Hyvän mielenterveyden lautasmalli - Eväitä nuoren hyvinvoinnin ja itsetunnon tukemiseen

Transkriptio

1 Hyvän mielenterveyden lautasmalli - Eväitä nuoren hyvinvoinnin ja itsetunnon tukemiseen Raisa Cacciatore Lastenpsykiatri, asiantuntijalääkäri, Väestöliitto Ots koppi Älä jätä yksin! Väestöliitto, Marttakeskus

2 Lähde: Lastensuojelu 2008, THL (

3 Lähde: Lastensuojelu 2008, THL (

4 Lähde: Nuorten hyvinvointi Suomessa 2000-luvulla, Kouluterveyskysely , THL Yksinäiset kokivat vähemmän tärkeiksi tavoitteiksi: 1) Sosiaaliset suhteet 2) Itsensä toteuttamisen 3) Elämänkumppanin löytymisen ja perheen perustamisen 4) Muiden ihmisten hyväksynnän ja arvostuksen Lisäksi yksinäiset nuoret asennoituivat tulevaisuuteen selvästi muita kielteisemmin. Pessimistisesti tulevaisuuteen asennoituneilla nuorilla oli myös heikko itsetunto. Lähde: Mervi Aalto-Kallio, 2004: Nuorten kokema yksinäisyys ja sen yhteys tulevaisuusorientaatioon

5 Lapsen ja nuoren kohtaaminen Mitä sinulle kuuluu? Miltä sinusta tuntuu? Mitä sinä tarvitset? Empatia ja myötätunto

6 Itsetunnon rakennustyö on jatkuvaa Anna mahdollisuuksia, tietoa ja usko nuoreen. Ole mallina: Ole itse itsesi paras ystävä!

7 Voit vaikuttaa paljon toisten itsetuntoon Kun olet vuorovaikutuksessa, vaikutat joka tapauksessa, suuntaan tai toiseen

8 Lapset ja nuoret ovat kodin ilmapiirin mittareita Jo kävelemään opetteleva lapsi tietää, mitä vanhempien parisuhteeseen kuuluu.

9 Keskustelkaa myös ikävät ja surulliset taloushuolet työttömyys asiat selviksi päihdeongelmat ero sairaus kuolema Jos asioista ei puhuta eikä kerrota totuutta, lapsi tekee epäselvissä tilanteissa omat tulkintansa 9

10 Mikä sinulla on, isi? Mikset kuule minua, äiti? Mitä te pelkäätte koko ajan? Pitää olla laiha kaunis, hyvä koulussa menestyvä, suosittu, muodikas, avulias vaivaton Huolet ongelmat. Kriisi. stressi, kiire

11 Osaatko nauttia? Iloisia tekoja! Ihmiseksi voi kasvaa vain vuorovaikutuksessa ihmisen kanssa. Koti-ilmapiiri

12 Lasten ja nuorten kokema väkivalta kasautuu Lähde: Sisäasiainministeriön poliisiosaston tutkimushanke: Lapsiin kohdistuva väkivalta ( ). Juha Kääriäinen /PolAmk Riskitekijöitä: Yksilökohtaiset tekijät: riskialtis elämätyyli = vapaa-ajanvietto vanhempien valvonnan ulottumattomissa, johon liittyy kavereiden kanssa julkisissa tiloissa oleskelua, päihteiden käyttöä ja rikosten tekemistä Perheeseen liittyvät tekijät: Vanhempien riitely, vanhempien runsas alkoholin käyttö, vanhempien sosiaalisen kontrollin puute, perheen heikko taloudellinen tilanne Ei selvää yhteyttä: perhemuoto, vanhempien koulutus, vanhempien työttömyys, vanhempien etninen alkuperä Sekä 6. että 9. luokkalaiset kertovat pahoinpitelyä koskevista kokemuksistaan viranomaisille erittäin harvoin: teosta riippuen 1-3 % ilmoitetaan poliisille tai sosiaaliviranomaiselle. Aikuisilla vastaava luku %

13 KOMMUNIKAATION TUNNEILMASTO KUNNIOITUS MENESTYS NEUTRAALI Kunnioitus tarttuu syrjäytyminen ja menestys ovat usein mallioppimisen tulosta HALVEKSUNTA Raisa Cacciatore, 2010 SYRJÄYTYMINEN Väkivalta kasautuu Väkivalta synnyttää väkivaltaa Koetaan jatkuvia traumoja, defenssejä vahvistuu

14 KOMMUNIKAATION TUNNEILMASTO KUNNIOITUS - Ei väkivaltaa Myönteiseen keskittyminen Kiittämällä kasvattaminen Respektipisteitä, tarravihkoja Onnistumisen esiin nostamista Arvostavaa puhetta NEUTRAALI Lapsi ei voi valita kasvuympäristöään saako hän kokemuksia arvostavasta kanssakäymisestä, milloin, mistä? HALVEKSUNTA - Henkinen ja fyysinen väkivalta Raisa Cacciatore, 2010 Kielteiseen keskittyminen Moittiminen, iva, pelko Rankaisu, ankaruus, kuritus Epäonnistumisen esiin nostamista Vähättelevää, mitätöivää puhetta

15 KOMMUNIKAATION TUNNEILMASTO KUNNIOITUS - Ei väkivaltaa MENESTYS NEUTRAALI Älä jää halveksunnan ilmapiiriin. Hakeudu arvostaviin ihmissuhteisiin! HALVEKSUNTA - Henkinen ja fyysinen väkivalta Raisa Cacciatore, 2010 SYRJÄYTYMINEN

16 Mitä nuori tarvitsee 1. Kuulluksi, nähdyksi tulemista Aitoja kohtaamisia. Välittävää, innostuvaa aikuista / aikuisia. 2. Kehitysportaiden tuntemusta Aivot kehittyvät hitaasti, ymmärrys myös. Mitä voi vaatia? Missä täytyy suojata? 3. Kehityksen / itsetunnon tukea Tekoja. Oikeaa toimintaa. Turvallisuutta. Itse koettu kasvatus ei aina parasta. Pysyvyyttä. Ennakoivuutta

17 Mitä nuori tarvitsee 1. Kuulluksi, nähdyksi tulemista JARRUTA, HILJENNÄ 2. Kehitysportaiden tuntemusta TUTUSTU, OPISKELE 3. Kehityksen, itsetunnon tukea TOIMI NYT

18 Ajankäyttö 24:3 24:4 24:4 oma aika parisuhde parisuhde työaika aika oma aika työaika perheaika perheaika oma aika parisuhde parisuhde työaika aika Sinkun ajankäyttö Sinkun ajankäyttö 24:2 24:2

19 Keskustelu itsensä kanssa Ihmiset keskustelevat mielessään jatkuvasti itsensä kanssa. Kommentoivat ja suunnittelevat tekemisiään tai vatvovat menneitä tapahtumia. Se voi olla kannustavaa tai halveksivaa. Omat pohdinnat vaikuttavat, eli se pään sisäinen puhe. Itse olet eniten itsesi kanssa. Se alkaa rakentua lapsuudessa. Myös pitkä ihmissuhde vaikuttaa. Mitä puhetta lapsuuden kotona jäi pääsi sisään?

20 Pään sisäinen puhe Eihän tästä tule yhtään mitään Tyhmä! Mä oon idiootti! Miksen mä ikinä opi Ei kannata yrittää, en mä koskaan onnistu Parasta etten mokaa enempää...

21 -HEI, AIKA MONESTA MÄ EN PYSTY! MAANANTAISTA ON MÄ EN OSAA! SELVITTY! MÄ EN EHDI! -ONNISTUMINEN ON MÄ KUOLEN! MAHDOLLISTA! TAHDON SELVITÄ! TAHDON KOETTAA! TUNNE JÄRKI TAHTO OHJAAJA Åsa Nilssonne: Kuka ohjaa elämääsi

22 Tunne on sinussa, mutta olet eri asia kuin tunteesi Hankalat ajatukset aktivoivat tunteita Pelko, pettymys tai huono omatunto ovat usein signaaleja, jotka auttavat meitä toimimaan oikein. Kielteiset ajatukset ja tunteet voivat myös riistäytyä hallinnasta tai lukkiutua päälle ja vallata mielen ja kehon.

23 Alati muuttuvat tunteet Kaikki ajatukset ja tunteet tulevat ja menevät kuin meren aallot, kuin pilvet taivaalla. Mitä enemmän yritämme välttää epämiellyttäviä tunteita tai ajatuksia, sitä voimakkaampia ne ovat ja sitä kauemmin ne kestävät. Nils Holmberg, Kognitiivisen psykoterapian verkkolehti 2005, 2. Zen, mindfulness ja vaeltava mieli.

24 Hyväksy ajatuksesi / tunteesi, mutta älä lähde joka junaan Toivota hankala tunne tai ajatus tervetulleeksi, kuin hankala naapuri Kutsu peremmälle, tarjoa teetä, hyväksy Lähetä lempeästi matkoihinsa, taputa olalle: Kiitos, kun kävit! Juhani Laakso: Mielen taito. Vapauta ajatuksia, kehitä tunteita. Kirjapaja 2009

25 Aggressio on MUUTOSVOIMA Aggressio ei ole väkivaltaa. Se on voima, pelkkä tunne, ei vielä teko. Sen voiman tarkoitus on johtaa terveeseen itsetuntoon ja itsenäistymiseen. Ilman lapsuuden uhmaa ja murrosiän kuohuntaa nuori ei itsenäistyisi vanhemmistaan ja kodistaan

26 Kehityksellinen pakko, ei pahuutta Itsenäistyminen: Ketä seuraten pysyn hengissä? Laumaan liittyminen: Miten saan aseman? Maailman valloittaminen: Mitkä ovat valtani rajat?

27 Pettymyksistä selviytyminen

28 Arvot ja asenteet Ei kannata vähätellä / mitätöidä lasten ja nuorten tavoitteita, arvoja ja pystyvyyskokemuksia. Haluaminen ja yrittäminen on tärkeää. Ei pidä tehdä kaikkea liian helpoksi lapsen tai nuoren puolesta.

29 Aika antaa arvokasvatusta Käy arvokeskustelua: Mikä on tärkeää? Mikä on kaikkein tärkeintä elämässä? Minkä asian takia olisit valmis hiukan kärsimäänkin? Kerro arvoistasi: ystävyys, rakkaus, vapaus, veljeys, tasa-arvo, terveys

30 Terveyden uusi määritelmä? Health is what it takes to make life worth living Bengt Lindström: The Hitchhiker s Guide to the Salutogenesis. Salutogenic pathways to health promotion. Folkhälsan 2010

31 Salutogeneesin avain Kyse ei ole vain olemassa olevista resursseista, vaan kyvystä ja joustavuudesta käyttää omia resurssejaan terveyttä tuottavalla tavalla. Bengt Lindström: The Hitchhiker s Guide to the Salutogenesis. Salutogenic pathways to health promotion. Folkhälsan 2010

32 Välitön tarvetyydytys: nautinto, hyvä olo Lyhyen tähtäimen tavoitteet ja tämän hetken jutut Onko kivaa vai tyhmää? Arvojen mukainen elämä: tunnistaa arvonsa Elämällä on kompasseja ja suuntaviittoja Arvoja toteuttaakseen ihminen on valmis sietämään pettymyksiä, jopa kärsimään

33 KOMMUNIKAATION TUNNEILMASTO KIITOLLISUUS - Minulla on! Keskitytään siihen, mitä jo on, ei siihen mitä ei ole Kiitollisuus jopa siitä, että asiat eivät ole huonommin. Optimistisuus, toiveikkuus. Kiitollisuudesta puhuminen ääneen, sen hämmästely ja ihastelu, mitä elämä tarjoaa. Jos lasta kiittää, hän toistaa tekonsa. NEUTRAALI Kiitollisuus lisää tyytyväisyyttä, terveyttä, hyvinvointia KATEUS - Minulla ei ole, ei kai sinullakaan! Osaamattomuuteen, puutteisiin keskittyminen. Nähdään kaikki se, mitä ei ole. Vertaaminen muihin jotka osaavat, joilla on taito. Lasten annetaan luokitella ja arvottaa toisiaan, ihmisiä. Harmittelu, katkeruus, mustasukkaisuus, kateus. Jos lasta moittii, hän kokee olevansa huono(mpi) Raisa Cacciatore, 2010

34 Raisa Cacciatore, 2010

35 Raisa Cacciatore, 2010

36 Minä osana yhteisöä ja yhteiskuntaa Olenko mukana Huomataanko minut Raisa Cacciatore, 2010 Kuulua johonkin, eli kuulua ympäristöön missä tuntee olevansa turvassa ja missä ihmiset välittävät sinusta.

37 Raisa Cacciatore, 2010 Psyykkinen ja fyysinen terveys. Itsearvostus, positiivinen minäkäsitys

38 Raisa Cacciatore, 2010 Hyvä ystävä sinun itsesi takia. Sielunveli, luotettu, joskus joku rakastettukin.

39 Raisa Cacciatore, 2010 Toimiiko vanhemmuus, pärjäätkö siinä? Vanhemmuuden on muututtava koko ajan. Kokeeko lapsi sinut turvallisena? Myös nuori tarvitsee vahaa vanhemmuutta!

40 Tilastokeskus 2004

41

42 Tue, älä tuomitse Jos nuori tuntee, ettei hän ole sellainen, kuin pitää, hän tulee epätoivoiseksi. Epätoivoinen nuori tekee epätoivoisia tekoja. Toivottomuus, huono itsetunto ja unelmien puute tavallisimmat syyt riskikäyttäytymiseen

43 Positiivinen Minäkuva Olen hyvä! Minua kannattaa suojata! Minun kannattaa tsempata!

44 Kaikkien aikuisten vastuulla Ole läsnä Ymmärrä yksilöä Kohtaa oikeasti Kasvata kiitoksella Tue tarvittaessa Nosta pärjäämistä Puhu arvoista jokainen lapsi ja nuori Tue myönteistä asennetta, kiitollisuutta ja toiveikkuutta Ole itsetuntoisen aikuisen mallina Hoida jaksamisesi