käyttäytymiseen 3. Ympäristössä tapahtuva toiminta - fyysinen aktiivisuus, josta seuraa hyvinvoinnin kaikille osa-alueille vaikutuksia

32 Rauhoittuminen ja rentoutuminen - Sekä fysiologinen että tiedon käsittelyyn liittyvä tapahtuma - Rauhoitusvaikutus perustuu parasympaattisen hermoston aktivoitumiseen - Luonnon näkymät saavat tämän hermoston aktivoitumaan - Viherympäristöt ovat rauhallisempia ja yksinkertaisempia eivätkä kohota vireystilaa - ajatus pois ahdistuksesta - vihan lievitys - suru - myönteiset tunteet

33 Stressistä toipuminen - Stressin kautta ulkoinen ympäristö vaikuttaa negatiivisesti fyysiseen ja psyykkiseen terveyteen, josta seuraa muita muutoksia - Fysiologiset muutokset - Kasvillisuus edistää stressistä toipumista - ajatuksien suuntaaminen luonnon näkymiin tarkkaavaisuus saa levätä suorituskyky paranee - alentaa jännitystä, sykettä, verenpainetta, stressiä ja siten parantaa keskittymistä mieliala

34 HYVINVOINTIA EDISTÄVÄ YMPÄRISTÖ? Ympäristön miellyttävyys liittyy luonnon sisältöön ja tilalliseen rakenteeseen - yksinkertaisuus monimutkaisuus - laajuus ja yhtenäisyys - ymmärrettävyys - valinnan mahdollisuudet Monimuotoisuus Luonnollisuus

35 Hyvinvointia edistävä ympäristö Turvallinen Rauhallinen Elvyttävä Virikkeellisyys, kiinnostavuus Vaihtelua normaaliin arkielämään Siisteys

36 Hyvinvointia edistävä ympäristö Yhteensopivuus käyttäjän kykyjen ja tavoitteiden kanssa Toimintamahdollisuudet Sosiaalisuus

37 Hyvinvointia edistävä ympäristö Tarjoaa aistielämyksiä Tunteet, muistot Kasvillisuus, luonnonelementit

38

39 Terapeuttinen toiminta - Puutarhaterapialla monta määritelmää suppeasta laajaan. - Ammattimainen toiminta (suppea) - Omaehtoinen/tiedostamaton (laaja) - Puutarhaterapia on ihmisen ja kasvien tavoitteellista vuorovaikutusta - toimintakyvyn parantaminen tai kuntouttaminen - toimintakyvyn heikkenemisen ennaltaehkäiseminen - Ulkoilusta hyötyä kaikille, myös terveille. suurimmat hyödyt saakin kun sitä käytetään ennaltaehkäisevästi. - hyvinvoinnin edistäminen - Puutarha terapian ydin: - Elävien kasvien hoito - merkityksellistä ja palkitsevaa toimintaa - Kasvien katselua, muistelua, keskustelua, suunnitelmien tekoa, tarvikkeiden hankkimista, kasvien kasvattamista ja hoitamista, sadon korjuuta ja ruuan valmistamista. - Oleskelu

40 Terapeuttinen toiminta (2) -Puutarhaterapian vaikutukset perustuvat kasvien passiiviseen tai aktiiviseen havainnointiin, kasveihin liittyviin toimiin ja tuloksena saatuihin tuotteisiin -Puutarhaterapiaan voi osallistua monella eri tasolla passiivisesta aktiiviseen. - Mitä aktiivisempaa osallistuminen on, sitä enemmän sillä on luonnollisesti vaikutuksia hyvinvointiin -Puutarhaterapian edut - sopii eri tasoisille : kun taidot hoitamisessa kehittyvät, vaatimustasoa voidaan aina nostaa - lisää tasavertaisuutta - lisää ihmisten omaa aktiivisuutta - potilailla mahdollisuus ympäristönvaihdoksen - herättävät harvoin vihan tuntemuksia - puutarhan hoito on tavallinen harrastus, jota ei mielletä terapiamuodoksi - puutarhan hoito sopii kaikille - kasvi ei arvostele, vaan ottaa hoitajansa sellaisena kun hän on

41 Terapeuttinen toiminta (3) - Käytetty muun muassa - Lapset: keskittymisvaikeudet, liikuntarajoitteiset, kehitysvammaiset, päiväkodit, vuorovaikutustaidot - Sairaalat, hoito- ja kuntoutuslaitokset: alentunut toimintakyky, syöpä, AIDS, aivovauriopotilaat, psyykkisesti sairaat, kehitysvammaiset - Vanhukset - Vankilat - hoito ja kuntoutus - reuma, dementia

42 MITEN IÄKKÄÄT SAADAAN AKTIVOITUMAAN ULOS? Mitkä viherympäristön tekijät aktivoivat ikäihmisiä ulos? Millaiset ja miten pihan rakenteet ja sisällöt vaikuttavat ikäihmisten ulkona viihtymiseen? Millaisia hyvinvointi-vaikutuksia ikäihmiset kokevat saavansa ulkoilusta? Onko tarkoituksenmukaisesti suunnitellulla pihalla vaikutuksia ikääntyneiden ulkoilutottumuksiin ja määriin.

43 TUTKIMUS Tutkimus toteutettiin Paimion palvelukeskussäätiön Paltanpuiston palvelukeskuksessa vuonna tehostetun palveluasumisen yksikkö - 4 ryhmäkotia, joissa 28 asukaspaikkaa Laajennuksen yhteydessä uusittiin piha-alue, jonne jokaiselle vapaa pääsy muistihäiriöstä huolimatta - piha suunniteltu erityisesti ikäihmisten tarpeita ajatellen - pitää sisällään muun muassa erilaisia reittejä, liikuntavälineitä, kasvillisuutta, oleskelualueita jne. Toteutus - tutkimuksessa mukana asukkaita, hoitajia ja omaisia - haastattelut ja havainnoinnit (triangulaatio)

44 Ennen jälkeen

45 TULOKSET Pääsääntöisesti sekä asukkaiden että omaisten ja hoitajien haastatteluista nousi esiin hyvin samankaltaisia asioita - omien havaintojen tuki Tulosten perusteella uloslähtemisen syyt voidaan jakaa kolmeen osa-alueeseen: turvallisuuteen, toiminnallisuuteen ja kokemuksellisuuteen - kaikki liittyvät oleellisesti toisiinsa ja niiden tarkka erottelu on vaikeaa Myönteisiä HYVINVOINNINKOKEMUKSIA (pääsääntöisesti)

46 TULOKSET(2) HYVINVOINTIVAIKUTUKSET Asukkaiden kokemus ulkoilun vaikutuksista heidän hyvinvointiinsa Ulkoilulla oli asukkaiden mielestä monia vaikutuksia heidän kokemaan hyvinvointiinsa - suurin osa oli positiivisia kokemuksia ja hyvinvointia yleisesti lisääviä tekijöitä Vaikutusten nimeäminen vaikeaa - jokaisella oli vaikutuksia etenkin mielialaan ja siten luonnollisesti koko hyvinvoinnin kokemukseen Hyvän olon tunne virkeä mieli ja kiinnostuksen ylläpysyminen Toiminta- ja liikuntakyvyn yllä pysyminen ja jopa lisääntyminen.

47 TULOKSET (3) TURVALLISUUS Turvallisuudella tarkoitetaan ympäristöjä, joissa käyttäjien tapaturmille altistavat riskitekijät on minimoitu mahdollisuuksien mukaan - esteettömyys Turvallisuus on keskeinen tekijä, joka vaikutti asukkaiden ulos lähtemiseen ja pihan käyttöön - ulos oli ensin uskallettava lähteä ja sinne oli päästävä turvallisesti, ennen kuin pihaa voidaan muuten edes käyttää.

48 TULOKSET (4) Turvallisuus Apuvälineet - rollaattorit Siirtymätilat - ovet, kynnykset Rajattu alue - aidat, lukitut portit Reitit - pinnoitteet Istuimet - riittävän tiheään Muut ihmiset - tieto avun saannista

49 TULOKSET (5) TOIMINNALLISUUS Pitää sisällään erilaiset harrasteet ja muut aktiviteetit, jotka liittyvät erityisesti toimintakykyyn Ihmisten ikääntyessä toimintakyky yleensä alenee ja ulkona liikkuminen vähenee -> viherympäristöistä nauttimisen muutos osallistuvasta passiiviseksi

50 TULOKSET (6) Toiminnallisuus Apuvälineet Reitit - monipuolisuus, pääreitit Muut ihmiset - seura, houkuttelu Ikkunanäkymät Sää ja vuodenajat - kaunis ilma, muutokset ympäristössä Kokoontumispaikat - tapahtuu paljon, ovien läheisyys Kasvillisuus, eläimet - perinteisyys -> Kiinnostavuus, mahdollisuus erilaisiin aktiviteetteihin ja yhteisiin harrasteisiin, sosiaaliset kontaktit

51 KOKEMUKSELLISUUS (7) KOKEMUKSELLISUUS Pitää sisällään ihmisen omaan kokemukseen liittyvät asiat, miksi ulos halutaan - henkilökohtaisia asioita, joita muiden vaikea määrittää - liittyvät usein tunteisiin Ulos lähteminen ja ulkoilu olivat lähes aina kytköksissä asukkaiden mielialaan Vapauden ja itsenäisyyden tunne - Itsenäisyyden tunteeseen vaikutti esimerkiksi se, että ulos päästiin lähes aina kun mieli teki Aistikokemukset, muistot, nautinnon kokeminen, viihtyisyys Toisten seura Yhteys luontoon Itsensä toteuttamisen tarve - kun asukkaat voivat toteuttaa omia tarpeitaan, saivat he mielihyvän kokemuksia ja siten ulkoiluinnostuskin parani - tutut toimet Oleskelualueet, reitit, esteettömyys, maisemat, sää, siisteys, tutut asiat, luonnollisuus, paljon kiinnostuksen kohteita, muut ihmiset, kasvillisuus

52 Tämän tutkimuksen mukaan ulospääsyllä ja viherympäristöllä on merkittäviä vaikutuksia ikäihmisten terveydelle sekä hyvinvoinnille ja kokemukselle siitä - elinehto ihmisten hyvälle elämänlaadulle Fyysiset, psyykkiset ja sosiaaliset tekijät ovat läheisesti kytköksissä toisiinsa, joka vaikeuttaa niiden toisistaan erottamista Turvallisuus, toiminnallisuus ja kokemuksellisuus tuottavat kaikki mahdollisuutta hyvinvoinnin kokemukseen JOHTOPÄÄTÖKSET

53 Johtopäätökset (2) Tässä tutkimuksessa keskeisimmiksi syiksi ulos lähtemiselle nousivat itsenäisyyden tunteen saavuttaminen, erilaiset kiinnostuksen kohteet sekä mahdollisuus yhteisöllisyyteen ja toiminnallisuuteen - ei niinkään aineelliset tekijät -> viherympäristö tarjoaa monia eri keinoja Asukkaiden mahdollisuus toteuttaa omia tarpeitaan mielihyvän kokemuksia ulkoiluinnostus kasvaa? Ihminen siis tarvitsee tiettyä toimintakykyä voidakseen saavuttaa enemmän hyvinvointikokemuksia

54 JOHTOPÄÄTÖKSET(3) Turvallisuustekijät olivat yksi merkittävä peruste, miksi pihaa tuli käytettyä. - apuvälineet, kulkuväylät, istuimet, aidat, kunnossapito, hoitohenkilökunta - ulos pääsyn helppous ja vaivattomuus lisää ulkotilojen käyttöä

55 JOHTOPÄÄTÖKSET (4) Luonnollinen piha - paljon katseltavaa - kasvit, suihkulähde ja tikkataulu - luonnonympäristön ei tarvitse olla mitenkään ihmeellinen, kunhan se vain on lähellä ja tarjoaa miellyttävyyttä katsojalleen Vaihtelevuus ja kiinnostavuus - houkutteleva ympäristö houkuttelee hoitokodin asukkaita ulos ja siten ennaltaehkäisee masennusta ja kyllästymistä

56 JOHTOPÄÄTÖKSET (5) Ikkunanäkymät - avoimuus, miellyttävyys, vihreys - mahdollisuuden luonnonläheisyyteen, vaikka eivät konkreettisesti ulos menisikään - kasvien ei siis tarvitse olla edes fyysisesti läsnä Kasvillisuus ja rakenteet - perinteiset kasvit, suuret puut - tuoksut, muistot

57 JOHTOPÄÄTÖKSET(6) Vaikka ulos lähtemiselle ilmenikin tutkimuksessa monia eri syitä ja innokkeita oli tärkein lopputulos lähes poikkeuksetta iloinen ja pirteä mieli Asukkaat siis saatava aktivoitumaan ulos, jotta tämä on mahdollista saavuttaa

58 Taa turvallisuus Hoitajat tärkeässä roolissa ulkoiluaktiivisuudessa - Houkuttelu, lahjonta, kiristys Tue toiminnallisuutta Herätä haaveilemaan

59 KIITOS!

Vireyttä vihreästä ja ulkoilun hyödyt! Ikäinstituutin verkostopäivä Dos. Erja Rappe

Vireyttä vihreästä ja ulkoilun hyödyt! Ikäinstituutin verkostopäivä Dos. Erja Rappe Vireyttä vihreästä ja ulkoilun hyödyt! Ikäinstituutin verkostopäivä 8.12.2016 Dos. Erja Rappe Al Esityksen sisältö Luonto, hyvinvointi ja terveys Ulkoiluun vaikuttavia tekijöitä Ulkoilun hyödyt Luonto

Lisätiedot

Hyvinvointi ja liikkuminen

Hyvinvointi ja liikkuminen Hyvinvointi ja liikkuminen varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Varhaiskasvatuslaissa määritellyt tavoitteet 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Psykologi Kirsi Salonen. Luontokokemuksen. Psykologipalvelut Hyvän MielenTila www.psykologihyvanmielentila.fi

Psykologi Kirsi Salonen. Luontokokemuksen. Psykologipalvelut Hyvän MielenTila www.psykologihyvanmielentila.fi Psykologi Kirsi Salonen Luontokokemuksen pinnan alla Psykologipalvelut Hyvän MielenTila www.psykologihyvanmielentila.fi Eko- ja ympäristöpsykologi Psykologipalvelut Hyvän MielenTila PsM, laillistettu psykologi,

Lisätiedot

VANHU(U)SKÄSITYK- SET medikaalisesta sosiokulttuuriseen. Teija Nuutinen PKKY/AIKO

VANHU(U)SKÄSITYK- SET medikaalisesta sosiokulttuuriseen. Teija Nuutinen PKKY/AIKO VANHU(U)SKÄSITYK- SET medikaalisesta sosiokulttuuriseen Teija Nuutinen PKKY/AIKO Video: Ikääntymistä kohti ylpeydellä (n. 10 min) Aamutv: Anna Pylkkänen www.proudage.fi Miksi vanheneminen on arvokasta?

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

I osa. laatu. Riitta Räsänen YTT, TtM, esh

I osa. laatu. Riitta Räsänen YTT, TtM, esh I osa Ikäihmisten tarpeet ja palveluiden laatu Riitta Räsänen YTT, TtM, esh Laatuhoiva Oy Esitykseni pohjana Räsänen Riitta. Ikääntyneiden asiakkaiden elämänlaatu ympärivuorokautisessa hoivassa sekä hoivan

Lisätiedot

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista Terveys Antakaa esimerkkejä a. terveyden eri ulottuvuuksista b. siitä, kuinka eri ulottuvuudet vaikuttavat toisiinsa. c. Minkälaisia kykyjä ja/tai taitoja yksilö tarvitsee terveyden ylläpitoon 1 Terveys

Lisätiedot

LUONTOAVUSTEISUUS työpaja 8.9.2011

LUONTOAVUSTEISUUS työpaja 8.9.2011 LUONTOAVUSTEISUUS työpaja 8.9.2011 13.30-14.30 Luonto kokemuksellisessa oppimisessa Ilkka Mäntylä, Outward Bound Finland ry Aluksi Ilkka Mäntylä osallisti työpajaryhmän harjoituksella, jossa piti pitää

Lisätiedot

Puutarhan hyvinvointivaikutukset. Viherlandia Leena Lindén Helsingin yliopisto, maataloustieteiden laitos

Puutarhan hyvinvointivaikutukset. Viherlandia Leena Lindén Helsingin yliopisto, maataloustieteiden laitos Puutarhan hyvinvointivaikutukset Viherlandia Leena Lindén Helsingin yliopisto, maataloustieteiden laitos Miksi viljelet puutarhapalstaa? juuret maatalossa ruumiillinen työ palstalla ylläpitää kuntoa ja

Lisätiedot

Mielen hyvinvoinnin edistäminen oppilaitoksissa

Mielen hyvinvoinnin edistäminen oppilaitoksissa Mielen hyvinvoinnin edistäminen oppilaitoksissa Sosiaali- ja terveysalan opettaja Jaana Kivipelto-Karjalainen Projektisuunnittelija Elina Korhonen Kehityspäällikkö Ulla Ruuskanen Mielen hyvinvointi projekti

Lisätiedot

Terveyttä ja hyvinvointia luonnosta

Terveyttä ja hyvinvointia luonnosta Terveyttä ja hyvinvointia luonnosta Ympäristöasiat Kuopiossa 10.4.2014, Valtuustotalo Kati Vähäsarja, projektipäällikkö Metsähallitus, Etelä-Suomen luontopalvelut Luontopalvelut luonnon ja ihmisen hyvinvoinnin

Lisätiedot

Motoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY

Motoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY Motoriset taidot ja oppiminen Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY Perusopetuslaki (21.8.1998/628, 2 ): Opetuksen tavoitteet Tässä laissa tarkoitetun opetuksen tavoitteena on tukea

Lisätiedot

SYRJÄKYLÄN SYLVIT VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

SYRJÄKYLÄN SYLVIT VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JANAKKALAN KUNTA PERHEPÄIVÄHOITO SYRJÄKYLÄN SYLVIT VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA SYLI, HALI, HUUMORI, RAVINTO, RAJAT JA RAKKAUS; SIINÄ TARJOOMAMME PAKKAUS SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO ARVOT KASVATUSPÄÄMÄÄRÄT

Lisätiedot

Luonnon hyvinvointivaikutukset. Psykologipalvelut Hyvän MielenTila Psykologi Kirsi Salonen

Luonnon hyvinvointivaikutukset. Psykologipalvelut Hyvän MielenTila  Psykologi Kirsi Salonen Luonnon hyvinvointivaikutukset Psykologipalvelut Hyvän MielenTila www.psykologihyvanmielentila Psykologi Kirsi Salonen Luonto psykologin työssä Luonto on kumppani (työkaveri) ei pelkästään apuväline, lisuke

Lisätiedot

Tiina Lautamo, FT, yliopettaja, toimintaterapeutti Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Tiina Lautamo, FT, yliopettaja, toimintaterapeutti Jyväskylän ammattikorkeakoulu Tiina Lautamo, FT, yliopettaja, toimintaterapeutti Jyväskylän ammattikorkeakoulu Mielekkään ja tasapainoisen elämän rakennuspalikat Stressitekijät Aikasyöpöt Ympäristön paineet YMPÄRISTÖ; KULTTUURINEN,

Lisätiedot

Miten mielenterveyttä vahvistetaan?

Miten mielenterveyttä vahvistetaan? Miten mielenterveyttä vahvistetaan? Psyykkisestä, sosiaalisesta ja fyysisestä kunnosta ja hyvinvoinnista huolehtiminen. Arjen rytmitys. Kuormitus ei ohita voimavaroja. Rasitus vs. lepo. Monipuolinen ravinto

Lisätiedot

Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa

Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa Sara Haimi-Liikkanen /Kehittämiskoordinaattori Tarja Viitikko / Projektikoordinaattori KASTE / Kotona kokonainen elämä / Etelä-Kymenlaakson

Lisätiedot

Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet?

Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet? Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet? Kotona kokonainen elämä, Hyvinkää6.9.2013 Sirpa Andersson, erikoistutkija VTT, THL, ikäihmisten palvelut -yksikkö 1 Esittelen: vanhuspalvelulakia

Lisätiedot

Eläkeikäisen hyvinvointi ja eläkemuutokseen valmentautuminen. Marja Saarenheimo FT, tutkija, psykologi Vanhustyön keskusliitto

Eläkeikäisen hyvinvointi ja eläkemuutokseen valmentautuminen. Marja Saarenheimo FT, tutkija, psykologi Vanhustyön keskusliitto Eläkeikäisen hyvinvointi ja eläkemuutokseen valmentautuminen Marja Saarenheimo FT, tutkija, psykologi Vanhustyön keskusliitto Täyttä elämää eläkkeellä 7.2.2015 Mitä vanhuudelle on tapahtunut? Notkistunut

Lisätiedot

Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä peruskoululaisille (FTS) Jyväskylän yliopisto Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta

Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä peruskoululaisille (FTS) Jyväskylän yliopisto Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä peruskoululaisille (FTS) Jyväskylän yliopisto Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta Työskentelyn käynnistyminen - Opetus- ja kulttuuriministeriön sekä Opetushallituksen

Lisätiedot

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma PIIRINIITYN TOIMINTA-AJATUS Päiväkotitoimintamme Piiriniityssä on alkanut syksyllä 2014. Ikurin päiväkodin kanssa yhdistyimme vuonna 2013. Päiväkoti sijaitsee

Lisätiedot

Mitä voin itse tehdä? Muutostyöpaja Anne Rantala

Mitä voin itse tehdä? Muutostyöpaja Anne Rantala Mitä voin itse tehdä? Muutostyöpaja 13.6. Anne Rantala 13.6.2016 1 1. Jäsennä itseäsi ja suhdetta työhösi Miten työ asettuu suhteessa muuhun elämään ja arvoihisi? Millaisia tavoitteita sinulla on työn

Lisätiedot

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK)

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) AKTIIVINEN VANHENEMINEN Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) Luennon sisältö: Suomalaisten ikääntyminen Vanheneminen ja yhteiskunta Aktiivinen vanheneminen

Lisätiedot

OPS Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa

OPS Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa OPS 2016 Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa Helsingin kaupungin peruskoulujen opetussuunnitelma LUKU 3 PERUSOPETUKSEN TEHTÄVÄT JA TAVOITTEET 3.1. Perusopetuksen tehtävä 3.2 Koulun kasvatus- ja

Lisätiedot

Työttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri

Työttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri Työttömien työkyky ja työllistyminen Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri Tänään Mitä työkyvyllä tarkoitetaan? Työttömän työkyky työllisen työkyky? Voiko työkykyä arvioida terveystarkastuksessa?

Lisätiedot

Tunnetaitojen merkitys mielenterveydelle

Tunnetaitojen merkitys mielenterveydelle Valtakunnallinen nuorisotyön koulutus Tampereella 22.-23.4.2013 Tunnetaitojen merkitys mielenterveydelle Psykologi, psykoterapeutti, YET Tiina Röning Rokua 28.10.2015 Mitä on tunne? Erilaisia selitystapoja

Lisätiedot

Luontoliikunta ja reitistöt kustannustehokasta liikuntaa

Luontoliikunta ja reitistöt kustannustehokasta liikuntaa Luontoliikunta ja reitistöt kustannustehokasta liikuntaa Sanna-Kaisa Rautio, Metsähallitus luontopalvelut 6.10.2016 Luontoliikunta kustannukset Luontoliikunta Liikkumista joko aidossa tai osittain rakennetussa

Lisätiedot

Peruskoululaisten toimintakyky ja hyvinvointi. Pääjohtaja Timo Lankinen 17.3.2011

Peruskoululaisten toimintakyky ja hyvinvointi. Pääjohtaja Timo Lankinen 17.3.2011 Peruskoululaisten toimintakyky ja hyvinvointi Pääjohtaja Timo Lankinen 17.3.2011 Liikunta -oppiaineen päämäärä peruskoulussa Vaikuttaa myönteisesti oppilaan Fyysiseen Psyykkiseen toimintakykyyn ja hyvinvointiin

Lisätiedot

Kulttuurin ja vapaa-ajan hyvinvointivaikutukset

Kulttuurin ja vapaa-ajan hyvinvointivaikutukset Kulttuurin ja vapaa-ajan hyvinvointivaikutukset Esa Pirnes Kulttuuriasiainneuvos, YTT Iisalmi 5.2.2013 Kulttuuri ja hyvinvointi (Tilasto)tieto Vakuuttava / Vaikuttava Uskottava / Uskouttava Kattava / Syventävä

Lisätiedot

Lapsen ja vanhempien tuen tarpeen arviointi

Lapsen ja vanhempien tuen tarpeen arviointi 1.4.2016 ja vanhempien tuen tarpeen arviointi Hyvä asiakas! Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa on käytössä yhdenmukainen arviointimalli, jonka avulla arvioidaan yhdessä lapsen ja vanhempien kanssa

Lisätiedot

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6. KOTOA KOTIIN - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.2015 Projektin taustat ja pilotti Tarkastelun kohteena ne asiakkaat, jotka

Lisätiedot

KALASTUS TYÖVÄLINEENÄ

KALASTUS TYÖVÄLINEENÄ FANTASY FISHING on suomalainen kalastusohjelmapalveluihin ja ka sintehtyihin perhoihin erikoistunut yritys, joka tarjoaa kalastusaktiviteetteja ja sen oheispalveluja yrityksille ja yksityisille henkilo

Lisätiedot

Tiedon ja valtaistumisen kautta hyvinvoinnin ja toimintakyvyn kohentamiseen

Tiedon ja valtaistumisen kautta hyvinvoinnin ja toimintakyvyn kohentamiseen CP-vammaisten aikuisten hyvinvointi ja kuntoutus elämänkaarella projekti 2007-2010 Osaprojekti CP-vamma ja ikääntyminen Toimintakyvyn laaja-alainen tukeminen ikävuosien karttuessa Tiedon ja valtaistumisen

Lisätiedot

Positiivisen ilmapiirin merkitys oppimiselle ja osallistumiselle

Positiivisen ilmapiirin merkitys oppimiselle ja osallistumiselle Positiivisen ilmapiirin merkitys oppimiselle ja osallistumiselle Pikkuparlamentti 25,10.2013/Arvostava vuorovaikutus, yliopistonopettaja KTK/erityispedagogiikka erja.kautto-knape@jyu.fi 2 Positiivisen

Lisätiedot

LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee

Lisätiedot

Tehdään yhdessä luonto mielen hyvinvoinnin edistäjänä palvelutalossa

Tehdään yhdessä luonto mielen hyvinvoinnin edistäjänä palvelutalossa Tehdään yhdessä luonto mielen hyvinvoinnin edistäjänä palvelutalossa Tarja Levo TunneMieli-projekti (2012-2016) Eläkeliitto ry tarja.levo@elakeliitto.fi (040) 7257 410 95 % suomalaisista harrastaa ulkoilua

Lisätiedot

TURVALLISESTI JÄRVENPÄÄSSÄ. erikoissuunnittelija Tero Seitsonen Lasten ja nuorten & Sivistyksen ja vapaa-ajan palvelualueet

TURVALLISESTI JÄRVENPÄÄSSÄ. erikoissuunnittelija Tero Seitsonen Lasten ja nuorten & Sivistyksen ja vapaa-ajan palvelualueet TURVALLISESTI JÄRVENPÄÄSSÄ erikoissuunnittelija Tero Seitsonen Lasten ja nuorten & Sivistyksen ja vapaa-ajan palvelualueet ALUEELLINEN TERVEYS- JA HYVINVOINTITUTKIMUS Yleistä Toteutettiin vuosien 2013-2015

Lisätiedot

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

MYÖTÄTUNTOUUPUMUKSEN ENNALTAEHKÄISY

MYÖTÄTUNTOUUPUMUKSEN ENNALTAEHKÄISY MYÖTÄTUNTOUUPUMUKSEN ENNALTAEHKÄISY 17.6.2016 Susanna Kosonen KM, LTO, LO, OPO, AO, taidekasvatuksen yo kosoi.fi Suomen Mielenterveysseura 20.6.2016 Kosoi - Susanna Kosonen_Suomen Mielenterveysseura 1

Lisätiedot

S1 Valitaan monipuolisesti erilaisia liikuntamuotoja erilaisissa ympäristöissä ja eri vuodenaikoina.

S1 Valitaan monipuolisesti erilaisia liikuntamuotoja erilaisissa ympäristöissä ja eri vuodenaikoina. Oppiaineen nimi: LIIKUNTA 3-6 Vuosiluokat Opetuksen tavoite Sisältöalueet Laaja-alainen osaaminen Fyysinen toimintakyky 3 T1 kannustetaan oppilaita fyysiseen aktiivisuuteen, kokeilemaan erilaisia liikuntatehtäviä

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Sivu 1/6Sivu 1/6 KOMMENTIT 1(6) Opetushallitus / Aira Rajamäki PL 380 00531 Helsinki aira.rajamaki@oph.fi Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Ohessa Kuuloliiton kommentit sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon

Lisätiedot

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä?

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? TALOYHTIÖN VARAUTUMINEN ASUKKAIDEN IKÄÄNTYMISEEN -seminaari vanhustyön johtaja Oulun kaupunki Oulun

Lisätiedot

Päihdealan sosiaalityön päivä 21.11.2013

Päihdealan sosiaalityön päivä 21.11.2013 Päihdealan sosiaalityön päivä 21.11.2013 Tervetuloa www.a-klinikka.fi www.paihdelinkki.fi www.a-klinikka.fi/tietopuu/ika-paihteet-ja-mieli 1 Sisko Salo-Chydenius, TtM, kehittämiskoordinattori JOHDANTO

Lisätiedot

Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen

Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen Valtakunnallinen vertaistoiminnan koulutus 1 Mona Särkelä-Kukko 18.10.2013 1 Sisältö 1. Osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen

Lisätiedot

- pitkäjännitteisyyttä - kärsivällisyyttä - kuntoutujan omaa ponnistelua

- pitkäjännitteisyyttä - kärsivällisyyttä - kuntoutujan omaa ponnistelua Ihminen - on toimiva olento - toimii & kehittyy omien kiinnostusten, tavoitteiden ja vahvuuksien pohjalta - toiminta vahvistaa voimavaroja entisestään - ihminen tietää itse parhaiten voimavaransa ja resurssinsa

Lisätiedot

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP 7.6.2012 Tausta Kuusi haastateltavaa, joista viisi osallistui keskusteluun jollain tasolla Ikähaarukka 70-83 vuotiaita Aktiivisia ikäihmisiä, käyvät säännöllisesti ikäihmisille suunnatuissa toiminnoissa

Lisätiedot

Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus

Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus Jaana Salminen, johtava puheterapeu3 Helsingin kaupunki, Kehitysvammapoliklinikka jaana.salminen@hel.fi 1 Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus

Lisätiedot

Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen

Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen Ylitarkastaja Anu Liljeström Opetus- ja kulttuuritoimi -vastuualue, Itä-Suomen aluehallintovirasto Anu Liljeström, ISAVI OKT-vastuualue 5.10.2016

Lisätiedot

Seikkailukasvatus nuorten arjen hallinnan tukena 11.11.2010. Juho Lempinen Yhteisöpedagogi AMK Seikkailuohjaaja Projektisuunnittelija KOTA ry

Seikkailukasvatus nuorten arjen hallinnan tukena 11.11.2010. Juho Lempinen Yhteisöpedagogi AMK Seikkailuohjaaja Projektisuunnittelija KOTA ry Seikkailukasvatus nuorten arjen hallinnan tukena 11.11.2010 Juho Lempinen Yhteisöpedagogi AMK Seikkailuohjaaja Projektisuunnittelija KOTA ry Kota ry Yleishyödyllinen yhdistys, perustettu 1991 Tehtävänä

Lisätiedot

Toiminnallinen vertaistuki yhdistyksessä osana sosiaalisesti kestävää kehitystä

Toiminnallinen vertaistuki yhdistyksessä osana sosiaalisesti kestävää kehitystä Toiminnallinen vertaistuki yhdistyksessä osana sosiaalisesti kestävää kehitystä Pohjois-Suomen Järjestöpäivät Oulu 15.3, Rovaniemi 16.3.2012 Toiminnanjohtaja Ville Liimatainen Sosiaalinen kestävyys Sosiaalisesti

Lisätiedot

Paula Saikkonen Terveyden edistäminen tuttua vai tuntematonta?

Paula Saikkonen Terveyden edistäminen tuttua vai tuntematonta? Terveyden edistäminen tuttua vai tuntematonta? Paula Saikkonen 17.4.2007 Terveyden edistäminen tuttua vai tuntematonta? 17.4.2007 1 Sisältö Mikä on Terveyden edistämisen keskus? Terveyden edistämisen keskuksen

Lisätiedot

Turvallisuudentunteen arvioiminen muistisairauden alkuvaiheessa osana digitaalista palvelukanavaa

Turvallisuudentunteen arvioiminen muistisairauden alkuvaiheessa osana digitaalista palvelukanavaa Turvallisuudentunteen arvioiminen muistisairauden alkuvaiheessa osana digitaalista palvelukanavaa Satu Elo, Riikka Mustonen, Anna-Leena Nikula, Jaana Leikas, Jouni Kaartinen, Hanna-Mari Pesonen & Milla

Lisätiedot

Liikunta. Terve 1 ja 2

Liikunta. Terve 1 ja 2 Liikunta Terve 1 ja 2 Käsiteparit: a) fyysinen aktiivisuus liikunta b) terveysliikunta kuntoliikunta c) Nestehukka-lämpöuupumus Fyysinen aktiivisuus: Kaikki liike, joka kasvattaa energiatarvetta lepotilaan

Lisätiedot

Attraktiivisuus & attribuutiot Asenne, arvot ja ennakkoluulot

Attraktiivisuus & attribuutiot Asenne, arvot ja ennakkoluulot Attraktiivisuus & attribuutiot Asenne, arvot ja ennakkoluulot PS 6 K2014 Attraktion määrittely Myönteisten tunteiden synnyttämä vetovoima yksilöä tai ryhmää kohtaan Attraktion syveneminen ja ylläpito vaatii

Lisätiedot

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi?

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi? ASIAKASPALAUTE Tämän asiakaspalaute keskustelun tarkoituksena on asiakkaan saamien palveluiden kehittäminen. Kysymyksiin vastataan keskustelemalla asiakkaan (ja omaisen) kanssa. Kotihoidon työntekijä osallistuu

Lisätiedot

Liikkuminen ja hyvinvointi varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa

Liikkuminen ja hyvinvointi varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Liikkuminen ja hyvinvointi varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa 19.9.2016 Pia Kola-Torvinen Opetushallitus VASU2017 työskentelyä ohjanneet keskeiset asiakirjat Varhaiskasvatuslaki (2015) - Perustetyön

Lisätiedot

KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta. Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa

KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta. Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa SOSIAALI- JA TERVEYS- HALLINTOTIEDE Yhdistää opetuksessa (kaikilla tasoilla) molemmat hyvinvoinnin

Lisätiedot

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma 1 Kurikka lapsen nimi Kansilehteen lapsen oma piirros Lapsen ajatuksia ja odotuksia esiopetuksesta (vanhemmat keskustelevat kotona lapsen kanssa ja kirjaavat) 2 Eskarissa

Lisätiedot

Asiakasyhteistyö toimintakyvyn arvioinnissa

Asiakasyhteistyö toimintakyvyn arvioinnissa Asiakasyhteistyö toimintakyvyn arvioinnissa TOImii! Toimintaterapian hyvät arviointikäytännöt Suomessa Näkökulmia arviointiin Ammattikorkeakoulu Arcada 5.5.2010 Tiina Airaksinen, YTM, projektipäällikkö,

Lisätiedot

Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilun alustavia tuloksia

Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilun alustavia tuloksia Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilun alustavia tuloksia Arja Kurvinen & Arja Jolkkonen Karjalan tutkimuslaitos NÄKÖKULMIA OSALLISTAVAAN TYÖLLISYYSPOLITIIKKAAN JA SOSIAALITURVAAN - Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

HOITAJA TUBERKULOOSIN TORJUNNASSA

HOITAJA TUBERKULOOSIN TORJUNNASSA HOITAJA TUBERKULOOSIN TORJUNNASSA TUBERKULOOSIN ESIINTYVYYS TYKS/KEUHKOKLINIKASSA - LABORATORIOSSA VILJELLYT TBC-NÄYTTEET VUONNA 2008: YHTEENSÄ TEHTY 5509 TBC-VILJELYÄ, JOISTA 25 TUBERKULOOSIPOSITIIVISTA

Lisätiedot

Voimavaralähtöinen, aktivoiva ja kuntouttava työote

Voimavaralähtöinen, aktivoiva ja kuntouttava työote Voimavaralähtöinen, aktivoiva ja kuntouttava työote Pia Vähäkangas, TtT Sosiaali- ja terveysjohtaja, Pietarsaaren alue Erityisasiantuntija, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Asiantuntija, GeroFuture Kohti

Lisätiedot

Turvallisuus, identiteetti ja hyvinvointi. Eero Ropo TAY Kasvatustieteiden yksikkö Aineenopettajakoulutus

Turvallisuus, identiteetti ja hyvinvointi. Eero Ropo TAY Kasvatustieteiden yksikkö Aineenopettajakoulutus Turvallisuus, identiteetti ja hyvinvointi Eero Ropo TAY Kasvatustieteiden yksikkö Aineenopettajakoulutus 2 Turvallisuuden kokemus ja identiteetti Turvallisuutta ja identiteettiä on kirjallisuudessa käsitelty

Lisätiedot

Lapsen arki arvoon! Salla Sipari

Lapsen arki arvoon! Salla Sipari Lapsen arki arvoon! Salla Sipari 13.3.2013 Tulokulmia dialogiin Lapsen oppiminen Kasvatusta ja kuntoutusta yhdessä Kuntouttava arki arki kuntouttavaksi Kehittäjäkumppanuus 13.3.2013 Salla Sipari 2 Miksi

Lisätiedot

Move! fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä peruskoulun 5. ja 8. - vuosiluokille

Move! fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä peruskoulun 5. ja 8. - vuosiluokille Move! fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä peruskoulun 5. ja 8. - vuosiluokille Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmän (Move!) valmisteluvaihe vuosina 2008-2009 Fyysinen toimintakyky vaikuttaa

Lisätiedot

ETSIVÄ VANHUSTYÖ. koulutuskokonaisuus. Aika ja paikka Kouluttaja

ETSIVÄ VANHUSTYÖ. koulutuskokonaisuus. Aika ja paikka Kouluttaja ETSIVÄ VANHUSTYÖ koulutuskokonaisuus Aika ja paikka Kouluttaja Sisältö 1. Etsivä vanhustyö 2. Verkostoyhteistyö 3. Osallisuuden vahvistaminen Etsivä vanhustyö koulutuksen tavoite Laaditaan etsivän vanhustyön

Lisätiedot

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ opiskelijan nimi: ryhmä: työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ KUNTOUTUMISEN TUKEMISEN TUTKINNON OSASSA / NÄYTÖN

Lisätiedot

Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu. Terveystieto

Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu. Terveystieto Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu Terveystieto OPPIAINEEN KUVAUS Terveystiedon opetuksen tarkoituksena on edistää oppilaiden terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta tukevaa osaamista arkielämässä.

Lisätiedot

Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista. Opetushallitus

Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista. Opetushallitus Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista Opetushallitus Verkkokommentointi VASU2017 Opetushallituksen nettisivuilla oli kaikille kansalaisille avoin mahdollisuus osallistua perusteprosessiin

Lisätiedot

Terveyttä ja hyvinvointia kansallispuistoista

Terveyttä ja hyvinvointia kansallispuistoista Terveyttä ja hyvinvointia kansallispuistoista Lapin Matkailuparlamentti Rovaniemi 24.-25.9.2014 Joel Erkkonen Erikoissuunnittelija Kuvittele uusi lääke, joka pitäisi sinut aktiivisempana ja terveempänä

Lisätiedot

Tiina Röning Psykologi, Psykoterapeutti Tampereen urheiluakatemia

Tiina Röning Psykologi, Psykoterapeutti Tampereen urheiluakatemia Tiina Röning Psykologi, Psykoterapeutti Tampereen urheiluakatemia Kuormitus vs lepo Kuormituksen kokonaisuus aina yksilöllinen, fyysistä ja psyykkistä mahdoton tarkasti erottaa (stressi, kehon reaktiot,

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn Vanhuspalvelulaki Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (980/2012) Voimaan 1.7.2013 Keskeisiä linjauksia Erillislaki Ei säädetä uusista palveluista

Lisätiedot

MUISTISAIRAAN TOIMINTAKYKYÄ TUKEVA YMPÄRISTÖ

MUISTISAIRAAN TOIMINTAKYKYÄ TUKEVA YMPÄRISTÖ MUISTISAIRAAN TOIMINTAKYKYÄ TUKEVA YMPÄRISTÖ 1.10.2015 LÄNSI-SUOMEN DIAKONIALAITOS, VELJESKOTIPÄIVÄT Esityksen lähteinä on käytetty mm. seuraavien asiantuntijoiden teoksia, tutkimuksia ja materiaaleja

Lisätiedot

Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun

Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun Hyvinvointia työstä Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun Heli Hannonen työterveyspsykologi 2 Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 1 : Tämän lain tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja työolosuhteita

Lisätiedot

Attendo Pirtinkaari Yksilöllistä elämää yhdessä

Attendo Pirtinkaari Yksilöllistä elämää yhdessä Attendo Pirtinkaari Yksilöllistä elämää yhdessä Attendo yrityksenä Attendo Oy on suomalainen sosiaali- ja terveyspalvelualan yritys. Olemme edelläkävijä asumispalveluiden tuottamisessa ikäihmisille, vammaisille,

Lisätiedot

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN Mitä laaja-alainen osaaminen tarkoittaa? Mitä on hyvä opettaminen? Miten OPS 2016 muuttaa opettajuutta? Perusopetuksen tavoitteet ja laaja-alainen osaaminen

Lisätiedot

Siilinjärven OPS-veso / Marja Rytivaara TAVOITTEENA LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN

Siilinjärven OPS-veso / Marja Rytivaara TAVOITTEENA LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN Siilinjärven OPS-veso / Marja Rytivaara TAVOITTEENA LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN 19.4.2016 Laaja-alainen osaaminen Tietojen, taitojen, arvojen, asenteiden ja tahdon muodostama kokonaisuus Kykyä käyttää tietoja

Lisätiedot

Mielenterveyskuntoutujien asuminen ja hyvinvointi. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Mielenterveyskuntoutujien asuminen ja hyvinvointi. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Mielenterveyskuntoutujien asuminen ja hyvinvointi Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 28.5.2013 1 Hyvän asumisen kautta toteutuu yksi ihmisen perusoikeuksista ja perustarpeista

Lisätiedot

Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen esija perusopetuksessa ja toisen asteen koulutuksessa.

Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen esija perusopetuksessa ja toisen asteen koulutuksessa. Lasten ja nuorten kanssa työskentelevien mahdollisuudet lihavuuden ehkäisyssä. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen esija perusopetuksessa ja toisen asteen koulutuksessa. Opetusneuvos Marjaana Manninen,

Lisätiedot

LEIKKIKOONTI. Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat

LEIKKIKOONTI. Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat LEIKKIKOONTI Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat 21.5.2014 ESITYKSEN JÄSENTELY 1. Leikin filosofisia lähtökohtia 2. Leikki ja oppiminen 3. Leikki ja didaktiikka 4. Leikki ja pedagogiikka 5. Leikin

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille RAY TUKEE BAROMETRI 2016 Tietoa järjestöille MIKÄ RAY TUKEE -BAROMETRI ON? Raha-automaattiyhdistyksen suunnittelema RAY tukee -barometri on erityyppisten järjestöjen ja avustuskohteiden kohderyhmille suunnattu,

Lisätiedot

Epävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa 16.10.2013 Psykologi Hanna Böhme

Epävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa 16.10.2013 Psykologi Hanna Böhme Epävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa 16.10.2013 Psykologi Hanna Böhme pitää sinua välillä joko erittäin hyvänä tai erittäin pahana 0n sinulle ajoittain syyttä vihainen tai

Lisätiedot

Oppimisympäristöstä toimintaympäristöön Oppimisympäristö tukemaan oppimista. Kaisa Nuikkinen

Oppimisympäristöstä toimintaympäristöön Oppimisympäristö tukemaan oppimista. Kaisa Nuikkinen Oppimisympäristöstä toimintaympäristöön Oppimisympäristö tukemaan oppimista Kaisa Nuikkinen 10.5.2006 kaisa.nuikkinen@edu.hel.fi TYÖTURVALLISUUSLAKI TYÖYMPÄRISTÖ on tarkoituksenmukainen toimintaan nähden,

Lisätiedot

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016 K Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 28.1.2016 Työpajan lähtökohdat Jokaisella on mahdollisuus lisätä työhönsä terapeuttisia elementtejä kysyä ja kyseenalaistaa

Lisätiedot

TE1. 1 Terveyden edistäminen. 2 Terveysosaaminen ja media

TE1. 1 Terveyden edistäminen. 2 Terveysosaaminen ja media TE1 1 Terveyden edistäminen 2 Terveysosaaminen ja media Terveys Mitä on terveys? Tee mind map Moniselitteinen terveys Terveys on täydellinen fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin tila, ei vain

Lisätiedot

Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3

Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelijan nimi: Ryhmä: 1. Työprosessin hallinta Arvioinnin kohteet Toimintakokonaisuuksien suunnittelu Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 suunnittelee toimintaa yhdessä ohjattavien

Lisätiedot

Hyvä skitsofrenian hoitovaste avohoidossa. Prof. Hannu Koponen Kuopion yliopisto, psykiatrian klinikka Helsinki

Hyvä skitsofrenian hoitovaste avohoidossa. Prof. Hannu Koponen Kuopion yliopisto, psykiatrian klinikka Helsinki Hyvä skitsofrenian hoitovaste avohoidossa Prof. Hannu Koponen Kuopion yliopisto, psykiatrian klinikka Helsinki 28.8.2007 Skitsofrenia - epidemiologiaa Suomessa 50 000 skitsofreniapotilasta yli puolet psykiatristen

Lisätiedot

Voimaantuminen. Jorma Heikkinen, Hyvän mielentalo, Pori

Voimaantuminen. Jorma Heikkinen, Hyvän mielentalo, Pori Voimaantuminen Jorma Heikkinen, Hyvän mielentalo, Pori 17.9. 2012 Voimaantumisella (valtaistuminen, empowerment) tarkoitetaan ihmisten ja ihmisyhteisöjen kykyjen, mahdollisuuksien ja vaikutusvallan lisääntymistä.

Lisätiedot

MIHIN MINÄ TÄSSÄ MITÄ LÄÄKÄRI VASTAA KUOLEN? KUOLEVALLE?

MIHIN MINÄ TÄSSÄ MITÄ LÄÄKÄRI VASTAA KUOLEN? KUOLEVALLE? MIHIN MINÄ TÄSSÄ KUOLEN? MITÄ LÄÄKÄRI VASTAA KUOLEVALLE? Kristiina Tyynelä-Korhonen, LT, erikoislääkäri, palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Syöpäkeskus, KYS 15.2.2016 2 PALLIATIIVISEN HOIDON JA

Lisätiedot

Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet

Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet Motiivi 2 Kehittyvä ihminen I Johdatus kehityspsykologiaan 1. Kehityspsykologian perusteet Mitä kehityspsykologia on? Kehitys

Lisätiedot

A S I A K A S T Y Y T Y V Ä I S Y Y S T U T K I M U S

A S I A K A S T Y Y T Y V Ä I S Y Y S T U T K I M U S Lifelong Learning Mentorit Oy A S I A K A S T Y Y T Y V Ä I S Y Y S T U T K I M U S 1.9.2008 Hoivakoti Esimerkki Kaikki on hyvin, tyytyväinen ja kiitollinen olen kun saa asua näin hyvässä paikassa Tutkimuksen

Lisätiedot

Kelan kehittämishanke: Aivohalvauspotilaiden tehostetun käden käytön kuntoutus KOTIKÄYNTILOMAKE. omakotitalo rivitalo kerrostalo palvelutalo

Kelan kehittämishanke: Aivohalvauspotilaiden tehostetun käden käytön kuntoutus KOTIKÄYNTILOMAKE. omakotitalo rivitalo kerrostalo palvelutalo 1 Kelan kehittämishanke: Aivohalvauspotilaiden tehostetun käden käytön kuntoutus KOTIKÄYNTILOMAKE Pvm Kuntoutujan nimi: Sos.turvatunnus: Palveluntuottaja Kurssinumero: Kunta: Kotikäynti nro Kohdat 1-4

Lisätiedot

Näkökulmia kansanterveysyhteistyöhön Ritva Halila Lääketieteellisen etiikan dosentti Helsingin yliopisto, Hjelt-Instituutti

Näkökulmia kansanterveysyhteistyöhön Ritva Halila Lääketieteellisen etiikan dosentti Helsingin yliopisto, Hjelt-Instituutti Näkökulmia kansanterveysyhteistyöhön Ritva Halila Lääketieteellisen etiikan dosentti Helsingin yliopisto, Hjelt-Instituutti ritva.halila@helsinki.fi www.helsinki.fi/yliopisto Mitä terveys on? WHO: täydellisen

Lisätiedot

KINESTETIIKAN PERUSKURSSI vuonna 2016

KINESTETIIKAN PERUSKURSSI vuonna 2016 1 KINESTETIIKAN PERUSKURSSI vuonna 2016 Aika Osa I 22. 23.8.2016 klo 8:00 15:00 Osa II 3.-4.10.2016 klo 8:00 15:00 Paikka Kohderyhmä Järjestäjä Kouluttaja Osallistujamäärä Tuki- ja osaamiskeskus Eskoo,

Lisätiedot

Suunnitelmista käytäntöön Sipoon Seniorikeskuksen liikunta- ja aistipiha

Suunnitelmista käytäntöön Sipoon Seniorikeskuksen liikunta- ja aistipiha Suunnitelmista käytäntöön Sipoon Seniorikeskuksen liikunta- ja aistipiha Iloa ja voimaa ympäristöstä Ikäinstituutin verkostopäivä 8.12.2016, Helsinki Sipoo ja Seniorikeskus lyhyesti ~ 20 000 kuntalaista,

Lisätiedot

Mitä työ tekijöiltään vaatii tulevaisuudessa?

Mitä työ tekijöiltään vaatii tulevaisuudessa? Mitä työ tekijöiltään vaatii tulevaisuudessa? AIPA-päivät 2010 Jaakko Heinimäki Jaakko Heinimäki www.taigu.fi Dr. Maslow & työn ilo Vapaus Osaamisen, työn, ammatin arvostus Työpaikan yhteisöllisyys, työkaverit,

Lisätiedot

MUUTTUVA OPETTAJUUS JA TYÖHYVINVOINTI

MUUTTUVA OPETTAJUUS JA TYÖHYVINVOINTI MUUTTUVA OPETTAJUUS JA TYÖHYVINVOINTI Työssä jaksaminen aikuiskoulutuksen arjessa --- Henna Laukka, Koivulaukka Oy 9.10.2016 AAMUPÄIVÄN RUNKOA Perusajatuksia työhyvinvoinnista Muutos ja sen kohtaaminen

Lisätiedot

Onnellisen kohtaaminen millainen hän on? Outi Reinola-Kuusisto Emäntä Kitinojalta (Psykologi, teologi, toimittaja)

Onnellisen kohtaaminen millainen hän on? Outi Reinola-Kuusisto Emäntä Kitinojalta (Psykologi, teologi, toimittaja) Onnellisen kohtaaminen millainen hän on? Outi Reinola-Kuusisto Emäntä Kitinojalta (Psykologi, teologi, toimittaja) HARJOITUS: MIKÄ SINULLE ON ONNEA? Johtopäätös: Onnen hetket ovat hyvin henkilökohtainen

Lisätiedot

ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI

ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI 12.12.2016 VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN PERUSTEET Varhaiskasvatuksen tehtävä on vahvistaa lasten hyvinvointiin ja turvallisuuteen liittyviä taitoja sekä ohjata

Lisätiedot