PaKaste Raportti

Transkriptio

1 PaKaste Raportti

2 2 SISÄLLYS TIIVISTELMÄ LAPPI... 9 TILIPÄÄTÖKSEN JA TULOSTEN ARVIOINNIN AIKA MITÄ SAIMME LAPISSA AIKAAN? PAKASTE 1: LAPPI, PERUSTERVEYDENHUOLTO JA TERVEYDEN EDISTÄMINEN Perusterveydenhuollon kehittäminen Terveyden edistäminen Lapissa Perusterveydenhuollon ja terveyden edistämisen yhteiset kehittämistehtävät Terveys- ja sosiaalialan yhteinen kehittämistoiminta Pohdinta ja PaKaste II PAKASTE 1: LAPPI, SOSIAALITYÖ Tavoitteet Oman työn tutkimisen ja kehittämisen tavat ja mallit Palvelujen saatavuuden ja osaamisen välittämisen tasot Yhteisöllisten työmenetelmien käyttöönotto Kuntien kehittämistehtävät ja sosiaalityön prosessimallit Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisrakenne ja mallit LAPIN LIITTEET PAKASTE 1: KAINUUN OSAHANKE JOHDANTO Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittäminen KASTE-ohjelmassa Yhteistyö Pohjois-Suomen tasolla Kehittämistyö Kainuussa HANKKEEN TOTEUTUS Tehtävärajaus ja valmistelut Tavoitteet ja niiden toteuttaminen Organisointi ja toiminta ARVIOINTI Arviointikehys Projektin tavoitteiden ja toteutuksen arviointikooste Jatkotoimet arvioinnin perusteella PAKASTE 1: NUPPU, KESKI-POHJANMAAN OSAHANKE KESKI-POHJANMAA: LASTENSUOJELUN JA PERHETYÖN KEHITTÄMINEN NUPPU-HANKE Hankkeen taustaa Hankkeen tavoitteet Hankkeen resurssit ja organisoituminen Hankkeen viestintä Hankkeen koulutus Hankkeen verkostoituminen PERHEKESKUKSEN KEHITTÄMINEN Varhainen avoin yhteistoiminta Perhekeskus Monitoimijainen perhevalmennus Neuvolan perheohjaaja Perhesosiaalityöntekijä Osallisuus

3 3 3.3 SOSIAALIALAN OPETUS- JA TUTKIMUSKLINIKAN KEHITTÄMINEN Valtakunnalliset taustat Paikalliset taustat Käytännön opettaja sosiaalialan työn kehittäjänä Sosiaalityöntekijöiden ja sosionomien työparityöskentely ja tehtäväkuvausten selkeyttäminen Opetusyhteistyö yliopiston ja ammattikorkeakoulun välillä Sosiaalialan koulutuksen ja työelämän yhteyksien tiivistäminen Sosiaalityön vaikuttavuuden arviointi Opinnäytepörssi HANKKEEN KUSTANNUKSET HANKKEEN ARVIOINTI POHDINTA PAKASTE 1: LAPSEN HYVÄ ARKI, POHJOIS-POHJANMAAN OSAHANKE LAPSEN HYVÄ ARKI -HANKE Lapsen hyvä arki osa Kastetta ja PaKastetta Tavoitteet ja odotetut vaikutukset Toimijat, organisoituminen ja resurssit Resurssit ja työntekijät Alueellinen kehittäjäverkosto ja muut verkostot Tuetun prosessikehittämisen malli Kehittämistyön keskeiset tulokset PYSYVÄN KEHITTÄMISRAKENTEEN JUURELLA KEHITTÄMISTYÖ KALLION JA SELÄNTEEN PERUSPALVELUKUNTAYHTYMISSÄ Kehittämisalueiden esittely Kehittämisen lähtökohdat, tavoitteet ja suunnitelmat Moniammatilliset kehittämistiimit ja työryhmät Keskeiset tulokset Koulutusprosessit ja ajankohtaisfoorumit Verkostoyhteistyö ja tiedottaminen KEHITTÄMISTYÖ KOILLISMAAN KAIROILLA Koillismaan kehittämisalue Kehittämistyön käynnistyminen ja työryhmien nimeäminen Kehittämissuunnitelma Kehittämistyön tavoitteet, keskeiset toiminnot ja tulokset Ajankohtaisfoorumit Verkostoyhteistyö ja tiedottaminen KEHITTÄMISTYÖN ARVIOINTIA JA JATKOHAASTEITA Prosessin arviointia Webropol-kyselyn toteutus ja vastaajat Kehittämistyön rakenteet ja tuettu prosessikehittämisen malli Hankkeen tavoitteiden toteutuminen Odotetut vaikutukset Merkitykselliset muutokset Haasteet ja odotukset POHJOIS-POHJANMAAN LÄHTEET POHJOIS-POHJANMAAN LIITTEET

4 4 TAULUKKOLUETTELO Taulukko 1.1 Uudenlaiset palveluprosessit Taulukko 1.2 Teknologian hyödyntäminen Taulukko 1.3 Ammattiryhmien välisen yhteistyön ja työnjaon kehittäminen Taulukko 1.4 Osaamisen kehittäminen Taulukko 1.5 Terveyden edistämisen rakenteet Taulukko 1.6 Elämäntapaohjauksen kehittäminen Taulukko 1.7 Terveyden edistäminen väestötasolla Taulukko 1.8 Erityiskysymykset Taulukko 1.9 Yhteisten kehittämistehtävien sisältö Taulukko 1.10 Terveys- ja sosiaalialan yhteinen kehittämistoiminta Taulukko 1.11 Johtamisen kehittämisrakenne Taulukko 1.12 Kansalaisneuvontaan saapuneet kysymykset Taulukko 1.13 Sosiaalikollegan verkkokonsultaatio Taulukko 1.14 Sosiaaliportin konsultointi Taulukko 2.15 Yleistiedot Kainuun hankkeesta Taulukko 2.16 Kooste tapahtumista Taulukko 2.17 Palveluiden ja henkilöstön osaamisen kehittäminen Perusterveydenhuolto Taulukko 2.18 Palveluiden ja henkilöstön osaamisen kehittäminen Suun terveydenhuolto Taulukko 2.19 Palveluiden ja henkilöstön osaamisen kehittäminen Aikuissosiaalityö Taulukko 2.20 Sote-toimialan kehitystyön koordinointi Taulukko 2.21 Tutkittuun tietoon perustuva työ ja palveluiden kehittäminen Taulukko 3.22 Ohjausryhmän kokoonpano taustatahoineen Taulukko 3.23 Työrukkasen kokoonpano Taulukko 3.24 Kokkolan alueen kehittäjätiimin jäsenet taustayhteisöineen Taulukko 3.25 Peruspalveluliikelaitos Kiurun kehittäjätiimin jäsenet taustayhteisöineen Taulukko 3.26 Klinikkaryhmän kokoonpano Taulukko 3.27 Neuvolan varhaisen tuen kehittämisryhmä Taulukko 3.28 Alueellinen koulutustarjonta Taulukko 3.29 Hankkeen menojen toteutuminen kululajeittain ja rahoituskausittain: Taulukko 4.30 Ohjausryhmän kokoontumiset ja käsitellyt asiat Taulukko 4.31 Alueellisen kehittäjäverkoston kokoontumiset Taulukko 4.32 Kallio-Selänteen alueen moniammatilliset kehittämistiimit Taulukko 4.33 Työryhmien jäsenet Taulukko 4.34 Ajankohtaisfoorumit Kallion ja Selänteen alueella Taulukko 4.35 Koillismaan kehittämistiimin kokoukset ja käsitellyt asiat KUVIOLUETTELO Kuvio 1.1 Kaste -kokonaisuus Kuvio 1.2 Vastaanoton ja päivystyksen potilaslogistiikan kehittäminen Kemissä Kuvio 1.3 Uudet palveluprosessit Kuvio 1.4 Teknologian hyödyntäminen Kuvio 1.5 Työnjako ja moniammatillisuus Kuvio 1.6 Osaamisen kehittäminen Kuvio 1.7 Rytmittömät -hahmot Kuvio 1.8 Mitkä tekijät auttoivat tavoitteiden saavuttamiseen Kuvio 1.9 Pohdinta Kuvio 1.10 Työparipyynnöt ja niihin vastaaminen Kuvio 2.11 LogFrame-kehys: Hankkeen keskeiset tavoitteet, tulokset ja eteneminen Kuvio 3.12 Hallinnollinen Keski-Pohjanmaa ja hankkeessa mukana olevat kunnat Kuvio 3.13 Lastensuojelun kokonaisuus ja perhekeskuksen sijoittuminen siihen Kuvio 4.14 Kallion peruspalvelukuntayhtymä Kuvio 4.15 Selänteen peruspalvelukuntayhtymä Kuvio 4.16 Kehittämisen rakenne hankkeen aikana

5 5 Kuvio 4.17 Kehittämisrakenteen arviointi Kuvio 4.18 Tavoitteiden toteutuminen Kuvio 4.19 Odotettujen vaikutusten arviointi LIITELUETTELO Liite 1.1 Monialaiset sosiaali- ja terveyspalvelut, kehittämisen rakenne Liite 1.2 Terveyden edistämisen työkokousten aikataulu ja osanottajamäärät kunnittain: Liite 4.3 Hankkeen organisaatio Liite 4.4 Hankkeeseen liittyvät opinnäytetyöt Liite 4.5 Hanketyöntekijöiden koulutukset Liite 4.6 Koulutus- ja konsultaatioprosessit Kallion ja Selänteen kehittämisalueilla Liite 4.7 Koulutus- ja konsultaatioprosessit Koillismaan kehittämisalueilla Liite 4.8 Kyselylomake Liite 5 Pohjois-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisrakenne

6 6 TIIVISTELMÄ Pohjois-Suomen yhteinen kehittämisrakenne 1 Tarve Vähitellen on ryhdytty puhumaan sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisen rakenteen tarpeellisuudesta. Myös lainsäädäntö muuttuu yhä enemmän sosiaali- ja terveydenhuollon eheyden suuntaan ja tämän myötä kysymys yhteisestä rakenteesta on yhä oleellisempi. Koko Pohjois-Suomea koskevan sosiaali- ja terveysalan kehittämisrakenteen ja monialaisen toimintamallin rakentaminen edellyttää resurssien yhdistämistä ja toiminnan koordinointia. Kehittämisrakenteella ja toimintamallilla turvataan pitkäjänteinen sosiaali- ja terveysalan kehittäminen ja alueellinen tiedontuotanto. Tässä esitetyt ajatukset ja esitykset ovat tarkoitettu keskustelun käynnistämiseen ja jatkopohdintaan haastaen avoimesti tulevaisuuden rakentamiseen. Toimijat Sosiaalialan osaamiskeskusten sekä perustettavien perusterveydenhuollon yksiköiden toiminta on laissa ja asetuksessa määritelty. Sosiaalialan osaamiskeskusten ja perusterveydenhuollon yksiköiden tehtävät ovat lakien erilaisista sanamuodoista huolimatta pitkälti samansuuntaisia. Terveydenhuoltolaissa perusterveydenhuollon yksiköiden tehtävät on määritelty konkreettisemmin, mutta sosiaalialan osaamiskeskusten toimintaa ohjaava lainsäädäntö antaa enemmän liikkumavaraa ja mahdollisuuksia ottaa huomioon alueelliset näkökohdat. Molempien yhtenä tehtävänä on asiantuntijuuden ja osaamisen tukeminen alueellaan. Lisäksi osaamiskeskukset ja perusterveydenhuollon yksiköt tarjoavat tukirakenteen kehittämistoiminalle alueen kunnille ja muille toimijoille (oppilaitokset, järjestöt, yksityinen sektori). Kuntarakenne on muuttumassa ja sitä kautta Pohjois-Suomessa tapahtuu alueellista eriytymistä. Pohjois- Pohjanmaalla ja Keski-Pohjanmaalla sekä Kainuussa on siirrytty kohti suurempia kuntia ja kuntien yhteistoiminta-alueita ja alueellisia rakenteita. Kuntien lukumäärä on pienentynyt ja ratkaisut sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä, kehittämisestä ovat muuttumassa. Lapissa vastaavaa palvelurakenteen muutosta ei ole näkyvissä, vaan kunnat pyrkivät edelleen järjestämään palvelut itsenäisesti. Alueen oppilaitoksilla on tulevaisuudessa entistä tärkeämpi rooli osaamisen ylläpidossa ja tiedontuotannossa. Yhä enemmän on alettu edellyttää sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutuotannon ja kehittämistoiminnan integraatiota. Kehittämisen kannalta on myös tärkeää, että kehittäminen ja tutkimus toimivat nykyistä kiinteämmässä yhteistyössä. Tutkittuun tietoon perustuva toiminta ja johtaminen ovat edellytyksiä tulevaisuuden tarpeiden ennakoimiseen, niin kehittämistoiminnassa kuin palveluiden tuotannossa. Toimintamalli Kehittämisrakenteelle tulevien ja asetettujen haasteiden ja tavoitteiden huomiointi edellyttää, että kehittämisrakenne kattaa sosiaali- ja terveydenhuollon koko palveluketjun perustasolta erityisvastuualueelle asti. Rakenteen on oltava maantieteellisesti kattava ja yhtenäinen alan kokonaisohjauksen kannalta. Maantieteelliset realiteetit huomioiden rakenteen on kuitenkin perustuttava sellaisille maakunnallisille tai muille alueellisesti perustelluille ratkaisuille, jotka mahdollistavat paikallisen luontevan toiminnan. Kehittämisrakenteen muodostamiseen tarvittavien toimijoiden keskinäinen organisoituminen on mahdollista tehdä nykyiseltä pohjalta monitoimijaisesti ja sopimuksellisesti. Sosiaali- ja ter- 1 PaKaste hankkeen ajan on toiminut työryhmä (Knif Pirjo, Kostamo Pääkkö Kaisa, Lohi Jouni, Niskala Asta, Pekkala Terho, Rautalin Riitta, Vähärautio Aira), joka on työstänyt työpaperin (Liite 5) yhteisestä kehittämisrakenteesta/ verkostosta. Yhteistä työpaperia on käsitelty PaKaste hankkeen eri työseminaareissa. Sen pohjalta työpaperia on työstetty eteenpäin ja käsitelty neuvottelukunnan kokouksissa ja PaKaste tulosseminaarissa

7 7 veydenhuollon kehittämisrakennetta tulisi voida kehittää jo lähitulevaisuudessa riippumatta siitä, missä aikataulussa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislainsäädäntöä ja kuntarakennetta säätelevää lainsäädäntöä kirjoitetaan. Tämä voi tapahtua kehittämällä alueellista yhteistyörakennetta neuvottelukunta- ja sopimusmenettelyn pohjalle. Tässä tarkoituksessa muodostetaan alueellinen sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisen yhteistoiminnallinen sopimuksellinen rakenne. Eri toimijatahojen kanssa neuvoteltua alueellista SOTE-yhteistoimintasopimusta toteuttamaan perustetaan keskeisten toimijoiden muodostama neuvottelukunta, jossa ovat edustettuna kunnat, yliopistot, osaamiskeskukset, sairaanhoitopiirit/perusterveydenhuollon yksiköt, kuntayhtymät, yhteistoiminta-alueet, järjestöt, ammattikorkeakoulut yritykset ja muut alueella keskeisiksi määritellyt tahot. Uuden kehittämisrakenteen ja -työn keskeisinä välineinä ovat alueelliset sosiaali- ja terveyspalveluiden yhteiset kehittämisverkostot siten, että kehittämistyö on yhä moniammatillisempaa. Kehittämistä tehdään yhdessä asiakkaiden kanssa siten, että syntyy vakiintuneet mallit uudistaa palveluja asiakaslähtöisesti (esim. kehittäjäasiakkaat, kokemusasiantuntijat). Keskeisiä näissä yhteisissä kehittäjäverkostoissa ovat myös sosiaali- ja terveydenhuollon kehittäjätyöntekijät osaamiskeskusten ja perusterveydenhuollon kehittämisyksiköiden yhteydessä. Vastaavasti alueen kunnissa, kuntayhtymissä, yhteistoiminta-alueilla työskentelee kehittäjätyöntekijöitä perusterveydenhuollon, terveyden edistämisen ja sosiaalihuollon yhteisen kehittämisverkoston turvin ja tuella. Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittäjätyöntekijät ovat sijoitettuna eri kuntiin, kuntayhtymiin, yhteistoiminta-alueille, osaamiskeskusten ja perusterveydenhuollon yksiköiden sekä yhteistyökumppaneiden tiloihin. Tämä mahdollistaa kiinteän yhteistyön sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden ja kehittäjätyöntekijöiden välillä Samalla kyetään turvaamaan asiakkaiden osallistuminen kehittämistyöhön. Kun oppilaitokset kytketään mukaan verkostoon, osaamisen ylläpitäminen varmistuu. Alueellinen verkostomainen yhteistyön ja kehittämisen rakenne turvaa myös alueellisen tiedontuotannon. Uudessa kehittämisrakenteessa on tärkeää vahvistaa kuntien ja yliopiston välistä yhteistyötä perus- ja erikoistumiskoulutuksessa, täydennyskoulutuksessa ja tutkimuksessa. Tähän tarvitaan osaamiskeskusten/perusterveydenhuollonyksikköjen tarjoamaa verkostorakennetta. Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteinen kehittäminen PaKasteen eri osahankkeissa (Kainuu, Lappi, Lapsen hyvä arki, Nuppu) on nyt takana kahden vuoden yhteisen kehittämisen taival ja yhteistä kehittämisen tapaa on koeteltu eri malleilla. Lapin osahankkeessa sosiaalija terveyden yhteisenä työnä on mm. mallinnettu ja kahdessa kunnassa on käytössä Varhain vanhemmaksi -toimintamalli. Mallista ovat kiinnostuneita myös muut Lapin kunnat. Olemme kehittäneet asiakaskehittäjätoimintamallia sekä pitäneet eri Lapin kunnissa hyvinvointiryhmiä. Lapsen hyvä arki -hankkeessa on toiminut moniammatillisia kehittämistiimejä. Lisäksi alueella on otettu käyttöön moniammatillinen varhaisen tuen toimintamalli lapsiperheiden palveluissa. Nuppu -osahankkeessa on otettu käyttöön perhekeskustoimintamalli. Kainuussa on haastettu terveysalalle uudenlaista näkökulmaa, jossa terveyshyötymalliin on haettu sosiaalista ulottuvuutta. Sosiaali- ja terveyden yhteisiä käytännön työmalleja on kyllä kehitetty ja saatu käytäntöihin ja kunnille työskentely- ja toimintamalleiksi, mutta ei se ole ollut aina helppoa. Esimerkiksi Lapin osahankkeessa sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittäminen on ollut niin erillistä, että aluksi piti kehittää yhteinen työskentelyalusta. Sovimme yhteiset työkokoukset, joissa käsittelimme ja esittelimme omia terveyden ja sosiaalisen kehittämisen tehtäviä. Pikkuhiljaa aloimme puhua sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisestä kehittämisestä ainakin yhteisten pilottien ja kokeilujen muodossa. Yhteisen työkulttuurin makuun päästiin joidenkin yhdessä suunniteltujen pilottien kautta (Varhain vanhemmaksi -malli, hyvinvointiryhmät, asiakaskehittäjätoiminta). Suunnitteluvaiheessa valmisteltu konkreettinen henkilöstön yhteistyön malli on tukenut terveyden edistämisen, perusterveydenhuollon ja sosiaalityön kehittämistä Lapissa ja laajempaa verkostoitumista Pohjois-Suomen monialaiset sosiaalipalvelut -kokonaisuudessa. Kehittämisen rakennemallissa 2 lähdettiin siltä pohjalta, että PaKaste -hanke on kokonaisuus, vaikkakin kaksi vuotta on lyhyt aika näin laajoille kehittämistavoitteille, joissa myös erilliset rakenteet vaikuttavat työn etenemiseen. Hyvään alkuun päästiin ja Lapissa sosiaalityötä, perusterveydenhuoltoa ja terveyden edistämistä kehitettiin sekä erikseen että yhdessä. Alusta saakka etsittiin yhtei- 2 Liite 1.1 Monialaiset sosiaali ja terveyspalvelut, kehittämisen rakenne

8 8 siä kehittämisalueita ja haastoimme keskinäistä vuoropuhelua eri areenoilla ja myös yhteisesti tekemällä. Yhteisen työkulttuurin ja kehittämistyön edistäjänä oli se, että terveydenhuollon ja sosiaalialan kehittäjätyöntekijät sijaitsivat samassa fyysisessä toimintaympäristössä näin emme voineet unohtaa toisiamme. Keskustelua käytiin yhteisissä aamupalavereissa, työkokouksissa, kahvihuoneessa, käytävillä ja toistemme työhuoneissa. Tämä oli oleellinen tekijä, joka edisti sosiaali- ja terveyden yhteisten pilottien ja kehittämistehtävien syntyä. Mitä annettavaa PaKaste-hankkeella on käytäntöihin ja juurrutettavaksi 3? Olemme jäsentäneet juurruttamisen sisältöjä kolmella tasolla: 1) toimintatavat, 2) toimintamallit ja 3) menetelmät. Toimintatavoissa olemme kehittäneet mm. moniammatillisia kehittämisverkostoja, asiakaskehittäjätoimintaa, kehittäjätyöntekijämallia sekä työskentelyjaksoja kunnille ja eri toimijoille. Asiakaskehittäjätoiminnassa punaisena lankana on, että asiakkaat ja potilaat otetaan mukaan kehittämään palveluita. Olemme avanneet kansalaisneuvonnan, jossa on mukana vastaamassa palvelunkäyttäjiä eli kokemusasiantuntijoita. Kehittäjätyöntekijämallin kautta perustyötä tekevät viranhaltijat pääsevät kehittämään palveluita yhdessä oman tiiminsä kanssa ja näin kehittämistä ei ulkoisteta. Työskentelyjaksomallissa kunnat voivat päättää tarpeidensa mukaisen kehittämiskohteen, jota kehittävät kolmen kuukauden rahoituksella. Moniammatillisilla kehittämisverkostoilla on huolehdittu kokonaisvaltaisesta sektorirajat ylittävästä kehittämisen mallista. PaKasteessa on kehitetty ja pilotoitu kunnasta riippuen useita (yli 30) eri toimintamalleja mm. varhainen avoin yhteistoiminta ja tuen malli, kasvatuskumppanuusmalli, perhekeskusmalli, monitoimijainen perhevalmennus, perhenavigaattori -toimintatapa, neuvolan perheohjaajamalli, perhesosiaalityönmalli, vertaishaastattelumalli, arjen käytäntöjen opas ja toimintamalli varhaiskasvatustyöhön, varhain vanhemmaksi -toimintamalli, lääkäri hoitaja -työparityön malli, suun terveydenhuollon edistämisen toimintamalli/käsikirja, terveyshyötymalli, asiakaskehittäjätoimintamalli, vaikuttavuuden arviointimalli, sijaishuollon malli, Likihyvä -toimintamalli, suunnitelmallisen työskentelyn ja asiakastyön tilannearvioinnin malli, työskentelymalli sosiaalityöntekijä ja sosionomi -työparityölle. Mallintaminen toimii työn kehittämisen välineenä ja työskentelyn tuotoksena syntynyt malli on senhetkisen tilanteen kuvaus. Haaste on, etteivät mallit useinkaan ole sellaisenaan siirrettävissä toiseen toimintaympäristöön, vaan tarvitsevat työstämistä toimiakseen uudessa ympäristössä. Jokainen työpaikka/tiimi/kunta muokkaa toimintamallia oman näköisekseen. Pohjois-Suomessa on kehitetty, koulutettu ja käyttöönotettu myös paljon erilaisia menetelmiä, esimerkiksi ryhmätyön ja yhteisöllisiä työmenetelmiä. Kunnissa on toiminut nuorten ryhmiä, kuntouttavan työtoiminnan ryhmiä, ikihyväryhmiä, hyvinvointiryhmiä, tupakasta irti -ryhmiä, perheleirejä ja parisuhderyhmiä. Yhteinen kokemus on, että ryhmätoiminnassa on voimaa. Lisäksi menetelmäosaamista on kohdennettu lapsi- ja perhepalveluihin mm. perhenavigaattori, vanhemmuuskortit, huoli puheeksi sekä lapset puheeksi menetelmät ja iloa vanhemmuuteen toimintatapa/opas. Lisäksi vertaisryhmätoiminnan viriämiseksi on järjestetty vertaisryhmäohjaajakoulutusta sekä koulutusta eri lapsi ja perhetyön menetelmiin (mm. dialogisuuteen ja verkostoihin, ryhmäohjaukseen, ehkäisevään työhön, lapsilähtöiseen työskentelyyn, parisuhde ja perheen vuorovaikutussuhteisiin, läheisneuvonpitoon, ihmisiin kohdistuviin vaikutusten arviointiin, hyvien käytäntöjen dialogiin). Käytäntöjen siirrettävyys, jatkuvuus ja tutkittavuus PaKaste II tarjoaa juurruttamiseen tukea. Olemme alustavasti suunnitelleet juurruttamisen tavaksi, että levitettävän toimintamallin kehittämisessä mukana olleet kuntien työntekijät jalkautuvat muihin kuntiin kertomaan kehitetystä toimintamallista ja antamaan vierihoitoa toimintatavan käyttöönottoon. Tähän toimintaan kunnat voivat saada työskentelyjaksorahoitusta ja hankkeen koordinaattoreiden ja suunnittelijoiden tukea. Menetelmäosaamisen levittämiseen olemme alustavasti suunnitelleet työparityöskentelymallia, jolloin kunnat voivat tilata menetelmäosaajaa työpariksi työhönsä. PaKasteen aikana organisoidut esimerkiksi moniammatilliset kehittäjätiimit ja verkostot jatkavat toimintaansa ja ovat näin hyvä pohja kehitettyjen käytäntöjen juurruttamiseen ja levittämiseen. PaKaste II -hanke seuraa ja arvioi, miten juurruttamistyössä on onnistuttu. 3

9 9 1 LAPPI TILIPÄÄTÖKSEN JA TULOSTEN ARVIOINNIN AIKA MITÄ SAIMME LAPISSA AIKAAN? Lapin osahanke, yhteiset tavoitteet 1. Asiakkaiden osallisuus lisääntyy, syrjäytyminen vähenee ja terveys ja kestävä elämäntapa paranevat kehittämällä kuntien perusterveydenhuoltoa, terveyden edistämistä ja sosiaalipalveluita. 2. Sosiaalipalveluita ja perusterveydenhuoltoa kehitetään sektorirajat ylittäen moniammatillisten kehittäjätiimien koordinoimana. 3. Sosiaali- ja terveydenhuoltoon rakennetaan yhteisiä asiakaskeskeisiä toiminta- ja työskentelymalleja: kuntien lastensuojelu- ja aikuissosiaalityöhön, perusterveydenhuollon vastaanotto- ja päivystystoimintaan, neuvolatoimintaan sekä näiden perustana olevaan terveyden ja hyvinvoinnin edistämistyöhön. 4. Sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijöiden osaaminen vahvistuu. 5. Saamelaisten kieleen ja erityisesti kulttuuriin pohjautuvat sosiaali- ja terveyspalvelut kehittyvät. Lappiin syntyy kuntien yhteinen kehittämisrakenne sosiaali- ja terveyspalveluihin. SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON YHTEINEN KEHITTÄMISRAKENNE Sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittäminen on ollut niin erillistä, että aluksi piti kehittää yhteinen työskentelyalusta. Sovimme yhteiset työkokoukset, joissa käsittelimme ja esittelimme omia terveyden ja sosiaalisen kehittämisen tehtäviä. Pikkuhiljaa aloimme puhua sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisestä kehittämisestä ainakin yhteisten pilottien ja kokeilujen muodossa. Yhteisen työkulttuurin makuun päästiin joidenkin yhdessä suunniteltujen pilottien kautta (Varhain vanhemmaksi -malli, hyvinvointiryhmät, asiakaskehittäjätoiminta). Suunnitteluvaiheessa valmisteltu konkreettinen henkilöstön yhteistyön malli on tukenut terveyden edistämisen, perusterveydenhuollon ja sosiaalityön kehittämistä Lapissa ja laajempaa verkostoitumista Pohjois-Suomen monialaiset sosiaalipalvelut -kokonaisuudessa. Kehittämisen rakennemallissa 4 lähdettiin siltä pohjalta, että PaKaste -hanke on kokonaisuus, mutta kaksi vuotta on lyhyt aika näin laajoille kehittämistavoitteille, joissa myös erilliset rakenteet vaikuttavat työn etenemiseen. Hyvään alkuun päästiin ja Lapissa sosiaalityötä, perusterveydenhuoltoa ja terveyden edistämistä kehitettiin sekä erikseen että yhdessä. Alusta saakka etsittiin yhteisiä kehittämisalueita ja haastoimme keskinäistä vuoropuhelua eri areenoilla ja myös yhteisesti tekemällä. Yhteisen työkulttuurin ja kehittämistyön edistäjänä oli se, että terveydenhuollon ja sosiaalialan kehittäjätyöntekijät sijaitsivat samassa fyysisessä toimintaympäristössä näin emme voineet unohtaa toisiamme. Keskustelua käytiin yhteisissä aamupalavereissa, työkokouksissa, kahvihuoneessa, käytävillä ja toistemme työhuoneissa. Tämä oli yksi oleellinen tekijä, joka edisti sosiaalija terveyden yhteisten pilottien ja kehittämistehtävien syntyä. Sosiaali- ja terveysalalla tarvitaan sekä laaja-alaista tieteenalat yhdistävää osaamista että sektorikohtaista osaamista. Kehitettäessä palveluja asiakaslähtöisiin, kokonaisvaltaisiin ja vaikuttaviin palveluprosesseihin, oman sisältöalan erityisosaamisen rinnalle nousee vahvasti sosiaali- ja terveysalan prosessi- ja verkosto-osaaminen. PaKaste 1 -vaiheen kokemuksesta voi todeta, että yhteinen sosiaali- ja 4 Liite 1.1 Monialaiset sosiaali ja terveyspalvelut, kehittämisen rakenne

10 10 terveydenhuollon kehittämisympäristö tarjoaa työntekijöille ja opiskelijoille sekä asiakkaille hyvän käytännön kosketuksen ja yhteisöllisyyden kokemuksen. SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON KEHITTÄMISRAKENNE JA MALLIT Kehittäjäasiakastoiminnan malli Yleinen ryhmätyön malli Likihyväryhmät ja Varhain vanhemmaksi prosessi malli (Kemi-Tornio), hyvinvointiryhmät, parisuhdekurssit, perheleiri, Mettäterapia Erilaisia toimintamalleja moniammatilliseen toimintaan, esim. Neuvolaperhetyön käsikirja EHDOTUS: Pohjois-Suomen Sosiaali- ja terveydenhuollon verkostomainen kehittämisen organisointimallin jatkaminen PaKaste II:ssa PERUSTERVEYDENHUOLLON KEHITTÄMINEN Perusterveydenhuollossa tavoitteiksi asetettiin uudenlaisten palveluprosessien kehittäminen, teknologian hyödyntäminen, ammattiryhmien välisen työnjaon tarkistaminen ja osaamisen kehittäminen. Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi kehitettiin toimintoja kuntalähtöisesti lappilaisissa terveyskeskuksissa erilaisia vastaanoton, päivystyksen ja neuvolan toimintoja. Kehittämistyö toteutettiin ennakkoon sovituissa pilottikunnissa (Simo, Kemi, Tornio, Ylitornio, Kolari ja Ranua) laajemmilla resursseilla ja muissa kunnissa hieman pienemmillä panoksilla. Kokeiluista saatuja tuloksia on levitetty tiedottamalla ja uusia palveluprosesseja tullaan juurruttamaan PaKaste -hankkeen toisessa vaiheessa. Juurruttamistyössä operatiivisina yksikköinä tulevat toimimaan sairaanhoitopiirien perusterveydenhuollon yksiköt. PaKasteen ensimmäisessä vaiheessa panostettiin runsaasti voimavaroja terveyskeskusten henkilöstön osaamisen kehittämiseen erilaisten seminaarien avulla. Lääkäreiden osaamista edistettiin yhteistyössä Oulun Yliopistollisen sairaalan yleislääketieteen yksikön kanssa aluekouluttajalääkäritoimintamallia toteuttamalla. Sosiaalialan kanssa yhdessä kehitettiin muun muassa nuorten perheiden hyvinvoinnin ja tuen tarpeen kartoittamista. PERUSTERVEYDENHUOLLON KEHITTÄMINEN Potilaslogistiikan parantaminen Lääkäri hoitaja -työparimallin käyttöönotto Hoitopolkujen päivittäminen Ajanvarausvastaanoton ja päivystyksen prosessien kehittäminen Sähköisen ajanvarauksen ja tekstiviestipalvelun käyttöönotto Teknologian käyttöönotto palveluiden saatavuutta ja hoidon jatkuvuutta turvaamassa Uudenlaiset palveluprosessit Ammattiryhmien välisen yhteistyön ja työnjaon kehittäminen Osaamisen kehittäminen TERVEYDEN EDISTÄMINEN Terveyden edistämisen toiminta PaKasteessa toimi jatkumona Lapissa vuosina toimineelle Terve Lappi -hankkeelle. Terveyden edistämisen toimintaan valittiin neljä päätoimintalinjaa. Terveyden edistämisen rakenteiden kehittämisessä jatkettiin tiivistä yhteistyötä Lapin kunnissa toi-

11 11 mivien terveyden edistämisen yhdyshenkilöiden ja poikkihallinnollisten terveyden edistämisen työryhmien kanssa. Kunnat panostivat PaKasteen aikana hyvinvointikertomusten tekoon ja kymmenen kuntaa valmisteli terveyden edistämiseen liittyvällä työskentelyjaksollaan hyvinvointikertomusta. Neljä kuntaa pääsi alulle sähköisen hyvinvointikertomuksen teossa. Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointimenetelmän käyttöönottoa tuettiin viidessä kunnassa koulutuksin ja työkokouksin. Lappiin ryhdyttiin jalkauttamaan Päijät-Hämeessä kehitettyä ja tutkittua Ikihyvä -elämäntapaohjausprosessia, joka antaa selkeän mallin aikuistyypin diabeteksen seulontaan ja riskihenkilöiden elämäntapaohjaukseen ryhmässä. PaKasteen aikana Lappiin koulutettiin Ikihyvä-ohjaajia ja aloitettiin ryhmätoiminta sekä järjestettiin ryhmäohjaajille kehittymispäiviä. Ryhmistä saatiin arvokasta kokemusta seulonnoista ja ryhmäohjauksen toteutuksesta sekä niissä ilmenevistä haasteista. Väestöstrategian teemaksi valittiin elämän rytmit ja siihen liittyen luotiin neljä Rytmittömät -hahmoa, joilla jokaisella on jokin rytmi hukassa. Hahmoista luotiin sarjakuvia, jotka ilmestyivät Lapissa paikallislehdissä. Yleisötapahtumiin tehtiin rytmipyörä-toimintapiste, joka herättelee lappilaisia ihmisiä miettimään omia rytmejään rytmitestien avulla. TERVEYDEN EDISTÄMINEN Terveyden edistämisen poikkihallinnolliset työryhmät Hyvinvointikertomukset Terveysvaikutusten arviointi (IVA) Elämäntapaohjaus (Ikihyväryhmät) Väestökampanjat (Rytmittömät) SOSIAALIPALVELUIDEN KEHITTÄMINEN OMAN TYÖN TUTKIMISEN JA KEHITTÄMISEN TAVAT JA MALLIT Kehittäjä-sosiaalityöntekijämalli Sosiaalitoimistojen vaikuttavuuden arvioinnin toteutustapa Sosiaalityön johtamisen kehittämisrakennemalli Opetus- ja tutkimusyhteistyön kytkeminen kehittämistyöhön Asiakaskehittäjätoiminta Oman työn tutkimisen ja kehittämisen tapa ja malli oli kehittämistyötä, jota koordinoitiin Posken työntekijöiden ja PaKasteen alueellisten työntekijöiden voimavaroilla. Myös oppilaitosten rooli on tärkeä. Tämä on kehittämistyötä, joka ei ole yksittäisten kuntien vastuulla ja tarvitsee toteutuakseen yhteistä koordinaatiota ja alueellista rakennetta muodostuakseen jatkuvaksi toimintatavaksi arjen käytäntöihin. Loppukaneettina voi todeta, että kehittämistoiminnan pitää pohjautua tutkittuun ja arvioituun tietoon. PALVELUJEN SAATAVUUDEN JA OSAAMISEN VÄLITTÄMISEN TASOT Kansalaisneuvonta Verkkokonsultaation laajentaminen Työparityö

12 12 Palveluiden saatavuus ja osaaminen kytkeytyvät vahvasti kysymykseen, onko Lapilla tarvetta sosiaalialan erityisosaamiseen ja miten osaaminen täällä turvataan? Lappi tarvitsee tulevaisuudessa oman rakenteen/mallin palveluiden, osaamisen ja konsultaation turvaamiseksi. Tätä työtä ja sen suunnittelua jatketaan yhdessä kuntien kanssa PaKaste II:ssa. YHTEISÖLLISTEN TYÖMENETELMIEN KEHITTÄMINEN Ryhmätyön yleinen malli Nuorten kuntouttavan työtoiminnan ryhmätyön mallit / Inari ja Tornio Tirlittan -tyttötalo/tornio Mettäterapia/Enontekiö Parisuhderyhmät Perheleiri Läheisneuvonpito Jo alkuvaiheessa kehittämisen punaiseksi langaksi otettiin yhteisöllisten työmenetelmien levittäminen Lapin käytäntöihin. Kunnissa on toiminut erisisältöisiä ryhmiä, joista monet ovat luonnostaan olleet sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisiä toiminnallisia ryhmiä. Ryhmätyön toimintamallin levittämistä tarvitaan edelleen. Kysymys on menemisestä sinne missä asiakkaatkin ovat, omissa luonnollisissa ympäristöissään ja työskentelyn muuttamista toiminnallisempaan suuntaan, jossa myös asiakkaat voivat tukea toinen toistaan. Haasteena ovat edelleenkin palvelujärjestelmämme byrokraattiset rakenteet. Esimerkiksi ryhmät eivät useinkaan toimi virkatyöaikana (aikajänteellä 8 16) ja jo tämä vaatisi kunnallisen työehtosopimuksen uudistamisesta. Onko kunnallisella viranhaltijalla tulevaisuudessakaan mahdollista työskennellä ryhmätyömenetelmin? Tarvitaan yhteiset, joustavat pelisäännöt yhteisöllisten työmenetelmien jalkauttamiseen sekä muutoksia työkulttuuriin ja sen ilmapiiriin. KUNTIEN KEHITTÄMISTEHTÄVÄT JA SOSIAALITYÖN PROSESSIMALLIT Enontekiö Saamenkielinen sosiaalityö Inari Suunnitelmallinen sosiaalityö ja nuorten kanssa tehtävä työ Kemi Nuorten palveluprosessimalli Kemijärvi Perhelähtöisen työskentelymallin juurruttaminen Kittilä Nuorten kanssa työskentely Rovaniemi Lastensuojelun sijaishuollon prosessimalli Tornio Nuorten sosiaalityön ja toimeentulotukityöskentelyn prosessimallit sekä Länsi- Pohjan seudullinen lastensuojelun sosiaalipäivystyksen malli Kuntien kehittäjätyöntekijät ovat kehittäneet oman kuntansa työtä ja koko sosiaalityön tiimin työtä. Tämä on tärkeää, vaikkakin usein näkymätöntä kuntarajojen ulkopuolelle. Uusia työ- ja toimintamalleja on otettu käyttöön niin kehittäjätyöntekijöiden omassa asiakastyössä kuin koko tiimissä. Kehittäjätyöntekijällä on tärkeä rooli kuntansa tiimin innostajana ja tiedonvälittäjänä oman työn kehittämisessä ja arvioinnissa. Tärkeää on myös, että kunnat ovat saaneet itse päättää mitä kehitetään, eikä kehittämistyötä ole ulkoistettu, vaan kehittäjätyöntekijä pysyy oman tiiminsä työntekijänä.

13 13 KEHITETTYJEN KÄYTÄNTÖJEN JUURRUTTAMISEN JA LEVITTÄMISEN AIKA PaKaste II -hanke juurruttaa ja levittää PaKaste I:n aikana käynnistettyjä toimenpiteitä ja kehittää sosiaali- ja terveydenhuollon toimintamalleja palvelujen ja yksilöiden hyvinvoinnin edistämiseksi. Kunnille ja alueen toimijoille on kerätty levitettävien mallien pankki nettisivustolle 5. Mitä annettavaa PaKaste-hankkeella on käytäntöihin? Olemme jäsentäneet juurruttamisen sisältöjä kolmella tasolla: 1) toimintatavat, 2) toimintamallit ja 3) menetelmät. Toimintatavoissa olemme kehittäneet mm. asiakaskehittäjätoimintaa, kehittäjätyöntekijämallia sekä työskentelyjaksoja kunnille ja eri toimijoille. Asiakaskehittäjätoiminnassa punaisena lankana on, että asiakkaat ja potilaat otetaan mukaan kehittämään palveluita. Olemme avanneet kansalaisneuvonnan, jossa on mukana vastaamassa palvelunkäyttäjiä eli kokemusasiantuntijoita. Kehittäjätyöntekijämallin kautta perustyötä tekevät viranhaltijat pääsevät kehittämään palveluita yhdessä oman tiiminsä kanssa ja näin kehittämistä ei ulkoisteta. Työskentelyjaksomallissa kunnat voivat päättää tarpeidensa mukaisen kehittämiskohteen, jota kehittävät kolmen kuukauden rahoituksella. PaKasteessa on kehitetty ja pilotoitu kunnasta riippuen useita (yli 30) eri toimintamalleja mm. Varhain vanhemmaksi -toimintamalli, lääkäri hoitaja -työparityön malli, asiakaskehittäjätoimintamalli, vaikuttavuuden arviointimalli, sijaishuollon malli, Likihyvä -toimintamalli. Mallintaminen toimii työn kehittämisen välineenä ja työskentelyn tuotoksena syntynyt malli on senhetkisen tilanteen kuvaus. Haaste on, etteivät mallit useinkaan ole sellaisenaan siirrettävissä toiseen toimintaympäristöön, vaan tarvitsevat työstämistä toimiakseen uudessa ympäristössä. Jokainen työpaikka/tiimi/kunta muokkaa toimintamallia oman näköisekseen. Pohjois-Suomessa on kehitetty, koulutettu ja käyttöönotettu myös paljon erilaisia menetelmiä, esimerkiksi ryhmätyön ja yhteisölliset työmenetelmät. Kunnissa on toiminut nuorten ryhmiä, kuntouttavan työtoiminnan ryhmiä, ikihyväryhmiä, hyvinvointiryhmiä, tupakasta irti -ryhmiä, perheleirejä ja parisuhderyhmiä. Yhteinen kokemus on, että ryhmätoiminnassa on voimaa. Käytäntöjen siirrettävyys, jatkuvuus ja tutkittavuus PaKaste II tarjoaa juurruttamiseen tukea. Mallin kehittämisessä mukana olleet kuntien työntekijät jalkautuvat muihin kuntiin kertomaan kehitetystä toimintamallista ja antamaan vierihoitoa toimintatavan käyttöönottoon. Tähän toimintaan kunnat voivat saada työskentelyjaksorahoitusta ja hankkeen koordinaattoreiden ja suunnittelijoiden tukea. PaKaste II -hanke seuraa ja arvioi, miten juurruttamistyössä on onnistuttu. 5

14 1.1 PAKASTE 1: LAPPI, PERUSTERVEYDENHUOLTO JA TERVEYDEN EDISTÄMINEN Perusterveydenhuollossa tavoitteiksi asetettiin uudenlaisten palveluprosessien kehittäminen, teknologian hyödyntäminen, ammattiryhmien välisen työnjaon tarkistaminen ja osaamisen kehittäminen. Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi kehitettiin lappilaisissa terveyskeskuksissa kuntalähtöisesti erilaisia vastaanoton, päivystyksen ja neuvolan toimintoja. Kehittämistyö toteutettiin ennakkoon sovituissa pilottikunnissa (Simo, Kemi, Tornio, Ylitornio, Kolari ja Ranua) laajemmilla resursseilla ja muissa kunnissa hieman pienemmillä panoksilla. Kokeiluista saatuja tuloksia on levitetty tiedottamalla ja uusia palveluprosesseja tullaan juurruttamaan PaKaste -hankkeen toisessa vaiheessa. Juurruttamistyössä operatiivisena yksikkönä tulevat toimimaan sairaanhoitopiirien perusterveydenhuollon yksiköt. PaKasteen ensimmäisessä vaiheessa panostettiin runsaasti voimavaroja terveyskeskusten henkilöstön osaamisen kehittämiseen erilaisten seminaarien avulla. Lääkäreiden osaamista edistettiin yhteistyössä Oulun Yliopistollisen sairaalan yleislääketieteen yksikön kanssa aluekouluttajalääkäritoimintamallia toteuttamalla. Sosiaalialan kanssa yhdessä kehitettiin muun muassa nuorten perheiden hyvinvoinnin ja tuen tarpeen kartoittamista. Terveyden edistämisen toiminta PaKasteessa toimi jatkumona Lapissa vuosina toimineelle Terve Lappi -hankkeelle. Terveyden edistämisen toimintaan valittiin neljä päätoimintalinjaa. Terveyden edistämisen rakenteiden kehittämisessä jatkettiin tiivistä yhteistyötä Lapin kunnissa toimivien terveyden edistämisen yhdyshenkilöiden ja poikkihallinnollisten terveyden edistämisen työryhmien kanssa. Kunnat panostivat PaKasteen aikana hyvinvointikertomusten tekoon ja kymmenen kuntaa valmisteli terveyden edistämiseen liittyvällä työskentelyjaksollaan hyvinvointikertomusta. Neljä kuntaa aloitti sähköisen hyvinvointikertomuksen teon. Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointimenetelmän käyttöönottoa tuettiin viidessä kunnassa koulutuksin ja työkokouksin. Lappiin jalkautettiin Päijät-Hämeessä kehitettyä ja tutkittua Ikihyvä -elämäntapaohjausprosessia, joka antaa selkeän mallin aikuistyypin diabeteksen seulontaan ja riskihenkilöiden elämäntapaohjaukseen ryhmässä. PaKasteen aikana Lappiin koulutettiin Ikihyvä-ohjaajia ja aloitettiin ryhmätoiminta sekä järjestettiin ryhmäohjaajille kehittymispäiviä. Ryhmistä saatiin arvokasta kokemusta seulonnoista ja ryhmäohjauksen toteutuksesta ja haasteista. Väestöstrategian teemaksi valittiin elämän rytmit ja siihen liittyen luotiin neljä Rytmittömät -hahmoa, joista jokaisella on jokin rytmi hukassa. Hahmoista luotiin sarjakuvia, jotka ilmestyivät Lapin paikallislehdissä. Yleisötapahtumiin tehtiin Rytmipyörä -toimintapiste, joka herättelee lappilaisia miettimään omia rytmejään rytmitestien avulla. Kuviossa 1.1 kuvataan PaKaste -hankkeen rakenne ja terveysosio siinä.

15 15 Kuvio 1.1 Kaste -kokonaisuus Perusterveydenhuollon kehittäminen Tausta ja tavoitteet Perusterveydenhuollon kehittämisen osahankkeen tavoitteet muodostuvat valtakunnallisen KASTE -ohjelman tavoitteista 6. Perusterveydenhuollon kehittämisen toimintasuunnitelmassa 7 tavoitteet tarkentuvat vastaanottotoiminnan, päivystystoiminnan ja neuvolatoiminnan kehittämiseen. Suun terveydenhuolto on otettu osaksi perusterveydenhuollon toimintaa. Konkreettisiksi tavoitteiksi asetettiin uudenlaisten palveluprosessien kehittäminen, teknologian hyödyntäminen, ammattiryhmien välisen työnjaon tarkistaminen ja osaamisen kehittäminen. Uudenlaisissa palveluprosesseissa tavoitteiksi asetettiin hoitopolkujen, palveluketjujen sekä toiminta- ja päätöksentekoprosessien kuvaaminen, kriittinen tarkastelu ja niiden parantaminen. Kokoavaksi tavoitteeksi asetettiin palvelun käyttäjän näkökulmasta eheät palvelukokonaisuudet. Teknologian hyödyntämisessä tavoitteeksi asetettiin teknologian käyttöönoton lisääminen mm. turvallisuuden tehostamiseksi sekä henkilökunnan erityisosaamisen varmistaminen ja konsultaatiokäytänteiden kehittäminen, sähköisten potilastietojärjestelmien mahdollisuuksien hyödyntäminen sekä asiakkaiden käyttöön tulevien sähköisten palvelujen hyödyntäminen. Ammattiryhmien välisen työnjaon tarkistamisessa tavoitteeksi asetettiin lääkäri hoitaja -työparimallin mukaisen toiminnan kehittäminen ja arviointi sekä työnjaolliset kehittämistoimet eri ammattiryhmien sisällä ja välillä. Osaamisen kehittäminen on läpileikkaava teema hankkeessa. Siinä tavoitteeksi asetettiin osaamisen kehittämistä tukevien

16 16 seminaarien ja muiden tilaisuuksien järjestäminen, yhteistyö alan oppilaitosten kanssa, koulutusten tarpeen arviointi ja sisällön suunnitteluun osallistuminen. Tavoitteena oli, että hankkeessa toimiva professori on Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin Yleislääketieteen yksikön perusterveydenhuollon lisäkoulutuksen ja yleislääketieteen erikoislääkärikoulutuksen käytännön koulutustoiminnan tukena ja terveyskeskusten ohjaajalääkäreiden osaamista ja toimintaa tuetaan. Osaamista lisätään tehostamalla yhteistyötä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä. Myös videoneuvotteluyhteyksien käyttöä päivystystoiminnan konsultaatiossa kehitetään yhteistyössä UULA -hankkeen 8 kanssa. Hankkeessa toimittiin pilottikuntamalliperiaatteella. Hankkeessa oli kuusi pilottikuntaa Lapin alueelta: Simo, Kemi, Tornio, Ylitornio, Kolari ja Ranua. Pilottikunnat joko jatkoivat jo alkanutta kehittämistä ja kehittämisvision toteuttamista tai loivat uusia kehittämiskohteita. Moniammatillisen toiminnan aloittaminen nousi usein esiin kentän toimijoilta. Esimerkiksi Kemissä ja Torniossa pilotoitu Varhain vanhemmaksi -toimintamalli 9 äitiysneuvolan ja sosiaalitoimen yhteistyöhön nuoren perheen tukemiseksi nousi esiin käytännön toimijoiden tarpeesta. Pilottikuntatoiminnan lisäksi kaikille Lapin kunnille tarjottiin vuosille 2010 ja 2011 mahdollisuutta työskentelyjaksoihin 10, joiden palkkakustannukset maksettiin hankkeesta. Hankesuunnittelijoiden työpanosta suunnattiin ensisijaisesti pilottikuntiin ja muut kunnat saivat lähinnä konsultaatioluonteista apua kehittämistyöhön sitä pyytäessään. Järjestetyt seminaarit olivat avoimia kaikille. Tietoa pilottikuntien ja muiden kuntien kehittämistyöstä sekä niihin liittyvästä tiedon tuottamisesta jaettiin nettisivujen välityksellä, seminaareissa ja sähköpostilistan välityksellä Pilottikunnat suunnannäyttäjinä kehittämistyössä Potilaslogistiikan ja hoidon laadun parantaminen Tässä hankkeessa potilaslogistiikalla tarkoitetaan niitä toimintoja, jotka parantavat hoidon saatavuutta, laatua tai potilaiden ohjautumista oikeaan paikkaan oikeaan aikaan. Pilottikunnissa kehitettiin tähän liittyviä toimintoja kunnan/terveyskeskuksen lähtötilanne ja kehittämistarve huomioiden. Tarkemmat raportit pilottikunnissa tehdyistä toimista löytyvät nettisivuilta 11. Lääkäri-hoitaja työparimallin käyttöönotto Simossa 12 tavoitteeksi asetettiin lääkäri hoitaja -työparimallin käyttöönotto. Lääkäri hoitaja -työparimallissa työtehtävät jaetaan lääkärin ja hoitajan välillä potilaslogistisesti toimiviksi huomioiden työparin keskinäinen toiminta. Yhteisesti sovitaan minimissään tehtävä työnjako ja sen lisäksi työparit voivat sopia kullekin parille sopivaa lisätyönjakoa. Tehtävänkuvia ja hoitopolkuja selkeyttämällä, konsultaatiokäytänteistä sopimalla sekä yhteistyötä tukevilla tilaratkaisuilla varmistetaan riittävä osaaminen ja hoidon jatkuvuus. Lääkäri hoitaja -työparimallin tueksi ja tehostamiseksi potilaslogistiikkaa selkiytettiin useilla tavoilla: Työtehtävien jakautumista on tarkasteltu kaikkien vastaanoton ammattiryhmien välillä. Sovittiin yhteisiä käytäntöjä lääkäri-hoitaja työparille Merkittiin lääkärien ja hoitajien työlistoihin yhteiset konsultaatioajat Tarkistettiin diabetes-, reuma- sekä astma- ja keuhkoahtaumapotilaan hoitopolkuja. 8 Uudet palvelu ja toimintamallit Lapissa vanhemmaksi mallinnus julkaistu 10 lapin kunnissa

17 17 Puhelinliikenteessä otettiin käyttöön takaisinsoitto, mikäli soittaja jätti yhteystietonsa. Suunniteltiin korvamerkityt lääkäriajat asiantuntijahoitajien annettavaksi. Annettiin potilaan valita lääkäri. Lääkärivalinnan myötä valikoituu myös omahoitaja. Yhteydenotto lääkärille ja reseptien uusiminen tapahtuu omahoitajan kautta. Yhteisen ymmärryksen lisäämiseksi ja työnjaon selkiyttämiseksi sovittiin säännölliset työyhteisöpalaverit. Työyhteisöpalavereissa käsiteltiin ajankohtaisia asioita. Tiedonvälityksen kannalta työyhteisöpalaverit onnistuivat hyvin. Tavoitteena ollut säännöllinen, yhteinen koulutustapahtuma palaverien yhteydessä jäi toteutumatta. Lisärahoituksella Simossa kehitettiin kuntouttavan työotteen jalkauttamista sosiaalialan hoito- ja hoivayksiköihin 13. Työskentelyjaksoilla tehtiin ja päivitettiin virikekansioita toimintayksiköihin sekä pidettiin toimintatuokioita, käytiin läpi hoitajien ja potilaiden kanssa erilaisia menetelmiä asentohoitoon, liikehoitoon ja rentoutukseen sekä luotiin kirjallinen liikehoito-ohje potilaille jaettavaksi. Ajanvarausvastaanoton prosessien kehittäminen Kemissä 14 ryhdyttiin konkretisoimaan aiempina vuosina vastaanoton ja päivystyksen toiminnasta tehtyjen selvitysten tuloksia. Käytännössä tämä tarkoitti toimintasuunnitelman tekemistä konkreettisista toimenpiteistä aikatauluineen ja sen toimeenpanoa. Kehittämisen kohteeksi otettiin kokonaisvaltainen muutos vastaanoton toiminnassa ja siihen liittyvien toimintaa ohjaavien arvojen, vastuiden ja velvollisuuksien selkiyttäminen lapin kunnissa 14

18 18 Tavoitteena toimintamallin muutos, hoidon jatkuvuus ja potilaslogistiikan selkiytyminen päivystys- ja ajanvarausasiakkaiden välillä Puhelinpalvelu järjestelmä hoitajat omissa työpisteissä paransi asiakkaiden yht. ottoa hoitajaresurssin tehokas käyttö enemmän vast.ottoaikoja hoitajille Hoitajavastaanotto päiväohjelmat pitemmälle ajalle sh vo:lla tehtävänkuvien selkeyttäminen hoitopolkujen mallinnukset vastuut ja valtuudet omahoitajien ja asiantunt. hoitajien välillä Itsenäisen työn suunnitelmallisuus kasvoi Omahoitajalääkäri työpari työnjaon selkeyttäminen tehokas työajankäyttö hoidon jatkuvuus konsultaatiotuki hoitajalla koulutuksellinen hyöty paperilappu viestintä väheni nopeutti palvelun saantia Osaamisen varmistaminen Tiimien muodostaminen päiväohjelmien uusiminen tiimipalaverit tiimivastaavalla työnjohto tiedottaminen parantui viikottainen työn suunnittelu moniammatill. kehittäminen osaksi omaa yötä Päivystystoiminta omaksi toiminnaksi alk. työnjako tiimiytyminen potilaiden ohjautuminen ajanvaraus/ päiv. selkiytyi tehostanut yhteistyötä päiv. ja ajanvar. vo:n välillä -> pot:n asioiden hoito parantunut Yhteiset palaverit (kehittäjätiimi, hoitajapalaverit, keh.ip:t, tiimipalaverit) Tilaratkaisut Yhteistyö sidosryhmien kanssa Kaiken toiminnan ja kehittämisen taustalla ovat arvot, jotka ohjaavat toimintoja Kuvio 1.2 Vastaanoton ja päivystyksen potilaslogistiikan kehittäminen Kemissä Kehittämistyö aloitettiin toimintaa ohjaavien arvojen läpikäymisellä. Konkreettiset muutokset aloitettiin ottamalla käyttöön sähköinen puhelinpalvelujärjestelmä. Samanaikaisesti lisättiin hoitajavastaanottoja, muodostettiin tiimit eri terveysasemille, valittiin tiimivastaavat ja selkiytettiin tehtävänkuvia. Omahoitaja-lääkäri työparit muodostettiin ja tehtiin sen vaatimat muutokset työjärjestyksiin ja toimitiloihin. Osaamisen varmistamiseksi laadittiin koulutussuunnitelmat ja käynnistettiin niiden toteutus. Päivystystoiminta oli toteutettu ostopalveluna, mutta hoitajaresurssin paremman käytettävyyden vuoksi se päätettiin jatkossa tuottaa omana toimintana. Päivystyksen lääkäripalvelut tuotetaan edelleen ostopalveluna. Hoitajaresurssin lisäyksen jälkeen otettiin käyttöön sähköinen hoitosuunnitelma pitkäaikaissairaille. Sen käyttöä hidasti ohjelman huono käytettävyys. Hoitopolkuja mallinnettiin ja suun terveydenhuolto otettiin mukaan hoitopolkutyöhön. Muutosprosessia ohjasi kehittäjätiimi. Muutosten toteuttamista vaikeutti huono lääkäritilanne ja siitä johtuva paine hoitotakuuajoissa pysymisessä sekä hoitajasijaisten saaminen. Syksyllä 2011 lääkäritilanteeseen saatiin parannusta ostopalveluna ja sen tuella saatiin hoitotakuujonoa purettua. Henkilökunta on motivoitunut jatkamaan kehittämistyötä ja yhteisissä palavereissa käydään läpi kehittämistä ja sen etenemistä. Työskentelyjaksoilla kehitettiin myös kuntouttavaa toimintaa peruskouluikäisille 15. Kuntouttavan toiminnan tavoitteena on palauttaa lapsen ja nuoren koulukuntoisuus. Lapsi ja nuori ohjautuvat kuntouttavaan toimintaan oppilashuoltoryhmän aloitteesta. Kuntoutuksessa paneudutaan kouluikäisten kuntouttamiseen tilanteessa, jolloin normaalit tukitoimet eivät riitä varmistamaan oppilaan selviyty- V A S T U U T J A V E L V O L L I S U U D E T 15 lapin kunnissa

19 19 mistä omassa luokassaan. Kuntoutussuunnitelma tehdään, toteutetaan ja arvioidaan moniammatillisesti sektorirajat ylittäen koulun, opettajien, lapsen ja hänen perheensä sekä eri ammattilaisten yhteistyönä huomioiden kunkin lapsen ja nuoren kokonaistilanne. Kuntoutusjakson jälkeen lapsi tai nuori palaa takaisin omaan luokkaansa jatkamaan koulunkäyntiä. Päivystystoiminnan kehittäminen Torniossa Torniossa 16 kehittäminen kohdistui päivystysvastaanoton toiminnan selkiyttämiseen. Länsi-Pohjan keskussairaalassa suunniteltu hoidontarpeenarvioinnin kiireellisyysluokitusta ohjaava järjestelmä on otettu Torniossa niin kiireetöntä kuin kiireellistä ajanvarausta tekevien käyttöön. Kumpikin päivystystyötä tekevä lääkäri sai oman hoitajan työparikseen. Työparityötä helpottamaan on kehitetty hoitosuunnitelmalomake, jonka avulla pyritään myös kirjaamisen laadun parantamiseen. Tällä hetkellä toimii kaksi hoitajan vastaanottoa, joille kummallekin annetaan sekä päivittäin että etukäteen vastaanottoaikoja. Ratkaisulla vähennetään ruuhkaa lääkärin vastaanotoilta. Tarvittaessa hoitaja konsultoi lääkäriä. Menettelytavasta on sovittu yhteistyössä päivystävien lääkäreiden kanssa. Yksi kehittämistehtävistä oli terveyspalvelujen tuottamista ja terveyden edistämistä palveleva moniammatillinen ja monitoimijainen Terveyden tila. Toimintamallin on tarkoitus olla matalan kynnyksen palveluja sekä nopeasti että pitkäjänteisesti tuottava uusi palvelukonsepti. PaKasteen lisärahoitus on mahdollistanut asiakasvastaavan tai muiden asiantuntijasairaanhoitajien tehtävänkuvan kehittämisen tulevia tarpeita varten, joista yksi osa on tilankäyttösuunnitelman laatiminen. Suunnitelman mukaan aiemmin odotustilana toiminutta tilaa voidaan käyttää sekä hoitajan että lääkärin vastaanottotilana. Työskentelyjakson aikana kehitettiin Tornion hyvinvointipalveluiden tarpeisiin Webropol-pohjainen asiakaspalautteen keräämisjärjestelmä tulevan palvelutuotannon kehittämistarpeita kartoittamaan. Päivystystoiminnan kehittämisen lisäksi Torniossa tehtiin neuvolan perhetyön toimintakäsikirja. Se sisältää neuvolan perhetyön koko toimintamallin kattavan kuvauksen ja ohjeistuksen, sen rajapinnassa toimivien yhteistyötahojen yhteystiedot sekä keskeiset lomakkeet ja laadunhallinnan periaatteet. Neuvolan perhetyön toimintakäsikirjasta on mahdollista ottaa suoraan mallia myös muihin toimintakäsikirjoihin. Kotihoidon perhetyö saanee eniten hyötyä nyt työstettävästä toimintakäsikirjamallista. Neuvolan perhetyön toimintakäsikirjaa on työstetty ensisijaisesti sähköisenä tallennettavaksi ja käytettäväksi. Varhain vanhemmaksi Kemissä ja Torniossa Vastaanottotoiminnan kehittämisen lisäksi Kemissä ja Torniossa kehitettiin yhteinen toimintamalli sosiaali- ja terveystoimen yhteistyöhön nuorten perheiden tukemiseksi 17. Yhteistyö kuntien välillä oli antoisaa ja toimi erittäin hyvin. Toimintamallin toteutuksen myötä ymmärrys professioiden välillä lisääntyi ja uutta osaamista voidaan hyödyntää myös muissa potilas- ja asiakaskontakteissa. Varhain vanhemmaksi -toimintamalli on proaktiivinen tapa tukea nuoren perheen arkea ja samalla lisätä sosiaali- ja terveysalan moniammatillista yhteistyötä. Äitiysneuvolan terveydenhoitaja ja sosiaalityöntekijä/perhetyöntekijä tapaavat nuoren perheen yhteisvastaanotolla, jossa kartoitetaan perheen voimavaroja ja tuen tarvetta. Yhteisvastaanotto järjestetään raskausviikoilla 14 20, jolloin raskaus on jo ohittanut alkuvaiheen ja on paremmin realisoitunut osallisille. Tarvittavat tukitoimet pyritään käynnistämään välittömästi. Yhteisvastaanotolla kartoitetaan perheen suhtautumista raskauteen ja sen tuomiin muutoksiin nuoren perheen elämässä. Samalla kiinnitetään huomiota lapsen syntymän jälkeiseen aikaan, kuten varhaisen vuorovaikutuksen merkitykseen lapsen kasvun ja kehityksen sekä vanhemman ja lapsen välisen suhteen kannalta vanhemmaksi mallinnus julkaistu

20 20 Toimintamallia on arvioinut Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu. Arvioinnin 18 ja saatujen kokemusten perusteella toimintamalli jää elämään normaalina palveluna Kemiin ja Tornioon. Lisäksi sitä on levitetty myös muihin Lapin kuntiin. Juurruttamistyötä on tehty erityisesti Kemijärvellä. Verenpainepotilaan hoitopolku hallintorajat ylittävänä yhteistyönä Ylitorniolla 19 kehittämiskohteena on ollut verenpainepotilaan hoidon toiminnallinen mallinnus. Tavoitteena on ollut selkeyttää moniammatillinen hoitoprosessi. Kehittämistyön tulostavoitteeksi asetettu Verenpainepotilaan hoitopolun toimintakäsikirja, versio 1 on valmistunut projektin aikana. Käsikirja on päivitettävissä, sisältää jo olemassa olevia ohjeita ja siihen on tuotettu uusia ohjeita sekä määritelty hoitoprosessit toimintamalleiksi. Hoitopolun sisään on rakennettu Ikihyvä-mallia mukaileva elintapaohjaus, yksilö- ja ryhmäohjauksen moniammatillisuutta tukevaksi toimintatavaksi. Toimintakäsikirjan päivitettävää rakennemallia voidaan käyttää muiden kansansairauksien hoitopolkuja kehitettäessä. Kehittämistyön kohteena Ylitorniolla oli myös kotihoidon kehittäminen tiimityön keinoin. Kotihoidon tehtäväkuvia selkeytettiin prosesseja mallintamalla (asiakkaaksi tulo, palveluntarpeen arviointi, asiakastyö). Kotiuttamisprosessi on kirjattu, mutta mallintaminen on vielä kesken. Sähköinen hoito/hoivatyön kirjaaminen ja tiedonsiirto on saatu saumattomaksi. Taloudelliset lisäresurssit toivat mahdollisuuden suorittaa sotiemme veteraanien palveluntarpeen arvioinnin. Kotikäynneillä tarjottiin tietoa, palvelunohjausta ja neuvontaa erilaisista palveluista ja etuuksista, arvioitiin toimintakykyä, apuvälinetarvetta sekä mahdollisia asunnonmuutostöitä. Lisäksi tarvittavat apuvälineet toimitettiin ja asennettiin kotiin sekä opastettiin niiden käytössä. Kehittämistyön ylläpitämiseksi on Ylitorniolle hankittu Kuntaliiton ITE 3: 2010 Itsearviointi- ja laadunhallintamenetelmä. Menetelmän avulla vastataan myös uuden Terveydenhuoltolain velvoitteeseen laadunhallintasuunnitelmasta. Sähköinen ajanvaraus asiakaslähtöisyyttä tukemassa Kolarissa 20 on otettu käyttöön UULA-hankkeen kehittämät sähköinen ajanvaraus (SAV) sekä palvelutekstiviesti (PTV/TPV). Ne ovat tukeneet asiakaslähtöistä toimintatapaa. Samalla ne ovat vähentäneet ajanvaraukseen osallistuvan henkilökunnan työn kuormitusta. Järjestelmän avulla on esimerkiksi yllättäen vapautuneille vastaanottoajoille saatu uusi asiakas. PaKaste -hanke on tukenut kehittämistyötä ollen mukana toimintakäsikirjan laatimisessa. Toimintakäsikirja on täydennettävissä ja muokattavissa, tarpeen niin vaatiessa ja muutostilanteissa, terveyskeskuksen henkilöstön toimin. Lisäresurssit mahdollistivat lisäksi monitoimijaisen lastensuojelutarpeen selvittelyn kehittämisen. Tarve oli aikaansaada kolarilainen toimintamalli, joilla reagoidaan lastensuojelu- ja lastensuojelun huoli ilmoituksiin ja samalla lisätä osaamista tällä alueella. Lopputuotteena on paremmin lapsen tarpeet tunnistava toimintatapa. Malli jalostuu käytännöksi työtä tekemällä. Lisäresurssein saatiin alkuun vuodeosaston moduulityön malli. Malli osoittautui toimivaksi ja se on sekä parantanut hoitotyön laadukkuutta että vähentänyt työn kuormittavuutta. Paikallisesti kehitetty toiminnan muutos on hyvä esimerkki kehittämistyön tuloksista Arviointiraportti%20Varhain%20vanhemmaksi.pdf