SUOMEN AKATEMIAN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014

Transkriptio

1 SUOMEN AKATEMIAN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014

2 1. TOIMINTAKERTOMUS Johdon katsaus Vaikuttavuus Tutkimuksen laatu ja vaikuttavuus vahvistuvat Tieteen asema ja näkyvyys vahvistuvat kansallisessa tutkimus- ja innovaatiojärjestelmässä Suomen tieteen kansainvälisen aseman ja vaikuttavuuden vahvistaminen Toiminnallinen tehokkuus Toiminnan tuottavuus Toiminnan taloudellisuus Maksullisen toiminnan tulos ja kannattavuus Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuus Tuotokset ja laadunhallinta Suoritteiden määrät ja aikaansaadut julkishyödykkeet Palvelukyky sekä suoritteiden ja julkishyödykkeiden laatu Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Henkilöstö Työhyvinvointi Koulutus ja kehittäminen Sairauspoissaolot Vaihtuvuus Työaika ja työvoimakustannukset Tilinpäätösanalyysi Rahoituksen rakenne Talousarvion toteutuminen Talousarvion toteumalaskelman tiedot valtuuksista ja niiden käytöstä Tuotto- ja kululaskelma Tase Valtiosopimuksiin perustuvat rahoitusosuudet kansainvälisille järjestöille Sisäisen valvonnan arviointi- ja vahvistuslausuma Arviointien tulokset Yhteenveto havaituista väärinkäytöksistä TALOUSARVION TOTEUMALASKELMA Talousarvion toteumalaskelman tiedot valtuuksista ja niiden käytöstä TUOTTO- JA KULULASKELMA TASE LIITETIEDOT ALLEKIRJOITUKSET 55 LIITTEET 56 1

3 1. TOIMINTAKERTOMUS 1.1 Johdon katsaus Vuoden 2014 toimintaan heijastui vahvasti Suomen Akatemian toiminnan kansainvälinen arviointi, joka julkaistiin syyskuussa 2013 sekä vuoden 2013 valtioneuvoston periaatepäätös tutkimuslaitosten kokonaisuudistuksesta. Kansainvälisen arvioinnin mukaan Akatemia toimii laadukkaasti ja tehokkaasti. Arvioinnin kymmenen pääsuosituksen toteutus on edennyt rivakasti. Akatemiaa koskevan lain muutos tuli voimaan Lakimuutos muutti Suomen Akatemian hallituksen kokoonpanoa, vakiinnutti tutkimusinfrastruktuuritoiminnan luomalla tutkimusinfrastruktuurikomitean sekä perusti Akatemian yhteyteen strategisen tutkimuksen neuvoston. Strategisen tutkimuksen rahoitus palvelee yhteiskunnan toimintojen kehittämistä rahoittamalla ongelmakeskeistä, pitkäjänteistä ja ohjelmamuotoista tutkimusta. Rahoitusta kohdennetaan kilpailun kautta laajaalaisesti erilaisten yhteiskunnan merkittävien ja suurten haasteiden tutkimukseen mm. tutkimukseen, joka palvelee elinkeinoelämän uudistamista ja kilpailukykyä, työelämän kehittämistä tai julkisen sektorin kehittämistä. Tämä lisää merkittävästi Suomen Akatemian mahdollisuuksia edistää monitieteistä, ratkaisukeskeistä ja päätöksentekoa tukevaa tutkimusta. Laissa mainitaan myös ensimmäistä kertaa tutkimusinfrastruktuurikomitea (TIK), jolla on täysi päätösvalta kansallisten tutkimusinfrastruktuurien rahoituksessa. TIK ryhtyi tekemään kansallista tutkimusinfrastruktuuristrategiaa sekä tutkimusinfrastruktuureja koskevia vuoden 2014 rahoituspäätöksiä. Strategisen tutkimuksen neuvoston ja tutkimusinfrastruktuurikomitean käynnistymisen lisäksi Suomen Akatemian toimintaan vaikutti merkittävästi uusi rahoitusinstrumentti, yliopistojen profiloitumisen vahvistaminen. Tämän vuonna 2015 käynnistyvän rahoitusmuodon laajat valmistelut aloitettiin jo keväällä opetus- ja kulttuuriministeriön sekä yliopistojen kanssa. Suomen Akatemian rooli tieteen keskuselimenä ja tiedepoliittisena toimijana on vuoden 2014 aikana vahvistunut. Tätä toimintaa edustavat muun muassa Tieteen tila -selvitykset ja muut toimet, jotka tarjoavat opetus- ja kulttuuriministeriölle, yliopistoille, tutkimuslaitoksille ja muille toimijoille dataa tieteen tilasta ja tasosta. Tiedonkeruumekanismit yliopistojen resursseista ja julkaisuista ovat parantuneet ja tarkentuneet merkittävästi. Mukana on tutkimusorganisaatiokohtainen bibliometrinen tarkastelu koko Suomen julkaisutoiminnasta. Näin on saatu käyttöön suhteellisen helposti päivitettävä aineisto. Yliopistojen profiloituminen, työnjako ja yhteistyö, tutkimusyksiköiden pieni koko sekä kansainvälisen yhteistyön merkitys nousivat vahvasti esille keskusteluissa, joita Suomen Akatemia kävi useissa tapaamisissa tutkimusorganisaatioiden kanssa. Tieteen tila -hankkeen yhteydessä laaditut erillisselvitykset kansallisista tutkimusinfrastruktuureista ja professorien rekrytoinnista herättivät myös keskustelua yliopistojen ja tutkimuslaitosten panostuksista ja valinnoista. Suomen Akatemian tiedepoliittisessa toiminnassa tutkimuksen vaikuttavuuden tarkastelu ja siihen liittyvien prosessien kehittäminen on yksi keskeisistä kehityskohteista. Hallintoviraston määrärahakehitys on keskeisessä asemassa tätä toimintaa suunniteltaessa. 2

4 Suomen Akatemian hallintovirastoa muokattiin uudistuksien aiheuttamien tarpeiden mukaan. Rahoitustoiminta jaettiin yleiseen ja temaattiseen tutkimusrahoitukseen. Jälkimmäiseen kuuluvat akatemiaohjelmat ja strateginen tutkimusrahoitus. Suomen Akatemian toiminnassa keskeisin osa on kilpaillun tutkimusrahoituksen hakemusten kansainvälinen arviointi ja arviointipaneelien raportteihin perustuvien rahoituspäätösten tekeminen. Suurimmissa rahoitusmuodoissa käsiteltiin hakemuksia seuraavasti: akatemiahankkeet 1 324, akatemiatutkijat 551 ja tutkijatohtorit Kaikkiaan käsiteltiin hakemusta. Akatemiahankehakemusten lukumäärästä laskettu myöntöprosentti jäi 15:een, akatemiatutkijahakemuksissa 11:een ja tutkijatohtoreissa 10:een. Tutkimusrahoituksen kysynnän ja tarjonnan välinen epäsuhta voimistuu edelleen. Erinomaisia hakemuksia ja tutkijoita on enemmän kuin rahoitusmahdollisuuksia. Tämä on epätoivottava tilanne rahoituksen hakijalle ja siitä päättävälle. Huolimatta kasvavista hakemusmääristä Akatemia on kyennyt säilyttämään korkean tason hakemusten arvioinnissa. Suomen Akatemian tiedepoliittisen roolin vahvistuminen näkyi käytännössä varsinkin entistä syvemmässä yhteistyössä keskeisten sidosryhmien kanssa. Tieteen tila hankkeen valmistelu toteutettiin tiiviissä yhteistyössä opetus- ja kulttuuriministeriön, yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa. Tekesin kanssa on mm. käynnistetty ICT ohjelma sekä kokeilu huippututkimuksen ja elinkeinoelämän kohtaamiseksi: Akatemian rahoittamien terveyden tutkimuksen alan hankkeiden on mahdollista hakea tukea tutkimustulosten kaupalliseen hyödyntämiseen. Tällä toimintatavalla tutkimuksen hyödyntäminen ja vaikuttavuus yhdistyvät tieteelliseen laatuun uudella tavalla, mikä voi mahdollistaa entistä syvemmän rahoittajayhteistyön. 3

5 1.2 Vaikuttavuus Suomen Akatemian tulossopimus 2014: Suomen Akatemian tavoitteena on nostaa tutkimuksen tasoa ja vahvistaa tutkimusedellytyksiä niin, että Suomessa tehtävästä tutkimuksesta syntyy tieteellisiä läpimurtoja ja kansainvälisesti korkeatasoisia uusia innovaatioita. Tutkimuksen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden parantamiseksi Suomen Akatemia suuntaa rahoitusta Suomen hyvinvoinnin ja kilpailukyvyn perustan vahvistamisen ja uudistumisen kannalta keskeisille tutkimuksen painoalueille ja kansainväliseen huippuun yltävään tutkimukseen. Akatemia edistää tutkimusinfrastruktuurien suunnitelmallista kehittämistä ja julkisin varoin tuotettujen aineistojen ja tiedon tallentamista ja hyödyntämistä. Suomen Akatemia edistää vahvojen, laadukkaiden ja verkottuneiden tutkimuskeskittymien ja -ympäristöjen kansainvälistymistä ja kytkeytymistä kansainvälisiin tutkimus- ja osaamisverkostoihin. Lokakuussa 2014 valmistuneessa Tieteen tila hankkeessa tarkasteltiin Suomen yliopistojen ja tutkimuslaitosten opetus- ja tutkimushenkilöstöä, tutkimusrahoitusta, julkaisutoimintaa ja bibliometrisin menetelmin mitattua tieteellistä vaikuttavuutta tieteenaloittain ja organisaatioittain. Erityisteemana syvennyttiin yliopistojen ja valtion tutkimuslaitosten professorirekrytointeihin vuosina Toisena erityistarkasteluna koottiin yleiskuva tutkimusorganisaatioiden keskeisimmistä ja strategisesti merkittävimmistä tutkimusinfrastruktuureista. Tieteenala- ja organisaatiokohtaiset analyysit olivat ensimmäistä kertaa käytössä tässä laajuudessa, ja niiden kehitystyö jatkuu edelleen. Hankkeen yhteenveto sekä yksityiskohtainen materiaali tieteenaloittain ja organisaatioittain ovat saatavilla Suomen Akatemian verkkosivuilta ( Vaikuttavuuden merkitys korostuu julkisen talouden heikentyvien näkymien vuoksi. On entistäkin tärkeämpää, että tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan kohdistuvien panostusten yhteiskunnallinen vaikuttavuus on paras mahdollinen. Päätöksenteon tietopohjan vahvistaminen edellyttää vaikutusten ja vaikutusmekanismien nykyistä parempaa ymmärtämistä sekä seurannan kehittämistä. Suomen Akatemia käynnisti hankkeen yhä laadukkaamman ja monipuolisemman, tiedepoliittista päätöksentekoa, suunnittelua ja ohjausta tukevien analyysien tuottamiseksi. Hankkeessa keskitytään erityisesti kvantitatiivisiin aineistoihin, jota syvennetään esimerkiksi haastatteluilla. Tavoitteena on valmistella Akatemian normaalin toiminnan osaksi prosessi, jonka avulla tutkimuksen yhteiskunnallista vaikuttavuutta voidaan ymmärtää ja seurata nykyistä monipuolisemmin. Tiedon käyttäjinä voivat olla Akatemian lisäksi opetus- ja kulttuuriministeriö, yliopistot ja tutkimuslaitokset sekä muut tiedepolitiikan toimijat. Osana hanketta kartoitetaan myös, millä tavoin Tieteen tila -selvitysten bibliometristen mittareiden avulla toteutettua, tieteellisen vaikuttavuuden näkökulmaa voitaisiin täydentää tutkimuksen yleisemmän yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tarkasteluilla. Vaikuttavuutta monimuotoisesti Biotieteiden ja ympäristön tutkimuksen toimikunta toteutti yhdessä maa- ja metsätalousministeriön kanssa biotaloutta koskevan arviointi- ja ennakointihankkeen vuonna Hankkeen tavoitteena oli kartoittaa Suomessa tehtävää, biotalouteen ja maa- ja metsätaloustieteisiin liittyvää tieteellistä tutkimusta ja tunnistaa keskeisiä tulevaisuuden tutkimustarpeita. Hanke muodostui biotaloutta koskevasta kyselystä sekä tutkijatyöpajoista. Tutkijatyöpajoihin osallistui yli sata tutkijaa edustaen laajasti maa- ja metsätaloustieteiden lisäksi myös luonnontieteitä ja yhteiskuntatieteitä. Työpajoissa tarkasteltiin kolmea kokonaisuutta: biotalouteen liittyvät jär- 4

6 jestelmämuutokset, biotalouden tuotteet, palvelut ja konseptit sekä biomassan saatavuus ja ekosysteemipalvelut. Työpajoissa nousi esille biotalouden osaamisen vahvistamiseen tähtääviä yleisiä tutkimustarpeita: - biotalouden arvoverkot ja arvonmuodostus - biotalouden systeemisten kokonaisuuksien, riskien ja resilienssin hallinta - biomassojen kullanhuuhdonta - hajautetut, joustavat ja modulaariset tuotannolliset ratkaisut - tuottajalähtöisestä kuluttaja- ja markkinalähtöiseen ajatteluun - biotalouden ratkaisujen yhteiskunnallinen hyväksyttävyys ja ohjauskeinot. Näiden lisäksi läpileikkaavana teemana nousi esille tieteiden välisen yhteistyön ja menetelmien sekä tietoaineistojen hyödyntäminen. Hanke on aktivoinut tutkijakuntaa käymään keskustelua biotalouden kannalta keskeisistä tutkimushaasteista ja näin luonut pohjaa eri toimijoiden toiminnan suuntaamiseen. Hankkeen tuloksia voidaan lisäksi hyödyntää tutkimusrahoituksen suuntaamisessa ja kansallisen biotalousstrategian implementoinnissa. Vuoden 2014 akatemiapalkinto yhteiskunnallisesta vaikuttavuudesta myönnettiin ympäristöpoliittisen tutkimuksen edistäjälle, akatemiatutkija Irmeli Mustalahdelle Itä-Suomen yliopistosta. Mustalahti tekee tutkimusryhmänsä kanssa vertailevaa tutkimusta vuorovaikutteisen hallinnon toteuttamisen mahdollisuuksista ja haasteista liittyen metsäkadon ja metsien heikkenemisen hillitsemiseen sekä akatemiatutkijana että määrärahalla, joka on saatu ilmastonmuutokseen kehitysmaissa suunnatusta hausta. Mustalahti pyrkii löytämään globaaleja muutosprosesseja, jotka vaikuttavat oikeudenmukaisuuteen ympäristöhallinnon eri tasoilla. Mustalahden tutkimus tuottaa tietoa tulevien hankkeiden suunnittelun ja päätöksenteon tueksi. Kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen toimikunnan toiminnan sekä rahoituksen vaikuttavuudesta voidaan pitää yhtenä esimerkkinä vuoden 2014 toimikunnan suunnattua hakua teemasta Yhteiskunnallinen turvallisuus. Hakua valmistelevaan tutkivaan työpajaan osallistui yli sata yhteiskunnan ja humanististen alojen tutkijaa sekä keskeisiä asiantuntijoita ministeriöistä ja muualta hallinnosta. Työpajan anti oli yhteiskunnallisen turvallisuuden käsitteen ja sisältöjen laajentaminen formaalista yhteiskunnallisen turvallisuuden uhkien tunnistamisesta ja torjumisesta pohtimaan aihetta systeemisesti lähtökohtana yhteiskunnan ja kansalaisyhteiskunnan rakenteet, arvot ja niihin kytkeytyvät dynamiikat. Hausta rahoitettujen hakemusten tieteenalakirjo oli myös huomattavan laaja ja monitieteinen. Toimikunta rahoitti yhteensä kahdeksan hanketta. Luonnontieteiden ja tekniikan tutkimuksen toimikunnan aloilla merkittävää oli tulosten ja menetelmien sovellettavuus muilla tieteenaloilla. Erityisesti tietojenkäsittelytieteen menetelmät suurten tietomäärien nopeaan analysointiin ovat tärkeitä monissa sovelluksissa. Professori Sampsa Hautaniemen vuonna 2014 raportoidussa akatemiatutkijan projektissa on kehitetty laskennallisia menetelmiä, joilla voidaan yhdistää suuria määriä erilaista molekyylitason dataa kliinisien datan kanssa. Kohteena ovat olleet erityisesti rintasyöpään vaikuttavat tekijät. Nämä tiedot auttavat selvittämään syitä esimerkiksi syöpäsolujen lääkeresistenssin syntyyn ja potilaan selviytymismahdollisuuksiin uudella tavalla, joka ei ole ollut mahdollista ennen tehokasta suurten tietomassojen laskennallista käsittelyä. Menetelmät ovat tuottaneen useita paljon näkyvyyttä saaneita julkaisuja ja niitä jatkokehitetään aktiivisesti. 5

7 Terveyden tutkimuksen toimikunta käynnisti vuoden 2014 syyshaussa riskitutkimushankkeiden rahoituspilotin. Tavoitteena on myöntää ensin lyhyt rahoitus sellaisille korkeatasoisille tutkimussuunnitelmille, joihin sisältyy perusteltua riskinottoa. Ensimmäisen vuoden jälkeen edistyminen arvioidaan kansainvälisessä paneelissa, jonka perusteella noin puolet saa pidemmän rahoituksen loppukaudeksi. Pilotin avulla pyritään tarkastelemaan riskinottoa uudella tavalla ja antamaan mahdollisuus sellaisten hankkeiden toteuttamiseen, jotka korkeasta tieteellisestä tasosta huolimatta eivät tulisi rahoitetuksi riskien vuoksi. Pilottia seurataan säännöllisesti ja se myös arvioidaan. Terveyden tutkimuksen tulokset vaikuttavat muun muassa terveyskäyttäytymiseen, uusiin hoitokäytäntöihin ja hoitojen kohdentamiseen, mikä johtaa resurssien tehokkaampaan käyttöön ja kustannusten laskuun. Professori Juhani Knuutin johtama Verenkiertoelimistön ja aineenvaihdunnan molekyylikuvantamisen -huippuyksikkö keskittyy sydän- ja verisuonisairauksiin sekä diabetekseen, jotka ovat sairauksina johtavia kuolinsyitä maailmassa. Huippuyksikkö keskittyy erityisesti sairauksien varhaisen vaiheen muutoksiin ja sellaisten ilmiöiden tunnistamiseen, jotka altistavat näille taudeille tai niiden komplikaatioille. Moderneilla kuvaustekniikoilla voidaan visualisoida kehon eri kudoksia ja niiden toimintaa. Näitä menetelmiä hyödyntämällä pystytään esimerkiksi kohdistamaan uudet tehokkaat ja kalliit hoitomuodot potilaille, jotka niistä todella hyötyvät. Knuutin huippuyksikön tutkimus osoitti, että sepelvaltimotautiepäilyn non-invasiivinen hoito oli selvästi muita hoitomuotoja parempi. Menetelmä vakiintui kliiniseen käyttöön kahdessa vuodessa ja johti EU:n rahoittamaan monikeskustutkimukseen, jossa löydöksiä dokumentoidaan laajemmissa populaatioissa. Huippuyksikkö tekee myös yhteistyötä terveysviranomaisten kanssa elämäntapaan liittyvissä terveysongelmissa tarjoamalla todisteita ylipainon haitoista. Suomen Akatemian suoran tutkimusinfrastruktuurirahoituksen, kuten jäsenmaksujen, lisäksi tieteelliset toimikunnat tukevat tutkimusinfrastruktuurien hyödyntämistä myös rahoittamillaan tutkimushankkeilla. Esimerkiksi luonnontieteiden ja tekniikan tutkimuksen toimikunta huomioi rahoituspäätöksissään sekä kansallisia tutkimusinfrastruktuureja hyödyntävän kokeellisen tutkimuksen että kansainvälisiin tieteen suurhankkeisiin liittyvän tutkimuksen, kuten CERN, ESA, ESO, ESRF ja FAIR. Kansainvälisiin infrastruktuureihin kytkeytyneille hankkeille kanavoituu usein rahoitusta myös kansainvälisten yhteistyökumppaneiden kautta, mikä lisää niiden vaikuttavuutta huomattavasti Tutkimuksen laatu ja vaikuttavuus vahvistuvat Suomen Akatemian tulossopimus 2014: Suomen Akatemia vahvistaa tutkimuksen laatua ja vaikuttavuutta tiedepoliittisella ohjauksella, valikoivalla rahoituksella, arvioinneilla ja ennakoinnilla. Akatemian tutkimusrahoitushakemusten tieteellinen ja kansainvälinen arviointi on laadukasta. Akatemia kohdentaa tutkimusrahoitusta suomalaisen tutkimuksen vahvuusalueisiin huolehtien samalla tieteen monimuotoisuudesta ja uudistumisesta. Akatemia tukee tutkimusta, jolla vastataan suurten haasteiden kysymyksiin. Akatemia tukee kaikissa rahoitusmuodoissa uusia tieteellisiä avauksia ja läpimurtoja sekä innovaatioiden syntymistä. Akatemia suuntaa olemassa olevia voimavaroja huippututkimuksen edellytyksiin, tutkimusinfrastruktuureihin ja kansallisia vahvuuksia tukeviin ja synnyttäviin tutkimusohjelmiin. Akatemian tutkimusohjelmien ja vastaavien rahoitusinstrumenttien, huippuyksikköohjelmien ja tutkimusinfrastruktuurien osuus hankekannan volyymista kasvaa. Innovaatiotoiminnan vahvistamiseksi Akatemia osallistuu SHOK-konseptin kehittämiseen ja suuntaa rahoitusta SHOKien painopistealueisiin. 6

8 Akatemia tukee riittävän ja kansainvälisesti kilpailukykyisen tutkijakunnan kehittymistä ottaen huomioon Suomen tutkimuksen vahvuusalueet sekä tutkimus- ja innovaatiojärjestelmän tarpeet. Akatemia hoitaa kansallisen tutkimusinfrastruktuuripolitiikan valmistelun ja toteutuksen hallinnoimisen. Akatemia analysoi ja hyödyntää hakemus-, tieteenala- ja tutkimusala-arvioinneista, ohjelma-arvioinneista ja tutkimushankkeiden loppuraporteista saatavaa tietoa muun muassa rahoituksen suuntaamisessa ja opetus- ja kulttuuriministeriön käyttöön tarjottavan tiedepoliittisen asiantuntemuksen muodostamisessa. Tutkimuksen rahoitus tutkimusaloittain, suorituspaikoittain ja rahoitusmuodoittain Suomen Akatemia rahoittaa useiden tieteenalojen tutkimusta (liite 1). Tutkimusalataulukko perustuu hakijan hakemuksessa määrittelemään ensisijaiseen tutkimusalaan, jotka summataan tutkimusalaryhmiin. Akatemian myöntämästä rahoituksesta 82 prosenttia kohdentui yliopistoille (taulukko 1). Tutkimuslaitoksille kohdistui yhdeksän prosenttia. Ulkomaisille organisaatioille maksettu osuus oli seitsemän prosenttia. Taulukko 1. Tutkimusrahoituspäätökset suorituspaikoittain vuosina (1000 ) Tutkimusrahoituspäätökset organisaatioryhmittäin Yliopistot , , ,0 Yliopistosairaalat 2 009,2 917, ,0 Tutkimuslaitokset , , ,2 Ulkomaiset organisaatiot* , , ,9 Rekisteröidyt yhdistykset/tieteelliset seurat 2 915, ,9 0,0 Ammattikorkeakoulut 11,1 224,0 502,7 Yritykset 2 648,6 745, ,6 Muut organisaatiot 6 219, , ,5 Yhteensä , , ,0 *) sisältää jäsenmaksujen lisäksi muun muassa apurahoja tutkijakoulutukseen EUI:ssa (European University Institute) Suomen Akatemia kohdentaa rahoitusta eri rahoitusmuodoille (taulukko 2). Vuonna 2014 tutkimusrahoituspäätöksistä 57 prosenttia kohdistui tutkimushankerahoitukseen, 30 prosenttia tutkijan rahoitukseen, viisi prosenttia tutkimusedellytysten ja ympäristöjen (tutkimusinfrastruktuurit) rahoitukseen. Kansainvälisten jäsenmaksujen osuus (kuten esim. CERN ja ESO) oli kuusi prosenttia tutkimusrahoituspäätöksistä. 7

9 Taulukko 2. Tutkimusrahoituspäätökset rahoitusmuodoittain vuonna (1000 ) Tutkimusrahoituspäätökset rahoitusmuodoittain Tutkijan rahoitus , , ,8 Akatemiaprofessorin tehtävä 6 596, , ,4 Akatemiatutkijan tehtävä , , ,4 Tutkijatohtorin tehtävä , , ,7 Tutkijatehtävien tutkimuskulut , , ,3 FiDiPro ,0 0, ,0 Tutkimushankerahoitus , , ,4 Akatemiahankkeet ml. toimikuntien strateginen rahoitus , , ,2 Huippuyksikköohjelmat 0, , ,3 Kohdennettu rahoitus: akatemiaohjelmat, kansainvälinen yhteistyö ja muu kohdennettu rahoitus , , ,0 ICT-ohjelma 0,0 0, ,9 Tutkimusedellytysten ja -ympäristöjen rahoitus , , ,0 Tutkimuksen infrastruktuurit , , ,0 Muu rahoituksen kohdentaminen , , ,8 KV-jäsenmaksut , , ,6 Tutkijoiden liikkuvuus 1 374, , ,2 Hakemusarviointi, tutkimusrahoituksen tietojärjestelmien keh. ja ylläpito 1 619, , ,1 Tieteelliset seurat 1 940, ,0 0,0 Yhteensä (1000 ) , , ,0 Kilpailu rahoituksesta on kovaa. Rahoituksen kohdistuminen parhaille tutkijoille ja hankkeille varmistettiin hakemusten kansainvälisellä vertaisarvioinnilla. Lähes kaikki hakemukset arvioitiin asiantuntijapaneeleissa ennen päätöksentekoa. Tutkijan rahoitus Suomen Akatemia tukee opetus- ja kulttuuriministeriön vuonna 2008 lanseeraamaa neliportaista tutkijanuramallia. Rahoitus kohdistuu erityisesti tohtorintutkinnon jälkeiseen tutkijanuraan. Vuoden 2014 lopussa oli 416 tutkijatohtorin tehtävää, 326 akatemiatutkijan tehtävää ja 42 akatemiaprofessorin tehtävää. Akatemiatutkijan tehtävää hakeneista 11 prosenttia sai rahoituksen. Vuonna 2012 luku oli 15 prosenttia ja vuonna 2013 luku oli 13 prosenttia (kuvio 1). Vuonna 2014 akatemiatutkijan tehtävän rahoituspäätöksiä tehtiin yhteensä 26,5 miljoonalla eurolla. Tutkijatehtävien tutkimuskuluihin voidaan lisäksi myöntää rahoitusta. Tutkijatohtorin tehtävän määrärahaa hakeneista kymmenen prosenttia sai rahoituksen (19 prosenttia vuonna 2012, 15 prosenttia vuonna 2013). Kolmivuotisena tutkijatohtorina aloitti 102 henkilöä. Tutkijatohtorin tehtävän rahoituspäätöksiä vuonna 2014 tehtiin yhteensä 26,2 miljoonalla eurolla. Sekä tutkijatohtoreiden että akatemiatutkijoiden myöntöprosentit ovat laskeneet viime vuosina. Terveyden tutkimuksen toimikunta myönsi määrärahan kymmenelle kliiniselle tutkijalle ( yhteensä 23 kliinistä tutkijaa). Kliinisen tutkijanuran houkuttelevuutta on parannettu muuttamalla rahoituskausi nelivuotiseksi sekä pidentämällä hakukelpoisuusaikaa tutkijatohtori- ja akatemiatutkijahauissa erikoislääkärikoulutuksen vuoksi. 8

10 Kuvio 1. Akatemiatutkijan tehtävään nimitettyjen osuus hakijoista sekä tutkijatohtorin rahoituksen saaneiden osuus hakijoista vuosina (%) Vuonna 2013 järjestettiin Suomen Akatemian viides Finland Distinguished Professor Programme - rahoitusohjelman aiehaku. Määräaikaan mennessä jätettiin 58 aiehakemusta, joista Akatemian hallitus valitsi varsinaiseen hakuun 31 hanketta. Päätös FiDiPro-rahoitusohjelmaan valittavista hankkeista tehtiin kesäkuussa Myönteisen päätöksen sai 10 hakijaa. Rahoituspäätöksiä tehtiin yhteensä 9,0 miljoonalla eurolla. Tutkimushankerahoitus Akatemiahankkeet ja toimikuntien strateginen rahoitus Akatemiahankehaussa 15 prosenttia sai myönteisen päätöksen, jolloin haetusta rahoituksesta voitiin myöntää 13 prosenttia. Vuonna 2013 vastaavat prosenttiosuudet olivat 17 prosenttia ja 15 prosenttia (kuvio 2). Akatemiahankehaun rahoituspäätöksiä tehtiin vuonna 2014 yhteensä 89,8 miljoonalla eurolla. Lisäksi toimikuntien strategista toimintaa (pl. ICT) rahoitettiin yhteensä 9,8 miljoonalla eurolla. Kuvio 2. Myöntöjen osuus hakemusten määrästä ja haetusta rahoituksesta akatemiahankehaussa vuosina (%) Akatemiahankehaussa ulkomaisten asiantuntijoiden osuus kaikista asiantuntijoista oli 99 prosenttia vuonna 2014 (vuonna 2013 yhteensä 99 prosenttia). Akatemiahankkeita rahoitettiin keskimääräinen eurolla (vuonna 2013 yhteensä eurolla). Tutkimuksen huippuyksiköt: Suomalaisen tieteen kärjet Huippuyksikköohjelman jatkokauden neuvottelut käytiin 15 yksikön kanssa, kun niiden toiminta oli puolivälissä. Jatkokauden neuvotteluiden pääpaino oli tutkimuksessa ja tuloksissa, eikä pelkästään tulevan 9

11 kauden rahoituksessa. Neuvotteluiden lopputuloksena voitiin todeta, että huippuyksiköiden tieteellinen laatu ja tulokset ovat korkeatasoisia ja huippuyksiköt ovat hyvin kansainvälisiä. Huippuyksiköiden rahoitustaso jälkimmäiselle kolmivuotiskaudelle pysyi samana kuin ensimmäisellä kolmivuotiskaudellakin. Jatkokauden rahoituspäätöksiä tehtiin vuonna 2014 yhteensä 28,4 miljoonalla eurolla. Vuonna 2014 toimintansa aloitti huippuyksikköohjelma Vuonna 2014 oli siis käynnissä yhteensä 29 huippuyksikköä, joista 15 yksikköä vuosien ohjelmassa ja 14 yksikköä vuosien ohjelmassa. Vuosien ohjelmassa huippuyksikköohjelmien rahoitukset ovat 90 miljoonaa euroa kuudelle vuodelle ja vuosien ohjelmassa 48,7 miljoonaa euroa ensimmäiselle kolmelle vuodelle. Akatemiaohjelmat Toimintakertomusvuonna oli käynnissä kolmetoista akatemiaohjelmaa (kts. luku 1.2.3). Vuonna 2014 tehtiin akatemiaohjelmien rahoituspäätöksiä yhteensä 33,4 miljoonalla eurolla, joista uusia akatemiaohjelmia oli kolme ja käynnissä olevia oli kolme: Uudet akatemiaohjelmat: Uusi energia -ohjelmassa rahoitettiin 13 hanketta (12 konsortiota) kansallisessa haussa 10,2 miljoonalla eurolla. Lisäksi ohjelman kansainvälisistä hauista Intian DST:n kanssa rahoitettiin kolme hanketta yhteensä 1,4 miljoonalla eurolla sekä New Indigo ERA-NETin kanssa neljä hanketta yhteensä 1,1 miljoonalla eurolla. Mineraalivarat ja korvaavat materiaalit (MISU) -ohjelmaan liittyvässä primäärit mineraalivarannot - suunnatussa haussa rahoitettiin kuusi hanketta (neljä konsortiota ja kaksi yksittäistä) yhteensä neljällä miljoonalla eurolla. Arktisessa ohjelmassa rahoitettiin 14 hanketta 11 miljoonalla eurolla. Lisäksi ohjelmaan liittyvässä Kestävä taloudellinen toiminta ja infrastruktuuri arktisissa oloissa -suunnatussa haussa rahoitettiin kuusi hanketta yhteensä neljällä miljoonalla eurolla. Rahoituspäätökset tehtiin seuraaviin käynnissä oleviin akatemiaohjelmiin: Synteettisen biologian (FinSynBio) -ohjelmassa rahoitettiin ERASynBio -verkoston kautta yhtä eurooppalais-yhdysvaltalaiseen tutkimuskonsortioon liittyvää suomalaista tutkijaa 0,4 miljoonalla eurolla. Akvaattisten luonnonvarojen kestävä hallinta (AKVA) -ohjelmaan liittyvässä Water JPI haussa rahoitettiin kahta hanketta 0,5 miljoonalla eurolla. Ilmastonmuutos - vaikutukset ja hallinta (FICCA) -ohjelmaan liittyvässä JPI CLIMATE -haussa rahoitettiin kolmea suomalaista tutkijaa kahdessa konsortiossa 0,75 miljoonalla eurolla. Toisen konsortion koordinaattori on suomalainen. Muu kohdennettu rahoitus Lisäksi muuhun kohdennettuun rahoitukseen tehtiin rahoituspäätöksiä yhteensä 9,2 miljoonalla eurolla. Kahdenvälisiä yhteishankehakuja rahoitettiin 4,8 miljoonaa euroa, kehitystutkimusta 2,9 miljoonaa euroa ja kansainvälisiä yhteisrahoitteisia ohjelmia 1,5 miljoonaa euroa. 10

12 Tutkimusedellytysten ja -ympäristöjen rahoitus Tutkimusinfrastruktuurit Suomen Akatemian uusi toimielin tutkimusinfrastruktuurikomitea (TIK) teki vuonna 2014 FIRI tutkimusinfrastruktuurihakuun liittyviä rahoituspäätöksiä 12,5 miljoonalla eurolla ja ESFRI - tutkimusinfrastruktuurihakuun liittyviä rahoituspäätöksiä 4,3 miljoonalla. Suomi on valtiojäsenenä ESFRI - tutkimusinfrastruktuureissa. Suurin osa FIRI haun päätöksistä tehtiin vuoden 2014 lopussa ja loput tehdään vuoden 2015 alussa. FIRI hakuun jätettiin 104 hakemusta konsortiot huomioiden 59 tutkimusinfrastruktuurihanketta. Rahoitusta haettiin yhteensä 52,4 miljoonaa euroa. Lähes kaikilla vuonna 2014 rahoitusta saaneella 38 hankkeella on kytkennät tutkimusinfrastruktuurien vuoden 2014 tiekarttaan. Yliopistojen profiloitumisen vahvistaminen kilpaillulla rahoituksella Suomen Akatemia valmisteli ensimmäisen haun uuteen rahoitusmuotoon yliopistojen profiloitumisen vahvistaminen kilpaillulla rahoituksella. Haku avautuu tammikuussa Rahoitusmuoto pohjautuu valtioneuvoston tekemään päätökseen julkisen talouden suunnitelmasta vuosille Päätökseen kuuluu vuosien aikana tapahtuva asteittainen 50 miljoonan euron siirtäminen yliopistojen toimintaan osoitetusta valtionrahoituksesta Akatemian kautta jaettavaksi. Rahoitusmuodon tarkoituksena on tukea ja nopeuttaa yliopistojen strategioiden mukaista profiloitumista tutkimuksen laatua parantavien edellytysten kehittämiseksi. Muita tulossopimuksen tavoitteita ja raportoitavia asioita Strategisen huippuosaamisen keskittymät (SHOKIT) Suomen Akatemian tavoitteena on lisätä SHOKien toimintaan osallistuvien korkeatasoisten tutkijoiden määrää ja vahvistaa SHOKien tutkimusohjelmissa tehtävää tieteellistä tutkimusta. SHOK-alueilla tehtävän tutkimuksen tulee olla pitkäjänteistä ja kansainvälisesti korkeatasoista. Akatemia osallistuu SHOKien toiminnan kehittämiseen ja seuraamiseen muun muassa olemalla mukana työ- ja elinkeinoministeriön asettaman SHOKjohtoryhmän sihteeristössä. Useiden Suomen Akatemian huippuyksiköiden ja akatemiaprofessoreiden aihealueet ovat SHOKien tutkimusalaa. SHOKien aihealueet otetaan huomioon valmisteltaessa uusia tutkimusohjelmia ja SHOKien edustajat ovat osallistuneet ohjelmatyöhön muun muassa tutkimusohjelmien johtoryhmien jäseninä. Akatemia on tiedottanut SHOKeja kaikista niiden aihealueelle kuuluvista rahoitusta saaneista tutkimushankkeista tavoitteena SHOKien ja tutkijoiden yhteistyön lisääminen. Suomen Akatemia rahoitti vuonna 2014 SHOKeilta puoltavan lausunnon saaneita tutkimushankkeita 14,6 miljoonalla eurolla (taulukko 3). 11

13 Taulukko 3. SHOKien aihealueelle kuuluvien ja puoltokirjeen saaneiden rahoitus 2014 ( ) SHOK 2014 CLEEN Oy (Energia ja ympäristö) FIMECC Oy (Metallituotteet ja koneenrakennus) FIBIC Oy (Biotalous) RYM Oy (Rakennettu ympäristö) SalWe Oy (Terveys ja hyvinvointi) Digile Oy (Tieto- ja viestintätekniikka) Yhteensä Vuonna 2013 summa oli selkeästi suurempi (noin 40 miljoonaa). Noin 25,5 miljoonan euron erosta 23 miljoonaa selittyy sillä, että vuonna 2013 Suomen Akatemia teki päätöksiä huippuyksikköohjelman rahoituksesta, joista monien huippuyksikköjen toiminnasta osa sijoittuu SHOKien toimialueelle. Uusia huippuyksiköitä ei rahoitettu 2014, vaan jatkorahoituspäätöksiä tehtiin käynnissä oleville huippuyksiköille. Tekesin ja yritysten rahoittaman SHOK-toiminnan vuosittaiset volyymivaihtelut ovat varsin suuret eri SHOKohjelmien alkaessa ja päättyessä. Tämä aiheuttaa vaihtelua myös Akatemian rahoittamien SHOK-yhtiöiltä puoltokirjeen hankkineiden hakemusten rahoitussummassa. SHOK-puoltokirjeiden sisältäneiden rahoitettujen hakemusten lisäksi Akatemia tilastoi myös rahoituksen, joiden saajat ilmoittavat hakemuksissaan tutkimuksen kuuluvan jollekin SHOK-aihealueelle. Tämä luku kasvoi vuoden 2013 noin 29 miljoonasta vuoden 2014 noin 44 miljoonaan. Akatemia tekee yhteistyötä Tekesin kanssa Tekesin SHOK-rahoitukseen liittyvän tieteellisen arvioinnin kehittämisessä. Akatemia on järjestänyt tutkijatapaamisia tavoitteena lisätä SHOK-alueilla työskentelevien tutkijoiden ja SHOK-alueiden yritysten vuoropuhelua. ICT ohjelma Vuonna 2014 toteutettiin kolme ICT ohjelmaan liittyvää hakua. Ensimmäisen haun teemana oli tietoturvaan liittyvä tutkimus, erityisesti tietoturvallinen verkko- ja palveluinfrastruktuuri ja verkkoliiketoiminta sekä digitalisoituvan yhteiskunnan järjestelmien turvallisuus ja käyttäjän näkökulma. Toisen haun teema oli tieto- ja viestintäteknologian anturit ja toimilaitteet. Aihepiireinä erityisesti yhtäaikaisen anturi-/toimilaitekokonaisuuden mahdollistavien teknologioiden ja materiaalien luonnontieteellinen ja teknillinen ymmärtäminen sekä anturi- /toimilaiteyhdistelmien laite- ja ohjelmistoratkaisut sekä niiden käyttö esineiden Internetissä. Lisäksi ohjelmaan liitettiin haku aiheesta WiFiUS - Langattoman tietoliikenteen tutkimus, missä Suomen Akatemia, Tekes ja Yhdysvaltojen kansallinen tiedesäätiö National Science Foundation (NSF) tukivat langattoman tietoliikenteen alan yhteistyötä. Haun teemana olivat uudet rakenteet, arkkitehtuurit, protokollat, menetelmät ja työkalut kestävien ja luotettavien langattomien verkkojen (mukaan luettuna kognitiiviset radioverkot) suunnittelemiseksi ja analysoimiseksi. Suomen Akatemia rahoitti hankkeita näissä kolmessa haussa yhteensä 10,2 miljoonalla eurolla. Akatemialta haettu rahoitus oli yhteensä 56 miljoonaa euroa. Kaikissa kolmessa haussa tehtiin tiivistä yhteistyötä ja kehitettiin uusia toimintatapoja Tekesin kanssa. Yhteistyön uudet toimintatavat korostuivat erityisesti ensimmäisessä ja toisessa haussa, joissa hakijoiden oli mahdol- 12

14 lista muodostaa sektorien välisiä konsortioita. Sektorien välisissä konsortioissa haettiin samaan hankkeeseen rahoitusta sekä Tekesiltä että Suomen Akatemialta. Tekes rahoitti vain sellaisia yritysten hankkeita, jotka olivat rinnakkaisia Akatemiaan jätettyjen tutkimushakemusten kanssa. Akatemian ja Tekesin hakujen ajoitus, hankkeiden arviointi ja päätöksenteko rahoitettavista hankkeista oli koordinoitua. Akatemian normaalien arviointikriteerien lisäksi päätöksenteossa kiinnitettiin huomiota hakuilmoituksen mukaisesti esimerkiksi myös korkeatasoisten tutkijoiden sektorien väliseen liikkuvuuteen. Lisäksi tietoturvahaussa kokeiltiin sektorienvälisten hankkeiden haastattelua aiehakuvaiheessa. Yhteisrahoitteisista hauista saatiin hyviä kokemuksia. Tietoturvahaussa Suomen Akatemia myönsi noin 3,7 miljoonaa euroa tutkimushankkeille ja Tekes rahoitti alkuvaiheessa tutkimushankkeisiin liittyviä yritysten projekteja 2,3 miljoonalla eurolla. Tutkimuksen verkottaminen ja kansainvälisyys Suomen Akatemia tukee tutkijoiden kansainvälistä liikkuvuutta kaikissa rahoitusmuodoissa rahoittamalla hakemuksissa esitettyjä liikkuvuussuunnitelmia sekä myöntämällä apurahoja rahoittajaorganisaatioiden kahdenvälisiin sopimuksiin perustuen (11 organisaatiota kuudesta maasta). Suomen Akatemia osallistui aktiivisesti ERC-hauista tiedottamiseen ja hakijoiden menestyksen tukemiseen. ERC Starting- ja Consolidator Grants -hauissa toiselle arviointikierrokselle päässeille tutkijoille järjestettiin erilliset haastattelukoulutukset Akatemiassa. Vuoteen 2014 mennessä 68 suomalaistutkijaa on saanut ERC - tutkimusrahoitusta 7. puiteohjelmasta. Suomen Akatemia toteuttaa globaalia tutkimusrahoittajien välistä yhteistyötä mm. kv-yhteishankehakujen muodossa. Yhteistyösopimuksiin perustuvia kahdenvälisiä yhteishankehakuja toteutettiin sekä tutkimusohjelmien yhteydessä että toimikuntien kautta ja niiden rahoituksella. Lisäksi kv-yhteishankehakuja toteutetaan kansallisena yhteistyönä muun muassa Tekesin kanssa. Vuoden 2014 aikana oli avoinna useita yhteishankehakuja prioriteettimaiden kanssa. Akatemian toteuttamia kv-yhteishankehakuja oli avoinna vuonna 2014 Kiinan (NSFC), Brasilian (FAPESP), Intian (DST) ja Yhdysvaltojen (NSF) kanssa. Kiinan kanssa toteutettu haku koski 5G tietoverkkoja, Brasilian haku materiaalitutkimusta ja Intian haku energiatutkimusta. Akatemia osallistui yhdysvaltalaisen NSF:n PIRE-ohjelman (Partnership for International Research and Education) avaamaan hakuun oppimisen, osaamisen ja koulutuksen aloilla. Tekesin kanssa kv-yhteishankehakuja järjestettiin Japaniin (JST) ja Yhdysvaltoihin (NSF). Japanin kanssa toteutetun haun teema oli ikääntyneiden toimintaa tukevat tietojärjestelmät ja niiden saavutettavuus. Yhdysvaltojen haku koski langattoman tietoliikenteen tutkimusta. Lisäksi Venäjän kanssa yhteistyötä tehtiin ERA-NET RUS Plus -konsortion kautta, jonka avaaman yhteishankehaun kolmeen teemaan Akatemia osallistui. FiDiPro-professuureja rahoitettiin yliopistojen ja tutkimuslaitosten strategisesti keskeisille ja tieteellisesti merkittäville aloille. Kaikkiaan rahoitettiin ulkomaisten huippututkijoiden työskentelyä Suomessa yhdeksällä miljoonalla eurolla keskimäärin viiden vuoden rahoituskauden ajan. Rahoitettavat professuurit edustavat laajasti eri tieteenaloja. Uudet FiDiPro-professorit ovat kansainvälisesti tunnettuja, oman alansa huippututkijoita. He tulevat Suomeen Australiasta, Espanjasta, Irlannista, Italiasta, Ranskasta ja Sveitsistä. 13

15 Pohjoismainen yhteisaloite (TFI) ilmasto-, energia- ja ympäristöalan tutkimuksen ja innovaatiotoiminnan alalta päättyi ja se arvioitiin. Akatemialla oli edustajat TFI:n johtokunnassa ja kolmen ohjelman ohjelmakomiteassa. Suomen Akatemia osallistui syksyllä 2014 avautuneen pohjoismaisena rahoitusyhteistyönä toteutettavan arktisen haun valmisteluun (Nordic Centres of Excellence in Arctic Reserch, NordForsk). Akatemia valmisteli venäläisten rahoittajapartnereidensa kanssa yhteistyötä arktisen tutkimuksen alueella. Ulkomaalaisten osuus luonnontieteiden ja tekniikan tutkimuksen alojen tutkijatohtorin tehtävän hakijoista ja rahoituksen saaneista on noussut viime vuosina voimakkaasti. Vuonna 2014 tehtävän saaneista ennätyksellisen suuri osa, eli noin 50 prosenttia oli ulkomaalaisia. Näistä kaksi kolmasosaa oli suorittanut tohtorintutkinnon ulkomaisessa yliopistossa ja siirtynyt sen jälkeen tutkijaksi Suomeen. Naisten tutkijanuran ja sukupuolten tasa-arvon edistäminen Suomessa neliportaisen tutkijanurajärjestelmän kolmen ensimmäisen portaan osalta naisten osuus on kasvanut huomattavasti, vaikka alakohtaiset erot ovat suuria. Neljännen portaan, eli professoritason osalta naisten osuus on kasvanut hyvin hitaasti ja oli 27 prosenttia vuonna 2014 (25,5 prosenttia vuonna 2013). Toimintakertomusvuonna naisten osuus akatemiahankkeiden vastuullisista johtajista oli 28 prosenttia ja huippuyksiköiden johtajista 19 prosenttia. Tutkijantehtävissä naisten osuudet olivat seuraavat: akatemiaprofessorit 27 prosenttia, akatemiatutkijat 45 prosenttia ja tutkijatohtorit 56 prosenttia. Suomen Akatemian hallitus valitsi kesäkuussa 2014 tasa-arvoon ja sukupuolen tutkimukseen keskittyvään Minna Canth -akatemiaprofessuuriin professori Johanna Niemen Turun yliopistosta. Niemi analysoi yhtäältä oikeuskäytäntöihin liittyviä eriarvoisuuden ja syrjäytymisen syitä sekä toisaalta antaa ratkaisuvaihtoehtoja kriminaalipolitiikan ja rikosten tutkinnan sukupuolittuneiden käytäntöjen muuttamiseen. Pohjoismainen liikuntatieteen tieteenala-arviointi Pohjoismainen liikuntatieteen tieteenala-arvioinnin suositusten toimeenpanoa edistettiin yhdessä opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa. Keväällä 2013 ministeriön kanssa solmittiin sopimus, jolla käynnistettiin ministeriön ja Suomen Akatemian yhteistyö liikuntatieteellisten tutkimusrahoitushakemusten arvioinnissa. Syyskuun 2013 haussa jätettiin ensimmäistä kertaa opetus- ja kulttuuriministeriön liikuntatieteellisten tutkimushankkeiden hakemukset Akatemian verkkoasiointiin. Hakemukset arvioitiin kahdessa uudessa kansainvälisessä arviointipaneelissa. Kevään 2014 seurantakokouksessa yhteistyö todettiin erittäin onnistuneeksi ja molemmilla osapuolilla on vankka usko siihen, että suomalaisen liikuntatieteen taso nousee arviointiyhteistyön ansiosta. Liikuntahakemusten arviointiyhteistyö jatkuu ja haku toistuu vuosittain. Päihteet ja Addiktio -ohjelman loppuarviointi Vuonna 2014 valmistui Päihteet ja Addiktio -ohjelman loppuarvioinnin raportti. Arviointipaneelin mukaan Päihteet ja addiktio -tutkimusohjelma toteutti suurimmaksi osaksi tavoitteensa erinomaisesti. Ohjelma sisälsi hyvin relevantteja ja onnistuneita eri alojen tutkimusprojekteja, joista osa on merkittävästi edistänyt päihde- ja addiktiotutkimusta. Suomen Akatemian panostus tähän tutkimusohjelmaan kiihdytti kyseisen tutkimusalan kasvua ja edesauttoi uusien metodien ja teorioiden käyttöönottoa. Ohjelma kasvatti merkittävästi päihdetutkimuksen kapasiteettia Suomessa tohtorikoulutuksen muodossa sekä tarjoamalla mahdollisuuksia nuorille tutkijoille. 14

16 1.2.2 Tieteen asema ja näkyvyys vahvistuvat kansallisessa tutkimus- ja innovaatiojärjestelmässä Suomen Akatemian tulossopimus 2014: Suomen Akatemia edistää tieteellisen tutkimuksen asemaa kansallisessa tutkimus- ja innovaatiojärjestelmässä vahvistamalla rooliaan tiedepoliittisena vaikuttajana ja asiantuntijana. Akatemia osallistuu tiedepoliittisen toimintaohjelman toimeenpanoon. Akatemia edistää rahoittamansa tutkimuksen media- ja kansalaisnäkyvyyttä, tiedekasvatusta sekä tutkimustulosten hyödyntämistä julkisessa päätöksenteossa ja elinkeinoelämässä. Akatemia osallistuu tutkimus- ja innovaatiotoiminnan vaikuttavuuden arviointiin sekä arviointi- ja ennakointimenetelmien kehittämiseen. Akatemia edistää tieteellisten aineistojen ja julkaisujen avointa saatavuutta. Strategisen tutkimuksen rahoituksen valmistelu Suomen Akatemian yhteyteen perustettiin vuonna 2014 strategisen tutkimuksen rahoitusmuoto. Alkuvuonna Akatemia johti strategisen tutkimuksen rahoituksen teemojen valmistelua. Se tehtiin kiinteässä yhteistyössä valtioneuvoston kanslian, opetus- ja kulttuuriministeriön sekä Tekesin kanssa. Suomen Akatemia järjesti keväällä kolme teemavalmistelun työpajaa, ja ne suunnattiin tutkimuslaitosten, yliopistojen, korkeakoulujen sekä elinkeinoelämän edustajille. Kesällä pidettiin avoin kuulemistilaisuus teemavalmistelun sen hetkisestä vaiheesta. Syksyllä strategisen tutkimuksen neuvosto aloitti toimintansa, ja se järjesti yhdessä valtioneuvoston kanslian kanssa avoimen kuulemistilaisuuden valtioneuvostolle ehdotettavien teemojen luonnoksesta. Ensimmäiset haut toteutuvat ja rahoituspäätökset tehdään vuonna Samalla käynnistyy strategisen tutkimuksen ohjelmatoiminta, mikä tähtää tulostensa hyödyntämiseen julkisessa päätöksenteossa ja elinkeinoelämässä hyvinvoinnin, sivistyksen ja kulttuurin edistämiseksi sekä yhteiskunnan kilpailukyvyn parantamiseksi. Innovaatiojärjestelmän toimijoiden yhteistyö Suomen Akatemian yhteistyö innovaatiojärjestelmän eri toimijoiden välillä vahvistui, kun strategisen tutkimuksen rahoitusmuoto käynnistettiin. Yhteys myös ylimmän poliittisen päätöksenteon kanssa lisääntyi, kun strategisen tutkimuksen rahoitukseen liittyy valtioneuvoston vuotuinen päätöksenteko teemoista. Siihen liittyen muun muassa tiede- ja innovaationeuvosto sekä kansliapäälliköt ovat olleet yhteydessä Akatemiaan. Tiedonvaihto ja kuulemiset ovat luoneet yhteistä näkemystä strategisen tutkimuksen valmisteluprosessille ja sen tuleville rahoituskäytännöille sekä edistäneet tärkeää teemojen valmistelua. Toimintavuoden aikana Suomen Akatemia valmisteli perustelut uudelle rahoitukselle, joka pyrkii vahvistamaan yliopistojen profiloitumista kilpaillulla rahoituksella kiinteässä yhteistyössä opetus- ja kulttuuriministeriön, yliopistojen ja Suomen yliopistojen UNIFI ry:n kanssa. Toimintavuonna jatkui yhteistyö kuuden julkisen toimijan kesken niin sanotun Suunta-yhteistyön merkeissä, jossa etsitään toimintatapoja liiketoimintaekosysteemien kehittämiselle. Uusia toimintatapoja on tarkoitus kokeilla valituilla substanssialueilla. Yhteistyössä ovat mukana Akatemian lisäksi Tekes, Sitra, VTT, Finpro ja Finnvera. Akatemian rooli on tarjota näkemys Suomessa tehtävästä huippututkimuksesta ja tieteellisestä kyvykkyydestä. Akatemia voi yhteistyön kautta laajentaa omaa verkostoaan suunnitellessaan temaattista rahoitustoimintaansa, mikä edesauttaa tutkimuksen hyödyntämistä. 15

17 Neljä julkista ja viisi yksityistä kansallista rahoittajaa osallistui Akatemian vuonna 2014 käynnissä olevien ohjelmien rahoittamiseen omilla rahoitusosuuksillaan. Tekes oli rahoittajana yhdessä ja kolme ministeriötä kolmessa tutkimusohjelmassa. Rahoittajana oli myös yrityksiä ja säätiöitä. Akatemia tekee yhteistyötä Tekesin kanssa muun muassa tutkimusohjelmien suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa. Työsuojelurahasto on rahoittajana yhdessä tutkimusohjelmassa. Koneen Säätiö on yhteistyökumppani yhdessä tutkimusohjelmassa. Suomen Akatemian toiminta tieteen tunnettuuden lisäämiseksi Suomen Akatemian viestintäyksikkö tukee toimillaan tutkimusrahoitusviestintää, tieteellisen tutkimuksen vaikuttavuuden edistämistä. Tavoitteena on avoin, vuorovaikutteinen ja luotettava viestintä. Vuoden 2014 viestintää leimasivat uuden strategisen tutkimuksen rahoitusmuodon perustaminen ja lanseeraaminen sekä Suomen Akatemiaa koskevan lainuudistuksen mukanaan tuomat muutokset organisaatioon ja toimintoihin. Lehdistötiedottaminen ja lehdistösuhteet Mediaviestinnässä viestintäyksikkö hyödyntää useita välineitä: perinteinen lehdistötiedottaminen, verkkosivustot, erilaiset yleisötapahtumat, sosiaalinen media ja toimittajille suunnattu Etsi Xpertti -palvelu. Vuonna 2014 Suomen Akatemia sai mediassa näkyvyyttä kaikkiaan kertaa, joista suuri osa oli Akatemian rahoittamia tutkimushankkeita koskevia uutisia maakunnallisessa ja paikallisessa sekä valtakunnallisessa mediassa sekä uutisia ja tiedotteita yliopistojen ja tutkimuslaitosten sivuilla. Suurin osa lehtijutuista käsitteli Suomen Akatemiaa neutraalisti. Eniten julkisuutta saatiin maakunnallisessa ja paikallismediassa. Enemmistö jutuista liittyi Akatemian tutkimusrahoitukseen. Tieteenaloittain eniten julkisuutta saivat kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimukseen sekä biotieteiden ja ympäristön tutkimukseen liittyvät aiheet. Positiivinen julkisuus oli pääasiassa peräisin akatemiaprofessoreja ja Akatemiaa koskevista aiheista. Negatiivisia osumia oli mediaseurannassa vähän. Suomen Akatemia järjesti toimittajille tiedeaamiaisia, joissa esiteltiin Akatemian rahoittamien tutkijoiden tutkimustuloksia. Tiedeaamiaisilla esiteltiin muun muassa Itämeri-tutkimusta, diabetes-tutkimuksen uusia tuloksia, biopolttoaineiden tutkimusta ja langattoman aivotietokoneen kehittämistä. Aiheet nousivat näkyvästi esille medioissa, ja niiden pohdiskelu jatkui uutisoinnin jälkeen vielä pääkirjoituksissa ja sosiaalisessa mediassa. Viestintäyksikkö osallistui toukokuussa yhdessä ulkoministeriön ja BONUS-ohjelman kanssa ulkomaisten toimittajien vierailun järjestelyyn ja isännöintiin. Suomen Akatemiassa Itämeri-aiheiseen vierailuun osallistui toimittajia Puolasta, Ruotsista, Venäjältä, Latviasta, Liettuasta ja Virosta. Akatemian viestintä oli mukana järjestämässä myös ensimmäistä kansallista tiedeviestinnän päivää lokakuussa 2014 yhdessä Tiedetoimittajien liiton, Tiedonjulkistamisen neuvottelukunnan ja Helsingin yliopiston kanssa. Vuotuinen toimittajien huippuyksikkövierailu järjestettiin Oulun yliopiston kolmeen huippuyksikköön. Sinne kutsuttiin kohdennetusti toimittajia muualta Suomesta sekä oululaiset mediat. Yhteensä mukaan saatiin 12 toimittajaa, joista viisi oli Oulun seudulta. 16

18 Kaikkiaan Suomen Akatemian järjestämiin mediatilaisuuksiin ja -tapaamisiin osallistui vuoden 2014 aikana runsaat 130 toimittajaa. Lehdistösuhteita hoidettiin myös Etsi Xpertti -palvelussa. Siellä Suomen Akatemia ja jäsenorganisaatioina olevat yliopistot ja tutkimuslaitokset välittivät toimittajille tutkijoiden yhteystietoja mediajuttujen tekemistä varten. Vuoden lopussa Xpertissä oli toimittajajäsentä. Asiantuntijoita tarjottiin 1 951, kun edellisenä vuonna 2013 niitä annettiin Toimittajat aktivoituivat huomattavasti edellisiin vuosiin verrattuna, ja kysymyksiä esitettiin yhteensä 714, kun edellisenä vuonna niitä tehtiin 608. Suomen Akatemian verkkosivustot ja sosiaalinen media Suomen Akatemialla on kolme erilaista verkkosivustoa: eli Akatemian pääverkkosivusto, verkkolehti A propos ja suurelle yleisölle tarkoitettu Tietysti.fi-sivusto. Kaikilla sivustoilla kävijämäärät nousivat niin, että aka.fi:n sivuilla oli kävijää ja kasvua 16 prosenttia, Tietysti.fi-sivustolla kävijää, kun vuonna 2013 kävijöitä oli , ja A proposilla kävijää. Suomen Akatemia aktivoitui vuoden mittaan lisää sosiaalisessa mediassa. Tietysti.fi:n Facebook-sivulla oli vuoden lopussa noin tykkääjää. Akatemian tykkääjien määrä oli 530. Twitterissä Akatemiaa seurasi ja Tietysti.fi:tä 292. Vuoden lopussa Tietysti.fi:llä oli 408 twiittiä ja Akatemialla 750. Twiiteissä julkaistaan muun muassa kaikki tiedotteet ja uutiset. Lisäksi twiittien kautta informoidaan erilaisista Akatemian tilaisuuksista. Myös akatemiaohjelmat ovat hyödyntäneet sosiaalista mediaa avaamalla ohjelmille Facebook-sivuja sekä Twitter-tilin. Akatemia on järjestänyt energiatutkijoille oman keskustelupaikan nettiin (energyresearchers.fi), johon on liittynyt runsaasti tutkijoita. Akatemiaohjelmien asioista ja tapahtumista kertova Ohjelma-uutiskirje lähetetään kahdesti vuodessa 740 sidosryhmän edustajalle. Tieteen yleisötapahtumat Suomen Akatemia järjesti tieteen yleisötapahtumia Tekniikan päivillä Espoossa, Ihminen ja Kosmos - tapahtumassa Kuhmossa, SciFest -tapahtumassa Joensuussa, Tiedekeskus Heurekan K-18-illassa, Art goes Kapakka -tapahtumassa Helsingissä, Turun kirja- ja tiedemessuilla sekä Helsingin kirjamessujen Tiedetorilla. Lisäksi Akatemia oli mukana toteuttamassa Tampereen ScienceSlam-tapahtumaa. Suomen Akatemia järjesti kouluissa eri puolilla Suomea neljätoista nuorten Tietobreikkiä. Tietobreikkeihin osallistui yhteensä opiskelijaa. Akatemia edisti tiedekasvatusta myös osallistumalla Euroopan nuorten parlamentin (EYP) kansallisen istunnon ja kansainvälisen Millennium Youth Camp -tiedeleirin järjestämiseen. Akatemia tavoitti vuoden yleisötilaisuuksilla kävijää. Art goes Kapakka -tapahtumassa Helsingissä keskusteltiin aiheesta Tiede on taidetta: tiedettä vai huuhaata? Siitä seurasi paljon keskustelua mediassa. Akatemia osallistui Helsingin kirjamessuille ja esitteli siellä Tutkitusti -kirjasarjansa kolmatta kirjaa Ketä kiinnostaa? - Lasten ja nuorten hyvinvointi ja syrjäytyminen. Ask & Apply -kiertue kertoi rahoituksesta, jonka Suomen Akatemia järjesti syksyllä seitsemällä yliopistokampuksella. Näiden lisäksi tutkimuslaitoksille järjestettiin oma tilaisuus Helsingissä. Kiertueella kerrottiin syyskuun hausta ja Akatemian rahoitusmuodoista. Erityisesti keskityttiin tutkijanuraan kertomalla Akatemian tutkijanurarahoitusmuotojen lisäksi myös EU:n rahoittamista tutkijanuramahdollisuuksista (ERC ja Marie Sklodowska- 17

19 Curie). Tämän lisäksi kiertueella kerrottiin uusista akatemiaohjelmista sekä strategisen tutkimuksen rahoituksesta. Tiedeasiantuntijat vastasivat myös hakuneuvonnasta pienryhmissä. Akvaattisten luonnonvarojen kestävä hallinnointi (AKVA) akatemiaohjelma järjesti kaksipäiväisen tutkijalähtöisen vuosiseminaarin marraskuussa Lammin biologisella asemalla. Tilaisuuden päätavoite oli esitellä eri hankkeiden alustavia tutkimustuloksia, ja käydä tuloksista vertaiskeskusteluja ja saada rakentavaa palautetta sekä edistää ja tiivistää hankkeiden välistä yhteistyötä. Seminaariin osallistui tutkijoita kaikista AKVAhankkeista. Keskustelussa nousi alustavia aiheita, joiden tiimoilta on mahdollista toteuttaa konkreettisia yhteisponnistuksia. Ilmastonmuutos -vaikutukset ja hallinta (FICCA) -akatemiaohjelma järjesti joulukuussa kaksi loppuseminaaria. Kaksipäiväisessä tutkijaseminaarissa pidettiin kaksi keynote-esitelmää ja kunkin hankkeen tuloksia esiteltiin 26 suullisessa esityksessä ja yli 50 posterissa. Seminaariin osallistui ohjelman tutkijoiden lisäksi runsas joukko muita tutkijoita sekä sidosryhmien edustajia. Uusimpien tutkimustulosten esittelyn lisäksi tilaisuuden tarkoitus oli edistää ja vahvistaa tutkimusyhteistyötä. Sidosryhmäseminaari oli suunnattu tutkimustulosten hyödyntäjille, eli päättäjille, viranomaisille ja asiantuntijoille. FICCAn tuloksia arvioitiin marraskuussa ilmestyneen hallitusten välisen ilmastopaneeli IPCC:n julkaiseman synteesin valossa, eli miltä IPCC:n johtopäätökset näyttävät maamme johtavien ilmastonmuutostutkijoiden näkökulmasta katsottuna. Keskusteluissa pohdittiin, miten tutkimus voi auttaa Suomea toimimaan vastuullisesti ilmastonmuutoksen uhkien sekä hillinnän ja sopeutumisen mahdollisuuksien hallitsemiseksi ja todellisten kestävien ratkaisujen saavuttamiseksi. Tutkijoilta toivotaan entistä aktiivisempaa roolia tutkimustulosten välittämisessä niiden hyödyntäjille. Ohjelma järjesti lokakuussa kaksi ennakointityöpajaa ohjelman johtoryhmän työn tueksi. Työpajojen aiheina olivat ilmastonmuutoksen hallinnan paradigmat ja globaalin poliittisen talouden muutokset ja Ilmastonmuutos ja terveys. Niiden tavoitteena oli muun muassa kartoittaa tulevaisuuden tutkimustarpeita. Asumisen tulevaisuus (ASU-LIVE) -akatemiaohjelma lähestyi elinkaarensa loppua. Ohjelman vuosiseminaari järjestettiin Lahdessa lokakuussa Ohjelmassa rahoitettujen hankkeiden tutkimustuloksiin perustuvaa kirjoituskokoelmaa ryhdyttiin valmistelemaan Gaudeamuksen kustantamaan Tutkitusti-sarjaan. Tulevaisuuden oppiminen ja osaaminen (TULOS) -akatemiaohjelma käynnistyi vuonna Ohjelman avajaisseminaarissa esiintyivät muun muassa opetusministeri Krista Kiuru sekä Akatemian ja Opetushallituksen pääjohtajat. Marraskuussa TULOS järjesti Tallinnassa kansainvälisen seminaarin yhdessä SKIDI-KIDS ja MIELI -ohjelmien kanssa. Synteettisen biologian (FinSynBio) -akatemiaohjelma käynnistettiin vuoden alussa. Ohjelma on verkottunut myös eurooppalaiseen synteettisen biologian tutkimukseen ERASynBio verkoston kautta. Synteettistä biologiaa popularisoitiin suurelle yleisölle Helsingin yliopiston Tiedekulmassa järjestetyssä keskustelutilaisuudessa. Mineraalivarat ja korvaavat materiaalit (MISU) -akatemiaohjelma käynnistettiin suunnatulla haulla loppuvuodesta 2013 aiheella Primäärit mineraalivarannot. Ohjelman varsinaista hakua varten järjestettiin tutkiva työpaja keväällä Työpajan avulla pyrittiin keräämään tutkijapalautteen kautta aiheita lopulliseen ohjelmamuistioon. Tilaisuudessa oli lähes 90 osallistujaa. 18

20 Uusi Energia -akatemiaohjelmaan liittyen Akatemia osallistui kansainvälistä verkottumista ja näkyvyyttä parantavaan New Indigo ERA-NET tapahtumaan marraskuussa Chennaissa Intiassa (EU-India STI Cooperation Days on Energy). Tapahtuma palveli ohjelmassa tehtävää yhteistyötä sekä eurooppalaisten että intialaisten rahoittajapartnereiden kanssa. Ihmisen mieli -akatemiaohjelman vuosiseminaari pidettiin syyskuussa Helsingissä. Tilaisuudessa oli esillä myös kymmenen rahoituskautensa aloittanutta uutta kansainvälisissä yhteishauissa (Kiina, Venäjä, ERA-NET NEURON) rahoitettua MIELI-hanketta. Marraskuussa MIELI järjesti yhteisseminaarin Tallinnassa yhdessä TULOS ja SKIDI-KIDS -akatemiaohjelmien kanssa. Seminaarissa oli mukana myös virolaisia tutkijoita. Ohjelmassa rahoitettujen hankkeiden tutkimustuloksiin perustuvaa kirjoituskokoelmaa Gaudeamuksen kustantamaan Tutkitusti-sarjaan ryhdyttiin valmistelemaan. Systemaattista yhteistyötä yliopistojen lääketieteellisten tiedekuntien kanssa jatkettiin kliinisen tutkimuksen yhteistyöryhmässä. Ryhmän tehtävänä on edistää kliinistä tutkimusta sekä toimia pilottina vastaavalle yhteistoiminnalle Suomen Akatemian ja yliopistojen välillä. Yhteistyöryhmä kokoontui kaksi kertaa ja toiminnan painopisteenä oli Akatemian ja yliopistojen yhteistyö kliinisten tutkijoiden rahoittamisessa. Ryhmä pilotoi mallia, jossa terveyden tutkimuksen toimikunnalle osoitetuista ja erinomaisiksi arvioiduista, mutta varojen puutteessa rahoittamatta jätetyistä kliinisen tutkijan rahoitusta hakeneista tutkijoista annettiin tieto ko. yliopiston lääketieteelliselle tiedekunnalle tai yksikölle. Tiedekunnat pyrkivät löytämään omista varoistaan rahoitusta näiden tutkijoiden hankkeisiin. Ainakin yksi tutkija on saanut yliopiston oman rahoituksen tämän yhteistyön kautta. Suomalaisen Lääkäriseura Duodecimin kanssa jatkettiin tiivistä yhteistyötä. Helmikuussa toteutettiin kahden vuoden välein toistuva konsensuskokous, jonka aiheena tällä kertaa oli vanhuuskuolema. Suomen Akatemia edistää tieteellisten julkaisujen ja aineistojen avointa saatavuutta Suomen Akatemia kehottaa avoimeen tieteelliseen julkaisemiseen ja suosittelee tutkimusaineistojen avaamista. Vuonna 2014 Akatemia edellytti, että tutkijat jo rahoitusta hakiessaan sisällyttivät tutkimussuunnitelmaansa lyhyen julkaisu- ja aineistonhallintasuunnitelman. Julkaisusuunnitelman osalta Suomen Akatemia kehottaa tallentamaan julkaisut avoimesti saatavilla olevaan, oman suorituspaikan järjestämään tai suosittelemaan julkaisuarkistoon. Kun alalla on perinteisiin tilausmaksullisiin lehtiin verrattuna vähintään samantasoisia avoimia tiedejulkaisuja, Akatemia kehottaa julkaisemaan tutkimustulokset niissä sekä tallentamaan julkaisujen rinnakkaisversiot avoimeen julkaisuarkistoon. Akatemialta voi hakea rahoitusta tutkimuskuluihin, jotka aiheutuvat tutkimustulosten julkaisemisesta. Aineistonhallintasuunnitelmassa tulee kuvata seuraavat asiat: miten tutkimushanke aikoo hankkia ja käyttää tietoaineistoja mitkä ovat hankkeen käyttämien ja synnyttämien aineistojen omistus- ja käyttöoikeudet miten tutkimushankkeen tuottamia (tai tutkimusinfrastruktuurien avulla tuotettuja) tietoaineistoja aiotaan säilyttää ja avata ne muille tutkijoille myöhempää käyttöä varten miten aineistot mahdollisesti suojataan. 19