Somaattinen erikoissairaanhoito Pirkanmaalla

Transkriptio

1 Somaattinen erikoissairaanhoito Pirkanmaalla Taysin, aluesairaaloiden ja Hatanpään sairaalan yhteistyö ja sairaalarakenteen arviointi Loppuraportti Projektiylilääkäri Hannu Päivä

2 Sisältö 1. Tiivistelmä Projektin taustat Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistus Terveydenhuoltolain ja sosiaalihuoltolain uudistaminen Asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä Projektia edeltäneet aluesairaaloita koskeneet toiminnalliset ja rakenteelliset muutokset Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä Tampereen yliopistollisen sairaalan ja Tampereen kaupungin väliset toiminnalliset ja rakenteelliset muutokset projektin aikana Käynnissä ja suunnittelussa olevat uudistamiseen ja kehittämiseen tähtäävät rakennushankkeet Pirkanmaan erikoissairaanhoidon strategia vuosille Projektin organisaatio Projektin tavoitteet ja rajaus Suunnittelun vaiheet ja suositusten taustat Nykytilan kartoitus Sairaaloiden palvelutuotanto Tilat ja niiden käyttö Erikoissairaanhoidon palveluiden hankinta yksityisiltä tuottajilta Palveluiden tilaajien näkemysten selvittäminen koskien erikoissairaanhoidon palveluiden järjestämistä sote-maakunnassa Somaattisen erikoissairaanhoidon suunnittelun lähtökohdat ja keskeiset tavoitteet Sidosryhmien lausunnot väliraportista Ammatillista jatkokoulutusta koskien huomioitavaa Toiminnan järjestämistä koskevat raportin suositukset Leikkaustoiminnan järjestäminen Avopalveluiden järjestäminen Aluesairaaloiden lääkehoitopoliklinikat

3 Sairaalloisen liikalihavuuden hoidon keskus Hatanpään sairaalaan Maakunnallinen keskusäitiysneuvola Hatanpään sairaalaan Diabeteksen hoidon järjestäminen maakunnassa Uniapnean diagnostiikan ja hoidon järjestäminen maakunnassa Vuodeosastotoiminnan järjestäminen Taustaa sairaansijatarpeelle Terveyskeskusten sairaansijamäärä ja sairaansijojen käyttö maakunnassa Terveyskeskussairaaloiden painopisteet Sairaaloiden vuodeosastot ja sairaansijatarve Aivoverenkiertohäiriöpotilaiden intensiivikuntoutus Lonkkamurtumapotilaiden kuntoutusyksikkö Vammalan sairaalaan Hengityshalvauspotilaiden hoito Pirkanmaalla Ympärivuorokautisen päivystyksen järjestäminen Pirkanmaalla Kotisairaalatoiminta Pirkanmaalla Hallinnollinen ratkaisuehdotus Tays-aluesairaalat yksisairaala Tampereen yliopistollisen sairaalan ja Hatanpään sairaalan hallinnollinen yhdistyminen Muita huomioitavia asioita Väestön ja potilasjärjestöjen huomioiminen projektin aikana Potilasinformaatio ja palveluiden markkinointi Muutosten vaikutus Vammalan sairaalan työvoimatarpeeseen Opetuksen, ammatillisen jatkokoulutuksen ja tutkimustyön huomioiminen Organisaatioiden yhdistäminen jatkosuunnittelu Yhteenveto ja johtopäätökset

4 1. Tiivistelmä Suomessa toteutetaan mittava sosiaali- ja terveyspalveluiden (sote) uudistaminen, jonka tavoitteena on kaventaa terveyseroja ja hillitä kustannusten kasvua. Sote-uudistuksen myötä kunnat eivät enää tuota tai järjestä sosiaali- ja terveyspalveluita vaan järjestämisvastuu siirtyy maakunnille. Samanaikaisesti uudistetaan terveydenhuoltolaki ja asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä. Uudistukset vaikuttavat merkittävästi erikoissairaanhoidon toimintaan Suomessa ja Pirkanmaalla. Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistus tapahtuu osana maakunnallista hallintouudistusta. Äskettäin eduskunnassa hyväksytty uudistettu terveydenhuoltolaki ja valmisteilla oleva uusi päivystysasetus ohjaavat toiminnan suunnittelua. Pirkanmaan sairaanhoitopiirin (Pshp) hallitus päätti joulukuussa 2015, että Pirkanmaan julkisesti tuotetusta erikoissairaanhoidosta tulee laatia kokonaisselvitys, johon otetaan Tampereen yliopistollisen sairaalan (Tays) ja aluesairaaloiden lisäksi mukaan myös Hatanpään sairaala (Hasa). Selvityksen tavoitteena on laatia ehdotus julkisesti tuotetun erikoissairaanhoidon organisoinnista osana integroituvaa sote-maakuntaa. Tähän liittyvät sairaaloiden välinen toiminnallinen yhteistyö ja työnjako sekä ehdotus hallinnollisesta ratkaisusta. Myös terveyskeskusten vuodeosastotoiminnan arviointi kuuluu projektiin. Projektin aikana Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä tehtiin päätös aluesairaaloiden liittymisestä osaksi toimialueita vuonna Tätä asiaa evaluoitiin myös tässä projektissa. Syyskuussa 2016 Hatanpään sairaalan urologinen toiminta siirtyi Taysiin ja vastaavasti Taysin rintasyöpäkirurgia ja osa pehmytosakirurgiasta siirtyi toteutettavaksi Hatanpään sairaalassa. Nämä muutokset kytkeytyvät projektin kokonaisuuteen. Kevään 2016 aikana selvitettiin sairaaloiden ja terveyskeskusvuodeosastojen nykytilaa. Lisäksi erilaisin kyselyin, haastatteluin ja asiantuntijoita kuullen on suunniteltu tulevaa toimintaa. Suunnittelun lähtökohtana on ollut, että erikoissairaanhoidon toiminta jatkuu kaikissa neljässä julkisen puolen sairaalassa. Uudistetun terveydenhuoltolain mukaan anestesiaa ja leikkaussaliolosuhteita vaativa operatiivinen toiminta tulee alkaen kokonaisuudessaan koota sairaaloihin, joissa on perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteispäivystys. Tämän raportin suosituksena on, että leikkaustoiminta keskitetään Pirkanmaalla kolmeen sairaalaan; Taysiin Hatanpään sairaalaan ja Valkeakosken sairaalaan (Vals). Tays keskittyy päivystys- ja raskaaseen kirurgiaan, Hatanpään sairaala päiväkirurgiaan ja vuodeosastohoitoa vaativaan kiireettömään leikkaustoimintaan ja Valkeakosken sairaala pääosin päiväkirurgiaan. Kullekin sairaalalle on suunniteltu erikoisalakohtaisesti omat painopistealueensa. 4

5 Raportin suosituksena on, että laajamittaista avohoitotoimintaa toteutetaan kaikissa neljässä sairaalassa - lähellä potilasta, ja myös perustasoa tuetaan etäyhteyksien antamat mahdollisuudet hyödyntäen. Raportissa kuvataan sairaaloiden avohoitotoiminnan painopisteet ja aluesairaaloiden lääkehoitopoliklinikoiden toimintaa sekä annetaan ehdotukset sairaalloisen liikalihavuuden hoidon keskuksen ja maakunnallisen keskusäitiysneuvolan perustamisesta Hatanpään sairaalaan. Leikkaus- ja avohoitotoiminnassa tulee pyrkiä ns. jonottomuuteen, joka takaa palvelut potilaille nykyistä nopeammin ja helpommin ja parantaa julkisen puolen kilpailukykyä yksityiseen nähden. Lisäksi asiakaspalvelua tulee parantaa tarjoamalla palveluita myös ns. virka-ajan ulkopuolella. Vuodeosastojen osalta aluesairaaloiden ja Hatanpään sairaalan osastot toimivat erityisesti päivystyspotilaiden ja leikkauspotilaiden jatkohoito-osastoina. Aivoverenkiertohäiriöpotilaiden intensiivikuntoutus ehdotetaan toteutettavaksi Valkeakosken ja Hatanpään sairaaloiden osastoilla. Ehdotuksena on, että lonkkamurtumapotilaiden intensiivikuntoutus tulee maakunnassa keskittää muutamaan yksikköön ja Vammalan sairaalaan (Vas) perustetaan lonkkamurtumapotilaiden kuntoutusyksikkö. Hengityshalvauspotilaiden hoito on osa erikoissairaanhoitoa. Parhaillaan suunnitellaan alueellisesti keskitettyä hoitoratkaisua pysyvää tai jaksottaista laitoshoitoa vaativille potilaille. Diabetestä ja uniapneaa sairastavien potilaiden määrä on suuri ja kaiken aikaa kasvussa. Nykyisellä tavalla tuotettuna palveluiden järjestämisessä on alueellisia eroja ja myös rationalisoinnin tarvetta. Tässä raportissa annetaan suositus näiden potilasryhmien diagnostiikasta ja hoidon porrastuksesta tulevassa sote-maakunnassa. Ympärivuorokautisen päivystyksen osalta suosituksena on, että Taysin Acutan lisäksi myös Valsin yhteispäivystys jatkaa toimintaansa. Valsin päivystys on päivystysasetuksen mukaista ja mahdollistaa myös leikkaustoiminnan jatkumisen sairaalassa. Päivystysten yhteyteen tulee alkaen perustaa sosiaalihuolto- ja terveydenhuoltolakien mukainen ympärivuorokautinen sosiaalipäivystys. Toiminnan suunnittelua on tehty ilman hallinnollisia rajoitteita. Kaikki työryhmät ovat arvioineet, että rationaalisen, laadukkaan ja asiakaslähtöisen toiminnan varmistaminen puoltaa Hatanpään sairaalan ja Taysin hallinnollista yhdistämistä. Leikkaustoimintaa koskien lainsäädäntö edellyttää yhdistämistä jo vuoden 2018 alusta lähtien. Raportin suosituksena on, että samanaikaisesti yhdistetään Taysin kanssa koko Hatanpään sairaalan toiminta. Pirkanmaan terveyskeskusten sairaansijoissa on tapahtunut merkittävää vähenemistä viime vuosina. Kuitenkin sairaansijakapasiteettia on edelleen tarpeettoman paljon. Raportin suosituksena on, että sairaansijakapasiteettia tulee kaksivaiheisesti vähentää. Väestön ikääntymisestä ja kasvusta huolimatta tähän on mahdollista päästä kotona asumista tukien, kehittyvää teknologiaa hyödyntäen ja kotisairaalatoimintaa laajentaen. Raportissa annetaan 5

6 ehdotuksia terveyskeskussairaaloiden painopisteitä koskien palliatiivista hoitoa ja saattohoitoa sekä kuntoutusta ja akuuttihoitoa. Tampereella toimii kotisairaala, jossa on samanaikaisesti hoidettavana noin potilasta. Tutkimuksissa kotisairaalatoiminnasta on saatu hyviä tuloksia ja toiminnalla on voitu saavuttaa merkittäviä säästöjä. Raportin suosituksena on, että väestön koko huomioiden maakunnassa potilaspaikkoja tulee olla noin kolminkertainen määrä Tampereen nykyiseen paikkamäärään nähden. Kotisairaalan potilaista merkittävä osa tulee päivystysyksiköistä, joka puoltaa sitä, että kotisairaaloiden keskittymät ovat Taysin Acutassa ja Valkeakosken sairaalan ensiavussa. Kotisairaalatoiminnan organisointi tulee keskittää, mutta hyvin toimiakseen malli edellyttää toiminnan hajauttamista ja keskusyksikön verkostoitumista terveyskeskusten kanssa. Verkoston suunnittelussa tulee huomioida myös ensihoitoyksiköiden hyödyntämisen mahdollisuudet. Myös Taysin lastentautien vastuualueen kotisairaalatoimintaa tulee laajentaa maakuntaan. Vuoden 2016 aikana toteutui Pirkanmaan sote- ja maakuntauudistuksen organisoituminen ja esivalmistelua ohjaavan hallituksen nimeäminen. Tämän projektin raportti annetaan aikanaan esivalmistelun hallitukselle ehdotuksena julkisen puolen somaattisen erikoissairaanhoidon kokonaisuudeksi. 2. Projektin taustat Suomessa toteutetaan lähi vuosien aikana mittava sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistaminen, jonka tavoitteena on kaventaa terveyseroja ja hillitä kustannusten kasvua. Uudistus tulee voimaan ja se toteutetaan palveluiden täydellisellä sote-integraatiolla sekä vahvistamalla järjestäjien kantokykyä. Sote-uudistuksen myötä kunnat eivät enää tuota tai järjestä sosiaali- ja terveyspalveluita vaan järjestämisvastuu siirtyy maakunnille. Samanaikaisesti on uudistettu vuonna 2010 annettu terveydenhuoltolaki ja valmisteltu vuonna 2015 voimaan tulleen asetuksen päivitystä kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä. Voimassa olevan asetuksen johdosta Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä tehtiin toiminnallisia ja rakenteellisia muutoksia aluesairaaloiden ja Taysin välillä jo vuonna Tällä oli vaikutuksia erityisesti operatiiviseen toimintaan aluesairaaloissa. Joulukuussa 2015 Pshp:n hallitus totesi seminaarissaan, että aluesairaaloiden ja Taysin integroituminen on jäänyt kuitenkin kesken ja että myös Hatanpään sairaalan rooli ja asemoituminen sote-kokonaisuudessa tulisi selvittää. Pshp:n hallitus päätti, että Pirkanmaan julkisesti tuotetusta erikoissairaanhoidosta tulee laatia kokonaisselvitys, johon otetaan Taysin ja aluesairaaloiden lisäksi mukaan myös Hatanpään sairaala. Seuraavassa on käsitelty perustettuun projektiin vaikuttavia taustatekijöitä tarkemmin. 6

7 2.1. Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä aluehallinnon uudistuksen valmistelu on käynnissä. Uudistuksessa valmisteltavien uusien järjestämisrakenteiden on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2019 alusta. Uudistuksen myötä sote-palveluiden järjestämisestä vastaavat kuntien sijaan 18 maakuntaa, jotka tuottavat palvelunsa itse tai hankkivat ne yksityisiltä tai kolmannen sektorin palveluntuottajilta. Viidelle sote-yhteistyöalueelle tulevat keskitetyt tehtävät vaativimmissa palveluissa, palvelurakenteen, investointien ja palveluiden yhteensovitus, kehittäminen ja osaamiskeskukset, ensihoitokeskus ja yhteistyötehtävät ja sopimukset. Sote-uudistuksessa ihminen ja vaikuttavuus ovat keskiössä. Asiakaskeskeisyys merkitsee sitä, että asiakkaalla on mahdollisuus saada oikeita ja tarpeellisia palveluita oikea-aikaisesti ja että asiakkaan saama palvelu järjestetään kokonaisuutena käyttäen apuna tarvittavia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita. Osana uudistusta toteutetaan myös valinnanvapauslainsäädäntö, jonka puitteissa palveluita käyttävällä on oikeus valita itse palveluiden julkinen, yksityinen tai kolmannen sektorin tuottaja. Sote-uudistuksen myötä kuntien tehtävänä on mm. hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen. Kuitenkin terveyskeskukset niin sairaudenhoitoa kuin ennalta ehkäisevää toimintaa koskien siirtyvät maakuntien vastuulle. Uudistuksen myötä terveyskeskuksista tulee enemmän hyvinvointikeskuksia. Uudistus koskee merkittävästi myös aluesairaaloita, joista on tarkoitus karsia pois kallis leikkaustoiminta. Aluesairaaloista tullaan muodostamaan kuntoutumista edistävien toimintayksiköiden verkosto. Valtakunnallisen sairaalatoiminnan rungon tulevat muodostamaan kaksitoista ympärivuorokautisen laajan päivystyksen sairaalaa. Osassa nykyisiä keskussairaaloita palvelutarjonta kuitenkin vähenee, vaikka ympärivuorokautinen päivystys yhä säilyy. Kaikissa maakunnissa säilyy ympärivuorokautinen päivystys. Laajan päivystyksen lisäksi päivystystä järjestetään myös kahdeksassa yhteispäivystysyksikön sairaalassa (keskussairaalat). Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistus tapahtuu osana maakunnallista hallintouudistusta. Kesäkuussa annettiin lausunnoille luonnokset maakunta-, järjestämis- ja voimaanpanolaeista. Järjestämislain luonnoksen mukaan sosiaali- ja terveyshuollon järjestämisvastuu siirtyy maakunnille Maakunnat perustetaan , ja päätösvaltaa käyttää aluksi väliaikainen valmistelutoimielin. Maakunnan on järjestettävä lakisääteinen sosiaali- ja terveydenhuolto alueensa asiakkaille sekä lakiin perustuvan vastuun perusteella myös muille henkilöille. Järjestämisvastuu koskee sote-tehtävien ja palveluiden järjestämistä, asiakkaiden sotepalveluiden kokonaisuuksien yhteensovittamista sekä toiminnan yhteensovittamista kunnan, valtion ja maakunnan muiden palveluiden kanssa. Lisäksi siihen kuuluu palveluiden tarpeen, määrän, laadun ja tuottamistapojen määrittely sekä valvonta ja ohjaus. Maakunnalla on vastuu siitä, että palveluiden käyttäjillä on saatavilla yhteen sovitettuja palveluita. Maakunta päättää palvelustrategiassaan soten pitkän aikavälin tavoitteista sekä palveluntuottajilta hankittavien palveluiden vähimmäismäärää koskevista tavoitteista. Strategiassa määritellään myös 7

8 kilpailutettavien palveluiden osa, valinnanvapauden piirissä olevat palvelut ja muiden sotepalveluiden integraation toteuttaminen ja annetaan palvelulupaus maakunnan tahdonilmauksena sote-palveluiden toteuttamisesta. Sote- ja maakuntauudistus Pirkanmaalla ohjausryhmä hyväksyi kokouksessaan esityksen Pirkanmaan sote- ja maakuntauudistuksen organisoitumisesta (kuva 1). Sen jälkeen maakuntahallitus nimesi sote- ja maakuntauudistuksen esivalmistelua ohjaavan hallituksen jäsenet. Tämän projektin raportti annetaan aikanaan esivalmistelun hallitukselle ehdotuksena julkisen puolen somaattisen erikoissairaanhoidon kokonaisuudeksi. Kuva 1. Pirkanmaan sote- ja maakuntauudistuksen organisoituminen Pirkanmaan sote- ja maakuntauudistus 2.2. Terveydenhuoltolain ja sosiaalihuoltolain uudistaminen Tasavallan presidentti vahvisti uudistuksen alla olleet terveydenhuoltolain ja sosiaalihuoltolain Lait tulivat voimaan Terveydenhuoltolain 45, 50 ja 50 a :n 3 momenttia 8

9 sekä sosiaalihuoltolain sosiaalipäivystyksen ja terveydenhuollon yhteistyötä koskevaa 29 a :n 1 momenttia on sovellettava viimeistään 1 päivästä tammikuuta 2018 lukien. Uudistetuissa laissa annetaan säännöksiä koskien erikoissairaanhoidon keskittämistä, ensihoitoa ja kiireellistä hoitoa, sosiaalihuoltolain sosiaalipäivystystä ja sosiaalihuollon saatavuutta ja saavutettavuutta. Lakien tavoitteena on sairaala- ja päivystysverkon tiivistäminen vastaamaan väestön tarpeeseen valtakunnallisesti koordinoidusti ja yhtenäisin perustein. Tavoitteena on myös varmistaa palvelujen yhdenvertainen saatavuus, riittävä osaaminen palveluja tarjoavassa yksikössä ja asiakas- ja potilasturvallisuus sekä kustannusten kasvun hillintä. Terveydenhuoltolain 50 :ssä säädetään kiireellisen hoidon ja päivystyksen järjestämisestä. Seuraavassa on siteerattu uudistettuja lakeja. Selvityshenkilön toimesta on alleviivattu asioita, jotka ovat vaikuttaneet tässä projektissa annettuihin suosituksiin. Laissa sanotaan seuraavaa: Kiireellinen sairaanhoito, mukaan lukien kiireellinen suun terveydenhuolto, mielenterveyshoito, päihdehoito ja psykososiaalinen tuki on annettava sitä tarvitsevalle potilaalle hänen asuinpaikastaan riippumatta. Kiireellisellä hoidolla tarkoitetaan äkillisen sairastumisen, vamman, pitkäaikaissairauden vaikeutumisen tai toimintakyvyn alenemisen edellyttämää välitöntä arviota ja hoitoa, jota ei voida siirtää ilman sairauden pahenemista tai vamman vaikeutumista. Kiireellisen hoidon antamista varten kunnan tai tarvittaessa kuntayhtymän on järjestettävä vastaanottotoiminta siten, että potilas saa arkipäivisin ilmoitettuna aikana välittömästi terveydenhuollon ammattihenkilön arvion ja hoidon kiireellisissä tapauksissa lähellä asuinpaikkaansa, ellei potilasturvallisuuden ja palveluiden laadun turvaaminen edellytä arvion ja hoidon keskittämistä päivystysyksikköön. Kunnan tai tarvittaessa kuntayhtymän on järjestettävä terveydenhuollon ilta-ajan ja viikonlopun päiväaikainen perusterveydenhuollon kiireellinen vastaanottotoiminta silloin, kun palvelujen saavutettavuus sitä edellyttää. Helsingin ja Uudenmaan, Varsinais-Suomen, Satakunnan, Pirkanmaan, Päijät-Hämeen, Etelä- Karjalan, Pohjois-Karjalan, Pohjois-Savon, Keski-Suomen, Etelä-Pohjanmaan, Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin sairaanhoitopiirien on järjestettävä laajan ympärivuorokautisen päivystyksen yksikkö keskussairaalansa yhteyteen. Laajan ympärivuokautisen päivystyksen yksiköllä tarkoitetaan perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteispäivystystä, joka pystyy tarjoamaan laajasti palveluita usealla lääketieteen erikoisalalla ympärivuorokautisesti välittömästi ja jolla on voimavarat terveydenhuollossa tarvittavan valmiuden ylläpitämiseen ja erityistilanteiden hoitamiseen. Laajan ympärivuorokautisen päivystysyksikön tulee tukea muita päivystysyksiköitä. Sairaanhoitopiirit, joissa on yliopistollinen sairaala, voivat väestön palvelutarpeen niin edellyttäessä perustaa useamman kuin yhden ympärivuorokautisesti päivystävän yhteispäivystysyksikön sairaaloidensa yhteyteen. 9

10 Muiden kuin 3 momentissa tarkoitettujen sairaanhoitopiirien tulee ylläpitää ympärivuorokautista perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteispäivystystä, jossa on valmius väestön tavanomaisten kiireellisten terveysongelmien hoitoon, keskussairaalan yhteydessä. Yhteispäivystyksessä tulee olla riittävä osaaminen tarvittavilta erikoisaloilta väestön tavanomaisten kiireellisten terveysongelmien hoitoon. Sen lisäksi, mitä 3 momentissa laajan ympärivuorokautisen päivystyksen yksiköistä säädetään, sairaanhoitopiirin erityisvastuualueella tulee aina olla oikeus järjestämissopimuksen nojalla sopia, että sen alueella toimivan sairaanhoitopiirin keskussairaalan yhteydessä toimivalle yhteispäivystyksen yksikölle voidaan muodostaa sen laajuinen ja toiminnallisesti monipuolinen päivystyksen yksikkö, jota palvelujen saavutettavuus, päivystyspisteiden väliset etäisyydet ja sairaanhoitopiirin väestön kielellisten oikeuksien toteuttaminen edellyttävät. Sosiaali- ja terveysministeriö voi myöntää kunnalle tai sairaanhoitopiirille luvan ympärivuorokautisen perusterveydenhuollon tai akuuttilääketieteen päivystyksen järjestämiseen, jos palvelujen saavutettavuus ja päivystyspisteiden väliset etäisyydet sitä edellyttävät eikä väestön tarvitsemia palveluja voida riittävästi turvata ensihoitopalvelun avulla. Päivystävissä yksiköissä on oltava riittävät voimavarat ja osaaminen, jotta hoidon laatu ja potilasturvallisuus toteutuvat. Päivystyksestä ja sen laajuudesta on sovittava terveydenhuollon järjestämissuunnitelmassa ja erikoissairaanhoidon järjestämissopimuksessa ottaen huomioon alueen ensihoitopalvelu, päivystyspisteiden väliset etäisyydet sekä väestön palvelutarve. Päivystyksen järjestämisen erikoisalakohtaisista edellytyksistä säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella. Valtioneuvoston asetuksella säädetään synnytystoiminnan määrää koskevista edellytyksistä. Sosiaali- ja terveysministeriö voi myöntää luvan poiketa kyseisistä edellytyksistä, jos se on tarpeen palvelun saavutettavuuden tai potilasturvallisuuden vuoksi. Kiireellisen hoidon perusteista ja kiireellisen vastaanottotoiminnan, laajan ympärivuorokautisen päivystysyksikön, ympärivuorokautisesti päivystävän yhteispäivystysyksikön sekä ympärivuorokautisen perusterveydenhuollon ja akuuttilääketieteen päivystysyksikön tehtävistä ja laatuvaatimuksista, poikkeuslupien myöntämisen tarkemmista edellytyksistä sekä päivystysyksiköiden alueellisesta yhteistyöstä voidaan säätää tarkemmin valtioneuvoston asetuksella. Terveydenhuoltolain 45 :ssä säädetään myös erikoissairaanhoidon työnjaosta osoittamalla tiettyjä tehtäviä valtakunnallisesti vähempään kuin viiteen yliopistosairaalaan sekä alueellisesti viiteen yliopistolliseen sairaalaan tai vastaavan tasoiseen sairaalaan taikka 12 laajaa päivystystä ylläpitävään sairaalaan. Joidenkin toimenpiteiden keskittäminen on tarpeen, etenkin kirurgiassa, koska suurempi toimenpiteiden ja leikkausten määrä yksikössä johtaa systemaattisesti parempaan hoidon laatuun. Kyseessä ei ole pelkästään esimerkiksi leikkaavan kirurgin osaamisen kasvu, vaan koko hoitotiimin osaamisen ja laadun parantuminen. Suureen toimenpidevolyymiin voidaan helposti rakentaa systemaattinen prosessin kehittäminen, laadun mittaus ja jälkihoidon ja kuntoutuksen suunnittelu. Kiireellisen hoidon asetuksen asettamista laatuvaatimuksista huolimatta kirurgista elektiivistä ja päivystystoimintaa on vähennetty vain harvassa sairaalassa. Usein varautumista ja valmiutta on päinvastoin lisätty aiheuttaen lisäkustannuksia. 10

11 Terveydenhuoltolain 45 :ssä säädetään seuraavaa: Leikkaustoiminta, joka edellyttää leikkaussaliolosuhteita ja anestesiaa, tulee kokonaisuudessaan koota niihin sairaaloihin, joissa on ympärivuorokautinen perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteispäivystys. Näin voidaan nykyistä paremmin varmistaa potilasturvallisuus, kustannusten hillintä ja työvoiman riittävyys. Lakimuutoksen edellyttämien säästöjen toteutuminen edellyttää, että toimintoja lakkautetaan kokonaan pienemmistä yksiköistä, kuten aluesairaaloista. Tämä koskee niin operatiivista leikkaava toimintaa kuin päivystystoimintaa. Sosiaalihuoltolain 29 :ssä säädetään sosiaalipäivystyksen järjestämisestä seuraavaa: Sosiaalipäivystys on järjestettävä ympärivuorokautisesti kiireellisen ja välttämättömän avun turvaamiseksi kaiken ikäisille. Päivystys on toteutettava siten, että palveluun voi saada yhteyden ympäri vuorokauden ja kiireelliset sosiaalipalvelut voidaan antaa siten kuin tässä tai muussa laissa säädetään. Päivystävissä yksiköissä on oltava riittävät voimavarat ja osaaminen, jotta palvelun laatu ja asiakasturvallisuus toteutuvat. Sosiaalipäivystystä toteutettaessa on toimittava yhteistyössä ensihoitopalvelun, terveydenhuollon päivystyksen, pelastustoimen, poliisin, hätäkeskuksen ja tarpeen mukaan muiden toimijoiden kanssa. Lain 29 a :ssä säädetään sosiaalipäivystyksen ja terveydenhuollon yhteistyöstä mm. seuraavaa: Sosiaalipäivystystä on järjestettävä terveydenhuoltolain 50 :n 3 momentissa tarkoitetun laajan ympärivuorokautisen päivystysyksikön yhteydessä ja 4 momentissa tarkoitetun perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteispäivystyksen yhteydessä. Sosiaalipäivystyksen järjestämisestä vastaavat yhteistyössä sairaanhoitopiirien kanssa ne kunnat, joiden alueella tässä momentissa tarkoitetut terveydenhuollon yksiköt sijaitsevat. Sosiaalipäivystys osallistuu tarvittaessa psykososiaalisen tuen antamiseen kiireellisissä tilanteissa. Jatkohoidon turvaamiseksi toteutetaan osana terveydenhuollon päivystystä ja sosiaalipäivystystä mielenterveys- ja päihdetyön päivystystä Asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä Voimassa oleva asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä annettiin ja se tuli voimaan Asetuksessa säädetään päivystyksen järjestämisen edellytyksistä niillä erikoisaloilla, joissa potilaiden yhdenvertaisuus, potilasturvallisuus ja päivystyspalvelujen laatu vaativat erityisiä järjestelyjä. Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä on pyritty ohjaamaan toimintaa suurempiin yksiköihin 11

12 määrittelemällä laatuvaatimuksia. Asetuksen edellyttämistä laatuvaatimuksista huolimatta elektiivistä kirurgiaa ja päivystystoimintaa on vähennetty vain harvassa sairaalassa. Pelkästään leikkaustoiminnan laatuvaatimusten määrittely ei siten ole tuottanut riittävää ohjausvaikutusta julkaistiin päivitetty asetusluonnos, joka linjaa uudella tavalla mm. leikkaustoimintaa, ympärivuorokautisesti järjestettävää päivystystä ja ilta-ajan ja viikonlopun päiväaikaista kiireellistä vastaanottotoimintaa. Lopullinen päivystysasetus tultaneen antamaan vuoden 2017 alussa Asetusluonnoksen 4 määrittää laajan ympärivuorokautisen päivystysyksikön vaatimukset. Terveydenhuoltolain 50 :n 3 momentissa tarkoitettujen sairaanhoitopiirien tulee järjestää laajan ympärivuorokautisen päivystyksen yksikkö perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteispäivystyksenä. Yksikössä tulee olla edustettuna akuuttilääketieteen, anestesiologian ja tehohoidon, gastroenterologisen kirurgian, kardiologian, lastentautien, naistentautien ja synnytysten, neurologian, ortopedian ja traumatologian, psykiatrian, radiologian, sisätautien ja yleislääketieteen tai geriatrian erikoisalojen päivystys sekä yöpäivystystä lukuun ottamatta hammaslääketieteen päivystys. Kiireellisen hoidon antamista varten tulee olla tarvittava määrä osaavaa terveydenhuollon ammattihenkilöstöä. Yksikössä tulee olla tarvittavat tilat, välineet ja laitteet potilaan taudinmääritykseen ja hoitoon, sisältäen leikkaustoiminnan ja tehohoidon. Yhteispäivystyksessä tulee olla edustettuna väestön palvelutarvetta vastaavasti keskeisten erikoisalojen päivystys siten kuin erikoissairaanhoidon järjestämissopimuksessa on tarkemmin määritelty. Tarvittaessa voidaan erityisvastuualueiden kesken sopia ympärivuorokautisesti päivystävien sairaaloiden välisestä yhteistyöstä ja työnjaosta, jos väestön palvelutarve, maantieteelliset seikat tai voimavarojen tarkoituksenmukainen käyttö sitä edellyttävät. Leikkaustoiminnasta asetusluonnos (17 Leikkaustoiminta) toteaa, että kuntayhtymän on huolehdittava, että päivystyksellistä leikkaustoimintaa toteuttavassa yksikössä on välitön valmius vaikeasti sairaan tai loukkaantuneen potilaan hoidon tarpeen arviointiin ja välttämättömään leikkaushoitoon sekä leikkauksen jälkeiseen seurantaan ja tehostettuun valvontaan. Erityisvastuualueen sairaanhoitopiirien on sovittava yhdessä muiden erityisvastuualueiden sairaanhoitopiirien kanssa, miten päivystyksellinen erikoislääkärin konsultaatio tai erikoislääkärin antama hoito toteutetaan korva-, nenä- ja kurkkutautien, käsikirurgian, lastenkirurgian, neurokirurgian, plastiikkakirurgian, silmätautien, suu- ja leukakirurgian, sydän- ja rintaelinkirurgian, urologian sekä verisuonikirurgian erikoisaloilla. 12

13 2.4. Projektia edeltäneet aluesairaaloita koskeneet toiminnalliset ja rakenteelliset muutokset Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä Voimassa oleva asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä tuli voimaan Siinä vaiheessa Pshp:ssä tehtiin Taysin ja aluesairaaloiden välillä toiminnallisia ja hallinnollisia muutoksia. Aluesairaaloista tuli vuoden 2015 alussa toiminnallisesti osa Taysia ja sen myötä aluesairaaloiden lääkärit, lääketieteellinen vastuu ja toiminnasta vastaaminen siirtyivät Taysin toimialueille. Aluesairaaloiden operatiivisten alojen päivä- ja lyhytkirurgia profiloituivat siten, että Valkeakosken sairaalassa tuotetaan gynekologiaa, korva-nenä ja kurkkusairauksien toimintaa, suu- ja leukakirurgiaa, ortopediaa ja plastiikkakirurgiaa. Vastaavasti Vammalan sairaala keskittyy gastroenterologiaan, verisuonikirurgiaan, yleiskirurgiaan, neurokirurgiaan, lastenkirurgiaan ja urologiaan. Sairaanhoitopiirin hallituksen linjauksen mukaisesti palvelut toteutetaan yksi sairaala -periaatetta noudattaen sopimalla katkeamattomasta palvelutuotannosta toimintayksiköiden kesken. Aluesairaaloissa tuotettavat palvelut neuvotellaan tilaajien ja Taysin toimialueiden välisissä neuvotteluissa. Kuitenkin aluesairaalat ovat budjetäärisesti itsenäisiä sairaaloita. Kummankin aluesairaalan johtokunnat ovat edelleen toiminnassa. Lisäksi aluesairaaloiden toimintaa ohjaa kummassakin sairaalassa ns. kampusjohtoryhmä, jonka tarkoitus on tiivistää yhteistyötä perusterveydenhuollon kanssa. Kampusjohtoryhmissä on edustajina virkamiehiä kunnista, aluesairaaloista, perusterveydenhuollosta ja lisäksi poliittisia päätöksentekijöitä. Taysin toimialueiden kokemuksen mukaan Taysin ja aluesairaaloiden yhdistäminen ja työnjako on hallinnollisesti ja osin myös toiminnallisesti jäänyt kesken ja koskee pääasiassa vain operatiivista toimintaa. Lisäksi samankaltaisia palveluita tuotetaan hajallaan jopa kaikissa Pirkanmaan erikoissairaanhoidon palveluita tuottavissa neljässä julkisen sektorin sairaalassa (Tays, Hatanpään sairaala ja aluesairaalat). On mahdollista, että toiminnassa on päällekkäisyyksiä ja tiedon kulkuun liittyviä ongelmia, jotka heikentävät asiakkaan palvelua ja luovat myös kustannuksia Tampereen yliopistollisen sairaalan ja Tampereen kaupungin väliset toiminnalliset ja rakenteelliset muutokset projektin aikana Pirkanmaan sairaanhoitopiiri ja Tampereen kaupunki sopivat vuonna 2014 rakenteellisista muutoksista, joiden tavoitteena oli hallita tai vähentää päällekkäisistä toiminnoista aiheutuvia kustannuksia sekä sopia työnjaosta mielekkäällä tavalla ottaen huomioon sote-rakenteen ennakoidut muutokset. Kaupunki ja sairaanhoitopiiri käynnistivät seitsemän yhteistyöhanketta koskien kuvantamistoimintaa, työterveyshuoltoa sekä hankinta- ja logistiikkatoimintaa, sukupuolitauteja, urologiaa ja rintasyöpäleikkauksia sekä tietohallintoa koskevat yhteistyöhankkeet. 13

14 Vuoden 2016 alusta lähtien Hatanpään sairaalan kuvantamisyksikkö yhdistettiin sairaanhoitopiirin Kuvantamis- ja apteekkiliikelaitokseen, sairaanhoitopiirin ja kaupungin hankinta- ja logistiikkapalveluihin perustettiin yhteinen yhtiö Tuomi Logistiikka Oy ja sairaanhoitopiirin työterveyspalvelut yhdistyivät Tullinkulman työterveyteen. Kesäkuussa 2016 kaupungin ja sairaanhoitopiirin sukupuolitautien vastaanotot yhdistyvät samaan yksikköön Hatanpäälle. Pshp:n hallituksen tekemällä päätöksellä Taysiin perustettiin toimintansa aloittanut urologiakeskus, jonne siirtyivät Hatanpään sairaalan urologian palvelut kokonaisuudessaan. Samassa yhteydessä rintasyöpäleikkaukset siirtyivät Taysista Hatanpään sairaalaan. Muu rintasyöpäpotilaiden hoito tapahtuu edelleen Taysissa. Lisäksi sairaanhoitopiirin hallitus päätti siirtää Taysista Hatanpäälle vuodeosastohoitoa vaativia leikkauspotilaita, mikäli heidän hoitonsa ei edellytä yliopistosairaalatasoista hoitoa lukien Taysin sijaan Hatanpään sairaalassa on hoidettu kilpirauhas-, lisäkilpirauhas-, sappi-, tyrä-, närästys-, lihavuus- ja paksusuolenleikkaukset. Lisäksi potilaita on voitu lähettää jatkohoitoon Acutasta ja Taysin osastoilta Hatanpään sairaalan osastoille kotikunnasta riippumatta, mikäli he eivät tarvitse yliopistosairaalatasoista hoitoa. Järjestelyillä on taattu molempien yksiköiden toiminnan jatkuminen siten, että leikkaussalit ja osastot eivät ole ylikuormittuneet eivätkä ole olleet vajaakäytöllä. Vastaavat päätökset tehtiin myös Tampereen hallinnossa Käynnissä ja suunnittelussa olevat uudistamiseen ja kehittämiseen tähtäävät rakennushankkeet Projektissa mukana olevissa sairaaloissa on käynnissä monenlaisia toiminnan uudistamiseen ja kehittämiseen tähtääviä rakennushankkeita, jotka on huomioitu tässä projektissa. Taysin UO2020 (uudistamisohjelma) on toiminnan muutosohjelma, jossa tilaratkaisuilla tuetaan toimintaa. Keskeisenä uudistamisen tavoitteena on parempi tuottavuus ja kustannusten hallinta. Uudistamisohjelmassa toiminnan suunnittelun ohjaava ajatus on ollut, että tuottavuutta voidaan parantaa keskittämällä erikoisalakohtaisia palveluita sekä muita oheispalveluita, joita tarvitaan sujuvan potilasprosessin saavuttamiseksi (mm. toisen erikoisalan palvelut, kuvantaminen). Uudisrakentaminen on vastikään käynnistynyt ja se pohjautuu pitkään valmisteltuihin toiminnallisiin suunnitelmiin. Uudisrakentamisen jälkeen on käynnistymässä Taysin vanhojen vielä remontoimattomien tilojen saneeraus. Hatanpään sairaalan kehittämis- ja rakentamissuunnitelman tavoitteena on keskittää Hatanpään alueelle poliklinikat ja hajallaan kaupungin eri yksiköissä olevat sairaaloiden vuodeosastot. Rakentaminen tekee mahdolliseksi palvelujärjestelmän selkiyttämisen, toimintamallien uudistamisen ja tuottavuuden parantamisen. 14

15 Lisäksi Sastamalassa on hyvinvointikampuksen tilojen hankesuunnitelma ja Valsissa suunnitellaan Valkeakosken, Akaan ja Urjalan vuodeosastojen rakentamista Valsin alueelle. Sairaanhoitopiirin hallitus linjasi lokakuussa, että aikuispsykiatrian Pitkäniemen toiminnot siirretään Tays Keskussairaalan alueelle. Tarkempi aikataulu valmistellaan osana hankesuunnitelmaa periaatepäätöksen mukaisesti. Sairaanhoitopiirin valtuusto teki periaatepäätöksen Pitkäniemen aikuispsykiatrian palveluiden siirtämisestä Taysin keskussairaalan yhteyteen Kaupin kampukselle. Tarkempi aikataulu ja sijainti Kaupin kampuksella selvitetään osana Taysin uudistamisohjelmaa. Vammalan sairaalan psykiatrisia palveluita jatketaan ja kehitetään esittelytekstissä kuvatulla tavalla. Esittelytekstissä todetaan, että koska väestöpohja ei riitä oman riittävän kokoisen psykiatrisen yksikön ylläpitämiseen, on tarkoituksenmukaista, että Vammalan sairaalan psykiatrinen yksikkö palvelee Pirkanmaan sairaanhoitopiirin psykiatrisia potilaita asuinkunnasta riippumatta. Vammalan psykiatrisiin tiloihin toteutetaan yksikkö, joka koostuu tehostetun avohoidon yksiköstä ja intensiivisestä kuntoutusyksiköstä. Osa toiminnasta on viikko-osastotoimintaa ja osa 24/7 toimintaa, sairaansijojen laajuus on nykyinen 28 paikkaa. Potilaat koostuvat ensipsykoosin pidemmästä hoidosta, skitsofreniaa sairastavien pidemmästä kuntouttavasta toiminnasta sekä syrjäytymisvaarassa olevien nuorten aikuisten kuntoutuksesta. Lisäksi Vammalan sairaalassa jatkavat aikuispsykiatrian, nuorisopsykiatrian ja lastenpsykiatrian poliklinikat. Kehitysvammahuollon terapiatilat suunnitellaan Pitkäniemeen kehitysvammahuollon yhteyteen Pirkanmaan erikoissairaanhoidon strategia vuosille Pirkanmaan erikoissairaanhoidon strategia ( ) hyväksyttiin sairaanhoitopiirin valtuustossa. Strategian mukaisena tavoitteena on, että olemme arvostetuin ja kasvava erikoissairaanhoidon palveluntuottaja ja kansallisesti kilpailukykyisin. Tuotannon kasvu voi osin syntyä Pirkanmaan oman väestön palvelutarpeen lisääntymisen seurauksena. Sote-uudistus lisää potilaan valinnan vapautta, jonka merkitys tulee korostumaan tulevaisuudessa. Jos kilpailukykytavoite täyttyy, Pirkanmaan pääasiallinen kasvu voikin toteutua pääasiassa vapaan hoitopaikan valinnan seurauksena. 15

16 3. Projektin organisaatio Pirkanmaan sairaanhoitopiirin hallitus päätti 12/2015 projektista, jonka tavoitteena on tehdä kokonaisarvio ja ehdotus julkisesti tuotetun somaattisen erikoissairaanhoidon organisoinnista osana integroituvaa sosiaali- ja terveydenhuoltoa. Projektille nimettiin 1/ /2016 ajalle projektiylilääkäri, joka on sijoittunut yhtymähallintoon ja toiminut sairaanhoitopiirin johtajan alaisena. 2/2016 hyväksytyssä projektisuunnitelmassa kuvattiin myös projektin organisoituminen. Työryhmiä on hyväksymisvaiheen jälkeen täydennetty henkilöstöedustajilla. Projektiryhmän ohjaamana projektissa on toiminut useita pientyöryhmiä ja lisäksi konsultaatioapua on saatu useilta asiantuntijoilta Pshp:ssä sekä tietopalvelusta niin Pshp:stä kuin Tampereen kaupungilta. Projektiryhmän kokoonpano Projektiylilääkäri Hannu Päivä (Pshp, pj), laskentapäällikkö Mikko Hannola (Pshp), ylilääkäri Tarja Marjamäki (Lempäälä), ylihoitaja Elina Mattila (Pshp), arviointiylilääkäri Anna-Kaisa Parkkila (Pshp), tuotantojohtaja Arto Ranta (Hasa), erikoislääkäri Kari Rasku (Hasa, henkilöstöedustaja), sairaanhoitaja Tiina Samanen (Pshp, henkilöstöedustaja), yhteyspäällikkö Tuukka Salkoaho (Tampere). Projektiryhmä on kokoontunut 8 kertaa Projektin johtoryhmän kokoonpano Johtajaylilääkäri Kari-Matti Hiltunen (Pshp, pj), sairaalan johtaja Juha Alanko (Vals), koordinoiva pääluottamusmies Johanna Hirvimies (Tampere, henkilöstöedustaja), johtava ylilääkäri Jussi Korkeamäki (Sastamala), apulaisylilääkäri Anna-Leena Kuusela (Pshp, henkilöstöedustaja), hallintoylilääkäri Arto Lemmetty (Tampere), sairaalan johtaja Jarmo Lylynperä (Vas), kehitysjohtaja Isto Nordback (Pshp), projektiylilääkäri Hannu Päivä (Pshp, asioiden esittelijä), tuotantojohtaja Arto Ranta (Hasa), hallintoylihoitaja Tiina Surakka (Pshp). Projektin johtoryhmä on kokoontunut 7 kertaa Projektin ohjausryhmä Sairaanhoitopiirin johtaja Rauno Ihalainen (Pshp, pj), apulaispormestari Mikko Aaltonen (Tampere), johtajaylilääkäri Kari-Matti Hiltunen (Pshp), Pekka Järvinen (Pshp:n hallitus), Tarja Soukko (Pshp:n hallitus) ja hallintoylihoitaja Tiina Surakka (Pshp). Projektin ohjausryhmä on kokoontunut 3 kertaa. Tuki- ja yhdyshenkilöt Viestintäpäällikkö Tuula Ala-Honkola-Berge (Tampere), viestintäjohtaja Elina Kinnunen (Pshp), tietopalvelupäällikkö Hilkka Lamminsivu (Pshp) ja suunnittelija Jukka Mäkinen (Tampere). 16

17 4. Projektin tavoitteet ja rajaus 1. Projektin kokonaistavoite on tehdä ehdotus julkisesti tuotetun erikoissairaanhoidon organisoinnista osana integroituvaa sote-maakuntaa. 2. Suunnitella somaattisen erikoissairaanhoidon toiminnallinen yhteistyö ja työnjako Taysin, Valkeakosken sairaalan, Vammalan sairaalan ja Hatanpään sairaalan välillä. 3. Tehdä arvio siitä, minkälaisella sairaalarakenteella Pirkanmaalla toimitaan sote-uudistuksen voimaan tullessa. Tähän arvioon kytketään myös terveyskeskusten vuodeosastot ja niiden toiminnan profiilit. 4. Etupäivystyksen järjestäminen. Selvitetään, kuinka päivystysasetuksen mukainen somaattisen puolen etupäivystys järjestetään nykyisen Pirkanmaan sairaanhoitopiirin alueella sote-uudistuksen voimaan tullessa. Pirkanmaan aikuispsykiatrista palvelujärjestelmää koskevista muutoksista on juuri valmistunut suunnitelma ja siksi psykiatria rajattiin tämän projektin ulkopuolelle. Tosin aikuispsykiatriaa koskevat muutokset voivat vaikuttaa Taysin uudistamisohjelman loppuvaiheen suunnitteluun ja tilaratkaisuihin, joilla puolestaan voi olla vaikutusta myös somaattisen toiminnan ratkaisuihin. Projektissa keskitytään erikoissairaanhoidon kokonaisuuteen. Perusterveydenhuollon toimintaa arvioidaan siltä osin, kuin se liittyy yhteistyön ja työnjaon osalta erikoissairaanhoitoon. Taysissa on käynnissä Pirkanmaan erikoissairaanhoidon yhtiöittämisselvitys, josta sairaanhoitopiirin valtuusto päätti lokakuussa Yhtiöittämisselvityksessä on edetty vaiheeseen 2. Ensimmäisessä vaiheessa selvitettiin yhtiöittämisen sote- ja muun lainsäädännön asettamat reunaehdot ja muutostarpeet. Vaiheessa 2 selvitetään sairaanhoitopiirin henkilöstön ja omaisuuden siirtämiseen, verovaikutuksiin ja toiminnan organisoitiin sekä opetus- ja tutkimustoimintaan liittyvistä toimenpiteistä. Vaikka tässä projektissa tehdään ehdotus sairaalarakenteesta ja hallinnosta, jää varsinainen yhtiöittämisselvitys projektin ulkopuolelle. Pirkanmaan sote- ja maakuntauudistuksen organisoituminen etenee oman aikataulunsa mukaisesti. Tämä projekti ei liity tuohon organisoitumiseen. Sen sijaan projektin raportti annetaan aikanaan esivalmistelun hallitukselle ehdotuksena julkisen puolen somaattisen erikoissairaanhoidon kokonaisuudeksi. 17

18 5. Suunnittelun vaiheet ja suositusten taustat 5.1. Nykytilan kartoitus Projekti alkoi nykytilan kartoituksella, joka tehtiin kirjallisilla kyselyillä, webropol-kyselyllä sekä haastatteluiden avulla. Haastattelut käytiin Hatanpään sairaalan, aluesairaaloiden, Taysin toimialueiden sekä kaikkien tilaajarenkaiden (Mänttä-Vilppula ei vastannut haastattelupyyntöön) kanssa. Tämän projektin rinnalla tehtiin samaan aikaan nykytilan kuvaus sote- ja maakuntauudistusta varten. Nykytilan kartoituksessa saatuja tietoja on hyödynnetty tämän projektin lisäksi myös Pirkanmaan sote-inventaarion teossa ja päinvastoin Sairaaloiden palvelutuotanto Projektisuunnitelman mukaisesti nykytilan kartoituksessa selvitettiin Taysin, Hatanpään sairaalan ja aluesairaaloiden toiminta ja sen kehitys vuosina Selvityksen kohteena olivat leikkaustoiminta, avohoitopalvelut sekä vuodeosastotoiminta. Lisäksi selvitettiin sairaaloiden leikkaussalikapasiteetti ja salien käyttöasteet sekä sairaaloiden muut tilat, poliklinikoiden käyttöajat sekä henkilöstöresurssit eri toimipisteissä. Selvitysten perusteella todettiin, että osastohoitopäivissä on tapahtunut viime vuosien aikana vähenemistä Taysissa ja aluesairaaloissa, kun taas Hatanpään sairaalassa hoitopäivien määrä on kasvanut painottuen erityisesti yleislääketieteen ja geriatrian palvelulinjalle. Avohoitotapahtumat ovat viime vuosien aikana merkittävästi vähentyneet aluesairaaloissa, kun taas Taysissa monen kasvuvuoden jälkeen tapahtumien määrä on keskimäärin tarkastellen tasoittunut. Tämä trendi on jatkunut myös vuoden 2016 aikana. Hatanpään sairaalassa avohoitokäyntien määrä on kasvanut vuodesta toiseen merkittävästi ja vuosien välillä kasvua oli yli 40%. Leikkaussalitoimenpiteiden osalta aluesairaaloissa ja Taysissa leikkausten kokonaismäärä on viimeisen neljän vuoden ajan pysynyt samalla tasolla, kun taas Hatanpään sairaalassa leikkausten määrä on vuosi toisen jälkeen kasvanut ja kasvua on vuosien välisenä aikana ollut yhteensä 16%. Vastaavanlainen trendi on jatkunut myös vuoden 2016 aikana. Julkisomisteisten sairaaloiden erikoissairaanhoidon tuotanto vuonna 2015 on kuvattuna taulukossa 1. Tämän selvityksen kohteena olleiden sairaaloiden toimintaluvut vuosina on kuvattu tarkemmin liitteessä 1. 18

19 Taulukko 1. Julkisten palvelutuottajien erikoissairaanhoidon palvelutuotanto vuonna (Huom! Hasan nettohoitopäivistä suurin osa on perustason vuodeosastohoitoa) Tays Hasa Vals Vas Sydänsairaala Oy Coxa Oy Jokilaakson sairaala Yhteensä Avohoitotapahtumat Nettohoitopäivät Osastojaksot Nettohoitopäivät / 4,1 9,3 3,7 5,5 2,5 3,3 8,2 5,2 osastojaksot Päiväkirurgia Leikkaussalitoimenpiteet Tilat ja niiden käyttö Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen antaman raportin mukaan vuosien aikana perusterveydenhuollon käytössä olleiden sairaansijojen määrä väheni yli 30% Suomessa ja Pirkanmaalla. Pirkanmaan sairaanhoitopiiri kuului vielä vuonna 2006 siihen kvartaaliin, jossa oli vähiten perusterveydenhuollon hoitopäiviä/laskennallisia sairaansijoja väestön tuhatta 75 vuotta täyttänyttä asukasta kohden (Kaavio 1). Vuonna 2013 Pirkanmaa oli kuitenkin siirtynyt siihen kvartaaliin, jossa oli toiseksi eniten perusterveydenhuollon sairaansijojen käyttöä. Pirkanmaallakin 75 vuotta täyttäneiden sairaansijojen käyttö oli vähentynyt, mutta ei niin paljon kuin muissa sairaanhoitopiireissä. Vuonna 2013 myös Pirkanmaan erikoissairaanhoito kuului siihen kvartaaliin alueita Suomessa, joissa sairaansijoja oli väestön määrään suhteutettuna toiseksi eniten ja vanhainkotien osalta Pirkanmaa kuului suurimman käytön kvartaaliin. Taulukoissa 2 ja 3 on kuvattuna sekä erikoissairaanhoidon että perusterveydenhuollon olemassa ja käytössä olevat sairaansijat v Pirkanmaalla oli perusterveydenhuollossa vuoden 2015 lopussa keskimäärin 2,5 sairaansijaa / 1000 asukasta. Vuoden 2016 aikana paikkamäärä väheni ja raportin tekohetkellä suhdeluku oli 2,0. Vaikka väestö vanhenee, korvaavia palveluita voidaan järjestää avopalveluina ja tehostettu palveluasuminen on vähentänyt sairaansijatarvetta. Myös kuntoutustoiminnalla on tärkeä rooli. Kyselyn perusteella hyvät ja käyttökelpoiset terveyskeskuksen vuodeosastotilat ovat Hämeenkyrössä, Ikaalisissa, Lempäälässä, Mänttä-Vilppulassa ja Sastamalassa ja vastaavasti huonot tai puutteelliset tilat Nokialla ja Valkeakoskella. Muissa kunnissa tilat ovat kohtalaiset tai osin puutteelliset. Taulukossa 4 on kuvattuna kuntien lyhytaikaiseen hoitoon, kuntoutukseen ja erikoissairaanhoidon jatkohoitoon käytössä olevien sairaansijojen määrä 1000 asukasta kohden. 19

20 Luvuista nähdään, että sairaansijojen määrässä on selviä kuntakohtaisia eroja, vaikka väestön ikärakennekin huomioidaan. Kaavio 1. Sairaanhoitopiireittäin laskennalliset sairaansijat 75 vuotta täyttäneitä koskien vuosina 2006 ja 2013 (kvartaaleittain) sekä käytettyjen sairaansijojen muutokset vuodesta 2000 vuoteen 2006 sekä vuodesta 2006 vuoteen Thl:n valtakunnallinen sote-laitospaikkaselvitys; Raportti 8/2015 Taulukko 2. Erikoissairaanhoidon olemassa ja käytössä olevat sairaansijat vuonna 2016 Olemassa olevat sairaansijat Käytössä olevat sairaansijat Tays Hasa Vals Vas Sydänsairaala Oy Coxa Oy Jokilaakson sairaala Yhteensä /

21 Taulukko 3. Perusterveydenhuollon olemassa ja käytössä olevat sairaansijat vuonna 2016 Olemassa olevat sairaansijat Käytössä olevat sairaansijat Olemassa olevat sairaansijat Käytössä olevat sairaansijat Akaa ja Urjala H-kyrö Ikaalinen Jämsä ja Kuhmoinen Kangasala ja Pälkäne Lempäälä Mänttä- Vilppula ja Juupajoki Parkano ja Kihniö Pirkkala ja Vesilahti Sastamala ja Punkalaidun Tampere ja Orivesi Valkeakoski Virrat ja Ruovesi Nokia Ylöjärvi - Taulukko 4. Perusterveydenhuollossa lyhytaikaisen hoidon, kuntoutuksen ja erikoissairaanhoidon jatkohoitoon käytössä olevat sairaansijat 1000 asukasta kohden ja 1000:tta yli 75-vuotiasta kohden v Käytössä olevat sairaansijat / 1000 asukasta Käytössä olevat sairaansijat / 1000 yli 75-vuotiasta Käytössä olevat sairaansijat / 1000 asukasta Käytössä olevat sairaansijat / 1000 yli 75-vuotiasta Akaa ja Urjala H-kyrö Ikaalinen Jämsä ja Kuhmoinen Kangasala ja Pälkäne Lempäälä Mänttä- Vilppula 2,7 2,3 3,8 3,0 1,6 1,5 2,6 1,8 2,7 2,5 3,0 2,2 1,9 2,4 1,8 2,5 Parkano ja Kihniö Pirkkala ja Vesilahti Sastamala ja Punkalaidun Tampere ja Orivesi Valkeakoski Virrat ja Ruovesi 2,7 1,2 3,0 1,5 3,3 3,5 1,9 2,1 2,0 2,4 1,9 3,3 2,2 3,1 Nokia Ylöjärvi - Selvityksissä havaittiin, että arkipäivisin toimivien sairaaloiden poliklinikoiden toiminta-aika on varsin lyhyt. Kaikissa sairaaloissa ensimmäinen potilas tulee poliklinikalle yleensä klo ja viimeinen potilas n. klo 14. Julkisomisteisissa sairaaloissa on Pirkanmaalla 72 leikkaussalia, joista 9 salia on Hatanpään sairaalassa, 5 salia Valkeakosken sairaalassa ja 3 (-4) salia Vammalan sairaalassa. Yksityisillä toimijoilla on käytössään kymmenkunta leikkaussalia. Pshp:n ja Hatanpään sairaalan leikkaussalien 21

22 raaka käyttöaste (potilaan salissa viettämä aika suhteessa salin aukioloaikaan) on kaikissa tarkasteltavissa sairaaloissa hyvää kansallista tasoa (Liite 3), mutta leikkaussalit ovat kuitenkin toiminnassa vain n. 7,5 tuntia arkisin. Virka-ajan ulkopuolella käytössä on 1-3 päivystyssalia ja sen lisäksi käytössä on vielä kolme salia, jos kaikki varallaolotiimit ovat samanaikaisesti työssä Erikoissairaanhoidon palveluiden hankinta yksityisiltä tuottajilta Kunnat ostavat erikoissairaanhoidon palveluita myös yksityisiltä palveluntuottajilta. Perusteina yksityisen puolen palveluiden hankinnalle nousivat palveluiden nopea ja helppo saatavuus usein lähellä potilaan asuinpaikkaa. Myös potilaan mahdollisuutta valita hoitava lääkäri pidettiin tärkeänä. Yksityisen rooli korostuu tilanteissa, joissa yleislääkäri tarvitsee kertaluonteisesti erikoistutkimuksia tai erikoislääkäripalveluita hoitosuhteen jatkuessa kiinteästi perusterveydenhuollossa. Kun tarkastelun ulkopuolelle jätetään se yksityisen palvelutuotannon osuus, mikä muodostuu ulkoistetuista palveluita, kunnat käyttivät vuonna 2015 n. 7,5M yksityisiltä tuottajilta palveluseteleillä tai maksusitoumuksilla ostamiinsa erikoissairaanhoidon palveluihin. V Pirkanmaalla yksityisesti tuotetuista erikoissairaanhoidon palveluista laskutettiin kokonaisuudessaan 56 M, kun erikoissairaanhoidon kokonaislaskutus mukaan lukien Kelan korvaamat yksityisesti tuotetut palvelut oli 712 M. Taulukoissa 5 ja 6 on kuvattuna erikoisaloittain ja toimenpideryhmittäin koko yksityisen puolen käynnit, toimenpiteiden lukumäärät ja perityt maksut Pirkanmaalla vuonna Taulukoista nähdään, että valtaosa yksityisen puolen tuloista syntyy erikoisaloista silmätaudeilla, naistentaudeilla ja korva-, nenä- ja kurkkutaudeilla ja toimenpideryhmistä radiologisista tutkimuksista, fysioterapiasta ja laboratoriotutkimuksista. Taulukko 5. Erikoisaloittain yksityisen puolen käynnit ja perityt maksut vuonna 2015 Erikoisala Käynnit Perityt eurot Silmätaudit Naistentaudit ja synnytykset Korva-, nenä- ja kurkkutaudit Ortopedia ja traumatologia Yleislääketiede Lastentaudit Psykiatria Ihotaudit Anestesiologia Gastroenterologinen kirurgia

23 Taulukko 6. Toimenpideryhmittäin koko yksityisen puolen käynnit ja perityt maksut Pirkanmaalla vuonna 2015 Toimenpideryhmä Lukumäärä Perityt eurot Radiologiset tutkimukset Fysioterapia Laboratoriotutkimukset Sairaanhoitotoimenpiteet Sädehoito Psykologiset tutkimukset Sytostaattihoito Palveluiden tilaajien näkemysten selvittäminen koskien erikoissairaanhoidon palveluiden järjestämistä sote-maakunnassa Kuntia (nykyisiä palveluiden tilaajia) edustavien tilaajarenkaiden (terveydenhuollon asiantuntijoita) neuvotteluissa nousi kehittämistä koskien esiin seuraavia teemoja: Erikoissairaanhoidon avopalveluita tulee tuottaa lähellä potilasta ja erikoisalaosaamista tulee saada sairaaloiden lisäksi terveyskeskuksiin tukemaan peruspalveluita. Lähipalveluina järjestettävien palveluiden tärkeys korostuu tilanteissa, joissa potilaat tarvitsevat palveluita usein. Tällaisia palveluita ovat lääkärivastaanoton lisäksi mm. erilaiset lääkeinfuusiot. Sen sijaan, yksittäiseen leikkaustoimenpiteeseen potilas voi hakeutua kauemmaksikin. Toisaalta tilaajarenkaat arvioivat, että potilaan valinnan vapaus tullee johtamaan siihen, että aiempaa useammat potilaat tulevat hakeutumaan leikkaukseen lähellä olevaan yksikköön, jos yksiköiden palvelut ovat laadullisesti yhdenvertaiset. Näin ollen kysynnän kannalta voi muodostua ongelmaksi, jos leikkauksia tarjotaan tehtäväksi julkisella puolella kaukana väestökeskittymistä. On kuitenkin todennäköistä, että potilaiden valintaan vaikuttaa paljon se, onko heillä muita julkisen puolen erikoissairaanhoitoa vaativia sairauksia vai ovatko he ns. perusterveitä. Todennäköisesti muita palveluita käyttävät hakutuvat julkisen tuottajan tarjoamaan leikkaukseen riippumatta siitä, missä leikkaus toteutetaan. Tilaajarenkaiden edustajat näkivät tärkeänä, että julkisen puolen tulee parantaa asiakaslähtöisyyttään. Avopalveluita sekä leikkaustoimenpiteitä tulee tarvittaessa saada nykyistä nopeammin, sillä muuten potilaat saattavat hakeutua hoitoon jonottomuutta tarjoaville yksityisille palveluntuottajille. Tilaajarenkaiden edustajat korostivat myös sitä, että palveluita tulisi saada muunakin kuin virka-aikana. Yksityisellä puolella potilaalla on mahdollisuus vaikuttaa siihen, koska tutkimukset tai hoito toteutetaan, kun taas julkisella puolella usein potilaalle annetaan tuottajan kannalta sopiva aika. Yksityisellä puolella potilas voi vaikuttaa myös siihen, kuka tai ketkä hoidosta vastaavat, kun taas julkisella puolella valinnan vapautta ei ole ja toisaalta esimerkiksi hoitava 23

24 lääkäri saattaa toistuvasti vaihtua. Julkisen puolen tulee kiinnittää näihin asioiden nykyistä enemmän huomiota parantaakseen asiakaslähtöisyyttään. Päivystys on Pirkanmaalla keskitetty kolmeen yhteispäivystysyksikköön; Taysiin, Valsiin ja Jokilaakson sairaalaan. Useat tilaajarenkaat näkivät terveydenhuoltolain uudistukseen peilaten, että tulevaisuudessa 24/7 etupäivystys tulee keskittää Taysin Acutaan. Sen lisäksi sairaaloissa ja osassa terveyskeskuksia tulee järjestää kiireellistä vastaanottoa iltaisin ja viikonloppuisin Somaattisen erikoissairaanhoidon suunnittelun lähtökohdat ja keskeiset tavoitteet Pirkanmaan julkisesti tuotetun somaattisen erikoissairaanhoidon kokonaisuuden suunnittelun lähtökohtana on ollut, että toiminta jatkuu kaikissa projektissa mukana olevissa sairaaloissa jotka tuottavat erikoissairaanhoidon palveluita ainakin vuoden 2019 alkuun asti. Jos toisenlaista ratkaisua pohditaan, tehdään se vasta uudessa maakuntahallinnossa. Sairaaloihin on projektin aikana pyritty suunnittelemaan tarkoituksenmukainen, laadun takaava ja asiakaslähtöinen toiminta huomioiden lainsäädännön uudistus. Projektissa on suunniteltu erikoisaloittain sairaaloiden painopistealueet avopalveluissa, leikkaustoiminnassa ja vuodeosastopalveluissa. Sairaaloittain asiaa on tarkasteltu liitteessä 2. Projektin aikana Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä tehtiin päätös aluesairaaloiden hoitohenkilöstön siirtymisestä toimialueille vuonna Tätä asiaa evaluoitiin myös tässä projektissa. Lisäksi projektin aikana Hatanpään sairaalan urologian toiminta siirtyi Taysiin ja vastaavasti rintasyöpäkirurgia ja muuta pehmytosakirurgiaa siirtyi Taysista Hatanpään sairaalaan. Nämä muutokset kytkeytyvät tämän projektin kokonaisuuteen. Erikoissairaanhoidon toiminnan suunnitteluun on osallistunut useita pienryhmiä, joissa on ollut eri sairaaloista ylilääkäreitä, yksiköiden johtajia ja muita asiantuntijoita. Suunnittelun lähtökohtana oli, että toiminta suunnitellaan ilman hallinnollisia rajoitteita. Hallinnollinen ratkaisuehdotus syntyi toimintasuunnitelman pohjalta ja toimintaa tukevaksi. Tavoitteena on ollut, että toiminnan uudistamisen myötä potilaille voidaan järjestää palveluita entistä laadukkaammin ja turvallisemmin, ja kustannusten kasvua voidaan hillitä karsimalla tarpeettomat päällekkäiset ja rinnakkaiset toiminnat sairaaloissa. Toiminnan suunnittelua ovat luonnollisesti ohjanneet uudistettu terveydenhuoltolaki ja uudistettavan päivystysasetuksen luonnokset sekä alustavat tiedot valtakunnallisesta sote-ratkaisusta. Seuraavassa on esiteltynä toiminnan suunnittelun keskeisiä tavoitteita. Lähetteiden keskittäminen Kaikissa erikoisalatyöryhmissä (neuroalat - sisätaudit, keuhkosairaudet, ihosairaudet ja allergologia operatiiviset alat) arvioitiin, että sairaaloiden toiminnan suunnittelu yhdeksi kokonaisuudeksi 24

25 antaa mahdollisuuksia toiminnan kehittämiselle, parantamiselle ja tehostamiselle. Erikoisalatyöryhmät näkivät tärkeänä, että lähetteet tulisi erikoisalatasoisesti keskittää yhteen paikkaan, josta käsin potilaille kotikuntaan katsomatta suunnitellaan tutkimukset ja hoito yhteneväisten käytäntöjen mukaisesti. Joillakin potilasryhmillä (esim. diabeetikot) lähetekäytännöt ja sen myötä vaihtoehtoiset prosessit ovat hyvin monimutkaisia ja potilaslähetteiden käsittelyyn ja potilasohjaamiseen toimipisteiden välillä kuluu tarpeettoman paljon arvoa tuottamatonta aikaa. Lähetteiden keskittäminen luo nykyistä paremmat edellytykset tarjota lainmukaisesti palveluita yhdenvertaisin perustein, karsia tarpeetonta toimintaa, parantaa laatua ja sen seurantaa sekä helpottaa epäkohtiin puuttumista. Jonottomuus Tarkastelun alla olevien sairaaloiden tuotantoa ohjaavat palvelutilaukset ja hoitotakuu. Sairaalat ovat viime aikoina pystyneet varsin hyvin järjestämään potilaiden hoidon hoitotakuun rajoissa. Kunnat käyttivät vuonna 2015 n. 7,5 M yksityisiltä palveluntuottajilta palveluseteleillä tai maksusitoumuksilla ostamiinsa erikoissairaanhoidon palveluihin. Tilaajarengashaastatteluiden perusteella palveluita ostettiin yksityiseltä, koska niitä saatiin nopeammin, lähellä potilaan asuinpaikkaa ja että potilaalla oli mahdollisuus vaikuttaa hoitavaan lääkäriin tai hoitopaikkaan. Erikoisalatyöryhmissä jaettiin se käsitys, että julkisen palveluntuottajan tulee pystyä tarvittaessa tarjoamaan niin leikkaus- kuin polikliinisiä palveluita nopeammin ja asiakaslähtöisemmin. Projektiryhmä näki tärkeänä asettaa operatiivisen ja avohoitotoiminnan suunnittelulle tavoitteeksi ns. jonottomuuden. Pshp:n johtoryhmä on tarkentanut jonottomuuden käsitettä niin, että jonoon asettamisen sijaan potilaan kanssa sovitaan tutkimukselle, avohoitokäynnille, hoidolle tai jälkitarkastukselle aika ja samalla asioinnin muoto. Asiointitapa voi olla kirjallinen, puhelinkontakti, sähköinen, etävastaanotto, sairaalassa käynti tai hoitoon saapumisen ajankohta tai hänelle itselleen mahdollistetaan ajan varaaminen. Ns. poliklinikkahankkeen puitteissa arvioidaan ja suunnitellaan, kuinka palveluita voitaisiin järjestää laajemminkin nykyistä asiakaslähtöisemmin (ajanvaraus, digitaaliset palvelut jne.) Toiminta-ajan kasvattaminen Projektissa mukana olevissa sairaaloissa toimitaan poliklinikoilla arkisin ns. virka-aikana. Myös leikkaustoiminta päivystystoimintaa lukuun ottamatta toteutuu virka-aikana. Toimintaa voidaan tehostaa ja palveluita tarjota asiakaslähtöisemmin laajentamalla päivittäistä toiminta-aikaa sekä poliklinikoilla että leikkaustoiminnassa. Naistentaudeilla keväällä 2016 tehdyssä selvityksessä todettiin, että aluesairaaloiden palveluita käyttävistä potilaista puolet haluaisi palveluita virka-ajan ulkopuolella. Keskitetyt ja hajautetut palvelut Operatiivisia aloja suunnittelevissa ryhmissä arvioitiin, että Taysin keskussairaalan tulee nykyistä vahvemmin keskittyä päivystys- ja raskaaseen kirurgiaan. Yleisenä näkemyksenä oli myös, että yksittäiseen leikkaukseen potilas voi matkustaa etäällekin, jos hoito on laadukasta. Toisaalta arvioitiin, että kilpailu kasvavan yksityisen sektorin kanssa tulee vapaan valinnan oikeuden myötä 25

26 lisääntymään ja tällöin etäällä oleva palvelupiste ei välttämättä houkuttele, jos samantasoista hoitoa on tarjolla lähellä kotia. Kaikissa erikoisalaryhmissä nähtiin, että avohoitopalveluita ja tähystystutkimuksia tulee tarjota kaikissa sairaaloissa ja erikoisosaamista tulee viedä myös perustasolle etäpalvelumahdollisuuksia hyödyntäen. Esimerkkejä tästä ovat endokrinologivastaanotto Ylöjärven ja kardiologivastaanotto Sastamalan terveyskeskuksessa. Erityisen tärkeää on tuottaa hajautetusti sellaisia palveluita, joita potilaat tarvitsevat toistuvasti Sidosryhmien lausunnot väliraportista Tästä projektista annettiin väliraportti, jonka Pshp:n hallitus hyväksyi Väliraportin tarkoituksena oli saada jo suunnitteluvaiheessa sairaanhoitopiirin jäsenkunnilta ja muilta keskeisiltä sidosryhmiltä lausunnot keskeisiin projektissa linjattaviin kokonaisuuksiin. Kuntien lisäksi lausunnot pyydettiin sairaanhoitopiirin yhteistyötoimikunnalta sekä tutkimuksen ja opetuksen osalta Tampereen yliopistolta ja Tampereen ammattikorkeakoululta sekä Vammalan ja Valkeakosken aluesairaaloiden johtokunnilta. Lausunnot saatiin lähes kaikilta sidosryhmiltä. Lausuntopyynnön kohteina olivat toiminnan jatkaminen kaikissa neljässä sairaalassa, Taysin ja Hasan hallinnollinen yhdistyminen, leikkaustoiminnan keskittäminen neljän sairaalan sijaan kolmeen sairaalaan, yhteispäivystyksen järjestäminen sekä avopalveluiden tuottaminen sairaaloissa ja perustason tukena. Näitä kokonaisuuksia käsitellään tarkemmin jäljempänä raportin suosituksissa (Kappale 6). Kaikissa asiaan kantaa ottaneissa lausunnoissa kannatettiin toiminnan jatkamista kaikissa neljässä sairaalassa. Lausunnoissa puollettiin Taysin ja Hasan hallinnollista yhdistymistä. Tampereen kaupungin lausunnossa todettiin, että Taysin ja Hasan välistä työnjaon kehittämistä tulee jatkaa valtakunnallisten linjausten mukaisesti. Lisäksi Tampereen kaupunki katsoo, että myös sairaaloiden hallinnollista yhdistämistä tulee valmistella siten, että se on toteutettavissa sote- ja maakuntauudistuksen edellyttämässä aikataulussa, viimeistään vuoden 2019 alkuun mennessä. Mikäli päivystysasetuksessa ilmoitettu siirtymäaika on lyhyempi kuin kaksi vuotta, tulee hallinnolliseen yhdistymiseen pyrkiä jo vuoden 2018 alusta lukien. Tampereen kaupunki katsoo, että hallinnolliseen yhdistymiseen liittyvä päätös tulee tehdä tammikuun 2017 loppuun mennessä, jotta valmistelulle jää riittävästi aikaa. Kehyskuntien lausunnoissa todettiin, että Hasan yleislääketieteen ja geriatrian palvelulinjan toiminta pitäisi saattaa maakunnan perustason palveluiksi. Leikkaustoiminnan suhteen keskittämistä kolmeen sairaalaan pidettiin hyvänä. Sastamalan kaupungin mielestä Vammalan sairaalan leikkaustoimintaa tulee jatkaa, ellei lainsäädäntö sitä 26

27 estä. Vammalan sairaalan johtokunta totesi, että leikkaustoimintaa tulee jatkaa myös Vasissa tehdyn työnjakosopimuksen mukaisesti. Yhteispäivystyksen jatkamista Taysin Acutassa ja Valsin ensiavussa puollettiin, joskin kehyskuntien lausunnoissa arvioitiin, että tulevaisuudessa maakunnassa 24/7 yhteispäivystys pitäisi keskittää Acutaan. Kaikki aiheeseen kantaa ottaneet arvioivat, että kattavien avopalveluiden järjestäminen lähellä potilasta on järkevää. Monissa lausunnoissa nähtiin tärkeänä erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon integroiminen avopalveluissa ja perustason vahvistaminen. Kolmostien kuntien lausunnoissa tuotiin esiin, ettei Vammalan sairaalan palveluita tule lisätä kolmostien asukkaille, kun samaan aikaan tilaajarenkaan kuntien aluesairaalan tarve on selkeästi vähentynyt viime vuosina. Lisäksi tuotiin esiin, että palveluiden tarjontaa tulee tarkastella maakuntatasolla eikä kuntien tilaajarenkaiden käytön kautta. Lausunnoissa todettiin myös, että palveluiden valmistelutyössä tulee ottaa huomioon maakunnan vuodeosastopaikkojen määrä, laatu ja osaaminen ja huomioida, että monia aluesairaaloihin suunniteltuja toimenpiteitä toteutetaan jo nyt perusterveydenhuollon avopalveluissa ja vuodeosastoilla. Sidosryhmien mielipiteitä on mahdollisuuksien mukaan huomioitu raportin suosituksissa Ammatillista jatkokoulutusta koskien huomioitavaa Tampereen yliopiston lääketieteen yksikkö esitti kantanaan, että selvityshankkeen väliraportissa esitetyt rakenteelliset uudistukset ovat yleisesti ottaen hyviä, ja on järkevää keskittää operatiivinen toiminta kolmeen sairaalaan. Myös raportissa esitettyä työnjakoa pidettiin perusteltuna. Lääketieteen yksikön arvion mukaan Pirkanmaalla tehtävillä muutoksilla on mahdollista parantaa erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutuksen laatua, joten koulutuksellinen puoli tulee ottaa tarkasti huomioon uudistuksia tehtäessä ja näitä tulee tarkastella kokonaisuutena, ei toisistaan erillisinä. Lääketieteen yksikön mukaan Taysin ja Hasan liitos mahdollistaa erikoislääkärikoulutuksen yhtenäisen kehittämisen ja laadun parantamisen Pirkanmaalla. Yhteispäivystyksessä perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito toimivat entistä enemmän toisiinsa liittyen, joten koulutuksellisten edellytysten seuranta yksilötasolla voi vaikeutua. Toisaalta yksikkö näkee, että tulevilla ja jo käynnissä olevilla muutoksilla voidaan parantaa mahdollisuuksia monipuoliseen päivystystoimintaan ja näin tukea erikoislääkärikoulutuksen järjestämistä. Väliraportissa mainitut osaamiskeskukset voivat kehittää erikoistuvien lääkärien osaamista ja yhteistyötä. Nykyisen erikoislääkärikoulutuksen runko- ja eriytyvän koulutuksen raja hämärtyy Pirkanmaalla, mikäli väliraportissa esitetyt muutokset toteutuvat. Tämän seurauksena yksilöllisen koulutuksen 27

28 suunnittelu tulee korostumaan. Yksikkö pohtiikin, pitäisikö nykyisten koulutuspaikkasopimusten sijaan keskittyä yksilöllisten koulutusputkien luomiseen ja niiden seurantaan vastuuhenkilö- ja opintohallintotasolla lokikirjaa apuna käyttäen. Lisäksi organisaatiomuutosten myötä nykyinen erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutuksen asetukseen kirjattu ns. 50/50-sääntö tulee hankalaksi seurata ja sen myötä todennäköisesti tarpeettomaksi. Lääketieteen yksikkö arvioi, että muutokset saattavat parantaa tutkimustoiminnan edellytyksiä ja siten erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutuksessa olevien mahdollisuuksia osallistua tutkimustoimintaan. Yksikön mukaan erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutuksessa yksityiset toimivat tulee nähdä mahdollisina yhteistyökumppaneina. Uudistukset koskevat erityisesti leikkaustoimintaa. Lääketieteen yksikkö korostaa, että muutoksia on syytä tehdä kaikkien kirurgian alojen yhteistyönä, jotta leikkaustoiminnassa syntyy järkevät kokonaisuudet, tilat ovat tehokkaassa käytössä ja potilaat saavat sujuvasti laadukasta hoitoa sekä erikoislääkärikoulutusta voidaan kehittää laadukkaammaksi. 6. Toiminnan järjestämistä koskevat raportin suositukset Seuraavissa kappaleissa on kuvattuna leikkaustoimintaa, avopalveluiden järjestämistä ja vuodeosastohoitoa koskevia raportin suosituksia. Lähtökohtana on ollut, että toiminta kaikissa projektissa mukana olleissa sairaaloissa jatkuu, leikkaustoiminta kootaan Taysiin, Hasaa ja Valsiin ja aluesairaaloissa tuotettavia avopalveluita vahvistetaan. Suunnittelussa on pyritty huomioimaan, että sairaaloiden olemassa ja rakenteilla olevat tilat tulevat mahdollisimman tehokkaasti ja tasapainoisesti käyttöön Leikkaustoiminnan järjestäminen Tällä hetkellä leikkaustoimintaa harjoitetaan kaikissa neljässä sairaalassa. Aluesairaaloissa tehdään pääasiassa lyhyt- ja päiväkirurgiaa ja ne ovat profiloituneet siten, että Valkeakosken sairaalassa tuotetaan gynekologiaa, korva-nenä ja kurkkusairauksien toimintaa, suu- ja leukakirurgiaa, ortopediaa ja plastiikkakirurgiaa. Vastaavasti Vammalan sairaala keskittyy gastrokirurgiaan, verisuonikirurgiaan, yleiskirurgiaan, neurokirurgiaan ja lastenkirurgiaan ja urologiaan. Vammalan sairaalan potilaista noin puolet jää leikkaustoimenpiteen jälkeen vuodeosastohoitoon, mikä ei kaikilta osin vastaa päivystysasetuksen mukaisia vaatimuksia. Hatanpään sairaalassa tehdään joko päiväkirurgiaa tai vuodeosastohoitoa vaativaa kirurgiaa yleiskirurgian, ortopedian, käsikirurgian, gastrokirurgian, plastiikkakirurgian, verisuonikirurgian, urologian, korva-nenä- ja kurkkutautien, silmätautien ja gynekologian aloilla. Aluesairaaloiden lääkärit kuuluvat Taysin toimialueille. Vain yksittäisiä lääkäreitä työskentelee pelkästään aluesairaaloissa. 28

29 lähtien Hatanpään sairaalan urologinen leikkaustoiminta siirtyi Taysiin ja vastaavasti Taysin rintasyöpäkirurgia, kilpirauhas-, lisäkilpirauhas-, sappi-, tyrä-, närästys-, lihavuus- ja paksusuolenleikkauksia Hatanpään sairaalaan tasavallan presidentti vahvisti uudistetun terveydenhuoltolain, jonka tavoitteena on varmistaa palvelujen yhdenvertainen saatavuus, riittävä osaaminen palveluja tarjoavassa yksikössä ja asiakas- ja potilasturvallisuus. Projektissa leikkaustoiminnan järjestämistä on pohdittu lainsäädännön, hajauttamisen ja keskittämisen, riittävän osaamisen sekä laadun ja kilpailukyvyn näkökulmista. Saman alan palveluiden hajauttaminen moneen paikkaan voi heikentää tuottavuutta, vaikeuttaa meeting-toiminnan järjestämistä, työnjohtamista ja toimintaa poikkeusoloissa sekä luo haasteita päivystysasetuksen vaatimien päivystyspalveluiden järjestämiselle. Jo tällä hetkellä on tietyillä erikoisaloilla pulaa erikoisosaajista. Tilanne tulee kiristymään työvoiman suhteen, kun yksityinen palvelutuotanto kasvaa alueella kaiken aikaa. Leikkaustoiminnan järjestämisessä tulee huomioida osaamisen riittävyys ja varmistaa työjärjestelyt ja toimenkuvat henkilöstöä houkuttelevasti. Uuden terveydenhuoltolain 45 :n mukaan leikkaustoiminta, joka edellyttää leikkaussaliolosuhteita ja anestesiaa, tulee kokonaisuudessaan koota niihin sairaaloihin, joissa on ympärivuorokautinen perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteispäivystys. Pykälää on sovellettava viimeistään lukien. Näin ollen lain mukaan Vammalan sairaalan leikkaustoiminnan tulee päättymään vuoden 2017 loppuun mennessä. Selvityshenkilön näkemyksen mukaan Taysin keskussairaalassa toimiva yhteispäivystys mahdollistaa sen, että Hatanpäällä - muutaman kilometrin päässä keskussairaalasta - leikkaustoimintaa voidaan toteuttaa, jos Hatanpään sairaala on osa Pirkanmaan sairaanhoitopiiriä. Tähän haetaan vielä myös ministeriön tulkinta. Pirkanmaan leikkaushoidon palveluiden tarve on toteutettavissa kolmen sairaalan leikkaussalikapasiteetin puitteissa. Kaikkien neljän sairaalan leikkaussalikapasiteettia ei tarvita. Vaikka terveydenhuoltolakiluonnoksen taustamuistiossa mainitaan, että aluesairaaloista lakkautetaan mm. leikkaustoiminta, STM:n kuulemistilaisuudessa ( ) annetun tiedon mukaan yliopistosairaalat saavat itse ratkaista, harjoittavatko aluesairaaloissaan leikkaustoimintaa. Kuitenkin toiminnan päivystysasetuksen mukaiset edellytykset pitää luonnollisesti täyttyä. Tämän raportin suosituksena on, että vuoden 2018 alusta lukien leikkaustoiminta keskitetään Pirkanmaalla kolmeen projektissa mukana olleeseen sairaalaan; Taysiin Hatanpään sairaalaan ja Valkeakosken sairaalaan. Tays keskittyy päivystys- ja raskaaseen kirurgiaan, Hatanpään sairaala päiväkirurgiaan ja vuodeosastohoitoa vaativaan elektiiviseen leikkaustoimintaan ja Valkeakosken sairaala pääasiassa päiväkirurgiaan. Päiväkirurgian osalta arvioitiin, saman erikoisalan leikkauspalveluita kannattaa järjestää sekä Valkeakoskella että Tampereella kilpailukyvyn 29

30 turvaamiseksi yksityiseen nähden. Ratkaisua tehtäessä huomioitiin selvityshenkilön esiin nostamat hajauttamiseen liittyvät riskit. Ratkaisuehdotuksella pyritään siihen, että leikkaustoiminnan volyymi tulee kaikissa kolmessa sairaalassa turvaamaan leikkaussalien riittävän ja tehokkaan käytön. Ratkaisulla pyritään turvaamaan myös toiminnan mahdollisuudet esimerkiksi ruuhkatilanteissa. Taulukossa 6 on kuvattuna sairaalakohtaiset painopistealueet leikkaustoiminnassa erikoisaloittain. Toimenpidetasoinen suunnittelu jatkuu kevään 2017 aikana. Valsin päiväkirurgia koostuu ehdotuksen mukaan lastenkirurgian, gastrokirurgian, yleiskirurgian, verisuonikirurgian, urologian, naistentautien ja korva-, nenä- ja kurkkutautien sekä suu ja leukakirurgian operatiivisesta toiminnasta. Tuki- ja liikuntaelinkirurgian osalta todetaan, että toiminta on erittäin vahvasti päivystyspainotteista. Päivystystapausten hoitolinjaukset tehdään aamuisin erityisosaajien kokouksissa. Toiminnan hajauttaminen vaikeuttaa merkittävästi päivystystoiminnan suunnittelua ja toteutusta. Päivystystoimenpiteet on tehokkaammin toteutettavissa, kun päiväkirurgia ja muu kirurgia hoidetaan alueellisesti keskitetysti. Huomioitavaa on, että aluesairaalaan ei ole juurikaan sijoittaa toimintaa, joka voidaan toteuttaa puhtaasti erikoistuvien lääkärien turvin. Lisäksi puhtaasti päiväkirurgisten toimenpiteiden määrä on vähentynyt huomattavasti ja vähenee edelleen. Edellä kerrotuista syistä johtuen tuki- ja liikuntaelinkirurgian painopisteet ovat Taysissa ja Hasassa. Valsin osalta volyymi on joka tapauksessa pieni ja vaatii vielä jatkoarviointia. Suunnittelussa huomioidaan myös tulevasta keskittämisasetuksesta aiheutuvat työnjakoon vaikuttavat muutokset tulevalla yhteistyöalueella (=nykyinen erva). Leikkaustoiminnassa tulee päästä jonottomuuteen. Tämä tarkoittaa sitä, että pitkien jonojen sijaan potilaat saavat leikkausajan suoraan ja nykyistä nopeammin ja voivat itse vaikuttaa leikkausajankohtaan nykyistä paremmin. Taulukko 7. Leikkaustoiminnan painopisteet erikoisaloittain eri sairaaloissa Erikoisala / sairaala Gastrokirurgia Tays Hasa Vals Päivystysleikkaukset, syöpäkirurgia: HPB (haima-maksasappi), CR (kolorektaali), ohutsuoli, lisämunuainen, ventrikkeli, esofagus, yhteisleikkaukset (sarkooma, gyn., urol. syövät), IBDkirurgia (tulehdukselliset suolistosairaudet), Anaalialueen vaativa kirurgia (fistelit ym.), Bariatrinen kirurgia anestesiologisesti ja operatiivisesti vaativille potilaille, vaativat palleatyräleikkaukset ja uusintaleikkaukset (fundo, refundo), Anestesiologisesti vaativa, ei-kiireellinen perusgastrokirurgia (sappi, fundo, avanteen sulut, tyrät, ym.) Perusgastrokirurgia, mikäli potilas ei anestesiologisesti tai kirurgisesti vaadi hoitoa yosairaalassa: Tyrät, laparoskooppinen sappi, bariatriset leikkaukset, fundoplikaatiot, ei-kiireelliset laparoskooppiset suolileikkaukset (kolon ja ohutsuoli), avanteen sulut, fistelit. Periaatteessa kolonin (ei rectumin) syöpäkirurgiaa voidaan toteuttaa Taysin lisäksi myös Hasassa, mikäli lainsäädäntö ja paikallinen sopiminen tämän sallivat Päivä-gastrokirurgia, mikäli potilas ei anestesiologisesti tai kirurgisesti vaadi hoitoa yosairaalassa: Tyrät, laparoskooppinen sappi, fundoplikaatiot 30

31 Erikoisala / sairaala Urologia Tays Hasa Vals Taysissa kaikki muu kuin Valsin leikkaustoiminta Verisuonikirurgia Päivystysleikkaukset, valtimokirurgia ja toimenpideradiologia, laskimokirurgia Laskimokirurgia Yleiskirurgia Päivystysleikkaukset Rintasyöpäkirurgia, kaulan alueen kirurgia, tyräkirurgia, ns. pattikirurgia Ortopedia Käsikirurgia Päivystysleikkaukset, vaativa selkäkirurgia + selkäkeskus (luudutusleikkaukset, deformiteetit, skolioosit), tuki- ja sidekudoskudos (sarkooma) kirurgia, synnynnäiset ja posttraumaattiset raaja- ja niveldeformiteettikorjaukset Päivystyskirurgia, vaativa käsikirurgia (deformiteettikorjaukset, mikrokirurgiset leikkaukset, plexuskirurgia) Olka-, polvi- ja nilkka/jalkateräkirurgia kokonaisuudessaan, perus selkäkirurgia (discus, laminektomia) Perus käsikirurgia Urologiset pientoimenpiteet (fimoosi, hydro- ja funikoseele, fasektomia) Laskimokirurgia Tyräkirurgia, ns. pattikirurgia Päiväkirurgiaa Päiväkirurgiaa Plastiikkakirurgia Päivystyskirurgia, diabeetikoiden komplisoituneet tulesongelmat (haavakeskus), vaativa plastiikkakirurgia (mikrokirurgiset leikkaukset, yhteisleikkaukset: knk, gyne, gi, uro) Perus plastiikkakirurgia ja rintakeskustoiminta TULES potilasryhmästä 50% on leiko ja 50% lyhki laskennallisesti riippuen leikkauksen kestosta, leikkausvuodosta, kipsihoidon tarpeesta, postoperatiivisesta kivuista. Neurokirurgia Päivystysleikkaukset Kaularankakirurgia vuosina ja rankakeskuksen perustamisen jälkeen Taysiin Korva-nenä- ja kurkkusairaudet sekä suu ja leukakirurgia Silmäsairaudet Naistentaudit Päivystysleikkaukset, vaativa knklirurgia Kaikki leikkaustoiminta Taysissa pois lukien Hasan luomileikkaukset Päivystyskirurgia, yöpymistä vaativa kirurgia, vaativa urogynekologia, endometrioosi, syöpäkirurgia, synnytykset Lasten risaleikkaukset ja korvien putkitukset, nenän sivuonteloiden ja väliseinän leikkaukset, paikallisten pään ja kaulanalueen ihotuumoreiden leikkaukset Luomileikkaukset Urogynekologinen toiminta (virtsankarkailuleikkaukset, komplisoitumattomat laskeumat ilman kohdunpoistoa) Kaikki knk-kirurgia, mutta korvakirurgia, suu- ja leukakirurgia ja anestesiahammashoito tänne keskitettyinä Laparoskopia/resektoskopiatoim enpiteet (lsk-sterilisaatiot, munasarjakystan poistot (ei endometrioosi), muut helpot adnextoimenpiteet, resektoskooppiset myooman ja polyypin poistot, osa kaavintatoimenpiteistä, muut pientoimenpiteet 31

32 Erikoisala / sairaala Lastenkirurgia Reumaortopedia Sydänsairaala Oy Coxa Oy Tays Hasa Vals Kaikki leikkaustoiminta Taysissa pois lukien Valsin päiväkirurgia Kaikki leikkaustoiminta Taysissa Kaikki leikkaustoiminta Taysissa Kaikki leikkaustoiminta Taysissa Päiväkirurgia 6.2. Avopalveluiden järjestäminen Avopalveluiden suunnittelun lähtökohtana on ollut, että laadukkaita palveluita tuotetaan kattavasti lähellä potilasta kaikissa alueen sairaaloissa ja myös perustasoa tukien. Avopalveluita ovat mm. lääkärien ja muiden ammattihenkilöiden pitämä vastaanottotoiminta, tähystystutkimukset ja -toimenpiteet, erikoissairaanhoidon asiantuntemusta vaativat lääkeinfuusiot ja -injektiot, sydämen rytminsiirrot ja paikallispuudutuksessa tehtävät leikkaus- ja muut toimenpiteet. Yhtenä ajatuksena on, että hyvät avopalvelut varmistavat myös keskitettyjen palveluiden kysyntää. Perustasoa voidaan tukea perinteisellä vastaanottotoiminnalla sekä digitaalisia välineitä hyödyntäen. Erikoissairaanhoidon konsultaatiopalveluita kannattaa maakunnassa keskittää suurimpiin terveyskeskuksiin, jolloin potilasmäärät ovat riittävän suuret ja toimintaa on tarjolla riittävän usein. Hyviä jo tällä hetkellä toimivia esimerkkejä tästä ovat endokrinologin vastaanotto Ylöjärven ja kardiologivastaanotto Sastamalan terveyskeskuksessa. Etävastaanottotoimintaan tulee jatkossa panostaa nykyistä enemmän. Etätoiminnasta voidaan antaa esimerkki ihotaudeilta, jossa ihopoliklinikalla ja haavakeskuksessa on etävastaanottotoimintaa Hämeenkyrön ja Sastamalan kanssa. Toimintaa ollaan laajentamassa myös Nokialle ja Lempäälään. Perustason toiminnan suunnittelu ei avopalveluiden osalta kuulunut tähän projektiin. Erikoissairaanhoidon ja perustason palveluiden integraation suunnittelu tapahtuu Pirkanmaan sote-valmistelun palveluverkko ja integraatio teemaryhmässä. Pshp:ssä on käynnissä ns. poliklinikkahanke, jonka puitteissa suunnitellaan digitaalisia avopalveluita. Tässä projektissa nostetaan hyvänä esimerkkinä kaavaillut digitalisaatioon perustuvat uudistukset omatoimisten ja hyväkuntoisten diabetespotilaiden seurantojen suhteen. Suunnitelmista on tarkemmin jäljempänä diabeteksen hoitoa ja hoidon porrastusta käsittelevässä kappaleessa (6.2.4). Toinen esimerkki tulee ihotaudeilta, jossa valokuvien tallentaminen potilastietojärjestelmiin mahdollistuu, ja näin kuvakonsultaatiotoimintaa voidaan helpottaa ja lisätä. 32

33 Kaikissa projektissa mukana olevissa sairaaloissa tuotetaan jo tällä hetkellä hyvin monenlaisia avopalveluita. Tässä projektissa on arvioitu voidaanko ja kannattaako nykyisten palveluiden määrää vielä kasvattaa ja onko edellytyksiä tuottaa Vammalan sairaalassa kokonaan uusia palveluita korvaamaan leikkaustoiminnan loppumisen synnyttämää tyhjiötä. Asiakaslähtöisyys huomioiden Vammalan sairaalassa on järkevää tuottaa avopalveluita ensisijaisesti vain lähialueiden potilaille. Kolmostien kuntien väliraportista antamissa lausunnoissa todetaan, ettei Vammalan sairaalan toimintaa pidä lisätä kolmostien kuntien asukkaita varten. Kantaa on perusteltu mm. sillä, että alueelta luontainen asiointisuunta on Tampereelle ja julkiset kulkuyhteydet Vammalan sairaalaan ovat huonot. Lisäksi tilaajarenkaan kuntien aluesairaalan tarve on selkeästi vähentynyt viime vuosina osin lisääntyneen yksityisen sektorin käytön myötä. Projektin aikana kuitenkin arvioitiin, että ainakin omalla autolla liikkuvat potilaat ovat todennäköisesti halukkaita käyttämään sairaalan palveluita, kun palvelut ovat laadukkaita ja niiden saatavuutta nykyisestä parannetaan. Näin ollen maakuntavaiheessa Vammalan sairaalan vastaanottotoimintaa tullaan lisäämään käytön mukaan useilla nykyisillä erikoisaloilla (mm. reumatologia, endokrinologia, nefrologia, gastroenterologia, lastentaudit). Sama koskee myös tähystystoimenpiteitä (esim. mahalaukun ja paksusuolen tähystykset). Esimerkkinä voidaan todeta, että jo pelkästään sisätautisten alojen vastaanottokäyntejä voitaisiin lisätä noin 1000 / vuosi, jos alueen väestön palvelut toteutettaisiin Vammalan sairaalassa. Vammalan sairaalaan suunnitellaan uutena toimintana myös keuhkolääkärin vastaanottoa uniapneapotilaiden hoitamiseksi (tarkemmin 6.2.5) ja käytöstä riippuen myös neurologin ja hematologin vastaanottoa ainakin etäpalveluna. Taulukossa 8 on kuvattuna erikoisaloittain sairaaloissa tuotettavat avopalvelut ja niiden painopisteet alustavan suunnitelman mukaisesti. Yksityiskohtainen painopistesuunnittelu jatkuu projektin jälkeenkin ja siinä tulee huomioitavaksi myös aikanaan annettavan keskittämisasetuksen tuomat vaatimukset. Lisäksi sairaaloissa jatkuu entiseen tapaan erilaisten asiantuntijahoitajien ja terapeuttien vastaanottotoiminta. Suunnittelussa on pyritty huomioimaan, että sairaaloiden tilojen käyttö säilyy tasapainossa. Avopalveluissa tulee päästä jonottomuuteen, jolloin potilaat saavat vastaanottoajan suoraan, nykyistä noepammin ja voivat itse vaikuttaa ajankohtaan nykyistä paremmin. 33

34 Taulukko 8. Ei kiireellisten avopalveluiden painopisteet erikoisaloittain eri sairaaloissa (alustava suunnitelma) Erikoisala Tays Hasa Vals Vas Keuhkosairaudet Keskitetyt palvelut Konsultaatiot Unipoliklinikka Unipoliklinikka Ihosairaudet Keskitetyt palvelut Kuvakonsultaatiot Kuvakonsultaatiot Kuvakonsultaatiot Allergologia Allergiakeskus Endokrinologia Vaativa endokrinologia, diabetes Kilpirauhas- ja lisäkilpirauhassairaudet, bariatrinen hoito Vastaanotto Vastaanotto Hematologia Akuutti hematologia, hyytymisyksikkö Hematologisten potilaiden pitkäaikaisseuranta, avohoitokonsultaatiot Vastaanotto ainakin etäpalveluna, lääkeinfuusiot Vastaanotto ainakin etäpalveluna. lääkeinfuusiot Nefrologia Trella keskitetty Taysiin Konsultaatiot Aluenefrologi, dialyysitoiminta Aluenefrologi, dialyysitoiminta Reumatologia Trella keskitetty Reumakeskukseen Vastaanotto, lääkeinfuusiot Vastaanotto, lääkeinfuusiot Yleissisätaudit Bariatrinen hoito, yleissisätautien vastaanotto, sähköiset rytminsiirrot Vastaanotto Vastaanotto, sähköiset rytminsiirrot Onkologia Keskitetyt palvelut Osa tiettyjen syöpätautien hoidon jälkeisistä seurantakäynneistä: -melanoomapotilaat ja kilpirauhassyöpäpotilaa tsuolistosyöpäpotilaide n liitännäishoidon jälkeinen seuranta jo nykyisellään siirtyy Hatanpäälle (skopiat, markkeriseuranta). Harkittavissa on myös rintasyöpäpotilaiden liitännäishoidon jälkeisen seurannan uudelleen järjestelyt. Vastaanotto lääkehoitopoliklinikan yhteydessä Vastaanotto lääkehoitopoliklinikan yhteydessä 34

35 Erikoisala Tays Hasa Vals Vas Gastrokirurgia Skopiat: päivystysskopiat, erityisosaamista vaativat ja/tai toimenpiteitä sisältävät gastro- ja kolono-skopiat, läpivalaisua ja erityisosaamista vaativat skopiat (ERCP, ruokatorven ja paksusuolen stenttaukset) Lääkärin vastaanotto: Taysiin (leikkaus)arvioon tulevien potilaiden ensikäynti. Kirurginen esikäynti ja jälki-tarkastus toteutetaan vain potilailla jotka sen tarvitsevat. Hoitajavastaanotto: IBDhoitaja, bariatrinen hoitaja Etäpoliklinikka: esim. avanne-, haava- ja pegkonsultaatiot hoitajalle tai lääkärille, osa jälkitarkastuksista, MDTtoiminta: kaikkien syöpäpotilaiden ja muiden vaativien potilaiden hoito arvioidaan MDTmeetingissä ja toteutetaan sovittujen, koko alueella yhtenäisten protokollien mukaan. Hasan ja koko alueen toimijat osallistuvat etäyhteydellä aina tarpeen mukaan. Lääkärin vastaanotto: Hasaan (leikkaus)arvioon tulevien potilaiden ensikäynti. Kirurginen esikäynti ja jälkitarkastus toteutetaan vain potilailla jotka sen tarvitsevat. Lääkärin vastaanotto: -Perusselvittelyt lähetepotilailla -IBD-potilaiden ensikäynti (mikäli lähetteen perusteella ei vaadita Taysissa) -Seuranta: IBD, B- hepatiitti, inaktiivinen AIH, alkomaksakirroosi, PBC 1v jälkeen, maksansiirto 3v jälkeen Hoitajan vastaanotto: IBD-hoitaja, bariatrinen hoitaja, maksahoitaja Skopiat: gastro- ja kolonoskopiat, myös anestesiassa (mikäli potilas ei erityisosaamisen tai anestesian vuoksi vaadi hoitoa yo-sairaalassa) Lääkeinfuusiot: C- hepatiitti perushoidot, IBD-potilaiden biologiset hoidot MDT-toiminta: Päihdeprevention hoitoketjun järjestäminen Digitalisaatio/virtuaalipoliklinikka: IBDpotilaiden omaseuranta, yhteinen Taysin kanssa Lääkärin vastaanotto: Valsiin (leikkaus)arvioon tulevien potilaiden ensikäynti. Kirurginen esikäynti ja jälkitarkastus toteutetaan vain potilailla jotka sen tarvitsevat. Lääkärin vastaanotto: -Perusselvittelyt lähetepotilailla -IBD-potilaiden ensikäynti (mikäli lähetteen perusteella ei vaadita Taysissa) -Seuranta: IBD Hoitajan vastaanotto: IBD-hoitaja Skopiat: gastro- ja kolonoskopiat, myös anestesiassa (mikäli potilas ei erityisosaamisen tai anestesian vuoksi vaadi hoitoa yo-sairaalassa) Lääkeinfuusiot: C- hepatiitti perushoidot, IBD-potilaiden biologiset hoidot MDT-toiminta: Päihdeprevention hoitoketjun järjestäminen Digitalisaatio/virtuaalipoliklinikka: IBDpotilaiden omaseuranta, yhteinen Taysin kanssa Lääkärin vastaanotto: -Perusselvittelyt lähetepotilailla -IBD-potilaiden ensikäynti (mikäli lähetteen perusteella ei vaadita Taysissa) -Seuranta: IBD Hoitajan vastaanotto: IBD-hoitaja Skopiat: gastro- ja kolonoskopiat, myös anestesiassa (mikäli potilas ei erityisosaamisen tai anestesian vuoksi vaadi hoitoa yo-sairaalassa) Lääkeinfuusiot: C- hepatiitti perushoidot, IBD-potilaiden biologiset hoidot MDT-toiminta: Päihdeprevention hoitoketjun järjestäminen Digitalisaatio/virtuaali poliklinikka: IBDpotilaiden omaseuranta, yhteinen Taysin kanssa 35

36 Erikoisala Tays Hasa Vals Vas Gastroenterologia Skopiat: Vaativat maksaja IBD-potilaat: erityisosaamista vaativat ja/tai toimenpiteitä sisältävät gastro-ja kolonoskopiat, Lääkeinfuusiot: C- hepatiitti uudet kalliit hoidot, osa IBD-potilaiden infuusioista MDT-toiminta: käsitellään kaikki IBD biologiset hoidot, ja suunnitellaan toteutus yhteisen hoitoprotokollan mukaan Lääkärin vastaanotto: vaativien IBD-potilaiden ensikäynti, maksansiirtopotilaiden seuranta ensimmäiset 3v (sen jälkeen siirto Hasa) Hoitajan vastaanotto: IBD-hoitaja, maksahoitaja, Etäpoliklinikka: IBDpotilaiden lääkärin vastaanotto Digitalisaatio/virtuaalipoliklinikka: IBDpotilaiden omaseuranta Lääkärin vastaanotto: -Perusselvittelyt lähetepotilailla -IBD-potilaiden ensikäynti (mikäli lähetteen perusteella ei vaadita Taysissa) -Seuranta: IBD, B- hepatiitti, inaktiivinen AIH, alkomaksakirroosi, PBC 1v jälkeen, maksansiirto 3v jälkeen Hoitajan vastaanotto: IBD-hoitaja, bariatrinen hoitaja, maksahoitaja Skopiat: gastro- ja kolonoskopiat, myös anestesiassa (mikäli potilas ei erityisosaamisen tai anestesian vuoksi vaadi hoitoa yo-sairaalassa) Lääkeinfuusiot: C- hepatiitti perushoidot, IBD-potilaiden biologiset hoidot MDT-toiminta: Päihdeprevention hoitoketjun järjestäminen Digitalisaatio/virtuaalipoliklinikka: IBDpotilaiden omaseuranta, yhteinen Taysin kanssa Lääkärin vastaanotto: -Perusselvittelyt lähetepotilailla -IBD-potilaiden ensikäynti (mikäli lähetteen perusteella ei vaadita Taysissa) -Seuranta: IBD Hoitajan vastaanotto: IBD-hoitaja Skopiat: gastro- ja kolonoskopiat, myös anestesiassa (mikäli potilas ei erityisosaamisen tai anestesian vuoksi vaadi hoitoa yo-sairaalassa) Lääkeinfuusiot: C- hepatiitti perushoidot, IBD-potilaiden biologiset hoidot MDT-toiminta: Päihdeprevention hoitoketjun järjestäminen Digitalisaatio/virtuaalipoliklinikka: IBDpotilaiden omaseuranta, yhteinen Taysin kanssa Lääkärin vastaanotto: -Perusselvittelyt lähetepotilailla -IBD-potilaiden ensikäynti (mikäli lähetteen perusteella ei vaadita Taysissa) -Seuranta: IBD Hoitajan vastaanotto: IBD-hoitaja Skopiat: gastro- ja kolonoskopiat, myös anestesiassa (mikäli potilas ei erityisosaamisen tai anestesian vuoksi vaadi hoitoa yo-sairaalassa) Lääkeinfuusiot: C- hepatiitti perushoidot, IBD-potilaiden biologiset hoidot MDT-toiminta: Päihdeprevention hoitoketjun järjestäminen Digitalisaatio/virtuaali poliklinikka: IBDpotilaiden omaseuranta, yhteinen Taysin kanssa Urologia Keskitetyt palvelut Vastaanotto, diagnostiikka (kystoskopia, transrektaalinen UÄ, prostatabiopsia, jäännösvirtsan mittaus, virtaustutkimukset Vastaanotto, diagnostiikka (kystoskopia, transrektaalinen UÄ, prostatabiopsia, jäännösvirtsan mittaus, virtaustutkimukset Verisuonikirurgia Valtimo- ja laskimosairauksien diagnostiikka ja hoito, keskitetyt palvelut Laskimosairauksien diagnostiikka ja hoito Yleiskirurgia Konsultaatiopoliklinikka Kaulan alueen diagnostiikka (esim. struumat), konsultaatiopoliklinikka Laskimosairauksien diagnostiikka ja hoito Konsultaatiopoliklinikka Laskimosairauksien diagnostiikka ja hoito Konsultaatiopoliklinikka 36

37 Erikoisala Tays Hasa Vals Vas Neurologia Parkinson-, epilepsia- ja selkäydinvammaisten potilaiden tutkimus ja hoito. Neuromodulaatiohoitoa tarvitsevien potilaiden hoito. MS-potilaat, kipu-potilaat, HARNES-potilaat, aivovammapoliklinikka AVH- ja aivovammapotilaiden jälkipoliklinikka, aivokasvainten seuranta, neurologian yleispoliklinikka, muistipoliklinikka, mahdollisesti myöhemmin selkäydinvammaisten poliklinikka Vastaanotto, lääkeinfuusiot Vastaanotto (palveluiden kysyntä ratkaisee), lääkeinfuusiot Neurokirurgia Keskitetyt palvelut Ortopedia Leikkaustoimintaan liittyvä avotoiminta (lähetekäynnit, prekäynnit, kontrollit) Vastaanotto, mm. murtumien jälkiseuranta Olka-, polvi- ja jalkakirurgian lähete- ja jälkiseurantakäynnit Olka-, polvi- ja jalkakirurgian lähete- ja jälkiseurantakäynnit Käsikirurgia Plastiikkakirurgia Fysiatria Korva-nenä- ja kurkkusairaudet sekä suu ja leukasairaudet Foniatria Silmäsairaudet Naistentaudit Leikkaustoimintaan liittyvä avotoiminta Leikkaustoimintaan liittyvä avotoiminta Vastaanotto, selkäydinvammapotilaat ja CRPS-potilaat Kaikki hoidollisesti tai tutkimuksellisesti komplisoidut potilaat (esim. syöpä), muuten poliklinikkatoiminta Taysissa ja muissa sairaaloissa yhteneväistä ja perustuu aluejakoon. Keskitetyt palvelut Silmäsairaudet pois lukien Hasaan keskitetty näön kuntoutus Yleisgynekologia, vaativa urogynekologia, endometrioosi, äitiyspoliklinikka, hormoni- ja lapsettomuus-poliklinikka Vastaanotto Vastaanotto Vastaanotto Poliklinikka komplisoituneita potilaita lukuun ottamatta yhteneväistä Taysin kanssa ja perustuu aluejakoon. Näön kuntoutus Naistentautien poliklinikka painopisteenä kolposkopiat, raskauden ajan UÄkeskus Poliklinikka komplisoituneita potilaita lukuun ottamatta yhteneväistä Taysin kanssa ja perustuu aluejakoon. Yleisgynekologia Poliklinikka komplisoituneita potilaita lukuun ottamatta yhteneväistä Taysin kanssa ja perustuu aluejakoon. Yleisgynekologia, polikliiniset toimenpiteet Lastentaudit Trella keskitetty Taysiin Vastaanotto Vastaanotto (1 pv/vko edellyttää uusia potilasryhmiä esim. reuma, diabetes) Lastenkirurgia Keskitetyt palvelut Reumaortopedia Palvelut keskitetty Taysiin Sydänsairaala Oy Coxa Oy Tampereella keskitetyt palvelut Keskitetyt palvelut Konsultaatiot Vastaanotto, sähköiset rytminsiirrot Vastaanotto 37

38 Aluesairaaloiden lääkehoitopoliklinikat Syöpä- ja verisairauksien, tulehduksellisten reuma- ja suolistosairauksien sekä neurologisten sairauksien hoitoon käytettäviä solunsalpaajia ja immunologisia lääkehoitoja saavien potilaiden määrä kasvaa kaiken aikaa. Yksittäinen potilas saa näitä hoitoja yleensä 1-2 kertaa viikossa kuukausien ajan. Nämä kalliit lääkkeet vaikuttavat suotuisasti potilaiden ennusteeseen. Lääkkeiden käyttö vaatii erityisosaamista mm. potilasohjauksen sekä harvinaisten sivuvaikutusten havaitsemiseksi ja hoitamiseksi. Sekä Vammalan että Valkeakosken sairaaloissa on annettu edellä mainittuja lääkehoitoja reumatologian ja gastroenterologian sekä vähäisessä määrin myös hematologian erikoisaloilla. Vammalan sairaalassa lääkehoitoja on annettu n. 3-7 kpl/viikko ja Valkeakoskella 6-11 kpl/viikko. Lisäksi poliklinikoilla on annettu mm. verituotteita, rautainfuusioita ja luuston vahvistamiseen käytettäviä lääkkeitä. Pääosin lääkehoidot on kuitenkin toteutettu Tampereella joko Taysissa tai Hasassa. Projektin aikana arvioitiin, että lääkehoitoja voidaan ja kannattaa hajauttaa sekä Taysin tilapuutteen että ennen kaikkea asiakaspalvelun parantamiseksi (palvelut lähempänä kotia). Hajautettavien lääkehoitojen määrä on yksittäisillä erikoisaloilla varsin pieni. Jotta toiminnan volyymiä voidaan tehokkaasti ja laadukkaasti lisätä, nähtiin hyvänä vaihtoehtona perustaa aluesairaaloihin ns. lääkehoitopoliklinikat Varsinais-Suomen aluesairaaloiden (Salo, Loimaa, Uusikaupunki) tapaan. Lääkehoitopoliklinikat vastaisivat kaikkien erikoisalojen lääkeinfuusioita. Voimavarojen yhdistäminen mahdollistaisi uusien erikoisalojen mukaan tulon ja varmistaisi osaamisen ympäri vuoden poikkeustilanteissakin. Merkittävin muutos olisi suunnittelun alla oleva onkologisten ja naistentautien onkologisten hoitojen toteuttaminen aluesairaaloissa. Jotta tämä olisi mahdollista, edellyttää toiminnan käynnistäminen sairaanhoitajien lisäkoulutusta (syöpälääkehoidon koulutus ja Kemokur - ohjelman käyttö). Lisäksi onkologisten hoitojen aloittaminen edellyttäisi syöpätautien lääkärin vastaanottotoimintaa aluesairaaloissa hoitojen toteutuspäivinä. Myös lääkelogistiikka ja syöpälääkeannosten keskitetty apteekkivalmistuksen toimintatapa vaatii tarkkaa suunnittelua, jotta ei synny kalliiden lääkkeiden hävikkiä. Syöpätautien osalta alan asiantuntijat ovat arvioineet, että toiminnan hajauttaminen edellyttää lisäresurssoinnin tarvetta. Keskeiset näitä lääkehoitoja antavat erikoisalat ovat arvioineet, että Vammalan sairaalassa voitaisiin tämän hetkisen tarpeen mukaan toteuttaa lähipalveluina viikoittain noin 30 lääkeinfuusiota (/injektiohoitoa) ja Valkeakosken sairaalassa noin 40 hoitoa / viikko. Toiminnan volyymi siis moninkertaistuisi molemmissa aluesairaaloissa, mikä tulee huomioida myös henkilöstömitoituksessa. Yksittäisen infuusiohoidon toteutus seurantoineen vie yleensä n. 3-5 tuntia. Yksittäinen sairaanhoitaja pystyy työpäivänsä aikana hoitamaan 3-5 potilasta (referenssit Tyks ja Salon sairaala). Toiminnan järjestämiseen voidaan käyttää sairaaloiden poliklinikoiden tiloja tai vuodeosastopaikkoja. 38

39 Raportin tekohetkellä suunnitellaan poliklinikoiden toimintamallia, tietojärjestelmäratkaisuja sekä koulutuksen tarvetta, sisältöä ja tapaa. Osa hoidoista voidaan hajauttaa aluesairaaloihin jo ensi vuoden kuluessa. Syöpähoitojen osalta arvioidaan, että toiminta voidaan aloittaa vuonna Sairaalloisen liikalihavuuden hoidon keskus Hatanpään sairaalaan Bariatrisella hoidolla tarkoitetaan sairaalloisesta liikalihavuudesta kärsivien potilaiden konservatiivista ja operatiivista hoitoa bariatriset leikkaukset keskitettiin valtaosin Hatanpään sairaalaan. Haastavimmat potilaat leikataan edelleen Taysissa, jonne ohjataan myös vähemmän vaativia, jotta kirurgien ja koko leikkaustiimin ammattitaito säilyy ja on valmiudet hoitaa vaikeimmat potilaat ja komplikaatiot. Arvion mukaan Taysissa tullaan tekemään n. 30 leikkausta ja Hasassa n leikkausta vuodessa. Bariatrisen potilaan hoitoon liittyy paljon muutakin kuin leikkaushoito. Hoidossa tarvitaan ravitsemusterapeutteja, sisätautilääkäreitä ja endokrinologeja. Koska tämän potilasryhmän leikkaustoiminta painottuu nyt Hasaan, suunnitteluryhmässä nähtiin tärkeänä keskittää myös konservatiivinen hoito samaan sairaalaan eli Hasaan. Jatkossa lähetteet tulevat Taysin sisätautien poliklinikalle. Tiimin tekemä arviointi leikkauskelpoisuuden arvioimiseksi ym. tapahtuu ehdotuksen mukaan Hasan tiloissa. Tiimin arvion perusteella potilaat ohjataan leikattavaksi joko Taysissa tai Hasassa sovittujen kriteerien mukaisesti huolehtien siitä, että osaamisen varmistamiseksi Taysiin ohjautuu leikattavaksi muitakin kuin vaativimmat potilaat ja komplikaatiot. Taysissa leikkaustoimintaa on tällä hetkellä vain yhtenä päivänä viikossa. Postoperatiivisen vaiheen konservatiivinen arvio ja hoito järjestetään Taysissa. Uuteen toimintatapaan voitaneen siirtyä jo vuoden 2017 aikana Maakunnallinen keskusäitiysneuvolayksikkö Hatanpään sairaalaan Raskaudenaikainen seuranta tapahtuu pääosin neuvolassa. Maakunnallinen keskusäitiysneuvola voisi tarjota kätilön ja erikoislääkärin palveluja potilaille, joiden seuranta edellyttää esim. ultraäänitutkimusta, muttei vaativaa erikoissairaanhoitoa. Hatanpäällä olisi valmiiksi toimivat ja tarvittaessa laajennettavissa olevat tilat tähän tarkoitukseen. Lakisääteisten seulontojen (alkuraskauden kromosomiseula ja tarvittaessa noninvasiiviset tutkimukset (NIPT), rakenneultraäänitutkimukset) toteutus isolla volyymillä koko Pirkanmaalla yhdessä yksikössä takaisi kansainvälisestikin ajatellen riittävän potilasmäärän laadukkaaseen ja kustannustehokkaaseen seulontaan. Etuna tällaisessa yksikössä olisi myös helposti saatavilla oleva kokeneen perinatologian erikoislääkärin konsultaatiomahdollisuus. Monien potilasryhmien seuranta onnistuisi myös keskusäitiysneuvolassa (mm. diabetes, muut äidin krooniset sairaudet, sikiön kasvun seuranta, tarjonnan tarkistus), jolloin Taysin äitiyspoliklinikalla keskityttäisiin oikeasti vaativaa erikoissairaanhoitoa tarvitseviin ja päivystyksellisiin sekä synnytykseen liittyviin 39

40 potilaskontakteihin. Alkuraskauden ultraäänitutkimukset mahdollistaisivat myös keskenmenotilanteessa välittömän hoitoonohjauksen Hatanpään gynekologiseen yksikköön, jossa olisi valmius nopeaan asiakaslähtöiseen keskenmenon hoitoon ja resurssit myös riittävään henkiseen tukeen keskenmenotilanteessa, tähän on valtakunnallisestikin pyydetty kiinnittämään erityistä huomiota. Hyvin toimivan yksikön avulla vältettäisiin myös turhat ja kalliit päivystyskäynnit Diabeteksen hoidon järjestäminen maakunnassa Nykytilanne Pirkanmaalla on diabeetikkoa. Keskeiset ongelmat nykytilanteessa ovat, että diabeteksen hoitoa järjestetään Tampereella ja muissa Pirkanmaan kunnissa pienissä erillisissä yksiköissä, jotka eivät tee yhteistyötä henkilöstön liikkuvuuden, toiminnan kehittämisen, koulutuksen tai tutkimuksen osalta. Potilaan näkökulmasta työnjako on epäselvä. Esimerkiksi Tampereen alueella tyypin 1 diabetestä hoidetaan jopa viidessä vaihtoehtoisessa paikassa. Työnjaossa ja potilaiden valikoitumisessa on epäselvyyksiä ja sattumanvaraisuutta eikä palveluiden yhdenvertaisuus aina toteudu. Hoitoon pääsy oikeaan toimipisteeseen voi olla haastavaa. Pieniä yksiköitä on kiinni lomakausina, jolloin tyypin 1 diabeetikot eivät saa tukea omahoitoon ja akuuttitilanteisiin silloin kun tarvitsevat, mikä lisää päivystyksen ja ensihoidon kuormitusta. Selvästi erikoissairaanhoitoon kuuluvia diabeetikoita ovat vaikeahoitoiset, moniammatillista osaamista tarvitsevat potilaat ja erikoissairaanhoitoon kuuluvat myös diabeetikoiden erikoistilanteet: haavakeskuksen, munuaiskeskuksen ja äitiyspoliklinikan diabeetikot, vastasairastuneet ja nuoret tyypin 1 diabeetikot sekä sairaalahoitoa vaativiin komplikaatioihin sairastuneet diabeetikot. Samoin kalliita diabeteksen hoitoja, kuten insuliinipumppuja ja sensorointeja tarvitsevat potilaat, tulisi hoitaa erikoissairaanhoidossa. Valtaosa erikoissairaanhoitoon kuuluvista diabeetikoista hoidetaankin tällä hetkellä Taysissa, mikä on luonnollista, koska erikoissairaanhoitoon kuuluvat diabeetikot tarvitsevat ympärivuorokautista päivystysjärjestelmää, diabeteksen hoitoon perehtynyttä osastoa (SIRE) sekä moniammatillista osaamista (gravidat, vastasairastuneet, komplisoituneet diabeetikot, nuoret). Kuitenkin tamperelaisia tyypin 1 diabeetikoita ja myös insuliinipumppupotilaita hoidetaan myös perusterveydenhuollon ylläpitämällä diabetesvastaanotolla (DVO). Ongelma on ollut vuosia, että yksikössä ei ole vakituista ja kokopäivätoimista lääkäriä. Diabetesvastaanoton tueksi perustettiin aikoinaan ns. ENDI-yksikkö, jossa on toiminut Taysin endokrinologi yhdessä Tampereen kaupungin diabeteshoitajan kanssa. DVO- ja ENDI-yksikköt ovat toimineet samoissa tiloissa, mutta käytännössä yhteistyö on ollut toivottua niukempaa. ENDI-yksikkö on toiminut erillään sekä Taysista että Hatanpään sairaalasta, mikä on hankaloittanut yhteistyötä sairaalahoitoon joutuneita diabeetikoita hoitavien yksiköiden kanssa. Myös jalkaterapeuttien toiminnassa on kehitettävää systemaattisessa jalan riskiluokan arvioinnissa ja käyntien 40

41 kohdentamisessa riskiryhmän 2-3 potilaille. Diagnostiset ja moniammatillista arviointia vaativat haava- ja muut diabeetikon jalkaongelmat tulisi hoitaa Taysin haavakeskuksessa. Kolmen jalkaterapeutin toimipisteen resurssien yhdistäminen vähentäisi sulkujen tarvetta lomien aikana ja tehostaisi ja yhtenäistäisi toimintaa. Diabeteksen hoidossa on huomattava potentiaali lisätä omatoimisten potilaiden sähköistä asiointia ajanvarauksessa, omaseurannan raportoimisessa ja omahoidon tukemisessa, mikä vapauttaisi resursseja hoidon koordinointia tarvitsevien diabeetikoiden hoitoon. Ehdotus hoidon järjestämisestä maakunnassa Tyypin 1 ja vaikeahoitoisen ja komplisoituneen tyypin 2 diabeteksen hoito Erikoissairaanhoitoa vaativan diabeteksen hoito keskitetään Taysin endokrinologian poliklinikalle, koska eniten resursseja tarvitsevat potilaat hoidetaan yhteistyössä Taysin muiden erikoisyksiköiden kanssa. Hatanpään sairaalan ENDI-yksikkö on toiminut lähinnä perusterveydenhuollon tukena ja ollut yhden lääkärin toimipisteenä liian pieni, joten ENDI-yksikön potilaat siirrettään Taysin endokrinologian poliklinikalle. Diabetesvastaanoton (DVO) potilaista insuliinipumppua ja jatkuvaa sensorointia tarvitsevat potilaat siirretään Taysin endokrinologian poliklinikalle. Tätä puoltaa se, että Pirkanmaalla tyypin 1 diabeteksen ja etenkin pumppuhoidon hajauttamisen myötä ketoasidoosit ovat lisääntyneet (etenkin tamperelaisilla). Pumppuhoito kuuluu kalliina ( vuodessa), erityisosaamista vaativana ja kohtalaisen harvoille käytettynä hoitona (yhteensä 285 pumppua) keskitettäviin hoitoihin. Hoitotulosten seuraamiseksi tarvitaan rekisteri käytetyistä laitteista, indikaatioista, vaikuttavuudesta ja kustannuksista. Taysissa on käynnistymässä diabeteksen hoitoon käytettävien laitteiden rekisterihanke. Diabetesliiton suositus on, että kaikki tyypin 1 diabeetikot hoidettaisiin erikoissairaanhoidossa. Pirkanmaalla on Pirkkalassa, Sastamalassa, Kangasalla ja Tampereella tyypin 1 diabeteksen hoitoon perehtyneitä yleislääkäreitä, joiden osaamista kannattaa hyödyntää ja pyrkiä lisäämään muidenkin alueiden yleislääkäreiden diabeteksen hoidon osaamista. Pirkanmaalle esitetään malliksi Espoon mallin mukaista porrastusta. Perustasolla toimii edelleen - tarkennetulla työnjaolla diabetesvastaanotto Tampereella, jonka toimintaa voidaan lisätä kattamaan Tampereen lisäksi lähikuntien potilaiden palvelut. Sen lisäksi perusterveydenhuollossa diabeteksen hoitoon perehtyneet lääkärit toimivat verkostona ja tiiviissä yhteydessä erikoissairaanhoidon kanssa vastaten kukin noin asukkaan alueiden tyypin 1 ja vaikeahoitoisista tyypin 2 diabeetikoista. Verkosto tarkoittaa sitä, että henkilökunta ja osaaminen liikkuvat tarvittaessa. Mikäli avoterveydenhuollon palveluja tarjoavalla yksiköllä ei ole osoittaa tyypin 1 diabeteksen hoitoon perehtynyttä verkostossa toimivaa lääkäriä, potilaalla on mahdollisuus siirtyä joko toisen alueen tai myös erikoissairaanhoidon potilaaksi. Myös loma-aikoina joku verkoston jäsen tai erikoissairaanhoito huolehtii tyypin 1 diabeetikoiden akuuteista ongelmista. Mahdollisuuksien mukaan tyypin 1 diabeetikot voidaan hoitaa erikoissairaanhoidossa hyödyntäen sähköisen asioinnin ja etävastaanottojen mahdollisuutta. Verkostolla tulee olla yhteiset hoitolinjat, 41

42 tavoitteet, koulutukset ja laadunseuranta sekä joustava konsultaatiomahdollisuus erikoissairaanhoitoon. Verkostossa tulee voida kommunikoida erikoissairaanhoidon vastuulääkärin ja muiden verkoston jäsenten kanssa etäyhteyden välityksellä esimerkiksi pumppu- ja sensorihoidon aloitusten ja muiden konsultaatioiden sekä hoitovastuun siirtyessä. Sairaalapotilaista 40 % on sokeriaineenvaihdunnan häiriö. Tämän vuoksi kussakin erikoissairaanhoidon sairaalassa tarvitaan diabeteksen hoidon erityisosaamista. Merkittävässä roolissa ovat konsultoivat diabeteshoitajat, jotka huolehtivat sairaalajakson aikana potilaiden verensokeritasapainon ongelmien ratkaisemisesta. Jatkossa terveydenhuollon palveluja tuottavat yksiköt velvoitetaan tekemään omavalvontasuunnitelma. Verkosto sitoutuu tuottamaan myös yhdessä sovittuja laatutietoja diabeteksen ehkäisystä ja hoidosta. Erikoissairaanhoidon koordinoima verkosto vastaa diabeteksen hoitoketjun päivityksestä ja jalkauttamisesta sekä opetuksesta ja koulutuksesta: lääketieteen ja hoitotieteen perusopetus, yleislääketieteen sekä sisätautien ja endokrinologian erikoislääkärin tutkinnot, diabeteksen hoidon ja haavanhoidon erityispätevyys. Koska diabeteksen etiologian, ehkäisyn, lääke- ja laitehoidon osalta tehdään aktiivista tutkimusta ja tuotekehittelyä, tulisi diabeteksenhoitoon perehtyneen verkoston vastata sekä teollisuuden kanssa tehtävästä yhteistyöstä että akateemisesta tutkimuksesta. Diabeteksen hoidossa on huomattavaa potentiaalia hoidon tehon ja turvallisuuden parantamisessa keskittämisen, sähköinen asioinnin, ammattilaisverkoston, etäkonsultaatioiden ja laadun seurannan keinoin. Parhaillaan Taysin endokrinologian yksikkö suunnittelee yhdessä Tekesin kanssa ns. "Diabetesjärjestelmä"-projektin puitteissa digitalisaation mahdollisuuksia diabeteksen omahoidon tueksi ja diabetesvastaanottotoiminnan rationalisoimiseksi Uniapnean diagnostiikan ja hoidon järjestäminen maakunnassa Uniapneapotilaiden tutkimus- ja hoidon tarve kasvaa erittäin voimakkaasti ja myös uudet lainsäädännölliset velvoitteet lisäävät palveluiden tarvetta. Pirkanmaalla on kehittämisen tarvetta diagnostiikan ja hoidon porrastuksessa sekä apuvälineiden hankinnassa ja hallinnassa. Nykytilanne Uniapnea on kansansairaus, jota sairastaa arviolta vähintään suomalaista, moni tietämättään, sillä prosenttia ei ole tunnistanut sairauttaan. Tietoisuus sairaudesta on kuitenkin lisääntynyt sekä potilaiden että heitä hoitavien lääkäreiden keskuudessa ja tämä seikka on lisännyt potilasvirtaa uniapneatautia hoitavissa yksiköissä. Esim. Tays:n unipoliklinikan lähetemäärä kasvoi vuosina jopa 41 % (Kuva 2). Vuonna 2004 Taysin uniyksikössä oli poliklinikkakäyntejä noin 3000 ja vuonna 2014 yli kaksinkertainen määrä,

43 Kuva 2. Taysin unipoliklinikkaan tulleet lähetteet vuosina Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä uniapnean diagnostiikkaa ja hoitoa toteutetaan Taysin unipoliklinikan lisäksi myös Valkeakosken ja Vammalan aluesairaaloissa, joissa molemmissa tehdään sekä diagnostisia tutkimuksia että CPAP-hoidon (continuous positive airway pressure; maskilla toteutettava positiivinen ilmatiepainehoito) aloituksia ja seurantaa. Valsissa käy kontrolleissa noin 1500 potilasta ja Vasissa 250. Keväällä 2015 aloitti toimintansa Hatanpään sairaalan unipoliklinikka, joka vastaa n tamperelaisen CPAP-laite kontrolleista ja tarvikejakelusta. Yksikössä tehdään myös Tampereen kaupungin terveyskeskuksen tilaamat unirekisteröinnit. Lisäksi Pirkanmaalla on muita uniapnean diagnostiikasta ja hoidosta vastaavia toimijoita. Pihlajalinna Dextra Oy (Mäntänvuoren Terveys Oy) on vastannut alkaen Mänttä-Vilppulan kunnan sekä Juupajoen asukkaiden uniapnean diagnostiikasta ja hoidosta. Parkanon sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyivät Pihlajalinna Oy:lle mukaan lukien uniapneapotilaiden diagnostiikka ja hoito. Kihniön kunnan palvelusopimus Pihlajalinnan Terveys Oy:n kanssa astui voimaan Pihlajalinna vastaa myös Jämsän kaupungin ja sen ympäristökuntien terveyspalvelujen tuottamisesta. Sastamalan kaupungin uniapneapotilaat siirtyvät Vammalan aluesairaalan seurannoista terveyskeskuksen vastuulle. Toiminta kattaa uniapnean diagnostiikan, hoidon, laitekontrollit ja tarvikejakelun. Uniapneapotilaiden diagnostiikka ja hoito ovat siis jakautuneet Pirkanmaalla useille eri toimijoille, joka tekee rakenteesta monimutkaisen ja paikoin sekavan. Koska alueellista suunnitelmaa ei ole, lähettävä lääkäri saattaa olla epätietoinen siitä, mihin lähettää potilaan uniapneatutkimuksiin tai hoitoon. Lähetteiden siirtäminen ja palauttamisen aiheuttaa ylimääräistä työtä uniyksikön lähetteitä katsoville lääkäreille. Tällä hetkellä uniapnean diagnostiikka tehdään pitkälti 43

44 perusterveydenhuollossa. Työterveydenhuollon potilaista osalle, mikäli työterveyssopimus kattaa, unirekisteröinti tehdään yksityisesti, mutta osa potilaista ohjataan diagnostiseen tutkimukseen Tays:iin. Muutama kunta (Sastamala, Hämeenkyrö) on antanut ohjeistuksen, että kaikki uniapnean diagnostiikka tulisi tehdä kunnan terveyskeskuksen toimesta. Näin ollen näiden potilaiden työterveyshuollosta tulevat sairaalalähetteet palautetaan ohjeistuksella ohjata lähete perusterveydenhuoltoon. Myös Pihlajalinna Dextran kanssa sopimuksen tehneiden kuntien potilaiden lähetteet palautetaan. CPAP-hoidon aloituksia tehdään perusterveydenhuollossa Sastamalassa. Pihlajalinna Dextra hoitaa omien kuntasopimuspotilaittensa CPAP-aloitukset itse. Muutamia laitehoidon aloituksia vuodessa tehdään myös Lääkärikeskus Koskiklinikassa ja Oivaunessa Tampereella. Yleensä nämä potilaat lähetetään laitehoidon seurantaan Taysin unipoliklinikalle. Tampereen yliopistollisessa sairaalassa CPAP-hoito käynnistetään useassa toimipisteessä. Keuhkoklinikassa laitehoidon aloituksia tehdään sekä uniyksikössä sekä keuhkosairauksien vuodeosastoilla. Vuonna 2015 kliinisen neurofysiologian unilaboratoriossa CPAP-hoito aloitettiin 272 potilaalle, joista 115 hoito aloitettiin tutkimusyön jälkeisenä aamuna. Aluesairaaloissa uniapneapotilaiden CPAP-hoidosta vastaa Valkeakosken aluesairaalassa korvaklinikka (TA3) ja Vammalan aluesairaalassa sisätautiklinikassa (TA1) toimiva uniyksikkö. Osin nykyinen hoitosysteemi on muotoutunut, koska aluesairaaloissa ei ole keuhkolääkäreitä, joille omimmillaan uniapneapotilaiden hoito kuuluisi. Seikka, että uniapneaa hoitava henkilökunta kuuluu eri klinikoiden alaisuuteen, heikentää kokonaisvaltaista alueellista suunnittelua ja hoidon kehittämistä. Uniapnean hoidossa haasteeksi on muodostunut alati paisuva hoitolaitteiden määrä, jota toistaiseksi logistisesti hallinnoidaan Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä Taysin uniyksikön kautta. Keuhkosairauksien klinikassa lainassa olevia hengitysapuvälineitä oli helmikuussa kpl. Tämän lisäksi apuvälineprosessi kuormittaa eri yksiköitä erilaisilla tukitoimilla ja päivystysluonteisella työllä. Hengitysapuvälineprosessi on pirstaloitunut eri puolille Taysia. Prosessissa on mukana hankintatoimisto, keskusvarasto, lääkintälaitehuolto, apuvälineyksikkö (Effector) sekä kuljetuspalvelut (talon sisällä ja reittikuljetus). Uniyksikön henkilökunta, kuntoutusohjaaja ja ventilaatiohoidon asiantuntijahoitaja hoitavat laitetoimituksia oman työnsä ohessa. Ehdotus toimintamallista maakuntaan Uniapnean diagnostiikka ja diagnostiikan porrastus Uniapnean diagnostiikka tapahtuu pääsääntöisesti perustasolla. Jokaisessa diagnostiikkaa harjoittavassa terveydenhuollon yksikössä tulee olla mahdollisuus diagnostisoida uniapneatautia vähintäänkin taso 4 seulalaitteella. Sen sijaan potilailla, joilla on epätyypillinen oireisto, ammattikuljettajilla sekä riskiammateissa toimivilla seulatutkimus ei ole riittävä vaan tarvitaan vähintään tason 3 rekisteröintilaitteistoa ja erikoissairaanhoidon selvittelyjä. Uniongelmaisille ja 44

45 etiologiltaan epäselville väsyneille potilaille tarvitaan tutkimuksena laaja unirekisteröinti, joka tehdään Tays:n unilaboratoriossa. Uniapnean hoito ja hoidon porrastus Huolellinen ohjaus on välttämätöntä CPAP-hoidon onnistumiseksi. Ohjaus edellyttää hoitajan ammattitaitoa ja kokemusta. Hoidon alkuvaiheen intensiivinen tuki ja tarvittaessa kontaktointi puhelimitse tai vastaanottokäynnillä parantaa tutkimusten mukaan CPAP-hoitoon sitoutumista ja hoitotulosta. Laitehoidon aloituksessa opastus, maskin valinta ja alkuvaiheen kontrollit ovat ratkaisevia hoitoon sitoutumisen kannalta. Nykyisen Käypä hoito suosituksen mukaan (2010) CPAP- hoidon ohjaus, hoitotuloksen arviointi ja seuranta toteutetaan ainakin alkuvaiheessa erikoissairaanhoidossa. CPAP-laite on apuväline, jota koskevat lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineiden säädökset laitteiden luovutuksesta ja huollosta sekä käytön opetuksesta ja seurannasta. Siksi laitehoidon aloitukset keskitetään Taysin unipoliklinikalle sekä Valkeakosken ja Vammalan aluesairaaloiden unipoliklinikoille. CPAP-kontrollit siirretään Taysista ja aluesairaaloista perusterveydenhuoltoon, kun laitehoito on vakiintunut (useimmiten 6 kk- 1 vuosi). Hatanpään sairaalassa toimiva uniyksikkö toimii perustason yksikkönä. Maakunnassa sinne keskitetään Tampereen lisäksi myös lähikuntien potilaiden diagnostiikka ja hoidon seuranta. Lisäksi muutamaan suureen kuntaan tulee sijoittaa perustason yksikkö. Uniapneaa hoitavan perusterveydenhuollon yksikön tulee kuitenkin olla riittävän iso, jotta hoitohenkilökunnalle kehittyy riittävä potilasmäärä ammattitaidon ja kokemuksen kartuttamiseksi. Laiteongelmien ja tarvikejakelun turvaamiseksi palvelu tulisi olla ympärivuotista ilman loma-aikojen tai sairaslomien aiheuttamia katkoksia. Täten hoitoyksikössä tulisi olla vähintään kahden osaavan hoitajan perusmiehitys. Hatanpään sairaalan unipoliklinikalla on kahden hoitajan vastuulla 1200 uniapneapotilaan laitehoitokontrollit, Valkeakosken aluesairaalassa kolme hoitajaa vastaa noin 1500 uniapneapotilaan kontrolleista. Edellä esitettyjä lukujen valossa esitetään, että minimikoko uniapneapotilaiden hoitoyksikössä on kaksi hoitajaa 1200 uniapneapotilasta kohti. Taysin uniyksikkö vastaa lääkärin konsultaatioista perusterveydenhuoltoon sekä hoitohenkilökunnan koulutuksesta. Hyvää vireystilaa vaativien riskiammattien seuranta tulee keskittää Taysin unipoliklinikalle, jossa on mahdollisuus tehdä vireystilatutkimus tarvittaessa. R2-kuskien, jotka eivät aja ammatikseen, seuranta voi olla perusterveydenhuollossa edellyttäen, että jos vireystilassa tai hoitoon sitoutumisessa tapahtuu muutoksia, potilas lähetetään Taysin uniyksikköön vireystilan arviointia varten. Erityislaitekontrollit (kaksoispaineventilaattorit, ASV) tulee pitää erikoissairaanhoidossa. Tarvikejakelu maskien ja ilmaletkujen osalta siirretään erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuoltoon. 45

46 Lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä hengitysapuvälineiden (CPAP- ja ASV-laitteet, kaksoispaineventilaattorit) hankinta ja hallinta (kilpailutus, hankinta, huolto ja poistot) tulee suunnitella osaksi Taysin apuvälineyksikön toimintaa Vuodeosastotoiminnan järjestäminen Seuraavissa kappaleissa käsitellään Pirkanmaan sairaansijatarvetta ja annetaan ehdotuksia sairaaloiden ja osastojen painopisteistä. Vuodeosastotoiminta rakentuu Pirkanmaalla tällä hetkellä kolmiportaisesti. Usein päivystyspotilaan akuutti vaihe hoidetaan Taysin keskussairaalassa. Sen jälkeen vuodeosastohoitoa vaativan potilaan jatkohoito toteutetaan aluesairaaloissa tai Hatanpään sairaalassa ja sitten terveyskeskussairaaloissa. Toki monissa tilanteissa aluesairaalavaihe voidaan ohittaa ja jatkohoito toteuttaa suoraan terveyskeskussairaaloissa. Keskussairaalan sisälläkin potilaan hoitopaikka saattaa vaihtua pahimmillaan useita kertoja. Hatanpään sairaalassa on yhdistettynä potilaan erikoissairaanhoito ja perusterveydenhuolto, jota voidaan monessa mielessä pitää tavoitteellisena toimintamuotona. Joka tapauksessa Pirkanmaalla tulisi ilman muuta kehittää vuodeosastopotilaan hoitoketjua siten, että päivystyspotilaan akuutti vaihe voidaan nykyistä useammin hoitaa keskussairaalavaiheen jälkeen yhdessä ja samassa paikassa. Aluesairaaloissa ja Hatanpään sairaalassa on ympärivuorokautinen sairaalapäivystys ja virka-aikana usean erikoisalan palveluita. Lisäksi tarjolla on kattavat kuvantamis- ja laboratoriopalvelut. Luontevaa olisikin keskittää monenlaisia tutkimuksia tai erikoisalaosaamista tarvitsevien potilaiden hoito Hatanpään sairaalaan ja aluesairaalakampuksille. Seuraavista kappaleista ilmenee, että Pirkanmaalla on suosituksiin nähden selvästi enemmän sairaansijoja väestön kokoon suhteutettuna sekä perusterveydenhuollossa että erikoissairaanhoidossa. Perusterveydenhuollossa sairaansijoja voidaan vähentää erityisesti tukemalla kotihoitoa. Sekä perusterveydenhuollossa että erityisesti erikoissairaanhoidossa tulee pyrkiä hakemaan perinteisen vuodeosastotoiminnan ja avopalveluiden välimuotoja. Potilaan kotihoitoa voidaan aikaistaa esimerkiksi kotisairaalatoiminnalla, mutta myös joustavilla kotiuttamista nopeuttavilla avopalveluilla, joista hyvänä esimerkkinä on ns. pikapoliklinikka sisätaudeilla. Myös potilashotellin käyttöä voidaan entisestään tehostaa Taustaa sairaansijatarpeelle Sairaansijojen määrälle on asetettu tavoitelukuja. Pohjoismaissa Interreg 3C -projektissa: Network for Future Regional Health Care (2006) päädyttiin siihen, että hyvin varustetun akuuttisairaalan minimiväestöpohja on asukasta ja koko kaksi sairaansijaa asukasta kohti. Luku on sama jota Keski-Euroopassa suunnittelukilpailuissa ja suunnittelupohjana on viime vuosina käytetty. Lisäksi tarvitaan jo diagnostisoitujen potilaiden kriisien hoitamiseen ja kuntoutukseen noin 1 sairaansija asukasta kohti. 46

47 Ikähoivatyöryhmän muistio (2010) pudottaa terveyskeskus- ja vanhainkotipaikkojen kokonaismäärän aluksi 3 % yli 75-vuotiaiden määrästä, ja toteaa vain 1 %:n yli 75-vuotiaista hyötyvän terveyskeskussairaalan hoidosta. Tämä vastaa vain noin paikkaa koko Suomessa. Erilaisia osastohoidon purkuohjeita on siis annettu. Valtakunnallisen Ikäihmisten hoidon laatusuosituksen mukaan vanhusten hoitaminen vuodepotilaiksi ahtaissa tiloissa tulee lopettaa ja korvata itsehoidon mahdollistavalla palveluasumisella Terveyskeskusten sairaansijamäärä ja sairaansijojen käyttö maakunnassa Thl:n laitospaikkaselvityksen (2015) mukaan vuonna 2013 Pirkanmaa kuului siihen sairaanhoitopiirien neljännekseen, jossa oli niin perusterveydenhuollossa kuin erikoissairaanhoidossakin toiseksi eniten sairaansijojen käyttöä 75 vuotta täyttäneillä. Vastaavasti koko väestöä tarkastellen Pirkanmaa kuului sekä perusterveydenhuollon että erikoissairaanhoidon osalta neljännekseen, jossa sairaansijatarvetta oli toiseksi vähiten. Pirkanmaalla oli perusterveydenhuollossa lyhytaikaisen hoitoon, kuntoutuksen ja erikoissairaanhoidon jatkohoitoon vuoden 2015 lopussa keskimäärin 2,5 sairaansijaa 1000 asukasta kohti. Vuoden 2016 aikana sairaansijamäärä väheni ja suhdeluku oli raportin tekohetkellä koko väestöä koskien 2,0 sairaansijaa 1000 asukasta ja 75 vuotta täyttäneillä 2,2 sairaansijaa 1000 asukasta kohti (Kuva 3). Lisäksi Pirkanmaan kunnissa on nähtävissä suurta vaihtelua vuodeosastokapasiteetin suhteen väestön ikäkin huomioiden. Esimerkiksi Etelä-Karjalan sairaanhoitopiirissä on panostettu paljon kotona selviytymisen tukitoimiin. Siellä koko väestöä tarkastellen sairaansijasuhde on tällä hetkellä 1,4 ja tavoite vuoteen 2020 mennessä 1,0 sairaansijaa 1000 asukasta kohti. Voidaankin todeta, että Pirkanmaalla on edelleen terveyskeskuksissa runsaasti sairaansijoja suhteessa suosituksiin ja verrokkina toimineeseen sairaanhoitopiiriin nähden. 47

48 Kuva 3. Terveyskeskusten vuodeosastotilojen tämän hetkinen kunto, vuodepaikat ja niiden määrä suhteessa väkilukuun ja ikään raportin tekohetkellä, ensihoitoyksiköiden sijainti v alusta lukien sekä kuvantamisen toimipisteet. Projektin työryhmä esittää suosituksena, että Pirkanmaalla on perusterveydenhuollossa vuonna ,7 sairaansijaa 1000 asukasta kohti ja vuoteen 2025 mennessä 1,0 sairaansijaa 1000 asukasta kohti. Kokonaisuutena ottaen nykytilanteeseen nähden sairaansijojen vähennystarve Pirkanmaalla on 137 sairaansijaa vuoteen 2019 mennessä ja 506 sairaansijaa vuoteen 2025 mennessä, joskin lopullinen vähennystarve tulee olemaan pienempi huomioiden väestön määrän kasvu. Vaikka Pirkanmaan väestö lisääntyy (Kuva 4), työryhmä arvioi, että tavoitteeseen on mahdollista päästä jatkamalla aktiivisesti ansiokasta työtä tuetun kotona asumisen puolesta. Myös kotisairaalatoiminta, ensihoito ja teknologian antamat mahdollisuudet tulee hyödyntää. Sairaansijojen vähennystarve vuoteen 2025 mennessä on mittava ja siihen pääseminen edellyttää vanhuspalveluiden rakennemuutosta sekä mittavia toimenpiteitä ja uusia toimintamalleja kotona asumisen tukemiseksi. On selvää, ettei tavoitteeseen tule pyrkiä vähentämällä sairaansijoja tasaisesti olemassa olevilta osastoilta vaan akuutti- ja kuntouttava hoito kannattaa keskittää isompiin yksiköihin, joita maakunnassa on kuitenkin siinä määrin hajautetusti, etteivät etäisyydet kotiin ja läheisiin muodostu kohtuuttoman pitkiksi tai vaikeakulkuisiksi. Lisäksi on huomioitavaa, 48

49 että tuettujen palveluiden piiriin kotiutuvan potilaan kohdalla on tärkeää, että arvio tarpeista ja ratkaisuista tapahtuu lähellä potilaan kotia, jossa tunnetaan paikalliset puitteet parhaiten. Tulevassa maakunnassa terveyskeskussairaalapaikkoja tulee käyttää yli kuntarajojen. Potilaan sairaansijaa valittaessa huomioidaan ensisijaisesti terveydenhoitoyksikön tarjoamat palvelut ja etäisyys kotipaikkaan. Vammalan sairaalan leikkaustoiminnan loppuminen tulee vähentämään myös operatiivisen vuodeosaston käyttöä. Sairaalan vuodeosastokapasiteetti tulee huomioida maakunnallisessa sairaansijatarkastelussa. Maakunnan tulee huolehtia siitä, että terveyskeskuksista löytyy sairaansijoja myös ruuhkatilanteissa ilman, että potilaita joudutaan lähettämään päivystysyksiköihin sairaansijan järjestämiseksi. Pirkanmaalla pilotoidaan parhaillaan teknistä sovellusta, jolla voidaan hallita koko Pirkanmaan sairaansijojen käyttöä ja helpottaa ja nopeuttaa tarkoituksenmukaisen sairaansijan löytämistä. Kuva 4. Pirkanmaan väestön kehitys ja ennuste vuoteen Tilastokeskuksen väestöennuste Terveyskeskussairaaloiden painopisteet Keväällä 2016 tehtiin terveyskeskussairaaloita koskeva kysely, jossa selvitettiin minkä erikoisalan lääkäreitä terveyskeskuksissa työskentelee ja minkälaisia erityispätevyyksiä heillä on. Tiedot on koottu taulukkoon 9. Seuraavissa kappaleissa esitellään ehdotukset Pirkanmaan terveyskeskussairaalatoiminnan painopisteistä. 49

50 Taulukko 9. Terveyskeskusten erikoislääkärit ja erityispätevyydet Kunta Akaa ja Urjala Hämeenkyrö Ikaalinen Jämsä ja Kuhmoinen Kangasala ja Pälkäne Lempäälä Mänttä-Vilppula Nokia Parkano ja Kihniö Pirkkala ja Vesilahti Sastamala ja Punkalaidun Tampere ja Orivesi Valkeakoski Virrat ja Ruovesi Ylöjärvi Geriatria Yleislääketiede Erikoislääkärit / erityispätevyys Geriatria, sisätaudit, onkologia Geriatria, palliatiivisen hoidon erityispätevyys Geriatria Sisätaudit, geriatria Yleislääketiede, palliatiivisen hoidon erityispätevyys Yleislääketiede Yleislääketiede, geriatria, palliatiivisen hoidon erityispätevyys, ensihoidon erityispätevyys Yleislääketiede, geriatria, sisätaudit, ortopedia, neurologia, psykiatria, palliatiivisen hoidon erityispätevyys Yleislääketiede, geriatria Geriatria Palliatiivinen hoito ja saattohoito Suomalaisen Käypä hoito - suosituksen mukaan palliatiivinen hoito tarkoittaa parantumattomasti sairaan aktiivista kokonaisvaltaista hoitoa siinä vaiheessa, kun parantavan hoidon mahdollisuuksia ei enää ole. Parantumattomasti sairas saattaa tarvita pitkäaikaista, jopa vuosia kestävää oireita lievittävää hoitoa. Palliatiivisen hoidon päämääränä on kuolevan ja hänen läheistensä mahdollisimman hyvä elämänlaatu muistaen, että kuolema on elämään kuuluva normaali tapahtuma. Saattohoito puolestaan ajoittuu lähemmäksi kuoleman todennäköistä ajankohtaa ja on yleensä kestoltaan enintään muutamia viikkoja. Taulukossa 10 on kuvattuna STM:n laatima palliatiivisen hoidon kolmiportainen malli huomioiden valmistelussa oleva suositus kiireettömän hoidon perusteista. STM:n ja Euroopan palliatiivisen hoidon yhdistyksen laskelmien mukaan saattohoitovuodepaikkoja tarvitaan vähintään 8-10/ asukasta ja erikoistuneita kotisaattohoitotiimejä 1/ asukasta. Valtaosa potilaista (arviolta 90 %) hoidetaan tällä hetkellä terveyskeskuksissa (ns. A-taso) tai vanhainkodeissa ja tehostetun palveluasumisen yksiöissä (perustaso). Pieni osa potilaista tarvitsee erityistason hoidon. Vaativa saattohoito ja palliatiivinen hoito tulisi keskittää ja käyttää palveluita yli kuntarajojen (Lähde: yl Juho Lehto). Näin ollen saattohoitosairaansijoja tarvitaan Pirkanmaalle noin (B- ja C-tasoille) ja erikoistuneita kotisaattotiimejä tarvitaan 5-6. Toiminta kannattaa 50

51 keskittää muutamaan sellaiseen terveyskeskukseen tai aluesairaaloihin, joissa jo valmiiksi on saattohoidon erityisosaamista kuitenkin niin, että palveluita on tarjolla eri alueilla Pirkanmaata. Tampereelle ei liene tarpeellista perustaa erillistä B-tason yksikköä vaan ensisijaisesti yhdistää B- tason ja C-tason toiminta. Sen sijaan perustason palvelut (A-taso) tulee varmistaa myös Tampereella (esim. Hatanpään sairaala ja erilaiset palveluasumisen muodot). C-tasoa koskien Tampereella polikliiniset palvelut tuottaa Taysin palliatiivisen hoidon yksikkö ja osastohoito on keskitettynä Pirkanmaan Hoitokotiin. Palliatiivinen hoito laajemminkin tarkastellen kannattaa Pirkanmaalla keskittää B- ja C-tason yksiköihin. Tässä yhteydessä saattohoitoa lähestytään vain sairaansijatarpeen ja tasovaatimusten osalta. Kuitenkin maakunnassa kannattaa harkita sitä, että saattohoito ja palliatiivinen hoito B- ja C-tason osalta - niin avopalvelut, osastohoito kuin kotisairaalatoimintakin - osoitettaisiin yhden tahon järjestettäväksi, mikä todennäköisesti takaisi nykyistä paremmin yhdenmukaiset hoitokäytännöt, lisäisi ja tasaisi hoidon laatua ja lisäisi koulutuksen mahdollisuutta mm. työkiertoa hyödyntäen. Taulukko 10. Palliatiivisen hoidon kolmiportainen malli. Mukaeltu STM:n nykyisistä suosituksista sekä valmistelussa olevasta kiireettömän erikoissairaanhoidon perusteista. Taso A (Paikallistaso) Taso B (Alueellinen erityistaso) Taso C (Vaativa erityistaso) Kuvaus Terveydenhuollon yksiköt, joissa valmiudet perustason saattohoitoon Alueelliset erityistason palliatiiviset ja saattohoidon yksiköt. ERVA (SOTE) alueiden vaativimman palliatiivisen ja saattohoidon yksiköt. Hoidon koordinointi, potilasohjaus, koulutus ja tutkimus. Yksiköt Osastot, joissa perustason valmius lääkkeelliseen ja lääkkeettömään saattohoitoon. Saattohoitoon perehtyneet kotisairaalat tukiosastoineen ja saattohoito-osastot. Keskussairaaloiden palliatiiviset yksiköt. Yliopistosairaaloiden palliatiiviset yksiköt ja C-tason saatto-hoitokodit/-osastot. Yksikkö toimii ainoastaan palliatiivisen ja saattohoidon yksikkönä. Vaativimmat hoitomuodot välittömästi saatavilla. Henkilökunta Terveydenhuollon ammattilaisia. Vastuulääkäri ja - sairaanhoitaja Moniammatillinen työryhmä. Saavutettavuus 24/7 Moniammatillinen työryhmä (sisältäen mm. kivunhoidon erityisosaajat). Saavutettavuus 24/7. Koulutus Perustason koulutus ja lisäkoulutusta saattohoidosta. Vastuulääkärillä palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys. Sairaanhoitajilla lisäkoulutus saattohoidosta ja hoitoyksiköllä riittävä kokemus saattohoidosta. Kaikilla lääkäreillä palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys. Sairaanhoitajilla pitkä kokemus vaativasta palliatiivisesta hoidosta sekä lisäkoulutus. Erityistyöntekijät saattohoitoon perehtyneitä. 51

52 Kuntoutus Asiantuntijoiden arvion mukaan kuntoutuksen sanotaan olevan joka paikassa ja kaikkien vastuulla, mutta käytännössä se ei ole kenenkään vastuulla. Kuntoutusta tulisi keskittää ja sen tuottamisessa tulisi siirtyä alueelliseen palveluverkkomalliin. Tällä voitaisiin nykyistä paremmin varmistaa osaaminen ja kuntoutuksen laatu. Projektin työryhmä arvioi, että äkilliseen sairauteen liittyvä intensiivinen kuntoutus tulee Pirkanmaalla keskittää muutamalle osastolle huomioiden terveyskeskuksissa ja sairaaloissa jo tällä hetkellä oleva erityisosaaminen. Hyviä esimerkkejä ovat avoverenkiertohäiriö- ja lonkkamurtumapotilaat (6.3.5 ja 6.3.6). Työryhmä arvioi kuitenkin, että akuutin intensiivivaiheen jälkeen tuettujen palveluiden piiriin kotiutuvan potilaan jatkokuntoutus, arvio tarpeista ja ratkaisuista tulee toteuttaa lähellä potilaan kotia, jossa tunnetaan paikalliset puitteet parhaiten. Osastopalveluiden järjestäminen kytkeytyy terveyskeskuksissa järjestettäviin avopalveluihin. Yhteensovittaminen tapahtuu Pirkanmaan sote-valmistelun palveluverkko ja integraatio teemaryhmässä. Akuuttihoito Äkillisesti sairastuneen potilaan akuuttihoito ja kuntoutus menevät osalla potilaista limittäin. Nykyisen mallin mukaan potilaan akuuttia vaihetta hoidetaan Taysin lisäksi aluesairaaloissa, Hatanpään sairaalassa ja terveyskeskussairaaloissa. Jatkohoitopaikan valintaan vaikuttaa usein potilaan kotikunta. Tamperelaiset hoidetaan useimmiten Hatanpään sairaalassa, jossa on hyvät mahdollisuudet ympäri vuorokauden selvittää ja hoitaa akuutteja tilanteita ja saada tarvittaessa monen erikoisalan osaamista. Osa kunnista käyttää puolestaan aluesairaaloita, joissa akuuttihoidon mahdollisuudet ovat samaa luokkaa kuin Hatanpään sairaalassa. Osan kuntia kohdalla potilaan keskussairaalavaiheen jälkeinen hoito pyritään toteuttamaan suoraan terveyskeskussairaalassa. Terveyskeskussairaaloissakin on eroja. Osassa yksiköitä on iltaisin ja viikonloppuisin kiirevastaanottoa, osassa ei. Myös terveyskeskussairaaloiden erityisosaamisessa on eroja. Projektin työryhmä arvioi, että monenlaisia tutkimuksia tai erikoisalaosaamista tarvitsevien potilaiden hoito tai ainakin hoidon alkuvaihe kannattaa keskittää Hatanpään sairaalaan ja aluesairaalakampuksille sekä mahdollisesti muutamaan isoon terveyskeskussairaalaan. Näissä yksiköissä on monen erikoisalan osaamista, ympärivuorokautinen sairaalapäivystys sekä hyvät kuvantamis- ja laboratoriopalvelut, jotka luovat hyvät mahdollisuudet nopealle potilaan sairauden syiden selvittelylle ja alkuhoidolle. Päivystyspotilaissa on kuitenkin paljon sellaisia vakaassa tilassa olevia potilaita, joiden sairauden tai vamman tila on selvä ja hoidon määrittely selväpiirteinen. 52

53 Tällaisten potilaiden kohdalla hoito tulee vastaisuudessakin toteuttaa terveyskeskussairaaloissa tai kotisairaalassa Sairaaloiden vuodeosastot ja sairaansijatarve Projektin tekohetkellä Pirkanmaalla on erikoissairaanhoidossa käytössä 1423 sairaansijaa eli noin 2,7 sairaansijaa 1000 asukasta kohden. Määrä on selvästi suosituksia korkeampi. Taysin uudistamisohjelman myötä sairaansijamäärä tulee nykyisestä jonkin verran vähenemään ja myös väestömäärän kasvu alentaa suhteellista sairaansijamäärää. Huomioitavaa on sekin, että Tampereen yliopistollisessa sairaalassa hoidetaan myös koko erityisvastuualueen potilaita, joten mitoituksen tuleekin olla jonkin verran suositusta suurempi. Vuonna 2012 tehdyn raportin mukaan (Kinnula, Malmi, Vauramo) Pirkanmaan sairaanhoitopiirin julkisen sektorin hoitopäivät olivat noin 2,6 % suuremmat, kuin koko maassa keskimäärin. Merkittävin ero oli vuotiaiden ryhmässä. Hoitopäivät kokonaisuudessaan olivat siis lähellä koko maan keskiarvoa. Erikoisalakohtaisesti Pshp:tä ja koko maan tasoa verrattaessa oli merkittäviäkin eroja. Sisätautien hoitopäivät olivat Pshp:ssä 24 % suuremmat, kuin koko maassa. Neurologia oli Pshp:ssä jopa 59 % koko maan keskiarvon yläpuolella. Pshp:n hoitoaika 5,4 päivää oli pienempi, kuin koko maan 5,8 päivää. Erikoisalojen on hyvä tutustua raporttiin, sen antamiin tuloksiin ja tuloksien taustoihin, jotta mahdolliset kehittämisen kohteet voidaan tunnistaa ja ottaa työn alle. Projektissa mukana olleiden sairaaloiden vuodeosastojen käyttöön ei ole tulossa suuria muutoksia. Leikkaavissa sairaaloissa on leikkausosastot, jotka tukevat leikkaustoiminnan valmistelua ja jatkohoitoa. Vammalan sairaalan nykyinen kirurginen vuodeosasto toimii jatkossakin soveltuvin osin operatiivisten alojen potilaiden jatkohoito-osastona. Sekä aluesairaaloiden, että Hatanpään sairaalan muut kuin operatiiviset osastot toimivat pääasiassa päivystyspotilaiden jatkohoitoosastoina vakiintuneiden käytäntöjen mukaisesti. Elektiivisen toiminnan osalta osastojen painopisteet mukailevat monin paikoin polikliinistä toimintaa. Esimerkiksi neurologialla elektiivinen osastohoito epilepsia-, Parkinson-, ALS- ja neuromodulaatiopotilaille toteutetaan Taysissa, jonne on keskitetty myös samojen potilasryhmien avohoitotoiminta. Osastoja käytetään maakunnassa potilaiden tarpeista lähtöisin kotikuntaan katsomatta. Kaikilla erikoissairaanhoidon osastoilla on ympärivuorokautinen sairaalapäivystys. Lisäksi osastoilla on hyvät mahdollisuudet saada kattavasti kuvantamis- ja laboratoriopalveluita. Taysin keskussairaalan lisäksi myös Hatanpään sairaalassa ja aluesairaaloissa on arkipäivisin mahdollisuus monen erikoisalan lääkärikonsultaatioon. Hatanpään sairaalan ja aluesairaaloiden vuodeosastoille kannattaakin keskittää maakunnallisesti sellaiset päivystyspotilaat, jotka tarvitsevat monenlaisia tutkimuksia tai erikoisalaosaamista. 53

54 Taysissa on viime vuosien aikana ryhdytty käyttämään sairaansijoja yli erikoisala-, vastuualue- ja toimialuerajojen, jota voidaan pitää hyvänä kehityksenä. Toimintamalli tuo apua kuormitushuippuihin sekä luo edellytykset kuormituksen tasaamiselle. Perinteisten erikoisalakohtaisten hoitojen lisäksi on maailmalla ja Taysissakin perustettu potilaslähtöisiä ongelmakeskeisiä ryhmiä. Hyvänä esimerkkinä tästä on Haavakeskus, jonka toiminnasta on saatu hyviä kokemuksia. Suuntausta voidaan pitää hyvänä, sillä lääketieteen koko ajan segmentoituessa kokonaisvaltainen potilaan ongelmaratkaisu ei aina onnistu hyvin ja asiakaslähtöisesti perinteisellä tavalla toimien. Selvityshenkilön arvion mukaan osastovalvontapaikoista on säännöllisesti pulaa ja paikkojen määrä tuleekin lisätä Aivoverenkiertohäiriöpotilaiden intensiivikuntoutus Aivoverenkierohäiriöpotilaiden (AVH) intensiivikuntoutusta toteutetaan tällä hetkellä Pirkanmaalla neljässä paikassa: Taysissa, Hasassa, Valsissa ja Tammenlehväkeskuksessa. Taysissa kuntoutujia on vain muutamia ja kuntoutus tapahtuu yhdessä selkäydinvammapotilaiden kuntoutuksen kanssa. NHG teki Pirkanmaan AVH-intensiivikuntoutuksesta selvityksen, joka valmistui vuoden 2016 alussa. Raportti kiinnittää huomiota siihen, että Pirkanmaalla AVH-intensiivikuntoutukseen pääsee liian vähän potilaita. Lisäksi kuntoutukseen tarvittavia resursseja ei ole yksiköissä riittävästi. Raportin mukaan potilaat ohjautuvat eri kuntoutuspisteisiin osittain kotikuntansa perusteella. Terveyskeskuksissa ei ole intensiivikuntoutukseen tarvittavia puitteita. Raportti esittää, että Pshp:n alueella tulisi olla kolme paikkaista intensiivikuntoutusosastoa AVH-potilaille sairaansijaa on hyvä koko osastolle, sillä silloin se työllistää täysipäiväisesti riittävän määrän terapeutteja eikä osasto ole liian haavoittuvainen vaan pystyy vielä toimimaan yhtenä kokonaisuutena. Lisäksi tarvitaan osastokapasiteettia muille neurologisille kuntoutujille (kuten MSja Parkinson-potilaat) - esimerkiksi yksi neurologinen kuntoutusosasto yhden AVHkuntoutusosaston yhteyteen. NHG:n tekemässä raportissa arviointiin perusteita toiminnan keskittämiselle ja/tai hajauttamiselle. Molemmille vaihtoehdoille löytyy perusteita. Hajasijoittamista puoltaa se, että mikäli kuntoutus tapahtuu lähellä potilaan kotia, voidaan toimintakyvyn arviointi ja osa kuntoutuksesta toteuttaa kotona. Arvioiden tekeminen tutussa kotiympäristössä on tärkeää, jotta tarve ja tavoitteet kuntoutukselle voidaan määrittää. Lisäksi paikallisen palvelujärjestelmän tuntemus on tärkeää jatkokuntoutuksen suunnittelun kannalta. Pirkanmaan alueen asutus on kuitenkin sijoittunut maantieteellisesti hajanaisesti niin, ettei Tampereen lisäksi ole selkeitä asutuskeskuksia, jonne intensiivikuntoutusosaston sijoittaminen toisi palvelut riittävän monen potilaan lähelle. Hajasijoittamisella Tampereen kaupunkialueen sisällä ei saavuteta hyötyjä. Keskittämistä puoltaa se että resursseja voitaisiin käyttää joustavasti ja laitteita, tiloja ja välineitä voitaisiin käyttää 54

55 yhteisesti, Raportissa tosin todetaan, että osa ongelmista voitaisiin hoitaa myös hallinnollisella yhdistämisellä ja yhteiskäytön esteiden poistamisella. Olennaista olisi, että potilasta ei siirrettäisi yksiköstä toiseen kesken intensiivikuntoutuksen. AVH-intensiivikuntoutusta projektissa suunnitellut työryhmä arvioi, että kuntoutuksen moniammatillinen tarvearvio pitää keskittää Taysiin akuuttineurologian yksiköihin. Systemaattisen ja yhdenmukaisen tarvearvion perusteella potilaalle tulee osoittaa kuntoutuspaikka kotikuntaan katsomatta. Kuntoutuksen suunnittelussa ja kuntoutuspaikkaa valittaessa tulee huomioida myös kunnissa olevat moniammatillisen kuntoutuksen valmiudet, joissa on suurta vaihtelua kuntien välillä. Työryhmä arvioi, että hajauttamista tai keskittämistä oleellisempi asia on, että koko toiminta saadaan yhden organisaation alle. Etuina ovat yhdenvertaiset kuntoutuksen arviointiperusteet, henkilöstön tehokkaampi ja helpompi käyttö, tulosten seurannan helpottuminen ja varmentuminen sekä epäkohtiin puuttuminen, johtamisen selkeys sekä koulutuksen ylläpito ja kehittäminen esim. työkiertoa hyödyntäen. Projektin aikana Pshp:n arviointiylilääkäri teki retrospektiivisesti arvion pirkanmaalaisten AVHpotilaiden kuntoutustarpeesta ja toteutumisesta. Vuoden 2015 lopulla hoidettujen 98 potilaan otoksen perusteella kävi ilmi, että Taysissa on tarvetta käyttää systemaattisesti nykyistä yhdenmukaisempia kuntoutuksen arviointikriteereitä, jotta kaikki intensiivistä kuntoutusta tarvitsevat potilaat tulevat ohjatuksi kuntoutuksen piiriin. Otoksen perusteella kuntoutuspaikkojen tarve oli suurin piirtein samansuuruinen kuin NHG:n tekemässä arviossa. Selvityshenkilö ehdottaa, että AVH-intensiivikuntoutuksen organisointivastuu keskitetään ja sotemaakunnassa kuntoutus järjestetään Hatanpään sairaalassa ja Valkeakosken sairaalassa. Hatanpään sairaalassa kuntoutus voidaan järjestää myös muille neurologisille kuntoutusta tarvitseville potilasryhmille. Valkeakosken sairaalan osaston paikkamäärä tulee NHG:n suositukseen peilaten nostaa 15 paikkaan. Ehdotuksena on, että kuntoutuspaikkoja voitaisiin hyödyntää mahdollisuuksien mukaan myös lonkkamurtumapotilaiden ja muiden intensiivistä kuntoutusta tarvitsevien potilaiden kuntoutuksessa (Ks ) Lonkkamurtumapotilaiden kuntoutusyksikkö Vammalan sairaalaan Projektin yhteydessä tehtiin perusteellinen selvitys lonkkamurtuman leikkauksen jälkeisen kuntoutuksen tarpeesta Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä (Liite 3). Selvityksessä todettiin, että lonkkamurtuman hoidon tavoite on palauttaa potilaan toimintakyky leikkausta edeltäneelle tasolle, mikä edellyttää toimivaa hoitoketjua. Keskeistä on tehokas hoito ennen leikkausta (kivun hallinta, nestehoito), viivytyksetön leikkaukseen pääsy, oikean leikkausmenetelmän valinta ja leikkaustoimenpiteen suorittaminen oikein sekä varhainen leikkauksenjälkeinen mobilisaatio ja kuntoutus. 55

56 Lonkkamurtumapotilaan toipumisennustetta voidaan parantaa tehokkaalla moniammatillisella kuntoutuksella. Leikkauksen jälkeisen kuntoutuksen keskittämisestä moniammatillisiin geriatrisiin kuntoutusyksiköihin hyötyvät erityisesti muistisairaat lonkkamurtumapotilaat. Varhainen mobilisaatio ja tehokas fyysinen harjoittelu parantavat liikkumis- ja toimintakyvyn palautumista. Keskittämällä lonkkamurtumapotilaiden hoito vanhusten sairauksiin perehtyneisiin moniammatillisiin kuntoutusyksiköihin voidaan nopeuttaa toimintakyvyn palautumista, lyhentää sairaalahoidon kestoa ja vähentää pitkäaikaiseen laitoshoitoon joutumista. Moniammatillinen kuntoutus parantaa hoitotuloksia ja vähentää käytettävissä olevan suomalaisen tutkimustiedon mukaan ensimmäisen vuoden laskennallisia kokonaishoitokustannuksia noin 5100 euroa potilasta kohti. Pirkanmaalla lonkkamurtumapotilaan hoidon tulokset ovat maan keskiarvon mukaiset, mutta eroa parhaisiin sairaanhoitopiireihin verrattuna on vielä olemassa. Paikallisen lonkkamurtumapotilaan hoitoketjun tavoitteena on sujuvoittaa ja yhdenmukaistaa lonkkamurtumapotilaan hoitoprosessia. Lahden kaupunginsairaalassa muutettiin vuonna 2006 yksi yleisosastoista ortopediseen moniammatilliseen geriatriseen kuntoutukseen. Sen avaamisen jälkeen keskimääräinen odotusaika keskussairaalasta Lahden kaupunginsairaalaan lyhentyi 15.7 vuorokaudesta 1.7 vuorokauteen. Lisäksi 30 vuorokauden hoitojakson jälkeen kotiutuneiden määrä on kasvanut, pitkäaikaishoitoon päätyvien osuus supistunut 20 %:sta 2000-luvun alussa 10 %:iin vuosina ja lisäksi potilaiden vuosittaiset hoitopäivät vähentyivät noin 12,5:llä (Hakala ym. SLL 2014). Palveluvalikoimaneuvosta on antanut suosituksen vaikuttavaksi arvioidun kuntoutuksen sisällöstä ja vaikuttavuuden mittaamiseksi. Hyvän lopputuloksen saavuttaminen edellyttää, että kuntoutuksen eri vaiheiden ja toimijoiden toiminnan koordinointi on suunniteltu ja sovittu ennalta. Kuntoutuksen tavoitteena tulee olla potilaan paluu hänen entiseen elinympäristöönsä. Vaikka tämä osoittautuisikin mahdottomaksi, häntä tulee kuntouttaa selviämään mahdollisimman omatoimisesti. Jokainen potilas hyötyy kuntoutuksesta. Kuntoutustoimenpiteiden tulee noudattaa tutkimustietoon perustuvia menetelmiä ja kansainvälisiä suosituksia. Lonkkamurtumapotilaiden määrä Pirkanmaalla ja arvioitu kuntoutustarve Vuonna 2015 Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä hoidettiin operatiivisesti 555 lonkkamurtumapotilasta. PERFECT hankkeen tilastojen mukaan Pirkanmaalla 1. hoitojakson (leikkaus, sairaalassaolo ja kuntoutus) pituus on keskimäärin 42,8 vuorokautta ja leikkauksen jälkeisiä sairaalassaolopäiviä 2 vuorokautta. Näin ollen keskimääräinen osastokuntoutusjakso ennen kotiutumista on nykyisin 40.8 vuorokautta. 56

57 Vuotuinen lonkkamurtuman operatiivisen hoidon jälkeisen kuntoutuksen tarve voidaan laskea seuraavasti: (555 potilasta x 40.8 vrk kuntoutus) / 365 päivää = 62 kuntoutuspaikkaa olettaen, että kaikki kuntoutetaan keskitetysti. Keskitetyllä kuntoutuksella oletettavasti kuntoutusjaksoa pystytään lyhentämään kolmanneksella, joka tarkoittaa 41 kuntoutuspaikkaa. Suomalaisen tutkimusaineiston mukaan lonkkamurtuman leikkaushoidon jälkeinen moniammatillinen kuntoutus vähentää ensimmäisen vuoden kokonaishoitokustannuksia noin 5000 euroa potilasta kohden. Suunnitelmallinen erikoissairaanhoidosta alkava ja kotona jatkuva potilasta aktivoiva kuntoutus vähentää pitkäaikaisen avun sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen tarvetta. Vaikutukset nykytoimintaan Edellä on kuvattu moniammatillisen kuntoutustoiminnan vaikutukset Lahdessa. Vastaavat vaikutukset on odotettavissa myös Pshp:n lonkkamurtumapotilaiden hoitoketjun toimintaan, mikäli esitetty kuntoutusosaston toiminta käynnistetään. Hatanpään sairaalassa on ortopedian ja geriatrian yhteisosasto, jossa hoidetaan konservatiivisesti hoidettavia traumapotilaita ja annetaan intensiivistä kuntoutusta tekonivelleikatuille sekä erilaisille leikkauksella hoidetuille murtumapotilaille. Arviolta noin puolet osaston 22 sairaansijasta käytetään lonkkamurtumapotilaiden kuntoutukseen. Ehdotuksena on, että toinen kuntoutusyksikkö perustetaan Vammalan sairaalan kampusalueelle, jossa on erityisosaamista fysiatrian, geriatria ja myös psykiatrian erikoisaloilla. Kampuksella on Sastamalan sotesin puolella kuntoutusosasto, jossa on noin 7 sairaansijaa lonkkamurtumapotilaiden kuntoutukseen. Lisäksi Vammalan sairaalassa on valmiina kuntoutukseen soveltuvat tilat. Vammalan sairaalan kampusalueen lonkkamurtumapotilaiden kuntoutusyksikön koko voisi olla esimerkiksi 20 sairaansijaa. Tällöin loput potilaat voitaisiin keskittää joko Valkeakosken sairaalan kampukselle tai vaihtoehtoisesti johonkin eteläisen Pirkanmaan terveyskeskussairaalaan. Palveluvalikoimaneuvosto tulee keväällä antamaan suosituksensa alaselkäpotilaiden kuntoutuksesta. Suositus tulee huomioida, kun päätetään tuki- ja liikuntaelinsairauksien kuntoutukseen tarvittavista paikoista maakunnassa. Vammalan yksikköä voidaan tarvittaessa käyttää myös selkäpotilaiden kuntoutukseen Hengityshalvauspotilaiden hoito Pirkanmaalla Hengityshalvauspotilaiden hoito on nykysäädösten mukaan erikoissairaanhoidon vastuulla. Ensisijaisesti potilaat ovat kotihoidossa ja myös he kuuluvat erikoissairaanhoidon vastuulle. Hengityshalvauspotilaaksi katsotaan sellainen potilas, jolla on ventilaatiovajaustyyppinen hengitysvajaus johtuen hengityslihasten toimintahäiriöstä tai hengityskeskuksen säätelyhäiriöstä. 57

58 Hengitysvajaus on pysyvä tila optimaalisesta muusta hoidosta huolimatta ja hengityslaitehoidon tarve on yli puolet vuorokaudesta. Poliota sairastavalla tai muuta sosiaali- ja terveysministeriön polioon verrattavaksi katsomaa tartuntatautia sairastavalla riittää lyhytaikainenkin hengitysvajaustila. Pirkanmaan sairaanhoitopiirin hengityshalvauspotilaiden hoidon koordinointi- ja organisointivastuu on Taysissa Venho-ryhmällä ja lasten osalta Hetula-ryhmällä. Ryhmät vastaavat uusien potilaiden hengityshalvauspäätöksistä, laitehoidosta ja ne koordinoivat jatkohoidon järjestämistä yhdessä kotikunnan kanssa sekä vastaavat hengityslaitehoidon seurannasta. Jokaiselle uudelle potilaalle laaditaan yhteistyössä koti/jatkohoitosuunnitelma, johon kirjataan mm. hoidon vastuutahot ja -henkilöt. Nykyisen lainsäädännön voimassa ollessa potilas on laitoshoidossa kotona ollessaankin. Erikoissairaanhoidon vastuulla on tällä hetkellä 18 aikuispotilasta ja yksi lapsipotilas. Tamperelaiset potilaat ovat Hatanpään sairaalan infektio-osasto B1:n kirjoilla, ja kotihoidossa olevien potilaiden päivittäisen hoidon organisointi ja hoitajien rekrytointi tapahtuu B1:n kautta. Pshp:n alueen muut hengityshalvauspotilaat ovat kirjoilla Valkeakosken sairaalassa kotikunnasta riippumatta. Päivittäisen hoidon organisointi ja hoitajien rekrytointi tapahtuu Valsin kautta. Tällä hetkellä uusien hengityshalvauspotilaiden kotihoitoringit tuottaa Pihlajalinna, jonka kanssa Pshp:lla on voimassa oleva sopimus. Tilaajarenkaiden pääneuvottelijoiden kokouksessa on tullut esiin tarve alueellisesti keskitetystä hoitoratkaisusta pysyvää tai jaksottaista laitoshoitoa vaativille potilaille. Hengityshalvausyöryhmän näkemyksen mukaan nykyjärjestelmän ongelmia ovat mm: - Jatkohoitopaikan järjestyminen uudelle potilaalle on hidasta. Potilas joutuu usein odottamaan erikoissairaanhoidossa (Tays) jatkohoitopaikkaa. - Tarvitaan pysyvä hoitopaikka niille, jotka eivät sovellu/ei ole mahdollista hoitaa kotona. Hoitopaikan tulisi olla mahdollisimman kodinomainen ja hoitohenkilöstön osaavaa. - Hoitovastuu on nyt pirstaloitunut. - Tavoitteena on toiminnallisesti järkevä, asiakaslähtöinen hoito, kotihoito aina kun mahdollista. Keskitetty yksikkö mahdollistaisi yhdenmukaisen laadukkaan hoidon, pitkäjänteiset henkilöstöjärjestelyt, hoitajien koulutuksen ja perehdytyksen, laajemman työyhteisön ja osaamisen laajentamisen. Kotihoidon edellyttämä tarvikejakelu hoidettaisiin keskitetysti. Keskitetty ratkaisu mahdollistaisi myös hoitorinkien yhteistyön ja määrätyissä työvuoroissa, soveltuvien potilaiden kohdalla, yhteisiäkin rinkejä. Yksikkö olisi kotihoitopotilaiden tukiyksikkö, jota voidaan käyttää myös intervallihoitojaksojen ajan. Tavoitteena on keskittää yhden organisaation alle laitoshoito, intervallihoito ja muu hoito. Potilaat tarvitsevat aika ajoin sairaanhoidon tukipalveluja (laboratorio, kuvantaminen, 58

59 erikoissairaanhoidon konsultaatiot), mistä syystä yksikön tulisi sijaita lähellä näitä. Keskeinen sijainti (Tampere) on tärkeä myös henkilökunnan rekrytointia ajatellen. Tällä hetkellä arvioidaan voitaisiinko Pshp:n alueen hengityshalvauspotilaiden tukiyksikkö perustaa Tammenlehväkeskukseen. Hengityshalvauspotilaiden hoidon toteuttaminen siellä edellyttää: - ajantasaisia hälytysjärjestelmiä, esim. etähälytys oksimetristä / respiraattorista hoitajan kännykkään - riittävät huonetilat, joihin mahduttava myös pyörätuoli, nosturi ym. apuvälineet perusvarustelun lisäksi, huomioiden kodinomainen sisustus - riittävät pesutilat (mahduttava pritsillä) - hengityslaitepotilaiden hoidosta kokemusta osaava henkilöstö - vastuulääkäri - fysioterapiapalvelut saatavilla Tilojen lisäksi hengityshalvauspotilaiden keskitetty ratkaisu edellyttää vielä jatkosuunnittelua mm. toiminnan käytännön järjestelyjen, kuten lääketieteellisen vastuun osalta. Pshp:n hengityshalvaustyöryhmä vastaa jatkosuunnittelusta Ympärivuorokautisen päivystyksen järjestäminen Pirkanmaalla Pirkanmaalla ympärivuorokautinen etupäivystys on keskitetty kolmeen yhteispäivystysyksikköön Jokilaakson sairaalaan, Valkeakosken sairaalaan ja Taysiin. Uudistetun terveydenhuoltolain 50 :n mukaan Helsingin ja Uudenmaan, Varsinais-Suomen, Satakunnan, Pirkanmaan, Päijät-Hämeen, Etelä-Karjalan, Pohjois-Karjalan, Pohjois-Savon, Keski-Suomen, Etelä-Pohjanmaan, Pohjois- Pohjanmaan ja Lapin sairaanhoitopiirien on järjestettävä laajan ympärivuorokautisen päivystyksen yksikkö keskussairaalansa yhteyteen. Laajan ympärivuokautisen päivystyksen yksiköllä tarkoitetaan perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteispäivystystä, joka pystyy tarjoamaan laajasti palveluita usealla lääketieteen erikoisalalla ympärivuorokautisesti välittömästi ja jolla on voimavarat terveydenhuollossa tarvittavan valmiuden ylläpitämiseen ja erityistilanteiden hoitamiseen. Laajan ympärivuorokautisen päivystysyksikön tulee tukea muita päivystysyksiköitä. Lain 50 :n mukaan sairaanhoitopiirit, joissa on yliopistollinen sairaala, voivat väestön palvelutarpeen niin edellyttäessä perustaa useamman kuin yhden ympärivuorokautisesti päivystävän yhteispäivystysyksikön sairaaloidensa yhteyteen. Tällä hetkellä kaikkien kuntien päivystys on keskitetty johonkin kolmesta yhteispäivystysyksiköstä joko yöajan tai koko virka-ajan ulkopuolisen ajan osalta. Muutamat kunnat ovat toivoneet, että voisivat keskittää päivystystään Taysin päivystykseen nykyistä varhemmin illalla. Lisäksi muutama 59

60 nykyisin Valsin päivystykseen tukeutuva kunta on esittänyt toiveensa keskittää päivystyksensä Taysiin. Osassa tämän selvitystyön väliraportista annetuissa kommenteissa arvioitiin, että tulevaisuudessa Pirkanmaalla päivystys tulisi keskittää yhteen paikkaan Taysin Acutaan. Luonnollisesti lastentautien päivystys sekä naistentautien ja synnytysten päivystys jatkavat entiseen tapaan Taysissa. Tehdyn arvion mukaan Taysin Acutassa ei pystytä nykyisissä tiloissa hoitamaan koko Pirkanmaan yöaikaista päivystystä. Kriittiseksi muodostuu päivystyksessä vuodepaikkaa tarvitsevien potilaiden määrä. Selvityksen mukaan jo nykyisellään Acutan hoitoryhmissä (vuoteessa tutkittavat ja hoidettavat) on iltaisin ruuhkaista. Terveydenhuoltolain mukaan Tays on yksi laajan päivystyksen sairaaloista. Lisäksi sairaanhoitopiirit, joissa on yliopistollinen sairaala, voivat väestön palvelutarpeen niin edellyttäessä perustaa useamman kuin yhden ympärivuorokautisesti päivystävän yhteispäivystysyksikön sairaaloidensa yhteyteen. Tässä projektissa päivystystä arvioinut työryhmä ehdottaa, että Taysin Acutan lisäksi Valsissa toimii jatkossakin yhteispäivystysyksikkö, joka osaltaan mahdollistaa leikkaustoiminnan jatkamisen sairaalassa. Lisäksi ratkaisulla turvataan keskitettyyn ratkaisuun nähden paremmin päivystyspalveluiden järjestäminen poikkeusoloissa (esim. tulipalo). Jokilaakson sairaala ei ole ollut tässä selvityksessä mukana ja siksi myöskään sen päivystyksen jatkoa ei tässä arvioida. Tällä hetkellä väestöä ohjataan hakeutumaan eri päivystysyksiköihin potilaan kotikunnan perusteella. Tulevaisuudessa on odotettavissa, että maakunnan alueella potilaat hakeutuvat heille sopivimpaan yksikköön, josta seurauksena voi olla Acutan käytön lisääntyminen. Tähän apua tuo alueen kattava terveydenhuoltolain edellyttämä kiirevastaanottotoiminta iltaisin ja viikonloppuisin. Terveydenhuoltolakiesityksen mukaan jatkossa sosiaalipäivystystä on järjestettävä terveydenhuoltolain 50 :n 3 momentissa tarkoitetun laajan ympärivuorokautisen päivystysyksikön yhteydessä ja 4 momentissa tarkoitetun perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteispäivystyksen yhteydessä. Esityksen mukaan sosiaalipäivystys on oltava yhteispäivystysyksikön yhteydessä saatavilla. Terveydenhuollon ja sosiaalipäivystyksen yhteispäivystyksen aloittaminen tapahtuisi esityksen mukaan viimeistään Näin ollen Taysiin tulee perustaa ympärivuorokautinen sosiaalipäivystys, jonka palveluita myös Valsin päivystys voi käyttää päivystysaikana. Muuna aikana palvelut tulee olla myös Valsissa. Päivystystoiminnan onnistuminen on kiinni koko päivystyspotilaan prosessin onnistumisesta. Prosessiin kytkeytyvät päivystysyksiköiden lisäksi lähettävät yksiköt, terveyspalveluiden puhelinneuvonta, ensihoito ja jatkohoitopaikat. Nykyisellään poikkeustilanteissa (mm. epidemiat, liukkaat kelit) vastuu kaatuu liiaksi päivystysyksiköille ja viime kädessä Taysin ensiapuun Acutaan. Maakunnassa tulee huolehtia siitä, että myös poikkeustilanteiden aikana jokainen taho kantaa 60

61 vastuun omasta osuudestaan ja tarvittaessa resursseja lisätään, jolloin voidaan välttyä päivystyksen kohtuuttomalta kuormitukselta ja siten potilasturvallisuudenkin vaarantumiselta Kotisairaalatoiminta Pirkanmaalla Kotisairaalalla tarkoitetaan toimintaa, jossa sairaalanomaista hoitoa tarjotaan kotiin sellaisille potilaille, joiden kunto ei vaadi sairaalassa oloa ja potilaat ja heidän lähiomaisensa ovat halukkaita hoitoon kotona. Hatanpään sairaala on vuosia tuottanut kotisairaalapalveluita tamperelaisille aikuispotilaille. Kotisairaalassa hoidetaan samanaikaisesti noin potilasta. Toimintaa ylläpitää 1-2 lääkäriä ja 20 sairaanhoitajaa. Kotisairaalan potilaista noin kolmannes tulee Taysin päivystysalueelta, noin 60 % Taysista ja noin 85 % joko Taysista tai Hasasta. Kotisairaalan henkilöstön arvion mukaan nykyistä suurempi osa päivystyspotilaista voitaisiin ottaa suoraan kotisairaalaan eikä kierrättää vuodeosaston kautta. Hoitoaika kotisairaalassa on ollut keskimäärin 1-2 viikkoa. Kotisairaalahoito on ympärivuorokautista erikoissairaanhoidon toimintaa. Kuvassa 4 näkyvät keskeiset Tampereen kotisairaalan toiminnat. Lääkeinfuusiot koskevat pääasiassa erilaisia infektioita sairastavien potilaiden hoitoa. Taysin lastentautien vastuualue puolestaan tuottaa erikoissairaanhoidon kotisairaalapalveluita tamperelaisille ja muutaman lähikunnan lapsipotilaille. Lähtökohtana on ollut, että palveluita tarjotaan niille kotisairaalaan soveltuville potilaille, jotka voidaan tavoittaa Taysista käsin alle 30 minuutissa. Kerrallaan lasten kotisairaalassa hoidetaan noin 3-10 potilasta. Hoidon vaativuus ja hoitokerrat vaikuttavat kulloiseenkin potilasmäärään. Kotosairaalamallista on annettu kansainvälisiä suosituksia, joissa otetaan kantaa mm. potilasvalintaan, tarvittaviin resursseihin, henkilöstön osaamiseen, infektioiden torjuntaan ja hallintaan sekä hoidon laatuun. Tutkimuksissa kotisairaalatoiminnasta on saatu hyviä tuloksia. Potilaiden tyytyväisyys ja elämänlaatu ovat olleet selvästi paremmat kuin verrattaessa perinteiseen osastohoitoon sairaalassa. Hoidolla voidaan saavuttaa merkittäviä säästöjä, potilaat toipuvat nopeammin ja jopa mortaliteetin on todettu olevan pienempi. Kotisairaalamallissa potilaat eivät altistu sairaalassa oleville infektioille eikä kotiin hoidettaessa esimerkiksi MRSAkantajuus ole samanlainen ongelma kuin hoidettaessa sairaalassa. Tampereen kotisairaalassa potilastyytyväisyyden keskiarvo kuluvalta vuodelta on ollut 9,5/10. Raportin suosituksena on, että Pirkanmaalla aikuispotilaiden kotisairaalatoiminta ulotetaan koko maakuntaan huomioiden kuitenkin se, ettei malli sovi harvaan asutuille ja pitkien etäisyyksien alueille. Väestön koko huomioiden maakunnassa potilaspaikkoja tulee olla noin kolminkertainen määrä Tampereen nykyiseen paikkamäärään nähden. Kotisairaalan potilaista merkittävä osa tulee päivystysyksiköistä, joka puoltaa sitä, että kotisairaaloiden toimipisteet ovat Taysin Acutassa ja Valkeakosken sairaalan ensiavussa. Kotisairaalatoiminnan organisointi tulee keskittää, mutta hyvin toimiakseen malli edellyttää keskusyksikön verkostoitumista terveyskeskusten kanssa. Verkoston suunnittelussa tulee huomioida myös ensihoitoyksiköiden hyödyntämisen mahdollisuudet. 61

62 Myös lapsipotilaiden kotisairaalatoimintaa tulee laajentaa koko maakuntaan. Tämä edellyttää täydennyskoulutusta, resurssointia ja verkostoitumista terveyskeskusten kanssa. Kotisairaalatoiminnassa lastenlääkärien tavoittamisessa tulee huomioida etäyhteyksien antamat mahdollisuudet. Kuva 4. Tampereen kotisairaalan hoidon sisältö vuonna Hallinnollinen ratkaisuehdotus 7.1. Tays-aluesairaalat yksisairaala Kuten 2.4. kappaleessa todettiin, Pshp:ssä tehtiin Taysin ja aluesairaaloiden välillä toiminnallisia ja hallinnollisia muutoksia v. 2015, jolloin aluesairaaloista tuli toiminnallisesti osa Taysia ja sen myötä aluesairaaloiden lääkärit, lääketieteellinen vastuu ja toiminnasta vastaaminen siirtyivät Taysin toimialueille. Taysin toimialueiden kokemuksen mukaan Taysin ja aluesairaaloiden yhdistäminen ja työnjako on hallinnollisesti ja osin myös toiminnallisesti jäänyt kesken ja koskee pääasiassa vain 62

63 operatiivista toimintaa. Ongelmana ollut myös se, että toimialueet ovat vastanneet toiminnan organisoinnista, mutta aluesairaalat sairaaloiden taloudesta. Projektiylilääkäri haastatteli toimialueiden ja aluesairaaloiden johtoon kuuluvat edustajat. Kahta yksikköä (toimialue tai aluesairaala) lukuun ottamatta kaikki kannattivat sitä, että henkilöstö siirtyy toimialueelle tai toimialueille. Kaksi yksikköä toi esiin huolensa siitä, että toimialueille siirtyminen saattaa vaikeuttaa toiminnan tarpeet huomioivaa henkilöstön tehokasta ja sujuvaa käyttöä aluesairaaloissa. Projektiryhmä teki keväällä 2016 yksiköitä kuultuaan ehdotuksen, jonka mukaan aluesairaaloiden henkilöstö siirretään toimialueille huolehtien kuitenkin siitä, että henkilöstöä voidaan jatkossakin käyttää yli toimialuerajojen sujuvasti toiminnan tarpeet huomioiden. Ehdotuksen mukaan jatkossa toimialueet vastaavat myös taloudellisesti aluesairaaloissa tapahtuvasta toiminnasta. Aluesairaaloihin tarvitaan esimerkiksi ylihoitajatasoinen työnjohtaja. Vuoden 2016 aikana Pshp:ssä päätettiin, että Vasin sisätautiosaston ja -poliklinikan henkilöstö siirtyy vuoden 2017 alusta lähtien toimialueelle 1 ja muu henkilöstö toimialueelle 2. Vastaavasti Valsin päivystyksen henkilöstö siirtyy toimialueelle 7, muu poliklinikan henkilöstö toimialueelle 1 ja osastojen henkilöstö toimialueelle 3. Kaikki osastosihteerit siirtyvät toimialueelle 1. Vuonna 2017 aluesairaalat ovat taloudellisessa mielessä omia yksiköitään. Näin ollen toiminnan vastuu on toimialueilla, mutta talouden vastuu edelleen aluesairaaloilla. Jatkossa tulisi pyrkiä siihen, toimialueet vastaavat toiminnan lisäksi myös taloudesta Tampereen yliopistollisen sairaalan ja Hatanpään sairaalan hallinnollinen yhdistyminen Sote-uudistuksen tämän hetkisenä linjauksena on, että kunnat eivät tuota eivätkä järjestä sosiaalija terveyspalveluita. Näin ollen Hatanpään sairaala ei voi jatkaa kaupungin sairaalana eikä Tampereen kaupungin omistamana yhtiönä. Lisäksi uudistetun terveydenhuoltolain mukaan leikkaussaliolosuhteita ja anestesiapalveluita edellyttävä leikkaustoiminta tulee kokonaisuudessaan koota niihin sairaaloihin, joissa on perusterveydenhuollon ja erikoissairaahoidon yhteispäivystys. Leikkaustoiminnan jatkaminen Hatanpään sairaalassa edellyttää selvityshenkilön tulkinnan mukaan sairaaloiden yhdistämistä. Neljään julkisen puolen sairaalaan sijoittuvan toiminnan suunnittelu on lähtenyt siitä mahdollisuudesta, että toiminta, henkilöstövoimavarat ja tilat yhdistetään yhden organisaation alle. Vaikka erikoisalatyöryhmien tehtävänä ei ollutkaan pohtia hallinnollista ratkaisua, nousi yhdistämisen tarve kaikissa työryhmissä esiin edellytyksenä toimintojen rationalisoinnille ja kehittämiselle sekä lainsäädännöllisten velvoitteiden toteuttamiselle. Sairaaloiden painopisteiden ja työnjaon suunnittelu onkin lähtenyt siitä, että sairaalat yhdistetään hallinnollisesti. 63

64 Hatanpään sairaalan sairaala- ja kuntoutuspalvelut jakautuvat neljään palvelulinjaan: leikkaustoiminnan palvelulinjaan, sisätautien palvelulinjaan, neurologian palvelulinjaan sekä yleislääketieteen ja geriatrian palvelulinjaan. Rauhaniemen sairaalan toiminta on osa yleislääketieteen ja geriatrian palvelulinjan toimintaa. Sairaalassa erikoissairaanhoito ja perusterveydenhuolto on monin paikoin keskenään integroitu. Yleislääketieteen ja geriatrian palvelulinjan toimintaa on tällä hetkellä Hatanpään sairaalassa, Hatanpään puistosairaalassa ja Rauhaniemen sairaalassa, Hatanpään sairaalassa on yleislääketieteen osasto, joka toimii jatkohoito-osastona mm. päivystyspotilaille. Lisäksi Hatanpään sairaalassa on yleislääketieteen ortogeriatrinen osasto, jonne potilaat tulevat trauman tai tuki- ja liikuntaelinleikkauksen jälkeen jatkohoitoon. Hatanpään puistosairaalassa toimivat akuutin geriatrian sekä psykogeriatrian osastot. Akuutin geriatrian osastoille potilaat tulevat pääasiassa päivystyksestä. Psykogeriatrian osastoilla hoidetaan mm. iäkkäitä masennuspotilaita ja käytöshäiriöisiä potilaita. Toiminta ei ole mielenterveyslain alaista toimintaa. Rauhaniemen sairaalassa annetaan geriatrista kuntoutusta, palliatiivista hoitoa ja lisäksi sairaalassa on ns. MRSA-kohortti. Lisäksi geriatrian palvelulinja tuottaa geriatrista konsultaatiotoimintaa muille palvelulinjoille. Kokonaisuutena ottaen yleislääketiede ja geriatrian palvelulinjan sairaalahoitopäivät muodostavat n. 70 % kaikista Hatanpään sairaalan hoitopäivistä. Lähtökohtaisesti Taysin ja Hasan hallinnollisessa yhdistymisessä on ollut tarkoituksena yhdistää sairaaloiden erikoissairaanhoito. Hatanpään sairaalassa on sekä erikoissairaanhoidon että perustason toimintaa. Yleislääketieteen ja geriatrian palvelulinjalla on paljon sellaista toimintaa, joka muissa kunnissa toteutetaan terveyskeskussairaaloissa. Vaihtoehtoina on pohdittu koko Hatanpään sairaalan yhdistämistä Taysiin ja sen rinnalla osan tai koko yleislääketieteen ja geriatrian palvelulinjan liittämistä osaksi maakunnan peruspalveluita. Jälkimmäisessä on nähty riskinä, että ratkaisu tuo raja-aidan palvelulinjojen väliseen hyvään yhteistyöhön tai vaihtoehtoisesti pirstaloittaa yleislääketieteen ja geriatrian palvelulinjan toiminnat. Ensimmäiseen vaihtoehtoon liittyy puolestaan epävarmuustekijöitä, jotka kytkeytyvät valmisteilla olevan vapaan hoitopaikan valinnan lainsäädäntöön. Uudistetun terveydenhuoltolain mukaan kaikki leikkaussaliolosuhteita ja anestesiapalveluita edellyttävä operatiivinen toiminta tulee koota mennessä sairaaloihin, joissa on ympärivuorokautinen perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteispäivystys. Leikkaustoiminnan jatkaminen Hatanpään sairaalassa edellyttää selvityshenkilön näkemyksen mukaan sairaaloiden yhdistämistä vuoden 2018 alkuun mennessä. Selvityshenkilön tulkinnan mukaan Taysin Acutan yhteispäivystys lähellä Hatanpään sairaalaa antaa mahdollisuuden jatkaa leikkaustoimintaa Hatanpäällä, kun sairaalat yhdistetään hallinnollisesti. Projektin aikana on arvioitu, että vaiheittaisen yhdistämisen sijaan yhdistäminen kannattaa toteuttaa kokonaisuudessaan yhdellä kertaa. Tätä ratkaisua puoltavat toiminnan järjestämiseen ja tietojärjestelmiin liittyvät seikat sekä johtamiseen ja talouden suunnitteluun liittyvät näkökulmat. 64

65 Projektin selvityshenkilön ehdotus on, että rationaaliseen, laadukkaan ja asiakaslähtöisen toiminnan järjestämisen kannalta on tärkeää, että Tays ja Hatanpään sairaala yhdistetään myös hallinnollisesti. Ehdotuksena on, että Taysin kanssa yhdistetään koko Hatanpään sairaalan toiminta, koska vuonna 2019 koko toiminta on joka tapauksessa maakunnan liikelaitoksen järjestämää ja mahdollisesti myös saman tuotantoyksikön tuottamaa. Ratkaisua puoltaa sekin, että näin säilytetään varmimmin Hatanpään sairaalan erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon integraatio, johon sote-uudistuksessa laajemminkin pyritään. Yhdistäminen tulee kokonaisuudessaan toteuttaa vuoden 2017 loppuun mennessä. Tarkempi hallinnollinen organisointi ja Hatanpään sairaalan johtamismalli suunnitellaan vuoden 2017 aikana. Hatanpään sairaalaan tarvitaan vahva toiminnan johtaminen, jonka mallissa voidaan hakea analogiaa aluesairaalakampuksille kaavaillusta kampusjohtamisesta. 8. Muita huomioitavia asioita 8.1. Väestön ja potilasjärjestöjen huomioiminen projektin aikana Projektin aikana toimintaa suunniteltiin siten, että tavoitteena oli asiakaslähtöisyys. Arviomme mukaan avopalveluiden tuottaminen hajautettuna tuo palvelut lähelle potilasta, ja jonojen purkaminen sekä toiminta-ajan pidentäminen parantavat palveluiden saatavuutta. Naistentaudeilla tehtiin touko-kesäkuussa selvitys potilaiden suhtautumisesta aluesairaalatyönjakoon. Selvityksessä ilmeni mm. että 50 % potilaista ilmoitti kiinnostuneensa virka-ajan ulkopuolelle sijoittuvasta vastaanottotoiminnasta. Samassa selvityksessä ilmeni myös, että potilaat ovat olleet palveluihin siinä määrin tyytyväisiä, että yksikään kyselyyn vastanneista ei ollut halukas siirtämään hoitosuhdettaan yksityiselle puolelle. Tulevat muutokset koskevat erityisen paljon Vammalan sairaalaa, jonka leikkaustoiminta on loppumassa. Tämän vuoksi Sastamalassa järjestettiin yleisötilaisuus, jossa esiteltiin ja keskusteltiin sairaalan tulevaisuutta koskevista suunnitelmista. Projektissa keskityttiin yksityiskohtaisesti vain muutaman sairausryhmän hoidon järjestämiseen ja porrastukseen maakunnassa. Diabeteksen osalta suunnitelman teossa kuultiin ja huomioitiin Tampereen Diabetesyhdistyksen esiin nostamat seikat Potilasinformaatio ja palveluiden markkinointi Suomessa toteutetaan mittava sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistaminen, joka Pirkanmaallakin tuo merkittäviä muutoksia sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämiseen. Uudistukseen kytkeytyy myös potilaan valinnanvapauden oikeus, josta ei vielä ole säädetty lakia. Julkinen sektori tuottaa nyt ja tulevaisuudessa suurimman osan erikoissairaanhoidon palveluista Pirkanmaalla, mutta kilpailu yksityisen sektorin kanssa tulee huomattavasti kiristymään tulevina vuosina. Kaikilla projektissa mukana olleilla sairaaloilla tulee olemaan palveluverkostossa oma merkittävä roolinsa. Palveluita voidaan tuottaa laadukkaasti, asiakaslähtöisesti ja kustannustehokkaasti, kun osa 65

66 palveluista keskitetään ja osa hajautetaan. Sote-uudistus luo mahdollisuudet sille, että potilailla on nykyistä paremmat mahdollisuudet saada laadukkaita palveluita tarkoituksenmukaisessa hoitopisteessä kotikuntaan katsomatta. Uudesta toimintamallista ja palveluiden saatavuudesta tulee informoida laajasti väestöä. Tiedottamisessa tulee kiinnittää erityistä huomiota aluesairaaloiden laajaan palvelurepertuaariin. Tulevassa kilpailutilanteessa julkisen sektorin tulee kiinnittää nykyistä huomattavasti enemmän huomiota siihen, että palveluista informoidaan ja niitä markkinoidaan alueen väestölle Muutosten vaikutus Vammalan sairaalan työvoimatarpeeseen Vammalan sairaalan osalta merkittävin muutos on leikkaustoiminnan loppuminen, jolla on liitännäisvaikutuksia myös operatiivisen vuodeosaston toimintaan. Tällä hetkellä leikkaustoimintaan sitoutuu vuosittain noin 14 työpanosta ja vastaavasti operatiivisen vuodeosaston toimintaan 18 työpanosta. Leikkaustoiminnan loppuminen vähentänee myös operatiivisen vuodeosaston sairaansijatarvetta ja siten myös henkilöstön tarvetta. Toisaalta tässä raportissa suositellaan nykyistä enemmän käyttämään aluesairaaloita ja Hatanpään sairaalaa akuutisti sairaan, monenlaisia tutkimusresursseja ja osaamista vaativien potilaiden jatkohoidossa yli kuntarajojen. Arvion tekeminen vuodeosastotoiminnan lopullisen henkilöstötarpeen suhteen onkin erittäin vaikeaa. Jos Vammalan sairaalan kampusalueelle ehdotettu lonkkamurtumapotilaiden noin 20 sairaansijan kuntoutusyksikkö toteutuu, tarvitaan toimintaan (13 lisäpaikkaa) noin 13 työpanosta (ks. tarkemmin liite 2). Lääkeainepoliklinikan perustaminen ja sitä myöten nykyisen lääkehoitotoiminnan kasvattaminen aiemmin kuvatulla volyymilla vaatii noin 3-3,5 työpanosta. Kuten suosituksissa tuotiin esille, Vammalan sairaalan avopalveluita voidaan tuottaa selvästi nykyistä enemmän edellyttäen, että alueen väestö suuntaa kysyntänsä aluesairaalan suuntaan. Jos arvioidaan, että avohoitotoiminnalla on edellytyksiä kasvaa 30% nykyisestä, vaatii se noin 3 sairaanhoitajan työpanosta Opetuksen, ammatillisen jatkokoulutuksen ja tutkimustyön huomioiminen Tampereen yliopiston lääketieteen yksikön arvion mukaan Pirkanmaalla tehtävillä muutoksilla on mahdollista parantaa erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutuksen laatua, joten koulutuksellinen puoli tulee ottaa tarkasti huomioon uudistuksia tehtäessä ja näitä tulee tarkastella kokonaisuutena, ei toisistaan erillisinä. Lääketieteen yksikkö arvioi myös, että muutokset saattavat parantaa tutkimustoiminnan edellytyksiä ja siten erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutuksessa olevien mahdollisuuksia osallistua tutkimustoimintaan. Yksikön mukaan erikoislääkäri- ja 66

67 erikoishammaslääkärikoulutuksessa yksityiset toimivat tulee nähdä mahdollisina yhteistyökumppaneina. Uudistukset koskevat erityisesti leikkaustoimintaa. Lääketieteen yksikkö korostaa, että muutoksia on syytä tehdä kaikkien kirurgian alojen yhteistyönä, jotta leikkaustoiminnassa syntyy järkevät kokonaisuudet, tilat ovat tehokkaassa käytössä ja potilaat saavat sujuvasti laadukasta hoitoa sekä erikoislääkärikoulutusta voidaan kehittää laadukkaammaksi. Yhteenvetona tästä voidaan todeta, että toimintojen ja rakenteiden uudistamisessa tulee huomioida sekä Tampereen yliopiston lääketieteen yksikkö että Tampereen ammattikorkeakoulu tärkeinä kumppaneina, jotta ratkaisuilla voidaan nykyistä paremmin tukea opetusta, ammatillista jatkokoulutusta sekä tutkimustoimintaa Organisaatioiden yhdistämisen jatkosuunnittelu Tässä projektissa annetaan suositus Tampereen yliopistollisen sairaalan ja Hatanpään sairaalan toiminnallisesta ja hallinnollisesta yhdistämisestä. Kysymyksessä on mittava kahden organisaation yhdistäminen, joka vaatii huolellista jatkosuunnittelua. Suunnitelmana on, että yhdistämispäätöksen jälkeen käynnistyy projekti, jonka yhteydessä suunnitellaan mm. seuraavia asioita: sairaaloiden johtamisjärjestelmä, tietojärjestelmäratkaisut ja rekisterit, tuotteistus ja talous, henkilöstökysymykset koskien esim. palkkausta, nimikkeitä, lupia, perehdyttämistä ja päivystysrinkejä sekä viestintä henkilöstölle ja maakunnan asukkaille. Kahden organisaation yhdistäminen kuormittaa merkittävästi henkilöstöä, joka tulee huomioida jatkotyössä. Henkilöstön sitouttaminen muutokseen on välttämätöntä. Yhdistämisen projektiryhmään tarvitaankin vahva henkilöstöedustus. Henkilöstön tilannetta voidaan auttaa osallistamalla henkilöstöä muutenkin toiminnan jatkosuunnitteluun ja esimerkiksi erikoisalakohtaisilla tms. työpajoilla. Tämä on huomioitava myös resurssoinnissa. 67

68 9. Yhteenveto ja johtopäätökset Projektissa on toimeksiannon mukaisesti keskitytty toiminnallisiin kokonaisuuksiin ja projektissa mukana olleiden sairaaloiden työnjakoon tulevassa maakunnassa. Suunnittelua ja päätöksentekoa on merkittävästi vaikeuttanut ja hidastanut lainsäädännön keskeneräisyys. Pirkanmaan erikoissairaanhoidon kehittämisessä huomioidaan, että toiminta jatkuu kaikissa neljässä julkisen sektorin sairaalassa, jotka tuottavat erikoissairaanhoidon palveluita myös vuodeosastoillaan ainakin vuoden 2019 alkuun asti. Jos toisenlaista ratkaisua vuodeosastotoiminnan sijoittumisesta pohditaan, tehdään se vasta uudessa maakuntahallinnossa. Seuraavissa kappaleissa kuvataan raportin yhteenveto ja suositukset siten, että erikseen on kuvattuna asiat, joista tulee päättää Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä ja Tampereen kaupungilla ja erikseen asiat, joista päätetään maakunnan sote-hallinnossa. Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä ja Tampereen kaupungilla päätettävät asiat 1. Rationaalisen, laadukkaan ja asiakaslähtöisen toiminnan varmistaminen puoltaa Hatanpään sairaalan ja Taysin hallinnollista yhdistämistä, johon pyritään jo vuoden 2018 alkuun mennessä (Kappale 7.2.). Aikatauluun vaikuttaa erityisesti se että, uudistetun terveydenhuoltolain mukaan anestesiaa ja leikkaussaliolosuhteita vaativa operatiivinen toiminta tulee alkaen kokonaisuudessaan koota sairaaloihin, joissa on perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteispäivystys. Ehdotuksena on, että Hatanpään sairaalan toiminta kokonaisuudessaan yhdistetään Taysin kanssa. 2. Tämän raportin suosituksena on, että leikkaustoiminta keskitetään Pirkanmaalla kolmeen sairaalaan; Taysiin, Hatanpään sairaalaan ja Valkeakosken sairaalaan (Kappale 6.1.). Tays keskittyy päivystys- ja raskaaseen kirurgiaan, Hatanpään sairaala päiväkirurgiaan ja vuodeosastohoitoa vaativaan elektiiviseen leikkaustoimintaan ja Valkeakosken sairaala pääasiassa päiväkirurgiaan. Kullekin sairaalalle on suunniteltu erikoisalakohtaisesti omat painopistealueensa. Yksityiskohtaista suunnittelua jatketaan, kun lainsäädäntö on valmis ja päätös Taysin ja Hatanpään sairaalan yhdistymisestä tehdään. 3. Avohoitotoimintaa tuotetaan kattavasti alueen sairaaloissa lähellä potilasta ja myös perustasoa tuetaan etäyhteyksien antamat mahdollisuudet hyödyntäen (Kappale 6.3.). Avohoitotoiminnalla tarkoitetaan lääkärien ja muiden asiantuntijoiden vastaanottoa, tähystystutkimuksia, pientoimenpiteitä, erikoisosaamista vaativia lääkehoitoja sekä anestesiaa vaativia sähköisiä sydämen rytminsiirtoja. Vammalan sairaalan nykyisen avopalvelutoiminnan lisäämisen rinnalla sairaalaan tulee ehdotuksen mukaan myös 68

69 muutaman uuden erikoisalan palvelut. Lisäksi kumpaankin aluesairaalaan on suunnittelun alla lääkehoitopoliklinikoiden perustaminen (Kappale ). Tämä mahdollistaa sen, että nykyisin Tampereelle keskitettynä olleita hoitoja voidaan hajauttaa aluesairaaloihin. 4. Ehdotuksena on, että Hatanpään sairaalaan perustetaan sairaalloisen liikalihavuuden hoidon keskus (Kappale ). 5. Leikkaus- ja avohoitotoiminnassa tulee pyrkiä ns. jonottomuuteen, joka takaa palvelut potilaille nykyistä nopeammin ja helpommin ja parantaa julkisen puolen kilpailukykyä yksityiseen nähden. Myös päivittäistä toiminta-aikaa tulee kasvattaa. 6. Erikoissairaanhoidon osalta vuodeosastotoiminta ja painopisteet tulevat säilymään pitkälti nykyisen laisina. Hatanpään sairaalan ja aluesairaaloiden osastoilla toteutetaan pääasiassa päivystyspotilaiden ja leikkauspotilaiden jatkohoitoa (Kappale ). 7. Ehdotuksen mukaan AVH-intensiivikuntoutusosastot sijaitsevat Hatanpään ja Valkeakosken sairaalan osastoilla (Kappale ). 8. Pysyvää tai jaksottaista laitoshoitoa vaativille hengityshalvauspotilaille suunnitellaan alueellisesti keskitettyä hoitoratkaisua (Kappale ). 9. Aluesairaaloista tuli vuoden 2015 alussa toiminnallisesti osa Taysia ja sen myötä aluesairaaloiden lääkärit, lääketieteellinen vastuu ja toiminnasta vastaaminen siirtyivät Taysin toimialueille. Toimialueiden ja myös aluesairaaloiden kokemuksen mukaan yhdistäminen ja työnjako on hallinnollisesti ja osin myös toiminnallisesti jäänyt kesken ja koskee pääasiassa vain operatiivista toimintaa. Projektiryhmä teki keväällä 2016 yksiköitä kuultuaan ehdotuksen, jonka mukaan aluesairaaloiden henkilöstö siirretään toimialueille huolehtien kuitenkin siitä, että henkilöstöä voidaan jatkossakin käyttää yli toimialuerajojen sujuvasti toiminnan tarpeet huomioiden. Ehdotuksen mukaan jatkossa toimialueet vastaavat myös taloudellisesti aluesairaaloissa tapahtuvasta toiminnasta. Vuoden 2016 aikana Pshp:ssä päätettiin aluesairaaloiden henkilöstön siirtymisestä toimialueille. Vuonna 2017 aluesairaalat ovat taloudellisessa mielessä omia yksiköitään. Näin ollen toiminnan vastuu on toimialueilla, mutta talouden vastuu edelleen aluesairaaloilla. Jatkossa tulisi pyrkiä siihen, toimialueet vastaavat toiminnan lisäksi myös taloudesta (Kappale 7.1.). 10. Tehdyn arvion mukaan Taysin Acutassa ei pystytä nykyisissä tiloissa hoitamaan koko Pirkanmaan yöaikaista päivystystä. Kriittiseksi muodostuu päivystyksessä vuodepaikkaa tarvitsevien potilaiden määrä. Selvityksen mukaan jo nykyisellään Acutan hoitoryhmissä 69

70 (vuoteessa tutkittavat ja hoidettavat) on iltaisin ruuhkaista. Päivystystä arvioinut työryhmä ehdottaa, että Valsissa toimii jatkossakin yhteispäivystysyksikkö, joka osaltaan mahdollistaa leikkaustoiminnan jatkamisen sairaalassa. Lisäksi ratkaisulla turvataan keskitettyyn ratkaisuun nähden paremmin päivystyspalveluiden järjestäminen poikkeusoloissa. Uudistuksen alla olevien sosiaalihuolto- ja terveydenhuoltolakien esitysten mukaan Taysissa tulee alkaen olla ympärivuorokautinen sosiaalipäivystys, jonka palveluita myös Valsin päivystys voi käyttää päivystysaikana. Muuna aikana palvelut tulee olla myös Valsissa (Kappale 6.4.). Maakunnan sote-hallinnossa päätettävät asiat 1. Terveyskeskussairaaloiden sairaansijamääriä ehdotetaan vähennettävän kaksivaiheisesti hyvälle kansalliselle tasolle. Tämä onnistuu vain jatkamalla vanhuspalveluiden rakennemuutosta ja mittavilla kotihoitoa tukevilla ratkaisuilla, kehittämällä kotisairaalatoimintaa ensihoidon resurssit huomioiden ja hyödyntämällä teknologian antamat mahdollisuudet. Terveyskeskussairaaloiden sairaansijoja tulee käyttää maakunnallisesti potilaiden tarpeista lähtöisin (Kappale ). 2. Maakunnassa intensiivinen kuntoutus, palliatiivinen hoito ja saattohoito sekä osin päivystyspotilaan jatkohoito tulee keskittää nykyistä harvempiin yksiköihin (Kappale ). Saattohoitosairaansijoja tarvitaan Pirkanmaalle noin (B- ja C-tasoille) ja erikoistuneita kotisaattotiimejä tarvitaan 5-6. Toiminta kannattaa keskittää muutamaan sellaiseen terveyskeskukseen tai aluesairaaloihin, joissa jo valmiiksi on saattohoidon erityisosaamista kuitenkin niin, että palveluita on tarjolla eri alueilla Pirkanmaata. Maakunnassa kannattaa harkita sitä, että saattohoito ja palliatiivinen hoito B- ja C-tason osalta - niin avopalvelut, osastohoito kuin kotisairaalatoimintakin - osoitettaisiin yhden tahon järjestettäväksi, mikä todennäköisesti takaisi nykyistä paremmin yhdenmukaiset hoitokäytännöt, lisäisi ja tasaisi hoidon laatua ja lisäisi koulutuksen mahdollisuutta. 3. Tampereella toimiva kotisairaalatoiminta ehdotetaan laajennettavaksi koko maakuntaan, johon tarvitaan nykyiseen nähden noin kolminkertainen määrä potilaspaikkoja. Kotisairaalan potilaat tulevat pääasiassa päivystysalueelta ja erikoissairaanhoidon piiristä. Tämä puoltaa sitä, että kotisairaalan toimipisteet kannattaa sijoittaa päivystyspisteiden yhteyteen huomioiden senkin, että arvion mukaan potilaita voitaisiin nykyistä aktiivisemmin ottaa päivystyksestä osastojen sijaan suoraan kotisairaalan hoidon piiriin. Kotisairaalatoiminnan organisointi tulee keskittää, mutta hyvin toimiakseen malli edellyttää keskusyksikön verkostoitumista terveyskeskusten kanssa. Verkoston suunnittelussa tulee huomioida myös ensihoitoyksiköiden hyödyntämisen mahdollisuudet. Myös lasten kotisairaalatoimintaa tulee laajentaa maakuntaan (Kappale ). 70

71 4. Hatanpään sairaalaan ehdotetaan perustettavaksi maakunnallinen keskusäitiysneuvola (Kappale ). 5. Maakunnassa tulee panostaa lonkkamurtumapotilaiden kuntoutukseen nykyistä enemmän ja kuntoutus tulee keskittää muutamaan yksikköön. Ehdotuksena on, että Vammalan sairaalaan kampusalueelle perustetaan yksi maakunnallinen lonkkamurtumapotilaiden kuntoutusyksikkö (Kappale ). 6. Avopalveluita vahvistetaan Vammalan sairaalassa, jossa leikkaustoiminta lainsäädännön myötä ja ehdotuksen mukaan loppuu vuoden 2017 lopussa (Kappale 6.2.). Edellytyksenä tälle on, että alueen väestö käyttää tulevaisuudessa sairaalan palveluita nykyistä enemmän. Ajatuksena on ollut, että palveluiden kysyntä voi kasvaa vapaan valinnan oikeuden myötä, kun sairaalassa tuotetaan laadukkaita palveluita, joiden saatavuutta parannetaan ja joista annetaan alueen väestölle kattavasti tietoa. 7. Diabetes- (Kappale ) ja uniapneapotilaiden (Kappale ) hoito on suunniteltu ja ehdotetaan toteutettavaksi nykyistä yksinkertaisemmin ja yhdenvertaisemmin. Taysissa on käynnissä Pirkanmaan erikoissairaanhoidon yhtiöittämisselvitys, josta sairaanhoitopiirin valtuusto päätti lokakuussa Yhtiöittämisselvityksessä on toteutettu vaihe 2. Ensimmäisessä vaiheessa selvitettiin yhtiöittämisen sote- ja muun lainsäädännön asettamat reunaehdot ja muutostarpeet. Vaiheessa 2 selvitettiin sairaanhoitopiirin henkilöstön ja omaisuuden siirtämiseen, verovaikutuksiin ja toiminnan organisoitiin sekä opetus- ja tutkimustoimintaan liittyvät toimenpiteet. Vaikka tässä projektissa tehdään ehdotus sairaalarakenteesta ja hallinnosta, jäi varsinainen yhtiöittämisselvitys projektin ulkopuolelle. Pirkanmaan sote- ja maakuntauudistuksen organisoituminen on käynnistynyt ja etenee oman aikataulunsa mukaisesti. Tämän projektin raportti annetaan esivalmistelun hallitukselle ehdotuksena julkisen puolen somaattisen erikoissairaanhoidon kokonaisuudeksi. 71

72

73 Liitteet

74 Liite 1 AVOHOITOTAPAHTUMAT HASA, ALUESAIRAALAT, TAYSIN TOIMIALUEET JA SYDÄNKESKUS HASA Avohoitokäyntejä v HATANPAAN KANTASAIR. PKL/KIRM HATANPAAN KANTASAIR. PKL/ORTOP HATANPÄÄN KANTASAIR. PKL/GYN HATANPÄÄN KANTASAIR. PKL/IHO HATANPÄÄN KANTASAIR. PKL/UROL HATANPÄÄN KANTASAIR. PKL/SIS HATANPÄÄN KANTASAIR. PKL/TAR NEUROLOGIA EPKL

75 Liite 1 HASA

76 Liite 1 ALUESAIRAALAT VALS Yht. v , joista varsinaisia käyntejä ESH Valkeakosken as Konsultaati ESH Valkeakosken as Muu ESH Valkeakosken as Sähköinen ESH Valkeakosken as Varsinainen ESH Valkeakosken as/päivystys Konsultaati ESH Valkeakosken as/päivystys Muu ESH Valkeakosken ESH Valkeakosken as/päivystys as/päivystys Sähköinen Varsinainen

77 Liite 1 VAS Yht. v , joista varsinaisia käyntejä ESH Vammalan as Konsultaati ESH Vammalan as Muu ESH Vammalan as Sähköinen ESH Vammalan as Varsinainen ESH Vammalan as/päivystys Konsultaati ESH Vammalan as/päivystys Muu ESH Vammalan as/päivystys Sähköinen ESH Vammalan as/päivystys Varsinainen

78 Liite 1 TOIMIALUE 1 Yht. v , joista varsinaisia ESH Keuhko-, iho- ja allergiasairauksien va Konsultaati ESH Keuhko-, iho- ja allergiasairauksien va Muu ESH Keuhko-, iho- ja allergiasairauksien va Sähköinen ESH Keuhko-, iho- ja allergiasairauksien va Varsinainen

79 Liite 1 TOIMIALUE 2 Yht. v , joista varsinaisia ESH Gastroenterologian va Konsultaati ESH Gastroenterologian va Muu ESH Gastroenterologian va Sähköinen ESH Gastroenterologian va Varsinainen

80 Liite 1 TOIMIALUE ESH Syövänhoidon va Konsultaati ESH Syövänhoidon va Muu ESH Syövänhoidon va Sähköinen ESH Syövänhoidon va Varsinainen

81 Liite 1 TOIMIALUE 3 Yht. v , joista varsinaisia ESH Korva- ja suusairauksien va Konsultaati ESH Korva- ja suusairauksien va Muu ESH Korva- ja suusairauksien va Sähköinen ESH Korva- ja suusairauksien va Varsinainen

82 Liite 1 TOIMIALUE ESH TULES-va Konsultaati ESH TULES-va Muu ESH TULES-va Sähköinen ESH TULES-va Varsinainen

83 Liite 1 TOIMIALUE 4 Yht. v , joista varsinaisia ESH Naistentautien ja synnytysten va Konsultaati ESH Naistentautien ja synnytysten va Muu ESH Naistentautien ja synnytysten va Sähköinen ESH Naistentautien ja synnytysten va Varsinainen

84 Liite 1 TOIMIALUE 7 Yht. v , joista varsinaisia ESH Acuta, erikoissairaanhoito Konsultaati ESH Acuta, erikoissairaanhoito Muu ESH Acuta, erikoissairaanhoito Sähköinen ESH Acuta, erikoissairaanhoito Varsinainen

85 Liite 1 SYDÄNKESKUS Yht. v , joista varsinaisia ESH Sydänkeskus Konsultaati ESH Sydänkeskus Muu ESH Sydänkeskus Sähköinen ESH Sydänkeskus Varsinainen

86 Liite 1 LEIKKAUSSALITOIMENPITEET HASA, ALUESAIRAALAT, TAYSIN TOIMIALUEET JA SYDÄNKESKUS HASA V yhteensä LEIKKAUSOSASTOT PÄIVÄKIRURGIA

87 Liite 1 ALUESAIRAALAT VALS V yhteensä Valkeakosken as ELEKTIIVINEN Valkeakosken as PÄIVYSTYS Valkeakosken as PÄIVÄKIR

88 Liite 1 TOIMIALUE 1 V yhteensä Keuhko-, iho- ja allergiasairauksien va ELEKTIIVINEN Keuhko-, iho- ja allergiasairauksien va PÄIVYSTYS Keuhko-, iho- ja allergiasairauksien va PÄIVÄKIR

89 Liite 1 TOIMIALUE 2 V yhteensä Gastroenterologian va ELEKTIIVINEN Gastroenterologian va PÄIVYSTYS Gastroenterologian va PÄIVÄKIR

90 Liite 1 TOIMIALUE Syövänhoidon va ELEKTIIVINEN Syövänhoidon va PÄIVYSTYS

91 Liite 1 TOIMIALUE 3 V yhteensä Korva- ja suusairauksien va ELEKTIIVINEN Korva- ja suusairauksien va PÄIVYSTYS Korva- ja suusairauksien va PÄIVÄKIR

92 Liite 1 TOIMIALUE TULES-va ELEKTIIVINEN TULES-va PÄIVYSTYS TULES-va PÄIVÄKIR

93 Liite 1 TOIMIALUE 4 V yhteensä Naistentautien ja synnytysten va ELEKTIIVINEN Naistentautien ja synnytysten va PÄIVYSTYS Naistentautien ja synnytysten va PÄIVÄKIR

94 Liite 1 TOIMIALUE 7 V yhteensä Acuta, erikoissairaanhoito ELEKTIIVINEN Acuta, erikoissairaanhoito PÄIVYSTYS

95 Liite 1 SYDÄNKESKUS V yhteensä Sydänkeskus ELEKTIIVINEN Sydänkeskus PÄIVYSTYS Sydänkeskus PÄIVÄKIR

96 Liite 1 VAS V yhteensä Vammalan as ELEKTIIVINEN Vammalan as PÄIVYSTYS Vammalan as PÄIVÄKIR

97 Liite 1 TOIMIALUE Sisätautien va ELEKTIIVINEN Sisätautien va PÄIVYSTYS Sisätautien va PÄIVÄKIR

98 Liite 1 TOIMIALUE Kirurgian va ELEKTIIVINEN Kirurgian va PÄIVYSTYS Kirurgian va PÄIVÄKIR

99 TOIMIALUE 3 Liite Silmäkeskus ELEKTIIVINEN Silmäkeskus PÄIVYSTYS Silmäkeskus PÄIVÄKIR

100 Liite 1 TOIMIALUE Neuroalojen ja kuntoutuksen va ELEKTIIVINEN Neuroalojen ja kuntoutuksen va PÄIVYSTYS Neuroalojen ja kuntoutuksen va PÄIVÄKIR

101 Liite 1 TOIMIALUE Lastentautien va ELEKTIIVINEN Lastentautien va PÄIVYSTYS Lastentautien va PÄIVÄKIR

102 Liite 1 VUODEOSASTOHOITOPÄIVÄT HASA, ALUESAIRAALAT, TAYSIN TOIMIALUEET JA SYDÄNKESKUS HASA SISÄTAUTIEN PALVELULINJA LYHYTAIKAINEN SAIRAALAHOITO KUNTOUTUSOSASTOT NEUROLOGIAN PALVELULINJA LEIKKAUSTOIMINTA YLEISLÄÄKETIETEEN JA GERIATRIAN PALVELULINJA

103 Liite 1 ALUESAIRAALAT VALS ESH Valkeakosken as Erikoisalajaksojen lkm ESH Valkeakosken as Laskutettavia hoitopäiviä ESH Valkeakosken as Nettohoitopäiviä ESH Valkeakosken as Sairaalajaksojen lkm

104 Liite 1 TOIMIALUE ESH Keuhko-, ihoja allergiasairauksien va Erikoisalajaksojen lkm ESH Keuhko-, ihoja allergiasairauksien va Laskutettavia hoitopäiviä ESH Keuhko-, ihoja allergiasairauksien va Nettohoitopäiviä ESH Keuhko-, ihojja ESH Keuhko-, iho- allergiasairauksien allergiasairauksien va Sairaalajaksojenva Tehohoitopäiviä lkm

105 Liite 1 TOIMIALUE ESH Gastroenterologian va Erikoisalajaksojen lkm ESH Gastroenterologian va Laskutettavia hoitopäiviä ESH Gastroenterologian va Nettohoitopäiviä ESH ESH Gastroenterologian Gastroenterologian va Sairaalajaksojen va Tehohoitopäiviä lkm

106 Liite 1 TOIMIALUE ESH Syövänhoidon va Erikoisalajaksojen lkm ESH Syövänhoidon va Laskutettavia hoitopäiviä ESH Syövänhoidon va Nettohoitopäiviä ESH Syövänhoidon ESH Syövänhoidon va Sairaalajaksojen va Tehohoitopäiviä lkm

107 Liite 1 TOIMIALUE ESH Korva- ja suusairauksien va Erikoisalajaksojen lkm ESH Korva- ja suusairauksien va Laskutettavia hoitopäiviä ESH Korva- ja suusairauksien va Nettohoitopäiviä ESH Korva- ja suusairauksien va Sairaalajaksojen lkm ESH Korva- ja suusairauksien va Tehohoitopäiviä

108 Liite 1 TOIMIALUE ESH TULES-va Erikoisalajaksojen lkm ESH TULES-va Laskutettavia hoitopäiviä ESH TULES-va Nettohoitopäiviä ESH TULES-va Sairaalajaksojen lkm ESH TULES-va Tehohoitopäiviä

109 Liite 1 TOIMIALUE ESH Naistentautien ja synnytysten va Erikoisalajaksojen lkm ESH Naistentautien ja synnytysten va Laskutettavia hoitopäiviä ESH Naistentautien ja synnytysten va Nettohoitopäiviä ESH Naistentautien ja synnytysten va Sairaalajaksojen lkm ESH Naistentautien ja synnytysten va Tehohoitopäiviä

110 Liite 1 TOIMIALUE ESH Acuta, erikoissairaanhoito Erikoisalajaksojen lkm ESH Acuta, erikoissairaanhoito Laskutettavia hoitopäiviä ESH Acuta, erikoissairaanhoito Nettohoitopäiviä ESH Acuta, erikoissairaanhoito Sairaalajaksojen lkm 2015

111 Liite 1 SYDÄNKESKUS ESH Sydänkeskus Erikoisalajaksojen lkm ESH Sydänkeskus Laskutettavia hoitopäiviä ESH Sydänkeskus Nettohoitopäiviä ESH Sydänkeskus Sairaalajaksojen lkm ESH Sydänkeskus Tehohoitopäiviä

112 Liite 1 VAS ESH Vammalan as Erikoisalajaksojen lkm ESH Vammalan as Laskutettavia hoitopäiviä ESH Vammalan as Nettohoitopäiviä ESH Vammalan as Sairaalajaksojen lkm

113 Liite 1 TOIMIALUE ESH Sisätautien va Erikoisalajaksojen lkm ESH Sisätautien va Laskutettavia hoitopäiviä ESH Sisätautien va Nettohoitopäiviä ESH Sisätautien va Sairaalajaksojen lkm ESH Sisätautien va Tehohoitopäiviä

114 Liite 1 TOIMIALUE ESH Kirurgian va Erikoisalajaksojen lkm ESH Kirurgian va Laskutettavia hoitopäiviä ESH Kirurgian va Nettohoitopäiviä ESH Kirurgian va Sairaalajaksojen lkm ESH Kirurgian va Tehohoitopäiviä 2015

115 Liite 1 TOIMIALUE ESH Silmäkeskus Erikoisalajaksojen lkm ESH Silmäkeskus Laskutettavia hoitopäiviä ESH Silmäkeskus Nettohoitopäiviä ESH Silmäkeskus Sairaalajaksojen lkm

116 Liite 1 TOIMIALUE ESH Neuroalojen ja kuntoutuksen va Erikoisalajaksojen lkm ESH Neuroalojen ja kuntoutuksen va Laskutettavia hoitopäiviä ESH Neuroalojen ja kuntoutuksen va Nettohoitopäiviä ESH Neuroalojen ja kuntoutuksen va Sairaalajaksojen lkm ESH Neuroalojen ja kuntoutuksen va Tehohoitopäiviä

117 Liite 1 TOIMIALUE ESH Lastentautien va Erikoisalajaksojen lkm ESH Lastentautien va Laskutettavia hoitopäiviä ESH Lastentautien va Nettohoitopäiviä ESH Lastentautien va Sairaalajaksojen lkm ESH Lastentautien va Tehohoitopäiviä

118 Liite 1 TOIMIALUE

119 Liite 1 PSHP leikkaussalitmp Päivystysaikainen (Kaikki) Summa / Lkm Sarakeotsikot Riviotsikot Kaikki 2015 yhteensä Acuta, erikoissairaanhoito ELEKTIIVINEN PÄIVYSTYS % 4 % Aikuispsykiatrian va ELEKTIIVINEN PÄIVYSTYS PÄIVÄKIR 2 2 Gastroenterologian va ELEKTIIVINEN % -12 % PÄIVYSTYS % 3 % PÄIVÄKIR Keuhko-, iho- ja allergiasairauksien va ELEKTIIVINEN PÄIVYSTYS PÄIVÄKIR Kirurgian va ELEKTIIVINEN % -13 % PÄIVYSTYS % -2 % PÄIVÄKIR % -10 % Korva- ja suusairauksien va ELEKTIIVINEN % -29 % PÄIVYSTYS % 0 % PÄIVÄKIR Lastenpsykiatrian va ELEKTIIVINEN 1 1 PÄIVYSTYS Lastentautien va ELEKTIIVINEN % -3 % PÄIVYSTYS % 6 % PÄIVÄKIR % 0 % Naistentautien ja synnytysten va ELEKTIIVINEN % -40 % PÄIVYSTYS % 2 % PÄIVÄKIR % -52 % Neuroalojen ja kuntoutuksen va ELEKTIIVINEN % 2 %

120 PÄIVYSTYS % -1 % PÄIVÄKIR 1 1 Silmäkeskus ELEKTIIVINEN % 16 % PÄIVYSTYS % 0 % PÄIVÄKIR % 13 % Sisätautien va ELEKTIIVINEN % -9 % PÄIVYSTYS % -31 % PÄIVÄKIR Sydänkeskus ELEKTIIVINEN % -1 % PÄIVYSTYS % 9 % PÄIVÄKIR Syövänhoidon va ELEKTIIVINEN PÄIVYSTYS TULES-va ELEKTIIVINEN % -5 % PÄIVYSTYS % 0 % PÄIVÄKIR % -31 % Valkeakosken as ELEKTIIVINEN % -24 % PÄIVYSTYS % -73 % PÄIVÄKIR % 20 % Vammalan as ELEKTIIVINEN % 22 % PÄIVYSTYS % 8 % PÄIVÄKIR % 0 % Puuttuu ELEKTIIVINEN PÄIVYSTYS PÄIVÄKIR Mäntän as ELEKTIIVINEN PÄIVYSTYS PÄIVÄKIR Kaikki yhteensä % -2 % Liite 1

121 Liite 1 PSHP avohoito Summa / Lkm Sarakeotsikot Riviotsikot Kaikki yhteensä ESH Acuta, erikoissairaanhoito Konsultaati Muu Sähköinen Varsinainen Aikuispsykiatrian va Konsultaati Muu Sähköinen Varsinainen Gastroenterologian va Konsultaati Muu Sähköinen Varsinainen % % Keuhko-, iho- ja allergiasairauksien va Konsultaati Muu Sähköinen Varsinainen % % Kirurgian va Konsultaati Muu Sähköinen Varsinainen % % Korva- ja suusairauksien va Konsultaati Muu Sähköinen Varsinainen % % Lastenpsykiatrian va Konsultaati Muu Sähköinen Varsinainen Lastentautien va Konsultaati Muu

122 Sähköinen Varsinainen % % Mäntän as Konsultaati Muu Sähköinen Varsinainen Naistentautien ja synnytysten va Konsultaati Muu Sähköinen Varsinainen % % Neuroalojen ja kuntoutuksen va Konsultaati Muu Sähköinen Varsinainen % % Nuorisopsykiatrian va Konsultaati Muu Sähköinen Varsinainen Puuttuu Konsultaati Muu Sähköinen Varsinainen Silmäkeskus Konsultaati Muu Sähköinen Varsinainen % % Sisätautien va Konsultaati Muu Sähköinen Varsinainen % % Syövänhoidon va Konsultaati Muu Sähköinen Varsinainen % % TULES-va Konsultaati Liite 1

123 Muu Sähköinen Varsinainen % % Valkeakosken as Konsultaati Muu Sähköinen Varsinainen % % Vammalan as Konsultaati Muu Sähköinen Varsinainen % % Sydänkeskus Konsultaati Muu Sähköinen Varsinainen % % Valkeakosken as/päivystys Konsultaati Muu Sähköinen Varsinainen Vammalan as/päivystys Konsultaati Muu Sähköinen Varsinainen PTH Acuta, perusterveydenhuolto Konsultaati Muu Sähköinen Varsinainen Gastroenterologian va Varsinainen Kirurgian va 8 8 Varsinainen 8 8 Korva- ja suusairauksien va Varsinainen Lastenpsykiatrian va 2 2 Varsinainen 2 2 Lastentautien va Varsinainen Liite 1

124 Mäntän as Varsinainen Naistentautien ja synnytysten va Varsinainen Neuroalojen ja kuntoutuksen va Varsinainen Sisätautien va Varsinainen Syövänhoidon va 1 1 Varsinainen 1 1 TULES-va Varsinainen Valkeakosken as Konsultaati Muu Sähköinen Varsinainen Vammalan as Konsultaati Muu Sähköinen Varsinainen Kaikki yhteensä Liite 1

125 Liite 1 PSHP vuodeosastot Summa / Lkm Sarakeotsikot Riviotsikot Kaikki 2015 yhteens ESH Acuta, erikoissairaanhoito Erikoisalajaksojen lkm Laskutettavia hoitopäiviä % 10 % Nettohoitopäiviä Sairaalajaksojen lkm % 6 % Aikuispsykiatrian va Erikoisalajaksojen lkm Laskutettavia hoitopäiviä Nettohoitopäiviä Sairaalajaksojen lkm Gastroenterologian va Erikoisalajaksojen lkm Laskutettavia hoitopäiviä % 0 % Nettohoitopäiviä Sairaalajaksojen lkm % 14 % Tehohoitopäiviä Keuhko-, iho- ja allergiasairauksien va Erikoisalajaksojen lkm Laskutettavia hoitopäiviä % 3 % Nettohoitopäiviä Sairaalajaksojen lkm % 12 % Tehohoitopäiviä Kirurgian va Erikoisalajaksojen lkm Laskutettavia hoitopäiviä % 2 % Nettohoitopäiviä Sairaalajaksojen lkm % 0 % Tehohoitopäiviä Korva- ja suusairauksien va Erikoisalajaksojen lkm Laskutettavia hoitopäiviä % -19 % Nettohoitopäiviä Sairaalajaksojen lkm % -18 % Tehohoitopäiviä Lastenpsykiatrian va Erikoisalajaksojen lkm Laskutettavia hoitopäiviä % 1 % Nettohoitopäiviä

126 Sairaalajaksojen lkm % 8 % Lastentautien va Erikoisalajaksojen lkm Laskutettavia hoitopäiviä % -2 % Nettohoitopäiviä Sairaalajaksojen lkm % -1 % Tehohoitopäiviä Mäntän as Erikoisalajaksojen lkm Laskutettavia hoitopäiviä Nettohoitopäiviä Sairaalajaksojen lkm Naistentautien ja synnytysten va Erikoisalajaksojen lkm Laskutettavia hoitopäiviä ,00 % -12 % Nettohoitopäiviä Sairaalajaksojen lkm % -8 % Tehohoitopäiviä Neuroalojen ja kuntoutuksen va Erikoisalajaksojen lkm Laskutettavia hoitopäiviä % -10 % Nettohoitopäiviä Sairaalajaksojen lkm % -5 % Tehohoitopäiviä Nuorisopsykiatrian va Erikoisalajaksojen lkm Laskutettavia hoitopäiviä Nettohoitopäiviä Sairaalajaksojen lkm Silmäkeskus Erikoisalajaksojen lkm Laskutettavia hoitopäiviä % 1 % Nettohoitopäiviä Sairaalajaksojen lkm % 13 % Sisätautien va Erikoisalajaksojen lkm Laskutettavia hoitopäiviä % -2 % Nettohoitopäiviä Sairaalajaksojen lkm % 8 % Tehohoitopäiviä Syövänhoidon va Erikoisalajaksojen lkm Laskutettavia hoitopäiviä % 3 % Nettohoitopäiviä Liite 1

127 Sairaalajaksojen lkm % 9 % Tehohoitopäiviä TULES-va Erikoisalajaksojen lkm Laskutettavia hoitopäiviä % -5 % Nettohoitopäiviä Sairaalajaksojen lkm % 1 % Tehohoitopäiviä Valkeakosken as Erikoisalajaksojen lkm Laskutettavia hoitopäiviä % -69 % Nettohoitopäiviä Sairaalajaksojen lkm % -73 % Vammalan as Erikoisalajaksojen lkm Laskutettavia hoitopäiviä Nettohoitopäiviä Sairaalajaksojen lkm Sydänkeskus Erikoisalajaksojen lkm Laskutettavia hoitopäiviä % 0 % Nettohoitopäiviä Sairaalajaksojen lkm % 2 % Tehohoitopäiviä Tehohoidon va Erikoisalajaksojen lkm Laskutettavia hoitopäiviä Nettohoitopäiviä Sairaalajaksojen lkm 1 1 Tehohoitopäiviä PTH Acuta, perusterveydenhuolto Erikoisalajaksojen lkm Laskutettavia hoitopäiviä Nettohoitopäiviä Sairaalajaksojen lkm Mäntän as Erikoisalajaksojen lkm Laskutettavia hoitopäiviä Nettohoitopäiviä Sairaalajaksojen lkm Kaikki yhteensä Liite 1

128 Liite 1 LEIKKAUSTOIMENPITEET Päivystysaikainen (Kaikki) Summa / Lkm Sarakeotsikot Riviotsikot Kaikki 2016 yhteensä Acuta, erikoissairaanhoito ELEKTIIVINEN PÄIVYSTYS Aikuispsykiatrian va ELEKTIIVINEN PÄIVYSTYS PÄIVÄKIR 2 2 Gastroenterologian va ELEKTIIVINEN PÄIVYSTYS PÄIVÄKIR Keuhko-, iho- ja allergiasairauksien va ELEKTIIVINEN PÄIVYSTYS PÄIVÄKIR Kirurgian va ELEKTIIVINEN PÄIVYSTYS PÄIVÄKIR Korva- ja suusairauksien va ELEKTIIVINEN PÄIVYSTYS PÄIVÄKIR Lastenpsykiatrian va ELEKTIIVINEN 1 1 PÄIVYSTYS Lastentautien va ELEKTIIVINEN PÄIVYSTYS PÄIVÄKIR Naistentautien ja synnytysten va ELEKTIIVINEN

129 PÄIVYSTYS PÄIVÄKIR Neuroalojen ja kuntoutuksen va ELEKTIIVINEN PÄIVYSTYS PÄIVÄKIR 1 1 Silmäkeskus ELEKTIIVINEN PÄIVYSTYS PÄIVÄKIR Sisätautien va ELEKTIIVINEN PÄIVYSTYS PÄIVÄKIR Sydänkeskus ELEKTIIVINEN PÄIVYSTYS PÄIVÄKIR Syövänhoidon va ELEKTIIVINEN PÄIVYSTYS TULES-va ELEKTIIVINEN PÄIVYSTYS PÄIVÄKIR Valkeakosken as ELEKTIIVINEN PÄIVYSTYS PÄIVÄKIR Vammalan as ELEKTIIVINEN PÄIVYSTYS PÄIVÄKIR Puuttuu ELEKTIIVINEN PÄIVYSTYS PÄIVÄKIR Mäntän as ELEKTIIVINEN PÄIVYSTYS PÄIVÄKIR Kaikki yhteensä Liite 1

130 Liite 1 POLIKLINIKKA Summa / Lkm Sarakeotsikot Riviotsikot Kaikki 2016 yhteensä ESH Acuta, erikoissairaanhoito Konsultaati Muu Sähköinen Varsinainen Aikuispsykiatrian va Konsultaati Muu Sähköinen Varsinainen Gastroenterologian va Konsultaati Muu Sähköinen Varsinainen Keuhko-, iho- ja allergiasairauksien va Konsultaati Muu Sähköinen Varsinainen Kirurgian va Konsultaati Muu Sähköinen Varsinainen Korva- ja suusairauksien va Konsultaati Muu Sähköinen Varsinainen Lastenpsykiatrian va Konsultaati Muu Sähköinen Varsinainen Lastentautien va

131 Konsultaati Muu Sähköinen Varsinainen Mäntän as Konsultaati Muu Sähköinen Varsinainen Naistentautien ja synnytysten va Konsultaati Muu Sähköinen Varsinainen Neuroalojen ja kuntoutuksen va Konsultaati Muu Sähköinen Varsinainen Nuorisopsykiatrian va Konsultaati Muu Sähköinen Varsinainen Puuttuu Konsultaati Muu Sähköinen Varsinainen Silmäkeskus Konsultaati Muu Sähköinen Varsinainen Sisätautien va Konsultaati Muu Sähköinen Varsinainen Syövänhoidon va Konsultaati Muu Sähköinen Liite 1

132 Varsinainen TULES-va Konsultaati Muu Sähköinen Varsinainen Valkeakosken as Konsultaati Muu Sähköinen Varsinainen Vammalan as Konsultaati Muu Sähköinen Varsinainen Sydänkeskus Konsultaati Muu Sähköinen Varsinainen Valkeakosken as/päivystys Konsultaati Muu Sähköinen Varsinainen Vammalan as/päivystys Konsultaati Muu Sähköinen Varsinainen PTH Acuta, perusterveydenhuolto Konsultaati Muu Sähköinen Varsinainen Aikuispsykiatrian va 1 1 Varsinainen 1 1 Gastroenterologian va Varsinainen Kirurgian va 8 8 Varsinainen 8 8 Liite 1

133 Korva- ja suusairauksien va Varsinainen Lastenpsykiatrian va 2 2 Varsinainen 2 2 Lastentautien va Varsinainen Mäntän as Varsinainen Naistentautien ja synnytysten va Varsinainen Neuroalojen ja kuntoutuksen va Varsinainen Sisätautien va Varsinainen Syövänhoidon va 1 1 Varsinainen 1 1 TULES-va Varsinainen Valkeakosken as Konsultaati Muu Sähköinen Varsinainen Vammalan as Konsultaati Muu Sähköinen Varsinainen Kaikki yhteensä Liite 1

134 Liite 1 VUODEOSASTO Summa / Lkm Sarakeotsikot Riviotsikot Kaikki 2016 yhteensä ESH Acuta, erikoissairaanhoito Erikoisalajaksojen lkm Laskutettavia hoitopäiviä Nettohoitopäiviä Sairaalajaksojen lkm Aikuispsykiatrian va Erikoisalajaksojen lkm Laskutettavia hoitopäiviä Nettohoitopäiviä Sairaalajaksojen lkm Gastroenterologian va Erikoisalajaksojen lkm Laskutettavia hoitopäiviä Nettohoitopäiviä Sairaalajaksojen lkm Tehohoitopäiviä Keuhko-, iho- ja allergiasairauksien va Erikoisalajaksojen lkm Laskutettavia hoitopäiviä Nettohoitopäiviä Sairaalajaksojen lkm Tehohoitopäiviä Kirurgian va Erikoisalajaksojen lkm Laskutettavia hoitopäiviä Nettohoitopäiviä Sairaalajaksojen lkm Tehohoitopäiviä Korva- ja suusairauksien va Erikoisalajaksojen lkm Laskutettavia hoitopäiviä Nettohoitopäiviä Sairaalajaksojen lkm Tehohoitopäiviä Lastenpsykiatrian va Erikoisalajaksojen lkm Laskutettavia hoitopäiviä Nettohoitopäiviä

135 Sairaalajaksojen lkm Lastentautien va Erikoisalajaksojen lkm Laskutettavia hoitopäiviä Nettohoitopäiviä Sairaalajaksojen lkm Tehohoitopäiviä Mäntän as Erikoisalajaksojen lkm Laskutettavia hoitopäiviä Nettohoitopäiviä Sairaalajaksojen lkm Naistentautien ja synnytysten va Erikoisalajaksojen lkm Laskutettavia hoitopäiviä Nettohoitopäiviä Sairaalajaksojen lkm Tehohoitopäiviä Neuroalojen ja kuntoutuksen va Erikoisalajaksojen lkm Laskutettavia hoitopäiviä Nettohoitopäiviä Sairaalajaksojen lkm Tehohoitopäiviä Nuorisopsykiatrian va Erikoisalajaksojen lkm Laskutettavia hoitopäiviä Nettohoitopäiviä Sairaalajaksojen lkm Silmäkeskus Erikoisalajaksojen lkm Laskutettavia hoitopäiviä Nettohoitopäiviä Sairaalajaksojen lkm Sisätautien va Erikoisalajaksojen lkm Laskutettavia hoitopäiviä Nettohoitopäiviä Sairaalajaksojen lkm Tehohoitopäiviä Syövänhoidon va Erikoisalajaksojen lkm Laskutettavia hoitopäiviä Nettohoitopäiviä Liite 1

136 Sairaalajaksojen lkm Tehohoitopäiviä TULES-va Erikoisalajaksojen lkm Laskutettavia hoitopäiviä Nettohoitopäiviä Sairaalajaksojen lkm Tehohoitopäiviä Valkeakosken as Erikoisalajaksojen lkm Laskutettavia hoitopäiviä Nettohoitopäiviä Sairaalajaksojen lkm Vammalan as Erikoisalajaksojen lkm Laskutettavia hoitopäiviä Nettohoitopäiviä Sairaalajaksojen lkm Sydänkeskus Erikoisalajaksojen lkm Laskutettavia hoitopäiviä Nettohoitopäiviä Sairaalajaksojen lkm Tehohoitopäiviä Tehohoidon va Erikoisalajaksojen lkm Laskutettavia hoitopäiviä Nettohoitopäiviä Sairaalajaksojen lkm 1 1 Tehohoitopäiviä PTH Acuta, perusterveydenhuolto Erikoisalajaksojen lkm Laskutettavia hoitopäiviä Nettohoitopäiviä Sairaalajaksojen lkm Mäntän as Erikoisalajaksojen lkm Laskutettavia hoitopäiviä Nettohoitopäiviä Sairaalajaksojen lkm Kaikki yhteensä Liite 1

137 Liite 1 ENTEROSKOPIAT GE-kanavan tähystysleikkaukset (Oletan että ne on nämä) PSHP Koko vuosi Tammi-elokuu UJC02 Ruokatorven tähystys jäykällä tähystimellä UJC12 Ruokatorven tähystys taipuisalla tähystimellä UJD02 Mahantähystys UJD10 Ruokatorven, mahalaukun ja duodenumin tähystys UJF02 Ohutsuolen tähystys nielun kautta UJF12 Ohutsuolen tähystys suoliavanteen kautta UJF14 Ohutsuolen ja peräaukon liitoksen tähystys UJF22 Ohutsuolen tähystys suoliavauksesta leikkauksen aikana UJF30 Ohutsuolen tähystys paksusuolen kautta UJF32 Koko paksusuolen tähystys, kolonoskopia UJF34 Paksusuolen vasemman puolen tähystys UJF45 Sigmasuolen tähystys, sigmoideoskopia UJF92 Kapseliendoskopia UJG02 Peräsuolen tähystys UJH02 Peräaukon tähystys UJK02 Sappi- ja haimatiehyen kanylointi ja varjoainekuvaus (ERCP) pohjukaissuolen kautta UJK12 Sappitietähystys nielun kautta UJK22 Sappitietähystys sappitieavanteen kautta 2 1 UJK32 Sappirakon tähystys sappiavanteen kautta 1 1 UJK42 Haiman tähystys mahasuolikanavan kautta UJK52 Sappiteiden tähystys endoskooppisen retrogradisen kolangiografian yhteydessä

138 Liite 2 Palvelut sairaaloittain Valkeakosken sairaala Erikoisala / Avopalvelut Leikkaustoiminta Osastotoiminta sairaala Keuhkosairaudet Unipoliklinikka Sairaalan Ihosairaudet Allergologia Endokrinologia Hematologia Nefrologia Reumatologia Yleissisätaudit Onkologia Gastrokirurgia Kuvakonsultaatiot Vastaanotto Vastaanotto ainakin etäpalveluna, lääkeinfuusiot Aluenefrologi, dialyysitoiminta Vastaanotto, lääkeinfuusiot Vastaanotto, sähköiset rytminsiirrot Vastaanotto lääkehoitopoliklinikan yhteydessä Lääkärin vastaanotto: Valsiin (leikkaus)arvioon tulevien potilaiden ensikäynti. Kirurginen esikäynti ja jälkitarkastus toteutetaan vain potilailla jotka sen tarvitsevat. Lääkärin vastaanotto: -Perusselvittelyt lähetepotilailla -IBD-potilaiden ensikäynti (mikäli lähetteen perusteella ei vaadita Taysissa) -Seuranta: IBD Hoitajan vastaanotto: IBD-hoitaja Skopiat: gastro- ja kolonoskopiat, myös anestesiassa (mikäli potilas ei erityisosaamisen tai anestesian vuoksi vaadi hoitoa yo-sairaalassa) Lääkeinfuusiot: C-hepatiitti perushoidot, IBD-potilaiden biologiset hoidot MDT-toiminta: Päihdeprevention hoitoketjun järjestäminen Digitalisaatio/virtuaali-poliklinikka: IBDpotilaiden omaseuranta, yhteinen Taysin kanssa Päivä-gastrokirurgia, mikäli potilas ei anestesiologisesti tai kirurgisesti vaadi hoitoa yo-sairaalassa: Tyrät, laparoskooppinen sappi, fundoplikaatiot vuodeosastot toimivat päivystyspotilaiden ja leikkauspotilaiden jatkohoitoosastoina. Lisäksi ehdotuksen mukaan sairaalan osastoja tulisi käyttää maakunnassa nykyistä enemmän paljon erilaisia fasiliteetteja vaativien potilaiden akuuttihoidossa. Sairaalassa toimii myös AVHpotilaiden intensiivikuntoutus. 1

139 Liite 2 Gastroenterologia Urologia Lääkärin vastaanotto: -Perusselvittelyt lähetepotilailla -IBD-potilaiden ensikäynti (mikäli lähetteen perusteella ei vaadita Taysissa) -Seuranta: IBD Hoitajan vastaanotto: IBD-hoitaja Skopiat: gastro- ja kolonoskopiat, myös anestesiassa (mikäli potilas ei erityisosaamisen tai anestesian vuoksi vaadi hoitoa yo-sairaalassa) Lääkeinfuusiot: C-hepatiitti perushoidot, IBD-potilaiden biologiset hoidot MDT-toiminta: Päihdeprevention hoitoketjun järjestäminen Digitalisaatio/virtuaali-poliklinikka: IBDpotilaiden omaseuranta, yhteinen Taysin kanssa Vastaanotto, diagnostiikka (kystoskopia, transrektaalinen UÄ, prostatabiopsia, jäännösvirtsan mittaus, virtaustutkimukset Urologiset pientoimenpiteet (fimoosi, hydro- ja funikoseele, fasektomia) Verisuonikirurgia Laskimosairauksien diagnostiikka ja hoito Laskimokirurgia Yleiskirurgia Konsultaatiopoliklinikka Tyräkirurgia, ns. pattikirurgia Neurologia Vastaanotto, lääkeinfuusiot Neurokirurgia Kaularankakirurgia vuosina ja rankakeskuksen perustamisen jälkeen Taysiin Ortopedia Olka-, polvi- ja jalkakirurgian lähete- ja jälkiseurantakäynnit Päiväkirurgiaa? Käsikirurgia Plastiikkakirurgia Fysiatria Korva-nenä- ja kurkkusairaudet sekä suu ja leukasairaudet Poliklinikka komplisoituneita potilaita lukuun ottamatta yhteneväistä Taysin kanssa ja perustuu aluejakoon. Päiväkirurgiaa? Kaikki knk-kirurgia, mutta korvakirurgia, suu- ja leukakirurgia ja anestesiahammashoito tänne keskitettyinä Foniatria Silmäsairaudet Naistentaudit Yleisgynekologia Laparoskopia/resektoskopiatoimenpiteet (lsk-sterilisaatiot, munasarjakystan poistot (ei endometrioosi), muut helpot adnextoimenpiteet, resektoskooppiset myooman ja polyypin poistot, osa kaavintatoimenpiteistä, muut pientoimenpiteet Lastentaudit Vastaanotto Lastenkirurgia Päiväkirurgia Reumaortopedia Sydänsairaala Oy Vastaanotto Coxa Oy 2

140 Liite 2 Vammalan sairaala Erikoisala / Avopalvelut Leikkaustoiminta Osastotoiminta sairaala Keuhkosairaudet Unipoliklinikka Sairaalan Ihosairaudet Allergologia Endokrinologia Hematologia Nefrologia Reumatologia Yleissisätaudit Onkologia Gastrokirurgia Kuvakonsultaatiot Vastaanotto Vastaanotto ainakin etäpalveluna. lääkeinfuusiot Aluenefrologi, dialyysitoiminta Vastaanotto, lääkeinfuusiot Vastaanotto, sähköiset rytminsiirrot Vastaanotto lääkehoitopoliklinikan yhteydessä Lääkärin vastaanotto: -Perusselvittelyt lähetepotilailla -IBD-potilaiden ensikäynti (mikäli lähetteen perusteella ei vaadita Taysissa) -Seuranta: IBD Hoitajan vastaanotto: IBD-hoitaja Skopiat: gastro- ja kolonoskopiat, myös anestesiassa (mikäli potilas ei erityisosaamisen tai anestesian vuoksi vaadi hoitoa yo-sairaalassa) Lääkeinfuusiot: C-hepatiitti perushoidot, IBD-potilaiden biologiset hoidot MDT-toiminta: Päihdeprevention hoitoketjun järjestäminen Digitalisaatio/virtuaalipoliklinikka: IBDpotilaiden omaseuranta, yhteinen Taysin kanssa vuodeosastot toimivat päivystyspotilaiden ja osittain leikkauspotilaiden jatkohoito-osastoina. Lisäksi ehdotuksen mukaan sairaalan osastoja tulisi käyttää maakunnassa nykyistä enemmän paljon erilaisia fasiliteetteja vaativien potilaiden akuuttihoidossa. Sairaalassa perustetaan ehdotuksen mukaan lonkkamurtumapotilai den maakunnallinen kuntoutusyksikkö, jossa voidaan tarvittaessa kuntouttaa myös muita tuli- ja liikuntaelin sairaita potilaita. Gastroenterologia Lääkärin vastaanotto: -Perusselvittelyt lähetepotilailla -IBD-potilaiden ensikäynti (mikäli lähetteen perusteella ei vaadita Taysissa) -Seuranta: IBD Hoitajan vastaanotto: IBD-hoitaja Skopiat: gastro- ja kolonoskopiat, myös anestesiassa (mikäli potilas ei erityisosaamisen tai anestesian vuoksi vaadi hoitoa yo-sairaalassa) Lääkeinfuusiot: C-hepatiitti perushoidot, IBD-potilaiden biologiset hoidot MDT-toiminta: Päihdeprevention hoitoketjun järjestäminen Digitalisaatio/virtuaalipoliklinikka: IBDpotilaiden omaseuranta, yhteinen Taysin kanssa 3

141 Liite 2 Urologia Verisuonikirurgia Yleiskirurgia Neurologia Neurokirurgia Ortopedia Käsikirurgia Plastiikkakirurgia Fysiatria Korva-nenä- ja kurkkusairaudet sekä suu ja leukasairaudet Foniatria Silmäsairaudet Naistentaudit Lastentaudit Lastenkirurgia Reumaortopedia Sydänsairaala Oy Coxa Oy Vastaanotto, diagnostiikka (kystoskopia, transrektaalinen UÄ, prostatabiopsia, jäännösvirtsan mittaus, virtaustutkimukset Laskimosairauksien diagnostiikka ja hoito Konsultaatiopoliklinikka Vastaanotto (palveluiden kysyntä ratkaisee), lääkeinfuusiot Olka-, polvi- ja jalkakirurgian lähete- ja jälkiseurantakäynnit Poliklinikka komplisoituneita potilaita lukuun ottamatta yhteneväistä Taysin kanssa ja perustuu aluejakoon. Yleisgynekologia, polikliiniset toimenpiteet Vastaanotto (1 pv/vko edellyttää uusia potilasryhmiä esim. reuma, diabetes) Vastaanotto 4

142 Liite 2 Tays Erikoisala / Avopalvelut Leikkaustoiminta Osastotoiminta sairaala Keuhkosairaudet Ihosairaudet Keskitetyt palvelut Keskitetyt palvelut Sairaalan vuodeosastot toimivat Allergologia Allergiakeskus päivystyspotilaiden ja Endokrinologia Vaativa endokrinologia, diabetes leikkauspotilaiden Hematologia Akuutti hematologia, hyytymisyksikkö jatkohoito-osastoina. Nefrologia Trella keskitetty Taysiin Reumatologia Yleissisätaudit Onkologia Gastrokirurgia Gastroenterologia Trella keskitetty Reumakeskukseen Keskitetyt palvelut Skopiat: päivystysskopiat, erityisosaamista vaativat ja/tai toimenpiteitä sisältävät gastro- ja kolono-skopiat, läpivalaisua ja erityisosaamista vaativat skopiat (ERCP, ruokatorven ja paksusuolen stenttaukset) Lääkärin vastaanotto: Taysiin (leikkaus)arvioon tulevien potilaiden ensikäynti. Kirurginen esikäynti ja jälkitarkastus toteutetaan vain potilailla jotka sen tarvitsevat. Hoitajavastaanotto: IBD-hoitaja, bariatrinen hoitaja Etäpoliklinikka: esim. avanne-, haava- ja peg-konsultaatiot hoitajalle tai lääkärille, osa jälkitarkastuksista, MDT-toiminta: kaikkien syöpäpotilaiden ja muiden vaativien potilaiden hoito arvioidaan MDTmeetingissä ja toteutetaan sovittujen, koko alueella yhtenäisten protokollien mukaan. Hasan ja koko alueen toimijat osallistuvat etäyhteydellä aina tarpeen mukaan. Skopiat: Vaativat maksa- ja IBD-potilaat: erityisosaamista vaativat ja/tai toimenpiteitä sisältävät gastro-ja kolonoskopiat, Lääkeinfuusiot: C-hepatiitti uudet kalliit hoidot, osa IBD-potilaiden infuusioista MDT-toiminta: käsitellään kaikki IBD biologiset hoidot, ja suunnitellaan toteutus yhteisen hoito-protokollan mukaan Lääkärin vastaanotto: vaativien IBDpotilaiden ensikäynti, maksansiirtopotilaiden seuranta ensimmäiset 3v (sen jälkeen siirto Hasa) Hoitajan vastaanotto: IBD-hoitaja, maksahoitaja, Etäpoliklinikka: IBDpotilaiden lääkärin vastaanotto Digitalisaatio/virtuaali-poliklinikka: IBDpotilaiden omaseuranta Päivystysleikkaukset, syöpäkirurgia: HPB (haima-maksa-sappi), CR (kolorektaali), ohutsuoli, lisämunuainen, ventrikkeli, esofagus, yhteisleikkaukset (sarkooma, gyn., urol. syövät), IBD-kirurgia (tulehdukselliset suolistosairaudet), Anaalialueen vaativa kirurgia (fistelit ym.), Bariatrinen kirurgia anestesiologisesti ja operatiivisesti vaativille potilaille, vaativat palleatyräleikkaukset ja uusintaleikkaukset (fundo, refundo), Anestesiologisesti vaativa, eikiireellinen perusgastrokirurgia (sappi, fundo, avanteen sulut, tyrät, ym.) Osastovalvontaa vaativat potilaat hoidetaan pääosin Taysissa. Osastoille on lisäksi keskitetty vaativaa erikoissairaanhoitoa vaativien elektiivisten potilaiden diagnostiikkaa ja hoitoa. Osastoille on keskitetty muutamien erikoisalojen kaikki erikoissairaanhoidon osastotoiminta (esim. onkologia, reumatologia ja lastentaudit) 5

143 Liite 2 Urologia Keskitetyt palvelut Taysissa kaikki muu kuin Valsin leikkaustoiminta Verisuonikirurgia Valtimo- ja laskimosairauksien diagnostiikka, keskitetyt palvelut Päivystysleikkaukset, valtimokirurgia ja toimenpideradiologia, laskimokirurgia Yleiskirurgia Konsultaatiopoliklinikka Päivystysleikkaukset Neurologia Parkinson-, epilepsia- ja selkäydinvammaisten potilaiden tutkimus ja hoito. Neuromodulaatiohoitoa tarvitsevien potilaiden hoito. MS-potilaat, kipu-potilaat, HARNESpotilaat, aivovammapoliklinikka Neurokirurgia Keskitetyt palvelut Päivystysleikkaukset Ortopedia Leikkaustoimintaan liittyvä avotoiminta (lähetekäynnit, prekäynnit, kontrollit) Päivystysleikkaukset, vaativa selkäkirurgia + selkäkeskus (luudutusleikkaukset, deformiteetit, skolioosit), tuki- ja sidekudoskudos (sarkooma) kirurgia, synnynnäiset ja posttraumaattiset raaja- ja niveldeformiteettikorjaukset Käsikirurgia Leikkaustoimintaan liittyvä avotoiminta Päivystyskirurgia, vaativa käsikirurgia (deformiteettikorjaukset, mikrokirurgiset leikkaukset, plexuskirurgia) Plastiikkakirurgia Leikkaustoimintaan liittyvä avotoiminta Päivystyskirurgia, diabeetikoiden komplisoituneet tulesongelmat (haavakeskus), vaativa plastiikkakirurgia (mikrokirurgiset leikkaukset, yhteisleikkaukset: knk, gyne, gi, uro) Fysiatria Vastaanotto, selkäydinvammapotilaat ja CRPS-potilaat Korva-nenä- ja kurkkusairaudet sekä suu ja leukasairaudet Foniatria Silmäsairaudet Naistentaudit Kaikki hoidollisesti tai tutkimuksellisesti komplisoidut potilaat (esim. syöpä), muuten poliklinikkatoiminta Taysissa ja muissa sairaaloissa yhteneväistä ja perustuu aluejakoon. Keskitetyt palvelut Silmäsairaudet pois lukien Hasaan keskitetty näön kuntoutus Yleisgynekologia, vaativa urogynekologia, endometrioosi, äitiyspoliklinikka, hormonija lapsettomuuspoliklinikka Päivystysleikkaukset, vaativa knklirurgia Kaikki leikkaustoiminta Taysissa pois lukien Hasan luomileikkaukset Päivystyskirurgia, yöpymistä vaativa kirurgia, vaativa urogynekologia, endometrioosi, syöpäkirurgia, synnytykset Lastentaudit Trella keskitetty Taysiin Lastenkirurgia Keskitetyt palvelut Kaikki leikkaustoiminta Taysissa pois lukien Valsin päiväkirurgia Reumaortopedia Palvelut keskitetty Taysiin Kaikki leikkaustoiminta Taysissa Sydänsairaala Oy Tampereella keskitetyt palvelut Kaikki leikkaustoiminta Taysissa Coxa Oy Keskitetyt palvelut Kaikki leikkaustoiminta Taysissa 6

144 Liite 2 Hatanpään sairaala Erikoisala / Avopalvelut Leikkaustoiminta Osastotoiminta sairaala Keuhkosairaudet Konsultaatiot Sairaalan Ihosairaudet Allergologia Endokrinologia Hematologia Nefrologia Reumatologia Yleissisätaudit Onkologia Gastrokirurgia Kuvakonsultaatiot Kilpirauhas- ja lisäkilpirauhassairaudet, bariatrinen hoito Hematologisten potilaiden pitkäaikaisseuranta, avohoitokonsultaatiot Konsultaatiot Bariatrinen hoito, yleissisätautien vastaanotto, sähköiset rytminsiirrot Osa tiettyjen syöpätautien hoidon jälkeisistä seurantakäynneistä: - melanoomapotilaat ja kilpirauhassyöpäpotilaatsuolistosyöpäpo tilaiden liitännäishoidon jälkeinen seuranta jo nykyisellään siirtyy Hatanpäälle (skopiat, markkeriseuranta). Harkittavissa on myös rintasyöpäpotilaiden liitännäishoidon jälkeisen seurannan uudelleen järjestelyt. Lääkärin vastaanotto: Hasaan (leikkaus)arvioon tulevien potilaiden ensikäynti. Kirurginen esikäynti ja jälkitarkastus toteutetaan vain potilailla jotka sen tarvitsevat. Lääkärin vastaanotto: -Perusselvittelyt lähetepotilailla -IBD-potilaiden ensikäynti (mikäli lähetteen perusteella ei vaadita Taysissa) -Seuranta: IBD, B-hepatiitti, inaktiivinen AIH, alkomaksakirroosi, PBC 1v jälkeen, maksansiirto 3v jälkeen Hoitajan vastaanotto: IBD-hoitaja, bariatrinen hoitaja, maksahoitaja Skopiat: gastro- ja kolonoskopiat, myös anestesiassa (mikäli potilas ei erityisosaamisen tai anestesian vuoksi vaadi hoitoa yo-sairaalassa) Lääkeinfuusiot: C-hepatiitti perushoidot, IBD-potilaiden biologiset hoidot MDT-toiminta: Päihdeprevention hoitoketjun järjestäminen Digitalisaatio/virtuaali-poliklinikka: IBDpotilaiden omaseuranta, yhteinen Taysin kanssa Perusgastrokirurgia, mikäli potilas ei anestesiologisesti tai kirurgisesti vaadi hoitoa yo-sairaalassa: Tyrät, laparoskooppinen sappi, bariatriset leikkaukset, fundoplikaatiot, eikiireelliset laparoskooppiset suolileikkaukset (kolon ja ohutsuoli), avanteen sulut, fistelit. Periaatteessa kolonin (ei rectumin) syöpäkirurgiaa voidaan toteuttaa Taysin lisäksi myös Hasassa, mikäli lainsäädäntö ja paikallinen sopiminen tämän sallivat vuodeosastot toimivat päivystyspotilaiden ja leikkauspotilaiden jatkohoito-osastoina. Lisäksi ehdotuksen mukaan sairaalan osastoja tulisi käyttää maakunnassa nykyistä enemmän paljon erilaisia fasiliteetteja vaativien potilaiden akuuttihoidossa. Sairaalassa toimii myös AVH-potilaiden intensiivikuntoutus. Lisäksi sairaalassa toimii yleislääketieteen ja geriatrian palvelulinja, jonka osastoilla tarjotaan yleislääketieteen ja geriatrian akuuttihoidon palveluita erityisesti päivystyspotilaille, leikkauspotilaille sekä intensiivistä kuntoutusta lonkkamurtuma- ja muille traumapotilaille. Palvelulinjan osastoilla tuotetaan myös psykogeriatrian palveluita, kuntoutusta ja palliatiivista hoitoa. 7

145 Liite 2 Gastroenterologia Lääkärin vastaanotto: -Perusselvittelyt lähetepotilailla -IBD-potilaiden ensikäynti (mikäli lähetteen perusteella ei vaadita Taysissa) -Seuranta: IBD, B-hepatiitti, inaktiivinen AIH, alkomaksakirroosi, PBC 1v jälkeen, maksansiirto 3v jälkeen Hoitajan vastaanotto: IBD-hoitaja, bariatrinen hoitaja, maksahoitaja Skopiat: gastro- ja kolonoskopiat, myös anestesiassa (mikäli potilas ei erityisosaamisen tai anestesian vuoksi vaadi hoitoa yo-sairaalassa) Lääkeinfuusiot: C-hepatiitti perushoidot, IBD-potilaiden biologiset hoidot MDT-toiminta: Päihdeprevention hoitoketjun järjestäminen Digitalisaatio/virtuaali-poliklinikka: IBDpotilaiden omaseuranta, yhteinen Taysin kanssa Urologia Verisuonikirurgia Laskimosairauksien diagnostiikka ja hoito Laskimokirurgia Yleiskirurgia Neurologia Neurokirurgia Ortopedia Kaulan alueen diagnostiikka (esim. struumat), konsultaatiopoliklinikka AVH- ja aivovammapotilaiden jälkipoliklinikka, aivokasvainten seuranta, neurologian yleispoliklinikka, muistipoliklinikka, mahdollisesti myöhemmin selkäydinvammaisten poliklinikka Vastaanotto, mm. murtumien jälkiseuranta Käsikirurgia Vastaanotto Perus käsikirurgia Rintasyöpäkirurgia, kaulan alueen kirurgia, tyräkirurgia, ns. pattikirurgia Olka-, polvi- ja nilkka/jalkateräkirurgia kokonaisuudessaan, perus selkäkirurgia (discus, laminektomia) Plastiikkakirurgia Vastaanotto Perus plastiikkakirurgia ja rintakeskustoiminta Fysiatria Korva-nenä- ja kurkkusairaudet sekä suu ja leukasairaudet Vastaanotto Poliklinikka komplisoituneita potilaita lukuun ottamatta yhteneväistä Taysin kanssa ja perustuu aluejakoon. Foniatria Silmäsairaudet Näön kuntoutus Luomileikkaukset TULES potilasryhmästä 50% on leiko ja 50% lyhki laskennallisesti riippuen leikkauksen kestosta, leikkausvuodosta, kipsihoidon tarpeesta, postoperatiivisesta kivuista. Lasten risaleikkaukset ja korvien putkitukset, nenän sivuonteloiden ja väliseinän leikkaukset, paikallisten pään ja kaulanalueen ihotuumoreiden leikkaukset 8

146 Liite 2 Naistentaudit Lastentaudit Lastenkirurgia Reumaortopedia Sydänsairaala Oy Coxa Oy Naistentautien poliklinikka painopisteenä kolposkopiat, raskauden ajan UÄ-keskus Konsultaatiot Urogynekologinen toiminta (virtsankarkailuleikkaukset, komplisoitumattomat laskeumat ilman kohdunpoistoa) 9

147 Liite 3 Selvitys lonkkamurtuman leikkauksen jälkeisen kuntoutuksen tarpeesta Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä Markku Kankaanpää Anna-Kaisa Parkkila Heikki Mäenpää

148 Liite 3 Tehtävänanto: Pshp:n hallitus päätti joulukuussa 2015, että Pirkanmaan julkisesti tuotetusta erikoissairaanhoidosta tulee laatia kokonaisselvitys, johon otetaan Taysin ja aluesairaaloiden lisäksi mukaan myös Hatanpään sairaala. Selvityksen tavoitteena on laatia ehdotus erikoissairaanhoidon organisoinnista osana integroituvaa sote-maakuntaa. Tätä selvitystä tekee projektiylilääkäri Hannu Päivän johtama työryhmä. Osana tätä selvitystä pyydettiin arvio lonkkamurtuman operatiivisen hoidon jälkeisen kuntoutuksen tilasta ja tarpeista Pirkanmaan alueella. Erityisesti tulisi selvittää ainakin seuraavat asiat: 1. Onko suunnitellun kaltaisesta kuntoutuksesta jotain tutkimusnäyttöä? Mitkä ovat kokemukset ja tulokset vastaavista kuntoutusosastoista muualta Suomesta? 2. Tehdä arvio kuntoutusta tarvitsevien määrästä ja heitä varten tarvittavista sairaansijoista. 3. Arvioida mitä uusi toimintamalli vaikuttaa nykytoimintaan vähentääkö se esim. polikäyntejä, terapeuttien käyntejä jne. ja kuinka paljon? Minkälaiset resurssit uusi toiminta vaatii Tämä selvitys pohjautuu vuonna 2011 julkaistuun lonkkamurtuman hoitoa koskeva Käypähoito suositukseen (liite 1) näytönastekatsauksineen (linkit 1-3), Pirkanmaan sairaanhoitopiirin lonkkapotilaan hoitoketjuun (liite 2) sekä tänä vuonna Terveydenhuollon palveluvalikoimaneuvoston (PALKO) tekemään kannanottoon lonkkamurtuman leikkaushoidon jälkeisestä kuntoutuksesta. (liite 3). 2

149 Liite 3 Lonkkamurtuma Suomessa tapahtuu vuosittain hieman yli 7000 lonkkamurtumaa. Lonkkamurtumia esiintyy pääosin 75 vuotta täyttäneillä henkilöillä, joilla on usein murtuman paranemista hidastavia sairauksia. Lonkkamurtuma vaarantaa merkitsevästi potilaan arjessa selviytymistä ja lisää pitkäaikaisen avun piiriin tai laitoshoitoon joutumisen riskiä sekä kuolleisuutta. Ensimmäisen vuoden hoidosta aiheutuneet kokonaiskustannukset (ilman lääkekuluja) olivat Suomessa vuonna 2013 noin 195 miljoonaa euroa. Nykyisin erot sairaanhoitopiirien hoito- ja kuntoutuskäytännöissä ovat suuria (taulukko 1). Mikäli kuntoutuksella saavutettava lopputulos olisi koko maassa samalla tasolla kuin parhaassa sairaanhoitopiirissä, pitkäaikaispotilaaksi lonkkamurtuman johdosta joutuvien määrä vähenisi arviolta 150 henkilöllä vuodessa. THL:n PERFECT-hankkeessa seurataan erikoissairaanhoidon hoitoketjuihin sisältyviä palveluja sekä niiden vaikuttavuutta ja kustannusvaikuttavuutta sairaanhoitopiireissä ja sairaaloissa. Yhdessä osahankkeessa on selvitetty lonkkamurtuman hoitoa ja kuntoutusta. Tilastotietoa on saatavissa sairaanhoitopiireittäin ilmaantuvuudesta, hoitopäivien määristä, leikkausjonoista, kuolleisuudesta ja kotiin kuntoutuneiden määristä eri vuosina. Viimeisimmistä tilastotiedoista on koottu oheinen Palkon suosituksesta suoraan lainattu taulukko (taulukko1). Taulukko 1, Tilastotietoja lonkkamurtumapotilaiden hoidosta vuosina 2005 ja 2013 Perfectaineiston mukaan. Palko 2016: Lonkkamurtuman leikkaushoidon jälkeinen kuntoutus, aineisto: THL, Perfect 3

150 Liite 3 Taulukossa 2 on nähtävillä vastaavat luvut Pirkanmaan osalta, vertausaineistona koko maan luvut vuosina Taulukko 2. Tilastotietoja lonkkamurtuman hoidosta Pirkanmaalla THL:n Perfect- aineiston pohjalta vuosina , vertailuun mukaan otettu koko maan keskiarvo ja yksittäinen paras tulos jokaisessa ryhmässä. Lonkkamurtuman hoito Lonkkamurtuman hoidon tavoite on palauttaa potilaan toimintakyky leikkausta edeltäneelle tasolle, mikä edellyttää toimivaa hoitoketjua. Keskeistä on tehokas hoito ennen leikkausta (kivun hallinta, nestehoito), viivytyksetön leikkaukseen pääsy, oikean leikkausmenetelmän valinta ja leikkaustoimenpiteen suorittaminen oikein sekä varhainen leikkauksenjälkeinen mobilisaatio ja kuntoutus. Lonkkamurtumapotilaan toipumisennustetta voidaan parantaa tehokkaalla moniammatillisella kuntoutuksella (näytönaste A, linkki 1). Leikkauksen jälkeisen kuntoutuksen keskittämisestä moniammatillisiin geriatrisiin kuntoutusyksiköihin hyötyvät erityisesti muistisairaat lonkkamurtumapotilaat. (näytönaste A, linkki2). Varhainen mobilisaatio ja tehokas fyysinen harjoittelu parantavat liikkumis- ja toimintakyvyn palautumista (näytönaste B, linkki 3). Keskittämällä lonkkamurtumapotilaiden hoito vanhusten sairauksiin perehtyneisiin moniammatillisiin kuntoutusyksiköihin voidaan nopeuttaa toimintakyvyn palautumista, lyhentää sairaalahoidon kestoa ja vähentää pitkäaikaiseen laitoshoitoon joutumista (näytönaste A, linkki 2). Moniammatillinen kuntoutus parantaa hoitotuloksia ja vähentää käytettävissä olevan suomalaisen tutkimustiedon mukaan ensimmäisen vuoden laskennallisia kokonaishoitokustannuksia noin 5100 euroa potilasta kohti (Liite 4). Kuntoutus voi tapahtua laitoksessa, kotona tai erilaisissa ryhmissä, ja se tulee räätälöidä yksilöllisesti turvaamaan potilaan mahdollisimman hyvä liikuntakyky. Kaikki nämä näkökohdat sisältyvät lonkkamurtuman Käypä hoito -ohjeistukseen. Tästä huolimatta hoidon ja kuntoutuksen tuloksellisuudessa on PERFECT-vertailuaineiston mukaan suurta alueellista vaihtelua, mikä näkyy niin leikkausviiveessä, ensimmäisen hoitokokonaisuuden pituudessa, pitkäaikaishoidon tarpeessa kuin kuolleisuudessakin (liite 5). Kuitenkin vuosien 1999 ja