METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2007-2010"

Transkriptio

1 METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE

2 1. Perustehtäviin vaikuttavat toimintaympäristön muutokset 1.1 Perustehtävä Metsäntutkimuslaitos (Metla) on maa- ja metsätalousministeriön alaisuudessa toimiva valtion sektoritutkimuslaitos, joka edistää tutkimuksen keinoin metsien taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää hoitoa ja käyttöä. Metlan tehtävänä on: harjoittaa tieteellistä tutkimustoimintaa ja siihen perustuvaa tietotuotantoa edistää tutkimustulosten hyväksikäyttöä sekä kehittää tutkimusalansa kotimaista ja kansainvälistä yhteistoimintaa harjoittaa tutkimukseen liittyvää palvelutoimintaa huolehtia metsänjalostustoiminnasta hoitaa hallinnassaan olevia tutkimus- ja suojelualueita seurata metsävarjojen ja metsien terveydentilan kehitystä hoitaa muut laissa ja asetuksessa säädetyt tehtävät hoitaa ne tehtävät, joita ministeriö sille erikseen antaa. 1.2 Toimintaympäristön muutokset Metsäntutkimuksen toimintaympäristö muuttuu aiempaa nopeammin. Tämä vaikuttaa Metlan ja sen asiakkaiden toimintaan, talouteen, poliittisiin päätöksiin, teknologian kehitykseen, yhteiskuntakehitykseen ja erilaisten ympäristönäkökohtien huomioonottamiseen. Metlan toimintaan vaikuttavat monet maailmanlaajuiset ja kansalliset muutossuunnat. Maailmanlaajuisia muutossuuntia: maailmantalouden globalisaatiokehitys heijastuu metsäklusteriin, erityisesti metsäteollisuuden sijaintiin ja keskittymiseen etelän istutusmetsien ja lehtikuidun merkitys raaka-aineena kasvaa Venäjän ja Itämeren alueen merkitys Suomen metsäteollisuuden puuhuollossa muuttuu ja etenkin alueen mekaaninen metsäteollisuus voimistuu informaatio- ja viestintäteknologian sekä bioteknologian vaikutus metsäsektoriin vahvistuu EU:n laajentuminen globaalit ympäristömuutokset vaikuttavat metsiin ja edellyttävät sopeutumista ympäristötietoisuus lisääntyy suomalaisten ja tärkeimpien metsäteollisuustuotteiden asiakasmaiden kansalaisten arvomaailmassa ja heijastuu kulutuskäyttäytymiseen bioenergian käyttö kasvaa. Kansallisia muutossuuntia: väestö ikääntyy ja keskittyy asutuskeskuksiin ja se heijastuu mm. metsätyövoiman saantiin metsänomistajakunnan rakenne ja tavoitteet muuttuvat maaseudun elinvoimaisuus heikkenee julkisen tuen muutokset vaikuttavat yksityismetsätalouden kannattavuuteen yksityismetsätalouden neuvonta- ja valvontaorganisaatioissa tapahtuvat muutokset vaikuttavat neuvontaan ja metsäpalvelutoimintaan julkisen sektorin tuottavuusvaatimukset kasvavat. Suomessa talouskasvun sekä tutkimus- ja kehitystoiminnan näkymät ovat TTS-kaudelle suhteellisen vakaat. Toimintaympäristön yleiset muutokset vaikuttavat tutkimus- ja kehitystoimintaan seuraavasti: kansalliset ja kansainväliset tutkimusjärjestelmät ja rahoituslähteet muuttuvat 2

3 kansallisella tasolla tutkimus- ja kehitystoimintaan tulee uusia toimijoita yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen lisätessä yhteiskunnallista vaikuttavuuttaan budjettirahoituksen osuus sektoritutkimuslaitosten kokonaisrahoituksesta pienenee ja kilpaillun rahan osuus kasvaa sektoritutkimuslaitosten toiminnan tieteellistä ja yhteiskunnallista vaikuttavuutta sekä työnjakoa parannetaan ja tutkimuslaitosten arviointia ja seurantaa kehitetään tutkimuslaitosten alueellista tutkimus- ja koeasemaverkostoa kehitetään yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa tutkija- ja toimialalähtöisten hankkeiden sijasta tehdään yhä enemmän laajoja ja poikkitieteellisiä ohjelmia, joiden toteutus edellyttää useiden toimijoiden kansallista ja kansainvälistä yhteistyötä tutkimustiedon välitysmenetelmät kehittyvät tutkimustietoa karttuu ja tutkimusmenetelmät kehittyvät entistä nopeammin ja se asettaa erityisiä haasteita sekä t&k -henkilöstön että soveltajien osaamisen kehittämiselle. Toimintaympäristön muutostrendit edellyttävät metsäntutkimukselta sekä vahvaa pitkäjänteistä perus- ja soveltavaa tutkimusta että aiempaa suurempaa innovatiivisuutta, nopeampaa reagointikykyä ja joustavaa suuntaamista elinkeinotoiminnan kehittämistä ja metsäpolitiikan valmistelua tukevaan suuntaan. Ne edellyttävät myös tutkimushenkilökunnan osaamisen jatkuvaa kehittämistä. 2. Yhteiskunnallinen vaikuttavuus sekä keskeiset strategiset päämäärät ja toimintalinjat 2.1 Omistajaohjaus Metlaa tulosohjaa päätehtävissä maa- ja metsätalousministeriö ja luonnonsuojelualueiden hoidossa ympäristöministeriö. Maa- ja metsätalousministeriön lähivuosien tavoitteena on parantaa yhteiskunnallista vaikuttavuuttaan. Sen saavuttamiseksi ministeriö kehittää strategista suunnitteluaan, tutkimus-, kehittämis- ja johtokuntastrategiaansa sekä pyrkii kytkemään osaamisen entistä tiiviimmin tukemaan toimialan strategisia kehittämisprosesseja. Nämä kehittämistoimet vaikuttavat tulosohjauksen ja johtokuntatyöskentelyn kautta Metlan toimintaan. Metlan tutkimuksen tärkeimpänä lähivuosien tavoitteena on tukea maa- ja metsätalousministeriötä Kansallisen metsäohjelma 2015:n tarkistuksessa ja toteutuksessa, tuottaa tietoa Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden turvaamisen toimintaohjelman tarpeisiin sekä käynnistää tutkimusohjelmia, jotka parantavat metsänhoidon kustannustehokkuutta ja laatua sekä metsävaratiedon saatavuutta ja metsäsuunnittelua. 2.2 Päämäärät ja toimintalinjat Metlan lähivuosien strategisena päätavoitteena on: tehdä yhteiskunnallisesti ja tieteellisesti vaikuttavaa, metsien kestävää käyttöä ja elinkeinotoiminnan kilpailukykyä edistävää tutkimus- ja kehitystyötä. Tavoitteisiin pääsemiseksi Metla hankkii, tuottaa ja välittää tieteellistä tietoa metsäluonnosta, metsien eri käyttömuodoista, metsävaroista, metsien terveydentilasta ja metsien hyödyntämisestä yhteiskunnallisen päätöksenteon pohjaksi ja hyvinvoinnin edistämiseksi. Tavoitteena on metsien tuotanto- ja palvelumahdollisuuksien kehittämien ja kestävän käytön edistäminen suuntaamalla tutkimusta enenevässä määrin elinkeinotoiminnan kehittämistä ja metsäpolitiikan valmistelua tukevaan suuntaan. Tämä edellyttää soveltavan tutkimuksen lisäksi sitä tukevaa perustutkimusta, metsäalan yhteistoiminnan kehittämistä ja 3

4 tutkimustulosten hyväksikäytön edistämistä sekä huolehtimista Metlalle kuuluvista viranomaistehtävistä. Metlan tutkimus- ja kehitystoiminta on ongelmakeskeistä ja monitieteistä. Metla vahvistaa metsäalan osaamista, vie aktiivisesti tutkimustuloksia käytäntöön ja on aloitteellinen tutkimusja kehitystoiminnan suuntaajana ja metsäsektorin kehittäjänä. Tulevaisuuden tietotarpeet ennakoidaan aktiivisessa vuorovaikutuksessa asiakkaiden kanssa ja tiedonhankinta toteutetaan monitieteisissä ohjelmissa yhdessä soveltajien kanssa. Metlan asiakkaiden tietotarpeet ja korkeatasoinen tieteellinen tutkimus- ja kehitystoiminta edellyttävät toiminnan vahvaa verkottumista ja kansainvälistymistä. Tavoitteena on vaikuttaa asiantuntijana, tiedontuottajana ja jalostajana metsää koskeviin kotimaisiin ja kansainvälisiin prosesseihin, palvella suomalaista metsäklusteria ja tukea eurooppalaisen tutkimustoiminnan koordinaatiopyrkimyksiä Suomen tavoitteiden mukaisesti. Metla toimii yhteisesti hyväksytyn strategian mukaisesti, missä organisaatiorakenne ja toimintakulttuuri tukevat asiakaspalvelua ja yhteistyötä, ja että resurssit keskitetään aiempaa enemmän tutkimus- ja kehitystoimintaan ja tutkimustulosten käytäntöön vientiin. Metla parantaa myös jatkuvasti innovatiivisuutta, joustavuutta, reagointikykyä ja kustannustehokkuutta sekä kehittää henkilöstön osaamista ja työhyvinvointia. 3. Toiminnan kehittäminen ja painopisteiden määrittely 3.1 Painopisteet Metla tekee soveltavan tutkimuksen lisäksi sitä tukevaa perustutkimusta, kehittää metsäalan yhteistoimintaa ja tutkimustulosten hyväksikäyttöä sekä huolehtii sille kuuluvista viranomaistehtävistä. Tutkimusta suunnataan elinkeinotoiminnan kehittämistä ja metsäpolitiikan valmistelua tukevaan suuntaan. Metlan toiminnan kehittämisen lähtökohtia ovat asiakkaiden tietotarpeiden huomioon ottaminen, tutkimus- ja kehitystoiminnan korkea tieteellinen taso, tutkimustulosten käytäntöön viennin edistäminen ja toiminnan verkottuminen ja kansainvälistyminen. Metlan strategia uudistettiin vuosina ja sen toteuttaminen aloitettiin vuonna Vuoden 2005 aikana on laadittu vuosille tutkimustoiminnan strategia, jossa määritellään toiminnan painopisteet, kriittiset menestystekijät ja asemointi muihin toimijoihin nähden vuorovaikutuksessa asiakkaiden ja yhteistyökumppaneiden kanssa. Metlan painoalat ovat: Metsiin perustuva yritys- ja elinkeinotoiminta Metsien yhteiskunnallinen merkitys Metsäekosysteemien rakenne ja toiminta Metsätalouden ja metsäympäristön tietovarannot. Metlan alueellisille toimintayksiköille selkeytetään niiden olemassa olevien vahvuuksien pohjalta Metlan strategiaa ja painopisteiden toteuttamista tukevat osaamisprofiilit ja kumppanuussuhteet. 3.2 Organisaatio Metlan uuden strategian toteuttaminen edellyttää organisaatiorakenteen ja toimintakulttuurin muutoksia. Vuoden 2006 alusta lähtien Metlassa toimitaan uuden tutkimusta ja tutkimustiedon käytäntöön vientiä korostavan prosessiorganisaatiorakenteen mukaisesti. Siinä tulosyksiköt muodostuvat 1) painopistealueille kohdennetuista tutkimusohjelmista, 2) erillishankkeista, jotka ryhmitellään painoaloittain ohjelmien tavoin johdetuiksi kokonaisuuksiksi ja 3) 4

5 viranomaispalveluista. Näitä ydintoimintoja tukevat tutkimuksen tukitoiminnot, sisäiset palvelut sekä strateginen suunnittelu ja johtaminen. Toimintakulttuuria kehitetään korostamalla Metlan yhtenäisyyttä, vuorovaikutteisuutta, yhteistyökykyä ja kansainvälisyyttä. Asiakkailla ja henkilöstöllä tulee olla myönteinen ja johdonmukainen käsitys Metlan aloitteellisuudesta, toiminnasta ja roolista. Johtamisjärjestelmää selkeytetään ja johtamista pidetään avainosaamisena. 3.3 Toiminnan tuloksellisuus ja laatu Metla pyrkii toiminnallaan yhteiskunnalliseen ja tieteelliseen vaikuttavuuteen tuottamalla asiakkailleen ja yhteistyökumppaneilleen tieteelliseen tutkimukseen perustuvaa tietoa. Metlan tietotuotteita ovat mm. tieteelliset referoidut ja muut julkaisut ja raportit, tietoaineistot, tilastot, ennusteet, asiantuntijapalvelut ja -järjestelmät sekä erilaiset tieteelliset seminaarit. Tiedon tuottamiseksi tarvitaan seuraavia prosesseja: tutkimus- ja kehitystoimintaa, johtamista, vuorovaikutusta asiakkaiden ja yhteistyökumppaneiden kanssa sekä näitä tukevia henkilöstö-, talous-, tiedonhallinta-, tutkimusmetsä-, laboratorio- ja muita palveluja. Metlan toiminnan yhteiskunnallista ja tieteellistä vaikuttavuutta sekä tuotteiden määrää, laatua ja asiakkaiden palvelukykyä seurataan ja kehitetään vuoden 2006 alusta alkaen uuden seurantajärjestelmän ja mittariston avulla. Toimintoja kehitetään hyödyntämällä prosessiajattelua. Vuoden 2006 alusta toimii myös toiminnan ja talouden seurantajärjestelmä, joka sisältää keskeiset vaikuttavuuden, tuloksellisuuden ja laadun seurannan mittarit. Kaikille prosesseille kehitetään laatujärjestelmä. Kenttäkoe- ja laboratoriotoimintojen laatujärjestelmät ovat jo käytössä. 4. Voimavarat ja niiden tehokas käyttö 4.1 Henkilöstö Syyskuun lopussa vuonna 2005 Metlassa oli palvelussuhteessa 1002 henkilöä, joista 73,6 % (737 henkilöä) oli vakituisessa palvelussuhteessa. Tutkijoita henkilöstöstä oli n. 35 %. Määräaikaisesta henkilöstöstä 58 % oli palkattu työministeriön momentilta tutkimusta avustaviin tehtäviin. Vakituisesta henkilöstöstä noin puolet (360 henkilöä) työskenteli pääkaupunkiseudun ulkopuolella olevissa toimintayksiköissä. Henkilöstömenojen osuus Metlan kokonaismenoista on kasvanut useiden vuosien ajan ja vuonna 2004 se oli 73 %. Henkilöstön keski-ikä pääkaupunkiseudulla vuonna 2004 oli 50 vuotta ja muualla 48 vuotta. Eläkkeelle jääminen painottuu lähivuosina Vantaan ja myöhemmin muiden toimintayksiköiden henkilöstöön. Eläkkeelle jäävät ovat pääosin tutkimusta avustavaa henkilöstöä. Henkilöstön määrää ja rakennetta kehitetään vuonna 2005 tehtyjen kehittämis- ja tuottavuussuunnitelmien (liite 1) sekä valmisteilla olevan henkilöstösuunnitelman pohjalta. Metlan taloutta tasapainotetaan vähentämällä vakituisen henkilökunnan työpanosta luontaisen poistuman avulla n. 130 henkilötyövuodella vuoteen 2014 mennessä. Tutkijoiden suhteellinen osuus henkilöstöstä tulee kasvamaan. Vuosien aikana eläkkeelle jäävien vakituisessa palvelussuhteessa olevien henkilöiden viroista ja työsuhteista jätetään täyttämättä n. 70 % ja 65 % vuonna 2010, josta seuraa henkilöstön määrän väheneminen 61 henkilötyövuodella vuoden 2004 tasosta vuoden 2010 loppuun mennessä. Vuodesta 2007 alkaen vähennystä tapahtuu seuraavasti: Vuosi HTV-kehys Ero vuoteen

6 Henkilöstövähennykset painottuvat Vantaan toimintayksikön henkilöstöön ja kohdistuvat pääosin tutkimusta avustavaan henkilöstöön. Tämä merkitsee alueellisten yksiköiden suhteellisen osuuden kasvamista ja on siten yhdenmukainen hallituksen alueellistamistavoitteiden kanssa. Henkilöstön pieneneminen merkitsee myös tutkijoiden suhteellisen osuuden kasvamista. Määräaikaista tutkimusta avustavaa henkilöstöä palkataan lähinnä vain kenttäkauden aikaisiin maastotöihin. Määräaikaisia tutkijoita palkataan pääosin vain ulkopuolisella rahoituksella. Henkilöstömenojen osuus kokonaismenoista vuonna 2004 oli 73 %. Edellä kuvattu henkilötyövuosien vähentäminen merkitsee arviolta henkilöstömenojen putoamista 68 %:iin. Pidemmän aikavälin henkilöstömäärän tavoitekehitys on kuvattu Metsäntutkimuslaitoksen tuottavuussuunnitelmassa vuosiksi (liite 1). Metlan toimintoja vahvistetaan Joensuussa hallituksen aamukoulussa vuonna 2000 tekemän aluepoliittisen päätöksen mukaisesti sadan vakituisessa palvelussuhteessa olevan henkilön yksiköksi. Joensuun yksikön henkilöstön lukumäärän kasvattaminen asetettuun tavoitteeseen pyritään toteuttamaan vuoteen 2009 mennessä perustamalla Joensuuhun vuosittain viisi uutta virkaa, jotka tukevat Metlan uuden strategian mukaisia toimintoja. Elokuussa 2005 Joensuussa työskenteli 79 vakinaista henkilöä ja lisäksi 54 määräaikaista työntekijää (yhteensä 134). Uudet toimitilat Joensuussa otettiin käyttöön vuoden 2004 lopussa. Metlan henkilöstön osaamista ja työtehtäviä kehitetään muuttuvien tarpeiden mukaisesti henkilöstösuunnittelun ja koulutuksen avulla, missä toiminnallisten tavoitteiden ja osaamiskartoituksen avulla määritetään henkilöstön rakenne ja osaaminen. Uuden henkilöstön rekrytointi perustuu strategiseen osaamistarpeeseen. Henkilöstön työhyvinvoinnista huolehditaan sekä kehitetään palaute- ja kannustinjärjestelmiä. Tehtävien vaativuuteen ja henkilökohtaiseen suoriutumiseen perustuvan uuden palkkausjärjestelmän käyttö vakiinnutetaan. Järjestelmän käyttöönoton siirtymäkausi päättyy suunnittelukauden lopulla. Palkkausjärjestelmän tuottamaa tietoa hyödynnetään ennakoivasti; johtamisessa ja henkilöstön osaamisalueiden syventämisessä sekä kohdentamisessa Metlan muuttuvia tarpeita vastaavasti. Tulos- ja kehityskeskustelujen käynti vakiinnutetaan. Vuonna 2006 päättyvä työhyvinvoinnin kehittämissuunnitelma tarkistetaan uudistettavan työtyytyväisyyskyselyn pohjalta. 4.2 Infrastruktuuri Metlalla on toimitiloja yhdeksässä toimintayksikössä ja 18 muussa toimipisteessä. Perusedellytyksenä toiminnalle ovat tarkoituksenmukaiset toimitilat ja mahdollisuus hyödyntää tutkimusmetsiä, tutkimustaimitarhaa, laboratoriopalveluja ja pitkäaikaisia kokeita. Kaikilla toimintayksiköillä on tutkimustoimintaa varten tarvittavia laboratoriotiloja. Tutkimus- ja opetusmetsiä on n ha, joista n hehtaaria on luonnonsuojelualueita. Lisäksi Metlalla on Suonenjoen tutkimustaimitarha. Helsingin, Vantaan ja Joensuun toimitilat ovat vuokralla Senaatti-kiinteistöiltä ja muut ovat Metlan omassa hallinnassa. Metlalla on käytettävissä pitkiä metsien ja metsäympäristön tilan seuranta-aineistoja ja biologisten aineistojen näytearkisto. Metlan lähivuosien tavoitteena on pienentää omien kiinteistöjen ylläpito- ja korjauskustannuksia vähentämällä epätarkoituksenmukaisten omien kiinteistöjen määrää. Pääkaupunkiseudulla vuokratilojen määrä suhteutetaan pienenevään henkilöstömäärään. Helsingin toimitiloista luovutaan ja henkilöstö keskitetään Vantaan Jokiniemeen. Vantaan Jokiniemessä ei tarvita uudisrakentamista, mutta KTTK:lta vapautuvat Senaatti-kiinteistöiltä vuokrattavat tilat tulee peruskorjata Metlan käyttöön, jolloin siirtyminen olisi mahdollista vuoden 2007 loppuun mennessä. Samalla luovutaan vähitellen Jokiniemessä olevien pienten erillisrakennusten käytöstä. Muutto aiheuttaa kertaluonteisen investointimenotarpeen mm. kalustuksen hankkimisen, tietoliikenne- sekä turva- ja kulunvalvontajärjestelmän rakentamisen johdosta. Metla aloittaa tilojen yhteiskäytön Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen (MTT) kanssa. MTT:n Kannuksessa sijaitsevan tutkimusaseman henkilöstö siirtyy työskentelemään 6

7 Metlan Kannuksen toimitiloissa vuonna Metlan Paimiossa sijaitsevan Preitilän toimipaikan henkilöstön siirtymisestä MTT:n Paimiossa sijaitseviin tiloihin neuvotellaan. Metlan hallinnassa olevan Haapastensyrjän peruskorjaus- ja uudisrakentamishankkeita viedään eteenpäin Rikosseuraamusviraston kanssa. Muut omien rakennusten rakentamis- ja korjaussuunnitelmat on esitetty liitteessä 2. Tutkimusmetsien hallinta- ja hallintomalli muutetaan sellaiseksi, että saavutetaan mahdollisimman nopeasti merkittävä kustannussäästö nykytilaan verrattuna. Metlan laboratoriopalveluja kehitetään ja yhteistyömahdollisuudet yliopistojen ja sektoritutkimuslaitosten laboratorioiden kanssa kartoitetaan. Kenttäkokeiden ja pitkien aikasarja-aineistojen hyväksikäyttöä tehostetaan yhteistyöllä ja parantamalla aineistojen saatavuutta. 4.3 Taloudelliset resurssit Budjetoidut menot Maa- ja metsätalousministeriö on antanut Metlalle vuosia koskevan tulo-, meno- ja henkilötyövuosikehyksen, jotka on esitetty liitteissä 3 ja 4. Kehys pohjautuu vuoden 2006 talousarvioesitykseen ja vastaa kertaluonteisten erien poiston jälkeen tiedossa olevia kokonaismenoja. Metla on merkinnyt oman kannanottonsa kehyslomakkeille. Kannanotto vastaa ministeriön käsitystä tulevasta tulo- ja menokehyksestä. Tutkimuksen ja tutkimustiedon käytäntöön viennin osuus kokonaisrahoituksesta kasvaa ja muiden kustannusten osuus pienenee. Reagointikykyä parannetaan vähentämällä kiinteiden kustannusten osuutta. Liitteessä 5 on kuvattu eräiden menolajien tavoitteellinen prosentuaalinen kehitys suunnittelukaudella Nettobudjetoitu- ja budjetin ulkopuolinen rahoitus Toimintamenomomentille nettobudjetoitu tulokertymäarvio vuodelle 2006 on 4,7 M. Lisäksi ulkopuolista rahoitusta saadaan suorana tutkimusrahoituksena, jota ei kierrätetä toimintamenomomentin kautta. Strategian mukaisesti tavoitteena on ulkopuolisen rahoituksen kasvattaminen kaksinkertaiseksi vuoteen 2014 mennessä verrattuna vuoteen 2003 ( ). Suunnittelukauden tavoitteeksi asetetaan seuraavat tulokertymätavoitteet, jotka on esitetty tarkemmin liitteessä TAE TTS TTS TTS TTS Toimintamenomomentin nettotulokertymätavoite, Toimintamenomomentin ulkopuolisten tulojen kertymätavoite, 1000 Kasvu edelliseen vuoteen, Maksullisen toiminnan tulot kattavat siitä aiheutuvat kustannukset. Yhteisrahoitteisten tutkimusten osalta tavoitteena on, että Metsäntutkimuslaitoksen kustannusosuus olisi enintään puolet kokonaiskustannuksista. 7

8 Bruttobudjetoidut tulot Bruttobudjetoidun maksullisen toiminnan tulokertymätavoite säilytetään nykyisellä tasolla ollen siten vuosina vuosittain 2 M. Tulokertymätavoitteen saavuttamisen edellytyksenä on tutkimusmetsien säilyminen Metlalla Talouden kehittämissuunnitelma Metlan talouden kehittämiseksi ja toiminnan tuottavuuden parantamiseksi on esitetty vuonna 2005 kehittämissuunnitelma ja tuottavuusohjelma vuosille Suunnitelmaan kuuluu mm laaditun uuden strategian mukainen toimintojen priorisointien, ulkoistamisten ja rationalisointien toteuttaminen, henkilöstömäärän vähentäminen ja henkilöstörakenteen muuttaminen sekä ydintoiminnan kannalta vähemmän keskeisten toimintojen lopettaminen ja kiinteistöjen vähentäminen tutkimustoiminnan tarpeita vastaavaksi. Tutkimusmetsien hallinnan ja hoidon osalta toteutetaan ne toimenpiteet, joihin vuoden 2005 lopussa tehtävä erillinen selvitys antaa aiheen. Luonnonsuojelualueista ja niiden hoidosta luovutaan TTS-kauden aikana. Toimintojen rationalisoinnissa keinoina on mm. siirtyminen sähköiseen asiointiin, kirjanpitoon ja taloushallintoon. Kehittämissuunnitelman mukaiset kehyslaskelmat on esitetty liitteessä 7. Liitteet Liite 1: Metsäntutkimuslaitoksen tuottavuusohjelma vuosille Liite 2: Rakentamis- ja korjaussuunnitelmat Liite 3: Kehyslomake, tulot EI JULKINEN Liite 4: Kehyslomake, menot EI JULKINEN Liite 5: Menolajien prosentuaalinen kehitys EI JULKINEN Liite 6: Tulokertymätavoitteet EI JULKINEN Liite 7: Kehittämissuunnitelma EI JULKINEN 8

9 METSÄNTUTKIMUSLAITOS Jarkko Jokinen Hanke Hyöty- Kust.arvio Myön ala m² euroa euro/m² euroa Vantaan toimintayksikkö Haapastensyrjän jalostusasema uusi toimisto- ja laboratoriorakennus uusi lämpökeskus alueverkosto uusi varastorakennus lämpökeskuksen yhteyteen taimitarha-alueen alue- ja kasteluverkosto Ruotsinkylän tutkimusalue kunnallistekniikkaan liittyminen Punkaharjun toimintayksikkö laboratorion muutostyöt Kannuksen toimintayksikkö muutostyöt (MTT:n siirtyminen) Toimintayksikkö peruskorjaus TTS 2007 TTS 2008 TTS 2009 jakamaton metla-tts (mmm)liite.xls

10 1(4) METSÄNTUTKIMUSLAITOS TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE YMPÄRISTÖMINISTERIÖN HALLINNONALA

11 2(4) METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN VUOSIEN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA YMPÄRISTÖMINISTERIÖN HALLINNONALALTA 1 Toimintalinjat ja tavoitteet Metsäntutkimuslaitoksella on hallinnassaan suojelualueita n ha, joista merkittävimmät ovat Kolin kansallispuisto, Punkaharjun luonnonsuojelualue sekä Mallan ja Vesijaon luonnonpuistot. Hoitotöillä, opastustoiminnalla ja rakennushankkeilla pyritään suojelutavoitteiden toteutumiseen sekä ympäristötietouden ja -kasvatuksen antamiseen. Hoidon ja opastuksen perustana olevia inventointitöitä ja selvityksiä sekä erillissuunnitelmien laadintaa jatketaan. Luonnonsuojelualueiden hoitoa ja käyttöä sekä suojelupäätösten tavoitteiden toteutumista edesauttavia tutkimushankkeita lisätään kohentamalla tutkimuksen edellyttämää infrastruktuuria, kouluttamalla henkilöstöä ja laajentamalla kotimaista ja kansainvälistä tutkimusyhteistyötä. Myös muuta kuin luonnonsuojelualueiden hoitoa palvelevaa tutkimuskäyttöä pyritään edistämään yleisesti. Suojelualueiden käyttöä ohjataan tutkimustoiminnan lisäksi tutkimustiedon välitykseen sekä opetukseen. Luonnonsuojelualueisiin liittyviä kulttuurisia ulottuvuuksia tuodaan aktiivisesti esille. Verkottumista jatketaan kaikilla toiminnan alueilla seudullisesti, kotimaisesti ja kansainvälisesti. Luontomatkailun sovittaminen luonnonsuojelualueisiin ja niiden hoitoon on suunnitelmakaudella edelleen merkittävä tehtäväkokonaisuus. Suunnitelmakaudella toimintaa painotetaan vuosittain ministeriön vahvistamin tulostavoittein. 2 Määrärahasuunnitelma 2.1 Luonnonsuojelualueiden hoito ja kunnossapito, Määrärahaa käytetään luonnonsuojelualueiden hoitoon, inventointeihin ja hoidon suunnitteluun, opastustoimintaan, reitistöjen ja rakenteiden rakentamiseen ja kunnossapitoon, rajamerkintöihin sekä kaluston ja laitteiston hankintaan. Vuosina suunnittelussa keskeisintä on Kolin kansallispuiston erityissuunnitelmien laadinta ja ajantasaistaminen. Suojelualueiden hoidon pääpaino on Kolin kansallispuiston perinneympäristöjen hoitamisessa, kaskeamisessa ja ennallistamisessa. Opastustoiminnan kehittämisen pääpaino on niin ikään Kolilla.

12 3(4) 2.2 Luonnonsuojelualueiden talonrakennustyöt, Kolin kansallispuistossa ja Punkaharjun luonnonsuojelualueella jatketaan rakennuskannan kunnostamista. Rakentamishankkeita pyritään toteuttamaan pitkälti työllisyysmäärärahoin. Luonnonsuojelualueiden hoito ja kunnossapito, mom (1000 ) Mom. TP 2004 TMA 2005 TAE 2006 TTS 2007 TTS 2008 TTS 2009 TTS (YM) (MMM) (TM) Luonnonsuojelualueiden talonrakennustyöt, mom (1000 ), liitetaulukko Mom. TP 2004 TMA 2005 TAE 2006 TTS 2007 TTS 2008 TTS 2009 TTS

13 4(4) LIITETAULUKKO Luonnonsuojelualueiden talonrakennustyöt (1000 ) Hanke Suojeltujen rakennusten entisöinti, Punkaharju Kolin kp:n entisöitävät rakennukset, suojaus, suunnittelu Ympäristöministeriö yhteensä Luonnonsuojelualueiden tulot (1000 ) Mom

METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2006-2009

METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2006-2009 METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2006-2009 R:\netra\materiaalit\tts\TTS2006-2009MMM.doc 1 1. Perustehtäviin vaikuttavat toimintaympäristön muutokset 1.1 Perustehtävä Metsäntutkimuslaitos

Lisätiedot

METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TALOUSARVIOEHDOTUS 2008

METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TALOUSARVIOEHDOTUS 2008 1 VAIN VIRKAKÄYTTÖÖN METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TALOUSARVIOEHDOTUS 2008 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA 2 OSASTO 12 30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala (60.) Metsäntutkimuslaitoksen

Lisätiedot

METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN VUODEN 2007 TALOUSARVIOEHDOTUKSEN PERUSTELUMUISTIO /TO

METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN VUODEN 2007 TALOUSARVIOEHDOTUKSEN PERUSTELUMUISTIO /TO METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN VUODEN 2007 TALOUSARVIOEHDOTUKSEN PERUSTELUMUISTIO 21.3.2006/TO Metsäntutkimuslaitoksen tehtävät Metsäntutkimuslaitos (Metla) on maa- ja metsätalousministeriön alaisuudessa toimiva

Lisätiedot

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN JA METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TULOSSOPIMUS VUODEKSI 2002

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN JA METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TULOSSOPIMUS VUODEKSI 2002 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ 1(3) Päivämäärä Dnro Metsäosasto 23.1.2002 250/06/2002 Viite Asia MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN JA METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TULOSSOPIMUS VUODEKSI 2002 Maa- ja metsätalousministeriö

Lisätiedot

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA 1 METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TALOUSARVIOEHDOTUS 2004 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA 2 OSASTO 12 30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala 32. Metsäntutkimuslaitoksen tulot Momentille arvioidaan

Lisätiedot

METLA ESITYS TME2333 Keskusyksikkö/KBorg/LR 25.10.2007 10/21/07

METLA ESITYS TME2333 Keskusyksikkö/KBorg/LR 25.10.2007 10/21/07 METLA ESITYS TME2333 Keskusyksikkö/KBorg/LR 25.10.2007 10/21/07 METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN (Metla) TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2009 2012 1. Vuosien 2009-2012 strategiset tavoitteet 1.1 Perustehtävät Metsäntutkimuslaitos

Lisätiedot

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN JA METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TULOSSOPIMUS VUODEKSI 2003

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN JA METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TULOSSOPIMUS VUODEKSI 2003 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ 1(5) Päivämäärä Dnro Metsäosasto 27.2.2003 725/06/2003 Viite Asia MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN JA METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TULOSSOPIMUS VUODEKSI 2003 Maa- ja metsätalousministeriö

Lisätiedot

Riistakonsernin tutkimusstrategia. Hyväksytty

Riistakonsernin tutkimusstrategia. Hyväksytty Riistakonsernin tutkimusstrategia Hyväksytty 3.5.2013 MMM:n tutkimus- ja kehittämisstrategia 2012-2017 Tutkimuksen ja kehittämistoiminnan perustehtävä (toiminta-ajatus) Tuotamme ennakoivasti tietoa, osaamista

Lisätiedot

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,

Lisätiedot

METLA METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE

METLA METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE METLA METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2008-2012 2 Sisallysluettelo: 1. Vuosien 2008-2012 strategiset tavoitteet... 2 1.1 Perustehtävät... 2 1.2 Perustehtäviin vaikuttavat

Lisätiedot

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN JA METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TULOSSOPIMUS VUODEKSI 2001

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN JA METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TULOSSOPIMUS VUODEKSI 2001 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ 1(5) Päivämäärä Dnro 24.1.2001 337/06/2001 Viite Asia MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN JA METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TULOSSOPIMUS VUODEKSI 2001 Maa- ja metsätalousministeriö ja

Lisätiedot

Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa. ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö

Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa. ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö 22.1.2013 Tänään kuulette... 1. Riistatiedon merkityksestä riistakonsernin strategiassa riistatieto

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

PROFESSORILIITON STRATEGIA VUOTEEN 2022

PROFESSORILIITON STRATEGIA VUOTEEN 2022 HYVÄKSYTTY VALTUUSTOSSA 25.11.2016 TIEDOSSA TULEVAISUUS www.professoriliitto.fi Professoriliiton tehtävät Professoriliiton sääntöjen mukaan liitto toimii yliopistolain tarkoittamien yliopistojen, Maanpuolustuskorkeakoulun

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan

Lisätiedot

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI Käsittely: YH 10.11.2016 108 YV 25.11.2016 18 Versio 1.1 Sivu 2 / 8 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Strategiset lähtökohdat... 4 3 Strategiset tavoitteet... 5 4 Kriittiset

Lisätiedot

Meripolitiikan rahoitus Euroopan meri- ja kalatalousrahastossa. EU-erityisasiantuntija Jussi Soramäki Valtioneuvoston kanslia

Meripolitiikan rahoitus Euroopan meri- ja kalatalousrahastossa. EU-erityisasiantuntija Jussi Soramäki Valtioneuvoston kanslia Meripolitiikan rahoitus Euroopan meri- ja kalatalousrahastossa EU-erityisasiantuntija Jussi Soramäki Valtioneuvoston kanslia EMKR varojen jakauma Komissio: - 650 milj. euroa, josta meripolitiikka noin

Lisätiedot

MTT, Metla, RKTL ja Tiken tilastot matkalla Luonnonvarakeskukseen

MTT, Metla, RKTL ja Tiken tilastot matkalla Luonnonvarakeskukseen MTT, Metla, RKTL ja Tiken tilastot matkalla Luonnonvarakeskukseen Yhdessä olemme vahvempia 12.2.2014 1 Luonnonvarakeskuksen perustamisen taustaa Hallinnonalan tutkimuslaitosten yhteistyön tiivistäminen

Lisätiedot

Hyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki

Hyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki Hyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki TAIKAKUUn valokuvakilpailu Katse tulevaisuuteen Annika Oksa, Raahen lukio OPETUSTOIMEN STRATEGIA VUOSILLE 2016-2020 OPLA 20.1.2016 7 SISA LTO 1. OPETUSTOIMEN KESKEISET

Lisätiedot

Kansallisen metsäohjelman linjaukset. Joensuu Marja Kokkonen

Kansallisen metsäohjelman linjaukset. Joensuu Marja Kokkonen Kansallisen metsäohjelman linjaukset Joensuu 28.4.2009 Marja Kokkonen 1 MIKSI KANSALLINEN METSÄOHJELMA 2015? Toimintaympäristön muutos: Tuotannon ja talouden globalisaatio Venäjän puutullit ja markkinat

Lisätiedot

Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6.

Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6. Toiminta- ja taloussuunnitelma 2016 2018 sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6.2015 Strategia Strategia (kreik. στρατός sotaväki ) tarkoittaa

Lisätiedot

Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset (2005-2010)

Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset (2005-2010) Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset (2005-2010) Tutkimusohjelman esittely Ohjelmajohtaja: MMT Riitta Hänninen riitta.hanninen@metla.fi Metsien monimuotoisuuden

Lisätiedot

Ajankohtaista strategisen tutkimuksen neuvostosta

Ajankohtaista strategisen tutkimuksen neuvostosta Ajankohtaista strategisen tutkimuksen neuvostosta STN-tietoisku 1 Strategisen tutkimuksen rahoitusvälineen perustaminen Valtioneuvoston periaatepäätös 5.9.2013 tutkimuslaitosten ja tutkimusrahoituksen

Lisätiedot

GTK/373/02.00/2016. Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2017

GTK/373/02.00/2016. Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2017 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Ei julkinen GTK/373/02.00/2016 Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2017 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TAE 2017 1 LIITEMUISTIO Ei julkinen 32.20.01 Geologian tutkimuskeskuksen

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma. Socom

Toimintasuunnitelma. Socom Toimintasuunnitelma 2011 Kaakkois-Suomen sosiaalialan 1 osaamiskeskus Oy Socom 1 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä- Karjalan maakunnissa. Socomin

Lisätiedot

AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS

AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS Ylijohtaja Tapio Kosunen 20.11.2014, Helsinki Seminaari ammattikorkeakoulujen rahoitusmallista vuodesta 2017 alkaen 11.00 Lounas 11.50 Seminaarin

Lisätiedot

Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö

Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö KMO 2015:n muutosesitys Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö 5.5.2010 1 KANSALLINEN METSÄOHJELMA 2015 Strateginen toimenpideohjelma - linjaa Suomen metsäpolitiikkaa - valtioneuvoston

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Suomen Akatemian rahoitusmuodot SUOMEN AKATEMIA 2016 TUTKIMUSRAHOITUS

Suomen Akatemian rahoitusmuodot SUOMEN AKATEMIA 2016 TUTKIMUSRAHOITUS Suomen Akatemian rahoitusmuodot 1 Suomen Akatemian rahoitusmuodot Akatemiaohjelmat Strategisen tutkimuksen ohjelmat Akatemiaprofessori Tutkimus Akatemiahanke Suunnattu akatemiahanke Tutkijatohtori Tutkijat

Lisätiedot

Tietoa päätöksentekoon: tilaisuuden avaus Valtiosihteeri Olli-Pekka Heinonen

Tietoa päätöksentekoon: tilaisuuden avaus Valtiosihteeri Olli-Pekka Heinonen Tietoa päätöksentekoon: tilaisuuden avaus 2.4.2014 Valtiosihteeri Olli-Pekka Heinonen Oppiva päätöksenteko ja toimeenpano Yhteinen agenda Strategiset integraatioprosessit Hallitusohjelma Ohjauspolitiikka

Lisätiedot

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa 7.3.2012 Tomi Halonen Ohjauksen kokonaisuus ja välineet Politiikkaohjaus Hallitusohjelma Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma Säädösohjaus

Lisätiedot

JOHTOSÄÄNTÖ 1(5) FIMM SUOMEN MOLEKYYLILÄÄKETIETEEN INSTITUUTIN JOHTOSÄÄNTÖ

JOHTOSÄÄNTÖ 1(5) FIMM SUOMEN MOLEKYYLILÄÄKETIETEEN INSTITUUTIN JOHTOSÄÄNTÖ JOHTOSÄÄNTÖ 1(5) SUOMEN MOLEKYYLILÄÄKETIETEEN INSTITUUTIN JOHTOSÄÄNTÖ Tämän johtosäännön on hyväksynyt Helsingin yliopisto 9.6.2010, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä (HUS) 23.8.2010,

Lisätiedot

SAATE TK Valtiovarainministeriö. Kirjaamo

SAATE TK Valtiovarainministeriö. Kirjaamo SAATE TK-21-975-07 9042008 Valtiovarainministeriö Kirjaamo Liitteenä on Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2009 Liitteenä on myös Cognos Planning-järjestelmällä tehdyt rahoitustaulukot: - peruslaskelma

Lisätiedot

Valtiovarainministeriö. Kirjaamo

Valtiovarainministeriö. Kirjaamo SAATE TK-21-881-09 31.3.2010 Valtiovarainministeriö Kirjaamo Liitteenä on Tilastokeskuksen annettujen kehysten puitteisiin laadittu talousarvioehdotus vuodelle 2011. Tilastokeskuksen ehdotus vuosia 2011-2014

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN TOIMINTAMALLI VISIOMME VUOTEEN 2019 Tavoitteenamme on, että hoitotyön yhteisömme on alueellisesti vetovoimainen

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

Valtiovarainministeriö. Kirjaamo. Liitteenä on Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2012.

Valtiovarainministeriö. Kirjaamo. Liitteenä on Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2012. SAATE TK-21-837-10 7.4.2011 Valtiovarainministeriö Kirjaamo Liitteenä on Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2012. Ehdotuksen liitteenä on peruslaskelma. Tilastokeskus ei esitä erillistä kehittämisvaihtoehtoa

Lisätiedot

Ajankohtaista Suomen Akatemiasta

Ajankohtaista Suomen Akatemiasta Ajankohtaista Suomen Akatemiasta Heikki Mannila 12.8.2015 1 Julkisen rahoituksen arvioidut rahavirrat 2015 900? Ammattikorkeakoulut Opetus- ja kulttuuriministeriö 270+55 Suomen Akatemia 1900 50 Yliopistot

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

YM:n T&K toiminnan yhteiskunnallinen vaikuttavuus, sektoritutkimuksen uudet järjestelyt ja asiantuntijapaneelit

YM:n T&K toiminnan yhteiskunnallinen vaikuttavuus, sektoritutkimuksen uudet järjestelyt ja asiantuntijapaneelit YM:n T&K toiminnan yhteiskunnallinen vaikuttavuus, sektoritutkimuksen uudet järjestelyt ja asiantuntijapaneelit Tutkimusjohtaja 8.5.2014 Laura Höijer 2 Esitelmän rakenne 1. Yleistä YM:n T&K toiminnasta

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus code name 1 2 3 sum YAKJA16XPROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 45 YAKJA16XYKJ05-1000 Toimintaympäristön muutoksiin varautuminen

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN TEKNILLISEN KORKEAKOULUN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2001-2003

LAPPEENRANNAN TEKNILLISEN KORKEAKOULUN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2001-2003 OPETUSMINISTERIÖ 6.9.2000 LAPPEENRANNAN TEKNILLISEN KORKEAKOULUN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2001-2003 TAVOITTEET Yliopistojen yhteiset tavoitteet Yliopistojen tehtävät on asetettu

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 17.11.2015 Kansainvälinen Leader-yhteistyö ohjelmakaudella 2007-2013 Missä onnistuttiin?

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

Kasvun ja oppimisen palvelualue 2016

Kasvun ja oppimisen palvelualue 2016 Kaupunginhallitus 5.10.2016 Kuopion kaupungin talousarvio 2016 sekä vuosien 2016-2019 toimintaja taloussuunnitelma Sivu 87: sivun loppuun lisätään kasvun ja oppimisen palvelualueen toiminnalliset tavoitteet

Lisätiedot

Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund

Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa 12.5.2014 Pitkät perinteet Kohti toimenpideohjelmaa Ohjelman sisältö, toteutus ja seuranta Pitkät perinteet kehitysyhteistyössä Ensimmäiset kehitysyhteistyöhankkeet

Lisätiedot

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Luonnos 9.1.2015 Suuntaviivat (tavoitteet) aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehittämiselle Uudistuvan

Lisätiedot

ELÄKETURVAKESKUKSEN STRATEGIA

ELÄKETURVAKESKUKSEN STRATEGIA ELÄKETURVAKESKUKSEN STRATEGIA 2017-2021 Työeläke on keskeinen osa hyvinvointia ja siihen luotetaan. Se on rahoituksellisesti kestävä, edistää talouden vakautta ja on tehokkaasti järjestetty. on lakisääteinen

Lisätiedot

SAKU-strategia

SAKU-strategia 1 (6) SAKU-strategia 2012 2016 Sisältö: 1. TOIMINTA-AJATUS 2. TOIMINTAPERIAATTEET 3. VISIO 3.1 Visio 2016 3.2 Vision mukaiset päämäärät 3.3 Tavoitteet ja menestystekijät 1. TOIMINTA-AJATUS SAKU ry edistää

Lisätiedot

Kestävä kehitys korkeakoulujen ohjauksessa

Kestävä kehitys korkeakoulujen ohjauksessa Kestävä kehitys korkeakoulujen ohjauksessa Suomen korkeakoulujen kestävän kehityksen foorumi: kestävän kehityksen edistäminen korkeakoulujen toiminnassa Tampere 6.4.2016 Riina Vuorento Ohjauksen muodot

Lisätiedot

Mitä metsätalousalan strategiat, muutostekijät ja tulevaisuuden näkymät merkitsevät ammatillisessa koulutuksessa. Tauno Kivinen

Mitä metsätalousalan strategiat, muutostekijät ja tulevaisuuden näkymät merkitsevät ammatillisessa koulutuksessa. Tauno Kivinen Mitä metsätalousalan strategiat, muutostekijät ja tulevaisuuden näkymät merkitsevät ammatillisessa koulutuksessa Tauno Kivinen 1 Esityksen sisältö Metsätalousalan strategiset vaikutukset ammatillisessa

Lisätiedot

AMKEn luovat verkostot -seminaari 15.5.2012, Aulanko. Ennakointitiedon lähteitä henkilöstösuunnitteluun. Lena Siikaniemi henkilöstöjohtaja

AMKEn luovat verkostot -seminaari 15.5.2012, Aulanko. Ennakointitiedon lähteitä henkilöstösuunnitteluun. Lena Siikaniemi henkilöstöjohtaja AMKEn luovat verkostot -seminaari 15.5.2012, Aulanko Ennakointitiedon lähteitä henkilöstösuunnitteluun Lena Siikaniemi henkilöstöjohtaja PHKKn visio 2017 Olemme oppimisen ja kestävän uudistamisen kansainvälinen

Lisätiedot

Lite SVOL 1/ , 3 Dno 22/ /2016. Kirkkonummen sivistystoimen tieto- ja viestintätekniikkastrategia

Lite SVOL 1/ , 3 Dno 22/ /2016. Kirkkonummen sivistystoimen tieto- ja viestintätekniikkastrategia Lite SVOL 1/2.3.2016, 3 Dno 22/07.00.00/2016 Kirkkonummen sivistystoimen tieto- ja viestintätekniikkastrategia 2016 2019 Johdanto Tieto- ja viestintätekniikalla (TVT / ICT) tarkoitetaan kaikkea teknologiaa,

Lisätiedot

ONKO OIKEA VASTAUS 18 VAI LAATU JA VAIKUTTAVUUS? Tavoitteena aito rakenteellinen kehittäminen ja alueellinen hyvinvointi

ONKO OIKEA VASTAUS 18 VAI LAATU JA VAIKUTTAVUUS? Tavoitteena aito rakenteellinen kehittäminen ja alueellinen hyvinvointi ONKO OIKEA VASTAUS 18 VAI LAATU JA VAIKUTTAVUUS? Tavoitteena aito rakenteellinen kehittäminen ja alueellinen hyvinvointi ARENE tiedotustilaisuus 23.4.2010 - Helsinki Vesa Saarikoski YHTÄÄLTÄ: RAKENTAKAA

Lisätiedot

SYKEn strategia

SYKEn strategia SYKEn strategia 2011 2014 2 SYKEN MISSIO, VISIO JA ARVOT Tuotamme yhteiskunnan kestävän kehityksen kannalta välttämätöntä tietoa, osaamista ja palvelua. Parannamme ja turvaamme ympäristöämme sekä ratkomme

Lisätiedot

Monikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan?

Monikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan? Monikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan? Raila Oksanen 1.9.2016 Page 1 Monikäyttöisyyden lähtökohta CAF on tarkoitettu helppokäyttöiseksi työkaluksi julkisen sektorin organisaatioiden

Lisätiedot

Teknisen Kaupan ja Palveluiden yhdistys Toimintasuunnitelma ja talousarvio 2015

Teknisen Kaupan ja Palveluiden yhdistys Toimintasuunnitelma ja talousarvio 2015 Teknisen Kaupan ja Palveluiden yhdistys Toimintasuunnitelma ja talousarvio 2015 Edunvalvonta Toimintaympäristön seuranta Osaamisen ja kilpailukyvyn kehittäminen Toimintasuunnitelma 2015 Edunvalvonta Strateginen

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 4: Talousohjelma

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 4: Talousohjelma Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 4: Talousohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto Järvenpään kaupunki TALOUSOHJELMA 1 Talousohjelman tausta ja lähtökohdat Järvenpään kaupunki TALOUSOHJELMA

Lisätiedot

Seuraavat askeleet Yliopistolakiuudistuksen vaikutusarvioinnin tulokset julkistusseminaari Ylijohtaja Tapio Kosunen

Seuraavat askeleet Yliopistolakiuudistuksen vaikutusarvioinnin tulokset julkistusseminaari Ylijohtaja Tapio Kosunen Seuraavat askeleet Yliopistolakiuudistuksen vaikutusarvioinnin tulokset julkistusseminaari 15.9.2016 Ylijohtaja Tapio Kosunen Mitä arvioinnin jälkeen? Opetus- ja kulttuuriministeriö antaa tämän vuoden

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan metsäohjelma 2012-2015 laatiminen. Heikki Karppinen Metsäkeskus Pohjois-Karjalan 3.10.2011

Pohjois-Karjalan metsäohjelma 2012-2015 laatiminen. Heikki Karppinen Metsäkeskus Pohjois-Karjalan 3.10.2011 Pohjois-Karjalan metsäohjelma 2012-2015 laatiminen Heikki Karppinen Metsäkeskus Pohjois-Karjalan 3.10.2011 1 Alueellinen metsäohjelma Metsäalan ja yhteiskunnallisten vaikutusten strateginen ohjelma Yli

Lisätiedot

Kuntien ICT-muutostukiohjelma. Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen

Kuntien ICT-muutostukiohjelma. Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen Kuntien ICT-muutostukiohjelma Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen Ossi Korhonen 11.12.2014 ICT-muutostukiprojekteissa nyt mukana yhteensä 135 kuntaa ICT-muutostuki

Lisätiedot

Julkisen riistakonsernin strategia

Julkisen riistakonsernin strategia Julkisen riistakonsernin strategia SISÄLLYS JOHDANTO 3 JULKINEN RIISTAKONSERNI 4 TOIMINTA-AJATUS 5 VISIO 5 MUUTOSTEKIJÄT JA SIDOSRYHMÄT 6 STRATEGISET PÄÄMÄÄRÄT 7 HOITOSUUNNITELMAT 10 JOHDANTO Maa- ja metsätalousministeriön

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Laatuverkoston tapaaminen 31.10.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Laatutyöryhmä työskentelee Ehdotus koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien

Lisätiedot

Suomi. NordForsk strategia

Suomi. NordForsk strategia Suomi NordForsk strategia 2011-2014 NordForsk strategia 2011 2014 Johdanto NordForsk on pohjoismaisen tutkimuksen ja tiedepolitiikan yhteistyöelin. NordForskin tavoitteena on edistää yhteistyötä kaikilla

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma

Maaseudun kehittämisohjelma Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Tilannekatsaus joulukuu 2014 Sivu 1 5.12.2014 Jyrki Pitkänen Aikataulu (1) Valtioneuvosto hyväksyi Manner-Suomen maaseutuohjelman huhtikuussa EU:n komission käsittely:

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Teollisuusneuvos Mika Aalto Elinkeino- ja innovaatio-osasto Strategiset kasvualat-ryhmä 2.9.2014 Teollisuuspolitiikan visio Teollisuuspolitiikan

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3)

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) code name 1 2 3 sum YAKJA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 90 YAKJA15AYKJ01-1000 Toimintaympäristön muutos

Lisätiedot

Avoin data digitaalisen talouden, julkisten palvelujen ja päätöksenteon perustaksi

Avoin data digitaalisen talouden, julkisten palvelujen ja päätöksenteon perustaksi Muistio 1 (5) VM040:00/2013 885/00.01.00.01/2013 19.2.2015 ICT-toiminto Anne Kauhanen-Simanainen Margit Suurhasko Avoin data digitaalisen talouden, julkisten palvelujen ja päätöksenteon perustaksi Avoimen

Lisätiedot

10.4.2012 E/77/223/2012. Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2013

10.4.2012 E/77/223/2012. Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2013 E/77/223/2012 Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2013 LIITEMUISTIO 1 32.20.01 Geologian tutkimuskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 2011 2012 2013 toteutuma arvio arvio Henkilöstökulut

Lisätiedot

Suomen Akatemia TIETEEN PARHAAKSI SUOMEN AKATEMIA 2016 TIETEEN PARHAAKSI

Suomen Akatemia TIETEEN PARHAAKSI SUOMEN AKATEMIA 2016 TIETEEN PARHAAKSI Suomen Akatemia TIETEEN PARHAAKSI 1 Suomen Akatemia lyhyesti Tieteellisen keskeinen rahoittaja ja vahva tiedepoliittinen vaikuttaja Strategisen neuvosto Tutkimusrahoitus vuonna 2017 Tutkimusinfrastruktuurikomitea

Lisätiedot

METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala

METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala 30.10.2003 METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2005 2008 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala 2 METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TOIMINTALINJAT JA TOIMINNAN SUUNTAAMINEN Toiminta-ajatus

Lisätiedot

Kainuun ELY-keskus 2013

Kainuun ELY-keskus 2013 Kainuun ELY-keskus 2013 haasteita, painotuksia ja toimenpiteitä KAINUUN TYÖLLISYYSFOORUMI - SOLIDARCITY KONFERENSSI 9.10.2012 Kainuun ELY-keskus Strategiapäällikkö Juha Puranen Haasteita, painotuksia 2013+

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä

Lisätiedot

Tampereen yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueen (Tays/ERVA) hoitotieteellinen tutkimus- ja kehittämisohjelma

Tampereen yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueen (Tays/ERVA) hoitotieteellinen tutkimus- ja kehittämisohjelma 2016 2020 Tampereen yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueen (Tays/ERVA) hoitotieteellinen tutkimus- ja kehittämisohjelma Tutkimus- ja kehittämisohjelman pohjana toimivat Etelä-Pohjanmaan n Kanta-Hämeen

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

MUISTIO 12.10.2015. 1. Johdanto

MUISTIO 12.10.2015. 1. Johdanto MUISTIO 12.10.2015 1. Johdanto Strateginen tutkimus on pitkäjänteistä, horisontaalista, ratkaisuhakuista ja tieteellisesti korkeatasoista tutkimusta, jonka tarkoituksena on löytää ratkaisuja merkittäviin

Lisätiedot

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA 2012 2016 Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Lähtökohdat ennen: liikunnan kilpailutoimintaa ja kulttuurikisat

Lisätiedot

Julkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus

Julkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus Julkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus Esa Panula-Ontto 27.8.2010 DM 694324 Julkisen tutkimusrahoituksen asiakkaat asiakas =Tutkimusorganisaatio Yliopistouudistus ei vaikuta yliopistojen asemaan

Lisätiedot

Ydinenergia-alan tutkimusstrategia (YES)

Ydinenergia-alan tutkimusstrategia (YES) Ydinenergia-alan tutkimusstrategia (YES) 27.5.2014 Fortum Keilaniemi Jorma Aurela Sisältö YES-työn taustaa Strategiatyöryhmän esittely Strategiatyön esittely YES-työn taustaa TEM asetti tammikuussa 2013

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä.

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. KUNTASTRATEGIA 2030 Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. SISÄLLYSLUETTELO 1 Nykytilan kuvaus ja toimintaympäristö...3 - Väestöennuste 2011 2030...4 - Kokonaisverotulojen kehitys 2000 2012...5

Lisätiedot

Elinvoimainen ja oppiva kaupunkiseutu Markus Pauni. Strateginen päämäärä. Kaupunkistrategian. Sivistystoimen tavoitteet ja hankkeet valtuustokaudelle

Elinvoimainen ja oppiva kaupunkiseutu Markus Pauni. Strateginen päämäärä. Kaupunkistrategian. Sivistystoimen tavoitteet ja hankkeet valtuustokaudelle Elinvoimainen oppiva kaupunkiseutu tavoitteet Kulttuurin liikunnan edelläkävijyys Ohjelma fyysisten olosuhteiden kehittämiseksi nuorisotoimen lautakunnan liikuntalautakunnan toimialalla Järjestö- harrastustoiminnan

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖN JA LAPIN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2002 VOIMAVAROISTA

OPETUSMINISTERIÖN JA LAPIN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2002 VOIMAVAROISTA OPETUSMINISTERIÖ 4.9.2001 OPETUSMINISTERIÖN JA LAPIN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2002 VOIMAVAROISTA LAPIN YLIOPISTON VOIMAVARAT VUONNA 2002 Tavoitteet Yliopistojen

Lisätiedot

TULOSOHJAUKSEN UUDISTAMINEN VALTIOVARAINMINISTERIÖN HALLINNONALALLA

TULOSOHJAUKSEN UUDISTAMINEN VALTIOVARAINMINISTERIÖN HALLINNONALALLA TULOSOHJAUKSEN UUDISTAMINEN VALTIOVARAINMINISTERIÖN HALLINNONALALLA VM:n pilotti-hanke: Uusien tulosohjausasiakirjojen ja talousarvion välinen yhteys 18.11.2012 Valtiovarainministeriön hallinnonala 1.3.2012

Lisätiedot

Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes

Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes Ilona Lundström Johtaja, verkostoyritykset ja tutkimus, Tekes Riitta Maijala Johtaja, temaattinen tutkimusrahoitus, Suomen Akatemia 1

Lisätiedot

Viljelijätilaisuudet Savonia Iso-Valkeinen

Viljelijätilaisuudet Savonia Iso-Valkeinen Viljelijätilaisuudet Savonia 17.2.2015 Iso-Valkeinen 20.2.2015 Pauli Lehtonen, Pohjois-Savon ELY-keskus, 18.2.2015 1 Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Ohjelman yleisesittely ja keskeiset uudistukset

Lisätiedot

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maakunnan yhteistyöryhmä 8.12.2014 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Tilusjärjestelyt. Mikä on tilusjärjestelyjen tulevaisuus? Maa Kiinteistösuunnittelu

Tilusjärjestelyt. Mikä on tilusjärjestelyjen tulevaisuus? Maa Kiinteistösuunnittelu Tilusjärjestelyt Mikä on tilusjärjestelyjen tulevaisuus? Maa-20.3371 Kiinteistösuunnittelu 21.10.2015 Pelto- ja metsätilusjärjestelyjen lukumäärä 2015 Toteutuksessa olevat hankkeet 56 700 ha 39 kpl ->

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen kansallisen sopeutumisstrategian arviointi ja uudistaminen. Metsäneuvos Heikki Granholm, maa- ja metsätalousministeriö 30.1.

Ilmastonmuutoksen kansallisen sopeutumisstrategian arviointi ja uudistaminen. Metsäneuvos Heikki Granholm, maa- ja metsätalousministeriö 30.1. Ilmastonmuutoksen kansallisen sopeutumisstrategian arviointi ja uudistaminen Metsäneuvos Heikki Granholm, maa- ja metsätalousministeriö 30.1.2014 Helsingin seudun ilmastoseminaari 2014 Päästöjen odotetaan

Lisätiedot

Kommentteja FinELibin strategiaan

Kommentteja FinELibin strategiaan 24.11.2011 Kommentteja FinELibin strategiaan 2012 2015 http://www.kansalliskirjasto.fi/attachments/5l4xoyz0b/62qj3tbul/files/currentfile/finelib_strategia_2012 2015.pdf Yleistä strategiasta Tiivis esitysmuoto

Lisätiedot

1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen strategiaa.

1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen strategiaa. Vertaisarviointikriteerit Arviointialue: Kansainvälisyystoiminta ja strategia versio 1.0./13.9.2016 Kansainvälisen toiminnan suunnittelu 1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2012

Toimintasuunnitelma 2012 Toimintasuunnitelma 2012 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa. Socomin osakkaina on 15 Kaakkois-Suomen kuntaa ja alueen ammattikorkeakoulut

Lisätiedot

Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä. Pelastustoimen strategia 2025

Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä. Pelastustoimen strategia 2025 Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä Pelastustoimen strategia 2025 Pelastustoimen visio 2025: Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi - yhteistyössä. 31.5.2016 2 Toiminta-ajatus: Parannamme yhteiskunnan

Lisätiedot

EI JULKINEN ENNEN BUDJETIN JULKISTAMISTA PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE Dnro 78/20/06

EI JULKINEN ENNEN BUDJETIN JULKISTAMISTA PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE Dnro 78/20/06 EI JULKINEN ENNEN BUDJETIN JULKISTAMISTA PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2007 Dnro 78/20/06 PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS TAE 2007 30. Yrityspolitiikka 21. Patentti- ja rekisterihallituksen

Lisätiedot

Hyväksytty liittokokouksessa 17.10.2013. Vahva ja tehokas jäsenistön edunvalvoja

Hyväksytty liittokokouksessa 17.10.2013. Vahva ja tehokas jäsenistön edunvalvoja Hyväksytty liittokokouksessa 17.10.2013 Vahva ja tehokas jäsenistön edunvalvoja Suomen Poliisijärjestöjen Liitto ry:n toimintastrategia 2014 2017 Visio Vahva, itsenäinen ja osaava toimija Toiminta-ajatus

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola

Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu Riitta Konkola 26.4.2016 Metropolia lyhyesti Monialainen ammattikorkeakoulu Osakeyhtiö; omistajat Helsinki, Espoo, Vantaa,

Lisätiedot

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Työelämän laatu ja johtaminen muutoksessa TOIMINTAYMPÄRISTÖN KAAOS RESURSSIEN NIUKKUUS JA KUNTALAISTEN RAJOTTOMAT TARPEET OVAT JO HAASTANEET

Lisätiedot

PYSYYKÖ METSÄPOLITIIKKA MUUTOSTEN MUKANA?

PYSYYKÖ METSÄPOLITIIKKA MUUTOSTEN MUKANA? Miten metsäalan rakennemuutos heijastuu politiikan sisältöön ja tekemiseen? Suomenlinna 3.12.2008 Aarne Reunala PYSYYKÖ METSÄPOLITIIKKA MUUTOSTEN MUKANA? Metsäsektorin politiikkaohjelma? Kansallinen metsäohjelma

Lisätiedot