Nuoren hyvinvointi Mitä koulu voi tehdä?

Transkriptio

1 Nuoren hyvinvointi Mitä koulu voi tehdä? Raisa Cacciatore Lastenpsykiatri, asiantuntijalääkäri, tietokirjailija Väestöliitto Educa

2

3 Hyvinvoiva nuori sopeutuu ympäristöönsä Hyvinvoiva nuori selviytyy päivittäisestä arjesta ilman suurta ahdistusta, lähtee useimmiten mielellään kouluun tai työhön. Hän nukkuu ja syö hyvin, kykenee toimimaan ryhmässä ja luomaan ystävyyssuhteita. Hän sietää epäonnistumisia, tunnistaa oikean ja väärän, osaa iloita tavallisesta elämästä, nauraa aina välillä ja kykenee muutenkin osoittamaan tunteitaan niin kiintymyksen kuin vihan.

4 Hyvinvoiva nuori pärjää itsensä kanssa Hyvinvoiva nuori kokee elämän tyytyväisyyttä, hän uskoo riittävästi omiin kykyihinsä ja voi olla temperamentiltaan reipas ja rohkea tai ujo ja arka. Hän kykenee tuntemaan empatiaa pystyy asettumaan toisen ihmisen asemaan ja tarvittaessa puolustamaan toistenkin oikeuksia.

5

6

7

8

9 Lapset joutuvat useammin pahoinpitelyjen kohteeksi kuin aikuiset (LU) 15 (LU) (KU) (KU) (KU) (KU) Naiset/tytöt Miehet/pojat Juha Kääriäinen/Polamk

10 Pahoinpitelyistä vammoja saaneiden osuudet (lapsiuhritutkimus ja kansallinen uhritutkimus) n lasta n lasta Juha Kääriäinen/Polamk

11 Kokenut seksuaalista väkivaltaa Kouluterveyskysely 2010 (Kehon intiimialueiden koskettelu vasten tahtoa, yhdyntään tai muunlaiseen seksiin painostamista tai pakottamista, rahan, tavaran tai päihteiden tarjoamista vastineeksi seksistä) N= Tytöt 27754, Pojat N= Tytöt 15429, Pojat N= Tytöt 8887, Pojat 11864

12 Yhteenvetoa Noin 15% 8-9lk ja lukiolaisista tytöistä ja pojista kokenut seksuaalista väkivaltaa (ja 20% aol nuorista) 300 oppilaan yläkoulussa tämä tarkoittaa tilastollisesti 45 oppilasta. Tämä on yli 20 kertaa enemmän kuin diabeetikkoja, viisi kertaa niin paljon kuin astmaatikkoja ja suunnilleen yhtä paljon kuin luki-vaikeuksista kärsiviä nuoria.

13 % Työttömyys ikäluokittain n= n= n= n= % Merike Mehine TTL Miehet Naiset Lähde: Tilastokeskus

14 Nuorten eläkkeelle siirtyminen masennuksen vuoksi on 2000-luvulla lisääntynyt jonkin verran, mutta kasvu näyttää taittuneen. Nuorista aikuisista noin neljännes palaa eläkkeeltä takaisin työhön. Honkonen ja Gould, SLL Nr: 44 / 2011 Alle 35-vuotiaiden työkyvyttömyyseläkkeet Herse ym, SLL Nr: 14 / 2011 s Työ Terveys Turvallisuus 4/2010 ja ETK

15

16 Miten auttaa? ENNALTAEHKÄISY!

17 Terveydenhoitajaliitto, Kouluterveyspäivien ständi 9/2011

18 Koulun ja muiden aikuisten merkitys Opettajan antama huomio Koululuokan sosiaalinen tuki Onnistumisen elämykset Ystävyyssuhteiden tuoma ilo ovat nuorta kannattelevia tekijöitä EL Liisa Pietilä, SLL 40/2005:

19 Mitä lapsi tai nuori tarvitsee 1.Kuulluksi, nähdyksi tulemista Aitoja kohtaamisia. Välittävää aikuista. Yksilöllisyyden ymmärrystä. 2.Kehitysportaiden tuntemusta Seksuaalisuus ja aggressio. Itsenäistyminen. Aivot kehittyvät hitaasti, ymmärrys myös. Mitä voi vaatia? Missä täytyy suojata? 3.Kehityksen ja itsetunnon tukea Tekoja. Oikeaa toimintaa. Itse koettu kasvatus ei aina parasta.

20 1. Kuulluksi, nähdyksi tulemista JARRUTA, HILJENNÄ 2. Kehitysportaiden tuntemusta TUTUSTU, OPISKELE 3. Kehityksen, itsetunnon tukea TOIMI NYT

21 Lapsen ja nuoren kohtaaminen Mitä sinulle kuuluu? Miltä sinusta tuntuu? Mitä sinä tarvitset? Empatia ja myötätunto opitaan hitaasti, eläytymällä ja mallista.

22 12-15 vuotta Tunteeni on vahvin ja tärkein. En tottele! Otan, minkä halua, ja haluan paljon. Vanhat arvot joutavat roskiin! Hylkään entisen! Rakastan jännitystä! Pysähtyminen on pahinta! Isä-mies inhottaa, äiti-nainen ällöttää. Haluan olla iso!

23 Positiivinen Minäkuva Olen hyvä! Minua kannattaa suojata!

24 Suutelu Hyväily vaatteiden päältä Hyväily vaatteiden alta Yhdyntä lk 9lk Lukio 1 Lukio 2 Aol 1 Aol 2 Nuorten ilmoittamat kokemukset Kouluterveyskysely 2010 (THL)

25 Kaikki muut on jo ollut Kaikki muut on kokeneempia Ekakerrasta ei voi tulla raskaaksi Kaikkien pitää tykätä pornosta Jne, jne

26 Nuoren tulee voida arvioida sitä, onko hänen kohtaamansa henkilö pyytämässä Kaveri- Ystävyys- Seurustelu- Seksi- Rakkaus- Rakkaus+seksisuhdetta Vapaata suhdetta Käyttö- Hyväksikäyttö- tai Alistussuhdetta hänen kanssaan.

27 Ystävyyden säännöt Seurustelusuhde = paras ystäväsi Ole kohtelias Ole ystävällinen Katso silmiin ja juttele mukavia Ole siisti Osoita, että välität Ole reilu ja rehellinen Älä kerro yksityisjuttuja muille Älä puhu pahaa takana Älä petä Pyri rakentavaan riitelyyn Selitä miksi, jos suhde ei toimi

28 8-lk pojat, joilla huonoimmat tiedot seksuaaliterveydestä Olivat useammin yhdyntäkokeneita Oli useammin kokemusta seks.kaltoinkoht. ja häirinnästä (mitä enemmän kokemuksia, sitä huonommat tiedot) Nämä 2-3x us. huonosti koulussa viihtyviä Muita huonompi koulutodistus 10x yleisemmin käyttivät koulun th:n palveluja Kontula ja Meriläinen, Koulun seksuaalikasvatus 2000-luvun Suomessa. Väestöliitto, Väestöntutkimuslaitos

29

30 jos joku koskettaa sinua tai käyttäytyy sinua kohtaan ahdistavasti: 1. Sano EI! 2. Lähde pois! 3. Kerro aikuiselle, johon luotat!

31 Aggression portaat malli lähtee siitä, että kaikki tunteet ovat sallittuja Kyse on vain sen (jatkuvasta) opettelusta, mitä niillä tunteilla tehdään. Miten riidellään rakentavasti ja hallitusti? Miten selvitään arjen kahnauksista? Miten selvitään niin omista, kuin toistenkin tunteista? Miten ymmärtää omia ja toisten reaktioita?

32 Aggressio on MUUTOSVOIMA Aggressio ei ole väkivaltaa. Se on voima, pelkkä tunne, ei vielä teko. Sen voiman tarkoitus on johtaa terveeseen itsetuntoon ja itsenäistymiseen. Ilman lapsuuden uhmaa ja murrosiän kuohuntaa nuori ei itsenäistyisi vanhemmistaan ja kodistaan

33

34 KOMMUNIKAATION TUNNEILMASTO KUNNIOITUS MENESTYS NEUTRAALI Kunnioitus tarttuu syrjäytyminen ja menestys ovat usein mallioppimisen tulosta HALVEKSUNTA Väkivalta kasautuu Väkivalta synnyttää väkivaltaa SYRJÄYTYMINEN

35 KOMMUNIKAATION TUNNEILMASTO KUNNIOITUS - Ei väkivaltaa MENESTYS Myönteiseen keskittyminen Kiittämällä kasvattaminen Respektipisteitä, tarravihkoja Onnistumisen esiin nostamista Asiallista puhetta NEUTRAALI Älä jää halveksunnan ilmapiiriin. Hakeudu arvostaviin ihmissuhteisiin! HALVEKSUNTA - Henkinen ja fyysinen väkivalta SYRJÄYTYMINEN Kielteiseen keskittyminen Moittiminen, iva, pelko Rankaisu, ankaruus, kuritus Epäonnistumisen esiin nostamista Mitätöivää puhetta

36 Puhu tunteista! Kysy tunteista! Anna tunteille nimiä! Siedä tunteita!

37 Välitön tarvetyydytys: nautinto, hyvä olo Lyhyen tähtäimen tavoitteet ja tämän hetken jutut. Onko kivaa vai tyhmää? Arvojen mukainen elämä: tunnistaa arvonsa Elämällä on kompasseja ja suuntaviittoja. Ne ohjaavat valintatilanteissa. Arvoja toteuttaakseen ihminen on valmis sietämään pettymyksiä, jopa kärsimään.

38 Aika antaa arvokasvatusta Käy arvokeskustelua: Mikä on tärkeää? Mikä on kaikkein tärkeintä elämässä? Minkä asian takia olisit valmis hiukan kärsimäänkin? Kerro arvoistasi: ystävyys, rakkaus, vapaus, veljeys, tasa-arvo, terveys

39 Aikuisen pärjääminen heijastuu suoraa lapsiin Monet aikuiset tarvitsevat apua vanhemmuuteensa. Apuja ja neuvoja saa kaivata! Kaikki mitä teet oman elämänhallinnan eteen on lapsillesi eduksi. Vanhemmuutta voi oppia ja opiskella, myös toisilta vanhemmilta. Lapset tarvitsevat turvallisten aikuisten verkoston

40

41 Yläasteen koulukuraattori, Miten vanhemmille tukea? Siihen menee paljon aikaa! Tieto, että tästä iästä kyllä selviää Ottaisivat sen niin kun projektina, että se on nyt tätä! Ne on niin taitavia provosoimaan ja saamaan ihan järkevätkin aikuiset uupumaan ja väsymään.

42 Elämänlaatu Kokonaisuus on tärkein Elämä on merkityksellistä! Mikä aiheuttaa terveyttä? Mikä johtaa elämänlaatuun? Mikä tarjoaa syytä elää? Intohimot ovat tärkeitä. Professor, barnläkare Bengt Lindström,

43 Salutogeneesin avain Kyse ei ole vain olemassa olevista resursseista, vaan kyvystä ja joustavuudesta käyttää omia resurssejaan terveyttä tuottavalla tavalla. Lähtökohta: katsotaan resursseja ja voimavaroja. Bengt Lindström: The Hitchhiker s Guide to the Salutogenesis. Salutogenic pathways to health promotion. Professor, Folkhälsan barnläkare 2010 Bengt Lindström,

44 Lapsen ja nuoren biologinen tehtävä on haluta loputtomasti, aikuisen kasvatuksellinen tehtävä on vetää raja, kun nuorion saanut tarpeeksi.

45 Tahtominen ja itsetunto Haluaminen ja yrittäminen on tärkeää. Ei pidä tehdä kaikkea lapsen puolesta.

46 Tahtominen ja itsetunto Ei saa mitätöidä lasten pystyvyyskokemuksia. Haluaminen ja yrittäminen on tärkeää. Ei pidä tehdä kaikkea lapsen puolesta.

47 Tahtominen ja itsetunto En osaa En osaa juuri mitään Mitä väliä? Drop out Itsetuhoisuus Diane Levy: Increasing a child s self-esteem? Random House 2002

48 On paljon asioita, joita en osaa. Onneton, aloitekyvytön. Yhteistyöhaluton, itkuinen, ärtyinen. Vihaisesti mulkoileva, välinpitämätön. Kielteinen palaute! Diane Levy: Increasing a child s self-esteem? Random House 2002

49 Haluttavia asioita Tavoiteltavia asioita Olen aika hyvä! Osaan ja pystyn, jos yritän Osaan paljon! Osaan aika paljon Osaan jotakin Osaan Osaan?

50 Merkityksellinen yhteys Kuulua mukaan Ymmärtää miten perhe tai koulu toimii Miksi olen mukana Mitä vanhemmat / koulu tekee Professor, barnläkare Bengt Lindström,

51 Kys 95 Onko Sinulla tällä hetkellä todella läheistä ystävää, jonka kanssa voit keskustella luottamuksellisesti lähes kaikista omista asioistasi? Ei ole yhtään Peruskoulu Poika 16,6 16,4 15,3 15,2 13,5 11,9 Tyttö 7,1 7,2 7,2 6,4 5,2 5,5 Lukio Poika 13,7 12, ,2 11,6 11 Tyttö 4,8 5,8 5,8 5,7 4,6 4,7 Aol Poika 11,4 9,4 Tyttö 4,5 4,7

52 Tarve kuulua samanmielisten joukkoon, sosiaaliset taidot, ystävyys Yhteenkuulumisen tunne antaa voimaa ja turvaa Olemme laumaolentoja, haluamme kuulua yhteen Uskallanko rauhassa sanoa oman mielipiteeni, vaikka muut olisivat eri mieltä?

53 Voit vaikuttaa paljon toisten itsetuntoon Kun olet vuorovaikutuksessa, vaikutat joka tapauksessa, suuntaan tai toiseen

54 Oppilaat uupuvat jos Tuntevat olevansa yksin, pinnistelevänsä joukosta erillään Missio hukassa, miksi oikein opiskelen, haluanko tätä Kehitysjohtaja Jari Jokinen, Aaltoyliopisto

55 Työelämän jatkuva muutos Seuraavat 50v pärjää työelämässä, jos on: Hyvät asenteet: tykkää mitä tekee Kyky oppia uutta: koko ajan Intohimoa: haluaa tehdä mitä tekee Uteliaisuutta: jatkuvaan muutokseen Prof. Kalevi Ekman, Aalto-yliopisto

56 Miten selviät tunnetaakasta? Älä raivostu itse. Muista että lapsi/nuori provosoi ja etsii mallia hallita omia tunteitaan: anna se. Koita pysyä asiallisena, ei ivaa, loukkauksia tai dramatiikkaa.

57 Älä ota toisten tunteita kannettavaksesi Älä ole avoin tunneastia mutta ota sellainen kainaloosi.

58 Kun olet vahvoilla, on helpompaa Hoida jaksamisesi. Mene vaikka terapiaan, keskustele kollegojen, ystävien tai ammattilaisten kanssa, jotta jaksat uskoa siihen, mitä olet tekemässä, että olet järkevä ja normaali, vaikka palaute on joskus ihan muuta.

59 Itsetunnon rakennustyö on jatkuvaa Anna mahdollisuuksia, tietoa ja usko lapseen ja nuoreen. Ole mallina: Ole itse itsesi paras ystävä!