PaKaste LAPPI Raportti

Transkriptio

1 PaKaste LAPPI Raportti

2 2 SISÄLLYS TILIPÄÄTÖKSEN JA TULOSTEN ARVIOINNIN AIKA MITÄ SAIMME LAPISSA AIKAAN? 5 1 PAKASTE 1: LAPPI, PERUSTERVEYDENHUOLTO JA TERVEYDEN EDISTÄMINEN PERUSTERVEYDENHUOLLON KEHITTÄMINEN Tausta ja tavoitteet Pilottikunnat suunnannäyttäjinä kehittämistyössä Hoidon laadun ja saatavuuden parantaminen Arviointi ja tiedotus TERVEYDEN EDISTÄMINEN LAPISSA Lapin terveyden edistämisen taustasta ja tavoitteista Muut yhteiset kehittämistehtävät Terveys- ja sosiaalialan yhteinen kehittämistoiminta POHDINTA JA PAKASTE II PAKASTE 1: LAPPI, SOSIAALITYÖ SOSIAALITYÖN TULOKSET TIIVISTETTYNÄ TAVOITTEET OMAN TYÖN TUTKIMISEN JA KEHITTÄMISEN TAVAT JA MALLIT Kehittäjäsosiaalityöntekijämalli Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteinen kehittämisrakenne Kehittäjäasiakastoiminta Sosiaalitoimistojen vaikuttavuuden arvioinnin toteutustapa Sosiaalityön johtamisen kehittämisrakenne Koulutuksellinen tuki kuntien kehittämis- ja suunnittelutyölle Opetus- ja tutkimusyhteistyön kytkeminen kehittämistyöhön PALVELUJEN SAATAVUUDEN JA OSAAMISEN VÄLITTÄMISEN TASOT Kansalaisneuvonta Verkkokonsultaation laajentaminen Työparityö YHTEISÖLLISTEN TYÖMENETELMIEN KÄYTTÖÖNOTTO Ryhmät Perheleiri Läheisneuvonpito KUNTIEN KEHITTÄMISTEHTÄVÄT JA SOSIAALITYÖN PROSESSIMALLIT Enontekiö: Saamenkieleen ja kulttuuriin pohjautuva sosiaalityö Inari: Suunnitelmallinen, arvioiva ja aktivoiva aikuissosiaalityö Kemi: Nuorten pitkäaikaisasiakkuuksien ehkäiseminen Kemijärvi: Perhekeskeinen moniammatillisen yhteistyön kehittäminen Kittilä: Suunnitelmallinen sosiaalityö ja nuorten kanssa työskentely Rovaniemi: Perhehoito ja tukiperhetoiminta Tornio: Lastensuojelu ja aikuissosiaalityö, erityisesti nuoriin kohdistuva työ SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON KEHITTÄMISRAKENNE JA MALLIT LIITTEET... 63

3 3 TAULUKKOLUETTELO Taulukko 1 Uudenlaiset palveluprosessit Taulukko 2 Teknologian hyödyntäminen Taulukko 3 Ammattiryhmien välisen yhteistyön ja työnjaon kehittäminen Taulukko 4 Osaamisen kehittäminen Taulukko 5 Terveyden edistämisen rakenteet Taulukko 6 Elämäntapaohjauksen kehittäminen Taulukko 7 Terveyden edistäminen väestötasolla Taulukko 8 Erityiskysymykset Taulukko 9 Muiden yhteisten kehittämistehtävien sisältö Taulukko 10 Terveys- ja sosiaalialan yhteinen kehittämistoiminta Taulukko 11 Johtamisen kehittämisrakenne Taulukko 12 Kansalaisneuvontaan saapuneet kysymykset Taulukko 13 Sosiaalikollegan verkkokonsultaatio Taulukko 14 Sosiaaliportin konsultointi KUVIOLUETTELO Kuvio 1 Kaste -kokonaisuus Kuvio 2 Vastaanoton ja päivystyksen potilaslogistiikan kehittäminen Kemissä Kuvio 3 Perusterveydenhuollon kehittäminen Kuvio 4 Uudet palveluprosessit Kuvio 5 Teknologian hyödyntäminen Kuvio 6 Työnjako ja moniammatillisuus Kuvio 7 Osaamisen kehittäminen Kuvio 8 Rytmittömät -hahmot Kuvio 9 Mitkä tekijät auttoivat tavoitteiden saavuttamiseen Kuvio 10 Pohdinta Kuvio 11 Työparipyynnöt ja niihin vastaaminen... 48

4 4 LIITELUETTELO Liite 1 Monialaiset sosiaali- ja terveyspalvelut, kehittämisen rakenne Liite 2 Liite 3 Varhain vanhemmaksi -malli Liite 4 PaKaste Lappi, perusterveydenhuollon kehittäminen, työskentelyjaksot Liite 5a Lääkäri hoitaja -työparimallin käyttöönotto Simossa Liite 5b Kuntouttavan työotteen jalkauttaminen Simossa Liite 6 Vastaanoton ja päivystyksen potilaslogistiikan kehittäminen Kemissä Liite 7 Lääkäri hoitaja -työparityöskentelyn ja informaation kehittäminen Liite 8 Terveyden tila, Tornio Liite 9 Neuvolan perhetyö Torniossa Liite 10 Verenpainepotilaan hoitopolku Ylitorniolla Liite 11 Verenpainepotilaan hoitopolun sisältö Ylitorniolla Liite 12 Ylitorniolaisen verenpaineasiakkaan ohjautuminen elintaparyhmään Liite 13 Tekstiviestipalvelun käyttöönotto Kolarissa Liite 14 Kolarin terveyskeskuksen vuodeosaston moduulityöskentelymalli Liite 15 Sähköisen palvelun hyödyntäminen Ranualla Liite 16a Terveyden edistämisen kuntakokous Tervolassa Liite 16b Terveyden edistämisen työkokousten aikataulu ja osanottajamäärät kunnittain Liite 17 Ikihyvä Lapissa /2011 Liite 18 Motiv-kurssi nuorten tupakoimattomuuden tukemiseksi Liite 19 Ryhmäliikuntaa etäteknologian välityksellä Liite 20 Rytmittömät -kampanja Liite 21 Ote ohjelmasta Pohjoismainen kansanterveyskonferenssi, Turku 2011 Liite 22 Terveyden edistämiseen myönnetyt työskentelyjaksot Lapin kunnille aihepiireittäin

5 5 TILIPÄÄTÖKSEN JA TULOSTEN ARVIOINNIN AIKA MITÄ SAIMME LAPISSA AIKAAN? Lapin osahanke, yhteiset tavoitteet 1. Asiakkaiden osallisuus lisääntyy, syrjäytyminen vähenee ja terveys ja kestävä elämäntapa paranevat kehittämällä kuntien perusterveydenhuoltoa, terveyden edistämistä ja sosiaalipalveluita. 2. Sosiaalipalveluita ja perusterveydenhuoltoa kehitetään sektorirajat ylittäen moniammatillisten kehittäjätiimien koordinoimana. 3. Sosiaali- ja terveydenhuoltoon rakennetaan yhteisiä asiakaskeskeisiä toiminta- ja työskentelymalleja: kuntien lastensuojelu- ja aikuissosiaalityöhön, perusterveydenhuollon vastaanotto- ja päivystystoimintaan, neuvolatoimintaan sekä näiden perustana olevaan terveyden ja hyvinvoinnin edistämistyöhön. 4. Sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijöiden osaaminen vahvistuu. 5. Saamelaisten kieleen ja erityisesti kulttuuriin pohjautuvat sosiaali- ja terveyspalvelut kehittyvät. Lappiin syntyy kuntien yhteinen kehittämisrakenne sosiaali- ja terveyspalveluihin. SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON YHTEINEN KEHITTÄMISRAKENNE Sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittäminen on ollut niin erillistä, että aluksi piti kehittää yhteinen työskentelyalusta. Sovimme yhteiset työkokoukset, joissa käsittelimme ja esittelimme omia terveyden ja sosiaalisen kehittämisen tehtäviä. Pikkuhiljaa aloimme puhua sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisestä kehittämisestä ainakin yhteisten pilottien ja kokeilujen muodossa. Yhteisen työkulttuurin makuun päästiin joidenkin yhdessä suunniteltujen pilottien kautta (Varhain vanhemmaksi -malli, hyvinvointiryhmät, asiakaskehittäjätoiminta). Suunnitteluvaiheessa valmisteltu konkreettinen henkilöstön yhteistyön malli on tukenut terveyden edistämisen, perusterveydenhuollon ja sosiaalityön kehittämistä Lapissa ja laajempaa verkostoitumista Pohjois-Suomen monialaiset sosiaalipalvelut -kokonaisuudessa. Kehittämisen rakennemallissa 1 lähdettiin siltä pohjalta, että PaKaste -hanke on kokonaisuus, mutta kaksi vuotta on lyhyt aika näin laajoille kehittämistavoitteille, joissa myös erilliset rakenteet vaikuttavat työn etenemiseen. Hyvään alkuun päästiin ja Lapissa sosiaalityötä, perusterveydenhuoltoa ja terveyden edistämistä kehitettiin sekä erikseen että yhdessä. Alusta saakka etsittiin yhteisiä kehittämisalueita ja haastoimme keskinäistä vuoropuhelua eri areenoilla ja myös yhteisesti tekemällä. Yhteisen työkulttuurin ja kehittämistyön edistäjänä oli se, että terveydenhuollon ja sosiaalialan kehittäjätyöntekijät sijaitsivat samassa fyysisessä toimintaympäristössä näin emme voineet unohtaa toisiamme. Keskustelua käytiin yhteisissä työkokouksissa, kahvihuoneessa, käytävillä ja toistemme työhuoneissa. Tämä oli yksi oleellinen tekijä, joka edisti sosiaali- ja terveyden yhteisten pilottien ja kehittämistehtävien syntyä. Sosiaali- ja terveysalalla tarvitaan sekä laaja-alaista tieteenalat yhdistävää osaamista että sektorikohtaista osaamista. Kehitettäessä palveluja asiakaslähtöisiin, kokonaisvaltaisiin ja vaikuttaviin palveluprosesseihin, oman sisältöalan erityisosaamisen rinnalle nousee vahvasti sosiaali- ja terveysalan prosessi- ja verkosto-osaaminen. PaKaste 1 -vaiheen kokemuksesta voi todeta, että yhteinen sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisympäristö tarjoaa työntekijöille ja opiskelijoille sekä asiakkaille hyvän käytännön kosketuksen ja yhteisöllisyyden kokemuksen. 1 Liite 1 Monialaiset sosiaali ja terveyspalvelut, kehittämisen rakenne

6 6 SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON KEHITTÄMISRAKENNE JA MALLIT Kehittäjäasiakastoiminnan malli Yleinen ryhmätyön malli Likihyväryhmät ja Varhain vanhemmaksi prosessi malli (Kemi-Tornio), hyvinvointiryhmät, parisuhdekurssit, perheleiri, Mettäterapia Neuvolaperhetyön käsikirja EHDOTUS: Pohjois-Suomen Sosiaali- ja terveydenhuollon verkostomainen kehittämisen organisointimallin jatkaminen PaKaste2:ssa PERUSTERVEYDENHUOLLON KEHITTÄMINEN Perusterveydenhuollossa tavoitteiksi asetettiin uudenlaisten palveluprosessien kehittäminen, teknologian hyödyntäminen, ammattiryhmien välisen työnjaon tarkistaminen ja osaamisen kehittäminen. Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi kehitettiin toimintoja kuntalähtöisesti lappilaisissa terveyskeskuksissa erilaisia vastaanoton, päivystyksen ja neuvolan toimintoja. Kehittämistyö toteutettiin ennakkoon sovituissa pilottikunnissa (Simo, Kemi, Tornio, Ylitornio, Kolari ja Ranua) laajemmilla resursseilla ja muissa kunnissa hieman pienemmillä panoksilla. Kokeiluista saatuja tuloksia on levitetty tiedottamalla ja uusia palveluprosesseja tullaan juurruttamaan PaKaste -hankkeen toisessa vaiheessa. Juurruttamistyössä operatiivisena yksikkönä tulevat toimimaan sairaanhoitopiirien perusterveydenhuollon yksiköt. PaKasteen ensimmäisessä vaiheessa panostettiin runsaasti voimavaroja terveyskeskusten henkilöstön osaamisen kehittämiseen erilaisten seminaarien avulla. Lääkäreiden osaamista edistettiin yhteistyössä Oulun Yliopistollisen sairaalan yleislääketieteen yksikön kanssa aluekouluttajalääkäritoimintamallia toteuttamalla. Sosiaalialan kanssa yhdessä kehitettiin muun muassa nuorten äitien hyvinvoinnin ja tuen tarpeen kartoittamista. PERUSTERVEYDENHUOLLON KEHITTÄMINEN Pilottikunnat suunnannäyttäjinä kehittämistyössä Potilaslogistiikan ja hoidon laadun parantaminen Lääkäri-hoitaja -työparimallin käyttöönotto Ajanvarausvastaanoton prosessien kehittäminen Päivystystoiminnan kehittäminen Torniossa Varhain vanhemmaksi Kemissä ja Torniossa Verenpainepotilaan hoitopolku hallintorajat ylittävänä yhteistyönä Sähköinen ajanvaraus asiakaslähtöisyyttä tukemassa Laadukasta hoitoa osaamisella ja hoidon jatkuvuutta teknologiaa hyödyntämällä Hoidon laadun ja saatavuuden parantaminen Uudenlaiset palveluprosessit Teknologian hyödyntäminen Ammattiryhmien välisen yhteistyön ja työnjaon kehittäminen Osaamisen kehittäminen

7 7 TERVEYDEN EDISTÄMINEN Terveyden edistämisen toiminta PaKasteessa toimi jatkumona Lapissa vuosina toimineelle Terve Lappi -hankkeelle. Terveyden edistämisen toimintaan valittiin neljä päätoimintalinjaa. Terveyden edistämisen rakenteiden kehittämisessä jatkettiin tiivistä yhteistyötä Lapin kunnissa toimivien terveyden edistämisen yhdyshenkilöiden ja poikkihallinnollisten terveyden edistämisen työryhmien kanssa. Kunnat panostivat PaKasteen aikana hyvinvointikertomusten tekoon ja kymmenen kuntaa valmisteli terveyden edistämiseen liittyvällä työskentelyjaksollaan hyvinvointikertomusta. Neljä kuntaa pääsi alulle sähköisen hyvinvointikertomuksen teossa. Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointimenetelmän käyttöönottoa tuettiin viidessä kunnassa koulutuksin ja työkokouksin. Lappiin ryhdyttiin jalkauttamaan Päijät-Hämeessä kehitettyä ja tutkittua Ikihyvä -elämäntapaohjausprosessia, joka antaa selkeän mallin aikuistyypin diabeteksen seulontaan ja riskihenkilöiden elämäntapaohjaukseen ryhmässä. PaKasteen aikana Lappiin koulutettiin Ikihyvä-ohjaajia ja aloitettiin ryhmätoiminta sekä järjestettiin ryhmäohjaajille kehittymispäiviä. Ryhmistä saatiin arvokasta kokemusta seulonnoista ja ryhmäohjauksen toteutuksesta sekä niissä ilmenevistä haasteista. Väestöstrategian teemaksi valittiin elämän rytmit ja siihen liittyen luotiin neljä Rytmittömät -hahmoa, joilla jokaisella on jokin rytmi hukassa. Hahmoista luotiin sarjakuvia, jotka ilmestyivät Lapissa paikallislehdissä. Yleisötapahtumiin tehtiin rytmipyörä-toimintapiste, joka herättelee lappilaisia ihmisiä miettimään omia rytmejään rytmitestien avulla. TERVEYDEN EDISTÄMINEN Terveyden edistämisen poikkihallinnolliset työryhmät Hyvinvointikertomukset Terveysvaikutusten arviointi (IVA) Elämäntapaohjaus (Ikihyväryhmät) Väestökampanjat (Rytmittömät) SOSIAALIPALVELUIDEN KEHITTÄMINEN OMAN TYÖN TUTKIMISEN JA KEHITTÄMISEN TAVAT JA MALLIT Kehittäjä-sosiaalityöntekijämalli Sosiaalitoimistojen vaikuttavuuden arvioinnin toteutustapa Sosiaalityön johtamisen kehittämisrakennemalli Opetus- ja tutkimusyhteistyön kytkeminen kehittämistyöhön Asiakaskehittäjätoiminta Oman työn tutkimisen ja kehittämisen tapa ja malli oli kehittämistyötä, jota koordinoitiin Posken työntekijöiden ja PaKasteen alueellisten työntekijöiden voimavaroilla. Myös oppilaitosten rooli on tärkeä. Tämä on kehittämistyötä, joka ei ole yksittäisten kuntien vastuulla ja tarvitsee toteutuakseen yhteistä koordinaatiota ja alueellista rakennetta muodostuakseen jatkuvaksi toimintatavaksi arjen käytäntöihin. Loppukaneettina voi todeta, että kehittämistoiminnan pitää pohjautua tutkittuun ja arvioituun tietoon.

8 8 PALVELUJEN SAATAVUUDEN JA OSAAMISEN VÄLITTÄMISEN TASOT Kansalaisneuvonta Verkkokonsultaation laajentaminen Työparityö Palveluiden saatavuus ja osaaminen kytkeytyvät vahvasti kysymykseen, onko Lapilla tarvetta sosiaalialan erityisosaamiseen ja miten osaaminen täällä turvataan? Lappi tarvitsee tulevaisuudessa oman rakenteen/mallin palveluiden, osaamisen ja konsultaation turvaamiseksi. Tätä työtä ja sen suunnittelua jatketaan yhdessä kuntien kanssa PaKaste II:ssa. YHTEISÖLLISTEN TYÖMENETELMIEN KEHITTÄMINEN Ryhmätyön yleinen malli Nuorten kuntouttavan työtoiminnan ryhmätyön mallit / Inari ja Tornio Tirlittan -tyttötalo/tornio Mettäterapia/Enontekiö Parisuhderyhmät Perheleiri Läheisneuvonpito Jo alkuvaiheessa kehittämisen punaiseksi langaksi otettiin yhteisöllisten työmenetelmien levittäminen Lapin käytäntöihin. Kunnissa on toiminut erisisältöisiä ryhmiä, joista monet ovat luonnostaan olleet sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisiä toiminnallisia ryhmiä. Ryhmätyön toimintamallin levittämistä tarvitaan edelleen. Kysymys on menemisestä sinne missä asiakkaatkin ovat, omissa luonnollisissa ympäristöissään ja työskentelyn muuttamista toiminnallisempaan suuntaan, jossa myös asiakkaat voivat tukea toinen toistaan. Haasteena ovat edelleenkin palvelujärjestelmämme byrokraattiset rakenteet. Esimerkiksi ryhmät eivät useinkaan toimi virkatyöaikana (aikajänteellä 8 16) ja jo tämä vaatisi kunnallisen työehtosopimuksen uudistamisesta. Onko kunnallisella viranhaltijalla tulevaisuudessakaan mahdollista työskennellä ryhmätyömenetelmin? Tarvitaan yhteiset, joustavat pelisäännöt yhteisöllisten työmenetelmien jalkauttamiseen sekä muutoksia työkulttuuriin ja sen ilmapiiriin. KUNTIEN KEHITTÄMISTEHTÄVÄT JA SOSIAALITYÖN PROSESSIMALLIT Enontekiö Saamenkielinen sosiaalityö Inari Suunnitelmallinen sosiaalityö ja nuorten kanssa tehtävä työ Kemi Nuorten palveluprosessimalli Kemijärvi Perhelähtöisen työskentelymallin juurruttaminen Kittilä Nuorten kanssa työskentely Rovaniemi Lastensuojelun sijaishuollon prosessimalli Tornio Nuorten sosiaalityön ja toimeentulotukityöskentelyn prosessimallit sekä Länsi- Pohjan seudullinen lastensuojelun sosiaalipäivystyksen malli Kuntien kehittäjätyöntekijät ovat kehittäneet oman kuntansa työtä ja koko sosiaalityön tiimin työtä. Tämä on tärkeää, vaikkakin usein näkymätöntä kuntarajojen ulkopuolelle. Uusia työ- ja toimintamalleja on otettu käyttöön niin kehittäjätyöntekijöiden omassa asiakastyössä kuin koko tiimissä. Kehittäjätyöntekijällä on tärkeä rooli kuntansa tiimin innostajana ja tiedonvälittäjänä oman työn kehittä-

9 9 misessä ja arvioinnissa. Tärkeää on myös, että kunnat ovat saaneet itse päättää mitä kehitetään, eikä kehittämistyötä ole ulkoistettu, vaan kehittäjätyöntekijä pysyy oman tiiminsä työntekijänä. Kehitettyjen käytäntöjen juurruttamisen ja levittämisen aika PaKaste II -hanke juurruttaa ja levittää PaKaste I:n aikana käynnistettyjä toimenpiteitä ja kehittää sosiaali- ja terveydenhuollon toimintamalleja palvelujen ja yksilöiden hyvinvoinnin edistämiseksi. Kunnille ja alueen toimijoille on kerätty levitettävien mallien pankki nettisivustolle 2. Mitä annettavaa PaKaste-hankkeella on käytäntöihin? Olemme jäsentäneet juurruttamisen sisältöjä kolmella tasolla: 1) toimintatavat, 2) toimintamallit ja 3) menetelmät. Toimintatavoissa olemme kehittäneet mm. asiakaskehittäjätoimintaa, kehittäjätyöntekijämallia sekä työskentelyjaksoja kunnille ja eri toimijoille. Asiakaskehittäjätoiminnassa punaisena lankana on, että asiakkaat ja potilaat otetaan mukaan kehittämään palveluita. Olemme avanneet kansalaisneuvonnan, jossa on mukana vastaamassa palvelunkäyttäjiä eli kokemusasiantuntijoita. Kehittäjätyöntekijämallin kautta perustyötä tekevät viranhaltijat pääsevät kehittämään palveluita yhdessä oman tiiminsä kanssa ja näin kehittämistä ei ulkoisteta. Työskentelyjaksomallissa kunnat voivat päättää tarpeidensa mukaisen kehittämiskohteen, jota kehittävät kolmen kuukauden rahoituksella. PaKasteessa on kehitetty ja pilotoitu kunnasta riippuen useita (yli 30) eri toimintamalleja mm. Varhain vanhemmaksi -toimintamalli, lääkäri hoitaja -työparityön malli, asiakaskehittäjätoimintamalli, vaikuttavuuden arviointimalli, sijaishuollon malli, Likihyvä -toimintamalli. Mallintaminen toimii työn kehittämisen välineenä ja työskentelyn tuotoksena syntynyt malli on senhetkisen tilanteen kuvaus. Haaste on, etteivät mallit useinkaan ole sellaisenaan siirrettävissä toiseen toimintaympäristöön, vaan tarvitsevat työstämistä toimiakseen uudessa ympäristössä. Jokainen työpaikka/tiimi/kunta muokkaa toimintamallia oman näköisekseen. Pohjois-Suomessa on kehitetty, koulutettu ja käyttöönotettu myös paljon erilaisia menetelmiä, esimerkiksi ryhmätyön ja yhteisölliset työmenetelmät. Kunnissa on toiminut nuorten ryhmiä, kuntouttavan työtoiminnan ryhmiä, ikihyväryhmiä, hyvinvointiryhmiä, tupakasta irti -ryhmiä, perheleirejä ja parisuhderyhmiä. Yhteinen kokemus on, että ryhmätoiminnassa on voimaa. Käytäntöjen siirrettävyys, jatkuvuus ja tutkittavuus PaKaste II tarjoaa juurruttamiseen tukea. Mallin kehittämisessä mukana olleet kuntien työntekijät jalkautuvat muihin kuntiin kertomaan kehitetystä toimintamallista ja antamaan vierihoitoa toimintatavan käyttöönottoon. Tähän toimintaan kunnat voivat saada työskentelyjaksorahoitusta ja hankkeen koordinaattoreiden ja suunnittelijoiden tukea. PaKaste II -hanke seuraa ja arvioi, miten juurruttamistyössä on onnistuttu. 2

10 1 PAKASTE 1: LAPPI, PERUSTERVEYDENHUOLTO JA TERVEYDEN EDISTÄMINEN PaKasteen Lapin osiossa kehitettiin perusterveydenhuoltoa, terveydenedistämistä ja sosiaalityötä. Perusterveydenhuollossa tavoitteiksi asetettiin uudenlaisten palveluprosessien kehittäminen, teknologian hyödyntäminen, ammattiryhmien välisen työnjaon tarkistaminen ja osaamisen kehittäminen. Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi kehitettiin toimintoja kuntalähtöisesti lappilaisissa terveyskeskuksissa erilaisia vastaanoton, päivystyksen ja neuvolan toimintoja. Kehittämistyö toteutettiin ennakkoon sovituissa pilottikunnissa (Simo, Kemi, Tornio, Ylitornio, Kolari ja Ranua) laajemmilla resursseilla ja muissa kunnissa hieman pienemmillä panoksilla. Kokeiluista saatuja tuloksia on levitetty tiedottamalla ja uusia palveluprosesseja tullaan juurruttamaan PaKaste -hankkeen toisessa vaiheessa. Juurruttamistyössä operatiivisena yksikkönä tulevat toimimaan sairaanhoitopiirien perusterveydenhuollon yksiköt. PaKasteen ensimmäisessä vaiheessa panostettiin runsaasti voimavaroja terveyskeskusten henkilöstön osaamisen kehittämiseen erilaisten seminaarien avulla. Lääkäreiden osaamista edistettiin yhteistyössä Oulun Yliopistollisen sairaalan yleislääketieteen yksikön kanssa aluekouluttajalääkäritoimintamallia toteuttamalla. Sosiaalialan kanssa yhdessä kehitettiin muun muassa nuorten äitien hyvinvoinnin ja tuen tarpeen kartoittamista. Terveyden edistämisen toiminta PaKasteessa toimi jatkumona Lapissa vuosina toimineelle Terve Lappi -hankkeelle. Terveyden edistämisen toimintaan valittiin neljä päätoimintalinjaa. Terveyden edistämisen rakenteiden kehittämisessä jatkettiin tiivistä yhteistyötä Lapin kunnissa toimivien terveyden edistämisen yhdyshenkilöiden ja poikkihallinnollisten terveyden edistämisen työryhmien kanssa. Kunnat panostivat PaKasteen aikana hyvinvointikertomusten tekoon ja kymmenen kuntaa valmisteli terveyden edistämiseen liittyvällä työskentelyjaksollaan hyvinvointikertomusta. Neljä kuntaa aloitti sähköisen hyvinvointikertomuksen teon. Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointimenetelmän käyttöönottoa tuettiin viidessä kunnassa koulutuksin ja työkokouksin. Lappiin jalkautettiin Päijät-Hämeessä kehitettyä ja tutkittua Ikihyvä -elämäntapaohjausprosessia, joka antaa selkeän mallin aikuistyypin diabeteksen seulontaan ja riskihenkilöiden elämäntapaohjaukseen ryhmässä. PaKasteen aikana Lappiin koulutettiin Ikihyvä-ohjaajia ja aloitettiin ryhmätoiminta sekä järjestettiin ryhmäohjaajille kehittymispäiviä. Ryhmistä saatiin arvokasta kokemusta seulonnoista ja ryhmäohjauksen toteutuksesta ja haasteista. Väestöstrategian teemaksi valittiin elämän rytmit ja siihen liittyen luotiin neljä Rytmittömät -hahmoa, joista jokaisella on jokin rytmi hukassa. Hahmoista luotiin sarjakuvia, jotka ilmestyivät Lapin paikallislehdissä. Yleisötapahtumiin tehtiin Rytmipyörä -toimintapiste, joka herättelee lappilaisia miettimään omia rytmejään rytmitestien avulla. Kuviossa 1 kuvataan PaKaste -hankkeen rakenne ja terveysosio siinä.

11 11 Kuvio 1 Kaste -kokonaisuus 1.1 PERUSTERVEYDENHUOLLON KEHITTÄMINEN Tausta ja tavoitteet Perusterveydenhuollon kehittämisen osahankkeen tavoitteet muodostuvat valtakunnallisen KASTE -ohjelman tavoitteista 3. Perusterveydenhuollon kehittämisen toimintasuunnitelmassa 4 tavoitteet tarkentuvat vastaanottotoiminnan, päivystystoiminnan ja neuvolatoiminnan kehittämiseen. Suun terveydenhuolto on otettu osaksi perusterveydenhuollon toimintaa. Konkreettisiksi tavoitteiksi asetettiin uudenlaisten palveluprosessien kehittäminen, teknologian hyödyntäminen, ammattiryhmien välisen työnjaon tarkistaminen ja osaamisen kehittäminen. Uudenlaisissa palveluprosesseissa tavoitteiksi asetettiin hoitopolkujen, palveluketjujen sekä toiminta- ja päätöksentekoprosessien kuvaaminen, kriittinen tarkastelu ja niiden parantaminen. Kokoavaksi tavoitteeksi asetettiin palvelun käyttäjän näkökulmasta eheät palvelukokonaisuudet. Teknologian hyödyntämisessä tavoitteeksi asetettiin teknologian käyttöönoton lisääminen mm. turvallisuuden tehostamiseksi sekä henkilökunnan erityisosaamisen varmistaminen ja konsultaatiokäytänteiden kehittäminen, sähköisten potilastietojärjestelmien mahdollisuuksien hyödyntäminen sekä asiakkaiden käyttöön tulevien sähköisten palvelujen hyödyntäminen. Ammattiryhmien välisen työnjaon tarkistamisessa tavoitteeksi asetettiin lääkäri hoitaja -työparimallin mukaisen toiminnan kehittäminen ja arviointi sekä työnjaolliset kehittämistoimet eri ammattiryhmien sisällä ja välillä. Osaamisen kehittäminen on läpileikkaava teema hankkeessa. Siinä tavoitteeksi asetettiin osaamisen kehittämistä tukevien Liite 2, Perusterveydenhuollon kehittäminen Lapin läänissä, toimintasuunnitelma

12 12 seminaarien ja muiden tilaisuuksien järjestäminen, yhteistyö alan oppilaitosten kanssa, koulutusten tarpeen arviointi ja sisällön suunnitteluun osallistuminen. Tavoitteena oli, että hankkeessa toimiva professori on Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin Yleislääketieteen yksikön perusterveydenhuollon lisäkoulutuksen ja yleislääketieteen erikoislääkärikoulutuksen käytännön koulutustoiminnan tukena ja terveyskeskusten ohjaajalääkäreiden osaamista ja toimintaa tuetaan. Osaamista lisätään tehostamalla yhteistyötä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä. Myös videoneuvotteluyhteyksien käyttöä päivystystoiminnan konsultaatiossa kehitetään yhteistyössä UULA -hankkeen 5 kanssa. Hankkeessa toimittiin pilottikuntamalliperiaatteella. Hankkeessa oli kuusi pilottikuntaa Lapin alueelta: Simo, Kemi, Tornio, Ylitornio, Kolari ja Ranua. Pilottikunnat joko jatkoivat jo alkanutta kehittämistä ja kehittämisvision toteuttamista tai loivat uusia kehittämiskohteita. Moniammatillisen toiminnan aloittaminen nousi usein esiin kentän toimijoilta. Esimerkiksi Kemissä ja Torniossa pilotoitu Varhain vanhemmaksi -toimintamalli 6 äitiysneuvolan ja sosiaalitoimen yhteistyöhön nuoren perheen tukemiseksi nousi esiin käytännön toimijoiden tarpeesta. Pilottikuntatoiminnan lisäksi kaikille Lapin kunnille tarjottiin vuosille 2010 ja 2011 mahdollisuutta työskentelyjaksoihin 7, joiden palkkakustannukset maksettiin hankkeesta. Hankesuunnittelijoiden työpanosta suunnattiin ensisijaisesti pilottikuntiin ja muut kunnat saivat lähinnä konsultaatioluonteista apua kehittämistyöhön sitä pyytäessään. Järjestetyt seminaarit olivat avoimia kaikille. Tietoa pilottikuntien ja muiden kuntien kehittämistyöstä sekä niihin liittyvästä tiedon tuottamisesta jaettiin nettisivujen välityksellä, seminaareissa ja sähköpostilistan välityksellä Pilottikunnat suunnannäyttäjinä kehittämistyössä Potilaslogistiikan ja hoidon laadun parantaminen Tässä hankkeessa potilaslogistiikalla tarkoitetaan niitä toimintoja, jotka parantavat hoidon saatavuutta, laatua tai potilaiden ohjautumista oikeaan paikkaan oikeaan aikaan. Pilottikunnissa kehitettiin tähän liittyviä toimintoja kunnan/terveyskeskuksen lähtötilanne ja kehittämistarve huomioiden. Tarkemmat raportit pilottikunnissa tehdyistä toimista löytyvät nettisivuilta 8. Lääkäri-hoitaja työparimallin käyttöönotto Simossa tavoitteeksi asetettiin lääkäri-hoitaja -työparimallin 9 käyttöönotto. Lääkäri-hoitaja -työparimallissa työtehtävät jaetaan lääkärin ja hoitajan välillä potilaslogistisesti toimiviksi huomioiden työparin keskinäinen toiminta. Yhteisesti sovitaan minimissään tehtävä työnjako ja sen lisäksi työparit voivat sopia kullekin parille sopivaa lisätyönjakoa. Tehtävänkuvia ja hoitopolkuja selkeyttämällä sekä yhteistyötä tukevilla tilaratkaisuilla varmistetaan riittävä osaaminen ja hoidon jatkuvuus. Lääkäri-hoitaja -työparimallin tueksi ja tehostamiseksi potilaslogistiikkaa selkiytettiin useilla tavoilla: Työtehtävien jakautumista on tarkasteltu kaikkien vastaanoton ammattiryhmien välillä. Sovittiin yhteisiä käytäntöjä lääkäri-hoitaja työparille Merkittiin lääkärien ja hoitajien työlistoihin yhteiset konsultaatioajat Tarkistettiin diabetes-, reuma- sekä astma- ja keuhkoahtaumapotilaan hoitopolkuja. Puhelinliikenteessä otettiin käyttöön takaisinsoitto, mikäli soittaja jätti yhteystietonsa. 5 Uudet palvelu ja toimintamallit Lapissa Liite 3, Varhain vanhemmaksi toimintamallin kuvaus, mallinnus julkaistu 7 Liite 4, PaKaste työskentelyjaksot Lapissa vuosina Liite 5a, Lääkäri hoitaja työparimallin käyttöönotto Simossa

13 13 Suunniteltiin korvamerkityt lääkäriajat asiantuntijahoitajille. Annettiin potilaan valita lääkäri. Lääkärivalinnan myötä valikoituu myös omahoitaja. Yhteydenotto lääkärille ja reseptien uusiminen tapahtuu omahoitajan kautta. Yhteisen ymmärryksen lisäämiseksi ja työnjaon selkiyttämiseksi tavoitteeksi asetettiin säännölliset työyhteisöpalaverit. Työyhteisöpalavereissa käsiteltiin ajankohtaisia asioita ja tavoitteena oli myös käsitellä suunnitelmallisesti tavallisimpia vastaanotolle tulevia tapauksia ja niiden hoitoa. Tiedonvälityksen kannalta työyhteisöpalaverit onnistuivat hyvin. Tavoitteena ollut säännöllinen, yhteinen koulutustapahtuma palaverien yhteydessä jäi toteutumatta. Lisärahoituksella Simossa kehitettiin kuntouttavan työotteen jalkauttamista sosiaalialan hoito- ja hoivayksiköihin 10. Ajanvarausvastaanoton prosessien kehittäminen Kemissä 11 ryhdyttiin konkretisoimaan aiempina vuosina vastaanoton ja päivystyksen toiminnasta tehtyjen selvitysten tuloksia. Käytännössä tämä tarkoitti toimintasuunnitelman tekemistä konkreettisista toimenpiteistä aikatauluineen ja sen toimeenpanoa. Kehittämisen kohteeksi otettiin kokonaisvaltainen muutos vastaanoton toiminnassa ja siihen liittyvien toimintaa ohjaavien arvojen, vastuiden ja velvollisuuksien selkiyttäminen. Tavoitteena toimintamallin muutos, hoidon jatkuvuus ja potilaslogistiikan selkiytyminen päivystys- ja ajanvarausasiakkaiden välillä Puhelinpalvelu järjestelmä hoitajat omissa työpisteissä paransi asiakkaiden yht. ottoa hoitajaresurssin tehokas käyttö enemmän vast.ottoaikoja hoitajille Hoitajavastaanotto päiväohjelmat pitemmälle ajalle sh vo:lla tehtävänkuvien selkeyttäminen hoitopolkujen mallinnukset vastuut ja valtuudet omahoitajien ja asiantunt. hoitajien välillä Itsenäisen työn suunnitelmallisuus kasvoi Omahoitajalääkäri työpari työnjaon selkeyttäminen tehokas työajankäyttö hoidon jatkuvuus konsultaatiotuki hoitajalla koulutuksellinen hyöty paperilappu viestintä väheni nopeutti palvelun saantia Osaamisen varmistaminen Tiimien muodostaminen päiväohjelmien uusiminen tiimipalaverit tiimivastaavalla työnjohto tiedottaminen parantui viikottainen työn suunnittelu moniammatill. kehittäminen osaksi omaa yötä Päivystystoiminta omaksi toiminnaksi alk. työnjako tiimiytyminen potilaiden ohjautuminen ajanvaraus/ päiv. selkiytyi tehostanut yhteistyötä päiv. ja ajanvar. vo:n välillä -> pot:n asioiden hoito parantunut Yhteiset palaverit (kehittäjätiimi, hoitajapalaverit, keh.ip:t, tiimipalaverit) Tilaratkaisut Yhteistyö sidosryhmien kanssa Kaiken toiminnan ja kehittämisen taustalla ovat arvot, jotka ohjaavat toimintoja Kuvio 2 Vastaanoton ja päivystyksen potilaslogistiikan kehittäminen Kemissä Kehittämistyö aloitettiin toimintaa ohjaavien arvojen läpikäymisellä. Konkreettiset muutokset aloitettiin ottamalla käyttöön sähköinen puhelinpalvelujärjestelmä. Samanaikaisesti lisättiin hoitajavas- V A S T U U T J A V E L V O L L I S U U D E T 10 Liite 5b: Kuntouttavan työotteen jalkauttaminen Simossa 11 Liite 6: Vastaanoton ja päivystyksen potilaslogistiikan kehittäminen Kemissä

14 14 taanottoja, muodostettiin tiimit eri terveysasemille, valittiin tiimivastaavat ja selkiytettiin tehtävänkuvia. Omahoitaja-lääkäri työparit muodostettiin ja tehtiin sen vaatimat muutokset työjärjestyksiin ja toimitiloihin. Osaamisen varmistamiseksi laadittiin koulutussuunnitelmat ja käynnistettiin niiden toteutus. Päivystystoiminta oli toteutettu ostopalveluna, mutta hoitajaresurssin paremman käytettävyyden vuoksi se päätettiin jatkossa tuottaa omana toimintana. Päivystyksen lääkäripalvelut tuotetaan edelleen ostopalveluna. Hoitajaresurssin lisäyksen jälkeen otettiin käyttöön sähköinen hoitosuunnitelma pitkäaikaissairaille. Hoitopolkuja mallinnettiin ja suun terveydenhuolto otettiin mukaan hoitopolkutyöhön. Muutosprosessia ohjasi kehittäjätiimi. Muutosten toteuttamista vaikeutti huono lääkäritilanne ja siitä johtuva paine hoitotakuuajoissa pysymisessä sekä hoitajasijaisten saaminen. Syksyllä 2011 lääkäritilanteeseen saatiin parannusta ostopalveluna ja sen tuella saatiin hoitotakuujonoa purettua. Työskentelyjaksoilla kehitettiin myös kuntouttavaa toimintaa peruskouluikäisille 12. Päivystystoiminnan kehittäminen Torniossa Länsi-Pohjan keskussairaalassa suunniteltu hoidontarpeenarvioinnin kiireellisyysluokitusta ohjaava järjestelmä on otettu Torniossa niin kiireetöntä kuin kiireellistä ajanvarausta tekevien käyttöön 13. Kumpikin päivystystyötä tekevä lääkäri sai oman hoitajan työparikseen. Työparityötä helpottamaan on kehitetty hoitosuunnitelmalomake, jonka avulla pyritään myös kirjaamisen laadun parantamiseen. Tällä hetkellä toimii kaksi hoitajan vastaanottoa, joille kummallekin annetaan sekä päivittäin että etukäteen vastaanottoaikoja. Ratkaisulla vähennetään ruuhkaa lääkärin vastaanotoilta. Tarvittaessa hoitaja konsultoi lääkäriä. Menettelytavasta on sovittu yhteistyössä päivystävien lääkäreiden kanssa. Yksi kehittämistehtävistä oli terveyspalvelujen tuottamista ja terveyden edistämistä palveleva moniammatillinen ja monitoimijainen Terveyden tila 14. Toimintamallin on tarkoitus olla matalan kynnyksen palveluja sekä nopeasti että pitkäjänteisesti tuottava uusi palvelukonsepti 15. PaKasteen lisärahoitus on mahdollistanut asiakasvastaavan tai muiden asiantuntijasairaanhoitajien tehtävänkuvan kehittämisen tulevia tarpeita varten, joista yksi osa on tilankäyttösuunnitelman laatiminen. Suunnitelman mukaan aiemmin odotustilana toiminutta tilaa voidaan käyttää sekä hoitajan että lääkärin vastaanottotilana. Työskentelyjakson aikana kehitettiin Tornion hyvinvointipalveluiden tarpeisiin Webropol-pohjainen asiakaspalautteen keräämisjärjestelmä tulevan palvelutuotannon kehittämistarpeita kartoittamaan. Torniossa neuvolan perhetyön toimintakäsikirja 16 on valmistumassa. Se sisältää neuvolan perhetyön koko toimintamallin kattavan kuvauksen ja ohjeistuksen, sen rajapinnassa toimivien yhteistyötahojen yhteystiedot sekä keskeiset lomakkeet ja laadunhallinnan periaatteet. Neuvolan perhetyön toimintakäsikirjasta on mahdollista ottaa suoraan mallia myös muihin toimintakäsikirjoihin. Kotihoidon perhetyö saanee eniten hyötyä nyt työstettävästä toimintakäsikirjamallista. Neuvolan perhetyön toimintakäsikirjaa on työstetty ensisijaisesti sähköisenä tallennettavaksi ja käytettäväksi Liite 7: Lääkäri hoitaja työparityöskentelyn ja information kehittäminen 14 Liite 8: Terveyden tila Liite 9: Neuvolan perhetyö Torniossa

15 15 Varhain vanhemmaksi Kemissä ja Torniossa Vastaanottotoiminnan kehittämisen lisäksi Kemissä ja Torniossa kehitettiin yhteinen toimintamalli sosiaali- ja terveystoimen yhteistyöhön nuorten perheiden tukemiseksi 17. Yhteistyö kuntien välillä oli antoisaa ja toimi erittäin hyvin. Varhain vanhemmaksi -toimintamalli on proaktiivinen tapa tukea nuoren perheen arkea ja samalla lisätä sosiaali- ja terveysalan moniammatillista yhteistyötä. Äitiysneuvolan terveydenhoitaja ja sosiaalityöntekijä/perhetyöntekijä tapaavat nuoren perheen yhteisvastaanotolla, jossa kartoitetaan perheen voimavaroja ja tuen tarvetta. Yhteisvastaanotto järjestetään raskausviikoilla 14 20, jolloin raskaus on jo ohittanut alkuvaiheen ja on paremmin realisoitunut osallisille. Tarvittavat tukitoimet pyritään käynnistämään välittömästi. Yhteisvastaanotolla kartoitetaan perheen suhtautumista raskauteen ja sen tuomiin muutoksiin nuoren perheen elämässä. Samalla kiinnitetään huomiota lapsen syntymän jälkeiseen aikaan, kuten varhaisen vuorovaikutuksen merkitykseen lapsen kasvun ja kehityksen sekä vanhemman ja lapsen välisen suhteen kannalta. Verenpainepotilaan hoitopolku 18 hallintorajat ylittävänä yhteistyönä Ylitorniolla kehittämiskohteena on ollut verenpainepotilaan hoidon toiminnallinen mallinnus 19. Tavoitteena on ollut selkeyttää moniammatillinen hoitoprosessi. Kehittämistyön tulostavoitteeksi asetettu Verenpainepotilaan hoitopolun toimintakäsikirja, versio 1 on valmistunut projektin aikana. Käsikirja on päivitettävissä, sisältää jo olemassa olevia ohjeita ja siihen on tuotettu uusia ohjeita sekä määritelty hoitoprosessit toimintamalleiksi. Hoitopolun sisään on rakennettu Ikihyvä-mallia mukaileva elintapaohjaus, yksilö- ja ryhmäohjauksen moniammatillisuutta tukevaksi toimintatavaksi 20. Toimintakäsikirjan päivitettävää rakennemallia voidaan käyttää muiden kansansairauksien hoitopolkuja kehitettäessä. Kehittämistyön kohteena Ylitorniolla oli myös kotihoidon kehittäminen tiimityön keinoin. Kotihoidon tehtäväkuvia selkeytettiin prosesseja mallintamalla (asiakkaaksi tulo, palveluntarpeen arviointi, asiakastyö). Kotiuttamisprosessi on kirjattu, mutta mallintaminen on vielä kesken. Sähköinen hoito/hoivatyön kirjaaminen ja tiedonsiirto on saatu saumattomaksi. 21 Taloudelliset lisäresurssit toivat mahdollisuuden suorittaa sotiemme veteraanien palveluntarpeen arvioinnin. Kotikäynneillä tarjottiin tietoa, palvelunohjausta ja neuvontaa erilaisista palveluista ja etuuksista, arvioitiin toimintakykyä, apuvälinetarvetta sekä mahdollisia asunnonmuutostöitä. Lisäksi tarvittavat apuvälineet toimitettiin ja asennettiin kotiin sekä opastettiin niiden käytössä. Kehittämistyön ylläpitämiseksi on Ylitorniolle hankittu Kuntaliiton ITE 3: 2010 Itsearviointi- ja laadunhallintamenetelmä. Menetelmän avulla vastataan myös uuden Terveydenhuoltolain velvoitteeseen laadunhallintasuunnitelmasta. Sähköinen ajanvaraus asiakaslähtöisyyttä tukemassa UULA-hankkeen kehittämät ja Kolarin kunnassa 22 käyttöön otetut sähköinen ajanvaraus (SAV) sekä palvelutekstiviesti (PTV/TPV) 23 ovat tukeneet asiakaslähtöistä toimintatapaa. Samalla ne ovat vähentäneet ajanvaraukseen osallistuvan henkilökunnan työn kuormitusta. Järjestelmän avulla on esimerkiksi yllättäen vapautuneille vastaanottoajoille saatu uusi asiakas. PaKaste -hanke on tukenut kehit- 17 Liite 3: Varhain vanhemmaksi Kemi Tornio 18 Liite 10: Verenpainepotilaan hoitopolku Ylitorniolla 19 Liite 11: Verenpainepotilaan hoitopolun sisältö Ylitorniolla 20 Liite 12: Ylitorniolaisen verenpaineasiakkaan ohjautuminen elintaparyhmään Liite 13: Tekstiviestipalvelun käyttöönotto Kolarissa

16 16 tämistyötä ollen mukana toimintakäsikirjan laatimisessa. Toimintakäsikirja on täydennettävissä ja muokattavissa, tarpeen niin vaatiessa ja muutostilanteissa, terveyskeskuksen henkilöstön toimin. Lisäresurssit mahdollistivat lisäksi monitoimijaisen lastensuojelutarpeen selvittelyn kehittämisen. Tarve oli aikaansaada kolarilainen toimintamalli, joilla reagoidaan lastensuojelu- ja lastensuojelun huoli ilmoituksiin ja samalla lisätä osaamista tällä alueella. Lopputuotteena on paremmin lapsen tarpeet tunnistava toimintatapa. Malli jalostuu käytännöksi työtä tekemällä. Lisäresurssein saatiin alkuun vuodeosaston moduulityön malli 24. Malli osoittautui toimivaksi ja se on sekä parantanut hoitotyön laadukkuutta että vähentänyt työn kuormittavuutta. Paikallisesti kehitetty toiminnan muutos on hyvä esimerkki kehittämistyön tuloksista. Laadukasta hoitoa osaamisella ja hoidon jatkuvuutta teknologiaa hyödyntämällä Ranualla 25 selviteltiin päivystyspuhelinliikenteen toimivuutta ja hoitohenkilökunnan valmiuksia hoitoohjeiden antamiseen sekä ohjeiden toimivuutta. Pääsääntöisesti tulokset olivat hyviä, parannettavaa jäi lähinnä Terveysportin käytön tehostamisessa. Terveyskeskuksen vastaanoton toimintaa kehitettiin muokkaamalla reseptin uusimiskäytäntöjä, selkiyttämällä työnjakoa päivystävän hoitajan ja toimenpidehoitajan välillä, varaamalla lääkäriaikoja päivystävän hoitajan käyttöön, selkiyttämällä laboratoriovastausten antamista potilaille ja sijoittamalla tiettyjä kontrollilaboratoriotutkimuksia pois kiireisiltä maanantaiaamuilta. Hankekaudella saatiin otettua käyttöön työntekijöiden sähköiset ajanvarauslistat. Tämä on parantanut asiakkaiden saamaa palvelua ja sujuvoittanut toimintaa. Vastaanotolta pystytään nyt tarkistamaan esimerkiksi neuvolan terveydenhoitajan läsnäolo ja ohjaamaan tarvittaessa asiakas hänen vastaanotolleen. Hoidon jatkuvuutta on parannettu kouluttamalla hoito- ja hoivalaitoksien henkilökuntaa sähköisen potilastietojärjestelmä Mediatrin käyttöön. Sosiaali- ja terveystoimen yhteisen potilastietojärjestelmän avulla esimerkiksi tieto lääkityksistä pysyy ajan tasalla potilaan siirtyessä osastolta takaisin omaan yksikköönsä ja terveyskeskuksessa on ajantasainen tieto potilaan toimintakyvystä. Kokonaiskehittämiseen kuului myös valmistautuminen e-reseptin käyttöönottoon ja potilasturvallisuussuunnitelman tekeminen. Tiedon välitystä on tehostettu järjestämällä työyhteisöpalavereja kerran kuukaudessa ja tarvittaessa jokaviikkoiseen lääkärimeetingiin kutsutaan mukaan muita työntekijäryhmiä. Tehdyistä kyselyistä ja toiminnan muutoksista on kuntalaisille tiedotettu paikallislehti Kuriirissa Hoidon laadun ja saatavuuden parantaminen Hankkeen aikana ohjausryhmä päätti pilottikuntien toiminnan kehittämisen lisäksi antaa kaikille Pa- Kaste Lapin hankkeessa mukana oleville kunnille mahdollisuuden kehittää omia toimintojaan rahoittamalla PaKaste -hankkeen tavoitteita edistäviä työskentelyjaksoja kunnissa. Tämä herätti laajaa kiinnostusta ja kehittämisaiheita tehtiin laajalla rintamalla, muun muassa neuvolatyössä kehitettiin uuden asetuksen mukaisia toimintamalleja. Alla oleva kuvio esittää työskentelyjaksoilla kehitettyjä toimintoja. Toimintamallina työskentelyjaksot saivat paljon myönteistä palautetta. 24 Liite 14: Kolarin terveyskeskuksen vuodeosaston moduulityöskentelyn malli 25 Liite 15: Sähköisen palvelun hyödyntäminen Ranualla

17 17 Kuvio 3 Perusterveydenhuollon kehittäminen Hankeaikana saavutettiin valtaosa tavoitteista. Kuntalähtöinen kehittäminen osaltaan heikentää tulosten yleistettävyyttä, mutta samalla se tuo yleiseen tietoisuuteen toiminnan monimuotoisuutta. Benchmarkkaus edellyttää aina myös uuden asian pohtimista jokaisen kunnan ja toimipisteen oman lähtötilanteen näkökulmasta. Eri toimijoiden yhteisellä keskustelulla sitoutetaan osalliset kehittämiseen ja luodaan toimiva malli lähtötilanne huomioiden. Hankeaikana todettiin, että uuden toimintamallin kehittäminen vaatii kaikkien toimijoiden osallistumista ja osallistamista, jotta uusi toimintamalli saadaan jalkautettua käyttöön. Tämän luvun tekstissä viitataan pilottikunnissa ja työskentelyjaksoilla tehtyihin kehittämistoimiin. Pilottikuntien ja työskentelyjaksojen raportit on koottu hankkeen nettisivuille lapin kunnissa/ ja vuoden 2011 pakaste tyoskentelyjaksot lapin kunnissa

18 18 Uudenlaiset palveluprosessit Taulukko 1 Uudenlaiset palveluprosessit Tavoitteet Hoitopolkujen kuvaaminen Palveluketjujen kuvaaminen Toiminta- ja päätöksentekoprosessien kuvaaminen ja kriittinen tarkastelu Eheät palvelukokonaisuudet palvelun käyttäjän näkökulmasta Tuotokset Hoitopolkuja Kemissä, Ylitorniolla ja Simossa o Tyypin 2 diabetes-, reuma- ja astmapotilaan hoitopolku Kemissä o Verenpainepotilaan hoitopolku Ylitorniolla o Astma-, keuhkoahtauma-, reuma-, verenpaine- ja diabetespotilaan hoitopolku Simossa Päivystysvastaanoton kehittäminen Torniossa ja Sallassa o Hoitotyön osalta Sallassa o Kokonaiskehittäminen Torniossa Perusterveydenhuollon ja työterveyshuollon työnjaon selkiyttäminen Posiolla Ajanvarausvastaanoton kokonaiskehittäminen Kemissä Diabetesriskiseulonnan ja ennaltaehkäisevän Ikihyvä ryhmätoiminnan aloittaminen Rovaniemellä Hoitoisuusluokitus vuodeosastolle, Inari Hoitotyön moduulimalli Kolarin terveyskeskuksen vuodeosastolla Laboratorion työprosessit Kolarissa Neuvolatyön työmuotojen kehittäminen Kittilässä, Kemijärvellä, Inarissa, Muonion Enontekiön kansanterveystyön kuntayhtymässä ja Sodankylässä Sähköinen työlista terveyskeskuksen vastaanoton toimijoille Ranualla Neuvolan perhetyön kehittäminen Sodankylässä, Torniossa Työttömien terveystarkastukset Pellossa ja Tervolassa Perusterveydenhuollon ja kehitysvammahuollon yhteistyö Pelkosenniemellä Sosiaali- ja terveystoimen yhteistyö Savukoskella ja Pelkosenniemellä Kotihoidon ja terveystoimen yhteiset palveluprosessien Ylitorniolla Varhain vanhemmaksi toimintamalli Kemissä ja Torniossa Peruskouluikäisen kuntouttava toiminta Kemissä Terveyspalvelut osa ikäihmisten päivätoimintaa Keminmaassa Terveyden tila Torniossa Sotaveteraanien palvelutarve Ylitorniolla Moniammatillinen sektorirajat ylittävä yhteistyö nousi esiin useissa kehittämiskohteissa. Kentällä on selkeä tarve eri toimijoiden yhteistyölle. Yhteistyötä on saatu käynnistettyä, mutta se vaatii aktiivista toimintaan panostamista ja koordinointia. Oman työn ohessa tehtynä tämä ei välttämättä onnistu. Työskentelyjaksojen rahoitus sai positiivista palautetta nimenomaan siitä, että kunnan oma työntekijä pystyttiin sen turvin irrottamaan kehittämistyöhön. Myös PaKasteen työntekijöiden jalkautuminen pilottikuntiin antoi lisäresurssia kehittämiseen. Hoitopolkujen, palveluketjujen sekä toiminta- ja päätöksentekoprosessien kuvaamista tehtiin useissa kunnissa. Asiakaslähtöisyys olisi voinut näkyä niissä enemmän, usein kehittämistä toteutettiin organisaation toiminnallisuuden näkökulmasta, asiakasnäkökulman jäädessä sen varjoon. Käytännössä asiakkaiden ääni kuului vain ammattilaisten kautta.

19 19 Kuvio 4 Uudet palveluprosessit Teknologian hyödyntäminen Taulukko 2 Teknologian hyödyntäminen Tavoitteet Teknologian käyttöönoton lisääminen mm. turvallisuuden tehostamiseksi sekä henkilökunnan erityisosaamisen ja konsultaatiokäytänteiden varmistamiseksi Teknologiaa hyödyntävien konsultaatiokäytäntöjen kehittäminen Sähköisten potilastietojärjestelmien mahdollisuuksien hyödyntäminen Asiakkaiden käyttöön tulevien sähköisten palvelujen hyödyntäminen Tuotokset Puhelinpalvelujärjestelmän käyttöönotto, Kemi ja Tornio Sähköinen hoitosuunnitelma, Kemi Hoitopolkujen kuvaaminen QPRohjelmalla, Kemi Asiakaspalautejärjestelmän kehittäminen Webropol-kyselynä, Tornio Marevan-hoidon WEB-seuranta, Muonion Enontekiön ktt ky Verkkoneuvonnan kehittäminen, Inari, Muonion Enontekiön ktt ky, Sähköisen ajanvarauksen kehittäminen, Inari, Kolari, Rovaniemi UULA-hanke Sähköisen esitietolomakkeen kehittäminen suun terveydenhuoltoon, Rovaniemi Mediatrin käyttöönotto sosiaali-alan yksiköissä, Ranua Sähköisen työlistan käyttöönotto tk:n eri toimipisteissä, Ranua Sisällön tuottaminen verkkoneuvontaan, Kemi, Tornio, UULA-hanke Sähköinen hyvinvointikertomus, Inari, Utsjoki Etäjumppa, Kolari E-reseptin käyttöönoton valmistelu, Ranua

20 20 Puhelinpalvelujärjestelmien käyttöönotossa on ollut alkuvaiheessa teknisiä ongelmia. Järjestelmät eivät pystyneet vastaamaan niihin asetettuihin tavoitteisiin. Ongelmia on ratkaistu yhdessä kuntatoimijoiden ja palvelun tuottajien kesken. Hankekauden lopussa järjestelmät vaikuttavat toimivan ja niistä on saatavissa tilastotietoa arvioinnin tueksi. Kuvio 5 Teknologian hyödyntäminen Ammattiryhmien välisen yhteistyön ja työnjaon kehittäminen Taulukko 3 Ammattiryhmien välisen yhteistyön ja työnjaon kehittäminen Tavoitteet lääkäri hoitaja -työparimallin mukaisen toiminnan kehittäminen ja arviointi työnjaolliset kehittämistoimet eri ammattiryhmien sisällä ja välillä. Tuotokset Lääkäri hoitaja -työparitoiminta, Kemi, Simo, Tornio Työnjaolliset muutokset päivystysvastaanotolla, Tornio, Kemi, Simo, Ranua, Ylitornio, Työterveyshuollon järjestäminen, Posio Vuodeosaston moduulimalli, Kolari Tehtävänkuvien selkiyttäminen vastaanotolla, Ranua Voimaannuttava ryhmäohjaus perheen Sote-yhteistyön edistäminen, Pelkosenniemi, Savukoski Kotihoidon palveluprosessien kehittäminen, Ylitornio Varhain vanhemmaksi, Kemi, Tornio Peruskouluikäisen kuntouttavan toiminnan kehittäminen, Kemi Terveyspalvelut osana ikäihmisten päivätoimintaa, Keminmaa Terveyden tilan kehittäminen, Tornio

21 21 arjessa, Posio Perhetyön käynnistäminen neuvolassa, Posio, Sodankylä, Tornio Hyvinvointikertomus, Enontekiö Työttömien terveystarkastukset, Pello, Tervola Perusterveydenhuollon ja kehitysvammahuollon yhteistyön kehittäminen, Pelkosenniemi, Savukoski Työparitoiminta lasten hyvinvoinnin lisääjänä, Kolari Sotaveteraanien palvelutarpeen kartoittaminen, Ylitornio Hoitajavastanotot, Kemi, Tornio, Salla, Kemijärvi Kokemukset lääkäri hoitaja -työparitoiminnasta ovat olleet pääsääntöisesti positiivisia, joskin toimivuudessa on työparien välillä eroja. Työparitoiminnan kehittämistä jatketaan tarkastelemalla edelleen toimintatapoja ja muuttuvia työnkuvia. Hoitajavastaanottoja on kehitetty päivystykseen ja ajanvarausvastaanotolle useissa kunnissa. Kehittämistyötä on toteutettu kunkin kunnan tarpeista ja lähtökohdista, joko lääkäri hoitaja -työparitoimintaan liittyen tai itsenäisinä kehittämistoimina. Kokemukset hoitajavastaanotoista ovat olleet positiivisia. Jatkossa tulisi luoda selkeämpi kriteeristö, milloin potilas ohjataan hoitajan vastaanotolle, milloin suoraan lääkärille ja milloin on parasta käydä molempien vastaanotolla potilaan saaman hoidon, toiminnan sujuvuuden ja asiakaslähtöisen palveluprosessin parantamiseksi. Yksi merkittävä hoitajavastaanottojen toimintaa haittaava tekijä on sijaisten saaminen äkillisiin poissaoloihin. Riittävillä sijaisjärjestelyillä hoitajavastaanottoja (esim. kiirehoitaja) ei tarvitsisi karsia ja siten päiväohjelmia muuttaa, vaan pystyttäisiin toimimaan suunnitellusti. Työnjaolliset muutokset aiheuttavat muutoksia myös johtamisjärjestelmään. Perusterveydenhuolto toimii kompleksisessa ympäristössä, jossa pieniltäkin vaikuttavilla muutoksilla voi olla isoja seurauksia, hyviä tai huonoja. Tämä luo omat haasteensa johtamiseen. Jatkossa olisi hyvä enemmän paneutua myös johtamisjärjestelmään ja sen toimivuuteen muutosprosesseissa.

22 22 Kuvio 6 Työnjako ja moniammatillisuus Osaamisen kehittäminen Taulukko 4 Osaamisen kehittäminen Tavoitteet perusterveydenhuollon henkilöstön koulutustarpeen selvittelyyn osallistuminen osaamisen kehittämistä tukevien seminaarien ja muiden tilaisuuksien järjestäminen yhteistyö alan oppilaitosten kanssa perusterveydenhuollon lisäkoulutuksen ja yleislääketieteen erikoislääkärikulutuksen käytännön koulutustoiminnan tukeminen terveyskeskusten ohjaajalääkäreiden osaamisen ja toiminnan tukeminen yhteistyön tehostaminen perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä videoneuvotteluyhteyksien käytön kehittäminen päivystystoiminnan konsultaatiossa yhteistyössä UULA -hankkeen kanssa. Tuotokset Triage -koulutus, Kemi, Tornio Työyhteisökoulutukset pilottikunnissa Dokumentoinnin kehittäminen Lapin terveyskeskuksissa, Rovaniemen AMK Arvioinnit, Kemi-Tornion AMK Kuntouttavan työotteen jalkauttaminen sote-yksiköissä, Simo Ohjaajalääkärikoulutukset Lapissa Osaamisen kehittämistyössä yhtenä suurena tavoitteena on ollut yleislääketieteen erikoislääkärikoulutuksen ja perusterveydenhuollon lisäkoulutuksen (nykyisin yleislääketieteen erityiskoulutus) edistäminen. Tämän tavoitteen edistämiseksi yleislääketieteen professori on hoitanut Oulun Yliopistollisen sairaalan yleislääketieteen yksikön aluekouluttajalääkärijärjestelmän mukaisia työtehtäviä Lapis-

23 23 sa 27. Kaikissa kunnissa on toteutettu vähintään yksi ohjaustapaaminen. Ohjaustyö ymmärretään nyt selvästi aiempaa paremmin. Kokeneet ohjaajalääkärit haluavat syventää osaamistaan ohjaustyössä ja Lappiin on saatu lappilaisten kokeneiden ohjaajalääkäreiden toiveen mukaan sovittua oma ohjaajalääkärikurssi alkavaksi syksyllä Kuvio 7 Osaamisen kehittäminen Maakunnissa kentällä tapahtuva ohjaustyön tuki on johtanut myös siihen, että jo pitkään terveyskeskustyössä olleita lääkäreitä on saatu rekrytoitua mukaan yleislääketieteen erikoistumisohjelmaan. Lapin alueellinen professori on osallistunut myös erikoislääkärikoulutuksen (Oulun Yliopisto) yleislääketieteen erikoistumiskoulutuksen auditointityöhön. Palaute auditoinnista osoitti OYS:in koulutusmallin olevan hyvä malli levitettäväksi koko maahan. Vaikka ohjaustyön tuen vaikuttavuutta on vaikea mitata, on aivan ilmeistä, että työ on edistänyt yleislääketieteen profiilia ja terveyskeskuslääkäreiden innostusta oman osaamisen kehittämiseen sekä ohjaajalääkäreiden että ohjattavien osalta. Myös alueellisia yhteisiä koulutuskäytäntöjä on syntynyt, esimerkiksi Tunturi-Lappiin. Professori on osallistunut myös lääketieteen opiskelijoiden perusopetukseen, mikä on omalta osaltaan ollut hyvä kanava vaikuttaa nuorten lääkäreiden innostukseen hakeutua perusterveydenhuollon tehtäviin, muun muassa Lapin kuntiin. Opetuksissa on perehdytetty opiskelijoita myös maaseudun lääkärinä työskentelyyn. Osaamisen kehittymistä perusterveydenhuollossa ja terveyden edistämisessä on tuettu seminaaripäivillä. Seminaaripäivien järjestelyissä on tehty yhteistyötä muun muassa ammattikorkeakoulujen ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin yleislääketieteen yksikön kanssa 28. Seminaaritapahtumissa on hyödynnetty etäteknologiaa ja saatu siten mukaan laajasti osallistujia koulutamme 28

24 24 Työnjaolliset muutokset edellyttävät myös täsmäkoulutusta, jota voidaan osin toteuttaa myös vertaisoppimisella ja tuutoroinnilla. Esimerkiksi diabeteshoitajat (asiantuntijahoitajat) voivat opastaa vastaanoton sairaanhoitajia ja terveydenhoitajia diabetespotilaan hoitoon ja sen seurantaan. Hyviä käytäntöjä kunnista toiseen on pyritty levittämään sähköisiä tiedonsiirtomenetelmiä hyödyntäen Arviointi ja tiedotus Pilottikunnista toteutettua kehittämistä on arvioitu kuntakohtaisesti ja se on sisällytetty niiden loppuraportteihin. Pilottikunnat olivat pääosin tyytyväisiä hankkeelta saamaansa tukeen. Erityisesti hankeaikana järjestetyt seurantakokoukset saivat positiivista palautetta. Niiden koettiin jäsentävän kunnassa tapahtuvaa kehittämistyötä ja kokoavan asianosaiset yhteen. Seurantakokoukset myös ikään kuin pakottivat selkiyttämään kunnassa tapahtuvaa kehittämistä ja siten se realisoitui paremmin osallisille, erityisesti esimiehille eri tasoilla. Suunnittelijoiden jalkautuminen kuntiin toi lisäresurssia kehittämiseen ja samalla ulkopuolinen pystyi herättämään keskustelua hankalistakin aiheista. Tämä mahdollisti avoimen keskustelun kehittämistä hidastavista tai estävistä asioista ja sitä kautta saatiin myös yhteistä ymmärrystä asioihin. Varhain vanhemmaksi -pilotin sekä Kemin ja Tornion terveyskeskusvastaanottojen arvioinnin toteutti erikseen Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu TERVEYDEN EDISTÄMINEN LAPISSA Lapin terveyden edistämisen taustasta ja tavoitteista Terveyden edistämisen osio PaKasteen Lapin osahankkeessa jatkoi Terve Lappi -nimen käyttöä. Terveyden edistämisen osion suunnitelma oli jatkumoa Lapissa aikaisemmin tehdylle terveyden edistämisen työlle ja pohjautuu paljolti Lapissa toteutetulle Terve Lappi -hankkeelle, joka oli kaikkien Lapin kuntien yhteinen terveyden edistämisen hanke. Toiminta pohjautui valtakunnallisiin terveyden edistämisen ohjelmiin, suosituksiin ja malleihin. Hankkeen päämääränä on ollut kehittää pysyvät maakunnalliset ja kunnalliset rakenteet ja yhteiset toimintatavat terveyden edistämiseen Lapissa. Terve Lappi -osiolla oli neljä toimintalinjaa: 1. Terveyden edistämisen rakenteet 2. Elämäntapaohjauksen kehittäminen 3. Terveyden edistäminen väestötasolla 4. Erityiskysymyksinä terveyserot, kansalaisnäkökulma, saamelaisuus sekä suun terveyden edistäminen Seuraavassa esitellään taulukon muodossa toimintalinjojen tavoitteet, pääasiallinen toiminta ja tulokset sekä taulukon jälkeen on pohdintaa ja suunnitelmia PaKaste II -hankkeeseen. 29

25 25 Terveyden edistämisen rakenteet Taulukko 5 Terveyden edistämisen rakenteet Tavoitteet Toiminta Tulokset Jokaiseen Lapin kuntaan on nimetty terveyden edistämiseen vastuullinen johtaja Lapin kunnissa toimivien poikkihallinnollisten terveyden edistämisen työryhmien asema on vahvistunut ja tehtävät selkiytyneet Lapin kuntiin nimettyjen terveyden edistämisen yhdyshenkilöiden tehtävät ja työaika on määritelty Jokaisessa Lapin kunnassa laaditaan valtuustokausittain hyvinvointikertomus ja sen pohjalta hyvinvointistrategia Terveysvaikutusten huomiointi kuntien päätöksenteossa lisääntyy On luotu toimiva malli terveyden edistämiseen maakunnallisen terveyden edistämisen yksikön, sairaanhoitopiirien ja kuntien välille Terveyden edistämisen työkokoukset kaikissa Lapin kunnissa yhteistyössä Lapin liiton kanssa Terveyden edistämisen yhdyshenkilöiden ja - työryhmien neuvottelupäivät (3kpl) Alku- ja loppukysely kunnan terveyden edistämisen tilanteesta terveyden edistämisen yhdyshenkilöille Yhteistyö Lapin aluehallintoviraston kanssa Työskentelyjaksoilla 10 kunnassa työstetty hyvinvointikertomusta Neljä kuntaa työstänyt työskentelyjaksoilla sähköistä hyvinvointikertomusta Kolme työkokouspäivää Yhteistyö TerPS -hankkeen kanssa sähköisen hyvinvointikertomuksen osalta Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten (IVA) esitelty kaikissa Lapin kunnissa terveyden edistämisen työkokouksissa IVA:n käyttöönotossa viisi pilottikuntaa Kuusi koulutusta IVA:n käyttöönotosta IVA:n käyttöönoton mallinnus aloitettu Yhteistyö Turun ammattikorkeakoulun ja THL:n kanssa: suunnitelma verkkokonsultaatiosta Tehty yhteistyötä sairaanhoitopiirien, Lapin avin, Lapin liiton kanssa hankkeen alussa on tehty alkukysely terveyden edistämisen yhdyshenkilöille loppukysely on vielä kesken ja sitä jatketaan PaKaste II:ssa 16 kunnassa tehty hyvinvointikertomus Kolarissa IVA:n luotu käyttöönottoprosessi ja nimetty IVAvastuuhenkilö Kemissä ja Torniossa IVA on osana sähköisen hyvinvointikertomuksen käyttöönottoprosessia Suunnitelma Lapin sairaanhoitopiirin perusterveydenhuollon yksikön perustamisesta, jonka osana terveyden edistäminen vuodesta 2014 lähtien

26 26 Lapissa on jo pitkään kehitetty terveyden edistämisen rakenteita niin kunnissa kuin maakuntatasolla. Lapin aluehallintovirasto (ent. Lapin lääninhallitus) ja terveyden edistämisen hankkeet ovat yhteistyössä johdonmukaisesti tukeneet kuntien terveyden edistämisen yhdyshenkilöiden ja työryhmien toimintaa. Kunnittain pidetyistä terveyden edistämisen työkokouksista saatiin hyvin positiivista palautetta. Kuntakäynnit 30 järjestettiin yhteistyössä Lapin liiton kanssa. Kokouksissa oli mukana kuntapäättäjiä, luottamushenkilöitä ja kunnan työntekijöitä eri hallinnonaloilta liite. Tällä kertaa työkokouksiin osallistui enemmän myös johtavissa asemissa olevia henkilöitä, kun Terve Lappi -hankkeen aikana kaksi vuotta aikaisemmin osanottajat olivat enemmän työtekijätasolta. Kokoukset toimivat tärkeänä foorumina nostaa terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen kunnassa yhteiseen keskusteluun eri hallinnonalojen välillä. Hyväksi käytännöksi osoittautuneiden terveyden edistämisen yhdyshenkilöiden ja työryhmien jäsenten neuvottelupäivien ja kunnittain toteutettavien terveyden edistämisen työkokousten järjestämistä on jatkettu PaKasteessa. Pohtimisen arvoista on, kannattaako neuvottelupäiviä järjestää vain kerran vuodessa, nykyisen kahden kerran sijaan. Neuvottelupäivien tulee myös sisällöltään olla mielenkiintoisia ja kuntien toimijoita konkreettisesti palvelevia. Voidaan myös miettiä, olisiko seudullisista kokouksista hyötyä. Voitaisiinko niillä välillä korvata maakunnallinen seminaari tai kunnittaisia kokouksia? Hyvinvointikertomusten teko kuntaan oli PaKasteen aikana ajankohtainen aihe terveyden edistämisen rakenteiden kehittämisessä ja 10 kuntaa valitsi hankkeen tarjoaman terveyden edistämiseen liittyvän työskentelyjakson aiheeksi juuri tämän. Hanke kokosi kuntien hyvinvointikertomusten tekijöitä yhteen ja heitä tuettiin järjestämällä kolme aiheeseen liittyvää työkokousta. Lapin kunnissa onkin hyvä tilanne hyvinvointikertomusten suhteen PaKasteen päättyessä. Lapin 21 kunnasta 16:ssa hyvinvointikertomus on tehtynä tai tekeillä. Kunnat ovat hyvin kiinnostuneita sähköisen hyvinvointikertomuksen teosta jatkossa ja neljässä kunnassa se on jo saatu alkuun terveempi Pohjois-Suomi -hankkeen tuella. PaKaste II:ssa suuri osa Lapin kunnista luultavasti työstää sähköistä hyvinvointikertomusta ja hankkeelta odotetaan tähän tukea ja koordinointia. Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi -menetelmän juurruttaminen kuntiin vaikuttaa hitaalta ja työläältä. PaKasteessa kunnille tarjottiin tähän tukea ja koulutusta ja viisi kuntaa kiinnostui asiasta. Pisimmälle prosessissa päästiin Kolarin kunnassa. IVA:n juurruttamistyö vaatii edelleen paljon työtä ja sitä tulee jatkaa PaKaste II:ssa. Tällöin IVA:n käyttöönotto sujuisi joustavasti osana sähköisen hyvinvointikertomuksen tekoprosessia. PaKasteessa aloitettiin yhdessä THL:n ja Turun ammattikorkeakoulun kanssa mallintamaan IVA:n käyttöönottoprosessia kunnassa juurruttamistyön helpottamiseksi. Jatkossa kuntin voitaisiin nimetä IVA-yhdyshenkilöitä ja heistä voitaisiin koota verkosto, jolle tarjotaan tukea. Myös verkkokonsultoinnin hyödyntämistä IVA:n käyttäjille on suunniteltu. Terveyden edistämisen organisointiin maakuntatasolla muodostunee pysyvä rakenne PaKaste II:n aikana, kun sairaanhoitopiirien perusterveydenhuollon yksiköt aloittavat toimintansa ja yhteistyö niiden kanssa käynnistyy. Lapin aviin on perustettu terveyden edistämisen koordinaatioryhmä, joka huolehtii maakunnallisesti terveyden edistämisen koordinoinnista. Käsitteiden käyttöä tulee jatkossa miettiä: Puhutaanko terveyden edistämisestä vai laajemmin hyvinvoinnin edistämisestä? Pitäisikö kuntien terveyden edistämisen työryhmien nimet muuttaa THL:n suositusten mukaisesti hyvinvointiryhmiksi vai vielä laajemmiksi hyvinvointi- ja turvallisuustyöryhmiksi Lapin avin ehdotuksen mukaisesti. 30 Liite 16a Terveyden edistämisen kuntakokous Tervolassa ja Liite 16b Terveyden edistämisen työkokousten aikataulu ja osanottajamäärät kunnittain

27 27 Elämäntapaohjauksen kehittäminen Taulukko 6 Elämäntapaohjauksen kehittäminen Tavoitteet Toiminta Tulokset Kaikissa Lapin kunnissa seulotaan systemaattisesti diabetesriskissä olevia Kaikissa Lapin kunnissa on käytössä elämäntapaohjausprosessi Kaikissa kunnissa on kuntalaisella mahdollisuus osallistua elämäntapaohjausryhmään paikan päällä tai videoitse Yhteistyö Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymän Hyveyksikön kanssa Järjestetty kaksi Ikihyvä -ryhmänohjaajakoulutusta Ikihyväohjaajia tuettu kahdella kehittymispäivällä Tarjottu kunnille työparia ryhmänohjaukseen Ravitsemusterapeutti ollut mukana kerran kaikissa ryhmissä Kahdella työskentelyjaksolla aloitettu ja kehitetty Ikihyväryhmätoimintaprosessia Kehitetty nuorten tupakoimattomuuden tukemisen ryhmätoimintaa ammatilliseen oppilaitokseen yhteistyössä Lapin Avi:n ja Lapin ammattiopiston kanssa Työskentelyjaksolla kehitetty ikäihmisten ryhmäliikuntaa etäyhteyksillä Koulutettu 42 Ikihyväryhmänohjaajaa 16 kuntaan Rovaniemellä luotu Ikihyvä - ryhmätoimintaprosessi 14 Ikihyvä-ryhmää 11kunnassa, joissa n. 90 osanottajaa Yksi Motiv -ryhmä nuorten tupakoimattomuuden tukemiseksi, jossa 11 osallistujaa Kolarin etäjumpparyhmässä 9 jumppakertaa, joissa mukana 25 ikäihmistä/kerta Elämäntapaohjauksen malliksi valittiin Päijät-Hämeessä kehitetty ja tutkittu Ikihyvä-malli. Mallia pilotoitiin Lappiin kouluttamalla ryhmänohjaajia ja tukemalla ryhmien käynnistämistä. 31 Ikihyväohjaajakoulutuksiin oli helppoa saada osallistujia. Askel -koulutuksen käynnistä ryhmän ohjaamiseen omassa kunnassa oli kuitenkin suuri. Jotkin koulutettavista olivat alun perin ajatelleetkin, että hyödyntävät koulutuksen antia yksilöohjauksessa. Toisaalta ehkä omat kyvyt epäilyttävät, toisaalta organisaatio ei aina tue ryhmien pitoa. Ikihyvä- mallin mukainen ryhmänohjaus ei ole perinteistä tiedon jakoa, johon terveydenhuollossa on totuttu. Ryhmässä käytetään motivoivaa lähestymistapaa ja se vaatii asennemuutosta niin ryhmänohjaajilta kuin asiakkailtakin. Ikihyvä -malli lähtee liikkeelle aikuistyypin diabeteksen riskihenkilöiden seulonnasta diabetesriskitestilomakkeella. Tämä tuotti omat haasteensa ryhmien käynnistämiseen, sillä seulonnat osoittautuivat hitaiksi. Kunnassa vie oman aikansa päättää, kuka seuloo, missä seulontoja tehdään ja mihin riskihenkilöt ohjataan. Ryhmään halukkaita, seulottuja henkilöitä ei kunnasta siis voi koota nopeasti. Ro- 31 Liite 17: Ikihyvä Lapissa /2011

28 28 vaniemellä toteutettiin seulontapilotti, jossa seulontoja kokeiltiin eri paikoissa (esim. yleisötapahtuma, terveydenhoitajan vastaanotto, apteekki, työterveyshuolto). Tästä saatiin arvokasta tietoa seulontojen toteuttamiseksi jatkossa. Vuoden aikana käynnistyi 14 Ikihyvä -ryhmää 11 kunnassa. Näissä oli keskimäärin kuusi osallistujaa/ryhmä. Ryhmäläisistä suurin osa oli naisia ja ryhmistä saatu palaute on ollut positiivista. Tärkeimpinä kannustavina tekijöinä pidettiin ryhmän tukea ja omaa käyttäytymistä luotaavia testejä. Ryhmänohjaajilta saatujen yhteenvetotietojen perusteella kovien mittareiden, kuten esimerkiksi painoindeksi ja vyötärönympärys, muutokset ovat oikeansuuntaisia. Ryhmien tulosten seurantaa jatketaan PaKaste II:n aikana. Sukupuolinäkökulmasta on syytä miettiä, miksei Ikihyvä -mallin mukainen toiminta kiinnosta miehiä. Tähän asiaan on syytä paneutua PaKaste II:ssa. Onko miehille syytä kehittää erilaista toimintaa aikuistyypin diabeteksen ehkäisemiseksi? Myös terveyseronäkökulmaa on Ikihyvä-ryhmien kohdalla syytä pohtia. Kiinnostaako Ikihyvä-ryhmätoiminta enemmän koulutettuja henkilöitä? PaKasteessa oli tarkoitus kokeilla Ikihyvä -ryhmää työttömille, mutta sitä ei saatu koottua. Päihdekuntoutujille oli yksi pilottiryhmä Ikihyvä -mallista muunneltuna ja se toimi melko hyvin. Ikihyvä -mallin mukaisessa toiminnassa on päästy PaKasteen aikana Lapissa hyvään alkuun ja sen kehittämistä ja juurruttamista kannattaa jatkaa. Mallin markkinointi kaikille organisaation tasoille ja siitä tiedottaminen laajasti kunnassa on tärkeää. Kuntien palvelutarjottimelle voisi selkeästi tulla ryhmäohjauksen osio. Riskihenkilöiden seulontamalleja kannattaa kehittää yhteistyössä kuntien kanssa. Edelleenkin tarvitaan peruskoulutusta, jotta saadaan uusia Ikihyvä -ryhmäohjaajia ja eri hallinnonaloilta. Mutta jo koulutetut ja ryhmiä ohjaavat ohjaajat tarvitsevat tukea, tietojen päivitystä ja vertaistukea tosilta ohjaajilta säännöllisillä tapaamisilla. Esimerkiksi ryhmien tulosten kirjaamista asiakirjoihin ja koostelomakkeisiin on tehostettava, jotta ryhmien toimintaa voidaan seurata ja arvioida sekä kunnan että maakunnan tasolla. Ammattikouluikäisten tupakoimattomuuden tukemisesta ryhmätoiminnalla 32 oli hyvät kokemukset. Mallia pitää edelleen kehittää PaKaste II:ssa. Etäteknologian käyttöä testattiin liikuntaryhmän ohjaamisessa 33. PaKaste II:ssa jatkokehittelyn kohteena voisi olla etäryhmätoiminta. Työterveyslaitoksen ryhmänohjaushankkeen tulosten perusteella etäryhmässä ryhmäläiset kokivat saavansa ryhmän tukea jopa enemmän kuin läsnä olevassa ryhmässä. 32 Liite 18: Motiv kurssi nuorten tupakoimattomuuden tukemiseksi 33 Liite 19: Ryhmäliikuntaa etäteknologian välityksellä

29 29 Terveyden edistäminen väestötasolla Taulukko 7 Terveyden edistäminen väestötasolla Tavoitteet Toiminta Tulokset Lapissa on maakunnallinen väestöstrategia terveyden edistämisessä Terveyden edistäminen näkyy kuntien wwwsivuilla, kunnissa järjestettävissä yleisötilaisuuksissa ja tapahtumissa Lappilaisten oma vastuu terveytensä edistämisessä lisääntyy Ostettiin mainostoimisto Seven-1:lta kampanjasuunnittelu Tehtiin yhteistyötä Lapin taidetoimikunnan ja Pa- Kasteen sosiaalityön kehittämisosion kanssa Ostettiin nettisivujen kehittäminen Markkinoitiin kampanjaa Lapin paikallislehdille, järjestöille ja kuntien terveyden edistämisen toimijoille Yhteistyö Lapin järjestörakenne -hankkeen kanssa Rytmittömät -kampanja, johon kuuluu neljä sarjakuvahahmoa, 24 strippiä sarjakuvaa, Rytmipyörä, Rytmitestit, jääkaappimagneetit, rytmittömät -nettisivut, tunnarit ja livehahmot Rytmittömät -sarjakuva ilmestyi 10 paikallislehdessä Rytmipyörä -toimintapiste mukana 33 yleisötapahtumassa Kuvio 8 Rytmittömät -hahmot Väestöstrategiassa päämääränä on suotuisa mielipideilmasto terveyden edistämiselle. Terveyden edistäminen mielletään usein neuvoiksi, ohjeitten ja suositusten noudattamiseksi, asioiden jakamiseksi hyviksi ja pahoiksi, syyllistämiseksi ja syyllistymiseksi ja kieltäytymiseksi. Vanhat käsitykset ja mallit ovat vahvoina jopa mainostoimiston toimijoilla. Halusimme ravistella käsityksiä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisestä ja nostaa esille sitä, että terveyden edistäminen voi olla hauskaa ja helppoa ja, että terveyden edistämisen tarve on meillä kaikilla. Mainostoimiston, sosiaali-, kulttuuri- ja terveysalan toimijoiden muodostaman ryhmän ideoista syntyi Rytmittömät -kampanja 34. Sarjakuvien 34 Liite 20: Rytmittömät kampanja

30 30 julkaisu tehtiin yhteistyössä paikallislehtien kanssa. Hankkeen aikana tehtiin kahdet nettisivut, koska ensimmäiset eivät kuvanneet Rytmittömien henkeä. Uudet internetsivut saatiin käyttöön syksyllä Rytmipyörä -toimintapiste on saanut yhteistyökumppaneilta hyvää palautetta ja kehittämisehdotuksia, joiden mukaan toimintaa on myös kehitetty. Osallistujilta palautetta ei ole kerätty. Rytmittömät -kampanjassa yhteistyö Lapin taidetoimikunnan, Lapin esittävien taiteiden keskuksen ja sosiaalityön kanssa toi uutta näkökulmaa terveyden edistämiseen. Perinteisestä mallista tehdä terveyden edistämisen työtä on vaikea irrottautua ja alkaa toimia toisin. Rytmittömät -kampanjalla ollaan oikealla tiellä ja välineet ovat toimivia. Kampanjaa pitää viedä pitkäjänteisesti eteenpäin. Emme tiedä vielä, miten sarjakuvat ovat saavuttaneet lappilaiset ja ovatko ne herättäneet kiinnostusta. Sarjakuvien tarinat ovat vasta alussa ja tarkoitus on PaKaste II:n aikana tehdä uusia sarjakuvia ja hyödyntää lappilaisten omia tarinoita käsikirjoituksissa. Rytmittömät - kampanjasta ja mahdollisuudesta käyttää kampanjamateriaalia pitää levittää tietoa ja kehittää nettisivujen neuvontaosuutta. Rytmittömät voisi Terve Lappi -sivujen lisäksi linkittää Posken Suu puhtaaksi -palstaan ja verkkoneuvontaan sekä levittäytyä radioon ja lehtiin vielä enemmän. Ajatuksena on, että Rytmittömät -brändi on luotu, nyt alkaa jatkokehittäminen ja markkinointi. Erityiskysymykset Taulukko 8 Erityiskysymykset Tavoitteet Toiminta Tulokset Terveyserojen kaventaminen Asiakkaiden osallisuus Saamelaisten terveyden edistäminen Suun terveyden edistäminen Rytmittömät suunniteltu kaventamaan terveyseroja Motiv kohdennettu ammattiopisto-opiskelijoille Terveys- ja hyvinvointierot teemana terveyden edistämisen yhdyshenkilöiden neuvottelupäivillä Ikihyvä -ryhmä päihdekuntoutujille Tehty yhteistyötä PaKasteen sosiaalityönkehittämisenosion kanssa Tehty yhteistyötä järjestöjen sekä Lapin järjestörakenne -hankkeen kanssa Järjestettiin Omahoitoa käsittelevä seminaari Yhteistyö SámiSosterin, saamelaiskäräjien ja THL:n kanssa Työskentelyjaksolla tehty Enontekiön hyvinvointikertomus Kahdella työskentelyjaksolla kehitettiin suun terveyden edistämisen prosessia Hammaslääkäri kehittämässä suun terveyden edistämistä Terveyden edistäminen yhtenä teemana kehittäjäkahvilassa 8 kertaa Asiakaskehittäjät mukana savuttomuuden tukemisen suunnittelussa ja verkkoneuvonnassa sekä Ikihyväryhmissä Saamelaissessio Pohjoismaisessa kansanterveyskonferenssissa sovittiin jatkotyöskentelystä Enontekiön hyvinvointikertomuksessa huomioitu saamelaiserityisyys Malli suuhygienistin toimenkuvasta ja terveyden edistämisestä siinä Malli lasten, nuorten ja ikäihmisten suun terveyden edistämisestä

31 31 Kaikkea toimintaa tarkasteltiin terveyseronäkökulmasta. Terveyseronäkökulma otetaan lähtökohdaksi myös PaKaste II:n toimintaa suunniteltaessa ja toimintaa kohdennettaessa. Asiakkaiden osallisuuden huomioiminen on lisääntynyt hankkeen aikana sosiaalityön kehittämisosion asiakaskehittäjätoiminnan ja motivoivien menetelmien käytön myötä. Esimerkiksi Motiv -tupakoimattomuuden tukemisessa asiakkaat olivat suunnittelemassa koko toimintaa. Asiakasnäkökulmaa lisätään PaKaste II:n terveyden edistämisen toiminnassa niin, että se on automaattisesti toiminnan lähtökohta. Saamelaisten terveyden edistämistä käsittelevän session saanti pohjoismaiseen kansanterveyskonferenssiin 35, joka pidettiin Turussa elokuussa 2011, oli merkittävä asia. Sessiossa oli alustajat kaikista pohjoismaista ja kielenä oli saamen kieli, joka tulkattiin englanniksi. Session seurauksena saatiin sovittua monia jatkotoimenpiteitä. Seuraava pohjoismainen kansanterveyskonferenssi pidetään vuonna 2014 Norjassa ja siellä luvattiin yhtenä teemana käsitellä alkuperäiskansojen asioita. THL:n kanssa sovittiin jatkotyöskentelystä siten, että THL:n edustajat vierailevat saamelaiskäräjillä loppuvuodesta 2011 ja THL lupasi kutsua koolle saamelaisedustajat Suomesta, Ruotsista ja Norjasta keskustelemaan siitä, mitä saamelasiasiassa voitaisiin tehdä konkreettisesti yhdessä. Myös session eri maiden edustajat sopivat keskenään konkreettisesta yhteistyön jatkamisesta. Lisäksi konferenssissa olleet australialaiset sosiaalityöntekijät olivat kiinnostuneita yhteistyöstä ja kokemusten jaosta ja he löysivät monia yhtymäkohtia heidän tekemäänsä yhteistyöhön alkuperäiskansojen parissa. Suun terveyden edistäminen oli aiheena kahdella työskentelyjaksolla. Suun terveys pidetään mielessä myös PaKaste II:ssa, niin että saadaan suun terveydenhuoltoa ja muita hyvinvoinnin edistämisen toimijoita enemmän yhteistyöhön keskenään Muut yhteiset kehittämistehtävät Taulukko 9 Muiden yhteisten kehittämistehtävien sisältö Kehittämistehtävä Skitsofreniapotilaiden somaattisen hoidon kehittäminen Seutukunnallinen konsultaatiokoulutus Perusterveydenhuollon yksiköt sairaanhoitopiireihin Toiminta Osallistuttu yhteistyökokouksiin Lapin sairaanhoitopiirin ja Tervein mielin Lapissa -hankkeen kanssa Järjestetty kolme konsultaatiokoulutustilaisuutta (Enontekiö, Kolari, Pello) yhteistyössä Luoteis-Lapin kuntien, Lapin sairaanhoitopiirin ja Tervein mielin Lapissa -hankkeen kanssa Tehty suunnitelmaluonnos Lapin ja Länsi-Pohjan sairaanhoitopiireille Kuntien välistä osaamisen kehittämistä pilotoitiin Seutukunnallisen konsultaatiokoulutuksen avulla. Tavoitteena oli auttaa kuntia moniongelmaisten asiakastapausten hoitamisessa hyödyntämällä asiantuntijoita ja toisten kuntien käytänteitä. Seutukunnallisessa konsultaatiokoulutuksessa käytettiin työvälineenä videoneuvotteluyhteyksiä osallistumisen helpottamiseksi. Tilaisuuden järjestäjien näkökulmasta seutukunnallisten konsultaatiotilaisuuksien järjestäminen oli työlästä ja monimutkaista. Uuden toimintatavan markkinointi oli vaikeaa ja kunnista oli vaikea saada case -tapauksia. Tiedottaminen hankkeen ja kuntien välillä sekä kuntien sisällä ontui. Mutta lähes kaikki tilaisuuksiin osallistuneet kokivat saaneensa hyötyä ja uusia ideoita omaan työhönsä. Erityisen hyvänä pidettiin, että asioita oli käsittelemässä usean kunnan edustajia, joka laajensi näkökulmaa asiaan. Lisäksi tilaisuudet helpottivat kuntien työntekijöiden yhteydenpitoa toisiinsa. Etäyhteydet mahdollistivat tilaisuuksiin osallistumisen 35 Liite 21 Ote ohjelmasta Pohjoismainen kansanterveyskonferenssi, Turku

32 32 eikä etäyhteyksien koettu mitenkään vaikeuttavan keskusteluun osallistumista. Palautteen perusteella konsultaatiotilaisuuksia tulee kehittää ja jatkaa. Toukokuun alussa 2011 voimaan astunut uusi terveydenhuoltolaki korostaa perusterveydenhuollon asemaa ja määrää muun muassa sairaanhoitopiirien tehtäväksi perustaa sairaanhoitopireihin perusterveydenhuollon yksiköt. PaKaste Lappi -hankkeessa on työstetty ehdotus yksikön toteuttamisen malliksi Lapin sairaanhoitopiiriä ajatellen. Suunnitelma on toimitettu tarvittaessa sovellettavaksi myös Länsi-Pohjan keskussairaalaan. Työskentelyjaksot kehittämisen mahdollistajina Jokaiselle Lapin kunnalle on annettu mahdollisuus kehittää perusterveydenhuoltoa ja terveyden edistämistä PaKasteen rahoittamilla työskentelyjaksoilla 36. Kunnat ovat saaneet määritellä PaKasteen tavoitteita tukevat kehittämistyön kohteet ja valita kehittäjätyöntekijät. PaKaste on tukenut kuntia kehittämistyössä järjestämällä työkokouksia ja kehittämispäiviä. Lisäksi PaKasteen perusterveydenhuollon ja terveyden edistämisen suunnittelijat ovat tarvittaessa olleet kuntien työntekijöiden tukena. Parhaiten työskentelyjakson pystyy toteuttamaan kunnan oma työntekijä, joka jo tuntee toimintatavat, työn sisällön ja hänellä on valmiit kontaktit eri yhteistyötahoihin. Osassa kuntia työntekijän löytyminen työskentelyjaksolle oli vaikeaa ja osa työntekijöistä teki kehittämistehtävää osa-aikaisena oman työn ohella. Kehittämistehtävän työntekijän tueksi suurimmassa osassa kuntia oli perustettu yhteistyöryhmä. Työskentelyjaksoja kehittämistyön välineenä arvioitiin työskentelyjaksojen vastuuhenkilöille ja toteuttajille tehdyllä kyselyllä. Kaikki vastaajat olivat sitä mieltä, että työskentelyjakso oli hyvä tapa kehittää kunnan toimintatapoja. Hyvänä pidettiin myös sitä, että kunta sai valita itse kehittämisaiheen. Lähes kaikkien mielestä työskentelyjaksoilla oli selkeät tavoitteet, jotka myös saavutettiin hyvin. Työskentelyjaksojen kehittämistehtäviin oli usein varattu liian vähän aikaa ja tehtävään olisi kaivattu enemmän tukea sekä omasta organisaatiosta että hankkeelta. Työskentelyjakson tavoitteiden saavuttamista vaikeuttivat lisäksi aikataulujen yhteensovittamisen hankaluus, kehittämistyön tekeminen oman työn ohella sekä työyhteisön muutosvastarinta ja sitoutumisen puute kehittämistehtävään. Kehittämistehtävään olisi kaivattu johdon ja kollegoiden tukea ja sitoutumista sekä hankkeelta tukea projektityöskentelytaitoihin. Työskentelyjaksoille kaivattiin enemmän rahallista tukea myös muuhun kuin palkkakuluihin ja riittävän pitkää työskentelyjaksoa, johon voi irrottautua kokonaan omasta työstään. 36 Liite 22: Terveyden edistämiseen myönnetyt työskentelyjaksot Lapin kunnille aihepiireittäin

33 33 Kuvio 9 Mitkä tekijät auttoivat tavoitteiden saavuttamiseen Työskentelyjakson työntekijät pitivät työskentelyjakson mahdollistamaa kehittämistoimintaa mielenkiintoisena ja ammatillisesti antoisana tehtävänä, joka antoi voimia ja intoa omaan työhön ja lisäsi yhteistyötä eri toimijoiden kanssa.

34 34 Kuvio 10 Pohdinta Työskentelyjaksoja toteutui hankkeessa paljon, vaikka kunnat joutuivat päättämään niistä nopealla aikataululla hankkeesta johtuen. Työskentelyjaksoja lisättiin hankkeen aikana taloustilanteen mukaan. Parhaiten kehittämisessä onnistuivat sellaiset hankkeet, joiden toiminta oli lähtökohtaisesti hyvin valmisteltu, aihe pohjautui aiempaan kehittämiseen tai yhteiseen tarvetilaan ja sitä ohjasi moniammatillinen tiimi. Hyvä suunnittelu, yhteistyö eri toimijoiden kesken ja osallisten sitouttaminen kehittämiseen ennakoi kehittämisen jatkuvuutta myös hankerahoituksen jälkeen. PaKaste -hankkeen aikana kehitettyjen toimintamallien toimeenpanoa ja jatkokehittämistä jatketaan monissa kunnissa itsenäisesti. Kunnat toivovat jatkossakin hankkeilta resurssia kehittämiseen. Kehittäminen nähdään usein jo oman työn kehittämisenä, jolla on arvoa työtapojen ja niiden organisoinnin järkeistämisenä sekä työssä jaksamisen edistäjänä Terveys- ja sosiaalialan yhteinen kehittämistoiminta Taulukko 10 Terveys- ja sosiaalialan yhteinen kehittämistoiminta Kehittämistehtävä Toiminta Kehittäjäasiakastoiminta Kuusi kehittäjäfoorumia Kehittäjäasiakastyöryhmät Asiakaskahvilatoiminta Verkkoneuvonta osana virtuaalista sosiaali- ja terveyspalvelukeskusta Tukea tupakoinnin lopettamiseen Palveluohjaus Perheleiri Perheleiri Tunturi-Lapissa

35 35 Kehittäjäasiakastoimintaa on suunniteltu yhteistyössä Lapin PaKasteen sosiaalialan kanssa. Terveysalalla kehittäjäasiakastoiminnassa on päästy vasta alkuun ja siinä on paljon kehitettävää ja paljon mahdollisuuksia. Virtuaaliseen sosiaali- ja terveyspalvelukeskuksen verkkoneuvontaan ei ole vielä tullut juurikaan kysymyksiä, koska sivuja ei ole markkinoitu. Verkkoneuvonnan kehittämistä jatketaan PaKaste II:ssa. Perheleirin järjestäminen sosiaalipuolen kanssa osoittautui onnistuneeksi toiminnaksi, jossa terveyden edistäminen sisältyy monella tavalla luontevaksi osaksi leirin ohjelmaa. 1.3 POHDINTA JA PAKASTE II Perusterveydenhuollossa ja terveyden edistämisessä on edetty PaKaste -hankkeen aikana. Toiminnan tuloksena Lapin kuntiin luotiin useita käytännön työtä helpottavia ja jäsentäviä uusia toimintamalleja. Myös jo olemassa olevia toimintamalleja päivitettiin ja levitettiin. Hankkeen aikana kehitettyjä toimintamalleja on nyt suunnitelmallisesti levitettävä PaKaste II -hankkeessa. Kehittäminen tapahtuu monella eri tasolla. Kuntien kanssa tehtävä yhteistyö on kehittämistyön perusta. Kuntalähtöisyys edistää tärkeiden kehittämisaiheiden löytämistä ja sitoutuneisuutta kehittämistyöhön. Kehittämistyö saadaan parhaiten käytäntöön, kun työssä on mukana alusta alkaen moniammatillinen toimintaa ohjaava kehittäjätiimi. Oman työn ja paikallisen kehittämisen lisäksi tarvitaan maakunnallista pysyvää rakennetta, joka tukee ja linjaa kuntien kehittämistyötä sekä jatkossakin mahdollistaa kehittämistyöskentelyjaksoja kunnille. Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa saatujen kokemusten perusteella työtä kannattaa viedä eteenpäin kuntalähtöisesti. Kunnat saavat itse valita heille sopivimmat juurrutettavat aihiot ja niitä sovelletaan hankkeen tuella kunkin kunnan toimiin sopiviksi käytänteiksi. Terveysalan kehittämisessä tarvitaan yhteistyötä monien eri tahojen kanssa. Yhteistyö vaatii kaikilta osapuolilta aktiivisuutta ja tahtoa toimia yhdessä ja sovittaa yhteen erilaisia näkemyksiä. Yhteistyöstä sosiaalialan kanssa saatiin hyvää kokemusta, mutta siinä ollaan vasta alussa ja sitä pitää jatkaa ja vahvistaa. Myös yhteistyötä järjestötoimijoiden kanssa on kehitettävä. Jatkossa on tärkeä huolehtia entistä enemmän siitä, että lääkäreidenkin työohjelmassa on mahdollisuus osallistua oman kunnan toimintojen kehittämiseen. PaKaste II -hankkeessa terveyden edistämisen kehittämistyötä jatketaan kaikilla tasoilla monipuolisella yhteistyöllä. Tavoitteena oli luoda pysyvä kehittämisrakenne. Tavoitetta ei täysin saavutettu, mutta kehittämisrakenteen luomisessa päästiin hyvään alkuun ja PaKasteen päättyessä sairaanhoitopiireihin ollaan perustamassa perusterveydenhuollon yksikköjä, jotka ovat varmasti tulevaisuudessa terveysalalla osa pysyvää kehittämisrakennetta ja jopa avaintoimija siinä. PaKasteen toimijat osallistuivat perusterveydenhuollon yksikköjen suunnitteluun.

36 36 2 PAKASTE 1: LAPPI, SOSIAALITYÖ SOSIAALITYÖN TULOKSET TIIVISTETTYNÄ OMAN TYÖN TUTKIMISEN JA KEHITTÄMISEN TAVAT JA MALLIT Kehittäjäsosiaalityöntekijämalli Sosiaalitoimistojen vaikuttavuuden arvioinnin toteutustapa Sosiaalityön johtamisen kehittämisrakennemalli Opetus- ja tutkimusyhteistyön kytkeminen kehittämistyöhön Asiakaskehittäjätoiminta PALVELUJEN SAATAVUUDEN JA OSAAMISEN VÄLITTÄMISEN TASOT Verkkokonsultaation laajentaminen Kansalaisneuvonnan aloittaminen verkossa Työparityömalli YHTEISÖLLISTEN TYÖMENETELMIEN KEHITTÄMINEN Ryhmätyön yleinen malli Nuorten kuntouttavan työtoiminnan ryhmät / Inari ja Tornio Tirlittan -tyttötalo/tornio Mettäterapia/Enontekiö Parisuhderyhmät Perheleiri Läheisneuvonpitomenetelmän juurruttaminen SOSIAALITYÖN PROSESSIMALLIT Nuorten palveluprosessimalli/kemi Lastensuojelun sijaishuollon prosessimalli/rovaniemi Nuorten sosiaalityön prosessimalli/tornio Toimeentulotukityöskentelyn prosessimalli/tornio Länsi-Pohjan seudullinen lastensuojelun sosiaalipäivystyksen malli/länsi-pohjan kunnat Varhain vanhemmaksi malli/kemi ja Tornio MALLEISTA SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON YHTEISIÄ Kehittäjäasiakastoiminnan malli Yleinen ryhmätyön malli Likihyväryhmät Varhain vanhemmaksi -prosessimalli

37 TAVOITTEET Lapin osahanke, yhteiset tavoitteet 1. Asiakkaiden osallisuus lisääntyy, syrjäytyminen vähenee, terveys ja kestävä elämäntapa paranevat kehittämällä kuntien perusterveydenhuoltoa, terveyden edistämistä ja sosiaalipalveluita. 2. Sosiaalipalveluita ja perusterveydenhuoltoa kehitetään sektorirajat ylittäen moniammatillisten kehittäjätiimien koordinoimana. 3. Sosiaali- ja terveydenhuoltoon rakennetaan yhteisiä asiakaskeskeisiä toiminta- ja työskentelymalleja: kuntien lastensuojelu- ja aikuissosiaalityöhön, perusterveydenhuollon vastaanotto- ja päivystystoimintaan, neuvolatoimintaan sekä näiden perustana olevaan terveyden ja hyvinvoinnin edistämistyöhön. 4. Sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijöiden osaaminen vahvistuu. 5. Saamelaisten kieleen ja erityisesti kulttuuriin pohjautuvat sosiaali- ja terveyspalvelut kehittyvät. Lappiin syntyy kuntien yhteinen kehittämisrakenne sosiaali- ja terveyspalveluihin. Sosiaalityön tavoitteet 1. Sosiaalipalveluita, terveyden edistämistä ja perusterveydenhuoltoa kehitetään sektorirajat ylittäen. 2. Asiakkaiden toimintavoiman kasvattamisessa ja syrjäytymisen vähentämisessä sosiaalityön sisällöllisinä kehittämisalueina ovat lastensuojelu, nuorten kanssa tehtävä työ ja pitkään asiakkaana olleiden asiakkaiden tilanteiden tarkastelu. 3. Jatketaan sosiaalitoimiston työn vaikuttavuuden arviointia, ja niiden interventioiden kokeilua ja kehittämistä, joilla on oletetaan olevan vaikutusta. 4. Vahvistetaan johtavien sosiaalityöntekijöiden ja sosiaalisihteereiden sosiaalityön strategisen- ja prosessijohtamisen kehittämistä. 5. Tarkastellaan erityispalvelujen tuottamisen tarpeita ja rakenteita sekä hyödynnetään teknologiaa. 6. Edistetään käytäntöjen ja käytäntöjä tukevan tutkimuksen sekä käytännön opetuksen yhteistyötä. 2.2 OMAN TYÖN TUTKIMISEN JA KEHITTÄMISEN TAVAT JA MALLIT Kehittäjäsosiaalityöntekijämalli Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksessa on kehitetty toimintamalli, jossa sosiaalityöntekijät voivat irrottautua eri hankerahoituksilla kehittämään omaa työtään. Kehittäjätyöntekijät toimivat 50 % hankkeen palkkalistoilla kehittämistyössä ja 50 % kunnan sosiaalityössä. Oman kunnan kehittämistehtävään liittyy usein lähialueen kuntien kanssa tehtävä kehittämis- tai juurruttamistyö. Idean taustalla on ajatus tukea käytännön työntekijöitä kehittämään ja tutkimaan omaa työtään. Kehittäjäsosiaalityöntekijä tekee osan ajasta asiakastyötä, joten on sujuvaa kokeilla kehiteltyjä malleja käytännössä. Kehittäjäsosiaalityöntekijän työhön kohdistuu paljon odotuksia monilta eri tahoilta, omasta tiimistä, lähimmiltä esimiehiltä ja ylemmästä johdosta sekä Posken taholta. Kehittäjäsosiaalityöntekijämallin taustalla on ajatus siitä, että toiminta olisi jossakin vaiheessa normaalia kunnan kehittämisrakennetta.

38 Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteinen kehittämisrakenne Sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittäminen on tähän asti ollut niin erillistä, että aluksi piti kehittää yhteinen työskentelyalusta ja yhteisen työkulttuurin makuun päästiin pilottien kautta. Suunnitteluvaiheessa valmisteltu konkreettinen henkilöstön yhteistyön malli on tukenut terveyden edistämisen, perusterveydenhuollon ja sosiaalityön kehittämistä Lapissa ja laajempaa verkostoitumista Pohjois- Suomen monialaiset sosiaalipalvelut -kokonaisuudessa. Kehittämisen rakennemallissa 37 lähdettiin siitä, että PaKaste -hanke on kokonaisuus. Kaksi vuotta on lyhyt aika näin laajoille kehittämistavoitteille, joissa myös erilliset rakenteet vaikuttavat työn etenemiseen. Hyvään alkuun on kuitenkin päästy. Lapissa sosiaalityötä, perusterveydenhuoltoa ja terveyden edistämistä on kehitetty sekä erikseen että yhdessä, ja yhteisten kehittämisalueiden etsiminen aloitettiin heti hankkeen alkaessa. Sosiaali- ja terveysalalla tarvitaan sekä laaja-alaista tieteenalat yhdistävää osaamista että sektorikohtaista osaamista. Kehitettäessä palveluja asiakaslähtöisiin, kokonaisvaltaisiin ja vaikuttaviin palveluprosesseihin, oman sisältöalan erityisosaamisen rinnalle nousee vahvasti sosiaali- ja terveysalan prosessi- ja verkosto-osaaminen. PaKasteen 1-vaiheen kokemuksesta voi todeta, että yhteinen sosiaalija terveydenhuollon kehittämisympäristö tarjoaa työntekijöille ja opiskelijoille sekä asiakkaille hyvän käytännön kosketuksen ja yhteisöllisyyden kokemuksen Kehittäjäasiakastoiminta Kehittäjäasiakastoimintaan on rekrytoitu kehittäjätyöntekijöiden rinnalle 29 kehittäjäasiakasta ja yhteisiä kehittäjätyöntekijöiden ja -asiakkaiden kehittäjäfoorumeja on ollut kuusi. Asiakkaat osallistuvat kehittämistoimintaan ainakin kolmessa roolissa: asiakaskehittäjinä, vertaisneuvojina ja kokemusasiantuntijoina. Kehittäjäasiakastoimintaa on suunniteltu ja toteutettu viidessä eri ryhmässä: 1) vaikuttamisryhmä on avannut keskustelualustan, 2) prosessiryhmä on mallintanut kuntoutusprosessia asiakkaan kokemana ja aloittanut artikkelin kirjoittamisen, 3) tiedotusryhmä on tutkinut kuntien wwwsivuja ja kommentoinut toimeentulotuen verkkovastauksia, 4) vertaistoimintaryhmä on kehittänyt neuvontapalveluja kansalaisille. Kehittäjäasiakkaat osallistuvat kansalaisverkkokonsultaatiossa aikuissosiaalityöhön, päihdetyöhön ja tupakasta vieroittamisen neuvontaan, 5) kehittäjäkahvilaryhmä tukee kansalaisten ja viranhaltijoiden kehitysmyönteisiä kohtaamisia. Kehittäjäkahvilan kantavana ajatuksena on ollut saattaa kansalaiset ja sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttäjät yhteen kehittäjätyöntekijöiden ja palveluiden tuottajien kanssa. Kehittäjäkahvilassa kansalaiset voivat tuoda omaa kokemustietoaan ja kehittämisideoita sekä kehittäjätyöntekijöiden että palveluiden tuottajien tietoon. Samalla kansalaisilla on mahdollisuus saada tietoa palveluista. Kehittäjäkahvila on ollut avoinna kerran viikossa alkaen vapaaehtoistoiminnankeskus Neuvokkaan tiloissa. Kehittäjäkahvilan aukioloaikoina on käsitelty toimeentulotukiasioita, vammaispalveluja, terveyspalveluja, vanhuspalveluja sekä KELA:n palveluja. Kahvilan aukioloaikoina kävijät ovat myös voineet tutustua ikihyväryhmien toimintaan, tupakasta vieroitukseen ja liikuntapalveluihin. Kahvilassa on ollut myös mahdollista tehdä diabetes-riskitesti. Ennen eduskuntavaaleja, 7.4. kahvilassa vieraili kansalaisten tentattavana kansanedustajaehdokkaita Kokoomuksesta, Kristillisdemokraateista, Keskustasta, Vasemmistoliitosta sekä SDP:stä. Keskustelun teemana oli hyvinvointivaltion säilyttäminen. Kehittäjäkahvilassa on lisäksi järjestetty kehittäjäasiakastoimintaan liittyviä kehittäjäfoorumeita 1.3. ja Kehittäjäkahvila on myös toiminut erilaisten teemaryhmien kokoontumispaikkana. Kävijöiden määrä on vaihdellut kehittäjäkahvilassa noin 5 25 henkilön välillä. Saadun palautteen perusteella kehittämistä ja huomiota vaatisivat edelleen erityisesti lapsiperheiden ennaltaehkäisevät 37 Liite 1: Monialaiset sosiaali ja terveyspalvelut, kehittämisen rakenne

39 39 palvelut sekä ikäihmisten palvelut, kuten kotipalvelu. Kuntoutuspalveluiden osalta esille on tullut kokemuksia asiakkaan pompottelusta KELA:n ja kotikunnan välillä, jolloin kuntoutuksen ennaltaehkäisevä ulottuvuus kärsii. Kokemusasiantuntijoina asiakkaat osallistuvat seminaareihin ja tiedotustilaisuuksiin, joissa he voivat oman kokemuksensa kautta tuoda esiin palvelujärjestelmän ja -prosessien kehittämistarpeita ja parannusehdotuksia. Merkittävä avaus kehittäjäasiakastoiminnan vaikuttavuudelle on ollut mahdollisuus kommentoida tekeillä olevaa sosiaalihuoltolakia. Asiakaskuulemistilaisuus pidettiin Rovaniemellä ja siihen valmistauduttiin pohtimalla ja työstämällä kommentit aiemmin mainituissa viidessä työryhmässä. Kehittäjäasiakas ja -työntekijät olivat kutsuttuina puheenvuoronpitäjinä Helsingissä järjestetyssä kuulemistilaisuudessa Kehittäjäasiakastoiminnassa on pääosiltaan kysymys sosiaalipolitiikasta, jossa pyritään kansalaiskeskeiseen palveluiden tuottamiseen. Asiakkaita aktivoidaan oman elämänsä ja palveluprosessinsa hallinnan lisäksi osallistumaan palvelujen kehittämis- ja suunnittelutoimintaan. Asiakkaille tulevan hyödyn lisäksi toiminnalla ajatellaan olevan hyötyä kehittäjätyöntekijöille ja viranhaltijoille, joiden ammatillisen, sisällöllisen asiantuntijuuden rinnalle nousee osallistamisen asiantuntijuus. Kehittämisyhteistyön voidaan ajatella tukevan palveluiden käyttäjien vahvemman kansalaisuuden saavuttamista. PaKasteen 1-vaiheen pilotoinnin kokemusten pohjalta on mallinnettu kehittäjäasiakastoiminnan prosessimalli 38. Kehittäjäasiakkaat ovat kokeneet toiminnan pääosin myönteisinä, vaikkakin odotuksia nopeampiin vaikuttamismahdollisuuksiin on ollut. Kehittäjäasiakastoiminnan levittämistä ja juurruttamista jatketaan PaKaste II:ssa. Tavoitteena on saada asiakkaita mukaan kuntien kehittämisprosesseihin ja jatkaa eritasoista vaikuttamistoimintaa sekä toisaalta selkeyttää toiminnan paikkaa suhteessa järjestöjen toimintaan Sosiaalitoimistojen vaikuttavuuden arvioinnin toteutustapa Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksessa on pyritty vastaamaan sosiaalityön vaikuttavuuden arvioinnin sekä tietoon perustuvien käytäntöjen kehittämisen vaateeseen jo useiden vuosien ajan. Lapin sosiaalityön kehittämisyksikkö -hankkeessa toteutettiin vuosina laaja sosiaalitoimistojen asiakastyöhön kohdistunut tutkimus, josta julkaistiin raportti kesällä Tuolloin arviona oli, että sosiaalialan työn vaikuttavien mekanismien todentaminen vaatii huomattavasti edellistä monipuolisemman tiedonkeruun. Aineiston monipuolistamisen lisäksi myös tiedonkeruun toteuttamistapa tuntui vaativan muutoksia. Muutaman kysymyksen sisältäneellä tukkimiehen kirjanpidolla pääsääntöisesti täytettävä lomake oli toki helppo täyttää, mutta tietojen vieminen sähköiseen tietokantaan oli varsin työläs ja resursseja vaativa työvaihe. Vanha lomake oli myös kysymyksiltään liian suppea, jotta sillä olisi päästy kovinkaan syvälle sosiaalialan työn vaikuttavien elementtien todentamisessa. Uudessa tutkimusvaiheessa päädyimmekin käyttämään sähköistä lomaketta uusine, monipuolisimpine kysymyksineen. Uusien kysymysten ja teemojen avulla pyrimme pääsemään syvemmälle vaikuttavan sosiaalialan työn elementtien etsimisessä ja näkyväksi tekemisessä. Uusien kysymysten kautta saatiin entistä tarkempaa tietoa asiakkaista sekä heidän tilanteistaan ja niissä tapahtuvista muutoksista. Samoin myös työskentelyn tapoihin ja muotoihin liittyviä kysymyksiä pilkottiin pienempiin osiin. Samalla mukaan otettiin asiakkaiden kanssa ja asiakkaiden asiassa työskentelyyn käytettyyn aikaan liittyviä kysymyksiä. Uutta oli myös se, että asiakkaat ja työntekijät vastasivat samoihin asiakkaan tilanteeseen ja työskentelyprosessiin liittyviin kysymyksiin. Tällöin mahdollistui erilaisiin asioihin liittyvien kokemusten tarkastelun lisäksi myös sen tarkastelu, mikä merkitys työntekijän ja asiakkaan käsityksillä ja niiden eroilla on suhteessa työn vaikuttavuuteen. Ohjelmateoriamme pysyi samana: Vaikuttavan sosiaali- 38

40 40 työn edellytyksenä on vuorovaikutuksellinen, suunnitelmallinen, asiakasta osallistava työtapa, jonka toteutuksesta vastaa ammattitaitoinen, riittävä ja omaa työtään tutkiva sosiaalialan henkilöstö. Tiedonkeruun toteuttaminen Edellisessä tiedonkeruuprosessissa työntekijät täyttivät lomakkeita kaikista asiakkaistaan kuukausittain puolen vuoden ajanjakson. Puutteena tuossa lomakkeessa oli, ettei yksittäistä asiakasta ollut mahdollista seurata kuukaudesta toiseen. Uuteen lomakkeeseen otettiin mukaan asiakkaan tunnistetieto, jonka avulla asiakasta ja hänen asiakkuuteensa liittyviä asioita oli mahdollista seurata. Sosiaalitoimistojen työn ja asiakkaiden pitkäaikaisen seurannan mahdollistamiseksi jokaiselta tiedonkeruuseen osallistuvalta kunnalta pyydettiin vuoden 2015 loppuun saakka ulottuva tutkimuslupa, jossa määriteltiin tietoa kerättävän enintään neljänä kuukautena vuodessa. Vaikuttavuuden arviointia liitettiin kiinteästi osaksi Lapin yliopiston sosiaalityön opetusta. Opiskelijoilla oli mahdollisuus analysoida ja käyttää kerättävää aineistoa osana omia opintojaan. Aineistoa oli mahdollista myös käyttää sosiaalityön opintojen kvantitatiivisten tutkimusmenetelmien kursseilla. Yliopiston opiskelijoita sekä tutkimus- ja opetushenkilöstöä rekrytoitiin myös erilaisiin sosiaalityön käytännöistä nouseviin tutkimushankkeisiin. Tiedonkeruun ja koko vaikuttavuuden arvioinnin onnistumisen eräänä edellytyksenä oli, että käytännön työntekijät ja heidän organisaationsa saatiin motivoitua tuottamaan tietoa omasta toiminnastaan. Motivaatio syntyy ainakin osittain siitä, että tuotettava tieto on relevanttia suhteessa sosiaalialan käytäntöihin. Tietoa on pystyttävä hyödyntämään käytännön työssä. Onnistumisen takaamiseksi talvella 2011 neuvoteltiin kaikkien Lapin läänin kuntien kanssa tiedonkeruuseen mukaan lähtemisestä. Neuvotteluja käytiin pääasiassa videoneuvotteluina, mutta myös käymällä joissakin kunnissa. Samalla työntekijöiden kanssa muokattiin lomaketta käytäntöihin sopivaksi. Tässä vaiheessa tiedonkeruun ulkopuolelle Lapin kunnista olivat jäämässä Posio, Simo ja Utsjoki. Lapin ulkopuolelta Kuusamo taas halusi lähteä mukaan tuottamaan tietoa omasta työstään. Käytännössä tiedonkeruuta lähdettiin toteuttamaan ajatuksella, että sosiaalitoimistojen työntekijät täyttävät lomakkeen jokaisesta asiakkaastaan yhden kuukauden ajalta kerrallaan. Yhteiseksi tiedonkeruun aloittamiskuukaudeksi sovittiin joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta maaliskuu. Joissakin kunnissa tehtiin heti alkuun rajauksia sen suhteen, mistä asiakkaista tietoa tuotetaan. Esimerkiksi Rovaniemen kaupunki jätti etuuskäsittelijöiden työn tiedonkeruun ulkopuolelle. Lapin läänin ulkopuolelta tiedonkeruuseen osallistuva Kuusamo puolestaan halusi kerätä tietoa pelkästään aikuissosiaalityöstä ja toimeentuloturvasta. Lomake, jota työntekijät asiakkaistaan ja osittain asiakkaan kanssa täyttivät, löytyy Posken ylläpitämästä Virtuaalisesta sosiaali- ja terveyspalvelukeskuksesta. Työntekijät kirjautuvat sähköiselle lomakkeelle omilla käyttäjätunnuksillaan ja salasanoillaan, eivätkä työntekijät pääse näkemään toistensa täyttämiä lomakkeita. Sähköinen lomake sisältää välitallennusominaisuuden, joten lomaketta ei tarvitse täyttää kerralla valmiiksi, vaan sen voi välitallentaa ja täydentää muuttuvia tietoja kuukauden aikana ennen tietokantaan lähettämistä. Asiakkaan vastausten saaminen lomakkeelle edellytti, että työntekijä keskustelee ja kysyy asiakkaalta lomakkeella olevat kysymykset ja täyttää ne sitten sähköiselle lomakkeelle. Ilman henkilökohtaista asiointia työntekijän kanssa olevat asiakkaat eivät voineet osallistua tiedontuottamiseen. Toki näiden asiakkaiden kohdalla työntekijöillä oli mahdollisuus esittää omat arvionsa asiakkaan tilanteesta ja työskentelystä asiakkaan asiassa. Helposti täytettäväksi ajatellusta sähköisestä lomakkeesta huolimatta osa työntekijöistä halusi täyttää paperista lomaketta ja myöhemmin siirtää tiedot sähköiselle lomakkeelle. Esimerkiksi kotikäyntien yhteydessä näin oli tehtäväkin, kun työntekijällä ei ole käytettävissä kannettavaa tietokonetta. Osalle työntekijöistä työskentely asiakkaan kanssa on myös luontevampaa ilman tietokonetta. Arviointia kokemuksia ja tuloksia Toukokuun loppuun mennessä tiedonkeruuseen on osallistunut 15 Lapin läänin kuntaa sekä Pohjois- Pohjanmaalta Kuusamo. Lomakkeita on tietokantaan palautunut yhteensä kappaletta. Määrä on jäänyt huomattavasti ennakoitua pienemmäksi. Vuosina toteutetun tiedonkeruun pe-

41 41 rusteella odotettiin lomakkeiden määrän olevan useita tuhansia yhden kuukauden aikana. Edellisen aineiston perusteella olimme arvioineet sosiaalitoimistossa asioivan n. 5 7 % kuntalaisista. Muutaman kunnan osalta lomakkeita on palautettu vielä toukokuun jälkeenkin, mutta ne eivät ole ehtineet mukaan ensimmäiseen analyysikierrokseen. Elo-syyskuussa toteutetun kuntakierroksen aikana kävi myös ilmi, että muutamilla työntekijöillä oli välitallennettuja tai paperille täytettyjä lomakkeita, joita he eivät olleet vielä jostain syystä lähettäneet eteenpäin. Syyskuussa tiedonkeruu toteutettiin samalla lomakkeella myös Keski-Pohjanmaalla kahdeksan kunnan voimin. Keski-Pohjanmaan aineisto tallentui omaan tietokantaansa, mutta on yhdistettävissä Lapin ja Kuusamon yhteiseen aineistoon. Aineiston analyysi ja siitä tehtävät johtopäätökset vaativat aina myös tiedon tuottajien ja käyttäjien kanssa suoritettavaa yhteistä tulkintaa. Pelkät numerot eivät kerro, mistä numeroiden takana olevassa ilmiössä on kysymys. Alueelliset erityispiirteet huomioivan tulkinnan varmistamiseksi tutkimuksen koordinoijat ovat käyneet elo-syyskuussa lähes kaikissa tiedonkeruuseen osallistuneissa kunnissa keskustelemassa työntekijöiden kanssa alustavan analyysin tuloksista. Kuntakäynnit palvelevat myös tiedontuottamiseen ja vaikuttavuuden arviointiin liittyvän motivaation ylläpitämistä. Numeroiden tulkinnan lisäksi kunnissa on keskusteltu tiedonkeruun jatkamisesta ja kartoitettu käytäntöihin liittyviä paikallisia tutkimustarpeita. Aineiston vähäisen määrän lisäksi aineisto on vahvasti painottunut toimeentulotukityöhön. Aineistosta yli 40 % on etuuskäsittelijöiden tuottamaa ja lähes 65 % täytetyistä lomakkeista koskee toimeentuloturva-asiakkaita. Sosiaalityö ja erityisesti lastensuojelun sosiaalityö jäävät tässä aineistossa valitettavan marginaaliseen asemaan. Lisäksi näyttää siltä, että sosiaalityöntekijätkin täyttivät lomakkeita helpommin toimeentulotukiasiakaistaan kuin varsinaisista sosiaalityön asiakkaistaan. Tiedonkeruun ensisijaisena tavoitteena on ollut tehdä näkyväksi sosiaalialan työn vaikuttavia elementtejä. Toisaalta tavoitteena on ollut myös tuottaa kuntien välistä vertailutietoa. Eri kuntien tuottama tieto näyttää kuitenkin tässä vaiheessa muodostuvan erilaisista asiakasryhmistä, joten vertailua on vaikea tehdä. Myös aineiston kuntakohtainen pienuus asettaa suuria rajoitteita vertailuasetelmien muodostamiselle. Aineiston tuottamat ja sieltä esiin nousevat tulokset ovat vain yksi osa PaKaste -hankkeessa toteutettua vaikuttavuuden arvioinnin osuutta. Tässä vaiheessa aineiston tuottamia tuloksia merkittävämpänä tuloksena voidaan pitää sähköisen lomakkeen kehittämistä ja käyttöönottoa yhteisen tiedon tuottamisen sekä myös asiakastyön välineenä. Tiedon tuottamisen näkökulmasta nyt on saatu käyttöön lomake, jolla kaikki kunnat keräävät tietoa samoilla muuttujilla. Aineiston karttuessa tämä mahdollistaa myös erilaisten vertailujen tekemisen. Asiakkaiden tunnistetietojen käyttäminen mahdollistaa työprosessien ja asiakkaiden tilanteiden pitkäaikaisen seurannan. Tämä toki edellyttää, että tiedontuotantoa päästään jatkamaan vähintään tutkimusluvissa määritellyn kauden eli vuoden 2015 loppuun saakka. Lomaketta suunniteltaessa ehdottomana tavoitteena oli myös sen sisällöllinen käytettävyys asiakastyön välineenä. Aineiston alustaviin tuloksiin liittyvien kuntakäyntien yhteydessä on saatu arvokasta tietoa lomakkeen käytettävyydestä. On selvää, ettei lomake sovellu käytettäväksi kaikissa asiakastilanteissa ja asiakas- sekä työskentelysuhteen jatkuvuuden turvaaminen on aina asetettava etusijalle suhteessa tiedon tuottamiseen. Toisaalta lomakkeen käytettävyydestä on ehkä hieman ristiriitaisiakin käsityksiä. Osa työntekijöistä on esimerkiksi sitä mieltä, ettei lomake sovellu käytettäväkasi lasten tai nuorten kanssa. Toisille lomake on kuitenkin ollut luonteva työskentelyn väline esimerkiksi juuri vuotiaiden nuorten kanssa. Myös lastensuojelun perhetyössä lomaketta on onnistuttu käyttämään osana omaa työtä. Lomakkeen kysymysten ja teemojen avulla työntekijän ja asiakkaan välille on parhaimmillaan syntynyt uutta tietoa tuottavaa keskustelua vaikeistakin asioista, mikä avaa myös uusia työskentelyn mahdollisuuksia. Eräs aineiston ongelmakohta erityisesti tiedon tuottamisen näkökulmasta on se, että työntekijöille ja asiakkaille tarkoitettuihin yhteisiin kysymyksiin on työntekijöiden vastauksia huomattavasti enemmän kuin asiakkaiden vastauksia. Tämä asettaa rajoituksia käyttää aineistoa työntekijän ja asiakkaan erilaisten kokemusten tai näkemysten merkityksen hahmottamisessa.

42 42 Tiedontuotannon ja vaikuttavuuden arvioinnin jatko Nykyistä aineistoa on vasta pintapuolisesti analysoitu ja analyysia onkin tarkoitus jatkaa ja syventää syksyn 2011 aikana. Rinnakkain aineiston analyysin kanssa on kuitenkin suunniteltava ja mietittävä tiedontuotannon ja vaikuttavuuden arvioinnin jatkon toteuttamista. Elo-syyskuussa 2011 toteutettujen kuntakäyntien perusteella voidaan varovaisesti arvioida kuntien työntekijöiden haluavan jatkaa omaan työhönsä liittyvää tiedontuotantoa. Jatkoa suunniteltaessa on kuitenkin tunnistettava nykyisen lomakkeen käyttöön liittyvät ajankäytölliset vaatimukset. Kokemusten perusteella lomakkeen täyttäminen vaatii aikaa noin minuuttia, mikä tulisi huomioida asiakastyön aikatauluja suunniteltaessa. Toki lisäajan antaminen asiakkaille, joiden kanssa lomaketta täytetään, saattaa antaa vinoutuneita tuloksia asiakastyön normaalitilanteeseen verrattuna. Tämä kysymys liittyy kuitenkin laajempaan keskusteluun tiedontuotannon tai vaikkapa dokumentoinnin paikasta asiakastyössä ja niihin varattavista resursseista. Tiedontuotantoa jatketaan nykyisellä lomakkeella vuoden 2011 loppuun saakka. Kuntakäyntien yhteydessä on ehdotettu marraskuuta yhteiseksi tiedonkeruukuukaudeksi. Näyttää kuitenkin siltä, että yhden kuukauden aikana lomakkeen täyttäminen kaikista asiakkaista voi muodostua ylivoimaiseksi tehtäväksi. Sinänsä tiedonkeruukuukaudella ei ole aineiston ja sen käytettävyyden kannalta suurtakaan merkitystä. Tärkeintä tässä vaiheessa on saada kartutettua aineiston määrää erityisesti sosiaalityön osalta. Työntekijöille onkin tarjottu mahdollisuutta täyttää lomakkeita mahdollisimman monesta asiakkaasta syys-marraskuun välisenä aikana. Kevään ja syksyn aikana kertyneen aineiston ja kokemusten perusteella tehdään uusia valintoja tiedon tuottamisen suhteen vuodelle Lomaketta varmaan joudutaan jonkin verran päivittämään ja samalla on myös mietittävä tiedonkeruun käytännön toteuttamista. Yhtenä vaihtoehtona voisi olla, että työntekijät täyttävät vuoden aikana kaikista asiakkaistaan yhden lomakkeen. Tämä kuitenkin vaatii työntekijöiltä todella pitkällistä sitoutumista tiedontuotantoon. Toisena vaihtoehtona voisi olla lomakkeen jakaminen teemojen mukaan, jolloin yhtenä kuukautena kerättäisiin yhden erityisen teeman mukaista tietoa kaikista asiakkaista Sosiaalityön johtamisen kehittämisrakenne Kehittämisrakenteessa jäsennettiin sosiaalityön johtamista yhteiskunnallisessa kontekstissa ja kunnallistalouden reunaehdoissa. Tausta-ajattelussa painotettiin sosiaalityön eettistä perustaa ja asiakaslähtöisyyttä sekä sosiaalitoimiston sosiaalialan työn vaikuttavuuden arviointia. Rakenteen toteuttaminen on ollut osa tutkimus- ja opetuskeskusyhteistyötä Lapin yliopiston sosiaalityön laitoksen, Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen ja PaKaste -hankkeen työntekijöiden kesken. Tavoitteena on ollut kehittämisen, tutkimuksen ja opetuksen yhteistyökumppanuuden edistäminen sosiaalityön johtamisen kehittämisessä. Osallistujia on 18 Lapin kunnasta, yhteensä 34 henkilöä, joista työntekijöitä 28 ja opiskelijoita 6. Sosiaalityön johtamista on kehitetty verkostoimalla osallistujat (johtavat sosiaalityöntekijät, sosiaali- ja terveysjohtajat, sosiaalisihteerit, opiskelijat sekä kehittäjätyöntekijät ja opettajat) kahden päivän yhteisiin kehittämisseminaareihin ja sisältökokonaisuuksiin sekä kehittämällä omaa johtamista kehittämistehtävien muodossa seminaarien välisinä aikoina. Sisältö muodostui kahdeksasta kehittämis- ja oppimismoduulista. Orientaatiotehtävänä osallistujilla oli oman johtamisen kuvan hahmottaminen ja odotukset kehittämisrakenneyhteistyöhön. Ensimmäisen kehittämisseminaarin tavoitteena oli sosiaalityön ja johtamisen arvojen ja ristiriitojen tunnistaminen. Kehittämistehtävänä oli oman tiimin työtä ohjaavien arvojen tunnistaminen. Toisen kokoontumisen tavoitteena oli johtamisen teorioihin tutustuminen ja johdattelu asiantuntijuustyön johtamiseen. Kehittämisseminaarissa käsiteltiin johtamisen teorioita ihmisten johtamisen näkökulmasta ja tehtäväksi annettiin kartoittaa oman tiimin voimavarat SWOT-analyysin ja kehittämiskeskustelujen avulla. Kolmansilla kehittämisrakennepäivillä tavoitteena oli henkilöstöhallintoon perehtyminen. Seminaarissa syvennyttiin talous- ja henkilöstöhallintoon sekä tutustuttiin henkilöstötilinpäätöksen tekemiseen. Kehittämistehtävän kautta lähestyttiin strategista ja prosessijohtamista ja alettiin koota sosiaalityön suunnitelmia osana kuntasuunnitelmaa.

43 43 Neljännellä kokoontumiskerralla palattiin sosiaalityön ydintehtäviin tarkastelemalla tarve- ja kansalaislähtöistä johtamista sosiaalisen raportoinnin kautta ja jatkamalla edelliskertaista kehittämistehtävää. Viidennessä työkokouksessa käsiteltiin avointa asiantuntijuuskulttuuria, kehittämisen johtamista sekä työnohjausta. Kuudentena välitehtävänä olivat kehittämiskeskustelut ja tiimien osaamiskartan päivittäminen. Yhteisessä tapaamisessa käsiteltiin tiimityön tuloksellisuutta ja tarkasteltiin oman johtajuuden tapaa. Seitsemännessä seminaarissa kuultiin esimerkki sosiaalityön strategisesta johtamisesta sekä pohdittiin sosiaalityön tilaa vaikuttavuuden arvioinnin alustavien tulosten varassa. Lopputapaamisessa palattiin sosiaalityön juurille rakenteellisen sosiaalityön ja realistisen arvioinnin vahvistamisen kautta sekä työstettiin omaa johtamisen tapaa jatkossa. Sosiaali- ja terveydenhuollon johtaminen ovat kehittämiskohteena Kaste-ohjelmassa. Toteutettu sosiaalityön johtamisen kehittämisrakenne on tukenut johtamisen kehittämisen ohella myös PaKasteen muita sisällöllisiä osa-alueita. Kehittämisrakenteeseen on kytketty sosiaalitoimiston sosiaalialan työn vaikuttavuuden arviointi. Johtavat työntekijät ovat osallistuneet ja tukeneet tiimiensä osallistumista vaikuttavuuden arvioinnin tiedonkeruuseen ja tulosten tulkintaan. Kehittämisrakenteeseen osallistuvat ovat antaneet luvan käyttää tekemiään dokumentteja tutkimusaineistona myös jatkotutkimuksissa ja opinnäytetöissä. Koko kehittämisrakenteen kuvaus on löydettävissä internetsivuilta

44 44 Taulukko 11 Johtamisen kehittämisrakenne Teema Sisältö Kehittämistehtävä Orientaatio Sosiaalityön johtamisen näkökulmat ja haasteet Johtamisen teoriat Ihmisen johtaminen Talous- ja henkilöstöhallinto Tarve- ja kansalaislähtöinen johtaminen Asiantuntijajohtaminen Toiminnan johtaminen Toiminnan arviointi ja raportointi Sosiaalityön johtamisen ydin Sosiaalityön haasteet ja johtamisen lähestymistavat hyvinvointi palveluiden laatu Sosiaalityön eettiset arvot ja johtaminen Ihmisten johtaminen Strateginen tulosjohtaminen Henkilöstöhallinto ja johtaminen Henkilöstötilinpäätös henkilöstöpäällikkö Kansalais- ja elämäntilannelähtöinen johtaminen sekä sosiaalinen raportointi Empowerment ja kansalainen Yhteiskunnallinen muutos palvelujärjestelmässä Kehittämisen johtaminen Työnohjaus kehittämisen välineenä Tiimityön tulokset ratkaisevat ja minä tiimin johtajana Onko johtaminen psykologiaa vai yhteisöön vaikuttamista Rakenteellinen johtaminen sosiaalityössä ja sosiaalityön strateginen johtaminen Sosiaalityön vaikuttavuuden arviointi Vaikuttavuuden arviointi Rakenteellinen sosiaalityö Oman johtamisosaamisen vahvistamisen malli Orientaatiotehtävä Oman johtamisen kuva Tiimin työtä ohjaavat arvot Sosiaalityön painopistealueet 2010 Kehityskeskustelut Tiimin voimavarat Sosiaalityön suunnitelma osana kuntasuunnitelmaa, I osa Sosiaalityön suunnitelma osana kuntasuunnitelmaa, II osa Tiimityön perusteet lyhyesti -materiaaliin tutustuminen Minä tiimin johtajana Tiimin voimavarojen vahvistumisen tarkentaminen Vaikuttavuuden arvioinnin toteuttaminen Vuoden 2010 toiminnan tuloksellisuuden arviointi Johtopäätökset vuodelle LsL Koulutuksellinen tuki kuntien kehittämis- ja suunnittelutyölle Lastensuojelulakiin 40 on kirjattuna velvoite kunnille laatia suunnitelma lastensuojelun järjestämisestä ja kehittämisestä. Suunnitelman hyväksyy kunnanvaltuusto ja sen toteutumista arvioidaan säännöllisesti. Lapin Kaste -ohjelma ja Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus järjestivät Lapin kuntien lastensuojelusuunnitelmien laatimiseksi nimetyille yhdyshenkilöille ja työryhmille tukea ja koordinaatiota. Kyse on ohjelmasta, jolla tuetaan kuntien lastensuojelusuunnitelmien prosessointia, toteuttamista ja seurantaa. Tukirakenne toteutettiin työkokousmuodossa ja niihin oli mahdollisuus osallistua videolla etäältä. Työkokouksia pidettiin kuusi ajalla

45 45 PaKasteen Lapin osahanke on organisoinut Väestöliiton Tahdolla ja taidolla -parisuhdeohjaajakoulutuksen Lappiin. Ohjaajia valmistui yhteensä 19 (terveydenhoitajia, sosiaalityöntekijöitä, psykologeja, seurakuntapastoreita ja diakoniatyötekijä): Tunturi-Lapin alueelta 15, Inarista 2 ja Rovaniemeltä 2. Koulutukseen osallistumisen ehtona oli parisuhderyhmän ohjaaminen yhdessä työparin kanssa koulutuksen aikana. Tämä onkin toimiva ehto metodikoulutuksissa. Koulutukseen osallistuvat ohjasivat omat parisuhderyhmänsä ja sitoutuivat toimintaan myös jatkossa. Koulutus sisälsi ensimmäisen ryhmän ohjaamisen työparin kanssa keväällä Parisuhderyhmiä pidettiin 9 ja niissä ohjausta sai yhteensä 39 pariskuntaa (78 henkilöä). Parit harjoittelivat oman kumppaninsa kanssa. Heidän palautteensa ja parisuhteen muutoksen arvioinnit ovat myönteisiä. Paritreenit ja ohjaus vaikuttavat positiivisesti yhteiselämään. Aikuissosiaalityön päivät järjestettiin yhteistyönä PaKaste -hankkeen, Lapin yliopiston sosiaalityön laitoksen, Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen (Poske), Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskuksen (SonetBotnia) ja Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksen kanssa. Päiville oli tarve, sillä aikuissosiaalityö on murroksessa. Päivien punaisena lankana oli teorian, käytännön ja tutkimuksen yhteinen pohdinta aikuissosiaalityön tilasta, tulevaisuudesta ja periaatteista. Vanhojen ja uusien käytäntöjen sekä sosiaalityön kontekstin kriittinen arviointi luovat mahdollisuutta saavuttaa osaamista, jossa koetellut käytännöt hyödynnetään myös tulevaisuuden haasteisiin vastattaessa. Rovaniemen kehittäjätyöntekijät järjestivät Pesäpuu ry:n kanssa Lapin sosiaali- ja perhetyöntekijöille perhehoidon kehittämispäivät teemalla: Sukulaissijaisvanhemmuus perhekohtainen työskentelymalli. Kehittämispäiviin osallistui 16 sosiaali- ja perhetyöntekijää Inarista, Tervolasta, Sodankylästä ja Rovaniemeltä. Myös sukulaissijaisperhevalmennuskoulutus järjestettiin seudullisesti. Lastensuojelutarpeen selvityksiä tehtiin yhteistyössä muiden lapsia perheisiin sijoittaneiden kuntien kanssa. Kehittäjät ovat osallistuneet myös lastensuojelun LASU ja OSKE -verkostojen tapaamisiin Helsingissä. Dokumentoinnin työkokouspäivät järjestettiin Rovaniemellä ja Työkokouspäiviin osallistui sosiaalialan työntekijöitä Tervolasta, Kemistä, Torniosta, Rovaniemeltä, Keminmaasta, Iistä, Inarista, Kemijärveltä, Kittilästä ja Simosta. Osallistujia oli yhteensä noin Opetus- ja tutkimusyhteistyön kytkeminen kehittämistyöhön Kehittämistä tukevaa tutkimustoimintaa edistetään tukemalla kehittäjätyöntekijöitä arvioimaan omaa toimintaansa ja rohkaisemalla kehittäjäsosiaalityöntekijöitä toimimaan käytännön opettajina. Sosiaalityön johtamisen kehittämisrakenteen 41 toteuttaminen on ollut osa Lapin yliopiston sosiaalityön oppiaineen, Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen ja PaKaste -hankkeen tutkimus- ja opetuskeskusyhteistyötä. Yliopiston kanssa on yhdessä suunniteltu ja toteutettu viiden opintopisteen laajuinen Yhteisölliset työmenetelmät -koulutuskokonaisuus, johon osallistui 23 sosiaalityön syventävien opintojen opiskelijaa sekä kuusi Posken kehittäjätyöntekijää. Työntekijöistä viisi oli PaKasteen kehittäjätyöntekijöitä, jotka osallistuivat myös opintosisältöjen suunnitteluun yhdessä yliopiston opettajien kanssa. Koulutuskokonaisuus käynnistyi aikuissosiaalityön päivien yhteydessä Rovaniemellä tammikuussa Muut lähiopetuspäivät pidettiin helmikuussa 2011, maaliskuussa 2011pidettiin ryhmämenetelmien lähiopetuspäivä, jossa PaKasteen erityissosiaalityöntekijä toimi toisena kouluttajana ja viimeinen lähiopetus toteutettiin Pilottikoulutuskokonaisuus on arvioitu. Koulutusta tullaan kehittämään ja suunnitteluun on kutsuttu mukaan Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun sosiaaliala. Kentällä toimivat ryhmänohjaajat ja ryhmiä suunnittelevat tarvitsevat koulutusta ja työnohjausta tässä luvussa

46 46 Vaikuttavuuden arviointi on yhteistyön keskiössä syksyllä 2011 Lapin korkeakoulu -konsernin (Lapin yliopiston sosiaalityönlaitos, Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu) ESR-projektin kautta, jossa kehitetään opetus- ja tutkimusklinikkamallia. Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu tuotti Varhain vanhemmaksi -pilotin arvioinnin. Kehittäjätyöntekijät ovat tehneet yhteistyötä Rovaniemen ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelman ja Lapin yliopiston sosiaalityön opiskelijoiden kanssa tiedontuotantoon liittyen. RAMK:ssa on valmistunut keväällä 2011 sosionomiopiskelijoiden opinnäytetyö huostaan otettujen lasten vanhempien tuen tarpeista. Jaana Ojalan ja Katri Ylitalon opinnäytetyö on nimeltään Mutta ei koskaan sais tuolleen jättää yksin biologisten vanhempien tuen saanti huostaanottoprosessissa. Lapin yliopistossa on myös aloitettu pro gradu -tutkielma sijoitettujen nuorten näkökulmasta sukulaissijaisperheessä elämisestä. Myös toinen gradu on suunnitteilla sukulaissijaisvanhemmuuteen liittyen. Hankkeessa harjoittelua suoritti neljä sosiaalityön- ja kaksi sosionomiopiskelijaa kehittäjien ohjauksessa. 2.3 PALVELUJEN SAATAVUUDEN JA OSAAMISEN VÄLITTÄMISEN TASOT Kansalaisneuvonta Kansalaisneuvontaan on tullut 46 kysymystä ½ vuoden aikana. Kehittäjäasiakkaista 7 henkilöä liittyi Sosiaalikollegan verkkokonsultaatiotyöhön ja kansalaisneuvontaan. Tällä hetkellä verkkopalvelussa toimii 5 kokemusasiantuntijaa avattiin Apua päihdehuoliin ja Neuvoja toimeentuloon -palvelut kansalaisneuvontaan. Huhtikuussa 2011 avattiin Palveluohjaus ja toukokuussa 2011 Tukea tupakoinnin lopettamiseen. On vielä vaikea arvioida tarvitaanko kansalaisneuvontaa alueellisena palveluna. Neuvoja toimeentuloon on pyydetty eniten. Myös anonyymisti kysyminen on huomioitu. Kansalaisneuvontaan on tullut yhteensä 46 kysymystä. Taulukko 12 Kansalaisneuvontaan saapuneet kysymykset KANSALAISNEUVONTA (6 kk ajalta) alkaen saakka KYSYMYKSIÄ joista anonyymejä Neuvoja toimeentuloon 39 6 Apua päihdehuoliin 3 3 Pyydä palveluohjausta 4 - Tukea tupakoinnin lopettamiseen - - YHTEENSÄ Verkkokonsultaation laajentaminen Sosiaalikollegan kuudessa verkkokonsultaatiopalvelussa konsulttiryhmät ovat jatkaneet kysymyksiin vastaamista. PaKaste Lapin osahankkeen toiminta-aikana konsultaatiotukea on annettu yhteensä 122 kysymykseen. Eniten konsultaatioita on pyydetty vammaispalveluun, lastensuojeluun ja aikuissosiaalityöhön. Uusia konsultaatiopalveluja on käynnistetty kaksi: kuntoutuksen verkkokonsultaatio keväällä 2011 ja järjestötyön verkkokonsultaatio toukokuussa Näihin palveluihin ei ole vielä tullut kysymyksiä. (Verkkokonsultaatiokysymykset, taulukko alapuolella).

47 47 Taulukko 13 Sosiaalikollegan verkkokonsultaatio SOSIAALIKOLLEGAN VERKKOKONSULTAATIO PaKaste Lapin aikana KYSYMYKSIÄ Aikuissosiaalityö ja toimeentuloturva 26 Lasten oikeudet ja lastensuojelu 28 Päihde- ja mielenterveystyö 4 Vammaispalvelu 40 Vanhustyö 8 Varhaiskasvatus 16 Lakiasiat palvelu suljettiin 6/2009! - Kuntoutus - Järjestötieto - YHTEENSÄ 122 (Yhteensä vuodesta ) Yhteistyötä Sosiaaliportin konsultointipalvelun kanssa on jatkettu, Lapin PaKasteen erityissosiaalityöntekijä koordinoi edelleen aikuissosiaalityön valtakunnallista konsultointipalvelua, johon on viimeisen puolen vuoden aikana tullut 16 kysymystä. Lastensuojelun avohuollon valtakunnallista palvelua on viimeisen vuoden ajan koordinoitu Keski-Pohjanmaan PaKasteen Nuppu-hankkeen toimesta, tähän palveluun on tullut 10 kysymystä viimeisen puolen vuoden aikana. (Sosiaaliportin aikuissosiaalityön ja lastensuojelun avohuollon kysymykset, taulukko alapuolella). Taulukko 14 Sosiaaliportin konsultointi SOSIAALIPORTIN KONSULTOINTI PaKaste Lapin aikana KYSYMYKSIÄ Aikuissosiaalityö 65 Lastensuojelun avohuolto 59 YHTEENSÄ 124 (Yhteensä vuodesta ) Työparityö PaKasteen työparipalvelun avulla on pyritty arvioimaan kentän niitä tilanteita, joihin tarvitaan erityistyöntekijöiden työpanosta tai alueellisesti koordinoituja palveluja. PaKasteen kehittäjätyöntekijöiden (11) työpariapu on saanut hyvän vastaanoton. Lapin osahanke ei ole vielä saattanut valmiiksi omaa esitystään sosiaali- ja terveysalan palvelurakenteesta tai erityispalvelujen järjestämisen tavasta. Kevään 2011 aikana myös muut kuin erityissosiaalityöntekijä ovat liittyneet tilauksesta mukaan kentän haastavien työtilanteiden kehittämiseen. Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen virtuaalisen sosiaali- ja terveyspalvelukeskuksen kautta on ollut mahdollista jättää työparipyyntö marraskuusta 2010 alkaen. Vajaan vuoden aikana on tullut 30 työparipyyntöä, joista kahta kesäaikaista pyyntöä ei voitu ottaa työparityönä hoidettavaksi. Muut pyynnöt ovat johtaneet työparityöskentelyyn. Asiakastyötä on tehty 23 asiakasperheen kanssa, ryhmätyötä kahdessa ryhmässä ja työn kehittämistä neljässä arviointiprosessissa. Toimintaa on ollut eniten Tunturi- ja Itä-Lapin kunnissa. Asiakastyön pyynnöissä kyse on ollut lastensuojeluun tai lasten huoltoon liittyvistä tilanteista. Huhtikuusta 2011 on ollut tarjolla vanhustyön työparimahdollisuus, johon on esitetty yksi pyyntö. Sen pohjalta neuvotellaan kahden ensimmäisen asiakasprosessin aloittamisesta Itä-Lapissa.

48 48 Työparityöstä solmitaan sopimukset Lapin kuntien kanssa sitä mukaa, kun kunnat ovat työpariapua tilanneet. Kuntien työntekijöitä on informoitu kehittämismahdollisuudesta ja toiminnasta on kerrottu mediassa. Asiakastyön työparipyyntöjä ovat tehneet sosiaalityöntekijät ja perhetyöntekijät. Ryhmätyöhön työparia ovat pyytäneet terveydenhuollon työntekijät. Avunpyyntöjä on tullut myös suoraan kansalaisilta. Työparipalvelua antavat kehittämistyönä Posken, PaKasteen ja Lapin yliopiston sosiaalityön oppiaineen työntekijät (16). Tavoitteet Yhtenä työparitoiminnan tavoitteena on ollut turvata Lapissa asuville ihmisille, perheille ja yhteisöille riittävän ammattitaitoiset sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut. On siis pyritty turvaamaan riittävät palvelut tilanteissa, joissa paikallinen peruspalveluvarustus ei välttämättä riitä. Posken hanketyönä Lapin kunnissa järjestämän työparityön ja sen arvioinnin myötä huolenaiheiden laadun ja mittasuhteiden toivottiin hahmottuvan entistä tarkemmin. Työparitoiminnan tavoitteena on ollut myös sellaisen rakenteen luominen, joka mahdollistaisi sekä kokemuksellisen että menetelmällisen osaamisen lisäämisen ja välittämisen kuntiin. Samalla tavoitteena on ollut rohkaista kuntia käyttämään hyväkseen työparityötä aikaisempaa enemmän kunnan omin voimin ja oma-aloitteisesti. Posken ideaa toimia yhteistyössä kuntien kanssa, on työparityöllä pyritty viemään asiakastyön rajapintaan. Toiminnan taustalla on ajatus kehittämistoiminnasta, mutta sillä on pyritty myös pitämään työpariapua antavat työntekijät paremmin mukana käytännön sosiaalityössä ja tietoisena sen nykyisin kohtaamista haasteista. Kuvio 11 Työparipyynnöt ja niihin vastaaminen Arviointia - Mitä työparitoiminta on kertonut Lapin kuntien erityispalvelurakenteesta? Työparitoimintaa on arvioitu haastattelemalla työparipyynnön jättäneitä kuntien työntekijöitä ja työskentelyssä mukana olleita työpareja. Arvioinnin kohteena oli yhteensä kuusi työpariprosessia, joista yhden arvioinnissa oli mukana jäseniä myös asiakasperheestä. Haastatteluissa on käytetty puolistrukturoitua haastattelurunkoa ja ne on nauhoitettu ja litteroitu analysointia varten. Arvioinnissa on käytetty hyväksi myös muistiinpanoja ja nauhoituksia työparien fokusryhmän tapaamisissa teh-

49 49 dyistä keskusteluista sekä Kittilän sosiaalivirastossa nauhoitettua tilaisuutta, jossa keskusteltiin Kittilän kunnassa tehdystä työparityöstä ja työparipyyntöihin johtaneesta tarpeesta. Tarve ulkopuoliselle työntekijälle lastensuojelussa Lapin kunnat ovat kooltaan pieniä ja tämä aiheuttaa tarvetta kunnan ulkopuolisen työntekijän käytölle. Olosuhteet toimia paikkakunnalla, jolla suurin osa ihmisistä jollain tavalla tuntee toisensa, tai ovat ystäviä keskenään, voivat olla hankalat erityisesti lastensuojeluun liittyvissä kysymyksissä. Pieni kunta ei voi suuremman kunnan tapaan nimetä esimerkiksi edellä mainittujen seikkojen takia jotain toista työntekijää hoitamaan prosessia. Ulkopuolisen työntekijän tarve voi nousta myös tulehtuneista, jopa kriisiin ajautuneista suhteista asiakkaiden ja kunnan työntekijöiden välillä. Tällöin työpariapua tarvitaan ristiriitojen ratkaisemiseen ja sovitteluun erityisesti työskentelyn alussa. Erityis- ja menetelmäosaamisen tarve Työpareilta on kaivattu niin sanottua erityisosaamista jonkin verran riippuen siitä, miten erityisosaaminen määritellään. Jos erityisosaaminen määritellään pitkäksi kokemukseksi esimerkiksi psykososiaalisesta työstä ja taidoksi tukea kunnan työntekijöitä, niin silloin erityisosaamista on tarvittu. Näistä näyttäisi olevan puutetta kuntien perussosiaalityössä. Sen sijaan menetelmäapua on ainakin toistaiseksi kaivattu vähemmän. Ehkä kaikkea menetelmien tuomaa lisäarvoa ei ole kunnissa tiedostettu, tai niiden käyttöä ei ole koettu mielekkääksi työparipyyntöihin johtaneissa tilanteissa. Yhtenä työparitoiminnan tavoitteena ollut menetelmäosaamisen välittäminen ei ehkä toteutunut siinä mittakaavassa kuin toivottiin. Tosin itse työparitoiminta on löydetty pienemmissä kunnissa hyvin ja työparityöskentelyä voidaan itsessään pitää menetelmänä muiden joukossa. Kunnat käyttävät jonkin verran myös omaa henkilöstöään työparityöhön. Ongelmana näyttää kuitenkin olevan, että työpariksi on vaikea saada kollegaa, esimerkiksi toista sosiaalityöntekijää tai perhetyöntekijää, jolloin työparityössä tärkeä kollegiaalinen tuki ei toteudu täysimittaisena. Kysymys viranhaltijaoikeuksista Merkittäväksi työparitoimintaa ja sen luonnetta määrittäväksi tekijäksi näyttää nousevan kysymys viranhaltijaoikeuksista. Tällä hetkellä kunnan työntekijöiden työpareina toimivilla henkilöillä oikeuksia ei ole. Viranhaltijaoikeuksin työparina toimiminen todennäköisesti muuttaisi työparien välistä työnjakoa, muuttaisi käytänteitä ja ehkä jopa koko työparitoiminnan luonnetta. Vaikutukset tuntuisivat väistämättä myös asiakkaan saamassa palvelussa. Asiasta on olemassa erilaisia argumentteja puolesta ja vastaan sekä työparien että kuntien työntekijöiden keskuudessa. Osa kuntien työntekijöistä pitää nykyistä mallia toimivana, eivätkä he koe tarvetta siirtää valtaa ja vastuuta nykyistä enempää kunnan ulkopuoliselle työparille. Osa työpareista ja kunnan työntekijöistäkin puolestaan kokee, että asiakas tulisi paremmin palvelluksi, jos työparin mandaatti toimia olisi samanlainen kuin kunnan työntekijällä. Työparin viranhaltijaoikeuksia tarvittaisiin esimerkiksi sellaisissa tilanteissa, joissa kunnan oma työntekijä on vailla tehtävän edellyttämää ammatillista kelpoisuutta tai vailla riittävää kokemusta hoitamaan käsillä olevaa prosessia. Työpariprosesseissa ollaan usein muistiinpanojen varassa ja kun työparilla ei ole pääsyä asiakastietojärjestelmiin, voi muistiinpanojen turvallisesta säilyttämisestä tulla ongelma. Silloin muistiinpanojen perusteella tehdyistä johtopäätöksistä ja päätöksistä tulee helposti enemmän kunnan työntekijän näkemykseen perustuvia. Samanlaista hankaluutta voivat tuottaa myös tilanteet, joissa asioista pitää päättää nopeasti ilman mahdollisuutta konsultoida työparia. Lisäksi työparin kontaktit asiakkaisiin jäävät usein muutenkin vähäisemmäksi, sillä esimerkiksi asiakasperheet saattavat vierailla usein sosiaalityöntekijän luona sosiaalitoimistossa aikaa varaamatta. Ilman viranhaltijaoikeuksia toimivan työparin hyvänä puolena voidaan pitää sitä, että työpari tavallaan ulkopuolisena, ei kunnan edustajana, voi saada yhteistyön sujuvammin käyntiin, sillä viranhaltija ja päätöksentekijä voi saada osakseen paljonkin kritiikkiä erityisesti prosessin alussa. Samalla tällainen järjestely selkeyttää työnjakoa. Nykyisessä tilanteessa työparin rooli on enemmän konsultatiivinen ja parempi kehittämistyön kannalta. Ulkopuolinen huomaa prosessista asioita, joille kunnan työntekijä

50 50 ehkä jo sokeutunut. Täysi virkavastuu ja päätösvalta väistämättä veisivät jonkin verran huomiota pois kehittämistyöltä. Kaikkein olennaisin kysymys kuitenkin on, kummalla mallilla asiakas tulee paremmin palvelluksi? Poljetaanko asiakkaan oikeuksia, jos työparilla ei ole virkavastuuta ja päätösvaltaa? Joissain tapauksissa työpari tulee kunnan sisältä, esim. sairaanhoitaja sosiaalityöntekijän pariksi. Sairaanhoitajalla ei ole valtaa esimerkiksi lastensuojelupäätösten suhteen, mutta silti sellaista työskentelyä on ja se koetaan hyväksi tavaksi toimia. Minkä takia asiasta tulee ongelma, jos työparina on sosiaalityöntekijä? Kaksi samoilla oikeuksilla toimivaa ihmistä voivat aiheuttaa ongelmallisia tilanteita esimerkiksi silloin, kun työpari ja kunnan työntekijä ovat huostaanoton tarpeellisuudesta täysin eri mieltä. Kumman näkemys ratkaisee? Työparityöskentelyssä onkin olennaista jokin muu asia kuin kysymys siitä, kenellä on valtaa ja kuka tekee päätökset. Sosiaalityöntekijöiden vaihtuvuus on suurta ja joissain kunnissa ollaan oltu tilanteessa, jossa kunta on ollut jäädä joksikin aikaa kokonaan ilman sosiaalityöntekijää. Monet kunnat, esim. Muonio, Enontekiö, Salla ja Kittilä ovat resurssipulastakin johtuen pyytäneet paljon työpariapua. Suuren vaihtuvuuden myötä kunnissa on sosiaalityöntekijöitä, joiden paikallistuntemus, ja joissain tapauksissa työkokemuskin, ovat vielä vähäisiä. Nämä eivät kuitenkaan ole olleet työparipyyntöjen pääasiallisina perusteina. Tapauksissa, joissa sosiaalityöntekijät ovat kaivanneet työparikseen pitkän kokemuksen omaavaa ammattilaista ja nimenomaan sosiaalityöntekijää, ovat olleet kokeneita työntekijöitä itsekin. Resurssipula on usein pulaa riittävän kokeneista työntekijöistä, joiden apua kaivataan erityisesti hankalissa lastensuojeluun liittyvissä tapauksissa. Työparipyynnön jättämistä on kunnissa harkittu aina pitkään. Työparius vuorovaikutteista osaamisen vuoropuhelua Kuntien työparit ovat haastattelujen aikana puhuneet paljon siitä, kuinka yksin he kokevat usein asiakasprosessiensa kanssa olevansa. Vaikka työparin tarjoama tuki voi olla monenlaista, kaikkein eniten kuntien työntekijät kaipaavat ammatillista tukea. Se on asioiden jakamista ja dialogin käymistä, kollegiaalista, ammatillista tukea. Lastensuojelukysymykset herättävät usein voimakkaita tunteita sekä työntekijöissä että asiakkaissa. Usein on lopputuloksen kannalta parempi, että työskentelyssä on mukana työpari, joka pystyy asemansa, tai pikemminkin sen puuttumisen myötä, katsomaan asioita hieman etäämmältä ja tuomaan keskusteluun erilaista näkökulmaa. Lapin yliopiston sosiaalityön oppiaineen näkökulmasta työparitoimintakokemuksen toivottiin vahvistavan koulutuksen ja opetuksen käytäntöyhteyttä. Posken tavoitteena oli saada suoraa asiakas- ja työntekijänäkökulmaa sekä kokemustietoa Lapin asiakastyön ja palvelurakenteen kehittämisen pohjaksi ja rikastuttaa Posken työpariosaamista. Mahdollisina riskeinä nousi esille erilaisten työskentelytapojen ja menetelmien aiheuttama ylimääräinen työtaakka kunnan työntekijöille, asiakastilanteiden eriäviin näkökulmiin jumittuminen tai ulkopuolisuudesta asiakastyöhön heijastuvat rintamamuodostelmat. Posken tai Lapin yliopiston työntekijä on kunnan työorganisaation, poliittisten, suku- ja tuttavuusverkostojen ulkopuolelta, mikä parhaimmillaan selkeyttää ja objektivoi näkökulmaa. Usein työntekijöillä on erilaista menetelmäosaamista ja kehittämismotivaatiota. Kuntien palvelujen pulmakohtina näyttäytyvät työntekijävaihdokset ja -rekrytointivaikeudet sekä työjärjestelyihin ja henkilöstön hyvinvointiin liittyvät kysymykset (mm. työn kuormittavuus, osallisuus, kuulluksi tuleminen, työtyytyväisyys, yhteisöllisyys). Muuttuvissa olosuhteissa henkilöstön koulutus- ja osaamiskartta voisi toimia kunnan sisäisen, ammatti-, tehtävä- ja toimialarajat ylittävän, työparityöskentelyn rakenteena. Kokemus työparityöskentelystä on antanut mahdollisuuden tutkia sosiaalityöparitoimijoiden ammatillisia eroavaisuuksia sekä erilaisuuksien yhdistämisen muotoja asiakastyön prosesseissa. Viranhaltijaoikeuksien puuttuminen on ollut jossakin määrin haasteellista. Työparin toimijamandaatti suhteessa asiakkaisiin on pyydetty asiakkaalta suostumuslomakkeella, missä ei ole ilmennyt ongelmia. Haasteita on ilmennyt lähinnä kirjaamiseen ja yhteydenottojärjestelyihin liittyvissä tehtävissä. Työparina työskentely avaa kunnan palvelu- ja päätöksentekorakenteita, työkulttuuria ja toimintatapoja, työn tekemisen puitteita ja tausta-ajattelua. Työpari kunnioittaa kunnan työntekijöiden työtä, osaamista ja kunnan tuntemista, hän on aito kollegiaalinen kumppani ilman kunnan viranhaltijuutta. Työpari tutustuu työntekijän ja työpaikan työskentelytapoihin ja lomittaa osaamistaan kokonaisuu-

51 51 teen. Suotuisimmillaan työparityössä havainnoidaan omaa ja yhteistä työskentelyä, tutkitaan mahdollisia toisin tekemisen tilanteita, arvioidaan reflektoiden toisin tekemisen tapoja, työskennellään tilanteen mukaan toistaen edellä kuvattu prosessi jokaisessa asiakastilanteessa. Työparityöskentelyn avulla voidaan edistää erilaisten menetelmien ja työtapojen oppimista, soveltamista ja käyttöön rohkaistumista. Esimerkiksi asiakasdokumentoinnin kehittäminen toteutuu konkreettisesti yhteisissä käytännön asiakaskirjauksissa, jolloin muun muassa kirjausten logiikka, muoto ja käyttö voivat avautua sosiaalityötä näkyväksi tekevällä ja tiedontuotantoa edistävällä tavalla. Työparityöskentelykokemukset ovat vahvistaneet kehittämis-, yhteistyö-, konsultointi-, reflektointi-, arviointi- ja koordinointivalmiuksia sekä ohjanneet tarkastelemaan työn tekemisen rakenteita ja tapoja ulkopuolisen silmin. Ulkopuolisena työparina työskennellessä kontakti ulottuu monipuolisesti kunta-, palvelurakenne-, työntekijä- ja asiakastasoille. Työpari saa kokemuksia muun muassa työnjaon muotoutumisesta, luottamuksen rakentumisesta, osaamisen jakamisesta ja vuorovaikutteisuudesta. Tarkoituksena on olla osallisena tavoitteellisessa, suunnitelmallisessa, ammatillisesti tietoisessa ja asiakasta kunnioittavassa sosiaalityössä. Tavoitteiden toteutuminen ja tulevaisuus Tilattavaan työparitoimintaan ollaan poikkeuksetta oltu kunnissa tyytyväisiä. Se on tullut todelliseen tarpeeseen ja sille toivotaan jatkoa, vaikka se muuttuisikin tulevaisuudessa maksulliseksi. Tällä hetkellä työparitoiminnan painopiste ja tarpeet ovat ainakin pienissä kunnissa olleet enimmäkseen lastensuojelun asiakastyössä, johon kunnat tarvitsevat usein oman ulkopuolisen, kokeneen ammattilaisen. Oman työn tutkimisen ja kehittämisen näkökulma on toistaiseksi jäänyt vähäiseksi, se näkyy oman työn arviointiin ja kehittämiseen tulleiden työparipyyntöjen vähäisessä määrässä. Yhtenä työparitoiminnan tavoitteista mainittiin kuntien oman työparityön mahdollistaminen esimerkiksi kokoonpanolla terveydenhoitaja sosiaalityöntekijä. Sitä on jonkin verran ollut, mutta sen täysimittaiseen hyödyntämiseen on vielä matkaa. Poske voisi jatkaa tässäkin liikkeelle panevana voimana ja olla rohkaisemassa entistä aktiivisemmin kunnan omia voimia yhteistyöhön. Ratkaistavaksi jää kysymys työparien virkavastuusta ja päätösvallasta. Sosiaalipäivystys Tunturi-Lapin kunnissa on yhdistetty ja se toimii siten, että etupäivystys on Merikratos oy:n hallussa ja takapäivystäjinä toimivat joko Muonion tai Kittilän kunnan työntekijät. Terveydenhuollon puolella keikkalääkäreillä on ollut alusta asti täydet valtuudet ja vastuu. Yksi vaihtoehto olisi tarkastella ja myöntää viranhaltijaoikeuksia tapauskohtaisesti. Silloin jouduttaisiin jokaisen prosessin osalta miettimään, millä oikeuksilla toimiva työpari auttaa asiakasta parhaalla mahdollisella tavalla. Kokemusten perusteella tarvitaan kokonaisvaltaista, asiakasprosesseihin kiinnittyvää työparityöskentelyä. Yhdessä asiakasprosessissa on saatettu tarkastella muun muassa asiakasdokumentointiin, asiakkuuden eri muotoihin, etiikkaan, lainsäädäntöön, perustehtävään, tukipalveluihin, työjärjestelyihin liittyviä kysymyksiä. Monenlaisten ja -tasoisten kysymysten tarkastelu ja niiden kanssa työskentely voivat jäädä menetelmäorientoituneessa työskentelytavassa tavoittamatta. Työparityöskentelyssä on tärkeää, että toinen työntekijä on kunnan oma työntekijä, sillä hänellä on yleensä hallussaan tieto kunnasta, palveluista, asiakkaasta ja hänen historiastaan. Työpari tulee kuntaan ulkopuolisena, toisenlaisilla silmälaseilla varustettuna ja hiukan erilaista osaamista omaavana. Näillä elementeillä voidaan tavoittaa asiakkaan tilanteeseen soveltuva työskentelytapa ja sosiaalityötä edistävä osaamisen vuoropuhelu. Työparitoiminnan kehittämisen haasteena on tällä hetkellä työn dokumentaatio asiakastietojärjestelmiin ja se, ettei ulkopuolisella työntekijällä ole sosiaalityön virkaoikeuksia siihen kuntaan missä hän työparina toimii. Ulkopuolista apua tarvitaan vaativissa asiakastilanteissa. Menetelmäosaamisen kehittämiseksi työparipalvelu on myös paikallaan. Inhimilliset suhteet kuormittuvat varsinkin siellä, missä sosiaalityöstä vastaavia henkilöitä on vähän. Ulkopuolisuus on koettu tärkeäksi avuksi sekä asiakkaiden ja perheiden että heitä auttavien työntekijöiden taholta. Näyttää siltä, että pohjoisen alueella tarvitaan alueellista erityispalvelurakennetta ainakin lastensuojeluun, mutta todennäköisesti kaikkeen vaativaan asiakastyöhön.

52 YHTEISÖLLISTEN TYÖMENETELMIEN KÄYTTÖÖNOTTO Yhteisöllisten työmenetelmien kehittämistä, käyttöönottoa ja kouluttamista on jatkettu monin tavoin. Tämä teema on ollut yhteinen sosiaalityön ja terveyden edistämisen kehittäjätyöntekijöille ja tiimeille. Yliopiston kanssa on yhdessä suunniteltu ja toteutettu viiden opintopisteen laajuinen Yhteisölliset työmenetelmät -koulutuskokonaisuus, johon osallistui 23 sosiaalityön syventävien opintojen opiskelijaa sekä kuusi Posken kehittäjätyöntekijää. Hyvän ryhmätyön kuvaus eli ryhmätyön malli 42 valmistui PaKasteen toimesta toukokuussa Malliluonnosta kommentoivat yhteisöllisten työmenetelmien opiskelijat ja opettajat Lapin yliopistolta. Mallinnukseen osallistui myös kehittäjäasiakas, jolla on pitkäaikaista kokemusta ryhmissä toimimisesta. Ryhmätoiminnan yleisen kuvauksen lisäksi malliin on liitetty pilottikokeiluista saatuja erityisiä ryhmätoiminnan malleja. Yhteisösosiaalityön ja ryhmämenetelmien käyttöönoton vaikutusten arviointia on käynnistetty keräämällä ryhmistä arviointeja ja palautteita. Arviointityötä pyrittiin liittämään kaikkiin meneillään oleviin ja käynnistyviin ryhmätoimintoihin. Sosiaalikollegaan on tallennettu nettisivu Ryhmät 43, johon tallennetaan Lapissa toiminnassa tai suunnitteilla olevat ryhmät, joihin PaKasteella on liittymäpintaa Ryhmät Nuorten kuntouttavan työtoiminnan ryhmäpilotit Torniossa valittiin kuntouttavaan työtoimintaan, pajaopintoihin, nuorisovalmennukseen ja mielenterveyskuntoutujien työhönvalmennukseen osallistuvat vuotiaat nuoret. Matalan kynnyksen palveluna ryhmä on osa sosiaalista kuntoutusta. Ryhmään on osallistunut noin 60 nuorta erimittaisen ajan. Tornion työvoimalasäätiöllä on kerrallaan noin 5 25 kohderyhmään kuuluvaa nuorta. Nuoret kuntouttavan työtoiminnan sekä nuorisovalmennuksen asiakkaat ovat tulleet työtoimintaan kaupungin sosiaalitoimen kautta. Pajaopiskelijat ovat tulleet Tornion Työvoimalasäätiölle Koulutuskuntayhtymä Lappian sopimuksella. Mielenterveyskuntoutujien työhönvalmennuksen myöntää Kela. Valtaosa nuorista on toimeentulotuen asiakkaita ja suurimmalla osalla nuorista ammatilliset opinnot ovat vaikeutuneet tai keskeytyneet eri syistä. Yleisimpiä tavoitteita kuntouttavan työtoiminnan ajalle ovat: päivärytmiin pääseminen, työtoimintaan osallistuminen, koulutusmahdollisuuksien selvittely, palveluohjaus, ryhmätoimintaan osallistuminen, päihteettömyyden tukeminen yhteistyössä A-klinikan kanssa, mielenterveyden tukeminen yhteistyössä psykiatrian poliklinikan kanssa, terveystarkastuksessa käyminen ja kuntotestaukseen osallistuminen. Ryhmään osallistuminen on vapaaehtoista ja se on kohderyhmälle avoin eli osallistujat vaihtuvat myös kesken kauden. Ryhmään voi osallistua myös ns. passiivijäsenenä ja sitä kautta voi harjoitella ryhmätilanteita. Matalan kynnyksen palveluna ryhmään osallistuminen voi olla osa kuntoutusta. Inarissa Nuorille aikuisille (18 25-vuotiaat) suunnatun ryhmämuotoisen kuntouttavan työtoiminnan tavoitteena oli saada nuoria mukaan kehittämään heille suunnattua sosiaalityötä ja saada syrjäytymisvaarassa olevat nuoret aktiiviseen uudenlaiseen ryhmämuotoiseen toimintaan mukaan ja pohtimaan elämäntilannettaan. Ryhmä kokoontui kerran viikossa, neljä tuntia kerrallaan. Ryhmään ohjatut nuoret olivat pääasiassa vailla työtä olevia sosiaalitoimen asiakkaita eivätkä ennen ryhmää osallistuneet avoimeen tai järjestettyyn toimintaan. Nuoret saivat itse vaikuttaa tapaamiskertojen sisältöihin, joissa keskityttiin keskusteluun yhteiskunnan rakenteesta, palveluiden olemassaolosta, sekä niiden saatavuudesta. Nuorilta saatiin kehittämisehdotuksia nuorille suunnatun kuntouttavan sosiaalityön palvelun kehittämisestä. Nuoret kaipasivat mahdollisuutta osallistua sähköisesti verkon kautta ryh mallinnettu 43

53 53 män toimintaan. Nuoret kokivat sähköpostin tai verkossa tapahtuvan neuvonnan olevan vähintään yhtä tärkeä, tai jopa parempi tapa saada apua tai neuvoja nopeasti. Verkossa tapahtuva asiointi on hyvin matalan kynnyksen toimintaa. Ryhmän kautta saadaan lisättyä osallisuutta ja yhteenkuuluvaisuutta. Ryhmätoiminta tuo sosiaalityöntekijän lähemmäksi asiakasta kun perinteiset valta-asetelmat murtuvat ryhmänohjaajan ollessa mukana yhtenä ryhmän jäsenenä. Luottamuksen saaminen ryhmätoiminnassa on ehdotonta ja sen kautta syntyvät myös parhaat tulokset. Tirlittan Talo tytöille Toukokuussa 2010 Tornion sosiaalitoimen henkilöstö teki kehittämismatkan Helsinkiin. Yhtenä tutustumiskohteena oli Helsingin Tyttöjen Talo. Helsingin tyttötalo toimi Setlementti ry:n alaisuudessa. Tyttöjen taloa alettiin Torniossa konkreettisesti pystyttää keväällä 2010 ja Tirlittan vietti avajaisiaan marraskuun puolessa välissä Puitteet tyttötalolle on saatu erittäin viihtyisiksi ja kauniiksi pitkälle lahjoituksin, talkootyön ja tyttöjen ja naisten oman kädenjäljen, innostuksen ja luovuuden kautta. Myös osallisuuden näkökulma tulee toteutetuksi kun asiakkaat itse osallistuvat tilojen suunnitteluun ja toteutukseen. Jo pelkästään sen avulla osallisuuden ja yhteisöllisyydenkin teemat tulevat toteutetuiksi. Vakiokävijöistä toisen ryhmän muodostivat noin vuotiaat tytöt, jotka eivät kaivanneet ohjattua toimintaa ja toisen ryhmän noin vuotiaat tytöt, jotka mielellään osallistuivat ohjattuun toimintaan. Arviointia: Tytöt kertoivat, että normaalia alkujännitystä lukuun ottamatta Tirlittaniin on helppo tulla ja kaikkein parasta on, että voi olla oma itsensä. Toivottiin joko isompia tiloja tai sitä, että tyttöjä päästettäisiin kerralla vähemmän paikalle. Meno on välillä rauhatonta ja meteliä on joskus liikaa. Toivomuslistalla oli pidempiä reissuja, joiden toteutumisen eteen tytöt olisivat valmiita tekemään töitä ja keräämään yhdessä rahaa vaikka pidemmänkin aikaa. Tirlittanista tykättiin ja toiminnan jatkumista toivottiin kovasti! Mettäterapia Mettäterapian toimintaideana on tuottaa asiakkaille päihdehuollon avopalvelua, jossa toiminta tapahtuu asiakkaille luonnostaan tutussa kontekstissa, asiakkaiden oma kulttuuritausta ja kieli huomioiden ja käyttäen toiminnallisia, asiakkaille tuttuja työmenetelmiä. Asiakkaat saavat vertaistukea toisistaan ja mettäterapian aikana on mahdollisuus saada myös yksilökohtaista ohjausta, neuvontaa ja tukea. Toimintaympäristönä on luonto, kaikki toiminta tapahtuu luonnossa ja lähellä luontoa. Toimintatavoissa pyritään soveltamaan ja kunnioittamaan perinteisiä saamelaisia tapoja ja kommunikaatiokäytäntöjä luontoa kunnioittaen ja luonnon ehdoilla. Toimintaympäristö vaihtelee vuodenaikojen mukaan, tähän liittyen leiri toteutetaan vuoden aikana neljänä 2 4 vuorokauden pituisena jaksona ja jaksojen välissä yhteyttä asiakkaisiin pidetään viikoittain puhelinringin avulla. Mettäterapia ei ole varsinaista terapiaa, mutta jaksoon sisältyy yksilökeskusteluja ja oman elämänhallinnan vahvistamiseen liittyvää yksilötyöskentelyä. Tavoitteena on asiakkaille tutun toiminnan kautta saada esiin asiakkaiden omia vahvuuksia ja voimavaroja ja tukea heitä löytämään niitä ja rakentamaan elämää niiden varaan. Mettäterapiatoiminnan arviointitiedon tuottamisessa käytetään asiakkaiden omaa arviointia ja ohjaajien arviointia. Asiakkailta pyydetään kirjallinen arvio jokaisen leirijakson jälkeen. Asiakkaat sitoutetaan mukaan kehittämiseen ja arviointiin ja mahdollisuuksien mukaan asiakkaita rekrytoidaan mukaan kehittäjä-asiakastoimintaan kehittämään päihdepalveluja. PaKasteen Lapin osahanke on organisoinut Väestöliiton Tahdolla ja taidolla -parisuhdeohjaajakoulutuksen Lappiin 44. Ikihyvä-elintapaohjausryhmissä Enontekiön ryhmässä joka käynnistyi joulukuussa 2010 ja päättyi toukokuussa 2011, on ollut toisena vetäjänä erityissosiaalityöntekijä. Ryhmän seurantatapaaminen järjestetään marraskuussa 2011 Enontekiöllä. 44 ks. kpl tämä raportti

54 54 Vanhempainryhmä Lapin keskussairaalan nuorisopsykiatrian osasto Lähteen vanhempainryhmä kokoontui kevään 2011 aikana yhteensä kuusi kertaa kahden tunnin ajan kahden viikon välein. Ensimmäisellä kerralla paikalla oli viisi vanhempaa, lopuilla tapaamisilla neljä. Ryhmän vetäjinä toimivat osaston kahden sairaanhoitajan lisäksi kaksi Posken kehittäjätyöntekijää. Ryhmäläiset saivat ensimmäisestä tapaamisesta lähtien esittää toiveita tapaamisten sisällöstä ja rakenteesta. Vetäjät välttivät luennointia ja tapaamiset painottuivatkin ryhmäläisten lastensa hoitoa koskevien ja samalla akuuteiksi kokemiensa asioiden käsittelyyn. Palautetta ryhmän toiminnasta kerättiin tekstiviestipalvelun avulla. Yhteensä 15 kysymystä lähetettiin vanhemmille neljässä erässä eri vaiheissa ryhmää. Palaute oli hyvää ja jäsenet kokivat vertaistuen ajatuksen toteutuneen ryhmässä hyvin. Ryhmän toiminnalle todettiin olevan tarvetta ja sille toivottiin jatkoa Perheleiri Lapin PaKaste järjesti yhteistyössä Lapin kuntien kanssa perheleirin juhannuksen jälkeisellä viikolla Muonion Jerisjärvellä. Leirin ohjaajina toimivat PaKasteen, Tukeva2:n ja kolmen järjestön (Miestyön keskus, Erityislasten Omaiset, SámiSoster ry) kehittäjätyöntekijät. Tavoitteena oli kehittää lapsiperheiden hyvinvointia tukevaa leiritoimintaa Pohjois-Suomeen. Tunturi-Lapin perheleiri rakentui yhdessäolosta, ohjatusta toiminnasta, retkistä, saunomisesta, uimisesta ja levosta. Leirille kutsuttiin lähetteiden ja haastattelujen avulla seitsemän perhettä Lapin alueelta ja leirille osallistui kuusi perhettä. Kaste-ohjelman mukaiset syrjäytymisen ehkäiseminen, osallisuuden lisääminen ja hyvinvointierojen kaventaminen olivat leirin tärkeimpiä taustamotiiveja. Leirille saivat kutsun erityisesti sellaiset perheet, jotka tarvitsivat perheen yhteistä virkistävää lomaa ja joilla ei ollut loman järjestämiseen omia voimavaroja. Leiri toteutui hyvän sään ja yhteishengen vallitessa Perheleirillä oli mukavaa! Se sai osallistujilta myönteisen vastaanoton ja palautteen. Leirin jatkotapaaminen järjestetään joulukuussa Leiritoiminta saa jatkoa Tunturi-Lapissa, Meri-Lapissa ja mahdollisesti muuallakin Lapissa kesällä Läheisneuvonpito Läheisneuvonpitomenetelmän juurruttamista on jatkettu ja erityissosiaalityöntekijä on ollut tilattavissa läheisneuvonpidon koollekutsujaksi. Pohjoisen alueen työntekijöitä ja heidän asiakkaitaan on tuettu verkostomenetelmien käyttämisessä. Läheisneuvonpitojen koollekutsujia on koulutettu ja valmennettu. Lappiin suunnitellaan Dialogisten verkostomenetelmien konferenssia huhtikuulle 2012, jotta verkostotyön metodeja voitaisiin tarkastella yhteisesti ja selkiyttää sitä ketkä kaikki ovat tilattavissa kentälle asiakkaiden avuksi ja miten. Yhteistyötä tehdään sekä Lapin alueella (verkostokoordinaattori Jukka Hakola Rovaniemeltä) että laajemmin (THL Tytti Solantaus, MLL Liisa Heino). Valtakunnallisessa osaamiskeskusten lastensuojeluverkoston tapaamisessa yhtenä aiheena oli Läheisneuvonpidon juurruttaminen. Kuntien tilauksesta erityissosiaalityöntekijä on PaKaste I aikana organisoinut ja ohjannut 10 läheisneuvonpitoprosessia, joissa on pidetty 18 neuvonpitoistuntoa. Yksi prosessi on sisältänyt keskimäärin kaksi istuntoa (1 3). Seurantakokoukset on pidetty noin puolen vuoden kuluttua ensimmäisestä neuvonpidosta. Tilauksen tehneet kunnat ovat olleet Lapin maakunnasta Kolari (3), Salla (1), Kittilä (1), Enontekiö (2) ja Muonio (1) ja Pohjois-Pohjanmaan maakunnasta Haapajärvi (1) ja Pyhäjärvi (1). Lastensuojelun neuvonpitoja on ollut seitsemän, aikuisten neuvonpitoja yksi ja ikäihmisten neuvonpitoja kaksi. Neuvonpidot ovat selkiyttäneet vaikeita tilanteita, yhteistyö asiakkaiden, heidän perheidensä, läheistensä ja viranomaisten kesken on voimistunut ja lisännyt asiakkaiden saamaa tukea. Neuvonpitojen organisoiminen yhteistyössä läheisverkostojen kanssa on antanut kentän työnteki-

55 55 jöille arvokkaita kokemuksia verkostomenetelmien käyttämisestä. Istuntojen väliajoilla on järjestetty puhelinrinkitoimintaa ja neuvonpitoja on pidetty myös asiakkaiden kodeissa. Koulutettuja koollekutsujia on tällä hetkellä yhteensä 48 Lapin, Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun alueella. Heidän tietonsa on talletettuna Sosiaalikollegan koollekutsujapankkiin ja kentän työntekijät voivat tilata läheisneuvonpitoja virtuaalisen sosiaali- ja terveyspalvelukeskuksen kautta. Menetelmäosaamisen välittämisessä Poske on ollut tuomassa ajatusta yhteisöllisten menetelmien käytöstä kuntiin esimerkiksi järjestämällä perheleirin Muoniossa kesäkuun loppupuolella. Leirille osallistujat olivat useasta Lapin eri kunnasta ja tällaisten tapahtumien koordinointiin tarvitaan alueellista erityispalvelurakennetta. Ajatusta yhteisöllisten menetelmien, esimerkiksi erilaisten ryhmien käytöstä voisi pitää jatkossakin työparitoiminnan yhteydessä voimakkaammin esillä. Lisäksi näyttää siltä, että yhteisöllisten työmenetelmien ja ryhmien koordinaatioon tarvitaan alueellista erityispalvelurakennetta ainakin vaativan yhteisötyön (perheleirit, sovittelut, verkostomenetelmät, neuvonpidot) osalta. Ulkopuolisessa työparityöskentelyssä tulevat näkyviksi kunnan palvelurakenne, toimintojen sujuvuus ja mahdolliset solmukohdat. 2.5 KUNTIEN KEHITTÄMISTEHTÄVÄT JA SOSIAALITYÖN PROSESSIMALLIT Enontekiö: Saamenkieleen ja kulttuuriin pohjautuva sosiaalityö Alueena on saamelaisalue (Enontekiö, Utsjoki, Inari ja Sodankylän Vuotso). Kehittämistehtävänä on saamenkielisen/saamelaiselta kulttuuripohjalta tehtävän aikuissosiaalityön kehittäminen saamelaisista lähtökohdista käsin ja sosiaalityön suunnitelmallisuuden lisääminen. Saamenkielisen sosiaalityön kehittämisen historia Enontekiöllä on hyvin nuori. Sosiaalialalla kehittäminen alkoi sosiaalipalvelujen kehittämisestä 1990-luvulla ja sosiaalityön kehittäminen on alkanut vasta 2000-luvun puolivälissä. Menetelmällisen kehittämisen tuloksena Enontekiöllä on kehitetty päihdehuollon avopalveluna mettäterapiaa yhteistyössä saamelaisen sosiaali- ja terveysalan järjestön SámiSoster ry:n kanssa. Toiminta-ajatuksena on tarjota saamenkielistä/saamelaiselta kulttuuriperustalta toimivaa päihdehuollon avopalvelua ryhmämuotoisena kuntoutusmuotona saamelaisille päihteidenkäyttäjille. Mettäterapian tavoitteena on innostaa ja kannustaa asiakkaita elämään ilman päihteitä, tukea oman elämän hallintaan, vahvistaa itsetuntoa ja auttaa omien vahvuuksien tunnistamisessa sekä suunnitella asiakkaan kanssa tulevaisuutta, johon hän itse tuntee voivansa sitoutua. Mettäterapiassa toimintaympäristönä on luonto, kaikki toiminta tapahtuu luonnossa luontoa kunnioittaen ja luonnon ehdoilla. Toiminta kestää vuoden ja se muodostuu neljästä leirijaksosta, joiden välissä yhteyttä asiakkaisiin pidetään puhelinringin ja facebookin kautta. Mettäterapiassa on ollut kaksi ryhmää, joista toinen päättyy vuoden 2011 lopussa. Toimintaa jatketaan ja kehitetään edelleen vuonna 2012, mikäli SámiSoster ry saa päihdehankkeelleen jatkorahoitusta RAY:sta. Lisää tietoa mettäterapiasta löytyy PaKaste-hankkeen juurruttamissivuilta. Asiakkaiden kanssa on kehitetty toimeentulotuessa sosiaalityön asiakasryhmien tarpeisiin vastaavia palveluprosesseja, jotta sosiaalityötä voidaan toteuttaa kokonaisvaltaisella kuntouttavalla työotteella lähellä asiakkaiden arkea. Kuntaan on perustettu kehittäjäasiakasryhmä kehittämään yhdessä sosiaalityöntekijöiden kanssa toimeentulotukeen liittyvää palveluprosessia (Liite 5). Kehittäjäasiakasryhmä on kokoontunut kolme kertaa ja yhteistyössä sosiaalityön tiimin kanssa on laadittu toimeentulotuen soveltamisohjeet. Soveltamisohjeet (Liite 6) ovat luettavissa Enontekiön kunnan kotisivuilta 46. Enon- 45 Laajemmat kuntien kehittäjätyöntekijöiden raportit ovat löydettävissä osoitteesta

56 56 tekiöllä on aloitettu saamenkielinen sosiaalipalvelujen sähköinen asiakasverkkoneuvontapalvelu, jonka kautta saamelaisilla asiakkailla on mahdollisuus saada saamenkielistä sähköistä neuvontaa ja palveluohjausta toimeentulotukeen, aikuissosiaalityöhön, lastensuojeluun ja lapsiperheiden sosiaalipalveluihin, vammaispalveluihin ja vanhustenhuoltoon liittyvissä asioissa. Toimintaa on myöhemmin laajennettu myös Inarin kunnan saamenkielisten asiakkaiden käyttöön ja palvelua voidaan vastaavasti laajentaa myös muiden kuntien saamenkielisten asiakkaiden käyttöön. Arviointia: Hankkeen kautta kunnan sosiaalityö on saanut rakenteellista tukea työn kehittämiseen. Kehittämistyö on alettu ymmärtää työn suunnitelmallisuutta lisäävänä ja myös työssä jaksamista tukevana tekijänä. Tiimi on saanut ajankohtaista tietoa sosiaalityön kehittämisen tuloksista, uusista työmenetelmistä ja kehittämistyön puitteissa on tutkittu omaa työtä ja tarkasteltu käytännön asiakastyötä, asiakkaiden määrää, asiakkuuksien sisältöä ja työntekijöiden työnkuvia, mikä on osaltaan edesauttanut kokonaisuuden hahmottamista ja ymmärtämistä ja suunnitelmallisuuden lisääntymistä työssä. Hankkeen myötä kunta on sitoutunut saamenkielisen/saamelaiselta kulttuuriperustalta tehtävän sosiaalityön kehittämiseen ja yleinen ymmärrys ja tietoisuus siitä, että saamenkieliset/saamelaiset asiakkaat tarvitsevat omakielisiä ja omaan kulttuuriperustaan pohjautuvia palveluita on vahvistunut ja saamenkielisten/saamelaiselta kulttuuriperustalta tehtävän sosiaalityön kehittäminen on alettu nähdä kunnassa olennaisena osana sosiaalitoimen palvelutuotantoa Inari: Suunnitelmallinen, arvioiva ja aktivoiva aikuissosiaalityö Alueena on Pohjois-Lappi (Inari, Sodankylä ja Utsjoki). Kehittämistehtävänä on suunnitelmallinen, arvioiva ja aktivoiva sosiaalityö. Kuntouttavan työtoiminnan palvelua on laajennettu kokeiluna yksilötyöstä ryhmätoimintojen suuntaan. Kuntouttavan työtoiminnan ryhmiä kokeiltiin kyläkuntouttavan nimikkeellä kauimmaisissa Inarin kunnan kylissä, joihin muutoin oli vaikea järjestää kuntouttavaa työtoimintaa. Sen jälkeen ryhmätoimintojen kokeilua on laajennettu nuoriin eli alle 25-vuotiaisiin sekä mielenterveys- ja päihdekuntoutujille suunnattuna Ivalon taajamassa. Erityisesti kaikkein heikoimmassa sosiaalisessa asemassa oleville henkilöille on pyritty mahdollistamaan yhteisöissä toimiminen ja ryhmiin liittyminen. 47 Strategiatyön osalta Inarin kunnan mielenterveys- ja päihdetyön suunnitelma 48 sekä lasten ja nuorten hyvinvointiohjelma 49 ovat valmistuneet hankkeen aikana. Strategiatyössä seuraava vaihe on suunnitelmien juurruttaminen käytäntöön. Suunnitelmat toimivat pohjana mielenterveys- ja päihdetyön suunnittelulle ja koko kuntaa koskevalle lastensuojelusuunnitelmalle. Lastensuojelun dokumentointitapaa on päivitetty ja tehty tarkennetut ohjeet lastensuojelutarpeen selvittämisosioon ja lastensuojeluilmoituksen vireillepanoon. Sosiaalityössä on työstetty kirjallista dokumentointisuunnitelmaa ohjaamaan asiakastietojen käyttöä työssä. Arviointia: Nuortenryhmästä sekä kyläkuntouttavasta työtoiminnasta saadun palautteen perusteella voidaan todeta yleisesti, että ryhmämuotoinen sosiaalityö rakentaa ja rohkaisee asiakasta hyödyntämään omia luonnollisia ongelmaratkaisutaitoja. Ryhmämuotoinen toiminta mahdollistaa kuntouttavan työtoiminnan järjestämisen sivukyliin, jonne on vaikea saada muutoin vaadittavaa ohjausta kuntouttavan työtoiminnan paikkoihin. Lisäksi hyötynä oli että saatiin selvitettyä kyläkuntouttavan kustannustehokkuus kuntanäkökulmasta ja toiminnan mielekkyys myös asiakkaitten näkökulmasta. Kuntouttavan työtoiminnan ryhmätoimintoja kehittämällä on lisätty asiakkaiden osallisuutta ja vähentämään syrjäytymistä. Ryhmät ovat osallistuneet palveluiden kehittämiseen antamalla palautetta ole- 47 Nuorten kuntouttavan työtoiminnan ryhmäpilotti, mielenterveys ja paihdesuunnitelma/view 49 nuorten ja lapsip.pdf

57 57 massa olevista palveluista ja ryhmätoiminnassa on painotettu asiakkaiden vaikutusmahdollisuuksia toimintojen järjestämisessä. Lisäksi Inarin kunnassa on ollut kehittäjäasiakas, joka on osallistunut aktiivisesti Posken asiakaskehittäjätapaamisiin ja asiakaskehittäjätoiminnan suunnitteluun Kemi: Nuorten pitkäaikaisasiakkuuksien ehkäiseminen Alueena on Länsi-Pohja (Kemi ja yhdessä Tornion kanssa Keminmaa, Simo, Tervola, Tornio ja Ylitornio). Kehittämistehtävänä on moniammatillinen aikuissosiaalityön kehittäminen. Tavoitteena on ehkäistä nuorten toimeentulotuessa pitkäaikaisasiakkuuksia sekä kehittää nuorten palveluja 50. Sosiaalivirastossa palvelujen parantaminen konkretisoitui palvelusuunnitelmaksi. Asiakkaan kanssa tehdyn palvelusuunnitelman katsottiin olevan tehokas väline parempaan sosiaalityöhön. Palvelusuunnitelman kehittäminen ja siihen liittyvä koulutus tapahtui lokakuun 2009 aikana. Palvelusuunnitelman käyttöönotto alkoi nuorista ja sen jälkeen suunnitelmaa on tehty kaikille asiakasryhmille. Ennen palvelusuunnitelman käyttöönottoa tapahtunut koulutus käsitteli palvelusuunnitelman tekemistä ja asiakasnäkökulmaa sekä asiakastyötä eettisistä lähtökohdista, jotta suunnitelman tekeminen koettaisiin asiakkaan kanssa tehtäväksi yhteiseksi ja myönteiseksi asiaksi. Palvelusuunnitelmaan sisältyy haasteena yhteistyökumppanuus, asiakkaan osallisuus ja itsemääräämisoikeus. Palvelusuunnitelma on asiakkaan kanssa yhdessä tehty suunnitelma, johon on kirjattu tavoitteet ja tarvittavat tukitoimet asiakkaan hyvinvoinnin parantamiseksi. Palvelusuunnitelman malli otettiin käyttöön välittömästi koulutuksen jälkeen erityisesti alle 20-vuotiaiden nuorten asiakastapaamisissa. Asiakastapaamiset ovat nuorille ja ensikertaa asioiville tärkeitä, sillä silloin saadaan arvioitua asiakkaan elämäntilannetta ja suunnattua sosiaalityötä oikein. Työkokemus on osoittanut, että asiakkuuden pitkittyessä ja epävarmuuden jatkuessa erilaiset riskit voivat konkretisoitua ja johtaa syrjäytymiseen. Mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja suunnitelmallisesti toteutetun sosiaalityön avulla nuori voi saada riittävästi tukea ja ohjausta valintoihin, jotka johtavat asiakkuudesta poistumiseen. Nuorten kanssa työtä tekevät yhteistyökumppanit muodostavat sosiaalityöntekijälle ja asiakkaalle välttämättömän tuen ja mahdollistavat ennaltaehkäisevän sosiaalityön. Sähköinen palvelu on yksi osa sosiaalityötä. UULA -hankkeen aikana kehitettyyn verkkoneuvontapalveluun on lisätty niin kutsuttu Nuorten kulma, jossa nuorilla on mahdollisuus laittaa aikavarauspyyntöjä ja kysyä työntekijöiltään heitä askarruttavia asioita. Varhain vanhemmaksi -malli aloitettiin kesäkuussa 2010 ja se on juurtunut Kemin ja Tornion työkäytäntöön. Varhain vanhemmaksi -toiminnan 51 ideana on se, että terveydenhoitaja ja aikuissosiaalityöntekijä tapaavat nuoria tulevia vanhempia yhteisvastaanotolla neuvolakäynnin yhteydessä. Palvelua tarjotaan alle 21-vuotiaille raskaana oleville naisille ja heidän perheilleen. Palvelu on luonteeltaan ennaltaehkäisevää. Yhdessä keskustellen arvioidaan perheen voimavaroja, palvelutarpeita ja riskitekijöitä. Tavoitteena on, että tulevat nuoret vanhemmat pysähtyvät miettimään tilannettaan, käyttäytymistään, tunteitaan ja palvelutarpeitaan yhteistyössä terveydenhoitajan ja sosiaalityöntekijän kanssa. Tavoitteena on toimia ajoissa ja mahdollistaa nuorille perheelle heidän hyvinvointiaan lisäävä tuki, ohjaus, neuvonta ja palvelut. Suurin osa tapaamisista on poikinut jatkotapaamisia joko kotona, sosiaalitoimessa tai neuvolassa, yhdessä tai erikseen. Arvioinnin toteuttivat Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun työntekijät. Hankkeeseen osallistuneet työntekijät ovat olleet mukana yhteisten tapaamisten lisäksi kahdessa arviointitilaisuudessa. Arvioinnissa hyödynnetään sekä asiakkailta että työntekijöiltä saatua kokemustietoa. Arviointiraportti valmistui toukokuussa Mallin juurruttaminen alueen muihin kuntiin on aloitettu. 50 Kemin nuorten palveluprosessimalli 51 Varhain vanhemmaksi mallli vanhemmaksi mallinnus julkaistu

58 58 Arviointia: Kemin sosiaaliviraston nuorten sosiaalityö on saanut näkyvyyttä moniammatillisella työotteella ja kyvyllä tehdä yhteistyötä. Varhain vanhemmaksi -toimintamalli on toimiva, ammattilaisia edelleen innovoiva ja asiakkaita tukeva terveyden- ja sosiaalihuollon yhteistyön muoto. Kemi- Tornion ammattikorkeakoulun arviointiraportin (2011) mukaan ennaltaehkäisevää toimintamallia kannattaa jatkaa. Projektin aikana kehittäjätyöntekijöistä on muodostunut moniammatillisen yhteisja kehittämistyön koordinoijia nuorten palvelusektorille. Projekti vapautti kehittäjätyöntekijöitä liikkumaan ja tapaamaan yhteistyökumppaneita. Tapaamisissa nousseet ideat muotoutuivat käytännönläheisiksi ja yhteisiksi toimintatavoiksi ja kehittämiskohteiksi. Kehittäminen jatkuu edelleen. Palvelusuunnitelman kehittäminen ja käyttöönotto sosiaalivirastossa heti projektin alkuvaiheessa oli oikea ajoitus. Palvelusuunnitelma muuttaa työn tekemisen tapaa ja kulttuuria asiakaslähtöisemmäksi, eettisemmäksi ja tuloksiltaan vaikuttavammaksi. Palvelusuunnitelman tekeminen on parhaimmillaan asiakasta osallistavaa toimintaa, joka mahdollistaa asiakkaalle aktiivisen roolin oman elämänsä jäsentäjänä ja muuttajana, sosiaalityöntekijän tukiessa ja rohkaistessa näitä pyrkimyksiä. Kehittäjätyöntekijä ja kehittäjätiimi toimintatapana antaa mahdollisuuden muutostyöhön. Työn muuttaminen muuttaa muutakin kuin työtä. Työnmuutos muuttaa työntekijöitä Kemijärvi: Perhekeskeinen moniammatillisen yhteistyön kehittäminen Alueena on Itä-Lappi (Inari, Kemijärvi, Pelkosenniemi, Posio, Salla ja Savukoski). Perhekeskeinen varhaisen tuen toimintamallin juurruttaminen ja edelleen kehittäminen. Moniammatillisen perhetyön toimintamallin rakenne ja toimintaohjeet löytyvät kaikkien koulujen oppilashuoltokansiosta. Mallin periaatteet on otettu myös mukaan Onnistuvat opit -hankkeen prosessissa. Vuoden 2011 alusta jatkettiin yhteistyötä nuorisotoimen kanssa hankkeessa saavutettujen tulosten eteenpäin viemisessä ja juurruttamisessa. Keskeisin tehtävä on ollut ns. nuorisotiimin työn organisoiminen. Nuorisotiimin nimi muutetaan Kemijärven kaupungin nuorten hyvinvoinnin kehittämisen työryhmäksi ja se aloitti virallisesti toimintansa yhteistyöryhmänä Kehittäjätyöntekijä on toiminut verkkokonsulttina päihdeosiossa ja mukana kansalaisverkkokonsultaation kehittämisessä samoin kuin asiakaskehittäjätoiminnassa ja ryhmätyön mallinnusprosessissa. Kehittäjätyöntekijän siirryttyä koulukuraattoriksi kehittämistyötä jatkettiin yhteistyöllä opiskelijoiden verkostossa. Dialogisia menetelmiä opintojen edistämiseksi -koulutus aloitettiin Kemijärvellä (PaKaste ja Tukeva yhdessä). Koulutukseen osallistui kaikkiaan 49 keskiasteen opettajaa kahdessa ryhmässä. Koulutus jatkui saakka ja menetelmäohjauspäivä ja Puimala kaikille koulutukseen osallistuneille ja Kemijärvellä nuorten kanssa työskenteleville ja päättäjille toteutetaan Koulutuksessa yhdistetään THL:ssa kehiteltyjen menetelmien Huoli puheeksi ja Toimiva Lapsi & perhe sekä muiden dialogisten menetelmien kautta yhteistä käytäntöä opiskelijoiden tukemiseksi koulutuksen aikana Kittilä: Suunnitelmallinen sosiaalityö ja nuorten kanssa työskentely Alueena on Luoteis-Lappi (Enontekiö, Kittilä, Kolari, Muonio ja Pello). Kehittämistehtävänä on suunnitelmallinen sosiaalityö, erityisesti nuorten kanssa tehtävätyö. Kittilän tiimin ja kehittäjätyöntekijän työparitoiminnassa pääpaino on ollut etenkin nuorten kanssa työskentelyssä. Kehittäjätyöntekijä (yhteisöpedagogi) on työskennellyt sosiaalityöntekijän kanssa. Varhaisnuorten ryhmä Simake (12 13-vuotiaille) tarjosi nuorille vaihtoehtoista toimintaa vapaaajalle, jonka toiminnansuunnitteluun nuoret itse osallistuivat. Myös vanhemmat huomioitiin toiminnassa. Sosiaalityön tiimi on kokoontunut viikoittain yhteiseen palaveriin, jossa pääsääntöisesti keski-

59 59 tytään hankeasioihin. Palavereihin ovat osallistuneet sosiaalityöntekijät, perhetyöntekijät ja etuuskäsittelijä. Palavereissa on käsitelty alkaneen ryhmän toimintaa, pohdittu hankkeen toteutusta ja tavoitteita, suunniteltu vaikuttavuuden arviointia, työparityöskentelyä, käsitelty tuorein sosiaali- ja terveyslautakunnan pöytäkirja sekä ideoitu yhteisesti tulevaisuutta. Terveydenhuolto haki PaKaste -hankkeen kautta terveyden edistämisen työskentelyjakson rahoitusta syksyllä ja sitä myönnettiin päihdevalistukseen. Kehittäjätyöntekijä osallistui Päihdeilmastonmuutos -projektin iltatilaisuuksiin, jotka oli suunnattu päiväkoti-/alakouluikäisten lasten vanhemmille. Kittilästä osallistuu neljä henkilöä kehittäjäasiakas-/kokemusasiantuntija toimintaan. Kehittäjätyöntekijä on ollut mukana kehittäjäasiakastoiminnan suunnittelussa ja toteutuksessa. Keväällä 2011, kehittäjätyöntekijän lähdettyä muihin tehtäviin, Kittilässä jatkettiin kehittämistyötä työparitoiminnan tehostamisella. Kittilän lastensuojelusta tehtiin kuusi työparipyyntöä yhdellä kertaa: viisi lastensuojelutarpeen selvitystä ja yksi lasten huoltoon ja tapaamisoikeuteen liittyvä olosuhdeselvitys. Kittilän työparipyyntöihin on vastattu yhteistyössä Lapin yliopiston sosiaalityöoppiaineen kanssa. Työskentelyn aloitusvaiheessa kunnan työntekijät sanoittivat toiveikseen työavun saamisen, mahdollisuuden ulkopuolisiin näkökulmiin, erilaisten työtapojen omaksumiseen sekä sosiaalityöntekijöiden väliseen reflektioon. Kittilän asiakasprosesseissa on työskennelty kunnan työntekijöiden ja asiakkaiden aikataulujen myötäillen. Selvitysprosessien aikana perheenjäseniä on tavattu 3 9 kertaa, osassa on oltu tiiviissä yhteydessä yhteistyökumppaneihin ja käynnistetty tarpeiden ja mahdollisuuksien mukaiset tukirakenteet. Prosessien yhteydessä on kehitetty asiakasdokumentointia mm. luoden asiakastietojärjestelmään lastensuojelutarpeen selvityksen yhteenvetopohja, kiinnittämällä erityistä huomiota dokumentoinnin merkitykseen, ajoitukseen ja muotoon. Sosiaalitoimiston työskentelymuotoja on pyritty kehittämään kiinnittämällä huomiota esimerkiksi ryhmien käytön ja päihdetyön materiaalien mahdollisuuksiin, avoimuuteen ja perustehtävän fokusointiin. Suunnitelmallisuuden ja kollegiaalisen reflektoinnin kautta on pyritty tavoitteelliseen asiakastyöhön ja ammatilliseen kehittymiseen. Arviointia: Kittilän sosiaalityön kehittämistyön tavoitteiden saavuttamista vaikeutti kehittäjätyöntekijän saannin viivästyminen ja muita kuntia lyhyempi työskentelyaika. Toisaalta työparityöskentely osin korvasi sosiaalityön suunnitelmallisuuden kehittämistavoitetta Rovaniemi: Perhehoito ja tukiperhetoiminta Alueena on Rovaseutu (Rovaniemen kaupunki ja Ranuan kunta). Kehittämistehtävänä on lastensuojelun sijaishuollon prosessin sekä erityisesti perhehoidon tukirakenteiden kehittäminen lapsen näkökulma ja tarpeet huomioiden. 52 Lastensuojelun sijaishuollon prosessimalli valmistui huhtikuun alussa Mallinnuksen kehittämisessä sijaisvanhempia kuultiin asiantuntijoina vertaisryhmien tapaamisissa, kotikäynneillä ja asiakassuunnitelmaneuvotteluissa. Kokemuksia ja kehittämisehdotuksia hyödynnettiin mallinnuksen suunnittelussa. Mallinnuksen aikana toteutettiin käytännössä mallin mukaisesti perhetyötä kahdessa prosessissa, jossa työskenneltiin sekä lasten, biologisten vanhempien että sijaisvanhempien kanssa sijoitusvaiheen alussa ja lopussa. Malliin sisältyy sijaisperheiden valmentaminen. Järjestimme Pesäpuu ry:n kanssa Lapin sosiaali- ja perhetyöntekijöille perhehoidon kehittämispäivät teemalla: Sukulaissijaisvanhemmuus perhekohtainen työskentelymalli. Kehittämispäiviin osallistui 16 sosiaali- ja perhetyöntekijää Inarista, Tervolasta, Sodankylästä ja Rovaniemeltä. Kehittämispäivillä juurrutettiin Lapin kuntiin yhtenäistä valmennuskäytäntöä. Valmennetut perheet kokivat valmennusproses- 52 Rovaniemen lastensuojelun sijaishuollon prosessi ja sijaishuollon perhetyö malli

60 60 sin tukevan ja hyödyttävän heitä arjessa.. Hankkeen aikana otettiin käyttöön lapsen havainnointilomake työkaluksi perhehoitajille. Vertaistapaamisia oli kevään 2010 ja 2011 välisenä aikana yhteensä viisi. Vertaistapaamisiin pääsi osallistumaan vain muutamia sijaisperheitä. Tapaamiseen osallistui perhehoitajia sekä heidän biologisia lapsia että sijaislapsia, yhteensä 38 henkilöä. Perhehoitajiin pidettiin yhteyttä säännöllisesti kirjeitse, joissa tiedotettiin seuraavista tapaamisista, ajankohtaisista koulutuksista sekä perhehoitoon liittyvistä muutoksista. Perhehoitajille tarjottiin hankkeen aikana mahdollisuus osallistua myös koulutuksiin, kuten valtakunnallisiin lastensuojelun perhehoidonpäiviin, FASD -seminaariin ja lastensuojelulakikoulutukseen. Kaikkiin koulutuksiin osallistui sijais- ja tukiperhevanhempia ja koulutuksista saatua tietoa ja näkemyksiä vaihdettiin vertaistapaamisissa. Perhetyöntekijän ja sosiaalityöntekijän tiivistyöparityö, Siltatyöskentely, on lisännyt luottamusta ja ymmärrystä lapsen tilanteesta syntymä- ja sijaisvanhempien kesken ja yhteistyökuviot lapsen asioissa toimivat hyvin. Arviointia: Kaikissa kunnan kehittämistehtäville asetetuissa tavoitteissa on päästy eteenpäin ja osassa tavoite on täyttynyt. Perhehoitoprosessi on saatu mallinnettua ja mallinnusprosessin aikana on käyty periaatteellisia keskusteluja perhehoidon kehittämiseen liittyen. Perhehoidon tukirakenteiden tärkeys on havaittu ja huomattu, että niihin tarvitaan lisäresursointia. Intensiivisestä työskentelystä sijaisperheen ja biologisen perheen kanssa on saatu positiivista palautetta. Kokeilussa on tullut esille, kuinka tärkeää erityisesti alkuvaiheen tuki olisi kaikille uusille sijaisperheille, heidän lapsilleen ja perheeseen sijoitettavalle lapselle. Perhehoidon lainsäädäntöuudistus on kesken, mikä luo haasteita kehittämistoiminnalle. Tuen tarvetta, kuten säännöllisiä tapaamisia, työnohjausta, kaikkien perheiden ennakkovalmennusta ei voi kuitenkaan kiistää, vaikka näitä ei lainsäädännössä olisikaan erikseen mainittu. Rovaniemellä on keskusteltu perhehoidon yksiköstä, joka keskittäisi työtehtävänsä sijais- ja tukiperheiden sekä tukihenkilöiden kanssa tehtävään työhön. Yksikön/tiimiin tehtäviin kuuluisi mm. sijais- ja tukiperheiden sekä tukihenkilöiden rekrytointi- ja valmennus, vertaistapaamisten järjestäminen, yhteydenpito, koulutusten järjestäminen ja tuki sijoituksen eri vaiheissa. Yhteistoiminta kuntien välillä olisi järkevää. Kehittämisen jatkoksi ja juurruttamiseksi perustetaan työryhmä, johon kuuluvat kehittäjätyöntekijä, sijaisvanhempi, tukiperhevanhempi ja biologinen vanhempi. Tämä ryhmä toimii kokemusasiantuntijaryhmänä lastensuojelulle kommentoiden ja seuraten sijaishuoltoprosessien toteutumista käytännössä Tornio: Lastensuojelu ja aikuissosiaalityö, erityisesti nuoriin kohdistuva työ Alueena on Länsi-Pohja (Tornio ja yhdessä Kemin kanssa Keminmaa, Simo, Tervola, Tornio ja Ylitornio). Kehittämistehtävänä on sosiaalitoimiston sisäisen tehtävärakenteen selkiyttäminen sekä lastensuojelun ja aikuissosiaalityön kehittäminen. Aikuissosiaalityön on vastannut toimintojen kehittämisestä ja se on vaatinut verkostoitumista alueen toimijoiden kanssa. Aikuissosiaalityö on saanut mahdollisuuden kehittyä ja se on nostanut profiiliaan sosiaalityön erityisenä osa-alueena. Tiimi on pohtinut perustehtäviä, joustavia työtapoja, linjauksia ja näiden keskustelujen myötä tiimi on muodostunut merkittäväksi tekijäksi työssä kehittymisen ja jaksamisen kannalta. Tiimin kautta saa työlleen ammatillista tukea. Kehittämistyön aikana on kiinnitetty huomiota työn suunnitelmallisuuteen, asiakasprosesseihin (nuorten sosiaalityö, toimeentulotuen palveluprosessi) ja uusiin työmenetelmiin (Nuorten ryhmä, Varhain vanhemmaksi). Mallinnuksien myötä on löytynyt yhtenäinen ja joustavampi tapa toimia toisin. Tiimin tavoitteena on toimia lain hengen mukaan ja tavoittaa asiakkaat entistä aikaisemmin, paremmin ja kattavammin. Nuorten sosiaalityön prosessimalli 53 tehtiin kuvaamaan jo aikaisemmin kehiteltyä työskentelymallia, joka on nimetty intensiivisen palveluprosessin malliksi. Työskentelymallin vaikuttavuutta tutkittiin 53 Nuorten sosiaalityön prosessimalli

61 61 seuraamalla asiakkaiden elämässä tapahtuvia muutoksia. Malli on todettu tehokkaaksi varhaisen tuen menetelmäksi. Aikuissosiaalityön tiimi on päivittänyt toimeentulotuen sovellusohjeet 54. Tornion aikuissosiaalityön tiimi on ollut kehittämässä Varhain vanhemmaksi -mallia ja juurruttanut sen omaan työkäytäntöön. Työmenetelmien kehittämiseen sisältyi nuorten ryhmätoiminnan 55 toteuttaminen yhteistyössä Tornion Työvoimalasäätiön kanssa. Nuorten ryhmä käynnistyi lokakuussa 2009 ja jatkuu edelleen osana perustyötä. Tornion lastensuojelun kehittäjätyöntekijä on yhdessä seudullisen tiimin kanssa kuvannut Länsi- Pohjan seudullisen sosiaalipäivystyksen -mallin 56. Yhdessä UULA -hankkeen kanssa luotu sähköinen tiedonsiirtolomake on ollut käytössä ja se on koettu hyväksi, helpoksi ja toimivaksi työvälineeksi päivystystoiminnassa ja on otettu vakituiseen käyttöön. Sosiaalityöntekijä poliisilaitoksella -kokeilu ja hankehakemuksen ideapaperi ovat olleet käsiteltävänä Länsi-Pohjan seudullisessa palvelutiimissä Palvelutiimi kuitenkin päätti, ettei seudullista rahoitusta haeta. Tornio lopetti kokeilun joulukuussa Hankkeen alkuvaiheessa on laadittu torniolaisten lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma vuosille Tirlittan Talo tytöille -avajaiset pidettiin Toimintaa toteuttavat yhteistyössä Tornion lapsi- ja perhetyön tiimi, Tornion kaupungin nuorisotoimi sekä Tornion seurakunta. Kehittäjäsosiaalityöntekijä on tehnyt kiinteää yhteistyötä ja jalkautunut nuorisotoimeen. Työn tarkoituksena oli jalkauttaa sosiaalityötä sekä pyrkiä kohtaamaan nuoria heidän omilla areenoillaan. Yhteistyö oli luonnollista ja lähes välttämätöntä. Nuoriso- ja sosiaalitoimen yhteistä nuorisotyöntekijä/sosiaalityöntekijä -työparimallia ei ehditty toteuttaa. Lastensuojelun sosiaalityön välineisiin, nuorten kohtaamiseen ja työskentelyyn toivottiin menetelmäosaamista nuorisotoimelta. Arviointia: Kehittämistyö on ollut kahden vuoden prosessi, jonka aikana on konkreettisesti parannettu olemassa olevia käytäntöjä. Hankkeen aikana tarkasteltiin sosiaalitoimen tehtävärakennetta työntekijäkohtaisesti, työntekijäryhmien mukaisesti, tiimikohtaisesti, tiimien välillä sekä asiakkaan tarpeiden toteutumisen näkökulmasta katsottuna. Työntekijät ovat saaneet äänensä kuuluviin ja työtehtäviä ja tuntemuksia on tarkasteltu yhteisesti. Samalla on pohdittu työn positiivisia puolia, kuormittavia tekijöitä ja konkreettisia kehittämiskohteita. Marraskuussa 2009 tarkasteltiin lapsi- ja perhetyön tiimin toimenkuvia. Aikuissosiaalityön tiimin tehtävärakenne-esitys valmistui toukokuussa Sosiaalityön johtaja vie esitykset sosiaali- ja terveyslautakuntaan syyskuussa SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON KEHITTÄMISRAKENNE JA MALLIT Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteiset työskentelymallit 1. Ryhmätyön mallinnus ja ryhmätoiminnat ovat yhteisiä toimintoja. 2. Työparityössä on palvelun tarjoajina sekä kehittäjä-sosiaalityöntekijöitä että terveydenhuollon suunnittelijoita ja yhteistyössä on myös yliopiston työntekijöitä. 3. Asiakaskehittäjätoiminta on ollut sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistä kehittämistä. 4. Varhain vanhemmaksi malli on sosiaalityön ja terveydenhoitajan yhteistyöhön perustuvaa työparityötä Lapissa on edelleen tarvetta kehittää perustason sosiaali- ja terveyspalvelujen sisältöjä ja osaamista sekä vahvistaa yhteistoimintaa ammattilaisten ja kansalaisten kanssa. Työparitoiminnan kehittämisosion tarkoituksena on ollut tutkia Lapin erityispalvelurakenteen tarpeita ja niitä tilanteita, joihin 54 Toimeentulotukityön prosessimalli 55 Nuorten kuntouttavan työtoiminnan ryhmäpilotti 56 Lastensuojelun sosiaalipäivystys Länsi Pohjassa

62 62 kunnat pyytävät apua. Työparityöskentelyn avulla on voitu tutkia työavun tarvetta, pienten kuntien työmuotojen ja -muodostelmien (eri ammatit yhteiseen työhön) elävöittämismahdollisuuksia sekä perus- ja erityisosaamisen vahvistamiskeinoja. Asiakastyön lisäksi työparityöskentely on konkretisoinut kuntien palvelurakenteita, sosiaalityön prosesseja ja työn tekemisen reunaehtoja vahvistaen näin (Posken) työparitoimijoiden kehittämisosaamista. Sosiaalityön erityispalvelurakenteen kehittäminen liittyy Kolpeneen palvelukeskuksen ja Lapin sairaanhoitopiirin yhdistymiseen Lapin sosiaali- ja sairaanhoitopiiriksi. Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteinen kehittämisrakenne Pohjois-Suomeen monialaiset sosiaali- ja terveyspalvelut hankkeen vastuuhenkilöt ovat valmistelleet esityksen sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisrakenteeksi, jossa kytkeytyy toisiinsa kiinteästi käytännön, opetuksen ja tutkimuksen yhteistyö.

63 LIITTEET Monialaiset sosiaali- ja terveyspalvelut, kehittämisen rakenne Liite 1 Monialainen Soteverkosto Kasteen henkilöstöt: Lappi Kainuu Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa 1 Seminaari Lappi Yhteisen työnäkymän kirkastaminen Työskentelyn käynnistäminen Kehittämisen tukirakenteen luominen 2 SEMINAARI Kokkola Yhteiset toimintaalueet yhteistyötarpeet ja -mahdollisuudet Lapin Kasteen henkilöstöryhmä Kehittäjätyöntekijöiden tiimit + Hallintotiimi I Henkilöstöryhmä Hallinnointiin liittyvät asiat Toimintasuunnitelma Oma substanssiryhmän kokous toiminnan suunnittelua Välityöskentelyn tehtävät II Henkilöstöryhmä III Henkilöstöryhmä IV Henkilöstöryhmä V Henkilöstöryhmä ? Riskianalyysi VI Henkilöstöryhmä Kehittäjätyöntekijöiden tiimit Sosiaalityön tiimi Terveyden edistämisentiimi Perusterveydenhuollon tiimi Välityöskentely Toimintasuunnitelma Välityöskentely Toiminnan käynnistäminen Arviointisuunnitelma Osallisuussuunnitelmat Välityöskentely Moniammatillisen tiimityön aloittaminen Asiakaskehittäjätoiminnan käynnistäminen Välityöskentely Toimintaa ja sen dokumentointia Välityöskentely Toimintaa ja sen arviointia Välityöskentely Toimintasuunnitelman tarkistus

64 Liite 2 PERUSTERVEYDENHUOLLON KEHITTÄMINEN Lapin läänissä TOIMINTASUUNNITELMA PaKaste Pohjois-Suomen monialaiset sosiaali- ja terveyspalvelut Kehittämisrakenne ja toimintamalli

65 Liite 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 PERUSTERVEYDENHUOLLON KEHITTÄMINEN OSANA KASTE-OHJELMAA KANSALLINEN KASTE-OHJELMA POHJOIS-SUOMEN MONIALAISET SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT -HANKE PERUSTERVEYDENHUOLLON KEHITTÄMINEN LAPIN KASTEESSA PERUSTERVEYDENHUOLLON KEHITTÄMISEN HAASTEET LAPISSA PITKÄT ETÄISYYDET, KORKEA SAIRASTAVUUS, VÄESTÖN IKÄÄNTYMINEN SEKÄ MATKAILU KIELELLISET JA KULTTUURISET ERITYISPIIRTEET HAASTEISIIN VASTAAMINEN KEHITTÄMISVISIO UUDENLAISET PALVELUPROSESSIT TEKNOLOGIAN HYÖDYNTÄMINEN AMMATTIRYHMIEN VÄLISEN TYÖNJAON TARKISTAMINEN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN PERUSTERVEYDENHUOLLON KEHITTÄMINEN KÄYTÄNNÖSSÄ PILOTTIKUNNISSA TAPAHTUVA KEHITTÄMISTOIMINTA EI-PILOTTIKUNTIEN OSALLISTUMINEN HANKKEEN HENKILÖRESURSSIT TIEDON VÄLITTÄMINEN TIEDOTTAMISEN KOHDERYHMÄT TIEDOTUSKANAVAT TIEDOTTAMISEN PAINOPISTEET PERUSTERVEYDENHUOLLON KEHITTÄMISHANKKEEN ARVIOINTI HANKKEEN ETENEMISEN ARVIOINTI KOKOAVA ARVIOINTI ARVIOINTINÄKÖKULMAT PERUSTERVEYDENHUOLLON KEHITTÄMISEN TOTEUTTAMISSUUNNITELMA LIITTEET LIITE 1: PILOTTIKUNTIEN KEHITTÄMISTEHTÄVÄT (KOOSTE) LIITE 2: OSAHANKKEEN RISKIT LIITE 3: PERUSTERVEYDENHUOLLON KEHITTÄMISTEHTÄVÄKOHTAINEN SUUNNITELMA

66 Liite 2 1 PERUSTERVEYDENHUOLLON KEHITTÄMINEN OSANA KAS- TE-OHJELMAA 1.1 KANSALLINEN KASTE-OHJELMA KASTE -ohjelma on valtioneuvoston sosiaali- ja terveysministeriön esittelyssä hyväksymä kansallinen sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisohjelma, joka perustuu sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelua ja valtionosuuksia koskevaan lainsäädäntöön. Kansallisessa KASTE -ohjelmassa on määritelty kehittämistavoitteet ja keskeisimmät toimenpiteet, joilla tavoitteet ovat saavutettavissa. Valtakunnallisen ohjelman mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen laatua ja kustannustehokkuutta tulee kehittää parantamalla palveluiden vaikuttavuutta, ehkäisemällä ongelmia ennalta sekä vahvistamalla peruspalveluja ja asiakasprosesseja. Myös uudet teknologiaratkaisut ja palveluinnovaatiot sekä henkilöstörakenteen ja johtamisen kehittäminen tuonevat parempaa laatua ja kustannustehokkuutta sosiaali- ja terveydenhuoltoon. 1.2 POHJOIS-SUOMEN MONIALAISET SOSIAALI- JA TERVEYSPAL- VELUT -HANKE Pohjois-Suomen monialaiset sosiaali- ja terveyspalvelut, kehittämisrakenne ja toimintamalli hankkeessa tavoitteena on valmistella Pohjois-Suomen erityisolosuhteisiin perustuva pysyvä sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisrakenne, joka toimii verkostomaisesti. Työstäminen tapahtuu neljässä osahakkeessa, jotka ovat Lapin, Kainuun, Keski-Pohjanmaan ja Pohjois- Pohjanmaan kehittämishankkeet. Niiden sisällöt poikkeavat toisistaan paikallisten olosuhteiden ja tarpeiden perusteella. Jatkossa tästä neliosaisesta hankekokonaisuudesta käytetään nimitystä PaKaste. PaKaste on käynnistynyt ja päättyy

67 Liite PERUSTERVEYDENHUOLLON KEHITTÄMINEN LAPIN KAS- TEESSA PaKasteen Lapin osuudessa (Lapin Kaste) kehittämistyö kohdentuu perusterveydenhuollon ja sosiaalityön kehittämiseen sekä terveyden edistämiseen. Tämä toimintasuunnitelma tarkentaa perusterveydenhuollon kehittämistyötä Lapissa. Lapin Kasteessa tapahtuva perusterveydenhuollon kehittäminen on rajattu kohdennettavaksi ensisijaisesti vastaanotto-, päivystys- ja neuvolatoimintaan, joiden palveluprosesseja kehitetään moniammatillisesti ja sektorirajat ylittäen (kuvio1). Paikallisten olosuhteiden, käytäntöjen ja resurssien huomioiminen kehittämistyössä varmistuu käyttämällä kyseisen organisaation omia työntekijöitä kehittäjinä. Kehittäjätyöntekijät toimivat osan aikaa omassa työssään ja osan aikaa kehittämistyössä. Tällä käytännöllä varmistetaan samalla myös uusien käytäntöjen juurruttaminen ja säilyminen jatkossakin hankkeen loputtua. Kehittäjätyöntekijämallin mukaisen kehittämistyön toivotaan jatkuvan organisaation normaaliin toimintaan kuuluvana toimintona. Kehittäjätyöntekijäkonseptia on jo aikaisemmin käytetty Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksessa sosiaalityötä kehitettäessä. Menetelmä on havaittu hyväksi ja sitä käytetään kaikissa Lapin Kasteen osiossa. Myös PaKasteen Kainuun osiossa käytetään kehittäjätyöntekijäkonseptia perusterveydenhuollon kehittämisessä. Hankkeen tavoitteena on käynnistää ja lisätä sosiaali- ja terveydenhuollon moniammatillista yhteistyötä, jota tuetaan yhteisillä palvelusuunnitelmilla ja asiakas- ja palveluprosessien mallinnuksilla. Yhteistyötä viritellään myös alueen oppilaitosten ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin yleislääketieteen yksikön kanssa. Koulutusorganisaatioyhteistyötä kehittämällä luodaan pohjaa osaamisen kehittämiselle, joka on usein edellytys toimintojen kehittämiselle. 4

68 Liite 2 Pohjois-Suomen monialaiset sosiaali- ja terveyspalvelut Kehittämisrakenne ja toimintamalli (PaKaste) Lapin osuus (Lapin Kaste) Terveyden edistäminen Perusterveydenhuollon kehittäminen Sosiaalityön kehittäminen Kainuun osuus Perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon kehittäminen Keski-Pohjanmaan osuus Lastensuojeluja perhetyön kehittäminen Pohjois-Pohjanmaan osuus Lasten ja perheiden palvelujen kehittäminen Terveyden edistäminen Perusterveydenhuollon kehittäminen Sosiaalityön kehittäminen VASTAANOTTO- TOIMINTA PÄIVYSTYSAJAN TOIMINTA NEUVOLA- TOIMINTA Kuvio 1: Perusterveydenhuollon kehittämisen suhde KASTE ohjelmaan ja PaKaste hankkeeseen sekä sen toisiin osahankkeisiin 5

69 Liite 2 2 PERUSTERVEYDENHUOLLON KEHITTÄMISEN HAASTEET LAPISSA 2.1 PITKÄT ETÄISYYDET, KORKEA SAIRASTAVUUS, VÄESTÖN IKÄÄNTYMINEN SEKÄ MATKAILU Lapissa perusterveydenhuollolle luovat erityisvaatimuksia pitkät etäisyydet, harva asutus ja väestön korkea sairastavuus. Väestö ikääntyy Lapin läänissä ja se lisää erityisesti perusterveydenhuollon palveluiden tarvetta. Kunnat ovat pieniä ja ikäihmisten kasvava palvelutarve sekä erityispalvelujen järjestäminen väestölle oman kunnan toimintana voivat olla yksittäiselle kunnalle liian suuri haaste. Koulutetun henkilökunnan rekrytointi alueelle on haasteellista. Pitkien etäisyyksien vuoksi eri ammattiryhmien korkea ammatillinen osaaminen ja tarvittavan ammatillisen erityistuen sujuva saaminen ovat tärkeitä. Matkailusesongit lisäävät päivystysluonteisten terveyspalveluiden käyttäjäkuntaa, mutta kuntien perusterveydenhuolto on yleensä mitoitettu vakituisen väestömäärän tarpeiden mukaan. 2.2 KIELELLISET JA KULTTUURISET ERITYISPIIRTEET Matkailijat tuovat omat kulttuuriset ja kielelliset haasteensa Lapin perusterveydenhuoltoon. Lapin omana kulttuurisena erityispiirteenä ovat saamelaiset. Saamelaisväestön asuinalueilla peruspalveluihin kohdentuu kielellisiä ja kulttuurisia erityisvaatimuksia. Saamelaisilla on perustuslaillinen oikeus omankieliseen palveluun saamelaisalueella. Tämä asettaa perusterveydenhuollolle lisävaatimuksia riittävän kielellisen ja kulttuurisen osaamisvaatimuksen täyttävän henkilöstön rekrytoimiseksi. 2.3 HAASTEISIIN VASTAAMINEN Lappilaisiin erityispiirteisiin pyritään Lapin Kaste -hankkeessa etsimään ratkaisuja paikallisen kehittäjätyöntekijä ja -tiimitoiminnan avulla. Useissa Lapin kunnissa kehittämishaasteet ovat 6

70 Liite 2 samankaltaisia ja niihin vastaamisessa on kehitelty paikallisia uusia toimintatapoja. Lapin Kasteen Perusterveydenhuollon kehittäminen -osiossa pyritään lisäämään kuntien välistä yhteistyötä, jotta hyviksi havaittuja käytänteitä saadaan laajempaan tietoisuuteen ja käyttöön. Myös muissa hankkeissa kehitettyjä teknologiaratkaisuja, kuten esim. UULA -hankkeessa kehiteltyä teknologiavälitteisten etäkonsultaatioiden hyödyntämistä asiakasprosesseissa, otetaan käyttöön. Haasteisiin vastataan myös luomalla aivan uusia palveluinnovaatioita ja toimintatapoja. 7

71 Liite 2 3 KEHITTÄMISVISIO Pilottiterveyskeskusten konkreettisessa kehittämistoiminnassa luodaan uusia malleja niihin palveluprosesseihin, jotka kukin pilottikunta on valinnut kehittämiskohteekseen. Tämä tarkoittaa työn uudelleenorganisointia ja työnjaon muuttamista sekä paikoitellen myös uudenaikaisten teknologisten ratkaisujen hyödyntämistä. Muutos merkitsee uusien tietojen ja taitojen omaksumista ja vanhasta pois oppimista. 3.1 UUDENLAISET PALVELUPROSESSIT Palveluprosessien kehittäminen edellyttää potilaan hoitopolkujen, palveluketjujen sekä toiminta- ja päätöksentekoprosessien kuvaamista, kriittistä tarkastelua ja niihin kohdistuvia parannustoimia. Selkeät hoitopolut sekä kriteerit ja ohjeet erilaisten vaihtoehtoisten päätösten tekemiselle yhdessä nykyteknologiaan perustuvien ratkaisujen hyödyntämisen kanssa parantavat päätöksen oikeellisuutta, potilasturvallisuutta sekä työntekijän oikeusturvaa. Erikseen nimettävät paikalliset perusterveydenhuollon kehittäjätiimit kootaan terveydenhuoltohenkilöstöstä, sosiaalitoimen henkilöstöstä ja muista tarpeellisista ammattihenkilöistä. Yhteisenä tavoitteena pidetään saumattomia palveluketjuja, jotka ovat palvelun käyttäjän näkökulmasta eheitä palvelukokonaisuuksia. 3.2 TEKNOLOGIAN HYÖDYNTÄMINEN Teknologiaa otetaan käyttöön lisääntyvässä määrin muun muassa ongelmatilanteitten turvalliseksi ratkaisemiseksi. Henkilökunnan erityisosaamisen turvaamiseksi hyödynnetään teknologian suomia mahdollisuuksia. Henkilökunnan keskinäistä konsultaatiokäytäntöä, myös tekno- 8

72 Liite 2 logiavälitteistä, kehitetään sekä terveyskeskusten kesken että perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä. Sähköisten potilastietojärjestelmien suomat mahdollisuudet ja asiakkaille itselleen teknologiavälitteisesti toimitettavien erilaisten palveluratkaisujen kirjo selvitetään ja hyödynnetään. Eri asiakasryhmien hoito- ja palveluketjujen kehittämisessä huomioidaan kuitenkin kunkin asiakasryhmän ja kunkin kunnan valmiudet teknologisten ratkaisujen hyödyntämiseen. 3.3 AMMATTIRYHMIEN VÄLISEN TYÖNJAON TARKISTAMINEN Työnjaollisiin kehittämistehtäviin keskittyvissä kunnissa käynnistetään tai kehitetään edelleen lääkäri- sairaanhoitaja - työparimallin mukaista työskentelyä ja arvioidaan sen vaikutuksia. Tarpeen mukaan laajennetaan työnjaollisia kehittämistoimia muihinkin ammattiryhmiin. Esimerkiksi sairaanhoitaja-lähihoitaja / vastaanottoavustaja -akselilla on tarpeen tehdä muutoksia. 3.4 OSAAMISEN KEHITTÄMINEN Osaamisen kehittäminen on läpileikkaava teema koko muutosprosessissa. Henkilökunnan osaamista tuetaan muun muassa järjestämällä hankkeen puitteissa koulutus- ja seminaaritilaisuuksia, joiden tavoitteena on hankkeen aikana kehitettyjen toimintatapojen käyttöön ottamiselle tarpeellisen tiedon jakaminen. Osaamisen kehittämiseksi tehdään myös yhteistyötä korkeakoulujen ja alan muiden oppilaitosten kanssa. Perusterveydenhuollon suunnittelijat, yleislääketieteen professori ja moniammatillisten kehittäjätiimien jäsenet osallistuvat koulutustarpeen arviointiin ja eri tavoin kohdennettavien koulutusten sisältöjen suunnitteluun. Professori toimii myös yhteistyössä Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin yleislääketieteen yksikön kanssa perusterveydenhuollon lisäkoulutuksen ja yleislääketieteen erikoislääkärikoulutuksen käytännön koulutustoiminnan tukena. 9

73 Liite 2 Tavoitteena on kehittää osaamista lisäämällä yhteistyötä myös erikoissairaanhoidon kanssa. Hoito-ohjeita ja -kriteeristöjä luotaessa hyödynnetään erikoissairaanhoidon osaamista ja näkökulmaa. Hankkeen aikana pyritään kehittämään videoneuvotteluyhteyksien käyttöä päivystystoiminnan konsultaatiossa. Toimintaa kehitetään yhteistyössä UULA -hankkeen kanssa. Terveyskeskuslääkäreiden osaamista kehitetään ja vahvistetaan yhteistyössä Pohjois- Pohjanmaan sairaanhoitopiirin yleislääketieteen yksikön kanssa. Hanke osallistuu omalta osaltaan täydennyskoulutuksen suunnitteluun. Lääkäreiden mahdollisuus osallistua laadukkaaseen yleislääketieteen erikoislääkärikoulutukseen pyritään turvaamaan kaikissa alueen terveyskeskuksissa. Terveyskeskusten ohjaajalääkäreiden toimintaa ja osaamista tuetaan. 10

74 Liite 2 4 PERUSTERVEYDENHUOLLON KEHITTÄMINEN KÄYTÄN- NÖSSÄ Lähtökohtana Lapin Kasteen Perusterveydenhuollon kehittäminen -osiossa ovat Lapin pilottikuntien tarpeet ja PaKasteen hankesuunnitelmaan kirjatut velvoitteet ja rajaukset. Konkreettinen kehittämistyö toteutetaan kunnissa, jotka ovat hankehakemusvaiheessa ilmoittautuneet pilottikunniksi. Nämä kunnat ovat Kemi, Kolari, Ranua, Simo, Tornio ja Ylitornio. 4.1 PILOTTIKUNNISSA TAPAHTUVA KEHITTÄMISTOIMINTA Pilottikuntiin perustetaan kehittäjätiimejä, joiden tehtävä on tarkentaa kehittämiskohdetta ja jalkauttaa kehittämistyö kuntiin. Kehittäjätiimin toimintaa suunnittelee ja koordinoi paikallinen kehittäjätyöntekijä, joka toimii osan työajastaan normaaleissa työtehtävissään ja osan kehittäjänä. Kehittäjätyöntekijä tekee työsuunnitelman kehittämistyön osalta, pitää erillistä kirjanpitoa hankkeeseen käytetystä ajasta ja tuottaa raportin työsuunnitelman toteutumisesta. Kehittämistyöhön käytettävä ajanjakso suunnitellaan yhteistyössä hanketoimijoiden kanssa etukäteen. Kehittäjätyöntekijän palkkaus maksetaan kehittämistyön osalta hankkeesta. Koska konkreettinen kehittämistyö toteutetaan pilottikuntien omien työntekijöiden avulla, tulevat kunkin kunnan ja yksikön erityispiirteet ja olosuhteet huomioitua heti alkuvaiheessa. Paikalliset työntekijät myös varmistavat kehittämistyön toteuttamisen sekä tulosten käyttöönottamisen ja juurruttamisen. He myös pystyvät hyödyntämään jo olemassa olevia verkostojaan ja siten vahvistetaan jo hyviksi havaittuja käytänteitä. Hanketyöntekijät tukevat kuntien työntekijöitä, auttavat jäsentämään ja organisoimaan kehittämistyötä sekä tuovat ulkopuolisen näkökulmaa kehittämiseen. Hanketyöntekijät luovat yhteistyömahdollisuuksia esim. erilaisten seminaarien ja vertaistapaamisten muodossa. 11

75 Liite EI-PILOTTIKUNTIEN OSALLISTUMINEN Pilottikunnille voidaan etsiä keskustelukumppania ei-pilottikunnista. Keskustelukumppani kommentoi pilottikunnan kehittämistyötä myös oman kehittämistarpeensa lähtökohdista. Hyviksi havaittuja käytänteitä tullaan kehittämään edelleen ja levittämään koko Lapin alueelle. Kunnat voivat oma-aloitteisesti ilmoittaa halukkuutensa yhteistyökumppaniksi esim. vastaavien hanketyöntekijöiden kautta tai ottamalla suoraan yhteyttä pilottikunnan yhteyshenkilöön. Hankkeen lopulla hanketyöntekijät, ja mahdollisuuksien mukaan myös käytännön kehittämistyötä kunnissa tehneet työntekijät, vierailevat niissä Lapin kunnissa, jotka ilmoittavat kiinnostuksensa pilottikohteissa tehdyn kehittämistyön hyödyntämiseen omassa toiminnassaan. Käyntien tarkoituksena on yhdessä miettiä, miten pilottikunnissa tehdyt kehittämistoimenpiteet olisivat sovellettavissa kyseisen kunnan tarpeisiin. Kuntien välistä yhteistyötä vahvistamalla luodaan pohjaa verkostomaiselle pysyvälle kehittämisrakenteelle sosiaali- ja terveydenhuoltoon. 4.3 HANKKEEN HENKILÖRESURSSIT Lapin perusterveydenhuollon kehittämishankkeessa työskentelee osa-aikainen yleislääketieteen professori, joka toimii hankkeessa myös terveyden edistämistyön parissa. Hän toimii osan työajastaan Oulun yliopiston opetus- ja tutkimustehtävissä. Käytännön osaamisen takaamiseksi professori toimii myös kliinisessä työssä, sivuvirassa Posion terveyskeskuksessa. Kokopäiväisinä suunnittelijoina työskentelevät hallintotieteen maisteri ja terveystieteiden maisteri. Toisen hanketyöntekijän työhuone on Kolpeneen palvelukuntayhtymän yhteydessä Rovaniemellä, toisen suunnittelijan työhuone on Tornion terveyskeskuksessa. Joulukuun alusta 2009 alkaen hankkeessa työskentelee hammaslääketieteen tohtori noin puolen vuoden ajan. Hammaslääkärin työhuone on Tornion terveyskeskuksessa. 12

76 Liite 2 5 TIEDON VÄLITTÄMINEN Tiedottamisen kannalta haasteellista on ajantasaisen tiedon levittäminen kaikille asianosaisille riittävässä määrin. Tähän haasteeseen pyritään vastaamaan kohdennetulla tiedottamisella. 5.1 TIEDOTTAMISEN KOHDERYHMÄT Kokonaistiedottaminen hankkeen etenemisestä osoitetaan ensisijaisesti suoraan ammattilaisille, jotka toimivat vastaanotto-, päivystys- ja neuvolatoiminnassa sekä hammashuollossa. Myös perusterveydenhuollon johdolle tiedotetaan hankkeen etenemisestä. Hankkeen ohjausryhmää informoidaan ohjausryhmän kokouksissa ja tarvittaessa tiheämmin. Erikoissairaanhoidon yhteistyökumppanit pidetään ajan tasalla. Kansalaisille tiedotetaan lähinnä kehittämiskohteittain riippuen kehittämistyön näkyvyydestä. Oppilaitosyhteistyön puitteissa hankkeesta tiedotetaan myös koulutusorganisaatioille. 5.2 TIEDOTUSKANAVAT Kohdistettu tiedottaminen kuntiin tapahtuu ensisijaisesti sähköpostitse. Hankkeella on käytettävissään kattava sähköpostiosoitteisto kunnissa työskentelevistä hankkeeseen osallisesta henkilöstöstä. Listaa on täydennetty ja päivitetty Lapin lääninhallituksesta saadun listan pohjalta ja sitä päivitetään jatkuvasti. Tavoitteena on, että kuntien henkilöstö huolehtii omalta osaltaan tiedon levittämisestä omassa organisaatiossaan paikallisten käytäntöjen mukaisesti, esim. lääkärimeetingeissä, osastotunneilla ja raporttitilanteissa sekä muiden omien tiedotuskanaviensa kautta. Kuntalaisille kehittämistyöstä tiedotetaan paikallisesta kehittämistyöstä riippuen eri tavoin. Kohderyhmittäin tapahtuvassa tiedottamisessa voidaan jakaa esitelehtisiä tai muuta vastaavaa materiaalia. Yleistä tietoutta voidaan jakaa alueelle ilmestyvien lehtien avulla sekä mahdolli- 13

77 Liite 2 sesti myös kunnan virallisella ilmoitustaululla. Yksittäisistä kehittämiskohteista tiedottaminen sovitaan kunkin paikallisen kehittäjätyöryhmän kanssa. Tiedottamista tapahtuu myös hankkeen nettisivujen kautta ( Sivut suunnitellaan yhdessä terveyden edistämisen ja sosiaalityön hanketyöntekijöiden sekä graafikon kanssa. Materiaalia nettisivuille tuotetaan koko hankkeen ajan. Nettisivuilla tulee olemaan ajantasainen yhteystietolista hankkeen työntekijöistä ja pilottikuntien kehittäjätyöntekijöistä/yhteyshenkilöistä. Tavoitteena on, että nettisivuilla on hankkeen hallinnointiin ja päätöksentekoon liittyvän tiedon lisäksi ajantasaista tietoa kunkin kohteen kehittämistyöstä. Tällä pyritään mahdollistamaan kaikkien Lapin kuntien tiedonsaanti kehittämistyön etenemisestä. Samalla se antaa konkreettisen mahdollisuuden osallistua kehittämistyöhän kommentoimalla sitä ja tuomalla muiden kuntien näkökulmia ja huomioita mukaan kehittämistyöhön. Hanketyöntekijät tiedottavat kehittämistyöstä kuntakäynneillä ja muissa tapaamisissa, kuten eri sidosryhmien yhteistyökokouksissa ja seminaareissa. Myös muihin alueella menossa oleviin kehittämishankkeisiin pyritään pitämän yhteyttä ja tiedottamaan omasta toiminnasta myös heille ja heidän kauttaan. Alueen oppilaitoksista pyritään saamaan verkostokumppaneita ja tiedottaminen toteutetaan heidän kanssaan yhteisesti sovittavalla tavalla. Perinteisessä mediassa, kuten lehdissä, televisiossa ja radiossa esillä olemisesta hanketyöntekijät sopivat yhteisesti ja keskustelevat myös hallinnoijan edustajan kanssa. Tavoitteena on suunnitelmallinen ja jäsentynyt mediassa näkyminen. 5.3 TIEDOTTAMISEN PAINOPISTEET Alussa tiedottamisen pääpaino on yleisen PaKaste/ Lapin Kaste hanketiedon kokoamisessa ja välittämisessä sekä hankkeen kontekstoinnissa terveyden- ja sosiaalihuollon kenttään. Jatkossa tiedottaminen painottuu kehittämistyön etenemisen seurantaan sekä yhteistyön rakentamiseen ja vahvistamiseen. Tiedon jakamisessa huomioidaan prosessien keskeneräisyys ja varotaan kehittämistyön tahatonta laajentumista. Yhteistyötä tehostamalla ja jatkuvalla tiedon välittämi- 14

78 Liite 2 sellä valmistellaan kuitenkin kaikkia kuntia jo ajoissa vastaanottamaan hyviksi havaittuja käytänteitä. Hankkeen loppuvaiheessa tiedottamisessa korostuu kehittämistyön tulosten välittäminen ja niiden mahdollisimman laaja hyödyntäminen. Viimeisten hankekuukausien aikana perusterveydenhuollon suunnittelijat tulevat kiertämään Lapin läänin kunnissa ja tiedottavat hankkeessa havaituista hyvistä käytänteistä sekä kehittämisvaiheen aikana saaduista kokemuksista. Tuotettavaa tietoa voivat hyödyntää ensisijaisesti pilottikunnat omassa kehittämistyössään, mutta myös Lapin muiden kuntien henkilöstö ja johto omissa kehittämistoimissaan.. 15

79 Liite 2 6 PERUSTERVEYDENHUOLLON KEHITTÄMISHANKKEEN AR- VIOINTI Perusterveydenhuollon kehittämishankkeen arviointi kohdennetaan sekä kehittämisprosessin etenemiseen että muutosten vaikutuksiin. Jatkuvalla arvioinnilla tehdään koko kehittämisprosessin ajan päätelmiä hankkeen edistymisestä. Kokoavilla arvioinneilla selvitetään, mitä on saatu aikaan. Kehittämistyön tuloksena syntyneillä uusilla toimintamalleilla tuotettujen palvelujen laatua ja vaikuttavuutta arvioidaan eri näkökulmista. 6.1 HANKKEEN ETENEMISEN ARVIOINTI Kehittämishankkeen etenemistä arvioidaan seuraamalla toteuttamissuunnitelmaan kirjatun aikataulun ja sisällön toteutumista. Arviointia suoritetaan kaikilla hanketyöntekijöiden kuntaan suuntautuvilla seurantakokouskäynneillä yhdessä pilottikunnan edustajien kanssa. Tehdyt havainnot ja niiden perusteella tehtävät toimenpiteet kirjataan kokousmuistioon. Hanketyöryhmän jäsenet käyvät arviointikeskustelua edistymisestä keskenään ja terveyden edistämisen hanketyöntekijöiden kanssa järjestettävissä yhteisissä palavereissa. 6.2 KOKOAVA ARVIOINTI Kehittämistyön kokoavat arvioinnit aloitetaan kun uudet toimintamallit ovat niin pitkälle hahmottuneet, että ne ovat arvioitavissa. Ensimmäisen kokoava arviointi keskittyy siihen, onko malli jo kokeiltavissa käytännössä. Toisessa arvioidaan, miten kokeilujakso onnistui ja mikä mallissa on valmista ja mitä tulee vielä muuttaa ennen sen käyttöönottoa määräajaksi. Loppuarviointi tehdään siinä vaiheessa, kun ennakkoon selkeästi sovittavan pituinen ajanjakso on työskennelty uuden toimintamallin mukaan. Loppuarviointitiedon ollessa käytettävissä, tehdään uuden toimintatavan mallinnus, joka levitetään Lapin läänin käyttöön. 16

80 Liite ARVIOINTINÄKÖKULMAT Kehittämistyön tulosta ja muutoksen vaikutuksia mitataan ja arvioidaan eri näkökulmista. Yksittäiset mittarit valitaan kunkin kehittämistehtävän ja sille asetettujen tavoitteiden perusteella. Mittaaminen kohdennetaan niihin asioihin, joihin kehittämisprosessilla pyritään vaikuttamaan ja joissa tapahtuvat muutokset voidaan tunnistaa hankkeessa tehdyllä kehittämistyöllä aikaansaaduiksi. Kehittämistehtävälle asetetut tavoitteet ovat keskeisiä lähtökohtia mittareiden valinnassa. Tästä syystä sekä tavoitteet että mittarit kirjataan kehittämistehtäväkohtaiseen suunnitelmaan, joka tehdään pilottikunnassa käyttäen tarvittaessa hanketyöntekijöiden asiantuntemusta apuna. 17

81 Liite 2 7 PERUSTERVEYDENHUOLLON KEHITTÄMISEN TOTEUTTA- MISSUUNNITELMA Lapin KASTE hankkeen perusterveydenhuollon kehittämiskokonaisuus on suunniteltu eteneväksi seuraavaan taulukkoon kirjattua aikataulu- ja tehtäväsuunnitelmaa noudattaen. Kunkin yksittäisen kehittämiskohteen osalta laaditaan pilottikunnissa omat suunnitelmansa, joita tämä kokonaissuunnitelma ohjaa. Taulukko1: Lapin perusterveydenhuollon kehittämishankkeen toteutussuunnitelma Ajankohta Tavoite Toteutus Lisätietoa Syyskuu 2009 Hanketyöntekijöiden toiminta käynnistyy Yleislääketieteen professori Jouni Lohi aloittaa ja Ohjaajalääkäri 50%? Ja suunnittelija, TtM myöhemmin syyskuussa Ohjaajalääkäriä ei saatu rekrytoitua, joten hankkeeseen nimettiin toiseksi kokoaikaiseksi suunnittelijaksi HtM. Jouni Lohi Jaana Kupulisoja Riitta Rautalin aloittivat syyskuussa syyskuulokakuu 2009 Perusterveydenhuollon kehittämishankkeen toteuttamisen hankeyhteistyö sekä hankkeen sisäinen työnjako on pääpiirteissään suunniteltu. Hanketyöntekijät perehtyvät ja suunnittelevat hanketta edelleen sekä virittävät yhteistyötä terveyden edistämisen hanketyöntekijöiden, sosiaalityön kehittäjien ja muiden tarpeellisten tahojen kanssa Tuotetaan tarvittavia toimintaa edelleen ohjaavia asiakirjoja, kuten osahankkeen toimintasuunnitelma riskikartoituksineen sekä kokousmuistioita 18

82 Liite 2 syyskuujoulukuu 2009 Starttikokoukset toteutuvat kaikkien pilottikuntien terveyskeskuksissa Starttikokouksissa esitellään hanketta ja käydään alustava keskustelu kehittämistehtävän aihealueen hahmottelemiseksi Kaikki hanketyöntekijä osallistuvat starttikokouksiin. Aikataulu: Ranua Kolari Tornio Simo Ylitornio Kemi syyskuu joulukuu 2009 Ensisijainen hanketyöntekijä nimetään kuhunkin pilottikuntaan (suunnittelija) Kemi J. Kupulisoja Kolari, R. Rautalin Ranua, J. Kupulisoja Simo, J. Kupulisoja Tornio, R. Rautalin Ylitornio, R. Rautalin Kunnat voivat vaikuttaa suunnittelijansa nimeämiseen. Valittu suunnittelija pitää yhteyttä pilottikuntaan. Kaikki hanketyöntekijät panostavat jokaiseen pilottikohteeseen erityisosaamiseensa perustuvalla työpanoksellaan. lokakuu marraskuu 2009 Perusterveydenhuollon kehittämishankkeen tiedottaminen käynnistyy Lapin läänin alueella ja internet sivut saadaan käyttöön. Sähköpostitiedote kuntiin mahdollisimman kattavasti terveydenhuollon toimijoille Perusterveydenhuollon kehittämishankkeen nettisivut sisällytetään Posken sivustoille Tiedottamisesta päättää yleislääketieteen professori J. Lohi. Suunnittelijat R. Rautalin ja J. Kupulisoja muokkaavat pilottikuntien tuottamaa materiaalia julkaistavaan muotoon. J. Kupulisoja päivittää perusterveydenhuollon kehittämisen nettisivuja. Professori Jouni Lohi tiedottaa ohjausryhmälle. 19

83 Liite 2 joulukuu 2009 Hammashuolto liittyy aktiivisesti mukaan Lapin KASTE - hankkeeseen Hammaslääketieteen tohtori Tiina Joensuu aloittaa hanketyön. Hammaslääkärin työpanos jakautuu perusterveydenhuollon kehittämisen ja terveyden edistämisen osahankkeiden kesken marraskuu tammikuu 2010 Kuntien kehittämistehtävät selkiytyvät ja paikallisten kehittäjätiimien kokoonpanot hahmottuvat. Paikalliset toimintasuunnitelmat dokumentoidaan. Hanketyöntekijät auttavat kuntia valitsemaan ja rajaamaan KASTE hankkeen mukaiset kehittämiskohteensa ja tekemän niiden toteuttamissuunnitelmat ( kirjallisina). Suunnittelijat toimivat aktiivisina tuen antajina ja kehittämisprosessin ohjaajina kehittäjäkuntien suuntaan. Suunnittelijat hankkivat muutoksen tekemiselle tarpeellista tietoa eri lähteistä ja jatkavat tätä työtä tarvittavan ajan. marraskuu huhtikuu 2010 Seuranta- ja työkokoukset käynnistyvät ja toteutuvat erillisen aikataulun mukaan Kunnan kehittämistehtävän edistymisen mukaiset toimet toteutetaan Pilottikuntien kehittämistyön etenemisestä tiedotetaan Perusterveydenhuollon kehittämisen nettisivuilla. marraskuu huhtikuu 2010 Uudenlaiset toimintamalliehdotelmat valmistuvat kokeiltaviksi. Uuden mallin käyttökelpoisuuden arviointisuunnitelma laaditaan samanaikaisesti kokeiltavan toimintamallin kanssa. Kootaan ja käsitellään kehittämistehtävään liittyvää tietoa sekä väistyvästä käytännöstä että näyttöön perustuvaa tietoa uusia ratkaisumalleja varten. Kehittäjätiimit luovat uuden toimintamallin. Jatkuvan arvioinnin ja kokeilun loppuarvioinnin suunnittelua tehdään samanaikaisesti uudentoimintamallin kehittämisen kanssa. 20

84 Liite 2 huhtikuu 2010 Osaamisen kehittäminen hanketehtäviin liittyvillä sisältöalueilla alkaa todentua. Neuvola- ja kouluterveysaiheinen kehittämisseminaari järjestetään yhteistyössä PPSHP :n yleislääketieteen yksikön kanssa Tilaisuuden järjestämispaikka on Länsi-Pohjan alueella ja se välitetään video neuvotteluteitse mahdollisimman laajalle alueelle. toukokuusyyskuu 2010 Uusien toimintamallien kokeilu tapahtuu käytännössä. Arviointi kulkee rinnalla ja korjaavien toimien tarvetta arvioidaan jatkuvasti. Pilottikuntien terveyskeskuksissa kokeillaan omien kehittämiskohteiden mukaisia uusia toimintatapoja Hanketyöntekijät seuraavat ja tukevat kokeiluja ja tekevät jatkuvaa arviointia edistymisestä ja osallistuvat kokeilun onnistumisen arviointiin erikseen sovittavalla tavalla syyskuulokakuu 2010 Kokeiluvaiheen kokoava väliarviointi toteutuu kehittämishankkeissa. Arvioidaan koko kokeilujakson onnistuminen ja todetaan vielä korjaamista tarvitsevat osiot. Kokeilun aikaisen jatkuvan arvioinnin ja kokonaisvaltaisemman väliarvioinnin perusteella tehdään muutokset uudistuneen toimintamallin tuottamiseksi. Hanketyöntekijät ja paikalliset kehittäjätiimit hyödyntävät arviointitulokset ja työstävät uutta kokeiltua ja parannettua mallia marraskuu huhtikuu 2011 Pilottikunnat toteuttavat uutta toimintatapaa käytännössä. Arviointia tehdään jatkuvasti ja saadaan palautetietoa, jota hyödynnetään myös loppuarvioinnissa. Suunnittelijat ovat aktiivisesti apuna ja tukena kokeilussa. Professori toimii asiantuntijana. 21

85 Liite 2 maaliskuu 2011 Loppuarviointisuunnitelman tarkentuu. Kirjallinen loppuarviointisuunnitelma. Hankkeen puitteissa tehtävä arviointi ja mahdolliset opiskelijoiden päättötyöt suunnitellaan siten, että ne yhdessä muodostavat perusterveydenhuollon kehittämishankkeen arvioinnin. Suunnittelijat, pilottikuntien kehittäjätiimit, kaikki hanketyöntekijät ja mahdollisesti AMK opiskelijat osallistuvat loppuarviointiin. maaliskuuhuhtikuu 2011 Arvioidaan ja mallinnetaan toimintatapa. Arviointitulokset dokumentoidaan. Process Guide -mallinnus Kehittäjäkunnan edustajat, suunnittelijat ja Posken mallinnusohjelman asiantuntija toukokuu syyskuu 2011 Toimintamallia koskeva tietous on levitetty Lapin lääniin Suunnittelijat kiertävät Lapin terveyskeskukset / kunnat ja tekevät mallia tunnetuksi. Pohditaan omaksumis- ja / tai soveltamismahdollisuutta kohdekuntiin. syyskuu 2011 Päätösseminaari toteutuu Erillisen suunnitelman mukainen tapahtuma lokakuu 2011 Loppuraportti on valmis Suunnittelijat laativat yhteistyössä toistensa ja yleislääketieteen professorin kanssa. 22

86 Liite 2 LIITTEET LIITE 1: PILOTTIKUNTIEN KEHITTÄMISTEHTÄVÄT (kooste) Kehittämiskohde Vastaanoton ja päivystyksen potilaslogistiikan selkiyttäminen Sähköisen ajanvarauksen kehittäminen Virka-ajan ulkopuolinen puhelinneuvonta ja siihen liittyvien hoitopolkujen selkiyttäminen Lääkäri - sairaanhoitaja/terveydenhoitaja työparityöskentely vastaanottotoiminnassa terveyden edistämisen näkökulma huomioiden Päivystävän sairaanhoitajan koko työnkuvan kehittäminen Neuvolan perhetyön kehittäminen Hoitopolkujen selkiyttäminen henkilökunnalle ja potilaille Pilottikunta Kemi Kolari Ranua Simo Tornio Ylitornio 23

87 Liite 2 LIITE 2: OSAHANKKEEN RISKIT Pohjois-Suomen monialaiset sosiaali- ja terveyspalvelut/lapin Kaste RISKIEN HALLINTA -LOMAKE Sisältöalue: perusterveydenhuolto RISKI VARAUTUMINEN TALOUDELLINEN NÄKÖKULMA oma sisältöalue: perusterveydenhuollon kehittäminen Oman työn ohessa tehtynä kehittämishanke ei ehkä edisty. Kunnilla ei ole mahdollisuutta irrottaa työntekijäpanosta perustehtävästä kehittämistehtävään. Kunnilla ei ole varaa palkata erikseen määräaikaisia kehittäjiä. Hankkeesta pyritään järjestämään rahoitus määräaikaisten/ osa-aikaisten monialaisten kehittäjien palkkaukseen. Kehittäjät palkataan kunnan omien osaajien keskuudesta. Ajoitetaan kehittäjän rekrytointi järkevästi. Ei kehitetä, vaikka hankkeen puitteissa olisi tukea ja osaamista käytettävissä. Kunta ei hyödy hankkeesta. Tehdään hanketyöntekijöiden toimesta tiivistä ja konkreettista yhteistyötä kehittäjätyöntekijöiden kanssa asian tehokkaaksi edistämiseksi ja tyhjäkäyntikulujen välttämiseksi. Kehittämistehtävä jää selkiytymättömäksi ja hajanaiseksi, eikä mahdollisia hyötyjä synny tai niitä ei pystytä näyttämään toteen. Paluu vanhaan käytäntöön voi tapahtua nopeasti ja kehittäminen on lopulta vain projektiin kulunut menoerä. Selkiytetään ja pelkistetään kehittämistehtävät. Mitataan asioita ennen ja jälkeen. Kokeillaan uutta ennen lopullista muutosta. Tuotetaan tietoa uudistuksen vaikutuksista sitoutetaan muutokseen. 24

88 Liite 2 PROSESSINÄKÖKULMA oma sisältöalue: perusterveydenhuollon kehittäminen Liian erilaisia kehittämiskohteita, jotta voisivat tukea toisiaan Pyritään löytämään ei-pilottikunnista tukea kehittämistyöhön Epäselvät tavoitteet kuntien kehittämiskohteissa Käydään aito keskustelu hankkeesta ja kehittämiskohteiden vaihtoehdoista kunnan toimijoiden kanssa ennen lopullisen kehittämistehtävän nimeämistä mahdollisimman hyödyllisten kohteitten löytämiseksi. Selkeät kehittämistehtävät, jotka sovitaan yhdessä kunnan/ terveyskeskuksen henkilöstön kanssa Valitaan liian iso tehtävä Suunnitellaan projektin tavoitteena olevat toiminnot/ palvelukäytännöt sellaisiksi, että niissä on sisäänrakennettuina järkevä työnjako, yhteistyö, vuorovaikutus, vastuut ja palveluohjaus sekä kriteerit tarpeellisten interventioiden toteuttamiselle. Moniammatillisuus ei toteudu Eri ammattialojen työntekijöitä mukaan alusta asti Hankkeesta ei tiedetä eikä siis innostuta Tiedottamisen oikea ajoitus, sisältö ja tehokkaat menetelmät Muutosvastarinta Sitoutumisen puute Johdon sitouttaminen kehittämistyöhön Vetovoiman lisääminen Kehittämistyön hyötyjen osoittaminen 25

89 Liite 2 ASIAKASNÄKÖKULMA oma sisältöalue: perusterveydenhuollon kehittäminen Potilas/ kuntalainen ei pidä muutoksen aiheuttamasta epävarmuudesta tai itse muutoksesta, vaan kokee palvelun heikentymistä. Otetaan kuntalaiset/ palveluiden käyttäjät mukaan palvelun kehittämiseen esimerkiksi arviointiraatina. Harkitaan tarkkaan tiedottamisen rooli muutosvaiheessa Hoidon jatkuvuus vaarantuu, kun ryhdytään tekemään muutosta. Ohjausta ja informointi kehitetään. Hyödynnetään sähköistä tiedonvälitystä ja kehitetään sähköisiä palveluja Mallinnetaan ja ohjeistetaan hoitopolkuja -> tasalaatuisuutta ja jatkuvuutta hoitoon. 26

90 Liite 2 OPPIMISNÄKÖKULMA (HENKILÖSTÖ) oma sisältöalue: perusterveydenhuollon kehittäminen Kaaos -> ongelmat arjen työssä, muutosvastarinta Valmistellaan kehittäjätyöntekijöitä kaaoksen sietämiseen ja kaaoksen aiheuttamaan muutosvastarintaan. Huomioidaan, että kaikki eivät ole yhtä innokkaita muuttamaan toimintatapojaan ja oppimaan uutta kuin kehittämistyössä mukana olevat tahot ja henkilöt. 27

91 Liite 2 Kokemus uusien asioiden hallinnan puutteesta rasittaa työntekijöitä Vaiheistetaan kehittämistyötä, tunnistetaan osaamisvajeita ja pyritään järjestämään koulutusta Vanhoista totutuista tavoista pois oppimisen vaikeus Mahdollisimman suuren työntekijäjoukon sitouttaminen kehittämistyöhön Projektiväsymys Puhutaan kehittämistyöstä eikä hankkeesta. Hankkeen houkuttelevuus esille: Näyttöön perustuva tieto, esim. aikaisemmin vastaavasta toiminnasta saatujen hyvien kokemusten muodossa. Ajan tasalla pitäminen hankkeen kestäessä. En mie kehtaa, ei se kannatte, eikä se onnistu. Tiedostetaan ja tiedotetaan, että kehittämistyö on osa isoa kokonaisuutta, muualla kokeillaan jotain muuta ja lopuksi kokemukset kootaan yhteen -> jokainen kunta voi valita itselle parhaimmat käytännöt ja jatkaa niiden jatkokehittelyä. Kehittämistyön jatkuvuuden korostaminen; maailma muuttuu koko ajan, ei olla koskaan valmiita. 28

92 Liite 2 LIITE 3: PERUSTERVEYDENHUOLLON KEHITTÄMISTEHTÄVÄKOH- TAINEN SUUNNITELMA Organisaatio/ kunta Yksikkö Kehittämiskohde Vastuuhenkilö Kehittämistyöryhmän jäsenet Tulevaisuuden visio eli tavoitetila, johon pyritään Nykytilanteeen kuvaus Ratkaisua vaativat ongelmat Toimintasuunnitelma: Osatehtävät Aikataulusuunnitelma Arviointisuunnitelma Arvioitava sisältö/ kohde Mittari Tavoite 29

93 Liite 3 Varhain Vanhemmaksi Kemi-Tornio PROSESSIKUVAUS TUKI NUORELLE PERHEELLE Proaktiivinen tapa tukea nuoren perheen arkea ja samalla lisätä sosiaali- ja terveysalan moniammatillista yhteistyötä. Äitiysneuvolan terveydenhoitaja ja sosiaalityöntekijä/perhetyöntekijä tapaavat nuoren perheen yhteisvastaanotolla. Yhteisvastaanotto etenee suunnitelmallisesti voimavarojen kartoituksesta avun ja tuen tarpeen määrittelyyn sekä palveluista keskustelemiseen. Apuna käytetään lomaketta, johon on teemoitellusti koottu kysymyksiä keskustelun tueksi. Samalla kiinnitetään huomiota myös lapsen syntymän jälkeiseen aikaan, kuten varhaisen vuorovaikutuksen merkitykseen lapsen kasvun ja kehityksen sekä vanhempi-lapsi suhteen kannalta. Asiakas nähdään aktiivisena toimijana ja työntekijät aktiivisina neuvonnan, ohjannan ja palvelujen tarjoajina. Asiat käydään läpi avoimesti keskustellen asiakkaan osallisuutta vahvistaen.

94 Liite 4 PaKaste/ Lappi/Perusterveydenhuollon kehittäminen: työskentelyjaksot (ei sisällä pilottikuntien ensimmäisiä 2 kk työskentelyjaksoja) Vastuuhenkilö/-t tekijä/-t aihe Terveyskeskusvastaanoton kehittäminen Kemi/ Hilkka Timonen Miia Kauppila 2 jaksoa & Pirjo Peltoperä 1 jakso Vastaanottotoiminnan kehittäminen Kemin terveyskeskuksessa Salla/ Virtanen Arja Tornio/Merja Ollila sh Heidi Kultanen ja sh Annukka Marjala sh Merja Ollila Päivystysajalla toteutettavan hoitotyön kehittäminen Sallan terveyskeskuksen vuodeosastolla Tornion terveyskeskusen virka-ajan päivystystoiminnan kehittäminen Tornio/Heli Säkkinen sh Merja Ollila Jatkoa päivystystoiminnan kehittämiselle Ylitornio/ Anne Juustovaara sh Eija Pietikäinen Jatkoa pth:n pilottihankkeelle vastaanotolla; Kansansairauksien hoitopolut+ työparityöskentely+ ajanvarauksen yhtenäistäminen+ työnjako erillisissä kysymyksissä Asiantuntijahoitajatoiminnan kehittäminen Eri sairauksiin liittyvän toiminnan kehittäminen Ylitornio/ Anne Juustovaara sh Eija Pietikäinen Verenpainepotilaan hoitopolun kehittäminen Kemi, Tiina Okkonen sh Miia Kauppila Kemin tk vastaanoton kehittäminen ja erityisesti prosessien kuvaaminen ja aukikirjoittaminen QPR-ohjelman avulla Posio, Saara Kuusela, Hilkka Määttä Jutta Koskinen-Korhonen Posion kunnan työterveyshuollon käynnistäminen Tornio, Timo Kilpijärvi Kemijärvi, Lohi, Anne Poropudas, Rovaniemi, Kaisa Kuusela, Sirpa 1. Merja Ollila 2. Merja Ollila ja Timo Kilpijärvi 3. Muut osastot: ei tietoa tässä vaiheessa Sh Marja-Liisa Ikonen, sh Riikka Aalto ja oh Päivi Piisilä Avovastaanoton th:t ja sh:t yhteensä2 kk:n pilotointia ja mallinnusta 1. Vastaanoton toiminnan jatkokehittäminen. 2. Asiakas- ja henkilöstöpalautejärjestelmän kehittäminen. Perusterveydenhuollon vastaanottotoiminnan kehittäminen lisäämällä asiantuntijahoitajatoimintaa Diabetesriskiseulonnan ja ennaltaehkäisevän Ikihyväryhmätoiminnan pilotointi.

95 Liite 4 Muonion-Enontekiön kttky, Teemu Taulavuori sh Elina Niemelä, ATK-tukihlö Saila Keskitalo Marevan -hoidon seuranta ja sen kehittäminen Vuodeosaston päivystystoiminnan kehittäminen Inari / Anna-Maija Veijola sh Ulla Ruotsalainen Hoitoisuusluokitus Ivalon terveyskeskuksen vuodeosastolle Kolari/Ulla Ylläsjärvi oh Seija Jaako Kolarin terveyskeskuksen vuodeosaston moduulityöskentelyn kehittäminen Teknologia ja kirjaaminen Muonio-Enontekiö ktt ky/ Saara Vuollo Saara Vuollo Verkkoneuvonnan ja sähköisen ajanvarauksen kehittäminen Muonion-Enontekiön ktt ky:ssä Inari/Mari Palolahti sh Raisa Similä Puhelinliikenteen ja verkkoneuvonta kehittäminen Inarissa Kolari/Ulla Ylläsjärvi RAMK/Maria Kiistala Rovaniemi/Tapio Raasakka Röntgenhoitaja Leena Mikkonen (jatkoa pth:n pilottijaksolle), Laboratoriohoitaja Rowe Syksy 2010 Outi Soikkeli ja sh Tuula Ylisaukkooja th Johanna Günther, suuhygienisti Katariina Kettunen Sähköinen ajanvaraus Kolarissa ja Laboratorion perehdytysohjelman kehittäminen Kolarissa Dokumentoinnin kehittäminen yhteistyössä Lapin terveyskeskuksien kanssa Puhelinpalvelun uudistaminen ja osittainen korvaaminen sähköisen asioinnin keinoin. Sähköisen ajanvarauksen kehitt. opiskelijaterv. huoltoon ja lasten määräaikaistarkastuksiin sekä sähk. esitietolomakkeen kehittäminen Ranua/Marika Petäjäjärvi Sh Anne Sarajärvi Sähköisen kirjaamisen kehittäminen Ranualla Sh Marjatta Pernu Kemi/ Liisa Niiranen Heidi Ukonaho Tornio/Kaisu Norkniivilä Sirpa Niska Laboratorionhoitaja Anja Akujärvi. Työtä ohjaa Inari, Mari Palolahti, Mirja Laiti lääkäri ja terv.ed.työryhmä Ranuan terveyskeskuksen vastaanottotoiminnan kehittäminen Verkkoneuvonnan sisällön kehittäminen yhteistyössä UULAhankkeen kanssa Sähköisen hyvinvointikertomuksen tekeminen Inarin kuntaan Kolari, Ulla Ylläsjärvi Rainer Vuontisjärvi ja Anri Marjamaa Etäjumppakokeilun kehittäminen, levittäminen ja juurruttaminen. Ranua, Marika Petäjäjärvi, Sairaanhoitaja Anne Sarajärvi Uuden Terveydenhuoltolain edistäminen, e-reseptin käyttöönoton valmistelu, tietoturva-asioiden selvittäminen Utsjoki, Maila Vikberg (YTM Elsa Laiti-Hedemäki) Sähköisen hyvinvointikertomuksen työstäminen ja sen jatkokehittely hyvinvointisuunnitelmaksi Neuvolatoiminnan kehittäminen Kittilä/ Eija Takalokastari th Takalo-Kastari Eija Neuvolatoiminnan kehittäminen Kittilässä

96 Liite 4 Hyvinvointikertomus Työttömien terveystarkastukset Sosiaali- ja terveystoiminnan yhteispilotit Posio/Saara Kuusela th Saara Kasurinen Voimaannuttava ryhmäohjaus perheen arjessa Posiolla Sodankylä/Marja Tuovinen Perhetyöntekijä Anita Tervo Lastenneuvolan perhetyö Sodankylässä Tornio/Eija Jumisko -> Teija Terveydenhoitaja Birgitta Kaartinen, oh Rousu Marianne Junes-Leinonen Neuvolan perhetyön kehittäminen Torniossa Kemijärvi/ Sirpa Lohi Toteuttaja th Kirsti Peltoniemi, jaksotettu työskentely Valtioneuvoston aseuksen 380/2009 mukaisen toimintasuunnitelman laatiminen Kemijärven kaupungille Inari, Mari Palolahti Laboratorionhoitaja Anja Akujärvi Neuvolan toimintaohjelma Muonion-Enontekiön kttky, Anneli Kultima Seniorineuvolatoiminnan mallinkehittäminen Tornio, Kaisu Norrkniivilä, Terveydenhoitaja Birgitta Kaartinen Neuvola-asetuksen mukaisen perhevalmennuksen kehittäminen osaksi neuvolatoimintaa. Erityistä tukea tarvitsevien perheiden ryhmätoiminnan kehittäminen Sodankylä, Marja Tuovinen Enontekiö/ Annikki Kallioniemi Pello/ Maarit Kivilompolo Terveydenhoitaja Tuula Annala Sami Sosterilta Lydia Heikkilä ja Sointu Jokiniemi. Kunnalta Anne Alatalo, ja th Mari Pelkonen, ostopalveluna työterveyslääkärin työpanosta Tervola/Maarit Alalahti th Marjo Kallioniemi Pelkosenniemi/Nina Peronius Nina Peronius ja toimipisteiden henkilöstö Savukoski/Sinikka Savukoski Kaisa Aikioniemi-Stenberg Neuvolatyön, kouluterveydenhuollon ja opiskelijaterveydenhuollon sekä moniammatillisen yhteistyön kehittäminen Enontekiön hyvinvointikertomuksen valmistelu Työttömien terveystarkastukset Pellossa Toimintamalli pitkäaikaistyöttömien ja alle 25 v. työttömien terveydentilan selvittämiseen Perusterveydenhuollon ja kehitysvammahuollon/vammaispalvelun yhteistyömuotojen edistäminen Pelkosenniemellä Savukosken ja Pelkosenniemen kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyön lisääminen Ylitornio/Maarit Lahtela kotihoidon ohjaaja Merja Lantto Kotihoidon kehittäminen Ylitorniolla Kemi/Pirjo Leinonen th Mirja Lanne Varhain vanhemmaksi -toimintamallin mallinnukseen liittyvät selvitykset Keminmaa/ Eila Metsävainio Terveydenhoitaja Anita Hinkkainen Ikäihmisten päivätoiminnan kehittäminen Keminmaassa so-te yhteistyönä

97 Liite 4 Kuntoutus Kemi/ Martti Höynälänmaa 2 kuntouttavan toiminnan ohjaajaa, Sanna Hast ja Heli Veijola Peruskouluikäisten kuntouttavan toiminnan työskentelykehyksen luominen ja kehittäminen sote yhteistyönä. Simo/Pirjo Miettunen Fysioterapeutti Miia Salmi Kuntouttavan työotteen jalkauttaminen Simon tk:n vuodeosastolla, palvelukodissa ja päivätoiminnassa, yhteistyössä sosiaali- ja terveysala. Arviointi KT Seppo Kilpiäinen yhteistyössä ThM Arja Uusien toimintamallien kehittäminen ja arviointi Kemissä ja TOKEM/Leena Leväsvirta Meinilän ja YTM Sari Halttusen kanssa Torniossa Muita aiheita Tornio/Päivi Rantamaula sh Timo Kilpijärvi Terveyden tilan kehittäminen Torniossa Tornio/Heli Säkkinen sh Timo Kilpijärvi Jatkoa terveyden tilan kehittämiselle Kolari, Lahja Harju ostopalvelu Pellon kunnalta, muut toimijat: osallistujat Monitoimijaisen työparitoiminnan kehittäminen lasten hyvinvoinnin lisäämiseksi Ylitornio, Maarit Lahtela Sosionomi (AMK) Hannele Hyrkäs ja fysioterapeutti (AMK) Mari Bomström Sotaveteraanien palvelutarpeen arviointi ja palvelusuunnitelmien laatiminen moniammatillisena yhteistyönä

98 Liite 5a Lääkäri-hoitaja työparimallin käyttöönotto Simossa TOIMINTA Sovittu kiinteät työparit Potilaat voivat valita lääkärin Sovittu toimintaohjeita työparien toimintaan. Tilaratkaisuilla tuettu toimintamallin käyttöönottoa. Työparikohtaiset konsultaatioajat sovittu. Ajanvaraustoimintaa selkiytetty. Ei kiireellistä puhelinliikennettä ohjattu omahoitajille. Hoitajavastaanottoja lisätty ja laitettu ajanvaraukseen. Puhelinliikennettä selkiytetty Kuntalaisille tiedotettu useaan kertaan paikallislehdessä Tehty yhteisiä ohjeistuksia potilaan hoidon tarpeen arviointiin ja hoitoon. Hoitopolkuja käyty läpi pitkäaikaissairauksien osalta. Kirjaamista tehostettu Yhteispalavereissa käyty läpi muutoksia ja suunniteltu tulevaa. TULOKSET JA TUOTOKSET Lääkärien ja hoitajien välinen yhteistyö parantunut - konsultointimahdollisuus helpottaa hoitajan työtä - hoidon suunnittelu ja toteutus nopeutuu - hoidon jatkuvuus tehostuu - oppii tuntemaan toisen vahvuudet, osaamisen - työ on sujuvampaa molemmin puolin Fyysiset tilat vierekkäin helpottavat ja nopeuttavat toimintaa Potilaat tulevat mielellään hoitajan vastaanotolle, koska tietävät konsultoinnin mahdollisuudesta Työparitoiminta on laajentunut neuvolaan ja työterveyshuoltoon

99 Liite 5b Kuntouttavan työotteen jalkauttaminen Simossa VUODEOSASTOLLA Viriketuokioiden pitämistä potilaille Virikemateriaalin kokoaminen ja päivittäminen Suullinen neuvonta ja ohjaus potilaille ja hoitajille asento- ja liikehoidosta sekä rentoutuksesta Potilaille annettavan kirjallisen liikehoito-ohjeiden tekeminen Tutkimustiedon hakeminen PÄIVÄTOIMINNASSA Viriketuokioiden järjestäminen asiakkaille Päivätoiminnassa olevien välineiden hyödyntäminen Virikekansion päivitys Ikäihmisiä koskeviin laatusuosituksiin tutustuminen ja niistä tiedottaminen henkilökunnalle MÄNTYLÄSSÄ Kahden erityyppisen virikekansion tekeminen Luonnosta materiaalia -kansio Liikehoito-ohjeita, tasapainoharjoituksia sekä arvoituksia ja aivoituksia sisältävä kansio Viriketuokioiden pitäminen Yksilöllisen kuntouttamisen tukeminen

100 Liite 6 Vastaanoton ja päivystyksen potilaslogistiikan kehittäminen Kemissä TOIMINTA Hoitaja-lääkäri työparimalli otettu käyttöön. Sovittu sekä yhteisiä että työparikohtaisia toimintaohjeita työparien toimintaan. Työparikohtaiset konsultaatioajat sovittu. Vastaanotoille kehitetty tiimityön malli Sairaanhoitajavastaanottoja lisätty 2-3 kaikilla terveysasemilla. Sähköisen hoitosuunnitelman tekeminen aloitettu Hajautettu puhelinpalvelujärjestelmä otettu käyttöön. Tiimipalaverit, hoitajapalaverit, yhteiset kehittämisiltapäivät ja kehittäjätiimi Päiväpäivystystoiminta siirtyi marraskuussa 2010 kokonaan omaksi toiminnaksi Yhteistyötä suun terveydenhuollon ja päihdeklinikan kanssa tehostettu. Toimintaa tukevia tilaratkaisuja toteutettu TULOKSET JA TUOTOKSET Lääkärien ja hoitajien välinen yhteistyö parantunut potilaan hoitoon liittyvien asioiden selvittely selkiytynyt. Tiimityönmallilla vastuu päivittäisasioiden organisoinnista painottuu asemille ja tämä on helpottanut asioiden etenemistä henkilöstö on paremmin otettu mukaan ja sitoutettu kehittämiseen. Potilaat pääsevät paremmin hoitajan vastaanotolle. Potilaan hoitoon liittyviä prosessikuvauksia (hoitopolkuja) päivitetty ja uusittu Puhelinliikenne selkiytynyt ja soittaja voi jättää takaisinsoittopyynnön. Tiimipalavereissa keskustellaan ja sovitaan yhteisistä asioista ja oman työn kehittäminen on osa toimintaa Päivystystoiminnan siirtyminen omaksi toiminnaksi on selkiyttänyt potilaiden ohjautumista päivystyksen ja ajanvarauksen välillä. Kokonaisuutena muutokset ovat luoneet positiivisen ja kehittämismyönteisen ilmapiirin. ME-henki on herännyt ja töihin tullaan mielellään Lisätyöskentelyjaksolla luotu Peruskouluikäisen kuntouttava työskentelykehys.

101 Liite 7 Lääkäri-hoitaja työparityöskentelyn ja informaation kehittäminen Timo Kilpijärvi timo.kilpijarvi@pp.inet.fi GSM Kehittämistyössä mukana Vappu ja Oskari Yli-Perttulan Säätiö

102 Liite 8 terveyden tila Uutta moniammatillista ja uutta teknologiaa hyödyntävää yhteistyötä : terveydenhoito, terveyden edistäminen, oppilaitosyhteistyö, järjestöt Lisätiedot: timo.kilpijarvi(at)pp.inet.fi

103 Liite 9 Neuvolan perhetyö Torniossa Neuvolan perhetyön prosessi Perheessä on vaikea tilanne Yhteys oman neuvolan terveydenhoitajaan Neuvolat Terveydenhoitajat Perhe on tavanomaisen neuvolapalvelun piirissä *Perhetyöntekijät Muun tuen tai palvelun tarve on olemassa tai perhe ei halua neuvolan perhetyötä terveydenhoitaja ohjaa perheen muiden palvelujen piiriin *Muiden perhetyömuotojen, A- klinikan ja mielenterveyspalvelujen tarvekriteerit ja yhteystiedot Puhelinnumerokooste *Perhekeskus+ MLL+ Perhekahvila+ Seurakunta *Perheneuvola+ Turvapoiju+ Turvapuhelin Tietojen luovutuslupa Kun tarvitaan myös muuta palvelua, terveydenhoitaja ottaa yhteyden muihin palveluihin ja/tai ohjaa perheen vaihtoehtoisten palvelujen piiriin perhetyön lisäksi Neuvolan terveydenhoitajan arvio tilanteesta Neuvolan perhetyön asiakkuuskriteerit Päätös Neuvolan perhetyön kriteerit täyttyvät Kartoituskäynti perheen kotona; terveydenhoitaja+ perhetyöntekijä Kartoituskäyntiohje EPDS Audit Neuvolan perhetyön suunnittelu Perheen perustiedot Suunnitelmalomake Neuvolan perhetyön toteuttaminen Toteutusohjeita Kirjaaminen Työnohjaus Perhetyön arviointi Arviointiohje Ei ole neuvolan perhetyön tarvetta eikä muuta ilmeistä erityispalvelutarvetta Th yhteys neuvolan perhetyöntekijään kaikki perhetyöntekijät Yhteys sosiaalitai terveysalan ammattihenkilöön Neuvolaasiakkuus jatkuu Perhe on halukas neuvolan perhetyön asiakkaaksi Neuvola-asiakkuus jatkuu neuvolan perhetyön ja muiden mahdollisten palvelujen ja tukimuotojen ohella Päätös Perheen tarpeiden mukainen palvelukokonaisuus Kokonaistavoite on saavutettu Palvelujakson päättäminen

104 Liite 10 Verenpainepotilaan hoitopolku Ylitorniolla. VERENPAINEPOTILAAN HOITOPOLKU/ E.P. paluu kansilehteen Verenpainetaudin hoitomallin osatekijät Verenpainetason määrittely avohoidossa tehdään neljänä eri kertoina suoritettavana kaksoismittauksena 1 viikon -2 kuukauden kuluessa RR- alkuarvon perusteella RR- tason määrittelyn, seurannan hoidon toteutusvastuu Kotihoidon / kotisairaanhoidon RR- asiakkaan polku; Työterveyshuollon RR- asiakkaan polku; Vuodeosastopotilaan RR- asiakkaan polku <120/80 Optimaalitaso <130/85 Normaali taso / Tyydyttävä taso / Lievästi kohonnut / Kohtalaisesti kohonnut / Huomattavasti kohonnut >220/ >120 jompikumpi tai molemmat =RR- kriisi Kontrolli 5 v. Kontrolli 2 v. Onko muita riskitekijöitä? tehdään T2DM riskitesti ja Finriski -testi Lääkärin konsultaatio tai vastaanottoaika ei välttämättä päivystysaikaa Päivystysaika lääkärille Kontrolli 1 v. +Mahdollisesti myös Ikihyvä - ryhmään Elintapaohjaus lyhyesti ja oppaat mukaan *Verenpaine- ja tilannekontrolli 2 viikon 3 kk:n kuluttua aluehoitajalla Lääkärin konsultaatio tai LVA aika lääkärille < 6kk. + Ikihyvä -ryhmään EI KYLLÄ EI KYLLÄ *Lääkärin konsultaatio tarvittaessa *Elintapaohjaus lyhyesti ja oppaat mukaan *Verenpaine- ja tilannekontrolli 2 viikon 3 kk:n kuluttua aluehoitajalla +Mahdollisesti myös Ikihyvä -ryhmään Lääkäri päättää päivystyksellisesti: *tutkimuksista *lääkityksestä *tarkkailupaikalle ottamisesta *vuodeosastolle ottamisesta *lähettämisestä erikoissairaanhoitoon Ohjataan elintapaohjaukseen, jossa on suunnittelukäynti + IKIHYVÄ 1-6 ryhmätapaamista ja seurantatapaaminen ½ vuoden kuluttua Laboratoriotutkimukset Lääkärin konsultaatio tai LVA < 3 kk

105 Liite 11 Verenpainepotilaan hoitopolun sisältö Ylitorniolla. Verenpainepotilaan hoitomallin keskeiset osatekijät Ylitorniolla paluu hoitopolkuun MALLIN KESKEINEN TIETOPERUSTA: Käypä hoito - suositukset: Kohonneen verenpaineen käypä hoito (2009) Aivoinfarktin käypä hoito (2006) Aivoinfarktin ehkäisy Diabeteksen käypä hoito suositus (2009 ) VERENPAINETASON MÄÄRITTELEMINEN Muut RR-hoitomallit: Ylitornio 2008, (Somervalli); Kyrönmaa,2007; Ranua, 2007; Helsinki, Riskitestit: Tyypin 2 diabeteksen sairastumisriskin arviointilomake Finnriski laskuri, Muut mahdolliset testit tai kriteerit HOIDON SUUNNITTELU JA TOTEUTTAMINEN Omahoidon tukeminen Opas terveydenhuollon ammattihenkilöille (Duodecim 2009) Valtimoterveydeksi, Terveyden edistämisen käsikirja/ STM, Terveyspalveluiden suunnittelu (Duodecim ) Iki-hyvä menetelmän elintapaohjausmateriaali ryhmien ohjaamisessa ja yksilöohjauksessa ITE -laadunhallinta Ennestään terveen henkilön seuranta kohonneen verenpaineen toteamiseksi: Neljä kaksoismittausta eri päivinä yhden viikon kahden kuukauden pituisen ajanjakson aikana, kun jossain yhteydessä on todettu kohonnut RR- arvo Mittaustiheys ensimmäisen mittauskerran arvon perusteella Yksilön omahoitovalmiuteen vaikuttavien tekijöiden arviointi: tiedot, taidot, motivaatio, fyysiset edellytykset, mentaaliset edellytykset: Selkeät kriteerit laaditaan tai valitaan valmiista Potilaslähtöinen päätös omahoidon kattavuudesta Omahoito vai Ammattilaisen toteuttama hoito vai Sovellus molemmista Työnjako: Aluehoitaja+ Lääkäri+ Kotihoito + Kotisairaanhoito+ Terveysneuvontahenkilöstö Lievästi kohonnut mittaus 2 kk:n aikana 1-2 viikon välein Kohtalaisesti kohonnut mittaus 1 kk:n aikana 1 viikon välein Huomattavasti kohonnut mittaus 1-2 viikonaikana 2-3 päivän välein Hypertensiivinen kriisi kiireellinen lääkehoito on aloitettava heti Verenpainetaso: Optimaalinen taso:<120/80 Normaali taso: < 130/85 Riskitekijät: BMI, vyötärö, tupakointi, sokeriarvot, rasva-arvot? Tyydyttävä taso: / 85-89; Lievästi kohonnut: / 90-99; Kohtalaisesti kohonnut: / ; Huomattavasti kohonnut: / ; Hypertensiivinen kriisi : systolinen >220 ja/ tai diastolinen>120 paluu DM riskitesti Finriski testi ohjataan tarvittaessa tavoitteelliseen elintapaohjaukseen Ikihyvä/ Ainiomainiot ryhmään tai vaihtoehtoisesti terveydenhoitajan, sairaanhoitajan tai kotisairaanhoitajan henkilökohtaiseen elintapaohjaukseen Muut alkumittaukset: Kolesteroli, Sokerirasitus Kohonnut RR ja/ tai DM riski ja /tai aivohalvausriski olemassa Elintapoihin liittyvät testit: liikuntatottumukset suolatesti rasvan laatu kuitutesti ruokatottumukset alkoholitottumukset kasvisten käyttö Hoitosuunnitelma, jossa sovitaan: Omahoidon laajuus Mittaustiheys hoitotason mukaan Määräaikaiskontrollit Riskien kehittymisen arviointi Verenpainelääkitys? Seuranta lääkehoidon lopettamisen jälkeen Omahoidon ohjaus ja tukimuodot Pegasos RR- lehti ammattilaisten käyttöön ja potilaalle seurantakortti tai sähköinen lomake Omahoidon tukeminen: *valmentajasuhde ohjauksessa *potilaan motivoitumisen tuki *potilaan oma vastuullisuus *potilaan kanssa yhdessä valittavat tavoitteet *tavoitteellinen elintapaohjaus *tavoitteiden konkreettisuus *tavoitteiden kohtuullinen taso *omahoitopisteet ryhmäohjaus (esim. Ikihyvä?) *tiedotus kunnan tarjonnasta Kunnassa tarjolla olevien mahdollisuuksien hyödyntäminen: liikuntamahdollisuudet ja - ryhmät, järjestötoiminta, asiantuntijaluennot jne.. Riskin toteutuminen pyritään ehkäiseminen elintapoja muuttamalla ja omahoitoa tukemalla Asiakas ja potilaslähtöisyys sekä ammattihenkilön tasavertainen valmentajasuhde potilaaseen kaikessa vuorovaikutuksessa

106 Liite 12 Ylitorniolaisen verenpaineasiakkaan ohjautuminen elintaparyhmään Kuvio: Ylitorniolaisen verenpaineasiakkaan ohjautuminen elintaparyhmään Rasvapaketti otetaan hoitajan lähetteellä, jos kohonneesta arvosta > 1v. tai rasvoja ei ole ei koskaan tutkittu. Kontrolli 5v. välein, jos normaalitaso. Muu Käypä hoito - suositusten mukainen hoito ja seuranta Ylitornion hoitopolkumallin ja verenpainetason mukaan Verenpainetaso on kohonnut. Verenpainetaso on tyydyttävä <139/89, mutta lisäksi on ilmeisiä elintapariskitekijöitä, kuten tupakointi tai liikapaino Aluehoitaja tekee T2DM riskitestin ja Finriski -testin Jos on korkeat testiarvot, tutkitaan fp- Gluc Korkea riskitaso testeissä ja /tai RR- lääkitys korkea RR- taso + BMI/ fp-gluc/ rasva-arvot ELINTAPAINFO JA MATERIAALI ALUEHOITAJALTA Elintaparyhmän suunnittelu aluehoitajan kanssa lähtöarvot ja opetus IKIHYVÄ ELINTAPAOHJAUS ensisijaisesti Ainiomainiot - ryhmässä Verenpainekontrolli Käypä hoito - suosituksen mukaan Aluehoitajan kertaohjaus ja omahoitomateriaalia asiakkaan käyttöön Riskitestien tulos normaali ja RR- taso tyydyttävä, mutta tupakointi+ tai liikapaino+ tai muu yksittäinen elintapariski on olemassa ELINTAPAOHJAUS YKSILÖOHJAUKSENA neuvolassa, terveydenhoitajan vastaanotolla, työterveyshuollossa kotihoidossa, jos ryhmä ei jostain syystä ole sopiva ohjausmuoto Arviointikohteet ja sisällöt: hoidon toteutus, hoidon vaikuttavuus Indikaattorit: hoitosuunnitelman toteutuminen ja työnjaon toteutuminen, riskipistetason muutos, RR- tason muutos, painon kehittyminen, BMI, rasvaarvojen muutos, verensokeritaso, terveyspalvelujen tarpeen muutos yksilötasolla, RR -asiakkaiden terveyspalvelujen käytön määrä, asiakastyytyväisyys, ryhmiin osallistuminen, sairastuvuus, sairastavuus, talousluvut

107 Liite 13 Tekstiviestipalvelun käyttöön otto Kolarissa Edellytykset tekstiviestiin perustuvan ajanvarausjärjestelmän käytölle: Teillä tai omaisellanne on käytössä matkapuhelin, johon viesti lähetetään. Vastausviesti ajanvarauskyselyyn tulee lähettää samalla puhelimella, mihin kysely lähetettiin. Olette tietoinen uudesta kutsumenettelystä, Teidät on informoitu, joko kirjallisesti tai suullisesti ja olette antaneet suostumuksenne viestien käyttöön kutsumenettelyn osana. Tekstiviestillä tarjottavan leikkausajan vastaanottaminen: Teille lähetetyssä tekstiviestissä on aikaraja, jonka kuluessa on vastattava. Viestiin vastataan ainoastaan K tai E kirjaimella. K tarkoittaa kyllä, tarjottu aika sopii Teille. E tarkoittaa ei, tarjottu aika ei sovi Teille. Vastausviestissä voitte käyttää pientä tai isoa kirjainta. Myöntävä vastaus: Jos hyväksytte tarjotun ajan ja vastaatte viestin ohjeistuksen mukaisesti, saatte vielä tekstiviestillä varmistusviestin (arkisin klo 7-17 välillä). Tarvittaessa aluesairaanhoitaja lähettää toimenpiteeseen valmistumisohjeet kirjeitse. Kieltävä vastaus: Tarjotusta ajasta voi kieltäytyä. Jos ette vastaa aikarajan kuluessa, tulkitsemme, että vastauksenne on kieltävä. Jos ette ota aikaa vastaan, olette edelleen hoitotakuujonossa odottamassa seuraavaa vapautuvaa aikaa, josta teille ilmoitetaan. Tekstiviestillä kutsu sairaalaan Ajanvaraus terveydenhuollossa Ajansiirrot ja perumiset Ajanhallinnan uudet keinot Pikalähtökysely tekstiviesti vähentää turhia ajanvarauksia Ennakkotiedusteluviesti vähentää turhia ajanvarauksia Ajanvaraus asiakaskeskeisemmäksi Helppo ja yksinkertainen asiakkaan käyttää Säästää terveydenhuollon ammattilaisen aikaa Kutsu kirjeellä silti mahdollista TEKNIIKAN SUUNNITTELI: LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN KY. /UULA-projekti

108 Liite 14 TOIMINTAMALLI 2011 Kolarin terveyskeskuksen vuodeosaston moduulityöskentelyn malli Seija Jaako GSM

109 Liite 15 Sähköisen palvelun hyödyntäminen Ranualla TÄTÄ TEHTIIN Tehty asiakaskysely päivystysajan palveluista Reseptien uusimiskäytäntöjä uudistettu, e-reseptin käyttöönottoa valmisteltu Tehtävänkuvia ja toimilupia selkiytetty vastaanotolla Sähköiset työlistat ajanvarauksineen otettu käyttöön lähes kaikissa toimipisteissä. Vastaanoton viikkopalaverit ja koko työyhteisön kuukausipalaverit otettu käyttöön. Sähköiset potilasasiakirjat viety myös sosiaalialan hoito- ja hoivapisteisiin. Uuden terveydenhuoltolain velvoitteisiin vastaaminen TÄTÄ SAATIIN AIKAAN Päivystysajan toiminnasta hyvä palaute Reseptin uusimiskäytännöt ovat rauhoittaneet asiointia vastaanotossa. ereseptin itseaudiointi vaatimusten läpikäyminen Sähköiset työlistat palvelun parantajana * potilaalle voidaan antaa aika suoraan eikä pyytää potilasta erikseen varaamaan aikaa esim. dm hoitajalle. * henkilöstön tavoitettavuus on parantunut. Yhteiset palaverit helpottaneet yhteisten asioiden käsittelyä Sähköisen kirjaamisen myötä tietojen välittyminen potilaita eri paikoissa hoitavien välillä on parantunut. * lääkelistat ovat paremmin ajan tasalla * potilaan toimintakykytiedot välittyvät hoitopaikkoihin Potilasturvallisuussuunnitelma tehty

110 Liite 16a Terveyden edistämisen kuntakokous Tervolassa Paikka: Kunnan valtuustosali Aika: tiistai klo 13:00-16:00 Tilaisuuden teemana on kuntalaisten hyvinvoinnin edistäminen. Tarkoituksena on keskustella kunnan terveyden edistämisen tilanteesta ja päästä käytännön yhteistyöhön kuntalaisten terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä. Ohjelma: Tervetuliaiskahvit Avaus kunnanvaltuuston puheenjohtaja Pertti Keränen Tilaisuuden tarkoitus terveyden edistämisen suunnittelija Tuula Kokkonen Terveyden edistäminen kannattaa terveyden edistämisen ohjaajalääkäri Aimo Korpilähde Tervola kuntalaisten hyvinvoinnin edistäjänä osastonhoitaja, terveyden edistämisen yhdyshenkilö Maarit Alalahti Terve Lappi toiminta kuntalaisten terveyden edistäjänä terveyden edistämisen suunnittelijat Inkerelli Vieltojärvi ja Tuula Kokkonen Tervein mielin Tervolassa Yhteistyö - keskustelusta käytännön toimintaan Ilmoittautuminen: Perjantaihin mennessä Tuula Kokkoselle p , tuula.kokkonen@poskelappi.fi

111 Liite 16b Terveyden edistämisen työkokousten aikataulu ja osanottajamäärät kunnittain: Kunta terveystoimi muut hallinnon alat Päivämäärä hammashuolto sosiaalitoimi kunnanjohtaja luottamushenkilöt muut yhteensä 3.2. Sodankylä Kemijärvi Savukoski Pelkosenniemi Salla Tornio Keminmaa Tervola Posio Enontekiö Kemi Simo Kolari Muonio Ranua Pello Yht

112 Liite 17 Ikihyvä Lapissa /2011 Lapin kunnat kuntien koulutetut ohjaajat päättyneet ja käynnissä olevat ryhmät Utsjoki Inari Enontekiö 1 1 Muonio 1 Kolari Pello 2 1 Ylitornio 2 2 Tornio 4 1 Kemi 2 1 Simo Keminmaa 2 1 Tervola 1 Kittilä 3 Sodankylä 2 2 Savukoski 1 1 Pelkosenniemi 1 Salla 2 Kemijärvi 5 1 Posio Ranua 1 Rovaniemi 5 2 Muut 6 Yhteensä 39 14

113 Liite 18 Motiv kurssi nuorten tupakoimattomuuden tukemiseksi Pilottiryhmä Lapin ammattioppilaitoksessa keväällä 2011 Taustaa Lapissa tupakointi on muuta maata yleisempää ja ammatillisissa oppilaitoksissa lähes neljä kertaa yleisempää kuin lukioissa. Ammattikoululaisista jopa 45% tupakoi. Motiv -kurssi tukee käytännössä tupakkalain toimeenpanoa ja savuton oppilaitos tavoitteita. Ideana Motiv -kurssissa on antaa tukea tupakoinnin lopettamiseen rankaisemisen sijaan ja kohdella tupakoivia ja tupakoimattomia samanarvoisesti. Motivaatiokurssi on nuorten omista ajatuksista ja tarpeista lähtevää toimintaa ja kurssilaiset osallistuvat kurssin suunnitteluun. Tavoite Motivaatiokurssilla tuetaan ammattikoululaisia pohtimaan omaa suhtautumistaan tupakointiin ja etsimään motivaatiota tupakoimattomuuteen. Kohderyhmä Ryhmään voi osallistua n.10 toisen asteen oppilaitoksen 1-vuosikurssin opiskelijaa riippumatta tupakointikäyttäytymisestä. Mukaan pyritään saamaan sekä tupakoivia, tupakoinnin jo lopettaneita että tupakoimattomina pysyneitä opiskelijoita. Toiminta Motiv kurssia pilotoitiin Rovaniemellä Lapin ammattioppilaitoksessa keväällä Motivaatiokurssi on vapaavalintainen ½ op:n kurssi. Kurssi järjestetään oppilaitoksen tiloissa ja pyritään pitämään vapaavalintaisille opinnoille varattuna aikana. Kurssi sisältää 8 pakollista ryhmäkokoontumista 1h30min/vko sekä kotitehtäviä. Kurssin sisältö ja toimintamenetelmät muotoutuvat ryhmäläiset omista ideoista ja tarpeista. Tärkeä osa kurssia ovat erilaisten tupakointitottumusten, ajatusten ja kokemusten jakaminen sekä vertaistuki. Ryhmää ohjaa yksi vakituinen ohjaaja sekä ryhmän toivomia vieraita. Toimijat Pilottikurssi toteutettiin yhteistyössä Lapin ammattioppilaitoksen sekä Pohjoisen alueen Kaste ohjelman Lapin terveyden edistämisen osion, Lapin Avi:n Savuttomuushankkeen ja Terveys ry:n kanssa. Kehittäminen Pilottikurssin jälkeen luodaan malli motivaatiokurssin toiminnan sisällöksi, tehdään opintojaksokuvaus ja arvioidaan ryhmästä tulevat opintopisteet. Syksyllä 2011 markkinoidaan kurssia kaikkiin LAO:n yksiköihin, ja aloitetaan kurssi 2012 kevättalvella. Kurssinohjaajiksi yritetään saada Ramk:in terveydenhuollon opiskelijoita. Ohjaajien tueksi laaditaan pilottikurssista ohjaajankäsikirja.

114 Liite 19 RYHMÄLIIKUNTAA ETÄTEKNOLOGIAN VÄLITYKSELLÄ Rainer Vuontisjärvi, tietotekniikan tuntiopettaja, Kolarin kansalaisopisto Anri Marjamaa, sosiaaliohjaaja, Kolarin kunta Minna Paasilinna, fysioterapeutti Johdanto Kolarin kunnan Kurtakon kylän koululla on kokoontunut säännöllisesti aktiivinen 25 henkilön senioriryhmä, jolle terveyskeskuksen fysioterapeutti on ohjannut jumpan paikan päällä kerran kuussa. Kolarissa haluttiin lisätä jumppakertoja, koska tutkimuksilla (1,2) on osoitettu, että ikäihmisten viikoittainen ohjattu ryhmäjumppa vähentää kaatumistapaturmia. Kolarissa haluttiin kokeilla ryhmäharjoittelun toteuttamista etäteknologian avulla. Tavoitteet uuden toimintamallin kehittäminen ikäihmisten liikkumiseen hyvinvointipalvelujen lisääminen harvaanasutuille alueille laitteistojen ja ohjelmistojen testaaminen Menetelmät Fysioterapeutti ohjasi ryhmäliikuntaharjoittelun etävideolähetyksenä terveyskeskuksen tiloista Kurtakkoon viikoittain yhdeksän kertaa 2010 syyskuu 2011 helmikuu välisenä aikana. Samaan aikaan ryhmäliikuntalähetys lähetettiin myös yhdelle osallistujalle Äkäsjokisuuhun. Kokeilussa käytettävän videoneuvotteluohjelmisto on toimittanut Arctic Connect Oy. Pohdinta Videoneuvottelulaitteisto mahdollisti vuorovaikutteisen yhteyden jumppaajien ja fysioterapeutin välille. Ryhmäläiset olivat kokeiluun tyytyväisiä. Kokeilu lisäsi ryhmäläisten liikunnan määrää ja motivoi liikkumaan myös vapaa ajalla. Suhtautuminen tekniikkaan oli myönteistä. Myös fysioterapeutin, avopalveluhenkilöstön ja teknisen tuen mielestä etäkommunikaatio oli toimivaa, mutta vaatii kaikilta uuden toimintatavan opettelun. Huomiota kannattaa kiinnittää mm. äänisäätöihin, ohjaajan näytön kokoon, ohjaajan vaatetukseen ja ryhmäkokoon. Toimintatapa nähdään tulevaisuuden mahdollisuutena lisätä ja viedä hyvinvointipalveluja kuntalaisille. Kolarin kunta haluaa jatkaa etäteknologian hyödyntämistä ja laajentaa toimintaa kaikille kyläkouluille. Samalla toiminnan sisältöjä laajennetaan ryhmäliikunnasta mm. kyselytunteihin ja valtuuston kokouksiin. Lähteet 1. Korpelainen, Raija, Exercise and risk factors of osteoporotic fractures in elderly women. Archives of Internal Medicine 2010;170: Lord SR, Castell S, Corcoran J, Dayhew J, Matters B, Shan A, Williams P. The effect of group exercise on physical functioning and falls in frail older people living in retirement villages: a randomized, controlled trial. J Am Geriatr Soc Dec;51(12): Tiedot yhteydenottoja varten rainer.vuontisjarvi@kolari.fi

115 Liite 20 Rytmittömät -kampanja: Sarjakuvat Rytmipyörä Rytmitestit Nettisivut Tunnarit Livehahmot