Aluekuvaus Alueen nimi Kunta Merkintä/Aluekuvaus Kaavamääräykset

Transkriptio

1 Aluekuvaus Alueen nimi Kunta Merkintä/Aluekuvaus Kaavamääräykset Suojelualue Merkinnällä osoitetaan luonnonsuojelulain nojalla suojellut tai suojeltaviksi tarkoitetut alueet kuten kansallispuistot ja luonnonpuistot sekä soiden-, rantojen-, vanhojen metsien, lehtojen- ja lintuvesiensuojelualueet. Merkinnällä osoitetaan myös ne suojelualueet, jotka voidaan toteuttaa luonnonsuojelulain ja/tai muun lainsäädännön perusteella sekä koskiensuojelulailla rauhoitetut kosket. Alueella on voimassa MRL 33 :n mukainen ehdollinen rakentamisrajoitus. Suunnittelumääräys: Alueella ei saa ryhtyä sellaisiin toimenpiteisiin, jotka saattavat vaarantaa alueen suojeluarvoja. 1 Keskisenlampi Hankasalmi Merkittävä lintuvesien suojeluohjelmaan kuuluva linnustonsuojelukohde, joka tulisi kunnostaa. Rantasuo pitäjän ainoita ojittamattomia soita. 2 Koukosenlammen laskupuro Hankasalmi Kiemuraisen puron varrella oleva luonnontilainen, maisemallisesti komea puronvarsisuo ja harjukannas. Puronvarren luhtaisella saranevavyöhykkeellä kasvaa mm. valtakunnallisesti silmälläpidettävää ruskopiirtoheinää. Valtakunnallisesti arvokas soidensuojelualue. 3 Lirponmäen lehto Hankasalmi Lirponmäen länsirinteessä oleva lehtojensuojeluohjelmaan kuuluva puronvarsilehto, jonka pensas- ja kenttäkerroksessa monia vaateliaita lajeja. Osa 4 Läyniönlampi Hankasalmi Turvetuotantoalueiden keskellä oleva vesi- ja rantalinnuston suojelualue. Rannat suursaraisia, paikoin rämettä. Hiukan ruovikkoa. 5 Pieni Kaihlanen Hankasalmi Viljelyksien ympäröimä linnustonsuojelukohde. Linnustollisesti pohjoispääty parasta aluetta. Kunnostettu lintuvesien suojeluohjelman kohde. Natura-alue FI Vanginvesi Hankasalmi, Konnevesi Peräkkäisistä hitaasti virtaavista altaista ja niiden välisistä voimakkaasti virtaavista koskista muodostuva kalastollisesti ja rantaluonnoltaan arvokas rantojensuojeluohjelmaan kuuluva vesistöalue. Suurin osa (307 ha) vesialuetta. Vesialue Natura-aluetta FI Vihtamäen lettoräme Hankasalmi Vihtamäen länsirinteessä oleva pieni vesiallikoiden ja rimpipintajuottien kirjoma, lajistollisesti edustava lettoräme. Natura-alue FI Angesselkä - Puttolanselkä Joutsa Arvokas vesilintujen muutonaikainen levähdys- ja ruokailualue. Naturaalue FI Haapasuo - Syysniemi - Rutajärvi - Kivijärvi Joutsa Laaja, monipuolinen ja ekologisesti hyvin merkittävä kokonaisuus, josta suurin osa kuuluu Leivonmäen kansallispuistoon. Alueeseen sisältyy Rutajärven rantojensuojeluohjelman, Aholan vanhojen metsien suojeluohjelman ja Haapasuon soidensuojelun perusohjelman alueet sekä kasvistollisesti arvokas Kivijärvi ja puistoon kuuluva osa Joutsniemen - Harjunkankaan harjujensuojeluohjelman alueesta. Myös maakunnallinen Kivisuo 4:n soidensuojelualue kuuluu kohteeseen. Haapasuo-Syysniemi kuuluu myös FINIBA-alueisiin. Suuri osa vesialuetta. Natura-alue FI Harjunmäen-Kaakkomäen kangas Joutsa Uhanalaisen kasvillisuuden kannalta merkittävä alue, mm. kangasvuokon ainoa kasvupaikka Keski-Suomessa. 11 Harvastensuo Joutsa Yhtenäinen ja harvinaisen eteläinen aapasuo, jolla on kasvistollisia ja linnustollisia arvoja. Natura-alue FI Keskisenlampi ja Riionlampi Joutsa Kaksi umpeenkasvamassa olevaa, arvokasta linnustonsuojelukohdetta. Lintuvesien suojeluohjelman kohde. Natura-alue FI Kälkäsuo-Lehmussuo Joutsa Maisemallisesti merkittävä, monipuolisia suotyyppejä sisältävä kaksiosainen sisäsuomalainen keidassuoalue. Myös linnustollisesti merkittävä. Soidensuojelun perusohjelman kohde. Natura-alue FI Osa 14 Rokasuo Joutsa Pääasiassa rämeitä käsittävä, soidensuojelun perusohjelmaan kuuluva sisäsuomalainen keidassuo. Kaakkoisin osa kauttaaltaan keski- ja runsasravinteista aapaa. Suon vedet laskevat Vallaslampeen kaltevien kapeiden ja lettoisten juottien kautta. Merkittävä uhanalaisten lajien kasvupaikka. Natura-alue FI Suonteen eteläosa Joutsa Suontee on karu ja kirkasvetinen latvavesialueen vedenjakajaseudun järvi, jonka rantaluonto on hyvin luonnontilaista ja vaihtelevaa. Vesi- ja metsälinnustollisesti merkittävä. Pääosa sisältyy rantojensuojeluohjelmaan. Suurin osa vesialuetta. Osa Suonteen FINIBAaluetta. Natura-alue FI Osa 16 Suonteen pohjoisosa Joutsa Alueeseen sisältyy Pohjois-Suonteen vesialue sekä saarissa ja mannerrannalla olevia vanhoja luonnontilaisia lehtipuuvaltaisia metsiä, jotka ovat tärkeitä mm. linnuston suojelussa. FINIBA-alue. Natura-alue FI Maa-alueet 17 Valklamminsuo Joutsa Kirkonkylän tuntumassa oleva harjumuodostumaan rajautuva keidassuoyhtymä. Alueella neljä lampea. Maisemallisesti erinomainen kohde. Sopiva opetus- ja retkeilykohde. 18 Vällyvuori - Huuvuori - Haukkavuori Joutsa, Toivakka Monimuotoinen, kasvilajistoltaan erittäin merkittävä kolmesta kallioalueesta koostuva kohde. Myös maisemallisesti erittäin komea ja arvokas kohde. Natura-alue FI Osa 19 Eerolanlahti-Rautpohjanlahti Jyväskylä Kaksi Tuomiojärven lahtea, joilla on pesimälajiston lisäksi linnustollista arvoa muutonaikaisena levähdyspaikkana. Lintuvesien suojeluohjelman kohde. Natura-alue FI Suunnittelumääräys: Alueen maankäytön suunnittelussa tulee ottaa huomioon uhanalaisen kangasvuokon esiintyminen.

2 20 Härkösuo - Hongistonkorpi Jyväskylä, Muurame Kaksi pienialaista, mutta lajistoltaan ja kasvillisuudeltaan edustavaa suokohdetta. Natura-alue FI Hongistonkorpi on 21 Iilijärven alue Jyväskylä, Toivakka Useasta osa-alueesta koostuva monipuolinen ja lajistollisesti merkittävä erämainen luontokokonaisuus. Vanhojen metsien suojeluohjelma: Rupansuo, Katajalampi, Iilivuori ja Viitasenvuori; Soidensuojelun perusohjelma: Ruostesuo ja Kankaanpään letto. Natura-alue FI Osa 22 Ilvesjoen lehto Jyväskylä Kivikkoisen metsäalueen läpi virtaavan puron varrella oleva lehtojensuojeluohjelmaan kuuluva saniaislehto. Etenkin kenttäkerroksessa vaateliaita lehtolajeja. Uhanalaisen lajiston suojelukohde. 23 Juurikkajärvi Jyväskylä Hyrkkölässä Päijänteen rannalla ja viljelysten keskellä oleva linnustonsuojelualue. 24 Kanavuori - Koskenvuori Jyväskylä Kaksi Pohjois-Päijänteen vuorimaisemalle tyypillistä kallioista, maisemaa hallitsevaa vuorta. Alue on geologisesti, maisemallisesti ja biologisesti arvokas kokonaisuus. Natura-alue FI Osa 25 Kivijärvenvuori - Mäyrämäen lehto Jyväskylä Lajistollisesti merkittävä, jyrkkärinteinen, tuoreen ja kuivahkon kankaan Kivijärvenvuori kuuluu vanhojen metsien suojeluohjelmaan. Lehtojensuojeluohjelmaan kuuluva Mäyrämäki on kosteaa puronvarsi- ja rinnelehtoa, jonka pensaskerros on hyvin peittävä. Natura-alue FI Kukkomäki Jyväskylä Tuoreen ja lehtomaisen kankaan metsiä ja lähteisen korpijuotin sisältävä vanhojen metsiensuojeluohjelman kohde. 27 Kulperinkangas Jyväskylä Pohjoiseen viettävän jyrkän rinteen alla oleva, osin lähteinen puronvarsi. Arvokkaan lehtokasvillisuuden suojelukohde. 28 Lahnajärvi Jyväskylä Lahnajärvi on Leustun viljelymaisemassa oleva avovetinen, mutta osittain ruohottunut lampi. Linnustonsuojelukohde. 29 Leppälahden metsä Jyväskylä Leppäveden karuhkoa mäntyvaltaista, osaksi lehtomaista rantametsää sekä louhikkoinen Pieni Ketvenensaari. Entinen Metsähallituksen luonnonhoitometsä. 30 Lullinvuori - Kustaanvuori - Härköpohja Jyväskylä, Muurame Päijänteeseen avautuva vanhojen metsien suojeluohjelmaan kuuluva Lullinvuori on kasvistollisesti arvokas, jyrkkärinteinen kalliorinne kallionaluslehtoineen. Myös Kustaanvuori kuuluu vanhojen metsien suojeluohjelmaan. Härköpohjan lehto on edustavalajinen puronvarsilehto vuorijalavoineen. Natura-alue FI Mutalammen lehto Jyväskylä Rinteessä puron ympäristössä oleva pieni lehtokohde. Arvokas ja runsas puu-, pensas- ja kenttäkerros. 32 Muurikaisjärven laskupuron lehto Jyväskylä Pieni puronvarsilehto, jossa kasvaa mm. lehmusta. Myös kenttäkerroksessa ja rantakasvistossa merkittäviä lajeja. 33 Palstonvuori - Jääskelä Jyväskylä Alueeseen sisältyvät Päijänteen itärannalla olevat vanhojen metsien suojeluohjelmaan kuuluvat Palstonvuori ja Murtoselän metsä ympäristöineen sekä Jääskelän alueen erilliset lehto-, kallio- ja suoalueet. Natura-alue FI Osa 34 Pohjoisjärven metsä Jyväskylä Korpea ja soistuvaa tuoretta kangasmetsää sisältävä vanhan metsän kohde, jossa myös lähteisyyttä. Soiden luonnontila melko huono. Osa vanhojen metsien suojeluohjelmassa. Natura-alue FI Punavuoren lehto Jyväskylä Kalliojyrkänteiden reunustamassa purolaaksossa sijaitseva rehevä, lehtojensuojeluohjelmaan kuuluva lehto, jossa erityisesti pensas- ja kenttäkerros runsaslajiset. 36 Putkilahti Jyväskylä Putkilahti on matala ja sokkeloinen Päijänteen lahtikompleksi, jonka rannoilla ja saarissa on perinteistä maatalouskulttuurimaisemaa. Maisemallisesti, kasvistollisesti ja linnustollisesti arvokas kohde. Alueeseen sisältyy lehtojensuojeluohjelmaan kuuluva Viljamensaaren lehto. Naturaalue FI Osa 37 Pärnäsaari Jyväskylä Päijänteen Mustaselällä oleva jyrkkärinteisten kallioiden ja vaikeakulkuisten lohkareikkojen luonnehtima, maisemallisesti, kasvistollisesti ja eläimistöllisesti arvokas saari. 38 Ristisuo Jyväskylä Lähes kokonaisuudessaan luonnontilaisena säilynyt, suotyypeiltään edustava ja runsas keidassoiden ja aapasoiden sekakompleksi. Natura-alue FI Rouvinmäen lehto Jyväskylä Paikoitellen kanjonimainen puronvarren lehto, osin kuusivaltainen. Kärsinyt hakkuista, mutta kenttäkerros lajistoltaan merkittävä. 40 Sallistensuo Jyväskylä, Petäjävesi Laajahko varsin luonnontilainen keidassuo, joka koillispuoleltaan rajautuu vanhaan metsään. Natura-alue FI Syväojanmäki Jyväskylä Kahdesta lähekkäisestä osa-alueesta koostuva purojen, osittain lähteiseen ympäristöön keskittyvää vanhaa metsää ja suota. Natura-alue FI Osa 42 Särkijärven metsä - Myllyvuori Jyväskylä Kaksi havupuuvaltaista vanhojen metsien suojeluohjelmaan kuuluuvaa kohdetta, joihin sisältyy pienvesi- ja suoarvoja. Natura-alue FI Tervajärvi Jyväskylä Kuivatun järven pohjalle muodostunut keväisin tulviva tulva- ja luhtametsäalue, joka on muuttoaikoina merkittävä lintujen kerääntymisalue. Natura-alue FI Osa 44 Tiaisenmyllyn lehto Jyväskylä Pienialainen, rehevä puronvarsilehto vanhan myllyn ympäristössä. Runsas lehtokasvilajisto ja monipuolinen linnusto.

3 45 Vaarunvuoret Jyväskylä Monimuotoinen lajistoltaan ja elinympäristöiltään erittäin arvokas kokonaisuus. Vanhojen metsien suojeluohjelma: Vaarunvuoret; lehtojensuojeluohjelma: Vaarunjyrkän lehto ja Oittilan jalavalehto; rantojensuojeluohjelma: Päijänteen keskiosan saaristot ja rannat. Rajaukseen sisältyy myös edustavia pienialaisia soita, vesialuetta ja erillinen Varpusenlinnan alue. Natura-alue FI Osa 46 Vähä-Urtti Jyväskylä Päijänteen pohjoisosan varsin luonnontilaisena säilynyt saari, jonka metsät ovat iäkkäitä ja osin reheviä. 47 Vääräpään lammet ja lähteet Jyväskylä Edustava pienvesikokonaisuus, johon kuuluu Vääräpään lammet ja niitä ympäröivä ojittamaton neva- ja rämealue sekä alueen kaakkoiskulmaan jäävä lähteikkö puroineen. Natura-alue FI Ylistörinne - Kylmänoron kalliot Jyväskylä Ylistönrinteen lehto on varjoisa, osin kivikkoinen, lehtojensuojeluohjelmaan kuuluva lehtoalue, jossa kasvaa monia vaateliaita lehtolajeja. Lehto on toinen maamme kahdesta tunnetusta erittäin uhanalaisen hienouurresulkukotilon esiintymispaikasta. Alueeseen kuuluu myös Kylmänoron kalliojyrkänne. Natura-alue FI Osa 49 Alhojärvi Jämsä Peltomaiseman keskellä oleva ruohostorantainen, tärkeä lintuvesien suojeluohjelmaan kuuluva linnustonsuojelukohde. 50 Edessalo - Haukkasalo Jämsä, Kuhmoinen Alueeseen kuuluu Päijänteen keskiosan saariston ja mannerrannan erilaisia elinympäristöjä, joilla on huomattavia vanhan metsän, kalliokasvillisuuden ja selkävesilinnuston arvoja. Osa alueesta kuuluu Päijänteen keskiosan rantojensuojeluohjelman kohteeseen. Edessalon alue kuuluu vanhojen metsien suojeluohjelmaan. Suurin osa vesialuetta. Naturaalue FI Osa 51 Hallinmäki Jämsä Erittäin edustava vanhan metsän kohde, jonka laajuus ja monen hyvin luonnontilaisen taigaluontotyypin esiintyminen tekee kohteesta maakunnallisesti ainutlaatuisen. Natura-alue FI Hepojärvi Jämsä Hepojärvi on matala, lähes umpeenkasvanut lampi. Lammen rannoilla on runsas vesikasvisto ja hyönteislajisto on uhanalainen. Arvokas lintuvesi. Natura-alue FI Huhkojärvi Jämsä, Keuruu Murroslaaksossa sijaitseva pitkä ja kapea, geologiansa ja kasvillisuutensa vuoksi arvokas rotkojärvi, joka kuuluu rantojensuojeluohjelmaan. Alueella on myös maisemallisia ja kulttuurihistoriallisia arvoja. Sisältää vesialuetta 45 ha. Natura-alue FI Osa 54 Isojärvi - Arvajanreitti Jämsä, Kuhmoinen Kohteen keskeisen osan muodostavat Isojärven kansallispuisto sekä erityisesti virtakutuisten kalalajien kannalta arvokas Arvajan reitin rantojensuojeluohjelman alue. Sisältää vesialuetta. Alueeseen sisältyvät myös Isojärven suojelumetsä ja FINIBA-alue. Osa aluieesta Natura-aluetta FI Jousmäki Jämsä Miltei luonnontilainen, rakenteeltaan hyvin vaihteleva kuusivaltainen tuoreen kankaan rinnemetsä, jolla on vanhan metsän arvoja. Natura-alue FI Matolammi - Mäntymäki Jämsä Kahdesta osa-alueesta koostuva metsäinen luontotyyppien kokonaisuus, johon sisältyy vesi- ja suoalueita. Natura-alue FI Osa 57 Mustalammi Jämsä Musta- ja Haukkavuoren välissä oleva maisemallisesti komea pieni, erittäin tummavetinen, suorantainen lampi. Merkittävä pienvesi. 58 Myllykolun lehto Jämsä Lehtipuuvaltainen, lehtojensuojeluohjelmaan kuuluva puronvarsilehto Säkkijärven laskupuron varrella. Erityisesti puusto ja kenttäkerros monilajisia. Osa 59 Nytkymenjärvi Jämsä Nytkymenjärvi on keskisyvyydeltään matala, erämainen, rantametsiltään vaihteleva rantojensuojeluohjelman kohde. Suurin osa vesialuetta. Naturaalue FI Osa 60 Parkunsuo Jämsä Parkunsuo on laaja, avoin suoyhdistymä. Keskiosa on avointa rahka- ja lyhytkortista nevaa, reunoilla on ramettä. Linnustoon kuuluu merkittäviä suolajeja. 61 Pitkäjärvenvuoren metsät Jämsä Neljästä vanhojen metsien suojeluohjelman kohteesta (Pitkäjärvenvuori, Ryönänkases, Riutanmäki ja Touhulanvuori) muodostuva kokonaisuus, joiden metsät ovat suureksi osaksi kuusivaltaisia kankaita ja suot osaksi reheviä korpia. Natura-alue FI Rapaisvuori Jämsä Pääosin kuivahkoa kangasta ja puustoista rämettä sisältävä vanhojen metsien suojeluohjelman kohde. 63 Rasuanniemi Jämsä Harjujaksoon kuuluva, maisemallisesti, virkistyskäyttöarvoiltaan ja kulttuurihistoriallisesti arvokas vanhaa männikköä kasvava Kankarisveden niemialue. Natura-alue FI Rotkovuoren alue Jämsä Metsä- ja kalliokasvillisuudeltaan arvokas ja monipuolinen rotkolaakso jyrkkine kallioineen. Natura-alue FI Ryönien lehto Jämsä Veden uurtamaan harjurinteen uomaan eli ryöniin kehittynyt kapea lehtojuotti. Kasvistollisesti erittäin merkittävä, lehtojensuojeluohjelmaan kuuluva kohde. Alue myös maisemallisesti ja geomorfologisesti merkittävä. 66 Ryönit Jämsä Geomorfologisesti ja kasvistollisesti merkittävä veden uurtama harjurinteen uoma eli ryöni (etelästä päin laskettuna 3. ryöni). Liittyy useamman ryönin kokonaisuuteen, johon kuuluu myös kohde Ryönien lehto.

4 67 Säyrylän lehto Jämsä Vuorten välissä virtaavan puron varrella oleva lehtojensuojeluohjelmaan kuuluva saniaislehto, jonka yläosa on lehtipuuvaltainen ja alaosa kuusivaltainen. Kenttäkerroksessa monia vaateliaita lajeja. Osa 68 Vanhanselkä - Ruppavuori Jämsä, Jyväskylä, Luhanka Useasta osa-alueesta muodostuva monipuolinen ja laajahko kokonaisuus, jonka ytimenä on neljä luonnonmetsäaluetta sekä luonnontilaisia kalliosaaria ja rantametsiä. Ruppavuori, Haukkavuori ja Paatsalo kuuluvat vanhojen metsien suojeluohjelmaan, Paatsalo ja Harasaari rantojensuojeluohjelmaan. Sisältää vesialueita 45 ha. Natura-alue FI Osa 69 Virmapyhän kalliot Jämsä Esihistorialliselta rautakaudelta peräisin oleva uhri- tai hautapaikka. Puusto iäkästä ja luonnontilaisen kaltaista. 70 Väärä-Väihi Jämsä Alueeseen kuuluvat Väärä-Väihi -lampi ja sen pohjois- ja itäpuolella sijaitsevat luonnonmetsän alueet. Arvokas vanhan metsän ja pienvesiluonnon muodostama kokonaisuus. Vanhojen metsien suojeluohjelman kohde. Natura-alue FI Osa 71 Heinäsuon alue Kannonkoski Lähes luonnontilainen, erittäin edustava ja lajistollisesti merkittävä, rimpinen Pohjanmaan aapasuo, johon liittyy vanhojen metsien suojeluohjelmaan kuuluva metsäalue. Natura-alue FI Osa 72 Isolähteenpuro Kannonkoski Arvokkaiden pienvesien (puro ja suuri lähde) lisäksi kohteeseen sisältyy lähde- ja luhtavaikutteista ruoho-, heinä- ja lettokorpea. Natura-alue FI Junninneva Kannonkoski Junninnevan laajahkolla luonnontilaisella osalla vallitsee keski- ja runsasravinteinen kasvillisuus ja suolla on lukuisia valtakunnallisia tai alueellisia uhanalaisia suotyyppejä. Lisäksi suolla kasvaa monia uhanalaisia kasveja ja suon pesimälinnustoon kuuluu merkittäviä suolajeja. 74 Kivijärvi Kannonkoski, Kinnula, Kivijärvi 75 Koivuvuori - Pienen Palojärven metsä 76 Kylkisaaret - Raakkipuron metsä - Pohjoiskallio Kannonkoski, Viitasaari Kannonkoski 77 Pyhä-Häkin alue Kannonkoski, Saarijärvi 78 Aittosuo - Leppäsuo - Uitusharju Karstula, Saarijärvi Louhikkorannat ovat Kivijärvelle tyypillisiä, mutta niiden ohella järven rannoilta löytyvät maakunnan laajimmat hiekkarannat. Järven selkävesialueet saarineen ovat linnustollisesti merkittäviä. Suurin osa alueesta kuuluu rantojensuojeluohjelmaan. Hiidenniemi eli Kusiaisniemi kuuluu vanhojen metsien suojeluohjelmaan. Suurin osa vesialuetta. Naturaalue FI Osa Kaksi erillistä, osittain kallioista vanhan metsän kohdetta, jotka pientä laajennusosaa lukuun ottamatta kuuluvat vanhojen metsien suojeluohjelmaan. Natura-alue FI Alue muodostuu pienistä yksittäisistä vanhan metsän kohteista sekä pienistä, eri luontotyyppejä sisältävistä Vuosjärven saarista ja rantaalueista. Kylkisaaret ja Raakkipuron metsä kuuluvat vanhojen metsien suojeluohjelmaan. Natura-alue FI Osa Alueen ytimenä on Pyhä-Häkin kansallispuisto edustavine soineen ja vanhoine metsineen. Lisäksi alueeseen kuuluu harjualuetta ja vanhojen metsien suojeluohjelmaan kuuluva Kylmämäen metsä. Sisältyy myös Pyhä-Häkin FINIBA-alueeseen.Natura-alue FI Kangasmaiden, aapasoiden, pienten lampien ja niitä yhdistävien purojen erämainen kokonaisuus, joka on säilynyt vesitaloudeltaan lähes luonnontilaisena. Aittosuo soidensuojelun perusohjelmassa. Natura-alue FI Osa 79 Alusneva Karstula, Kyyjärvi Alusneva on keskiboreaalinen aapasuo, jonka pintalasta noin puolet on ojittamatonta suota. Suolla on lukuisia luonnontilaisia valtakunnallisesti tai alueellisesti uhanalaisia suotyyppejä. Myös kasvistossa ja linnustossa on uhanalaisia lajeja. Valtakunnallisesti arvokas soidensuojelualue. 80 Haukisuo - Härkäsuo - Kukkoneva Karstula Laaja erämainen alue, jota leimaavat ojittamattomat suot, kivennäismaiden ja soiden väliset ekologisesti merkittävät reunavyöhykkeet sekä lukuisat lammet ja purot. Natura-alue FI Osa 81 Hornetinneva Karstula, Kyyjärvi Hornetinneva on erämainen eteläinen viettokeidas, jonka pinta-alasta noin puolet on luonnontilaista edustavaa keidassuota. Hornetinsuolla on lukuisia valtakunnallisesti tai alueellisesti uhanalaisia suotyyppejä ja linnustossa on monia kosteikko- ja suolajeja. 82 Kantainsuo-Kitinsuo Karstula Kantainsuo-Kitinsuo on laaja, pääosin luonnontilaisena säilynyt, Pääpohjanjärven lounaisrannalla sijaitseva suokokonaisuus, jonka suotyyppikirjo on mittava.kohteella on monia valtakunnallisesti ja alueellisesti uhanalaisia suotyyppejä. Myös kas-vi- ja lintulajisto on monipuolinen ja vaatelias. 83 Kilpisuo Karstula Luonnontilainen ja yhtenäinen sisäsuomalainen keidassuoalue. jonka linnusto on runsas. Natura-alue FI Kummunpuro Karstula Puron varteen sijoittuva pienvesi- ja suoalue, jossa suojelullisesti arvokasta rehevää korpea ja lettoa. Natura-alue FI Laihistenneva - Härkäneva - Vahvasenjoki Karstula Laihistenneva-Härkäneva on edustava erämainen, luonnontilaisuudeltaan hyvänä säilynyt aapa- ja keidassuon sekakompleksi. Laihistenneva on paikoin hyvin vetinen, pääosin neva- ja rämetyyppejä sisältävä soidensuojelun perusohjelman kohde. Vahvasenjoki on erämainen, vesi- ja rantaluonnoltaan merkittävä joki. Natura-alue FI Osa

5 86 Lehtomäensuo Karstula Lehtomäensuo on suurimmaksi osaksi ojittamatonta, kasvillisuudeltaan luonnontilaista. Lehtomäensuolla on sekä valtakunnallisesti että alueellisesti uhanlaisia suotyyppejä. Suon pesimälinnustossa suolajien osuus on huomattava ja linnustoon kuuluu valtakun-nallisesti ja alueellisesti uhanalaisia lajeja. 87 Pirttikankaanneva - Pirttisuo 2 - Karstula, Kyyjärvi Rahkaneva 2 Kolmen suon muodostama maakunnallinen soidensuojelualue, jolla esiintyy useita luonnontilaisia valtakunnallisesti tai alueellisesti uhanlaisia suoluontotyyppejä. Myös soiden linnusto on merkittävä sisältäen suo-, kosteikko- ja avomaiden lejeja. 88 Pitkälän metsä Karstula Tuoretta kangasta, osin myös lehtomaista kangasta ja kangaskorpea sisältävä vanhojen metsien suojeluohjelman kohde. 89 Rontinneva Karstula Rontinneva on keskiboreaalinen aapasuo, johon kuuluu huomattavan kokoinen luonnontilainen osa-alue. Lisäksi suon ojitetun pohjoisosan suoluonto on säilynyt luonnontilaisen kaltaisena. Suolla on useita luonnontilaisia valtakunnallisesti tai alueellisesti uhanalaisia suotyyppejä. Suolla on myös linnustonsuojelullista merkitystä. 90 Ruokolahti - Laikanlahti Karstula Pääjärven matalia ja ruohottuneita lahtia, jotka ovat linnustollisesti arvokkaita pesimäalueita. Natura-alue FI Osa 91 Saarijärven reitti Karstula, Saarijärvi Vaihtelevien joki-, koski- ja järviosuuksien luonnehtima rantojensuojeluohjelman kohde, jolla on rantaluonnon lisäksi merkitystä myös kalojen lisääntymisalueena. Suurin osa vesialuetta. Natura-alue FI Osa 92 Suoniemensuo Karstula Suoniemensuo on suurelta osin ojittamatonta avointa nevaa.suoniemensuolla on sekä valtakunnallisesti että alueellisesti uhanalaisia suotyyppejä. Suon linnusto on melko runsas ja monipuolinen ja lajistoon kuuluu uhanalaisia lajeja. 93 Särkijärvi ja Iso Metsälampi Karstula, Saarijärvi Kaksi umpeenkasvavaa, linnustollisesti arvokasta lintuvesien suojeluohjelman kohdetta. Natura-alue FI Torisaari-Kelkkasuo Karstula, Kyyjärvi Pohjanmaan aapasoiden neva-alue ja sen laidalla oleva rauhoitettu metsäsaareke, jossa historiallinen rajapyykki. Alueella useita merkkikeloja. 95 Vastinginjärvi Karstula Vastinginjärvi on kahteen osaan jakautunut järvi, jonka suojelurajaukseen kuuluva itäosa (Pienipuoli) on luhtarantainen, hyvin matala ja pitkälle umpeenkasvanut. Varsinkin itäosa on linnustonsuojelullisesti merkittävä. 96 Verhokangas - Kansansuo Karstula Verhokangas on iäkästä mäntyvaltaista kuivaa kangasta tai tuoreen kankaan kuusisekametsää. Kansansuo on aapa- ja keidassuo-osia sisältävä maisemallisesti ja biologisesti merkittävä suo. Osa alueesta Natura-aluetta FI Ylin Karstula Matala umpeenkasvava järvi, joka on arvokas linnuston pesimäpaikka ja muutonaikainen levähdyspaikka. Natura-alue FI Alimmainen Elämäinen Keuruu Umpeutumassa oleva lintujärvi, jonka linnusto on ollut monipuolinen. Kohteen pesimälajisto on kuitenkin köyhtynyt ja linnustonsuojelullinen merkitys on vähitellen alentunut. 99 Hirvijärven metsä Keuruu Pääosin lehtomaista ja tuoretta kangasta sekä korpijuotteja sisältävä vanhojen metsien suojeluohjelman kohde. Natura-alue FI Jouhtineva Keuruu Jouhtineva kasvillisuus on pääosin luonnontilaista tai luonnontilaisen kaltaista ja suolla on monia Etelä-Suomessa uhanalaisia tai silmälläpidettäviä suotyyppejä. Erityisen huomionarvoisia ovat suon keskiosassa esiintyvät ravinteiset suokasvillisuustyypit. 101 Kankamojärvi Keuruu Sara- ja korterantainen, Riihossa peltojen keskellä sijaitseva arvokas linnuston suojelualue, umpeenkasvava järvi. 102 Karhusuo 1 Keuruu Karhusuon keskiosassa on huomattavan laaja ojittamaton luonnontilainen avosuo, jota reunustavat erilaiset rämetyypit. Luonnontilaisissa suotyypeissä on Etelä-Suomessa uhanalaisia ja silmälläpidettäviä neva- ja rämetyyppejä. Suolla on myös linnustonsuojelullista arvoa. 103 Kivisuo 1 Keuruu Kivisuon kasvillisuutta leimaavat väli- ja rimpipintaiset nevat, joita reunustavat välipintaiset rämeet ja korvet sekä isovarpu- ja korpirämeet. Suolla on monia Etelä-Suomessa uhanalaisia suotyyppejä. Myös kasvistossa on valtakunnallisesti uhanlaisia lajeja 104 Kivisuo 3 Keuruu Kivisuon huomionarvoisinta aluetta on alueen keskiosaa hallitseva laaja, ojittamaton ja luonnontilainen suoalue, jossa erilaisten suotyyppien kirjo on suurta. Luonnontilaisella alueella esiintyy sekä valtakunnallisesti että alueellisesti uhanalaisia suotyyppejä. Myös suon linnustossa on merkittäviä suolajeja. 105 Konttiaho Keuruu Tuoretta ja lehtomaista kangasta sisältävä vanhojen metsien suojeluohjelman kohde. 106 Lempaatsuo Keuruu, Jämsä, Petäjävesi Pääosin puustoinen Lempaatsuo on kasvillisuuskuvioiltaan ja ravinteisuudeltaan hyvin vaihteleva. Vaikka suo on suureksi osaksi ojitettu, sen keskeiset osat kangasmetsäreunoineen ovat luonnontilaisia. Suolla esiintyy valtakunnallisesti uhanalaisia suotyyppejä sekä valtakunnallisesti ja alueellisesti uhanalaisia kasvi- ja sammallajeja. Lisäksi suolla esiintyy uhanalaisia lintuja ja suon perhoslajisto on rikas.

6 107 Limpsingin rotkoalue Keuruu Roosinpohjassa Jämsän rajalla oleva jyrkkä kallioinen rinne ja siihen liittyvä varttunut OMT-metsikkö ja kaksi lähekkäistä puronvarsilehtoa. 108 Myllylän alue Keuruu Jokivarren monimuotoista metsäluontoa, johon kuuluu vanhoja luonnonmetsiä, korpia sekä niihin liittyviä pienialaisia tulva- ja luhtametsiä. Valtakunnallisesti arvokas soidensuojelualue. 109 Pannuneva Keuruu Pannunevan pinta-alasta yli puolet on ojittamatonta, luonnontilaisena säilynyttä aapasuota, jonka suotyyppikirjo on huomiota herättävän suuri. Suolla esiintyy valtakunnallisesti ja Etelä-Suomessa uhanalaisiksi luokiteltuja suotyyppejä. Myös pesimälinnustoon kuuluu uhanalaisia lajeja ja merkittäviä suolajeja. 110 Pieni Kivimäki ja Kivisuo Keuruu Vanhojen metsien suojeluohjelmaan sisältyvä alue, johon kuuluu varttunutta, luonnontilaista sekametsää ja osittain luonnontilaisena säilynyt rämealue. Alueella kasvaa vanhanmetsän ilmentäjälajeja. 111 Pihlajaveden reitti Keuruu Kolmen järven, kolmen lammen ja kahden koskisen jokijakson muodostama rantaluonnon, linnuston ja kalaston kannalta merkittävä vesistöalue. Rantojensuojeluohjelman kohde. Suurin osa vesialuetta. Vesialue Natura-aluetta FI Osa 112 Pihlajavesi ja yläjuoksun pienvedet Keuruu Kohteeseen kuuluu rantojensuojeluohjelmaan kuuluva Pihlajaveden alue sekä sen yläjuoksulla olevia lampia, lintuvesiä, virtavesiä ja näiden rantametsiä. Heinävalkeinen ja Iso-Rimppi kuuluvat lintuvesien suojeluohjelmaan. Lisäksi alueeseen sisältyvät Isoneva 3:n ja Kuolemaisensuon maakunnalliset soidensuojelualueet. Rajaukseen sisältyy vesialueita. Suurin osa kuuluu Natura-alueeseen FI Osa 113 Raiskin metsät Keuruu Useassa osassa oleva tuoreen kankaan metsiä ja niiden välisiä korpijuotteja sisältävä vanhojen metsien suojeluohjelman kohde. Naturaalue FI Siipikangas Keuruu Varttunutta, erirakenteista tuoreen kankaan kuusikkoa sisältävä vanhojen metsien suojeluohjelman kohde. Natura-alue FI Syrjäharju Keuruu, Petäjävesi Harjujaksoon kuuluva harjuselänne, jonka pohjoisosa on osaksi hienoa harjumännikköä ja eteläosa vanhojen metsien suojeluohjelmaan kuuluvaa tuoreen kankaan lähteistä harjumetsää. Natura-aluea FI Osa 116 Tamppikoski Keuruu Tamppikoski on Multian ja Keuruun rajalla sijaitseva Keuruun reitin edustava koskijakso, joka on kalataloudellisesti kunnostettu ja jolle on laadittu kalataloudellinen käyttö- ja hoitosuunnitelma. Koskireitillä elää taimen. 117 Tuomistonjoki Keuruu Kalliolammesta Ylimmäisenjärveen virtaava 2-4 m leveä puro. Pienvesi, joka välittömine ranta-alueineen on tärkeä elinympäristö vesihyönteisille sekä lähteikkö- ja tihkusammalpinnoilla elävälle lajistolle. Natura-alue FI Valkeislampi Keuruu Linnustonsuojelualue, ruohottunut lampi, jonka pesimälajisto on vähitellen köyhtynyt. 119 Vesilahdensuo - Kurkisuo Keuruu, Multia Soidensuojelun perusohjelmaan kuuluva Vesilahdensuo on vetinen Pohjanmaan aapasuo, joka on kärsinyt ojituksista. Läheinen Kurkisuo on pohjoisosastaan lähes luonnontilainen. Linnustollista ja maisemallista arvoa. Natura-alue FI Aholan laitumet Kinnula Kolmesta erillisestä alueesta koostuva laidunalue, jolla on pitkä laidunhistoria. Natura-alue FI Mekkojärvi Kinnula Umpeenkasvamassa oleva järvi, jonka soistuneilla rannoilla kasvaa arvokasta kasvilajistoa. 122 Pirttineva Kinnula Pirttineva on monin paikoin keskiravinteinen suo, jolla esiintyy valtakunnallisesti uhanalaisia suotyyppejä. Suolla kasvaa maakunnallisesti uhanalaisia kasveja ja suon linnustollinen arvo on hyvin merkittävä. 123 Salamajärven alue Kinnula, Kivijärvi Laaja ja moniosainen Salamajärven kansallispuistosta ja Salamaperän luonnonpuistosta sekä niihin liittyvistä soidensuojelualueista ja vanhojen metsien alueista koostuva aluekokonaisuus, joka on luontotyypeiltään ja lajistoltaan arvokas erämainen kokonaisuus. Kirkkoneva-Juurikkasuo kuuluu soidensuojelun perusohjelmaan ja Sikolampien metsä vanhojen metsien suojeluohjelmaan. Sisältää myös Salamajärven FINIBA-alueen. Suurin osa sisältyy Natura-alueeseen FI Seläntauksen suot Kinnula, Pihtipudas Vanhojen metsien suojeluohjelmaan kuuluvasta Lamminahonrinteestä sekä useasta lähekkäisestä aapasuoalueesta koostuva edustava suojelukokonaisuus. Kasvi- ja lintulajistoltaan erittäin merkittävä alue. Väljänneva ja Kiemanneva kuuluvat soidensuojelun perusohjelmaan. Suurin osa kuuluu Natura-alueeseen FI Osa 125 Silppolanraivio - Aittosuonlehto Kivijärvi Edustava, kaksiosainen, paikoin rakkakivikoita sisältävä ja lehtipuustoltaan järeä ja runsas vanhan metsän kohde. Natura-alue FI Etelä-Konnevesi Konnevesi Kirkasvetinen, rantojensuojeluohjelmaan kuuluva Rautalammin reitin keskusjärvi ja siihen liittyvä koskireitti. Alueelle on tyypillistä karuus, laajat selkävesialueet ja lukuisat rannoiltaan niukkakasvustoiset saaret. Edustava selkävesilinnusto sekä merkittävä kala- ja reliktilajisto. Suurin osa vesialuetta. Osa kuuluu Natura-alueeseen FI Osa Alueeseen sisältyy Etelä-Konneveden kansallispuiston Keski-Suomen puoleinen osa. 127 Haapalampi Konnevesi Umpeenkasvava luhtarantainen lampi, jossa runsaasti vaateliasta kasvilajistoa.

7 128 Honkaneva Konnevesi Metsäpeitteinen, soidensuojelun perusohjelmaan kuuluva sisäsuomalainen keidassuo, jonka läpi virtaa joki. Kasvillisuudeltaan ja linnustoltaan huomattava kohde. Koulujen ja yliopiston opetuskohde. Natura-alue FI Honkojannotkon lehto Konnevesi Rinteen alapuolella virtaavan puron varressa oleva suojainen kuusivaltainen lehto, joka kuuluu lehtojensuojeluohjelmaan. Kenttäkerroksen lajisto erityisen runsas. Osa lehdosta hakattu ja puroa perattu. Osa 130 Isosuo Konnevesi Keiteleen rannalla oleva edustava suokokonaisuus, jossa esiintyy monia eri suotyyppejä, mm. rimpinevaa. Kasvilajistollisesti merkittävä. Natura-alue FI Kytömurronsuo Konnevesi Osin soistunutta lehtomaista kangasta sisältävä vanhojen metsien kohde. Myrskytuhokohde. Natura-alue FI Mertajärvi - Pieni-Selkiäinen Konnevesi Kahden järven vedenlaskun seurauksena syntynyt vetinen suoalue, joka on kasvistollisesti ja linnustollisesti merkittävä. Natura-alue FI Pyhäjärven lintuvesi Konnevesi, Äänekoski Linnustoltaan maakunnan yksi arvokkaimpia, lintuvesien suojeluohjelmaan kuuluvia lintuvesikohteita, jolla on merkitystä sekä levähdys- että pesimäalueena. FINIBA-kohde. Kunnostettu. Natura-alue FI Ylä-Tankonen Konnevesi Järvenlaskun seurauksena syntynyt suoalue, jolla on monipuolinen biotooppivalikoima ja jonka sammal- ja putkilokasvilajisto on merkittävä. Natura-alue FI Osa 135 Hakinharjun lehto Kuhmoinen Hakinharjun itärinteellä oleva kasvillisuudeltaan Keski-Suomen edustavin harjulehto. Komea lehmusmetsikkö ja runsaasti muuta lehtolajistoa. Myös niittylajistoa. Lehtojensuojeluohjelman kohde. 136 Hertunvuori Kuhmoinen Kasvillisuudeltaan ja kasvistoltaan monipuolinen ja edustava kalliokohde. Natura-alue FI Osa 137 Hevoshaankorpi Kuhmoinen Kirkonkylän lähellä, Ryytjärven pohjoispäässä oleva pienehkö keidassuo. Monipuolinen kohde, jossa mm. rehevää korpea. 138 Hiukeenniemi Kuhmoinen Lähes kaksi kilometriä pitkä, kapea järveen työntyvä harju, jolla kasvaa harvennettu männikkö. Keskellä niemeä korkealla harjukumpareella on kaksi pienialaista lehtoaluetta. 139 Hopeaharjunkorpi Kuhmoinen Useiden korpityyppien muodostama monipuolinen kokonaisuus, jonka arvoa nostaa vesitalouden ja puuston luonnontilaisuus. Natura-alue FI Huhkainvuori Kuhmoinen Kalliokasvillisuudeltaan ja -kasvistoltaan biologisesti arvokas kalliokohde. Natura-alue FI Osa 141 Kaitajärvi Kuhmoinen Alueen ytimen muodostavat tuoreen kankaan juotteja ja pienten kalliometsien välistä korpea sisältävä vanhojen metsien suojeluohjelman kohde sekä siihen liittyvä Aukiasuo. Natura-alue FI Kuorejärven purolehto Kuhmoinen Loivassa rinteessä kivikkoisen puron varrella sijaitseva, lehtojensuojeluohjelmaan kuuluva lehto. Puuston valtalajina lehmus, seassa harvinaisuutena viisi kookasta vuorijalavaa. Myös kenttäkerroksessa vaateliaita lajeja. 143 Kylämän lammet Kuhmoinen Seitsemän suhteellisen lähekkäisen suo- ja metsärantaisen lammen muodostama luonnontilainen pienvesikokonaisuus, jolla on eläimistönsuojelullista arvoa. FINIBA-alue. Natura-alue FI Osa 144 Kärppäjärven alue Kuhmoinen Jyrkähkörinteisten harjualueiden, kumpuilevien mäkimaisemien, kalliojyrkänteiden, suopainanteiden ja pienvesien luonnehtivaa monimuotoista aluetta. Kuoppa-aho ja Portinvuori kuuluvat vanhojen metsien suojeluohjelmaan. Natura-alue FI Osa 145 Rajala Kuhmoinen Monipuolisia, osin kaski- ja hakamaille syntyneitä lehtipuuvaltaisia metsiä ja osin vanhaa kookasta kuusikkoa ja männikköä kasvavaa metsäaluetta. Natura-alue FI Rannanharjun pähkinälehto Kuhmoinen Yksi harvoista Keski-Suomen merkittävistä harjulehdoista ja ainoa pähkinäpensaslehto monine pensaineen. Myös muita uhanalaisia lehtolajeja. Lehtojensuojeluohjelman kohde. 147 Haapineva - Pohjoisneva - Valkeisneva Kyyjärvi Osa maakunnan ulkopuolelle jatkuvasta, edustavasta ja monipuolisesta aapasuoalueesta. Sisältyy soidensuojelun perusohjelmaan. Natura-alue FI Kaakkolamminneva Kyyjärvi Valtaosa suosta on ojitettu sarkoihin, mutta Kaakkolammen ympärillä on säilynyt laajahko kokonaisuus ojittamatonta, luonnontilaista suoluontoa. Suolla esiintyy luonnontilaisia ja luonnontilaisen kaltaisia alueellisesti uhanalaisia ja silmälläpidettäviä suoluontotyyppejä. Kaakkolamminnevalla on monipuolinen pesimälinnusto 149 Kotineva 1 Kyyjärvi Noin puolet Kotinevasta on ojittamatonta, luonnontilaisen kaltaista suoluontoa. Kotineva on viettokeidas, jolle mätäs- ja rimpipintojen vaihtelu on tyypillistä. Suolla esiintyy useita uhanalaisia ja silmälläpidettäviä suotyyppejä. Myös kasvilajistossa on vaateliaita lajeja.lisäksi Kotinevan suolinnusto on monipuolinen. 150 Pikku-Hanhisenneva Kyyjärvi, Karstula Pikku-Hanhisennevan suoyhdistymätyyppi, keskiboreaalinen aapasuo, on valtakunnallisesti uhanalainen. Suon kasvillisuutta luonnehtivat karuhkot, paikoin myös rahkaiset suotyypit, joissa on valtakunnallisesti ja alueellisesti uhanalaisia tyyppejä. Laajahkolla luonnontilaisella avosuo- ja rämealueella on myös suolinnustollista merkitystä.

8 151 Peuralamminneva Kyyjärvi Laaja, maisemaltaan avoin aapasuokokonaisuus, joka yhtenäisenä ja varsin luonnontilaisena on erittäin arvokas ja monipuolinen suoalue. Natura-alue FI Osa 152 Saarisuo - Valleussuo - Löytösuo - Hirvilampi Kyyjärvi Laaja, erämainen ja pääosin luonnontilaisena säilynyt soidensuojelun perusohjelmaan kuuluva aapasuoalue ja sen läheinen nevan ympäröimä umpeenkasvava suolampi. Natura-alue FI Osa 153 Alasuo Laukaa Lähes luonnontilaista koivuluhtaa sekä rämeistä ja korpista suonreunaa sisältävä kohde. Natura-alue FI Hietasyrjänkangas-Sirkkaharju Laukaa Hietasyrjänkangas on valtakunnalliseen harjujensuojeluohjelmaan kuuluva maisemallisesti ja geologisesti erittäin arvokas alue, jonka liepeellä sijaitsee lajistoltaan ja virtaamaltaan edustava Hallalähde. Sirkkaharju on maisemallisesti arvokas tienvarsiharju. Natura-alue FI Osa 155 Hitonhauta - Kylmähauta - Hirvasjoki Laukaa, Uurainen, Äänekoski Ympäristö- ja luontoarvoiltaan hyvin monipuolinen alue, joka koostuu kolmesta osa-alueesta: Hitonhaudan geologisesti ja kasvistollisesti merkittävästästä harjualueesta ja siihen liittyvästä rotkovajoamasta, Kylmäpuron kasvilajistollisesti edustavasta rinne- ja lähteikösuosta sekä Hirvasjoen kirkasvetisestä joesta. Hitonhauta on soidensuojelun perusohjelman kohde. Natura-alue FI Osa 156 Hyyppää Laukaa Maisemallisesti erittäin arvokas kallioinen vuori, jossa vanhahkoa luonnonmetsää ja rehevää sekametsää. Natura-alue FI Osa 157 Kierälammen kalliot - Pyykkivuori Laukaa Kolmiosainen, kasvillisuudeltaan arvokas kallio- ja lehtokohde. Pyykkivuoren rinnelehto kuuluu lehtojensuojeluohjelmaan. Natura-alue FI Osa 158 Kirves-, Kivi- ja Lokkisaaret Laukaa Linnustonsuojelullisesti tärkeitä muuttoaikaisia levähdyspaikkoja sekä pesimäalueita. 159 Lankamaan harjualue Laukaa Maisemallisesti arvokas harjualue, johon liittyy Keski-Suomessa harvinainen, kasvillisuudeltaan arvokas, lähteinen rinnesuo (Lähdesuo). Natura-alue FI Osa 160 Lapinjärvi - Teerikangas Laukaa, Toivakka Kaksiosainen kohde sisältää lähekkäin sijaitsevat vanhojen metsien suojeluohjelmaan kuuluvan Teerikankaan ja lintuvesien suojeluohjelman kuuluvan Lapinjärven. Natura-alue FI Lummelammen lähteikkö ja Lummesuo Laukaa Lammen hyllyvällä luhtanevarannalla olevia lähteitä ja lammen pohjoispuolella oleva ruopparimpinevainen suo. Sammallajisto on merkittävä. 162 Selkäsaaret Laukaa Selkäsaaret ovat karikkoineen linnuston suosimia pesimä- ja suojapaikkoja. Lisäksi saarilla on luonnonmetsiin ja vesimaisemaan liittyviä arvoja. 163 Simunankoski Laukaa Simunankoski on Leivonveden ja Kuusveden välissä oleva runsasvetinen koskialue, jonka läpi virtaa Rautalammin reitin vedet. Simunankoski on maisemallisesti ja rantametsiltään hieno ja kalataloudellisesti arvokas koskialuekokonaisuus, jolla on valtakunnallista merkitystä. 164 Vatianjärven-Saraaveden alue Laukaa Tarvaalankosken ja Laukaan Kanavareittiin kuuluvan vesistöreitin varrella sijaitseva hajanainen, mutta luonnonsuojelullisesti tärkeistä ja luontotyypeiltään vaihtelevista osa-alueista koostuva kohde. Natura-alue FI Osa 165 Ahvenheinäsen kosteikko Luhanka Lammen laskupuron varrella luhtaisessa korvessa kasvavaa Keski- Suomessa uhanalaista ja harvinaista lajistoa. 166 Aukeasuo Luhanka Luhangan ainoa varsinainen suo, jossa vielä ojittamatonta aluetta mainittavassa määrin. Sisä-Suomen keidassuo, jonka laiteilla korpi- ja rämetyyppejä, keskusta nevaa. Myös linnustollisia arvoja. 167 Hauhanlammen laskupuron lehto Luhanka Lehtipuuvaltainen, kostea puronvarsilehto, joka yksi Keski-Suomen harvoja luonnonvaraisen vuorijalavan kasvupaikkoja. Komea pensaskerros ja arvokas kenttälajisto. 168 Kumussuo Luhanka Vuorten välissä oleva kapea, rehevä korpijuotti, jonka läpi virtaa Kumuslammesta alkunsa saava pienehkö puro. Kasvillisuuden suojelukohde, jonka luonnontila on heikentynyt. 169 Onkisalo - Herjaanselkä Luhanka Suuren karun järven sekä rehevien lehtojen ja lehtomaisten vanhojen lehtimetsien muodostama, kasvistollisesti ja eläimistöllisesti arvokas kokonaisuus. Osa alueesta kuuluu Päijänteen keskiosan rantojensuojeluohjelmaan. Molikon ja Molikonlammen laskupuron lehdot kuuluvat lehtojensuojeluohjelmaan. Suurin osa vesialuetta. Natura-alue FI Osa 170 Syrjäjärven laskupuron lehto Luhanka Puronvarsi, jonka varrella kasvaa korven ja lehdon arvokasta kasvilajistoa. Kohde on kärsinyt ihmistoiminnasta. Osa 171 Särki-Heinäsen rannat Luhanka Lampi reheväkasvustoisine rantoineen, joilla uhanalaista ja harvinaista kasvilajistoa. 172 Vahervuori Luhanka Vahervuoren kalliojyrkänteestä ja lehtojensuojeluohjelmaan kuuluvasta laajahkosta jyrkänteenaluslehdosta sekä Suojärven rehevästä puronvarsilehdosta koostuva kohde, jolla on kasvistollista merkitystä. Natura-alue FI Heinäsuo 6 Multia Osaksi ojitetulla Heinäsuolla on laajahkoja luonnontilaisia tai luonnontilaisen kaltaisia suokasvillisuustyyppejä, jotka ovat uhanalaisia tai silmälläpidettäviä Etelä-Suomessa. Lisäksi Heinäsuolla kasvaa merkittäviä kasveja ja linnustossa on harvinaisia pesimälajeja. 174 Housukosken alue Multia Pinnanmuodoiltaan vaihteleva ja arvokas harjualue sekä siihen liittyvä jokilaakso. Monimuotoisen jokilaakson varrella on rehevä vanhojen metsien suojeluohjelman kohde ja sen läheinen suoalue. Natura-alue FI Osa

9 175 Joensuonkangas Multia Alueen ydinosa kuuluu vanhojen metsien suojeluohjelmaan. Kasvillisuus on puolukka- ja mustikkatyypin kangasta ja puustossa on runsaasti lahopuuta. Natura-alue FI Osa 176 Karjovuori Multia Tuoretta kangasta, korpea ja korpirämettä sisältävä vanhojen metsien suojeluohjelman kohde. Natura-alue FI Koivulahti Multia Kaksiosainen, laidunnettua niittyä ja luonnonlaidunta sisältävä perinneympäristökohde. Natura-alue FI Koppelojärvi Multia Entinen järvi, joka on nykyisin lähes kokonaan rimpi- ja suursaranevaa. Suolinnusto ja -kasvistoarvoja. 179 Kulhanvuoren alue Multia, Saarijärvi Monipuolinen alue, joka käsittää luonnontilaisia soita, edustavaa metsäluontoa ja geologisesti arvokkaita kohteita. Suurin osa alueesta kuuluu vanhojen metsien suojeluohjelmaan (Kulhanvuori, Viuhkavuori ja Saunalehto). Osa harjujensuojeluohjelma-aluetta. Natura-alue FI Osa 180 Kurenkoski Multia Multiajoen koski, joka on kunnostettu ja on yleisenä virkistyskalastuskohteena. Myös maisemallisesti ja matkailullisesti merkittävä. 181 Lampuodinsuo Multia Soidensuojelun perusohjelmaan kuuluva erilaisten räme- ja nevatyyppien keidassuo. Rämepuusto luonnontilaista, osin keloutunutta. Tärkeä alue eläimistönsuojelun kannalta. Natura-alue FI Pieni osa 182 Lauttasuo Multia Lauttasuolla esiintyy valtakunnallisesti ja Etelä-Suomessa uhanalaisia luontotyyppejä. Lauttasuo muodostaa yhdessä viereisen Natura varkostoon kuuluvan Lampuodinsuon kanssa luonnontilaisuudeltaan sekä kasvillisuudeltaan ja suolinnustoltaan luonnonsuojelullisesti merkittävän suokokonaisuuden. 183 Myllyvuori - Vilhusenmäki Multia Kaksiosainen vanhan metsän kohde. Vanhojen metsien suojeluohjelmaan kuuluva Myllyvuori on purojuotin ympärillä olevaa kuusivaltaista tuoreen kankaan rinnemetsää. Natura-alue FI Raatelampi Multia Maisemallisesti kauniit Raatelampi ja lammen ympärillä oleva ojittamaton suoalue. Suo on suurimmaksi osaksi sara- ja lyhytkorsinevaa, jolla kasvaa uhanalaisia putkilokasveja. 185 Riihisuo-Peurunsuo Multia Suolla esiintyvistä suokasvillisuustyypeistä suurin osa on Suomen luontotyyppien uhanalaisuusarvioinnin mukaan uhanalaisia tai silmälläpidettäviä suotyyppejä Etelä-Suomessa. Suolla kasvaa merkittäviä sammallajeja ja valtakunnallisesti uhanalaista suopunakämmekkää. Suolla on myös linnustollisia arvoja. 186 Valkeisenjärvi - Särkilampi - Utusuo Multia Kolmesta osa-alueesta muodostuva hyvä lintuvesi- ja suokokonaisuus. Valkeisenjärvi ja Särkilampi kuuluvat lintuvesien suojeluohjelmaan. Naturaalue FI Osa 187 Varsasuo Multia Varsasuo edustaa suoyhdistymätyyppiä rimpiset keskiboreaaliset aapasuot. Suolla esiintyy valtakunnallisesti ja Etelä-Suomessa uhanalaisiksi ja silmälläpidettäväksi luokiteltuja suotyyppejä. Varsasuon luonnontilaisena säilyneet osat ovat myös suolinnuston kannalta merkittäviä. 188 Kuusimäki - Tikkamäki - Kirkkokangas - Valkeavuori 189 Muuramenharju - Innanlahden lehto Muurame Muurame Uhanalaisen eliölajiston kannalta tärkeä neljän osittain toisiinsa liittyvän vanhan metsän alue. Lisäksi alueeseen sisältyy Metsähallituksen luonnonhoitometsä. Kuusimäki, Tikkamäki ja Kirkkokangas kuuluvat vanhojen metsien suojeluohjelmaan. Osa alueesta Natura-aluetta FI Osa Muuramenharju on geologisesti Keski-Suomen reunamuodostuman edustavimpia alueita. Harjun eteläpäässä sijaitsee kostea saniaisvaltainen rinnelehto, jossa esiintyy vaateliasta lehtokasvillisuutta. Natura-alue FI Innanlahden lehto on 190 Muuramenjoki Muurame Muuratjärvestä Päijänteeseen taajaman läpi laskeva arvokas virtavesi, jolla on myös kalastollista merkitystä. 191 Partasenmäet Muurame Lehtomaista ja tuoretta kangasta sekä puronvarsilehtoa sisältävä vanhojen metsien suojeluohjelman kohde. Natura-alue FI Könkköjoki Petäjävesi Maisemallisesti viehättävä, pienimuotoinen Jämsän reitin yläosan joki, jonka taimenpoikastuotanto on poikkeuksellisen hyvää tasoa. Merkittävä virkistyskalastuskohde. 193 Teerijärvensuo Petäjävesi Teerijärven rantaan rajoittuva luonnontilainen sisäsuomalainen keidassuo, joka kuuluu soidensuojelun perusohjelmaan. Teerien tutkimus- ja ruokintapaikka. Alueelle rakennettu luontopolku. 194 Ala-Peninginjärvi Pihtipudas Umpeenkasvamassa oleva lintujärvi. Monipuolinen sorsa- ja kahlaajalinnusto. 195 Hinkuanvuori Pihtipudas Hinkuanvuoren lounainen kalliorinne sekä rinteen alapuolelta alkava ja Keiteleen rajalle jatkuva suojuotti. Vuoren rinteen juurella oleva korpipainanne on osaksi koskematon. Komealla kallioseinämällä kasvaa alueellisesti uhanalaisia sammalia. Myös suon lajistoon kuuluu uhanalaisia lajeja. 196 Kaakkoneva Pihtipudas Maisemallisesti kaunis, verrattain ravinteikas aapasuo. Runsaasti kämmeköitä ja laajoja muurainkasvustoja. Valtakunnallisesti arvokas soidensuojelualue. 197 Kaura-aho (Makkaran niitty) Pihtipudas Pienruoho- ja suurruohoniittyjä sisältävä niittyäalue, joka on lajistollisesti erittäin edustava pohjoisessa Keski-Suomessa. Natura-alue FI Kaurasaari (Kairo) Pihtipudas Koliman luoteisosassa oleva matala, aarnimetsän peittämä saari. Sopii mm. opetuskohteeksi.

10 199 Kivineva - Karhukangas Pihtipudas, Viitasaari 200 Kolima Pihtipudas, Viitasaari Viiden yksittäisen kohteen muodostama kokonaisuus, johon kuuluu erämaista, rehevää suota sekä ikääntyneitä kuusi- ja mäntyvaltaisia sekametsiä. Kivineva kuuluu soidensuojelun perusohjelmaan. Karhukangas, Niinimäki ja Iso-Saukkosen metsä kuuluvat vanhojen metsien suojeluohjelmaan. Natura-alue FI Koliman rannat ovat kivikko-, louhikko- ja hiekkarantoineen monipuolisia ja saaristo on merkittävä selkävesilinnuston suojelun kannalta. Rantojensuojeluohjelma-alueen lisäksi rajaukseen kuuluu vesikasvillisuudeltaan ja -linnustoltaan arvokas Putikonlahti. Vesialuetta 4385 ha. Kolima kuuluu FINIBA-alueisiin. Natura-alue FI Osa 201 Lehmisuo Pihtipudas Lehmisuon avoin keskusta on keskiravinteista nevaa. Laiteilla esiintyy korpia ja korpirämeitä. Lehmisuolla esiintyy useita valtakunnallisesti tai Etelä-Suomessa uhanalaisiksi luokiteltuja luontotyyppejä. Myös kasvistoja linnustoarvot ovat merkittäviä. Valtakunnallisesti arvokas soidensuojelualue. 202 Likolampi Pihtipudas Muinais-Päijänteestä noin 6000 vuotta sitten itsenäiseksi kuroutunut lampi. Umpeenkasvava, nevaksi muuttuva alue. Monipuolisen kasvillisuuden suojelualue. 203 Louhuvuori Pihtipudas Pääosin louhikkoista vanhaa mäntymetsää, jossa runsaasti aiemman puusukupolven mäntyjä. Lahopuun määrä merkittävä. Lisäksi pieniä rämekuvioita. Natura-alue FI Multarinmeri - Harjuntakanen - Riitasuo Pihtipudas Laaja ja erämainen edustava suo-, vesistö- ja metsäluontokokonaisuus. Eläimistöltään ja kasvistoltaan hyvin merkittävä. Harjuntakanen kuuluu vanhojen metsien suojeluohjelmaan. Natura-alue FI Mörninsuo Pihtipudas Mörninsuota luonnehtii ravinteisuus ja ravinteisimmat alat ovat rimpisiä lettonevoja. Suotyypeissä on sekä valtakunnallisesti että Etelä-Suomessa uhanalaisia tyyppejä. Suokasvistossa on monia vaateliaita ja uhanalaisia lajeja. Myös linnustossa on merkittäviä lajeja. Valtakunnallisesti arvokas soidensuojelualue. 206 Pieni Silmäsuo Pihtipudas Pieni Silmäsuo on pienialainen, laidoiltaan ojitettu, lettoinen suo, jolla kasvaa useita maakunnallisesti uhanalaisia kasveja. 207 Rahkasuo Pihtipudas Maisemallisesti edustava, Sisä-Suomen keidassuoalueen pohjoisimpia keidassoita, jossa kangassaarekkeet vuorottelevat räme- ja nevajuottien kanssa. Natura-alue FI Saarijärvenneva Pihtipudas Lähes kokonaan ojittamaton Saarijärvenneva on keidassuo, jonka länsiosassa on minerotrofinen aapasuo-osa. Suolla esiintyy ravinteisia kasvillisuustyyppejä, joilla kasvaa uhanalaisia kasveja. Myös suolinnusto on monipuolinen. Valtakunnallisesti arvokas soidensuojelualue. 209 Suojärviensuo - Niittosuo Pihtipudas Kaksiosainen, erittäin edustava ja monipuolinen suokokonaisuus, jossa hyvin runsaasti uhanalaista kasvilajistoa. Alueella on myös pienvesi- ja linnustoarvoa. Soidensuojelun perusohjelman kohteita. Natura-alue FI Osa 210 Suurisuo-Sepänsuo - Paanasenneva - Teerineva Pihtipudas Luontotyypeiltään monipuolinen ja laaja, lukuisten saarekkeiden rikkoma kaksiosainen suoalue, jonka sisään jää myös kapea harju. Kohteeseen kuuluu lisäksi erillinen Taavetinlähde. Kasvistoltaan erittäin merkittävä ja reheviltä suotyypeiltään maakunnan alueella poikkeuksellisen edustava. Suurisuo-Sepänsuo ja Paanasenneva kuuluvat soidensuojelun perusohjelmaan. Suurisuon metsät ovat vanhojen metsien suojeluohjelmassa. Natura-alue FI Osa 211 Suurusneva Pihtipudas Suoyhdistymältään hyvin kehittynyt rimpinen järvenrantasuo. Arvokas kasvilajisto. Natura-alue FI Syväjärvenlehto Pihtipudas Järeitä raitoja kasvavaa tuoretta kangasta sekä rämettä sisältävä vanhojen metsien kohde. Osa alueesta vanhojen metsien suojeluohjelmassa. Naturaalue FI Varisvuori - Louhukangas Pihtipudas Monimuotoinen metsä- ja harjuluonnon sekä ravinteisten korpien kokonaisuus. Louhukangas kuuluu vanhojen metsien suojeluohjelmaan. Natura-alue FI Osa 214 Virkamäen letto - Kovasräme Pihtipudas Kaksi erillistä osa-aluetta käsittävä, laajalti lettoinen ja lähteinen, lajistoltaan monipuolinen suokohde. Natura-alue FI Jokelansuo Saarijärvi Pieni suo, jonka kosteimmalla neva-alueella kasvaa uhanalaista suolajistoa. 216 Julmatlammit - Kitukorpi Saarijärvi Kolmesta osa-alueesta muodostuva biologisesti ja geologisesti monipuolinen ja arvokkaita kasvillisuus- ja luontotyyppejä sisältävä kohde. Natura-alue FI Osa 217 Jylhänrinteen metsä Saarijärvi Hyvin tiheä puustoinen, vanhaa kuusivaltaista sekametsää kasvava metsäkohde. Natura-alue FI Kallenpalonkangas Saarijärvi Kukossa sijaitseva pienialainen Metsähallituksen omistama vanhan metsän kohde. 219 Lehtisenneva Saarijärvi Lehtisenlammen rantaan rajoittuva rämeinen, nevarämeinen suoalue ja puronvarsikorpi. Puronvarressa korpea, luhtanevaa ja -lettoa. Natura-alue FI Pyhäjärvi Saarijärvi, Äänekoski Kirkasvetinen ja karu Saarijärven reitin keskusjärvi, jonka pienet saaret ja luodot ovat arvokkaita linnustonsuojelukohteita. Rantojensuojeluohjelman kohde. Vesialuetta 1694 ha. Natura-alue FI Osa