henki METSÄSIJOITTAJA Hailuotolainen Juha Salmi panostaa metsään Bonvesta-tonteissa Mitä metsässä TIE VIE PERILLE JA RAKENTAA SAA VARMASTI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "henki METSÄSIJOITTAJA Hailuotolainen Juha Salmi panostaa metsään Bonvesta-tonteissa Mitä metsässä TIE VIE PERILLE JA RAKENTAA SAA VARMASTI"

Transkriptio

1 UPM:N LEHTI METSÄNOMISTAJILLE 2/2012 henki Bonvesta-tonteissa TIE VIE PERILLE JA RAKENTAA SAA VARMASTI Mitä metsässä KANNATTAA KUVATA METSÄSIJOITTAJA Hailuotolainen Juha Salmi panostaa metsään

2 Unelmoitko omasta rantatontista? Bonvestalla on tällä hetkellä tarjolla noin 20UPM tuhat rantatonttikohdetta ympäri Suomea. ELÄMME MUUTOSTEN AIKAA Suomen metsäsektorilla puhaltavat muutosten tuulet. Muutospaineet kohdistuvat sekä metsäalan organisaatioihin että metsälainsäädäntöön. On mielenkiintoista seurata, mitä tämän vaalikauden aikana saadaan aikaan. Edessämme näyttää olevan tapahtumarikas jakso. Harkittujen ja oikein linjattujen ratkaisujen kaut- ta pystymme parantamaan metsäsektorin kilpailukykyä ja kustannustehokkuutta pitkälle tulevaisuuteen. Suomen metsäkeskus aloitti vuoden alussa uudessa muodossaan, jossa julkiset palvelut ja palveluliiketoiminta on eriytetty toisistaan. Tällä tavoitellaan läpinäkyvyyttä ja kilpailuneutraliteettia palveluiden tuottamiseen, mikä on tällä hetkellä metsäalan uudistuspolitiikan keskeisiä kulmakiviä. Toisaalta lakiin perustu- vat julkiset palvelut, kuten metsätalouden edistämis-, rahoitus- ja tarkastuspalvelut ovat jatkossakin budjettivaroin tuotettavia viranomaispalveluita. Myös mhy-laki on maa- ja metsätalousministeriössä työn alla ja aika näyttää, millaiseksi metsänhoitoyhdistysten rooli jatkossa muodostuu. Kilpailuneutraaliteetin periaatteen toteut- taminen puukaupallisten ja metsänhoidollis- ten palveluiden yhteydessä on myös mhy-lain osalta keskeinen kulmakivi, mikä edellyttää uu- delleen arviointia muun muassa lakisääteisen mhy-maksun sekä yhdistyksen liittymissäännös- ten osalta. Käsillä on myös metsän käsittelyyn liittyvi- en metsälakien uudistus. Lakiuudistuksella täh- dätään aiempaa vapaamuotoisempaan metsi- en käsittelyyn muun muassa uudistamiskriteerien osalta, ja myös jatkuvan kasvatuksen mahdolli- suus on harkinnan alla. Tärkeistä periaatteista, kuten uudistamisvelvoitteesta sekä harvennusten minimirajoista aiotaan jatkossakin toki pitää kiinni. Tällä uskotaan olevan puun tarjontaa lisäävä vaikutus metsänomistajan oman valinnanvapauden lisääntyessä metsäomaisuuteensa kohdistuvassa päätöksenteossa. Suomen vuosi vuodelta karttuvat metsävarat sallivat kestävyyden vaarantumatta aiempaa joustavammat käsittelyperiaatteet. Nykymuotoiset uudistushakkuut tuskin joutuvat epäsuosioon jatkossakaan, sillä uskon markkinavoimien huolehtivan niiden suosiosta. UPM on ollut aktiivisessa roolissa yhteismetsäkonseptin uudessa tulemisessa. Ensi kokemuksemme ovat positiivisia, ja hyvin suunniteltu tuote on lyömässä itseään läpi. Yhteismetsä on uuden tyyppinen ja turvallinen tapa nauttia sellaisesta metsänomistuksesta, joka ei sido liikaa tai vaadi jäsenistöltään erityistä metsäosaamista. Siihen liittyminen ei myöskään edellytä metsäomis- Förändringens tid Förändringens vindar blåser inom Finlands skogs- sektor. Finlands skogscentral förnyades från årss- kiftet och lagarna om skogsvårdsföreningar och skogshanteringen utgör nya och intressanta utma- ningar för oss alla. UPM har aktivt verkat för nya koncept gällande samfällda skogar. Våra erfarenheter har varit positi- va och en välplanerad produkt slår igenom av egen kraft. Av delägare i den samfällda skogen krävs inga förbindelser eller särskilda skogskunskaper. Skogen blir skött på ett professionellt och hållbart sätt och ger samtidigt en jämn avkastning. Jag rekommenderar varmt att ta kontakt med oss för mera information. Den stigande efterfrågan på biomassa som råvara börjar också märkas på Norra Europas virkesmarknad, där UPM är en stark aktör. Nya arrangemang inom UPM:s såg- och förädlingsindustri i Finland leder också till närmare samarbete med bolagets fabriksintegrat. Ett annat starkt engagemang för oss är bättre kontakter med skogsägarkunderna. Förhoppnings

3 vis märks detta genom enklare och mer flexibel kontakt med vår personal, bredare tjänsteutbud med bättre kvalitet och kostnadseffektivitet. Och inte att förglömma virkeshandeln, sigillet för ett bra och långvarigt kundförhållande. tajalta esimerkiksi sukulaisuussuhdetta yhteismetsän muihin jäseniin. Yhteismetsän jäsenet pääsevät nauttimaan tehokkaasta ja ammattitaidolla hoidetusta hallinnosta ja metsäomaisuuden kestävästä ja samalla kuitenkin aktiivisesta hoidosta sekä tasaisesta tuotosta. Suosittelen lämpimästi tutustumaan UPM:n yhteismetsämalliin, kerromme siitä mielellämme lisää. Biomassan kysynnän kasvu alkaa vähitellen näkyä myös Pohjois-Euroopan puumarkkinoilla. UPM on päättänyt olla vahvasti mukana metsäenergian ja muiden puuperäisten polttoaineiden hankinnassa ja varmistaa sitä kautta vahvan markkina-aseman keskeisimmillä raaka-ainemarkkinoilla. Erityisen iloinen olen UPM:n tuoreesta päätöksestä rakentaa mäntyöljystä biodieseliä valmistava yksikkö Lappeenrantaan. Se osoittaa UPM:ltä vahvaa halua viedä Biofore- strategiaa aimo askelin eteenpäin. UPM suunnittelee uudelleenjärjestelyä Suomen saha- ja jatkojalosteliiketoiminnoissa ja niiden kiinteämpää yhteistyötä yhtiön tehdasintegraattien kanssa. Kuten tähänkin asti, UPM Metsä hankkii puuta yhtiön tuotantolaitosten tarpeisiin, mutta toki mekin uudistamme ja hienosäädämme toimintatapaamme. Tärkeänä johtolankana uudistumisessamme on myös lisäpanostus metsänomistajasuhteiden hoitoon. Tämä toivon mukaan näkyy jatkossa henkilöstömme aiempaa helpompana ja joustavampana tavoitettavuutena, palveluvalikoiman laajentumisena, palveluiden laatuna ja kustannustehokkuutena. Unohtamatta toki puukauppaa, joka on hyvän ja pitkäaikaisen asiakassuhteen keskeinen sinetti. Puukauppa on sujunut kannaltamme mukavasti, mistä lämmin kiitos puukaupan kanssamme jo tehneille. Toivotan kaikille metsäasiakkaillemme hyvää ja aurinkoista kevättä ja kesää. Tapaamisiin onnistuneiden puukauppojen ja laadukkaan metsäpalvelupaketin merkeissä. Virkeshandeln har för vår del löpt bra, vilket alla som redan gjort affär med oss skall ha stort tack för. Jag önskar alla våra skogskunder en fin, solig vår och sommar! Vi träffas igen i virkes- och skogstjänsteärenden! AINO PIKKUSAARI/SKOY 28 UPM Metsän Juha-Matti Valonen kertoo mitä metsässä kannattaa kuvata. 4 UUTISET 14 # 8 METSÄNOMISTAJA Hailuotolaisen metsäsijoittaja Juha Salmen mukaan metsät ovat turvallinen ja vakaa sijoituskohde 13 VIERASKYNÄ Suomen metsäyhdistyksen viestinnän suunnittelija Hannes Mäntyrannan mielestä metsäalan on tiedotettava itsestään enemmän 14 METSÄISIÄ MATKAVINKKEJÄ: Repoveden kansallispuisto on Vuoden retkikohde METSÄN HENKILÖ: Hyppy logistikosta metsäsuunnitttelijaksi toi Merja Aarnion arkeen paljon uutta 18 METSÄLUONTO & YMPÄRISTÖ Miten metsänomistaja voi edistää metsänsä monimuotoisuutta 19 KATSE LUONTOON Huumaava valkolehdokki 20 MAASTOSSA UPM:n Bonvesta-rantatonttikohteissa on helmiä poimittavaksi moneen makuun 23 METSÄVINKKI Tein minä pillin pajupuusta YHTEISTYÖSSÄ: Eino ja Mauno Kuoppasalmi ovat tyytyväisiä UPM-metsäpalvelusopimuksen tuomiin hyötyihin 26 LUONTOKUVAAJAT Lauri Talarmo ja Juha-Matti Valonen kertovat kuvausvinkkinsä 30 KYMMENEN KYSYMYSTÄ METSÄENERGIASTA 31 UPM METSÄN maastotapahtumia ja koululaisyhteistyötä 32 VUOSIRENKAAT Höyrylaiva Hurma 110 vuotta 33 KALVILA toukokuu PEKKA RAJALA PUUNHANKINNAN JOHTAJA, UPM METSÄ VIRKESANSKAFFNINGSDIREKTÖR, UPM SKOG 34 AJASSA UPM Metsän Joroisten taimitarha tuottaa vuosittain lähes 20 miljoonaa kuusentainta 3

4 Pohjanmaa Kiinnostaako liittyminen UPM Yhteismetsään? Lisätietoja metsämaailma.fi:stä tai ma-ke klo 8 9, puh , muuna aikana puh Keski-Suomi UPM Länsi-Suomi Itä-Suomi Kerro oma metsätarinasi UPM Metsän mainoskampanja on näkynyt ja kuulunut kevään aikana televisiossa, radiossa ja netissä. Kampanjaan kuuluu myös Minun metsämuistoni -kirjoituskilpailu. TV-mainos herkistää muistelemaan omaa metsäsuhdetta. Siksi pyydämmekin metsänomistajia kirjoittamaan oman metsätarinansa. Osallistua voi lähettämällä tarinansa sähköpostitse osoitteeseen 31.8 mennessä. LYHYESTI UPM Yhteismetsät sijaitsevat Länsi-, Itä- ja Keski-Suomessa sekä Pohjanmaalla. UPM YHTEISMETSÄT KIINNOSTAVAT METSÄNOMISTAJIA U Yhteismetsä on hyvä ratkaisu sukupolvenvaihdoksiin. UPM Pietarsaaren sellutehdas uusii jätevedenpuhdistamon UPM on käynnistänyt Pietarsaaren sellutehtaalla mittavan, noin 30 miljoonan euron rakennusprojektin, jossa uusitaan tehtaan biologinen jätevedenpuhdistamo. Työ valmistuu vuoden 2013 lopulla. UPM selvittää vedenkäytön hallintaa ja materiaalitehokkuutta useilla tehtaillaan. Tavoitteena on vähentää jäteveden ja kemiallisen hapenkulutuksen määrää vuoden 2008 tasosta 15 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. Kestävä vedenkäyttö on yksi yhtiön keskeisistä ympäristöperiaatteista. Kaikki UPM:n jätevedet puhdistetaan tehokkaasti ennen vesistöihin laskemista. Jätevesien päästötasoja mitataan ja valvotaan säännöllisesti. 4

5 TULOSSA: Sähköinen uutiskirje UPM Metsä alkaa lähiaikoina julkaista sähköistä uutiskirjettä. Metsäasioista kiinnostunut voi tilata uutiskirjeen osoitteesta Bonvestan sivut ovat uudistuneet UPM:n jossa esitellään yhtiön myynnissä olevat metsätilat ja rantatontit, on uudistunut. Käy kurkkaamassa tarjontaa omin silmin. NYT ON AIKA... hoitaa taimikot kuntoon. Pienten taimikoiden varhaishoitoon kuuluu heinäntorjunta. UPM TUHKALANNOITUKSELLA LISÄÄ KASVUA METSÄÄN Metsänsä kasvua UPM Helikopterilentäjä kertoo Jouko Kettuselle tuhkan lentolevityksestä. UPM Tue Metsäsäätiötä puukaupan yhteydessä Puukaupan yhteydessä metsänomistajille tarjotaan mahdollisuutta vapaaehtoiseen Metsäsäätiö-maksuun. Puun ostaja sitoutuu maksamaan saman summan säätiölle. Tällöin menekinedistämismaksu kaksinkertaistuu. Menekinedistämismaksua peritään puukaupan loppusummasta pystykaupoissa 0,2 prosenttia ja hankintakaupoissa 0,1 prosenttia. Maksu on metsänomistajalle verovähennyskelpoinen. UPM:n edustajana Metsäsäätiön hallituksessa on vuoden alusta toiminut Pohjois-Euroopan puunhankinnan johtaja Pekka Rajala ja hänen varamiehenään Suomen yksityispuukaupoista vastaava johtaja Tero Nieminen. Suomen Metsäsäätiötä tukevat metsänomistajien ja metsäteollisuuden lisäksi muutkin metsäalan toimijat. Suomen Metsäsäätiö rahoittaa hankkeita, joiden tavoitteena on puun käytön lisääminen ja puurakentamisen edistäminen ja hankkeita, jotka edistävät metsäelinkeinon hyväksyttävyyttä ja markkina-asemaa. Säätiö tukee myös metsäalan sosiaalista ja taloudellista tutkimusta. Emäksinen tuhka vähentää maan happamuutta, jolloin suon luontaiset typpivarat vapautuvat puiden käyttöön. Kuvassa maayksikkö avustaa helikopterin suppilon täyttämisessä. Lue lisää 5

6 Vuosikertomus 2011 on ilmestynyt Vuosikertomuksessa on runsaasti tietoa yhtiöstä, sen liiketoiminnoista ja tuotteista. Vuosikertomus löytyy osoitteesta TULOSSA: Metsäpeli UPM Metsämaailmassa julkaistaan kevään aikana metsäpeli, jossa voit testata omaa suhdettasi metsään. LYHYESTI UPM Metsällä yli 20 kesätyöntekijää UPM Metsällä ahkeroi tänä kesänä reilu 20 kesätyöntekijää erilaisissa metsäisissä tehtävissä eri puolilla Suomea. Myös muut UPM:n yksiköt ovat palkanneet nuoria kesätöihin. UPM UPM UPM:llä uudet edustajat Metsäkeskuksessa UPM:ää edustavat Metsäkeskusten alueellisissa neuvottelukunnissa tästä keväästä lähtien Suomen yksityispuumarkkinoista vastaava johtaja Tero Nieminen / Keski-Suomi, metsäpalvelujohtaja Sauli Brander / Häme-Uusimaa ja maankäyttöpäällikkö Matti Huhtala / Kainuu. Puiden istutusta sidosryhmien kanssa UPM järjestää jo perinteeksi muodostuneen kansain välisen puunistutuspäivän toukokuussa. Erilaiset sidosryhmät, ennen muuta koululaiset, pääsevät silloin istuttamaan uusia puuntaimia metsään metsäammattilaisten opastuksella. Puunistutuspäivänä järjestetään tapahtumia usealla eri paikkakunnalla Suomessa ja muualla maailmassa. ISTOCKPHOTO KAMPANJA AKTIVOI MIETTIMÄÄN OMAN METSÄN TARPEITA UPM Metsän Metsänomistaja päättää, mitä metsältään haluaa. Heinävedelle avattiin metsäpalvelutoimisto UPM Metsän uuden Anita Poutanen oli yksi monista metsänomistajista, joka saapui Heinäveden toimiston avajaisiin. 6

7 UPM Metsänomistajien määrä Suomessa 737 OOO kun omistuksen minimivaatimuksena on kaksi hehtaaria metsämaata. UPM ja BirdLife UPM:N UUDET PUUNOSTAJAT Markus Häikiö, Nilsiä. Aki Kangas, Ylivieska. Juha-Matti Ylikoski, Kankaanpää. TALKOOTYÖ JATKUU LINTUJEN HYVÄKSI ISTOCKPHOTO JUURI NYT KYSYNTÄÄ KAIKEN TYYPPISILLE LEIMIKOILLE Puukaupassa on ollut alkuvuonna hyvä vire, joka jatkuu edelleen. Meillä on hyvä valmius ostaa kaikentyyppisiä leimikoita. Uskomme bioenergian tulevaisuuteen, mikä näkyy myös metsäenergian hankinnassa haluamme lisätä niin hakkuutähteiden, kantojen kuin pienpuunkin ostomääriä. Meille kannattaa myös tarjota hyvälaatuisia koivuleimikoita vaneriliiketoimintamme raaka-aineeksi varsinkin Itä- ja Keski-Suomessa, UPM:n yksityispuumarkkinoista vastaava johtaja Tero Nieminen sanoo. Puukaupan yhteydessä kannattaa sopia metsänuudistamisesta ja muista metsänhoitotöistä. Työlajikohtaisesti on mahdollista sopia toteutuksesta vielä tämän vuoden aikana. Puukauppa- ja metsänhoitoasioissa kannattaa olla yhteydessä omaan UPM-metsäasiantuntijaan. Tuoreimmat puukauppauutiset ja oman alueen UPM-yhteyshenkilön löydät osoitteesta ilma.fi tai soittamalla tam PUUNKORJUUTYÖMAA UUDET TURVAKYLTIT PUUNKORJUUTYÖMAILLE UPM Metsä ottaa ASIATTOMILTA PÄÄSY KIELLETTY Käytettävä varoitusvaatetusta Turvaetäisyydet koneiden käydessä hakkuukone 90 metriä muut koneet 20 metriä Ilmoita tulostasi koneeseen puh. UPM METSÄ 7

8 TEKSTI PÄIVI MÄKI KUVAT AKI ROUKALA HAAVE OMAS Hyötyliikuntaa. Raivaussahatyöt Juha Salmi tekee metsissään itse. Metsät tarjoavat paikan harrastaa ja kuntoilla. 8

9 A METSÄSTÄ Hailuotolainen Juha Salmi ryhtyi metsänomistajaksi pari vuotta sitten. Metsäsijoituksessa on mukana tunnetta ja harrastus. Metsätyöt ovat kiireisen miehen kiireetöntä puuhaa. 9

10 Perusteet hallussa. Metsätöiden perusteet Juha Salmi oppi nuorena miehenä metsäoppilaitoksessa. Metsäteknikon ura oli haaveena, mutta tie vei kaupan alalle. M TALOUDELLISET PERUSTEET HARKITTUNA Metsä on sijoituksena pitkäjänteinen. 10

11 METSÄ ON TURVALLINEN JA VAKAA SIJOITUS Metsä on sijoitus, joka kasvaa aina, suhdanteista riippumatta. Turvallisuutta tuo se, että metsän tuotto on vähintään 3 4 prosenttia vuosittain. Metsät ovat säilyttäneet arvonsa erinomaisesti, sillä metsän ja puun hintakehitys on ollut vuosien varrella tasaisen nouseva. Metsä toimii hiilinieluna, puut kasvavat aurinkoenergialla ja metsän tuotteet ovat uusiutuvia ja kierrätettäviä. Siksi metsä on yksi ekologisimmista sijoitusmuodoista. Metsänomistaja voi vaikuttaa metsäsijoituksen kannattavuuteen käymällä säännöllistä puukauppaa ja hoitamalla metsiään suunnitelmallisesti. UPM Bonvesta tarjoaa myyntiin runsaasti erikokoisia metsätiloja. Tilat ovat UPM:n metsäammattilaisten hoitamia ja niiden metsänhoidollinen tila on hyvä. Ostopäätöstäsi tukemaan saat käyttöösi ajantasaiset metsävaratiedot. Metsänomistajana voit hankkia UPM:ltä myös kaikki puukauppaan, metsänhoitoon ja metsäomaisuuden hallintaan liittyvät palvelut. TUTUSTU UPM:N PALVELUIHIN JA MYYNNISSÄ OLEVIIN METSÄTILOIHIN Metsät kunnossa. Haluan esitellä metsiäni pää pystyssä naapurin isännille, Juha Salmi sanoo. 11

12 Tämä on kiireiselle miehelle kiireetöntä puuhaa. HARRASTUS ON SIJOITUS METSÄTILAMARKKINAT Mielenrauhaa. Juha Salmi nauttii luonnon rauhasta Hailuodossa. Lautta-aikatauluja ei kannata tuijottaa tarkasti, kun kotiin pääsee aina seuraavalla lautalla. Kokonaismarkkina metsätalousmaata sisältävissä niin sanottujen vapaiden markkinoiden kaupoissa kasvoi noin 172 miljoonaan euroon (eivät sisällä sukulaisten välisiä saantoja). Niin sanottuja vapaita yli 2 hehtaarin metsätilakauppoja tehtiin vuonna kpl ja niissä myytiin yhteensä vajaat hehtaaria. Keskimääräinen metsätilakauppa oli 21 hehtaaria ja keskihinta euroa/ hehtaari. Isompia yli 30 hehtaarin metsätilakauppoja tehtiin 656 kpl ja hehtaaria, ja näiden arvo oli noin 92 miljoonaa euroa eli hieman yli puolet kokonaismarkkinoista. Myytyjen metsätilojen hintataso nousi 3,7 prosenttia verrattuna edelliseen vuoteen. Hehtaarihintojen vaihtelut ovat merkittäviä, mikä johtuu myytyjen metsätilojen puuston määrän ja metsänhoidollisen tilan suurista vaihteluista. Lähteet: MML ja Newsec Valuation Oy

13 SUOMESSA Metsätilakauppojen reaalinen hintakehitys vuoden 2011 rahanarvon mukaan Reaalinen kantohintakehitys vuoden 2011 rahanarvon mukaan Keskihinta /ha Yli 10 hehtaarin kaupat. Hinnat muunnettu tukkuhintaindeksillä /1949=100) Lähde: MML, METLA Keskihinta /m³ Hinnat muunnettu tukkuhintaindeksillä /1949=100) Lähde: MML, METLA VIERASKYNÄ HANNES MÄNTYRANTA Tietämättömyyttä vastaan M A HANNES MÄNTYRANTA ON SUOMEN METSÄYHDISTYKSEN VIESTINNÄN SUUNNITTELIJA 13

14 metsäisiä matkavinkkejä ANTTI BELOW/SKOY REPOVEDEN KANSALLISPUISTO ON VUODEN RETKIKOHDE Repoveden kansallis puisto perustettiin vuonna 2003 UPM:n lahjoitettua valtiolle 560 hehtaaria maata kansallispuiston perustamiseksi. TEKSTI NILLA HIETAMÄKI R YLI SUOJELTUA LUONTOKOHDETTA UPM omistaa noin miljoona hehtaaria maata, josta lähes hehtaaria sijaitsee Suomessa. Yhtiön omistamilla mailla on yli suojeltua luontokohdetta aina pienistä lähteistä suuriin suojelualueisiin. Arvokkaiden luontokohteiden suojelu ja talousmetsien luonnonhoito ovat keskeisiä menetelmiä metsäluonnon monimuotoisuutta turvattaessa. Tätä varten UPM:llä on monimuotoisuusohjelma, jonka tavoitteena on turvata ja lisätä luonnon monimuotoisuutta ja kehittää metsätalouden parhaita käytäntöjä. 14

15 Repovedellä on yksi Suomen parhaista kiipeilykallioista, Olhava (vas.), jonka lähes pystysuora kal- lio on korkeudeltaan noin 45 metriä. Repo- veden kansallispuisto sijaitsee Kouvolan alueella Kouvola- Mikkeli-tien (valtatie 15) länsipuolella. VERLA TÄYTTÄÄ VUOSIA Pohjois-Kymenlaaksossa sijaitseva pahvitehdas Verla täyttää tänä vuonna 140 vuotta ja Verlan tehdasmuseo 40 vuotta. UPM:n ylläpitämä tehdasmuseo on avoinna asti ti-su klo UPM AALTO-YLIOPISTON PUUSTUDIO Paviljonki avataan Helsingissä Designmuseon ja Arkkitehtuurimuseon väliselle tontille toukokuussa ja on auki syyskuuhun asti. WDC-PAVILJONKI SUOMALAISESTA PUUSTA Oletko käynyt Hevoshaan arboretumissa? UPM:n ylläpitämä Hevoshaan arboretum Sippolassa lähellä Kouvolaa esittelee erilaisia maassamme harvinaisempia puita. Puut on istutettu pääosin 1930-luvun vaihteessa ja joitakin 2000-luvun alussa. Arboretumin puut on varustettu lajitekstein. Alueeseen on helppo tutustua viitoitettua reittiä pitkin. Arboretumiin on vapaa pääsy. Designpääkaupunkivuosi tarjoaa kohtaamisia suurelle yleisölle, yhteisöille, medialle ja kansainvälisille asiantuntijavieraille Helsingissä. Kesän kohtaamispaikka on puurakenteinen paviljonki, joka rakennetaan UPM:n tuotteista. Paviljonki koostuu katetusta terassista sekä kahdesta kolmion muotoisesta tilasta. Arinakatos koostuu kolmiomaiseen geometriaan perustuvasta kotelopalkistosta. Katosta kannattaa kahdeksan kotelorakenteista pilaria. Palkit ja pilarit muodostuvat rakennepuutavarasta tehdyistä ydinristikoista ja vaneripinnasta. Paviljongin lattia on mäntyliimalevyä ja pihalle tulee terassialueita komposiitista. Kouvola 6 26 Sippola 15 Hamina E 18 7 Kotka Saarni (Fraxinus excelsior) ISTOCKPHOTO 15

16 metsän henkilö Metsäsuunnittelija katselee TEKSTI SIRKKA-LIISA SALMELA KUVAT PAULA MYÖHÄNEN M MARS MAASTOON! PUUNHANKINNAN YDINALUETTA FAKTA Pysytään kartalla. Maastomikro ja gps kuuluvat metsäsuunnittelijan vakiovarusteisiin. Omaa kartanlukutaitoaan Merja Aarnio ei alussa kiitellyt, mutta työ on sittemmin opettanut tekijäänsä. METSÄSUUNNITELMA Metsäsuunnitelma tarjoaa metsänomistajalle arvokasta tietoa metsän erilaisista käyttömahdollisuuksista ja hoitotarpeista. Metsänomistaja voi itse vaikuttaa suunnitelman sisältöön ja tavoitteiden asettamiseen. Metsiköstä kerätään runsaasti tietoja: maaperästä, puustosta, hakkuu- ja hoitotarpeista sekä luonnonhoidosta ja erilaisista maisema- ja kulttuuriarvoista. Metsäsuunnitelman avulla metsänomistaja pystyy konkretisoimaan metsästä saatavat tulot. UPM:n metsäpalveluasiakkailla on mahdollisuus siirtää metsäsuunnitelma UPM:n metsämaailma. fi-verkkopalveluun, jossa metsäomaisuutta voi hoitaa helposti sähköisesti. Metsäsuunnitelman kustannukset ovat vähennyskelpoinen kulu metsäverotuksessa

17 metsää puilta MONEN TOIMEN METSÄSUUNNITTELIJA UPM:n metsäsuunnittelija vastaa sekä yksityisten metsänomistaja-asiakkaiden että yhtiön omien tilojen leimikoiden suunnittelusta, korjuuvalmiista leimikkovarannosta sekä metsätalouden suunnittelutöistä. Metsäsuunnittelijan työpari on puunostaja, joka on asiakkaiden ensisijainen yhteyshenkilö UPM Metsällä. Merja Aarnion arjen työnkuva on ajoin varsin värikäs. Yhtiön omien tilojen tilavastaavana teen leimikot omille tiloille ja vastaan hakkuutavoitteista. Suunnittelen myös metsänhoitotöitä ja päivitän kuviotietoja. Työhön kuuluu paljon paperitöitä: maisematyölupien laadintaa, ympäristöselvityksiä ja teiden rakentamiseen liittyviä askareita. Esimerkiksi Suomenniemellä yhtiöllä on paljon mökkitontteja, joille rakennetaan teitä. Metsäsuunnittelijaa tarvitaan myös vaikkapa kaapelinäyttöihin, Aarnio kertoo. Metsäsuunnittelija paneutuu työssään myös esimerkiksi ojituksiin, vesiensuojeluasioihin ja metsälannoitukseen. Aina kaikkea ei osaa ennakoida. Viime kesänalun helteillä olimme varautuneet helikopterilannoituksen aloittamiseen. Puhkesi ukkosmyrsky, ja työ loppui ensimmäisenä päivänä. Seuraavana aamuna vastassa olikin Pyörremyrsky, puolustusvoimien suuri sotaharjoitus. Alueelle tuli lentokielto, hyvä kun saimme luvan kopterin siirtoon toiselle lannoituskohteelle! 17

18 metsäluonto & ympäristö Luonnonhoito on hyvää metsänhoitoa Metsänomistajalla on useita keinoja vaalia ja edistää metsäluonnon monimuotoisuutta tavallisissa talousmetsissä. Metsänhoitotöiden yhteydessä tehtävillä luonnonhoitotoimilla voidaan turvata metsien biologista monimuotoisuutta ja elinympäristöjen laatua. TEKSTI PÄIVI MÄKI KUVA NILLA HIETAMÄKI M 18

19 Lahopuu on avaintekijä metsien monimuotoisuuden turvaamisessa. METSÄNOMISTAJAN VALINNAN MUKAISESTI KATSE LUONTOON Valkolehdokki valoisan kesäyön kuningatar K TEKSTI EERO T VÄISÄNEN EERO T VÄISÄNEN ON UPM METSÄN YMPÄRISTÖASIANTUNTIJA ISTOCKPHOTO 19

20 maastossa Arjen ylellisyyttä Tontit myyntiin. Ala-Kuhasen kuulaat kalavedet kehystävät Bonvesta-rantatonttimaisemaa Mäntyharjulla. Alueelta tontteja välittävän Eurokiinteistöt Oy:n Marjanna Partio (vas.), UPM:n metsäsuunnittelija Merja Aarnio ja maankäyttöpäällikkö Jari Dozzo merkitsevät alueen tontteja myyntiin. 20

21 ja viisas sijoitus Niin varmasti kuin talven painamat hartiat kevään tullen kevenevät, moni suomalainen pohtii kuumeisesti, joko nyt olisi oikea aika toteuttaa haave omasta rantatontista. Kyllä, nyt on tilaisuus tehdä arjesta juhla ja sijoittaa tulevaisuuteen. UPM:n Bonvesta-rantatonttikohteissa on helmiä poimittavaksi moneen makuun, mutkattoman turvallisesti. TEKSTI SIRKKA-LIISA SALMELA KUVAT TOMMI ANTTONEN, JARI DOZZO J PALVELUA ALUSTA LOPPUUN TOIVEIDEN KOKO KIRJO 21

22 maastossa On tullut oikea aika panostaa elämisen laatuun, tasoittaa kiireistä arkea omassa rauhassa omalla rannalla. SIJOITUS TULEVAISUUTEEN Järvi on aina uusi ja erilainen rannoilta kahvinruskea, keskeltä kirkas, se näyttää virtaavan kuin joki, kadoksiin metsiin. Lämpiminä aamuina sen kietoo sumu, sinertävä kuin aamumaito, sateella sen silkki on harmaa. Tie vie perille. Rantatonttien myyntikuntoon valmistelussa UPM:n eri toimijat tekevät tiivistä yhteistyötä kaavoituksessa, maastoon merkinnässä sekä tiestön suunnittelussa ja rakentamisessa. Eeva-Liisa Manner (Katkelma runosta Kirkkaat aamut kohoavat kokoelmasta Niin vaihtuvat vuodenajat, Tammi, Helsinki 1964) VOITA OMA RANTATONTTI Osallistu UPM Bonvestan kesäkalenteri-verkkokilpailuun osoitteessa Voit voittaa oma rauhaa omalla rannalla ikioman rantatontin. 22

23 FAKTA BONVESTA PALVELEE UPM Bonvesta kuuluu Suomen suurimpiin tontti- ja metsätilamyyjiin. Bonvestalla on tällä hetkellä tarjolla noin tuhat rantatonttikohdetta ympäri Suomea. Valikoimissa on tontteja suurten ja pienten vesistöjen rannoilta sekä saarista. Alueet ulottuvat läpi Suomen Järvi-Suomesta Kainuuseen ja Kuusamoon asti. Kaikkiaan UPM omistaa Suomessa maa-alueita noin hehtaaria. Bonvesta-rantatontti on asiakkaalle turvallinen valinta; kaikki tonttiin liittyvät asiat on hoidettu kuntoon kaavoituksesta ja tiestöstä alkaen. Osoitteesta löytyy kattava tietopaketti tonttikauppoihin liittyvistä yksityiskohdista sekä Bonvestan laajasta rantatonttija metsätilavalikoimasta. Bonvestan sivuilta voit tilata UPM Bonvestan uutiskirjeet uusista julkaistuista rantatontti- ja metsätilakohteista sähköpostiisi. METSÄVINKKI TEKSTI PÄIVI MÄKI Näin teet pajupillin Toukokuu on parasta aikaa pajupillin tekemiseen. Tällöin pajun jälsisolukko on pehmeää ja kuori irtoaa helposti. Pajupillin tekeminen on mukava syy metsäretkeen lasten kanssa esimerkiksi taimikontarkastuksen yhteydessä. Pajupilliä varten tarvitset sileäkuorisen, suoran, sormenpaksuisen, noin 15 senttimetriä pitkän pajunoksan. Muistathan, että pajun katkaisemiseen tarvitaan maanomistajan lupa, sillä se ei kuulu jokamiehen oikeuksiin. Aloita tekemällä suukappale. Tätä varten leikataan oksan toinen pää vinoksi, kuten nokkahuilussa. Seuraavaksi tehdään pieni, puuainekseen ulottuva lovi 2 3 sentin päähän suukappaleesta. Terävällä puukolla viilletään kuoren paksuinen viilto ympäri oksan 5 10 sentin päähän lovesta. Tämän jälkeen seuraa vaikein vaihe, johon kannattaa varata aikaa. Soittopään ja viillon välistä kuorta koputellaan puukon kahvalla erityisen varovasti. Samalla kuorta kierretään edestakaisin, jotta se löystyy ja irtoaa. Kuori on saatava ehjänä irti, sillä se laitetaan myöhemmin takaisin. Viiston soittopään ja loven välistä veis t etään palanen pois. Tehtyä lovea suurennetaan. Loven syvyys vaikuttaa pillin soittoääneen. Kuori laitetaan takaisin pillin päälle. Nyt on aika kokeilla soittoääntä. Valmis pajupilli kuivuu keväällä nopeasti ja siitä katoaa ääni, joten pilliä voi säilyttää muutamia päiviä puhtaassa vedessä. Lähteet: ja Juha-Matti Valonen MIKKO HUOTARI 23

24 yhteistyössä: kokonaisvaltaista ammattiapua JUTTUSARJA UPM:N JA METSÄNOMISTAJAN YHTEISTYÖSTÄ OSA 4. SARJA PÄÄTTYY KOKONAISVALTAISTA AMMATTIAPUA Onko sukupolvenvaihdos ajankohtainen? Epäselvyyksiä metsäverotuksessa? Tarvitsetko apua puukaupoissa tai metsänhoidossa? Tuntuuko, ettet ehdi tai jaksa hoitaa metsäomaisuuttasi yksin? UPM:n metsäomaisuuden hoidon asiantuntijoilta AMMATTIAPUA METSÄNOMISTAJILLE TEKSTI HANNU YLÖNEN KUVAT SUVI ELO V HELPOTUSTA ARKEEN Ajan tasalla oleva metsäsuunnitelma on kaiken lähtökohta, Eino Kuoppasalmi toteaa. Metsäveroneuvonnalle on tilausta. KESKINÄINEN LUOTTAMUS TÄRKEÄÄ 24

25 TAUSTAA Metsän henki -lehti on seurannut UPM:n metsäpalveluasiakkaiden Eino (vas.) ja Mauno Kuoppasalmen (oik.) ja UPM:n yhteistyötä vuoden ajan neljässä numerossa. Keskellä UPM:n puunostaja Jari Vahanto. Sarja päättyy tähän. UPM METSÄPALVELUT metsäsuunnitelman laadinta. puukauppapalvelut. metsänuudistaminen. taimikonhoito. metsälannoitus. kunnostusojitus. metsäautoteiden teko. laki ja asiantuntijapalvelut yhteismetsäjärjestelyihin, sukupolvenvaihdokseen, metsäveroneuvontaan Lisätietoa: 25

26 luontokuvaus METSÄSSÄ, MAALLA JA MERELLÄ RIITTÄÄ MIELENKIINTOISTA KUVATTAVAA Luontokuvauksissa kokee uusia elämyksiä ja saa elämään uutta näkökulmaa ja oivalluksia. 26

27 Suomen Luonnonvalokuvaajat ry:n järjestämään vuoden 2011 luontokuvakilpailuun lähetettiin yli valokuvaa. Suuri yleisö valitsi suosikkikuvakseen kotkalaisen Lauri Talarmon ottaman Utelias orava -kuvan. TEKSTI HANNU YLÖNEN KUVAT LAURI TALARMO L TALLENTAKAA LUONNON IHMEET MAISEMAKUVAUS ON MIELUISINTA 27

28 luontokuvaus OPISKELUA JA LAIVOJEN BONGAUSTA LAURI TALARMON KUVAUSVINKIT Pidä kamera aina mukana ja käden ulottuvilla. Vaatimattomallakin kameralla, esimerkiksi pokkarilla, saa hyviä kuvia. Kiinnitä päähuomio kuvan sisältöön, siihen mitä kuvaat. Mene niin lähelle kohdetta kuin mahdollista. Odota sopivaa valoa. Vältä varsinkin kesällä keskipäivän aurinkoa. Mieti, miten saat otettua hyvästä kohteesta vielä paremman kuvan, esimerkiksi sommittelemalla. Vinkkejä luontokuvaukseen nettisivuilla: TEKSTI PÄIVI MÄKI KUVAT JUHA-MATTI VALONEN MITÄ METSÄSSÄ UPM Metsän ympäristöasiantuntija Juha- Matti Valonen on ahkera luonnon kuvaaja. Mitä varten ja miten kameraa kannattaa metsässä käyttää? Valokuvaaminen on helpottunut digikameroiden myötä, ja nykyään lähes jokaisella kulkee kamera nykyään puhelimessa mukana. Luontokuvien ottamisessa perusohje on, että aina kun silmiin sattuu jotain kuvaamisen arvoista, niin paina laukaisinta ja mielellään monta kertaa peräkkäin. Näin kamerasta voi löytyä oivallisia otoksia luonnon ihmeellisyyksistä. Ylimääräisten kuvien poistaminen on helppoa. Kuvankäsittelyohjelmilla voi korjailla valoja ja muita epäkohtia. Parasta kuvausaikaa ovat aamut ja illat. Sen sijaan keskipäivällä valo on liian kova. Ihanteellinen keli valokuvaamiselle on ohutpilvinen poutapäivä. Tällöin säästytään jyrkiltä varjoilta. Eläimiä kuvatessa on hyvä muistaa, ettei aiheuteta turhaa häirintää. Esimerkiksi lintujen pesien kuvaamisessa on tarkat säännöt, joten siihen kannattaa ottaa ammattilainen mukaan. JUHA-MATTI VALOSEN VINKIT METSÄKUVAUS Kuvaa metsässä sama paikka eri vuodenaikoina tai muutaman vuoden välein. Maisema muuttuu esimerkiksi uudistusalalla kymmenessä vuodessa hakkuukypsästä metsästä uudistusalan kautta taimikoksi. Vuosien kuluttua on mielenkiintoista katsoa kuinka metsäsi on kasvanut. Valokuvat ovat hyvä lisä metsäsi dokumentteihin. Kasvikansion voi kerätä kuvien muodossa. Näin välttyy kasvien kuivaamiselta ja prässäämiseltä. Sieniharrastuksen alkuvaiheessa omassa kuvakansiossa voisi olla jo tunnetut sienet ja seuraavat opeteltavat. Oman mielimetsämaiseman voi tuoda kaupunkiin valokuvasta tehtynä tauluna. Metsämaiseman katsominen rauhoittaa ja tuo mielihyvää arjen kiireen keskellä. 28

29 KANNATTAA KUVATA? opella sijaitseva räkättirastaan käyttämä pesä, josta oikaset ovat lähteneet. Lintujen pesien kuvaamisessa on tarkat säännöt, joten siihen kannattaa ottaa ammattilainen mukaan. Harmaasiepon pesä Kuhmossa. Lintujen pesien kuvaamisessa kannattaa olla varovainen. MILLAISEN METSÄN SINÄ HALUAT Seppo Savola (kesk.) Lempäälästä asioi kahden UPM:n puunostajan, Juhani Aaltosen (oik.) ja Jukka Hirvosen kanssa, koska omistaa metsää useammalla paikkakunnalla. Tavoitteena on, että metsät on laitettu sillä tavalla kuntoon, että siellä on kaikkia ikäluokkia ja että metsästä saa säännöllistä tuloa, mutta myös luontoarvot huomioidaan, Seppo Savola kiteyttää metsänomistuksensa tavoitteet. Metsälehmuksia Saimaan saaressa Lappeenrannassa. UPM 29

30 UPM on pitkään ollut edelläkävijä energiapuun käytön ja hankinnan kehittämisessä. Metsäenergia on kotimaista uusiutuvaa energiaa. UPM Metsän puukauppapäällikkö Janne Kiiliäinen vastaa kymmeneen kysymykseen energiapuusta. TEKSTI PÄIVI MÄKI 10 KYSYMYSTÄ METSÄENERGIASTA 1 Mitä on energiapuu? Energiapuu on puuta, jota käytetään energiantuotantoon lämpö- ja voimalaitoksissa sekä kotitalouksissa. Perinteisen polttopuun ja hylkypuutavaran lisäksi energiapuuta ovat metsästä kerätyt hakkuutähteet, pienpuu ja kannot. 2Onko energiapuu sama kuin biopolttoaine? Energiapuu on biopolttoainetta. Muita voimalaitoksillamme käytettäviä biopolttoaineita ovat puun kuori, puru sekä sellutehtaiden mustalipeä, biologisten vedenpuhdistamoiden liete kuivattuna ja siistausliete. 3Mistä energiapuuta saadaan? Energiapuuta korjataan pääosin normaalin puunkorjuun yhteydessä. Energiapuun korjuukohteet valitaan tiettyjen kriteerien mukaan, joilla huolehditaan muun muassa ravinnetasapainosta ja ympäristön tilasta. Latvusmassaa eli hakkuutähteitä saadaan eniten kuusen uudistusaloilta. Nuorista kasvatusmetsistä energiapuuksi korjataan pieniläpimittaiset rungot. Kantoja korjataan vain uudistushakkuualoilta. 4Miten energiapuuta korjataan? Energiapuun korjuuseen on kehitetty erilaisia menetelmiä. Nuorissa kasvatusmetsissä on käytössä joukkokäsittelylaite, jolla voidaan korjata useita runkoja samalla kertaa. Kannonnosto tapahtuu kaivinkoneeseen asennetulla kantojen nostoon soveltuvalla kouralla. Nostetut kannot ja hakkuutähteet kuljetetaan tienvarteen metsätraktorilla. 5Mikä puun osa on parasta energiakäyttöön? Palstalla kuivatetut hakkuutähteet ovat hyvää polttoainetta. Nuoren metsän kunnostuspuu ja muu energiapuu on laadullisesti hakkuutähteen veroista. Hyvänlaatuiset kannot ovat varsinkin talviaikaan hyvää polttoainetta, koska kantojen kosteusprosentti on tasaisempi verrattuna muihin metsäenergiajakeisiin. Yleisesti sanoen eri metsäenergiajakeet täydentävät toisiaan niillä voimalaitoksilla, joissa niitä kaikkia voidaan käyttää. 6Miksi energiapuuta kannattaa myydä? Energiapuun myyminen tuo metsänomistajalle puukauppatuloja. Lisäksi energiapuun korjaaminen helpottaa ja nopeuttaa tulevia metsänhoitotöitä. Myymällä energiapuuta metsänomistaja edistää hiilidioksidineutraalia energiantuotantoa. 7Miten energiapuun hinta määritellään? Päätehakkuukohteiden energiapuusta ja nuorten metsien harvennushakkuista saatavasta pienpuusta maksamme kantorahaa ainespuumäärän perusteella. Tarjoamme metsänomistajalle myös erillisiä energiapuunkorjuupaketteja. Hinta, korjuutapa ja muut ehdot sovitaan metsänomistajan kanssa kauppaa tehdessä. 8Minne energiapuuni menee? UPM:llä on Suomessa useita omistus- ja osaomistuksessa olevia voimalaitoksia. Tämän lisäksi energiapuuta myydään muillekin lämpöja voimalaitoksille. Metsästäsi lähtevä energiapuu saattaa päätyä oman paikkakunnan tai lähialueen laitokselle. 9Mitä metsänhoidollisia vaikutuksia energiapuun korjuulla on? Energiapuun korjuu hakkuun yhteydessä parantaa tulevien metsänhoitotöiden laatua. Latvusmassan kerääminen uudistushakkuualueelta parantaa ja nopeuttaa maanmuokkaamistöitä ja helpottaa erityisesti koneistutusta. Joidenkin tutkimusten mukaan kantojen nostolla voidaan vähentää juurikäävän leviämisriskiä ja mahdollisesti ehkäistä tukkimiehentäin aiheuttamia tuhoja. ympäristöohjeet ohjaavat energiapuun 10Millaiset korjuuta? Energiapuuta korjataan vain osalta ainespuun korjuukohteista. Karuimmat kasvupaikat, jyrkät rinteet ja ravinnehäiriöistä kärsivät kohteet jätetään energiapuun korjuun ulkopuolelle.hakkuutähteet kuivatetaan hakkuualalla, jolloin varisseet neulaset vähentävät ravinnepoistumaa metsästä. Lisäksi esimerkiksi hakkuutähteistä jätetään kolmasosa korjaamatta. Vesiensuojelusta huolehditaan jättämällä vesistöjen ja ojien varteen vyöhykkeet, joilta kantoja ei nosteta. Ohjeistuksiamme päivitetään aktiivisesti saatujen kokemusten ja uusien tutkimustietojen perusteella. 30

31 TEKSTI JA KUVAT NILLA HIETAMÄKI MAASTOTAPAHTUMIA JA KOULULAISYHTEISTYÖTÄ UPM Silvestan operaatioesimies Jaakko Toijala pyytää UPM:n monivuotisen yhteistyökoulun, Lempäälän Lastusten koulun oppilaita arvioimaan, kuinka pitkä puu on kyseessä. Koululaisille oli järjestetty tehtävärata, jossa heidän piti myös tunnistaa puulajeja ja arvioida puiden ikää. Metsänomistaja Heikki Ahti Vesilahdelta on asioinut UPM:n puunostaja Tapani Huttusen kanssa jo kolmenkymmenen vuoden ajan. Kosti Salminen Valkeakoskelta lähti UPM Metsän Lempäälässä järjestämään maastotyönäytökseen yhdessä tyttärenpoikansa Frans Vartian, 4, kanssa. Metsään pääsyä odotettiin monta päivää. Se on elämys, josta puhutaan jälkikäteenkin. Fransista tulee metsämies ja kalamies, isoisä kertoi hymyillen. UPM Metsä on kevään mittaan järjestänyt useita metsänomistajatilaisuuksia eri paikkakunnilla, muun muassa infotilaisuuksia UPM Yhteismetsistä kiinnostuneille, metsäiltoja yhteistyössä OP-Pohjolan kanssa, uusien toimistojen avajaisia ja maastotapahtumia. Maastotapahtumissa on monesti ollut mukana sekä metsänomistajia että koululaisia ja opiskelijoita. Yhteistyökouluja kutsutaan mukaan maastoon, jotta nuoret pääsevät konkreettisesti näkemään metsää ja tapaamaan metsäammattilaisia. Kaikilla nuorilla ei ole luontevaa yhteyttä metsään eikä käsitystä siitä, millaisia työmahdollisuuksia metsäala tarjoaa. 31

32 vuosirenkaat TEKSTI ESKO PAKKANEN KUVA HXXXXXXXXXXX H Hurma on ollut vuodesta 1975 alkaen Tehdaspuun ja sittemmin UPM:n edustustehtävissä, eniten erilaisissa markkinointija asiakastilaisuuksissa. UPM:N HÖYRYLAIVA HURMA TÄYTTÄÄ 110 VUOTTA K Hurman voi nähdä tänä kesänä muun muassa Lappeenrannan lomaasuntomessuilla ja lomaasuntomessujen yhteydessä järjestettävässä höyrypursiseuran regatassa. 32

33 KALVILA Kysymys kuin kysymys metsäjuridiikasta Kalvila kertoo vastauksen. Olen aikeissa myydä vapaille markkinoille omistamani metsätilan, jonka ostin vuonna 1994 hintaan euroa. Olen käyttänyt siitä metsävähennystä euroa. Tilasta on tarjottu euroa. Miten paljon myynnistä syntyisi verotettavaa luovutusvoittoa? Lähtökohtaisesti luovutusvoiton laskennassa myyntihinnasta vähennetään omaisuuden poistamatta oleva todellinen hankintameno. Luonnollisten henkilöiden ja kuolinpesien verotuksessa todellisen poistamattoman hankintamenon sijasta voidaan vähentää niin sanottu hankintameno-olettama, joka on 40 prosenttia myyntihinnasta, kun myytävä omaisuus on ollut luovuttajan omistuksessa vähintään kymmenen vuoden ajan. Kun metsäkiinteistö myydään luovutusvoittoverotuksen realisoivalla tavalla, verovelvolliskohtainen, tehdyn metsävähennyksen määrä lisätään luovutusvoittoon tai -tappioon. Tällöin luovutusvoittoon tai -tappioon lisätään kuitenkin enintään määrä, joka vastaa 60 prosenttia luovutettavan metsän hankintamenosta. Tässä tapauksessa olisi edullisempaa vähentää todellisen hankintamenon sijasta hankintameno-olettamana 40 prosenttia myyntihinnasta, joka on (0,4 x ) x euroa. Tämän jälkeen luovutusvoittoon lisätään käytetty metsävähennys. Näin ollen luovutusvoittoa kaupasta syntyisi ( euroa euroa euroa) x euroa, jota verotetaan pääomatulona. Vuodesta 2012 alkaen pääomatulosta suoritetaan veroa 30 prosenttia, ja yli euron pääomatuloista vero on 32 prosenttia. Miten yhteismetsäosuudet arvostetaan lahjaverotuksessa? Yhteismetsäosuudet arvostetaan käypään arvoon lahjaverotuksessa. Yhteismetsällä on metsäsuunnitelma, jonka puusto- ja kuviotietojen kautta voidaan määrittää esimerkiksi koko yhteismetsään kuuluvan metsäalueen arvo. Luovutuksen kohteena olevien yhteismetsäosuuksien arvo vastaa kyseisen osuusluvun mukaista osaa koko yhteismetsään kuuluvan alueen arvosta ja yhteismetsän muusta omaisuudesta. Tein puukaupan talvileimikosta, johon korjuuaikaa on varattu kaksi talvea. Käytin niin sanottua pankin ennakkorahoitustuotetta tekemääni metsänhakkuusopimusta vastaan ennakkorahoitusosuuden suurentamiseksi. Onko pankin perimä korko vähennyskelpoinen metsäverotuksessa? Tällaisessa pankin puukaupan rahoitustuotteessa on kyse lainajärjestelystä, eli pankin myöntämästä luotosta, jonka vakuudeksi puunmyyjä panttaa metsänhakkuusopimukseen perustuvan kauppahintasaatavan. Koron vähennyskelpoisuuden ratkaisee velan käyttötarkoitus. Esimerkiksi elantomenoihin ja henkilökohtaisiin menoihin kohdistuvat kulutusluottojen korot eivät ole vähennyskelpoisia. Koron vähennyskelpoisuus edellyttää käytännössä, että kyseessä on tuloverolain tarkoittama tulonhankkimisvelka. Mikäli luoton käyttötarkoitus täyttää vähennyskelpoisuuden edellytykset velka ilmoitetaan ja sen korko vähennetään esitäytetyllä veroilmoituksella, eikä niitä käsitellä metsätalouden veroilmoituksella. Tarkoitukseni on myydä omistamani metsäkiinteistö pojalleni. Voinko pätevästi määrätä kauppakirjalla, että jos poika myöhemmin päättäisi myydä tilan sivulliselle, hänellä on velvollisuus tarjota metsäkiinteistöä siskonsa ostettavaksi? Ette voi. Maakaaressa on säädetty pätemättömäksi kaupan ehtoja, jotka rajoittavat omistajalle kuuluvan oikeuden luovuttaa kiinteistö edelleen. Kiinteistön kaupassa ei ole sitova ehto, jonka mukaan myyjällä tai jollakin muulla on oikeus halutessaan lunastaa kiinteistö taikka jonka mukaan ostajalla on velvollisuus tarjota kiinteistö myyjän tai jonkun muun ostettavaksi ennen sen luovuttamista uudelle omistajalle. Suunnittelen, että lahjoitan metsätilan kahdelle tyttärellemme pidättäen kuitenkin itselleni ja puolisolleni hallintaoikeuden tilalla sijaitsevaan asuinrakennukseen. Kenelle lahjoituksen jälkeen määrätään rakennuksen kiinteistövero? Lahjoituksessa perustetun hallintaoikeuden perusteella teidät puolisot katsotaan niin sanotuiksi omistajan veroisiksi haltijoiksi, joille kiinteistövero rakennuksesta määrättäisiin. HEIKKI KALVILA ON UPM:N METSÄLIIKETOIMINNAN LAKIPALVELUPÄÄLLIKKÖ

34 VINKIT hurmakuva uva LÄHDE LAPPEENRANTAAN LOMA-ASUNTOMESSUILLE UPM on mukana loma-asuntomessuilla Lappeenrannassa liikennöi Saimaalla loma-asunto Yhtiö esittelee messujen aikaan. messuilla tejaan. UPM:n Höyrylaiva Hurma Bonvesta-rantatont- KYSYMYS & VASTAUS TEKSTI PÄIVI MÄKI PUUNTAIMET KASVAMAAN Taimitarhapäällikkö Anne Immonen, miten taimitarhalla kasvatettu taimi kestää siirron luonnon olosuhteisiin? MUISTA Moni metsänomistaja istuttaa taimet itse, mutta UPM:ltä voi tilata koko metsänuudistuspaketin. Miten taimia tulee käsitellä ennen metsämaahan istutusta? Mitä istuttajan tulee ottaa huomioon? Mitä riskitekijöitä puuntaimi kohtaa metsässä? UPM:n puunostajat Lasse Hakola ja Harri Turkkila. Keski-Suomen ulkoilutapahtuma kiinnosti Kevättalvinen ulkoilutapahtuma ja pilkkikisa Koskenpään Rantapirtillä Keski- Suomessa veti väkeä. Tilaisuutta olivat järjestämässä UPM:n puunostajat Lasse Hakola ja Harri Turkkila Jämsänkoskelta. Tule Metsämatkalle marraskuussa UPM Metsä järjestää perinteisen metsänomistajaristeilyn Tällä kertaa matkaamme Tukholmaan Silja Serenadella. Luvassa on luentoja metsäisistä aiheista, ja metsänomistajat voivat varata myös henkilökohtaisia tapaamisaikoja metsäammattilaisten kanssa. Laivalla on myös metsäinen messuosasto. Helsingin satamaan järjestetään bussikuljetukset eri puolilta Suomea. UPM:n lisäksi risteilyn järjestäjinä ovat OP-Pohjola ja Atria. Käytännön järjestelyistä vastaa Matkapojat. Katso lisätietoja Rockia Joroisten taimitarhalla Honey B and The T-Bones esiintyy UPM Metsän Joroisten taimitarhalla Joroisten musiikkipäivien yhteydessä Lisätietoja tapahtumat. LYHYESTI 34

35 sanastoa Maannousema Kuusen juurikääpä, sienitauti, joka aiheuttaa tyvilahoa etenkin eteläisen Suomen kuusikoissa. UPM SUOMI AREENALLA UPM järjestää Suomi Areena -tapahtumassa Porissa kaikille avoimen keskustelutilaisuuden Porin kaupungintalon pihassa klo aiheesta Kasvaako Suomen menestys puussa? UPM Bonvesta on mukana Riihimäen erämessuilla ja Karjalan Messuilla Joensuussa TESTAA Metsävisa-tehtävät ja vastaukset löytyvät osoitteesta Osa Metsävisa-tehtävistä oli ihan yleistietoa, mutta itse pidin eniten tehtävästä, jossa sai suunnitella omaa älypaperia, Juuso Järviniemi kommentoi. METSÄVISA-PARHAITA PALKITTIIN UPM:n metsäasiantuntijat METSÄRETKIÄ JA YHTEISTYÖTÄ Monet UPM:n metsäammattilaiset vierailevat tänäkin keväänä yhtiön kummikouluissa tai käyvät kummikoulun kanssa metsäretkellä. Usein kouluyhteydet liittyvät yläkoululaisten valtakunnalliseen Metsävisakilpailuun, jossa UPM on tukijana koulukummin ominaisuudessa. UPM tekee koululaisyhteistyötä myös esimerkiksi WWF:n kanssa ja osallistuu vuotuiseen pääkaupunkiseudun koululaisten metsäviikkoon. UPM Metsän henkilöstön perustyötä on toki puunhankinta ja metsäliiketoiminta, mutta koululaisyhteydet ovat meille myös tärkeitä, sillä koululaiset saavat parhaan käsityksen metsäalasta tapaamalla oikeita metsäammattilaisia ja vierailemalla aidoissa metsäkohteissa. Näissä tapaamisissa moni koululainen hoksaa, että metsäala tarjoaa monenlaisia työmahdollisuuksia nyt ja tulevaisuudessa. PÄÄTOIMITTAJALTA KOULULAISET METSÄRETKELLÄ IISALMESSA UPM:n metsäsuunnittelija Jorma Karhu opasti koululaisia metsäasioiden saloihin Iisalmessa. Samassa yhteydessä järjestettiin tapahtuma myös metsänomistajille. Nilla Hietamäki Päätoimittaja Metsän henki -lehti METSÄN HENKI on UPM Metsän asiakas- ja sidosryhmälehti. UPM:n metsänomistaja-asiakkaille lehti postitetaan asiakasrekisterissä olevien tietojen perusteella. Jos osoitetiedoissasi on virheitä, ole yhteydessä omaan UPM:n puunostajaasi.puunostajien yhteystiedot löytyvät osoitteesta tai soittamalla numeroon Muut halukkaat voivat tilata lehden tai tehdä osoitteenmuutoksen lähettämällä nimensä ja osoitteensa sähköpostiosoitteeseen upm.com. Osoitteenmuutoksen voi tehdä myös osoitteessa yhteystiedot yhteydenottopyyntö. Julkaisija UPM Metsä, PL, Valkeakoski. Puh www. metsämaailma.fi, Päätoimittaja Nilla Hietamäki, upm.com. Toimitusneuvosto: UPM; Sauli Brander, Nilla Hietamäki, Eija Kuusisto, Panu Kärkkäinen, Kati Leinonen, Tero Nieminen, Sami Oksa ja Aili Piironen / Otavamedia Oy; Ari Hirvonen, Mauri Kaarre ja Leena Leppänen. Repro Aste Helsinki Oy. Paino Hämeen kirjapaino Oy, Tampere. Paperi UPM Finesse Premium Silk 150/115 g/m 2. Painosmäärä vuosikerta. ISSN Kannen kuva Aki Roukala. Metsän henki ilmestyy neljä kertaa vuodessa, seuraava ilmestyy syyskuussa. 35

36

UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa

UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa METSÄSSÄ KASVAA BIO- POLTTOAINETTA Metsäenergia on uusiutuvaa Energiapuu on puuta, jota käytetään energiantuotantoon voimalaitoksissa

Lisätiedot

UPM Metsäpalvelut yhteisöille UPM METSÄ

UPM Metsäpalvelut yhteisöille UPM METSÄ UPM Metsäpalvelut yhteisöille UPM METSÄ UPM ja Biofore UPM on vastuullinen metsäalan edelläkävijä, joka yhdistää bio- ja metsäteollisuuden ja rakentaa Suomeen uutta, kestävää ja innovaatiovetoista tulevaisuutta.

Lisätiedot

METSÄPALVELUT Tehdään yhdessä toiveidesi metsä.

METSÄPALVELUT Tehdään yhdessä toiveidesi metsä. METSÄPALVELUT Tehdään yhdessä toiveidesi metsä. MILLAISEN METSÄN SINÄ HALUAT? Metsä kasvaa ja kehittyy sukupolvelta toiselle. Siksi metsänomistajana sinulla on mahdollisuus jopa velvollisuus ohjata metsän

Lisätiedot

Metsätila-arvio ja metsäsuunnitelma sukupolvenvaihdoksen suunnittelussa

Metsätila-arvio ja metsäsuunnitelma sukupolvenvaihdoksen suunnittelussa Metsätila-arvio ja metsäsuunnitelma sukupolvenvaihdoksen suunnittelussa 1 Puheenaiheena tänään Ajantasainen metsäsuunnitelma Luopujan apuväline Jatkajan työkalu Metsätila-arvio Metsän arvon määritys verottajaa

Lisätiedot

BITTEJÄ, MOTTEJA, MEGOJA Teollisuuden näkökulma sähköiseen asiointiin

BITTEJÄ, MOTTEJA, MEGOJA Teollisuuden näkökulma sähköiseen asiointiin BITTEJÄ, MOTTEJA, MEGOJA Teollisuuden näkökulma sähköiseen asiointiin 26.3.2013 Lahti UPM Metsä Samuli Hujo metsäasiakaspäällikkö Toimintaympäristön muutokset 1. Sähköisten palvelujen yleistyminen, datanatiivit

Lisätiedot

UPM LAKIPALVELUT TIE ONNISTUNEESEEN SUKUPOLVENVAIHDOKSEEN. Kuopio 29.3.2014 Minna Ikonen Lakipalveluasiantuntija UPM Metsä

UPM LAKIPALVELUT TIE ONNISTUNEESEEN SUKUPOLVENVAIHDOKSEEN. Kuopio 29.3.2014 Minna Ikonen Lakipalveluasiantuntija UPM Metsä UPM LAKIPALVELUT TIE ONNISTUNEESEEN SUKUPOLVENVAIHDOKSEEN Kuopio 29.3.2014 Minna Ikonen Lakipalveluasiantuntija UPM Metsä SUKUPOLVENVAIHDOS ERILAISIA KYSYMYKSIÄ JA TAVOITTEITA Jokainen metsätilan omistajanvaihdos

Lisätiedot

kannattava elinkeino?

kannattava elinkeino? Onko huomisen metsänomistus kannattava elinkeino? Päättäjien 28. Metsäakatemia Maastojakso, Nakkila, Metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK r.y. Metsänomistajaryhmien

Lisätiedot

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1 Metsästä energiaa Kestävän kehityksen kuntatilaisuus Sivu 1 2014 Metsästä energiaa Olli-Pekka Koisti Metsästä energiaa Metsä- ja puuenergia Suomessa Energiapuun korjuukohteet Bioenergia Asikkalassa Energiapuun

Lisätiedot

Kestävän metsätalouden. Heikki Vähätalo, viranomaispäällikkö Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskus Oulu 26.1.2011

Kestävän metsätalouden. Heikki Vähätalo, viranomaispäällikkö Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskus Oulu 26.1.2011 Kestävän metsätalouden rahoituslaki nykyinen KEMERA Heikki Vähätalo, viranomaispäällikkö Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskus Oulu 26.1.2011 1 KEMERA -yleistä Yhteiskunnan tukea eri metsänhoitotöihin => kestävän

Lisätiedot

Metsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia

Metsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia Metsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia Kestävän kehityksen kuntatilaisuus 8.4.2014 Loppi Sivu 1 2014 Metsästä energiaa Olli-Pekka Koisti Metsäalan asiantuntijatalo, jonka tehtävänä on: edistää

Lisätiedot

Maisema ja virkistysarvokauppa. Tapio Nummi Suomen metsäkeskus

Maisema ja virkistysarvokauppa. Tapio Nummi Suomen metsäkeskus Maisema ja virkistysarvokauppa Tapio Nummi Suomen metsäkeskus Maisema- ja virkistysarvokauppa Käsitteet eivät ole vakiintuneet Tapio: Metsämaiseman vuokraus MTK: Virkistysarvokauppa Metla: Maisema- ja

Lisätiedot

Metsävähennys. Timo Hannonen Mhy Päijät-Häme

Metsävähennys. Timo Hannonen Mhy Päijät-Häme Metsävähennys Timo Hannonen Mhy Päijät-Häme Perusteita: Metsävähennys on käytettävissä 1.1.1993 jälkeen vastikkeellisesti hankituilla metsätiloilla. Metsävähennysoikeutta ei ole yleensä alle 2 ha kiinteistöillä

Lisätiedot

Yhteismetsä omistusratkaisuna. Yhteismetsään liittyminen, Jarmo Korhonen 19.2.2014

Yhteismetsä omistusratkaisuna. Yhteismetsään liittyminen, Jarmo Korhonen 19.2.2014 Yhteismetsä omistusratkaisuna Yhteismetsään liittyminen, Jarmo Korhonen 19.2.2014 Lisämaan hankkiminen yhteismetsissä Laajenemisen vaihtoehdot: Metsätilojen osto, liittäminen yhteismetsään osuuksia vastaan,

Lisätiedot

Metsäsijoittaminen. Jyrki Ketola 22.1.2012 Tallinna

Metsäsijoittaminen. Jyrki Ketola 22.1.2012 Tallinna Metsäsijoittaminen Jyrki Ketola 22.1.2012 Tallinna Sijoituksen turvallisuus Etelä-Suomessa metsikön kiertoaika on keskimäärin noin 90 vuotta. Sinä aikana on: valuutta vaihtunut kahdesti kolme sotaa hyperinflaatioineen

Lisätiedot

Bioenergian saatavuus Hämeen metsistä

Bioenergian saatavuus Hämeen metsistä Bioenergian saatavuus Hämeen metsistä Kestävän energian päivä III Hattula, Lepaa 30.10.2014 Sivu 1 30.10.2014 Häme-Uusimaa mk-alue (Päijät-Häme, Kanta-Häme, osa Uusimaata) Sivu 2 30.10.2014 Metsävarat

Lisätiedot

Puuenergia rahoittajan näkökulmasta. Toimitusjohtaja Simo Kauppi Länsi-Suomen Osuuspankki

Puuenergia rahoittajan näkökulmasta. Toimitusjohtaja Simo Kauppi Länsi-Suomen Osuuspankki Puuenergia rahoittajan näkökulmasta Toimitusjohtaja Simo Kauppi Länsi-Suomen Osuuspankki Pankkien markkinaosuudet maa- ja metsätalouden rahoituksessa 03/2010 (n. 5,8 mrd. euroa) Paikallisosuuspankit 10,7

Lisätiedot

Puukaupan teko ja metsänomistajan tulot sekä menot

Puukaupan teko ja metsänomistajan tulot sekä menot Puukaupan teko ja metsänomistajan tulot sekä menot 1 Puheenaiheet tänään Miksi metsää pitäisi hakata? Viiden kohdan puukauppa Puunmyyntiin liittyvät verot ja vähennykset Pääomatulovero Arvonlisävero Metsätilan

Lisätiedot

Metsätilan sukupolvenvaihdos 29.3.2014. Rahoitusjohtaja Ari Mähönen Pohjois-Savon Osuuspankki

Metsätilan sukupolvenvaihdos 29.3.2014. Rahoitusjohtaja Ari Mähönen Pohjois-Savon Osuuspankki Metsätilan sukupolvenvaihdos 29.3.2014 Rahoitusjohtaja Ari Mähönen Pohjois-Savon Osuuspankki Puolet metsätilan omistajanvaihdoksista on kauppoja Metsätilojen omistajanvaihdoksista: Vastikkeettomia 50 %

Lisätiedot

Perustietoa metsänomistajalle

Perustietoa metsänomistajalle Perustietoa metsänomistajalle Arvoisa metsänomistaja Tervetuloa metsänomistajien monimuotoiseen joukkoon. Tyypillistä metsänomistajaa ei ole, vaan metsää omistetaan ikään, sukupuoleen ja asuinpaikkakuntaan

Lisätiedot

Energiapuun markkinatilanne Energiapuulajit / kysyntä / tarjonta / kilpailutilanne

Energiapuun markkinatilanne Energiapuulajit / kysyntä / tarjonta / kilpailutilanne Metka-koulutus / Energiapuukauppa / Luontokeskus Haltia 4.10.2014 Energiapuun markkinatilanne Energiapuulajit / kysyntä / tarjonta / kilpailutilanne Arto Kettunen TTS (Työtehoseura ry) 1. Energiapuun hintakehitys

Lisätiedot

Metsävaratiedon keruu ja metsäsuunnittelu monipuolista toiminnan tukea

Metsävaratiedon keruu ja metsäsuunnittelu monipuolista toiminnan tukea Metsävaratiedon keruu ja metsäsuunnittelu monipuolista toiminnan tukea Metsäekonomistiklubi 9.2.2009 Pirjo Havia Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio Lähtökohtia Metsäkeskuksilla sillanrakentajan rooli

Lisätiedot

METSÄTILASTOTIEDOTE 25/2014

METSÄTILASTOTIEDOTE 25/2014 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 25/2014 Energiapuun kauppa, tammi maaliskuu 2014 Karsitusta energiapuusta maksettiin alkuvuonna pystykaupoissa 5 euroa ja hankintakaupoissa

Lisätiedot

Puukauppa Metsään ABC 5.9.2015

Puukauppa Metsään ABC 5.9.2015 Puukauppa Metsään ABC 5.9.2015 Sisältö Stora Enso ja Stora Enso Metsä Puukauppa: Kauppamuodot ja hakkuutavat Puukaupan vaiheet Puukaupan hinnoittelutekijät Ennakkoraivaus Puukauppalomakkeen läpikäynti

Lisätiedot

Metsä sijoituskohteena

Metsä sijoituskohteena Metsä sijoituskohteena Polvelta toiselle metsätilan sukupolvenvaihdosmessut Jarmo Lahdenmaa Metsänhoitoyhdistys Etelä-Pohjanmaa Esityksen sisältö Taustatietoa MHY Etelä-Pohjanmaasta Sijoittamisesta yleensä

Lisätiedot

Puukauppoja metsänomistajan ja luonnon ehdoilla

Puukauppoja metsänomistajan ja luonnon ehdoilla Paras puukauppatili Puukauppoja metsänomistajan ja luonnon ehdoilla On monta tapaa korjata puuta. Meidän tapamme on maksimoida arvokkaan sahapuun määrä ja pitää kuitupuun osuus pienenä. K Keiteleen kanssa

Lisätiedot

Metsän merkitys omaisuuseränä 6.11.2014 Metsäpäivä

Metsän merkitys omaisuuseränä 6.11.2014 Metsäpäivä Metsän merkitys omaisuuseränä 6..04 Metsäpäivä Johtaja Panu Kallio OP-Pohjola Metsät merkittävä osa kotitalouksien kokonaisvarallisuutta Kotitalouksien varallisuus vuonna 0 Finanssivarallisuus Pelto Asunnot

Lisätiedot

Onnistuneen puukaupan eväät Suolahti 5.2.2013

Onnistuneen puukaupan eväät Suolahti 5.2.2013 Onnistuneen puukaupan eväät Suolahti 5.2.2013 Metsäneuvoja Kati Nieminen Metsänhoitoyhdistys Keski-Suomi ry Kuka voi tehdä puukaupan? Kiinteistön omistaja/omistajat Jos on useita omistajia, tarvitaan kaikkien

Lisätiedot

Bioenergiapotentiaali Itä- Suomessa

Bioenergiapotentiaali Itä- Suomessa Bioenergiapotentiaali Itä- Suomessa Antti Asikainen, Metla BioE-BioD - sidosryhmätyöpaja 12.4.2012, Joensuu Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi

Lisätiedot

Monimuotoisuuden suojelu

Monimuotoisuuden suojelu Monimuotoisuuden suojelu Metson keinoin i Ylitarkastaja Leena Lehtomaa, Lounais-Suomen ELY-keskus METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008-2016 1 Esityksen sisältö METSO turvaa monimuotoisuutta

Lisätiedot

Mitä puukaupassa sovitaan

Mitä puukaupassa sovitaan Mitä puukaupassa sovitaan Heikki Kalvila, UPM Metsä Metsäneuvontapäällikkö Nordea, metsäpäivä 23.8.2007 Helsinki Puukauppasopimukset Metsänhakkuusopimus = pystykauppa Myyjä luovuttaa ostajalle oikeuden

Lisätiedot

METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009

METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009 METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009 METSÄNOMISTAJAN TAVOITTEET METSÄTALOUDELLEEN 2 Puuntuotanto ja myyntitulot Taloudellinen turvallisuus Metsän tunnearvot (sukutila) Virkistys ja vapaa-aika Sijoituskohde

Lisätiedot

Metsävaratiedon hyödyntäminen yksityismetsätaloudessa. Päättäjien Metsäakatemian kurssi 24.5.2012 Ari Meriläinen Suomen metsäkeskus

Metsävaratiedon hyödyntäminen yksityismetsätaloudessa. Päättäjien Metsäakatemian kurssi 24.5.2012 Ari Meriläinen Suomen metsäkeskus Metsävaratiedon hyödyntäminen yksityismetsätaloudessa Päättäjien Metsäakatemian kurssi 24.5.2012 Ari Meriläinen Suomen metsäkeskus 1 Metsäinventointi uudistuu Vanha tapa: aluesuunnittelu kuljetaan jalkaisin

Lisätiedot

Kuntien puunmyyntitulojen verotuksen, tieja ojapoistojen sekä metsävähennyksen huomioonottaminen tai ottamatta jättäminen yhteismetsäosuuden arvossa

Kuntien puunmyyntitulojen verotuksen, tieja ojapoistojen sekä metsävähennyksen huomioonottaminen tai ottamatta jättäminen yhteismetsäosuuden arvossa Kuntien puunmyyntitulojen verotuksen, tieja ojapoistojen sekä metsävähennyksen huomioonottaminen tai ottamatta jättäminen yhteismetsäosuuden arvossa Haukiputaan ulkometsän tilusjärjestelyntoimituksen toimituskokous

Lisätiedot

ENERGIAPUUN LAADUKAS KORJUU

ENERGIAPUUN LAADUKAS KORJUU ENERGIAPUUN LAADUKAS KORJUU 8.30 Ilmoittautuminen ja aamukahvi 9.00 Avaus Urpo Hassinen Biomas-hanke 9.15 Energiapuukorjuukohteiden tarkastustulokset Mikko Korhonen ja hyvän metsänhoidon suositusten näkökulma

Lisätiedot

PUUNHANKINTA JA METSÄTALOUS. Päättäjien Metsäakatemia Pietarsaari 23.9.2015 Janne Seilo

PUUNHANKINTA JA METSÄTALOUS. Päättäjien Metsäakatemia Pietarsaari 23.9.2015 Janne Seilo PUUNHANKINTA JA METSÄTALOUS Päättäjien Metsäakatemia Pietarsaari 23.9.2015 Janne Seilo Puunhankinta ja metsätalous, Pohjois-Eurooppa Suomi Puukauppaa ja metsäpalveluja metsänomistajille Noin 700 UPM-metsäammattilaista

Lisätiedot

Energiapuun korjuu päätehakkuilta. 07.11.2012 Tatu Viitasaari

Energiapuun korjuu päätehakkuilta. 07.11.2012 Tatu Viitasaari Energiapuun korjuu päätehakkuilta 07.11.2012 Tatu Viitasaari Lämmön- ja sähköntuotannossa käytetty metsähake muodostuu Metsähake koostuu milj m3 0.96 0.54 3.1 Pienpuu Hakkutähteet Kannot 2.24 Järeä runkopuu

Lisätiedot

PUUKAUPPA JKL yo Metsäkurssi 2014 syksy Petri Kilpinen, Metsäkeskus

PUUKAUPPA JKL yo Metsäkurssi 2014 syksy Petri Kilpinen, Metsäkeskus PUUKAUPPA JKL yo Metsäkurssi 2014 syksy Petri Kilpinen, Metsäkeskus yleistä puukaupasta puukaupan eri muodot puutavaran hintaan vaikuttavat tekijät; laatu, leimikkotekijät puukaupan kulku, yleiset ehdot

Lisätiedot

Teema 3: Ajankohtaista akateemikoille

Teema 3: Ajankohtaista akateemikoille Teema 3: Ajankohtaista akateemikoille 1. Suomen metsät ja niiden omistus 2. Metsät muutakin kuin puuta Tavoite: Antaa kuva Suomen metsien omistuksesta ja metsien muusta kuin puuntuotannollisesta merkityksestä

Lisätiedot

Paljonko metsäsijoitus tuottaa?

Paljonko metsäsijoitus tuottaa? Paljonko metsäsijoitus tuottaa? Metsä on yksi mahdollinen sijoituskohde. Metsäsijoituksen tuotto riippuu mm. siitä, kuinka halvalla tai kalliilla metsän ostaa, ja siitä, kuinka metsää käsittelee. Kuvan

Lisätiedot

Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT. Metsän siimeksessä seminaari 30.1.2013 Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä

Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT. Metsän siimeksessä seminaari 30.1.2013 Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT Metsän siimeksessä seminaari 30.1.2013 Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä Kulttuuriperinnön suojelun edistäminen metsien käytössä Suomen metsäkeskus ja

Lisätiedot

Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma

Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma 1.10.2015 Helsingin kaupunki Rakennusvirasto Keskuspuiston ulkoilumetsiä hoidetaan luonnonmukaisesti

Lisätiedot

Riittääkö puuta kaikille?

Riittääkö puuta kaikille? Riittääkö puuta kaikille? EK-elinkeinopäivä Hämeenlinnassa 8.5.2007 Juha Poikola POHJOLAN VOIMA OY Pohjolan Voiman tuotantokapasiteetti 3400 MW lähes neljännes Suomen sähköntuotannosta henkilöstömäärä

Lisätiedot

Metsäpalveluyrittäjyys UPM:ssä. Kullaa 28.10.2014

Metsäpalveluyrittäjyys UPM:ssä. Kullaa 28.10.2014 Metsäpalveluyrittäjyys UPM:ssä Kullaa 28.10.2014 UPM Metsäalan työnantajana Toimihenkilöitä n. 400 Metsureita n. 120 Yrittäjiä n. 300, joista metsänhoitotöitä tekee n. 150 yritystä UPM Metsäpalvelut Tuottaa

Lisätiedot

Tila-arvio kertoo metsän arvon. Pasi Kiiskinen 29.3.2014

Tila-arvio kertoo metsän arvon. Pasi Kiiskinen 29.3.2014 Tila-arvio kertoo metsän arvon Pasi Kiiskinen 29.3.2014 OTSO METSÄPALVELUIDEN HISTORIA Suomen metsäkeskus jakaantuu kahtia 2012. Jaossa metsäkeskukselle jäi kestävän metsätalouden kehittäminen ja viranomaisasiat.

Lisätiedot

Saimaan Metsänomistajien toiminta vv 2014-2006

Saimaan Metsänomistajien toiminta vv 2014-2006 Saimaan Metsänomistajien toiminta vv 2014-2006 Vuoden 2014 aikana tapahtunutta: - Vuosikokouksen yhteydessä LähiTapiolan Tapani Siiskonen esitteli LähiTapiolan metsävakuutustuotteita ja palveluja sekä

Lisätiedot

Metsien omistusmuodot ja verotus Saimaan Metsänomistajat 17.11.2014 Kari Pulli Suomen metsäkeskus Kaakkois-Suomi

Metsien omistusmuodot ja verotus Saimaan Metsänomistajat 17.11.2014 Kari Pulli Suomen metsäkeskus Kaakkois-Suomi Metsien omistusmuodot ja verotus Saimaan Metsänomistajat 17.11.2014 Kari Pulli Suomen metsäkeskus Kaakkois-Suomi Metsää omistavat tahot Yksityishenkilöt Kuolinpesät, leski + perittävän lapset Yhtymät (yhteisomistus)

Lisätiedot

METSÄSUUNNITTELU YKSITYISMETSISSÄ

METSÄSUUNNITTELU YKSITYISMETSISSÄ 1 METSÄSUUNNITTELU YKSITYISMETSISSÄ KEHITYS: 50-70 luvut: tilakohtaisia suunnitelmia 1975: alueellinen metsäsuunnittelu, keskitetty järjestelmä 1985: Taso-metsätaloussuunnitelma, kerättiin tarkempia puustotietoja

Lisätiedot

Puukaupan sanastoa (1)

Puukaupan sanastoa (1) PUUKAUPPA OSIO 2 yleistä puukaupasta puukaupan eri muodot puutavaran hintaan vaikuttavat tekijät; laatu, leimikkotekijät puukaupan kulku, yleiset ehdot metsänomistajan rooli puukaupassa 1 Puukaupan sanastoa

Lisätiedot

Energiapuun korjuu ja kasvatus

Energiapuun korjuu ja kasvatus Energiapuun korjuu ja kasvatus Jaakko Repola Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Metsähakkeen käyttö Suomen ilmasto- ja energiastrategia 2001:

Lisätiedot

Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys

Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys Elinvoimaa metsistä seminaari Lahti, Fellmannia, 06.11.2013 Pekka T Rajala, kehitysjohtaja, Stora Enso Metsä 1 Metsäteollisuus käy läpi syvää rakennemuutosta Sahateollisuuden

Lisätiedot

Kansalaisten käsitykset, odotukset ja mielipiteet metsäenergiasta Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella

Kansalaisten käsitykset, odotukset ja mielipiteet metsäenergiasta Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella Kansalaisten käsitykset, odotukset ja mielipiteet metsäenergiasta Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella KEHITTYVÄ METSÄENERGIA -HANKE Laukka Pasi, Laurila Jussi & Tasanen Tapani www.kehittyvametsaenergia.fi

Lisätiedot

Metsälain muutostarpeet metsäsijoittajan näkökulmasta

Metsälain muutostarpeet metsäsijoittajan näkökulmasta Metsälain muutostarpeet metsäsijoittajan näkökulmasta Rauno Numminen: metsäsijoittaja vuodesta 1993 lähtien, metsän omistusta yksityisenä metsänomistajana, kolmen metsäyhtymän osakkaana ja kolmen yhteismetsän

Lisätiedot

Parempaa tuottoa entistä useammin ja pienemmillä kuluilla

Parempaa tuottoa entistä useammin ja pienemmillä kuluilla ANNA METSÄLLESI UUSI MAHDOLLISUUS! Parempaa tuottoa entistä useammin ja pienemmillä kuluilla Seuraavien sivujen esimerkkimetsien suunnittelut ja hakkuut on toteutettu Arvometsän toimesta. Taloudellinen

Lisätiedot

Metsänarviot eri sukupolvenvaihdostilanteissa. Jarmo Sinko Aluepäällikkö 8.11.2014

Metsänarviot eri sukupolvenvaihdostilanteissa. Jarmo Sinko Aluepäällikkö 8.11.2014 Metsänarviot eri sukupolvenvaihdostilanteissa Jarmo Sinko Aluepäällikkö 8.11.2014 OTSO METSÄPALVELUIDEN HISTORIA Alueelliset Metsäkeskuksen yhdistetään ja jaetaan kahtia 2012. Jaossa julkisten palveluiden

Lisätiedot

UPM SILVESTA LUONTO- JA MAISEMATYÖ- PALVELUT

UPM SILVESTA LUONTO- JA MAISEMATYÖ- PALVELUT UPM SILVESTA LUONTO- JA MAISEMATYÖ- PALVELUT UPM SILVESTA UUDENLAINEN TAPA HOITAA YMPÄRISTÖÄ UPM Silvesta tarjoaa kattavan ja ammattitaitoisen palveluverkoston huolehtimaan yritysten ja yhteisöjen luonto-

Lisätiedot

Yhteismetsäosuuksien laskentaperusteet ja yhteismetsäosuuden arvon määrittämisessä huomioonotettavat asiat

Yhteismetsäosuuksien laskentaperusteet ja yhteismetsäosuuden arvon määrittämisessä huomioonotettavat asiat Yhteismetsäosuuksien laskentaperusteet ja yhteismetsäosuuden arvon määrittämisessä huomioonotettavat asiat Oulun kaupungin Haukiputaan Ulkometsän alueen tilusjärjestelytoimituksen toimituskokous 31. toukokuuta

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

BIOENERGIAYRITTÄJYYS-SEMINAARI

BIOENERGIAYRITTÄJYYS-SEMINAARI BIOENERGIAYRITTÄJYYS-SEMINAARI Rovaniemi 1.12.2011 Wood Supply Finland Key Facts 2010 Personnel 650 Harvesters, forwarders, timber trucks Total Wood Procurement Net Sales Procurement Regions 1080 19,7

Lisätiedot

Metsänomistamisen erityiskysymykset: laitoshoidon maksut, yhteiskunnan tuet ja edunvalvonta

Metsänomistamisen erityiskysymykset: laitoshoidon maksut, yhteiskunnan tuet ja edunvalvonta Metsänomistamisen erityiskysymykset: laitoshoidon maksut, yhteiskunnan tuet ja edunvalvonta Kuopio 29.3.2014 Suomen metsäkeskus Julkiset palvelut Antti Pajula Kunnat perivät pysyvässä hoidossa olevilta

Lisätiedot

Kulttuuriperintö ja metsätalous - kokemuksia ja käytäntöjä. Sami Oksa Ympäristöpäällikkö UPM Metsä

Kulttuuriperintö ja metsätalous - kokemuksia ja käytäntöjä. Sami Oksa Ympäristöpäällikkö UPM Metsä Kulttuuriperintö ja metsätalous - kokemuksia ja käytäntöjä Sami Oksa Ympäristöpäällikkö UPM Metsä UPM ja kulttuuriperintö UPM-Kymmenen Kulttuurisäätiö perustettiin keväällä 2006. Säätiön omistuksessa ja

Lisätiedot

METSÄVISA 2001. 12 p. 1. Nimeä lajit. Määritä metsätyypit. b c. g h. 5-8 cm. Nimi. Koulu. Kunta. metsätyyppi: metsätyyppi:

METSÄVISA 2001. 12 p. 1. Nimeä lajit. Määritä metsätyypit. b c. g h. 5-8 cm. Nimi. Koulu. Kunta. metsätyyppi: metsätyyppi: METSÄVISA 2001 1. Nimeä lajit. Määritä metsätyypit. 1 Nimi Koulu Kunta a b c d metsätyyppi: e f g h 5-8 cm i metsätyyppi: j 2. Tunnista suurpetojen jäljet. a b c d Esimerkki 3. Rastita oikeat vastaukset,

Lisätiedot

METSÄNHOITO. 15.9.2014 Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus

METSÄNHOITO. 15.9.2014 Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus METSÄNHOITO 15.9.2014 Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus Luennon aiheet Kemera-tuki Mikä se on? Mihin sitä saa? Nuoren metsän hoito Kunnostusojitus Metsätiet Vesiensuojelu metsätaloudessa Laki kestävän metsätalouden

Lisätiedot

Harvennus- ja päätehakkuut. Matti Äijö 9.10.2013

Harvennus- ja päätehakkuut. Matti Äijö 9.10.2013 Harvennus- ja päätehakkuut Matti Äijö 9.10.2013 1 METSÄN HARVENNUS luontainen kilpailu ja sen vaikutukset puustoon harventamisen vaikutus kasvatettavaan metsään (talous, terveys) päätehakkuu ja uudistamisperusteet

Lisätiedot

Ecopulp Taimitassu. Taimitassu sisältää esilannoituksen, n.10 % lannoitetuhkaa sekä booria.

Ecopulp Taimitassu. Taimitassu sisältää esilannoituksen, n.10 % lannoitetuhkaa sekä booria. Ecopulp Taimitassu Ecopulp Taimitassu, suojaa tehokkaasti kaikentyyppisiä puuntaimia, pensaita sekä taimikkoja sen ensimmäisinä vuosina. Taimitassu säästää paljon vaivaa, aikaa sekä rahaa. Lisäksi se parantaa

Lisätiedot

Puumarkkinoille lisäruiskeita

Puumarkkinoille lisäruiskeita Puumarkkinoille lisäruiskeita Sisä-Suomen metsäpäivä Jämsässä 31.8.2012 Pekka Rajala Johtaja UPM Pohjois-Euroopan puunhankinta Suomi- metsien maa Suomen säännöllisesti inventoidut metsävarat ovat tällä

Lisätiedot

Metsänuudistaminen. Suolahti 29.1.2013 Metsäneuvoja Tarja Salonen

Metsänuudistaminen. Suolahti 29.1.2013 Metsäneuvoja Tarja Salonen 30.1.2013 Metsänuudistaminen Suolahti 29.1.2013 Metsäneuvoja Tarja Salonen Metsänuudistamisen vaiheet Valmistelevat työt Uudistusalan raivaus Hakkuutähteiden korjuu Kantojen nosto Kulotus Maanmuokkaus

Lisätiedot

Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09 Sahaukseen ja energiantuotantoon: riittääkö raaka-aine kaikkeen?

Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09 Sahaukseen ja energiantuotantoon: riittääkö raaka-aine kaikkeen? Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 9 Sahaukseen ja energiantuotantoon: riittääkö raaka-aine kaikkeen? Juha Hakkarainen Metsäjohtaja, MTK metsälinja juha.hakkarainen@mtk.fi PEFC/-44- Metsäteollisuuden tuotanto

Lisätiedot

PKMO:n metsänomistajien vertaiskurssi tuleville ja uusille metsänomistajille. Päivä 2 / 27.04.2016

PKMO:n metsänomistajien vertaiskurssi tuleville ja uusille metsänomistajille. Päivä 2 / 27.04.2016 PKMO:n metsänomistajien vertaiskurssi tuleville ja uusille metsänomistajille Päivä 2 / 27.04.2016 Pääkaupunkiseudun Metsänomistajat PKMO ry PKMO on yli 1000 pääkaupunkiseudulla asuvan metsänomistajan yhteinen

Lisätiedot

Pönttömyyntitapahtuma Joensuun torilla 20.4.2013

Pönttömyyntitapahtuma Joensuun torilla 20.4.2013 Pönttömyyntitapahtuma Joensuun torilla 20.4.2013 Joensuun torilla järjestettiin 20.4.2013 pönttömyyntitapahtuma, jonka yhteydessä esiteltiin lintuharrastusta. Myimme kaikkiaan n. 5 isoa telkänpönttöä,

Lisätiedot

Suomen metsät ja metsäsektori vähähiilisessä tulevaisuudessa

Suomen metsät ja metsäsektori vähähiilisessä tulevaisuudessa Suomen metsät ja metsäsektori vähähiilisessä tulevaisuudessa Tuloksia hankkeesta Low Carbon Finland 25 -platform Maarit Kallio ja Olli Salminen Metsäntutkimuslaitos Metsät ja metsäsektori vaikuttavat Suomen

Lisätiedot

Myyntitulo -28 % -Vero nettotulosta -Metsätalouden alijäämä -Vähennys muista pääomatuloista -Alijäämähyvitys ansiotulosta Arvonlisävero -Puunostaja

Myyntitulo -28 % -Vero nettotulosta -Metsätalouden alijäämä -Vähennys muista pääomatuloista -Alijäämähyvitys ansiotulosta Arvonlisävero -Puunostaja 1 Myyntitulo -28 % -Vero nettotulosta -Metsätalouden alijäämä -Vähennys muista pääomatuloista -Alijäämähyvitys ansiotulosta Arvonlisävero -Puunostaja maksaa, metsänomistaja tilittää -Itse maksetut alv:t

Lisätiedot

Alkuperäinen esitys Johanna Heikkinen Kainuun verotoimisto 23.2.2010 Muokannut Markku Kovalainen 21.2.2011

Alkuperäinen esitys Johanna Heikkinen Kainuun verotoimisto 23.2.2010 Muokannut Markku Kovalainen 21.2.2011 Yhteismetsän verotuksesta Oulu 2 2011 Alkuperäinen esitys Johanna Heikkinen Kainuun verotoimisto 23.2.2010 Muokannut Markku Kovalainen 21.2.2011 Yleistä Erillinen verovelvollinen Yhteisetuus (Tuloverolaki

Lisätiedot

Yksityismetsänomistuksen rakenne

Yksityismetsänomistuksen rakenne Yksityismetsänomistuksen rakenne Harri Hänninen Metsätehon iltapäiväseminaari 24.5.2011, Helsinki Metsätilajakauma Metsää vähintään 1 hehtaaria käsittäviä metsätiloja 375 000 kappaletta, joilla omistajia

Lisätiedot

Kuolinpesän metsätilan omistusjärjestelyt. Polvelta toiselle messut 8.11.2014 Seinäjoki Seppo Niskanen

Kuolinpesän metsätilan omistusjärjestelyt. Polvelta toiselle messut 8.11.2014 Seinäjoki Seppo Niskanen Kuolinpesän metsätilan omistusjärjestelyt Polvelta toiselle messut 8.11.2014 Seinäjoki Seppo Niskanen Miksi kuolinpesässä kannattaa tehdä omistusjärjestelyjä? Päätöksenteko hakkuu- ja hoitotöistä saattaa

Lisätiedot

Metsälain uudet tuulet kaupunkimetsissä. Metsä- ja Viherpäivät Kuopio 2014 Ylitarkastaja Matti Mäkelä MMM Luonnonvaraosasto 11.6.

Metsälain uudet tuulet kaupunkimetsissä. Metsä- ja Viherpäivät Kuopio 2014 Ylitarkastaja Matti Mäkelä MMM Luonnonvaraosasto 11.6. Metsälain uudet tuulet kaupunkimetsissä Metsä- ja Viherpäivät Kuopio 2014 Ylitarkastaja Matti Mäkelä MMM Luonnonvaraosasto 11.6.2014 1 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan toiminta-ajatus Turvaamme

Lisätiedot

MAATILAN OMISTAJAN- VAIHDOS

MAATILAN OMISTAJAN- VAIHDOS MAATILAN OMISTAJAN- VAIHDOS MIKÄ LOPPUTULOS HALUTAAN? Tilan toiminnan jatkuminen Kannattava yritystoiminta - Erot markkina-arvon ja tuottoarvon välillä Omistamisen järjestelyt Perillisten tasapuolinen

Lisätiedot

Kohti puukauppaa. Metsään peruskurssi Suolahti ti 5.2.2013 Kirsi Järvikylä. Hakkuutavat

Kohti puukauppaa. Metsään peruskurssi Suolahti ti 5.2.2013 Kirsi Järvikylä. Hakkuutavat Kohti puukauppaa Metsään peruskurssi Suolahti ti 5.2.2013 Kirsi Järvikylä 1 Hakkuutavat Päätehakkuu = uudistuskypsän metsän hakkuu. Avohakkuu, siemenpuu- ja suojuspuuhakkuu sekä kaistalehakkuu. Uudistamisvelvoite!

Lisätiedot

Tuhkalannoituksen merkitys -Puutuhkan palautus metsään tutkimusten valossa

Tuhkalannoituksen merkitys -Puutuhkan palautus metsään tutkimusten valossa 1 Tuhkalannoituksen merkitys -Puutuhkan palautus metsään tutkimusten valossa Risto Lauhanen & Jussi Laurila Kestävä metsäenergia hanke Manner-Suomen maaseutuohjelmassa (Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja

Lisätiedot

25.4.2012 Juha Hiitelä Metsäkeskus. Uusiutuvat energiaratkaisut ja lämpöyrittäjyys, puuenergian riittävyys Pirkanmaalla

25.4.2012 Juha Hiitelä Metsäkeskus. Uusiutuvat energiaratkaisut ja lämpöyrittäjyys, puuenergian riittävyys Pirkanmaalla 25.4.2012 Juha Hiitelä Metsäkeskus Uusiutuvat energiaratkaisut ja lämpöyrittäjyys, puuenergian riittävyys Pirkanmaalla Pirkanmaan puuenergiaselvitys 2011 Puuenergia Pirkanmaalla Maakunnan energiapuuvarat

Lisätiedot

Metsäsektori Suomessa

Metsäsektori Suomessa Metsäsektori Suomessa Metsävarat ja niiden kehitys Metsien omistus ja sen kehitys Metsien käyttöä ohjaavat tekijät Metsätalous ja metsäteollisuus Metsäohjelmat Metsävarat Metsätalousmaata 26 milj. ha,

Lisätiedot

Metsätuholakiesitys ja monimuotoisuus

Metsätuholakiesitys ja monimuotoisuus Metsätuholakiesitys ja monimuotoisuus Sini Eräjää, 24.1.2013 Lain tarkoitus (1 ) Tämän lain tarkoituksena on metsien hyvän terveydentilan ylläpitäminen ja metsätuhojen torjuminen. (Työryhmämuistio 2012)

Lisätiedot

Polvelta Toiselle - messut 6.5.2016 ja 14.5.2016. Kuolinpesä metsän omistajana

Polvelta Toiselle - messut 6.5.2016 ja 14.5.2016. Kuolinpesä metsän omistajana Polvelta Toiselle - messut 6.5.2016 ja 14.5.2016 Kuolinpesä metsän omistajana Projektineuvoja Jorma Kyllönen Tietoinen metsänomistus -hanke 2 Kuolinpesä Puhekielessä perikunta Itsenäinen verotusobjekti,

Lisätiedot

Metsätilan sukupolvenvaihdos 20.3.2012 1

Metsätilan sukupolvenvaihdos 20.3.2012 1 Metsätilan sukupolvenvaihdos 20.3.2012 1 Vaihtoehdot sukupolvenvaihdoksessa SUKUPOLVENVAIHDOS ELINAIKANA KUOLEMAN JÄLKEEN KAUPPA TÄYTEEN HINTAAN KAUPPA SPV HINTAAN LAHJOITUS TESTAMENTTI EN TEE MITÄÄN Veroluokat

Lisätiedot

JAKSO MITEN MATKA ALKAA?

JAKSO MITEN MATKA ALKAA? Otavan asiakaspalvelu Puh. 0800 17117 asiakaspalvelu@otava.fi Tilaukset Kirjavälitys Oy Puh. 010 345 1520 Faksi 010 345 1454 kvtilaus@kirjavalitys.fi 1. painos 2015 Kati Aavikko, Satu Arjanne, Sanna Halivaara

Lisätiedot

Kuinka puu saadaan liikkeelle?

Kuinka puu saadaan liikkeelle? Kuinka puu saadaan liikkeelle? Matti Kärkkäinen emeritusprofessori ja puuntuottaja Lähipuun käytön huippuseminaari 18.10.2012 Fellmannia, Kirkkokatu 27, 15140 Lahti Yksityismetsänomistajan muotokuva Metsänomistajat

Lisätiedot

Metsien käytön kehitys. Maarit Kallio, Metla Low Carbon Finland 2050 platform Sidosryhmätilaisuus 2.12.2013

Metsien käytön kehitys. Maarit Kallio, Metla Low Carbon Finland 2050 platform Sidosryhmätilaisuus 2.12.2013 Metsien käytön kehitys Maarit Kallio, Metla Low Carbon Finland 2050 platform Sidosryhmätilaisuus 2.12.2013 Skenaariot Baseline Baseline80 Jatkuva kasvu Säästö Muutos Pysähdys Baseline ja Baseline80 Miten

Lisätiedot

TILASTO: Metsämaan omistus 2013

TILASTO: Metsämaan omistus 2013 Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 5/2015 TILASTO: Metsämaan omistus 2013 23.1.2015 Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 5/2015 T I L A S T O Metsämaan omistus 2013 23.1.2015 Jussi Leppänen ja Jukka

Lisätiedot

YHTEISMETSÄ OMISTUSMUOTONA

YHTEISMETSÄ OMISTUSMUOTONA YHTEISMETSÄ OMISTUSMUOTONA Nurmes 13.3.2015 Sakari Tikka Yhteismetsä on tilojen yhteinen metsäalue Yhteismetsä on tilojen yhteinen alue, joka on tarkoitettu kestävän metsätalouden harjoittamiseen osakastilojen

Lisätiedot

Energiapuun rooli metsänkasvatusketjun tuotoksessa ja tuotossa

Energiapuun rooli metsänkasvatusketjun tuotoksessa ja tuotossa Energiapuun rooli metsänkasvatusketjun tuotoksessa ja tuotossa Soili Kojola, Metla Kannattavan metsänkäsittelyn menetelmät seminaari ja retkeily 13.-14.6.2013 Lahti Työryhmä: Soili Kojola Risto Ojansuu

Lisätiedot

L&T Biowatti Oy. Puusta puhdasta energiaa

L&T Biowatti Oy. Puusta puhdasta energiaa L&T Biowatti Oy Puusta puhdasta energiaa L&T Uusiutuvat energianlähteet - L&T Biowatti Oy Suomen johtava valtakunnallinen energia- ja metsäsektorin palveluyritys Päätuote metsäenergia Liikevaihto n. 50

Lisätiedot

Helena Reiman, Suomen metsäkeskus

Helena Reiman, Suomen metsäkeskus Keski-Suomi on metsämaakunta! Hyvät metsävarat Aktiivinen toimintaympäristö Merkittävää taloudellista hyvinvointia Moni-ilmeinen luonto 31.8.2012 Sisä-Suomen metsäpäivä Helena Reiman, Suomen metsäkeskus

Lisätiedot

Verotus yhteismetsän ja osuuksien omistusjärjestelyissä. Metsätilakoon ja rakenteen parantaminen Helsinki, 12.10.2011 Pirjo Havia

Verotus yhteismetsän ja osuuksien omistusjärjestelyissä. Metsätilakoon ja rakenteen parantaminen Helsinki, 12.10.2011 Pirjo Havia Verotus yhteismetsän ja osuuksien omistusjärjestelyissä Metsätilakoon ja rakenteen parantaminen Helsinki, 12.10.2011 Pirjo Havia Esityksen sisältö Yhteismetsän verotus Verotus yhteismetsää perustettaessa

Lisätiedot

Yleistyvät yhteismetsät metsien käytön kannalta

Yleistyvät yhteismetsät metsien käytön kannalta Yleistyvät yhteismetsät metsien käytön kannalta Harri Hänninen Metsäntutkimuslaitos Metsätilojen koon ja rakenteen kehittämishanke Metsäpäivät 26.11.2010 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

Tervetuloa Metsään peruskurssille!

Tervetuloa Metsään peruskurssille! Tervetuloa Metsään peruskurssille! 11.9.2013 Sonja Nurmi koulutusasiantuntija Suomen metsäkeskus Julkiset palvelut, Pirkanmaa Metsäalan toimintaympäristö Metsätalouden tunnuslukuja Suomalainen metsänomistaja

Lisätiedot

Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin

Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin Saija Huuskonen, Jaakko Repola & Jari Hynynen Tampere 15.3.2016 Biotalouden teemaseminaari Metsän mahdollisuudet biotaloudessa Pirkanmaan verkostopäivä Johdanto

Lisätiedot

Kantojen nosto turvemaiden uudistusaloilta

Kantojen nosto turvemaiden uudistusaloilta 1 Kantojen nosto turvemaiden uudistusaloilta avustava tutkija, dosentti Risto Lauhanen Suometsien uudistaminen seminaari, Seinäjoki 3.12.2014 Kestävä metsäenergia hanke Manner-Suomen maaseutuohjelmassa

Lisätiedot

- muodostamisprosessi- Esa Lappalainen. Puh. 0400 256 146 esa.lappalainen@metsakeskus.fi. Yhteistyössä mukana

- muodostamisprosessi- Esa Lappalainen. Puh. 0400 256 146 esa.lappalainen@metsakeskus.fi. Yhteistyössä mukana Säämingin Yhteismetsä - muodostamisprosessi- Esa Lappalainen Perhemetsä 3G- hanke Puh. 0400 256 146 esa.lappalainen@metsakeskus.fi Yhteistyössä mukana Säämingin yhteismetsän perusidea: Kootaan tulevat

Lisätiedot

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Etelä-Suomi Ohje hakkuukoneen kuljettajalle HARVENNUKSEN TAVOITTEET Harvennuksen tavoitteena on keskittää metsikön puuntuotoskyky terveisiin,

Lisätiedot