henki METSÄSIJOITTAJA Hailuotolainen Juha Salmi panostaa metsään Bonvesta-tonteissa Mitä metsässä TIE VIE PERILLE JA RAKENTAA SAA VARMASTI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "henki METSÄSIJOITTAJA Hailuotolainen Juha Salmi panostaa metsään Bonvesta-tonteissa Mitä metsässä TIE VIE PERILLE JA RAKENTAA SAA VARMASTI"

Transkriptio

1 UPM:N LEHTI METSÄNOMISTAJILLE 2/2012 henki Bonvesta-tonteissa TIE VIE PERILLE JA RAKENTAA SAA VARMASTI Mitä metsässä KANNATTAA KUVATA METSÄSIJOITTAJA Hailuotolainen Juha Salmi panostaa metsään

2 Unelmoitko omasta rantatontista? Bonvestalla on tällä hetkellä tarjolla noin 20UPM tuhat rantatonttikohdetta ympäri Suomea. ELÄMME MUUTOSTEN AIKAA Suomen metsäsektorilla puhaltavat muutosten tuulet. Muutospaineet kohdistuvat sekä metsäalan organisaatioihin että metsälainsäädäntöön. On mielenkiintoista seurata, mitä tämän vaalikauden aikana saadaan aikaan. Edessämme näyttää olevan tapahtumarikas jakso. Harkittujen ja oikein linjattujen ratkaisujen kaut- ta pystymme parantamaan metsäsektorin kilpailukykyä ja kustannustehokkuutta pitkälle tulevaisuuteen. Suomen metsäkeskus aloitti vuoden alussa uudessa muodossaan, jossa julkiset palvelut ja palveluliiketoiminta on eriytetty toisistaan. Tällä tavoitellaan läpinäkyvyyttä ja kilpailuneutraliteettia palveluiden tuottamiseen, mikä on tällä hetkellä metsäalan uudistuspolitiikan keskeisiä kulmakiviä. Toisaalta lakiin perustu- vat julkiset palvelut, kuten metsätalouden edistämis-, rahoitus- ja tarkastuspalvelut ovat jatkossakin budjettivaroin tuotettavia viranomaispalveluita. Myös mhy-laki on maa- ja metsätalousministeriössä työn alla ja aika näyttää, millaiseksi metsänhoitoyhdistysten rooli jatkossa muodostuu. Kilpailuneutraaliteetin periaatteen toteut- taminen puukaupallisten ja metsänhoidollis- ten palveluiden yhteydessä on myös mhy-lain osalta keskeinen kulmakivi, mikä edellyttää uu- delleen arviointia muun muassa lakisääteisen mhy-maksun sekä yhdistyksen liittymissäännös- ten osalta. Käsillä on myös metsän käsittelyyn liittyvi- en metsälakien uudistus. Lakiuudistuksella täh- dätään aiempaa vapaamuotoisempaan metsi- en käsittelyyn muun muassa uudistamiskriteerien osalta, ja myös jatkuvan kasvatuksen mahdolli- suus on harkinnan alla. Tärkeistä periaatteista, kuten uudistamisvelvoitteesta sekä harvennusten minimirajoista aiotaan jatkossakin toki pitää kiinni. Tällä uskotaan olevan puun tarjontaa lisäävä vaikutus metsänomistajan oman valinnanvapauden lisääntyessä metsäomaisuuteensa kohdistuvassa päätöksenteossa. Suomen vuosi vuodelta karttuvat metsävarat sallivat kestävyyden vaarantumatta aiempaa joustavammat käsittelyperiaatteet. Nykymuotoiset uudistushakkuut tuskin joutuvat epäsuosioon jatkossakaan, sillä uskon markkinavoimien huolehtivan niiden suosiosta. UPM on ollut aktiivisessa roolissa yhteismetsäkonseptin uudessa tulemisessa. Ensi kokemuksemme ovat positiivisia, ja hyvin suunniteltu tuote on lyömässä itseään läpi. Yhteismetsä on uuden tyyppinen ja turvallinen tapa nauttia sellaisesta metsänomistuksesta, joka ei sido liikaa tai vaadi jäsenistöltään erityistä metsäosaamista. Siihen liittyminen ei myöskään edellytä metsäomis- Förändringens tid Förändringens vindar blåser inom Finlands skogs- sektor. Finlands skogscentral förnyades från årss- kiftet och lagarna om skogsvårdsföreningar och skogshanteringen utgör nya och intressanta utma- ningar för oss alla. UPM har aktivt verkat för nya koncept gällande samfällda skogar. Våra erfarenheter har varit positi- va och en välplanerad produkt slår igenom av egen kraft. Av delägare i den samfällda skogen krävs inga förbindelser eller särskilda skogskunskaper. Skogen blir skött på ett professionellt och hållbart sätt och ger samtidigt en jämn avkastning. Jag rekommenderar varmt att ta kontakt med oss för mera information. Den stigande efterfrågan på biomassa som råvara börjar också märkas på Norra Europas virkesmarknad, där UPM är en stark aktör. Nya arrangemang inom UPM:s såg- och förädlingsindustri i Finland leder också till närmare samarbete med bolagets fabriksintegrat. Ett annat starkt engagemang för oss är bättre kontakter med skogsägarkunderna. Förhoppnings

3 vis märks detta genom enklare och mer flexibel kontakt med vår personal, bredare tjänsteutbud med bättre kvalitet och kostnadseffektivitet. Och inte att förglömma virkeshandeln, sigillet för ett bra och långvarigt kundförhållande. tajalta esimerkiksi sukulaisuussuhdetta yhteismetsän muihin jäseniin. Yhteismetsän jäsenet pääsevät nauttimaan tehokkaasta ja ammattitaidolla hoidetusta hallinnosta ja metsäomaisuuden kestävästä ja samalla kuitenkin aktiivisesta hoidosta sekä tasaisesta tuotosta. Suosittelen lämpimästi tutustumaan UPM:n yhteismetsämalliin, kerromme siitä mielellämme lisää. Biomassan kysynnän kasvu alkaa vähitellen näkyä myös Pohjois-Euroopan puumarkkinoilla. UPM on päättänyt olla vahvasti mukana metsäenergian ja muiden puuperäisten polttoaineiden hankinnassa ja varmistaa sitä kautta vahvan markkina-aseman keskeisimmillä raaka-ainemarkkinoilla. Erityisen iloinen olen UPM:n tuoreesta päätöksestä rakentaa mäntyöljystä biodieseliä valmistava yksikkö Lappeenrantaan. Se osoittaa UPM:ltä vahvaa halua viedä Biofore- strategiaa aimo askelin eteenpäin. UPM suunnittelee uudelleenjärjestelyä Suomen saha- ja jatkojalosteliiketoiminnoissa ja niiden kiinteämpää yhteistyötä yhtiön tehdasintegraattien kanssa. Kuten tähänkin asti, UPM Metsä hankkii puuta yhtiön tuotantolaitosten tarpeisiin, mutta toki mekin uudistamme ja hienosäädämme toimintatapaamme. Tärkeänä johtolankana uudistumisessamme on myös lisäpanostus metsänomistajasuhteiden hoitoon. Tämä toivon mukaan näkyy jatkossa henkilöstömme aiempaa helpompana ja joustavampana tavoitettavuutena, palveluvalikoiman laajentumisena, palveluiden laatuna ja kustannustehokkuutena. Unohtamatta toki puukauppaa, joka on hyvän ja pitkäaikaisen asiakassuhteen keskeinen sinetti. Puukauppa on sujunut kannaltamme mukavasti, mistä lämmin kiitos puukaupan kanssamme jo tehneille. Toivotan kaikille metsäasiakkaillemme hyvää ja aurinkoista kevättä ja kesää. Tapaamisiin onnistuneiden puukauppojen ja laadukkaan metsäpalvelupaketin merkeissä. Virkeshandeln har för vår del löpt bra, vilket alla som redan gjort affär med oss skall ha stort tack för. Jag önskar alla våra skogskunder en fin, solig vår och sommar! Vi träffas igen i virkes- och skogstjänsteärenden! AINO PIKKUSAARI/SKOY 28 UPM Metsän Juha-Matti Valonen kertoo mitä metsässä kannattaa kuvata. 4 UUTISET 14 # 8 METSÄNOMISTAJA Hailuotolaisen metsäsijoittaja Juha Salmen mukaan metsät ovat turvallinen ja vakaa sijoituskohde 13 VIERASKYNÄ Suomen metsäyhdistyksen viestinnän suunnittelija Hannes Mäntyrannan mielestä metsäalan on tiedotettava itsestään enemmän 14 METSÄISIÄ MATKAVINKKEJÄ: Repoveden kansallispuisto on Vuoden retkikohde METSÄN HENKILÖ: Hyppy logistikosta metsäsuunnitttelijaksi toi Merja Aarnion arkeen paljon uutta 18 METSÄLUONTO & YMPÄRISTÖ Miten metsänomistaja voi edistää metsänsä monimuotoisuutta 19 KATSE LUONTOON Huumaava valkolehdokki 20 MAASTOSSA UPM:n Bonvesta-rantatonttikohteissa on helmiä poimittavaksi moneen makuun 23 METSÄVINKKI Tein minä pillin pajupuusta YHTEISTYÖSSÄ: Eino ja Mauno Kuoppasalmi ovat tyytyväisiä UPM-metsäpalvelusopimuksen tuomiin hyötyihin 26 LUONTOKUVAAJAT Lauri Talarmo ja Juha-Matti Valonen kertovat kuvausvinkkinsä 30 KYMMENEN KYSYMYSTÄ METSÄENERGIASTA 31 UPM METSÄN maastotapahtumia ja koululaisyhteistyötä 32 VUOSIRENKAAT Höyrylaiva Hurma 110 vuotta 33 KALVILA toukokuu PEKKA RAJALA PUUNHANKINNAN JOHTAJA, UPM METSÄ VIRKESANSKAFFNINGSDIREKTÖR, UPM SKOG 34 AJASSA UPM Metsän Joroisten taimitarha tuottaa vuosittain lähes 20 miljoonaa kuusentainta 3

4 Pohjanmaa Kiinnostaako liittyminen UPM Yhteismetsään? Lisätietoja metsämaailma.fi:stä tai ma-ke klo 8 9, puh , muuna aikana puh Keski-Suomi UPM Länsi-Suomi Itä-Suomi Kerro oma metsätarinasi UPM Metsän mainoskampanja on näkynyt ja kuulunut kevään aikana televisiossa, radiossa ja netissä. Kampanjaan kuuluu myös Minun metsämuistoni -kirjoituskilpailu. TV-mainos herkistää muistelemaan omaa metsäsuhdetta. Siksi pyydämmekin metsänomistajia kirjoittamaan oman metsätarinansa. Osallistua voi lähettämällä tarinansa sähköpostitse osoitteeseen metsamaailma@upm.com 31.8 mennessä. LYHYESTI UPM Yhteismetsät sijaitsevat Länsi-, Itä- ja Keski-Suomessa sekä Pohjanmaalla. UPM YHTEISMETSÄT KIINNOSTAVAT METSÄNOMISTAJIA U Yhteismetsä on hyvä ratkaisu sukupolvenvaihdoksiin. UPM Pietarsaaren sellutehdas uusii jätevedenpuhdistamon UPM on käynnistänyt Pietarsaaren sellutehtaalla mittavan, noin 30 miljoonan euron rakennusprojektin, jossa uusitaan tehtaan biologinen jätevedenpuhdistamo. Työ valmistuu vuoden 2013 lopulla. UPM selvittää vedenkäytön hallintaa ja materiaalitehokkuutta useilla tehtaillaan. Tavoitteena on vähentää jäteveden ja kemiallisen hapenkulutuksen määrää vuoden 2008 tasosta 15 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. Kestävä vedenkäyttö on yksi yhtiön keskeisistä ympäristöperiaatteista. Kaikki UPM:n jätevedet puhdistetaan tehokkaasti ennen vesistöihin laskemista. Jätevesien päästötasoja mitataan ja valvotaan säännöllisesti. 4

5 TULOSSA: Sähköinen uutiskirje UPM Metsä alkaa lähiaikoina julkaista sähköistä uutiskirjettä. Metsäasioista kiinnostunut voi tilata uutiskirjeen osoitteesta Bonvestan sivut ovat uudistuneet UPM:n jossa esitellään yhtiön myynnissä olevat metsätilat ja rantatontit, on uudistunut. Käy kurkkaamassa tarjontaa omin silmin. NYT ON AIKA... hoitaa taimikot kuntoon. Pienten taimikoiden varhaishoitoon kuuluu heinäntorjunta. UPM TUHKALANNOITUKSELLA LISÄÄ KASVUA METSÄÄN Metsänsä kasvua UPM Helikopterilentäjä kertoo Jouko Kettuselle tuhkan lentolevityksestä. UPM Tue Metsäsäätiötä puukaupan yhteydessä Puukaupan yhteydessä metsänomistajille tarjotaan mahdollisuutta vapaaehtoiseen Metsäsäätiö-maksuun. Puun ostaja sitoutuu maksamaan saman summan säätiölle. Tällöin menekinedistämismaksu kaksinkertaistuu. Menekinedistämismaksua peritään puukaupan loppusummasta pystykaupoissa 0,2 prosenttia ja hankintakaupoissa 0,1 prosenttia. Maksu on metsänomistajalle verovähennyskelpoinen. UPM:n edustajana Metsäsäätiön hallituksessa on vuoden alusta toiminut Pohjois-Euroopan puunhankinnan johtaja Pekka Rajala ja hänen varamiehenään Suomen yksityispuukaupoista vastaava johtaja Tero Nieminen. Suomen Metsäsäätiötä tukevat metsänomistajien ja metsäteollisuuden lisäksi muutkin metsäalan toimijat. Suomen Metsäsäätiö rahoittaa hankkeita, joiden tavoitteena on puun käytön lisääminen ja puurakentamisen edistäminen ja hankkeita, jotka edistävät metsäelinkeinon hyväksyttävyyttä ja markkina-asemaa. Säätiö tukee myös metsäalan sosiaalista ja taloudellista tutkimusta. Emäksinen tuhka vähentää maan happamuutta, jolloin suon luontaiset typpivarat vapautuvat puiden käyttöön. Kuvassa maayksikkö avustaa helikopterin suppilon täyttämisessä. Lue lisää 5

6 Vuosikertomus 2011 on ilmestynyt Vuosikertomuksessa on runsaasti tietoa yhtiöstä, sen liiketoiminnoista ja tuotteista. Vuosikertomus löytyy osoitteesta TULOSSA: Metsäpeli UPM Metsämaailmassa julkaistaan kevään aikana metsäpeli, jossa voit testata omaa suhdettasi metsään. LYHYESTI UPM Metsällä yli 20 kesätyöntekijää UPM Metsällä ahkeroi tänä kesänä reilu 20 kesätyöntekijää erilaisissa metsäisissä tehtävissä eri puolilla Suomea. Myös muut UPM:n yksiköt ovat palkanneet nuoria kesätöihin. UPM UPM UPM:llä uudet edustajat Metsäkeskuksessa UPM:ää edustavat Metsäkeskusten alueellisissa neuvottelukunnissa tästä keväästä lähtien Suomen yksityispuumarkkinoista vastaava johtaja Tero Nieminen / Keski-Suomi, metsäpalvelujohtaja Sauli Brander / Häme-Uusimaa ja maankäyttöpäällikkö Matti Huhtala / Kainuu. Puiden istutusta sidosryhmien kanssa UPM järjestää jo perinteeksi muodostuneen kansain välisen puunistutuspäivän toukokuussa. Erilaiset sidosryhmät, ennen muuta koululaiset, pääsevät silloin istuttamaan uusia puuntaimia metsään metsäammattilaisten opastuksella. Puunistutuspäivänä järjestetään tapahtumia usealla eri paikkakunnalla Suomessa ja muualla maailmassa. ISTOCKPHOTO KAMPANJA AKTIVOI MIETTIMÄÄN OMAN METSÄN TARPEITA UPM Metsän Metsänomistaja päättää, mitä metsältään haluaa. Heinävedelle avattiin metsäpalvelutoimisto UPM Metsän uuden Anita Poutanen oli yksi monista metsänomistajista, joka saapui Heinäveden toimiston avajaisiin. 6

7 UPM Metsänomistajien määrä Suomessa 737 OOO kun omistuksen minimivaatimuksena on kaksi hehtaaria metsämaata. UPM ja BirdLife UPM:N UUDET PUUNOSTAJAT Markus Häikiö, Nilsiä. Aki Kangas, Ylivieska. Juha-Matti Ylikoski, Kankaanpää. TALKOOTYÖ JATKUU LINTUJEN HYVÄKSI ISTOCKPHOTO JUURI NYT KYSYNTÄÄ KAIKEN TYYPPISILLE LEIMIKOILLE Puukaupassa on ollut alkuvuonna hyvä vire, joka jatkuu edelleen. Meillä on hyvä valmius ostaa kaikentyyppisiä leimikoita. Uskomme bioenergian tulevaisuuteen, mikä näkyy myös metsäenergian hankinnassa haluamme lisätä niin hakkuutähteiden, kantojen kuin pienpuunkin ostomääriä. Meille kannattaa myös tarjota hyvälaatuisia koivuleimikoita vaneriliiketoimintamme raaka-aineeksi varsinkin Itä- ja Keski-Suomessa, UPM:n yksityispuumarkkinoista vastaava johtaja Tero Nieminen sanoo. Puukaupan yhteydessä kannattaa sopia metsänuudistamisesta ja muista metsänhoitotöistä. Työlajikohtaisesti on mahdollista sopia toteutuksesta vielä tämän vuoden aikana. Puukauppa- ja metsänhoitoasioissa kannattaa olla yhteydessä omaan UPM-metsäasiantuntijaan. Tuoreimmat puukauppauutiset ja oman alueen UPM-yhteyshenkilön löydät osoitteesta ilma.fi tai soittamalla tam PUUNKORJUUTYÖMAA UUDET TURVAKYLTIT PUUNKORJUUTYÖMAILLE UPM Metsä ottaa ASIATTOMILTA PÄÄSY KIELLETTY Käytettävä varoitusvaatetusta Turvaetäisyydet koneiden käydessä hakkuukone 90 metriä muut koneet 20 metriä Ilmoita tulostasi koneeseen puh. UPM METSÄ 7

8 TEKSTI PÄIVI MÄKI KUVAT AKI ROUKALA HAAVE OMAS Hyötyliikuntaa. Raivaussahatyöt Juha Salmi tekee metsissään itse. Metsät tarjoavat paikan harrastaa ja kuntoilla. 8

9 A METSÄSTÄ Hailuotolainen Juha Salmi ryhtyi metsänomistajaksi pari vuotta sitten. Metsäsijoituksessa on mukana tunnetta ja harrastus. Metsätyöt ovat kiireisen miehen kiireetöntä puuhaa. 9

10 Perusteet hallussa. Metsätöiden perusteet Juha Salmi oppi nuorena miehenä metsäoppilaitoksessa. Metsäteknikon ura oli haaveena, mutta tie vei kaupan alalle. M TALOUDELLISET PERUSTEET HARKITTUNA Metsä on sijoituksena pitkäjänteinen. 10

11 METSÄ ON TURVALLINEN JA VAKAA SIJOITUS Metsä on sijoitus, joka kasvaa aina, suhdanteista riippumatta. Turvallisuutta tuo se, että metsän tuotto on vähintään 3 4 prosenttia vuosittain. Metsät ovat säilyttäneet arvonsa erinomaisesti, sillä metsän ja puun hintakehitys on ollut vuosien varrella tasaisen nouseva. Metsä toimii hiilinieluna, puut kasvavat aurinkoenergialla ja metsän tuotteet ovat uusiutuvia ja kierrätettäviä. Siksi metsä on yksi ekologisimmista sijoitusmuodoista. Metsänomistaja voi vaikuttaa metsäsijoituksen kannattavuuteen käymällä säännöllistä puukauppaa ja hoitamalla metsiään suunnitelmallisesti. UPM Bonvesta tarjoaa myyntiin runsaasti erikokoisia metsätiloja. Tilat ovat UPM:n metsäammattilaisten hoitamia ja niiden metsänhoidollinen tila on hyvä. Ostopäätöstäsi tukemaan saat käyttöösi ajantasaiset metsävaratiedot. Metsänomistajana voit hankkia UPM:ltä myös kaikki puukauppaan, metsänhoitoon ja metsäomaisuuden hallintaan liittyvät palvelut. TUTUSTU UPM:N PALVELUIHIN JA MYYNNISSÄ OLEVIIN METSÄTILOIHIN Metsät kunnossa. Haluan esitellä metsiäni pää pystyssä naapurin isännille, Juha Salmi sanoo. 11

12 Tämä on kiireiselle miehelle kiireetöntä puuhaa. HARRASTUS ON SIJOITUS METSÄTILAMARKKINAT Mielenrauhaa. Juha Salmi nauttii luonnon rauhasta Hailuodossa. Lautta-aikatauluja ei kannata tuijottaa tarkasti, kun kotiin pääsee aina seuraavalla lautalla. Kokonaismarkkina metsätalousmaata sisältävissä niin sanottujen vapaiden markkinoiden kaupoissa kasvoi noin 172 miljoonaan euroon (eivät sisällä sukulaisten välisiä saantoja). Niin sanottuja vapaita yli 2 hehtaarin metsätilakauppoja tehtiin vuonna kpl ja niissä myytiin yhteensä vajaat hehtaaria. Keskimääräinen metsätilakauppa oli 21 hehtaaria ja keskihinta euroa/ hehtaari. Isompia yli 30 hehtaarin metsätilakauppoja tehtiin 656 kpl ja hehtaaria, ja näiden arvo oli noin 92 miljoonaa euroa eli hieman yli puolet kokonaismarkkinoista. Myytyjen metsätilojen hintataso nousi 3,7 prosenttia verrattuna edelliseen vuoteen. Hehtaarihintojen vaihtelut ovat merkittäviä, mikä johtuu myytyjen metsätilojen puuston määrän ja metsänhoidollisen tilan suurista vaihteluista. Lähteet: MML ja Newsec Valuation Oy

13 SUOMESSA Metsätilakauppojen reaalinen hintakehitys vuoden 2011 rahanarvon mukaan Reaalinen kantohintakehitys vuoden 2011 rahanarvon mukaan Keskihinta /ha Yli 10 hehtaarin kaupat. Hinnat muunnettu tukkuhintaindeksillä /1949=100) Lähde: MML, METLA Keskihinta /m³ Hinnat muunnettu tukkuhintaindeksillä /1949=100) Lähde: MML, METLA VIERASKYNÄ HANNES MÄNTYRANTA Tietämättömyyttä vastaan M A HANNES MÄNTYRANTA ON SUOMEN METSÄYHDISTYKSEN VIESTINNÄN SUUNNITTELIJA 13

14 metsäisiä matkavinkkejä ANTTI BELOW/SKOY REPOVEDEN KANSALLISPUISTO ON VUODEN RETKIKOHDE Repoveden kansallis puisto perustettiin vuonna 2003 UPM:n lahjoitettua valtiolle 560 hehtaaria maata kansallispuiston perustamiseksi. TEKSTI NILLA HIETAMÄKI R YLI SUOJELTUA LUONTOKOHDETTA UPM omistaa noin miljoona hehtaaria maata, josta lähes hehtaaria sijaitsee Suomessa. Yhtiön omistamilla mailla on yli suojeltua luontokohdetta aina pienistä lähteistä suuriin suojelualueisiin. Arvokkaiden luontokohteiden suojelu ja talousmetsien luonnonhoito ovat keskeisiä menetelmiä metsäluonnon monimuotoisuutta turvattaessa. Tätä varten UPM:llä on monimuotoisuusohjelma, jonka tavoitteena on turvata ja lisätä luonnon monimuotoisuutta ja kehittää metsätalouden parhaita käytäntöjä. 14

15 Repovedellä on yksi Suomen parhaista kiipeilykallioista, Olhava (vas.), jonka lähes pystysuora kal- lio on korkeudeltaan noin 45 metriä. Repo- veden kansallispuisto sijaitsee Kouvolan alueella Kouvola- Mikkeli-tien (valtatie 15) länsipuolella. VERLA TÄYTTÄÄ VUOSIA Pohjois-Kymenlaaksossa sijaitseva pahvitehdas Verla täyttää tänä vuonna 140 vuotta ja Verlan tehdasmuseo 40 vuotta. UPM:n ylläpitämä tehdasmuseo on avoinna asti ti-su klo UPM AALTO-YLIOPISTON PUUSTUDIO Paviljonki avataan Helsingissä Designmuseon ja Arkkitehtuurimuseon väliselle tontille toukokuussa ja on auki syyskuuhun asti. WDC-PAVILJONKI SUOMALAISESTA PUUSTA Oletko käynyt Hevoshaan arboretumissa? UPM:n ylläpitämä Hevoshaan arboretum Sippolassa lähellä Kouvolaa esittelee erilaisia maassamme harvinaisempia puita. Puut on istutettu pääosin 1930-luvun vaihteessa ja joitakin 2000-luvun alussa. Arboretumin puut on varustettu lajitekstein. Alueeseen on helppo tutustua viitoitettua reittiä pitkin. Arboretumiin on vapaa pääsy. Designpääkaupunkivuosi tarjoaa kohtaamisia suurelle yleisölle, yhteisöille, medialle ja kansainvälisille asiantuntijavieraille Helsingissä. Kesän kohtaamispaikka on puurakenteinen paviljonki, joka rakennetaan UPM:n tuotteista. Paviljonki koostuu katetusta terassista sekä kahdesta kolmion muotoisesta tilasta. Arinakatos koostuu kolmiomaiseen geometriaan perustuvasta kotelopalkistosta. Katosta kannattaa kahdeksan kotelorakenteista pilaria. Palkit ja pilarit muodostuvat rakennepuutavarasta tehdyistä ydinristikoista ja vaneripinnasta. Paviljongin lattia on mäntyliimalevyä ja pihalle tulee terassialueita komposiitista. Kouvola 6 26 Sippola 15 Hamina E 18 7 Kotka Saarni (Fraxinus excelsior) ISTOCKPHOTO 15

16 metsän henkilö Metsäsuunnittelija katselee TEKSTI SIRKKA-LIISA SALMELA KUVAT PAULA MYÖHÄNEN M MARS MAASTOON! PUUNHANKINNAN YDINALUETTA FAKTA Pysytään kartalla. Maastomikro ja gps kuuluvat metsäsuunnittelijan vakiovarusteisiin. Omaa kartanlukutaitoaan Merja Aarnio ei alussa kiitellyt, mutta työ on sittemmin opettanut tekijäänsä. METSÄSUUNNITELMA Metsäsuunnitelma tarjoaa metsänomistajalle arvokasta tietoa metsän erilaisista käyttömahdollisuuksista ja hoitotarpeista. Metsänomistaja voi itse vaikuttaa suunnitelman sisältöön ja tavoitteiden asettamiseen. Metsiköstä kerätään runsaasti tietoja: maaperästä, puustosta, hakkuu- ja hoitotarpeista sekä luonnonhoidosta ja erilaisista maisema- ja kulttuuriarvoista. Metsäsuunnitelman avulla metsänomistaja pystyy konkretisoimaan metsästä saatavat tulot. UPM:n metsäpalveluasiakkailla on mahdollisuus siirtää metsäsuunnitelma UPM:n metsämaailma. fi-verkkopalveluun, jossa metsäomaisuutta voi hoitaa helposti sähköisesti. Metsäsuunnitelman kustannukset ovat vähennyskelpoinen kulu metsäverotuksessa

17 metsää puilta MONEN TOIMEN METSÄSUUNNITTELIJA UPM:n metsäsuunnittelija vastaa sekä yksityisten metsänomistaja-asiakkaiden että yhtiön omien tilojen leimikoiden suunnittelusta, korjuuvalmiista leimikkovarannosta sekä metsätalouden suunnittelutöistä. Metsäsuunnittelijan työpari on puunostaja, joka on asiakkaiden ensisijainen yhteyshenkilö UPM Metsällä. Merja Aarnion arjen työnkuva on ajoin varsin värikäs. Yhtiön omien tilojen tilavastaavana teen leimikot omille tiloille ja vastaan hakkuutavoitteista. Suunnittelen myös metsänhoitotöitä ja päivitän kuviotietoja. Työhön kuuluu paljon paperitöitä: maisematyölupien laadintaa, ympäristöselvityksiä ja teiden rakentamiseen liittyviä askareita. Esimerkiksi Suomenniemellä yhtiöllä on paljon mökkitontteja, joille rakennetaan teitä. Metsäsuunnittelijaa tarvitaan myös vaikkapa kaapelinäyttöihin, Aarnio kertoo. Metsäsuunnittelija paneutuu työssään myös esimerkiksi ojituksiin, vesiensuojeluasioihin ja metsälannoitukseen. Aina kaikkea ei osaa ennakoida. Viime kesänalun helteillä olimme varautuneet helikopterilannoituksen aloittamiseen. Puhkesi ukkosmyrsky, ja työ loppui ensimmäisenä päivänä. Seuraavana aamuna vastassa olikin Pyörremyrsky, puolustusvoimien suuri sotaharjoitus. Alueelle tuli lentokielto, hyvä kun saimme luvan kopterin siirtoon toiselle lannoituskohteelle! 17

18 metsäluonto & ympäristö Luonnonhoito on hyvää metsänhoitoa Metsänomistajalla on useita keinoja vaalia ja edistää metsäluonnon monimuotoisuutta tavallisissa talousmetsissä. Metsänhoitotöiden yhteydessä tehtävillä luonnonhoitotoimilla voidaan turvata metsien biologista monimuotoisuutta ja elinympäristöjen laatua. TEKSTI PÄIVI MÄKI KUVA NILLA HIETAMÄKI M 18

19 Lahopuu on avaintekijä metsien monimuotoisuuden turvaamisessa. METSÄNOMISTAJAN VALINNAN MUKAISESTI KATSE LUONTOON Valkolehdokki valoisan kesäyön kuningatar K TEKSTI EERO T VÄISÄNEN EERO T VÄISÄNEN ON UPM METSÄN YMPÄRISTÖASIANTUNTIJA ISTOCKPHOTO 19

20 maastossa Arjen ylellisyyttä Tontit myyntiin. Ala-Kuhasen kuulaat kalavedet kehystävät Bonvesta-rantatonttimaisemaa Mäntyharjulla. Alueelta tontteja välittävän Eurokiinteistöt Oy:n Marjanna Partio (vas.), UPM:n metsäsuunnittelija Merja Aarnio ja maankäyttöpäällikkö Jari Dozzo merkitsevät alueen tontteja myyntiin. 20

21 ja viisas sijoitus Niin varmasti kuin talven painamat hartiat kevään tullen kevenevät, moni suomalainen pohtii kuumeisesti, joko nyt olisi oikea aika toteuttaa haave omasta rantatontista. Kyllä, nyt on tilaisuus tehdä arjesta juhla ja sijoittaa tulevaisuuteen. UPM:n Bonvesta-rantatonttikohteissa on helmiä poimittavaksi moneen makuun, mutkattoman turvallisesti. TEKSTI SIRKKA-LIISA SALMELA KUVAT TOMMI ANTTONEN, JARI DOZZO J PALVELUA ALUSTA LOPPUUN TOIVEIDEN KOKO KIRJO 21

22 maastossa On tullut oikea aika panostaa elämisen laatuun, tasoittaa kiireistä arkea omassa rauhassa omalla rannalla. SIJOITUS TULEVAISUUTEEN Järvi on aina uusi ja erilainen rannoilta kahvinruskea, keskeltä kirkas, se näyttää virtaavan kuin joki, kadoksiin metsiin. Lämpiminä aamuina sen kietoo sumu, sinertävä kuin aamumaito, sateella sen silkki on harmaa. Tie vie perille. Rantatonttien myyntikuntoon valmistelussa UPM:n eri toimijat tekevät tiivistä yhteistyötä kaavoituksessa, maastoon merkinnässä sekä tiestön suunnittelussa ja rakentamisessa. Eeva-Liisa Manner (Katkelma runosta Kirkkaat aamut kohoavat kokoelmasta Niin vaihtuvat vuodenajat, Tammi, Helsinki 1964) VOITA OMA RANTATONTTI Osallistu UPM Bonvestan kesäkalenteri-verkkokilpailuun osoitteessa Voit voittaa oma rauhaa omalla rannalla ikioman rantatontin. 22

23 FAKTA BONVESTA PALVELEE UPM Bonvesta kuuluu Suomen suurimpiin tontti- ja metsätilamyyjiin. Bonvestalla on tällä hetkellä tarjolla noin tuhat rantatonttikohdetta ympäri Suomea. Valikoimissa on tontteja suurten ja pienten vesistöjen rannoilta sekä saarista. Alueet ulottuvat läpi Suomen Järvi-Suomesta Kainuuseen ja Kuusamoon asti. Kaikkiaan UPM omistaa Suomessa maa-alueita noin hehtaaria. Bonvesta-rantatontti on asiakkaalle turvallinen valinta; kaikki tonttiin liittyvät asiat on hoidettu kuntoon kaavoituksesta ja tiestöstä alkaen. Osoitteesta löytyy kattava tietopaketti tonttikauppoihin liittyvistä yksityiskohdista sekä Bonvestan laajasta rantatonttija metsätilavalikoimasta. Bonvestan sivuilta voit tilata UPM Bonvestan uutiskirjeet uusista julkaistuista rantatontti- ja metsätilakohteista sähköpostiisi. METSÄVINKKI TEKSTI PÄIVI MÄKI Näin teet pajupillin Toukokuu on parasta aikaa pajupillin tekemiseen. Tällöin pajun jälsisolukko on pehmeää ja kuori irtoaa helposti. Pajupillin tekeminen on mukava syy metsäretkeen lasten kanssa esimerkiksi taimikontarkastuksen yhteydessä. Pajupilliä varten tarvitset sileäkuorisen, suoran, sormenpaksuisen, noin 15 senttimetriä pitkän pajunoksan. Muistathan, että pajun katkaisemiseen tarvitaan maanomistajan lupa, sillä se ei kuulu jokamiehen oikeuksiin. Aloita tekemällä suukappale. Tätä varten leikataan oksan toinen pää vinoksi, kuten nokkahuilussa. Seuraavaksi tehdään pieni, puuainekseen ulottuva lovi 2 3 sentin päähän suukappaleesta. Terävällä puukolla viilletään kuoren paksuinen viilto ympäri oksan 5 10 sentin päähän lovesta. Tämän jälkeen seuraa vaikein vaihe, johon kannattaa varata aikaa. Soittopään ja viillon välistä kuorta koputellaan puukon kahvalla erityisen varovasti. Samalla kuorta kierretään edestakaisin, jotta se löystyy ja irtoaa. Kuori on saatava ehjänä irti, sillä se laitetaan myöhemmin takaisin. Viiston soittopään ja loven välistä veis t etään palanen pois. Tehtyä lovea suurennetaan. Loven syvyys vaikuttaa pillin soittoääneen. Kuori laitetaan takaisin pillin päälle. Nyt on aika kokeilla soittoääntä. Valmis pajupilli kuivuu keväällä nopeasti ja siitä katoaa ääni, joten pilliä voi säilyttää muutamia päiviä puhtaassa vedessä. Lähteet: ja Juha-Matti Valonen MIKKO HUOTARI 23

24 yhteistyössä: kokonaisvaltaista ammattiapua JUTTUSARJA UPM:N JA METSÄNOMISTAJAN YHTEISTYÖSTÄ OSA 4. SARJA PÄÄTTYY KOKONAISVALTAISTA AMMATTIAPUA Onko sukupolvenvaihdos ajankohtainen? Epäselvyyksiä metsäverotuksessa? Tarvitsetko apua puukaupoissa tai metsänhoidossa? Tuntuuko, ettet ehdi tai jaksa hoitaa metsäomaisuuttasi yksin? UPM:n metsäomaisuuden hoidon asiantuntijoilta AMMATTIAPUA METSÄNOMISTAJILLE TEKSTI HANNU YLÖNEN KUVAT SUVI ELO V HELPOTUSTA ARKEEN Ajan tasalla oleva metsäsuunnitelma on kaiken lähtökohta, Eino Kuoppasalmi toteaa. Metsäveroneuvonnalle on tilausta. KESKINÄINEN LUOTTAMUS TÄRKEÄÄ 24

25 TAUSTAA Metsän henki -lehti on seurannut UPM:n metsäpalveluasiakkaiden Eino (vas.) ja Mauno Kuoppasalmen (oik.) ja UPM:n yhteistyötä vuoden ajan neljässä numerossa. Keskellä UPM:n puunostaja Jari Vahanto. Sarja päättyy tähän. UPM METSÄPALVELUT metsäsuunnitelman laadinta. puukauppapalvelut. metsänuudistaminen. taimikonhoito. metsälannoitus. kunnostusojitus. metsäautoteiden teko. laki ja asiantuntijapalvelut yhteismetsäjärjestelyihin, sukupolvenvaihdokseen, metsäveroneuvontaan Lisätietoa: 25

26 luontokuvaus METSÄSSÄ, MAALLA JA MERELLÄ RIITTÄÄ MIELENKIINTOISTA KUVATTAVAA Luontokuvauksissa kokee uusia elämyksiä ja saa elämään uutta näkökulmaa ja oivalluksia. 26

27 Suomen Luonnonvalokuvaajat ry:n järjestämään vuoden 2011 luontokuvakilpailuun lähetettiin yli valokuvaa. Suuri yleisö valitsi suosikkikuvakseen kotkalaisen Lauri Talarmon ottaman Utelias orava -kuvan. TEKSTI HANNU YLÖNEN KUVAT LAURI TALARMO L TALLENTAKAA LUONNON IHMEET MAISEMAKUVAUS ON MIELUISINTA 27

28 luontokuvaus OPISKELUA JA LAIVOJEN BONGAUSTA LAURI TALARMON KUVAUSVINKIT Pidä kamera aina mukana ja käden ulottuvilla. Vaatimattomallakin kameralla, esimerkiksi pokkarilla, saa hyviä kuvia. Kiinnitä päähuomio kuvan sisältöön, siihen mitä kuvaat. Mene niin lähelle kohdetta kuin mahdollista. Odota sopivaa valoa. Vältä varsinkin kesällä keskipäivän aurinkoa. Mieti, miten saat otettua hyvästä kohteesta vielä paremman kuvan, esimerkiksi sommittelemalla. Vinkkejä luontokuvaukseen nettisivuilla: TEKSTI PÄIVI MÄKI KUVAT JUHA-MATTI VALONEN MITÄ METSÄSSÄ UPM Metsän ympäristöasiantuntija Juha- Matti Valonen on ahkera luonnon kuvaaja. Mitä varten ja miten kameraa kannattaa metsässä käyttää? Valokuvaaminen on helpottunut digikameroiden myötä, ja nykyään lähes jokaisella kulkee kamera nykyään puhelimessa mukana. Luontokuvien ottamisessa perusohje on, että aina kun silmiin sattuu jotain kuvaamisen arvoista, niin paina laukaisinta ja mielellään monta kertaa peräkkäin. Näin kamerasta voi löytyä oivallisia otoksia luonnon ihmeellisyyksistä. Ylimääräisten kuvien poistaminen on helppoa. Kuvankäsittelyohjelmilla voi korjailla valoja ja muita epäkohtia. Parasta kuvausaikaa ovat aamut ja illat. Sen sijaan keskipäivällä valo on liian kova. Ihanteellinen keli valokuvaamiselle on ohutpilvinen poutapäivä. Tällöin säästytään jyrkiltä varjoilta. Eläimiä kuvatessa on hyvä muistaa, ettei aiheuteta turhaa häirintää. Esimerkiksi lintujen pesien kuvaamisessa on tarkat säännöt, joten siihen kannattaa ottaa ammattilainen mukaan. JUHA-MATTI VALOSEN VINKIT METSÄKUVAUS Kuvaa metsässä sama paikka eri vuodenaikoina tai muutaman vuoden välein. Maisema muuttuu esimerkiksi uudistusalalla kymmenessä vuodessa hakkuukypsästä metsästä uudistusalan kautta taimikoksi. Vuosien kuluttua on mielenkiintoista katsoa kuinka metsäsi on kasvanut. Valokuvat ovat hyvä lisä metsäsi dokumentteihin. Kasvikansion voi kerätä kuvien muodossa. Näin välttyy kasvien kuivaamiselta ja prässäämiseltä. Sieniharrastuksen alkuvaiheessa omassa kuvakansiossa voisi olla jo tunnetut sienet ja seuraavat opeteltavat. Oman mielimetsämaiseman voi tuoda kaupunkiin valokuvasta tehtynä tauluna. Metsämaiseman katsominen rauhoittaa ja tuo mielihyvää arjen kiireen keskellä. 28

29 KANNATTAA KUVATA? opella sijaitseva räkättirastaan käyttämä pesä, josta oikaset ovat lähteneet. Lintujen pesien kuvaamisessa on tarkat säännöt, joten siihen kannattaa ottaa ammattilainen mukaan. Harmaasiepon pesä Kuhmossa. Lintujen pesien kuvaamisessa kannattaa olla varovainen. MILLAISEN METSÄN SINÄ HALUAT Seppo Savola (kesk.) Lempäälästä asioi kahden UPM:n puunostajan, Juhani Aaltosen (oik.) ja Jukka Hirvosen kanssa, koska omistaa metsää useammalla paikkakunnalla. Tavoitteena on, että metsät on laitettu sillä tavalla kuntoon, että siellä on kaikkia ikäluokkia ja että metsästä saa säännöllistä tuloa, mutta myös luontoarvot huomioidaan, Seppo Savola kiteyttää metsänomistuksensa tavoitteet. Metsälehmuksia Saimaan saaressa Lappeenrannassa. UPM 29

30 UPM on pitkään ollut edelläkävijä energiapuun käytön ja hankinnan kehittämisessä. Metsäenergia on kotimaista uusiutuvaa energiaa. UPM Metsän puukauppapäällikkö Janne Kiiliäinen vastaa kymmeneen kysymykseen energiapuusta. TEKSTI PÄIVI MÄKI 10 KYSYMYSTÄ METSÄENERGIASTA 1 Mitä on energiapuu? Energiapuu on puuta, jota käytetään energiantuotantoon lämpö- ja voimalaitoksissa sekä kotitalouksissa. Perinteisen polttopuun ja hylkypuutavaran lisäksi energiapuuta ovat metsästä kerätyt hakkuutähteet, pienpuu ja kannot. 2Onko energiapuu sama kuin biopolttoaine? Energiapuu on biopolttoainetta. Muita voimalaitoksillamme käytettäviä biopolttoaineita ovat puun kuori, puru sekä sellutehtaiden mustalipeä, biologisten vedenpuhdistamoiden liete kuivattuna ja siistausliete. 3Mistä energiapuuta saadaan? Energiapuuta korjataan pääosin normaalin puunkorjuun yhteydessä. Energiapuun korjuukohteet valitaan tiettyjen kriteerien mukaan, joilla huolehditaan muun muassa ravinnetasapainosta ja ympäristön tilasta. Latvusmassaa eli hakkuutähteitä saadaan eniten kuusen uudistusaloilta. Nuorista kasvatusmetsistä energiapuuksi korjataan pieniläpimittaiset rungot. Kantoja korjataan vain uudistushakkuualoilta. 4Miten energiapuuta korjataan? Energiapuun korjuuseen on kehitetty erilaisia menetelmiä. Nuorissa kasvatusmetsissä on käytössä joukkokäsittelylaite, jolla voidaan korjata useita runkoja samalla kertaa. Kannonnosto tapahtuu kaivinkoneeseen asennetulla kantojen nostoon soveltuvalla kouralla. Nostetut kannot ja hakkuutähteet kuljetetaan tienvarteen metsätraktorilla. 5Mikä puun osa on parasta energiakäyttöön? Palstalla kuivatetut hakkuutähteet ovat hyvää polttoainetta. Nuoren metsän kunnostuspuu ja muu energiapuu on laadullisesti hakkuutähteen veroista. Hyvänlaatuiset kannot ovat varsinkin talviaikaan hyvää polttoainetta, koska kantojen kosteusprosentti on tasaisempi verrattuna muihin metsäenergiajakeisiin. Yleisesti sanoen eri metsäenergiajakeet täydentävät toisiaan niillä voimalaitoksilla, joissa niitä kaikkia voidaan käyttää. 6Miksi energiapuuta kannattaa myydä? Energiapuun myyminen tuo metsänomistajalle puukauppatuloja. Lisäksi energiapuun korjaaminen helpottaa ja nopeuttaa tulevia metsänhoitotöitä. Myymällä energiapuuta metsänomistaja edistää hiilidioksidineutraalia energiantuotantoa. 7Miten energiapuun hinta määritellään? Päätehakkuukohteiden energiapuusta ja nuorten metsien harvennushakkuista saatavasta pienpuusta maksamme kantorahaa ainespuumäärän perusteella. Tarjoamme metsänomistajalle myös erillisiä energiapuunkorjuupaketteja. Hinta, korjuutapa ja muut ehdot sovitaan metsänomistajan kanssa kauppaa tehdessä. 8Minne energiapuuni menee? UPM:llä on Suomessa useita omistus- ja osaomistuksessa olevia voimalaitoksia. Tämän lisäksi energiapuuta myydään muillekin lämpöja voimalaitoksille. Metsästäsi lähtevä energiapuu saattaa päätyä oman paikkakunnan tai lähialueen laitokselle. 9Mitä metsänhoidollisia vaikutuksia energiapuun korjuulla on? Energiapuun korjuu hakkuun yhteydessä parantaa tulevien metsänhoitotöiden laatua. Latvusmassan kerääminen uudistushakkuualueelta parantaa ja nopeuttaa maanmuokkaamistöitä ja helpottaa erityisesti koneistutusta. Joidenkin tutkimusten mukaan kantojen nostolla voidaan vähentää juurikäävän leviämisriskiä ja mahdollisesti ehkäistä tukkimiehentäin aiheuttamia tuhoja. ympäristöohjeet ohjaavat energiapuun 10Millaiset korjuuta? Energiapuuta korjataan vain osalta ainespuun korjuukohteista. Karuimmat kasvupaikat, jyrkät rinteet ja ravinnehäiriöistä kärsivät kohteet jätetään energiapuun korjuun ulkopuolelle.hakkuutähteet kuivatetaan hakkuualalla, jolloin varisseet neulaset vähentävät ravinnepoistumaa metsästä. Lisäksi esimerkiksi hakkuutähteistä jätetään kolmasosa korjaamatta. Vesiensuojelusta huolehditaan jättämällä vesistöjen ja ojien varteen vyöhykkeet, joilta kantoja ei nosteta. Ohjeistuksiamme päivitetään aktiivisesti saatujen kokemusten ja uusien tutkimustietojen perusteella. 30

31 TEKSTI JA KUVAT NILLA HIETAMÄKI MAASTOTAPAHTUMIA JA KOULULAISYHTEISTYÖTÄ UPM Silvestan operaatioesimies Jaakko Toijala pyytää UPM:n monivuotisen yhteistyökoulun, Lempäälän Lastusten koulun oppilaita arvioimaan, kuinka pitkä puu on kyseessä. Koululaisille oli järjestetty tehtävärata, jossa heidän piti myös tunnistaa puulajeja ja arvioida puiden ikää. Metsänomistaja Heikki Ahti Vesilahdelta on asioinut UPM:n puunostaja Tapani Huttusen kanssa jo kolmenkymmenen vuoden ajan. Kosti Salminen Valkeakoskelta lähti UPM Metsän Lempäälässä järjestämään maastotyönäytökseen yhdessä tyttärenpoikansa Frans Vartian, 4, kanssa. Metsään pääsyä odotettiin monta päivää. Se on elämys, josta puhutaan jälkikäteenkin. Fransista tulee metsämies ja kalamies, isoisä kertoi hymyillen. UPM Metsä on kevään mittaan järjestänyt useita metsänomistajatilaisuuksia eri paikkakunnilla, muun muassa infotilaisuuksia UPM Yhteismetsistä kiinnostuneille, metsäiltoja yhteistyössä OP-Pohjolan kanssa, uusien toimistojen avajaisia ja maastotapahtumia. Maastotapahtumissa on monesti ollut mukana sekä metsänomistajia että koululaisia ja opiskelijoita. Yhteistyökouluja kutsutaan mukaan maastoon, jotta nuoret pääsevät konkreettisesti näkemään metsää ja tapaamaan metsäammattilaisia. Kaikilla nuorilla ei ole luontevaa yhteyttä metsään eikä käsitystä siitä, millaisia työmahdollisuuksia metsäala tarjoaa. 31

32 vuosirenkaat TEKSTI ESKO PAKKANEN KUVA HXXXXXXXXXXX H Hurma on ollut vuodesta 1975 alkaen Tehdaspuun ja sittemmin UPM:n edustustehtävissä, eniten erilaisissa markkinointija asiakastilaisuuksissa. UPM:N HÖYRYLAIVA HURMA TÄYTTÄÄ 110 VUOTTA K Hurman voi nähdä tänä kesänä muun muassa Lappeenrannan lomaasuntomessuilla ja lomaasuntomessujen yhteydessä järjestettävässä höyrypursiseuran regatassa. 32

33 KALVILA Kysymys kuin kysymys metsäjuridiikasta Kalvila kertoo vastauksen. Olen aikeissa myydä vapaille markkinoille omistamani metsätilan, jonka ostin vuonna 1994 hintaan euroa. Olen käyttänyt siitä metsävähennystä euroa. Tilasta on tarjottu euroa. Miten paljon myynnistä syntyisi verotettavaa luovutusvoittoa? Lähtökohtaisesti luovutusvoiton laskennassa myyntihinnasta vähennetään omaisuuden poistamatta oleva todellinen hankintameno. Luonnollisten henkilöiden ja kuolinpesien verotuksessa todellisen poistamattoman hankintamenon sijasta voidaan vähentää niin sanottu hankintameno-olettama, joka on 40 prosenttia myyntihinnasta, kun myytävä omaisuus on ollut luovuttajan omistuksessa vähintään kymmenen vuoden ajan. Kun metsäkiinteistö myydään luovutusvoittoverotuksen realisoivalla tavalla, verovelvolliskohtainen, tehdyn metsävähennyksen määrä lisätään luovutusvoittoon tai -tappioon. Tällöin luovutusvoittoon tai -tappioon lisätään kuitenkin enintään määrä, joka vastaa 60 prosenttia luovutettavan metsän hankintamenosta. Tässä tapauksessa olisi edullisempaa vähentää todellisen hankintamenon sijasta hankintameno-olettamana 40 prosenttia myyntihinnasta, joka on (0,4 x ) x euroa. Tämän jälkeen luovutusvoittoon lisätään käytetty metsävähennys. Näin ollen luovutusvoittoa kaupasta syntyisi ( euroa euroa euroa) x euroa, jota verotetaan pääomatulona. Vuodesta 2012 alkaen pääomatulosta suoritetaan veroa 30 prosenttia, ja yli euron pääomatuloista vero on 32 prosenttia. Miten yhteismetsäosuudet arvostetaan lahjaverotuksessa? Yhteismetsäosuudet arvostetaan käypään arvoon lahjaverotuksessa. Yhteismetsällä on metsäsuunnitelma, jonka puusto- ja kuviotietojen kautta voidaan määrittää esimerkiksi koko yhteismetsään kuuluvan metsäalueen arvo. Luovutuksen kohteena olevien yhteismetsäosuuksien arvo vastaa kyseisen osuusluvun mukaista osaa koko yhteismetsään kuuluvan alueen arvosta ja yhteismetsän muusta omaisuudesta. Tein puukaupan talvileimikosta, johon korjuuaikaa on varattu kaksi talvea. Käytin niin sanottua pankin ennakkorahoitustuotetta tekemääni metsänhakkuusopimusta vastaan ennakkorahoitusosuuden suurentamiseksi. Onko pankin perimä korko vähennyskelpoinen metsäverotuksessa? Tällaisessa pankin puukaupan rahoitustuotteessa on kyse lainajärjestelystä, eli pankin myöntämästä luotosta, jonka vakuudeksi puunmyyjä panttaa metsänhakkuusopimukseen perustuvan kauppahintasaatavan. Koron vähennyskelpoisuuden ratkaisee velan käyttötarkoitus. Esimerkiksi elantomenoihin ja henkilökohtaisiin menoihin kohdistuvat kulutusluottojen korot eivät ole vähennyskelpoisia. Koron vähennyskelpoisuus edellyttää käytännössä, että kyseessä on tuloverolain tarkoittama tulonhankkimisvelka. Mikäli luoton käyttötarkoitus täyttää vähennyskelpoisuuden edellytykset velka ilmoitetaan ja sen korko vähennetään esitäytetyllä veroilmoituksella, eikä niitä käsitellä metsätalouden veroilmoituksella. Tarkoitukseni on myydä omistamani metsäkiinteistö pojalleni. Voinko pätevästi määrätä kauppakirjalla, että jos poika myöhemmin päättäisi myydä tilan sivulliselle, hänellä on velvollisuus tarjota metsäkiinteistöä siskonsa ostettavaksi? Ette voi. Maakaaressa on säädetty pätemättömäksi kaupan ehtoja, jotka rajoittavat omistajalle kuuluvan oikeuden luovuttaa kiinteistö edelleen. Kiinteistön kaupassa ei ole sitova ehto, jonka mukaan myyjällä tai jollakin muulla on oikeus halutessaan lunastaa kiinteistö taikka jonka mukaan ostajalla on velvollisuus tarjota kiinteistö myyjän tai jonkun muun ostettavaksi ennen sen luovuttamista uudelle omistajalle. Suunnittelen, että lahjoitan metsätilan kahdelle tyttärellemme pidättäen kuitenkin itselleni ja puolisolleni hallintaoikeuden tilalla sijaitsevaan asuinrakennukseen. Kenelle lahjoituksen jälkeen määrätään rakennuksen kiinteistövero? Lahjoituksessa perustetun hallintaoikeuden perusteella teidät puolisot katsotaan niin sanotuiksi omistajan veroisiksi haltijoiksi, joille kiinteistövero rakennuksesta määrättäisiin. HEIKKI KALVILA ON UPM:N METSÄLIIKETOIMINNAN LAKIPALVELUPÄÄLLIKKÖ

34 VINKIT hurmakuva uva LÄHDE LAPPEENRANTAAN LOMA-ASUNTOMESSUILLE UPM on mukana loma-asuntomessuilla Lappeenrannassa liikennöi Saimaalla loma-asunto Yhtiö esittelee messujen aikaan. messuilla tejaan. UPM:n Höyrylaiva Hurma Bonvesta-rantatont- KYSYMYS & VASTAUS TEKSTI PÄIVI MÄKI PUUNTAIMET KASVAMAAN Taimitarhapäällikkö Anne Immonen, miten taimitarhalla kasvatettu taimi kestää siirron luonnon olosuhteisiin? MUISTA Moni metsänomistaja istuttaa taimet itse, mutta UPM:ltä voi tilata koko metsänuudistuspaketin. Miten taimia tulee käsitellä ennen metsämaahan istutusta? Mitä istuttajan tulee ottaa huomioon? Mitä riskitekijöitä puuntaimi kohtaa metsässä? UPM:n puunostajat Lasse Hakola ja Harri Turkkila. Keski-Suomen ulkoilutapahtuma kiinnosti Kevättalvinen ulkoilutapahtuma ja pilkkikisa Koskenpään Rantapirtillä Keski- Suomessa veti väkeä. Tilaisuutta olivat järjestämässä UPM:n puunostajat Lasse Hakola ja Harri Turkkila Jämsänkoskelta. Tule Metsämatkalle marraskuussa UPM Metsä järjestää perinteisen metsänomistajaristeilyn Tällä kertaa matkaamme Tukholmaan Silja Serenadella. Luvassa on luentoja metsäisistä aiheista, ja metsänomistajat voivat varata myös henkilökohtaisia tapaamisaikoja metsäammattilaisten kanssa. Laivalla on myös metsäinen messuosasto. Helsingin satamaan järjestetään bussikuljetukset eri puolilta Suomea. UPM:n lisäksi risteilyn järjestäjinä ovat OP-Pohjola ja Atria. Käytännön järjestelyistä vastaa Matkapojat. Katso lisätietoja Rockia Joroisten taimitarhalla Honey B and The T-Bones esiintyy UPM Metsän Joroisten taimitarhalla Joroisten musiikkipäivien yhteydessä Lisätietoja tapahtumat. LYHYESTI 34

35 sanastoa Maannousema Kuusen juurikääpä, sienitauti, joka aiheuttaa tyvilahoa etenkin eteläisen Suomen kuusikoissa. UPM SUOMI AREENALLA UPM järjestää Suomi Areena -tapahtumassa Porissa kaikille avoimen keskustelutilaisuuden Porin kaupungintalon pihassa klo aiheesta Kasvaako Suomen menestys puussa? UPM Bonvesta on mukana Riihimäen erämessuilla ja Karjalan Messuilla Joensuussa TESTAA Metsävisa-tehtävät ja vastaukset löytyvät osoitteesta Osa Metsävisa-tehtävistä oli ihan yleistietoa, mutta itse pidin eniten tehtävästä, jossa sai suunnitella omaa älypaperia, Juuso Järviniemi kommentoi. METSÄVISA-PARHAITA PALKITTIIN UPM:n metsäasiantuntijat METSÄRETKIÄ JA YHTEISTYÖTÄ Monet UPM:n metsäammattilaiset vierailevat tänäkin keväänä yhtiön kummikouluissa tai käyvät kummikoulun kanssa metsäretkellä. Usein kouluyhteydet liittyvät yläkoululaisten valtakunnalliseen Metsävisakilpailuun, jossa UPM on tukijana koulukummin ominaisuudessa. UPM tekee koululaisyhteistyötä myös esimerkiksi WWF:n kanssa ja osallistuu vuotuiseen pääkaupunkiseudun koululaisten metsäviikkoon. UPM Metsän henkilöstön perustyötä on toki puunhankinta ja metsäliiketoiminta, mutta koululaisyhteydet ovat meille myös tärkeitä, sillä koululaiset saavat parhaan käsityksen metsäalasta tapaamalla oikeita metsäammattilaisia ja vierailemalla aidoissa metsäkohteissa. Näissä tapaamisissa moni koululainen hoksaa, että metsäala tarjoaa monenlaisia työmahdollisuuksia nyt ja tulevaisuudessa. PÄÄTOIMITTAJALTA KOULULAISET METSÄRETKELLÄ IISALMESSA UPM:n metsäsuunnittelija Jorma Karhu opasti koululaisia metsäasioiden saloihin Iisalmessa. Samassa yhteydessä järjestettiin tapahtuma myös metsänomistajille. Nilla Hietamäki Päätoimittaja Metsän henki -lehti METSÄN HENKI on UPM Metsän asiakas- ja sidosryhmälehti. UPM:n metsänomistaja-asiakkaille lehti postitetaan asiakasrekisterissä olevien tietojen perusteella. Jos osoitetiedoissasi on virheitä, ole yhteydessä omaan UPM:n puunostajaasi.puunostajien yhteystiedot löytyvät osoitteesta tai soittamalla numeroon Muut halukkaat voivat tilata lehden tai tehdä osoitteenmuutoksen lähettämällä nimensä ja osoitteensa sähköpostiosoitteeseen upm.com. Osoitteenmuutoksen voi tehdä myös osoitteessa yhteystiedot yhteydenottopyyntö. Julkaisija UPM Metsä, PL, Valkeakoski. Puh www. metsämaailma.fi, Päätoimittaja Nilla Hietamäki, upm.com. Toimitusneuvosto: UPM; Sauli Brander, Nilla Hietamäki, Eija Kuusisto, Panu Kärkkäinen, Kati Leinonen, Tero Nieminen, Sami Oksa ja Aili Piironen / Otavamedia Oy; Ari Hirvonen, Mauri Kaarre ja Leena Leppänen. Repro Aste Helsinki Oy. Paino Hämeen kirjapaino Oy, Tampere. Paperi UPM Finesse Premium Silk 150/115 g/m 2. Painosmäärä vuosikerta. ISSN Kannen kuva Aki Roukala. Metsän henki ilmestyy neljä kertaa vuodessa, seuraava ilmestyy syyskuussa. 35

36

UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa

UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa METSÄSSÄ KASVAA BIO- POLTTOAINETTA Metsäenergia on uusiutuvaa Energiapuu on puuta, jota käytetään energiantuotantoon voimalaitoksissa

Lisätiedot

UPM Metsäpalvelut yhteisöille UPM METSÄ

UPM Metsäpalvelut yhteisöille UPM METSÄ UPM Metsäpalvelut yhteisöille UPM METSÄ UPM ja Biofore UPM on vastuullinen metsäalan edelläkävijä, joka yhdistää bio- ja metsäteollisuuden ja rakentaa Suomeen uutta, kestävää ja innovaatiovetoista tulevaisuutta.

Lisätiedot

HELPPO PUUKAUPPA PARHAAT TULOT. Metsänomistajat

HELPPO PUUKAUPPA PARHAAT TULOT. Metsänomistajat HELPPO PUUKAUPPA PARHAAT TULOT Metsänomistajat HELPPO PUUKAUPPA! HYÖDYNNÄ PAIKALLINEN ASIANTUNTEMUKSEMME JA SAA PUUKAUPASTA PARAS HINTA! SOITA MEILLE TEHDÄÄN SOPIMUS KILPAILUTETAAN PUUKAUPPA RAHAT TILILLESI

Lisätiedot

HELPPO PUUKAUPPA - PARHAAT TULOT. Metsänomistajat

HELPPO PUUKAUPPA - PARHAAT TULOT. Metsänomistajat HELPPO PUUKAUPPA - PARHAAT TULOT Metsänomistajat HELPPO PUUKAUPPA! ONNISTUNEEN PUUKAUPAN ASKELEET SOITA MEILLE HYÖDYNNÄ PAIKALLINEN ASIANTUNTEMUKSEMME JA SAA PUUKAUPASTA PARAS HINTA! TEHDÄÄN SOPIMUS KILPAILUTETAAN

Lisätiedot

METSÄNOMISTAJALLE. Metsänomistajat

METSÄNOMISTAJALLE. Metsänomistajat METSÄNOMISTAJALLE Metsänomistajat METSÄNHOITOYHDISTYKSEN JÄSENENÄ METSÄN- OMISTAMINEN ON HELPPOA 1 Kaikki metsäpalvelut ovat yhden puhelinsoiton tai klikkauksen päässä. 2 Olemme käytettävissäsi koko maassa,

Lisätiedot

METSÄPALVELUT Tehdään yhdessä toiveidesi metsä.

METSÄPALVELUT Tehdään yhdessä toiveidesi metsä. METSÄPALVELUT Tehdään yhdessä toiveidesi metsä. MILLAISEN METSÄN SINÄ HALUAT? Metsä kasvaa ja kehittyy sukupolvelta toiselle. Siksi metsänomistajana sinulla on mahdollisuus jopa velvollisuus ohjata metsän

Lisätiedot

Ratkaisuvaihtoehdot SPVtilanteessa

Ratkaisuvaihtoehdot SPVtilanteessa Ratkaisuvaihtoehdot SPVtilanteessa 1. Kiinteistön kauppa 2. Lahja 3. Perintö/Testamentti Tärkeintä on aina ratkaisun toimivuus, ei verojen minimointi. Kiinteistön kauppakirja /lahjakirja on tehtävä määrämuotoisena

Lisätiedot

Metsätila-arvio ja metsäsuunnitelma sukupolvenvaihdoksen suunnittelussa

Metsätila-arvio ja metsäsuunnitelma sukupolvenvaihdoksen suunnittelussa Metsätila-arvio ja metsäsuunnitelma sukupolvenvaihdoksen suunnittelussa 1 Puheenaiheena tänään Ajantasainen metsäsuunnitelma Luopujan apuväline Jatkajan työkalu Metsätila-arvio Metsän arvon määritys verottajaa

Lisätiedot

METSÄPALVELUT Tehdään yhdessä toiveidesi metsä.

METSÄPALVELUT Tehdään yhdessä toiveidesi metsä. METSÄPALVELUT Tehdään yhdessä toiveidesi metsä. MILLAISEN METSÄN SINÄ HALUAT? Metsä kasvaa ja kehittyy sukupolvelta toiselle. Siksi metsänomistajana sinulla on mahdollisuus jopa velvollisuus ohjata metsän

Lisätiedot

BITTEJÄ, MOTTEJA, MEGOJA Teollisuuden näkökulma sähköiseen asiointiin

BITTEJÄ, MOTTEJA, MEGOJA Teollisuuden näkökulma sähköiseen asiointiin BITTEJÄ, MOTTEJA, MEGOJA Teollisuuden näkökulma sähköiseen asiointiin 26.3.2013 Lahti UPM Metsä Samuli Hujo metsäasiakaspäällikkö Toimintaympäristön muutokset 1. Sähköisten palvelujen yleistyminen, datanatiivit

Lisätiedot

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1 Metsästä energiaa Kestävän kehityksen kuntatilaisuus Sivu 1 2014 Metsästä energiaa Olli-Pekka Koisti Metsästä energiaa Metsä- ja puuenergia Suomessa Energiapuun korjuukohteet Bioenergia Asikkalassa Energiapuun

Lisätiedot

Metsänhoito. Metsänomistajat

Metsänhoito. Metsänomistajat Metsänhoito Hoida metsääsi Hyvä metsän- ja ympäristönhoito alkaa kohteeseen perehtymisellä ja maastosuunnittelulla. Olet tervetullut mukaan metsään! Töiden suunnittelussa ja toteutuksessa otamme huomioon

Lisätiedot

kannattava elinkeino?

kannattava elinkeino? Onko huomisen metsänomistus kannattava elinkeino? Päättäjien 28. Metsäakatemia Maastojakso, Nakkila, Metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK r.y. Metsänomistajaryhmien

Lisätiedot

Metsälahjavähennyslaskuri

Metsälahjavähennyslaskuri Metsälahjavähennyslaskuri Ohje metsälahjavähennyslaskurin käyttöön 7.4.2017 www.metsakeskus.fi Metsälahjavähennyslaskurin käyttö Metsälahjavähennyslaskuri opastaa metsälahjavähennyksen käytössä ja metsälahjavähennyspohjan

Lisätiedot

Kestävän metsätalouden. Heikki Vähätalo, viranomaispäällikkö Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskus Oulu 26.1.2011

Kestävän metsätalouden. Heikki Vähätalo, viranomaispäällikkö Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskus Oulu 26.1.2011 Kestävän metsätalouden rahoituslaki nykyinen KEMERA Heikki Vähätalo, viranomaispäällikkö Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskus Oulu 26.1.2011 1 KEMERA -yleistä Yhteiskunnan tukea eri metsänhoitotöihin => kestävän

Lisätiedot

Kannattavuus metsänomistuksen ydinkysymyksenä Päättäjien 29. Metsäakatemia Maastojakso, Nakkila,

Kannattavuus metsänomistuksen ydinkysymyksenä Päättäjien 29. Metsäakatemia Maastojakso, Nakkila, Kannattavuus metsänomistuksen ydinkysymyksenä Päättäjien 29. Metsäakatemia Maastojakso, Nakkila, Tutkimuspäällikkö Erno Järvinen Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK r.y. erno.jarvinen@mtk.fi

Lisätiedot

UPM LAKIPALVELUT TIE ONNISTUNEESEEN SUKUPOLVENVAIHDOKSEEN. Kuopio 29.3.2014 Minna Ikonen Lakipalveluasiantuntija UPM Metsä

UPM LAKIPALVELUT TIE ONNISTUNEESEEN SUKUPOLVENVAIHDOKSEEN. Kuopio 29.3.2014 Minna Ikonen Lakipalveluasiantuntija UPM Metsä UPM LAKIPALVELUT TIE ONNISTUNEESEEN SUKUPOLVENVAIHDOKSEEN Kuopio 29.3.2014 Minna Ikonen Lakipalveluasiantuntija UPM Metsä SUKUPOLVENVAIHDOS ERILAISIA KYSYMYKSIÄ JA TAVOITTEITA Jokainen metsätilan omistajanvaihdos

Lisätiedot

Maisema ja virkistysarvokauppa. Tapio Nummi Suomen metsäkeskus

Maisema ja virkistysarvokauppa. Tapio Nummi Suomen metsäkeskus Maisema ja virkistysarvokauppa Tapio Nummi Suomen metsäkeskus Maisema- ja virkistysarvokauppa Käsitteet eivät ole vakiintuneet Tapio: Metsämaiseman vuokraus MTK: Virkistysarvokauppa Metla: Maisema- ja

Lisätiedot

Metsäohjelman seuranta

Metsäohjelman seuranta Metsäohjelman seuranta Pohjois-Pohjanmaa Eeva-Liisa Repo, elinkeinopäällikkö Oulu 29.1.2018 Sisältö Metsänhoitotyöt Metsäluonnonhoito Hakkuut Yksityismetsätalouden kannattavuus Energiapuun käyttö Metsänhoitotyöt

Lisätiedot

Metsätilan sukupolvenvaihdoksen suunnittelu

Metsätilan sukupolvenvaihdoksen suunnittelu Metsätilan sukupolvenvaihdoksen suunnittelu Polvelta Toiselle Metsätilan sukupolvenvaihdosmessut, Kajaani 30.9.2017 Antti Pajula, Suomen metsäkeskus Taustatietoa metsätilojen sukupolvenvaihdoksista Omistajaa

Lisätiedot

Metsä-webinaari

Metsä-webinaari Metsä-webinaari 24.4.2018 Kysymyksiä omistusmuodoista 1. Jos antaa metsää lapsille, niin onko omistusmuodolla vaikutusta lahjaveroon? 2. Voiko metsää lahjoittaa jälkeläisille osaomistuksena ilman, että

Lisätiedot

Metsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia

Metsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia Metsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia Kestävän kehityksen kuntatilaisuus 8.4.2014 Loppi Sivu 1 2014 Metsästä energiaa Olli-Pekka Koisti Metsäalan asiantuntijatalo, jonka tehtävänä on: edistää

Lisätiedot

Metsäohjelman seuranta

Metsäohjelman seuranta Metsäohjelman seuranta Pohjois-Savo Seppo Niskanen, elinkeinopäällikkö Kuopio 28.12.2017 Sisältö Metsänhoitotyöt Metsäluonnonhoito Hakkuut Yksityismetsätalouden kannattavuus Energiapuun käyttö Metsänhoitotyöt

Lisätiedot

Metsäsijoittaminen. Jyrki Ketola 22.1.2012 Tallinna

Metsäsijoittaminen. Jyrki Ketola 22.1.2012 Tallinna Metsäsijoittaminen Jyrki Ketola 22.1.2012 Tallinna Sijoituksen turvallisuus Etelä-Suomessa metsikön kiertoaika on keskimäärin noin 90 vuotta. Sinä aikana on: valuutta vaihtunut kahdesti kolme sotaa hyperinflaatioineen

Lisätiedot

METSÄNOMISTAJA LÄHIKUVASSA. ARVOT, MOTIIVIT JA AIKEET.

METSÄNOMISTAJA LÄHIKUVASSA. ARVOT, MOTIIVIT JA AIKEET. METSÄNOMISTAJA LÄHIKUVASSA. ARVOT, MOTIIVIT JA AIKEET. Suomalainen metsänomistaja 2020: metsätalouden kannattavuus ja metsänomistajakunnan muutos 2018-2021 YHTEISTYÖSSÄ MIKSI YKSITYISMETSÄNOMISTAJIA ON

Lisätiedot

Metsävähennys. Timo Hannonen Mhy Päijät-Häme

Metsävähennys. Timo Hannonen Mhy Päijät-Häme Metsävähennys Timo Hannonen Mhy Päijät-Häme Perusteita: Metsävähennys on käytettävissä 1.1.1993 jälkeen vastikkeellisesti hankituilla metsätiloilla. Metsävähennysoikeutta ei ole yleensä alle 2 ha kiinteistöillä

Lisätiedot

Monimuotoisuuden suojelu

Monimuotoisuuden suojelu Monimuotoisuuden suojelu Metson keinoin i Ylitarkastaja Leena Lehtomaa, Lounais-Suomen ELY-keskus METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008-2016 1 Esityksen sisältö METSO turvaa monimuotoisuutta

Lisätiedot

Puukaupan teko ja metsänomistajan tulot sekä menot

Puukaupan teko ja metsänomistajan tulot sekä menot Puukaupan teko ja metsänomistajan tulot sekä menot 1 Puheenaiheet tänään Miksi metsää pitäisi hakata? Viiden kohdan puukauppa Puunmyyntiin liittyvät verot ja vähennykset Pääomatulovero Arvonlisävero Metsätilan

Lisätiedot

Puuenergia rahoittajan näkökulmasta. Toimitusjohtaja Simo Kauppi Länsi-Suomen Osuuspankki

Puuenergia rahoittajan näkökulmasta. Toimitusjohtaja Simo Kauppi Länsi-Suomen Osuuspankki Puuenergia rahoittajan näkökulmasta Toimitusjohtaja Simo Kauppi Länsi-Suomen Osuuspankki Pankkien markkinaosuudet maa- ja metsätalouden rahoituksessa 03/2010 (n. 5,8 mrd. euroa) Paikallisosuuspankit 10,7

Lisätiedot

Metsäohjelman seuranta

Metsäohjelman seuranta Metsäohjelman seuranta Uusimaa Karen Wik-Portin, aluejohtaja Helsinki 28.12.2017 Sisältö Metsänhoitotyöt Metsäluonnonhoito Hakkuut Yksityismetsätalouden kannattavuus Energiapuun käyttö Metsänhoitotyöt

Lisätiedot

Puukauppoja metsänomistajan ja luonnon ehdoilla

Puukauppoja metsänomistajan ja luonnon ehdoilla Paras puukauppatili Puukauppoja metsänomistajan ja luonnon ehdoilla On monta tapaa korjata puuta. Meidän tapamme on maksimoida arvokkaan sahapuun määrä ja pitää kuitupuun osuus pienenä. K Keiteleen kanssa

Lisätiedot

Bioenergian saatavuus Hämeen metsistä

Bioenergian saatavuus Hämeen metsistä Bioenergian saatavuus Hämeen metsistä Kestävän energian päivä III Hattula, Lepaa 30.10.2014 Sivu 1 30.10.2014 Häme-Uusimaa mk-alue (Päijät-Häme, Kanta-Häme, osa Uusimaata) Sivu 2 30.10.2014 Metsävarat

Lisätiedot

METSÄTILASTOTIEDOTE 25/2014

METSÄTILASTOTIEDOTE 25/2014 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 25/2014 Energiapuun kauppa, tammi maaliskuu 2014 Karsitusta energiapuusta maksettiin alkuvuonna pystykaupoissa 5 euroa ja hankintakaupoissa

Lisätiedot

Keski-Suomen hakkuutavoitteet

Keski-Suomen hakkuutavoitteet Keski-Suomen hakkuutavoitteet Helena Reiman, aluejohtaja Metsä tarjoaa ratkaisuja: työtä ja hyvinvointia! Suomen metsäkeskus Keski-Suomen hakkuutavoitteet Keski-Suomen metsävarat Erilaisia hakkuutavoitteita

Lisätiedot

Energiapuun markkinatilanne Energiapuulajit / kysyntä / tarjonta / kilpailutilanne

Energiapuun markkinatilanne Energiapuulajit / kysyntä / tarjonta / kilpailutilanne Metka-koulutus / Energiapuukauppa / Luontokeskus Haltia 4.10.2014 Energiapuun markkinatilanne Energiapuulajit / kysyntä / tarjonta / kilpailutilanne Arto Kettunen TTS (Työtehoseura ry) 1. Energiapuun hintakehitys

Lisätiedot

Yhteismetsä omistusratkaisuna. Yhteismetsään liittyminen, Jarmo Korhonen 19.2.2014

Yhteismetsä omistusratkaisuna. Yhteismetsään liittyminen, Jarmo Korhonen 19.2.2014 Yhteismetsä omistusratkaisuna Yhteismetsään liittyminen, Jarmo Korhonen 19.2.2014 Lisämaan hankkiminen yhteismetsissä Laajenemisen vaihtoehdot: Metsätilojen osto, liittäminen yhteismetsään osuuksia vastaan,

Lisätiedot

Energiapuu ja metsänhoito

Energiapuu ja metsänhoito Energiapuu ja metsänhoito Energiapuun korjuu kasvatusmetsistä Ainespuu on metsänkasvatuksen päätuote ja energiapuu aina sivutuote. Metsänomistajan tuloista 80% tulee tukkipuun myynnistä. Energiapuu mahdollistaa

Lisätiedot

Metsän merkitys omaisuuseränä 6.11.2014 Metsäpäivä

Metsän merkitys omaisuuseränä 6.11.2014 Metsäpäivä Metsän merkitys omaisuuseränä 6..04 Metsäpäivä Johtaja Panu Kallio OP-Pohjola Metsät merkittävä osa kotitalouksien kokonaisvarallisuutta Kotitalouksien varallisuus vuonna 0 Finanssivarallisuus Pelto Asunnot

Lisätiedot

Bioenergiapotentiaali Itä- Suomessa

Bioenergiapotentiaali Itä- Suomessa Bioenergiapotentiaali Itä- Suomessa Antti Asikainen, Metla BioE-BioD - sidosryhmätyöpaja 12.4.2012, Joensuu Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi

Lisätiedot

Puukauppa Metsään ABC 5.9.2015

Puukauppa Metsään ABC 5.9.2015 Puukauppa Metsään ABC 5.9.2015 Sisältö Stora Enso ja Stora Enso Metsä Puukauppa: Kauppamuodot ja hakkuutavat Puukaupan vaiheet Puukaupan hinnoittelutekijät Ennakkoraivaus Puukauppalomakkeen läpikäynti

Lisätiedot

Energiapuun korjuu päätehakkuilta. 07.11.2012 Tatu Viitasaari

Energiapuun korjuu päätehakkuilta. 07.11.2012 Tatu Viitasaari Energiapuun korjuu päätehakkuilta 07.11.2012 Tatu Viitasaari Lämmön- ja sähköntuotannossa käytetty metsähake muodostuu Metsähake koostuu milj m3 0.96 0.54 3.1 Pienpuu Hakkutähteet Kannot 2.24 Järeä runkopuu

Lisätiedot

20 VUOTTA 30 JAETTUA MILJOONAA

20 VUOTTA 30 JAETTUA MILJOONAA 20 VUOTTA 30 JAETTUA MILJOONAA 12/2016 JONKUN PITÄISI JAKAA TIETOA METSIEN MONIPUOLISESTA KÄYTÖSTÄ KOULULAISILLE JA OPETTAJILLE KERTOA METSÄALASTA PÄÄTTÄJILLE JA VAIKUTTAJILLE MILLÄ RAHALLA?...SAADA MAHDOLLISIMMAN

Lisätiedot

Riittääkö puuta kaikille?

Riittääkö puuta kaikille? Riittääkö puuta kaikille? EK-elinkeinopäivä Hämeenlinnassa 8.5.2007 Juha Poikola POHJOLAN VOIMA OY Pohjolan Voiman tuotantokapasiteetti 3400 MW lähes neljännes Suomen sähköntuotannosta henkilöstömäärä

Lisätiedot

Pohjois-Suomen metsävarat, hakkuumahdollisuudet ja metsäohjelmat

Pohjois-Suomen metsävarat, hakkuumahdollisuudet ja metsäohjelmat Pohjois-Suomen metsävarat, hakkuumahdollisuudet ja metsäohjelmat Puusta elinvoimaa Pohjoiseen seminaari 12.5.2016 Eeva-Liisa Repo Elinkeinopäällikkö, Pohjois-Pohjanmaa Pohjoinen palvelualue Suomen metsäkeskus

Lisätiedot

Puumarkkinoiden toimivuus ja kehittämiskohteet. Puumarkkinatyöryhmän kokous (2/2012) Eero Mikkola, Metla

Puumarkkinoiden toimivuus ja kehittämiskohteet. Puumarkkinatyöryhmän kokous (2/2012) Eero Mikkola, Metla Puumarkkinoiden toimivuus ja kehittämiskohteet Puumarkkinatyöryhmän kokous (2/2012) 3.10.2012 Eero Mikkola, Metla Puukaupan toimivuuden ja kehittämiskohteiden selvitys 2012 Mikä tässä puukaupassa on noin

Lisätiedot

Metsätilan omistajanvaihdoksen vaihtoehtoja

Metsätilan omistajanvaihdoksen vaihtoehtoja Metsätilan omistajanvaihdoksen vaihtoehtoja 14.11.2017 Konnevesi Juha Leppänen Projektipäällikkö, Biotalouden perusta kuntoon hanke SPV asiantuntija, Mhy Keski-Suomi Käsiteltäviä asioita Mihin sukupolvenvaihdoksella

Lisätiedot

Motit liikkeelle. Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen

Motit liikkeelle. Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen Motit liikkeelle Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen Puukauppa ja hakkuut Suomen puuvaranto Suomen metsien puuvaranto on viimeisimmän Valtakunnan metsien

Lisätiedot

Metsänhoito on omaisuuden hoitoa

Metsänhoito on omaisuuden hoitoa Metsänhoito on omaisuuden hoitoa Metsäpäivä 13.4.2019 Petri Parviainen Mhy Keski-Savo Kohti kevättä, ajankohtaisia asioita Kevään askelmerkit Metsissä on hyvä näkyvyys, ennen kuin lehdet tulevat puuhun

Lisätiedot

Onnistuneen puukaupan eväät Suolahti 5.2.2013

Onnistuneen puukaupan eväät Suolahti 5.2.2013 Onnistuneen puukaupan eväät Suolahti 5.2.2013 Metsäneuvoja Kati Nieminen Metsänhoitoyhdistys Keski-Suomi ry Kuka voi tehdä puukaupan? Kiinteistön omistaja/omistajat Jos on useita omistajia, tarvitaan kaikkien

Lisätiedot

YHTEISMETSÄ SIJOITUSKOHTEENA

YHTEISMETSÄ SIJOITUSKOHTEENA YHTEISMETSÄ SIJOITUSKOHTEENA L A P I N Y H T E I S M E T S Ä J U K K A A U L A www.lapinyhteismetsa.fi KANNATTAAKO METSIIN SIJOITTAA Metsäsijoittaminen on maltilliselle sijoittajalle kiinnostava vaihtoehto.

Lisätiedot

Metsä sijoituskohteena

Metsä sijoituskohteena Metsä sijoituskohteena Polvelta toiselle metsätilan sukupolvenvaihdosmessut Jarmo Lahdenmaa Metsänhoitoyhdistys Etelä-Pohjanmaa Esityksen sisältö Taustatietoa MHY Etelä-Pohjanmaasta Sijoittamisesta yleensä

Lisätiedot

Mitä puukaupassa sovitaan

Mitä puukaupassa sovitaan Mitä puukaupassa sovitaan Heikki Kalvila, UPM Metsä Metsäneuvontapäällikkö Nordea, metsäpäivä 23.8.2007 Helsinki Puukauppasopimukset Metsänhakkuusopimus = pystykauppa Myyjä luovuttaa ostajalle oikeuden

Lisätiedot

Suunnittele, asioi ja löydä töille tekijä. Kaisa Laitinen metsänomistajapalvelujen asiantuntija

Suunnittele, asioi ja löydä töille tekijä. Kaisa Laitinen metsänomistajapalvelujen asiantuntija Suunnittele, asioi ja löydä töille tekijä. Kaisa Laitinen metsänomistajapalvelujen asiantuntija 30.9.2017 2 Metsään.fi-palvelu metsänomistajalle Kaikki metsätietosi saman katon alla 3 4 Sähköinen asiointipalvelu

Lisätiedot

Metsätilan sukupolvenvaihdos 29.3.2014. Rahoitusjohtaja Ari Mähönen Pohjois-Savon Osuuspankki

Metsätilan sukupolvenvaihdos 29.3.2014. Rahoitusjohtaja Ari Mähönen Pohjois-Savon Osuuspankki Metsätilan sukupolvenvaihdos 29.3.2014 Rahoitusjohtaja Ari Mähönen Pohjois-Savon Osuuspankki Puolet metsätilan omistajanvaihdoksista on kauppoja Metsätilojen omistajanvaihdoksista: Vastikkeettomia 50 %

Lisätiedot

Projektineuvoja Jorma Kyllönen. Tietoinen metsänomistus -hanke

Projektineuvoja Jorma Kyllönen. Tietoinen metsänomistus -hanke Projektineuvoja Jorma Kyllönen Tietoinen metsänomistus -hanke Kuolinpesä Puhekielessä perikunta Itsenäinen verotusobjekti, oma veroilmoitus Yli 30 000 vuosituloksesta menee 34% vero Yhtymässä tulos jaetaan

Lisätiedot

Metsävaratiedon keruu ja metsäsuunnittelu monipuolista toiminnan tukea

Metsävaratiedon keruu ja metsäsuunnittelu monipuolista toiminnan tukea Metsävaratiedon keruu ja metsäsuunnittelu monipuolista toiminnan tukea Metsäekonomistiklubi 9.2.2009 Pirjo Havia Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio Lähtökohtia Metsäkeskuksilla sillanrakentajan rooli

Lisätiedot

PUUKAUPPA JKL yo Metsäkurssi 2014 syksy Petri Kilpinen, Metsäkeskus

PUUKAUPPA JKL yo Metsäkurssi 2014 syksy Petri Kilpinen, Metsäkeskus PUUKAUPPA JKL yo Metsäkurssi 2014 syksy Petri Kilpinen, Metsäkeskus yleistä puukaupasta puukaupan eri muodot puutavaran hintaan vaikuttavat tekijät; laatu, leimikkotekijät puukaupan kulku, yleiset ehdot

Lisätiedot

Suomen metsät ja metsäsektori vähähiilisessä tulevaisuudessa

Suomen metsät ja metsäsektori vähähiilisessä tulevaisuudessa Suomen metsät ja metsäsektori vähähiilisessä tulevaisuudessa Tuloksia hankkeesta Low Carbon Finland 25 -platform Maarit Kallio ja Olli Salminen Metsäntutkimuslaitos Metsät ja metsäsektori vaikuttavat Suomen

Lisätiedot

Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma

Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma 1.10.2015 Helsingin kaupunki Rakennusvirasto Keskuspuiston ulkoilumetsiä hoidetaan luonnonmukaisesti

Lisätiedot

Energiapuun korjuusuositusten päivittämisen tarve ja käytännön prosessi. Metsäenergiafoorumi Olli Äijälä, Tapio

Energiapuun korjuusuositusten päivittämisen tarve ja käytännön prosessi. Metsäenergiafoorumi Olli Äijälä, Tapio Energiapuun korjuusuositusten päivittämisen tarve ja käytännön prosessi Metsäenergiafoorumi 9.12.2009 Olli Äijälä, Tapio Energiapuu metsänhoitosuosituksissa Historia: Energiapuun korjuuopas julkaistiin

Lisätiedot

FSC-SERTIFIOINTI YHDISTÄÄ KANNATTAVAN JA VASTUULLISEN METSÄNHOIDON

FSC-SERTIFIOINTI YHDISTÄÄ KANNATTAVAN JA VASTUULLISEN METSÄNHOIDON FSC-SERTIFIOINTI YHDISTÄÄ KANNATTAVAN JA VASTUULLISEN METSÄNHOIDON Oletko kiinnostunut taloudellisesti kannattavasta metsänhoidosta, joka huomioi monipuolisesti myös ympäristöarvot ja sosiaaliset näkökulmat?

Lisätiedot

METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009

METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009 METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009 METSÄNOMISTAJAN TAVOITTEET METSÄTALOUDELLEEN 2 Puuntuotanto ja myyntitulot Taloudellinen turvallisuus Metsän tunnearvot (sukutila) Virkistys ja vapaa-aika Sijoituskohde

Lisätiedot

Metsätilan sukupolvenvaihdos Esa Lappalainen

Metsätilan sukupolvenvaihdos Esa Lappalainen Metsätilan sukupolvenvaihdos Esa Lappalainen Tietoinen metsänomistus -hanke Taustatietoa metsätilojen sukupolvenvaihdoksista Omistajaa vaihtaa vuosittain n. 15 000 metsätilaa Osto markkinoilta 15 % Sukulaiskauppa

Lisätiedot

METSÄTILASTOTIEDOTE 43/2014

METSÄTILASTOTIEDOTE 43/2014 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 43/2014 Energiapuun kauppa, huhti kesäkuu 2014 16.10.2014 Jukka Torvelainen Ostetusta energiapuusta puolet karsittua rankaa Metlan

Lisätiedot

Metsäohjelman seuranta

Metsäohjelman seuranta Metsäohjelman seuranta Häme 11.10.2018 Elinkeinopäällikkö Jouni Rantala, Lahti Sisältö Metsänhoitotyöt Metsäluonnonhoito Hakkuut ja käyttö Metsätalouden sosiaaliset vaikutukset Energiapuun käyttö Metsänhoitotyöt

Lisätiedot

Maisemanhoito leimikonsuunnittelussa ja puunkorjuussa

Maisemanhoito leimikonsuunnittelussa ja puunkorjuussa Kuva: Erkki Oksanen Maisemanhoito leimikonsuunnittelussa ja puunkorjuussa Harri Silvennoinen, Eeva Karjalainen ja Liisa Tyrväinen Metsätieteen päivä 2010 4.11.2010 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

ENERGIAPUUN LAADUKAS KORJUU

ENERGIAPUUN LAADUKAS KORJUU ENERGIAPUUN LAADUKAS KORJUU 8.30 Ilmoittautuminen ja aamukahvi 9.00 Avaus Urpo Hassinen Biomas-hanke 9.15 Energiapuukorjuukohteiden tarkastustulokset Mikko Korhonen ja hyvän metsänhoidon suositusten näkökulma

Lisätiedot

Omistusmuotona yhteismetsä

Omistusmuotona yhteismetsä Omistusmuotona yhteismetsä Mikä on yhteismetsä? Yksi metsäomaisuuden omistusmuoto mm. yhtymien ja yhteisömuotoisen (Ay, Ky, Oy) omistuksen rinnalla Yhteismetsät ovat verotuksellisesti itsenäisiä, metsätiloista

Lisätiedot

Metsätilan omistusjärjestely Metsätilakauppa/Etelä-Savon yhteismetsä. Antti Tiihonen Mhy Etelä-Savo Järvi-Suomen Metsätilat Oy LKV

Metsätilan omistusjärjestely Metsätilakauppa/Etelä-Savon yhteismetsä. Antti Tiihonen Mhy Etelä-Savo Järvi-Suomen Metsätilat Oy LKV Metsätilan omistusjärjestely Metsätilakauppa/Etelä-Savon yhteismetsä Antti Tiihonen Mhy Etelä-Savo Järvi-Suomen Metsätilat Oy LKV Vantaa 14.4.2018 4 henkilöä hoitaa metsätilan omistusjärjestyihin liittyviä

Lisätiedot

Perustietoa metsänomistajalle

Perustietoa metsänomistajalle Perustietoa metsänomistajalle Arvoisa metsänomistaja Tervetuloa metsänomistajien monimuotoiseen joukkoon. Tyypillistä metsänomistajaa ei ole, vaan metsää omistetaan ikään, sukupuoleen ja asuinpaikkakuntaan

Lisätiedot

PUUNHANKINTA JA METSÄTALOUS. Päättäjien Metsäakatemia Pietarsaari 23.9.2015 Janne Seilo

PUUNHANKINTA JA METSÄTALOUS. Päättäjien Metsäakatemia Pietarsaari 23.9.2015 Janne Seilo PUUNHANKINTA JA METSÄTALOUS Päättäjien Metsäakatemia Pietarsaari 23.9.2015 Janne Seilo Puunhankinta ja metsätalous, Pohjois-Eurooppa Suomi Puukauppaa ja metsäpalveluja metsänomistajille Noin 700 UPM-metsäammattilaista

Lisätiedot

Energiapuun korjuun laatu 2014

Energiapuun korjuun laatu 2014 Tiedote 1 (5) Energiapuun korjuun laatu 2014 Vuonna 2014 tehtiin 313 energiapuun korjuujäljen laatutarkastusta. Tarkastettua pinta-alaa kertyi 1 005 hehtaaria. Tarkastukset perustuvat Maa- ja metsätalousministeriön

Lisätiedot

Energiapuun korjuu ja metsänhoidon suositukset. Metsäenergia osana metsäomaisuuden hoitoa Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus

Energiapuun korjuu ja metsänhoidon suositukset. Metsäenergia osana metsäomaisuuden hoitoa Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus Energiapuun korjuu ja metsänhoidon suositukset Metsäenergia osana metsäomaisuuden hoitoa 10.2.2015 Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus Taustaa Metsälain muutos 2014 alkaen Keskeisimmät muutokset metsänkäsittelyn

Lisätiedot

Kuntien puunmyyntitulojen verotuksen, tieja ojapoistojen sekä metsävähennyksen huomioonottaminen tai ottamatta jättäminen yhteismetsäosuuden arvossa

Kuntien puunmyyntitulojen verotuksen, tieja ojapoistojen sekä metsävähennyksen huomioonottaminen tai ottamatta jättäminen yhteismetsäosuuden arvossa Kuntien puunmyyntitulojen verotuksen, tieja ojapoistojen sekä metsävähennyksen huomioonottaminen tai ottamatta jättäminen yhteismetsäosuuden arvossa Haukiputaan ulkometsän tilusjärjestelyntoimituksen toimituskokous

Lisätiedot

Metsätilan sukupolvenvaihdos Esa Lappalainen

Metsätilan sukupolvenvaihdos Esa Lappalainen Metsätilan sukupolvenvaihdos Esa Lappalainen Tietoinen metsänomistus -hanke Lähtötilanne Omistaja Metsä Jatkaja Tavoitetilanne Uusi Omistaja Metsä Luopuja Näkökulmia ja tavoitteita Metsätalous säilyy kannattavana

Lisätiedot

Puumarkkinoille lisäruiskeita

Puumarkkinoille lisäruiskeita Puumarkkinoille lisäruiskeita Sisä-Suomen metsäpäivä Jämsässä 31.8.2012 Pekka Rajala Johtaja UPM Pohjois-Euroopan puunhankinta Suomi- metsien maa Suomen säännöllisesti inventoidut metsävarat ovat tällä

Lisätiedot

Metsävaratiedon hyödyntäminen yksityismetsätaloudessa. Päättäjien Metsäakatemian kurssi 24.5.2012 Ari Meriläinen Suomen metsäkeskus

Metsävaratiedon hyödyntäminen yksityismetsätaloudessa. Päättäjien Metsäakatemian kurssi 24.5.2012 Ari Meriläinen Suomen metsäkeskus Metsävaratiedon hyödyntäminen yksityismetsätaloudessa Päättäjien Metsäakatemian kurssi 24.5.2012 Ari Meriläinen Suomen metsäkeskus 1 Metsäinventointi uudistuu Vanha tapa: aluesuunnittelu kuljetaan jalkaisin

Lisätiedot

ARVIOKIRJAMALLI. Metsäarvio. Pyy, Mäntyharju / 8

ARVIOKIRJAMALLI. Metsäarvio. Pyy, Mäntyharju / 8 1 / 8 Metsäarvio Pyy, Mäntyharju 507-412-1-73 Tämä metsäarvio kertoo kiinteistön metsätaloudellisen arvon, jota voidaan käyttää omistajanvaihdostilanteissa, kuten perunkirjoitus, perintö- ja lahjaveroarvon

Lisätiedot

Paljonko metsäsijoitus tuottaa?

Paljonko metsäsijoitus tuottaa? Paljonko metsäsijoitus tuottaa? Metsä on yksi mahdollinen sijoituskohde. Metsäsijoituksen tuotto riippuu mm. siitä, kuinka halvalla tai kalliilla metsän ostaa, ja siitä, kuinka metsää käsittelee. Kuvan

Lisätiedot

BIOENERGIAYRITTÄJYYS-SEMINAARI

BIOENERGIAYRITTÄJYYS-SEMINAARI BIOENERGIAYRITTÄJYYS-SEMINAARI Rovaniemi 1.12.2011 Wood Supply Finland Key Facts 2010 Personnel 650 Harvesters, forwarders, timber trucks Total Wood Procurement Net Sales Procurement Regions 1080 19,7

Lisätiedot

Metsätalouden näkymät

Metsätalouden näkymät Metsätalouden näkymät Pääkaupunkiseudun Metsäpäivä 3.9.2016 Metsäjohtaja Juha Mäntylä Metsäteollisuus ja puun käyttö Metsäteollisuus pitää Suomen elinvoimaisena 4 Metsäteollisuus on elintärkeää yli 50

Lisätiedot

Teema 3: Ajankohtaista akateemikoille

Teema 3: Ajankohtaista akateemikoille Teema 3: Ajankohtaista akateemikoille 1. Suomen metsät ja niiden omistus 2. Metsät muutakin kuin puuta Tavoite: Antaa kuva Suomen metsien omistuksesta ja metsien muusta kuin puuntuotannollisesta merkityksestä

Lisätiedot

Tila-arvio kertoo metsän arvon. Pasi Kiiskinen 29.3.2014

Tila-arvio kertoo metsän arvon. Pasi Kiiskinen 29.3.2014 Tila-arvio kertoo metsän arvon Pasi Kiiskinen 29.3.2014 OTSO METSÄPALVELUIDEN HISTORIA Suomen metsäkeskus jakaantuu kahtia 2012. Jaossa metsäkeskukselle jäi kestävän metsätalouden kehittäminen ja viranomaisasiat.

Lisätiedot

Parempaa tuottoa entistä useammin ja pienemmillä kuluilla

Parempaa tuottoa entistä useammin ja pienemmillä kuluilla ANNA METSÄLLESI UUSI MAHDOLLISUUS! Parempaa tuottoa entistä useammin ja pienemmillä kuluilla Seuraavien sivujen esimerkkimetsien suunnittelut ja hakkuut on toteutettu Arvometsän toimesta. Taloudellinen

Lisätiedot

Energiapuun korjuu ja kasvatus

Energiapuun korjuu ja kasvatus Energiapuun korjuu ja kasvatus Jaakko Repola Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Metsähakkeen käyttö Suomen ilmasto- ja energiastrategia 2001:

Lisätiedot

Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT. Metsän siimeksessä seminaari 30.1.2013 Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä

Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT. Metsän siimeksessä seminaari 30.1.2013 Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT Metsän siimeksessä seminaari 30.1.2013 Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä Kulttuuriperinnön suojelun edistäminen metsien käytössä Suomen metsäkeskus ja

Lisätiedot

Suomen avohakkuut

Suomen avohakkuut Suomen avohakkuut 195 217 Matti Kärkkäinen emeritusprofessori Metsänhoitoklubi Viljelymetsien kasvu ja tuotos -seminaari 31.1.218 Helsingin yliopiston päärakennus Auditorio XII Fabianinkatu 33, Helsinki

Lisätiedot

Uuden alueellisen metsäohjelman painopisteet

Uuden alueellisen metsäohjelman painopisteet Innovaatioseminaari Kokkola 15.11.2011 Uuden alueellisen metsäohjelman painopisteet Jorma Vierula Etelä-Pohjanmaan metsäkeskus 1 Etelä- ja Keski-Pohjanmaan alueellinen metsäohjelma 2012-2015 2 Linjaukset

Lisätiedot

Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys

Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys Elinvoimaa metsistä seminaari Lahti, Fellmannia, 06.11.2013 Pekka T Rajala, kehitysjohtaja, Stora Enso Metsä 1 Metsäteollisuus käy läpi syvää rakennemuutosta Sahateollisuuden

Lisätiedot

MITÄ MAAKUNTAKAAVA 2040 TARKOITTAA MINULLE?

MITÄ MAAKUNTAKAAVA 2040 TARKOITTAA MINULLE? MITÄ MAAKUNTAKAAVA 2040 TARKOITTAA MINULLE? Metsät - Rannat - Suot Millä tavoin uusi maakuntakaava hyväksytyksi tultuaan vaikuttaa rantarakentamiseen, metsänhoitoon tai suoalueen omistukseen? Luonnosvaiheessa

Lisätiedot

Käytännön esimerkkejä kaavoituksen vaikutuksista toimijaan. Janne Soimasuo Ympäristöpäällikkö. Metsä Group

Käytännön esimerkkejä kaavoituksen vaikutuksista toimijaan. Janne Soimasuo Ympäristöpäällikkö. Metsä Group Käytännön esimerkkejä kaavoituksen vaikutuksista toimijaan Janne Soimasuo Ympäristöpäällikkö 1 12.11.2015 Kaavoitustilanne ja tietojen saanti Kaavatietojen ajantasainen saatavuus puutteellista: yleis-

Lisätiedot

Uudet metsänhoidon suositukset

Uudet metsänhoidon suositukset Uudet metsänhoidon suositukset Ajankohtaista metsätaloudesta 25.1.2014 Olli Äijälä Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio Metsäalan asiantuntemus käytössäsi Tarjoamme vastuullisia ja kannattavia ratkaisuja

Lisätiedot

Metsäohjelman seuranta

Metsäohjelman seuranta Metsäohjelman seuranta Lounais-Suomi Tapio Nummi, elinkeinopäällikkö Pori 11.1.218 Sisältö Metsänhoitotyöt Metsäluonnonhoito Hakkuut ja käyttö Metsäsektorin sosiaaliset vaikutukset Energiapuun käyttö Metsänhoitotyöt

Lisätiedot

Puukauppa ja metsänhoitokatsaus. Petri Pajunen Vantaa

Puukauppa ja metsänhoitokatsaus. Petri Pajunen Vantaa Puukauppa ja metsänhoitokatsaus Petri Pajunen Vantaa 14.4.2018 Puumarkkinaennusteet 2018-201 Metsäteollisuuden investoinnit Toteutuneita investointeja mm. MG Äänekoski, UPM Kaukas ja Kymi ja SE Varkaus

Lisätiedot

Mhy:t edistämässä vastuullista yksityimetsätaloutta. Petri Takalo Toiminnanjohtaja, Päijänteen Metsänhoitoyhdistys

Mhy:t edistämässä vastuullista yksityimetsätaloutta. Petri Takalo Toiminnanjohtaja, Päijänteen Metsänhoitoyhdistys Mhy:t edistämässä vastuullista yksityimetsätaloutta Petri Takalo Toiminnanjohtaja, Päijänteen Metsänhoitoyhdistys Yksityismetsätalous Suomessa Suomen metsät ovat pääosin yksityisten henkilöiden ja perheiden

Lisätiedot

Metsäohjelman seuranta

Metsäohjelman seuranta Metsäohjelman seuranta Pohjois-Karjala Leena Leskinen, elinkeinopäällikkö Joensuu 11.10.2018 Sisältö Metsänhoitotyöt Metsäluonnonhoito Hakkuut ja käyttö Metsäsektorin sosiaaliset vaikutukset Energiapuun

Lisätiedot

Metsäohjelman seuranta

Metsäohjelman seuranta Metsäohjelman seuranta Kainuu Tuomo Mikkonen, elinkeinopäällikkö Kajaani 29.4.2019 Sisältö Metsänhoitotyöt Luonnonhoito Hakkuut ja käyttö Metsätalouden sosiaaliset vaikutukset Energiapuun käyttö Metsänhoitotyöt

Lisätiedot

Yhteismetsäosuuksien laskentaperusteet ja yhteismetsäosuuden arvon määrittämisessä huomioonotettavat asiat

Yhteismetsäosuuksien laskentaperusteet ja yhteismetsäosuuden arvon määrittämisessä huomioonotettavat asiat Yhteismetsäosuuksien laskentaperusteet ja yhteismetsäosuuden arvon määrittämisessä huomioonotettavat asiat Oulun kaupungin Haukiputaan Ulkometsän alueen tilusjärjestelytoimituksen toimituskokous 31. toukokuuta

Lisätiedot

Pönttömyyntitapahtuma Joensuun torilla 20.4.2013

Pönttömyyntitapahtuma Joensuun torilla 20.4.2013 Pönttömyyntitapahtuma Joensuun torilla 20.4.2013 Joensuun torilla järjestettiin 20.4.2013 pönttömyyntitapahtuma, jonka yhteydessä esiteltiin lintuharrastusta. Myimme kaikkiaan n. 5 isoa telkänpönttöä,

Lisätiedot

Suunnittele, asioi ja löydä töille tekijä. Velu Sipola metsän- ja luonnonhoidon asiakasneuvoja

Suunnittele, asioi ja löydä töille tekijä. Velu Sipola metsän- ja luonnonhoidon asiakasneuvoja Suunnittele, asioi ja löydä töille tekijä. Velu Sipola metsän- ja luonnonhoidon asiakasneuvoja 2 Metsään.fi-palvelu metsänomistajalle Kaikki metsätietosi saman katon alla 3 4 Sähköinen asiointipalvelu

Lisätiedot