Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry / aluetyö. Pikkurukkanen 1/2012. Avaimia paikallisyhdistysten vapaaehtoistoiminnan kehittämiseen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry / aluetyö. Pikkurukkanen 1/2012. Avaimia paikallisyhdistysten vapaaehtoistoiminnan kehittämiseen"

Transkriptio

1 Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry / aluetyö Pikkurukkanen 1/2012 Avaimia paikallisyhdistysten vapaaehtoistoiminnan kehittämiseen

2 Lukijalle Omaishoitoa tukevan työn keskeisenä menestystekijänä on vahva ja asiantunteva paikallisyhdistysverkosto. Yhdistykset ylläpitävät ja kehittävät toimintaansa pitkälti vapaaehtoisvoimin. Kaikilla yhdistyksillä on toive saada toimintansa tueksi uusia aktiivisia toimijoita ja lisäresursseja. Kilpailu vapaaehtoisista auttajista sosiaali- ja terveysalan järjestöissä ja laajemminkin kansalaisyhteiskunnassa on kuitenkin kovaa ja tekijöitä ei ole helppo löytää. Paikallisyhdistyksillä on monesti liian vähän aktiivitoimijoita toiminnan määrään nähden. Tilanteeseen täytyisi saada muutos. Tutkimuksen mukaan vapaaehtoisorganisaatioiden olisi hyvä laatia rekrytointiinsa strategioita. Yhdistys, joka onnistuu tekemään vapaaehtoistoimintansa kehittämiseen suunnitelman, tuplaa onnistumismahdollisuutensa tavoitteisiin pääsylle. Tätä mahdollisuutta ei kannata jättää hyödyntämättä. Tavoitteiden kirjaaminen, toiminnan suunnitteleminen ja strategian toteuttaminen jäntevöittää toimintaa, kehittää yhdistyksen sisäistä työnjakoa, antaa eväitä suunnitelman toteutumisen seurannalle, arvioinnille ja korjaaville liikkeille. Tässä työrukkasessa teemme yhdessä suunnitelmaa vapaaehtoistoiminnan kehittämiseksi. Asetamme tavoitteita, pohdimme uusien toimijoiden rekrytointimahdollisuuksia, kerromme millaisia tehtäviä yhdistyksissä on tarjolla uusille toimijoille ja muistamme miten toimijoista pidetään huolta. Yhdistyksissä on tarvetta tehdä selkeämpää sisäistä työnjakoa. Toimijoiden roolituksia voidaan jakaa perustehtävien mukaiseen toimintaan; vaikuttamistoimintaan, omaishoitoperheiden tukemiseen, kehittämistyöhön, verkostoyhteistyöhön, jäsenhuoltoon tai vaikkapa virkistystoimintaan. Paikallisyhdistyksissä on motivaatiota kehittää vapaaehtoistoimintaa. Tämän pikkurukkasen tehtävänä on vahvistaa yhdistyksen osaamista ja motivaatiota käytännön toimiksi. Kiitokset kentän toimijoille ja liiton aluetyölle kommenteista, ideoista ja avusta. Merja Purhonen on tehnyt pikkurukkasen toimitustyön. Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry Matti Mäkelä Etelä-Suomen aluevastaava 2 2

3 Sisältö sivu 1. Mihin tarvitsemme vapaaehtoistoimijoita? Perustehtävä yhdistyksissä 4 2. Vapaaehtoisten tavoittaminen ja rekrytointi Mikä motivoi ketä kiinnostaa Rekrytointi on markkinointia Rekrytointikeinoja Vinkkejä kohtaamisiin 7 3. Vapaaehtoistoiminnan pelisääntöjä 8 4. Miten pitää huolta vapaaehtoisista? 8 5. Suunnitelma vapaaehtoistoiminnan kehittämiseksi Miksi tarvitsemme kehittämissuunnitelman? Suunnitelman tekeminen Suunnitelmalomake AlueAvain-koulutuksien vapaaehtoistoiminnan diat Lähdekirjallisuutta ja lukuvinkkejä

4 1. Mihin tarvitsemme vapaaehtoistoimijoita? Suomalaisista reilu kolmannes osallistuu aktiivisesti vapaaehtoistoimintaan. Järjestöt kaipaavat lisää vapaaehtoisia erityisesti vaikuttamistyöhön, varainhankintaan, tapahtumien järjestämiseen sekä vertais- ja tukihenkilötoimintaan. Aktiivitoimijoiden vähäisyys ja ikääntyminen kuitenkin estävät vapaaehtoistoiminnan toteuttamista. Vapaaehtoistoiminnan resurssipulan lisäksi järjestöjen huolenaiheita ovat kuntien taloudellisen tuen vähäisyys sekä toisaalta julkisen sektorin epärealistiset odotukset vapaaehtoistyölle. Toisaalta yksi tämän päivän positiivisista ja kasvavista vapaaehtoistyön trendeistä on yhteisöllisyys ja vertaistuki internetissä. Toimintaan mukaan lähteneet aktiivit ovat myös sitoutuneita ja panostavat vapaaehtoistyöhön. 1.1 Perustehtävä yhdistyksissä Vapaaehtoistoiminnan organisointi perustuu yhdistystoiminnan kehittämisen tarpeeseen. Yhdistyksissä mietitään, mitä ovat yhdistyksen ja sen jäsenten tarpeet sekä toiveet ja voidaanko niihin vastata vapaaehtoistoiminnan keinoin. Etsimme vastausta kysymykseen: mihin tarvitsemme vapaaehtoistoimijoita? Kun lähdetään kehittämään vapaaehtoistoimintaa, on pohdittava yhdistyksen perustehtävää ja katsottava, mihin yhdistyksen toiminta tällä hetkellä kohdistuu tai sen tulisi kohdistua. Tehtävä: Keskustellaan yhdistyksessä mitä toimintoja alla olevat perustehtävät käytännössä ovat. Missä perustehtävämme osa-alueissa meillä toimii nyt vapaaehtoisia ja tarvitsemmeko heitä lisää? seuraa alansa yhteiskunnallista kehitystä rakentaa omaistoiminnan yhteistyötä vaikuttaa yhteiskunnallisissa, omaishoitoon liittyvissä asioissa Paikallis- Omaishoitajat ja Läheiset yhdistyksen Liitto ry:n perustehtävät perustehtävät valvoo omaishoitoperheiden etuja tavoittaa omaishoitotilanteessa elävät henkilöt kehittää ja jakaa omaishoidon asiantuntijuutta tukee omaishoitotilanteessa eläviä 4 4

5 2. Vapaaehtoisten tavoittaminen ja rekrytointi Monille vapaaehtoistoiminta voi olla henkilökohtainen projekti, joka palkitsee monin tavoin. Ihmisellä on tekemisen tahto halu käyttää vapaa-aikaa johonkin toimintaan ja halu kuulua ryhmään ja kokeilla uusia asioita. Toiselle antamisen ilo ja etenkin mahdollisuus uuden oppimiseen tulisi yhdistyksissä hyödyntää. 2.1 Mikä motivoi ketä kiinnostaa Sosiaali- ja terveysalan vapaaehtoiset innostuvat erityisesti rekrytointikampanjoista, joissa panostetaan mahdollisuuksiin antaa, toimia konkreettisesti ja saada kokea myös jatkuvuutta, tuttuutta. Vapaaehtoistoiminta koetaan antoisana, on mahdollisuus olla hyödyksi ja kokea itsensä merkitykselliseksi. Naisten vapaaehtoistoiminnan motiiveissa korostuvat auttamishalu, into oppia uusia asioita sekä toive uusiin ihmisiin tutustumisesta. Miehiä puolestaan innostaa vapaaehtoistoimintaan erityisesti ystävien ja tuttavien vaikutus, halu käyttää ylimääräinen vapaa-aika hyödylliseen tekemiseen sekä tunne kansalaisvelvollisuudesta. Suuret ikäluokat etsivät mahdollisuuksia kehittyä, kasvaa ja saada uusia kokemuksia. Oletus on, että ajankäyttö ja käsitys vapaaehtoisuudesta muuttuvat, kun suuret ikäluokat jäävät eläkkeelle. Sukupolvi on tottunut vapauteen, itsensä toteuttamiseen ja sosiaaliseen kehitykseen. Suuret ikäluokat etsivät kiinnostavaa, tavoitteellista ja hauskaa toimintaa. Vapaaehtoistoiminta houkuttelee uuden oppimisen näkökulmasta. Tehtävä: Suurten ikäluokkien jääminen eläkkeelle on suuri mahdollisuus yhdistyksen vapaaehtoistoiminnan kehittämiselle. Pohtikaa ja kirjatkaa käytännön toimia, kuinka yhdistys voisi hyödyntää tätä tilannetta? Omaishoitajien paikallisyhdistyksien toimijat ovat pääasiassa muita kuin nuoria. Nuorten toimijoiden tavoittaminen on haaste yhdistyksille. Valtaosa yhdistysten jäsenistöstä on ikäihmisiä tai työssäkäyviä keski-ikäisiä. Ehkä ajatellaan, että omaishoito ei kosketa nuoria tai että yhdistyksessä ei ole heitä kiinnostavia toimintoja tarjolla. Selvitykset kuitenkin kertovat, että nuoret eivät tiedä, miten vapaaehtoistoimintaan pääsee mukaan. Pelkkä informaation jakaminen nuorille voisi lisätä osallistumista vapaaehtoistoimintaan. Nuorten toimintaan lähtemisen motiiveja ovat esimerkiksi yhdessäolo, uusien ystävien saaminen, hauska toiminta, hyvä tunnelma sekä ajatus yhdistää hauskuus ja hyödyllisyys. Jatkuvuus ei kiehdo nuoria vapaaehtoistoiminnassa kovinkaan paljon. Vanhemmalle yhdistysväelle nuoret voivat tuoda uusia näkemyksiä ja he osaavat hyödyntää myös sosiaalista mediaa esimerkiksi markkinoinnissa ja vaikuttamistyössä. Nuorten näkökulmat todennäköisesti monipuolistaisivat ja toisivat lisävirtaa yhdistystoimintaan. Vinkki: Otetaan tavoitteeksi löytää omaishoidon teemasta tai yhdistystoiminnasta kiinnostuneita nuoria. Kolme mahdollista reittiä saavuttaa nuoret ovat: 1. Kutsutaan nuoria heidän omilla areenoillaan, kuten sosiaalisessa mediassa. 2. Kysytään jäsenkirjeellä löytyisikö esim. jäsenistön lähipiiristä innostuneita nuoria. 3. Lähestytään asiassa sosiaali- ja terveyden alan tai markkinointialan oppilaitoksia. Annetaan nuorille vapaat kädet ideoita yhdistyksen kehittämistä. 5 5

6 2.2 Rekrytointi on markkinointia Vapaaehtoistoimijoiden rekrytointi on haastava prosessi. Käytännössä mahdollisuudet onnistua ovat sitä suuremmat, mitä henkilökohtaisempaa rekrytointi on. Auttaa, jos osaamme asettua rekrytoitavan asemaan tämän lähtökohdista. Kohtaamisessa ratkaistaan miten onnistumme! Kohtaamisessa voimme hyödyntää markkinoinnin keinoja kertomalla, että Vapaaehtoistyö tuottaa paitsi mielihyvää, niin myös vaikuttaa myönteisesti auttajan terveyteen (Allan Luksi) Onnellisuuttasi lisää, jos osallistut vapaaehtoistoimintaan (onnellisuusprofessori Markku Ojanen) Rekrytointitilaisuuksiin tupataan helposti liikaa asiaa. On hyvä muistaa, että tunteen välittäminen on tärkeämpää, kuin miljoonien faktojen kertominen. Onnistut paremmin, kun kerrot itse omia kokemuksiasi vapaaehtoistoimijana. Omat kokemukset ja kertomukset yleensä sytyttävät hyvin. Tehtävä: On hyvä erottautua massasta ja keksiä iskulause, joka herättää huomion. Esimerkiksi: Espoon vapaaehtoisverkosto Sinä riität, me välitämme Jokaisella meillä on jotain jaettavaa Tule tunniksi tai loppuelämäksi Keksitkö, mikä olisi teidän yhdistyksenne oma slogan? 2.3 Rekrytointikeinoja Vapaaehtoisten rekrytointi aloitetaan selvittämällä, mitä tehtäviä yhdistys voi tarjota vapaaehtoisille. Sen jälkeen voidaan miettiä sopivia rekrytointikeinoja. Tyypillisesti haetaan ja houkutellaan ehdokkaita omasta jäsenkunnasta. Oma jäsenkunta ei aina kuitenkaan ole otollisin kohderyhmä löytää uusia toimijoita, sillä jäsenet ovat usein kiinni omaishoitotyössään eivätkä aina jaksa tai pääse osallistumaan, vaikka tahtoakin olisi. Miten voisi saada uusia toimijoita mukaan yhdistystoimintaan? Yhdistyksessä kannattaa pohtia ainakin seuraavia: Missä mahdolliset uudet toimijat ovat? Kartoitetaan ihmisryhmät ja paikat, joissa heitä voisi tavata. Miten voimme lähestyä heitä? Tavoittamisessa on järkevää käyttää mahdollisimman monia kanavia, myös tiedotusvälineitä. Inhimilliset tarinat ja samaistumiskohteet herättävät halua auttaa. Voimmeko hyödyntää todennäköisyyksiä? Siellä missä on ihmisvirtoja, tulee osumiakin helpommin. Sopivia rekrytointipaikkoja ovat esim. kirjastot, kauppakeskukset, yleisötilaisuudet, harrastustoiminnat ja järjestöjen järjestämät tilaisuudet, kirkon ja seurakunnan järjestämät tilaisuudet ja sosiaalinen media. Hyödynnetään erilaisia rekistereitä esim. lähetetään seurakunnan kanssa kirje tänä vuonna 65v. täyttäneille. 6 6

7 Ei unohdeta omia jäseniä. Kysytään löytyykö omasta jäsenistöstä tai heidän tuttavapiiristään mahdollisia toimijoita. Voisivatko jäsenet tätä miettiä ja työstää. Palkitaan parhaat ellei peräti kaikki onnistujat. Mahdollisella uudella vapaaehtoistoimijalla on monta kynnystä ylitettävänä. Tasoitetaan tietä. On tärkeää, että yhdistys löydetään, tunnistetaan ja vapaaehtoiseksi tuleminen on helppoa. Kokeillaan erilaisia rekrytointikeinoja, näitä ovat esimerkiksi: o Vapaaehtoistyön peruskurssit o Repäisylappu malli eli mainos kauppoihin o Oma esite vapaaehtoistoiminnasta o Nettirekrytointi esim. o Yhteistyö alueen muiden tahojen kanssa esim. seurakunta, muut yhdistykset o Rekrytointitilaisuudet (messut, tapahtumat, juhlat, vapaaehtoistyön esittelyt jne.) Harjoitus: Parityönä 10 min. Toinen toimii rekrytoijana toinen rekrytoitavana. Kuvitellaan, että ollaan kauppakeskuksessa rekrytoimassa vapaaehtoisia. Keskustellaan: a) miten rekrytoijana voisimme edistää onnistunutta rekrytointia? b) millaisia ongelmia mahdollisesti kohtaamme ja kuinka voisimme niihin varautua? 2.4 Vinkkejä kohtaamisiin Kuvittele olevasi rekrytointitehtävissä. Kauppakeskuksen aula vilisee ihmisiä. Miten voisit menestyä rekrytointitehtävässäsi? 1. Asetu ensin itse rekrytoitavan henkilön asemaan ja mieti miten haluaisit itseäsi lähestyttävän. 2. Vapaaehtoistoimintaan lähdetään usein elämän taitekohdissa esim. eläkkeelle siirryttäessä. Kuka kauppakeskuksessa olijoista edustaa suuria ikäluokkia, kuka on eläkkeelle siirtymässä? Vapaaehtoistoimija löytyy todennäköisemmin heistä. 3. Ihmisillä on kiire. Aikaa pysäyttämiseen on vähän. Viestitä ja kerro suoraan: Olisi tarjolla uudenlaista sisältöä elämään. Olisi tarjolla mahdollisuuksia käyttää omia taitoja ja kokemuksia toisten auttamiseen. 4. Nyt tärppäsi ja pääset keskustelemaan. Kuuntele, älä tyrkytä. Ihmisillä on halu oppia uutta. Uudenlaisen tiedon tarve ja ymmärryksen lisääminen omaa elämää varten voi olla ykkösmotiivi. 5. Saatat kokea pettymyksiä, kun ihmiset eivät innostu helpolla. Älä luovuta. Jokaisella ihmisellä on osaamista ja halua käyttää taitoja ja tietoja mielekkäällä tavalla. 6. Motiivit nousevat ihmisten omista tilanteista. Löydä motiivi ja innosta mukaan: Kuulostele onko teemamme tuttu. Onko rekrytoitavan halu auttaa muita syntynyt kokemuksista omassa elämässä. Vertaisryhmämme kaipaavat vetäjää, voimme kouluttaa tähän tulisitteko tutustumaan? Vapaaehtoistoiminta voi olla vastapaino omalle ammattityölle ja mielekäs vapaa-ajan viettämisen tapa. Joskus auttaja voi saada uudenlaisen mahdollisuuden käyttää omaa ammattitaitoa: Oletteko koskaan ajatellut, että voisitte toteuttaa tuota osaamistanne 7 tällä tavalla? Meillä voisitte halutessanne tehdä näin ja näin 7

8 Tarve kuulua johonkin, kiinnostus elämään ja ihmisiin kannustaa vapaaehtoistyöhön. Uskon, että meillä olisi juuri teille kiinnostavia mahdollisuuksia mukavassa porukassa Kokemuksen mukaa ihmiset auttavat mielellään, kun tietävät mitä heiltä odotetaan. Kohtaamisessa ihmiset siis miettivät riitänkö minä? Kerro, että Tavallisen ihmisen taidoin tässä pärjää ja me pidämme vapaaehtoisista hyvää huolta. Olemme kiinnostuneet kaikesta avusta. Pienelläkin teollanne on suuri merkitys. 7. Hyvin toimivaan ja hyvämaineiseen yhteisöön on helpompi saada vapaaehtoisia kuin hajanaiseen ja epämääräiseen. Osaammeko antaa positiivisen mielikuvan toiminnastamme ihmiselle, joka ei ole koskaan kuullutkaan meistä? Kerro mitä teette ja mitä olette saaneet aikaiseksi. Mitä omaishoitajat ovat hyötyneet vapaaehtoistoimijoista. Opettele lyhyt esimerkki, minkä kerrot: 8. Kun saat toisen innostumaan toiminnasta, on tärkeää sopia seuraava askel; puhelinsoitto, yhteinen tapaaminen, lisätietoa postitse jne. Tee mukaan tuleminen mahdollisimman helpoksi. 9. Alat harjaantua jo rekrytoinnissa. Silti useampi kieltäytyy lähtemästä mukaan toimintaan kuin innostuu asiasta. Älä luovuta. 3. Vapaaehtoistoiminnan pelisääntöjä Hyvin organisoitu vapaaehtoistoiminta rakentuu monista osasista. Vapaaehtoistoiminnan pelisäännöt pitää aina käydä läpi yhdessä toimijoiden kanssa. Pelisäännöt vaikuttavat jo toimijoita etsittäessä. Kaikista innokkaista ei ole vapaaehtoistoimijoiksi. Seuraavassa on keskeisiä asioita, jotka tulee huomioida, kun annetaan vastuuta vapaaehtoistoimijoille: - Vapaaehtoisen tulee olla luotettava. - Vapaaehtoisen tulee arvioida omat voimavaransa. Ei kannata lupailla liikoja. - Vapaaehtoinen on vaitiolovelvollinen. - Vapaaehtoinen toimii puolueettomasti. Hän kunnioittaa toisen erilaisuutta ja oikeutta mielipiteisiin. - Jokainen ihminen vastaa elämästään. Vapaaehtoistoiminnassa tukea annetaan sitä tarvitsevan ehdoilla. - Vapaaehtoinen saa tukea ja rohkaisua toimintaansa. Vapaaehtoista ei jätetä yksin. - Vapaaehtoiset ovat tukea tarvitsevien ihmisten, heidän omaistensa ja ammattihenkilöstön yhteistyökumppaneita. - Vapaaehtoisella on tavallisen ihmisen vastuu lähimmäisestään. Vastuu vapaaehtoisen toiminnasta on myös toiminnasta vastaavalla organisaatiolla. Järjestöillä on vakuutuksia vapaaehtoistoimintaa varten. (mukaillen STKL) 4. Miten pitää huolta vapaaehtoisista? Yhdistyksen elinehto ovat vapaaehtoiset toimijat. Heistä tulee pitää hyvää huolta. Mitä suurempi on vapaaehtoistoimijoiden määrä, sitä tärkeämpää on sopia yhdistyksen sisäisistä toimintatavoista. Liian byrokraattista järjestelmää ei kannata rakentaa. Riittää, että on sovittu seuraavat: 1. Kuka/ketkä vastaavat vapaaehtoistoiminnan käytännön järjestämisestä, toimijoitten tukemisesta ja mitä työn organisointiin sisältyy? 8 8

9 2. Kuka/ketkä kantavat hallinnollisen vastuun, missä tehdään päätökset ja miten? Yhdistyksen sisäisessä työn organisoinnissa tulee sopia: o miten hoidetaan rekrytoinnit, alkuhaastattelut ja henkilön sopivuuden arviointi o sopivien tehtävien löytäminen ja toimintaan perehdyttäminen o vierellä kulkeminen, käytännön tuki yhdistysarjessa o vapaaehtoistoiminnan mahdollistaminen, ohjaus, valvonta o seuranta ja arviointi Vapaaehtoistoiminta on tekijäänsä palkitsevaa, mutta se voi olla ajoittain myös henkisesti tai fyysisesti raskasta. Toimiminen yhdistyksessä tulee olla vapaaehtoiselle toimijalle lähtökohtaisesti voimaannuttava kokemus. Tarvitaan arvostusta, perehdytystä, virkistystä, koulutusta, toisen huomioimista, palkitsemista ja kannustusta. Erityisen tärkeää on olla tietoinen missä kulloinkin mennään, minkä verran tarvitaan vierellä kulkijaa. On hyvä olla selvillä vapaaehtoistoimijan henkilökohtaisista ominaisuuksista, taidoista, työtyylistä, sitoutumisen asteesta jne. Näin yhdistys osaa ohjata henkilön häntä kiinnostaviin tehtäviin. Järjestöt tarjoavat vapaaehtoisilleen mahdollisuuksien mukaan esimerkiksi seuraavia asioita: o Työtodistuksia tai muita todistuksia o Opastusta uusille vapaaehtoisille o Koulutustilaisuuksia mukana oleville vapaaehtoisille o Virkistystilaisuuksia o Ryhmätyötoimintaa, ryhmätyönohjausta o Toisilta oppimista; vertaistukea o Henkilökohtaisia keskusteluja o Mahdollisuuden vaikuttaa ja tuoda esiin omia ideoita o Yhteisöllisyyttä ja yhteisön tukea o Vakuutuksen toimintaan Yksi tapa pitää huolta vapaaehtoistoimijoista, on tehdä yhteinen suunnitelma auttajien motivaation, jaksamisen ja hyvinvoinnin tukemiseksi. Se mikä sopii toiselle, ei välttämättä auta toista. Keskustelun kautta saadaan selville tuen tarpeet. Vapaaehtoisen kokemukset, odotukset ja toiveet ovat perustana sille, miten häntä tuemme. Ihmisten elämäntilanteet vaihtelevat ja välillä ei ole mahdollisuuksia toimia auttajana. Motivaation selvittämiseksi voi käyttää apuna seuraavia kysymyksiä: 1. Koetko vapaaehtoistoiminnan palkitsevana? 2. Koetko, että olet päässyt tekemään merkityksellistä työtä? 3. Onko sinulla mahdollisuus kokea vastuuta ja tuntea haasteellisuutta? 4. Tuleeko hyvän olon tunne onnistumisista? 5. Oletko saanut myönteistä palautetta ja tunnustusta tarpeeksi? 6. Miten toivoisit, että tukisimme sinua? 7. Oletko kokenut itse kehittymisen iloa? 8. Voitko käyttää riittävästi omia kykyjäsi toisten auttamisessa? 9. Onko sinulla sopivasti tehtäviä omien mieltymysten, oman arvomaailman ja osaamisen mukaan? 10. Onko sitoutumisen taso sopusoinnussa tilanteesi ja kokemustesi kanssa? Motivoinut vapaaehtoistoimija välittää yhdistyksestä myönteistä kuvaa Tehtävä: Miten itse koet vapaaehtoistoiminnan hyvät ja huonot puolet? Miten toivoisit sinusta vapaaehtoistoimijana pidettävän huolta? 9 9

10 5. Suunnitelma vapaaehtoistoiminnan kehittämiseksi Yhdistysten toiminta on muutostilassa. Odotukset ja tarpeet yhdistystoiminnalle muuttuvat ja tuntuvat kasvavan. Omaishoitajien määrä kasvaa, omaishoitotilanteet monimuotoistuvat. Vain pieni osa omaishoitajista on lakisääteisen tuen piirissä, tuen ulkopuolelta löytyy satojatuhansia henkilöitä. Kaikki nämä tekijät vaikuttavat siihen, että yhdistystyölle on tilausta. Yhdistyksissä työt kasaantuvat helposti yksille ja samoille ihmisille, kun ei ole tekijöitä. Perinteisesti yhdistysten hallituksissa on ollut paljon omaishoitajia, jotka eivät käytännössä aina pääse aktiivisesti osallistumaan ja kehittämään yhdistystä. Töitä siis riittäisi ja uupumisen vaara on läsnä yhdistysarjessa. Yhteinen huoli on: mistä löytäisimme tekijöitä? 5.1 Miksi tarvitsemme kehittämissuunnitelman? Vapaaehtoistoiminnan suunnitelma tuplaa onnistumismahdollisuudet tavoitteisiin pääsylle. Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty. Ennen suunnitelman tekemistä on hyvä katsoa kauemmas ja miettiä asioita, joita voisimme seurata. Yksi seurattava asia on aktiivitoimijoiden määrä ja yhdistystoimijoiden eri roolit (katso jäljempänä suunnitelmalomakkeen sivu kaksi). Tämän asian toteutumista voi seurata esim. yhdistyksen hallituksen kokouksissa. Vapaaehtoistoiminnan seurantaa voi tehdä monella tapaa ja seurattavat sisällöt rakentaa omiin tarpeisiin sopiviksi. Liikaa tavoitteita ja seurattavaa ei kannata ottaa. 5.2 Suunnitelman tekeminen Vapaaehtoistoiminnan suunnitelman tekemistä varten on tehty yhdistyksille avuksi oma työväline (jäljempänä), jota kannattaa hyödyntää. Suunnitelman tekeminen on hyvä tehdä yhdessä yhdistyksen hallituksen ja mahdollisesti muiden aktiivitoimijoiden kanssa (esim. hallituksen kehittämispäivä). Suunnitelman sisältöotsikkoina ovat : 1. Yhdistyksemme nykytilanne ja tavoitteiden määritteleminen Tässä voi käyttää apuna yhdistyksen toimintakertomuksen/ toimintasuunnitelman sisältöä ja seuraavaa perustehtäväjaottelua Omaishoitoperheiden etujen valvonta / vaikuttamistoiminta Omaishoitotilanteissa elävien henkilöiden tavoittaminen Omaishoitoperheiden tukeminen Omaishoidon asiantuntijuuden kehittäminen ja jakaminen Paikallinen omaistoiminnan yhteistyö 2. Kartoitetaan taulukkoa hyödyntäen tehtävät, joihin yhdistyksemme kaipaa vapaaehtoistoimijoita Roolikartan avulla on tarkoitus saada työnjakoa selkeämmäksi ja oppia näkemään mahdollisuudet ja toisaalta nyt käytettävissä olevat resurssit ja toimijoiden kiinnostuksen kohteet. Roolikartan tarkoitus ei ole se, että yhdistyksen tulisi löytää toimija kaikkiin toimintoihin, joita roolikartassa on mainittu. Kukin yhdistys voi katsoa tavoitteiden suuntaisesti itselleen sopivimmat työstettävät osat. Yhtenä roolikartan tavoitteena on, että perustettavissa työryhmissä (katso kartasta jaottelu) olisi mukana yhdistyksen hallitustoimija työryhmän jäsenenä. Tällöin viestit hallituksen ja työryhmän välillä kulkisivat sujuvammin

11 Roolituskartan avulla saadaan selville seuraavaa: a) millaiset toiminnot roolikartasta koskettavat juuri nyt yhdistystä b) millaisiin rooleihin yhdistyksen toimijat ovat itse kiinnostuneita kiinnittymään c) mihin tarvitaan lisää toimijoita d) onko teemojen mukaisiin työryhmien perustamisiin tarvetta e) löytyykö henkilöitä, jotka saattaisivat esim. työparina alkuun työryhmät f) osataan rekrytointitilanteissa paremmin kertoa millaisia tehtäviä olisi tarjolla Roolituskartan työstäminen: Lähdetään liikkeelle siitä, että yhdistyksen hallitustoimijat/ yhdistysaktiivit miettivät mitkä työryhmät heitä itseään eniten kiinnostaisivat. Esim. kukin merkitsee kolme kiinnostavinta. Kolmen valitun ryhmän sisältä voi lisäksi merkitä, mitkä toiminnot tarkemmin kiinnostaisivat. Sovitaan, mihin mennessä arviointi tulee tapahtua ja miten kartoitus vedetään yhteen. Tuloksena näemme tämän hetkisen tilanteen. Keskustellaan, miltä tilanne näyttää. Mitkä asiat ketäkin kiinnostavat ja mitkä osa-alueet jäävät nyt uupumaan tekijöitä. Entä miltä kartoituksen tulokset näyttävät asetettuihin yhdistyksen tavoitteisiin nähden? Pyritään löytämään työryhmiin innokkaita, jotka saattaisivat ryhmätyöskentelyn alkuun. Sovitaan, kuka aloittaa missäkin työryhmässä. Työryhmälle voidaan valita vastuullinen vetäjä nyt tai lähteä etsimään häntä. Voidaan myös esim. työpareina aloittaa ja alkaa koota työryhmään enemmän jäseniä ja jakaa työryhmän tehtäviä kiinnostuksen mukaan. Pikkuhiljaa työryhmän työskentely kehittyy ja jämäköityy. 3. Seuraavia asioita täytyy tehdä, jotta saamme tehtäviin toimijoita: Roolikarttatehtävän avulla selvisi mihin tehtäviin juuri nyt kaipaamme tekijöitä. Sovitaan tavoitteet saada uusia toimijoita ja se miten lähdemme uusia toimijoita etsimään. 4. Voimme pitää vapaaehtoistoimijoista huolta seuraavilla tavoilla: Kirjataan yhdistyksen näkemys siitä, millaista huolenpitoa sekä kannustusta on tarjolla ja tarvitsemmeko/voidaanko jotain uusia elementtejä ottaa käyttöön. Tämän tehtävän tehtyämme, osaamme rekrytoitaessa kertoa asiasta. 5. Aiomme hyödyntää paikallisen yhteistyön tarjoamia mahdollisuuksia vapaaehtoistoimijoiden tukemisessa seuraavasti: Yhdistyksen alueella on todennäköisesti toimijoita, jotka jo järjestävät vapaaehtoisille koulutusta tai muuta tukitoimintaa. Kirjataan yhdistyksen näkemys miten hyödynnämme näitä. 6. Tarkistamme suunnitelmaa ja sen toteutumista seuraavan kerran Jotta asia saa jatkuvuutta, niin otetaan tavoitteeksi seurata suunnitelman kulkua jokaisessa hallituksen kokouksessa. Otetaan siis asia hallituksen kokouksen asialistalle! 11 11

12 5.3 Suunnitelmalomake Suunnitelmaa on aloitettu tekemään pvm. 1. Yhdistyksemme nykytilanne ja tavoitteiden määritteleminen Henkilöjäsenmäärä on Yhdistyksemme hallituksen henkilömäärä Arvio yhdistyksen aktiivitoimijoiden määräksi (sisältäen hallituksen henkilöt) Mitä toimintaa meillä yhdistyksessä nyt on? (Listaus keskeisistä toiminnoista esim. viimeiseltä vuodelta. Voit hyödyntää seuraavan sivun tehtäväkoonnosta kirjaamisessa.) Mitä tavoittelemme jatkossa? (kirjataan konkreettisia tavoitteita ja keinoja tavoitteisiin pääsemiseksi) 12 12

13 2. Kartoitetaan seuraavaa taulukkoa hyödyntäen tehtävät, joihin yhdistyksemme kaipaa vapaaehtoistoimijoita. Pyritään arvioimaan asiat mennessä. Hallitustyöskentely Omaishoitajien edustajia Yhteiskunnan eri aloilta omaishoidosta kiinnostuneita Jäsenet seuraaviin työryhmiin Jäsentyöryhmä Markkinointityöryhmä Vaikuttamistyöryhmä Ryhmätoimintajoukkue Järjestelytyöryhmä Varainhankintatyöryhmä Virkistystyöryhmä Vapaaehtoistoiminnan tukiryhmä Muita tarpeita: Jäsenasiat Jäsenhankinnasta vastaava Uusien jäsenien vastaanotosta huolehtija Jäseniltojen järjestelijä Lapsiperheiden yhteyshenkilö Työssäkäyvien omaishoitajien yhteyshenkilö Eläkkeellä olevien omaishoitajien yhteyshenkilö Jäsenetujen kehittäjä Yhteyshenkilö x kunnan jäseniin Kannattajajäsenten yhteyshenkilö Muita tarpeita: Markkinointi ja tiedotus Yhdistyksen esitevastaava Jäsenkirje/tiedotevastaava Mediayhteyshenkilö Kuntayhteyshenkilö Järjestöyhteyshenkilö Oppilaitosyhteyshenkilö Seurakuntayhteyshenkilö Yritysyhteistyön kehittäjä Nettisivujen tekijä/päivittäjä Muita tarpeita: Vaikuttamistoiminta Kuntayhteyshenkilö Aloitteiden tekijä Tukihenkilö omaishoitoperheelle neuvotteluihin Palveluohjausta antava henkilö Muita tarpeita: Jäsentyöryhmä Vertaistuki/Ryhmät Vertaistukiryhmien järjestelijä Keskusteluryhmien vetäjät Opintokerhon vetäjä Toiminnallisten ryhmien vetäjät Muita tarpeita: Markkinointityöryhmä Tilaisuuksien järjestelyt Juhlien järjestelijä Kahvitusapu Yleisavustaja Ruokahuoltovastaava Vuosikokousjärjestelijä OK-asioista / hakemuksista vastaava Muita tarpeita: Vaikuttamistyöryhmä Varainhankinta Varainhankinnasta vastaava Avustusanomusten tekijä Varainhankintatapahtumien järjestelijä Avustajia tapahtumiin Lipaskerääjä Kannattajajäsenten hankkija Lahjoittajien muistamisesta vastaava Muita tarpeita: Ryhmätoiminnan joukkue Virkistystoiminta Lomatoiminnan järjestelijä Harrastuspiirien järjestelijä Retkien järjestelijä Kuljetusjärjestelijä Muita tarpeita: Järjestelytyöryhmä Vapaaehtoistoiminta Toiminnan koordinointihenkilö Rekrytointivastaava Vapaaehtoisten koulutuksesta valmennuksesta ja tsemppauksesta vastaava Muita tarpeita Varainhankintatyöryhmä Virkistystyöryhmä Vapaaehtoistoiminnan tukiryhmä 13 13

14 3. Seuraavia asioita täytyy tehdä, jotta saamme rekrytoitua tehtäviin toimijoita: 4. Voimme pitää vapaaehtoistoimijoista huolta seuraavilla tavoilla: 5. Aiomme hyödyntää paikallisen yhteistyön tarjoamia mahdollisuuksia vapaaehtoistoimijoiden tukemisessa seuraavasti: Tarkistamme suunnitelmaa ja sen toteutumista seuraavan kerran

15 6. AlueAvain- koulutuksien dioja vapaaehtoistoiminnasta 15 15

16 16 16

17 17 17

18 18 18

19 19 19

20 20 20

21 21 21

22 22 22

23 7. Lähdekirjallisuutta ja lukuvinkkejä Vapaaehtoistoiminta osana kansalaisyhteiskuntaa - ihanteita vai todellisuutta (Anne Birgitta Yeung) Vapaaehtoistoiminta seurakunnassa ja järjestöissä (Harju, Niemelä ) Vapaaehtoistoiminta Suomessa (Pirkko Hakkarainen) Tukea ja mahdollisuuksia vapaaehtoistoiminnalle (Pirkko Hakkarainen toim.) Nuorten asenteet ja osallistuminen vapaaehtoistoimintaan (Henrietta Grönlund) RAY Avustustoiminnan raportteja 23 (Anne Birgitta Pessi, Tomi Oravasaari)

24 24 24

Yhdistyksen perustehtävä lähtökohtana. Aluevastaava Matti Mäkelä

Yhdistyksen perustehtävä lähtökohtana. Aluevastaava Matti Mäkelä Yhdistyksen perustehtävä lähtökohtana Aluevastaava Matti Mäkelä YHDISTYKSEN PERUSTEHTÄVÄ OMAISHOITOPERHEIDEN TAVOITTAMINEN OMAISHOITOPERHEIDEN TUKEMINEN YHDISTYS OMAISHOIDON KEHITTÄJÄNÄ, EDUNVALVONTA Miten

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

RAY TUKEE HYVIÄ TEKOJA. Niina Pajari Kuusankoski

RAY TUKEE HYVIÄ TEKOJA. Niina Pajari Kuusankoski RAY TUKEE HYVIÄ TEKOJA Niina Pajari 17.11.16 Kuusankoski RAY, VEIKKAUS JA FINTOTO YHDISTYVÄT UUDEKSI RAHAPELIYHTIÖKSI -> UUSI RAHAPELIYHTIÖ VEIKKAUS VASTAA VAIN RAHAPELITOIMINNASTA, EIKÄ KÄSITTELE AVUSTUKSIA

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

OmaisOiva-toiminta Kristiina Mustakallio, toiminnanjohtaja

OmaisOiva-toiminta Kristiina Mustakallio, toiminnanjohtaja OmaisOiva-toiminta 2017 Kristiina Mustakallio, toiminnanjohtaja Toiminta-alue ja yhteistyöverkosto Toiminta-alue: Espoon ja Kauniainen Länsi-Uudenmaan suurimmat kunnat: Kirkkonummi, Raasepori, Inkoo, Hanko

Lisätiedot

Yhdistyksen tuki omaishoitajille

Yhdistyksen tuki omaishoitajille Salon seudun omaiset ja läheiset ry Yhdistyksen tuki omaishoitajille Omaishoitajien laki-ilta 26.2.2013 Kaupungintalo, Valtuustosali Seija Hyvärinen Toiminnan tavoitteet 1 Toiminnalla edistetään kotona

Lisätiedot

Uudenmaan Martat ry Pirkko Haikkala

Uudenmaan Martat ry Pirkko Haikkala VAPAAEHTOISTOIMINTAAN UUSIA MAHDOLLISUUKSIA Uudenmaan Martat ry Pirkko Haikkala 1.10.2016 Vapaaehtoistoiminnan toimintamalli Uudenmaan Martoissa Piiri Kouluttaa vapaaehtoisia Tukee, kannustaa ja ohjaa

Lisätiedot

Laadukasta yhdistystoimintaa, kokemuksia vuoden ajalta. Piia Iivonen, kyläkehittäjä , Kalanti

Laadukasta yhdistystoimintaa, kokemuksia vuoden ajalta. Piia Iivonen, kyläkehittäjä , Kalanti Laadukasta yhdistystoimintaa, kokemuksia vuoden ajalta Piia Iivonen, kyläkehittäjä 18.11.2014, Kalanti Varsinais-Suomen Kylät ry:n Leader-rahoitteinen kehittämishanke Tarkoituksena yhdistystoiminnan kehittäminen

Lisätiedot

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Yhtä jalkaa - Ratsastuksen Reilu Peli Mitä on Reilu Peli? Jokaisen oikeus harrastaa iästä, sukupuolesta, asuinpaikasta, yhteiskunnallisesta asemasta,

Lisätiedot

Näin homma toimii seminaari Aika: Tiistai klo Paikka: Pääkirjasto Metso, Pirkankatu Tampere

Näin homma toimii seminaari Aika: Tiistai klo Paikka: Pääkirjasto Metso, Pirkankatu Tampere 10.00 Aamukahvi 10.20 Tervetuloa Näin homma toimii seminaari Aika: Tiistai 25.9.2012 klo 10.00-15.30 Paikka: Pääkirjasto Metso, Pirkankatu 2 33101 Tampere 10.30 Omaishoitotilanteen varhainen tunnistaminen

Lisätiedot

JOHTAMISEN MONET MUODOT YHDISTYSTOIMINNASSA

JOHTAMISEN MONET MUODOT YHDISTYSTOIMINNASSA JOHTAMISEN MONET MUODOT YHDISTYSTOIMINNASSA 22.4.2012 Anne Ilvonen innovointipäällikkö, OK-opintokeskus anne.ilvonen@ok-opintokeskus.fi 1 MENESTYVÄ YHDISTYS Monipuolinen toiminta Aktiivinen jäsenistö Sujuvat

Lisätiedot

TOIMIVA YHDISTYS. Yhdistystoiminnan päivittäminen

TOIMIVA YHDISTYS. Yhdistystoiminnan päivittäminen TOIMIVA YHDISTYS Yhdistystoiminnan päivittäminen Päijät-Hämeen Sosiaaliturvayhdistys ry:n hallinnoimassa ja Raha-automaattiyhdistyksen rahoittamassa hankkeessa vuosina 2012-2015 mahdollistettiin yhdistystoiminnan

Lisätiedot

Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen

Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen 2 AJATUKSEN MURUSIA Tämä vihkonen on sinulle, joka haluat toimia vapaaehtoisena ja olla ihminen ihmiselle. Vihkosta voi käyttää myös työnohjausistunnoissa keskustelujen

Lisätiedot

Kansalais- ja vapaaehtoistyö

Kansalais- ja vapaaehtoistyö Kansalais- ja vapaaehtoistyö Yhdistysverkosto ry 2016 Juha Saurama 2015 Kansalais- ja vapaaehtoistoiminta Ihmiset eivät enää osallistu entisessä määrin perinteiseen kansalaisja vapaaehtoistoimintaan Ihmiset

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n juhlaseminaari Kuopio Sandra Gehring

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n juhlaseminaari Kuopio Sandra Gehring :n juhlaseminaari Kuopio 23.11. 2011 Sandra Gehring Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Terveydenhuollon ohjauksessa etusijalla on sairaus, vammaisuus ja kuntoutuminen.

Lisätiedot

Avustukset jäsenyhdistyksille v Invalidiliiton hankeavustukset jäsenyhdistyksille - STEAn jäsenjärjestöavustukset, eli ns.

Avustukset jäsenyhdistyksille v Invalidiliiton hankeavustukset jäsenyhdistyksille - STEAn jäsenjärjestöavustukset, eli ns. Avustukset jäsenyhdistyksille v.2017 - Invalidiliiton hankeavustukset jäsenyhdistyksille - STEAn jäsenjärjestöavustukset, eli ns. toimintatonnit Järjestöpäivät 5.2.2017 1 Invalidiliiton hankeavustukset

Lisätiedot

Yhdistystoiminnan kehittämisen tsekkauslista Missä meillä menee hyvin ja missä voisimme tulla yhdessä paremmiksi?

Yhdistystoiminnan kehittämisen tsekkauslista Missä meillä menee hyvin ja missä voisimme tulla yhdessä paremmiksi? Yhdistystoiminnan kehittämisen tsekkauslista Missä meillä menee hyvin ja missä voisimme tulla yhdessä paremmiksi? Yhdistyksen toiminta-ajatus Onko meillä yhteinen näkemys siitä, miksi yhdistys on olemassa?

Lisätiedot

Vapaaehtoistoimintaa yhteispelillä. Tietoa, tukea ja vinkkejä eri tahojen yhdessä toteuttamaan vapaaehtoistoiminnan koordinointiin.

Vapaaehtoistoimintaa yhteispelillä. Tietoa, tukea ja vinkkejä eri tahojen yhdessä toteuttamaan vapaaehtoistoiminnan koordinointiin. Vapaaehtoistoimintaa yhteispelillä Tietoa, tukea ja vinkkejä eri tahojen yhdessä toteuttamaan vapaaehtoistoiminnan koordinointiin. Sisällys Saate Vapaaehtoistoiminta Vapaaehtoinen Vapaaehtoistoiminnan

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

MIKSI VAIKUTTAVUUTTA? Vaikuttavuusvalmentamo 29.10

MIKSI VAIKUTTAVUUTTA? Vaikuttavuusvalmentamo 29.10 MIKSI VAIKUTTAVUUTTA? Vaikuttavuusvalmentamo 29.10 AVUSTUSOSASTO RAY 25.10.2016 2 LAKISÄÄTEINEN TEHTÄVÄ Laki raha-automaattiavustuksista 21. Rahaautomaattiyhdistyksen on sopivalla tavalla seurattava myönnettyjen

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

PJ-OPAS: Mitä yhdistyksen puheenjohtajan on hyvä tietää?

PJ-OPAS: Mitä yhdistyksen puheenjohtajan on hyvä tietää? PJ-OPAS: Mitä yhdistyksen puheenjohtajan on hyvä tietää? Tavoite: Jotta tietää mitä pitää tietää. Puheenjohtajan rooli ja osaaminen Miten johdat onnistuneen kokouksen? Mitä tehtäviä hallituksella on? Tehtävien

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n strategia ja pitkän tähtäimen suunnitelma 2011-2015 (PTS päivitetty 4.6.2013)

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n strategia ja pitkän tähtäimen suunnitelma 2011-2015 (PTS päivitetty 4.6.2013) :n strategia ja pitkän tähtäimen suunnitelma 2011-2015 (PTS päivitetty 4.6.2013) Sisällysluettelo Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry 2 Strategiatyö Omaishoitajat ja Läheiset liitossa Toiminta-ajatus Toimintaa

Lisätiedot

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA 2012 2016 Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Lähtökohdat ennen: liikunnan kilpailutoimintaa ja kulttuurikisat

Lisätiedot

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011 Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi Miessakit ry:n raportteja 1/2011 Peter Peitsalo Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki SISÄLLYS JOHDANTO... 5 MIESLÄHTÖISEN TYÖN KEHITTÄMISPROSESSI... 6

Lisätiedot

Työpaikkavalmentajana työllistyvän työssä jaksamisen tukena

Työpaikkavalmentajana työllistyvän työssä jaksamisen tukena a työllistyvän työssä jaksamisen tukena Sisältö Esimerkkinä ja puskurina toimiminen suhteessa työyhteisöön Kiireen kesytys ja tylsyyden karkotus Stressinhallinta Voimavara-akku Lyhyt palautumisen kysely

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry Tässä kyselyssä järjestötoiminta = Rauman Friski Tuult ry:n toiminta Kyselyitä lähetettiin marraskuussa yhdistyksen jäsenkirjeen mukana kappaletta. Kyselyn vastausprosentti oli, % JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN

Lisätiedot

Työpahoinvoinnin alkeet. Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus Maija Saviniemi

Työpahoinvoinnin alkeet. Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus Maija Saviniemi Työpahoinvoinnin alkeet Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus 12.11.2014 Maija Saviniemi Miksi olen pessimisti? Miksi tarkastelemme työtä pahoinvoinnin näkökulmasta? Onko työpahoinvoinnissa edes

Lisätiedot

~YHDESSÄ -YHDESSÄ ETEENPÄIN~

~YHDESSÄ -YHDESSÄ ETEENPÄIN~ ~YHDESSÄ -YHDESSÄ ETEENPÄIN~ ETEENPÄIN- EVÄITÄ TYÖYHTEISÖN HYVINVOINTIIN EVÄITÄ TYÖYHTEISÖN HYVINVOINTIIN Melina Kivioja Anneliina Peltomaa SISÄLLYS 1 LUKIJALLE 2 ARVOSTA JA TUE 3 ANNA HYVÄN KIERTÄÄ 4

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n seminaari pidämme puolta pidämme huolta

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n seminaari pidämme puolta pidämme huolta 15.15 palautekeskustelu Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n seminaari pidämme puolta pidämme huolta 11.00 Tilaisuuden avaus ja ajankohtaista Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry 11.15 Puhtia hyvästä itsetunnosta

Lisätiedot

Kysely Kansalaisareenan vapaaehtoisille

Kysely Kansalaisareenan vapaaehtoisille Kysely Kansalaisareenan vapaaehtoisille Kansalaisareena 2016 Järjestöasiantuntija Jokke Reimers Yleistä Kyselyn nimi Kysely Kansalaisareenan vapaaehtoisille Kyselyn vastausaika 1.12. 11.12.2015 Vastuuhenkilö

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

Maakunnan järjestöjen ja yhdistysten hyvinvointityö näkyväksi. Järjestöjen rooli maakunnan hyvinvointistrategien toteuttamisessa. Verkkokyselyn purku

Maakunnan järjestöjen ja yhdistysten hyvinvointityö näkyväksi. Järjestöjen rooli maakunnan hyvinvointistrategien toteuttamisessa. Verkkokyselyn purku Maakunnan järjestöjen ja yhdistysten hyvinvointityö näkyväksi Järjestöjen rooli maakunnan hyvinvointistrategien toteuttamisessa Verkkokyselyn purku Keski-Suomen Järjestöareena 7.9.2012 Kyselyn vastaajat

Lisätiedot

VAIKUTTAVAA YHDISTYSTOIMINTAA!

VAIKUTTAVAA YHDISTYSTOIMINTAA! VAIKUTTAVAA YHDISTYSTOIMINTAA! ANNE ILVONEN INNOVOINTIPÄÄLLIKKÖ OK-OPINTOKESKUS 24.3.2012 1 Vaikuttaminen Vaikuttaminen on henkilökohtaisen tai yhteisön vallan käyttöä niin, että saamme edistettyä meille

Lisätiedot

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle STRATEGIA 2016-2018 Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle 19.11.2015 1 STRATEGISET TAVOITTEET 2016-2018 VISIO 2020 MISSIO ARVOT RIL on arvostetuin rakennetun ympäristön ammattilaisten verkosto.

Lisätiedot

Hengitysterveyttä ja hyvää elämää

Hengitysterveyttä ja hyvää elämää Hengitysterveyttä ja hyvää elämää Hengitysliiton toimintalinjaukset 2010-2014 ohjelma Toimintaa yhdessä uudistaen, tehtyä työtä arvostaen Hengitysliiton toimintalinjaukset ohjelman tarkoituksena on vahvistaa

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2013

Toimintasuunnitelma 2013 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat Toimintasuunnitelma 2013 Carita Bardakci 22.11.2012 1.1.1.1.1.1.1.1.1 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 1 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2013 1. JOHDANTO JA

Lisätiedot

KOLIN ARVOISESTI. Nyt ja tulevaisuudessa

KOLIN ARVOISESTI. Nyt ja tulevaisuudessa KOLIN ARVOISESTI Nyt ja tulevaisuudessa Kolin arvo-ohjeet 2014 1 HUOLEHDI PARHAASTA LAADUSTA Asetamme riman entistäkin korkeammalle! YRITTÄJÄ Ota omat arvosi näkyväksi osaksi toimintaasi. Kerro ne nettisivuillasi

Lisätiedot

17/2/2011 Katariina Suomu Kansalaisyhteiskunnan tutkimus- ja kehittämispäivät Jyväskylä. MLL:n vapaaehtoistoiminnan johtamiskoulutus

17/2/2011 Katariina Suomu Kansalaisyhteiskunnan tutkimus- ja kehittämispäivät Jyväskylä. MLL:n vapaaehtoistoiminnan johtamiskoulutus 17/2/2011 Katariina Suomu Jyväskylä MLL:n vapaaehtoistoiminnan johtamiskoulutus Kansalaisten järjestö Avoin, vaikuttava, valtakunnallinen kansalaisten järjestö, joka toimii lasten, nuorten ja lapsiperheiden

Lisätiedot

SAKU-strategia

SAKU-strategia 1 (6) SAKU-strategia 2012 2016 Sisältö: 1. TOIMINTA-AJATUS 2. TOIMINTAPERIAATTEET 3. VISIO 3.1 Visio 2016 3.2 Vision mukaiset päämäärät 3.3 Tavoitteet ja menestystekijät 1. TOIMINTA-AJATUS SAKU ry edistää

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminta ikääntyvien parissa Vapaaehtoistoiminnan peruskurssi Setlementti Louhela ry

Vapaaehtoistoiminta ikääntyvien parissa Vapaaehtoistoiminnan peruskurssi Setlementti Louhela ry Vapaaehtoistoiminta ikääntyvien parissa Vapaaehtoistoiminnan peruskurssi 2.2.2016 Setlementti Louhela ry Oikeus hyvään elämään iästä ja toimintakyvystä riippumatta Iäkkäät ihmiset eivät ole yhtenäinen

Lisätiedot

Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen

Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen Valtakunnallinen vertaistoiminnan koulutus 1 Mona Särkelä-Kukko 18.10.2013 1 Sisältö 1. Osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 1 Lapsen nimi: Pvm: Keskusteluun osallistujat: LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen vasun tekeminen perustuu varhaiskasvatuslakiin. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen vasu) on varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

NUORTEN TALO. Miten Nuorten talo syntyi?

NUORTEN TALO. Miten Nuorten talo syntyi? NUORTEN TALO Miten Nuorten talo syntyi? NUORTEN TALON HISTORIA 2009: YLILYÖNTI AVASI OVENSA OSANA ETSIVÄÄ TYÖTÄ Etsivä työ avasi tammikuussa matalan kynnyksen kohtaamispaikka Ylilyönnin osana perustyötä.

Lisätiedot

Rakenna kotikulmillesi Naapuruuspiiri. Soile Ataçocuğu & Kalevi Möttönen 2015

Rakenna kotikulmillesi Naapuruuspiiri. Soile Ataçocuğu & Kalevi Möttönen 2015 Rakenna kotikulmillesi Naapuruuspiiri Soile Ataçocuğu & Kalevi Möttönen 2015 Tämä on alueellinen mahdollisuus. Silmukka kerrallaan kutoen, paikalliset mahdollisuudet huomioiden alueellisten toimijoiden

Lisätiedot

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Talentum Helsinki 2015 Copyright 2015 Talentum Media Oy ja kirjoittajat Kansi, ulkoasu ja kuvitus: Maria Mitrunen 978-952-14-2411-3 978-952-14-2412-0

Lisätiedot

TOIMINNAN SUUNNITTELU 2016

TOIMINNAN SUUNNITTELU 2016 TOIMINNAN SUUNNITTELU 2016 Kemijärven Yrittäjät ry VISIO Kemijärven Yrittäjät ry tavoittelee vahvaa tulevaisuutta hoitamalla rakentavalla yhteistyöllä yrittäjyyden asiat kuntoon. Kemijärven Yrittäjät ry

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus järjestöjen voimavara?

Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus järjestöjen voimavara? Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus järjestöjen voimavara? Järjestötyöpaja I, 18.8.2015 Jouni Puumalainen ja Päivi Rissanen, MTKL Puumalainen, Rissanen 2015 1 Osatutkimuksen tavoitteet

Lisätiedot

Iloa yhteistyöstä. Mielekäs ja tuloksekas koiraharrastus. Kati Kuula

Iloa yhteistyöstä. Mielekäs ja tuloksekas koiraharrastus. Kati Kuula Iloa yhteistyöstä Mielekäs ja tuloksekas koiraharrastus Kati Kuula 8.10.2016 Koirilla on oikeus hyvään elämään Meillä kaikilla on oikeus hyvään elämään Mitä kaikkea hyvää koiraharrastustoimintaan osallistumisesta

Lisätiedot

Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus. Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto

Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus. Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto Tuotteita käyttävistä ihmisistä on tullut parempia mainoksia, kuin perinteisistä medioista Miksi näin on? 3

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan viikko 1.- 7.12.2008 Kumppanuuskeskuksessa

Vapaaehtoistoiminnan viikko 1.- 7.12.2008 Kumppanuuskeskuksessa Vapaaehtoistoiminnan viikko 1.- 7.12.2008 Kumppanuuskeskuksessa Vapaaehtoistoiminnan viikko 1. - 7.12.2008 Oulussa Viikon aikana tehdään vapaaehtoistoimintaa tunnetuksi osallistumisen väylänä ja mielekkään

Lisätiedot

VAPAAEHTOISTOIMINNAN VAIKUTUKSIA VASTAANOTTAJIIN JA AMMATILLINEN KOORDINOINTI

VAPAAEHTOISTOIMINNAN VAIKUTUKSIA VASTAANOTTAJIIN JA AMMATILLINEN KOORDINOINTI VAPAAEHTOISTOIMINNAN VAIKUTUKSIA VASTAANOTTAJIIN JA AMMATILLINEN KOORDINOINTI Päijät-Hämeen vapaaehtoistoiminnan verkosto, Kansalaisareena ja LAMK 17.1.2016 Lari Karreinen www.karreinen.org LARI KARREINEN

Lisätiedot

Keski-Uudenmaan Kokoomusnaiset ry TOIMINTASUUNNITELMA 2017

Keski-Uudenmaan Kokoomusnaiset ry TOIMINTASUUNNITELMA 2017 Keski-Uudenmaan Kokoomusnaiset ry TOIMINTASUUNNITELMA 2017 Hyväksytty hallituksen kokouksessa 10.10.2016 Hyväksytty syyskokouksessa 01.11.2016 SISÄLLYSLUETTELO SISÄLLYSLUETTELO... 2 1. KESKI-UUDENMAAN

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

TOPSIDE. Opas taustatuelle. Koulutusta kehitysvammaisille vertaistukijoille Euroopassa. www.peer-training.eu. Inclusion Europe

TOPSIDE. Opas taustatuelle. Koulutusta kehitysvammaisille vertaistukijoille Euroopassa. www.peer-training.eu. Inclusion Europe TOPSIDE Koulutusta kehitysvammaisille vertaistukijoille Euroopassa Opas taustatuelle Inclusion Europe www.peer-training.eu Tekijät: TOPSIDE kumppanit Hugh Savage, ENABLE Skotlanti Petra Nováková, Inclusion

Lisätiedot

Paja 3, Tampere

Paja 3, Tampere Paja 3, Tampere 3.12.2015 Aikataulu 9.15-9.30 Aamukahvit 9.30-9.45 Tervetuloa 9.45-11.30 Kotitehtävän purku 11.30-12.15 Lounas 12.15-13.30 Työskentelyä 13.30-14.00 Pajojen arviointi 14.00 14.15 Kahvi 14.15-14.30

Lisätiedot

Kulttuuriluotsi ja -kaveritoimintaa Suomessa. Hanne Laitinen, Pilvi Nissilä & Marko Nousiainen

Kulttuuriluotsi ja -kaveritoimintaa Suomessa. Hanne Laitinen, Pilvi Nissilä & Marko Nousiainen Kulttuuriluotsi ja -kaveritoimintaa Suomessa Hanne Laitinen, Pilvi Nissilä & Marko Nousiainen Yhdessä enemmän Kohtaamisia, sisältöä, mielekästä tekemistä Virtaa arkeen: virkeyttä, nostetta ja kulttuurikuntoa,

Lisätiedot

KAIKKI IHAN KAIKKI toiminta koulussa

KAIKKI IHAN KAIKKI toiminta koulussa KAIKKI IHAN KAIKKI toiminta koulussa Kaikki ihan kaikki toiminnan tavoite Tavoitteena on vaikuttaa positiivisesti yhteisön ilmapiiriin ja erityisesti aikuisten, opettajien, vanhempien ja muun henkilökunnan

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan ja

Lisätiedot

AVAINVIESTIT. Tekemisen ilo Onnistumisen elämys Yhteisöllisyys ja jakaminen Uuden oppiminen

AVAINVIESTIT. Tekemisen ilo Onnistumisen elämys Yhteisöllisyys ja jakaminen Uuden oppiminen POP UP -MARTTATAPAHTUMAT AVAINVIESTIT Tekemisen ilo Onnistumisen elämys Yhteisöllisyys ja jakaminen Uuden oppiminen PUHEEN TYYLI Iloinen Konstailematon Ystävällinen JA SÄVY I N H I M I L L I N E N, I H

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

, Onneksi on omaishoitaja. Mistä voimia arkeen?

, Onneksi on omaishoitaja. Mistä voimia arkeen? 17.4.2012, Onneksi on omaishoitaja Mistä voimia arkeen? Teemat joita käsittelen Voimia vapaa-ajasta Voimia itsestä Voimia läheisistä Luvan antaminen itselle Omaishoitajan hyvinvointi Omaishoitajan on tärkeää

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA!

HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA! HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA! Diak Länsi 29.11.2007 Rehtori, dosentti Jorma Niemelä 1. Ihmisarvoinen vanhuus kuuluu jokaiselle. Siihen kuuluu oikeus olla osallisena ympäröivästä yhteisöstä

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Oulun TOPPI Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan

Lisätiedot

Kuinka saamme kaikki mukaan? Anne Porthén Pia Warvas

Kuinka saamme kaikki mukaan? Anne Porthén Pia Warvas Kuinka saamme kaikki mukaan? Anne Porthén Pia Warvas Päivän paja Alustus jäsenhankintaan 15 min. Näkyvyyspaketin esittely 15 min Ideointia yhdessä 30 min Kuinka innostumme ja innostamme? 1 t Klo 10.30

Lisätiedot

Perhe on paljon enemmän kuin siitä kerrotut tarinat

Perhe on paljon enemmän kuin siitä kerrotut tarinat Perhe on paljon enemmän kuin siitä kerrotut tarinat 3 arviointi- ja vastaanotto-osastoa: Keltapirtti, Sinipirtti, Punapirtti, perhekuntoutusosasto Perhepirtti, Perheasema sekä Koiviston perhekoti Osastoilla

Lisätiedot

Seurakehittäminen SRL Häme / Elina Kivi

Seurakehittäminen SRL Häme / Elina Kivi Suomen Ratsastajainliitto ry Seurakehittäminen SRL Häme / Elina Kivi 21.3.2013 1 Seurakehittämisen taustaa Idea lähti ratsastusseurojen toivomuksesta saada liitolta/alueelta konkreettista tukea ja apua

Lisätiedot

Sosiaalisen median ohjeistus järjestäjille. Facebook, Twitter & Instagram

Sosiaalisen median ohjeistus järjestäjille. Facebook, Twitter & Instagram Sosiaalisen median ohjeistus järjestäjille Facebook, Twitter & Instagram Sosiaalista mediaa kannattaa hyödyntää tiedottamisessa ja markkinoinnissa monipuolisesti. Somen avulla tieto tapahtumastanne voi

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

Viestinnällä lisäarvoa & tehokkuutta! Työyhteisöviestinnästä kriisi- ja muutosviestintään. Strategisesta vuoropuhelusta henkilöbrändäykseen.

Viestinnällä lisäarvoa & tehokkuutta! Työyhteisöviestinnästä kriisi- ja muutosviestintään. Strategisesta vuoropuhelusta henkilöbrändäykseen. Viestinnällä lisäarvoa & tehokkuutta! Työyhteisöviestinnästä kriisi- ja muutosviestintään. Strategisesta vuoropuhelusta henkilöbrändäykseen. Tutkittua tietoa & punnittuja näkemyksiä. Osallistu, innostu

Lisätiedot

Vertais- ja vapaaehtoistoiminta tarvitsee tuekseen toimivia rakenteita

Vertais- ja vapaaehtoistoiminta tarvitsee tuekseen toimivia rakenteita Vertais- ja vapaaehtoistoiminta tarvitsee tuekseen toimivia rakenteita teksti: Ronja Kuokkanen haastattelu: Sari Koivumäki Rakenteet ovat tärkeitä vapaaehtoistoiminnassa. Ilman niitä järjestöissä tehtävä

Lisätiedot

MATERIAALIPAKETTI NUORTENILTAAN OLE HYVÄ!

MATERIAALIPAKETTI NUORTENILTAAN OLE HYVÄ! MATERIAALIPAKETTI NUORTENILTAAN OLE HYVÄ! Nuortenillan toiminta-ajatus ja tavoite Kahden eri seurakunnan nuoret kohtaavat toisiaan ja tutustuvat seurakuntien nuorisotoimintaan, jakavat kokemuksia, ideoita,

Lisätiedot

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen. esiopetuksessa

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen. esiopetuksessa Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen esiopetuksessa Tätä opasta on työstetty Lahden koulukuraattori- ja psykologipalveluissa vuosien 2009-2010 aikana kokemuksellisen

Lisätiedot

PSORIASISYHDISTYKSEN TOIMINNAN SUUNNITTELUN JA ARVIOINNIN TYÖKALU

PSORIASISYHDISTYKSEN TOIMINNAN SUUNNITTELUN JA ARVIOINNIN TYÖKALU PSORIASISYHDISTYKSEN TOIMINNAN SUUNNITTELUN JA ARVIOINNIN TYÖKALU Hyvä psoriasisyhdistyksen toimija Psoriasisliiton YhdistysEVA -työkalu (evaluaatio=arviointi) on tarkoitettu yhdistyksille työvälineeksi

Lisätiedot

Nuorten asenteet ja osallistuminen vapaaehtoistoimintaan

Nuorten asenteet ja osallistuminen vapaaehtoistoimintaan Nuorten asenteet ja osallistuminen vapaaehtoistoimintaan Vapaaehtoistoiminnan juhlaseminaari 3.12.2010 Henrietta Grönlund Henrietta Grönlund / henrietta.gronlund@helsinki.fi 9.12.2010 1 Mitä nuorille kuuluu?

Lisätiedot

Diabetesyhdistykset omahoidon tukena

Diabetesyhdistykset omahoidon tukena Diabetesyhdistykset omahoidon tukena Järjestösuunnittelija Kati Multanen, Suomen Diabetesliitto ry Puheenjohtaja Saija Hurme, Loimaan Seudun Diabetesyhdistys ry Dehko-päivät 31.1.2011 Omahoidon tuki yhteistyö

Lisätiedot

Täyttä elämää eläkkeellä

Täyttä elämää eläkkeellä Täyttä elämää eläkkeellä Saija Ohtonen-Jones 5.2.2016 TÄYTTÄ ELÄMÄÄ ELÄKKEELLÄ / copyright Suomen Punainen Risti 1 Punainen Risti kansainvälinen liike ja kotimainen järjestö auttaa katastrofien ja onnettomuuksien

Lisätiedot

Kim Polamo T:mi Tarinapakki

Kim Polamo T:mi Tarinapakki Kim Polamo T:mi Tarinapakki Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Tässä esitteessä on konkreettisia esimerkkejä työnohjaus -formaatin vaikutuksista. Haluan antaa oikeaa tietoa päätösten

Lisätiedot

MITKÄ OVAT TAVOITTEEMME

MITKÄ OVAT TAVOITTEEMME Uudenmaan Martat ry Toimintasuunnitelma 2017-2019 PUNAINEN LANKA Edistämme kotien toimivaa ja kestävää arkea Edistämme perheiden hyvinvointia Olemme johtava arjen asiantuntija Tarjoamme yhteisön johon

Lisätiedot

Jamk Innovointipäivät

Jamk Innovointipäivät Keskiviikko3 Asiakastutkimuksien suunnittelu Jamk Innovointipäivät Miksi asiakastutkimukset? Olemme nyt saaneet toimeksiannon kehitystehtäväämme ja tarkentaneet sen jälkeen tiimissämme mitä meidän halutaan

Lisätiedot

KE TU 2011 Keskeytynyt opiskelu tutkinnoksi. Sini Sarvilahti

KE TU 2011 Keskeytynyt opiskelu tutkinnoksi. Sini Sarvilahti KE TU 2011 Keskeytynyt opiskelu tutkinnoksi Sini Sarvilahti 11.3.2013 Projektin taustaa Opiskelijoiden kyselyt mahdollisuudesta saattaa opinnot loppuun ja valmistua Työelämän imu vie mennessään Oma opiskeluporukka

Lisätiedot

SUUNTA Nuorten vanhempien suunta työuralle

SUUNTA Nuorten vanhempien suunta työuralle SUUNTA Nuorten vanhempien suunta työuralle Hyvinvoinnin ja toimintakyvyn mittaaminen ja arviointi -seminaari Helsinki 17.11.2016 Johanna Moilanen & Taina Era SUUNTA Nuorten vanhempien suunta työuralle

Lisätiedot

KOONTI: Työkalupakki ryhmän yhteiseen toimintaan. Heidi Kokko Aivovammaliitto Liittopäivät 2014

KOONTI: Työkalupakki ryhmän yhteiseen toimintaan. Heidi Kokko Aivovammaliitto Liittopäivät 2014 KOONTI: Työkalupakki ryhmän yhteiseen toimintaan Heidi Kokko Aivovammaliitto Liittopäivät 2014 KOONTI Tämä materiaali on koottu Aivovammaliiton liittopäivillä järjestetyn Työkalupakki ryhmän yhteiseen

Lisätiedot

Autettavasta auttajaksi Punaisessa Ristissä

Autettavasta auttajaksi Punaisessa Ristissä Autettavasta auttajaksi Punaisessa Ristissä Turvapaikanhakijan kotoutuminen ja hyvinvointi vapaaehtoinen rinnalla kulkijana Milla Mäkilä Stressiä aiheuttavia tekijöitä vastaanottokeskuksessa Epätietoisuus

Lisätiedot

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu 18.10.2011 Omaishoito osana perheen elämää Elämä muuttuu? omaishoito voi tulla elämään erilaisissa elämänvaiheissa

Lisätiedot

YRITTÄJYYSPROJEKTI HYVÄNTEKEVÄISYYSILTA

YRITTÄJYYSPROJEKTI HYVÄNTEKEVÄISYYSILTA YRITTÄJYYSPROJEKTI HYVÄNTEKEVÄISYYSILTA HANKEIDEA Hyväntekeväisyysilta, joka järjestetään jonkin paikallisen järjestön (esim. Lions clubin) kanssa Illan tuotto lahjoitetaan hyväntekeväisyyteen Illan aikana

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan koordinaattorin rooli

Vapaaehtoistoiminnan koordinaattorin rooli Osaava ja ammatillinen koordinaattori mahdollistaa toiminnan ja vapaaehtoisavun jatkuvuuden. Vapaaehtoistoiminnan koordinaattorin rooli 14.2.2010 Liisa Reinman Vapaaehtoistoiminnan koordinaattori Asiakas

Lisätiedot

Ohjaamo-toiminnan arviointi miten mitataan moninaisuutta? Mirja Määttä tutkija, Kohtaamo-hanke

Ohjaamo-toiminnan arviointi miten mitataan moninaisuutta? Mirja Määttä tutkija, Kohtaamo-hanke Ohjaamo-toiminnan arviointi miten mitataan moninaisuutta? Mirja Määttä tutkija, Kohtaamo-hanke Ohjaamot nyt Ohjaamoja tällä hetkellä n. 35. Tulossa lisää. Suurin osa saa rahoitusta myös Euroopan sosiaalirahastosta.

Lisätiedot

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016 RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä

Lisätiedot

Palvelumalli urheiluseurojen iltapäiväkerhojen ja iltapäivätoiminnan järjestäjille Hyvien toimintojen esittely- ja jakamistilaisuus 13.4.

Palvelumalli urheiluseurojen iltapäiväkerhojen ja iltapäivätoiminnan järjestäjille Hyvien toimintojen esittely- ja jakamistilaisuus 13.4. Metropolialueen alueellisen palvelukeskuksen pilottihanke Palvelumalli urheiluseurojen iltapäiväkerhojen ja iltapäivätoiminnan järjestäjille Hyvien toimintojen esittely- ja jakamistilaisuus 13.4.2015 Päivän

Lisätiedot

Hankkeen viestintä ja tuloksista kertominen

Hankkeen viestintä ja tuloksista kertominen Hankkeen viestintä ja tuloksista kertominen Koonti Näkyy, kuuluu ja vaikuttaa! -tulosviestinnän koulutuksen (Tampere 8.12.2016) materiaaleista. Kaikki päivän materiaalit löydät: https://1drv.ms/f/s!anjvcgvt_x1ehddqn-tspw6v2x_ffg

Lisätiedot

VAIKUTTAVAA VIESTINTÄÄ

VAIKUTTAVAA VIESTINTÄÄ VAIKUTTAVAA VIESTINTÄÄ Parasta Lapsille ry @marjukkak @taru69myth 1. TAVOITE JA SISÄLLÖT KUNTOON MITÄ JA MIKSI? KENELLE MISSÄ, MILLOIN? tavoite vastaanottaja välineet MITEN? viestin sisältö ja formaatti,

Lisätiedot

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä.

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä. MTK TERVO-VESANTO JÄSENKYSELY 2009 Yleistä kyselyn toteutuksesta MTK Tervo-Vesanto ry:n jäsenkysely toteutettiin 12.4.-5.5.2009 välisenä aikana. Kysely oli internet-kysely. Kyselystä tiedotettiin jäseniä

Lisätiedot

VESANNON SIVISTYSTOIMEN STRATEGIA

VESANNON SIVISTYSTOIMEN STRATEGIA VESANNON SIVISTYSTOIMEN STRATEGIA 2015-2020 Sivistystoimen palvelut Varhaiskasvatus: perhepäivähoito, ryhmäperhepäivähoito, päiväkoti, esiopetus Perusopetus: Vesannon yhtenäiskoulu, 1-9 lk Lukio: Vesannon

Lisätiedot

Tehtävät. Elämänpolku opettaa. Selviytymistyylejä on monia. 114 ole oman elämäsi tähti

Tehtävät. Elämänpolku opettaa. Selviytymistyylejä on monia. 114 ole oman elämäsi tähti Tehtävät 1 Elämänpolku opettaa A. Miten olet selvinnyt vaikeista hetkistä elämässäsi? Voit palata tarkastelemaan ensimmäisessä luvussa piirtämääsi elämänjanaa ja pohtia tehtävää sen avulla. B. Kirjoita

Lisätiedot

JHL 105 yhdistyksen toimintasuunnitelma Järjestötoiminta. Tapahtuma/tehtävä Tavoite Kuka järjestää Milloin Talousarvios sa varattu summa

JHL 105 yhdistyksen toimintasuunnitelma Järjestötoiminta. Tapahtuma/tehtävä Tavoite Kuka järjestää Milloin Talousarvios sa varattu summa Järjestötoiminta Jäsenasiain päivystys yhdistyksen toimistolla (Jäsenasiainhoitajien p.0452165225 sekä Päivi Korkeamäki p.0400982999) antaa jäsenille henkilökohtaista apua jäsenasiainhoitaja parillisten

Lisätiedot