METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2007-2010"

Transkriptio

1 METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE

2 1. Perustehtäviin vaikuttavat toimintaympäristön muutokset 1.1 Perustehtävä Metsäntutkimuslaitos (Metla) on maa- ja metsätalousministeriön alaisuudessa toimiva valtion sektoritutkimuslaitos, joka edistää tutkimuksen keinoin metsien taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää hoitoa ja käyttöä. Metlan tehtävänä on: harjoittaa tieteellistä tutkimustoimintaa ja siihen perustuvaa tietotuotantoa edistää tutkimustulosten hyväksikäyttöä sekä kehittää tutkimusalansa kotimaista ja kansainvälistä yhteistoimintaa harjoittaa tutkimukseen liittyvää palvelutoimintaa huolehtia metsänjalostustoiminnasta hoitaa hallinnassaan olevia tutkimus- ja suojelualueita seurata metsävarjojen ja metsien terveydentilan kehitystä hoitaa muut laissa ja asetuksessa säädetyt tehtävät hoitaa ne tehtävät, joita ministeriö sille erikseen antaa. 1.2 Toimintaympäristön muutokset Metsäntutkimuksen toimintaympäristö muuttuu aiempaa nopeammin. Tämä vaikuttaa Metlan ja sen asiakkaiden toimintaan, talouteen, poliittisiin päätöksiin, teknologian kehitykseen, yhteiskuntakehitykseen ja erilaisten ympäristönäkökohtien huomioonottamiseen. Metlan toimintaan vaikuttavat monet maailmanlaajuiset ja kansalliset muutossuunnat. Maailmanlaajuisia muutossuuntia: maailmantalouden globalisaatiokehitys heijastuu metsäklusteriin, erityisesti metsäteollisuuden sijaintiin ja keskittymiseen etelän istutusmetsien ja lehtikuidun merkitys raaka-aineena kasvaa Venäjän ja Itämeren alueen merkitys Suomen metsäteollisuuden puuhuollossa muuttuu ja etenkin alueen mekaaninen metsäteollisuus voimistuu informaatio- ja viestintäteknologian sekä bioteknologian vaikutus metsäsektoriin vahvistuu EU:n laajentuminen globaalit ympäristömuutokset vaikuttavat metsiin ja edellyttävät sopeutumista ympäristötietoisuus lisääntyy suomalaisten ja tärkeimpien metsäteollisuustuotteiden asiakasmaiden kansalaisten arvomaailmassa ja heijastuu kulutuskäyttäytymiseen bioenergian käyttö kasvaa. Kansallisia muutossuuntia: väestö ikääntyy ja keskittyy asutuskeskuksiin ja se heijastuu mm. metsätyövoiman saantiin metsänomistajakunnan rakenne ja tavoitteet muuttuvat maaseudun elinvoimaisuus heikkenee julkisen tuen muutokset vaikuttavat yksityismetsätalouden kannattavuuteen yksityismetsätalouden neuvonta- ja valvontaorganisaatioissa tapahtuvat muutokset vaikuttavat neuvontaan ja metsäpalvelutoimintaan julkisen sektorin tuottavuusvaatimukset kasvavat. Suomessa talouskasvun sekä tutkimus- ja kehitystoiminnan näkymät ovat TTS-kaudelle suhteellisen vakaat. Toimintaympäristön yleiset muutokset vaikuttavat tutkimus- ja kehitystoimintaan seuraavasti: kansalliset ja kansainväliset tutkimusjärjestelmät ja rahoituslähteet muuttuvat 2

3 kansallisella tasolla tutkimus- ja kehitystoimintaan tulee uusia toimijoita yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen lisätessä yhteiskunnallista vaikuttavuuttaan budjettirahoituksen osuus sektoritutkimuslaitosten kokonaisrahoituksesta pienenee ja kilpaillun rahan osuus kasvaa sektoritutkimuslaitosten toiminnan tieteellistä ja yhteiskunnallista vaikuttavuutta sekä työnjakoa parannetaan ja tutkimuslaitosten arviointia ja seurantaa kehitetään tutkimuslaitosten alueellista tutkimus- ja koeasemaverkostoa kehitetään yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa tutkija- ja toimialalähtöisten hankkeiden sijasta tehdään yhä enemmän laajoja ja poikkitieteellisiä ohjelmia, joiden toteutus edellyttää useiden toimijoiden kansallista ja kansainvälistä yhteistyötä tutkimustiedon välitysmenetelmät kehittyvät tutkimustietoa karttuu ja tutkimusmenetelmät kehittyvät entistä nopeammin ja se asettaa erityisiä haasteita sekä t&k -henkilöstön että soveltajien osaamisen kehittämiselle. Toimintaympäristön muutostrendit edellyttävät metsäntutkimukselta sekä vahvaa pitkäjänteistä perus- ja soveltavaa tutkimusta että aiempaa suurempaa innovatiivisuutta, nopeampaa reagointikykyä ja joustavaa suuntaamista elinkeinotoiminnan kehittämistä ja metsäpolitiikan valmistelua tukevaan suuntaan. Ne edellyttävät myös tutkimushenkilökunnan osaamisen jatkuvaa kehittämistä. 2. Yhteiskunnallinen vaikuttavuus sekä keskeiset strategiset päämäärät ja toimintalinjat 2.1 Omistajaohjaus Metlaa tulosohjaa päätehtävissä maa- ja metsätalousministeriö ja luonnonsuojelualueiden hoidossa ympäristöministeriö. Maa- ja metsätalousministeriön lähivuosien tavoitteena on parantaa yhteiskunnallista vaikuttavuuttaan. Sen saavuttamiseksi ministeriö kehittää strategista suunnitteluaan, tutkimus-, kehittämis- ja johtokuntastrategiaansa sekä pyrkii kytkemään osaamisen entistä tiiviimmin tukemaan toimialan strategisia kehittämisprosesseja. Nämä kehittämistoimet vaikuttavat tulosohjauksen ja johtokuntatyöskentelyn kautta Metlan toimintaan. Metlan tutkimuksen tärkeimpänä lähivuosien tavoitteena on tukea maa- ja metsätalousministeriötä Kansallisen metsäohjelma 2015:n tarkistuksessa ja toteutuksessa, tuottaa tietoa Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden turvaamisen toimintaohjelman tarpeisiin sekä käynnistää tutkimusohjelmia, jotka parantavat metsänhoidon kustannustehokkuutta ja laatua sekä metsävaratiedon saatavuutta ja metsäsuunnittelua. 2.2 Päämäärät ja toimintalinjat Metlan lähivuosien strategisena päätavoitteena on: tehdä yhteiskunnallisesti ja tieteellisesti vaikuttavaa, metsien kestävää käyttöä ja elinkeinotoiminnan kilpailukykyä edistävää tutkimus- ja kehitystyötä. Tavoitteisiin pääsemiseksi Metla hankkii, tuottaa ja välittää tieteellistä tietoa metsäluonnosta, metsien eri käyttömuodoista, metsävaroista, metsien terveydentilasta ja metsien hyödyntämisestä yhteiskunnallisen päätöksenteon pohjaksi ja hyvinvoinnin edistämiseksi. Tavoitteena on metsien tuotanto- ja palvelumahdollisuuksien kehittämien ja kestävän käytön edistäminen suuntaamalla tutkimusta enenevässä määrin elinkeinotoiminnan kehittämistä ja metsäpolitiikan valmistelua tukevaan suuntaan. Tämä edellyttää soveltavan tutkimuksen lisäksi sitä tukevaa perustutkimusta, metsäalan yhteistoiminnan kehittämistä ja 3

4 tutkimustulosten hyväksikäytön edistämistä sekä huolehtimista Metlalle kuuluvista viranomaistehtävistä. Metlan tutkimus- ja kehitystoiminta on ongelmakeskeistä ja monitieteistä. Metla vahvistaa metsäalan osaamista, vie aktiivisesti tutkimustuloksia käytäntöön ja on aloitteellinen tutkimusja kehitystoiminnan suuntaajana ja metsäsektorin kehittäjänä. Tulevaisuuden tietotarpeet ennakoidaan aktiivisessa vuorovaikutuksessa asiakkaiden kanssa ja tiedonhankinta toteutetaan monitieteisissä ohjelmissa yhdessä soveltajien kanssa. Metlan asiakkaiden tietotarpeet ja korkeatasoinen tieteellinen tutkimus- ja kehitystoiminta edellyttävät toiminnan vahvaa verkottumista ja kansainvälistymistä. Tavoitteena on vaikuttaa asiantuntijana, tiedontuottajana ja jalostajana metsää koskeviin kotimaisiin ja kansainvälisiin prosesseihin, palvella suomalaista metsäklusteria ja tukea eurooppalaisen tutkimustoiminnan koordinaatiopyrkimyksiä Suomen tavoitteiden mukaisesti. Metla toimii yhteisesti hyväksytyn strategian mukaisesti, missä organisaatiorakenne ja toimintakulttuuri tukevat asiakaspalvelua ja yhteistyötä, ja että resurssit keskitetään aiempaa enemmän tutkimus- ja kehitystoimintaan ja tutkimustulosten käytäntöön vientiin. Metla parantaa myös jatkuvasti innovatiivisuutta, joustavuutta, reagointikykyä ja kustannustehokkuutta sekä kehittää henkilöstön osaamista ja työhyvinvointia. 3. Toiminnan kehittäminen ja painopisteiden määrittely 3.1 Painopisteet Metla tekee soveltavan tutkimuksen lisäksi sitä tukevaa perustutkimusta, kehittää metsäalan yhteistoimintaa ja tutkimustulosten hyväksikäyttöä sekä huolehtii sille kuuluvista viranomaistehtävistä. Tutkimusta suunnataan elinkeinotoiminnan kehittämistä ja metsäpolitiikan valmistelua tukevaan suuntaan. Metlan toiminnan kehittämisen lähtökohtia ovat asiakkaiden tietotarpeiden huomioon ottaminen, tutkimus- ja kehitystoiminnan korkea tieteellinen taso, tutkimustulosten käytäntöön viennin edistäminen ja toiminnan verkottuminen ja kansainvälistyminen. Metlan strategia uudistettiin vuosina ja sen toteuttaminen aloitettiin vuonna Vuoden 2005 aikana on laadittu vuosille tutkimustoiminnan strategia, jossa määritellään toiminnan painopisteet, kriittiset menestystekijät ja asemointi muihin toimijoihin nähden vuorovaikutuksessa asiakkaiden ja yhteistyökumppaneiden kanssa. Metlan painoalat ovat: Metsiin perustuva yritys- ja elinkeinotoiminta Metsien yhteiskunnallinen merkitys Metsäekosysteemien rakenne ja toiminta Metsätalouden ja metsäympäristön tietovarannot. Metlan alueellisille toimintayksiköille selkeytetään niiden olemassa olevien vahvuuksien pohjalta Metlan strategiaa ja painopisteiden toteuttamista tukevat osaamisprofiilit ja kumppanuussuhteet. 3.2 Organisaatio Metlan uuden strategian toteuttaminen edellyttää organisaatiorakenteen ja toimintakulttuurin muutoksia. Vuoden 2006 alusta lähtien Metlassa toimitaan uuden tutkimusta ja tutkimustiedon käytäntöön vientiä korostavan prosessiorganisaatiorakenteen mukaisesti. Siinä tulosyksiköt muodostuvat 1) painopistealueille kohdennetuista tutkimusohjelmista, 2) erillishankkeista, jotka ryhmitellään painoaloittain ohjelmien tavoin johdetuiksi kokonaisuuksiksi ja 3) 4

5 viranomaispalveluista. Näitä ydintoimintoja tukevat tutkimuksen tukitoiminnot, sisäiset palvelut sekä strateginen suunnittelu ja johtaminen. Toimintakulttuuria kehitetään korostamalla Metlan yhtenäisyyttä, vuorovaikutteisuutta, yhteistyökykyä ja kansainvälisyyttä. Asiakkailla ja henkilöstöllä tulee olla myönteinen ja johdonmukainen käsitys Metlan aloitteellisuudesta, toiminnasta ja roolista. Johtamisjärjestelmää selkeytetään ja johtamista pidetään avainosaamisena. 3.3 Toiminnan tuloksellisuus ja laatu Metla pyrkii toiminnallaan yhteiskunnalliseen ja tieteelliseen vaikuttavuuteen tuottamalla asiakkailleen ja yhteistyökumppaneilleen tieteelliseen tutkimukseen perustuvaa tietoa. Metlan tietotuotteita ovat mm. tieteelliset referoidut ja muut julkaisut ja raportit, tietoaineistot, tilastot, ennusteet, asiantuntijapalvelut ja -järjestelmät sekä erilaiset tieteelliset seminaarit. Tiedon tuottamiseksi tarvitaan seuraavia prosesseja: tutkimus- ja kehitystoimintaa, johtamista, vuorovaikutusta asiakkaiden ja yhteistyökumppaneiden kanssa sekä näitä tukevia henkilöstö-, talous-, tiedonhallinta-, tutkimusmetsä-, laboratorio- ja muita palveluja. Metlan toiminnan yhteiskunnallista ja tieteellistä vaikuttavuutta sekä tuotteiden määrää, laatua ja asiakkaiden palvelukykyä seurataan ja kehitetään vuoden 2006 alusta alkaen uuden seurantajärjestelmän ja mittariston avulla. Toimintoja kehitetään hyödyntämällä prosessiajattelua. Vuoden 2006 alusta toimii myös toiminnan ja talouden seurantajärjestelmä, joka sisältää keskeiset vaikuttavuuden, tuloksellisuuden ja laadun seurannan mittarit. Kaikille prosesseille kehitetään laatujärjestelmä. Kenttäkoe- ja laboratoriotoimintojen laatujärjestelmät ovat jo käytössä. 4. Voimavarat ja niiden tehokas käyttö 4.1 Henkilöstö Syyskuun lopussa vuonna 2005 Metlassa oli palvelussuhteessa 1002 henkilöä, joista 73,6 % (737 henkilöä) oli vakituisessa palvelussuhteessa. Tutkijoita henkilöstöstä oli n. 35 %. Määräaikaisesta henkilöstöstä 58 % oli palkattu työministeriön momentilta tutkimusta avustaviin tehtäviin. Vakituisesta henkilöstöstä noin puolet (360 henkilöä) työskenteli pääkaupunkiseudun ulkopuolella olevissa toimintayksiköissä. Henkilöstömenojen osuus Metlan kokonaismenoista on kasvanut useiden vuosien ajan ja vuonna 2004 se oli 73 %. Henkilöstön keski-ikä pääkaupunkiseudulla vuonna 2004 oli 50 vuotta ja muualla 48 vuotta. Eläkkeelle jääminen painottuu lähivuosina Vantaan ja myöhemmin muiden toimintayksiköiden henkilöstöön. Eläkkeelle jäävät ovat pääosin tutkimusta avustavaa henkilöstöä. Henkilöstön määrää ja rakennetta kehitetään vuonna 2005 tehtyjen kehittämis- ja tuottavuussuunnitelmien (liite 1) sekä valmisteilla olevan henkilöstösuunnitelman pohjalta. Metlan taloutta tasapainotetaan vähentämällä vakituisen henkilökunnan työpanosta luontaisen poistuman avulla n. 130 henkilötyövuodella vuoteen 2014 mennessä. Tutkijoiden suhteellinen osuus henkilöstöstä tulee kasvamaan. Vuosien aikana eläkkeelle jäävien vakituisessa palvelussuhteessa olevien henkilöiden viroista ja työsuhteista jätetään täyttämättä n. 70 % ja 65 % vuonna 2010, josta seuraa henkilöstön määrän väheneminen 61 henkilötyövuodella vuoden 2004 tasosta vuoden 2010 loppuun mennessä. Vuodesta 2007 alkaen vähennystä tapahtuu seuraavasti: Vuosi HTV-kehys Ero vuoteen

6 Henkilöstövähennykset painottuvat Vantaan toimintayksikön henkilöstöön ja kohdistuvat pääosin tutkimusta avustavaan henkilöstöön. Tämä merkitsee alueellisten yksiköiden suhteellisen osuuden kasvamista ja on siten yhdenmukainen hallituksen alueellistamistavoitteiden kanssa. Henkilöstön pieneneminen merkitsee myös tutkijoiden suhteellisen osuuden kasvamista. Määräaikaista tutkimusta avustavaa henkilöstöä palkataan lähinnä vain kenttäkauden aikaisiin maastotöihin. Määräaikaisia tutkijoita palkataan pääosin vain ulkopuolisella rahoituksella. Henkilöstömenojen osuus kokonaismenoista vuonna 2004 oli 73 %. Edellä kuvattu henkilötyövuosien vähentäminen merkitsee arviolta henkilöstömenojen putoamista 68 %:iin. Pidemmän aikavälin henkilöstömäärän tavoitekehitys on kuvattu Metsäntutkimuslaitoksen tuottavuussuunnitelmassa vuosiksi (liite 1). Metlan toimintoja vahvistetaan Joensuussa hallituksen aamukoulussa vuonna 2000 tekemän aluepoliittisen päätöksen mukaisesti sadan vakituisessa palvelussuhteessa olevan henkilön yksiköksi. Joensuun yksikön henkilöstön lukumäärän kasvattaminen asetettuun tavoitteeseen pyritään toteuttamaan vuoteen 2009 mennessä perustamalla Joensuuhun vuosittain viisi uutta virkaa, jotka tukevat Metlan uuden strategian mukaisia toimintoja. Elokuussa 2005 Joensuussa työskenteli 79 vakinaista henkilöä ja lisäksi 54 määräaikaista työntekijää (yhteensä 134). Uudet toimitilat Joensuussa otettiin käyttöön vuoden 2004 lopussa. Metlan henkilöstön osaamista ja työtehtäviä kehitetään muuttuvien tarpeiden mukaisesti henkilöstösuunnittelun ja koulutuksen avulla, missä toiminnallisten tavoitteiden ja osaamiskartoituksen avulla määritetään henkilöstön rakenne ja osaaminen. Uuden henkilöstön rekrytointi perustuu strategiseen osaamistarpeeseen. Henkilöstön työhyvinvoinnista huolehditaan sekä kehitetään palaute- ja kannustinjärjestelmiä. Tehtävien vaativuuteen ja henkilökohtaiseen suoriutumiseen perustuvan uuden palkkausjärjestelmän käyttö vakiinnutetaan. Järjestelmän käyttöönoton siirtymäkausi päättyy suunnittelukauden lopulla. Palkkausjärjestelmän tuottamaa tietoa hyödynnetään ennakoivasti; johtamisessa ja henkilöstön osaamisalueiden syventämisessä sekä kohdentamisessa Metlan muuttuvia tarpeita vastaavasti. Tulos- ja kehityskeskustelujen käynti vakiinnutetaan. Vuonna 2006 päättyvä työhyvinvoinnin kehittämissuunnitelma tarkistetaan uudistettavan työtyytyväisyyskyselyn pohjalta. 4.2 Infrastruktuuri Metlalla on toimitiloja yhdeksässä toimintayksikössä ja 18 muussa toimipisteessä. Perusedellytyksenä toiminnalle ovat tarkoituksenmukaiset toimitilat ja mahdollisuus hyödyntää tutkimusmetsiä, tutkimustaimitarhaa, laboratoriopalveluja ja pitkäaikaisia kokeita. Kaikilla toimintayksiköillä on tutkimustoimintaa varten tarvittavia laboratoriotiloja. Tutkimus- ja opetusmetsiä on n ha, joista n hehtaaria on luonnonsuojelualueita. Lisäksi Metlalla on Suonenjoen tutkimustaimitarha. Helsingin, Vantaan ja Joensuun toimitilat ovat vuokralla Senaatti-kiinteistöiltä ja muut ovat Metlan omassa hallinnassa. Metlalla on käytettävissä pitkiä metsien ja metsäympäristön tilan seuranta-aineistoja ja biologisten aineistojen näytearkisto. Metlan lähivuosien tavoitteena on pienentää omien kiinteistöjen ylläpito- ja korjauskustannuksia vähentämällä epätarkoituksenmukaisten omien kiinteistöjen määrää. Pääkaupunkiseudulla vuokratilojen määrä suhteutetaan pienenevään henkilöstömäärään. Helsingin toimitiloista luovutaan ja henkilöstö keskitetään Vantaan Jokiniemeen. Vantaan Jokiniemessä ei tarvita uudisrakentamista, mutta KTTK:lta vapautuvat Senaatti-kiinteistöiltä vuokrattavat tilat tulee peruskorjata Metlan käyttöön, jolloin siirtyminen olisi mahdollista vuoden 2007 loppuun mennessä. Samalla luovutaan vähitellen Jokiniemessä olevien pienten erillisrakennusten käytöstä. Muutto aiheuttaa kertaluonteisen investointimenotarpeen mm. kalustuksen hankkimisen, tietoliikenne- sekä turva- ja kulunvalvontajärjestelmän rakentamisen johdosta. Metla aloittaa tilojen yhteiskäytön Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen (MTT) kanssa. MTT:n Kannuksessa sijaitsevan tutkimusaseman henkilöstö siirtyy työskentelemään 6

7 Metlan Kannuksen toimitiloissa vuonna Metlan Paimiossa sijaitsevan Preitilän toimipaikan henkilöstön siirtymisestä MTT:n Paimiossa sijaitseviin tiloihin neuvotellaan. Metlan hallinnassa olevan Haapastensyrjän peruskorjaus- ja uudisrakentamishankkeita viedään eteenpäin Rikosseuraamusviraston kanssa. Muut omien rakennusten rakentamis- ja korjaussuunnitelmat on esitetty liitteessä 2. Tutkimusmetsien hallinta- ja hallintomalli muutetaan sellaiseksi, että saavutetaan mahdollisimman nopeasti merkittävä kustannussäästö nykytilaan verrattuna. Metlan laboratoriopalveluja kehitetään ja yhteistyömahdollisuudet yliopistojen ja sektoritutkimuslaitosten laboratorioiden kanssa kartoitetaan. Kenttäkokeiden ja pitkien aikasarja-aineistojen hyväksikäyttöä tehostetaan yhteistyöllä ja parantamalla aineistojen saatavuutta. 4.3 Taloudelliset resurssit Budjetoidut menot Maa- ja metsätalousministeriö on antanut Metlalle vuosia koskevan tulo-, meno- ja henkilötyövuosikehyksen, jotka on esitetty liitteissä 3 ja 4. Kehys pohjautuu vuoden 2006 talousarvioesitykseen ja vastaa kertaluonteisten erien poiston jälkeen tiedossa olevia kokonaismenoja. Metla on merkinnyt oman kannanottonsa kehyslomakkeille. Kannanotto vastaa ministeriön käsitystä tulevasta tulo- ja menokehyksestä. Tutkimuksen ja tutkimustiedon käytäntöön viennin osuus kokonaisrahoituksesta kasvaa ja muiden kustannusten osuus pienenee. Reagointikykyä parannetaan vähentämällä kiinteiden kustannusten osuutta. Liitteessä 5 on kuvattu eräiden menolajien tavoitteellinen prosentuaalinen kehitys suunnittelukaudella Nettobudjetoitu- ja budjetin ulkopuolinen rahoitus Toimintamenomomentille nettobudjetoitu tulokertymäarvio vuodelle 2006 on 4,7 M. Lisäksi ulkopuolista rahoitusta saadaan suorana tutkimusrahoituksena, jota ei kierrätetä toimintamenomomentin kautta. Strategian mukaisesti tavoitteena on ulkopuolisen rahoituksen kasvattaminen kaksinkertaiseksi vuoteen 2014 mennessä verrattuna vuoteen 2003 ( ). Suunnittelukauden tavoitteeksi asetetaan seuraavat tulokertymätavoitteet, jotka on esitetty tarkemmin liitteessä TAE TTS TTS TTS TTS Toimintamenomomentin nettotulokertymätavoite, Toimintamenomomentin ulkopuolisten tulojen kertymätavoite, 1000 Kasvu edelliseen vuoteen, Maksullisen toiminnan tulot kattavat siitä aiheutuvat kustannukset. Yhteisrahoitteisten tutkimusten osalta tavoitteena on, että Metsäntutkimuslaitoksen kustannusosuus olisi enintään puolet kokonaiskustannuksista. 7

8 Bruttobudjetoidut tulot Bruttobudjetoidun maksullisen toiminnan tulokertymätavoite säilytetään nykyisellä tasolla ollen siten vuosina vuosittain 2 M. Tulokertymätavoitteen saavuttamisen edellytyksenä on tutkimusmetsien säilyminen Metlalla Talouden kehittämissuunnitelma Metlan talouden kehittämiseksi ja toiminnan tuottavuuden parantamiseksi on esitetty vuonna 2005 kehittämissuunnitelma ja tuottavuusohjelma vuosille Suunnitelmaan kuuluu mm laaditun uuden strategian mukainen toimintojen priorisointien, ulkoistamisten ja rationalisointien toteuttaminen, henkilöstömäärän vähentäminen ja henkilöstörakenteen muuttaminen sekä ydintoiminnan kannalta vähemmän keskeisten toimintojen lopettaminen ja kiinteistöjen vähentäminen tutkimustoiminnan tarpeita vastaavaksi. Tutkimusmetsien hallinnan ja hoidon osalta toteutetaan ne toimenpiteet, joihin vuoden 2005 lopussa tehtävä erillinen selvitys antaa aiheen. Luonnonsuojelualueista ja niiden hoidosta luovutaan TTS-kauden aikana. Toimintojen rationalisoinnissa keinoina on mm. siirtyminen sähköiseen asiointiin, kirjanpitoon ja taloushallintoon. Kehittämissuunnitelman mukaiset kehyslaskelmat on esitetty liitteessä 7. Liitteet Liite 1: Metsäntutkimuslaitoksen tuottavuusohjelma vuosille Liite 2: Rakentamis- ja korjaussuunnitelmat Liite 3: Kehyslomake, tulot EI JULKINEN Liite 4: Kehyslomake, menot EI JULKINEN Liite 5: Menolajien prosentuaalinen kehitys EI JULKINEN Liite 6: Tulokertymätavoitteet EI JULKINEN Liite 7: Kehittämissuunnitelma EI JULKINEN 8

9 METSÄNTUTKIMUSLAITOS Jarkko Jokinen Hanke Hyöty- Kust.arvio Myön ala m² euroa euro/m² euroa Vantaan toimintayksikkö Haapastensyrjän jalostusasema uusi toimisto- ja laboratoriorakennus uusi lämpökeskus alueverkosto uusi varastorakennus lämpökeskuksen yhteyteen taimitarha-alueen alue- ja kasteluverkosto Ruotsinkylän tutkimusalue kunnallistekniikkaan liittyminen Punkaharjun toimintayksikkö laboratorion muutostyöt Kannuksen toimintayksikkö muutostyöt (MTT:n siirtyminen) Toimintayksikkö peruskorjaus TTS 2007 TTS 2008 TTS 2009 jakamaton metla-tts (mmm)liite.xls

10 1(4) METSÄNTUTKIMUSLAITOS TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE YMPÄRISTÖMINISTERIÖN HALLINNONALA

11 2(4) METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN VUOSIEN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA YMPÄRISTÖMINISTERIÖN HALLINNONALALTA 1 Toimintalinjat ja tavoitteet Metsäntutkimuslaitoksella on hallinnassaan suojelualueita n ha, joista merkittävimmät ovat Kolin kansallispuisto, Punkaharjun luonnonsuojelualue sekä Mallan ja Vesijaon luonnonpuistot. Hoitotöillä, opastustoiminnalla ja rakennushankkeilla pyritään suojelutavoitteiden toteutumiseen sekä ympäristötietouden ja -kasvatuksen antamiseen. Hoidon ja opastuksen perustana olevia inventointitöitä ja selvityksiä sekä erillissuunnitelmien laadintaa jatketaan. Luonnonsuojelualueiden hoitoa ja käyttöä sekä suojelupäätösten tavoitteiden toteutumista edesauttavia tutkimushankkeita lisätään kohentamalla tutkimuksen edellyttämää infrastruktuuria, kouluttamalla henkilöstöä ja laajentamalla kotimaista ja kansainvälistä tutkimusyhteistyötä. Myös muuta kuin luonnonsuojelualueiden hoitoa palvelevaa tutkimuskäyttöä pyritään edistämään yleisesti. Suojelualueiden käyttöä ohjataan tutkimustoiminnan lisäksi tutkimustiedon välitykseen sekä opetukseen. Luonnonsuojelualueisiin liittyviä kulttuurisia ulottuvuuksia tuodaan aktiivisesti esille. Verkottumista jatketaan kaikilla toiminnan alueilla seudullisesti, kotimaisesti ja kansainvälisesti. Luontomatkailun sovittaminen luonnonsuojelualueisiin ja niiden hoitoon on suunnitelmakaudella edelleen merkittävä tehtäväkokonaisuus. Suunnitelmakaudella toimintaa painotetaan vuosittain ministeriön vahvistamin tulostavoittein. 2 Määrärahasuunnitelma 2.1 Luonnonsuojelualueiden hoito ja kunnossapito, Määrärahaa käytetään luonnonsuojelualueiden hoitoon, inventointeihin ja hoidon suunnitteluun, opastustoimintaan, reitistöjen ja rakenteiden rakentamiseen ja kunnossapitoon, rajamerkintöihin sekä kaluston ja laitteiston hankintaan. Vuosina suunnittelussa keskeisintä on Kolin kansallispuiston erityissuunnitelmien laadinta ja ajantasaistaminen. Suojelualueiden hoidon pääpaino on Kolin kansallispuiston perinneympäristöjen hoitamisessa, kaskeamisessa ja ennallistamisessa. Opastustoiminnan kehittämisen pääpaino on niin ikään Kolilla.

12 3(4) 2.2 Luonnonsuojelualueiden talonrakennustyöt, Kolin kansallispuistossa ja Punkaharjun luonnonsuojelualueella jatketaan rakennuskannan kunnostamista. Rakentamishankkeita pyritään toteuttamaan pitkälti työllisyysmäärärahoin. Luonnonsuojelualueiden hoito ja kunnossapito, mom (1000 ) Mom. TP 2004 TMA 2005 TAE 2006 TTS 2007 TTS 2008 TTS 2009 TTS (YM) (MMM) (TM) Luonnonsuojelualueiden talonrakennustyöt, mom (1000 ), liitetaulukko Mom. TP 2004 TMA 2005 TAE 2006 TTS 2007 TTS 2008 TTS 2009 TTS

13 4(4) LIITETAULUKKO Luonnonsuojelualueiden talonrakennustyöt (1000 ) Hanke Suojeltujen rakennusten entisöinti, Punkaharju Kolin kp:n entisöitävät rakennukset, suojaus, suunnittelu Ympäristöministeriö yhteensä Luonnonsuojelualueiden tulot (1000 ) Mom

METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2006-2009

METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2006-2009 METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2006-2009 R:\netra\materiaalit\tts\TTS2006-2009MMM.doc 1 1. Perustehtäviin vaikuttavat toimintaympäristön muutokset 1.1 Perustehtävä Metsäntutkimuslaitos

Lisätiedot

Metsäntutkimuslaitoksen strategia 2006-2010

Metsäntutkimuslaitoksen strategia 2006-2010 Metsäntutkimuslaitoksen strategia 2006-2010 Metsäntutkimuslaitos (Metla) on maa- ja metsätalousministeriön alaisuudessa toimiva valtion sektoritutkimuslaitos, jonka tehtävänä on voimassa olevan lain ja

Lisätiedot

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN JA METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TULOSSOPIMUS VUODEKSI 2002

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN JA METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TULOSSOPIMUS VUODEKSI 2002 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ 1(3) Päivämäärä Dnro Metsäosasto 23.1.2002 250/06/2002 Viite Asia MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN JA METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TULOSSOPIMUS VUODEKSI 2002 Maa- ja metsätalousministeriö

Lisätiedot

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA 1 METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TALOUSARVIOEHDOTUS 2004 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA 2 OSASTO 12 30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala 32. Metsäntutkimuslaitoksen tulot Momentille arvioidaan

Lisätiedot

METLA ESITYS TME2333 Keskusyksikkö/KBorg/LR 25.10.2007 10/21/07

METLA ESITYS TME2333 Keskusyksikkö/KBorg/LR 25.10.2007 10/21/07 METLA ESITYS TME2333 Keskusyksikkö/KBorg/LR 25.10.2007 10/21/07 METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN (Metla) TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2009 2012 1. Vuosien 2009-2012 strategiset tavoitteet 1.1 Perustehtävät Metsäntutkimuslaitos

Lisätiedot

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN JA METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TULOSSOPIMUS VUODEKSI 2003

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN JA METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TULOSSOPIMUS VUODEKSI 2003 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ 1(5) Päivämäärä Dnro Metsäosasto 27.2.2003 725/06/2003 Viite Asia MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN JA METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TULOSSOPIMUS VUODEKSI 2003 Maa- ja metsätalousministeriö

Lisätiedot

Palvelustrategia Helsingissä

Palvelustrategia Helsingissä Palvelustrategia Helsingissä Strategiapäällikkö Marko Karvinen Talous- ja suunnittelukeskus 13.9.2011 13.9.2011 Marko Karvinen 1 Strategiaohjelma 2009-2012 13.9.2011 Marko Karvinen 2 Helsingin kaupunkikonsernin

Lisätiedot

Suomen metsiin perustuva hyvinvointi 2015: Tulevaisuuskatsaus. Lauri Hetemäki

Suomen metsiin perustuva hyvinvointi 2015: Tulevaisuuskatsaus. Lauri Hetemäki Suomen metsiin perustuva hyvinvointi 2015: Tulevaisuuskatsaus Lauri Hetemäki Muuttuva yhteiskunta ja metsäsektori seminaari 2.3.2006, Tieteiden Talo, Helsinki Sisältö 1. Tausta 2. Lähestymistapa 3. Metsien

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

Valtion rooli suomalaisessa metsäpolitiikassa

Valtion rooli suomalaisessa metsäpolitiikassa Valtion rooli suomalaisessa metsäpolitiikassa 19.10.2011 Marja Kokkonen maa- ja metsätalousministeriö, metsäosasto Esityksen sisältö 1. Taustaa 2. Metsäpolitiikan välineet 3. Metsäpolitiikan haasteet 4.

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Henkilöstöohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto HENKILÖSTÖOHJELMA 1 Henkilöstöohjelman lähtökohdat Johtamisvisio Linjakas johtajuus ja yhteinen sävel.

Lisätiedot

MTT, Metla, RKTL ja Tiken tilastot matkalla Luonnonvarakeskukseen

MTT, Metla, RKTL ja Tiken tilastot matkalla Luonnonvarakeskukseen MTT, Metla, RKTL ja Tiken tilastot matkalla Luonnonvarakeskukseen Yhdessä olemme vahvempia 12.2.2014 1 Luonnonvarakeskuksen perustamisen taustaa Hallinnonalan tutkimuslaitosten yhteistyön tiivistäminen

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulu on kansainvälisesti arvostettu, autonominen ja vastuullinen: osaajien kouluttaja alueellisen kilpailukyvyn rakentaja

Lisätiedot

Meripolitiikan rahoitus Euroopan meri- ja kalatalousrahastossa. EU-erityisasiantuntija Jussi Soramäki Valtioneuvoston kanslia

Meripolitiikan rahoitus Euroopan meri- ja kalatalousrahastossa. EU-erityisasiantuntija Jussi Soramäki Valtioneuvoston kanslia Meripolitiikan rahoitus Euroopan meri- ja kalatalousrahastossa EU-erityisasiantuntija Jussi Soramäki Valtioneuvoston kanslia EMKR varojen jakauma Komissio: - 650 milj. euroa, josta meripolitiikka noin

Lisätiedot

Sektoritutkimus muutoksessa. Hannu Raitio Ylijohtaja, professori Metla

Sektoritutkimus muutoksessa. Hannu Raitio Ylijohtaja, professori Metla Sektoritutkimus muutoksessa Elämää muutoksen keskellä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen tutkimuspäivät Kuopio 22. 23.11.2006 Hannu Raitio Ylijohtaja, professori Metla Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan

Lisätiedot

Alueellisen toiminnan strategia

Alueellisen toiminnan strategia Alueellisen toiminnan strategia Luonnonvarakeskuksen perustamishankkeen sidosryhmäfoorumi 10.6.2014 Ilkka P. Laurila, kehitysjohtaja 23.6.2014 1 Lähtökohta Toimintaa lähes 40 paikkakunnalla - Laaja verkosto

Lisätiedot

Hyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki

Hyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki Hyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki TAIKAKUUn valokuvakilpailu Katse tulevaisuuteen Annika Oksa, Raahen lukio OPETUSTOIMEN STRATEGIA VUOSILLE 2016-2020 OPLA 20.1.2016 7 SISA LTO 1. OPETUSTOIMEN KESKEISET

Lisätiedot

Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset (2005-2010)

Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset (2005-2010) Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset (2005-2010) Tutkimusohjelman esittely Ohjelmajohtaja: MMT Riitta Hänninen riitta.hanninen@metla.fi Metsien monimuotoisuuden

Lisätiedot

Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6.

Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6. Toiminta- ja taloussuunnitelma 2016 2018 sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6.2015 Strategia Strategia (kreik. στρατός sotaväki ) tarkoittaa

Lisätiedot

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Vastaa alueen sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudesta. Väestö 132.000 Budjetti 410 M Työntekijöitä 4200 Helsinki tai Pietari

Lisätiedot

Ajankohtaista strategisen tutkimuksen neuvostosta

Ajankohtaista strategisen tutkimuksen neuvostosta Ajankohtaista strategisen tutkimuksen neuvostosta STN-tietoisku 1 Strategisen tutkimuksen rahoitusvälineen perustaminen Valtioneuvoston periaatepäätös 5.9.2013 tutkimuslaitosten ja tutkimusrahoituksen

Lisätiedot

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu tulevaisuuden toiminnan suuntaajana - teema-aamupäivä Juha Eskelinen, KTT Melkior Oy 23.9.2015 Viestit 2 Haasteina kiristynyt talous, teknologiamurros,

Lisätiedot

Tuloksellisuuserä 1.9.2010. Akavan Erityisalojen linjauksia

Tuloksellisuuserä 1.9.2010. Akavan Erityisalojen linjauksia Tuloksellisuuserä 1.9.2010 Akavan Erityisalojen linjauksia Linjauksia Järjestelyerän käytöstä sovitaan paikallisesti järjestöjen edustajien ja työnantajan kesken Työnantajan tarjottava tuloksellisuushankkeita

Lisätiedot

Strategian yhteys tulossopimuksiin. Neuvotteleva virkamies Mikko Saarinen

Strategian yhteys tulossopimuksiin. Neuvotteleva virkamies Mikko Saarinen Strategian yhteys tulossopimuksiin Neuvotteleva virkamies Mikko Saarinen Voimavaralähtökohdat Toimintamenomomentin henkilötyövuodet sopeutetaan vuoden 2015 tasolta 783 henkilötyövuotta tasolle 726 henkilötyövuotta

Lisätiedot

Valtiovarainministeriö Kirjaamo. VM/13/02.02.01.01/2009, ohje 5.2.2009. Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2010

Valtiovarainministeriö Kirjaamo. VM/13/02.02.01.01/2009, ohje 5.2.2009. Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2010 1(5) Pvm Datum 342009 Dnro Dnr TK-21-893-08 Vastaanottaja Mottagare Valtiovarainministeriö Kirjaamo Viite Ref Asia Ärende VM/13/02020101/2009, ohje 522009 Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2010

Lisätiedot

Eläketurvakeskuksen tutkimuksen ulkoinen arviointi. Susan Kuivalainen

Eläketurvakeskuksen tutkimuksen ulkoinen arviointi. Susan Kuivalainen Eläketurvakeskuksen tutkimuksen ulkoinen arviointi Susan Kuivalainen Arvioinnin sisältö ETK tilasi ulkoisen arvioinnin tutkimustoiminnastaan keväällä 2013. Arvio tutkimustoiminnasta yleisesti ja painopistealueittain

Lisätiedot

Osaamisen johtamisen toimintamalli TE-toimistoissa

Osaamisen johtamisen toimintamalli TE-toimistoissa Osaamisen johtamisen toimintamalli TE-toimistoissa (käyttöönotto osana hyvinvointiohjelmaa) TE-johdon ajakohtaisfoorumi 20.8.2014 Matti Hermunen Sisältö Mitä tapahtuu toimistoissa syksyllä 2014 => Miksi

Lisätiedot

Luonnonvarakeskuksen talous- ja rakenneohjelma 2014 2017

Luonnonvarakeskuksen talous- ja rakenneohjelma 2014 2017 Luonnonvarakeskuksen talous- ja rakenneohjelma 2014 2017 Maakuntien kuuleminen 31.1.2014 Projektinjohtaja Hannu Raitio 24.1.2014 1 Esityksen rakenne 1. Valtion leikkaus 2. Luonnonvarakeskuksen sopeutumisstrategia

Lisätiedot

Uudistuva Rural Studies Rural Studies -verkoston STRATEGIA 2011-2013

Uudistuva Rural Studies Rural Studies -verkoston STRATEGIA 2011-2013 Uudistuva Rural Studies Rural Studies -verkoston STRATEGIA 2011-2013 Rural Studies - johtoryhmän hyväksymä 14.2.2011 SISÄLTÖ: Strategian rakentuminen 1. TOIMINTAYMPÄRISTÖ 2. NYKYTILA 3. TARKOITUS JA TEHTÄVÄT

Lisätiedot

Suomen Akatemian rahoitusmuodot SUOMEN AKATEMIA 2016 TUTKIMUSRAHOITUS

Suomen Akatemian rahoitusmuodot SUOMEN AKATEMIA 2016 TUTKIMUSRAHOITUS Suomen Akatemian rahoitusmuodot 1 Suomen Akatemian rahoitusmuodot Akatemiaohjelmat Strategisen tutkimuksen ohjelmat Akatemiaprofessori Tutkimus Akatemiahanke Suunnattu akatemiahanke Tutkijatohtori Tutkijat

Lisätiedot

Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI

Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI RAAHEN OPETUSTOIMI Opetustoimen Strategia 2015 Op.ltk. 14.09.2011 131 Sisällysluettelo 1. Opetustoimen keskeiset menestystekijät 3 2. Opetustoimen toimintaa ohjaavat periaatteet

Lisätiedot

Henkilöstösuunnitelma 2015-2017

Henkilöstösuunnitelma 2015-2017 Henkilöstösuunnitelma 2015-2017 Päiväys 10.9.2014 Laatija Harri Kivelä Toimiala Palveluketju / Liikelaitos Konsernipalvelut Elinvoima Palvelu Elinkeinopalvelut Perustehtävä Elinkeinojen kehittämisen ja

Lisätiedot

Kansallinen metsästrategia 2025. Juha Ojala maa- ja metsätalousministeriö luonnonvaraosasto 17.10.2014

Kansallinen metsästrategia 2025. Juha Ojala maa- ja metsätalousministeriö luonnonvaraosasto 17.10.2014 Kansallinen metsästrategia 2025 Juha Ojala maa- ja metsätalousministeriö luonnonvaraosasto 17.10.2014 1 Kansallisen metsästrategia 2025:n lähtökohdat Metsäpoliittinen selonteko 2050 ja eduskunnan siihen

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖN JA TURUN KAUPPAKORKEAKOULUN TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2002 VOIMAVAROISTA

OPETUSMINISTERIÖN JA TURUN KAUPPAKORKEAKOULUN TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2002 VOIMAVAROISTA OPETUSMINISTERIÖ 4.9.2001 OPETUSMINISTERIÖN JA TURUN KAUPPAKORKEAKOULUN TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2002 VOIMAVAROISTA TURUN KAUPPAKORKEAKOULUN VOIMAVARAT VUONNA 2002 Tavoitteet

Lisätiedot

Valtiovarainministeriö. Kirjaamo. Liitteenä on Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2012.

Valtiovarainministeriö. Kirjaamo. Liitteenä on Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2012. SAATE TK-21-837-10 7.4.2011 Valtiovarainministeriö Kirjaamo Liitteenä on Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2012. Ehdotuksen liitteenä on peruslaskelma. Tilastokeskus ei esitä erillistä kehittämisvaihtoehtoa

Lisätiedot

ELY-keskuksen rahoitus ja palvelut pkyrityksen. kansainvälistymiseen

ELY-keskuksen rahoitus ja palvelut pkyrityksen. kansainvälistymiseen ELY-keskuksen rahoitus ja palvelut pkyrityksen kasvuun ja kansainvälistymiseen Kansainvälisen kasvun ja rahoituksen aamu 12.3.2014 Varsinais-Suomen ELY-keskus/Timo Mäkelä 13.3.2014 1 Yrityksen kehittämisavustus

Lisätiedot

Metsäalan strateginen ohjelma (MSO) 2011 2015 Päättäjien metsäakatemia 14.9.2011

Metsäalan strateginen ohjelma (MSO) 2011 2015 Päättäjien metsäakatemia 14.9.2011 Metsäalan strateginen ohjelma (MSO) 2011 2015 Päättäjien metsäakatemia 14.9.2011 Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma MSO hallitusohjelmassa Toteuttaa

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

YM:n T&K toiminnan yhteiskunnallinen vaikuttavuus, sektoritutkimuksen uudet järjestelyt ja asiantuntijapaneelit

YM:n T&K toiminnan yhteiskunnallinen vaikuttavuus, sektoritutkimuksen uudet järjestelyt ja asiantuntijapaneelit YM:n T&K toiminnan yhteiskunnallinen vaikuttavuus, sektoritutkimuksen uudet järjestelyt ja asiantuntijapaneelit Tutkimusjohtaja 8.5.2014 Laura Höijer 2 Esitelmän rakenne 1. Yleistä YM:n T&K toiminnasta

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 1: Palveluohjelma 2010-2013

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 1: Palveluohjelma 2010-2013 Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 1: Palveluohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto Järvenpään kaupunki PALVELUOHJELMA 1 Palvelujen järjestäminen Kaupungin ydintoimintoja ovat palvelutarpeen

Lisätiedot

Venäjän metsäsektorin ennakointi yritysten tarpeet ohjaamaan tutkimusta. Business Café Joensuu, 26.3.2014 Timo Leinonen, Metla

Venäjän metsäsektorin ennakointi yritysten tarpeet ohjaamaan tutkimusta. Business Café Joensuu, 26.3.2014 Timo Leinonen, Metla Venäjän metsäsektorin ennakointi yritysten tarpeet ohjaamaan tutkimusta Business Café Joensuu, 26.3.2014 Timo Leinonen, Metla Esityksen sisältö Metla ennakoi Metsäsektorin ennakointi Venäjällä Tutkimuksen

Lisätiedot

Valtion tutkimuslaitoksia uudistetaan - miten käy ruoan ja uusiutuvien luonnonvarojen tutkimuksen?

Valtion tutkimuslaitoksia uudistetaan - miten käy ruoan ja uusiutuvien luonnonvarojen tutkimuksen? Liha-alan tutkimusseminaari 11.10.2012 Valtion tutkimuslaitoksia uudistetaan - miten käy ruoan ja uusiutuvien luonnonvarojen tutkimuksen? Tutkimusjohtaja Mikko Peltonen Maa- ja metsätalousministeriö Esityksen

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN TOIMINTAMALLI VISIOMME VUOTEEN 2019 Tavoitteenamme on, että hoitotyön yhteisömme on alueellisesti vetovoimainen

Lisätiedot

Suomen Akatemian kansainvälisen toiminnan strategia. Pääjohtaja Markku Mattila

Suomen Akatemian kansainvälisen toiminnan strategia. Pääjohtaja Markku Mattila Suomen Akatemian kansainvälisen toiminnan strategia Pääjohtaja Markku Mattila 1 Hallituksen strategia-asiakirja 2007 Kansainvälistymistavoitteet: kansainvälisen huippuosaamisen lisääminen korkeakoulutuksen

Lisätiedot

MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020

MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020 Kunnanhallitus 30.5.2011 91 LIITE 37 Valtuusto 13.6.2011 15 LIITE 18 MYRSKYLÄN KUNTA MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020 JA STRATEGIA VISION TOTEUTUMISEKSI Kunnan visio 2020 Myrskylä on viihtyisä asuinkunta kohtuullisten

Lisätiedot

Ajankohtaista Suomen Akatemiasta

Ajankohtaista Suomen Akatemiasta Ajankohtaista Suomen Akatemiasta Heikki Mannila 12.8.2015 1 Julkisen rahoituksen arvioidut rahavirrat 2015 900? Ammattikorkeakoulut Opetus- ja kulttuuriministeriö 270+55 Suomen Akatemia 1900 50 Yliopistot

Lisätiedot

KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010. A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen

KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010. A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen TA 1 KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010 A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen C) Palvelualue: Vapaa-aikakeskus D) Vastuuhenkilö: Tapio Miettunen

Lisätiedot

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä.

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä. Suomen Karateliitto STRATEGIA 2013-2020 1 SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020 YHTEINEN TEKEMINEN ON VOIMAVARAMME Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti

Lisätiedot

Osaamisen johtamisen viitekehys ja toimintamalli TE-palvelussa

Osaamisen johtamisen viitekehys ja toimintamalli TE-palvelussa Osaamisen johtamisen viitekehys ja toimintamalli TE-palvelussa Sanna Kolomainen Pia Laitinen Matti Hermunen TE-johdon ajankohtaisfoorumi 21.-22.8.2013, Tupaswilla 1 Taustaa osaamisen johtamiselle Tavoite:

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN TEKNILLISEN KORKEAKOULUN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2001-2003

LAPPEENRANNAN TEKNILLISEN KORKEAKOULUN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2001-2003 OPETUSMINISTERIÖ 6.9.2000 LAPPEENRANNAN TEKNILLISEN KORKEAKOULUN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2001-2003 TAVOITTEET Yliopistojen yhteiset tavoitteet Yliopistojen tehtävät on asetettu

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULUN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2001-2003

HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULUN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2001-2003 OPETUSMINISTERIÖ 6.9.2000 HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULUN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2001-2003 TAVOITTEET Yliopistojen yhteiset tavoitteet Yliopistojen tehtävät on asetettu yliopistolaissa

Lisätiedot

Henkilöstön kehittämisen kokonaissuunnitelma Osaamisen kehittäminen

Henkilöstön kehittämisen kokonaissuunnitelma Osaamisen kehittäminen Henkilöstön kehittämisen kokonaissuunnitelma Osaamisen kehittäminen Sihteerifoorumi 5.6.2012 Sanna-Marja Heinimo 6.6.2012 1 Työssä tarvittava osaaminen Mitä osaamista tarvitset työssäsi? -Asiaosaaminen

Lisätiedot

Metsäalan strateginen ohjelma MSO

Metsäalan strateginen ohjelma MSO Metsäalan strateginen ohjelma MSO Metsäalan strategisen ohjelman tavoitteet: MSO:n tavoitteena on: ennakoida ja seurata metsäalan rakennemuutosta, koordinoida metsäteollisuuden ja metsäsektorin toimintaedellytystyöryhmän

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI

Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI suvaitsevaisuus rohkeus oikeudenmukaisuus vastuullisuus MAAILMANKANSALAINEN aktiivisuus terve itsetunto avoimuus muutosvalmius RAAHEN OPETUSTOIMI Kansainvälisyysstrategia

Lisätiedot

Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit

Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit Esi- ja perusopetuksen kehittämisverkoston päätösseminaari katse kohti tulevaisuutta 11.5.2006 Tampere Veli-Matti Kanerva, kehityspäällikkö Kasvatus- ja

Lisätiedot

TOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ

TOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ TOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ Paasitorni 17.12.2013 Opetusneuvos Anu Räisänen AMMATILLISEN KOULUTUKSEN LAATUTYÖRYHMÄ 2012 (1) 1 Koulutuksen järjestäjien

Lisätiedot

RUOKATURVALLISUUSRATKAISUT Viennin vauhdittajina. Jukka Lähteenkorva 8.9.2014

RUOKATURVALLISUUSRATKAISUT Viennin vauhdittajina. Jukka Lähteenkorva 8.9.2014 RUOKATURVALLISUUSRATKAISUT Viennin vauhdittajina Jukka Lähteenkorva 8.9.2014 HANKKEEN TAVOITTEET Tavoitteena on avata markkinoita innovatiivisille ratkaisuille ja yhteistoimintamalleille, joilla yritykset

Lisätiedot

Tietosuojavaltuutetun toimisto

Tietosuojavaltuutetun toimisto Tietosuojavaltuutetun toimisto TIETOSUOJAVALTUUTETUN TOIMISTON TULOSTAVOITEASIAKIRJA Aika 27.9.2005 Paikka Osallistujat Oikeusministeriö OM:n edustajat: Hallintojohtaja Olli Muttilainen (pj) Ylitarkastaja

Lisätiedot

BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ. Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi

BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ. Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi RAKENNETTU YMPÄRISTÖ LUO HYVINVOINTIA JA KILPAILUKYKYÄ Kuva: Vastavalo Rakennetulla ympäristöllä

Lisätiedot

Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet

Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet Elinkeinoministeri Olli Rehn Alueelliset kehitysnäkymät 2/2015 julkistamistilaisuus Jyväskylä 24.9.2015 Team Finland -verkoston vahvistaminen

Lisätiedot

Työtä ja hyvinvointia Hämeen metsistä - metsästrategiaseminaari. 7.9.2010 Hämeenlinna

Työtä ja hyvinvointia Hämeen metsistä - metsästrategiaseminaari. 7.9.2010 Hämeenlinna Työtä ja hyvinvointia Hämeen metsistä - metsästrategiaseminaari 7.9.2010 Hämeenlinna Juha Ojala maa- ja metsätalousministeriö 1 Metsäala muutoksen keskellä + Metsätalous ja metsä- ja puutuoteteollisuus

Lisätiedot

Kriittinen menestystekijä Tavoite 2015 Mittari Vastuu Aikataulu ja raportointi

Kriittinen menestystekijä Tavoite 2015 Mittari Vastuu Aikataulu ja raportointi 1 Strategia vuosille 2013 2017 Tarkistetut tavoitteet 2015 Missio: Neuvoston tehtävä on tukea ja kehittää yliopistokirjastoja tutkimusta ja opetusta edistävinä asiantuntijaorganisaatioina. Neuvosto on

Lisätiedot

OHEISMATERIAALIN TARKOITUS

OHEISMATERIAALIN TARKOITUS (2012) OHEISMATERIAALIN TARKOITUS Kalvosarja on oheismateriaali oppaalle TASA ARVOSTA LAATUA JA VAIKUTTAVUUTTA JULKISELLE SEKTORILLE Opas kuntien ja valtion alue ja paikallishallinnon palveluihin ja toimintoihin

Lisätiedot

Henkilöstöjohdon rooli ja organisaation tiedonhallinta

Henkilöstöjohdon rooli ja organisaation tiedonhallinta Henkilöstöjohdon rooli ja organisaation tiedonhallinta Strateginen työhyvinvointijohtaminen kunta-alalla Pauli Forma Henkilöstöjohtamisen seminaari 9.4.2013 Perustuu Kevan julkaisuun 1/2013 (Pauli Forma,

Lisätiedot

Julkisen riistakonsernin strategia

Julkisen riistakonsernin strategia Julkisen riistakonsernin strategia SISÄLLYS JOHDANTO 3 JULKINEN RIISTAKONSERNI 4 TOIMINTA-AJATUS 5 VISIO 5 MUUTOSTEKIJÄT JA SIDOSRYHMÄT 6 STRATEGISET PÄÄMÄÄRÄT 7 HOITOSUUNNITELMAT 10 JOHDANTO Maa- ja metsätalousministeriön

Lisätiedot

Sisäasiainministeriön hallinnonalan tutkimusstrategia 2014-

Sisäasiainministeriön hallinnonalan tutkimusstrategia 2014- Tutkimuksen painopistealueet sisäasiainministeriön hallinnonalalla Sisäasiainministeriön hallinnonalan tutkimusstrategia 2014- Tiina Ranta-Lassila, sisäasiainministeriö Kuopio 27.9.2013 27.9.2013 Tausta

Lisätiedot

Kehittämisen omistajuus

Kehittämisen omistajuus Kehittämisen omistajuus Kuntaliitto 18.4.2013 Tuottava ja hallittu kehittämistoiminta kunnissa hanke (KUNTAKEHTO) Pasi-Heikki Rannisto Kehityspäällikkö, HT Tampereen Palveluinnovaatiokeskus (TamSI) Kehittämistyön

Lisätiedot

GTK:n uudet tuulet. Olli Breilin, aluejohtaja. Suomen vesiyhdistys ry:n pohjavesijaosto Teemailtapäivä 6.10.2015

GTK:n uudet tuulet. Olli Breilin, aluejohtaja. Suomen vesiyhdistys ry:n pohjavesijaosto Teemailtapäivä 6.10.2015 GTK:n uudet tuulet Olli Breilin, aluejohtaja Suomen vesiyhdistys ry:n pohjavesijaosto Teemailtapäivä 6.10.2015 Strategian muutostekijöitä 2 Strategian kärkiversot, Perustehtävän uudistaminen Vaikuttavuus,

Lisätiedot

METSO-ohjelma 2008 2025:

METSO-ohjelma 2008 2025: METSO-ohjelma 2008 2025: vapaaehtoisen suojelun onnistumiset ja haasteet Kimmo Syrjänen 1, Saija Kuusela 1, Susanna Anttila 1, Mirja Rantala 2 ja Terhi Koskela 2 1 Suomen ympäristökeskus ja 2 Metsäntutkimuslaitos

Lisätiedot

SYKEn strategia

SYKEn strategia SYKEn strategia 2011 2014 2 SYKEN MISSIO, VISIO JA ARVOT Tuotamme yhteiskunnan kestävän kehityksen kannalta välttämätöntä tietoa, osaamista ja palvelua. Parannamme ja turvaamme ympäristöämme sekä ratkomme

Lisätiedot

Kasvun ja oppimisen palvelualue 2016

Kasvun ja oppimisen palvelualue 2016 Kaupunginhallitus 5.10.2016 Kuopion kaupungin talousarvio 2016 sekä vuosien 2016-2019 toimintaja taloussuunnitelma Sivu 87: sivun loppuun lisätään kasvun ja oppimisen palvelualueen toiminnalliset tavoitteet

Lisätiedot

Kestävä kehitys korkeakoulujen ohjauksessa

Kestävä kehitys korkeakoulujen ohjauksessa Kestävä kehitys korkeakoulujen ohjauksessa Suomen korkeakoulujen kestävän kehityksen foorumi: kestävän kehityksen edistäminen korkeakoulujen toiminnassa Tampere 6.4.2016 Riina Vuorento Ohjauksen muodot

Lisätiedot

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Ammatillisen peruskoulutuksen valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi www.oph.fi Hankkeen vaikuttavuuden

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

Kansallisen metsäohjelma 2015 Tulosten ja johtopäätösten läpikäynti 27.5.2013

Kansallisen metsäohjelma 2015 Tulosten ja johtopäätösten läpikäynti 27.5.2013 Kansallisen metsäohjelma 2015 Tulosten ja johtopäätösten läpikäynti 27.5.2013 Raportin sisältö 1. Tiivistelmä 2. Johdanto 3. Arvioinnin lähtökohdat 4. Toimintaympäristön muutosten vaikutusten arviointi

Lisätiedot

Julkisen tietojohtamisen kehittäminen ja sektoritutkimus. Pääjohtaja, dosentti, OTT Tuomas Pöysti/VTV 31.3.2011

Julkisen tietojohtamisen kehittäminen ja sektoritutkimus. Pääjohtaja, dosentti, OTT Tuomas Pöysti/VTV 31.3.2011 Julkisen tietojohtamisen kehittäminen ja sektoritutkimus Pääjohtaja, dosentti, OTT Tuomas Pöysti/VTV 31.3.2011 Julkinen tietojohtaminen Tietojohtaminen tarkoittaa menetelmiä, joilla tiedon hakeminen sekä

Lisätiedot

Metsäsektorin elinkeinorakennetta on monipuolistettava Suomessa

Metsäsektorin elinkeinorakennetta on monipuolistettava Suomessa Metsäsektorin elinkeinorakennetta on monipuolistettava Suomessa Anssi Niskanen johtaja - Metsäalan tulevaisuusfoorumi Maa- ja metsätalousministeriön ja Joensuun yliopiston järjestämä keskustelu- ja tiedotustilaisuus

Lisätiedot

2015 HENKILÖSTÖRESURSSISUUNNITELMA TAE 2016, Liite 7, 28.5.2015 Virasto/liikelaitos ja laatija: Nuorisoasiankeskus

2015 HENKILÖSTÖRESURSSISUUNNITELMA TAE 2016, Liite 7, 28.5.2015 Virasto/liikelaitos ja laatija: Nuorisoasiankeskus 2015 HENKILÖSTÖRESURSSISUUNNITELMA TAE 2016, Liite 7, 28.5.2015 Virasto/liikelaitos ja laatija: Nuorisoasiankeskus 1. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ tilanteesta 31.3. 2013 2014 2015 TAE 2016 Vakinaisen henkilöstön

Lisätiedot

Monikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan?

Monikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan? Monikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan? Raila Oksanen 1.9.2016 Page 1 Monikäyttöisyyden lähtökohta CAF on tarkoitettu helppokäyttöiseksi työkaluksi julkisen sektorin organisaatioiden

Lisätiedot

Tiede- ja tutkimusstrategia 2020

Tiede- ja tutkimusstrategia 2020 Tiede- ja tutkimusstrategia 2020 Johtajaylilääkäri Turkka Tunturi 26.4.2012 1 VSSHP:n strategia vuosille 2007-2015 Vahva yliopistollinen yhteistyö Vahvistetaan tutkimustoiminnan edellytyksiä Vaikutetaan

Lisätiedot

Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012

Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012 Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012 Yhteistoimintaryhmä 29.11.2010 Kaupunginhallitus 29.11.2010 Kaupunginvaltuusto 13.12.2010 Sisällysluettelo 1. Edellisen

Lisätiedot

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Luonnos 9.1.2015 Suuntaviivat (tavoitteet) aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehittämiselle Uudistuvan

Lisätiedot

TE-palvelu-uudistus TEM 19.8.2013

TE-palvelu-uudistus TEM 19.8.2013 TE-palvelu-uudistus TEM 19.8.2013 TE-palvelu-uudistus tikun nokassa Ison palvelu- ja toimintatapamuutoksen johtaminen on edelleen vaiheessa suunta on selvillä, vaikutukset näkyvät viiveellä Mediamielikuvana

Lisätiedot

Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuuri

Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuuri Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuuri Kohti tavoitetilaa Valtio Expo 2015 Olli Ahonen Valtiokonttori Agenda Johdanto Kohti tavoitetilaa: 1. Valtion taloushallinnon ohjaus 2. Valtion talous- ja

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 176. Rakennuslautakunta 21.11.2013 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 176. Rakennuslautakunta 21.11.2013 Sivu 1 / 1 Rakennuslautakunta 21.11.2013 Sivu 1 / 1 176 Rakennuslautakunnan seurantaraportti 10/2013 (kh-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Tuija Nyyssönen, puh. (09) 816 24811 Veronica Rehn-Kivi, puh. 09 816 26600

Lisätiedot

Kansallinen metsäohjelma 2015:n (KMO) väliarviointi

Kansallinen metsäohjelma 2015:n (KMO) väliarviointi Kansallinen metsäohjelma 2015:n (KMO) väliarviointi Kansallinen metsäneuvosto Tiivistelmä alustavista tuloksista Väliarvioinnin aikataulu Työvaiheiden ajoittuminen Joulukuu Tammikuu Helmikuu Maaliskuu

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

Kohti kokonaisvaltaista tietojohtamista Kokonaisarkkitehtuuri johtamisen tukena. 7.6.2013 Leena Kononen

Kohti kokonaisvaltaista tietojohtamista Kokonaisarkkitehtuuri johtamisen tukena. 7.6.2013 Leena Kononen Kohti kokonaisvaltaista tietojohtamista Kokonaisarkkitehtuuri johtamisen tukena 7.6.2013 Leena Kononen 1 Johtaminen tiedon ekosysteemissä Tiedon ekosysteemi johtuu tiedon jatkuvasta kierrosta ja uusiutumisesta

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Teollisuusneuvos Mika Aalto Elinkeino- ja innovaatio-osasto Strategiset kasvualat-ryhmä 2.9.2014 Teollisuuspolitiikan visio Teollisuuspolitiikan

Lisätiedot

Johtamisen kehittämisverkosto Työseminaari 28.5.2013

Johtamisen kehittämisverkosto Työseminaari 28.5.2013 Johtamisen kehittämisverkosto Työseminaari 28.5.2013 Muutos, osaaminen ja johtamiskoulutus Koulutuskartoitus ja seminaarin ennakkokysely Johtamiskoulutusten kartoitus 1 Miltä tilanne näyttää? Alueellinen

Lisätiedot

Metsäklusterin innovaatioympäristön kehittäminen ja linkittyminen metsien käytön arvoketjuihin

Metsäklusterin innovaatioympäristön kehittäminen ja linkittyminen metsien käytön arvoketjuihin Metsäalan tulevaisuusseminaari 1.11.2007 Metsäklusterin innovaatioympäristön kehittäminen ja linkittyminen metsien käytön arvoketjuihin Christine Hagström-Näsi Metsäklusteri Oy Metsäklusterin keskeiset

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan metsäohjelma 2012-2015 laatiminen. Heikki Karppinen Metsäkeskus Pohjois-Karjalan 3.10.2011

Pohjois-Karjalan metsäohjelma 2012-2015 laatiminen. Heikki Karppinen Metsäkeskus Pohjois-Karjalan 3.10.2011 Pohjois-Karjalan metsäohjelma 2012-2015 laatiminen Heikki Karppinen Metsäkeskus Pohjois-Karjalan 3.10.2011 1 Alueellinen metsäohjelma Metsäalan ja yhteiskunnallisten vaikutusten strateginen ohjelma Yli

Lisätiedot

Yrittäjyysohjelma 2014-15. Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunta

Yrittäjyysohjelma 2014-15. Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunta Yrittäjyysohjelma 2014-15 Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunta Teknologiateollisuuden yrittäjyysohjelma Ohjelma on Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunnan kannanotto teollisuuden toimintaedellytysten

Lisätiedot

MUISTIO 12.10.2015. 1. Johdanto

MUISTIO 12.10.2015. 1. Johdanto MUISTIO 12.10.2015 1. Johdanto Strateginen tutkimus on pitkäjänteistä, horisontaalista, ratkaisuhakuista ja tieteellisesti korkeatasoista tutkimusta, jonka tarkoituksena on löytää ratkaisuja merkittäviin

Lisätiedot

PYSYYKÖ METSÄPOLITIIKKA MUUTOSTEN MUKANA?

PYSYYKÖ METSÄPOLITIIKKA MUUTOSTEN MUKANA? Miten metsäalan rakennemuutos heijastuu politiikan sisältöön ja tekemiseen? Suomenlinna 3.12.2008 Aarne Reunala PYSYYKÖ METSÄPOLITIIKKA MUUTOSTEN MUKANA? Metsäsektorin politiikkaohjelma? Kansallinen metsäohjelma

Lisätiedot

ONKO OIKEA VASTAUS 18 VAI LAATU JA VAIKUTTAVUUS? Tavoitteena aito rakenteellinen kehittäminen ja alueellinen hyvinvointi

ONKO OIKEA VASTAUS 18 VAI LAATU JA VAIKUTTAVUUS? Tavoitteena aito rakenteellinen kehittäminen ja alueellinen hyvinvointi ONKO OIKEA VASTAUS 18 VAI LAATU JA VAIKUTTAVUUS? Tavoitteena aito rakenteellinen kehittäminen ja alueellinen hyvinvointi ARENE tiedotustilaisuus 23.4.2010 - Helsinki Vesa Saarikoski YHTÄÄLTÄ: RAKENTAKAA

Lisätiedot