Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma METSO:n tilannekatsaus 2011

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008 2016 METSO:n tilannekatsaus 2011"

Transkriptio

1 Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma METSO:n tilannekatsaus 2011

2 Sisällysluettelo Tiivistelmä Johdanto METSO-ohjelman toimenpiteet Luonnontieteelliset valintaperusteet Luonnonsuojelualueiden elinympäristöjen ennallistaminen ja luonnonhoito Suojelualueverkoston kehittäminen Monimuotoisuuden turvaaminen yksityismetsissä Luonnonhoitosuunnitelma Luonnonarvojen tuki talousmetsissä Metsälainsäädännön muutostarpeet Yhteistoimintaverkosto Luonnonarvojen kaupan organisointi ja yhteistyö Luonnonhoitotoimet valtion talousmetsissä Monimuotoisuuden turvaaminen kuntien virkistysmetsissä ja valtion retkeilyalueilla Metsänomistajien neuvonta ja metsäammattilaisten koulutus Viestinnän toteuttaminen Tietopohjan parantaminen Metsien monimuotoisuuden tilan seurannan, tietojärjestelmien ja tilastoinnin kehittäminen Luontotyyppi- ja lajistoinventoinnit METSO-ohjelman toimeenpanon seuranta ja arviointi Kirjallisuus... 33

3 Tiivistelmä Valtioneuvosto hyväksyi Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelman (METSO) periaatepäätöksen yhtä aikaa Kansallinen metsäohjelma periaatepäätöksen kanssa maaliskuussa METSO -ohjelman toteutuksesta vastaavat ympäristöministeriö ja maa- ja metsätalousministeriö. Vuonna 2011 METSO-ohjelmaan oli käytettävissä yhteensä noin 40 milj.. METSOn 14 toimenpidettä on toteutettu pääasiassa valtioneuvoston periaatepäätöksen edellyttämällä tavalla. Valtioneuvosto päätti 2011, että METSOa jatketaan vuoteen 2020 suojelutavoitteen saavuttamiseksi ja hallitusohjelmaan kirjattiin tavoitteeksi turvata METSO-rahoitus ajanjaksolle. Vuonna 2011 METSO-ohjelmassa hankittiin valtion omistukseen hehtaaria suojelualueita, yksityisiä suojelualueita perustettiin hehtaaria ja määräaikaisia rauhoituksia tehtiin 194 hehtaaria. Määrärahaa käytettiin yhteensä noin 24,4 miljoonaa euroa. Yhteensä ajanjaksolla on toteutettu luonnonsuojelulain mukaisia pysyviä ja määräaikaisia toimenpiteitä yhteensä hehtaarilla eli 14,3 prosenttia METSOn periaatepäätöksessä asetetusta kokonaistavoitteesta. Kun lasketaan mukaan Metsähallituksen vuonna 2009 pysyvään suojeluun siirtämät hehtaaria, on suojelualueverkostoa laajennettu hehtaarilla. Vuonna 2011 laadittiin uusia ympäristötukisopimuksia hehtaarille. Ympäristötukea maksettiin vuonna 2011 yhteensä 8,8 miljoonaa euroa ja luonnonhoitohankkeisiin käytettiin 2,2 miljoonaa euroa. Varattu rahoitus on käytetty täysimääräisesti. Ympäristötukisopimuksia on tehty vuosina yhteensä hehtaarille. Luonnonhoitohankkeissa on METSO-elinympäristöissä tehty maastosuunnittelua ja hoitotöiden toteutusta vuosina yhteensä hehtaarin alalla. METSO-kohteiden inventoinneissa on havaittu, että ympäristötukikohteisiin näyttäisi sisältyvän useammin laadultaan ja lajistoltaan vaatimattomampia metsiä kuin luonnonsuojelulailla toteutettuihin kohteisiin. Metsähallitus on ennallistanut vuonna 2011 valtion suojelualueilla metsiä ja puustoisia soita ha (YSA:lla 150 ha), toteuttanut lehtojen ja muiden arvokkaiden elinympäristöjen hoitoa 226 ha (YSA:lla 87 ha) sekä toteuttanut puustoisten perinnebiotoopien hoitoa ha:n pinta-alalla (YSA:lla kunnostettu puustoisia perinnebiotooppeja 1 ha). Kaikkiaan vuosina on ennallistettu metsiä ja puustoisia soita ha (YSA:lla 297 ha) sekä toteutettu lehtojen ja muiden arvokkaiden elinympäristöjen hoitoa ha (YSA:lla 387 ha). Vuoden 2011 lopussa puustoisia perinnebiotooppeja on jatkuvan hoidon piirissä ha ja yksityisillä suojelualueilla kunnostettu puustoisia perinnebiotooppeja 74 ha. Valtion suojelualueilta vuonna 2011 on viety maaluontotyyppien inventointeja paikkatietojärjestelmiin ha (YSA:lta ha). Vuosina on inventoitu kaikkiaan ha (YSA:lta ha). Inventoimatta nykyisillä suojelualueilla on noin ha (YSA:lla ha). METSO-ohjelmaan kuuluvia suojelualueiden lajistokartoituksia tehtiin eri lajiryhmissä noin ha alueella (YSA-alueiden osuus noin 230 ha). METSO alueen retkeilyalueiden luontoinventointien täydentäminen on saatu valmiiksi metsätalouden ja luontopalveluiden yhteistyönä. Metsähallituksen metsätalouden ympäristöopas on uudistettu vuoden 2011 aikana. Vuonna 2011 on saatu valmiiksi selvitys korpien, lettojen ja puustoisten luhtien suojelun tilasta ja toimenpide-ehdotukset tilan parantamiseksi. Selvityksen mukaan Metsähallituksen talousmetsissä on METSO alueella metsätalouden toimenpiteiden ulkopuolelle rajattuja korpia luontokohteina vajaat hehtaaria ja suojelualueilla lähes hehtaaria. Metsähallituksen hallinnassa olevien maiden korvista on näin ollen suojeltu kaikkiaan runsaat 30 % METSO alueella ja korpien suojelun tila arvioitiin hyväksi. 3

4 Zonation päätöstukianalyysityökalua on kehitetty apuvälineeksi METSOn toimenpiteiden alueellisessa kohdentamisessa. Maakunnalliset METSO-yhteistyöryhmät ovat olleet tärkeässä roolissa laadittaessa METSOn metsäisten elinympäristöjen Zonation-analyysejä vuoden 2011 aikana. Zonation METSOn päätöksenteon tukena -projektin puitteissa yhteistyöryhmille järjestetyn koulutuksen avulla on välitetty maakunnallisille METSO-toimijoille tietoa Zonation-menetelmästä. Ympäristöministeriö kehitti vuoden 2011 aikana kunnille annettavaa rahoitustukea metsien luontoarvojen ja METSO-kohteiden kartoitukseen. Syksyllä 2011 järjestettiin kolmas ja toistaiseksi viimeinen rahoitushaku kuntametsien luontoarvojen kartoittamiseen. Kuntien lisäksi mahdollisuutta tarjottiin myös seurakunnille. Vuonna 2011 oli käynnissä seitsemän METSO-yhteistoimintaverkostohanketta, ja lisäksi päätettiin rahoittaa kuutta uutta yhteistoimintaverkostoa. Puutteellisesti tunnettujen ja uhanalaisten metsälajien tutkimusohjelman (PUTTE) vuonna 2009 valitut kymmenen hanketta päättyivät vuonna Hankkeissa löydettiin noin 160 Suomelle uutta lajia, joista noin 45 oli myös tieteelle aiemmin kuvaamattomia. Syksyllä 2011 valittiin lisäksi kuusi uutta PUTTE-hanketta vuosille Maa- ja metsätalousministeriö rahoitti vuonna 2011 kolmea Metlan METSO-tutkimushanketta, viittä yhteistutkimushanketta ja kahtatoista valtakunnallista metsäluonnonhoidon kehityshanketta, jotka valittiin kilpailutuksen kautta. 4

5 1 Johdanto Valtioneuvosto hyväksyi Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelman (METSO) periaatepäätöksen yhtä aikaa Kansallinen metsäohjelma periaatepäätöksen kanssa maaliskuussa METSO -ohjelman toteutuksesta vastaavat ympäristöministeriö ja maa- ja metsätalousministeriö. Toimintaohjelman linjaukset sisältyvät myös KMO 2015 metsien ekologista kestävyyttä koskeviin linjauksiin. Linjauksissa huomioidaan Euroopan metsien suojelemista käsittelevien ministerikonferenssien metsien monimuotoisuutta koskevat päätökset. METSO-ohjelma sisältää 14 toimenpidettä. Valtioneuvoston periaatepäätöksessä KMO 2015:een on kirjattu tavoitteeksi, että uhanalaisten metsälajien osuus arvioiduista metsälajeista ei kasva verrattuna vuoden 2000 uhanalaisarviointiin ja että lahopuun määrä kasvaa 5 %. Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi toteutetaan METSO-ohjelman toimenpiteitä ottaen huomioon METSOn väliarvioinnin tulokset. Vuonna 2011 rahoitusta oli käytettävissä METSOn toteutukseen yhteensä noin 40 miljoonaa euroa (taulukot 1 ja 2). Vuonna 2011 ympäristöministeriöllä oli käytettävissä noin 29 miljoonaa euroa METSO-ohjelman mukaiseen vapaaehtoiseen yksityismaiden suojeluun. Maa- ja metsätalousministeriön osalta METSOn toteutukseen oli käytössä noin 11,3 miljoonaa euroa, josta talousmetsien ympäristötukeen 7,5 milj., metsäluonnon hoitohankkeisiin ja valtakunnallisiin luonnonhoidon kehittämishankkeisiin euroa. Ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön yhdessä ja erikseen rahoittamissa METSOn toteutusta tukevissa tutkimus- ja kehityshankkeissa on vuosittain rahoitusta yhteensä noin 2 miljoonaa euroa. Vuonna 2012 YM:llä on käytettävissä n. 32 milj. euroa hankintoihin ja korvauksiin. Tällä summalla on tavoitteena toteuttaa ha suojelualueita. Haasteena tavoitteeseen pääsyssä on henkilöresurssien niukkuus ELY-keskuksissa. Vuoden 2012 budjetissa maa- ja metsätalousministeriön käytössä olevat määrärahat pienenevät 8,3 milj. euroon, ja tulevaisuudessa on edelleen leikkauspaineita. Metsähallituksen luontopalvelut osallistuu METSOn toteuttamiseen merkittävällä panostuksella mm. ennallistamalla ja hoitamalla valtion- ja yksityisiä suojelualueita, inventoimalla luontotyyppejä ja tekemällä METSO-ohjelman lajistokartoituksia. Toimenpidettä on esitelty tarkemmin kappaleessa 2.2. Taulukko 1. Valtion talousarviolukuja , YM, milj METSO hankinnat ja 7 8,5 22, korvaukset Taulukko 2. Valtion talousarviolukuja , MMM, milj Ympäristötuki ja 6,8 7,6 9,8 10,8 7,8 luonnonhoitohankkeet 5

6 Toimenpiteiden etenemistä esittelevät tekstit on saatu toimenpiteiden vastuuhenkilöiltä ja muilta toteuttajilta maa- ja metsätalousministeriöstä (MMM), ympäristöministeriöstä (YM), Metsätalouden kehittämiskeskus Tapiosta (Tapio), Metsähallituksesta luontopalveluilta ja metsätaloudelta (MH), Metsäntutkimuslaitoksesta (Metla) sekä Suomen ympäristökeskuksesta (SYKE). Toimenpidekohtaisia tekstejä ovat tuottaneet seuraavat henkilöt: Mikaela Carlsson (MMM), Heikki Eeronheimo (MH), Päivi Gummerus-Rautiainen (YM), Tuomas Haapalehto (MH), Erkki Hallman (MH), Heidi Kaipiainen-Väre (SYKE), Saara Lilja-Rothsten (Tapio), Liisa Kemppainen (YM), Terhi Koskela (Metla), Riikka Paloniemi (SYKE), Eeva Primmer (SYKE), Jussi Päivinen (MH), Saija Sirkiä (SYKE), Kimmo Syrjänen (SYKE), ja Tommi Tenhola (Tapio). Tekstien toimittamisesta ovat vastanneet Terhi Koskela (Metla) ja Kimmo Syrjänen (SYKE). Lisäksi raportin laatimista ovat ohjanneet sen eri vaiheissa Mikko Kuusinen (YM) ja Maarit Loiskekoski (MMM). 2 METSO-ohjelman toimenpiteet 2.1 Luonnontieteelliset valintaperusteet Valtioneuvosto edellyttää, että Ympäristöministeriö asettaa työryhmän, jossa yhteistyössä sidosryhmien kanssa viimeistellään luonnontieteelliset valintaperusteet käytännön ohjeiksi ja laaditaan niille alueelliset painotukset vuonna Ympäristöministeriö ja maa- ja metsätalousministeriö laativat elinympäristökohtaiset toteuttamisohjelmat, antavat toteuttamistavoitteet tulosohjauksella alueellisille ympäristökeskuksille ja metsäkeskuksille sekä seuraavat niiden toteutumista. Ympäristöministeriö asetti valintaperustetyöryhmän viimeistelemään yhteistyössä sidosryhmien kanssa luonnontieteelliset valintaperusteet käytännön ohjeiksi ja laatimaan niille alueelliset painotukset. Valintaperustetyöryhmä luovutti raportin ympäristöministeriölle toukokuussa 2008 (METSOn valintaperustetyöryhmä 2008). Valintaperusteissa keskityttiin luonnontieteellisiin perusteisiin, joiden avulla voidaan valita monimuotoisuuden kannalta merkittävimpiä elinympäristöjä toimintaohjelmaan. Luonnontieteelliset valintaperusteet on laadittu tukemaan päätöksiä, joita tehdään monimuotoisuuden turvaamiseksi sekä suojelualueilla että talousmetsissä. Valintaperusteet laadittiin valtioneuvoston periaatepäätöksessä kuvatuille kymmenelle elinympäristötyypille, joita ovat: Lehdot Runsaslahopuustoiset kangasmetsät Pienvesien lähimetsät Puustoiset suot ja soiden metsäiset reunat Metsäluhdat ja tulvametsät Harjujen paahdeympäristöt Maankohoamisrannikon monimuotoisuuskohteet Puustoiset perinnebiotoopit Kalkkikallioiden ja ultraemäksisten maiden metsäiset elinympäristöt Muut monimuotoisuudelle merkittävät metsäiset kalliot, jyrkänteet ja louhikot 6

7 Valintaperusteissa hyödynnettiin monimuotoisuudelle merkittäviä puuston rakennepiirteitä ja elinympäristön ekologisia vaihtelusuuntia. Nämä rakennepiirteet on myös lueteltu periaatepäätöksessä. Alueen sijainti suhteessa nykyiseen suojelualueverkostoon on tärkeä valintaperuste. Suojelualueen läheisyydessä voidaan mukaan valita kehityskelpoisia kohteita joustavammin kuin etäällä suojelualueista. Lisäksi alueellisessa kohdentamisessa voidaan ottaa huomioon vaikutukset elinkeinotoimintaan, virkistys- ja matkailukäyttöön sekä kulttuuriarvoihin. Tiettyjä luonnontilaltaan muuttuneita elinympäristöjä voidaan kunnostaa mm. talousmetsien luonnonhoidon keinoin. Täydentävinä valintaperusteina voidaan tarkastella uhanalaisten ja taantuneiden metsälajien esiintymäpaikkoja toimintaohjelmaan soveltuvine elinympäristöineen. Valintaperustetyöryhmä tarkasteli lyhyesti eri elinympäristöjen turvaamismahdollisuuksia ja kohdennustarpeita maan eri osissa. Metsäntutkimuslaitos on arvioinut valintaperusteiden toimivuutta lajistoinventointien avulla. Tavoitteena tutkimuksessa on selvittää METSO-ohjelmaan hankittujen uusien suojelukohteiden ekologista laatua (elinympäristötyypit, rakennepiirteet ja vaatelias lajisto). Kartoitettavana on ollut pysyvän suojelun kohteita (valtiolle hankitut, YSA) ja määräaikaisen suojelun kohteita (ymp.tukikohteet). Alustavien johtopäätösten mukaan METSOn luonnontieteelliset valintaperusteet näyttävät toimivan hyvin lajistoltaan arvokkaimpien kohteiden tunnistamisessa. Alustavien tulosten perusteella ympäristötukikohteisiin näyttäisi sisältyvän useammin laadultaan ja lajistoltaan vaatimattomampia metsiä kuin luonnonsuojelulailla toteutettuihin kohteisiin. METSOn toteuttajat ovat myös arvioineet valintaperusteet varsin toimiviksi niin vuoden 2010 väliarvioinnissa kuin erilaisissa kyselyissä, viimeksi syksyllä Luonnontieteellisistä valintaperusteista järjestettiin koulutusta METSO:n toteuttajille laajalti eri puolilla maata vuosina 2008 ja 2009 ohjelman käynnistyessä. Valintaperusteet -raportista on otettu kaksi painosta. Suomen metsäkeskus ja ELY-keskukset ovat järjestäneet koulutusta valintaperusteista vuosina 2010 ja 2011 mm. metsäteollisuuden puunhankkijoille ja metsänhoitoyhdistyksille. Valintaperusteet ovat tulleet koulutustilaisuuksien myötä tutuiksi noin 4000 METSOn toteuttajalle ja sidosryhmien edustajille. Vuosina 2010 ja 2011 toteuttajille tehtyjen koulutuskyselyjen mukaan valintaperusteista kaivataan edelleen koulutusta etenkin maastokohteilla. Sama havainto tehtiin myös eräissä METSOyhteistoimintaverkostoissa. Ympäristöministeriö ja maa- ja metsätalousministeriö ovat laatineet elinympäristökohtaiset toteuttamistavoitteet ELY-keskuksille ja Suomen metsäkeskukselle. Toimenpiteen operatiivinen toteutus ja toteuttamisohjelmien hehtaaritavoitteet on esitetty luvussa 2.6. Luonnonarvojen kaupan organisointi ja yhteistyö. Toteuttamisohjelmien pohjaksi tarvittiin tietoja eri elinympäristöjen alueellisista painotuksista. Nämä valmisteltiin yhteistyössä ministeriöiden, SYKEn, Metlan ja Tapion kesken. Zonation päätöstukianalyysi on apuväline toimenpiteiden alueellisessa kohdentamisessa. Kohteiden sijoittuminen suhteessa ympäröivän maiseman luontoarvoihin on keskeinen METSO-ohjelman valintaperuste. Ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön rahoituksella käynnistettiin vuonna 2010 projekti, jolla pyritään lisäämään METSO-toimien tehokkuutta ja elinympäristöjen kytkeytyneisyyttä ekologisten päätösanalyysien avulla. Laajoihin paikkatietoaineistoihin perustuvia analyysejä toteutetaan Helsingin yliopistossa kehitetyllä Zonation-ohjelmistolla. Zonation tuottaa karttoja ja taulukoita, joiden avulla 7

8 voidaan paikantaa luontoarvoiltaan merkittävimpiä kohteita maisemasta. Suojeluratkaisuja tekevät viranomaiset voivat käyttää tuloksia yhtenä päätöksenteon apuvälineenä METSOn vapaaehtoisten suojelu- ja luonnonhoitotoimenpiteiden sijoittelussa. Elinympäristöjen kytkeytyvyyden aiempaa parempi huomioiminen voi merkittävästi parantaa monimuotoisuuden säilymisen todennäköisyyttä pitkällä aikavälillä. Lisäksi se voi antaa entistä useammalle maanomistajalle mahdollisuuden tarjota metsäänsä METSO-kohteeksi. Metsähallituksen luontopalvelujen koordinoimassa kehitystyössä ovat mukana Suomen ympäristökeskus, Tapio, Suomen metsäkeskus, Metsäntutkimuslaitos, Metsähallituksen metsätalous sekä Helsingin ja Jyväskylän yliopistot. Menetelmien kehitystyön lisäksi keskeisessä roolissa on viestintä ja avoin yhteistyö METSOn sidosryhmien kuten metsänomistaja- ja luontojärjestöjen kanssa. Zonationin käytöstä maankäytön suunnittelun apuvälineenä on useita kansainvälisiä esimerkkejä. METSOa palvelevien Zonation-analyysien kehitys on kuitenkin vielä alkuvaiheessa. Vuoden 2011 aikana on valmisteltu ensimmäisiä metsä- ja suoelinympäristöjen analyysejä. Lisäksi on luotu edellytyksiä analyysien laajemmalle pitkäjänteiselle toteutukselle viestinnällä ja hankkimalla käyttöoikeuksia tarvittaviin paikkatietoaineistoihin. Ensimmäiset Zonation-tulokset saadaan METSOn toimijoiden käyttöön vuoden 2012 aikana. 2.2 Luonnonsuojelualueiden elinympäristöjen ennallistaminen ja luonnonhoito Metsähallitus hoitaa ja ennallistaa elinympäristöjä nykyisillä ja uusilla suojelualueilla siellä, missä toimenpiteet selvästi lisäävät edellytyksiä turvata luonnon monimuotoisuutta. Metsähallitus laatii valtakunnallisen ohjeiston ja toimintamallin ennallistamisen kustannustehokkuuden lisäämiseksi, seurannan järjestämiseksi ja riskien hallinnan varmistamiseksi. Metsähallitus on ennallistanut metsiä ja puustoisia soita vuonna 2011 valtion suojelualueilla ha, josta merkittävä osa on toteutettu osana Suoverkosto-Life+ hanketta. Lisäksi Metsähallitus on toteuttanut lehtojen ja muiden arvokkaiden elinympäristöjen hoitoa 226 ha sekä puustoisten perinnebiotoopien hoitoa ha:n pinta-alalla. Kaikkiaan vuosina on ennallistettu metsiä ja puustoisia soita ha sekä toteutettu lehtojen ja muiden arvokkaiden elinympäristöjen hoitoa ha. Vuoden 2011 lopussa puustoisia perinnebiotooppeja on jatkuvan hoidon piirissä ha. Metsähallitus on ennallistanut metsiä ja puustoisia soita vuonna 2011 yksityisillä suojelualueilla 150 ha. Lisäksi Metsähallitus on toteuttanut lehtojen ja muiden arvokkaiden elinympäristöjen hoitoa 87 ha sekä kunnostanut puustoisia perinnebiotooppeja 1 ha. Kaikkiaan vuosina on ennallistettu metsiä ja puustoisia soita 297 ha, toteutettu lehtojen ja muiden arvokkaiden elinympäristöjen hoitoa 387 ha ja kunnostettu puustoisia perinnebiotooppeja 74 ha. Yksityisten suojelualueiden osalta ennallistamisen ja luonnonhoidon kustannukset ovat olleet huomattavasti arvioitua korkeammat. Tämä on johtunut mm. erittäin pienistä toteutuspintaaloista suojelualuetta kohti, jolloin suunnittelun ja toteutuksen kustannukset ovat valtion suojelualueisiin verrattuna huomattavan korkeat. Metsähallitus tulee tekemään vuonna 2012 uudet, tarkennetut tarvearviot koskien ennallistamista ja luonnonhoitoa sekä valtion että 8

9 yksityisillä suojelualueilla (vrt. METSO VNP:n tarvearviot). Tarvearvioiden pohjaksi mietitään tarkat ekologiset kriteerit osana ELO-työryhmien toimintaa (ELO= ennallistamisen ja luonnonhoidon asiantuntijatyöryhmä). Yksityisten suojelualueiden osalta päivitetään myös nk. YSA-työohjelmien ennallistamisen ja luonnonhoidon kohteiden priorisoinnit eli kiireellisyysluokat. Uudet tarvearviot ovat käytettävissä vuoden 2012 loppupuolella. Ennallistamisen ja luonnonhoidon kustannustehokkuuden lisäämiseksi ja seurannan järjestämiseksi Metsähallitus on seurannut tasapainotetun tuloskortin (Balanced Scorecard) mittaritietojen kertymistä. Kertyneestä mittariaineistosta on tekeillä julkaisu, joka saadaan valmiiksi vuoden 2012 aikana. Tässä yhteydessä myös analysoidaan, onko toimintamalli edistänyt ennallistamisen ja luonnonhoidon kustannustehokkuutta vuosina Metsähallituksen luontopalvelut julkaisi Metsien ennallistamisen ja luonnonhoidon oppaan lokakuussa Opas kokoaa yhteen tähän mennessä kertyneet tiedot ja kokemukset metsien ennallistamisesta ja luonnonhoidosta kaikkien luonnonhoidon toimijoiden hyödynnettäviksi. Metsähallituksen luontopalveluiden Metsien ennallistamisen ja luonnonhoidon opas: Suojelualueverkoston kehittäminen Valtioneuvosto asettaa tavoitteeksi, että Maanomistajien vapaaehtoisesti tarjoamia alueita perustetaan yksityisiksi luonnonsuojelualueiksi tai hankitaan valtiolle yhteensä hehtaaria vuoteen 2016 mennessä. Metsähallituksen luontopalvelut laatii yhteistyössä metsätalouden kanssa luonnonvarasuunnittelun yhteydessä ehdotukset metsien monimuotoisuudelle merkittävien suojelualueiden laajentamisesta valtionmailla ha pinta-alalla vuosina Suojelualueverkoston kehittämistä METSO-ohjelman avulla jatkettiin vuonna ELYkeskusten yhteinen vuositavoite 5000 ha ylitettiin ha kokonaistuloksella. Tavoitteen saavuttamisessa ELY-keskusten välillä oli kuitenkin eroja, ja ohjelman toteutuksen onnistumista arvioitaessa on otettava huomioon, että eteläisimmässä Suomessa tavoitteesta saavutettiin keskimäärin noin 70 %. Elinympäristöistä eniten suojeltiin runsaslahopuustoisia kangasmetsiä sekä puustoisia soita ja soiden metsäisiä reunoja. Yhteensä vuonna 2011 hankittiin valtiolle 153 kohdetta pinta-alaltaan n ha. Yksityisiä suojelualueita perustettiin 300 kpl yhteensä n hehtaarin alalle. Määräaikaisia rauhoitussopimuksia tehtiin 23 kappaletta, yhteensä n. 194 hehtaarille. Määrärahaa käytettiin yhteensä noin 24,4 miljoonaa euroa. Kaikissa edellä esitetyissä luvuissa tapahtui kasvua edellisvuoteen verrattuna. METSO-kohteiden luku- ja hehtaarimäärät sekä jakautuminen eri elinympäristöihin on esitetty taulukoissa 3 ja 4. METSOn toteuttajat ELY-keskuksissa ja Suomen metsäkeskuksen alueyksiköissä arvioivat syksyllä 2011 toteutetussa kyselyssä metsänomistajien olevan pääasiassa tyytyväisiä kohteiden rajaukseen, korvauksen määrään, suojelukeinon valintaan sekä yhteistyöhön viranomaisen kanssa. ELY-keskuksissa arvioitiin pitkiksi venyvien kohteiden käsittelyaikojen aiheuttavan metsänomistajissa osin tyytymättömyyttä. Sekä ELY-keskuksissa että Suomen 9

10 metsäkeskuksen alueyksiköissä todettiin, että tiettyjä elinympäristöjä on vaikea saada METSO-ohjelman piiriin. METSO-keinojen täsmämarkkinointi katsottiinkin tarpeelliseksi harvinaisempien elinympäristöjen osalta. Taulukko 3. METSOn toteutus ELY-keskuksissa vuonna Hankinnat valtion omistukseen ELY-keskukset Kaupat, vaihdot, lunastukset, perinnöt ym. saannot, 153 kpl. Saantojen sisältämät kiinteistöt, kpl 175 Pinta-ala, ha Saantoarvo, euroa Päätökset yksityisistä suojelualueista (LSL 24 ) Rauhoituspäätökset, kpl 300 Päätösten sisältämät kiinteistöt, kpl 329 Pinta-ala, ha Kokonaiskorvaus, euroa Alueen määräaikainen rauhoittaminen (LSL 25 ) Lukumäärä, kpl 23 Päätösten sisältämät kiinteistöt, kpl 24 Pinta-ala, ha 194 Korvaus, euroa Taulukko 4. METSOn toteutus ELY-keskuksissa luontotyypeittäin (ha) vuonna Hankinnat Yksityiset Määräaikai Yhteensä suojelualue et nen rauhoitus Lehdot 66,3 133,5 0,5 200 Runsaslahopuustoiset kangasmetsät 1 354, ,6 149, Pienvesien lähimetsät 92,8 87, Puustoiset suot ja soiden metsäiset reunat 524,6 515,8 30, Metsäluhdat ja tulvametsät 60,7 29, Harjujen paahdeympäristöt 13,3 0, Maankohoamisrannikon monimuotoisuuskohteet 238,4 26, Puustoiset perinnebiotoopit 1,9 40, Kalkkikalliot ym. 1,3 20,6 0,8 23 Metsäiset kalliot, jyrkänteet ja louhikot 61,9 195,0 2,2 259 Muu 446,0 285,7 10,6 742 Pinta-ala yhteensä, ha 2 861, ,4 193, Metsähallitus sai valmiiksi vuonna 2009 esityksen monimuotoisuuden kannalta merkittävien suojelualueiden laajentamisesta hehtaarilla. Lisätietoja, kuten luettelo kaikista kohteista ja niiden pinta-aloista, löytyy Metsähallituksen sivuilta: 10

11 onkehittaminen/suojelualueidenlaajennukset/documents/korjattu%20suojelualueiden %20LAAJENNUKSET%20MAAKUNNITTAIN.pdf 2.4 Monimuotoisuuden turvaaminen yksityismetsissä Luonnonhoitosuunnitelma Valtioneuvosto edellyttää, että Maa- ja metsätalousministeriö kehittää tilakohtaisen luonnonhoidon suunnittelun mallia ja kannustimia luonnonhoitosuunnitelmien saamiseksi entistä laajempaan käyttöön. Tilakohtainen metsäsuunnitelma laaditaan metsänomistajan metsien hoidolle ja käytölle asettamisen tavoitteiden ja toiveiden pohjalta. Mikäli metsänomistaja haluaa huomioida luontoarvot normaalia laajemmin, ne otetaan huomioon metsäsuunnitelmaa laadittaessa. Tilakohtainen metsäsuunnitelma laaditaan maanomistajan tilauksesta ja hänen kustannuksellaan. Tilakohtaisia metsäsuunnitelmia tuottavat toimijat kehittävät omia palvelujaan niiden kysynnän perusteella. Kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun (kemera) lain nojalla (1093/1996) rahoitettavissa luonnonhoitohankkeissa muun muassa suunnitellaan ja toteutetaan useamman tilan alueelle ulottuvia luonnonhoitosuunnitelmia. Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio ja muut METSOn valtakunnallisia luonnonhoidon kehittämishankkeita toteuttaneet organisaatiot ovat kehittäneet malleja luonnonhoitohankkeisiin. Malleja on kehitetty esimerkiksi metsäpaloelinympäristöjen, paahde- ja lehtoelinympäristöjen luonnonhoidon toteuttamiseksi. Mallit ovat kaikkien toimijoiden käytettävissä. Luonnonhoidon aineistoja on koottu metsävastaa -sivustoille: Suomen metsäkeskuksen organisaatiouudistukseen liittyen luonnonhoidon kannustinjärjestelmä on muutosvaiheessa. METSOn toteuttamisen jatkovuosina erityisesti tilakohtaisen luonnonhoidon kannustinjärjestelmää tulisi kehittää Luonnonarvojen tuki talousmetsissä Valtioneuvosto asettaa tavoitteeksi, että Yksityismetsissä lisätään monimuotoisuutta turvaavia kohteita hehtaaria vuoteen 2016 mennessä. Näihin kohteisiin sisältyy kpl luonnonhoitohankkeita. Maa- ja metsätalousministeriö selvittää vuoden 2008 aikana METSOn aiheuttamat kestävän metsätalouden rahoituslain muutostarpeet sekä voitaisiinko yllämainittujen toimenpiteiden aiheuttamia kustannuksia korvata myös muissa kuin yksityisten omistamissa metsissä. Kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun lain nojalla voidaan rahoittaa ympäristötukikohteita ja metsäluonnonhoitohankkeita. Vuonna 2011 ympäristötuella turvattiin elinympäristöjä yhteensä hehtaaria. Ympäristötukea maksettiin vuonna ,8 miljoonaa euroa. Vuosina ympäristötukea on käytetty yhteensä 26,3 miljoonaa euroa. Tällä summalla on suojeltu yhteensä hehtaaria (taulukko 6). 11

12 Metsäluonnonhoitohankkeita on toteutettu yhteensä 9,4 miljoonalla eurolla. Tästä 2,2 miljoonaa euroa käytettiin vuonna Luonnonhoidon maastosuunnittelua ja toteutusta tehtiin vuonna 2011 METSO-elinympäristöissä 5881 hehtaarilla. Taulukossa 5 on esitetty METSO-elinympäristöissä tehtyjen maastosuunnittelu- ja hoitotöiden kumulatiivinen hehtaarimäärä vuosilta Suomen metsäkeskus on vuosien välisenä aikana toteuttanut tai toteuttamassa (osa vielä kesken) noin 790 metsäluonnonhoitohanketta. Vesiensuojeluhankkeita on toteutetuista luonnonhoitohankkeista melkein puolet. Seuraavaksi yleisimpiä ovat luonnonhoidon kuten erityisten lajien elinympäristöjen hoidon suunnittelu, monimuotoisuudelle tärkeiden elinympäristöjen hoito kuten pienvesien kunnostaminen ja ojitetun suon ennallistaminen sekä maisemanhoito. Kunnostamistoimet kohdistetaan luonnontilaltaan muuttuneisiin, mutta kunnostamiskelpoisiin kohteisiin. Taulukko 5. METSOn toteutus ympäristötukisopimuksin, kumulatiivinen hehtaarimäärä vuosilta Metsälain 10 :n elinympäristöt Pienvedet 3932 Rehevät korvet ja letot 1077 Lehtolaikut 810 Kangasmetsäsaarekkeet 277 Rotkot ja kurut 17 Jyrkänteet alusmetsineen 190 Vähätuottoiset elinympäristöt Yhteensä METSO elinympäristöt Lehdot 310 Runsaslahopuustoiset kangasmetsät 2511 Pienvesien lähimetsät 727 Puustoiset suot 2173 Metsäluhdat ja tulvametsät 148 Harjujen paahdeympäristöt 27 Maankohoamisrannikon metsät 574 Puustoiset perinneympäristöt 29 Kalkkivaikutteiset ja ultraemäksiset metsät 1 Muut metsäiset kalliot, jyrkänteet ja louhikot 969 Yhteensä 7469 Ympäristötukisopimukset yhteensä

13 Taulukko 6. METSO-elinympäristöissä tehtyjen maastosuunnittelu- ja hoitotöiden kumulatiivinen hehtaarimäärä vuosilta Lehtojen hoito ja kunnostus -maastosuunnittelu 938 Lehtojen hoito ja kunnostus -toteutustyöt 118 Pienvesien kunnostus -maastosuunnittelu Pienvesien kunnostus -toteutustyöt 313 Suon ennallistaminen -maastosuunnittelu Suon ennallistaminen -toteutustyöt 503 Paahdeympäristöjen hoito -maastosuunnittelu Paahdeympäristöjen hoito -toteutustyöt 21 Muiden elinympäristöjen hoitotöiden - maastosuunnittelu * Muiden elinympäristöjen hoitotöiden -toteutustyöt* 964 Yhteensä *Hankkeessa kohteena useita elinympäristötyyppejä, monimuotoisuuspoltot Tapio ja Suomen metsäkeskus ovat kehittäneet luonnonhoitohankkeiden tilastointia vaikutushehtaarien osalta. Luonnonhoitokohteista pieni osa on METSOa toteuttavia kohteita, kuten paahdeympäristöt, ja suurin osa KMO 2015:ta toteuttavia kohteita, kuten vesiensuojeluhankkeet. Hankkeiden vaikutushehtaarit arvioidaan hankesuunnitelmissa. Esimerkiksi vesiensuojeluhankkeiden vaikutuspinta-ala saadaan valuma-alueiden perusteella, joille hankkeissa kohdistuvat maastosuunnittelu tai rakenteiden toteutustyöt. Vuonna 2011 rahoitettujen uusien luonnonhoidon suunnitteluhankkeiden yhteinen vaikutuspinta-ala oli ha. Tästä hehtaaria oli vesiensuojeluhankkeiden osuus. Luonnonhoitohankkeissa tehtyjen toteutustöiden vaikutuspinta-ala oli vastaavasti noin ha, joka muodostui suurelta osin tehtyjen vesiensuojelurakenteiden vaikutuspinta-alasta. Maa- ja metsätalousministeriö on rahoittanut jo METSO-ohjelman kokeiluvaiheesta lähtien valtakunnallisia metsäluonnonhoidon kehittämishankkeita. Hankkeista kerrotaan tarkemmin luvussa Suihkosen ym. (2011) tutkimuksessa vertailtiin SuojeluMOTTI-laskelmilla saatujen puunmyyntitulon menetysten ja sopimuksista todellisuudessa maksettujen kemeraympäristötukien korvausten suuruutta. Tulosten mukaan kemera-rahoituksella maksetut ympäristötukikorvaukset olivat keskimäärin merkittävästi korkeampia kuin SuojeluMOTTIohjelmistolla määritetyt laskennalliset tulonmenetykset. Erot toteutuneiden korvausten ja laskennallisten tulonmenetysten välillä johtuivat siitä, että vallitseva korvausperustekäytäntö pohjautuu pelkästään sopimushetken puuston hakkuuarvoon, eikä näin ollen sisällä odotusarvoa tulevista metsänkäsittelyistä Metsälainsäädännön muutostarpeet Valtioneuvosto edellyttää, että Maa- ja metsätalousministeriö tarkistaa tutkimustiedon perusteella metsän hyönteis- ja sienituhojen torjuntaa koskevaa lainsäädäntöä vioittuneiden havupuiden poistamisen kynnysarvojen osalta. Maa- ja metsätalousministeriö selkeyttää metsän hyönteis- ja sienituhojen torjuntaa koskevan lain ja metsälain välistä suhdetta metsien monimuotoisuuden turvaamiseksi pitäen kuitenkin 13

14 lähtökohtana sitä, että lahopuun lisäämiseen tähtäävät toimenpiteet tulee suunnitella ja toteuttaa siten, ettei metsien terveyttä vaaranneta. Maa- ja metsätalousministeriö jatkaa toimenpiteitä metsälain erityisen tärkeiden elinympäristöjen tulkintojen yhdenmukaistamiseksi maan eri osissa. Metsän hyönteis- ja sienituhojen torjunnasta annetun lain (263/1991, metsätuholaki) tavoitteena on turvata talousmetsien hyvä terveydentila. Laki on ollut voimassa vuodesta 1991 ja sillä on ollut positiivinen vaikutus metsien terveyteen. Lain pääperiaatteena on vakavia metsätuhoja aiheuttavien hyönteisten, kuten kirjanpainajan, kantojen pitäminen alhaisena. Tämä toteutetaan pääsääntöisesti kuljettamalla tuore puutavara talousmetsistä pois ennen kuin hyönteiset iskeytyvät niihin. Maa- ja metsätalousministeriö asetti lakiuudistusta valmistelemaan Metsätuholakityöryhmän. Työryhmä oli määrä tehdä ehdotuksensa tarvittavaksi lainsäädännöksi vuoden 2011 loppuun mennessä. Tavoitteena on saada uusi laki voimaan vuoden 2013 alusta alkaen. Uudistuksessa huomioidaan erityisesti perustuslaista aiheutuvat lainsäädännön muutostarpeet sekä tarve muuttaa puutavaran ja vahingoittuneen puuston metsästä ja välivarastoista poistamisen aikarajoja hyönteisten parveilun aikaistumisen vuoksi. Energiapuun korjuun vaikutukset metsien terveyteen selvitetään. Tavoitteena on myös huomioida uudessa laissa paremmin metsäluonnon monimuotoisuudelle tärkeän lahopuun määrän lisääminen talousmetsien erityiskohteissa. Metsätuholainsäädäntöön liittyvien vahinkojen korvaamisen perusteet tarkistetaan ja lisäksi selvitetään juurikäävän torjunnan mahdollinen liittäminen osaksi metsätuholainsäädäntöä. Metsätuholakityöryhmän asettamispäätös: Metsälain erityisen tärkeitä elinympäristöjä koskevia säännöksiä ja tulkintalinjauksia on käsitelty Suomen metsäkeskuksen neuvottelupäivillä, alueyksiköiden metsätaloustarkastajille järjestetyissä valtakunnallisissa koulutuksissa sekä viranomaispäivillä. Tapio on laatinut luonnonhoidon yleiset linjaukset ja koonnut materiaalia METSO-elinympäristöjen hoidosta mm. metsävastaa-sivustolle (katso luku 2.4.1). Metsänkäyttömenetelmien monipuolistamistyöryhmä perustettiin Työryhmäsai valmiiksi joulukuun 2010 loppuun mennessä ehdotuksen metsien käsittelyn monipuolistamisen yleisistä linjanvedoista ja tavoitteista. Työryhmän raportin (Metsänkäsittelymenetelmien monipuolistaminen 2011) esitysten pohjalta ryhdytään vuonna 2011 valmistelemaan tarvittavia jatkotoimenpiteitä. Raportti on saatavilla: Uusien tutkimustulosten perusteella metsänkäsittelymenetelmien monipuolistamiselle on tarvetta. Häiriödynamiikkaa tutkineessa yhteistutkimushankkeessa havaittiin, että metsän luontaista häiriödynamiikkaa jäljittelevä metsänhoito, esimerkiksi erirakenteisen tai jatkuvan metsänkasvatuksen keinoin, voisi merkittävästi parantaa metsätalouden ekologista kestävyyttä edesauttamalla luontaisen lajiston säilymistä talouskäytössä olevissa metsissä. Erirakenteisen metsänkäsittelyn keinoja suositellaan käytettävän myös kuukkelireviirien säilyttämisessä (katso luku 2.5). Pohjoisen havumetsän häiriödynamiikkaa jäljittelevien 14

15 metsänhoitomenetelmien käytännön kehittämistä tutkitaan Metsäntutkimuslaitoksen, Metsähallituksen sekä Helsingin ja Itä-Suomen yliopistojen yhteishankkeessa laajoilla tutkimusalueilla Metsähallituksen metsissä. Testattaviin käsittelymenetelmiin sisältyy poiminta-, pienaukko-, osittais- ja avohakkuita. Alueiden puuston, eliölajiston ja elinympäristöjen kehitystä seurataan toistuvin inventoinnein. Hankkeen verkkosivut: Yhteistoimintaverkosto Valtioneuvosto edellyttää, että ympäristöministeriö ja maa- ja metsätalousministeriö luovat edellytykset luonnon monimuotoisuuden turvaamisen yhteistoimintaverkostoille. Yhteistoimintaverkostot ovat maa- ja metsätalousministeriön ja ympäristöministeriön yhteisesti rahoittamia kehityshankkeita, joissa etsitään laajasti käyttöönotettavia, taloudellisesti kestäviä ja sosiaalisesti hyväksyttäviä keinoja ja toimintamalleja metsäluonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi. Yhteistoimintaverkostoissa sovitetaan yhteen metsien suojelu, hoito ja muu käyttö. Verkostot perustuvat metsänomistajien yhteistoimintaan, ja niiden tavoitteena on toisiinsa kytkeytyvien metsien monimuotoisuuden ja sen hyödyntämiseen liittyvän elinkeinotoiminnan kehittäminen. Verkostot voivat myös edistää metsien monimuotoisuuteen liittyvää yritys- ja virkistystoimintaa. Vuonna 2011 oli käynnissä seitsemän METSO-yhteistoimintaverkostohanketta, jotka aloittivat toimintansa vuonna 2009 ja päättyvät viimeistään vuonna Lisäksi päätettiin rahoittaa kuutta uutta yhteistoimintaverkostoa, joista kaksi sai aluksi rahoitusta idean jatkokehittelyyn ja sittemmin varsinaiseen yhteistoimintaverkostohankkeeseen. Uudet verkostot käynnistyvät vuosina ja päättyvät viimeistään vuonna Uusista verkostohankkeista julkaistiin ministeriöiden yhteistiedote: "Laiduntreffejä ja lähimetsiä: METSO-ohjelman uudet yhteistoimintaverkostot valittu": Käynnissä olevat ja hankehaun perusteella valitut verkostot vuonna 2011 olivat: 1. Ilmastonmuutos metsässä rupilisko huippumalliksi, METSO turvaverkostoiksi (Pohjois-Karjalan ELY-keskus) Kuukkeli metsäluonnon suojelun monipuolistajana (Suomen luonnonsuojeluliitto ry) Luonnonhoitoa liekillä (Suomen metsäkeskus, Kaakkois-Suomen alueyksikkö) Metsätalouden luonnonhoidon yleissuunnittelu (Varsinais-Suomen ELY-keskus) Männikkömetsät ja rantojen raidat Keski-Suomen yhteistoimintaverkosto (Suomen metsäkeskus, Keski-Suomen alueyksikkö) Samarbete i Storskogen (Suomen metsäkeskus, Rannikon alueyksikkö) Tahkolta Kinahmin lehtoihin lehtokeskuksesta vetovoimaa Tahkon matkailuun (Suomen metsäkeskus, Pohjois-Savon alueyksikkö) Koulumetsät arvoonsa yhteistyöllä suojelua ja ympäristökasvatusta (Suomen luonnonsuojeluliitto ry) Palojatkumo yksityismetsiin (Metsänomistajien Liitto Järvi-Suomi)

16 10. Puustoisten perinneympäristöjen hoito luonnonlaiduntamisella (WWF Suomi) Riistaa reunoilta METSO-yhteistoimintaverkostohanke (Suomen Riistakeskus) Talous-METSO: Erirakenteinen metsänkasvatus METSO-kohteiden tukena kunnissa (Innofor Finland Oy) "Kun toimeen tartutaan" kudotaan Hämeeseen luonnonhoitoverkko! (Hämeen ammatillisen korkeakoulutuksen kuntayhtymä) Ministeriöiden yhteistoimintaverkostorahoitus on vuosina yhteensä noin miljoona euroa. Rahoitus hanketta kohden on koko hankkeen toiminta-ajalle Yhdelläkään hankkeista ei ole kokopäiväistä koordinaattoria, joten ne toimivat osa-aikaisesti. Männikkömetsät ja rantojen raidat Keski-Suomen yhteistoimintaverkosto -hankkeessa kehitetään monimuotoisuutta ylläpitävien kohteiden kytkeytyvyyttä ja edistetään luontomatkailua. Matkailua edistetään myös Tahkolta Kinahmin lehtoihin lehtokeskuksesta vetovoimaa Tahkon matkailuun -hankkeessa, jonka monimuotoisuustavoitteena on lehto-, suo- ja puronvarsikokonaisuuksien luontoarvojen turvaaminen. Luonnonhoitoa liekillä -hankkeen tavoitteena puolestaan on hoitaa harjujen paahdeympäristöjä ja edistää kulotusluonnonhoitopalveluita. Kokonaisvaltaista valuma-aluekohtaista suunnittelua kehitetään Metsätalouden luonnonhoidon yleissuunnittelu -hankkeessa. Samarbete i Storskogen -hankkeessa kehitetään metsänomistajien yhteistoiminnan mallialuetta. Ilmastonmuutos metsässä rupilisko huippumalliksi, METSO turvaverkostoiksi -hankkeessa turvataan metsäisiä pienvesi- ja kosteikkoverkostoja, joissa esiintyy rupiliskoja ja muita kosteikkojen eliölajeja. Kuukkelia ja muuta kuusivaltaisten metsien lajistoa suojellaan puolestaan Kuukkeli metsäluonnon suojelun monipuolistajana -hankkeessa. Kuukkelihanke päättyi vuoden 2011 lopussa. Uusista verkostoista "Koulumetsät arvoonsa yhteistyöllä suojelua ja ympäristökasvatusta" - hankkeessa turvataan koulujen ja päiväkotien lähimetsiä sekä edistetään niiden käyttöä opetuksessa. "Palojatkumo yksityismetsiin" -hankkeessa kehitetään yksityismetsien kulotusta. "Puustoisten perinneympäristöjen hoito luonnonlaiduntamisella" -hankkeessa edistetään puustoisten perinneympäristöjen sekä metsänomistajien ja laiduneläinomistajien välistä yhteistyötä ja laaditaan kriteerit luonnonlaidunlihalle. "Riistaa reunoilta METSOyhteistoimintaverkostohanke" puolestaan keskittyy metsäelinympäristöjen reuna-alueiden luonnonhoidon kehittämiseen ja riistan elinmahdollisuuksien parantamiseen. Raportoituja monimuotoisuustoimenpiteitä tehtiin hankkeissa vuonna 2011 yhteensä noin hehtaarilla. Tästä suurin osa, noin hehtaaria, oli luonnonsuojelulain perusteella toteutettuja suojelualueita Kuukkeli metsäluonnon suojelun monipuolistajana -verkostossa, joka raportoi suunnitelluista ja toteutuneista monimuotoisuustoimenpiteistä koko kolmivuotiselta toiminta-ajaltaan. Raportoidut hehtaarit ovat tässä vaiheessa vasta viitteellisiä, koska osa tulevista toimenpiteistä on vielä neuvotteluasteella. Tästä huolimatta verkostojen ekologinen vaikuttavuus on selvä: suojelu- ja luonnonhoitosopimuksia solmitaan verkostojen toiminnan innoittamina verkostoalueilla huomattavia määriä. Toimenpiteistä suurin osa oli vuodesta 2010 poiketen luonnonsuojelulain mukaisia pysyviä sekä määräaikaisia suojelusopimuksia (117 kpl, noin 1370 ha). Kemeran mukaisia 16

17 ympäristötukia ja luonnonhoitohankkeita tehtiin yhteensä 64 kpl noin 230 hehtaarin pintaalalla. Osa verkostojen toimenpiteistä (mm. harjukohteiden kulotuksia, rakennepiirteiden huomioimista metsätaloustoimien ohessa) suoritettiin kohteilla, jotka eivät soveltuneet kummankaan tukimuodon piiriin (7 kpl, noin 22 ha). Monimuotoisuustoimenpiteet keskittyivät yleisimpiin elinympäristöihin eli runsaslahopuustoisiin kangasmetsiin (noin 1315 ha), puustoisiin soihin ja soiden metsäisiin reunoihin (noin 75 ha) sekä muihin elinympäristöihin (noin 67 ha). Osa runsaslahopuustoisina kangasmetsinä raportoiduista kohteista sisälsi todellisuudessa myös muita METSOelinympäristöjä. Verkostojen vaikuttavuus on osin paikallistasoa laajempaa. Esimerkiksi "Metsätalouden luonnonhoidon yleissuunnittelu" -hankkeen valuma-aluekohtainen suunnittelukäytäntö on hiottu valmiiksi niin, että sitä voidaan hyödyntää myös muissa ELY-keskuksissa ja Suomen metsäkeskuksen alueyksiköissä. Kuukkeliverkostossa tuotettua metsänkäsittelyohjetta voidaan puolestaan soveltaa esimerkiksi merkittävien suojelualueiden kytkeytyneisyyden parantamisessa tai maisema-arvojen ylläpidossa. Maanomistajien ja toimijoiden suhtautuminen yhteistoimintaverkostohankkeisiin on ollut pääasiassa positiivista, ja aktiivinen tiedottaminen ja neuvonta ovat muokanneet asenteita myönteisemmiksi. Joissakin verkostoissa on havaittu, että viranomaisyhteistyössä on edelleen kehitettävää. Hankkeet ovat kuitenkin lisänneet tietoisuutta METSOsta ja parantaneet toimijoiden välistä yhteistyötä. Etenkin ne hankkeet, jotka veivät verkostoa eteenpäin tietyn avainlajin avulla (kuukkeli- ja rupiliskoverkostot) saivat myös paljon mediahuomiota. Pelkästään kuukkeliverkostoa käsitteleviä lehtijuttuja julkaistiin noin 60 kappaletta, rupiliskoverkosto oli puolestaan näyttävästi esillä Ilosaarirock-tapahtumassa. Hankkeiden vaikutukset elinkeino- ja yritystoimintaan ovat jääneet vähäisiksi. Samoin virkistystoiminnan ja metsän eri käyttömuotojen yhteensovittamisessa tulokset ovat yhä vaatimattomia. Verkostoissa heräsi kyllä ideoita mm. luontomatkailuun ja metsäsuunnitteluun liittyvän yrittäjyyden kehittämiseksi, mutta ideoiden käytännön toteutus on vielä varsin vajavaista. Monissa tapauksissa elinkeinotoiminnan kehittäminen näyttäisi vaativan lisäpanostusta, jota ei ole helposti tarjolla. Tulevaisuudessa toimenpiteen kehittämisessä tulisikin keskittyä etenkin verkostojen mahdollisuuksiin edistää metsien kestävään käyttöön liittyviä taloudellisia näkökulmia. Osa verkostoista nosti esiin myös monimuotoisuustoimenpiteisiin varatun rahoituksen ja henkilöresurssien vähyyden verkostojen toimintaa rajoittavana tekijänä. Yhteistoimintaverkostojen vaikuttavuus on joka tapauksessa ollut nousujohteista. Myös metsänomistajien asenteissa on tapahtunut muutoksia yhteistoiminnalle myönteisempään suuntaan. Verkostojen yksilöllisen toimintamallin parempi hahmottaminen voisi auttaa monipuolisiin tavoitteisiin pääsemisessä. MMM:n rahoittaman "Oppivat verkostot" - yhteistutkimushankkeen avulla verkostoissa on aktivoitu metsänomistajia ja muita toimijoita. Hankkeessa on tutkija Riikka Borgin johdolla järjestetty kahden verkoston alueella dialogisia työpajoja ja haastatteluja. Työpajat on koettu verkostoissa hyödyllisiksi, ja ne ovat merkittävästi tukeneet verkostojen yhteistoiminnan kehittämistä. Kuukkeliverkoston tarkemmassa analyysissa verkoston yhteistoiminnallisuutta edistivät yhteinen innostus, keskusteleva ja selkeä johtajuus sekä avoimuus uusien toimijoiden suuntaan. 17

18 METSOn yhteistoimintaverkostojen retkeily suuntautui vuonna 2011 Varsinais-Suomeen Metsätalouden luonnonhoidon yleissuunnittelu- hankkeen toiminta-alueelle. Retkelle osallistui noin 50 METSOn toteuttajaa. Kaikkien hankkeiden esittelyt löytyvät Metsonpolku-sivustolta osoitteesta: p 2.6 Luonnonarvojen kaupan organisointi ja yhteistyö Valtioneuvosto edellyttää, että Alueelliset ympäristökeskukset ja metsäkeskukset toteuttavat luonnonarvojen kauppaa yhteistyössä sidosryhmien kanssa luonnontieteellisten valintaperusteiden ja alueellisten painopisteiden mukaisesti vuosina ELY-keskusten koolle kutsumat METSO-yhteistyöryhmät koordinoivat METSO-ohjelman alueellista toimeenpanoa ja seuraavat toteutusta. Ryhmän tehtävänä on mm.: - määritellä konkreettisia alueellisia tavoitteita METSO-ohjelman toteuttamiselle ja keskustella työnjaosta eri toimijoiden kesken - seurata METSO-ohjelman toimeenpanoa alueellaan - suunnitella valtioneuvoston päätöksen mukaisten metsänomistajille tehtävien kohdennettujen tarjouspyyntöjen toteuttamista - keskustella ELY-keskuksen tai Suomen metsäkeskuksen esiin tuomien erityiskohteiden toteutuksesta METSOn elinympäristökohtaiset tavoitteet ELY-keskuksille ja Suomen metsäkeskuksen alueyksiköille (liitteet 1 ja 2) on asetettu yleisellä tasolla ja niitä tarkennetaan alueellisissa yhteistyöryhmissä. Yhteistyöryhmät edistävät METSO-toteutuskeinojen kohdentamista elinympäristöverkostojen luomiseksi. Suomen metsäkeskuksen alueyksiköissä METSOn elinympäristökohtaisia tavoitteita on kehitetty vuosien 2010 ja 2011 aikana osana alueellisten metsäohjelmien päivitystä, joka valmistui vuoden 2011 lopulla. Ministeriöt ohjaavat työtä tulosohjauksen keinoin ja seuraavat alueellisten tavoitteiden toteutumista vuosittain. ELY-keskukset ovat sopineet eri metsäalan toimijoiden kanssa yli 50 yhteistoimintasopimusta maanomistajien tarjousten välittämisestä METSO-ohjelmaan. Sopimuksia tehtiin metsänomistajien liittojen, Suomen metsäkeskuksen alueyksiköiden ja metsäyhtiöiden sekä joidenkin luonnonsuojelupiirien ja metsäpalveluyrittäjien kanssa. Välityssopimusten tuottamien tarjousten määrä vaihteli huomattavasti maan eri puolilla. Joissakin noin kolmannes maanomistajien tarjouksista ELY-keskuksille tuli vireille välityssopimusten kautta, mutta joillakin alueilla osuus oli hyvin pieni. Pääosa kyselyistä ja tarjouksista tulee ELY-keskuksiin suoraan metsänomistajilta. Luonnonarvojen kauppaa ja METSOn toimijoiden välistä yhteistyötä pyritään tehostamaan kehittämällä METSOn kohdevalinnan apuvälineeksi ekologisia päätösanalyysejä. Esimerkiksi Zonation-työkalulla tehdyt analyysit antavat suojelupäätösten tekijöille aiempaa monipuolisempaa tietoa tarjottavien kohteiden luontoarvoista. Alueelliset METSOyhteistyöryhmät ovat olleet tärkeässä roolissa laadittaessa METSOn metsäisten elinympäristöjen Zonation-analyysejä vuoden 2011 aikana. Zonation METSOn päätöksenteon tukena -projektin puitteissa yhteistyöryhmille järjestetyn koulutuksen avulla on välitetty 18

19 maakunnallisille METSO-toimijoille tietoa Zonation-menetelmästä. Lisäksi yhteistyöryhmät ovat osallistuneet analyysien laatimiseen määrittelemällä laskennallisia yksityiskohtia kuten maakunnallisia luontoarvopainotuksia ja kytkeytyvyyden huomioimista analyyseissä. METSO-yhteistyöryhmät tulevat tulevaisuudessakin toiminaan METSO-seurantatyöryhmän ohella keskeisenä osallistamisen ja tiedonvälityksen kanavana Zonation-menetelmän kehitystyössä. 2.7 Luonnonhoitotoimet valtion talousmetsissä Valtioneuvosto edellyttää, että Metsähallituksen metsätalous toteuttaa valtion talousmetsien monimuotoisuutta edistäviä toimia yhteistyössä Metsähallituksen luontopalvelujen kanssa vuosina Metsähallitus laatii Metsähallituksen ympäristöoppaan linjausten mukaisesti luonnonvarasuunnittelun yhteydessä luonnon monimuotoisuutta painottavat metsien käytön suunnitelmat luonnonsuojelualueverkoston yhtenäisyyden ja kytkeytyneisyyden kannalta tärkeille alueille. Metsähallituksen metsätalouden ympäristöopas on uudistettu vuoden 2011 aikana (Päivinen ym. 2011). Oppaassa metsien käyttöä tarkastellaan ekosysteemipalveluiden viitekehikossa. Henkilöstöä on perehdytetty oppaan käyttöön. Koulutusta jatketaan vuoden 2012 aikana. Metsähallituksen uusi ympäristöopas on saatavilla: Talousmetsissä luonnonhoitoa ja METSO-toimenpiteitä on toteutettu alue-ekologisen suunnittelun ja metsätalouden ympäristöoppaan periaattein. Erityishakkuumenetelmiä kuten pienaukko- ja säästöpuuhakkuita on käytetty rajoitetun metsätalouden kohdealueiden hakkuissa, mm. monimuotoisuuden lisäämisalueilla, suojelualueiden lähiympäristössä sekä virkistysmetsissä. Toimenpiteiden toteutushehtaareja vuodelta 2011 on esitelty taulukossa 7. Metsien luontaisia häiriöitä jäljittelevien hakkuutapojen tutkimiseen on osoitettu Etelä- Suomesta kaksi laajaa tutkimusaluetta, Isojärvellä ja Ruunaalla. Kolmannen tutkimusalueen perustamista Lappiin on valmisteltu. Lisäksi on tehty luonnonhoidollisia kulotuksia ja jatkettu kosteikkoelinympäristöjen ennallistamista ja paahde-elinympäristöjen hoitoa. Vuonna 2011 on saatu valmiiksi selvitys korpien, lettojen ja puustoisten luhtien suojelun tilasta ja toimenpide-ehdotukset tilan parantamiseksi. Toimenpiteet on toteutettu yhteistyössä luontopalveluiden kanssa ja tuloksista on laadittu raportti. Selvityksen mukaan Metsähallituksen talousmetsissä on METSO-alueella metsätalouden toimenpiteiden ulkopuolelle rajattuja korpia luontokohteina vajaat hehtaaria ja suojelualueilla lähes hehtaaria. Metsähallituksen hallinnassa olevien maiden METSO-alueen korvista on näin ollen suojeltu kaikkiaan runsaat 30 % ja korpien suojelun tila arvioitiin hyväksi. Metsätalouskäytössä olevien korpien luontoarvojen lisätarkastelussa päädyttiin vielä esittämään korpikohteiden suojelua yhteensä hehtaarilla. Suojeltujen korpien ala täydentyy tämän lisäksi myös muiden METSO-toimenpiteiden toteutuksen yhteydessä. Monimuotoisuutta painottavat suunnitelmat suojelualueiden kytkeytyvyyden kannalta tärkeille alueille on saatu valmiiksi Itä-Suomen aluetta lukuun ottamatta koko METSO alueelle. Itä-Suomessa suunnitelmat laaditaan luonnonvarasuunnitelman välitarkastuksen yhteydessä vuonna Suunnitteluun valittiin kytkeytyvyystarkastelun kannalta tärkeät 19

20 kohdealueet. Suunnittelussa kohdealueiden kytkeytyvyyttä täydennettiin luontokohteilla ja muilla monimuotoisuuden erityiskohteilla. Suunnitelmat on laadittu metsätalouden ja luontopalveluiden yhteistyönä. Tuloksista laaditaan raportti. Taulukko 7. Toimenpiteiden pinta-alat METSO alueella vuonna Työlaji v. 2011, ha Erityishakkuu - poimintahakkuu (erirak. metsä) 4 - pienaukkohakkuu 1) säästöpuuhakkuu muu erityishakkuu 2) tarkentuu Luonnonhoidollinen kulotus 32 Säästöpuuryhmien poltto, kpl 12 Paahdeympäristöjen hoito 1 kohde Kosteikkoelinympäristöjen hoito 195 1) Ilmoitettu käsittelyyn otettujen kuvioiden pinta-alana, pienaukkoa on noin 1/5 pinta-alasta 2) Ennallistamishakkuita, uudistuskypsän metsän väljennyshakkuita tms. 2.8 Monimuotoisuuden turvaaminen kuntien virkistysmetsissä ja valtion retkeilyalueilla Valtioneuvosto edellyttää, että Ympäristöministeriö arvioi METSOn kokeiluvaiheessa toimineen KuntaMETSO työryhmän kuntien metsiä koskevat toimenpide-esitykset ja selvittää niiden rahoitusmahdollisuudet yhteistyössä Suomen kuntaliiton kanssa vuosina Metsähallitus toteuttaa METSOalueella sijaitsevilla valtion retkeilyalueilla luontoinventointien täydentämisen METSOn luonnontieteellisten valintaperusteiden pohjalta ja laatii alueille uudet hoito- ja käyttösuunnitelmat vuosina Ympäristöministeriö käynnisti yhteistyössä kuntaliiton kanssa KuntaMETSO -työryhmän toimenpide-esitysten tarkastelun vuonna Toimenpiteen oli määrä valmistua vuoden 2010 loppuun mennessä, mutta tarkastelua päätettiin jatkaa alkuvuoteen Keskusteluissa käytiin läpi KuntaMETSO -työryhmän esitykset ja pohdittiin hyvässä yhteishengessä keinoja edistää kuntien osallistumista METSOon. Ympäristöministeriö kehitti vuoden 2011 aikana kunnille annettavaa rahoitustukea METSOn toteutuksen edistämiseksi. Kunnat ovat aiemmin voineet myydä suojelukohteen valtiolle, nyt uutena toteutuskeinona METSOssa kunnat voivat perustaa muun suojelualueen yksityisten maanomistajien tapaan ja saada harkinnanvaraisesti korvauksen 50 prosenttiin asti menetetyistä tuloista. Ympäristöministeriö ohjeisti asiassa ELY-keskuksia. KuntaMETSO-työryhmän ajatusten mukaisesti kunnille avattiin mahdollisuus saada rahoitusta metsien luontoarvojen ja METSO-kohteiden kartoitukseen jo kesäkuussa Ympäristöministeriö myönsi tuolloin kymmenelle kunnalle yhteensä euroa metsien monimuotoisuuskohteiden inventointiin ja niiden luonnonarvojen säilyttämistä tukevaan metsien käytön suunnitteluun. Rahoitusta saivat Helsinki, Janakkala, Kouvola, Kuhmo, Lohja, Porvoo, Sastamala, Vantaa, Vihti ja Äänekoski. Inventoitava pinta-ala oli yhteensä noin hehtaaria. 20

METSO:n jäljillä. Tupuna Kovanen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

METSO:n jäljillä. Tupuna Kovanen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus METSO:n jäljillä Tupuna Kovanen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus METSO II Metso I 2003-2007 Vapaaehtoinen suojelu katsottiin tehokkaaksi ja yhteiskunnallisesti hyväksyttäväksi keinoksi edistää metsiensuojelua

Lisätiedot

Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008 2016, METSO, METSO-seminaari, Seinäjoki, 11.3.2009

Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008 2016, METSO, METSO-seminaari, Seinäjoki, 11.3.2009 Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008 2016, METSO, METSO-seminaari, Seinäjoki, 11.3.2009 1 METSO -toimintaohjelman tavoitteet ja lähtökohdat METSO -toimintaohjelman tavoitteena on

Lisätiedot

METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma Harjunsinisiipi/Antti Below

METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma Harjunsinisiipi/Antti Below METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008-2016 Harjunsinisiipi/Antti Below 1 METSO turvaa monimuotoisuutta Suojelemalla tai hoitamalla arvokkaita metsiä suojellaan myös niissä eläviä harvinaisia

Lisätiedot

METSO:n jäljillä. Päättäjien Metsäakatemia Tupuna Kovanen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus luonnonsuojeluyksikkö

METSO:n jäljillä. Päättäjien Metsäakatemia Tupuna Kovanen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus luonnonsuojeluyksikkö METSO:n jäljillä Päättäjien Metsäakatemia 29.9.2011 Tupuna Kovanen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus luonnonsuojeluyksikkö 3.10.2011 1 METSO II Metso I 2003-2007 Vapaaehtoinen suojelu katsottiin tehokkaaksi

Lisätiedot

METSO-tilannekatsausraportti 2010 11.4.2011. Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008 2016 METSO:n tilannekatsaus 2010

METSO-tilannekatsausraportti 2010 11.4.2011. Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008 2016 METSO:n tilannekatsaus 2010 METSO-tilannekatsausraportti 2010 11.4.2011 Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008 2016 METSO:n tilannekatsaus 2010 METSO-tilannekatsausraportti 2010 11.4.2011 Sisällys Tiivistelmä...

Lisätiedot

METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008-2020. harjusinisiipi Kuva:Antti Below

METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008-2020. harjusinisiipi Kuva:Antti Below METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008-2020 1 harjusinisiipi Kuva:Antti Below Esityksen sisältö Mikä METSO? METSO turvaa monimuotoisuutta METSO-ohjelmaan soveltuvat elinympäristöt Miten METSO

Lisätiedot

METSO metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi

METSO metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi METSO metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi METSO turvaa monimuotoisuutta Lähtökohtana vapaaehtoisuus METSO-ohjelma on antanut metsälle uuden merkityksen. Metsien monimuotoisuutta turvaavan METSO-ohjelman

Lisätiedot

METSO-OHJELMA. elinympäristöt. Valinta kriteerit TOTEUTTAA. Ympäristöministeriö & maa- ja metsätalousministeriö

METSO-OHJELMA. elinympäristöt. Valinta kriteerit TOTEUTTAA. Ympäristöministeriö & maa- ja metsätalousministeriö METSO-OHJELMA elinympäristöt pienvedet lehdot lahop.kangasmetsät puustoiset suot metsäluhdat kalliot, louhikot puustoiset perinneymp. Valinta kriteerit TOTEUTTAA Ely-keskus metsäkeskus -pysyvä suojelu

Lisätiedot

Monimuotoisuuden suojelu

Monimuotoisuuden suojelu Monimuotoisuuden suojelu Metson keinoin i Ylitarkastaja Leena Lehtomaa, Lounais-Suomen ELY-keskus METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008-2016 1 Esityksen sisältö METSO turvaa monimuotoisuutta

Lisätiedot

METSO-ohjelman väliarvio 2010

METSO-ohjelman väliarvio 2010 METSO-ohjelman väliarvio 2010 Toiminta-ohjelman käynnistyminen 2008 2009 Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008 2016 Toimittajat Terhi Koskela, Kimmo Syrjänen, Maarit Loiskekoski ja

Lisätiedot

METSO-ohjelma 2008 2025:

METSO-ohjelma 2008 2025: METSO-ohjelma 2008 2025: vapaaehtoisen suojelun onnistumiset ja haasteet Kimmo Syrjänen 1, Saija Kuusela 1, Susanna Anttila 1, Mirja Rantala 2 ja Terhi Koskela 2 1 Suomen ympäristökeskus ja 2 Metsäntutkimuslaitos

Lisätiedot

METSO-ohjelma

METSO-ohjelma METSO-ohjelma 2008-2025 METSOn toteutus, etenkin kunnissa - tilannekatsaus 2016 Luonnonsuojelun ajankohtaispäivä 19.12.2016 Varsinais-Suomen ELY-keskus Turku Kimmo Syrjänen, projektipäällikkö, Suomen ympäristökeskus

Lisätiedot

METSOn valintaperusteiden alueellinen soveltaminen, tavoitteet ja käytännön toteutus

METSOn valintaperusteiden alueellinen soveltaminen, tavoitteet ja käytännön toteutus METSOn valintaperusteiden alueellinen soveltaminen, tavoitteet ja käytännön toteutus 1 METSO -toimintaohjelman alue Alueellinen kohdentaminen: METSO-ohjelmassa kohteiden hankinnan painopistealue on Etelä-Suomessa,

Lisätiedot

Kestävän metsätalouden. toteutuskeinona. KEMERAn keinoin Matti Seppälä Etelä-Pohjanmaan metsäkeskus

Kestävän metsätalouden. toteutuskeinona. KEMERAn keinoin Matti Seppälä Etelä-Pohjanmaan metsäkeskus Kestävän metsätalouden rahoituslaki (KEMERA) METSOn toteutuskeinona METSOn toteuttaminen KEMERAn keinoin Matti Seppälä Etelä-Pohjanmaan metsäkeskus 1 KEMERA METSO -toimintaohjelmassa KEMERA kohdentaminen

Lisätiedot

Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008 2020 METSOn tilannekatsaus 2012

Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008 2020 METSOn tilannekatsaus 2012 ISBN 978-951-40-2418-4 (PDF) ISSN 1795-150X Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008 2020 METSOn tilannekatsaus 2012 Kimmo Syrjänen, Mirja Rantala, Saija Sirkiä, ja Susanna Anttila, (toim.)

Lisätiedot

Suomen metsäkeskus. Metsien vapaaehtoinen suojelu, luonnonhoitohankkeet ja vesienhoito. Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä

Suomen metsäkeskus. Metsien vapaaehtoinen suojelu, luonnonhoitohankkeet ja vesienhoito. Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä Suomen metsäkeskus Metsien vapaaehtoinen suojelu, luonnonhoitohankkeet ja vesienhoito Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä METSIEN EKOSYSTEEMIPALVELUT seminaari 6.11.2014 Metsien ekosysteemipalveluja

Lisätiedot

Metsätalouden ympäristötuki ja luonnonhoitohankkeet. Puustoisten perinneympäristöjen hoidon kehittäminen seminaari 4.9.

Metsätalouden ympäristötuki ja luonnonhoitohankkeet. Puustoisten perinneympäristöjen hoidon kehittäminen seminaari 4.9. Metsätalouden ympäristötuki ja luonnonhoitohankkeet Puustoisten perinneympäristöjen hoidon kehittäminen seminaari 4.9.2012 Janne Uitamo 1 Mihin ympäristötukea voi saada ja millä ehdoilla? Käytettävissä

Lisätiedot

Mikä on METSO? Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma. Kimmo Syrjänen, Suomen ympäristökeskus. Metsästä hyvää - Tampereella 17.3.

Mikä on METSO? Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma. Kimmo Syrjänen, Suomen ympäristökeskus. Metsästä hyvää - Tampereella 17.3. Mikä on METSO? Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma METSO 2008-2016 Kimmo Syrjänen, Suomen ympäristökeskus 1 Mikä on METSO? METSO-ohjelma on vapaaehtoinen, maanomistajalähtöinen ja korvaa tulonmenetykset

Lisätiedot

KEINOJA MONIMUOTOISUUDEN TURVAAMISEEN

KEINOJA MONIMUOTOISUUDEN TURVAAMISEEN KEINOJA MONIMUOTOISUUDEN TURVAAMISEEN 1. Talousmetsien luonnonhoito 2. METSOn keinot 3. METSOn valintakriteerit 4. Luonnonsuojelualueen perustaminen 5. Ympäristötuki 1. Talousmetsien luonnonhoito Arvokkaiden

Lisätiedot

METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008 2016. Metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi

METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008 2016. Metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008 2016 Metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi Lähtökohtana vapaaehtoisuus METSO on antanut metsälle uuden merkityksen. METSO-ohjelman avulla omistaja

Lisätiedot

SUOMEN METSÄKESKUS 1 (5) YMPÄRISTÖTUKIOHJE: METSÄLAIN ELINYMPÄRISTÖT JA METSO

SUOMEN METSÄKESKUS 1 (5) YMPÄRISTÖTUKIOHJE: METSÄLAIN ELINYMPÄRISTÖT JA METSO SUOMEN METSÄKESKUS 1 (5) YMPÄRISTÖTUKIOHJE: METSÄLAIN ELINYMPÄRISTÖT JA METSO Tässä ohjeessa kuvataan määräaikaisen Kestävän metsätalouden rahoituslain (34/2015) (jäljempänä Kemera) ympäristötuen käyttöä

Lisätiedot

Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma Metso. Mikko Kuusinen Ympäristöministeriö

Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma Metso. Mikko Kuusinen Ympäristöministeriö Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma Metso Mikko Kuusinen Ympäristöministeriö Etelä-Suomen metsien suojelutoimikunta (Metso) Valtioneuvoston v. 2000 asettama laajapohjainen toimikunta Etelä-Suomen,

Lisätiedot

Ojitettujen soiden ennallistaminen

Ojitettujen soiden ennallistaminen Ojitettujen soiden ennallistaminen Soiden maankäytön tulevaisuus -seminaari 2014 Matti Seppälä, johtava luonnonhoidon asiantuntija Suomen metsäkeskus 18.12.2014 Suomen metsäkeskus 2 Ojitettujen soiden

Lisätiedot

YMPÄRISTÖTUKIOHJE: METSÄLAIN ELINYMPÄRISTÖT JA METSO

YMPÄRISTÖTUKIOHJE: METSÄLAIN ELINYMPÄRISTÖT JA METSO YMPÄRISTÖTUKIOHJE: METSÄLAIN ELINYMPÄRISTÖT JA METSO Tässä ohjeessa kuvataan määräaikaisen Kestävän metsätalouden rahoituslain (34/2015) (jäljempänä Kemera) ympäristötuen käyttöä ja menettelyjä metsälain

Lisätiedot

METSO-keinojen tunnettuus ja hyväksyntä. Metsänomistaja 2010 tutkimusseminaari 20.11.2009 Terhi Koskela Metsäntutkimuslaitos

METSO-keinojen tunnettuus ja hyväksyntä. Metsänomistaja 2010 tutkimusseminaari 20.11.2009 Terhi Koskela Metsäntutkimuslaitos METSO-keinojen tunnettuus ja hyväksyntä Metsänomistaja 2010 tutkimusseminaari 20.11.2009 Terhi Koskela Metsäntutkimuslaitos Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute

Lisätiedot

METSOn tavoitteena on turvata suomalaisen metsäluonnon monimuotoisuus

METSOn tavoitteena on turvata suomalaisen metsäluonnon monimuotoisuus Lapin ELY-keskus/Noora Raasakka 21.9.2012 1 METSOn tavoitteena on turvata suomalaisen metsäluonnon monimuotoisuus Suojelemalla tai hoitamalla arvokkaita metsiä suojellaan myös niissä eläviä harvinaisia

Lisätiedot

Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma METSO Marjukka Mähönen / MMM

Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma METSO Marjukka Mähönen / MMM Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma METSO 2008 2016 1 METSO -toimintaohjelman tavoitteet ja lähtökohdat METSO -toimintaohjelman tavoitteena on pysäyttää metsäisten luontotyyppien ja metsälajien

Lisätiedot

Alueelliset erityispiirteet ja metsiensuojelun nykytilanne

Alueelliset erityispiirteet ja metsiensuojelun nykytilanne Alueelliset erityispiirteet ja metsiensuojelun nykytilanne Metso-seminaari Ke 11.3. 29 Seinäjoki ESA Koskenniemi Länsi-Suomen ympäristökeskus 1 Luonnonvaran uusarviointi Luonnonvaroja ei ole vaan niitä

Lisätiedot

Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT. Kemera -työryhmän kuuleminen Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä

Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT. Kemera -työryhmän kuuleminen Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä Suomen metsäkeskus k JULKISET PALVELUT Kemera -työryhmän kuuleminen 4.12.2013 Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä Luonnonhoito ja Kemera 2015 Kuulemisen sisältö Luonnonhoidon tarpeet, keinot

Lisätiedot

Riistan elinympäristöjen parantaminen. Kulttuurikeskus Vanha Paukkua Lapua

Riistan elinympäristöjen parantaminen. Kulttuurikeskus Vanha Paukkua Lapua Riistan elinympäristöjen parantaminen Kulttuurikeskus Vanha Paukkua Lapua 26.11.2013 Luonnonhoitohankkeet ja METSO-ohjelma keinoja riistan suoelinympäristöjen parantamiseen Metsäluontoneuvoja Riitta Raatikainen

Lisätiedot

Luonnonhoitohankkeet ja METSO-ohjelma keinoja riistan suoelinympäristöjen parantamiseen. Ylistaro-talo 21.10.2014

Luonnonhoitohankkeet ja METSO-ohjelma keinoja riistan suoelinympäristöjen parantamiseen. Ylistaro-talo 21.10.2014 Luonnonhoitohankkeet ja METSO-ohjelma keinoja riistan suoelinympäristöjen parantamiseen Ylistaro-talo 21.10.2014 Metsäluontoneuvoja Riitta Raatikainen Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut Metsäkeskuksen

Lisätiedot

METSOKOHTEET NURMEKSEN SEURAKUNTA

METSOKOHTEET NURMEKSEN SEURAKUNTA METSOKOHTEET NURMEKSEN SEURAKUNTA Nurmeksen seurakunta on suojellut Metsien suojeluohjelman (METSO) mukaisesti Ympäristöministeriön päätöksellä yksityiseksi luonnonsuojelualueiksi tässä oppaassa lyhyesti

Lisätiedot

METSOKOHTEET LIEKSAN SEURAKUNTA

METSOKOHTEET LIEKSAN SEURAKUNTA METSOKOHTEET LIEKSAN SEURAKUNTA Lieksan seurakunta on suojellut Metsien suojeluohjelman (METSO) mukaisesti Ympäristöministeriön päätöksellä yksityiseksi luonnonsuojelualueiksi tässä oppaassa lyhyesti esitellyt

Lisätiedot

Suomi on suojelutasoltaan Euroopan kärkimaita.

Suomi on suojelutasoltaan Euroopan kärkimaita. Metsätieteen aikakauskirja t i e t e e n t o r i Maarit Loiskekoski METSO yksityismetsien monimuotoisuuden turvaamisen ohjauskeinona e e m t a Taustaa metsäluonnon monimuotoisuuden turvaamiselle Suomessa

Lisätiedot

Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset (2005-2010)

Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset (2005-2010) Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset (2005-2010) Tutkimusohjelman esittely Ohjelmajohtaja: MMT Riitta Hänninen riitta.hanninen@metla.fi Metsien monimuotoisuuden

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖS ETELÄ-SUOMEN METSIEN MONI- MUOTOISUUDEN TOIMINTAOHJELMASTA 2008 2016

VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖS ETELÄ-SUOMEN METSIEN MONI- MUOTOISUUDEN TOIMINTAOHJELMASTA 2008 2016 VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖS ETELÄ-SUOMEN METSIEN MONI- MUOTOISUUDEN TOIMINTAOHJELMASTA 2008 2016 PERIAATEPÄÄTÖS Valtioneuvosto on tänään 27 päivänä maaliskuuta 2008, asian oltua valmistavasti talouspoliittisen

Lisätiedot

LUONNONHOITOA JA MÄÄRÄAIKAISTA METSÄLUONNON SUOJELUA

LUONNONHOITOA JA MÄÄRÄAIKAISTA METSÄLUONNON SUOJELUA LUONNONHOITOA JA MÄÄRÄAIKAISTA METSÄLUONNON SUOJELUA Kestävän metsätalouden rahoituslaki (KEMERA) METSOn toteutuskeinona 1 METSO- ohjelman toimenpiteet kohdistetaan monimuotoisuuden kannalta merkittäviin

Lisätiedot

Metsäluonnonhoito. Arvokkaat elinympäristöt ja sertifiointi. Reijo Suninen 16.10.2013

Metsäluonnonhoito. Arvokkaat elinympäristöt ja sertifiointi. Reijo Suninen 16.10.2013 Metsäluonnonhoito Arvokkaat elinympäristöt ja sertifiointi Reijo Suninen 16.10.2013 KESTÄVÄ METSÄTALOUS EKOLOGINEN TALOUDELLINEN SOSIAALINEN Talousmetsien luonnonhoito on ekologisten ja sosiaalisten tavoitteiden

Lisätiedot

Työtä ja toimeentuloa luonnonhoitotöistä Siikainen 1.10.2015 Matti Seppälä Vaikuttavuutta METSO Luonnonhoitoon -hanke

Työtä ja toimeentuloa luonnonhoitotöistä Siikainen 1.10.2015 Matti Seppälä Vaikuttavuutta METSO Luonnonhoitoon -hanke Luonnonhoitohankkeiden toimintamalli ja hankehaku Työtä ja toimeentuloa luonnonhoitotöistä Siikainen 1.10.2015 Matti Seppälä Vaikuttavuutta METSO Luonnonhoitoon -hanke Oikeudellinen tausta KemeraLaki (34/2015)

Lisätiedot

Metsätalouden luonnonhoitohankkeet ja metsälainsäädäntö. Kitka-Muha-hankkeen seminaari Irmeli Ruokanen Luonnonhoidon asiantuntija

Metsätalouden luonnonhoitohankkeet ja metsälainsäädäntö. Kitka-Muha-hankkeen seminaari Irmeli Ruokanen Luonnonhoidon asiantuntija Metsätalouden luonnonhoitohankkeet ja metsälainsäädäntö Kitka-Muha-hankkeen seminaari 16.12.2014 Irmeli Ruokanen Luonnonhoidon asiantuntija KEMERA-rahoituksen oikeudellinen tausta Kestävän metsätalouden

Lisätiedot

Metsäluonnon monimuotoisuuden suojelun tasot Päättäjien 34. Metsäakatemia Maastojakso 22.-24.5.2013 Etelä-Karjala

Metsäluonnon monimuotoisuuden suojelun tasot Päättäjien 34. Metsäakatemia Maastojakso 22.-24.5.2013 Etelä-Karjala Metsäluonnon monimuotoisuuden suojelun tasot Päättäjien 34. Metsäakatemia Maastojakso 22.-24.5.2013 Etelä-Karjala Kaakkois-Suomen ELY-keskus, Ylitarkastaja Tuula Tanska, Päättäjien 34. Metsäakatemia 2013

Lisätiedot

Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma METSO 2008-2016

Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma METSO 2008-2016 Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma METSO 2008-2016 Metsäfoorumi 14.1.2014 Anne Grönlund, Pohjois-Savon ELY-keskus Kuva: Kaisa Törmänen METSOn tavoitteet ja keinot Valtioneuvoston Metso-päätös 2008

Lisätiedot

Kemera-rahoitus vesiensuojelun toteuttamisessa Kosteikkoseminaari , Liminka

Kemera-rahoitus vesiensuojelun toteuttamisessa Kosteikkoseminaari , Liminka Kemera-rahoitus vesiensuojelun toteuttamisessa Kosteikkoseminaari 13.2.2017, Liminka Irmeli Ruokanen Kemeran oikeudellinen tausta KemeraLaki (34/2015) 4 (rahoituksen saajat), 21 (luonnonhoitohanketyypit,

Lisätiedot

Metsätuhojen torjunta monimuotoisuutta tukien. Sini Eräjää, Metsätuholakityöpaja,

Metsätuhojen torjunta monimuotoisuutta tukien. Sini Eräjää, Metsätuholakityöpaja, Metsätuhojen torjunta monimuotoisuutta tukien Sini Eräjää, Metsätuholakityöpaja,14.11.2011 Metsälaki 1 Tämän lain tarkoituksena on edistää metsien taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää

Lisätiedot

=> METSOn toimenpideohjelma. METSOn toimenpiteet AMOssa (1/2)

=> METSOn toimenpideohjelma. METSOn toimenpiteet AMOssa (1/2) 0(762 0(762 RKMHOPDQ WRWHXWXVNHLQRW (WHO (WHO MD.HVNL MD.HVNL 3RKMDQPDDOOD 11.3.2009 METSOseminaari, M.Seppälä, Metsäkeskus E-P 0(762Q WRWHXWXV WDORXVPHWVLVVl 9 6XRMHOXDOXHYHUNRVWRQ NHKLWWlPLQHQ

Lisätiedot

Suoluonnon suojelu Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö

Suoluonnon suojelu Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö Suoluonnon suojelu 17.12.2015 Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö Työryhmän tehtävät Luonnonsuojelulain mukainen suojeluohjelma Alun perin tavoitteena oli luonnonsuojelulain mukaisen suojeluohjelman

Lisätiedot

Vapaaehtoista luonnonsuojelua ja -hoitoa Suomessa

Vapaaehtoista luonnonsuojelua ja -hoitoa Suomessa Vapaaehtoista luonnonsuojelua ja -hoitoa Suomessa Metsänomistajien koulutusmatka 25.4.2009, Pärnu Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi Luonnonsuojelun historiaa Suomessa Perinteisesti valtiojohtoinen

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖS ETELÄ-SUOMEN METSIEN MONIMUO- TOISUUDEN TOIMINTAOHJELMAN JATKAMISESTA 2014-2025

VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖS ETELÄ-SUOMEN METSIEN MONIMUO- TOISUUDEN TOIMINTAOHJELMAN JATKAMISESTA 2014-2025 VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖS ETELÄ-SUOMEN METSIEN MONIMUO- TOISUUDEN TOIMINTAOHJELMAN JATKAMISESTA 2014-2025 1 Periaatepäätös Valtioneuvosto on tänään 5.6.2014, asian oltua valtioneuvoston raha-asiain

Lisätiedot

Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset (2005-2010)

Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset (2005-2010) Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset (2005-2010) Tutkimusohjelman tulosten esittely Ohjelmajohtaja: MMT Riitta Hänninen riitta.hanninen@metla.fi Metsätieteen päivä

Lisätiedot

coherence of the Natura 2000 network in

coherence of the Natura 2000 network in Increasing the ecological connections and coherence of the Natura 2000 network in South west Lapland NATNET EU Life+ hanke 2012 2016 Ari Nikula, Janne Miettinen, Vesa Nivala & Esa Huhta Metla Pohjois Suomen

Lisätiedot

Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008 2016 METSO

Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008 2016 METSO Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008 2016 METSO 1 Ympäristöministeriölle Ympäristöministeriö asetti 17.4.2007 valmistelutyöryhmän laatimaan ehdotuksen Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden

Lisätiedot

Metsätalouden luonnonhoitohankkeet. Vesistöt kuntoon yhteistyöllä - seminaari 25.-26.11.2014 Irmeli Ruokanen Luonnonhoidon asiantuntija

Metsätalouden luonnonhoitohankkeet. Vesistöt kuntoon yhteistyöllä - seminaari 25.-26.11.2014 Irmeli Ruokanen Luonnonhoidon asiantuntija Metsätalouden luonnonhoitohankkeet Vesistöt kuntoon yhteistyöllä - seminaari 25.-26.11.2014 Irmeli Ruokanen Luonnonhoidon asiantuntija Oikeudellinen tausta Kestävän metsätalouden rahoituslailla (KEMERA)

Lisätiedot

Taloudellinen näkökulma metsien suojeluun suojelun korvausperusteet ja metsänomistajien näkemykset

Taloudellinen näkökulma metsien suojeluun suojelun korvausperusteet ja metsänomistajien näkemykset Taloudellinen näkökulma metsien suojeluun suojelun korvausperusteet ja metsänomistajien näkemykset Lauri Suihkonen, Terhi Koskela, Riitta Hänninen ja Maarit Kallio Metsäntutkimuslaitos Metlan monimuotoisuustutkimuksen

Lisätiedot

Luonnonhoitohankkeet ja luonnonhoidon suuntaviivat Suomen metsäkeskuksessa

Luonnonhoitohankkeet ja luonnonhoidon suuntaviivat Suomen metsäkeskuksessa Luonnonhoitohankkeet ja luonnonhoidon suuntaviivat Suomen metsäkeskuksessa Harjumetsien paahdeelinympäristöjen hoitoseminaari 19.6.2012 Taipalsaari Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä 1 Metsäalan

Lisätiedot

Metsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin

Metsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin Metsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin Markus Nissinen ympäristöasiantuntija MTK metsälinja Monimetsä-hankkeen työpaja, Ellivuori 8.6..2016 Investointeja ja puuta riittää Metsätalouden on oltava

Lisätiedot

Metsäohjelman seuranta

Metsäohjelman seuranta Metsäohjelman seuranta Pohjois-Pohjanmaa Eeva-Liisa Repo, elinkeinopäällikkö Oulu 29.1.2018 Sisältö Metsänhoitotyöt Metsäluonnonhoito Hakkuut Yksityismetsätalouden kannattavuus Energiapuun käyttö Metsänhoitotyöt

Lisätiedot

Luontoarvot ja luonnonsuojelu Jyväskylässä. Katriina Peltonen Metsäohjelman yhteistyöryhmä

Luontoarvot ja luonnonsuojelu Jyväskylässä. Katriina Peltonen Metsäohjelman yhteistyöryhmä Luontoarvot ja luonnonsuojelu Jyväskylässä Katriina Peltonen Metsäohjelman yhteistyöryhmä 26.4.2017 27.4.2017 Sisältö Miksi ekologinen näkökulma on tärkeä? Mitä kuuluu Suomen metsäluonnolle? Suojelutaso

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen luonnonhoidon alueellinen toteutusohjelma 2016-2020

Kaakkois-Suomen luonnonhoidon alueellinen toteutusohjelma 2016-2020 luonnonhoidon alueellinen toteutusohjelma 2016-2020 Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Kaakkois-Suomen metsäluonnon erityispiirteet... 4 3 Luonnonhoidon lähtötilanne Kaakkois-Suomessa... 6 3.1 Rahoitus ja henkilöresurssit...

Lisätiedot

Käytännön haasteita ja esimerkkejä

Käytännön haasteita ja esimerkkejä Käytännön haasteita ja esimerkkejä Zonation-koulutus SYKE, Muuttohaukka 29.1.2014 Ninni Mikkonen, projektikoordinaattori Käytännön haasteita 1. Palkat Analyysien suunnittelu ja toteutus Raha Tilat, koneet

Lisätiedot

METSO-ohjelma ja pysyvä suojelu

METSO-ohjelma ja pysyvä suojelu METSO-ohjelma ja pysyvä suojelu Pysyvä suojelu Kohteen arviointi Alueen rajaus yhdessä maanomistajan kanssa Puuston määrän arviointi Luontoarvojen arviointi valintaperusteet, rakennepiirteet lahopuusto,

Lisätiedot

Metsäohjelman seuranta

Metsäohjelman seuranta Metsäohjelman seuranta Uusimaa Karen Wik-Portin, aluejohtaja Helsinki 28.12.2017 Sisältö Metsänhoitotyöt Metsäluonnonhoito Hakkuut Yksityismetsätalouden kannattavuus Energiapuun käyttö Metsänhoitotyöt

Lisätiedot

Metsäohjelman seuranta

Metsäohjelman seuranta Metsäohjelman seuranta Pohjois-Savo Seppo Niskanen, elinkeinopäällikkö Kuopio 28.12.2017 Sisältö Metsänhoitotyöt Metsäluonnonhoito Hakkuut Yksityismetsätalouden kannattavuus Energiapuun käyttö Metsänhoitotyöt

Lisätiedot

METSO-OHJELMAN TOTEUTUS Kokemuksia Keski-Suomesta

METSO-OHJELMAN TOTEUTUS Kokemuksia Keski-Suomesta METSO-OHJELMAN TOTEUTUS Kokemuksia Keski-Suomesta Auvo Hamarus, ylitarkastaja Keski-Suomen ympäristökeskus Luonto ja kulttuuriympäristöt yksikkö Kuukkeli-yhteistoimintaverkosto 2009 METSO-OHJELMAN TOTEUTUS

Lisätiedot

Strategian eväät soiden ennallistamiseen

Strategian eväät soiden ennallistamiseen Strategian eväät soiden ennallistamiseen Kaisu Aapala SYKE, LBD Suo- ja turvemaiden strategia - Suoseuran seminaari 23.3.2011, Säätytalo, Helsinki Kaisu Aapala ENNALLISTAMINEN - MITÄ JA MIKSI? Lähtökohtana

Lisätiedot

SUOLUONNON SUOJELU. Valtion soiden suojelu täydennysehdotuksessa Satu Kalpio

SUOLUONNON SUOJELU. Valtion soiden suojelu täydennysehdotuksessa Satu Kalpio SUOLUONNON SUOJELU Valtion soiden suojelu täydennysehdotuksessa 17.12.2015 Satu Kalpio Soiden suojelua valtion mailla työryhmän ehdotuksen pohjalta Valtion soita on jo viety suojeluun Esittelen Työryhmän

Lisätiedot

Ympäristötuki ja luonnonhoitohankkeet. Kemera-koulutus

Ympäristötuki ja luonnonhoitohankkeet. Kemera-koulutus Ympäristötuki ja luonnonhoitohankkeet Kemera-koulutus Kemeran ympäristötuki Ympäristötukea voidaan myöntää, kun metsän hoito tai käyttötoimenpiteissä otetaan monimuotoisuus huomioon metsälaissa säädettyä

Lisätiedot

NATURA VERKOSTO

NATURA VERKOSTO NATURA 2000 -VERKOSTO Natura 2000 -verkostoon kuuluvien luontodirektiivin ja lintudirektiivin perusteella suojeltavien alueiden keskittymät. Ydinestimoinnissa käytetyn ytimen koko on 1000 km² ja säde 17,8

Lisätiedot

Luonnonsuojelun ohjaus

Luonnonsuojelun ohjaus 4.6.2014 Monimuotoisuutta metsiin seminaari / JU Luonnonsuojelun ohjaus Suojelualueverkosto (LsL) Talousmetsien luonnonhoito LsL:n luontotyypit ML 10 elinympäristöt METSO ohjelma Metsäsertifiointi Metsänhoitosuositukset

Lisätiedot

Irja Löfström Nella Mikkola Metsäntutkimuslaitos

Irja Löfström Nella Mikkola Metsäntutkimuslaitos KUNTAMETSO -KYSELYN TULOKSIA Irja Löfström Nella Mikkola Metsäntutkimuslaitos Kaikkiin METSO kuntiin kysely, jossa kartoitettiin: 1. Metsien monimuotoisuuden turvaamista kuntien virkistys- ja ulkoilumetsissä

Lisätiedot

Suoluonnon suojelu maakuntakaavoituksessa

Suoluonnon suojelu maakuntakaavoituksessa Suoluonnon suojelu maakuntakaavoituksessa Aulikki Alanen, ympäristöneuvos, YM/LYMO Suo, luonto ja turve yleisöseminaari 24.5.2016 Etelä-Pohjanmaan liitto, Seinäjoki Soidensuojelutyöryhmän ehdotus SSTE

Lisätiedot

Zonation ja luonnonhoidon tilatason suunnittelu yksityismetsissä

Zonation ja luonnonhoidon tilatason suunnittelu yksityismetsissä Zonation ja luonnonhoidon tilatason suunnittelu yksityismetsissä Paikkatieto maankäytön suunnittelussa esimerkkinä METSO ja Zonation Seminaari, Heureka 30.10.2014 Saara Lilja-Rothsten Metsätalouden kehittämiskeskus

Lisätiedot

Pienvedet ja niiden kunnostaminen yksityismetsissä

Pienvedet ja niiden kunnostaminen yksityismetsissä Pienvedet ja niiden kunnostaminen yksityismetsissä Metsätalouden vesiensuojelupäivät 22.-23.9.2015, Koli Luonnonhoidon johtava asiantuntija Matti Seppälä Suomen metsäkeskus Julkiset palvelut Metsäluonnonhoito

Lisätiedot

Miten ympäristöministeriö ja METSO-ohjelma edistävät kuntametsien suojelua?

Miten ympäristöministeriö ja METSO-ohjelma edistävät kuntametsien suojelua? Miten ympäristöministeriö ja METSO-ohjelma edistävät kuntametsien suojelua? Harri Karjalainen Neuvotteleva virkamies 13.4.2011 Helsinki Harri Karjalainen, Ympäristöministeriö, Kuntametsät asukkaiden ja

Lisätiedot

Metsätalouden vesiensuojelupäivät Kolilla Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö

Metsätalouden vesiensuojelupäivät Kolilla Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö Metsätalouden vesiensuojelupäivät 22.-23.9.2015 Kolilla Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö Kemera-laki Uusi kemera-laki on määräaikainen ja voimassa 1.6.2015-31.12.2020 Tukijärjestelmän

Lisätiedot

Kainuun luonnonhoidon alueellinen toteutusohjelma 2016-2020

Kainuun luonnonhoidon alueellinen toteutusohjelma 2016-2020 luonnonhoidon alueellinen toteutusohjelma 2016-2020 Sisällys 1 Johdanto... 3 1.1 Toteutusohjelman laadinta... 3 1.2 Taustaa luonnonhoidolle... 4 2 Kainuun metsäluonnon erityispiirteet... 5 2.1 Metsäelinkeinojen

Lisätiedot

Metsien suojelun nykytila ja haasteet Suomessa

Metsien suojelun nykytila ja haasteet Suomessa Metsien suojelun nykytila ja haasteet Suomessa Kehityspäällikkö, Yritysyhteistyö Kati Malmelin Metsäasiantuntija Panu Kunttu WWF/Päivi Rosqvist Metsäluonnon monimuotoisuus Metsäluonnon monimuotoisuudella

Lisätiedot

Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008 2020 METSOn tilannekatsaus 2013

Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008 2020 METSOn tilannekatsaus 2013 ISBN 978-951-40-2472-6 (PDF) ISSN 1795-150X Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008 2020 METSOn tilannekatsaus 2013 Rantala, Mirja, Kuusela, Saija, Syrjänen, Kimmo & Anttila, Susanna

Lisätiedot

Vaatimus Metsähallitukselle ja ohjaaville ministeriöille Metsähallituksen METSO-toimenpiteiden toteuttamiseksi

Vaatimus Metsähallitukselle ja ohjaaville ministeriöille Metsähallituksen METSO-toimenpiteiden toteuttamiseksi 24.3.2011 Vaatimus Metsähallitukselle ja ohjaaville ministeriöille Metsähallituksen METSO-toimenpiteiden toteuttamiseksi Luonto-Liitto ja Suomen luonnonsuojeluliitto ovat huolissaan siitä, että Metsähallitus

Lisätiedot

METSO-ohjelman väliarvio 2012

METSO-ohjelman väliarvio 2012 1 METSO-ohjelman väliarvio 2012 Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008 2016 Anne Laita, Paula Horne, Matleena Kniivilä, Atte Komonen, Janne Kotiaho, Markus Lahtinen, Mikko Mönkkönen,

Lisätiedot

Säästä yli hehtaarin metsikkö!

Säästä yli hehtaarin metsikkö! Säästä yli hehtaarin metsikkö! Ensiapuohjelma vanhaa puustoa ja tasaista kosteaa pienilmastoa tarvitseville lajeille talousmetsissä Anna-Liisa Ylisirniö Arktinen keskus Lapin yliopisto Suomessa metsätalous

Lisätiedot

Soidensuojeluseminaari Näkökulmia ehdotuksen valmisteluun ja toimeenpanoon

Soidensuojeluseminaari Näkökulmia ehdotuksen valmisteluun ja toimeenpanoon Soidensuojeluseminaari 17.12.2015 Näkökulmia ehdotuksen valmisteluun ja toimeenpanoon Ylitarkastaja Leena Rinkineva-Kantola, Etelä- Pohjanmaan ELY-keskus 17.12.2015 Näkökulmia valmisteluun Inventoitavien

Lisätiedot

Soidensuojelu maanomistajan näkökulmasta. Suoseminaari Seinäjoki 25.11.2014 Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi

Soidensuojelu maanomistajan näkökulmasta. Suoseminaari Seinäjoki 25.11.2014 Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi Soidensuojelu maanomistajan näkökulmasta Suoseminaari Seinäjoki 25.11.2014 Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi Soidensuojelun täydennysohjelma SSTO alun perin Valtioneuvoston periaatepäätös

Lisätiedot

Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008-2016 METSO METSO. Kolme keskeistä asiaa! 1. Lajien suojelu. 2. Vapaaehtoisuus. 3.

Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008-2016 METSO METSO. Kolme keskeistä asiaa! 1. Lajien suojelu. 2. Vapaaehtoisuus. 3. Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008-2016 METSO METSO Kolme keskeistä asiaa! 1. Lajien suojelu 2. Vapaaehtoisuus 3. Korvaukset 1 METSO Tarjoaa metsänomistajalle Pysyvä suojelu Määräaikainen suojelu

Lisätiedot

Luonnonsuojelualueiden laiduntaminen

Luonnonsuojelualueiden laiduntaminen Luonnonsuojelualueiden laiduntaminen 1 LUONNONSUOJELUALUEET Suomen pinta-alasta suojeltu noin yhdeksän prosenttia luonnonsuojelu- ja erämaalailla. Lisäksi suojelutavoitteita tukevia muita alueita sisältyy

Lisätiedot

METSO Pohjois-Pohjanmaalla ja tapaus Kraaseli. Eero Melantie Luonnonsuojeluyksikön päällikkö

METSO Pohjois-Pohjanmaalla ja tapaus Kraaseli. Eero Melantie Luonnonsuojeluyksikön päällikkö METSO Pohjois-Pohjanmaalla ja tapaus Kraaseli Eero Melantie Luonnonsuojeluyksikön päällikkö Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, 1.6.2012 1 Pohjois-Pohjanmaan

Lisätiedot

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2033 Kalliojärvi-Pitkäjärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2033 Kalliojärvi-Pitkäjärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 2033 Kalliojärvi-Pitkäjärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa Sijainti Kalliojärven Pitkäjärven alue sijaitsee Ylöjärven Kurussa. Alue

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

LuTU-toimintasuunnitelman väliarviointi 2014

LuTU-toimintasuunnitelman väliarviointi 2014 Anne Raunio Suomen ympäristökeskus LuTU-toimintasuunnitelman väliarviointi 2014 Suomen luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön kansallisen strategian ja toimintaohjelman toteutusta ja seurantaa

Lisätiedot

ASIA: WWF:n lausunto LuTU-toimintasuunnitelman luonnoksesta ( )

ASIA: WWF:n lausunto LuTU-toimintasuunnitelman luonnoksesta ( ) WWF Lintulahdenkatu 10 00500 HELSINKI Puh: (09) 7740 100 www.wwf.fi, www.panda.org Ympäristöministeriö kirjaamo.ym@ymparisto.fi ASIA: WWF:n lausunto LuTU-toimintasuunnitelman luonnoksesta (18.6.2010) WWF

Lisätiedot

Valtioneuvosto on tänään 23.10.2002, asian oltua valmistavasti talouspoliittisen ministerivaliokunnan

Valtioneuvosto on tänään 23.10.2002, asian oltua valmistavasti talouspoliittisen ministerivaliokunnan Liite 2 VALTONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖS TOIMINTAOHJELMASTA ETELÄ- SUOMEN, OULUN LÄÄNIN LÄNSIOSAN JA LAPIN LÄÄNIN LOUNAISOSAN METSI- EN MONIMUOTOISUUDEN TURVAAMISEKSI PERIAATEPÄÄTÖS YLEISTÄ Valtioneuvosto

Lisätiedot

Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma

Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma Ympäristöministeriön raportteja 5 2008 Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008 2016 METSO YMPÄRISTÖMINISTERIÖ YMPÄRISTÖMINISTERIÖN RAPORTTEJA 5 2008 Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden

Lisätiedot

Metsälain uudet tuulet kaupunkimetsissä. Metsä- ja Viherpäivät Kuopio 2014 Ylitarkastaja Matti Mäkelä MMM Luonnonvaraosasto 11.6.

Metsälain uudet tuulet kaupunkimetsissä. Metsä- ja Viherpäivät Kuopio 2014 Ylitarkastaja Matti Mäkelä MMM Luonnonvaraosasto 11.6. Metsälain uudet tuulet kaupunkimetsissä Metsä- ja Viherpäivät Kuopio 2014 Ylitarkastaja Matti Mäkelä MMM Luonnonvaraosasto 11.6.2014 1 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan toiminta-ajatus Turvaamme

Lisätiedot

Tervetuloa Zonation-koulutukseen. Moduuli

Tervetuloa Zonation-koulutukseen. Moduuli Tervetuloa Zonation-koulutukseen Moduuli 1 29.1.2014 1 Moduuli 1 Tavoite Osallistuja ymmärtää, mistä suojelusuunnittelun ja suojeluresurssien kohdentamisessa on kyse ja miten Zonation toteuttaa joukon

Lisätiedot

Kansallisen metsäohjelman toteuttaminen ja metsätalouden ympäristökuormitus

Kansallisen metsäohjelman toteuttaminen ja metsätalouden ympäristökuormitus Kansallisen metsäohjelman toteuttaminen ja metsätalouden ympäristökuormitus Metsätalous ja vesistöt seminaari 26.-27.9.2006 Kolilla Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö Metsäpolitiikan perusta

Lisätiedot

Aluetyyppi (kohdetyyppi) METI 2014 EHDOTUS. Kansallispuisto 1A 1 II MH/LP Luonnonpuisto 1A 1 Ia MH/LP Soidensuojelualue 1A 1 IV (Ib) MH/LP

Aluetyyppi (kohdetyyppi) METI 2014 EHDOTUS. Kansallispuisto 1A 1 II MH/LP Luonnonpuisto 1A 1 Ia MH/LP Soidensuojelualue 1A 1 IV (Ib) MH/LP 6.2.2015 LIITE SLL:n lausuntoon METI- työryhmän esitykseen koskien suojelualuetilaistoinnin uudistamista Suomen luonnonsuojeluliiton näkemykset on kirjattu taulukkoon pinkillä seuraavasti: S=ongelma suojelussa,

Lisätiedot

Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma

Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma Ympäristöministeriön raportteja 5 2008 Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008 2016 METSO YMPÄRISTÖMINISTERIÖ YMPÄRISTÖMINISTERIÖN RAPORTTEJA 5 2008 Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden

Lisätiedot

Soidensuojelun täydennys- ohjelma. kestävää käy5öä. Aulikki Alanen, ympäristöneuvos, YM Ympäristöakatemian seminaari 21.1.2014

Soidensuojelun täydennys- ohjelma. kestävää käy5öä. Aulikki Alanen, ympäristöneuvos, YM Ympäristöakatemian seminaari 21.1.2014 Soidensuojelun täydennys- ohjelma osana soiden kestävää käy5öä Aulikki Alanen, ympäristöneuvos, YM Ympäristöakatemian seminaari 21.1.2014 Valtakunnallisia arvioita suoluonnon /lasta Kaikkien luontodirekdivin

Lisätiedot

SUOMEN METSÄKESKUKSEN KAAKKOIS-SUOMEN LUONNONHOIDON ALUEELLINEN TOTEUTUSOHJELMA TOTELMA

SUOMEN METSÄKESKUKSEN KAAKKOIS-SUOMEN LUONNONHOIDON ALUEELLINEN TOTEUTUSOHJELMA TOTELMA 1 SUOMEN METSÄKESKUKSEN KAAKKOIS-SUOMEN LUONNONHOIDON ALUEELLINEN TOTEUTUSOHJELMA TOTELMA LUONNOS_ver.tiivistetty Seppo Ollikainen ym. 2015 Sisällys 1 Johdanto 2 1.1 Toteutusohjelman laadinta 2 1.2 Taustaa

Lisätiedot

Keski-Suomen luonnonhoidon alueellinen toteutusohjelma

Keski-Suomen luonnonhoidon alueellinen toteutusohjelma luonnonhoidon alueellinen toteutusohjelma 2016-2020 Sisällys 1 Johdanto... 3 1.1 Toteutusohjelman laadinta... 3 1.2 Taustaa luonnonhoidolle... 4 2 Keski-Suomen metsäluonnon erityispiirteet... 5 2.1 Vahvuudet

Lisätiedot