KUNNAN KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN HYÖDYNTÄ- MINEN PÄÄTÖKSENTEON TUKENA. Case Sastamalan kaupunki

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KUNNAN KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN HYÖDYNTÄ- MINEN PÄÄTÖKSENTEON TUKENA. Case Sastamalan kaupunki"

Transkriptio

1 TAMPEREEN YLIOPISTO Johtamiskorkeakoulu KUNNAN KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN HYÖDYNTÄ- MINEN PÄÄTÖKSENTEON TUKENA Case Sastamalan kaupunki Finanssihallinto ja julkisyhteisöjen laskentatoimi Pro gradu -tutkielma Marraskuu 2011 Ohjaaja: Lasse Oulasvirta Emmi Simola

2 TIIVISTELMÄ Tampereen yliopisto Johtamiskorkeakoulu; finanssihallinto ja julkisyhteisöjen laskentatoimi Tekijä: SIMOLA, EMMI Tutkielman nimi: Kunnan konsernitilinpäätöksen hyödyntäminen päätöksenteon tukena Case Sastamalan kaupunki Pro gradu -tutkielma: 87 sivua, 11 liitesivua Aika: Marraskuu 2011 Avainsanat: tilinpäätös, päätöksenteko, kunnat, kuntakonsernit Kuntalain (365/1995) 68 :n (muutossäädös 519/2007) mukaan kunnan, joka tytäryhteisöineen muodostaa kuntakonsernin, tulee laatia ja sisällyttää tilinpäätökseensä konsernitilinpäätös. Konsernitilinpäätöksen tarkoituksena on kuvata konsernin taloudellista asemaa siten kuin se olisi yksi kirjanpitovelvollinen. Kunnat ovat yhtiöittäneet paljon toimintojaan, jolloin osa toiminnan rahavirroista kulkee peruskunnan ulkopuolella. Konserninäkökulman merkitys taloudellisessa tarkastelussa ja toiminnan ohjauksessa on kasvanut. Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin konsernitilinpäätöksen hyödyntämistä päätöksenteon tukena. Case-tapauksena käytettiin Sastamalan kaupunkia. Tutkimuksen tavoitteena oli tarkastella ja analysoida konsernitilinpäätökseen ja kuntakonsernin toiminnan ja talouden ohjaukseen liittyviä normiperusteisia velvoitteita sekä muita ohjeita ja suosituksia. Lisäksi tavoitteena oli tarkastella ja analysoida konsernitilinpäätöksen hyödyntämistä päätöksenteon tukena Sastamalan kaupungissa. Tarkastelun taustan tutkimuskohteelle muodostivat erilaiset normit ja yleisohjeet. Tutkimuksen empiirinen aineisto kerättiin haastatteluin. Lisäksi hyödynnettiin Sastamalan kaupungin talouteen ja konserniohjaukseen liittyviä asiakirjoja. Konsernitilinpäätöksen hyödyntämistä päätöksenteon tukena tarkasteltiin kaupungin luottamushenkilöiden osalta. Tutkimuksessa haastateltiin kaupunginvaltuutettuja, kaupunginhallituksen jäseniä sekä tarkastuslautakunnan jäseniä. Saatuja vastauksia täydennettiin haastattelemalla lisäksi kaupungin talousjohtajaa sekä tilintarkastajaa. Kaupunginvaltuustossa konserniasiat koettiin etäisiksi eikä konsernitilinpäätösten läpikäyntiin käytetty paljoakaan aikaa. Kaupunginhallituksella oli keskeinen rooli konsernijohtamisessa. Konsernitilinpäätöstä ei kuitenkaan hyödynnetty kaupunginhallituksessa juurikaan muutoin kuin tilinpäätöksen käsittelyn yhteydessä. Tarkastuslautakunnassa konsernitilinpäätöstä hyödynnettiin valtuuston asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisen arvioinnin yhteydessä, mutta arviointiin käytetty aika oli vähäistä. Konsernitietämyksen taso vaihteli paljon eri haastateltavien välillä. Tutkimuksen perusteella voidaan päätellä, että konsernitilinpäätöksen hyödyntäminen päätöksenteon tukena ja arviointityössä on Sastamalan kaupungissa melko vähäistä. Konsernitason tarkastelu ei herätä luottamushenkilöiden mielenkiintoa. Konsernitilinpäätöksen merkitys tulee todennäköisesti tulevaisuudessa kuitenkin entisestään kasvamaan, joten sen tuottaman informaation merkitystä ei voida sivuuttaa.

3 SISÄLLYS 1 JOHDANTO Tutkimuksen taustaa ja keskeiset käsitteet Aikaisempi tutkimus Tutkimuksen tavoite Tutkimusmenetelmä Tutkimuksen rakenne KONSERNITILINPÄÄTÖKSEEN JA KUNTAKONSERNIN OHJAUKSEEN LIITTYVÄT SÄÄDÖKSET JA OHJEET Lain konsernitilinpäätökselle asettamat vaatimukset Taustaa Kirjanpitoa koskevat normit Konsernitilinpäätökseen ja -ohjaukseen liittyvät yleisohjeet ja suositukset Taustaa Konserniohje Yleiskirje kuntakonsernia ja kunnallista liikelaitosta koskevasta sääntelystä kuntalaissa Yleisohje kunnan ja kuntayhtymän konsernitilinpäätöksen laatimisesta Hyvää hallinto- ja johtamistapaa koskeva suositus kuntakonsernissa Muu ohjeistus Yleisohje tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta Yleisohje suunnitelman mukaisista poistoista Yleisohje tilinpäätöksen liitetiedoista Tililuettelomalli kunnille ja kuntayhtymille Kunnan toimielinten rooli konsernissa Valtuusto Kunnanhallitus Tarkastuslautakunta KUNNAN KONSERNITILINPÄÄTÖS Laatimisvelvollisuus Tarkoitus ja tavoitteet Sisältö Hyödyntäminen EMPIIRISEN TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Kohdekonserni ja sen valinnan perusteet Aineiston hankinta ja kuvaus Konserniin liittyvät asiakirjat Sastamalan kaupungissa Haastattelututkimus konsernitilinpäätöksen hyödyntämisestä ANALYYSI KERÄTYSTÄ TUTKIMUSAINEISTOSTA Sastamalan kaupungin strategia Sastamalan kaupungin konserniohje Sisäisen valvonnan yleisohje... 58

4 5.4 Talousarviot vuosilta Vuoden 2009 talousarvio Vuoden 2010 talousarvio Vuoden 2011 talousarvio Sastamalan kaupungin tilinpäätös ja arviointikertomus vuodelta Vuoden 2010 tilinpäätös Vuoden 2010 arviointikertomus Haastattelujen analysointi Taustatekijöiden vaikutukset Konsernitilinpäätöksen hyödyntäminen valtuustossa Konsernitilinpäätöksen hyödyntäminen kaupunginhallituksessa Konsernitilinpäätöksen hyödyntäminen tarkastuslautakunnassa PÄÄTELMÄT LÄHTEET LIITTEET Liite 1: Kirjanpitolautakunnan Kuntajaoston tuloslaskelmakaavasuositus Liite 2: Kirjanpitolautakunnan Kuntajaoston konsernituloslaskelmasuositus Liite 3: Kirjanpitolautakunnan Kuntajaoston tasesuositus Liite 4: Kirjanpitolautakunnan Kuntajaoston konsernitasesuositus Liite 5: Kirjanpitolautakunnan Kuntajaoston rahoituslaskelmasuositus Liite 6: Kirjanpitolautakunnan Kuntajaoston konsernirahoituslaskelmasuositus Liite 7: Haastattelukysymykset... 94

5 KUVIOT Kuvio 1 Kuntakonsernin rakenne (Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto 2009a, 37) Kuvio 2 Tilinpäätöskokonaisuus (Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto 2009b, 13) Kuvio 3 Sastamalan konsernirakenne (Sastamalan kaupungin konserniohje 2009, 2).. 55

6 6 1 JOHDANTO 1.1 Tutkimuksen taustaa ja keskeiset käsitteet Tämän tutkimuksen tutkimuskohteena on kunnan konsernitilinpäätöksen hyödyntäminen päätöksenteon tukena. Tutkimuksen taustalla vaikuttaa vuoden 2007 kuntalain muutos, joka velvoittaa kuntia laatimaan täydellisen konsernitilinpäätöksen. Konsernitilinpäätös kuvaa kunnan ja sen tytäryhteisöjen muodostaman taloudellisen kokonaisuuden tuloksen muodostumista ja taloudellista asemaa. Kuntien toimintaympäristö on voimakkaasti muuttumassa kunta- ja palvelurakenteiden muutosten johdosta. Rakenteiden muutokset sekä kuntien uudet palvelujen tuotantotavat ja yhteistyömuodot asettavat haasteita erityisesti kunnan poliittiselle johtamiselle. Palvelujen järjestäjä- tai tuottajaorganisaation johtajana kunnan johdolta vaaditaan samanlaisia ominaisuuksia kuin yksityisen tuotanto-organisaation johdolta. Kunnista muodostuu konserneja, jossa johdon on hallittava sekä julkisen että yksityisen organisaation johtamisen vaatimukset. Tämä onnistuu vain, jos konsernin ohjauksen ja valvonnan välineet ovat kunnossa ja johto osaa niitä käyttää. (Hämäläinen, Prättälä & Ryynänen 2009, ) Kuntakonsernissa toiminnan ja talouden tavoitteista sekä konserniohjauksen periaatteista päättää valtuusto. Kunnanhallitus taas on osa kuntakonsernin johtoa. Tarkastuslautakunnan vastuulla on arvioida konsernille asetettujen tavoitteiden toteutumista. Kuntalain (365/1995) 13 :n mukaan valtuusto vastaa kunnan toiminnasta ja taloudesta. Edellä sanotun perusteella voidaan todeta, että valtuusto vastaa myös kuntakonsernin toiminnasta ja taloudesta. Kuntalain (365/1995) 23 :ssä todetaan, että kunnanhallitus vastaa kunnan hallinnosta ja talouden hoidosta. Kunnanhallitus valvoo kunnan etua ja osallistuu siten myös konserniohjaukseen. Lain (365/1995) 71 koskee tarkastuslautakuntaa. Tarkastuslautakunnan on arvioitava, ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet kunnassa ja kuntakonsernissa toteutuneet. Konserniohjauksen ja -valvonnan näkökulmasta konsernitilinpäätös on tärkeä työkalu kokonaisuuden hallintaan.

7 7 Kuntalain (365/1995) 68 :n (muutossäädös 519/2007) mukaan kunnanhallituksen on laadittava tilikaudelta tilinpäätös ja annettava se tilintarkastajien tarkastettavaksi. Lain mukaan tilinpäätöksen tulee antaa oikeat ja riittävät tiedot kunnan toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Vuonna 1997 tulivat voimaan kuntalain taloutta koskevat säännökset, joissa säädettiin kuntien velvollisuudesta laatia konsernitase liitetietoineen. Konsernitilinpäätöksen sisältöä laajennettiin voimaan tulleella kuntalain muutoksella ja tilikaudesta 2008 alkaen on konsernitilinpäätös pitänyt laatia täydellisenä. (Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto 2009a, 5.) Kuntalain (365/1995) 68 a.1 :n (muutossäädös 519/2007) mukaan kunnan, joka tytäryhteisöineen muodostaa kuntakonsernin, tulee laatia ja sisällyttää tilinpäätökseensä konsernitilinpäätös. Konsernitilinpäätös laaditaan samalta päivältä kuin kunnan tilinpäätös. Kunnan konsernitilinpäätös sisältää konsernitaseen, konsernituloslaskelman ja konsernin rahoituslaskelman sekä liitetiedot. (Kuntalaki 365/1995.) Kuntalain (365/1995) 68 a.3 :n (muutossäädös 519/2007) mukaan konsernituloslaskelma ja konsernin rahoituslaskelma saadaan jättää laatimatta, jos sekä päättyneeltä että sitä välittömästi edeltäneeltä tilikaudelta tytäryhteisöjen yhteenlaskettu liikevaihto tai sitä vastaava tuotto on alle euroa. Konsernituloslaskelma ja konsernin rahoituslaskelma on kuitenkin aina laadittava, jos sekä päättyneeltä että sitä välittömästi edeltäneeltä tilikaudelta tytäryhteisöjen taseiden yhteenlaskettu arvo on ylittänyt yhden kolmasosan kuntakonsernin päättynyttä tilikautta edeltäneen tilikauden tasearvosta. (Kuntalaki 365/1995.) Kuntien konsernitilinpäätökset ja niiden tarkastaminen ovat olleet paljon esillä erilaisissa kuntataloutta koskevissa keskusteluissa, joiden mukaan konsernitilinpäätöksen tekeminen on osoittautunut haasteelliseksi tehtäväksi. Täydellisen konsernitilinpäätöksen laatimisvelvoitteen myötä talousosaamisen tarve on lisääntynyt kunnissa. (Leppänen 2009.) Vaikka konsernitilinpäätös on kohdannut paljon kritiikkiä, ei sen laatiminen kuitenkaan ole turhaa. Kunnan oman organisaation, eli niin sanotun peruskunnan, lisäksi kunnat järjestävät palveluita yhä enemmän eri toimintoja yhtiöittämällä. On selvää, että pelkkä peruskunnan tilinpäätös ei tällöin anna oikeaa kuvaa koko kuntakokonaisuuden taloudellisesta tilanteesta. (Myöhänen 2008, 57.) Kunnan konsernitilinpäätöstä voidaan

8 8 pitää tärkeänä tietolähteenä myös tytäryhteisöihin kohdistuvassa ohjauksessa ja kuntien keskinäisessä vertailussa (Myllyntaus 2002, 173). Toiminnan yhtiöittämisellä tarkoitetaan kunnan palvelutuotannon siirtämistä osakeyhtiöille, jotka kunnat omistavat yksin, toisten kuntien tai muiden tahojen kanssa. Osakeyhtiö etäännyttää päätöksentekoa demokraattisesti valituilta kunnan elimiltä, eivätkä kuntalaiset voi valittaa osakeyhtiön hallituksen päätöksistä kuntalaissa säädetyllä tavalla. Kunnan omistama osakeyhtiö joutuu maksamaan veroa, mutta yhtiöistä saadut osingot ovat kunnalle verovapaita. (Niskakangas, Pönkä & Oksanen 2007, 10.) Kuntalaissa ei velvoiteta kuntia yhtiöittämään markkinaehtoista toimintaa, vaan kunnat voivat itse päättää toimintansa organisoinnista (Valli-Lintu & Savolainen 2010, 30). Kuntalakia ehdotetaan kuitenkin muutettavaksi siten, että kunnan hoitaessa tehtäviään kilpailluilla markkinoilla sen tulisi pääsääntöisesti antaa tehtävä yhtiön, muun yhteisön tai säätiön hoidettavaksi (yhtiöittämisvelvollisuus) (Valli-Lintu & Savolainen 2010, 13). Yhtiöittäminen tulee todennäköisesti tulevaisuudessa entisestään yleistymään, jolloin konsernitarkastelun merkitys päätöksenteossa kasvaa. Koska kuntapalveluja tuottavat kunnan perusorganisaation lisäksi kunnan määräysvallassa olevat yhteisöt ja säätiöt, eivät kunnan ja tytäryhteisöjen erillistilinpäätökset välttämättä anna yksinään riittävästi informaatiota kuntakonsernin toiminnasta ja taloudesta. Konserniyhteisöjen tilinpäätösten laskeminen yhteen ei kuvaa konsernia taloudellisena kokonaisuutena, koska pelkässä yhteenlaskussa ei huomioida konsernitilinpäätöksen laadintaan liittyviä yksityiskohtia, kuten sisäisten erien ja keskinäisen omistuksen eliminointia tai erilaisten laskentaperiaatteiden yhdenmukaistamista. Oikea ja riittävä kuva kuntakonsernin muodostamasta taloudellisesta kokonaisuudesta saadaan konsernitilinpäätöksen avulla. (Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto 2009a, 9.) Kuntalain (365/1995) 16 a :n (muutossäädös 519/2007) mukaan yhteisö, jossa kunnalla on kirjanpitolain (1336/1997) 1:5:n mukainen määräysvalta 1, on kunnan tytäryhteisö. Tytäryhteisö voi olla esimerkiksi osakeyhtiö, kuntayhtymä, liikelaitoskuntayhtymä, yhdistys tai säätiö (Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto 2009a, 7 8). Kunta tytäryhteisöi- 1 Kirjanpitolain (1336/1997) 1:5:ssä säädetään, että kirjanpitovelvollisella katsotaan olevan määräysvalta toisessa kirjanpitovelvollisessa, kun sillä on enemmän kuin puolet kohdeyrityksen kaikkien osakkeiden tai osuuksien tuottamasta äänimäärästä, tai oikeus nimittää tai erottaa enemmistö jäsenistä kohdeyrityksen hallituksessa.

9 9 neen muodostaa kokonaisuuden, jota kutsutaan kuntakonserniksi (kuntalaki 365/ a ). Konserniin kuuluvat lisäksi myös yhteisöt, joissa kunnan tytäryhteisöt käyttävät määräysvaltaa. Konsernitilinpäätöksen laativa kunta on kuntakonsernin emoyhteisö. (Ks. esim. Harjula & Prättälä 2007, ; Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto 2009a, 7.) Kunnan tytäryhteisöjä voivat yksityisoikeudellisten yhteisöjen lisäksi olla kuntayhtymät (Harjula & Prättälä 2007, 208). Kuntayhtymät tuottavat merkittävissä määrin kuntien palveluja, mutta ne eivät ole tytäryhteisön asemassa. Esimerkiksi palveluiden ostot sairaanhoitopiirin kuntayhtymältä voivat muodostaa huomattavan osan kunnan vuotuisista kokonaiskuluista. Kuntien tilinpäätöstietojen täydellisyyden, vertailtavuuden ja jatkuvuuden turvaamiseksi on konsernitilinpäätökseen perusteltua yhdistellä konserniyhteisöjen lisäksi suhteellisena osuutena kaikkien niiden kuntayhtymien tilinpäätökset, joissa kunta on jäsenenä. (Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto 2009a, 9.) Konsernitilinpäätöksessä siihen yhdisteltäviä yhteisöjä pyritään kuvaamaan siten kuin ne olisivat yksi kirjanpitovelvollinen. Täydellisen konsernitilinpäätöksen avulla pyritään saamaan kunnan toiminnasta ja taloudesta riittävä ja oikea kokonaiskuva myös tilanteessa, jossa kunnan palvelutuotantoa ja vastuita on merkittävässä määrin siirretty tytäryhteisöihin. Lisäksi konsernitilinpäätöksellä pyritään parantamaan kuntakonsernien ja kuntakonsernin eri tilikausien välistä vertailtavuutta. (Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto 2009a, 9.) Konsernitilinpäätös paljastaa myös mahdolliset taloudelliset vaikeudet tilinpäätökseen yhdisteltävissä yhteisöissä. Tytäryhteisöjen riskit saattavat kasvaa hallitsemattoman suuriksi, ellei kunta omistajana ohjaa, seuraa ja suunnittele niiden toimintaa ja vaikutusta kunnan kokonaistalouteen. Haasteeksi muodostuu konserninäkökulman huomioiminen toiminnan ja talouden suunnittelussa. (Myöhänen 2008, 58.) Suomen perustuslain (731/1999) 121 :ssä säädetään, että kunnan hallinnon tulee perustua asukkaiden itsehallintoon. Kuntalain (365/1995) 1 :n mukaan kunnassa päätösvaltaa käyttää asukkaiden valitsema valtuusto. Lain 9 :n mukaan valtuuston jäsenet ja varajäsenet valitaan kunnallisvaaleissa vaalivuotta seuraaviksi neljäksi kalenterivuodeksi. Valtuutettujen määrä on riippuvainen kunnan asukasluvusta. Kuntalain 13 :ssä säädetään valtuuston tehtävistä. Sen mukaan valtuusto vastaa kunnan taloudesta ja toiminnasta. Valtuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin toiminnan ja talouden keskei-

10 10 sistä tavoitteista sekä konserniohjauksen periaatteista. Lisäksi valtuuston tulee päättää talouden perusteista. (Kuntalaki 365/1995.) Kunnanhallitus vastaa kunnan taloudenhoidosta. Valtuusto valitsee kunnanhallituksen jäsenet. Kunnanhallitus vastaa kuntalain (365/1995) 25 a :n (muutossäädös 519/2007) mukaan myös kuntakonsernin ohjauksesta ja konsernivalvonnan järjestämisestä. Kunnanhallituksen asema kunnassa ja kuntakonsernissa on keskeinen. Tarkastuslautakunta toteuttaa kunnan ulkoisessa valvonnassa parlamentaarista valvontatehtävää. Sen tehtävänä on valtuuston asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden saavuttamisen arviointi. (Porokka-Maunuksela, Huuskonen, Koskinen & Säilä 2004, 35.) Kuntalain (365/1995) 71 :n mukaan valtuusto asettaa tarkastuslautakunnan toimikauttaan vastaavien vuosien hallinnon ja talouden tarkastuksen järjestämistä varten. Lautakunnan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan tulee olla valtuutettuja. (Kuntalaki 365/1995.) Tarkastuslautakunnan rooli kuntakonsernissa liittyy kiinteästi konsernivalvontaan. Valvonta pitää sisällään konserniin kuuluvien tytäryhteisöjen tai kuntayhtymien toiminnan tuloksellisuuden ja taloudellisen aseman seurantaa, analysointia ja raportointia. (Ainasvuori, Ainasvuori, Hurmola-Remmi, Kenni, Kiviaho, Mäntyharju, Ollilla & Oulasvirta 2011, 86.) Jotta kuntakonsernin toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta voidaan muodostaa kokonaiskuva, on konsernitilinpäätöksen tunteminen välttämätöntä. Konsernitilinpäätöksen hyödyntäminen päätöksenteon tukena edesauttaa kuntaa ja kuntakonsernia tekemään tulevaisuuden kannalta oikeanlaisia ratkaisuja. Konsernitilinpäätöksen myötä tarkasteluun saadaan riittävän laaja perspektiivi, jotta päätöksiä osataan arvioida kokonaisuuden kannalta. Tehdessään kunnan taloutta koskevia ratkaisuja ja tulevaisuuden suunnitelmia tai johtaessaan kuntakonsernia tulisi valtuuston ja kunnanhallituksen jäsenten hyödyntää konsernitilinpäätöstä päätöksentekonsa tukena. Myös tarkastuslautakunnan kannalta konsernitilinpäätös on tärkeä työväline, jota ilman kuntakonsernin arvioiminen ei ole mahdollista.

11 Aikaisempi tutkimus Aikaisempaa tutkimusta suomalaisten kuntien konsernitilinpäätöksistä hyödyntämisen näkökulmasta ei juuri ole tehty. Tutkimus on keskittynyt enemmän konsernirakenteisiin ja niiden johtamiseen kuin konsernitilinpäätöksien hyödyntämiseen päätöksenteon tukena. Vuonna 1998 julkaistussa väitöskirjassa Kuntien talouden ohjaus ja sen muutos Perinteisestä politiikasta rinnakkaisten ohjausjärjestelmien kokonaisuuteen Alpo Karila on tutkinut kuntien sisäistä talouden ohjausta ja sen muutosta vuosina Karila toteaa, että vuonna 1995 hajautetun konsernimaisen rakenteen edellyttämä konsernimainen talouden ohjaus oli vielä harvinaista. Tutkimuksen mukaan erillisten konserniohjeiden tai konsernitilinpäätöksen laatiminen ei myöskään ollut yleistä. Todellista konserniohjausta esiintyi vain harvoin kunnissa. Muutos konsernimaisuuden suuntaan oli kuitenkin melko laajaa ja talousinformaation käyttö ohjausvälineenä lisääntymässä. Arvo Myllymäen ja Jarmo Vakkurin toimittamassa, vuonna 2001 julkaistussa ajankohtaisia puheenvuoroja sisältävässä teoksessa Tulos, normi, tilivelvollisuus on Pasi Leppäsen kirjoitus aiheesta kunnan ja kuntayhtymien konsernitilinpäätösten laadinta ja tarkastaminen. Kirjoituksessaan Leppänen toteaa, että konsernitaseiden ja konsernia koskevien liitetietojen laadintaan käytetään kunnissa ja kuntayhtymissä huomattavan paljon aikaa. Konsernitilinpäätösten laatijoiden kannalta olisi suotavaa, että konsernitilinpäätöstä käytettäisiin hyväksi nykyistä enemmän. Konsernitason tarkastelu antaa Leppäsen mukaan erillistilinpäätöksiä täydentävää ja paremmin vertailukelpoista tietoa kuntien ja kuntayhtymien taloudesta. (Leppänen 2001, ) Vuonna 2003 julkaistussa tutkimuksessa Kuntakonserni johtamisjärjestelmänä Käytäntöjä ja kehittämistarpeita ovat Pentti Meklin ja Jukka-Pekka Martikainen selvittäneet, miten konsernimainen ajattelu on kuntasektorilla edennyt. Tutkimus on toteutettu viiden erikokoisen ja -tyyppisen kunnan case-tutkimuksena. Tutkimuksen yhteenvetona todetaan, että hyviä käytäntöjä konsernijohtamisessa ei ole vielä kovin paljon ehtinyt muodostua. Konsernijohtaminen on kuntasektorilla vielä kehitysvaiheessa, ja käytännöt ovat monilta osin vielä muotoutumassa.

12 12 Pentti Meklin on vuonna 2005 julkaistussa raportissa Kuntakonserni pelkkä käsite vai tehokas palvelujen järjestäjä tutkinut konsernijohtamista. Raportti on osa Talousjohtamisen kehityspolkuja Tutkimus kuntien talousjohtamisesta KuntaSuomi tutkimusta. Tutkimuksessa oli mukana yhteensä 47 kuntaa. Tutkimus osoitti, että kunta yksikköineen mielletään konserniksi, mutta vain harvassa kunnassa konserni nähdään johtamisjärjestelmänä. Tutkimuksen kunnat olivat kuitenkin merkittävästi lisänneet tavoitteiden asettamista kohdeyhteisöille, mitä voidaan pitää merkkinä konsernijohtamisen terävöitymisestä. Talousjohtajat arvioivat konsernimaisen toiminnan hyötyjen olevan suuremmat kuin aiemmin, mutta konsernijohtamisessa on silti vielä runsaasti kehittämisen varaa. Tampereen yliopistossa vuonna 2009 julkaistu kunnallistalouden emeritusprofessori Pentti Meklinin juhlakirja Talouden perusteista julkisjohtamisen käytäntöihin sisältää useita eri tieteenalojen kirjoittajien artikkeleita aiheesta. Kirjan ovat toimittaneet Tuija Rajala, Lotta-Maria Sinervo sekä Jarmo Vakkuri. Artikkelissaan Talousinformaatio kuntien ja kuntakonsernien päätöksenteossa Mitä tiedetään, mitä ei tiedetä ja miten tutkimus voisi olla hyödyksi? Jarmo Vakkuri käsittelee talousinformaatiota muuttuvassa kuntakentässä. Hän toteaa, että systemaattisen tutkimuksen keinoin on yllättävän vähän tarkasteltu kuntaorganisaation talouden päätöksenteossa, ohjaamisessa ja johtamisessa tarvittavaa informaatiota. Kuntien talousinformaation yksi keskeinen elementti on laskentatiedon tuottaminen ja hyödyntäminen. Se on tapa saada yleiset taloudelliset periaatteet näkyviksi. Vakkurin mukaan käsitys kuntataloutta koskevien laskelmien hyödynnettävyydestä ja vaikutuksista kuntaorganisaatioiden varsinaiseen toimintaan on varsin rajautunut. Kuntien talousinformaation tutkimuksella on tärkeä tehtävä kuntien voimavarojen tehokkaan hallinnan ongelmissa nyt ja tulevaisuudessa. (Vakkuri 2009.) Koska tämän tutkimuksen kohteena ovat suomalaisten kuntien konsernitilinpäätökset ja niiden hyödyntäminen, keskityttiin aikaisemman tutkimuksen tarkastelussa kotimaisiin tutkimuksiin. Alan kansainvälinen tutkimus vaikuttaa keskittyvän etenkin tilinpäätösstandardien soveltamiseen julkisen sektorin tilinpäätöksissä sekä konsernitilinpäätösjärjestelmän kehitykseen eri maissa.

13 Tutkimuksen tavoite Tässä tutkimuksessa keskitytään tarkastelemaan konsernitilinpäätöstä erityisesti sen hyödyntämisen näkökulmasta. Tutkimuksessa oletetaan, että niin valtuusto, kunnanhallitus kuin tarkastuslautakuntakin käyttävät konsernitilinpäätöstä hyväkseen erilaisia kaupunkia ja konsernia koskevia ratkaisuja ja arviointeja tehdessään. Tutkimus rajataan koskemaan kuntien konsernitilinpäätöksiä ja niiden hyödyntämistä luottamushenkilöiden päätöksenteon ja arvioinnin tukena. Tutkimuksen tavoitteena on tarkastella ja analysoida konsernitilinpäätökseen ja kuntakonsernin toiminnan ja talouden ohjaukseen liittyviä normiperusteisia velvoitteita sekä muita ohjeita ja suosituksia. Lisäksi tavoitteena on tarkastella ja analysoida konsernitilinpäätöksen hyödyntämistä päätöksenteon tukena Sastamalan kaupungissa. 1.4 Tutkimusmenetelmä Tämä tutkimus on laadullinen eli kvalitatiivinen tutkimus, jonka lähtökohtana on todellisen elämän kuvaaminen. Tutkimuksessa pyritään tutkimaan kohdetta mahdollisimman kokonaisvaltaisesti. Kvalitatiiviselle tutkimukselle tyypilliseen tapaan tutkimusaineisto kootaan todellisissa tilanteissa, tutkimuksessa suositaan ihmistä tiedonkeruun instrumenttina, käytetään induktiivista analyysia sekä käsitellään tapauksia ainutlaatuisina. (Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 2007, ) Tutkimusstrategiana on tapaustutkimus (case study), jossa kerätään tietoa yksittäisestä tapauksesta (Hirsjärvi ym. 2007, 130). Tapaustutkimuksen päämääränä on lisätä ymmärrystä tutkimuskohteesta (Laine, Bamberg & Jokinen 2008, 10). Tapaustutkimus on empiiristä tutkimusta, joka tutkii nykyajassa tapahtuvaa ilmiötä todellisessa elämäntilanteessa, jossa ilmiön ja kontekstin rajat eivät ole selvät. Tapaustutkimuksessa käytetään monia evidenssin lähteitä. (Yin 2009, 18.) Tapaustutkimuksessa tutkimuksen kohteeksi valitusta tapauksesta kerätään aineistoa useita metodeja käyttämällä, esimerkiksi haastatteluin ja dokumentteja tutkien. Tavoitteena on ilmiöiden kuvailu. (Hirsjärvi ym. 2007, 131).

14 14 Tässä tutkimuksessa tarkastelun taustan tutkimuskohteelle muodostavat erilaiset normit ja yleisohjeet. Niitä ovat lainsäädäntö sekä kuntien taloudesta annetut yleisohjeet ja suositukset. Tutkimuksen empiirinen aineisto kerätään haastatteluin. Lisäksi hyödynnetään Sastamalan kaupungin talouteen ja konserniohjaukseen liittyviä asiakirjoja. Aineistoa kerättiin käymällä läpi Sastamalan kaupungin talousarvioita vuosilta , vuoden 2010 tilinpäätöstä ja arviointikertomusta, konserniohjetta sekä sisäisen valvonnan yleisohjetta. Lisäksi haastateltiin kaupunginvaltuuston, kaupunginhallituksen ja tarkastuslautakunnan jäseniä. Tapauksen kuvailua täydennettiin haastattelemalla lisäksi kaupungin talousjohtajaa sekä tilintarkastajaa. Tapaustutkimus ei ole metodi vaan tutkimustapa tai tutkimusstrategia. Se ei sitoudu mihinkään tiettyyn tutkimusmenetelmään. (Ks. esim. Yin 2009, 19; Laine ym. 2008, 9.) Tapaustutkimus on perusteellinen kuvaus tutkittavasta ilmiöstä, joka voi olla esimerkiksi yksilö, yhteisö tai kaupunki. Lähtökohtana on kerätä monipuolinen aineisto ja kuvata tutkimuksen kohde perusteellisesti. Tapaustutkimuksia luonnehtivat usein seuraavat seikat: holistisuus eli kokonaisvaltainen analyysi luonnollisesti ilmenevästä tapauksesta, kiinnostus sosiaaliseen prosessiin sekä useanlaisten aineistojen ja menetelmien käyttö. (Laine ym. 2008, 9 10.) Tämän tutkimuksen tavoitteena on kuvata konsernitilinpäätöstä ja sen hyödyntämistä päätöksenteon tukena kohdekaupungissa. Tapaustutkimuksen tarve ei johdu pelkästään joidenkin toimintasektorien vaatimuksesta, vaan on olemassa loogisia kysymyksenasetteluja, joihin voidaan vastata vain tapaustutkimuksen asetelmalla. Sellaisia ovat esimerkiksi kysymyksenasettelut, joissa tarvitaan sisältöpitoinen, relevantit olosuhdetekijät huomioiva ja prosessin sisäiset tekijät huomioon ottava tulkinta. Tapaustutkimukselliselle kysymyksenasettelulle ovat tyypillisiä tulkintaa vaativat kysymykset kuinka ja miksi. (Laitinen 1998, 17.) Tapaustutkimukselle on ominaista, että pyritään selvittämään jotakin, mikä ei entuudestaan ole tuttua. Tutkimuksen päämääränä on lisätä ymmärrystä tutkittavasta tapauksesta. (Laine ym. 2008, 10.) Järvisen ja Järvisen (2000, 78) mukaan joskus voi käydä niin, ettei mitään teoreettisesti uutta löydy, mutta tapauksen kuvaus voi silti sisältää uutta tietämystä siitä, millainen maailma on. Tapaustutkimuksen yhteydessä korostetaan usein sitä, että yleistettävyyden sijaan tapauksen kokonaisvaltainen ymmärtäminen on olennaista. Onnistuneen tapaustutkimuksen tilanteen analyysi on kuitenkin enemmän

15 15 kuin yksittäinen tapaus: siitä muodostuu kokonaisnäkemys, josta nousee esiin yleisesti tärkeitä teemoja. Tutkittavan tapauksen kokonaisvaltaisen ymmärtämisen lisäksi tärkeitä ovat myös ne tulkinnat, joita aineistosta tehdään. (Leino 2008, 214.) Pattonin (1990, 462) mukaan tapaustutkimukselle katsotaan olevan ansiokasta, jos se pystyy tarjoamaan tapaukselle vaihtoehtoisia selityksiä. Tulkitsevassa tapaustutkimuksessa ei kuitenkaan tavoitella yhtä oikeaa totuutta tutkittavasta tapauksesta. Tällaisessa tutkimuksessa lähtökohtana on, että tutkimus on tutkijan ja tutkimusvälineiden tuottama ja muokkaama kokonaisuus. (Eriksson & Koistinen 2005, 42.) 1.5 Tutkimuksen rakenne Tutkielma koostuu kuudesta luvusta. Johdantoluvun jälkeisessä toisessa luvussa käsitellään konsernitilinpäätökseen ja konsernin toiminnan ja talouden ohjaukseen liittyvää normiperustaa sekä aiheeseen liittyviä ohjeita ja suosituksia. Kolmas luku käsittelee konsernitilinpäätöksen laatimisvelvollisuutta, tarkoitusta, rakennetta ja hyödynnettävyyttä. Tutkimuksen empiirisen osan toteutusta esitellään luvussa neljä. Viidennessä luvussa analysoidaan kerättyä tutkimusaineistoa. Kuudennessa luvussa esitetään johtopäätökset sekä pohditaan jatkotutkimusaiheita.

16 16 2 KONSERNITILINPÄÄTÖKSEEN JA KUNTAKONSER- NIN OHJAUKSEEN LIITTYVÄT SÄÄDÖKSET JA OH- JEET 2.1 Lain konsernitilinpäätökselle asettamat vaatimukset Taustaa Hallituksen esitys 263/2006 koskee kuntalain muuttamista. Esityksessä ehdotetaan kuntalakia muutettavaksi siten, että siinä säädettäisiin myös kuntakonsernista. Uudistetussa kuntalaissa määriteltäisiin kuntakonserni ja kuntakonsernin ohjausta selkeytettäisiin säätämällä kunnan eri toimielinten ja kunnan viranhaltijajohdon konsernia koskevasta toimivallan jaosta ja tehtävistä. (Hallituksen esitys 263/2006.) Kunnan, jolla on kuntakonserniin kuuluvia tytäryhteisöjä, olisi laadittava konsernitilinpäätös, joka sisältäisi konsernitaseen, -tuloslaskelman ja konsernin rahoituslaskelman liitetietoineen. Esityksen mukaan vuonna 2004 kuntakonserneissa oli tytäryhteisöä, joista pääosa oli osakeyhtiöitä. (Hallituksen esitys 263/2006.) Yli puolet tytäryhteisöistä toimi asuntojen vuokraamiseen ja hallintaan liittyvillä toimialoilla. Suurimmat kunnalliset osakeyhtiöt toimivat veden puhdistuksessa ja jakelussa, energian tuotannossa ja jakelussa sekä jätehuollon alueella. (Niskakangas ym. 2007, 10.) Tarvetta konsernisääntelylle siis oli, koska jo vuonna 2004 konsernien merkitys kuntataloudessa oli suuri. Toimintojen yhtiöittämisen yleistyessä konsernien ja konsernitarkastelun merkitys on entisestään lisääntynyt. Hallituksen esityksen nykytilan arvioinnissa todetaan, että kunnat ovat siirtäneet palvelutuotantoaan yhteisöille, jotka ne omistavat yksin tai yhdessä toisten kuntien tai muiden tahojen kanssa. Yleensä kysymys on osakeyhtiöistä tai kuntayhtymistä. Perinteinen linjaorganisaatio on muuttunut monimuotoisemmaksi julkis- ja yksityisoikeudellisten oikeushenkilöiden kokonaisuudeksi. Muutoksen myötä kunnissa on esityksen mukaan

17 17 yleisesti otettu käyttöön kuntakonsernin käsite ja kuntien palvelutuotanto-organisaatiota tarkastellaan ja johdetaan konsernina. (Hallituksen esitys 263/2006.) Esityksessä todetaan, että konsernitilinpäätöksen laatimisvelvollisuuden tarkoituksena on taata kunnalle aikaisempaa paremmat mahdollisuudet johtaa kuntakonsernia. Sääntelyn tavoitteena on saada kunnan toiminnasta ja taloudesta oikea ja riittävä kuva myös tilanteessa, jossa kuntapalveluja tuottavat enenevässä määrin kunnan perusorganisaation lisäksi kunnan määräysvallassa olevat yhteisöt ja säätiöt. Hallituksen esityksessä ehdotetaan, että kuntakonsernin ohjausta selkeytettäisiin säätämällä kuntalaissa valtuuston ja kunnanhallituksen konsernia koskevasta toimivallan jaosta ja tehtävistä. Laissa tulisi määritellä kuntakonserni ja konsernijohto. Tarkastuslautakunnan tulisi esityksen mukaan vastedes huolehtia kunnan ja sen tytäryhteisöjen tarkastuksen yhteensovittamisesta. (Hallituksen esitys 263/2006.) Hallituksen esityksen 236/2006 perusteella annettiin laki kuntalain muuttamisesta. Kuntalakiin tehdyt muutokset koskivat konsernin osalta konserniohjausta ja - valvontaa sekä konsernitilinpäätöksen laatimista kunnassa ja kuntayhtymässä. Muutokset tulivat voimaan alkaen Kirjanpitoa koskevat normit Kunnan kirjanpitovelvollisuudesta säädetään kuntalain (365/1997) taloutta koskevissa säännöksissä. Kuntalain (365/1995) 67 :n mukaan kunnan kirjanpitovelvollisuudesta, kirjanpidosta ja tilinpäätöksestä on sen lisäksi mitä kuntalaissa säädetään, soveltuvin osin voimassa, mitä kirjanpitolaissa (1336/1997) säädetään (kuntalaki 365/1997). Kuntalaki ei sisällä yksityiskohtaisia kirjanpitoa ja tilinpäätöstä koskevia säädöksiä, vaan siinä viitataan kirjanpitolakiin (1336/1997) ja sen noudattamiseen soveltuvin osin. Kuntalain (365/1995) 67 :n mukaan kirjanpitolautakunnan kuntajaosto antaa ohjeita ja lausuntoja kirjanpitolain sekä kuntalain tilinpäätöstä, toimintakertomusta ja tilikauden tuloksen käsittelyä koskevien säännösten soveltamisesta. Kuntien erityispiirteet otetaan huomioon erikseen kuntajaoston antamilla ohjeilla ja lausunnoilla. (Leppänen 2001a, 7.)

18 18 Kirjanpitolain (1336/1997) 1:5:ssä säädetään kirjanpitovelvollisen määräysvallasta toisessa kirjanpitovelvollisessa ja lain 1:6:ssä määritellään emo- ja tytäryrityksen sekä konsernin käsitteet. (Kirjanpitolaki 1336/1997.) Vastaavat kuntia koskevat säädökset ovat kuntalain (365/1995) 16 a :ssä (muutossäädös 519/2007), jossa säädetään, että yhteisö, jossa kunnalla on kirjanpitolain (1336/1997) 1:5:ssä tarkoitettu määräysvalta, on kunnan tytäryhteisö, ja että kunta tytäryhteisöineen muodostaa kuntakonsernin. (Kuntalaki 365/1995.) Kuntalain (365/1995) 68 a :ssä (muutossäädös 519/2007) säädetään konsernitilinpäätöksestä. Pykälän mukaan kunnan, joka tytäryhteisöineen muodostaa kuntakonsernin, tulee laatia ja sisällyttää tilinpäätökseensä konsernitilinpäätös. Konsernitilinpäätös tulee laatia samalta päivältä kuin kunnan tilinpäätös. Konsernitilinpäätös laaditaan konserniyhteisöjen taseiden ja tuloslaskelmien sekä niiden liitetietojen yhdistelmänä. Konsernitilinpäätökseen sisällytetään lisäksi konsernin rahoituslaskelma, jossa annetaan selvitys kuntakonsernin varojen hankinnasta ja niiden käytöstä tilikauden aikana. (Kuntalaki 365/1995.) Kuntalain 68 a.3 :n mukaan konsernituloslaskelma ja konsernin rahoituslaskelma saadaan jättää laatimatta, jos sekä päättyneeltä tilikaudelta että sitä välittömästi edeltäneeltä tilikaudelta tytäryhteisöjen yhteenlaskettu liikevaihto tai sitä vastaava tuotto on alle euroa. Konsernituloslaskelma ja konsernin rahoituslaskelma on kuitenkin aina laadittava, jos sekä päättyneeltä tilikaudelta että sitä välittömästi edeltäneeltä tilikaudelta tytäryhteisöjen taseiden yhteenlaskettu arvo on ylittänyt yhden kolmasosan kuntakonsernin päättynyttä tilikautta edeltäneen tilikauden tasearvosta. (Kuntalaki 365/1995.) Kirjanpitolain (1336/1997) 6:4:n mukaan konsernitilinpäätöstä laadittaessa on noudatettava jatkuvasti samoja periaatteita. Lain 6:5:n mukaan konsernitilinpäätökseen yhdisteltävällä tytäryrityksellä tulee olla sama tilikausi kuin emoyrityksellä. Jos konsernitilinpäätökseen yhdisteltävän tytäryrityksen tilikausi päättyy enintään kolme kuukautta ennen emoyrityksen tilikauden päättymistä tai enintään kolme kuukautta emoyrityksen tilikauden päättymisen jälkeen, yhdistely konsernitilinpäätökseen saadaan tehdä ilman välitilinpäätöksen laatimista. Konsernitilinpäätöksessä tulee tällöin antaa lisätietoja sellaisista tapahtumista, jotka ovat tärkeitä arvioitaessa tytäryrityksen rahoitusasemaa ja

19 19 tulosta ja jotka ovat tapahtuneet tytäryrityksen ja emoyrityksen tilinpäätöspäivien välisenä aikana. (Kirjanpitolaki 1336/1997.) 2.2 Konsernitilinpäätökseen ja -ohjaukseen liittyvät yleisohjeet ja suositukset Taustaa Suomen Kuntaliitto ja kirjanpitolautakunnan kuntajaosto ovat antaneet erilaisia ohjeita ja suosituksia kuntien konserniohjaukseen ja konsernitilinpäätösten laatimiseen liittyen. Suomen Kuntaliitto suosittelee, että kunta määrittelee sekä kunnan omaa omistamista että pääomasijoituksia tytär- ja osakkuusyhteisöihin ohjaavat omistajapoliittiset linjaukset. (Kunnat.net 2011a.) Kirjanpitolautakunnan kuntajaoston antamat ohjeet kuuluvat kirjanpitolain edellyttämän hyvän kirjanpitotavan lähteisiin kunnan kirjanpidosta ja tilinpäätöksestä (Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto 2008, 5). Toisin kuin kuntajaoston yleisohjeiden ja lausuntojen ei Kuntaliiton suositusten noudattaminen ole pakollista. Niillä on kuitenkin merkittävä asema hyvän kunnallisen kirjanpitotavan lähteinä. Poikkeaminen annetuista suosituksista siirtää todistustaakan kunnalle itselleen silloin, kun tehdyn ratkaisun oikeellisuutta joudutaan perustelemaan. Noudattamalla suosituksia kunta voi sen sijaan vedota siihen, että valittu menettely perustuu hyväksyttyyn hyvän kirjanpitotavan lähteeseen. (Myllyntaus 2002, ) Konserniohje Kuntaliitto on vuonna 2005 uudistanut aiemmin antamaansa konserniohjeen laatimista koskevaa suositusta. Konserniohje laaditaan kunkin kuntakonsernin tarpeista ja tilanteesta käsin. Valmista konserniohjeen mallia ei täten ole esitetty, vaan esiin on tuotu asioita, jotka kunnan konserniohjetta laadittaessa on syytä ottaa huomioon. Suosituksen pohjana ovat olleet kuntien laatimat konserniohjeet. (Suomen Kuntaliitto 2005, 3.)

20 20 Konserniohjeen mukaan kunnallishallinnossa käytetään yleisesti käsitettä kuntakonserni. Se kuvaa kunnallishallinnon kehittymistä perinteisestä julkishallinnollisesta linjaorganisaatiosta monimuotoiseksi julkis- ja yksityisoikeudellisten oikeushenkilöiden ryppääksi. (Suomen Kuntaliitto 2005, 3.) Konserniohjeessa otetaan kantaa esimerkiksi konserniohjeiden oikeudelliseen luonteeseen ja hyväksymismenettelyyn, konsernin toiminnan suuntaamiseen kunnan omistajapolitiikan tavoitteiden ja toimintastrategian mukaisesti, hankintalainsäädännön konsernin toiminnalle asettamiin reunaehtoihin sekä konsernin tarkastukseen ja valvontaan. Konserniohjetta koskevat suositukset soveltuvat etenkin kunnan kokonaan omistamiin tytäryhteisöihin. (Suomen Kuntaliitto 2005, 3.) Kunnanvaltuusto ja hallitus sekä kunnan johtavat viranhaltijat harjoittavat konserniohjausta kuntalain mukaisesti. Viranhaltijoiden ja toimielinten tehtävät ja vastuut konserniohjauksessa määritellään konserniohjeissa. Konserniohjauksesta vastaa konsernijohto, jonka muodostavat kunnanhallitus sekä kunnan johtavat viranhaltijat. (Suomen Kuntaliitto 2005, 4.) Kuntien antamat konserniohjeet sisältävät lainsäädännölliseltä perustaltaan ja oikeudelliselta sitovuudeltaan erilaisia ohjeita. Konserniohjeissa voidaan ohjata tytäryhteisöä sitovasti tietojen antamista ja aikataulutusta sekä ohjeistaa niitä kunnan toimielimiä ja viranhaltijoita, joiden tehtävänä on valvoa tytäryhteisöjen toimintaa. (Suomen Kuntaliitto 2005, 4 5.) Osakeyhtiömuotoiset tytäryhteisöt toimivat kuitenkin ensisijaisesti osakeyhtiölain ja yhtiöjärjestyksen mukaan. Konserniohje on edellä mainittuihin säädöksiin nähden toissijainen. Konserniohjeen mukaan kunnan omistajapolitiikassa on kyse omistajastrategian valinnasta ja konserniohjauksesta, joka perustuu omistukseen liittyvän määräysvallan käyttöön. Omistajastrategiassa määritetään, missä tehtävissä ja hankkeissa kunnan on perusteltua olla mukana omistajana ja sijoittajana. Omistajastrategiassa asetetaan lisäksi kriteerit, joilla arvioidaan omistuksen vaikuttavuutta ja kustannustehokkuutta. (Suomen Kuntaliitto 2005, 8.)

21 21 Konserniohjaus voidaan konserniohjeen mukaan jakaa omistajaohjaukseen ja tytäryhteisöjen valvontaa koskevien ohjeiden antamiseen. Omistajaohjaus on kunnan edustajien päätösvallan käytön ohjaamista tytäryhteisöjen yhtiökokouksessa. Tytäryhtiöiden valvontaa koskevia ohjeita taas annetaan kunnan omille toimielimille. Lisäksi kunta voi antaa teknisluonteista ohjeistusta tytäryhteisöille sovituissa konsernin toiminnoissa, kuten tilinpäätösraportoinnissa tai rahoituksen järjestämisessä. (Suomen Kuntaliitto 2005, 8 9.) Konserniohjeen mukaan kunnan omistajapolitiikkaa voidaan pitää kunnan johtamisen välineenä. Se luo puitteet kunnan menestykselliselle toiminnalle. Omistajapolitiikan tulisi perustua kunnan kehittämistavoitteisiin ja määritellä omistukselle asetettavat tuotto- ja muut tavoitteet. Lisäksi omistajapolitiikan tulisi määritellä pääoman käytön ja palvelutuotannon tuotantovälineiden hankinnan periaatteet ja omaisuuden käytöstä vastaavat tahot. Seurannan ja raportoinnin järjestäminen on myös osa omistajapolitiikkaa. (Suomen Kuntaliitto 2005, 9.) Kunnan omistajapoliittisista linjauksista päättää valtuusto. Linjaukset on tarkoitettu ohjeeksi tulevien päätösten pohjaksi. Kunnan määräysvalta tytäryhteisössä merkitsee kunnan mahdollisuutta ohjata yhteisöjen toimintaa sitä koskevan lainsäädännön asettamissa rajoissa niin, että koko konsernin omistajapoliittiset tavoitteet tulevat huomioiduiksi. Konserniohjeessa määritellään menettelytavat, joilla ohjaus tapahtuu. Omistajapolitiikan ohjaus ja valvonta kuuluvat luottamushenkilöorganisaatiossa valtuustolle ja hallitukselle. (Suomen Kuntaliitto 2005, 9.) Kunnan konserniohjeessa tulee määritellä yleiset periaatteet ja toimintatavat, jotka varmistavat konsernitilinpäätöksen laadinnan kunnassa. Yksityiskohtaiset ohjeet tietojen sisällöstä, muodosta ja aikataulusta annetaan tytär- ja osakkuusyhteisöille vuosittain ennen tilikauden päättymistä. Konserniohjeissa annetaan ohjeita esimerkiksi konserniyhteisöjen tilikaudesta, konsernissa sovellettavista tilipuitteista ja tilinpäätöskaavoista sekä kirjanpito- ja tilinpäätösperiaatteista. (Suomen Kuntaliitto 2005, 15.) Konserniohjeen mukaan kuntakonsernin valvonta vastaa luonteeltaan kunnan sisäistä valvontaa ja siitä vastaa konsernijohto. Konsernivalvonnan kohdealueita ovat konserniyhteisöjen toiminnan tuloksellisuuden ja taloudellisen aseman seuranta, analysointi ja

22 22 raportointi. Tätä tehtävää varten konserniohjeessa tulisi vahvistaa tunnusluvut ja mittarit, joilla tytäryhteisöjen toiminnan kannattavuutta, vaikuttavuutta ja talouden tilaa kuntakonsernissa arvioidaan. Konsernivalvonnassa seurataan myös valtuuston tytäryhteisöjen toiminnalle asettamien tavoitteiden toteutumista. (Suomen Kuntaliitto 2005, ) Valtuuston asettamien tavoitteiden toteutumisen seuraaminen kuuluu luottamushenkilöorganisaatiossa tarkastuslautakunnan tehtäviin Yleiskirje kuntakonsernia ja kunnallista liikelaitosta koskevasta sääntelystä kuntalaissa Suomen Kuntaliitto on yleiskirjeessään kunnan- ja kaupunginhallituksille sekä kuntayhtymien hallituksille selventänyt kuntakonsernia ja kunnallista liikelaitosta koskevan sääntelyn uudistuksia kuntalaissa alkaen. Uudistetussa kuntalaissa määritellään kuntakonserni sekä selkeytetään kuntakonsernin ohjausta säätämällä kunnan eri toimielinten ja kunnan viranhaltijajohdon konsernia koskevasta toimivallan jaosta ja tehtävistä. Kuntaliiton konserniohjetta sovellettaessa tulee yleiskirjeessä mainitut seikat ottaa huomioon. (Suomen Kuntaliitto 2007, 1 3.) Yleiskirjeessä käsitellään kuntakonsernin osalta sitä koskevaa sääntelyä. Kirjeessä käydään läpi valtuuston konserniohjausta koskevia tehtäviä, kuntakonsernimääritelmää, konsernijohtoa, esteellisyyttä sekä konsernitilinpäätöksen eri osa-alueita. Lisäksi yleiskirjeessä käsitellään kuntakonsernin tavoitteiden toteutumista koskevaa selvitystä, tytäryhteisöjen velvollisuutta antaa tietoja kunnanhallitukselle, konsernitavoitteiden arvioinnin ja tarkastuksen yhteensovittamista sekä tilintarkastajan tehtäviä konsernitarkastuksessa Yleisohje kunnan ja kuntayhtymän konsernitilinpäätöksen laatimisesta Kirjanpitolautakunnan kuntajaoston antama yleisohje ohjaa kuntia ja kuntayhtymiä kuntalain (365/1995, muutossäädös 519/2007), kirjanpitolain (1336/1997) ja kirjanpitoase-

23 23 tuksen (1339/1997) konsernitilinpäätöstä koskevien säännösten soveltamisessa. (Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto 2009a, 5.) Yleisohjeessa käsitellään konsernitilinpäätöksen yleisiä periaatteita, laajuutta, yhdisteltäviä yhteisöjä, laadintaperiaatteita, sisäisten erien vähentämistä sekä sisäisen omistuksen eliminoimista. Lisäksi ohjeessa otetaan kantaa vähemmistöosuuden erottamiseen konsernin omasta pääomasta, kuntayhtymän ja osakkuusyhteisön yhdistelemiseen sekä konsernirakenteen muutosten käsittelyyn konsernitilinpäätöksessä. Ohjeessa esitetään myös mallit konsernitilinpäätöslaskelmista. Kunnan konsernitilinpäätöksellä pyritään parantamaan kuntakonsernien välistä vertailua ja kuntakonsernin eri tilikausien välistä vertailua. Konsernitilinpäätöksessä on esitettävä kuntakonsernin tulos sekä taloudellinen asema siten kuin konserniyhteisöt olisivat yksi kirjanpitovelvollinen. Sitä varten eliminoidaan konserniyhteisöjen välisiin toimiin perustuvien konsernin sisäisten erien vaikutus. (Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto 2009a, ) Konsernituloslaskelma ja konsernitase liitetietoineen sekä konsernin rahoituslaskelma sisällytetään kunnan tasekirjaan, joka säilytetään Kansallisarkiston päätöksen 158/43/01 mukaan pysyvästi (Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto 2009a, 36). Yleisohjeessa on esitetty esimerkki kuntakonsernin rakenteesta (kuvio 1).

24 24 Kuvio 1 Kuntakonsernin rakenne (Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto 2009a, 37) Hyvää hallinto- ja johtamistapaa koskeva suositus kuntakonsernissa Hyvällä hallinto- ja johtamistavalla (corporate governance) tarkoitetaan yhtiön hallinnointi- ja ohjausjärjestelmää, joka määrittelee yritysjohdon roolin, velvollisuudet ja heidän suhteensa osakkeenomistajiin. Kuntaliiton hallitus on hyväksynyt hyvää hallinto- ja johtamistapaa koskevan suosituksen kuntakonsernissa. Tarkoituksena on, että kunnat päättäisivät kehittää suosituksesta tarkemmin ilmenevien suuntaviivojen

25 25 mukaisesti hyvää hallinto- ja johtamistapaa kuntakonsernissa ja niihin kuuluvissa tytäryhtiöissä. (Kunnat.net 2011b.) Suosituksen taustalla vaikuttavat kuntalakiin (365/1995) vuonna 2007 tehdyt kuntakonsernia koskevat muutokset. Kuntakonsernin määrittelyllä on merkitystä muun muassa - valtuuston tavoitteenasettelussa - konsernijohdon tehtävissä - esteellisyyden säätelyssä - konsernitilinpäätöksen laadinnassa - toimintakertomuksessa - tytäryhtiöiden tiedonantovelvollisuudessa - tarkastuslautakunnan ja tilintarkastajan tehtävissä (Kunnat.net 2011b). Hyvää hallinto- ja johtamistapaa koskevalla suosituksella pyritään täydentämään kuntalakiin ja osakeyhtiölakiin perustuvia menettelytapoja sekä kuntien konserniohjeita. Suosituksella yhtenäistetään konserniohjauksen kannalta konserniin kuuluvien tytäryhtiöiden johtamis- ja hallintokäytäntöjä. Näin varmistetaan, että tytäryhtiöissä toteutuvat terveet liikeperiaatteet, riittävä avoimuus, tulostietojen oikeellisuus, asianmukainen sisäinen valvonta sekä riskien hallinta. Kunnan omistuksia tulee hoitaa tarkoituksenmukaisesti, luotettavasti ja tehokkaasti kuntakonsernin kokonaisetu turvaten. (Kunnat.net 2011b.) Kunnan omistajapolitiikassa on kyse omistajastrategian valinnasta ja sen onnistuneisuuden arvioinnista sekä konserniohjauksesta, joka perustuu omistukseen liittyvän määräysvallan käyttöön. Omistajastrategiassa asetetaan kriteerit, joilla arvioidaan omistuksen vaikuttavuutta. Kunnan taseen omaisuushyödykkeet ja pääomasijoitukset tytäryhteisöissä kuuluvat omistajastrategian piiriin. Konserniohjauksella tarkoitetaan omistajaohjausta ja tytäryhteisöjen valvonnan ohjeistamista. Omistajaohjaus on kunnan edustajien päätösvallan käyttöä ja käytön ohjaamista yhtiökokouksessa. Omistajaohjauksella tarkoitetaan lisäksi muita toimenpiteitä, joilla kunta osakkeenomistajana myötävaikuttaa yhtiön hallintoon ja toimintaperiaatteisiin. (Suomen Kuntaliitto 2009, 4.) Kunnan omistajapolitiikka on kunnan johtamisen väline, ja se luo puitteet kunnan menestykselliselle toiminnalle. Omistajapolitiikka määrittelee, millaista omaisuutta kunta

26 26 hankkii, millaiset ovat omistukselle asetettavat tuottotavoitteet sekä miten seuranta ja raportointi järjestetään. Valtuusto päättää kunnan omistajapoliittisista linjauksista, mutta omistajaohjaus kuuluu konsernijohdolle eli kaupunginhallitukselle ja johtaville viranhaltijoille. Konserniohjeissa määritellään ohjauksen menettelytavat. (Suomen Kuntaliitto 2009, 4.) Omistajapolitiikan ohjaus ja valvonta sekä käytännön toteutus on vastuutettava luottamuselimille. Ohjaus ja valvonta kuuluvat valtuustolle, toimeenpano hallitukselle ja toiminnan tarkoituksenmukaisuuden sekä linjausten toteuttamisen valvonta tarkastuslautakunnalle. Omistajapoliittisissa linjauksissa määritellään muun muassa kunnan omaisuuden käytölle asetettavia tavoitteita, omaisuuden hoidon periaatteita sekä riskien hallintaan liittyvät tehtävät. (Suomen Kuntaliitto 2009, 5.) Suomessa hyvää johtamis- ja hallintojärjestelmää koskevaa säännöstöä sisältyy esimerkiksi osakeyhtiölakiin, tilintarkastuslakiin, arvopaperimarkkinalakiin sekä kuntalakiin. Suomen Kuntaliiton hyvää hallinto- ja johtamistapaa koskevalla suosituksella pyritään täydentämään lakisääteisiä menettelytapoja. Kysymys on siten itsesäätelystä. Kuntakonsernien osalta suosituksella täydennetään lakisääteisiä menettelytapoja sekä kuntien konserniohjeita. (Suomen Kuntaliitto 2009, ) Suositus on suunnattu erityisesti kunnalle kuntakonsernin emoyhteisönä ja kuntakonserniin kuuluville tytäryhtiöille (Suomen Kuntaliitto 2009, 15). Hyvästä hallinto- ja johtamistavasta kuntakonsernissa annetun suosituksen mukaan toiminnan tehokkuuden edellytyksenä on, että suunnittelun ja päätöksenteon pohjaksi sekä sisäisen valvonnan toteuttamiseksi on käytettävissä riittävät ja kattavat tiedot. Toiminnan ohjaamista ja valvontaa varten tarvitaan tietoja taloudesta, toiminnasta ja niihin liittyvistä poikkeamista. Tavoitteiden toteutumisen raportointi on tärkeä johtamisen työväline. Raportoinnissa on olennaista tiedon laatu. Sen tulee olla luotettavaa ja antaa lukijalleen uutta informaatiota. (Suomen Kuntaliitto 2009, 38.) Konsernitilinpäätös tarjoaa lukijalleen informaatiota päätöksenteon tueksi, joka kattaa kaikki edellä mainitut vaatimukset. Konsernitilinpäätös kuvaa kuntakonsernin toimintaa ja taloudellista asemaa. Lisäksi konsernitilinpäätöksen avulla voi analysoida talouden muutoksia edelliseen tilikauteen nähden sekä tehdä tunnuslukutarkastelua.

27 27 Konsernivalvonnan kohdealueita ovat konserniyhteisöjen toiminnan tuloksellisuuden ja taloudellisen aseman seuranta, analysointi ja raportointi. Tätä tehtävää varten konserniohjeessa tulisi vahvistaa tunnusluvut ja mittarit, joilla tytäryhtiöiden toiminnan kannattavuutta, vaikuttavuutta ja talouden tilaa kuntakonsernissa arvioidaan. Konsernivalvonnassa seurataan myös valtuuston tytäryhteisöiden toiminnalle asettamien tavoitteiden toteutumista. Kuntaliiton suosituksen mukaan konsernivalvonnasta vastaa kunnan konsernijohto. Riskienhallinnan raportointi tulisi myös kytkeä osaksi toiminnan ja talouden säännöllistä seurantaa ja raportointia. (Suomen Kuntaliitto 2009, ) Muu ohjeistus Yleisohje tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta Työ- ja elinkeinoministeriön kirjanpitolautakunnan kuntajaoston yleisohje kunnan ja kuntayhtymän tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta (2009b) käsittelee myös kuntakonsernin toimintaa ja taloutta. Yleisohjeen mukaan kunnan, joka tytäryhteisöineen muodostaa kuntakonsernin, tulee laatia ja sisällyttää tilinpäätökseensä konsernitilinpäätös. Tilinpäätöksen toimintakertomukseen tulee sisällyttää konsernijohdon selonteko konsernin sisäisen valvonnan tilasta ja olennaisimmista kehitystarpeista. Yleisohjeessa on kuvattu kunnan tilinpäätöskokonaisuus (kuvio 2), josta käy ilmi myös konsernista esitettävät tiedot. (Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto 2009b, 5 13.)

Omistajaohjaus kuntakonsernissa

Omistajaohjaus kuntakonsernissa Omistajaohjaus kuntakonsernissa Johtava lakimies, varatuomari Pirkka-Petri Lebedeff Suomen Kuntaliitto Omistajaohjaus ammatillisessa koulutuksessa Kuntamarkkinat Helsinki 14.9.2011 Esityksen pääkohdat

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET

SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET P A I M I O N K A U P U N K I SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 12.2.2015 11 Voimaan 1.3.2015 alkaen 1 Sisällysluettelo Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala... 3 Sisäisen valvonnan

Lisätiedot

Vieremän kunnan Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet

Vieremän kunnan Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet 1 Vieremän kunnan Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Valtuusto 23.3.2015 16 2 Vieremän kunnan sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala Kuntalain

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET PKSSK:SSA

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET PKSSK:SSA POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄ Johtoryhmä 7.4.2015 Yhtymähallitus 27.4.2015 SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET PKSSK:SSA Sisällys 1. Lainsäädäntö 3 2. Soveltamisala

Lisätiedot

Liite/Kvalt , 29 ISONKYRÖN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET. Isonkyrön kunta

Liite/Kvalt , 29 ISONKYRÖN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET. Isonkyrön kunta Öo Liite/Kvalt 13.10.2014, 29 ISONKYRÖN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Isonkyrön kunta Isonkyrön kunnan ja kuntakonsernin 1 (5) Sisällys 1 Lainsäädäntöperusta

Lisätiedot

HÄMEENKYRÖN KUNTA Hallitus , 15 Valtuusto , 3 Voimaan HÄMEENKYRÖN KUNNAN KONSERNIOHJE

HÄMEENKYRÖN KUNTA Hallitus , 15 Valtuusto , 3 Voimaan HÄMEENKYRÖN KUNNAN KONSERNIOHJE HÄMEENKYRÖN KUNTA Hallitus 8.2.2010, 15 Valtuusto 22.2.2010, 3 Voimaan 3.3.2010 HÄMEENKYRÖN KUNNAN KONSERNIOHJE 1 SISÄLLYSLUETTELO 1 Konserniohjeen tarkoitus ja tavoite... 2 2 Konserniohjeen soveltamisala...

Lisätiedot

YLÖJÄRVEN KAUPUNGIN KONSERNIOHJE

YLÖJÄRVEN KAUPUNGIN KONSERNIOHJE YLÖJÄRVEN KAUPUNGIN KONSERNIOHJE Kaupunginvaltuusto 10.11.2011 1 SISÄLLYSLUETTELO 1 Konserniohjeen tarkoitus ja tavoite... 2 2 Konserniohjeen soveltamisala... 2 3 Konserniohjeen hyväksyminen ja sitovuus...

Lisätiedot

Kaakon kaksikko Konserniohje 1 (5)

Kaakon kaksikko Konserniohje 1 (5) Kaakon kaksikko Konserniohje 1 (5) KONSERNIOHJE Hyväksytty 1. Kuntakonserni Kunnanvaltuustot xx Kuntalain 114 :n mukaan kunnan, joka tytäryhteisöineen muodostaa kuntakonsernin, tulee laatia ja sisällyttää

Lisätiedot

Talouden sääntely uudessa kuntalaissa

Talouden sääntely uudessa kuntalaissa Talouden sääntely uudessa kuntalaissa Kuntamarkkinat 9.-10.9.2015 Sari Korento kehittämispäällikkö Uusi kuntalaki (410/2015) Voimaan 1.5.2015» Taloussäännöksiä sovelletaan vuodesta 2015» siirtymäsäännöksiä

Lisätiedot

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja tai pormestari.

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja tai pormestari. Kunnanhallitus 47 30.03.2015 Kunnanvaltuusto 20 15.06.2015 Vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen Khall 30.03.2015 47 30.3.2015 Kuntalain 68 :n mukaan kunnanhallituksen on laadittava tilikaudelta tilinpäätös

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015 Kunnanhallitus 44 21.03.2016 Tarkastuslautakunta 36 02.06.2016 Valtuusto 15 20.06.2016 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015 38/02.06.01/2016 Kunnanhallitus 21.03.2016 44 Valmistelija: kunnansihteeri Tilinpäätös

Lisätiedot

Dnro:375/ /2013 Ehdotus kunanhallitukselle

Dnro:375/ /2013 Ehdotus kunanhallitukselle Dnro:375/02.02.01/2013 Ehdotus kunanhallitukselle 27.6.2016 Perusturvan sisäisen valvonnan suunnitelma vuodelle 2016 Sisällys 1. JOHDANTO 2 1.1. Sisäisen valvonnan, ulkoisen valvonnan ja riskienhallinnan

Lisätiedot

Toivakan kunnan KONSERNIOHJEET

Toivakan kunnan KONSERNIOHJEET Toivakan kunnan KONSERNIOHJEET SISÄLLYSLUETTELO 1. Konserniohjeen tarkoitus ja tavoite 2. Konserniohjeen soveltamisala 3. Konserniohjaus ja -johtaminen 4. Taloudenhoitoon ja konsernitilinpäätöksen laadintaan

Lisätiedot

FINLEX - Säädökset alkuperäisinä: 578/2006. Annettu Naantalissa 29 päivänä kesäkuuta 2006. Laki kuntalain muuttamisesta

FINLEX - Säädökset alkuperäisinä: 578/2006. Annettu Naantalissa 29 päivänä kesäkuuta 2006. Laki kuntalain muuttamisesta Sivu 1/5 Finlex» Lainsäädäntö» Säädökset alkuperäisinä» 2006» 578/2006 578/2006 Eduskunnan päätöksen mukaisesti Annettu Naantalissa 29 päivänä kesäkuuta 2006 Laki kuntalain muuttamisesta kumotaan 17 päivänä

Lisätiedot

LAPINJÄRVEN KUNTA Pöytäkirja 5/2014 1 SISÄLLYSLUETTELO

LAPINJÄRVEN KUNTA Pöytäkirja 5/2014 1 SISÄLLYSLUETTELO LAPINJÄRVEN KUNTA Pöytäkirja 5/2014 1 ASIAT SISÄLLYSLUETTELO 24 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 3 25 EDELLISEN KOKOUKSEN PÖYTÄKIRJAN TARKASTAMINEN 3 26 TILINTARKASTAJAN RAPORTOINTI 3 27 ARVIOINTIKERTOMUKSEN

Lisätiedot

Muut Tuominen Pirjo palvelusihteeri, pöytäkirjanpitäjä :t 17-21 JHTT, KHT, KPMG Julkishallinnon Palvelut Oy, :t 15-17

Muut Tuominen Pirjo palvelusihteeri, pöytäkirjanpitäjä :t 17-21 JHTT, KHT, KPMG Julkishallinnon Palvelut Oy, :t 15-17 Iitin kunta Pöytäkirja 4/2015 1 Tarkastuslautakunta 27.04.2015 Aika Maanantai 27.04.2015 klo 18:00-20:00 Paikka Saapuvilla Kunnantalo, neuvotteluhuone (1. krs.) Yli-Kaitala Markku puheenjohtaja, esittelijä

Lisätiedot

Kunnanvirasto, kunnanhallituksen kokoushuone. Venla Tuomainen, puheenjohtaja Räsänen Heimo, varapuheenjohtaja Annukka Mustonen, jäsen

Kunnanvirasto, kunnanhallituksen kokoushuone. Venla Tuomainen, puheenjohtaja Räsänen Heimo, varapuheenjohtaja Annukka Mustonen, jäsen Viranomainen KOKOUSPÖYTÄKIRJA 4/2016 TUUSNIEMEN KUNTA Tarkastuslautakunta 2013-2016 KOKOUSAIKA Maanantai 30.05.2016 klo 16:00 16:40 KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä siitä, kuka toimi

Lisätiedot

Kuntalaki uudistuu - Kunnan ja kuntakonsernin talous

Kuntalaki uudistuu - Kunnan ja kuntakonsernin talous Kuntalaki uudistuu - Kunnan ja kuntakonsernin talous Kuntamarkkinat Helsinki 12.9.2014 Kirsi Mononen, johtava lakimies Kuntatalousohjelma Kuntataloudelle kokonaisuutena oma tasapainotavoite» Menojen ja

Lisätiedot

Espoon kaupungin omistajapolitiikka

Espoon kaupungin omistajapolitiikka Espoon kaupungin omistajapolitiikka ESPOON KAUPUNGIN OMISTAJAPOLITIIKKA 2016 2 (5) Sisällysluettelo 1 Tausta... 3 2 Omistajapolitiikan päämäärä... 3 3 Omistajapolitiikan tavoitteet... 4 4 Ohjausperiaatteet...

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymän sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet

Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymän sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymän sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Sisäinen valvonta ja riskienhallinta käsitteinä Kuntalain säännökset kuntayhtymän sisäisestä

Lisätiedot

Uuden kuntalain vaikutukset konsernijohtamiseen. Markus Kiviaho Johtava konsultti JHTT, CGAP, CRMA

Uuden kuntalain vaikutukset konsernijohtamiseen. Markus Kiviaho Johtava konsultti JHTT, CGAP, CRMA Uuden kuntalain vaikutukset konsernijohtamiseen Markus Kiviaho Johtava konsultti JHTT, CGAP, CRMA Kuntalain uudet säännökset Kuntaliiton johtamisen ja hallinnan suositus Valtuusto johtaa vastaa kunnan

Lisätiedot

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet ja kunnanjohtaja.

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet ja kunnanjohtaja. Kaupunginhallitus 78 08.03.2016 Kaupunginhallitus 97 22.03.2016 Tarkastuslautakunta 60 23.05.2016 Valtuusto 31 21.06.2016 Tilinpäätös ja vastuuvapaus vuodelta 2015 960/02.55/2016 KH 08.03.2016 78 Kuntalain

Lisätiedot

HALLINTOSÄÄNTÖ, TARKASTUSLAUTAKUNNAN OSUUDET. 2 luku Toimielinorganisaatio. 9 Tarkastuslautakunta

HALLINTOSÄÄNTÖ, TARKASTUSLAUTAKUNNAN OSUUDET. 2 luku Toimielinorganisaatio. 9 Tarkastuslautakunta HALLINTOSÄÄNTÖ, TARKASTUSLAUTAKUNNAN OSUUDET 2 luku Toimielinorganisaatio 9 Tarkastuslautakunta Tarkastuslautakunnassa on 7 (5?) jäsentä, joista kaupunginvaltuusto valitsee lautakunnan puheenjohtajan ja

Lisätiedot

Kunnan hallinnon ja talouden valvonta järjestetään niin, että ulkoinen ja sisäinen valvonta yhdessä muodostavat kattavan valvontajärjestelmän.

Kunnan hallinnon ja talouden valvonta järjestetään niin, että ulkoinen ja sisäinen valvonta yhdessä muodostavat kattavan valvontajärjestelmän. TAIVALKOSKEN KUNTA TARKASTUSSÄÄNTÖ Hyväksytty valtuustossa 15.11.1996 57 Voimaantulo 1.1.1997 1 luku Valvontajärjestelmä 1 Ulkoinen ja sisäinen valvonta Kunnan hallinnon ja talouden valvonta järjestetään

Lisätiedot

Konserniin kuuluvat tytäryhteisöt, joihin kaupungilla on kirjanpitolain 1 luvun 5 :n tarkoittama määräysvalta.

Konserniin kuuluvat tytäryhteisöt, joihin kaupungilla on kirjanpitolain 1 luvun 5 :n tarkoittama määräysvalta. NURMEKSEN KAUPUNKI Kaupunginvaltuusto 8.5.2008 30 1 (6) NURMEKSEN KAUPUNKIN KONSERNIOHJE 1 Konserniohjeen tarkoitus ja tavoite Kaupungin konserniohjeella luodaan puitteet Nurmes-konserniin kuuluvien yhteisöjen

Lisätiedot

Lisätietoja: laskentapäällikkö Anna-Miia Liimatalta, puh.2071 tai talousjohtaja Pekka Kivilevolta, puh.2080.

Lisätietoja: laskentapäällikkö Anna-Miia Liimatalta, puh.2071 tai talousjohtaja Pekka Kivilevolta, puh.2080. HALLINTOKUNTIEN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA Kunnanhallituksen antamat toimintakertomusta koskevat ohjeet Kuntalain 69 :n mukaan toimintakertomus on osa kunnan virallista tilinpäätöstä. Toimintakertomuksen

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen Tarkastuslautakunta 22 14.05.2012 Kunnanvaltuusto 23 04.06.2012 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen Tarkastuslautakunta Kunnanhallitus 2.4.2012 68 Kunnan tilinpäätöksen tulee

Lisätiedot

Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 64 22.03.2005 VUODEN 2004 TILINPÄÄTÖS 64/04/047/2005 KH 64 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Kaupunginhallitus Asianro 8649/ /2013

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Kaupunginhallitus Asianro 8649/ /2013 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/2014 1 (1) 72 Asianro 8649/00.01.04/2013 Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Sisäinen tarkastaja Tapani Laitinen Talous- ja strategiapalvelu Kuntalakiin v. 2012

Lisätiedot

17.12.2015 PIRKANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄN TARKASTUSSÄÄNTÖ 1.1.2013 LUKIEN

17.12.2015 PIRKANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄN TARKASTUSSÄÄNTÖ 1.1.2013 LUKIEN 1 (5) PIRKANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄN TARKASTUSSÄÄNTÖ 1.1.2013 LUKIEN VALVONTAJÄRJESTELMÄ 1 Ulkoinen ja sisäinen valvonta Kuntayhtymän hallinnon ja talouden valvonta järjestetään niin, että

Lisätiedot

Omistajapolitiikka ja ohjaus Oulussa KV koulutus

Omistajapolitiikka ja ohjaus Oulussa KV koulutus Omistajapolitiikka ja ohjaus Oulussa KV koulutus 29.11.2012 Marja Kariniemi, kehittämispäällikkö Konsernipalvelut Esityksen sisältö - Mitä tarkoittaa omistajapolitiikka ja ohjaus? - Mistä omistuksista

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto on vahvistanut kaupungin yleisen strategian ja henkilöstöstrategian.

Kaupunginvaltuusto on vahvistanut kaupungin yleisen strategian ja henkilöstöstrategian. 1 Lieksan kaupunki KUNNALLINEN ASETUSKOKOELMA N:otta/1998 ======================================================================== = 1 (6) KONSERNIOHJEET Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 31.8.1998 Voimaantulo

Lisätiedot

MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA

MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA lukien toistaiseksi 1 (5) Sijoituspalveluyrityksille MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA Rahoitustarkastus antaa sijoituspalveluyrityksistä annetun lain

Lisätiedot

Kuntalain taloutta koskevat muutokset

Kuntalain taloutta koskevat muutokset Kuntalain taloutta koskevat muutokset Kuntamarkkinat 12. 13.9.2012 Anneli Heinonen Kehittämispäällikkö Kuntalain muutos 15.6.2012/325 HE 24/2012 vp. HaVM 9/2012 vp Lähtökohta kuntalain uudistamiselle hallitusohjelmassa

Lisätiedot

Omistajapoliittiset linjaukset

Omistajapoliittiset linjaukset Asikkalan kunta Omistajapoliittiset linjaukset Omistajaohjaus 14.4.2015 Sisällys Johdanto... 1 1. Soveltamisala... 1 2. Yleiset periaatteet... 1 3. Kunnan kehitysnäkymät omistajapolitiikan lähtökohtana...

Lisätiedot

Sastamalan kaupungin uusi hallintosääntö

Sastamalan kaupungin uusi hallintosääntö 1 Sastamalan kaupungin uusi hallintosääntö 2 luku Toimielinorganisaatio 9 Tarkastuslautakunta Tarkastuslautakunnassa on seitsemän jäsentä, joista valtuusto valitsee lautakunnan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan.

Lisätiedot

Jämsän kaupungin konserniohje. Hyväksytty: Kaupunginvaltuusto Voimaantulo:

Jämsän kaupungin konserniohje. Hyväksytty: Kaupunginvaltuusto Voimaantulo: Jämsän kaupungin konserniohje Hyväksytty: Kaupunginvaltuusto 18.2.2013 14 Voimaantulo: 25.2.2013 Jämsän kaupunki Kaupunginvaltuusto 18.2.2013 Sisällysluettelo 1 Konserniohjeen tarkoitus ja tavoite... 2

Lisätiedot

Ulkoinen tarkastus ja arviointi

Ulkoinen tarkastus ja arviointi Ulkoinen tarkastus ja arviointi Luottamushenkilöiden koulutus 28.1.2013 Tarkastuspäällikkö Tarja Saarelainen Ulkoinen tarkastus ja arviointi kuntakonsernissa Kuntalain 9. luku. Hallinnon ja talouden tarkastus

Lisätiedot

Kuntalain muutoskuulumisia. Valtuuston tietoisku Kaupunginsihteeri Jouni Majuri

Kuntalain muutoskuulumisia. Valtuuston tietoisku Kaupunginsihteeri Jouni Majuri Kuntalain muutoskuulumisia Valtuuston tietoisku Kaupunginsihteeri Jouni Majuri Kuntalain kokonaisuudistus Kuntarakenneuudistus muodostaa perustan kuntalain kokonaisuudistukselle. Valtiovarainministeriö

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/2009 1. Tarkastuslautakunta 2005 2008 19.5.2009. AIKA 19.5.2009 klo 17.00 19.00 PAIKKA

MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/2009 1. Tarkastuslautakunta 2005 2008 19.5.2009. AIKA 19.5.2009 klo 17.00 19.00 PAIKKA MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/2009 1 AIKA 19.5.2009 klo 17.00 19.00 PAIKKA Kunnantalo, kunnanhallituksen kokoushuone, 3. kerros KÄSITELLYT ASIAT Otsikko Sivu 14 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS

Lisätiedot

Kuntalain taloutta ja tarkastusta koskevat muutosehdotukset

Kuntalain taloutta ja tarkastusta koskevat muutosehdotukset Kuntalain taloutta ja tarkastusta koskevat muutosehdotukset Kuntamarkkinat 10.-11.9.2014 Sari Korento kehittämispäällikkö Taloutta koskevat muutosehdotukset Talousarvio ja suunnitelma 111 Talousarviossa

Lisätiedot

Uusi Oulu Oulun kaupungin ulkoinen valvonta. Kaupunginvaltuutettujen koulutus Kaupunginreviisori Annikki Parhankangas

Uusi Oulu Oulun kaupungin ulkoinen valvonta. Kaupunginvaltuutettujen koulutus Kaupunginreviisori Annikki Parhankangas Oulun kaupungin ulkoinen valvonta Kaupunginvaltuutettujen koulutus 15.11.2012 Kaupunginreviisori Annikki Parhankangas Uusi Oulu 1.1.2013 Kunnan valvontajärjestelmä Muu ulkoinen valvonta - valtion valvonta:

Lisätiedot

Sisäinen valvonta - mitä merkitsee luottamushenkilölle ja viranhaltijalle Rahoitusriskien hallinnan seminaari

Sisäinen valvonta - mitä merkitsee luottamushenkilölle ja viranhaltijalle Rahoitusriskien hallinnan seminaari Sisäinen valvonta - mitä merkitsee luottamushenkilölle ja viranhaltijalle Rahoitusriskien hallinnan seminaari 8.5.2013 Kuntatalo, Helsinki 8.5.2013 Sari Korento kehittämispäällikkö Sisäinen valvonta Kuntalaki

Lisätiedot

Toimintakykyiset kuntakonsernit

Toimintakykyiset kuntakonsernit Kuntajohtajapäivät Espoossa 22.-23.8.2013 Teema 2. Kuntakonsernin ja yhteistoimintaorganisaatioiden ohjaus Avauspuheenvuoro: Toimintakykyiset kuntakonsernit Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja Kunnan

Lisätiedot

Kunnanhallitus LIITE NRO 78 Valtuusto LIITE NRO 25 PUUMALAN KUNTA KONSERNIOHJE

Kunnanhallitus LIITE NRO 78 Valtuusto LIITE NRO 25 PUUMALAN KUNTA KONSERNIOHJE Kunnanhallitus 17.11.2008 244 LIITE NRO 78 Valtuusto 1.12.2008 45 LIITE NRO 25 PUUMALAN KUNTA KONSERNIOHJE Hyväksytty 1.12. 2008 Voimaantulo 1.1.2009 Kunnanhallitus 17.11.2008 244 LIITE NRO 78 Valtuusto

Lisätiedot

KIHNIÖN KUNTA ESITYSLISTA / KOKOUSPÖYTÄKIRJA Nro 3

KIHNIÖN KUNTA ESITYSLISTA / KOKOUSPÖYTÄKIRJA Nro 3 ESITYSLISTA / KOKOUSPÖYTÄKIRJA Nro 3 Kunnanvaltuusto Kokousaika Kokouspaikka Saapuvilla olleet jäsenet Maanantai 27.6.2016 kello 18.00 19.17 Puumilan Taitotalo Wiinamäki Petteri, pj. Markkola Juha-Matti,

Lisätiedot

Koulutuskeskus Salpaus -kuntayhtymän konserniohje

Koulutuskeskus Salpaus -kuntayhtymän konserniohje Konserniohje 1 (6) LUONNOS 10.10.2016, tarkennettu kohtaa 22 Hankintatoimi Yhtymähallitus 31.10.2016 190 Yhtymäkokous 31.10.2016 26 Koulutuskeskus Salpaus -kuntayhtymän konserniohje Sisällys 1 Konserniohjeen

Lisätiedot

JOENSUUN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

JOENSUUN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET JOENSUUN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Käsitelty: Sisäisen tarkastuksen toimikunta 22.10.2015 Kaupunginhallituksen käsittely 2.11.2015 421 Kaupunginvaltuuston

Lisätiedot

ARVIOINTIPERIAATTEET, KAUSI

ARVIOINTIPERIAATTEET, KAUSI Arviointiperiaatteet 2013 2016 1(5) Tarkastuslautakunta 20.6.2016 ARVIOINTIPERIAATTEET, KAUSI 2013 2016 Periaatteet on tarkistettu tarkastuslautakunnan kokouksessa 20.6.2016. TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIOINTIPERIAATTEET

Lisätiedot

Mäntyharju Pöytäkirja 4/ (8) Tarkastuslautakunta Aika , klo 14:08-16:06. Yhtenäiskoulun atk-luokka.

Mäntyharju Pöytäkirja 4/ (8) Tarkastuslautakunta Aika , klo 14:08-16:06. Yhtenäiskoulun atk-luokka. Mäntyharju Pöytäkirja 4/2016 1 (8) Aika 10.05.2016, klo 14:08-16:06 Paikka Yhtenäiskoulun atk-luokka Käsitellyt asiat 18 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 19 Pöytäkirjan tarkastus 20 Arviointikertomus

Lisätiedot

Talousarviokirja on toimitettu osastopäälliköille paperiversiona. Talousarviokirja löytyy Dynastystä asianumerolla 647/2014.

Talousarviokirja on toimitettu osastopäälliköille paperiversiona. Talousarviokirja löytyy Dynastystä asianumerolla 647/2014. MYNÄMÄEN KUNTA Kh 19.1.2015 1 Vuoden 2015 talousarvion täytäntöönpano-ohjeet Talousarvio Talousarvion käsittelyä, hyväksymistä, velvoittavuutta, sisältöä ja rakennetta sekä talousarvioperiaatteita koskevat

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 8/2013 1 (11) Tarkastuslautakunta 2 28.05.2013

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 8/2013 1 (11) Tarkastuslautakunta 2 28.05.2013 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 8/2013 1 (11) Kokoustiedot Aika tiistai klo 12:00-13:25 Paikka Saunakabinetti, Kaupungintalo 3. krs. Lisätietoja Saapuvilla olleet jäsenet Tapio Lankia, puheenjohtaja Raimo

Lisätiedot

Hallintosäännön mukaan kokouskutsun antaa puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja.

Hallintosäännön mukaan kokouskutsun antaa puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja. Kihniön kunta Tarkastuslautakunta 2013 2016 Pöytäkirja 3/2016 Kokousaika: 17.5.2016 klo 13.00 16.10 Kokouspaikka: Kihniön kunnanvirasto Läsnä: Jouko Yli-Knuuttila, puheenjohtaja Tiina Jokioja, varapuheenjohtaja,

Lisätiedot

KUNNANVALTUUSTO No 3/2015

KUNNANVALTUUSTO No 3/2015 38 KARIJOEN KUNTA KOKOUSKUTSU KUNNANVALTUUSTO No 3/2015 KOKOUSAIKA 30.06.2015 klo 19.00-. KOKOUSPAIKKA Karijoen kunnanvirasto, valtuustosali. KÄSITELTÄVÄT ASIAT Asia no Liite no 19 20 21 1,2 22 3 23 4

Lisätiedot

Jämijärven kunta KOKOUSKUTSU 2/2017 Kunnanhallitus Laatimispäivämäärä: Kokoustiedot Aika Maanantaina kello 19.

Jämijärven kunta KOKOUSKUTSU 2/2017 Kunnanhallitus Laatimispäivämäärä: Kokoustiedot Aika Maanantaina kello 19. Jämijärven kunta KOKOUSKUTSU 2/2017 Kunnanhallitus Laatimispäivämäärä: 26.1.2017 Kokoustiedot Aika Maanantaina 1.2.2017 kello 19.00 Käsiteltävät asiat Paikka Kunnanhallituksen kokoushuone 26 KOKOUKSEN

Lisätiedot

POHJOIS-SUOMEN NEUVOTTELUKUNTA HKI Hannu Leskinen

POHJOIS-SUOMEN NEUVOTTELUKUNTA HKI Hannu Leskinen POHJOIS-SUOMEN NEUVOTTELUKUNTA HKI 8.12.2016 Hannu Leskinen - Järjestämisvastuu Vastaa asukkaan lailla säädettyjen oikeuksien toteutumisesta (ML 7 ) Pitää huolta monipuolisista ja vaikuttavista osallistumisen

Lisätiedot

Omistajaohjaus kuntalaissa

Omistajaohjaus kuntalaissa Riihimäen kaupungin konserniohje Khall. 15.6.2015 249 Johdanto Uusi kuntalaki astui voimaan 1.5.2015. Kuntalaki on edelleen kunnan hallintoa, päätöksentekomenettelyä ja taloutta koskeva yleislaki. Uudistuksessa

Lisätiedot

MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN KONSERNITILINPÄÄTÖKSESTÄ

MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN KONSERNITILINPÄÄTÖKSESTÄ 1 (7 ) Sijoituspalveluyrityksille Omistusyhteisöille MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN KONSERNITILINPÄÄTÖKSESTÄ Rahoitustarkastus antaa rahoitustarkastuslain 4 :n 2 kohdan ja sijoituspalveluyrityksistä

Lisätiedot

KÄRSÄMÄEN KUNNAN KONSERNIOHJEET

KÄRSÄMÄEN KUNNAN KONSERNIOHJEET KÄRSÄMÄEN KUNNAN KONSERNIOHJEET Hyväksytty: Kh 6.10.2008 245 Kv 10.11.2008 93 2 KÄRSÄMÄEN KUNNAN KONSERNIOHJEET SISÄLLYSLUETTELO 1. Konserniohjeen tarkoitus ja tavoite 3 2. Soveltamisala 3 3. Konserniohjeen

Lisätiedot

JHS 199 Kuntien ja kuntayhtymien talousarvio ja -suunnitelma

JHS 199 Kuntien ja kuntayhtymien talousarvio ja -suunnitelma JHS 199 Kuntien ja kuntayhtymien talousarvio ja -suunnitelma Versio: Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys 1 Johdanto... 1 2 Soveltamisala... 2 3 Viittaukset... 2 4 Termit ja lyhenteet... 2

Lisätiedot

Liikelaitokset osana Tampereen kaupunkia

Liikelaitokset osana Tampereen kaupunkia Liikelaitokset osana Tampereen kaupunkia Liikelaitosten johtokuntien koulutus 20.2.2013 Liiketoiminnan kehitysjohtaja Kristiina Michelsson 20.2.2013 Liiketoiminnan ohjaus Liikelaitosten johtokunnat iltapäivän

Lisätiedot

Sisällys. Lukijalle... 13. Esipuhe 4. painokseen... 13

Sisällys. Lukijalle... 13. Esipuhe 4. painokseen... 13 Lukijalle................................................... 13 Esipuhe 4. painokseen................................... 13 1. Kirjanpitolainsäädännön rakenne.......................... 15 1.1 EU:n tilinpäätössäädökset...................................

Lisätiedot

Espoon kaupunkikonsernin

Espoon kaupunkikonsernin Kirje 0 (4) Espoon kaupunkikonsernin 6.8.2013 sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Voimaantulo 1.1.2014 Päätöspäivä: 18.11.2013 Kaupunginhallitus 28.10.2013 Valtuusto 18.11.2013 1 (4) 1. Lainsäädäntö

Lisätiedot

Jarmo Leppiniemi Timo Kaisanlahti OIKEAT JA RIITTÄVÄT KIRJAUKSET

Jarmo Leppiniemi Timo Kaisanlahti OIKEAT JA RIITTÄVÄT KIRJAUKSET Jarmo Leppiniemi Timo Kaisanlahti OIKEAT JA RIITTÄVÄT KIRJAUKSET Alma Talent Helsinki 2016 7., uudistettu painos Copyright 2016 Talentum Media Oy ja tekijät ISBN 978-952-14-2775-6 ISBN 978-952-14-2360-4

Lisätiedot

EURAN KUNTA Pöytäkirja 4/ (9)

EURAN KUNTA Pöytäkirja 4/ (9) EURAN KUNTA Pöytäkirja 4/2016 1 (9) Tarkastuslautakunta Aika 17.05.2016 klo 15:00-18:30 Paikka Kunnanhallituksen kokoushuone, kunnanvirasto Saapuvilla olleet jäsenet Kallio Juha puheenjohtaja Kemppainen

Lisätiedot

OMISTAJAPOLIITTINEN OHJELMA

OMISTAJAPOLIITTINEN OHJELMA OMISTAJAPOLIITTINEN OHJELMA KONSERNIRAKENNE Kaupunginvaltuusto Päättää talousarviossa verot, määrärahat ja tavoitteet KONSERNIJOHTO, Hallitus ja kaupunginjohtajat -vastaavat valmistelusta, täytäntöönpanosta

Lisätiedot

Juuan Kunta. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet. Hyväksytty kunnanvaltuustossa. Sisällys

Juuan Kunta. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet. Hyväksytty kunnanvaltuustossa. Sisällys Juuan Kunta Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Hyväksytty kunnanvaltuustossa Sisällys Johdanto 1 Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tarkoitus ja tavoitteet 2 Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan

Lisätiedot

Pöytäkirja on tarkastettu ja todettu kokouksen kulun mukaiseksi. Lemillä 03.06.2012

Pöytäkirja on tarkastettu ja todettu kokouksen kulun mukaiseksi. Lemillä 03.06.2012 Lemin kunta 5/2012 7 Aika 30.05.2012 klo 20.00-20.10 Paikka Saapuvilla olleet jäsenet Muut saapuvilla olleet Kunnanvirasto I Pylkkö Osmo Huttunen Matti Värtö Veijo Lepistö Minttu puheenjohtaja varapuheenjohtaja

Lisätiedot

JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN?

JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN? JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN? Kuntamarkkinat tietoisku 14.9.2016 SOTE-UUDISTUKSEN TAVOITTEET JA NIIDEN SAAVUTTAMINEN Sote-uudistuksen tavoitteet,

Lisätiedot

EV 27/1998 vp- HE 8/1998 vp. Laki. osakeyhtiölain muuttamisesta

EV 27/1998 vp- HE 8/1998 vp. Laki. osakeyhtiölain muuttamisesta EV 27/1998 vp- HE 8/1998 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi osakeyhtiölain, osuuskuntalain 9 luvun, asunto-osakeyhtiölain 6 luvun, asumisoikeusyhdistyksistä annetun lain 8 luvun, avoimesta

Lisätiedot

Torstai klo

Torstai klo Viranomainen KOKOUSPÖYTÄKIRJA 5/2011 TUUSNIEMEN KUNTA Tarkastuslautakunta 2009-2012 KOKOUSAIKA Torstai 19.05.2011 klo 15.00 18.00 KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä siitä, kuka toimi puheenjohtajana)

Lisätiedot

YLEISOHJE KUNNAN JA KUNTAYHTYMÄN KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISESTA

YLEISOHJE KUNNAN JA KUNTAYHTYMÄN KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISESTA KIRJANPITOLAUTAKUNNAN KUNTAJAOSTO Työ- ja elinkeinoministeriö YLEISOHJE KUNNAN JA KUNTAYHTYMÄN KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISESTA Helsinki 2011 ISBN 978-952-213-846-0 (nid.) ISBN 978-952-213-847-7 (pdf)

Lisätiedot

Sisällysluettelo 2 (15)

Sisällysluettelo 2 (15) Hyväksytty valtuustossa 29.9.2014 65 Voimaantulo 1.12.2014 2 (15) Sisällysluettelo 1. Kunnan omistajapolitiikka... 3 2. Kuntakonsernin määritelmä... 3 3. Konserniohjeen tarkoitus ja tavoite... 4 4. Soveltamisala...

Lisätiedot

Lappeenrannan toimitila-konsernin perustamiseen liittyvät toimenpiteet

Lappeenrannan toimitila-konsernin perustamiseen liittyvät toimenpiteet Kaupunginhallitus 166 03.04.2017 Kaupunginhallitus 186 10.04.2017 Lappeenrannan toimitila-konsernin perustamiseen liittyvät toimenpiteet 973/00.00.01.10/2015 KH 166 Valmistelija/lisätiedot: Strategia-

Lisätiedot

Kaupunginkanslian lakimiehen lausuntopyyntö kuntalain hallituksen esitysluonnoksesta. Tarkastuslautakuntaa koskevista ehdotuksista (122 )

Kaupunginkanslian lakimiehen lausuntopyyntö kuntalain hallituksen esitysluonnoksesta. Tarkastuslautakuntaa koskevista ehdotuksista (122 ) 1 (5 27.6.2014 Kaupunginkanslia Johanna Alatalo Kaupunginkanslian lakimiehen lausuntopyyntö kuntalain hallituksen esitysluonnoksesta LAUSUNTO KUNTALAKILUONNOKSESTA Valtiovarainministeriö on pyytänyt Lappeenrannan

Lisätiedot

SIIKAJOEN KUNTA LÄMPÖLAITOSLIIKETOIMINTOJEN YHTIÖITTÄMINEN. Ajankohta Toimenpide Päätöksentekijä tai toimenpiteen suorittaja

SIIKAJOEN KUNTA LÄMPÖLAITOSLIIKETOIMINTOJEN YHTIÖITTÄMINEN. Ajankohta Toimenpide Päätöksentekijä tai toimenpiteen suorittaja 1 (5) 19.11. SIIKAJOEN KUNTA LÄMPÖLAITOSLIIKETOIMINTOJEN YHTIÖITTÄMINEN Kuntalain 2 a :ssä määritellyn yhtiöittämisvelvoitteen mukaan kunnan hoitaessa lain 2 :ssä tarkoitettua tehtävää kilpailutilanteessa

Lisätiedot

Sisäisen valvonnan ohje

Sisäisen valvonnan ohje Sisäisen valvonnan ohje Kuntayhtymähallitus 15.6.2009 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHTAMIS- JA HALLINTOJÄRJESTELMÄ SEKÄ KUNTAYHTYMÄN VALVONNAN RAKENNE 3 1.2 Johtamis- ja hallintojärjestelmä 3 1.2 Kuntayhtymän valvonnan

Lisätiedot

Laki. kirjanpitolain muuttamisesta

Laki. kirjanpitolain muuttamisesta Laki kirjanpitolain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan kirjanpitolain (1336/1997) 3 luvun 2, 2 a, 3, 4, 12 ja 13, sellaisina kuin ne ovat, 2, 2 a, 3 ja 4 laissa 1620/2015, 12 laeissa

Lisätiedot

Helsingin yliopistokonsernin konserniohje

Helsingin yliopistokonsernin konserniohje 1(7) Yliopiston hallitus on hyväksynyt en Helsingin Sisältö 1 Yliopistokonsernin määritelmä ja ohjeen soveltamisala... 2 2 Yliopistokonsernin johto... 2 3 Tytär- ja osakkuusyhteisöjen sekä säätiöiden perustaminen...

Lisätiedot

Sisällysluettelo. 5 Viestintä 5.1 Viestinnän periaatteet 7. 6 Ohjeiden voimaantulo 7

Sisällysluettelo. 5 Viestintä 5.1 Viestinnän periaatteet 7. 6 Ohjeiden voimaantulo 7 1 Sisällysluettelo Sivu 1 Yleisosa 1.1 Kuntakonsernin määritelmä ja muut konserniin liittyvät keskeiset käsitteet 2 1.2 Konserniohjeen tarkoitus ja tavoite 3 1.3 Konserniohjeen soveltamisala 3 1.4 Konserniohjeen

Lisätiedot

Componenta Oyj. Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä

Componenta Oyj. Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 1 (5) Componenta Oyj Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä (Corporate Governance Statement) 2011 Tämä selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä on käsitelty Componenta Oyj:n hallituksen kokouksessa

Lisätiedot

Porvoon kaupungin ja kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet

Porvoon kaupungin ja kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Porvoon kaupungin ja kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet KV 25.3.2015 KH 16.3.2015 2 Sisällys 1. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tarkoitus ja tavoitteet... 3 2. Sisäisen

Lisätiedot

Rahastonhoitajana yhdistyksessä

Rahastonhoitajana yhdistyksessä Rahastonhoitajana yhdistyksessä Sisältö Rahastonhoitaja Yhdistyksen toiminta: lait ja säännöt Rahastonhoitaja on yksi keskeisistä toimijoista Rahastonhoitajan tehtävät ja vastuut Talousarvio Kirjanpito

Lisätiedot

2 (5) Tarkastussääntö Hyväksytty: yhtymäkokous xx.xx.xxxx xx 17.9.2014. 2.2 Tilintarkastajan tehtävät

2 (5) Tarkastussääntö Hyväksytty: yhtymäkokous xx.xx.xxxx xx 17.9.2014. 2.2 Tilintarkastajan tehtävät 2 (5) 2.2 Tilintarkastajan tehtävät 2.3 Tilintarkastuskertomus Kuntalain 73 75 säädetään tilintarkastajan tehtävistä. Tilintarkastajan on tarkastettava hyvän tilintarkastustavan mukaisesti kunkin tilikauden

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN PERUSSOPIMUS 1.1.2009

POHJOIS-KARJALAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN PERUSSOPIMUS 1.1.2009 1(9) POHJOIS-KARJALAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN PERUSSOPIMUS 1.1.2009 1. LUKU KUNTAYHTYMÄ 1 Nimi ja kotipaikka Kuntayhtymän nimi on Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä ja sen kotipaikka on Joensuun kaupunki.

Lisätiedot

Jokioisten kunta Pöytäkirja 1 Tarkastuslautakunta 25.5.2016. Kunnanvirasto, kunnanhallituksen kokoushuone

Jokioisten kunta Pöytäkirja 1 Tarkastuslautakunta 25.5.2016. Kunnanvirasto, kunnanhallituksen kokoushuone Jokioisten kunta Pöytäkirja 1 Tarkastuslautakunnan kokous Aika keskiviikko klo 9.00 Paikka Kunnanvirasto, kunnanhallituksen kokoushuone Käsiteltävät asiat Asia Otsikko 1. Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus

Lisätiedot

KIRJANPITO 22C Tilikauden tilinpäätös

KIRJANPITO 22C Tilikauden tilinpäätös KIRJANPITO 22C00100 Luento 2a: Tilikauden tilinpäätös LUENTO 2 Tilikauden tilinpäätös (2a): Tilikausi Tilinpäätöksen sisältö Tilinpäätöksen laatiminen Menojen jaksottaminen (2b): Varaston muutos Varaston

Lisätiedot

Oulun kaupunki. Ulkoisen tarkastuksen johtosääntö. Voimaantulo

Oulun kaupunki. Ulkoisen tarkastuksen johtosääntö. Voimaantulo Oulun kaupunki Ulkoisen tarkastuksen johtosääntö Voimaantulo 1.1.2013 päätöspäivä voimaantulo Johtamisjärjestelmätoimikunta 5.10.2012 22 Yhdistymishallitus 7.11.2012 110 Kaupunginvaltuusto 12.11.2012 10

Lisätiedot

TERVEYDENHUOLON KY. Tarkastuslautakunta

TERVEYDENHUOLON KY. Tarkastuslautakunta TERVEYDENHUOLON KY. 1 Kokousaika Ti 31.5.2016 klo 15.00 18.30 Paikka Muonion kunnanvirasto, valtuustosali Jäsenet: Läsnä Varsinaiset jäsenet Varajäsenet Birgitta Eira. puheenjohtaja Anne-Mari Keimiöniemi,

Lisätiedot

Ruokolahden kunta Loppuraportti 2015

Ruokolahden kunta Loppuraportti 2015 Ruokolahden kunta Loppuraportti 2015 Tarkastuslautakunta 29.3.2016 BDO Audiator Oy JHTT, KHT Ulla-Maija Tuomela Hallinnon tarkastus Valtuuston ja hallituksen pöytäkirjat 2015 Tarkastuksessa on käyty läpi

Lisätiedot

Näkökulmia julkisen sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tilaan

Näkökulmia julkisen sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tilaan Näkökulmia julkisen sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tilaan Tytti Yli-Viikari 22.4.2016 Valtiontalouden tarkastusvirasto Julkisen johtamisen kannalta tärkeitä toimintaympäristön kehityskulkuja Talouden

Lisätiedot

Yhtiön kotipaikka on Keravan kaupunki.

Yhtiön kotipaikka on Keravan kaupunki. YHTIÖJÄRJESTYS 1 (5) Luonnos Keski-Uudenmaan informaatioteknologia Oy:n yhtiöjärjestys 1 Yhtiön toiminimi 2 Yhtiön kotipaikka 3 Yhtiön toimiala 4 Yhtiön omistajuus 5 Tilikausi 6 Osakepääoma Yhtiön toiminimi

Lisätiedot

Lisätiedot: Konsernihallinnon lakimies Johanna Alatalo puh

Lisätiedot: Konsernihallinnon lakimies Johanna Alatalo puh Kaupunginhallituksen konsernijaosto 5 16.02.2015 Lausunnon pyytäminen Lappeenrannan Energia Oy:ltä, Lappeenrannan Asuntopalvelu Oy:ltä ja Lappeenrannan liiketoiminnot Oy konsernin yhtiöiltä avoimuuden

Lisätiedot

elo Esa Uusikartano Eurantie LAITILA

elo Esa Uusikartano Eurantie LAITILA STOCK TRADERS TEAM FINLAND OY elo Esa Uusikartano Eurantie 198 23800 LAITILA Y-tunnus: 1860758-0 Kotipaikka: Laitila TASEKIRJA Tilikausi 01.01.2015-31.12.2015 1 SISÄLLYSLUETTELO SISÄLLYSLUETTELO 1 TASEKIRJA

Lisätiedot

Kunnanhallitus Kunnanhallitus Poistosuunnitelman tarkistaminen 295/ /2013. Kunnanhallitus

Kunnanhallitus Kunnanhallitus Poistosuunnitelman tarkistaminen 295/ /2013. Kunnanhallitus Kunnanhallitus 19 20.01.2014 Kunnanhallitus 29 28.01.2014 Poistosuunnitelman tarkistaminen 295/02.05.00/2013 Kunnanhallitus 20.01.2014 19 Suunnitelman mukaisella poistamisella tarkoitetaan pysyvien vastaavien

Lisätiedot

LUKIOLIIKELAITOS TAVASTIAN JOHTOSÄÄNTÖ

LUKIOLIIKELAITOS TAVASTIAN JOHTOSÄÄNTÖ LUKIOLIIKELAITOS TAVASTIAN JOHTOSÄÄNTÖ 1. SOVELTAMISALA Hämeenlinnan seudun koulutuskuntayhtymän ylläpitämästä lukioliikelaitos Tavastiasta ovat voimassa laissa säädetyn lisäksi tämän johtosäännön määräykset.

Lisätiedot

Laaksonen Kyllikki Saarelma Markku. Muut Tuominen Pirjo palvelusihteeri, pöytäkirjanpitäjä. Palvelut Oy, :t 16 Rönnholm Riku kunnanjohtaja, 16

Laaksonen Kyllikki Saarelma Markku. Muut Tuominen Pirjo palvelusihteeri, pöytäkirjanpitäjä. Palvelut Oy, :t 16 Rönnholm Riku kunnanjohtaja, 16 Iitin kunta Pöytäkirja 4/2016 1 Tarkastuslautakunta 21.04.2016 Aika Torstai 21.04.2016 klo 18:00-20:03 Paikka Kunnantalo, kunnanhallituksen kokoushuone Saapuvilla Yli-Kaitala Markku Heinonen Sinikka Savelainen

Lisätiedot

KIRJANPITO 22C Luento 12: Tilinpäätösanalyysi, kassavirtalaskelma

KIRJANPITO 22C Luento 12: Tilinpäätösanalyysi, kassavirtalaskelma KIRJANPITO 22C00100 Luento 12: Tilinpäätösanalyysi, kassavirtalaskelma TILIKAUDEN TILINPÄÄTÖS Tilinpäätös laaditaan suoriteperusteella: Yleiset tilinpäätös periaatteet (KPL 3:3 ): Tilikaudelle kuuluvat

Lisätiedot

1 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS. Tarkastuslautakunnan kokousmenettelyssä noudatetaan hallintosäännön määräyksiä.

1 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS. Tarkastuslautakunnan kokousmenettelyssä noudatetaan hallintosäännön määräyksiä. UTSJOEN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA TARKASTUSLAUTAKUNTA 1/15.5.20089 1 Kokousaika 15.5.2009 klo 9-14 Kokouspaikka Läsnä Kunnanvirasto, Utsjoki Pertti Kujala, pj Säde Guttorm, vpj Raimo-Esa Guttorm, j Seppo

Lisätiedot

EURAN KUNTA Pöytäkirja 5/ (9)

EURAN KUNTA Pöytäkirja 5/ (9) EURAN KUNTA Pöytäkirja 5/2016 1 (9) Aika 14.06.2016 klo 16:00-18:10 Paikka Kunnanhallituksen kokoushuone Saapuvilla olleet jäsenet Kallio Juha puheenjohtaja Kemppainen Jukka jäsen Satola Sirpa jäsen Suvanto

Lisätiedot