9. Liikenteen- ja ruuhkanhallinta ATM:ssä Osa 1: Johdatus ATM-tekniikkaan

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "9. Liikenteen- ja ruuhkanhallinta ATM:ssä Osa 1: Johdatus ATM-tekniikkaan"

Transkriptio

1 S Liikenneteorian perusteet K Liikenteen- ja ruuhkanhallinta ATM:ssä Osa 1: lect9.ppt 1 Sisältö Johdanto Virtuaaliyhteydet Solut ja niiden välitys Palveluluokat Liikennesopimus Liikenteen- ja ruuhkanhallinta 2 1

2 ATM ATM (Asynchronous Transfer Mode) on ITU-T:n (eli ns. telemaailman) standardoima laajakaistaisen monipalveluverkon (B- ISDN, Broadband Integrated Services Digital Network) siirtomuoto kehitystyö alkoi 80-luvulla mukaan kehitystyöhön tuli v perustettu ATM Forum (joka pyrkii ottamaan paremmin huomioon ns. tietokonemaailman vaatimukset) Kehityksen taustalla tarve integroida eri palvelut yhteen verkkoon perinteisesti eri käyttötarpeisiin erilliset tietoliikenneverkot puhelinverkot, dataverkot, telex-verkko, ohjelmansiirtoverkot (broadcast) kukin on sopinut juuri sille suunniteltuun käyttötarpeeseen eivät ole tarjonneet muita palveluita on kuitenkin yksinkertaisempaa hallita ja operoida yhtä integroitua verkkoa Jotta tähän päästään, on kuitenkin tehtävä kompromisseja ATM-tekniikkaa ei ole kehitetty nimenomaisesti jotakin perussovellutustyyppiä varten lähtökohtana kuitenkin vahvasti reaaliaikaisten palvelujen toteutus sisältää piirteitä piirikytkentäisestä tekniikasta, jotka parantavat pakettitekniikan soveltuvuutta reaaliaikaisiin sovellutuksiin 3 ATM:n periaatteet Solukytkentä (kiinteänmittaiset paketit eli solut) Joustavuus: mahdollistaa sekä liikenteellisesti että laatuvaatimuksiltaan erilaisten palvelujen yhdistämisen samaan verkkoon kuten puhe data (interaktiivinen/jakelutyyppinen) video (reaaliaikainen/ei-reaaliaikainen) Palveluille tarvittaessa laatutakeet palveluluokat: CBR, VBR-rt, VBR-nrt, ABR, GFR, UBR Skaalautuvuus: WAN/LAN Nopeus sekä välityksessä että tiedonsiirrossa => laajakaistaisuus 4 2

3 ATM:n tekniset perusvalinnat yhteydellinen => resursseja voidaan varata ennalta yhteydenmuodostuksen yhteydessä => yhteydelle voidaan taata sen haluama laatu pakettikytkentä => statistinen multipleksointi eli tilastollinen kanavointi => tukee erilaisia siirtonopeuksia (jopa vaihtelevia) paketti kiinteänmittainen ja lyhyt, siis solu (cell) => solukytkentä => solujen välitys nopeaa 5 Solukytkentä yhteyspohjainen => tiedonsiirtoa edeltää yhteydenmuodostusvaihe, jonka aikana (virtuaali)yhteys (virtual connection, VC) rakennetaan valmiiksi päästä-päähän informaatio pilkotaan kiinteänpituisiksi soluiksi (cell), joihin tulee vain lokaalit osoitetiedot (VPI/VCI) => overheadia, mutta vähemmän kuin globaaleja osoitteita käytettäessä paketit siirretään verkon läpi ennalta muodostettua virtuaaliyhteyttä pitkin, siis samaa reittiä => järjestys säilyy resurssien ennaltavaraus mahdollinen, riippuu palveluluokasta tehdäänkö vai ei tarjoaa mahdollisuuden hyvinkin erilaisten liikennevirtojen integroimiseksi samaan verkkoon A B 6 3

4 ATM paketti- ja piirikytkentäisen tekniikan yhdistelmänä * lyhyet paketit 53 B X.25 * kiinteämittaiset paketit * virtuaalipiiripohjainen * ei virheentarkistuksia 7 Internet ja ATM Kaksi eri lähestymistapaa laajakaistaisiin monipalveluverkkoihin Internet ATM Internet Juuret pakettiverkko- ja reititintekniikkaan perustuvassa tietokoneiden välisessä kommunikaatiossa (computer communications) Alunperin tarkoitettu ei-reaaliaikaisten viestien välittämiseen tiedostojen siirto tietokoneiden etäkäyttö sähköposti Palvelun laatu on tässä maailmassa ollut tuntematon käsite palvelua on tarjottu best effort -periaatteella Erittäin laaja levinneisyys Tulee työpöydälle asti Tietokoneisiin ja niiden sovellutuksiin on rakennettu tarvittava protokollatuki 8 4

5 Sisältö Johdanto Virtuaaliyhteydet Solut ja niiden välitys Palveluluokat Liikennesopimus Liikenteen- ja ruuhkanhallinta 9 Virtuaaliyhteydet Koska ATM on pakettivälitteinen, yhteydet ovat virtuaalisia (VC, virtual connection) ATM tarjoaa kahdenlaisia virtuaaliyhteyksiä: virtuaalikanavayhteyksiä (VCC, Virtual Channel Connection) virtuaalipolkuyhteyksiä (VPC, Virtual Path Connections) Yhteyden identifioi solun otsikossa olevat VPI (virtual path identifier) ja VCI (virtual channel identifier) kentät VCC:n identifioi pari VPI/VCI (UNI: 16,777,216 ja NNI: 268,435,456 mahdollista arvoa) VPC:n identifioi pelkkä VPI (UNI: 256 ja NNI: 4096 mahdollista arvoa) VPI ja VCI kentillä vain lokaali merkitys (ne yleensä vaihtuvat ATM-kykimessä, kun solu välitetään linkiltä toiselle) => epäsuorat osoitteet => verkon skaalautuvuus Jokainen VCC siis kuuluu johonkin VPC:hen Kääntäen: jokainen VPC kuljettaa joukon VCC:itä, jotka voidaan tarvittaessa välittää ATM-kytkimessä yhtenä nippuna 10 5

6 Virtuaalipolut ja -kanavat Physical link VP1 VP2 VC11 VC12 VC21 VC22 VC23 11 Yhteydenmuodostus Yhteyksien luontiin on kaksi tapaa (vrt. puhelinverkko): kytkentäiset yhteydet (SVC, switched virtual connection): käyttäjä luo tarvittaessa merkinannon (signalling) avulla (puoli)kiinteät yhteydet (PVC, (semi)permanent virtual connection): verkon operaattori luo verkonhallinnan (network management) avulla Yhteydenmuodostukseen liittyy seuraavia ohjaustoimintoja: merkinantoinformaation vaihto ja prosessointi yhteyksien hyväksyminen tai hylkääminen (eli pääsynvalvonta) resurssien allokointi ja reitin päättäminen VPI/VCI-tunnusten antaminen ja poistaminen 12 6

7 Miksi virtuaalipolkuja? nopeuttaa yhteydenmuodostusta (jos virtuaalipolku ulottuu useamman fyysisen linkin yli) eri palveluluokkien (CBR, VBR,...) liikenne voidaan erottaa toisistaan yleensäkin palvelun laatu- ja tasovaatimukseltaan (QoS/GoS) erilaiset liikenneluokat voidaan erottaa toisistaan mahdollista erilaisten loogisten verkkojen luonnin helpottaa verkon hallintaa VC Switch VP Crossconnect VC Switch Physical Link Physical Link VCC VPC 13 Miksi ei virtuaalipolkuja? virtuaalipolut tavallisesti staattisia ja vakionopeuksisia (siis CBR-tyyppisiä) tilastollinen kanavointi mahdollista vain virtuaalipolkujen sisällä, ei niiden välillä tilastollisen kanavoinnin tuottama hyöty pienenee 14 7

8 Sisältö Johdanto Virtuaaliyhteydet Solut ja niiden välitys Palveluluokat Liikennesopimus Liikenteen- ja ruuhkanhallinta 15 Solu solu = kiinteänmittainen ja lyhyt paketti pituus = 53 tavua otsikko = 5 tavua sisältäen kentät GFC, generic flow control (4 bittiä, vain UNI-rajapinnassa) VPI, virtual path identifier (8/12 bittiä = 256/4096 VPC:tä per linkki) VCI, virtual channel identifier (16 bittiä = VCC:tä per VPC) PT, payload type (3 bittiä) CLP, cell loss priority (1 bitti) HEC, header error control (8 bittiä) informaatiokenttä = 48 tavua kompromissi: Eurooppa oli 32 tavun kannalla, USA 64 tavun kannalla kuljetetaan läpinäkyvästi ei virheenkorjausta Huom. VPI/VCI: 24/28 bittiä = 16,777,216/268,435,456 VCC:tä per linkki

9 Solujen välitys ATM-kytkimessä (1) 17 Solujen välitys ATM-kytkimessä (2) Huom. VPI-taulu on porttikohtainen Huom. Lisäksi ulosmenoportin numero 18 9

10 Sisältö Johdanto Virtuaaliyhteydet Solut ja niiden välitys Palveluluokat Liikennesopimus Liikenteen- ja ruuhkanhallinta 19 Liikennelähteiden luonne ATM-verkon liikenne muodostuu eri yhteyksillä kulkevista soluista Soluja tuottavat erilaiset sovellutukset, jotka ovat muodostaneet näitä yhteyksiä Solujen tuottajia sanotaan liikennelähteiksi (traffic sources) Riippuu tietysti ko. sovellutuksesta, millaista liikennettä ko. lähde tuottaa esim. puhetta lähettäessään lähde generoi soluja vakionopeudella jos puheen koodauksessa huomioidaan tauot, soluja tuotetaan on-off-tyyppisesti vaihtuvalla nopeudella reaaliaikaista videokuvaa lähetettäessä tasalaatuisesti, soluja tuotetaan (lähes) jatkuvasti vaihtuvalla nopeudella reaaliaikainen videokuva voidaan kuitenkin lähettää myös vakionopeudella, mutta tällöin kuvan laatu vaihtelee ei-reaaliaikainen videokuva taas voidaan puskuroinnin avulla lähettää tasalaatuisena vakionopeudella dataa taas voidaan lähettää lähes millä nopeudella tahansa (tietysti käyttäjälle sitä parempi, mitä nopeammin) Solujen generointinopeus (ja siten tarvittava kaista (so. bittinopeus)) voi siis vaihdella paitsi eri yhteyksien välillä myös yhden yhteyden aikana 20 10

11 Sovellutusten asettamat palvelun laatuvaatimukset Palvelun laatua voidaan tarkastella sekä kutsu- että solutasolla yhteystason palvelun laadusta käytetään nimitystä palvelun taso (GoS, grade of service) erotuksena solutason palvelun laadusta (QoS, quality of service) Yhteystasolla tärkein palvelun tasoa kuvaava parametri on yhteyden kokema esto (ts. tn, että yhteyttä ei hyväksytä) käytetystä palvelusta riippumatta, käyttäjät tietysti haluaisivat, että esto olisi mahdollisimman pieni verkon operaattori voi vaikuttaa asiaan verkon oikealla mitoituksella Solutason palvelun laatu taas riippuu ko. palvelusta Reaaliaikaisten palvelujen tapauksessa, kuten puheenvälitys ja videoneuvottelu, tärkeimpiä laatuparametreja ovat solujen päästä-päähän viive ja (erityisesti) vaihtelut tässä viiveessä sen sijaan solujen katoaminen tai korruptoituminen ei ole niin vaarallista Datan siirrossa viiveellä ja etenkään sen vaihtelulla ei ole suurta merkitystä, mutta solujen katoaminen tai korruptoituminen tuottaa ongelmia 21 Yhteyden määrittely: palveluluokat ja liikennesopimus Liikennelähteiden luonteen ja niiden asettamien palvelun laatuvaatimusten vaihtelun vuoksi yhteydet jaetaan ATM:ssä palveluluokkiin (service categories) yhteyttä muodostettaessa valitaan paitsi palveluluokka tehdään myös ns. liikennesopimus (traffic contract), jossa spesifioidaan tarkemmin ko. yhteyden liikennettä ja palvelun laatuvaatimusta kuvaavat parametrit (jotka ovat palveluluokkakohtaisia) Palveluluokat (ATM Forumin TMS 4.1:n mukaan) vakiosiirtonopeus (CBR, constant bit rate) reaaliaikainen muuttuva siirtonopeus (VBR-rt, variable bít rate, real time) ei-reaaliaikainen muuttuva siirtonopeus (VBR-nrt, variable bít rate, non-real time) käytettävissäoleva siirtonopeus (ABR, available bit rate) kehyskohtainen siirtonopeustakuu (GFR, guaranteed frame rate) määrittelemätön siirtonopeus (UBR, unspecified bit rate) Huom. ITU-T:n vastaavassa spesifikaatiossa I.371 palveluluokasta käytetään nimitystä ATM transfer capability 22 11

12 Palvelun laadun takaavat palveluluokat VAKIOSIIRTONOPEUS (CBR) tarkoitettu liikennelähteille, jotka tarvitsevat tietyn vakiokaistanleveyden koko yhteyden ajaksi reaaliaikaiset sovellukset, jotka tarvitsevat tiukasti sidotun viiveen ja pienen viiveen vaihtelun sekä lähettävät vakionopeuksista liikennettä (saa lähettää myös alemmalla nopeudella) esimerkiksi piirikytkennän emulointi REAALIAIKAINEN MUUTTUVA SIIRTONOPEUS (VBR-rt) tarkoitettu liikennelähteille, jotka tarvitsevat reaaliaikaista (tiukat viive- ja viiveiden vaihtelurajat) mutta vaihtuvanopeuksista yhteyttä reaaliaikasovellukset kuten ääni- ja videosiirto, jotka lähettävät purskeista liikennettä EI-REAALIAIKAINEN MUUTTUVA SIIRTONOPEUS (VBR-nrt) tarkoitettu ei-reaaliaikaisille vaihtuvanopeuksisille liikennelähteille, joiden lähettämä liikenne voidaan kuvata huippunopeuden, ylläpidettävän nopeuden ja purskeen maksimipituuden avulla viiveistä ei anneta muuta tietoa kuin keskimääräinen viive sopii vasteaikakriittiseen datasiirtoon, esimerkiksi lentoyhtiöiden varausjärjestelmiin 23 Best effort palveluluokat KÄYTETTÄVISSÄOLEVA SIIRTONOPEUS (ABR) tarkoitettu ei-reaaliaikaisille sovelluksille, joille riittää tietty minimikaistanleveys (voi olla myös 0 bit/s) liikennelähteiden tulee kyetä säätämään lähetysnopeuttaan verkon ohjaamana ei viivetakuita mutta tavoitteena on pieni soluhukka sopii datasiirtoon ja hajautettuihin tiedostopalveluihin KEHYSKOHTAINEN SIIRTOTAKUU (GFR) tarkoitettu ei-reaaliaikaisille sovelluksille. takaa kiinnitetyn minimisiirtonopeuden kehystasolla, tämän lisäksi vapaana olevaa siirtokapasiteettia käytetään best effort -tyyppisesti tavoitteena hylätä/siirtää kokonaisia (AAL5-)kehyksiä solujen sijaan MÄÄRITTELEMÄTÖN SIIRTONOPEUS (UBR) tarkoitettu liikennelähteille, jotka eivät tarvitse jatkuvaa yhteyttä, eivätkä ole herkkiä suurillekaan viiveille liikennelähteelle sovitaan huippunopeus, mutta se ei ole mitenkään taattu verkon puolesta, sillä nopeus voidaan laskea jopa 0 bit/s sopii esim. sähköpostiin ja tiedostojen siirtoon ja yleensä TCP/IP-liikenteelle, jossa on käytössä TCP-kerroksen vuonohjaus 24 12

13 Sisältö Johdanto Virtuaaliyhteydet Solut ja niiden välitys Palveluluokat Liikennesopimus Liikenteen- ja ruuhkanhallinta 25 Liikennesopimus (1) ATM-VERKKO ON YHTEYDELLINEN ennen siirron alkua muodostetaan virtuaalinen yhteys verkon läpi (kytkin kytkimeltä) kussakin kytkimessä päivitetään VPI/VCI-muunnoksen tekevät osoitetaulut VERKKO JA KÄYTTÄJÄ (PÄÄTELAITE) TEKEVÄT LIIKENNESOPIMUKSEN tapahtuu automaattisesti merkinannon yhteydessä koskee liikennettä UNI-rajapinnassa YHTEYSKOHTAISESTI SOVITAAN millaista liikennettä käyttäjä saa lähettää verkkoon millaisen palvelun laadun verkko takaa käyttäjälle miten sopimusta valvotaan 26 13

14 Liikennesopimus (2) Liikennesopimus Yhteyden liikenteen kuvaaja Palvelun laatuluokka CDVT Lähteen liikenteen kuvaaja PCR SCR Yhteensopivuusmääritelmä CTD CDV CLR BT/MBS MCR 27 Liikenneparametrit HUIPPUSOLUNOPEUS (PCR, peak cell rate) lähteen suurin sallittu lähetysnopeus (solua/s) vastaa lyhimmän kahden peräkkäisen solun välisen ajan käänteisarvoa 1/T määritellään kaikille yhteyksille YLLÄPIDETTÄVISSÄ OLEVA SOLUNOPEUS (SCR, sustainable cell rate) suurin nopeus (solua/s), jolla lähde voi lähettää ikuisesti ilman verkon yhteysparametrien valvonnan puuttumista asiaan SCR antaa ylärajan pitkän aikavälin keskiarvolle määritellään VBR-palveluluokkien yhteyksille PURSKEEN MAKSIMIKOKO (MBS, maximum burst size) suurin määrä soluja, jotka voidaan lähettää maksiminopeudella ilman, että liikennesopimuksen ylläpidettävää nopeutta (SCR) rikotaan määritellään VBR- ja GFR-palveluluokkien yhteyksille MINIMISOLUNOPEUS (MCR, minimum cell rate) taattu vähimmäisnopeus, jolla lähde saa lähettää koko yhteyden keston ajan määritellään ABR- ja GFR-palveluluokan yhteyksille 28 14

15 Laatuparametrit SOLUN SIIRTOVIIVE (CTD, cell transfer delay) suurin sallittu päästä-päähän siirtoviive käytetään myös nimitystä maxctd siirtoviive on summa mittauspisteiden välillä olevien kytkentälaitteiden aiheuttamasta käsittelyviiveestä (kytkentä- ja jonotusviiveet) ja lähetysviiveestä sekä mittauspisteiden välisen fyysisen etäisyyden aiheuttamasta viiveestä (signaalin etenemisviive) määritellään reaaliaikaisille palveluluokille (CBR, VBR-rt) SOLUN SIIRTOVIIVEEN VAIHTELU (CDV, cell delay variance) suurimman sallitun ja pienimmän mahdollisen päästä-päähän siirtoviiveen erotus (so. jonotusviiveiden summa) käytetään myös nimitystä huipusta-huippuun viiveenvaihtelu (peak-to-peak CDV) määritellään reaaliaikaisille palveluluokille (CBR, VBR-rt) SOLUHUKKASUHDE (CLR, cell loss ratio) CLR = menetetyt solut / lähetetyt solut määritellään CBR- ja VBR-palveluluokille, voidaan myös haluttaessa määritellä ABRpalveluluokalle 29 maxctd ja peak-to-peak CDV siirtoviiveen jakauma 1 - α α aika kiinteä viive vaihteleva viive (CDV) maksimi viive (CTD) 30 15

16 CDVT SOLUVIIVEEN VAIHTELUN TOLERANSSI (CDVT, cell delay variation tolerance) ottaa huomioon käyttäjästä riippumattoman solujen rypästymisen lähteen ja liikennettä valvovan UPC:n välillä 31 ATM-kerroksen palveluluokat ja parametrit LIIKENNEPARAMETRIT: ATM-KERROKSEN PALVELULUOKKA CBR rt-vbr nrt-vbr UBR ABR GFR PCR, CDVTPCR SCR, MBS, CDVTSCR MCR CDVT,MFS LAATUPARAMETRIT: Huipusta huippuun CDV maxctd CLR /- - MUUT OMINAISUUDET: Ohjaustieto

17 Sisältö Johdanto Virtuaaliyhteydet Solut ja niiden välitys Palveluluokat Liikennesopimus Liikenteen- ja ruuhkanhallinta 33 Pääsynvalvonta Pääsynvalvonta (Connection Admission Control, CAC) on ATM-verkon tärkein liikenteenhallinnan (traffic management) toimenpide Perus-ATM-verkossa ei ole linkkitason vuonohjausmekanismeja Kuitenkin ns. ABR-palvelu toteutetaan takaisinkytkentätyyppisen vuonohjauksen avulla Pääsynvalvontaan liittyvät elementit: Käyttäjä määrittelee liikenteen luonteen halutun palvelutason (QoS) Verkko päättelee, onko liikenteen kuljettamiseen tarvittavat resurssit olemassa Myönteisessä tapauksessa käyttäjä ja verkko tekevät liikennesopimuksen verkko varaa tarvittavat resurssit tekee kunkin kytkimen VPI/VCI-translaatiotauluihin tarvittavat lisäykset Verkko määrittelee liikenneparametrit, joita mitataan ja valvotaan valvontatoiminnosta käytetään nimeä UPC (Usage Parameter Control) Kielteisessä tapauksessa yhteyspyyntö hylätään (johtaa siis kutsuestoon) 34 17

18 Liikenteenhallinta Kun yhteys on hyväksytty verkon tulee säilyttää sovittu palvelun laatutaso käyttäjän tulee noudattaa sovittuja liikenneparametreja Liikenteen tilastollinen luonne voi kuitenkin johtaa ruuhkan syntymiseen Verkko voi turvautua useisiin mekanismeihin sovittujen QoS-tasojen turvaamiseksi Kutsutasolla CAC on tärkein liikenteenhallinnan toimenpide myös reitityksellä voidaan tasata verkon kuormaa tähän liittyy myös virtuaalipolkujen hallinta Solu- ja pursketasolla tulevat kysymykseen mm. UPC eksplisiittinen ruuhkanilmaisu (PT-kentän avulla) selektiivinen solujen tuhoaminen (CLP-bitin mukaan) implisiittiset palveluprioriteetit 35 Best Effort -palvelut palvelun laadun takaaminen johtaa verkon alhaiseen käyttöasteeseen käyttämätön kapasiteetti tarjotaan "best effort" -palveluina (ABR ja UBR) reiluus (fairness) on tärkeä kysymys kaista C ABR,GFR,UBR VBR CBR aika 36 18

19 AAL = ATM Adaptation Layer ABR = Available Bit Rate ATM = Asynchronous Transfer Mode B-ISDN= Broadband Integrated Services Digital Network BT = Burst Tolerance CAC = Call Admission Control CBR = Constant Bit Rate CDV = Cell Delay Variation CDVT = Cell Delay Variation Tolerance CLP = Cell Loss Priority CLR = Cell Loss Ratio CTD = Cell Transfer Delay GFC = Generic Flow Control GFR = Guaranteed Frame Rate GoS = Grade of Service HEC = Header Error Control LAN = Local Area Network MBS = Maximum Burst Size MCR = Minimum Cell Rate MFS = Maximum Frame Size NNI = Network-to-Network Interface PCR = Peak Cell Rate PT = Payload Type PVC = Permanent Virtual Connection QoS = Quality of Service SCR = Sustainable Cell Rate SVC = Switched Virtual Connection TOS = Type of Service UBR = Unspecified Bit Rate UNI = User-to-Network Interface UPC = User Parameter Control VBR = Variable Bit Rate VBR-rt = VBR real-time VBR-nrt = VBR non-real-time VC = Virtual Channel VCC = Virtual Channel Connection VCI = Virtual Channel Identifier VP = Virtual Path VPC = Virtual Path Connection VPI = Virtual Path Identifier WAN = Wide Area Network 37 19

ABTEKNILLINEN KORKEAKOULU Tietoverkkolaboratorio

ABTEKNILLINEN KORKEAKOULU Tietoverkkolaboratorio ABTEKNILLINEN KORKEAKOULU Tietoverkkolaboratorio 11. Liikenteen- ja ruuhkanhallinta ATM:ssä luento11.ppt S-38.145 - Liikenneteorian perusteet - Kevät 2002 1 Sisältö Johdanto ATM-tekniikan perusteet Palveluluokat

Lisätiedot

AB TEKNILLINEN KORKEAKOULU

AB TEKNILLINEN KORKEAKOULU AB TEKNILLINEN KORKEAKOULU Tietoverkkolaboratorio luento11.ppt S-38.145 - Liikenneteorian perusteet - Kevät 2002 1 Sisältö Johdanto ATM-tekniikan perusteet Palveluluokat ja liikennesopimus Liikenteen-

Lisätiedot

11. Liikenteen- ja ruuhkanhallinta ATM:ssä

11. Liikenteen- ja ruuhkanhallinta ATM:ssä luento11.ppt S-38.145 - Liikenneteorian perusteet - Kevät 2000 1 Sisältö Johdanto ATM-tekniikan perusteet Palveluluokat Liikennesopimus Liikenteen- ja ruuhkanhallinta ATM:ssä Pääsynvalvonta (CAC) Yhteysparametrien

Lisätiedot

AB TEKNILLINEN KORKEAKOULU

AB TEKNILLINEN KORKEAKOULU AB TEKNILLINEN KORKEAKOULU Tietoverkkolaboratorio luento11.ppt S-38.145 - Liikenneteorian perusteet - Kevät 2001 1 Sisältö Johdanto ATM-tekniikan perusteet Palveluluokat Liikennesopimus Liikenteen- ja

Lisätiedot

ABTEKNILLINEN KORKEAKOULU Tietoverkkolaboratorio

ABTEKNILLINEN KORKEAKOULU Tietoverkkolaboratorio ABTEKNILLINEN KORKEAKOULU Tietoverkkolaboratorio 11. Liikenteen- ja ruuhkanhallinta ATM:ssä luento11.ppt S-38.145 - Liikenneteorian perusteet - Kevät 2003 1 Sisältö Johdanto ATM-tekniikan perusteet Palveluluokat

Lisätiedot

Liikenne ATM- ja SDHverkoissa

Liikenne ATM- ja SDHverkoissa Liikenne ATM- ja SDHverkoissa 7LHWROLLNHQQHWHNQLLNDQSHUXVWHHW $(/&7 0DUNXV3HXKNXUL Tämä ja OSI Liikenteen kanavointi Liikenteen hallinta Reititys 7 sovellus 6 esitystapa 5 yhteysjakso 4 siirto 3 verkko

Lisätiedot

10. Liikenteen- ja ruuhkanhallinta ATM:ssä Osa 2

10. Liikenteen- ja ruuhkanhallinta ATM:ssä Osa 2 S-38.145 Liikenneteorian perusteet K-99 Osa 2 lect10.ppt 1 Sisältö Johdanto Liikenteen- ja ruuhkanhallinnan toimenpiteet ATM:ssä Pääsynvalvonta (CAC) Yhteysparametrien valvonta (UPC) ABR-palveluluokan

Lisätiedot

PCM (Pulse Code Modulation)

PCM (Pulse Code Modulation) PCM (Pulse Code Modulation) Tekniikka analogisen signaalin digitalisointiin nykyaikaisen puhelinjärjestelmän peruspalikka useita erilaisia versioita käytössä USA, Japani: T1 carrier -tekniikka ITU-T (CCITT)

Lisätiedot

T1-linja (tai DS1 (digital signal)) T1-linjojen yhdistäminen SONET/SDH. Tavoitteet

T1-linja (tai DS1 (digital signal)) T1-linjojen yhdistäminen SONET/SDH. Tavoitteet Yleensä tasoja on 256 kappaletta => 8 bittiä PCM (Pulse Code Modulation) 7 111 Tekniikka analogisen signaalin digitalisointiin nykyaikaisen puhelinjärjestelmän peruspalikka useita erilaisia versioita käytössä

Lisätiedot

PCM (Pulse Code Modulation)

PCM (Pulse Code Modulation) PCM (Pulse Code Modulation) Tekniikka analogisen signaalin digitalisointiin nykyaikaisen puhelinjärjestelmän peruspalikka useita erilaisia versioita käytössä USA, Japani: T1 carrier -tekniikka ITU-T (CCITT)

Lisätiedot

1. ATM: LIIKENTEEN- JA RUUHKANHALLINTA

1. ATM: LIIKENTEEN- JA RUUHKANHALLINTA Anna-Kaisa Lindfors 1. ATM: LIIKENTEEN- JA RUUHKANHALLINTA ATM-verkoissa liikenteen- ja ruuhkanhallinta on tärkeä osa verkonhallintaa, kuten kaikissa jaettuja resursseja käyttävissä verkoissa. Ilman liikenteen-

Lisätiedot

Liikenneteoriaa (vasta-alkajille)

Liikenneteoriaa (vasta-alkajille) Liikenneteoriaa (vasta-alkajille) samuli.aalto@hut.fi liikteor.ppt S-38.8 - Teletekniikan perusteet - Syksy 000 Sisältö Liikenneteorian tehtävä Verkot ja välitysperiaatteet Puhelinliikenteen mallinnus

Lisätiedot

1. B-ISDN: PROTOKOLLAT

1. B-ISDN: PROTOKOLLAT 1. B-ISDN: PROTOKOLLAT 1980- luvun alkupuolella käynnistettiin kehitystyö, jonka päämääränä oli siirtyä erillisverkoista monipalveluverkkoihin. Perinteisesti eri käyttötarkoitusta varten oli suunniteltu

Lisätiedot

Nopea tiedonsiirto terveydenhuollossa, ATM-tietoverkko

Nopea tiedonsiirto terveydenhuollossa, ATM-tietoverkko TTKK, MuIticast Oy Terveydenhuollon ATK-päivät Oulu, hotelli Vaakuna 16-17.5.1994 Nopea tiedonsiirto terveydenhuollossa, ATM-tietoverkko Mika Uusitalo Mika.Uusitalo@cc.tut.fi 931 / 3162429 Esityksen sisältö

Lisätiedot

Standardiliitännät. Tämä ja OSI 7LHWROLLNHQQHWHNQLLNDQSHUXVWHHW $(/&7 0DUNXV3HXKNXUL

Standardiliitännät. Tämä ja OSI 7LHWROLLNHQQHWHNQLLNDQSHUXVWHHW $(/&7 0DUNXV3HXKNXUL Standardiliitännät 7LHWROLLNHQQHWHNQLLNDQSHUXVWHHW $(/&7 0DUNXV3HXKNXUL Tämä ja OSI Liitännät toiminnalliset ominaisuudet sähköiset ominaisuudet X.25 Kehysvälitys 7 sovellus 6 esitystapa 5 yhteysjakso

Lisätiedot

ATM- ja Multimediaseminaari ABR-palvelu ja sen vuonohjaus (rev 2.0)

ATM- ja Multimediaseminaari ABR-palvelu ja sen vuonohjaus (rev 2.0) ATM- ja Multimediaseminaari 17.2.1997 ABR-palvelu ja sen vuonohjaus (rev 2.0) Mika Ilvesmäki S 36412K Teknillinen Korkeakoulu, Teletekniikan laboratorio Otakaari 5 A, 02150 ESPOO lynx#luuri.hut.fi TIIVISTELMÄ

Lisätiedot

Nimi: Op.numero: Yritän arvosanan korotusta, olen läpäissyt IVT:n tentin

Nimi: Op.numero: Yritän arvosanan korotusta, olen läpäissyt IVT:n tentin 1 8304500 Tietoliikenneverkkojen perusteet Tentti 22102003 /OA&JH Nimi: Opnumero: HUOM! Merkitse alle ajankohdat (esim kesä 2002), mikäli olet suorittanut osuuksia kurssille 83450 Internetin verkkotekniikat,

Lisätiedot

ATM-KYTKENTÄLAITTEIDEN SUORITUSKYVYN MITTAUS

ATM-KYTKENTÄLAITTEIDEN SUORITUSKYVYN MITTAUS TEKNILLINEN KORKEAKOULU Sähkötekniikan osasto Marko Luoma ATM-KYTKENTÄLAITTEIDEN SUORITUSKYVYN MITTAUS Diplomityö, joka on jätetty opinnäytteenä tarkastettavaksi diplomi-insinöörin tutkintoa varten Espoossa

Lisätiedot

(Puhelin)verkkokomponentit. Kytkentäiset verkot. Piirikytkentä. Kytkentäkenttä

(Puhelin)verkkokomponentit. Kytkentäiset verkot. Piirikytkentä. Kytkentäkenttä Kytkentäiset verkot (Puhelin)verkkokomponentit Yleensä laaja-alaiset verkot Verkon sisäiset ja reunasolmut Solmujen väliset linkit multipleksattuja Ei suoria linkkejä kaikkien solmujen välillä vaihtoehtoiset

Lisätiedot

Liikenneteorian tehtävä

Liikenneteorian tehtävä J. Virtamo 38.3141Teleliikenneteoria / Johdanto 1 Liikenneteorian tehtävä Määrää kolmen eri tekijän väliset riippuvuudet palvelun laatu järjestelmä liikenne Millainen käyttäjän kokema palvelun laatu on

Lisätiedot

2. Esimerkkejä eri järjestelmien mallintamisesta (osa 1)

2. Esimerkkejä eri järjestelmien mallintamisesta (osa 1) 2. Esimerkkejä eri järjestelmien mallintamisesta (osa ) luento02.ppt S-38.45 - Liikenneteorian perusteet - Kevät 2000 2. Esimerkkejä eri järjestelmien mallintamisesta (osa ) Sisältö Tietoliikenneverkot

Lisätiedot

S ATM JA MULTIMEDIA SEMINAARI, KEVÄT -97

S ATM JA MULTIMEDIA SEMINAARI, KEVÄT -97 S-38.201 ATM JA MULTIMEDIA SEMINAARI, KEVÄT -97 PNNI-PROTOKOLLAN MUKAINEN YHTEYDENMUODOSTUS 17.02.1997 Mika Loukola S, 41733L Mika.Loukola@hut.fi SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ...3 LYHENTEET...4 KUVALUETTELO...5

Lisätiedot

S ATM JA MULTIMEDIA SEMINAARI, KEVÄT

S ATM JA MULTIMEDIA SEMINAARI, KEVÄT S-38.201 ATM JA MULTIMEDIA SEMINAARI, KEVÄT -97 ABT-palvelu Tuomo Pakarinen S 40574L Tuomo.Pakarinen@hut.fi SISÄLLYS 1. JOHDANTO 3 2. TERMIT JA KÄSITTEET 3 3. ATM TIEDONSIIRTOKÄYTÄNNÖT 5 3.1 TAUSTAA 5

Lisätiedot

Kuva maailmasta Pakettiverkot (Luento 1)

Kuva maailmasta Pakettiverkot (Luento 1) M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (1/20) M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (2/20) Kuva maailmasta Pakettiverkot (Luento 1) WAN Marko Luoma TKK Teletekniikan laboratorio LAN M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (3/20) M.Sc.(Tech.) Marko

Lisätiedot

1. Tietokoneverkot ja Internet. 1. 1.Tietokoneesta tietoverkkoon. Keskuskone ja päätteet (=>-80-luvun alku) Keskuskone ja oheislaitteet

1. Tietokoneverkot ja Internet. 1. 1.Tietokoneesta tietoverkkoon. Keskuskone ja päätteet (=>-80-luvun alku) Keskuskone ja oheislaitteet 1. Tietokoneverkot ja Internet 1.1. Tietokoneesta tietoverkkoon 1.2. Tietoliikenneverkon rakenne 1.3. Siirtomedia 1.4. Tietoliikenneohjelmisto eli protokolla 1.5. Viitemallit: OSI-malli, TCP/IP-malli 1.6.

Lisätiedot

1. ATM: SIGNALOINTI. 1.1 Protokollat

1. ATM: SIGNALOINTI. 1.1 Protokollat 1. ATM: SIGNALOINTI ITU-T:n N-ISDN:n suositukset normaaliin puhelunohjaukseen sisältyvät Q.930-sarjaan ja niitä kutsutaan DSS 1:ksi (Digital Subscriber Signaling No. 1). Lisäykset DSS 1:n B-ISDN sovelluksia

Lisätiedot

ABTEKNILLINEN KORKEAKOULU Tietoverkkolaboratorio

ABTEKNILLINEN KORKEAKOULU Tietoverkkolaboratorio ABTEKNILLINEN KORKEAKOULU Tietoverkkolaboratorio 2. Esimerkkejä eri järjestelmien mallintamisesta (osa ) Luento02.ppt S-38.45 - Liikenneteorian perusteet - Kevät 2004 Sisältö Tietoliikenneverkot Verkkotaso:

Lisätiedot

Internet Protocol version 6. IPv6

Internet Protocol version 6. IPv6 Internet Protocol version 6 IPv6 IPv6 Osoiteavaruus 32-bittisestä 128-bittiseksi Otsikkokentässä vähemmän kenttiä Lisäominaisuuksien määritteleminen mahdollista Pakettien salaus ja autentikointi mahdollista

Lisätiedot

1. Johdanto luento01.ppt S Liikenneteorian perusteet - Kevät

1. Johdanto luento01.ppt S Liikenneteorian perusteet - Kevät luento01.ppt S-38.145 - Liikenneteorian perusteet - Kevät 2005 1 Sisältö Tietoliikenneverkot ja välitysperiaatteet Liikenneteorian tehtävä Liikenneteoreettiset mallit Littlen kaava 2 Tietoliikenneverkot

Lisätiedot

Otto Alhava LM Ericsson

Otto Alhava LM Ericsson 8304500 Tietoliikenneverkkojen perusteet Otto Alhava LM Ericsson otto.alhava@ericsson.fi 20.8.2003 2003, Otto Alhava Sisältö Luento 4 a) ATM ja Frame Relay b) ISDN,POTS,PSTN ja SDH 20.8.2003 2003, Otto

Lisätiedot

1. Tietokoneverkot ja Internet

1. Tietokoneverkot ja Internet 1. Tietokoneverkot ja Internet 1.1. Tietokoneesta tietoverkkoon 1.2. Tietoliikenneverkon rakenne 1.3. Siirtomedia 1.4. Tietoliikenneohjelmisto eli protokolla 1.5. Viitemallit: OSI-malli, TCP/IP-malli 1.6.

Lisätiedot

1. Tietokoneverkot ja Internet Tietokoneesta tietoverkkoon. Keskuskone ja päätteet (=>-80-luvun alku) Keskuskone ja oheislaitteet

1. Tietokoneverkot ja Internet Tietokoneesta tietoverkkoon. Keskuskone ja päätteet (=>-80-luvun alku) Keskuskone ja oheislaitteet . Tietokoneverkot ja Internet.. Tietokoneesta tietoverkkoon.. Tietoliikenneverkon rakenne.. Siirtomedia.4. Tietoliikenneohjelmisto eli protokolla.5. Viitemallit: OSI-malli, TCP/IP-malli.6. Esimerkkejä

Lisätiedot

Luento 13: Arkkitehtuurit. Internet tänään

Luento 13: Arkkitehtuurit. Internet tänään Tietoliikenneverkot Luento 13: Arkkitehtuurit Nykyinen Internet: Best Effort palvelua Internet tänään Yhtäläiset mahdollisuudet (resurssit) ja kurjuudet (hukat ja viiveet) Internet on muuttumassa kaupalliseksi

Lisätiedot

Teleliikenne vs. Dataliikenne Piirikytkentä & Pakettikytkentä

Teleliikenne vs. Dataliikenne Piirikytkentä & Pakettikytkentä CT30A2003 Tietoliikennetekniikan perusteet Teleliikenne vs. Dataliikenne Piirikytkentä & Pakettikytkentä Lappeenranta University of Technology / JP, PH, AH 1 Kytkentäiset verkot Kytkentäinen verkko koostuu

Lisätiedot

Tietoverkot ja QoS. QoS ATM QoS-toteutukset Integrated Services Differentiated Services. Petri Vuorimaa 1

Tietoverkot ja QoS. QoS ATM QoS-toteutukset Integrated Services Differentiated Services. Petri Vuorimaa 1 Tietoverkot ja QoS QoS ATM QoS-toteutukset Integrated Services Differentiated Services Petri Vuorimaa 1 Quality of Service (QoS) Tiedonsiirron vaatimukset määritellään QoSparametrien avulla: + esim. viive,

Lisätiedot

S-38.201 ATM JA MULTIMEDIA SEMINAARI, KEVÄT -97. Frame relay-verkon liikenteenhallinta

S-38.201 ATM JA MULTIMEDIA SEMINAARI, KEVÄT -97. Frame relay-verkon liikenteenhallinta S-38.201 ATM JA MULTIMEDIA SEMINAARI, KEVÄT -97 Frame relay-verkon liikenteenhallinta Tuomo Sipilä S 34082T tuomo.sipila@research.nokia.fi TIIVISTELMÄ 3 1. JOHDANTO 4 2. FRAME RELAY 4 2.1 TAUSTAA 4 2.2

Lisätiedot

ATM-tekniikka. LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULU Tietotekniikan koulutusohjelma Tietoliikennetekniikka Opinnäytetyö Kevät 2008 Mikko Grönlund

ATM-tekniikka. LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULU Tietotekniikan koulutusohjelma Tietoliikennetekniikka Opinnäytetyö Kevät 2008 Mikko Grönlund ATM-tekniikka LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULU Tietotekniikan koulutusohjelma Tietoliikennetekniikka Opinnäytetyö Kevät 2008 Mikko Grönlund Lahden ammattikorkeakoulu Tietotekniikan koulutusohjelma GRÖNLUND, MIKKO:

Lisätiedot

S 38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet. Pakettikytkentäiset verkot. Helsinki University of Technology Networking Laboratory

S 38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet. Pakettikytkentäiset verkot. Helsinki University of Technology Networking Laboratory S 38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet Pakettikytkentäiset verkot Kertausta: Verkkojen OSI kerrosmalli Sovelluskerros Esitystapakerros Istuntokerros Kuljetuskerros Verkkokerros Linkkikerros Fyysinen

Lisätiedot

Olemassa oleva infrastruktuuri tiedon kuljetukseen ongelma. äänenkuljetusteknologian sopivuus tietokoneiden väliseen kommunikointiin

Olemassa oleva infrastruktuuri tiedon kuljetukseen ongelma. äänenkuljetusteknologian sopivuus tietokoneiden väliseen kommunikointiin Puhelinjärjestelmä Olemassa oleva infrastruktuuri tiedon kuljetukseen ongelma äänenkuljetusteknologian sopivuus tietokoneiden väliseen kommunikointiin datalinja 10 **7-10**9 bps, BER ~ 10 **-12 puhelin

Lisätiedot

Olemassa oleva infrastruktuuri tiedon kuljetukseen ongelma. äänenkuljetusteknologian sopivuus tietokoneiden väliseen kommunikointiin

Olemassa oleva infrastruktuuri tiedon kuljetukseen ongelma. äänenkuljetusteknologian sopivuus tietokoneiden väliseen kommunikointiin Puhelinjärjestelmä Olemassa oleva infrastruktuuri tiedon kuljetukseen ongelma äänenkuljetusteknologian sopivuus tietokoneiden väliseen kommunikointiin datalinja 10 **7-10**9 bps, BER ~ 10 **-12 puhelin

Lisätiedot

" Internet on globaalin mittakaavan koeverkko. " Nykyinen Internet. " yhtäläiset resurssit ja kurjuus. " Best Effort palvelua. " 3 bitin precedence

 Internet on globaalin mittakaavan koeverkko.  Nykyinen Internet.  yhtäläiset resurssit ja kurjuus.  Best Effort palvelua.  3 bitin precedence Internet tänään " Internet on globaalin mittakaavan koeverkko. Tietoliikenneverkot Luento 8: Arkkitehtuurit " Internet on muuttumassa kaupalliseksi verkoksi, jonka palvelut halutaan saattaa kaupallisuuden

Lisätiedot

OSI malli. S 38.188 Tietoliikenneverkot S 2000. Luento 2: L1, L2 ja L3 toiminteet

OSI malli. S 38.188 Tietoliikenneverkot S 2000. Luento 2: L1, L2 ja L3 toiminteet M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (1/38) S 38.188 Tietoliikenneverkot S 2000 Luento 2: L1, L2 ja L3 toiminteet OSI malli M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (2/38) OSI malli kuvaa kommunikaatiota erilaisten protokollien mukaisissa

Lisätiedot

Kymenlaakson Ammattikorkeakoulu Elektroniikan koulutusohjelma / tietoliikennetekniikka Opinnäytetyö 2011 Tuomo Korja

Kymenlaakson Ammattikorkeakoulu Elektroniikan koulutusohjelma / tietoliikennetekniikka Opinnäytetyö 2011 Tuomo Korja Kymenlaakson Ammattikorkeakoulu Elektroniikan koulutusohjelma / tietoliikennetekniikka Opinnäytetyö 2011 Tuomo Korja Tiedot KORJA, TUOMO Opinnäytetyö Työn ohjaaja Toimeksiantaja Huhtikuu 2011 Avainsanat

Lisätiedot

Teknisiä käsitteitä, lyhenteitä ja määritelmiä

Teknisiä käsitteitä, lyhenteitä ja määritelmiä Teknisiä käsitteitä, lyhenteitä ja määritelmiä Yleistä Asuinkiinteistön monipalveluverkko Asuinkiinteistön viestintäverkko, joka välittää suuren joukon palveluja, on avoin palveluille ja teleyritysten

Lisätiedot

OSI ja Protokollapino

OSI ja Protokollapino TCP/IP OSI ja Protokollapino OSI: Open Systems Interconnection OSI Malli TCP/IP hierarkia Protokollat 7 Sovelluskerros 6 Esitystapakerros Sovellus 5 Istuntokerros 4 Kuljetuskerros 3 Verkkokerros Linkkikerros

Lisätiedot

S-38.118 Teletekniikan perusteet

S-38.118 Teletekniikan perusteet S-38.118 Teletekniikan perusteet Laskuharjoitus 3 Paketoinnin hyötysuhde 1 Harjoitus 3 koostuu: Demoluento (45 min) Datan siirtäminen Internetissä yleensä Laskuesimerkki datan siirtämisestä Äänen siirtäminen

Lisätiedot

2. Liikenne. luento02.ppt S Liikenneteorian perusteet - Kevät 2006

2. Liikenne. luento02.ppt S Liikenneteorian perusteet - Kevät 2006 luento02.ppt S-38.1145 - Liikenneteorian perusteet - Kevät 2006 1 Sisältö Liikenteen karakterisointi Puhelinliikenteen mallinnus Dataliikenteen mallinnus pakettitasolla Dataliikenteen mallinnus vuotasolla

Lisätiedot

3. Esimerkkejä luento03.ppt S Liikenneteorian perusteet - Kevät

3. Esimerkkejä luento03.ppt S Liikenneteorian perusteet - Kevät luento03.ppt S-38.1145 - Liikenneteorian perusteet - Kevät 2006 1 Sisältö Puhelinliikenteen malli Pakettitason malli dataliikenteelle Vuotason malli elastiselle dataliikenteelle Vuotason malli virtaavalle

Lisätiedot

S-38.201 ATM JA MULTIMEDIA SEMINAARI, SYKSY -96

S-38.201 ATM JA MULTIMEDIA SEMINAARI, SYKSY -96 S-38.201 JA MULTIMEDIA SEMINAARI, SYKSY -96 Palvelun taso ja laatu :ssä Marko Luoma S 39279H Teknillinen korkeakoulu, Teletekniikan laboratorio Otakaari 5A, 02150 Espoo Marko.Luoma@hut.fi TIIVISTELMÄ 3

Lisätiedot

AB TEKNILLINEN KORKEAKOULU

AB TEKNILLINEN KORKEAKOULU TEKNILLINEN KORKEKOULU Tietoverkkolaboratorio 2. Esimerkkejä eri järjestelmien mallintamisesta (osa ) luento02.ppt S-38.45 - Liikenneteorian perusteet - Kevät 2002 2. Esimerkkejä eri järjestelmien mallintamisesta

Lisätiedot

10/24/ Olemassa oleva infrastruktuuri tiedon kuljetukseen ongelma. äänenkuljetusteknologian sopivuus tietokoneiden väliseen kommunikointiin

10/24/ Olemassa oleva infrastruktuuri tiedon kuljetukseen ongelma. äänenkuljetusteknologian sopivuus tietokoneiden väliseen kommunikointiin Laajaverkot (WAN) Puhelinverkko kanavointi X.25, Frame Relay Atm-verkko 10/24/2002 1 Puhelinjärjestelmä Olemassa oleva infrastruktuuri tiedon kuljetukseen ongelma äänenkuljetusteknologian sopivuus tietokoneiden

Lisätiedot

Laajaverkot (WAN) Puhelinverkko. X.25, Frame Relay Atm-verkko. kanavointi 10/24/2002 1

Laajaverkot (WAN) Puhelinverkko. X.25, Frame Relay Atm-verkko. kanavointi 10/24/2002 1 Laajaverkot (WAN) Puhelinverkko kanavointi X.25, Frame Relay Atm-verkko 10/24/2002 1 Puhelinjärjestelmä Olemassa oleva infrastruktuuri tiedon kuljetukseen ongelma äänenkuljetusteknologian sopivuus tietokoneiden

Lisätiedot

Tekijä / Aihe 1

Tekijä / Aihe 1 14.12.2009 Tekijä / Aihe 1 IPTV Alueverkkojen näkökulmasta SimuNet Seminaari 7.12.2008 Vesa Kankare 14.12.2009 Vesa Kankare/ IPTV 2 Agenda Yleistä Palvelun laadun merkitys Aluedataverkon rooli tulevaisuuden

Lisätiedot

3. Esimerkkejä. Sisältö. Klassinen puhelinliikenteen malli (1) Klassinen puhelinliikenteen malli (2)

3. Esimerkkejä. Sisältö. Klassinen puhelinliikenteen malli (1) Klassinen puhelinliikenteen malli (2) Sisältö Puhelinliikenteen malli Pakettitason malli dataliikenteelle Vuotason malli elastiselle dataliikenteelle Vuotason malli virtaavalle dataliikenteelle luento03.ppt S-38.45 - Liikenneteorian perusteet

Lisätiedot

DownLink Shared Channel in the 3 rd Generation Base Station

DownLink Shared Channel in the 3 rd Generation Base Station S-38.110 Diplomityöseminaari DownLink Shared hannel in the 3 rd Diplomityön tekijä: Valvoja: rofessori Samuli Aalto Ohjaaja: Insinööri Jari Laasonen Suorituspaikka: Nokia Networks 1 Seminaarityön sisällysluettelo

Lisätiedot

1. Tietokoneverkot ja Internet Tietokoneesta tietoverkkoon. Keskuskone ja oheislaitteet. Keskuskone ja päätteet (=>-80-luvun alku)

1. Tietokoneverkot ja Internet Tietokoneesta tietoverkkoon. Keskuskone ja oheislaitteet. Keskuskone ja päätteet (=>-80-luvun alku) 1. Tietokoneverkot ja Internet 1.1. Tietokoneesta tietoverkkoon 1.2. Tietoliikenneverkon rakenne 1.3. Siirtomedia 1.4. Tietoliikenneohjelmisto eli protokolla 1.5. Viitemallit: OSI-malli, TCP/IP-malli 1.6.

Lisätiedot

DVB- ja internet-palvelut saman vastaanottimen kautta

DVB- ja internet-palvelut saman vastaanottimen kautta DVB- ja internet-palvelut saman vastaanottimen kautta Timo Santi 8.11.2012 Termiviidakko Epäviralliset tulkinnat Termi OTT (Over The Top) Connected TV IPTV Internet TV Web TV Cord Cutters Tulkinta Internetin

Lisätiedot

Tietoliikenne II. Syksy 2005 Markku Kojo. Tietoliikenne II (2 ov,, 4 op) Page1. Markku Kojo Helsingin yliopisto Tietojenkäsittelytieteen laitos

Tietoliikenne II. Syksy 2005 Markku Kojo. Tietoliikenne II (2 ov,, 4 op) Page1. Markku Kojo Helsingin yliopisto Tietojenkäsittelytieteen laitos Tietoliikenne II Syksy 2005 Markku Kojo 1 Syksy 2005 Tietoliikenne II (2 ov,, 4 op) Markku Kojo Helsingin yliopisto Tietojenkäsittelytieteen laitos 2 Page1 1 Kirjallisuus ja muuta materiaalia Kurssikirja:

Lisätiedot

Ristiriita. Puhelinjärjestelmä. Modeemi. Digitaalisen signaloinnin edut. xdsl-modeemit. Modeemeja

Ristiriita. Puhelinjärjestelmä. Modeemi. Digitaalisen signaloinnin edut. xdsl-modeemit. Modeemeja Puhelinjärjestelmä Olemassa oleva infrastruktuuri tiedon kuljetukseen ongelma äänenkuljetusteknologian sopivuus tietokoneiden väliseen kommunikointiin datalinja 10 **7-10**9 bps, BER ~ 10 **-12 puhelin

Lisätiedot

Diplomityöseminaari 6.8.2002

Diplomityöseminaari 6.8.2002 Diplomityöseminaari 6.8.2002 Työn nimi: TV-lähetystä välittävän laajakaistaisen IP-pohjaisen tilaajaverkon palvelunlaatu Työn tekijä: Lasse Kiiskinen Valvoja: Professori Raimo Kantola Ohjaaja: DI Mikko

Lisätiedot

Diplomityöseminaari 21.5.2002

Diplomityöseminaari 21.5.2002 Diplomityöseminaari.5. Nimi: Aihe: Valvoja: Ohjaaja: Teettäjä: Leimakytkentää hyödyntävien virtuaaliverkkojen vertailu Prof. Raimo Kantola DI Jarno Salmela Sonera Oyj.5. Diplomityöseminaari Esityksen rakenne

Lisätiedot

Yleistä ruuhkasta. 5. Ruuhkan valvonta. ruuhkan valvonta <=> vuon valvonta. open-loop control. closed-loop control

Yleistä ruuhkasta. 5. Ruuhkan valvonta. ruuhkan valvonta <=> vuon valvonta. open-loop control. closed-loop control 5. Ruuhkan valvonta yleistä ruuhkan valvonnasta ruuhkan estäminen liikenteen tasoittaminen vuotava ämpäri, vuoromerkkiämpäri liikennevirran määrittely ruuhkan säätely kuorman rajoittaminen pääsyvalvonta,

Lisätiedot

5. Ruuhkan valvonta. yleistä ruuhkan valvonnasta ruuhkan estäminen. vuotava ämpäri, vuoromerkkiämpäri liikennevirran määrittely

5. Ruuhkan valvonta. yleistä ruuhkan valvonnasta ruuhkan estäminen. vuotava ämpäri, vuoromerkkiämpäri liikennevirran määrittely 5. Ruuhkan valvonta yleistä ruuhkan valvonnasta ruuhkan estäminen liikenteen tasoittaminen vuotava ämpäri, vuoromerkkiämpäri liikennevirran määrittely ruuhkan säätely kuorman rajoittaminen pääsyvalvonta,

Lisätiedot

5. Ruuhkan valvonta. yleistä ruuhkan valvonnasta ruuhkan estäminen. ruuhkan säätely. liikenteen tasoittaminen. kuorman rajoittaminen

5. Ruuhkan valvonta. yleistä ruuhkan valvonnasta ruuhkan estäminen. ruuhkan säätely. liikenteen tasoittaminen. kuorman rajoittaminen 5. Ruuhkan valvonta yleistä ruuhkan valvonnasta ruuhkan estäminen liikenteen tasoittaminen vuotava ämpäri, vuoromerkkiämpäri liikennevirran määrittely ruuhkan säätely kuorman rajoittaminen pääsyvalvonta,

Lisätiedot

TP-LINK TD-8610 ADSL2/2+ päätelaitteen Käyttöohje

TP-LINK TD-8610 ADSL2/2+ päätelaitteen Käyttöohje TP-LINK TD-8610 ADSL2/2+ päätelaitteen Käyttöohje Tuotepakkauksen sisältö...1 Osa 1: Tietoa tuotteesta...2 1.1 Tekniset tiedot...2 1.2 Tuetut protokollat...2 1.3 Tiedonsiirtonopeudet...3 1.4 ATM-ominaisuudet...3

Lisätiedot

S Laskuharjoitus 3: Ratkaisuhahmotelmia

S Laskuharjoitus 3: Ratkaisuhahmotelmia S-38.118 Laskuharjoitus 3: Ratkaisuhahmotelmia Mika Ilvesmäki lynx@tct.hut.fi 1st December 2000 Abstract Tässä dokumentissä esitellään enemmän tai vähemmän taydellisesti ratkaisuja syksyn 2000 teletekniikan

Lisätiedot

TVP 2003 kevätkurssi. Kertaus Otto Alhava

TVP 2003 kevätkurssi. Kertaus Otto Alhava TVP 2003 kevätkurssi Kertaus Kysymyksiä ja vastauksia 1) Mistä saa kurssin puuttuvat kalvot? ks. kurssin kotisivu ensi perjantaina! 2) Miten valmistautua tenttiin? (=Miten hahmotan kurssin sisällön paremmin?)

Lisätiedot

Kaikki analogiset järjestelmät digitaalisiksi ja verkkokäyttöisiksi - jo tänään Kustannustekkuutta ja joustavuutta työskentelyyn

Kaikki analogiset järjestelmät digitaalisiksi ja verkkokäyttöisiksi - jo tänään Kustannustekkuutta ja joustavuutta työskentelyyn Kaikki analogiset järjestelmät digitaalisiksi ja verkkokäyttöisiksi - jo tänään Kustannustekkuutta ja joustavuutta työskentelyyn Terveydenhuollon 29. ATK-päivät Jyväskylä 25-27.5.2003 Verkostoitumisen

Lisätiedot

Siltojen haitat. Yleisesti edut selvästi suuremmat kuin haitat 2/19/2003 79. Kytkin (switch) Erittäin suorituskykyisiä, moniporttisia siltoja

Siltojen haitat. Yleisesti edut selvästi suuremmat kuin haitat 2/19/2003 79. Kytkin (switch) Erittäin suorituskykyisiä, moniporttisia siltoja Siltojen haitat sillat puskuroivat ja aiheuttavat viivettä ei vuonsäätelyä => sillan kapasiteetti voi ylittyä kehysrakenteen muuttaminen => virheitä jää havaitsematta Yleisesti edut selvästi suuremmat

Lisätiedot

2 KYTKENTÄLAITTEET JA NIIDEN RAKENNE

2 KYTKENTÄLAITTEET JA NIIDEN RAKENNE 2 KYTKENTÄLAITTEET JA NIIDEN RAKENNE ATM-verkko perustuu samanlaisiin kytkentälaitteisiin kuin perinteinen puhelinverkko. Peruselementtejä julkisessa ATM-verkossa ovat ristikytkentälaitteet ja keskukset.

Lisätiedot

Demonstraatiot Luento

Demonstraatiot Luento TEKNILLINEN KORKEAKOULU Tietoliikenne- ja tietoverkkotekniikan laitos S-8.45 Liikenneteorian perusteet, Kevät 8 Demonstraatiot Luento 8..8 D/ Tarkastellaan seuraavaa yksinkertaista piirikytkentäistä (runko)verkkoa.

Lisätiedot

Service Level Agreement. Service Level Agreement. IP verkkopalvelu. S 38.192 Verkkopalvelujen tuotanto Luento 1: Service Level Agreement

Service Level Agreement. Service Level Agreement. IP verkkopalvelu. S 38.192 Verkkopalvelujen tuotanto Luento 1: Service Level Agreement Lic.(Tech.) Marko Luoma (1/20) Lic.(Tech.) Marko Luoma (2/20) Service Level greement S 38.192 Verkkojen tuotanto Luento 1: Service Level greement Sopimus, jokaa kuvaa tuotettua a ja siitä maksettavaa korvausta

Lisätiedot

Reiluus. Maxmin-reiluus. Tärkeä näkökohta best effort -tyyppisissä palveluissa. Reiluuden maxmin-määritelmä

Reiluus. Maxmin-reiluus. Tärkeä näkökohta best effort -tyyppisissä palveluissa. Reiluuden maxmin-määritelmä J. Virtamo 38.3141 Teleliikenneteoria / Reiluus 1 Reiluus Maxmin-reiluus Tärkeä näkökohta best effort -tyyppisissä palveluissa kenellekään ei anneta kvantitatiivisia QoS-takuita kaikkien pitää saada palvelua

Lisätiedot

S Tietoliikenneverkot

S Tietoliikenneverkot Teknillinen korkeakoulu Teletekniikan laboratorio S-8.88 Tietoliikenneverkot Luento : Kytkentä ja reititys tietoliikenneverkoissa 5.9.999 S-8.88 Tietoliikenneverkot / Marko Luoma Miksi kytketään Suoraan

Lisätiedot

Kauanko verkot kestävät? Pilvipalveluiden haasteet verkon kannalta - mitkä asiat oltava kunnossa?

Kauanko verkot kestävät? Pilvipalveluiden haasteet verkon kannalta - mitkä asiat oltava kunnossa? Kauanko verkot kestävät? Pilvipalveluiden haasteet verkon kannalta - mitkä asiat oltava kunnossa? Pilvipalvelut ja verkko ISP kehityskaari 1.0..5.0? ISP 1.0 Internet-liittymät (POTS,ISDN..) ISP 2.0 Palvelintarjonta

Lisätiedot

D B. Levykön rakenne. pyöriviä levyjä ura. lohko. Hakuvarsi. sektori. luku-/kirjoituspää

D B. Levykön rakenne. pyöriviä levyjä ura. lohko. Hakuvarsi. sektori. luku-/kirjoituspää Levyn rakenne Levykössä (disk drive) on useita samankeskisiä levyjä (disk) Levyissä on magneettinen pinta (disk surface) kummallakin puolella levyä Levyllä on osoitettavissa olevia uria (track), muutamasta

Lisätiedot

ATM- ja FRAME RELAY TEKNIIKOIDEN KORVAAMINEN MPLS- JA METRO ETHERNET- TEKNIIKOILLA WAN- YHTEYKSILLÄ

ATM- ja FRAME RELAY TEKNIIKOIDEN KORVAAMINEN MPLS- JA METRO ETHERNET- TEKNIIKOILLA WAN- YHTEYKSILLÄ ATM- ja FRAME RELAY TEKNIIKOIDEN KORVAAMINEN MPLS- JA METRO ETHERNET- TEKNIIKOILLA WAN- YHTEYKSILLÄ Case: UPM-Kymmene Wood Oy LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULU Tietotekniikan koulutusohjelma Tietoliikennetekniikka

Lisätiedot

Tiedonvälitystekniikka 1-3 ov. Kurssin sisältö ja tavoite

Tiedonvälitystekniikka 1-3 ov. Kurssin sisältö ja tavoite Tiedonvälitystekniikka 1-3 ov Luennoitsija: Ma prof. Raimo Kantola raimo.kantola@hut.fi, SG 210 ke 10-12 Assistentti: Erik. Tutkija Mika Ilvesmäki (lynx@tct.hut.fi) Tiedotus: http://www.tct.hut.fi/opetus/s38110/...

Lisätiedot

PNNI - Private Network to Network Interface

PNNI - Private Network to Network Interface PNNI - Private Network to Network Interface Principles Topology concepts Routing Protocols Topology aggregation Call setup and routing algorithm 6-1 ATM:n perusteita ATM = Asynchronous Transfer Mode Yhteydellinen

Lisätiedot

Videoneuvottelu. Johdanto. Järjestelmät. Telepresensce. Laitteisto. Ryhmäneuvottelut

Videoneuvottelu. Johdanto. Järjestelmät. Telepresensce. Laitteisto. Ryhmäneuvottelut Videoneuvottelu Johdanto Johdanto Standardit Tuotteet Internet-puhelut Videoneuvottelua voidaan käyttää + Audio-visuaalinen kommunikointi + Dokumenttien jakaminen: teksti, taulukot ja kuvat Useita etuja

Lisätiedot

Protokollien yleiset toiminnot

Protokollien yleiset toiminnot CT30A2003 Tietoliikennetekniikan perusteet Protokollien yleiset toiminnot 1 Järjestelmä ja olio Eri järjestelmissä sijaitsevat oliot kommunikoivat keskenään - Jotta se olisi mahdollista, täytyy niiden

Lisätiedot

Tekninen kuvaus Aineistosiirrot Interaktiiviset yhteydet iftp-yhteydet

Tekninen kuvaus Aineistosiirrot Interaktiiviset yhteydet iftp-yhteydet Tekninen kuvaus Aineistosiirrot Interaktiiviset yhteydet iftp-yhteydet 15.11.2012 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 1.2 Interaktiivinen FTP-yhteystapa... 3 1.3 Linkki aineistosiirtopalveluun liittyvät dokumentit...

Lisätiedot

Jokaisella tiedostolla on otsake (header), joka sisältää tiedostoon liittyvää hallintatietoa

Jokaisella tiedostolla on otsake (header), joka sisältää tiedostoon liittyvää hallintatietoa Tietojen tallennusrakenteet Jokaisella tiedostolla on otsake (header), joka sisältää tiedostoon liittyvää hallintatietoa tiedot tiedostoon kuuluvista lohkoista esim. taulukkona, joka voi muodostua ketjutetuista

Lisätiedot

mikä sen merkitys on liikkuvalle ammattilaiselle?

mikä sen merkitys on liikkuvalle ammattilaiselle? artikkeli WWAN-verkko WWAN-verkko: mikä sen merkitys on liikkuvalle ammattilaiselle? Nopeiden, saumattomien yhteyksien merkitys minkä tahansa yrityksen menestykseen sekä liikkuvan ammattilaisen tehokkuuteen

Lisätiedot

2. Liikenne. Sisältö. Tarjottu vs. kuljetettu liikenne. Kuljetetun liikenteen karakterisointi

2. Liikenne. Sisältö. Tarjottu vs. kuljetettu liikenne. Kuljetetun liikenteen karakterisointi Sisältö Liikenteen karakterisointi Puhelinliikenteen mallinnus Dataliikenteen mallinnus pakettitasolla Dataliikenteen mallinnus vuotasolla luento.ppt S-8.5 - teorian perusteet - Kevät 6 Tarjottu vs. kuljetettu

Lisätiedot

j n j a b a c a d b c c d m j b a c a d a c b d c c j

j n j a b a c a d b c c d m j b a c a d a c b d c c j TEKNILLINEN KORKEAKOULU Tietoliikenne- ja tietoverkkotekniikan laitos S-38.115 Liikenneteorian perusteet, Kevät 2008 Demonstraatiot Luento 12 29.2.2008 D12/1 Tarkastellaan verkkoa, jossa on solmua ja linkkiä.

Lisätiedot

Quality of Service (QoS) Tietoverkot ja QoS ATM. Laatuparametrit. Tiedonsiirron vaatimukset määritellään QoSparametrien

Quality of Service (QoS) Tietoverkot ja QoS ATM. Laatuparametrit. Tiedonsiirron vaatimukset määritellään QoSparametrien 1 Tietoverkot ja QoS QoS ATM QoS-toteutukset Integrated Services Differentiated Services Quality of Service (QoS) Tiedonsiirron vaatimukset määritellään QoSparametrien avulla: + esim. viive, virhetaajuus,

Lisätiedot

Reititys. Tämä ja OSI 7LHWROLLNHQQHWHNQLLNDQSHUXVWHHW $(/&7 0DUNXV3HXKNXUL. Yhteyden jakaminen Reititys Kytkentä Internet-protokolla TCP, UDP

Reititys. Tämä ja OSI 7LHWROLLNHQQHWHNQLLNDQSHUXVWHHW $(/&7 0DUNXV3HXKNXUL. Yhteyden jakaminen Reititys Kytkentä Internet-protokolla TCP, UDP Reititys 7LHWROLLNHQQHWHNQLLNDQSHUXVWHHW $(/&7 DUNXVHXKNXUL Tämä ja OSI Yhteyden jakaminen Reititys Kytkentä Internet-protokolla TCP, UDP 7 sovellus 6 esitystapa 5 yhteysjakso 4 siirto verkko linkki fyysinen

Lisätiedot

Laajaverkot (WAN) Puhelinverkko. runkolinjat digitaalisia, kuitua local loop analoginen, kierretty pari kanavointi

Laajaverkot (WAN) Puhelinverkko. runkolinjat digitaalisia, kuitua local loop analoginen, kierretty pari kanavointi Laajaverkot (WAN) Puhelinverkko runkolinjat digitaalisia, kuitua local loop analoginen, kierretty pari kanavointi Kanavointi (multiplexing) Kanavointi (tai limitys) runkolinja yhteiskäytössä 24.1.2001

Lisätiedot

IP-osaamisesta laadukasta IP-palvelua. tekijä: Jarkko Rintamäki valvoja: Jorma Virtamo suorituspaikka: Radiolinja Aava Oy

IP-osaamisesta laadukasta IP-palvelua. tekijä: Jarkko Rintamäki valvoja: Jorma Virtamo suorituspaikka: Radiolinja Aava Oy IP-osaamisesta laadukasta IP-palvelua tekijä: Jarkko Rintamäki valvoja: Jorma Virtamo suorituspaikka: Radiolinja Aava Oy Työn lähtökohdat Asiantuntemus ja osaaminen eivät takaa hyvää palvelua Asiakkaan

Lisätiedot

Vuonohjaus: ikkunamekanismi

Vuonohjaus: ikkunamekanismi J. Virtamo 38.3141 Teleliikenneteoria / Ikkunointiin perustuva vuonohjaus 1 Vuonohjaus: ikkunamekanismi Kuittaamattomina liikkeellä olevien segmenttien (data unit) lkm W (ikkuna) Lähetyslupien kokonaismäärä

Lisätiedot

Diplomityö. ATM-tekniikan käyttö internetliikenteen

Diplomityö. ATM-tekniikan käyttö internetliikenteen Diplomityö ATM-tekniikan käyttö internetliikenteen välityksessä TEKNILLINEN KORKEAKOULU Sähkötekniikan osasto Mika Ilvesmäki: ATM-tekniikan käyttö internet-liikenteen välityksessä Jätetty tarkastettavaksi:

Lisätiedot

METROETHERNET PALVELUKUVAUS JA HINNASTO ALKAEN

METROETHERNET PALVELUKUVAUS JA HINNASTO ALKAEN METROETHERNET PALVELUKUVAUS JA HINNASTO 1.7.2016 ALKAEN Palvelukuvaus Kaisanet Oy (myöhemmin KAISA) Metro Ethernet operaattorituote yhdistää eri pisteissä sijaitsevat lähiverkot tai muut verkkoratkaisut

Lisätiedot

Laskuharjoitus 2 ( ): Tehtävien vastauksia

Laskuharjoitus 2 ( ): Tehtävien vastauksia TT12S1E Tietoliikenteen perusteet Metropolia/A. Koivumäki Laskuharjoitus 2 (11.9.2013): Tehtävien vastauksia 1. Eräässä kuvitteellisessa radioverkossa yhdessä radiokanavassa voi olla menossa samanaikaisesti

Lisätiedot

Palvelukuvaus ja hinnasto Ethernet monipalvelunielu Versio

Palvelukuvaus ja hinnasto Ethernet monipalvelunielu Versio 1 (6) Palvelukuvaus ja hinnasto monipalvelunielu Versio 1.1 1.4.2018 2 (6) Sisällys 1 Yleistä... 3 2 Lyhenteet... 3 3 Nielupisteet... 3 4 Fyysisen liitäntä... 4 5 monipalvelunielu... 4 6 Liikenteen luokittelu...

Lisätiedot

Liikkuvuudenhallinta Mobile IP versio 6 - protokollalla

Liikkuvuudenhallinta Mobile IP versio 6 - protokollalla Liikkuvuudenhallinta Mobile IP versio 6 - protokollalla Mikko Merger Valvoja: Professori Jorma Jormakka Ohjaaja: TkL Markus Peuhkuri TKK/Tietoverkkolaboratorio 1 Sisällysluettelo Tavoitteet IEEE 802.11

Lisätiedot

1 VUOKRATTAVAT TUOTTEET... 2 2 TOIMITUSAIKA... 2 3 PALVELUKUVAUKSET... 3. 3.1 Analoginen 2- johdinyhteys, tavanomainen laatu (O)...

1 VUOKRATTAVAT TUOTTEET... 2 2 TOIMITUSAIKA... 2 3 PALVELUKUVAUKSET... 3. 3.1 Analoginen 2- johdinyhteys, tavanomainen laatu (O)... Palvelukuvaus 1 Sisällysluettelo 1 VUOKRATTAVAT TUOTTEET... 2 2 TOIMITUSAIKA... 2 3 PALVELUKUVAUKSET... 3 3.1 Analoginen 2- johdinyhteys, tavanomainen laatu (O)... 3 3.2 Analoginen 2-johdinyhteys, erikoislaatu

Lisätiedot

1 YLEISKUVAUS... 2. 1.1 Laajakaistaliittymä... 2. 1.2 Palvelun rajoitukset... 2 2 PALVELUKOMPONENTIT... 3. 2.1 Päätelaite... 3. 2.2 Nopeus...

1 YLEISKUVAUS... 2. 1.1 Laajakaistaliittymä... 2. 1.2 Palvelun rajoitukset... 2 2 PALVELUKOMPONENTIT... 3. 2.1 Päätelaite... 3. 2.2 Nopeus... Palvelukuvaus 1 Sisällysluettelo 1 YLEISKUVAUS... 2 1.1 Laajakaistaliittymä... 2 1.2 Palvelun rajoitukset... 2 2 PALVELUKOMPONENTIT... 3 2.1 Päätelaite... 3 2.2 Nopeus... 3 2.3 IP- osoitteet... 3 3 TOIMITUS

Lisätiedot

Nykyaikainen IP pohjainen provisiointi operaattorin verkkoon

Nykyaikainen IP pohjainen provisiointi operaattorin verkkoon Nykyaikainen IP pohjainen provisiointi operaattorin verkkoon Palvelun myynti lähtökohdaksi Liiketoimintamallin ja verkon muutos Säästöt verkon kustannuksissa ja asiakaspalvelussa Provisioinnin toteuttaminen

Lisätiedot

S Liikenneteorian perusteet (2 ov) K-98

S Liikenneteorian perusteet (2 ov) K-98 S-38.145 Liikenneteorian perusteet (2 ov) K-98 Samuli Aalto Teletekniikan laboratorio Teknillinen korkeakoulu samuli.aalto@hut.fi http://keskus.hut.fi/opetus/s38145/ preface.ppt Opintojakson puitteet luennot

Lisätiedot