Kultatutkimukset Sodankylän kunnan Petäjälehdossa vuosina Eelis Pulkkinen, Veikko Keinänen, Pertti Sarala ja Heikki Salmirinne

Transkriptio

1 Pohjois-Suomen yksikkö M19/3724/2008/ Rovaniemi Kultatutkimukset Sodankylän kunnan Petäjälehdossa vuosina Eelis Pulkkinen, Veikko Keinänen, Pertti Sarala ja Heikki Salmirinne

2 GEOLOGIAN TUTKlMUSKESKUS KUVAILULEHTI pa.ivamaara I Dnro Tekijat Raportin laji Eelis Pulkkinen eelis.pulkkinen@gtk.fi Ml9 Veikko Keinanen veikko.keinanen@gtk.fi Toimeksiameja Pertti Sarala pertt i.sarala@gtk.fi Heikki Salmirinne heikki.salmirinne@gtk.fi GTK Raportin nimi Kultatutkimukset Sodankylan kunnan Petajalehdossa vuosina Petajalehdon tutkimuskohde sijaitsee karttalehdella , n. 40 km 4-tiesta Vuotson kyla n kohdalta lansiluoteescen, Tutkimu sty6t aloitettiin Petajalehdo n aluee lla kesa lla 2002 alueellise n moreenigeokemian ja I980-luvun puolivali ssa tehtyjen kohteellisten geo kemiallisen nayrteenoton oso ittamien kulta- ja kuparianom alioiden alkupera n se lvittamiseks i, Aluee lla teht iin kal lioperakartoitu sta, geofysikaalis ia mittau ks ia (mag neettinen, VLF-R j a painovoima), raskasmineraaliniiytteeno ttoaja maaperageologisia tutkimu ksia seka loppuvaiheessa MM1-naytt een ottoa. Tulosten kasittelyn jiilkeen malm ipotent iaalisimmi ksi arvioituja rakenteita tutkittiin syviikairauksin. Geo fysikaa lisissa aineistoissa aluee lla ero ttuu kalliopera ssa diagonaalikuvion muodostavien kaakko-iuode ja lounas-koillinen -suuntaisten anomalioiden lisaksi myos heikkojapohiois-etelasuuntaisia magneettisia anomalioita. Ka llioperatutkimuksissa anomalioiden todettiin johtuvan suurimmaksi osaksi graniittigneissien magnetiittipirotteesta. Magnetiittirikkaisiin osiin nayttiia liittyvan myo s kohonneita kultapitoisuuksia, joka nakyy raskasmineraalinaytteissa suurena kultahippumaarana. Kairasydanten Au-pitoisuudet ovat < 100 ppb, mutta Cupitoisuus paikoitellen 0,] %:n tasolla, Yhdessa moreenigeokemianja MMI-tulosten kanssa namaoso ittava t tutkimu salueella olevan Au-, Cu-,Zn- j a REE-potenliaa lisuutta. Alueen keski- j a pohj oisosassa paikann ettiin kairaukse lla 16ydettiin useita hydrotermisesti rnuut tun eita deformaatiovyohykkeita, joille luonteenomaisia olivat kvartsi-karbonaattijuonistot j a kvartsi- karbonaa ttiepidoottibreksiat. Ju onistoj en karbonaattiosat ovat lapeensa rapautuneet, mista aiheutui rnerkittavaa sydanhukkaa syvakairauksii n, Te rveissa osissajuonissa esiintyi hienojakoista pyriitti-kuparikiisupirotetta. GTK lopetti tutkimukset Petajalehdossa , koska analyyseissa saadul kulta- ja mu ut metallipitoisuudet eivat olleet riittaviii kohteen jalkotutkimuk sille. Asiasanat{kohde, meneteimatjne.) Malrninetsinta, geokemia, geofysiikka, raskasmineraalitutkimukset, syvakairaus, kvartsiitti, graniittigneissi, graniittijuonet, kvartsijuonet, diabaasi, kulta, kupari, sinkki, LREE Maantieteellinenalue (rnaa. liiani, kunta, kyla, esiinryma) Suomi, Lapin laani, Sodankyla, Petajalehto Karualehder Muultiedot Arklstosarjan nimi Arkistatunnus M I9 MI 9/3724/2 008/12 Kokonaissivumaara Kieli Hinta Julkisuus 24 s. + 4 Iiit. Suo mi julkine n Yksikko ja vastuualue Hanketunnus Pohjois-Suo men yksikko, va 50 I, jjr1l imen selve7s vtlt e~ " v. 1\ i 0 :'~{Aa n~ n <, Allea tus/nimen selvennys ~ Ilj ««: Pertti Sarala /lcf6iv Heikki Salmirinne S ~ GTK GEOlOGIAN TUTKIMUSKESKUS GEOlOGISKA FORSKNINGSCENTRAlEN GEOLOGICAL SURVEY OF FINLAND

3 GEOLOGICAL SURVEY OF FINLAND DOCUMENTATION PAGE DateI Rec. no. Authors Typeof report Eelis Pulkkinen MI9 Veikko Keiniinen Pertti Sarala GTK Heikki Salmirinne Title ofreport Report on the gold exploratio n in Petiijiilehto, Sodankylii, Finnish Lapland in the years Abstract The Petiijiilehto exploration target is located 40 km to WNW of the Vuotso village from the main road numb er 4. Exploration was started to locate the sources ofthe gold and copper anomalies ofthe regional and detailed geochemica l mapping. Firstly ground geophysical survey and detailed bedrock mapping was carri ed out. T he geophysics includes magnetic, VLF-R and gravity measurements. These studies were followed by heavy mineralogical and surficial geological studies with MMI sampling. Finally, the most promising targets were deep drilled for lithological studies and bedrock sampling. Based on the geophysical data interpretation, the bedrock of the area is including diagonal magnetic anomalies. The magnetic anomalies are associated with the magnetite bearinggranite gneisses. In some heavy mineral samples there were tens of gold nuggets indicating potentiality for gold in those magnetite-rich parts of bedrock. Concentration ofau is tens ofppb, but Cu contents rise in several places up to 0.1 %. Drilling and test pits brought out new informa tion of the bedrock. In the north and middle part of the area new quartz-carbonate veins and quartz-carbonate-epidote breccias were located. In the veins and breccias carbonates were weathered and that caused serious problems in drilling. The core loss was in totally weath ered carbonate from 50 to 80%, and for that reason it is obvious that the Au potenti ality remained unsolved. Together with till geochemistry and MMI study the Petiijiilehto area has Au, Cu, Zn and REE potentiality. Due to the low concentrations of gold other metals GTK has finished exploration in Petiijiilehto Keywords Ore exploration, geochemical mapping, geophysical measurements, heavy mineral study, quartzite. granite gneiss, granite veins, quartz veins, diabase, gold, copper, zinc, LREE Geographical area Finland, Province of Laplan d, Sodanky lii, Petiijiilehto Map sheet Other infonnation Report serial Archive code MI 9 M 19/3724/ Total pages Language Price Confidentiality 24 p. + 4 app. Finnish public Unit andsection Project code Northern Finland Office, Bedroc k Geology and Resources JId eo 7"et.a. Si~.. Sign'aelname. :'---..~ ~ td~"'- Ee is PlU- inen Veikko Keinanen Pertti Sarala Heikki Salmirinne. cgtk GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GEOLOGISKA FORSKNINGSCENTRALEN GEOLOGICAL SURVEY OF FINLAND

4 Sisällysluettelo Kuvailulehti Documentation page 1 JOHDANTO Tutkimusalueen sijainti Tutkimusten tausta, tavoitteet, menetelmät ja vastuuhenkilöt 2 2 ALUEEN GEOLOGIA Kallioperä Maaperä Moreenin geokemia Porsaanpää Lampi 6 3 SUORITETUT TUTKIMUKSET Geologinen kartoitus Geofysikaaliset tutkimukset Raskasmineraalitutkimukset ja tutkimuskaivannot Kairaukset MMI-tutkimukset 14 4 TUTKIMUSTEN TULOKSET Geokemialliset tutkimukset MMI -tutkimukset Kairauksilla saadut tulokset 20 5 POHDINTAA JA JOHTOPÄÄTÖKSET 23 6 KIRJALLISUUSLUETTELO 23

5 1 1 JOHDANTO 1.1 Tutkimusalueen sijainti Petäjälehdon tutkimuskohde sijaitsee Sodankylässä, karttalehdellä , Porttipahdan tekojärven pohjoispuolella. Vuotson kylältä tutkimuskohteelle on matkaa noin 40 km valtatie 4:stä länsiluoteeseen (kuva 1). Petäjälehdon ja sen ympäristön maapeite koostuu laajoista, loivasti kumpuilevista moreenimaista ja niiden välissä olevista suoalueista. Tekojärveen laskee useita puroja ja pieniä jokia, jotka halkovat suoalueita ja, joiden uomien varret ovat usein vaikeakulkuisia kuusi- ja koivuvaltaisia ryteikköjä. Avokallioita ja kalliopaljastumia on alueella niukasti. Kuva 1. Petäjälehdon tutkimuskohteen sijainti (Pohjakartta Maanmittauslaitos, lupa nro 13/MYY/09). Fig. 1. Location of the Petäjälehto exploration target. (Base map National Land Survey of Finland, permission 13/MYY/09).

6 1.2 Tutkimusten tausta, tavoitteet, menetelmät ja vastuuhenkilöt 2 Outokumpu Oy:n malminetsintä teki 1970-luvulla alueellisen purosedimenttikartoituksen Porttipahdan pohjoispuolisella alueella. Nämä tulokset annettiin GTK:lle. Tulosten tulkinta osoitti alueella olevan Cu-Zn-Pb-Mn-anomalioita. Näiden tulosten perusteella alueelle tehtiin 1980-luvun puolivälissä kaksi kohteellista moreeninäytteenottoa. Tuloksissa havaitut Au-, S-, As-, Fe- ja Cu-pitoisuudet antoivat alkusysäyksen Petäjälehdon tutkimuksille vuonna Kohteelliset geokemialliset tutkimukset tehtiin 100 x 100 m:n verkolla 1,5 metrin syvyydeltä mineraalimaan pinnasta otetuista moreeninäytteistä. Näytteiden fraktiosta < 0,06 mm analysoitiin 32 alkuainetta ICP-AES-menetelmällä ja Au-, Pd- ja Te-pitoisuus FAAS-menetelmällä. Näytteet otettiin kahdesta kohteesta: Porsaanpää ja Lampi. Petäjälehdon tutkimusalueella on useita alueellisen moreenigeokemian kulta- ja kuparianomalioita (kuva 2). Anomaliat muodostavat ryppäitä, joista osassa kummatkin metallit ovat anomaalisia, mutta osassa vain kulta. Aeromagneettisen aineiston perusteella alueella on havaittavissa pohjois-eteläsuuntainen noin 7 km pituinen, diagonaalikuvioinen rakenne, jonka tulkittiin johtuvan toisiaan risteävistä kivilajeista. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, löytyykö moreenin geokemian antamille malmiviitteille vastetta kallioperästä. Näihin rakenteisiin liittyvää kultapotentiaalisuutta ryhdyttiin selvittämään geologisen kartoituksen, maastogeofysiikan, moreenigeokemian, raskasmineraali- ja MMI - tutkimusten sekä kairausten avulla vuosina Suunnitelmat ja toteutuksen on tehnyt suurelta osin geologi Eelis Pulkkinen. Geologi Veikko Keinänen suunnitteli pääosin kairaukset, mutta analysoitavat kairasydännäytteet valittiin ja raportoitiin yhdessä Eelis Pulkkisen kanssa. Geofysikaalisten mittausten suunnittelusta ja tulkinnasta on vastannut geofyysikko Heikki Salmirinne. Tutkimusavustajat Vilho Mäntynen, Pauli Vuojärvi ja Antti Pakonen valvoivat pääosin kairauksen. Vilho Mäntynen osallistui lisäksi kallioperäkartoitukseen. Kausiapulaiset Jenni Hasa ja Hanna Junttila (os. Haapalainen) tekivät alueella Eelis Pulkkisen johdolla pilottitutkimuksena raskasmineraalitutkimuksen. Siinä testattiin näytekokoa. Testinäytteet, 5, 10 ja 20 kg, otettiin lapiolla moreenin c-horisontista alueen eteläosasta. Näytteet rikastettiin vaskaamalla. Upa käsitti pääasiassa magnetiittia ja hematiittia. Rikasteen fraktio < 0,5 mm jauhettiin ja analysoitiin menetelmällä 703P. Käytetyssä kuningasvesiuutoksessa liukenee magnetiitti, mutta hematiitti on hyvin niukkaliukoinen. Tulokset osoittivat rikasteen magnetiitin sisältävän 570 ppb Au ja 22 ppb Pt. Tämän perusteella oletettiin, että Au-anomalioiden alkuperä saattaa liittyä alueen voimakkaisiin magneettisiin anomalioihin. Seuraavassa vaiheessa pienellä kaivurilla otettiin 1,5 metrin syvyydeltä 46 moreeninäytettä. Näytteiden bulkinäyte, fraktiot 0,5-0,06 mm ja < 0,06 mm analysoitiin menetelmillä 511P ja 522U. Tulokset osoittavat fraktiossa < 0,06 mm olevan näytteessä M/3724/2005/08 63,6 ppb Au ja saman näytteen fraktiossa 0,5-0,06 mm 2 ppb Au sekä bulkinäytteessä 1,5 ppb Au. Sama näytteen karkeuden mukaan pitoisuuden laskeva trendi on todettavissa myös kahdessa muussa Au-anomaalisessa näytteessä. Raskasmineraalitutkimuksen näytteiden esirikastus tehtiin isolla rumpuseulalla ja siihen liitetyllä rännillä. Rihloihin jäänyt konsentraatti rikastettiin manuaalisesti vaskaamalla. Loppuvaiheessa kohteessa tehtiin vielä maaperägeologinen tutkimus ja näytteenotto tutkimusmontutuksella. Stratigrafisen tutkimuksen lisäksi tehtiin moreenigeokemiallisia, raskasmineralogisia ja litologisia tutkimuksia sekä suuntauslaskuja ja kallioperähavainnointia. Tämän osan tutkimusten suunnittelusta ja toteutuksesta vastasivat geologit Pertti Sarala ja Anne Peltoniemi-Taivalkoski

7 (os. Peltoniemi) sekä Eelis Pulkkinen. Tutkimuksissa avustivat kentällä kausiapulainen Teemu Voipio ja näytteenkäsittelyssä tutkimusavustaja Jorma Valkama. 3 Kuva 2. Petäjälehdon geokemiallinen ja aeromagneettinen kartta, jossa tutkimuskohde on rajattu punaisella kehyksellä. Geokemiallisella kartalla vihreä symboli kuvaa kupari- ja keltainen kultapitoisuutta. Suurimman symbolin alarajat: Au 10 ppb, Cu 1000 ppm. (Pohjakartta Maanmittauslaitos, lupa nro 13/MYY/09). Fig. 2. Geochemical map on the airborne magnetic image of the Petäjälehto exploration target (red box). In the geochemical map green symbols refer to copper and yellow to gold concentrations in till. Lower limits for the largest symbol: Au 10 ppb and Cu 1000 ppm. (Base map National Land Survey of Finland, permission 13/MYY/09).

8 2 ALUEEN GEOLOGIA Kallioperä Petäjälehdon kallioperä koostuu graniittigneissistä, Sallan ryhmän kalkkialkaalisista metavulkaniiteista ja Sodankyläryhmän metakomatiitista ja mustaliuskeesta (Lehtonen et al., 1998). Kallioperässä esiintyy myös diabaasijuonia, mutta niitä ei ole merkitty kallioperäkarttaan (kuva 3). Kuva 3. Petäjälehdon kivilajikartta, jossa kivilajien värisymbolit ovat Lehtonen et al mukaisesti. Tutkimusalueen sijainti on merkitty punaisella suorakaiteella. (Pohjakartta Maanmittauslaitos, lupa nro 13/MYY/09). Fig. 3. Lithological map of the Petäjälehto exploration target, which is indicated with the red rectangle. The colour symbols are according to Lehtonen et al (Base map National Land Survey of Finland, permission 13/MYY/09).

9 5 2.2 Maaperä Tutkimusalueen maaperä koostuu moreenista, jonka paksuus on 1 5 m. Paikoin moreenin pinta on huuhtoutunut jäätikön sulamisvaiheessa, mutta varsinaisia lajittuneita muodostumia kuten harjuja kohdealueelle ei esiinny. Kallioperän pintaosa on yleensä vaihtelevan paksuisesti (max. 20 m) rapautunut. Rapaumakuori on preglasiaalinen ja säilynyt jäätikön heikosti erodoituneilla alueilla Keski-Lapissa (Hirvas 1991). 2.3 Moreenin geokemia Tutkimusten suunnitteluun käytettiin sekä kohteellisen että alueellisen 1/4 km 2 tiheydellä suoritetun geokemian moreeninäytteenoton tuloksia. Kohteelliset geokemialliset tutkimukset tehtiin 100 x 100 m:n verkolla 1,5 metrin syvyydeltä mineraalimaan pinnasta otetuista moreeninäytteistä. Näytteiden fraktiosta < 0,06 mm analysoitiin 32 alkuainetta ICP-AESmenetelmällä ja Au-, Pd- ja Te-pitoisuus FAAS-menetelmällä. Näytteet otettiin kahdesta kohteesta: Porsaanpää ja Lampi Porsaanpää Porsaanpää sijaitsee pääosin kallioperän ruhjeessa olevalla suoalueella (kuvat 4 ja 5). Kuva 4. Moreenin Au- ja As-pitoisuus Petäjälehdon Porsaanpäässä (vasemmalla) ja Au-, S- ja Tepitoisuus (oikealla). Näytteenottosyvyys on n. 1 m moreenin pinnasta ja analysoitu fraktio on < 0,06 mm. (Pohjakartta Maanmittauslaitos, lupa nro 13/MYY/09). Fig. 4. Au and As concentrations of till (< 0.06 mm) in the Porsaanpää target at the Petäjälehto exploration area (left) and Au, S and Te concentrations (right). Sampling depth is about 1 m from the till surface. (Base map National Land Survey of Finland, permission 13/MYY/09).

10 6 Kuva 5. Moreenin Fe- ja Cu-pitoisuus Petäjälehdon Porsaanpäässä (vasemmalla) ja Mo- ja S- pitoisuus (oikealla). Näytteenottosyvyys on n. 1 m moreenin pinnasta ja analysoitu fraktio on < 0,06 mm. (Pohjakartta Maanmittauslaitos, lupa nro 13/MYY/09). Fig. 5. Fe and Cu concentrations of till (< 0.06 mm) in the Porsaanpää target at the Petäjälehto exploration area (left) and S and Mo concentrations (right). Sampling depth is about 1 m from the till surface. (Base map National Land Survey of Finland, permission 13/MYY/09). Kohteellisen moreenigeokemian mukaan kultapotentiaalisia paikkoja osoittavat Au-, As- ja S- anomaliat näytteenottoalueen lounaiskulman alueella ja yksi kilometri tästä pohjoiseen (kuva 5) Lampi Kohde Lampi sijoittuu erittäin vaikeakulkuiselle, lähdepohjaiselle suoalueelle (kuva 6). Moreenin As-anomaliat (kuva 6, vas.) muodostavat vinoneliöverkostoa muistuttavia muotoja, kuten myös magneettinen mittaus tekee. Yleensä Au-anomaliat sijoittuvat hajanaisesti. Moreeni korkeat S-pitoisuudet näytteenottoalueen pohjoisosassa osoittavat paikallisessa kallioperässä olevaa kiisuuntumaa. Siihen liittyvät Cu- ja Au-anomaliat indikoivat kiisuihin liittyvään mineralisaatiota (kuva 6, oik.).

11 7 Kuva 6. Moreenin Au- ja As-pitoisuus Petäjälehdon Lammen kohteessa (vasemmalla) ja Au-, S- ja Cupitoisuus (oikealla). Näytteenottosyvyys on n. 1 m moreenin pinnasta ja analysoitu fraktio on < 0,06 mm. (Pohjakartta Maanmittauslaitos, lupa nro 13/MYY/09). Fig. 6. Au and As concentrations of till (< 0.06 mm) in the Lampi target at the Petäjälehto exploration area (left) and Au, S and Cu concentrations (right). Sampling depth is about 1 m from the till surface. (Base map National Land Survey of Finland, permission 13/MYY/09). 3 SUORITETUT TUTKIMUKSET 3.1 Geologinen kartoitus Kallioperä on Petäjälehdon alueella yleensä heikosti paljastunutta, mutta jonkin verran esiintyy rakkautuneita kalliokohoumia (kuva 7). Kartoituksen tuloksena todettiin tummien kivilajien olevan yleensä epämagneettista mafista vulkaniittia tai metadiabaasia. Diabaasia esiintyy laajoina, rakkaisina paljastumina varsinkin Pikku-Petäjäselän kaakkoisosassa. Vaaleat graniittigneissiksi luokitellut kivet ovat usein magnetiittipirotteisia. Ultramafista vulkaniittia paikannettiin tutkimusmontusta M83. Montuissa paljastui lisäksi kvartsi-karbonaattijuonistoja (M81) ja kvartsi-magnetiitti breksiaa (M86). Vilho Mäntynen kartoitti alueen eteläosan kalliopaljastumat ja otti näytteitä. Näytteet analysoitiin menetelmillä 175X, 511P ja 522U. 3.2 Geofysikaaliset tutkimukset Petäjäselän tutkimusalueella mitattiin syksyllä 2004 yhteensä 14 km 2 (2 x 7 km) suuruinen systemaattinen magneettinen ja sähkömagneettinen VLF-R mittaus. Magneettinen mittaus tehtiin 50 metrin linjävälillä ja 10 metrin pistevälillä. VLF-R mittaus tehtiin 100 metrin linjavälillä ja 20 metrin pistevälillä. Näiden systemaattisten mittausten lisäksi mitattiin keväällä 2006 neljä painovoimaprofiilia, yhteispituudeltaan 19,5 km. Mittaukset ovat laadultaan hyviä lukuun

12 8 Kuva 7. Breksioitunutta kvartsirikasta graniittigneissiä rakkaisena paljastumana kaivinkoneen etupuolella lähellä monttua M83. Kuva E. Pulkkinen. Fig. 7. Quartz rich breccia as an out-fallen outcrop in front of the excavator near the test pit M83. Photo E. Pulkkinen. ottamatta eteläisimmän painovoimaprofiilin länsiosan Porttipahdan jäällä mitattua osuutta, missä tuloksissa on nähtävissä mittausolosuhteista johtuva suuri kohina (tuulen aiheuttama jään tärinä). Kuvassa 8 on esitetty maastogeofysiikan mittauksen magneettinen kartta sekä siitä johdettu kallistuskulma derivaatta (TDR). Kuvassa 9 on esitetty VLF-R -mittauksen näennäinen ominaisvastus ja vaihekulma ja kuvassa 10 painovoimaprofiilit. Magneettinen maastomittaus antoi aeromagneettisessa aineistossa havaitulle diagonaalin muotoiselle anomalialle tarkemman muodon. Alueella erottuvat diagonaalikuvion muodostavien kaakko-luode ja lounas-koillinen suuntaisten anomalioiden lisäksi myös heikommat kapeat pohjois-eteläsuuntaiset anomaliat (kuva 10). Keskimäärin magneettiset anomaliat ovat suuruudeltaan nt, mutta korkeimmillaan ne ovat useita tuhansia ( nt) indikoiden runsasta magnetiitin läsnäoloa. Kairausten perusteella magneettisten anomalioiden pääasiallisia aiheuttajia ovat magnetiittipitoiset graniittigneissit. Kairauksissa on tavattu myös komatiittisia juonia sekä heikosti magneettisia diabaaseja, jotka aiheuttavat ainakin osan eteläpohjois -suuntaisista anomalioista.

13 9 Kuva 8. Magneettinen totaali intensiteetti (vas.) sekä siitä johdettu kallistuskulmaderivaatta, TDR (oik.). Kuviin on merkitty punaisilla pisteillä myös kairauspisteet. (Pohjakartta Maanmittauslaitos, lupa nro 13/MYY/09). Fig. 8. Magnetic Total Intensity map (left) and tilt derivative (TDR) in the Petäjälehto survey area. Locations of drill holes are plotted also by red dots. (Base map National Land Survey of Finland, permission 13/MYY/09).

14 10 Kuva 9. Sähkömagneettisten VLF-R mittausten tulokset Petäjälehdon alueelta; vaihekulma vasemmalla ja näennäinen ominaisvastus oikealla. Kuviin on merkitty punaisilla pisteillä myös kairauspisteet. (Pohjakartta Maanmittauslaitos, lupa nro 13/MYY/09). Fig. 9. Electromagnetic VLF-R maps; phase angle (left) and apparent resistivity (right) in the Petäjälehto survey area. Locations of drill holes are plotted also by red dots. (Base map National Land Survey of Finland, permission 13/MYY/09).

15 11 Kuva 10. Petäjälehdon tutkimusalueella mitatut painovoimaprofiilit aeromagneettisella kartalla. Kuvassa myös magneettinen maastomittaus sekä punaisilla pisteillä kairauspisteet. Fig. 10. Gravity profiles in the Petäjälehto survey area on the aeromagnetic map. Ground magnetic survey area and drill holes by red dots are also plotted.

16 12 Sähkömagneettisten VLF-R mittausten mukaan alueella ei ole voimakkaita esim. sulfideista tai mustaliuskeista aiheutuvia johteita (kuva 9). Näennäisen ominaisvastuksen vaihtelut tuloksissa voi tulkita suurimmalta osin maaperän vaihteluista aiheutuviksi. Joissakin kohdin magneettisten anomalioiden reunoille liittyy kuitenkin pieniä havaittavia johtavuuden vaihteluita, jotka voi tulkita kallioperän rakenteista johtuvaksi. Painovoimamittausten tarkoituksena oli erottaa alueella mahdollisesti olevat ultramafiset komatiitit. Ultramafiiteiksi nimetyt vulkaniitit esiintyvät kairauksista saatujen tietojen perusteella kuitenkin ainoastaan kapeina, 1-2 metrin levyisinä juonina, eikä niitä esiinny alueella siinä määrin että ne erottuisivat painovoimatuloksissa. Bouguer anomaliassa eteläisimmillä profiileilla lännestä itään päin havaittava n. 7-7,5 mgal:n nousu aiheutunee Petäjälehdon alueen magnetiittipitoisista granitisoutuneista vulkaniiteista, jotka hieman painavampina erottuvat länsipuolen keveämmistä gneisseistä (kuva 10). 3.3 Raskasmineraalitutkimukset ja tutkimuskaivannot Raskasmineraalinäyttenoton ensimmäinen tutkimusvaihe koostui pilottitutkimuksesta, missä sekä ensin lapiolla ja myöhemmin samana kesänä 2005 kevyellä kaivurilla otettiin näytteet raskasmineraalitutkimukseen. Ensimmäisessä kokeessa todettiin 10 litraa eli n. 20 kg moreenia olevan riittävä näytemäärä raskasmineraalitutkimukseen Petäjälehdossa (kuva 11). Toisessa vaiheessa otettiin näytteet kevyellä kaivurilla 1,5 metrin syvyydeltä yhden aarin alueelta yhdistäen 5 kpl 20 kg:n osanäytettä jokaisesta näytepisteestä. Lisäksi otettiin moreeninäytteet perinteistä geokemian tutkimusta varten. Raskaalla kaivinkoneella tehtiin 22 tutkimuskaivantoa (kuva 12), joista 12 oli tutkimusmonttuja ja kymmenen, yleensä länsi-itä -suuntaisia, m pitkiä tutkimusojia. Monttututkimuksen ideana oli selvittää Petäjälehdon kohteen maaperän stratigrafiaa, koostumusta ja aineksen kulkeutumista. Puhdistettujen monttujen seinämät havainnoitiin ja valokuvattiin. Monttujen seinämistä otettiin näytteitä sekä eri moreeniyksiköistä että rapakalliosta kemiallista analyysiä (75 kpl) ja raskasmineraalitutkimuksia (16 näytettä; a 20 kg) sekä kivilaskuja (7 näytettä; a 50 kpl) varten. Kaivantojen pohjalta tavattu kallio havainnoitiin ja mahdollisuuksien mukaan (jos havaittiin rapautumatonta kiveä) otettiin kivilajinäytteitä kemiallista analysointia varten. Geokemian näytteet analysoitiin GTK:n laboratoriossa. Moreeni- ja rapakallionäytteistä seulottiin alle 0,06 mm:n fraktio, josta kuningasvesiuuton (osittaisuutto) jälkeen analysoitiin 32 alkuainetta ICP-AES -menetelmällä ja Au ja Pd GAAS-menetelmällä. Lisäksi 32:sta näytteestä analysoitiin karkeasta fraktiosta (0,06-2 mm) fire-assay -menetelmällä (menetelmä 705) Au, Pd ja Pt. Raskasmineraalinäytteet seulottiin 2 mm:n seulalla, jonka jälkeen raskaimman fraktion rikastamiseen käytettiin spiraalirikastinta (kultakoira; engl. gold hound). Jäljelle jääneestä n g:n näytteestä erotettiin magnetiitti käsimagneetin avulla ennen visuaalista tutkimista mikroskoopin avulla. Näytteistä määritettiin raskasmineraalit ja laskettiin kultahippujen määrä.

17 13 Kuva 11. Moreeninäytteenottoa raskasmineraalitutkimuksia varten Petäjälehdossa v Kuva E. Pulkkinen. Fig. 11. Till sampling for the heavy mineral study at Petäjälehto in Photo E. Pulkkinen. 3.4 Kairaukset Petäjälehdon kohteeseen kairattiin vuonna 2006 GTK:n Poka-kalustolla 5 reikää (232,90m) ja myöhemmin SMOY:n syväkairauskalustolla ja GTK:n Poka-kalustolla 16 reikää yhteismitaltaan 1658,10m. Koko kairaus yhteensä 1891 metriä. Kairasydämet raportoitiin ja jaettiin keskimäärin 1 metrin jaoksiin analysoitavaksi. Analyysit tehtiin GTK:n Rovaniemen laboratoriossa menetelmillä 511P, 522U ja 175X. 175X menetelmällä tehdyt kokokivianalyysit tehtiin 5-10 cm:n pituisista kairasydänpalasista. Liitteessä 1 on listattu Petäjälehdossa kairattujen 21 reiän tiedot.

18 14 Kuva 12. Kaivinkonemonttujen sijainti Petäjälehdon tutkimusalueella. (Pohjakartta Maanmittauslaitos, lupa nro 13/MYY/09). Fig 12. The location of the excavator trenches at the Petäjälehto exploration area. (Base map National Land Survey of Finland, permission 13/MYY/09). 3.5 MMI-tutkimukset Kesällä 2007 kerättiin kahdesta kohteesta (Petäjälehdon keskiosa ja Porsaanpää) lapiolla MMInäytteitä 50 m:n pistevälillä, 6 linjalta yhteensä 89 kpl. Maaperätutkimusten ohjaamana linjoista neljä sijoitettiin Petäjälehdon keskiosaan, josta otettiin 63 näytettä. Loput linjoista sijoittuivat Porsaanpään alueelle, josta otettiin 23 näytettä kahdelta n. 400 m pitkältä linjalta. Menetelmästä ja tehdyistä analyyseistä on kerrottu tarkemmin Saralan et al. (2008) raportissa. 4 TUTKIMUSTEN TULOKSET 4.1 Geokemialliset tutkimukset Petäjälehdon tutkimusalueella käytettiin kullan etsinnässä geofysiikan mittaustulosten lisäksi moreenigeokemiaa ja raskasmineraalinäytteenottoa. Tutkimusmonttuhavainnoilla maaperän kerrosjärjestystä ja paksuutta saatiin tarkistettua ja tulokset osoittivat, että tutkimusalueella esiintyy kallioperän päällä pääosin moreenista koostuva glasiogeeninen maapeite vahvuudeltaan 2-6 m (vrt. Pulkkinen et al. 2007a, b). Varsinkin alueen eteläosan eli Lammin alueen todettiin olevan otollista kullanetsinnälle, koska aiemmin otetussa iskupora-aineistossa moreenin hienoaineksen (< 0,06 mm) kultapitoisuus vaihtelee 4 ja 50 ppb:n välillä useassa näytteenottokohteessa (kts. kuva 6). Myös tutkimusmontuissa otetuissa moreenigeokemian

19 näytteissä kultapitoisuudet kohoavat jonkin verran (max 7,7 ppb) eteläosassa, mutta pitoisuudet jäävät yleisesti alhaiselle tasolle (taulukko 1, kuva 13). 15 Taulukko 1. Alkuaineiden jakautuminen tutkimusmonttujen moreeninäytteissä eri syvyysalueilla Petäjälehdon alueella. Analyysit on tehty ICP-AES- ja GAAS-menetelmillä (Au) moreenin hienoaineksesta < 0,06 mm. Sarala et al. (2009) mukaan. Table 1. Distribution of the elements in till fines (< 0.06 mm) in different depth levels in the test pit samples from the Petäjälehto area. Analyses are done with ICP-AES and GAAS (Au) methods. After Sarala et al. (2009). Au Co Cu Fe Y Te Bi Sb ppb ppm ppm % ppm ppb ppb ppb n Depth m x md max min s v Depth m x md max min s v Kullan esiintymistä moreenissa haluttiin tutkia vielä tarkemmin analysoimalla moreenin karkeampi fraktio (0,06-2 mm). Tällä haluttiin selvittää esiintyykö moreenissa karkeampia kultarakeita. Tätä varten 32:sta näytteestä laitettiin karkeampi fraktio jauhettavaksi ja sen jälkeen analysoitavaksi Fire-Assay -menetelmällä, jolla analysoitiin kullan lisäksi myös platina ja palladium. Analyysitulosten perusteella voidaan todeta, että moreenissa esiintyy myös isompia kultahippuja, jotka näkyvät analyysissä kahden näytteen selvästi anomaalisena pitoisuutena (M81, syvyys 1,2 m, 32 ppb ja M97, syvyys 3 m, 90 ppb). Muiden alkuaineiden pitoisuudet jäävät alhaiselle tasolle (liite 2). Geokemiallisen analyysin tuloksia tukevat tutkimusalueen näytteistä vaskaamalla löydetyt pienet kultahiput, joiden koko vaihtelee 0,1-0,5 mm:n välillä. Parhaassa näytteessä montussa M85 oli 22 hippua (kuva 14). Lisäksi kallioperäkairauksella paikannettiin useita hydrotermisesti muuttuneita deformaatiovyöhykkeitä, joille luonteenomaisia olivat breksioituneet ja hiertyneet kvartsi- kalsiittijuonet. Näissä juonissa esiintyi hienojakoista pyriitti-kuparikiisupirotetta. Deformaatiovyöhykkeet olivat 1-10 metriä leveitä.

20 16 Kuva 13. Moreenin kultapitoisuudet < 0,06 mm:n fraktiossa alle 2 m:n ja yli 2 m:n syvyyksillä sekä valikoitujen näytteiden (vrt. liite 2) 0,06-2 mm:n fraktiossa Petäjälehdon tutkimusmontuissa. Fig. 13. Au contents in till in the test pits of Petäjälehto area in the till size fraction < 0.06 mm both above and beneath 2 m-thickness and in the till size fraction mm of selected till samples (App. 2). Kuva 14. Kultahippuja rapakalliosta otetussa raskasmineraalinäytteessä tutkimusmontussa M85. Jari Väätäisen ottamista kuvista koonnut Pertti Sarala. Fig. 14. Gold nuggets in heavy mineral sample of weathered bedrock in the test pit M85. Compiled by Pertti Sarala after photos taken by Jari Väätäinen.

21 MMI -tutkimukset MMI-tuloksissa kallioperän hydrotermisesti muuttuneet vyöhykkeet näyttäisivät tulevan esiin. Kultapitoisuudet eivät tosin ole kovin korkeat, mutta esim. arseeni, kupari ja rauta sekä antimoni ja vismutti ovat anomaalisia kultapitoisiksi todettujen vyöhykkeiden kohdalla (kuvat 15-18). Lisäksi havaittiin harvinaisten maametallien (REE) anomalioita, mikä voi viitata esim. IOCGtyypin malmeihin. Kuva 15. MMI-näytteiden Au-, As ja Ag-pitoisuudet Petäjälehdon keskiosassa. (Pohjakartta Maanmittauslaitos, lupa nro 13/MYY/09). Fig. 15. Au, As and Ag concentrations of the MMI samples in the middle of the Petäjälehto exploration area. (Base map National Land Survey of Finland, permission 13/MYY/09).

22 18 Kuva 16. MMI-näytteiden Cu-, Ca- ja Mg-pitoisuudet Petäjälehdon keskiosassa. (Pohjakartta Maanmittauslaitos, lupa nro 13/MYY/09). Fig. 16. Cu, Ca and Mg concentrations of the MMI samples in the middle of the Petäjälehto exploration area. (Base map National Land Survey of Finland, permission 13/MYY/09).

23 19 Kuva 17. MMI-näytteiden Au-, As ja Ag-pitoisuudet Petäjälehdon Porsaanpäässä. (Pohjakartta Maanmittauslaitos, lupa nro 13/MYY/09). Fig. 17. Au, As and Ag concentrations of the MMI samples in the Porsaanpää target of the Petäjälehto exploration area. (Base map National Land Survey of Finland, permission 13/MYY/09).

24 20 Kuva 18. MMI-näytteiden Zn-, Cu- ja Pb-pitoisuudet Petäjälehdon Porsaanpäässä. (Pohjakartta Maanmittauslaitos, lupa nro 13/MYY/09). Fig. 18. Zn, Cu and Pb concentrations of the MMI samples in the Porsaanpää target of the Petäjälehto exploration area. (Base map National Land Survey of Finland, permission 13/MYY/09). 4.3 Kairauksilla saadut tulokset Tutkimusalueen kallioperä on kairausten perusteella suurimmaksi osaksi graniittigneissiä. Graniittigneissit ovat pääasiassa magnetiittipirotteisia. Synnyltään ne ovat kemiallisten analyysien, varsinkin kondriittinormalisoitujen REE-analyysien perusteella granitisoituneita vulkaniitteja. Kallioperässä esiintyvät ruhjerakenteet ovat selvästi ohjanneet granitisoitumista (kuva 8). Amfiboliiteiksi nimetyt mafiset vulkaniitit voidaan REE-analyysien perusteella jakaa kuuluviksi Fe- ja Mg-tholeiitteihin. REE-analyyseistä piirretyissä diagrammeissa näkyy selvä anomaalisen alhainen Eu-poikkeama, joka kertoo amfiboliittien kuuluvan kronologisesti Sallan ryhmään (Lehtonen et al. 1998) (kuva 20). Samaan kivilajiryhmään kuuluvat myös alueella monin paikoin esiintyvät metadiabaasit. Kallioperäkartassa (kuva 21) nimitetään amfiboliiteiksi suurta joukkoa kivilajeja. Tähän ryhmään kuuluu metadiabaaseja, mafisia vulkaniitteja, amfiboliitteja, granaattiamfiboliitteja, pyrokseniamfiboliitteja ja jopa sarvivälkegneissejä.

25 21 Kuva 19. Totaalisesti granitisoitunutta vulkaniittia, joka on nyt apliittigraniittia. Reikä R414. Fig. 19. Aplite granite in drill hole R414. Kuva 20. Petäjälehdon kairareikien eri kivilajityypeistä tehtyjen REE-analyysien diagrammeja. Fig. 20. Diagrams of REE analysis from different drill hole rocktypes.

26 22 R415 R414 R413 R412 R421 R420 R417 R416 R419 R418 R405 R406 R407 R404 R403 R401, R402 Kuva 21. Petäjälehdon alueen yksinkertaistettu kallioperäkartta. (Pohjakartta Maanmittauslaitos, lupa nro 13/MYY/09). Fig 21. Modified geological map of the Petäjälehto area. (Base map National Land Survey of Finland, permission 13/MYY/09).

27 23 Ultramafiiteiksi nimetyt vulkaniitit esiintyvät kairauksista saatujen analyysien perusteella kapeina, 1-4,5 metrin levyisinä juonina tholeiittisissa vulkaniiteissa (kairareiät R412 ja R405) (liite 3). Kallioperäkairauksella löydettiin useita hydrotermisesti muuttuneita deformaatiovyöhykkeitä, joille luonteenomaisia olivat breksioituneet ja hiertyneet kvartsikalsiittijuonet. Näissä juonissa esiintyi hienojakoista pyriitti-kuparikiisupirotetta. Nämä vyöhykkeet olivat 1-10 m leveitä. Varsinkin eteläisimmällä kairaprofiililla kivet ovat mylonitisoituneet ja niitä esiintyy yli 20 m:n levyisinä vyöhykkeinä rei issä R406 ja R407. Pegmatiittijuonia ja jopa usean metrin levyisiä, kvartsi-karbonaattijuonistoja sekä kvartsi-magnetiittibreksioita esiintyy kairaus- ja tutkimuskaivantohavainnoissa leikkaavina sekä graniittigneisseissä että amfiboliiteissa. Kultapitoisten vyöhykkeiden löytämiseksi kairausten suunnittelussa käytettiin hyväksi geofysikaalisissa mittaustuloksissa (magneettinen + VLF-R) erottuvia anomaalisia vyöhykkeitä ja niissä esiintyviä epäjatkuvuuksia. Malmitutkimusmielessä tulokset olivat kuitenkin vaatimattomia, sillä parhaatkin kultapitoiset lävistykset olivat yksittäisiä ja pitoisuustasoltaan vain kymmenien ppb:ien tasolla (liite 4). Paras Cu-pitoisuus on 0,14 %. 5 POHDINTAA JA JOHTOPÄÄTÖKSET Petäjälehdon alueella tehdyt geokemialliset, raskasmineraali- ja MMI-tutkimukset antoivat viitteitä alueen kultapotentiaalisuudesta. Geofysikaaliset tutkimukset antoivat lupaavia tuloksia mahdollisista kultapotentiaalista rakenteista. Tehdyillä kairauksilla ei kuitenkaan voitu osoittaa merkittäviä kulta- eikä muiden metallien pitoisuuksia. Alueen kultapotentiaalisuutta osoittaa moreenin geokemian ja raskasmineraalitutkimusten tulokset. Lisäksi kvartsi-karbonaattijuonistot voivat olla malmipotentiaalisia ja liittyä graniittiutumisen viime vaiheessa liikkeelle lähteneisiin fluideihin. Karbonaattijuonien rapautuneisuus aiheutti merkittävän sydänhukan kairauksissa, ja on mahdollista, että hippuina esiintyvä kulta ei noussut ylös näytteen mukana. Täten parempien näytteiden saamiseksi olisi kohteet joko kaivettava kaivurilla esiin tai kairattava paksummalla putkikoolla edustavamman näytteen saamiseksi sekä Petäjäselän Porsaanpään eteläpäässä että sen keskellä. Tutkimusalueelle tehdyillä kairauksilla ja näytteenotolla ei saatu riittävän hyviä näyttöjä alueen kultapitoisuuksista, joten tutkimukset lopetettiin. 6 KIRJALLISUUSLUETTELO Hirvas, H Pleistocene stratigraphy of Finnish Lapland. Geological Survey of Finland, Bulletin 354, 123 p. Lehtonen, M., Airo, M-L., Eilu, P., Hanski, E., Kortelainen, V., Lanne, E., Manninen, T., Rastas, P., Räsänen, J. ja Virransalo, P Kittilän vihreäkivialueen geologia. Lapin vulkaniittiprojektin raportti. Summary: The stratigraphy, petrology and geochemistry of the Kittilä greenstone area, northern Finland. A Report of the Lapland Volcanite Project. Geologian tutkimuskeskus. Tutkimusraportti s. Pulkkinen, E., Keinänen, V., Sarala, P. & Ojala, V.J., 2007a. Heavy minerals in gold exploration at Petäjälehto, northern Finland. Teoksessa: Pérez, J.L. (toim.), IAGS 2007

28 Exploring our environment, Program & Abstracts. 23 rd IAGS, , Oviedo. University of Oviedo, Spain, s Pulkkinen, E., Keinänen, V., Sarala, P. & Ojala, V.J., 2007b. Heavy minerals in gold exploration at Petäjälehto, northern Finland [Elektroninen julkaisu]. Teoksessa: 23rd International Applied Geochemistry Symposium (IAGS) : exploring our environment, Oviedo, Spain, June 2007 : extended abstracts. Oviedo: University of Oviedo, 1-8. Optical disc (CD-ROM). Salminen, R. (Toim.) Alueellinen geokemiallinen kartoitus Suomessa vuosina Summary: Regional Geochemical Mapping in Finland in ). Geologian tutkimuskeskus. Tutkimusraportti s. Sarala, P. (toim.), Hartikainen, A., Sarapää, O., Iljina, M., Korkiakoski, E., Kousa, J., Heikura, P., Pulkkinen, E. ja Törmänen, T Mobile Metal Ion (MMI) -menetelmän testaus malminetsintätutkimuksissa Itä- ja Pohjois-Suomessa vuonna Geologian tutkimuskeskus, arkistoraportti S44/2008/37, 62 s. + 3 liitettä. Sarala, P., Pulkkinen, E., Ojala, V. J. & Peltoniemi-Taivalkoski, A Gold exploration using till at Petäjälehto, northern Finland. Geochemistry: Exploration, Environment, Analysis. Corrected manuscript (accepted ).

29 Liite 1 Petäjälehdon kairareikälista. List of the drill holes in the Petäjälehto area. Havaintotunnus x y z Pituus m Suunta Anal.til.nro M372405R ,80 90 ei. anal. M372405R ,70 90 ei.anal. M372405R ,45 90 ei anal. M372405R ,55 90 ei anal. M372405R , M372406R , , M372406R , M372406R , ,64896 M372406R , M372406R , ei anal. M372406R , M372406R , M372406R , ,203669, M372406R , ,203657, M372406R , M372407R , M372407R , M372407R , M372407R , M372407R , ei. anal. M372407R ,

30 Liite 2 Petäjälehdon 32:n moreeninäytteen karkeamman fraktion (0,06-2 mm) Au-, Pd- ja Ptpitoisuudet. Analyysit on tehty Fire-Assay-menetelmällä näytteen jauhatuksen jälkeen. Distribution of Au-, Pd- and Pt in till (32 samples; fraction mm). Analyses were done using Fire Assay methods after grinding the samples with carbon-steel plate. Laboratorion Tilaajan Au Pd Pt näytetunnus näytetunnus µg/kg µg/kg µg/kg + 705P + 705P + 705P L POS ,08MR <5 <5 <5 L POS ,15RP <5 <5 10 L U 2006 POS ,15RP <5 <5 11 L POS ,30RP <5 <5 <5 L POS ,15MR <5 <5 <5 L POS ,17RP <5 <5 6 L POS ,12MR 32 <5 8 L POS ,35RP <5 <5 15 L POS ,10MR <5 <5 9 L POS ,20MR 6 <5 8 L POS ,40RP <5 <5 10 L POS ,50RP <5 <5 11 L POS ,10AMR <5 <5 8 L POS ,15BMR <5 <5 9 L POS ,10CMR <5 <5 <5 L POS ,20CMR <5 <5 <5 L POS ,30CRP <5 <5 7 L POS ,10MR <5 <5 <5 L POS ,30MR <5 <5 <5 L POS ,50MR <5 <5 <5 L POS ,10AMR <5 <5 <5 L POS ,15ARP <5 <5 <5 L POS ,10BMR <5 <5 <5 L POS ,15BRP <5 <5 <5 L POS ,15MR <5 <5 <5 L POS ,25MR 7 <5 <5 L POS ,35MR <5 <5 <5 L POS ,20MR <5 <5 <5 L POS ,30MR 80 <5 <5 L POS ,40MR <5 <5 <5 L POS ,15MR <5 <5 <5 L POS ,30MR 6 <5 <5 L POS ,40MR <5 <5 <5

31 Liite 3 Kairareikäprofiili Petäjälehdon pohjoisosasta. A drill hole profile from the north part of the Petäjälehto exploration area.

32 Petäjälehdon kairanreikien analyysitaulukko. Liite 4 Drill hole analysis of Petäjälehto. Reika no Ag Co Cr Cu La Ni S Zn Au 405 Mean 1,00 13,84 110,99 73,86 51,23 99,27 70,77,0101 N Std. Deviation,000 7, ,464 51, ,387 94,896 26,429,00048 Maximum , Mean 1,00 17,29 42,96 118,51 41,65 468,91 29,22,0111 N Std. Deviation,000 8,055 29, ,488 23, ,654 18,903,00500 Maximum , Mean 13,98 54,34 29,13 34,73 106,73 36,25,0100 N Std. Deviation 5,262 35,472 29,259 23, ,267 21,483,00000 Maximum , Mean 1,00 17,85 138,37 104,19 46,60 62,61 611,86 61,71,0101 N Std. Deviation,000 11, ,204 71,244 47, , ,027 31,500,00055 Maximum , Mean 1,00 25,77 29,77 128,04 33,35 828,38 61,73,0103 N Std. Deviation,000 9,933 24,879 95,911 7, ,730 16,875,00138 Maximum , Mean 1,00 17,13 29,28 64,15 19,18 525,59 80,62,0100 N Std. Deviation,000 9,726 31,157 45,747 15, ,569 35,218,00000 Maximum , Mean 1,00 13,86 29,70 100,11 65,47 19,30 185,50 68,09,0101 N Std. Deviation,000 9,644 24,835 69,176 44,347 12, ,573 22,032,00071 Maximum ,02

33 reikä no Ag Co Cr Cu La Ni S Zn Au 413 Mean 1,00 15,52 34,06 148,13 43,31 25,67 261,83 63,10,0102 N Std. Deviation,000 7,967 22,655 92,596 44,345 14, ,994 20,522,00075 Maximum , Mean 2,14 10,56 19,22 75,12 17,19 132,64 43,23,0101 N Std. Deviation 1,021 7,494 17,743 94,965 14, ,955 27,088,00088 Maximum , Mean 1,06 18,15 63,59 127,80 45,61 376,17 32,56,0106 N Std. Deviation,232 12,644 97, ,476 71, ,715 15,327,00233 Maximum , Mean 1,00 26,00 50,08 150,42 54,47 523,14 31,14,0107 N Std. Deviation,000 3,854 26,164 56,600 20, ,370 10,659,00303 Maximum , Mean 1,00 6,45 21,36 23,55 11,64 23,45 48,91,0100 N Std. Deviation,000 4,321 15,507 11,818 8,286 5,502 23,240,00000 Maximum , Mean 1,35 15,53 47,35 57,09 32,88 257,98 46,37,0102 N Std. Deviation,482 9,694 48,310 55,241 26, ,169 22,864,00075 Maximum , Mean 1,03 20,24 25,96 192,41 26,53 545,83 73,40,0110 N Std. Deviation,099 14,429 19, ,103 19, ,689 33,964,00376 Maximum , Mean 1,00 25,16 85,87 116,75 42,40 862,15 49,45,0102 N Std. Deviation,000 42,307 83,968 85,468 26, ,846 28,250,00109 Maximum ,02 Total Mean 1,13 17,14 57,95 102,06 52,70 36,46 379,93 52,70,0103 N Std. Deviation,472 16, , ,542 46,242 55, ,640 29,310,00195