KATSAUS VARSINAIS-SUOMEN HANKKEISIIN
|
|
- Raimo Koskinen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Varsinais-Suomen liitto Egentliga Finlands förbund Regional Council of Southwest Finland KATSAUS VARSINAIS-SUOMEN HANKKEISIIN TIIVISTELMÄ Varsinais-Suomen liitto Aluekehitys 2012
2 SISÄLLYS TAVOITTEET 3 MIKÄ HANKE? 4 HANKKEIDEN PITKÄAIKAISET VAIKUTUKSET ESIIN! 5 UUSIA TOIMINTAMALLEJA KYMMENESOSA HANKKEISTA LUKU HANKEMAAILMAN OPETTELUN AIKAA 13 MAAKUNNALLE UUSI HANKKEIDEN SEURANTAJÄRJESTELMÄ 15 2 VARSINAIS-SUOMEN LIITTO
3 TAVOITTEET Raportissa on selvitetty edellisillä ohjelmakausilla toteutettujen hankkeiden pitkäaikaisia vaikutuksia sekä mitä pysyviä vaikutuksia hankkeilla on saavutettu maakunnassa. Lisäksi on selvitetty hankkeiden onnistumista ylipäätään. Tulosten avulla kehitetään nykyisen hankeverkon tilalle hankkeiden seuranta- ja arviointijärjestelmä. HANKEAINEISTO on hyvin heterogeeninen. Vuosina hankepäätöksiä tehtiin reilut 3200 ja rahaa jaettiin noin 226 milj.. Nykyisellä EU-ohjelmakaudella rahoitusmäärä on suunnilleen sama. Hankkeet tuottavat väli- ja loppuraportit hankkeen kulusta ja tuloksista. Tämän lisäksi tehdään säännöllisesti rahoitusohjelmia koskevia laajoja arviointeja ulkopuolisten arvioitsijoiden toimesta. Arviot ovat kuitenkin jääneet pintapuolisiksi yleiskuvauksiksi. Nyt tarkastelun kohteena ovat olleet Varsinais-Suomen rahoitusviranomaisten rahoittamat Tavoite 2-, Tavoite 3-, Valma-, Elma-, Etelä-Suomen ja Viron Interreg-, Saaristo Interreg-, Leader+-, EQUAL- sekä maakunnan kehittämisrahahankkeet. VARSINAIS-SUOMEN LIITTO 3
4 MIKÄ HANKE? Hanke voidaan määritellä aikataulutetuksi, tietyillä panoksilla kestäviin tuloksiin pyrkiväksi tehtäväkokonaisuudeksi. Jokaisella hankkeella on omat, juuri kyseistä hanketta määrittelevät tavoitteensa. Hyvässä hankesuunnitelmassa tavoitteet ovat selkeät ja realistiset sekä kuvaavat sitä hyödynsaajien tilaa ja muutosta, johon hankkeella pyritään. Tavoitteista voidaan johtaa hankkeen toteutusmalli ja tärkeimmät tuotokset. Myös hankkeen aikataulun tulee olla selkeä ja realistinen: kestävien tulosten saavuttamisen pitää olla mahdollista aikataulun puitteissa. Hanke tulee pystyä päättämään niin, että vastuuorganisaatiot kykenevät jatkamaan pitkäaikaiseksi tarkoitettua toimintaa ilman jatkuvaa ulkoista hanketukea. Hyvässä hankesuunnitelmassa myös panokset (resurssit) ovat selkeästi määritelty ja riittävät suhteessa tavoitteisiin ja tavoiteltaviin tuloksiin. Hankkeen määritelmässä pitää huomioida myös hankkeen rahallinen suuruus ja kesto. Hankkeiden rakennetta ja toimintalogiikkaa voidaan kuvata seuraavasti: TAVOITTEET VOIMAVARAT / PANOKSET (input) TOIMINNOT TUOTOKSET (output) LOPPUTULOKSET (outcomes) VAIKUTUS (impact / effect) VAIKUTTAVUUS (effectiveness) Vaikutus on ympäristö- tai sosio-ekonominen muutos, joka johtuu suoraan tai epäsuorasti toteutetusta hankkeesta. Vaikutukset voivat siis olla välillisiä tai välittömiä. Vaikuttavuudella viitataan yleensä toiminnan kautta aikaansaatuihin laajempiin yhteiskunnallisiin muutoksiin. 1 Vaikuttavuus on myös hankkeen kykyä tuottaa tavoiteltuja vaikutuksia tai vastata kohderyhmän tarpeisiin 2. 1 Voutilainen & Tapio-Biström 2007, 30 2 Hyttinen 2006, 18 4 VARSINAIS-SUOMEN LIITTO
5 HANKKEIDEN PITKÄAIKAISET VAIKUTUKSET ESIIN! HANKKEIDEN PITKÄAIKAISTEN VAIKUTUSTEN esilletuominen on haasteellista. Niin alueellisten kehittämisohjelmien kuin myös yksittäisten hankkeiden vaikutusten arviointi tarkoittaa sitä, että tuen aikaansaamia kehitysvaikutuksia seurataan senkin jälkeen, kun tuen aikaansaamista tuotoksista sekä tuloksista on raportoitu. Seurantaindikaattoreista suoraan saatujen tietojen välitön esittäminen ei ole vielä vaikutusten seurantaa. Jatkossa hankkeiden vaikutuksia on tarkoitus kysyä hankkeiden toteuttajaorganisaatioilta, kun hankkeen päättymisestä on kulunut esimerkiksi 0,5 1 vuotta. Profiilin selvitys on laaja. On paljon suuria kokonaisuuksia ja toisaalta yksittäisiä kysymyksiä, joihin on haluttu vastauksia. Työn edetessä tutkimuskysymykset ovatkin tarkentuneet. Aineistopohjainen lähestymistapa on luonut omia rajoitteitaan, ja vaikuttanut kysymysten asetteluun sekä aineistosta saatavaan tietoon. Toteutuneista hankkeista on selvitetty seuraavia asioita: 1. Onko hanke saavuttanut sen, mitä oli tarkoitus? 2. Mitä hankkeesta jää jäljelle sen päätyttyä? 3. Mitä vaikutuksia hankkeella on toimintaympäristöön tai kohderyhmiin? 4. Miten, kenen toteuttamina, mihin suunnattuina, kenelle kohdennettuina, minkä suuruisina, minkälaisina hankkeet / jaetut tuet hyödyntävät parhaiten aluekehitystä ja näin koko maakuntaa? 5. Millä kriteereillä hankkeita arvioidaan jatkossa? VARSINAIS-SUOMEN LIITTO 5
6 Rahoitettujen hankkeiden tuloksia selvitettiin käymällä läpi hankkeiden raportteja sekä haastattelemalla hankkeiden toteuttajia ja toteuttajaorganisaatioita. Suurin osa hankkeista on yksittäisiä hankkeita hankekokonaisuuksien sijaan. Pitkäkestoisin hanke on kestänyt jo 12 vuotta, jolloin jatkohankkeita on rahoitettu kokonaisuudessaan yhdeksällä päätöksellä. Yleisesti on kuitenkin nähtävissä, että hanketoimintaa ei pidennetä tekemällä monia jatkopäätöksiä samalle hankekokonaisuudelle. Useamman hankkeen kokonaisuuksia on ollut kaikissa rahoitusohjelmissa. Hankemateriaalia puuttui jonkin verran: 78 hankkeesta puuttui loppuraportti, mikä on 46,2 prosenttia kokonaisotannasta (169 hankkeesta). Luku on yllättävän suuri, koska hanketietoja pitäisi säilyttää kymmenisen vuotta. Tilanteeseen vaikuttivat Valma- ja Leader+ -rahoitteiset hankkeet, joilta ei välttämättä aina vaadita loppuraporttia. Kuitenkin niissä tulee yleensä tavalla tai toisella esiin, mitä on tehty. Hankkeilla saattaa olla tarkka suunnitelma, ja kvantitatiivisessa indikaattorilomakkeessa tai maksatushakemuksessa suunnitelma on kuitattu toteutuneeksi. Loppuraportteja puuttui myös muiden ohjelmien hankkeista. Hankkeet on tyypitelty otannasta sekä maakuntaohjelmista nousevista teemoista. Alustavasti tyyppejä on 16 ja niitä saattaa löytyä hankeverkkoa suunniteltaessa lisää tai vaihtoehtoisesti niiden määrää voidaan supistaa: 6 VARSINAIS-SUOMEN LIITTO
7 1. Alueiden elinvoimaisuuden kehittäminen 2. Hyvinvoinnin edistäminen ja syrjäytymisen ehkäisy 3. Infrastruktuurihankkeet 4. Koulutushankkeet 5. Kulttuurihankkeet 6. Markkinointi- ja viestintähankkeet 7. Matkailuhankkeet 8. Tutkimus- ja selvityshankkeet 9. Työllisyyshankkeet 10. Yhteistyöverkostojen kehittäminen 11. Ympäristöhankkeet 12. Elinkeinotoiminnan kehittäminen 13. Maa- ja metsätaloushankkeet 14. IT-alan hankkeet 15. Investoinnit / yritystuet 16. Kansainvälinen toiminta Lisäksi jatkossa halutaan tarkastella hankkeita klusterikohtaisesti ja rakennemuutoshankkeet erikseen huomioiden. VARSINAIS-SUOMEN LIITTO 7
8 HANKKEIDEN ONNISTUMINEN? ONKO HANKE SAAVUTTANUT SEN, MITÄ OLI TAR- KOITUS? Noin puolet hankkeista on toteutunut suunnitelmien mukaisesti. Kolmasosassa hankkeita tavoitteista oli toteutettu suunniteltua vähemmän. Tämä tarkoittaa, että hankkeessa on kuitenkin toteutunut yli puolet suunnitellusta toiminnasta. Hankkeen onnistumisen kannalta ei ollut suurta merkitystä, vaikka hanke ei olisi onnistunut täysin tavoitteiden mukaisesti, kunhan päätavoite/-tavoitteet saavutettiin. Alle 10 %:ssa hankkeita toteutuminen jäi avoimeksi. Tämä johtuu pääosin siitä, että hankkeista puuttuivat loppuraportit. 10 % hankkeista oli sellaisia, että tavoitteissa ei ollut onnistuttu juuri lainkaan. Näistä muutama hanke oli keskeytettyjä, sekä osan tavoitteet eivät olleet realistisia. Odotetut taustamuuttujat, kuten hankkeen koko, toteuttaja ja alue, eivät selittäneet epäonnistumisia tai onnistumisia. Tämä tarkoittaa, että hankkeiden onnistumiseen vaikuttavat muut tekijät. Näitä muita tekijöitä olivat hankkeissa koetut ongelmat, kuten aikataululliset ja hallinnolliset ongelmat. Yhtenä huomionarvoisena asiana nousi esiin osallistumiseen liittyvistä ongelmista se, että hankkeen kohderyhmän tulee olla mahdollisuuksien mukaan tarkkaan rajattu ja mietitty. Lisäksi kohderyhminä maahanmuuttajat, syrjäytyneet ja syrjäytymisvaarassa olevat henkilöt ovat vaikeita tavoittaa, ja heidän osallistumisensa hankkeisiin on ollut heikkoa. Hanketyyppien osalta on tarkasteltu, minkälaisissa tavoitteissa onnistuttiin, ja mitkä olivat niitä, jotka jäivät saavuttamatta. Konkreettisten toimintojen hankkeissa, kuten kulttuuri-, ympäristö-, infrastruktuuri- sekä alueiden elinvoimaisuuden edistämiseen liittyvissä hankkeissa, oli onnistuttu luonteeltaan abstraktimpia hankkeita yleisemmin. Vaikutukset olivat pääosin välittömiä sosiaaliseen ympäristöön mutta myös rakennettuun ja luonnonympäristöön kohdistuvia. 8 VARSINAIS-SUOMEN LIITTO
9 Myös hyvinvointi- ja koulutushankkeista suuri osa kohdistui vaikutuksiltaan sosiaaliseen ympäristöön, ihmisten hyvinvoinnin kehittämiseen sekä inhimillisen pääoman kasvuun. Hyvinvoinnin kehittäminen ja syrjäytymisen ehkäisy- sekä työllisyyshankkeiden kohderyhmiä oli vaikeaa tavoittaa, mikä aiheuttikin suuria ongelmia hankkeiden onnistumisen näkökulmasta. Elinkeinotoiminnan kehittämishankkeiden, yhteistyöverkostojen kehittämishankkeiden sekä kansainvälisten suhteiden kehittäminen pysyväksi toiminnaksi vaikutti olevan haastavaa ja aikaa vievää. Suuremmat hankkeet olivat useasti osa alueen tai organisaation toiminnan kehittämistä, jolloin työtä oli saatettu tehdä vuosia. Otannan hankkeissa tehty työ ei ollut uusien innovaatioiden tai käytäntöjen osalta päällekkäistä, mutta hankkeissa tehtiin samantyyppistä työtä eri organisaatioissa. Hankkeiden päällekkäisyyksien välttäminen on koettu haastavaksi maanlaajuisesti. 3 3 Tuli ilmi sekä rahoitusviranomaisten että hankkeiden toteuttajien haastatteluissa. Sama asia on luettavissa monista eri lähteistä, esimerkiksi: EAKR_arviointi_keskustelutilaisuudet_syksy_2010.pdf VARSINAIS-SUOMEN LIITTO 9
10 UUSIA TOIMINTAMALLEJA KYMMENESOSA HANKKEISTA MITÄ HANKKEISTA JÄÄ JÄLJELLE NIIDEN PÄÄTYTTYÄ? Hankkeissa kehitettyjen uusien käytäntöjen on mahdollista jäädä pysyväksi toiminnaksi. Niiden on myös mahdollista levitä, mutta se, millä tasolla sitä on tapahtunut, onkin eri asia. Tätä on selvitetty hankkeiden vaikutuksista nousseita vaikutusulottuvuuksia hyväksikäyttäen. Kaikki vaikutukset ovat olleet hankkeiden toteuttajien itse esiin tuomia, lukuun ottamatta pakollisia indikaattorilomakkeita. Lisäksi vaikutuksia on selvitetty kolmenkymmenen hankkeen osalta haastatteluin. Hankkeista nousi esiin kahdeksan vaikutusulottuvuutta: 1. Taloudelliset vaikutukset 2. Teknologiset, tiedolliset ja tieteelliset vaikutukset 3. Tuotannolliset vaikutukset 4. Vaikutukset yhteistyöhön ja verkottumiseen 5. Vaikutukset inhimilliseen pääomaan 6. Vaikutukset sosiaaliseen ympäristöön 7. Vaikutukset fyysiseen ympäristöön: rakennettu ja luonnonympäristö 8. Osallistuminen päätöksentekoon ja kansalaiskeskusteluun Vaikutuksista osa on selkeästi konkreettisempia ja helposti mitattavissa. Sen sijaan inhimillisen pääoman kasvu ja sen vaikutus kohderyhmän myöhempään elämään sekä hyvinvoinnin lisääntyminen, elinolojen ja viihtyisyyden parantuminen ovat vaikutuksia, joiden mittaaminen nykyisillä resursseilla on mahdotonta. Tämän takia jatkossa kannattaa seurata hankkeita, jotka johtavat joihinkin konkreettisiin toimenpiteisiin hankkeen päätyttyä: jatkavat aloitettua toimintaa, vakiinnuttavat toimintaa kuten uusia toimintamalleja, koulutusohjelmia tai toteuttavat strategioita ja suunnitelmia jne. 10 VARSINAIS-SUOMEN LIITTO
11 Hankkeet on karkeasti jaoteltu vaikutusten mukaan: Toiminta ei jatkunut, vaikka olisi ollut mahdollista / oli suunnitelmissa. Hankkeen toiminta ei jatkunut, mutta ei ollut tarkoituskaan. Hankkeet olivat yksittäisiä toimintoja. Toimintaa jatkettiin hankkeen päätyttyä 4 Koulutusohjelmat, toimintamallit jne., joita onnistuttiin siirtää / levittää eteenpäin ~ 18 % (30 hanketta) ~ 31 % (53 hanketta) ~ 43 % (72 hanketta) ~ 2,4 % (4 hanketta) Yläpuolella on nähtävissä, että noin 43 %:ssa hankkeista toimintaa ja kehittämistä jatkettiin hankkeen päättymisen jälkeen. Näistä 72 hankkeesta 16:ssa luotiin toimintamalleja sekä koulutusohjelmia, jotka on saatu vakiinnutettua. Hyvien käytänteiden siirtäminen ja leviäminen on mahdollista, mutta kuitenkin harvinaista ja ennemmin poikkeus kuin sääntö. Ainoastaan neljän (n. 2,4 %) hankkeen toimintamallit siirrettiin jonkin toisen organisaation toimintaan, ja näistäkin kaksi hanketta ei onnistunut vakiinnuttamaan toimintaa siihen organisaatioon, mihin alun perin oli tarkoitus. Kolmasosa hankkeista oli yksittäisiä toimintoja, joiden ei ollut tarkoitus jatkua enää hankkeen päättymisen jälkeen, ja vaikutukset olivat pääosin välittömiä. Sen sijaan kuudesosassa hankkeita toimintaa ei onnistuttu jatkaa tavoitteista huolimatta. Kuten ennustettavissa olikin, konkreettisista hankkeista kuten infrastruktuuri-, kulttuuri- ja ympäristöhankkeista suurin osa oli yksittäisiä toimintoja, joilla oli välittömiä vaikutuksia pitkäkestoisten lisäksi, mutta itse hankkeessa tehtyä toimintaa ei pääosin jatkettu. Myös LEADER+:n ja Valman hankkeista suurin osa on pieniä ja konkreettisia hankkeita, jolloin niiden tarkoituksena ei ole aktiivisesti jatkaa toimintaa hankkeen jälkeen. Alueellisessa kehitystyössä onkin nähty ratkaisevaksi pienempien hankkeiden kokonaisuus tietyllä alueella. On kuitenkin arvokasta saada selville, mitä hankkeilla on toteutettu. Pienillä hankkeilla on myös monia välillisiä vaikutuksia esimerkiksi elinoloihin ja hyvinvointiin. 4 Sisältävät myös sellaiset hankkeet, joissa jatkettiin jonkin matkailukohteen tai harrastustoiminnan kehittämistä. Tällaista kehittämistä olisi tehty todennäköisesti myös ilman hanketta, ehkä pienemmillä resursseilla. Hankkeen avulla kehittämistyö on ollut nopeampaa ja tehokkaampaa. Näistä muutamassa hankkeessa on tehty strategia tai suunnitelma, joita on käytetty päätöksenteon tukena, lobbaukseen ja käytännön kehittämiseen. VARSINAIS-SUOMEN LIITTO 11
12 Muun muassa koulutus-, matkailu-, tutkimus ja selvitys- sekä elinkeinotoiminnan kehittämishankkeista suunnilleen puolet jatkui hankkeen päätyttyä, tai ainakin toiminnan kehittämiseen panostettiin. Koulutushankkeiden osalta vakiinnutettiin luotuja koulutusohjelmia, toimintamalleja, oppimisympäristöjä ja koulutuksia. Matkailuhankkeiden jatkuminen oli erityyppistä: muutaman hankkeen kohdalla jatkettiin ohjelmien toteuttamista houkuttelemaan turisteja alueelle, loput olivat tietyn matkailukohteen kehittämisen jatkamista joko uusin hankkein tai omana toimintana. Matkailuhankkeiden osalta ei kehitetty uusia toimintamalleja, ainoat innovaatiot olivat uudet matkailutuotteet. Tutkimukset ja selvitykset saatiin pääosin tehtyä. Erilaisten selvitysten pohjalta puolet aikaansai jatkotoimenpiteitä joko uusin hankkeiden tai organisaation omassa toiminnassa. Toiminnan vakinaistaminen ja toimintamallien vakiinnuttaminen ovat aikaa vieviä prosesseja, jolloin suurilla ja laajoilla hankekokonaisuuksilla pystytään saavuttamaan paras tulos. Näin on nähtävissä myös sellaisissa otannan hankkeissa, jotka ovat kestäneet vuosia. Vaikka kokonaisuudessaan kaikki hankkeet eivät olisikaan onnistuneita, ovat ne osaltaan vieneet tavoitetta eteenpäin. Pitkäjänteinen kehittäminen ja suunnittelu eivät välttämättä ole muuten mahdollisia, ja siitähän hankemaailmaa onkin kritisoitu. Jatkossa hankkeiden pidempiaikaisia vaikutuksia on mahdollista selvittää tarkastelemalla ennakoituja vaikutuksia toteutuneisiin, kun hankkeen päättymisestä on kulunut 0,5 1 vuotta. Samalla pystytään selvittämään ennakoimattomat vaikutukset. Vaikutusten arviointi on osittain ohjailtua, mikä on johtanut siihen, että osaan raporteista ei ole kirjattu indikaattorilomakkeen lisäksi muita mahdollisia vaikutuksia, eivätkä hankekohtaiset, todelliset vaikutukset tule esiin. Vaikutusten kirjaamisen osalta huomionarvoista on myös se, että niitä on usein kirjoitettu hakemuksiin pitkä lista, jolloin on pystytty pitämään huolta, että ainakin osa vaikutuksista toteutuu. Yleisesti vaikutusten määrittely ei ole kovin selkeää ja konkreettista. Tulokset osoittavat, että hankkeiden toteuttajien ei juuri tarvitse miettiä hankkeiden vaikutuksia hanketta suunniteltaessa, eikä niille anneta suurtakaan painoarvoa. 12 VARSINAIS-SUOMEN LIITTO
13 1990-LUKU HANKEMAAILMAN OPETTELUN AIKAA VUOSIEN HANKKEISTA tarkasteltiin Varsinais-Suomen liiton rahoittamia Tavoite 2- ja 5b-hankkeita, koska niistä oli vielä tiedot saatavilla. Näitä hankekokonaisuuksia oli yhteensä 131 kappaletta, ja niitä oli rahoitettu noin 13,9 miljoonalla markalla luvun hankkeet olivat pieniä ja paikallisia, eikä isoja hankekokonaisuuksia juuri rahoitettu. Toki myös jaettavan hankerahoituksen kokonaissumma oli huomattavasti pienempi kuin nykyään. Varsinais-Suomessa oli jo jonkinlaista kokemusta ohjelmaperusteisesta kehittämisestä ennen Euroopan Unioniin liittymistä. Varsinais-Suomen liitossa alettiin toteuttaa maaseudun kehittämisohjelmaa ennen 1990-luvun puoliväliä. Lisäksi 1980-luvun puolella jaettiin läänin kehittämisrahaa lähinnä läänin elinkeinotoiminnan omatoimiseen kehittämiseen sekä toteutettiin maaseudun työpaikkakokeilu kansallisilla rahoilla, tarkoituksena maaseutuyritysten tukeminen. Vaikka otannan perusteella ei voida tehdä yksiselitteisiä yleistyksiä kaikista Varsinais-Suomen liiton rahoittamista tavoite 2 ja 5b -ohjelmien hankkeista, näyttävät ne onnistuneen odotettua paremmin etenkin, kun ensimmäinen ohjelmakausi oli vielä hanketyön opettelun aikaa niin toteuttajien kuin viranomaistenkin tasolla. Tämä näkyi muun muassa siinä, että epäonnistumiset olivat nykyistä tavallisempia ensimmäisellä ohjelmakaudella toteuttajien vielä kokeillessa innovatiivisuuden rajoja. 5 Koska hankkeet ovat toteutettu 1990-luvulla, olisi liian uskaliasta väittää jonkun toiminnan nykypäivänä yksistään johtaneen tietystä hankkeesta. Näin pitkäaikaisia vaikutuksia on haasteellista mitata, minkä takia järkevämpää olikin selvittää, ONKO HANKKEISTA ENÄÄ MITÄÄN JÄLJELLÄ. 5 Varsinais-Suomen liiton entisten ja nykyisten työntekijöiden haastattelut VARSINAIS-SUOMEN LIITTO 13
14 Otannan 18 hankkeesta 14 hanketta onnistuivat hyvin, ja monet saivat juurrutettua pysyvää toimintaa. Odotetusti otannassa oli hankkeita, joissa tavoitteista huolimatta ei saavutettu pidempiaikaisia vaikutuksia. Kuitenkin otantaa läpikäytäessä havaittiin usealla hankkeella olleen pidempiaikaisia 6 tai ainakin yli vuoden päähän ulottuvia vaikutuksia. Esimerkiksi yhdessä hankkeessa perustettiin kyläorganisaatio Ruoho ry, joka toimi vuoteen 2011 saakka. Kemiönsaaren työtoimintakeskus -hankkeessa käynnistettiin muun muassa matkailuneuvontaa, joka siirtyi hankkeen päätyttyä kunnan toiminnaksi. Hankerahoituksella 1990-luvun lopussa rakennetut Kiskonjoen ja Perniön kanoottireitit ovat vieläkin toiminnassa. Myös Saariston rengastien kehittäminen aloitettiin hankerahoituksella 7. Ylipäätään hankkeilla laitettiin alulle toimintaa, jota näkyvissä vielä tänäkin päivänä. Ensimmäinen ohjelmakausi oli testausta ja ns. jyvittämistä. Jyvittämisellä tässä tarkoitetaan, että rahoitettiin paljon pieniä, erityyppisiä hankkeita, joista nähtiin, minkälaisella toiminnalla oli mahdollisuudet kehittyä ja saada pysyvää toimintaa aikaan. Samalla tietenkin selvisi, mitä hankkeita ei jatkossa kannata rahoittaa. Hankehakemusten taso ei ollut nykyisen tasoista. Monet hankehakijat ovat oppineet vuosien varrella oikeanlaisen tavan hankehakemusten tekoon. Kentällä toimii paljon myös ns. ammattihakijoita, joilta hakemuksia tulee jatkuvasti. Monet pienemmät yhdistykset tms., joilla ei ole resursseja hankehakemusten tekemiseen tai hankehallinnointiin, eivät pysty hakemaan rahoitusta nykyisellä toimintamallilla. Myös näiden syiden takia uudella ohjelmakaudella pyritään keventämään hankkeiden hallinnointia. 7 Myös seuraavilla ohjelmakausilla saariston rengastien kehittäminen on saanut paljon hankerahaa. 6 Vaikka pidempiaikaisia vaikutuksia on vaikea mitata, tässä pidempiaikaiseksi vaikutukseksi katsotaan se, että hankkeen vaikutukset ovat ulottuneet useampien vuosien päähän. 14 VARSINAIS-SUOMEN LIITTO
15 MAAKUNNALLE UUSI HANKKEIDEN SEURANTAJÄRJESTELMÄ HANKKEISTA EI NOUSSUT selkeitä kokonaisuuksia otannan avulla, mutta jatkossa uuden hankkeiden seurantajärjestelmän myötä hankkeita on helpompi seurata kokonaisuutena esimerkiksi alueittain tai rahoitusohjelmittain. Hankkeiden vaikutusten seuraamiseen ei ole aikaisemmin juuri kiinnitetty huomiota. Raportin myötä tuli koko ajan selkeämmäksi se, että tehtävä arviointi on tarpeellista, jos halutaan tietää, mitä todellista hyötyä käytetyistä tuista on maakunnalle pidemmällä aikavälillä. Ja kun näin isoa hankemäärää halutaan seurata järjestelmällisesti, tarvitaan sille myös ohjelma, joka sen mahdollistaa. Hankkeiden kenttä on aika hajanainen, mutta yhdessä hankeseurannan, ennakointien ja tilastojen kokonaisuudesta kehittämistarpeiden kokonaiskuvan hahmottaminen helpottuu. Jos aihe kiinnostaa enemmän, on raportti saatavissa kokonaisuudessaan Varsinais-Suomen liitosta. LISÄTIETOJA: Ilona Mäkinen, puh , LÄHTEET: Hyttinen, Nina K. (2006): Arviointi avuksi projektityöhön. Sininauhaliitto, ARVI-projekti. Trio-Offset Oy, Helsinki. Voutilainen, Olli & Tapio-Biström, Marja-Liisa (2007): Paikallisten toimintaryhmien aluetaloudelliset vaikutukset. MTT Taloustutkimus. Maa- ja elintarviketalous 103. VARSINAIS-SUOMEN LIITTO 15
16 Varsinais-Suomen liitto Egentliga Finlands förbund Regional Council of Southwest Finland
Hankkeiden tulosten ja vaikutusten seuranta Varsinais-Suomessa. Hankeverkko EU-ohjelmakaudella 2014 2020 Uutta puhtia hankkeiden arviointiin
Hankkeiden tulosten ja vaikutusten seuranta Varsinais-Suomessa Hankeverkko EU-ohjelmakaudella 2014 2020 Uutta puhtia hankkeiden arviointiin Ville Roslakka 21.1.2014 Varsinais-Suomen rahoitusviranomaisten
LisätiedotMikä on projekti? J Ä R J E S T Ö H A U T O M O. Matti Forsberg järjestökonsultti Järjestöhautomo Matti Forsberg
Mikä on projekti? järjestökonsultti Järjestöhautomo Hanke eli projekti aikataulutettu tietyillä panoksilla kestäviin tuloksiin pyrkivä tehtäväkokonaisuus sillä on oma projektiorganisaatio omat, juuri kyseistä
LisätiedotVÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI
Tuija Nikkari 2012 VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Raportointikoulutus 23.8.12 Raportoinnin tarkoitus Raportoinnin tehtävänä on tuottaa tietoa projektin etenemisestä ja tuloksista rahoittajalle, yhteistyökumppaneille
LisätiedotYhteinen keittiö -hanke
Yhteinen keittiö -hanke 2017-2018 Yhteinen keittiö -hanke toteuttaa osaltaan hallituksen kärkihankkeen tavoitteita Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta Hyvät käytännöt pysyvään
LisätiedotEU:n ohjelmakauden linjaukset Varsinais Suomessa
EU:n ohjelmakauden linjaukset Varsinais Suomessa Maakuntajohtaja Juho Savo 19.8.2010 Yhteiset tavoitteet tulevaisuudessa? vertailu EU:n päätavoitteet 2013+ Pienentää alueellisia kehityseroja Edistää alueellista
LisätiedotPOKAT maakuntaohjelman ensimmäisen vuoden toteuma
POKAT 2021 -maakuntaohjelman ensimmäisen vuoden toteuma POKAT 2021 maakuntaohjelman ensimmäisen vuoden toteuma Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Pielisjoenlinna Siltakatu 2 80100 JOENSUU Teksti: Kansi Pia
LisätiedotProjektityön ABC? Petri Kylmänen, 2006. Päihdetyön asiantuntijatoiminnan valmennus, Huuko 2004-2006, A-klinikkasäätiö
Projektityön ABC? Petri Kylmänen, Päihdetyön asiantuntijatoiminnan valmennus, Huuko 2004-, A-klinikkasäätiö Lähteitä (mm.): Paavo Viirkorpi: Onnistunut projekti RAY projektihallinnan opas, Stakes Ehkäisevän
LisätiedotSEURATUKI Tuettujen hankkeiden hakemusarviointi -raportin tiivistelmä. Janne Pyykönen
SEURATUKI 2015 Tuettujen hankkeiden hakemusarviointi -raportin tiivistelmä Janne Pyykönen LIKES-tutkimuskeskus Viitaniementie 15a, 40720 Jyväskylä www.likes.fi Seuratuen tavoitteet Päätavoite: Laadukasta
LisätiedotVALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA 2007-2013 KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ
VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA 2007-2013 KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ Timo Kukkonen, Hämeen ELY-keskus 15.1.2014 valtakunnallisten hankkeiden tilaisuus Sivu 1 Valtakunnalliset hankkeet
LisätiedotTerveyden edistämisen vaikutus vai vaikuttavuus? Vaikuttavuuden seurannan mahdollisuudet
Terveyden edistämisen vaikutus vai vaikuttavuus? Vaikuttavuuden seurannan mahdollisuudet 04.02.2014 HUSn kuntien hyvinvoinnin ja terveyden edistäjien yhteistapaaminen Heli Hätönen, TtT, Eritysasiantuntija
LisätiedotJärjestö 2.0 -työryhmäpäivä Antti Pelto-Huikko, erityisasiantuntija
Vaikuttavuusketju toiminnan jäsentämisessä ja arvioinnin suunnittelussa - pohjaa maakunnallisten Järjestö 2.0 - hankkeiden vaikuttavuusketjun laadintaan Järjestö 2.0 -työryhmäpäivä 13.11.2017 Antti Pelto-Huikko,
LisätiedotHanketoiminnan ja hankkeiden vaikuttavuuden edistäminen
Ammatillisen peruskoulutuksen syksyn 2013 valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus 26.02.2014 Hanketoiminnan ja hankkeiden vaikuttavuuden edistäminen Opetusneuvos Leena.koski@oph.fi www.oph.fi Vaikuttavuus
LisätiedotELY-keskukselta viime vuonna 11,2 miljoonaa euroa yritystoiminnan ja maaseudun kehittämiseen
10.1.2014 RAHOITUKSEN VUOSIKATSAUS 1.1. - 31.12.2013 ELY-keskukselta viime vuonna 11,2 miljoonaa euroa yritystoiminnan ja maaseudun kehittämiseen Satakunnan ELY-keskus rahoitti viime vuonna yrityksiä noin
LisätiedotOHJEET RAHOITUSHAKEMUS JA PROJEKTIRAPORTTI -LOMAKKEIDEN TÄYTTÄMISEEN. Rahoitushakemus Kuntarahoituksen hakeminen JOSEK Oy:ltä
OHJEET RAHOITUSHAKEMUS JA PROJEKTIRAPORTTI -LOMAKKEIDEN TÄYTTÄMISEEN Rahoitushakemus Kuntarahoituksen hakeminen JOSEK Oy:ltä Projektin tarve: Mihin tarpeeseen, haasteeseen tai ongelmaan projektilla haetaan
LisätiedotItä-Suomen maaseudun kehittämissuunnitelmien väliarviointi. Irene Kuhmonen, Augurix Oy Maaseudun kehittämisen syyspäivät Lahti
Itä-Suomen maaseudun kehittämissuunnitelmien 2014-2020 väliarviointi Irene Kuhmonen, Augurix Oy Maaseudun kehittämisen syyspäivät Lahti 14.11.2018 1 Taustaa Tilaajina Etelä-Savon, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon
LisätiedotMIKSI VAIKUTTAVUUTTA? Vaikuttavuusvalmentamo 29.10
MIKSI VAIKUTTAVUUTTA? Vaikuttavuusvalmentamo 29.10 AVUSTUSOSASTO RAY 25.10.2016 2 LAKISÄÄTEINEN TEHTÄVÄ Laki raha-automaattiavustuksista 21. Rahaautomaattiyhdistyksen on sopivalla tavalla seurattava myönnettyjen
LisätiedotIhmisen. kokoisia LOPPU- RAPORTTEJA. Miten teen raportin, joka kiinnostaa muitakin kuin rahoittajaa? AISAPARIn ohjeita hanketoimijoille
Ihmisen kokoisia LOPPU- RAPORTTEJA Miten teen raportin, joka kiinnostaa muitakin kuin rahoittajaa?? AISAPARIn ohjeita hanketoimijoille 2 Ihmisen kokoisia loppuraportteja Loppuraportti on mahdollisuus Hankkeen
LisätiedotPisteytystaulukko / toimintatavat (CAF)
STEA CAF-kriteerit Pisteytystaulukko / toimintatavat (CAF) Toiminta-arviointialueiden pisteytystaulukko Emme ole toimineet aktiivisesti ja järjestelmällisesti tässä asiassa. Ei tietoja /ei näyttöä arviointialueelta
LisätiedotOhjelmakauden 2000-2006 maaseudun kehittämisohjelmien teema-arviointi Havaintoja ja alustavia tuloksia
Ohjelmakauden 2000-2006 maaseudun kehittämisohjelmien teema-arviointi Havaintoja ja alustavia tuloksia 24.11.2008 Helsingin yliopisto Ruralia-insituutti Seinäjoki Antti Saartenoja Arvioinnin taustaa MMM
LisätiedotKehittämishankkeet. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo Kymmenen virran sali
Kehittämishankkeet Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 5.5.2015 Kymmenen virran sali Sivu 1 6.5.2015 Hakujen alkaminen ja valintajaksot ELY-keskus
LisätiedotPS-vaiheen edistymisraportti Kuopio
PS-vaiheen edistymisraportti Kuopio Kuopio, PS-vaiheen edistymisraportti, 30.10.2001 Versiohistoria: Versio Pvm Laatija Muutokset 1.0 30.10.2001 Ossi Jokinen Kuopio2001, vain kurssin T-76.115 arvostelun
LisätiedotKuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS
Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen 15.9.2014 I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS I NÄKÖKULMIA Hyvä tutkimussuunnitelma Antaa riittävästi tietoa, jotta ehdotettu tutkimus voidaan arvioida. Osoittaa,
LisätiedotHevoshankkeet osana maaseudun kehittämisohjelman toteutusta
Hevoshankkeet osana maaseudun kehittämisohjelman toteutusta Ely:n kokemuksia käynnissä olevista hankkeista Uusien hankkeiden suunnitteluun näkemyksiä Timo Kukkonen, Hämeen ELY-keskus Ypäjä 24.5.2011 Hevosalan
LisätiedotLiikkuja polku verkostotapaaminen
Liikkuja polku verkostotapaaminen 29.11.2018 Antti Pelto-Huikko Juha Heikkala Järjestön strateginen johtaminen Vaikuttavuuden arviointi Järjestöjen vaikuttavuus Vaikuttavuusketjut Vaikuttavuusketju on
LisätiedotTyö- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi
Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Alustavia tuloksia HYVÄ hankkeen arvioinnista HYVÄ- hankkeen neuvottelukunta 18.2.2011, Toni Riipinen Arviointityön luonteesta Arviointityön
LisätiedotKehittämishankkeiden valintakriteerit ohjelmakaudella
21.5.2015 Kehittämishankkeiden valintakriteerit ohjelmakaudella 2014-2020 Maa- ja metsätalousministeriö on 4.3.2015 vahvistanut Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2014-2020 toteutuksessa käytettävät
LisätiedotKatsaus ideahaun tuloksiin
Osaamisperusteisuuden ja asiakaslähtöisyyden edistäminen - valtionavustushankehakemusten työstö- ja kehittämisseminaari Katsaus ideahaun tuloksiin 14.6.2016 Leena Koski ja Marjatta Säisä Osaamisperusteisuuden
LisätiedotLausuntopyyntö STM 2015
Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Suomen työterveyslääkäriyhdistys 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Katri Tiitola 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi
LisätiedotMaaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella
Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella 2014-2020 Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Pohjois-Suomen kv-hankepäivä Oulu 7.2.2017 Sivu 1 6.2.2017 Mikä on kansainvälinen
LisätiedotELY-keskukselta viime vuonna 13,6 miljoonaa euroa yritystoiminnan ja maaseudun kehittämiseen
1.3. 2013 RAHOITUKSEN VUOSIKATSAUS 1.1. - 31.12.2012 ELY-keskukselta viime vuonna 13,6 miljoonaa euroa yritystoiminnan ja maaseudun kehittämiseen Satakunnan ELY-keskus rahoitti viime vuonna 199 yrityshanketta,
LisätiedotHANKETYÖN VAIKUTTAVUUDEN ARVIOINTI
HANKETYÖN VAIKUTTAVUUDEN ARVIOINTI Mitä vaikuttavuus on? Vaikuttavuuden arviointi? Kokemuksia Anu Räisänen 2012 Tuloksellisuuden käsitteistö (VM) Tuloksellisuus tehokkuus taloudellisuus suoritteet tulokset/tuotokset
LisätiedotMitä jos arviointi ei olisikaan pakkopullaa?
Mitä jos arviointi ei olisikaan pakkopullaa? ESR TL 5 hankkeiden yhteinen arviointipäivä. 19.4.2016 19.4.2016 tapani.kauppinen@thl.fi @TapaniKa 1 Onko arvioinnin suorittaminen pakkopullaa Katsottu 67 loppuraporttia
LisätiedotASKELMERKKIÄ TULOKSELLISEEN HANKEVIESTINTÄÄN
Business Arena 10 ASKELMERKKIÄ TULOKSELLISEEN HANKEVIESTINTÄÄN Opas hankkeiden tuloskortin hyödyntämiseen versio 6/2014 Business Arena Hankkeiden tuloskortti on rakennerahastohankkeiden parissa toimivien
LisätiedotRahoitus ja verkostot. Katariina Pylsy
Rahoitus ja verkostot Katariina Pylsy Mistä rahoitusta? Aluehallintovirastolta Euroopan Unionilta Kaupungeilta Maakuntien liitoilta Ministeriöiltä Opetushallitukselta Säätiöiltä ja rahastoilta Taiteen
LisätiedotKantri ry Rahoitusta paikallisesti. Kari Kylkilahti
1 Kantri ry Rahoitusta paikallisesti Kari Kylkilahti Kantri ry perustettu 1997 toimintaryhmäksi hakeutumista varten myöntää EU-hankerahoitusta maaseudun yritysten ja muiden yhteisöjen hankkeisiin toiminta-alue
LisätiedotPysähdy! Nyt on syytä miettiä tämä asia uudelleen. Kiinnitä huomiosi tähän. Hienoa, jatka samaan malliin. Innokylän arviointimittari
Innokylän arviointimittari Innokylän arviointimittari on kehittämistoiminnan itse- ja vertaisarvioinnin työkalu, jonka avulla arvioidaan kehittämisprosessia ja kehittämisen tavoitteiden saavuttamista.
LisätiedotKustavi Emil Oljemark I samma båt samassa veneessä rf ry. Esitykseni tänään
Kustavi 3.2.2016 Emil Oljemark I samma båt samassa veneessä rf ry 1 Esitykseni tänään 1) Toiminnan taustaa ja strategiaa 2) Hankevalinnan perusteet 3) Pohdintoja hyvästä hankeidesta 4) Hankkeen perusedellytykset
LisätiedotYleistä & ajankohtaista maaseutuohjelmasta. Veli Koski, Keski-Suomen ELY-keskus Maaseudun hanketuki-info
Yleistä & ajankohtaista maaseutuohjelmasta Veli Koski, Keski-Suomen ELY-keskus Maaseudun hanketuki-info 27.5.2015 Sivu 1 27.5.2015 Hakujen alkaminen 11.5.2015 haettavaksi ovat avautuneet: o Yritystuet
LisätiedotValintajaksot, valintamenettely ja haun avautuminen maaseutuohjelmassa
Valintajaksot, valintamenettely ja haun avautuminen maaseutuohjelmassa Frami 9.4.2015 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, Hanna Mäkimantila 2.4.2015 Hakujen avautuminen maaseutuohjelmassa on jatkuva haku haku
LisätiedotAMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA
AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti
LisätiedotMaaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella
Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella 2014-2020 Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Etelä-Suomen kv-hankepäivä Helsinki 23.5.2017 Sivu 1 19.5.2017 Esityksen sisältö
LisätiedotMaaseutuohjelman hanketukien valintaperusteet
Maaseutuohjelman hanketukien valintaperusteet Valintaperusteet muodostuvat alueella valittavissa toimenpiteissä neljästä aihealueesta, joiden alla esitetään tätä avaavia alakohtia, jotka konkretisoivat
LisätiedotTeesit vaikuttavuusinvestoimisesta
Teesit vaikuttavuusinvestoimisesta 1 Ennakoivat ja pitkäjänteiset investoinnit luovat hyvinvointia ja kutistavat kestävyysvajetta. 2 Vaikuttavuuden perusta on kirkas tulostavoite. 3 Huolellinen mallinnus
LisätiedotSuunnitelmallisuus ja organisoituminen 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 %
Itsearviointi -9, toukokuu Suunnitelmallisuus ja organisoituminen % % % % % % % 7 % 8 % 9 % % Projektille on selkeästi osoitettavissa oleva tarve Projekti reagoi riittävän nopeasti toimintaympäristössä
LisätiedotValtakunnallinen AlueAvain Hanketoiminnan ihanuus ja kurjuus 27.10.2015 Marja Tuomi
Valtakunnallinen AlueAvain Hanketoiminnan ihanuus ja kurjuus 27.10.2015 Marja Tuomi Päivän ohjelmasta Projektin elinkaari Ideasta suunnitteluun Käynnistämisen haasteet Suunnitelmasta toteutukseen Palautteen
LisätiedotHanketoiminnan ohjaus ja vaikuttavuus
AMMATILLISEN PERUS- JA LISÄKOULUTUKSEN VALTIONAVUSTUSHANKKEIDEN 2014 ALOITUSTILAISUUS 11.9.2014 Hanketoiminnan ohjaus ja vaikuttavuus Opetusneuvos Vaikuttavuus Ei ole vain yhtä määritelmää siitä, mitä
LisätiedotHanketukien tukimuodot ja tasot sekä hakukriteerit
Hanketukien tukimuodot ja tasot sekä hakukriteerit Rahoitusinfo Noormarkun klubi 12.2.2015 Satakunnan ELY-keskus, Maaseutuyksikkö, Timo Pukkila 11.2.2015 1 Kehittämishankkeet tuen saaja - julkisoikeudelliset
LisätiedotELY-keskusten puheenvuoro
ELY-keskusten puheenvuoro Ylijohtaja Marja Karvonen Mikä on tärkeää rakennerahastokauden 2014-2020 valmistelussa Tampere 25.9.2012 28.9.2012 Ohjelman toteutuksen aito aluelähtöisyys (1) Hankkeiden hakujen,
LisätiedotYleisavustuksen tuloksellisuus- ja vaikutusselvitys. Selvitysten pisteytys
Yleisavustuksen tuloksellisuus- ja vaikutusselvitys Selvitysten pisteytys Yleisavustuksen tuloksellisuus- ja vaikutusselvityksen pisteytyskriteerit Saatteeksi Arviointi perustuu tuloksellisuus- ja vaikutusselvityksellä
Lisätiedoton rahoitusta, neuvontaa & toimintaa paikkakunnan parhaaksi
on rahoitusta, neuvontaa & toimintaa paikkakunnan parhaaksi Leader-ryhmät - Rekisteröityjä yhdistyksiä, jotka kannustavat asukkaita kehittämään omaa kotiseutuaan, lisäämään sen viihtyisyyttä sekä synnyttämään
LisätiedotARVIOINTI HANKKEEN JA OHJELMAN RIKASTAJANA
ARVIOINTI HANKKEEN JA OHJELMAN RIKASTAJANA 11.4.2019 Kysymyksiä seurantakyselystä Laadullinen, kokemusperäinen tieto? Miten todennetaan? Minkälaisia kyselyitä? (alku-, väli-, loppukysely?) Riittävä arvioinnin
LisätiedotTARKASTUSVALIOKUNTA 7.10.2015. Minna Ainasvuori JHTT, Liiketoimintajohtaja BDO-konserni
TARKASTUSVALIOKUNTA 7.10.2015 Minna Ainasvuori JHTT, Liiketoimintajohtaja BDO-konserni 1 VUOSIKERTOMUKSESTA JA RAPORTOINNISTA 2 RAPORTOINNISTA Mikä on tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen (vuosikertomuksen)
LisätiedotMaaseudun kehittämisohjelma
Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Hanketuella rahoitettava toiminta Hankkeet eri aluetasoilla Hankkeiden valintaperusteet Hankesuunnitelma Ohjausryhmät Timo Kukkonen, Hämeen ELY-keskus Hanketukien
LisätiedotInnovaatioiden syntymisen ja käytön edistäminen maaseudulla selvitys innovaatiotoiminnasta Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa
Innovaatioiden syntymisen ja käytön edistäminen maaseudulla selvitys innovaatiotoiminnasta Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Sanna Ahvenharju Gaia Consulting Oy Kasvua ja Innovaatioita seminaari
Lisätiedot07-07 Nov Poll results
Pohjois-Savon EUrahoitusinfo 07-07 Nov 2018 Poll results Table of contents Mihin teemaan liittyen koet tarvitsevasi koulutusta/tukea? Kuinka eu-hankehallinto (mm. lainsäädäntö, tietojärjestelmät, hakuprosessi),
LisätiedotKansainväliset hankkeet käytännössä Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa
Kansainväliset hankkeet käytännössä Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa 2014-2020 Kansainvälisten hankkeiden koulutus Susanna Ollila, Maaseutuvirasto susanna.ollila@mavi.fi Kansainväliset yhteistyöhankkeet
LisätiedotVALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ
VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA 2007-2013 KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ Lassi Hurskainen Hämeen ELY-keskus 15.1.2014 Sivu 1 Kaksi lähestymistapaa matkailuhankkeen koordinaatioon Kylämatkailuhanke
LisätiedotVAIKUTTAVUUS- KETJU 1
VAIKUTTAVUUS- KETJU 1 Sisältö Vaikuttavuusketju....... 3 Tarve 4 Visio. 4 Tavoite..... 4 Resurssit...5 Toimenpiteet....5 Tulokset.....5 Vaikuttavuus.....5 Hyvän mitat Tietojen keräämisen suunnitelma 6
LisätiedotHankehallinnan perusteet: strategia, laatu ja kehittäminen, talous ja raportointi. Kiti Lindén, Yyteri 6.9.2013
Hankehallinnan perusteet: strategia, laatu ja kehittäminen, talous ja raportointi Kiti Lindén, Yyteri 6.9.2013 Ohjelmarunko Hankestrategia Hankehakemus Hyvä muistaa hankkeen aikana Hankkeen toimintasuunnitelma
LisätiedotTervetuloa Innokylään
Tervetuloa Innokylään Soteuttamo: Ihminen edellä asiakaslähtöinen palvelujen kehittäminen Merja Lyytikäinen ja Hanne Savolainen 21.3.2018 1 Innokylä lyhyesti Innokylä on kaikille avoin innovaatioyhteisö,
LisätiedotOutdoors Finland Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke
Outdoors Finland Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke Hämeenlinna 15.4.2011 projektipäällikkö Terhi Hook Matkailun edistämiskeskus MEK terhi.hook@visitfinland.com
LisätiedotLÄHIRUOAN KOORDINAATIOHANKE
LÄHIRUOAN KOORDINAATIOHANKE valtakunnallisten koordinaatiohankkeiden ja yhteistyötoimenpiteen hakulanseeraus 24.4.2015 Kirsi Viljanen kirsi.viljanen@mmm.fi Sivu 1 27.4.2015 Taustaa ja perusteluita koordinaatiolle
LisätiedotKansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö
Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 17.11.2015 Kansainvälinen Leader-yhteistyö ohjelmakaudella 2007-2013 Missä onnistuttiin?
LisätiedotKilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 2: Taitava kilpailija. Harjoite 12: Kilpailuanalyysi. Harjoitteiden tavoitteet.
Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 2: Taitava kilpailija Harjoite 12: Kilpailuanalyysi Harjoite 12 A: Kilpailun tavoiteanalyysi Harjoite 12 B: Kilpailussa koettujen tunteiden tarkastelu Harjoite
LisätiedotLASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013
LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013 LAPSET JA PERHEET KASTE II -HANKE ITÄ- JA KESKI-SUOMESSA YHTEISTYÖKUMPPANEIDEN ARVIOIMANA SYKSY 2012 Valtakunnan
LisätiedotHAKEMUS KKI-KEHITTÄMISHANKKEEKSI
HAKEMUS KKI-KEHITTMISHANKKEEKSI TIEDOT HAKIJASTA Hakijayhteisön nimi: Mallilan Yritys Hakijayhteisön rekisteritunnus: 123456-1 Hakijayhteisön osoite: Mallilankuja 11 a 1 Postinumero: 12340 Postitoimipaikka:
LisätiedotTERVIS-hankkeen väliarviointi Leppävirta. Timo Renfors
TERVIS-hankkeen väliarviointi 4.12.2014 Leppävirta Timo Renfors timo.renfors@kansanterveys.info 050 544 3802 Kyselyn saaneet ja siihen vastanneet aseman ja alueen mukaan. Aseman mukaan vastanneiden määrä
LisätiedotOhjeita Invalidiliiton hankehakemuksen tekemiseen Invalidiliitto
Ohjeita Invalidiliiton hankehakemuksen tekemiseen 12.12.2017 1 1. Yleisiä periaatteita yhdistyksen hankehakemuksen tekemiseen 2. Invalidiliiton hankeavustus 2018 3. Ohjeita hankeavustuslomakkeen täyttämiseen
LisätiedotTuen hakemiseksi. Postitoimipaikka. Pankkiyhteys. Yhteyshenkilön puhelin. EI KYLLÄ (Täytä kohta 4.2)
Tuen hakemiseksi RAHOITUSHAKEMUS UUSI HAKEMUS JATKOHAKEMUS ALUEELLISET INNOVAATIOT JA KOKEILUT (AIKO) -RAHASTA: Ennakoitu rakennemuutos Lappeenranta - Imatra -kasvusopimus ETELÄ-KARJALAN KEHITTÄMISRAHASTOSTA
LisätiedotHyvinvointia ja säästöjä...
Hyvinvointia ja säästöjä... SOCIAL IMPACT BOND SIB SIB-sopimus eli tulosperusteinen rahoitussopimus on työkalu, jonka avulla kunta voi tukea asukkaittensa hyvinvointia ja ehkäistä erilaisia ongelmia. Yksityisiltä
LisätiedotHankesuunnittelun lähtökohdat ja idean rajaus. TOI-työpaja
Hankesuunnittelun lähtökohdat ja idean rajaus TOI-työpaja 2.12.2010 Ideointi ja työryhmän perustaminen Hankeidean testaus Hankesuunnittelun prosessi Ideointi käynnistyy! Cimon koulutustilaisuus ja konsultointi
LisätiedotMAAKUNTAUUDISTUS Katsaus valmisteluun. Ympäristönsuojelun ajankohtaispäivä Kaisa Äijö
MAAKUNTAUUDISTUS Katsaus valmisteluun Ympäristönsuojelun ajankohtaispäivä 22.11.2018 Kaisa Äijö ALY -palvelukokonaisuus Alueiden suunnittelu ja käyttö Liikenne Ympäristö Epävarmuudesta huolimatta muutosorganisaatiossa
LisätiedotKA2 Yhteistyöhankkeet
KA2 Yhteistyöhankkeet Projekti-idean rajaus KA2 ammatilliselle koulutukselle Hanketyöpaja osa I Ryhmäkeskustelu hankeideoista 1. Muodostakaa pienet ryhmät (kolme hankeideaa/ryhmä) 2. Esitelkää projektinne
LisätiedotMaaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella
Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella 2014-2020 Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Lapin kv-hankepäivä Rovaniemi 21.3.2017 Sivu 1 16.3.2017 Mikä on kansainvälinen hanke?
LisätiedotManner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 nvm Sirpa Karjalainen MMM
Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 014 00 nvm Sirpa Karjalainen MMM Sivu 1 Ohjelman varojen kohdennus Luonnonhaittakorvaus* Ympäristökorvaus Neuvonta Eläinten hyvinvointi Luomuviljelyn tuki Maatalousinvestoinnit
LisätiedotKansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella
Kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella 2014-2020 Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Kv-hankkeiden koulutuspäivä Ikaalinen 22.9.2016 Sivu 1 5.10.2016 Mitä on opittu edellisiltä ohjelmakausilta?
LisätiedotAluekehittäminen ja TKIO
Päijät-Hämeen liitto The Regional Council of Päijät-Häme Aluekehittäminen ja TKIO Petra Stenfors 5.2.2019 Aluekehittämisen määrittely (HE alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista) Toimijoiden yhteistyö
LisätiedotAjankohtaista maaseutuverkostosta toukokuu 2014
Ajankohtaista maaseutuverkostosta toukokuu 2014 VIESTII KOULUTTAA KERÄÄ JA LEVITTÄÄ HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ EDISTÄÄ KANSAINVÄLISTYMISTÄ EDISTÄÄ YHTEISTYÖTÄ Manner-Suomen ja Ahvenanmaan maaseudun kehittämisohjelmien
LisätiedotYleistä maaseutuohjelmasta
Yleistä maaseutuohjelmasta -Hankehallinnointikoulutus 15.1.2018 Maria Konsin-Palva Uudenmaan maaseutuohjelmavastaava Uudenmaan ELY-keskus Sivu 1 Hankehallinnointikoulutus 15.1. Leader-ryhmät ja ELY-keskukset
LisätiedotVaikuttava Erasmus+ ajatuksia vaikuttavuuden mallintamisesta, tukemisesta ja arvioinnista
Vaikuttava Erasmus+ ajatuksia vaikuttavuuden mallintamisesta, tukemisesta ja arvioinnista Julia Jousilahti, vanhempi asiantuntija, @juliajousilahti Lari Hokkanen, konsultti, @larihokkanen Mistä puhumme
LisätiedotTaide ja kulttuuri osana alueiden kehitystä; Näkymä vuoteen 2025
Taide ja kulttuuri osana alueiden kehitystä; Näkymä vuoteen 2025 Työryhmän toimeksianto 1. kartoittaa alueellisten ja paikallisten taide- ja kulttuuripalvelujen tuottamisen malleja ja tilaa maan erilaisilla
LisätiedotMahdollisuuksien maaseutu Kaakkois-Suomi
21.3.2016 Kehittämishankkeiden valintakriteerit 1.3.2016 alkaen ohjelmakaudella 2014 2020 Kehittämishankkeiden valintakriteereitä on muutettu, ja uusia valintakriteereitä sovelletaan 1.3.2016 alkaen vireille
LisätiedotEtelä-Savo ennakoi Ennakoinnin toimintamalli ja esavoennakoi.fi -alusta
Etelä-Savo ennakoi Ennakoinnin toimintamalli ja esavoennakoi.fi -alusta Tietoisku Anne Kokkonen ja Hanna Kautiainen Etelä-Savon ennakointiverkko -hanke Alueellinen ennakointi Järjestelmällinen, osallistava
LisätiedotKansainvälistymisen vastuualue Etelä-Pohjanmaan liitossa. Laatija:
Kansainvälistymisen vastuualue Etelä-Pohjanmaan liitossa Laatija: Kv-toiminta EP:n liitossa Liitossa erillinen kansainvälistymisen vastuualue, jossa keskitytään kv-asioihin Toimintaa ohjaavat maakuntastrategia,
LisätiedotHankerahoituksesta potkua sosiaalisen osallisuuden edistämiseen seminaari Tampere
Hankerahoituksesta potkua sosiaalisen osallisuuden edistämiseen seminaari 15.01.2016 Tampere Työpaja: Kanslaisjärjestöjen ja Tampereen kaupungin Kumppanuus 2020 ohjelma - esimerkki yhteistyön mahdollisuudesta!
LisätiedotMaaseudun kehittämisohjelma Ajankohtaiskatsaus. Pohjanmaan ELY-keskus Sirkku Wacklin
Maaseudun kehittämisohjelma Ajankohtaiskatsaus Pohjanmaan ELY-keskus Sirkku Wacklin 12.6.2015 Sivu 1 18.6.2015 Ajankohtaista Vuonna 2015 ei erityisiä painopisteitä, vaan ohjelma otetaan käyttöön koko laajuudessaan
LisätiedotLeader-ryhmien hallitukset alueellisina ohjelmajohtajina. Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö
Leader-ryhmien hallitukset alueellisina ohjelmajohtajina Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 24.4.2017 Kyse on paikallisesta kehittämisestä erilaisilla alueilla Kansalaisista ja yhteisöistä
LisätiedotAjatuksia liikunta- ja hyvinvointiohjelman arvioinnista. Nuori Suomi ry 12.9.2012 Arviointipäällikkö Sanna Kaijanen
Ajatuksia liikunta- ja hyvinvointiohjelman arvioinnista Nuori Suomi ry 12.9.2012 Arviointipäällikkö Sanna Kaijanen Toiminnan kehittämisen kehä Kehittämistyö ei tapahdu tyhjiössä toimintaympäristön ja asiakkaiden,
LisätiedotKYSELY ASIAKASOSALLISUUS KÄRKIHANKKEEN TYÖPAJOIHIN OSALLISTUNEILLE
LIITTEITÄ ASIKKAIDEN OSALLISTUMISEN TOIMINTAMALLI LOPPURAPORTTIIN Liite 1. Kyselylomake maakuntien työpajoihin osallistuneille, syksy 2016 Liite 2. Loppuarviointilomake maakuntien kokeilujen yhdyshenkilöille,
LisätiedotMaaseudun kehittämisohjelman tilannekatsaus
Maaseudun kehittämisohjelman tilannekatsaus MYR 13.3.2015 Ulla Mehto-Hämäläinen Keski-Suomen ELY-keskus Sivu 1 16.3.2015 Työryhmät MYR asettanut kaksi työryhmää maaseudun kehittämisohjelman tueksi: biotalouden
LisätiedotSUUNTA TOIMINNAN JA ARVIOINNIN SUUNNITTELUN TYÖKALU
1 SUUNTA TOIMINNAN JA ARVIOINNIN SUUNNITTELUN TYÖKALU Suunta on työkalu, jota käytetään suunnittelun ja arvioinnin apuna. Se on käyttökelpoinen kaikille, jotka ovat vastuussa jonkun projektin, toiminnon,
LisätiedotTukirahoitusinfo- ja keskusteluilta
Tukirahoitusinfo- ja keskusteluilta Kehittämisyhdistys Kalakukko ry Jaana Paananen, toiminnanjohtaja Siilinjärven kyläparlamentti 11.1.2018 Yrityskeskus Innocum SIILINJÄRVI Rahoituksen 4,6 M jakautuminen
LisätiedotKoulutustoimenpiteiden valintaperusteet muodostuvat neljästä aihealueesta:
Valintaperusteiden muutokset toimenpiteisiin M01, M07 ja M16 Viite: Päätös Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2014 2020 toteutuksessa käytettävistä valintaperusteista, 4.3.2015, Dnro 421/441/2015.
LisätiedotPirkanmaan liiton EAKR haku mennessä
Pirkanmaan liiton EAKR haku 4.3.2019 mennessä Pirkanmaan liiton hakuinfo Tiina Harala Yleistä Pirkanmaan liiton EAKR-hausta Haku päättyy 4.3.2019 Auki molemmat toimintalinjat ja kaikki EAKR:n erityistavoitteet
LisätiedotAjankohtaista maaseutuohjelmasta. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2.
Ajankohtaista maaseutuohjelmasta Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2.2015, Pohto Sivu 1 26.2.2015 Ajankohtaista Ohjelmien ja säädösten tilanne
LisätiedotSeuratuki urheiluseuratoiminnan kehittämisessä
Seuratuki urheiluseuratoiminnan kehittämisessä tuloksia seuratuen seurannasta ja arvioinnista Salla Turpeinen LIKES-tutkimuskeskus LIKES-tutkimuskeskus Rautpohjankatu 8, 40700 Jyväskylä www.likes.fi Seuratuen
LisätiedotTyöskentelyrynko ja teemaehdotuksia Hytealuekierroksen. Keskustelun pohjaksi
Työskentelyrynko ja teemaehdotuksia Hytealuekierroksen työpajoihin Keskustelun pohjaksi Hyte-aluekierroksen työpajat Tavoitteet Tukea alueen valmistelua ja väliaikaishallinnon työtä Tukea tiekartan ja
LisätiedotVaikuttavat toimet teemapaja. HYTE-vertaisfoorumi Jyväskylä Hyvinvointikoordinaattori Eeva Häkkinen
Vaikuttavat toimet teemapaja HYTE-vertaisfoorumi Jyväskylä 9.5.2019 Hyvinvointikoordinaattori Eeva Häkkinen MITÄ VAIKUTTAVUUS ON Vaikuttavuus on palvelun tai toiminnan ansiosta tapahtunut muutos tavoitteeksi
LisätiedotKansainvälinen luonnonvarapolitiikka ja digitalisaatio yhteenveto 7.6.työpajan tuloksista
Kansainvälinen luonnonvarapolitiikka ja digitalisaatio yhteenveto 7.6.työpajan tuloksista Gaia Consulting 12.6.2018 Loppuraportin runko 1) Työkysymykset teema-alueittain (vesi, ruoka, metsät) 2) Työpajan
LisätiedotTOIVO-TOIMINTAMALLI TYÖPAJOJEN SUUNNITTELU- JA ARVIOINTIKEHIKKO!
SUUNNITELMA (LUONNOS) Työpajan/toiminnan järjestäjä/vastuutaho Nimi, organisaatio Turun ammattikorkeakoulun kirjasto- ja tietopalvelualan opiskelijat Satu Heikkinen, Kukka Olsoni ja Anna-Maija Saariaho
Lisätiedot