Metsäntutkimuslaitoksen kilpailukyvyn ja toimintaedellytysten parantaminen vuosina

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Metsäntutkimuslaitoksen kilpailukyvyn ja toimintaedellytysten parantaminen vuosina"

Transkriptio

1 MUISTIO Metsäntutkimuslaitoksen kilpailukyvyn ja toimintaedellytysten parantaminen vuosina Yhteenveto Toimintaympäristön kansalliset ja kansainväliset muutostrendit vaikuttavat yhä vahvemmin metsäntutkimukseen ja sen toimintaedellytyksiin. Tutkimus on aiempaa asiakasorientoituneempaa ja tutkimusrahoitus siirtyy yhä vahvemmin kilpailtuun rahoitukseen suoran budjettirahoituksen sijasta. Toimintaympäristön muutokset edellyttävät metsäntutkimukselta vahvaa ja pitkäjänteistä perus- ja soveltavaa tutkimusta, aiempaa suurempaa innovatiivisuutta, entistä nopeampaa reagointikykyä ja taitoa kohdentaa tutkimus elinkeinotoiminnan kehittämistä ja metsäpolitiikan valmistelua tukevaan suuntaan. Muutokset edellyttävät myös henkilöstön osaamisen jatkuvaa kehittämistä. Valtion toimista Metlan toimintaedellytyksiin vaikuttavat eniten tuottavuusohjelma ja sektoritutkimusjärjestelmän uudistaminen. Ne tulevat lähivuosina laskemaan Metlan suoraa budjettirahoitusta arviolta 6-7 miljoonaa euroa vuoden 2006 tasosta. Lisäksi strategisten huippuosaamiskeskittymien - metsäklusteri, energia ja ympäristö - toimintaan osallistuminen edellyttää Metlalta jatkossa suurempaa taloudellista joustoa sekä panostusta uuteen osaamiseen. Metlan tavoitteena on vuosina toteuttavien toiminnallisten ja taloudellisten toimenpiteiden avulla taata metsäntutkimuksen toimintaedellytykset ja kilpailukyky muuttuneessa toimintaympäristössä: - tehostamalla Metlan strategian toteuttamista - keskittämällä resursseja ydintoimintaan - arvioimalla Metlan eri toimintojen tarpeellisuus - toteuttamalla alueyksikköuudistus sekä määrittelemällä uusille alueyksiköille osaamisprofiilit ja selkeät toiminnalliset tehtäväkokonaisuudet - vahvistamalla alueyksiköitä kasvattamalla niissä tutkijoiden kriittistä massaa - vahvistamalla alueellisten sidosryhmien ja asiakkuuksien hallintaa - parantamalla henkilöstön osaamisrakennetta strategisten linjausten mukaiseksi - vahvistamalla osaamista kansallisten ja kansainvälisten kumppanuuksien avulla - tehostamalla johtamista ja keskittämällä hallinto- ja tutkimuksen tukipalvelujen tuotantoa mm. valtion palvelukeskuksia hyödyntäen - keventämällä kustannusrakennetta ja lisäämällä taloudellista joustoa - tehostamalla toimisto- ja laboratoriotilojen käyttöä tilanteessa, jossa henkilöstö vähenee - turvaamalla ajantasaiset tutkimusvälineet ja tilat - vähentämällä tulevia peruskorjausinvestointeja - edistämällä aktiivisesti ikärakenteen tervehdyttämistä Keskeisimmät toimet, joilla taloudellisiin ja toiminnallisiin tavoitteisiin pyritään vuosina 2008 _ 2011 ovat toimintojen uudelleen arviointi, toimintojen keskittäminen yhdeksältä paikkakunnalta kuudelle ja perustamalla neljä hallinnollista alueyksikköä sekä vahvistamalla verkottumista muiden toimijoiden kanssa. Toimilla on pitkän aikavälin positiivisia vaikutuksia Metlan kilpailukykyyn ja toimintaedellytyksiin.

2 2 Toimintaympäristön muutokset Toimintaympäristön kansalliset ja kansainväliset muutostrendit vaikuttavat yhä vahvemmin metsäntutkimukseen ja sen toimintaedellytyksiin. Tärkeimpiä maailmanlaajuisia muutossuuntia ovat: puuraaka-aineen tuotanto ja teolliset investoinnit keskittyvät Aasiaan ja Etelä- Amerikkaan massa- ja paperiteollisuuden sekä puutuoteteollisuuden tuotteiden kulutus kasvaa hitaasti Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa, mutta nopeasti Aasiassa kansainväliset ja EU-tason sopimukset velvoittavat yhä laajemmin toiminnan muutoksiin energian tarve kasvaa ja bioenergian käytölle etsitään uusia muotoja ja sen tuotantoa lisätään metsien merkitys virkistyksen ja terveyden lähteenä kasvaa paikkatietojen käyttö lisääntyy ympäristötietoisuus lisääntyy suomalaisten ja tärkeimpien metsäteollisuustuotteiden asiakasmaiden kansalaisten arvoissa ja se heijastuu kulutuskäyttäytymiseen Venäjän ja Itämeren alueen merkitys Suomen metsäteollisuuden puuhuollossa muuttuu ja etenkin alueen mekaaninen metsäteollisuus voimistuu informaatio- ja viestintäteknologian sekä bio- ja nanoteknologian vaikutus metsäsektoriin vahvistuu EU:n laajentumisen vaikutukset globaalit ympäristömuutokset, erityisesti ilmastonmuutos, vaikuttavat metsiin ja edellyttävät ennakointia ja sopeutumista tietoisuus metsien merkityksestä hiilinieluina ja muiden ekosysteemipalvelujen lähteenä sekä bioenergiakeskustelu voimistuvat ja nostavat metsäasioiden painoa poliittisella agendalla Keskeisimpiä kansallisia muutossuuntia ovat: metsänomistajakunnan rakenne ja tavoitteet muuttuvat; erityisesti metsänomistuksen kaupungistuminen vaikuttaa metsätalouden eri muotojen hyväksyttävyyteen sekä metsän uudistamisen ja hoidon tavoitteisiin ja niiden toteutumiseen metsänhoitotavoitteiden toteutumista vaikeuttaa osaavan työvoiman puute metsäteollisuuden kasvumahdollisuudet perustuvat uusiin innovatiivisiin tuotteisiin ja palveluihin; teollisuuden rereurssipanostus innovaatiotoimintaan on dynaamisimpiin teollisuudenaloihin verrattuna suhteellisen pieni metsätalouden kannattavuus ei kehity toivotulla tavalla luonnon monimuotoisuutta koskevaa kansallista ohjelmaa toteutetaan yksityismetsätalouden neuvonta- ja valvontaorganisaatioissa tapahtuvat muutokset vaikuttavat neuvontaan ja metsäpalvelutoimintaan julkisen sektorin tuottavuusvaatimukset kasvavat väestö ikääntyy ja muuttaa kasvukeskuksiin työikäisten määrä vähenee sähköisten asiointipalvelujen merkitys korostuu yhteistyö- ja organisaatiorajat ylittävät prosessit lisääntyvät valtionhallinnossa valtionhallinnon yhteisiä hallinto- ja IT-palveluja tuotetaan keskitetysti ja sijoitetaan palvelukeskuksiin

3 3 tietoisuus metsien merkityksestä hiilinieluina ja muiden ekosysteemipalvelujen lähteenä sekä bioenergiakeskustelu voimistuvat ja nostavat metsäasioiden painoa poliittisella agendalla Toimintaympäristön yleisiä muutoksia, jotka vaikuttavat tutkimus- ja kehitystoimintaan ovat: kansalliset ja kansainväliset tutkimusjärjestelmät ja rahoituslähteet muuttuvat kansallisella tasolla tutkimus- ja kehitystoimintaan tulee uusia toimijoita yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen lisätessä yhteiskunnallista vaikuttavuuttaan budjettirahoituksen osuus sektoritutkimuslaitosten kokonaisrahoituksesta pienenee ja kilpaillun rahan osuus kasvaa sektoritutkimuslaitosten toiminnan tieteellistä ja yhteiskunnallista vaikuttavuutta sekä työnjakoa parannetaan ja tutkimuslaitosten arviointia ja seurantaa kehitetään tutkimuksen poliittinen ohjaus ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden vaatimus vahvistuu tutkimuslaitosten alueellista tutkimus- ja koeasemaverkostoa kehitetään yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa tutkija- ja toimialalähtöisten hankkeiden sijasta tehdään yhä enemmän laajoja ja poikkitieteellisiä ohjelmia, joiden toteutus edellyttää useiden toimijoiden kansallista ja kansainvälistä yhteistyötä tutkimustiedon välitysmenetelmät kehittyvät tutkimustietoa karttuu ja tutkimusmenetelmät kehittyvät entistä nopeammin ja se asettaa erityisiä haasteita sekä t&k -henkilöstön että soveltajien osaamisen kehittämiselle Metlan tehtävä ja strategiset linjaukset Metsäntutkimuslaitoksen tehtävänä on edistää tutkimuksen keinoin metsien taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää hoitoa ja käyttöä. Toiminta-ajatuksensa mukaisesti "Metsäntutkimuslaitos rakentaa metsäalan tulevaisuutta tuottamalla ja välittämällä tietoa sekä osaamista yhteiskunnan parhaaksi". Visionsa mukaan "Metsäntutkimuslaitos on vaikuttavin, asiakkaidensa tietotarpeet ennakoiva metsien kestävän käytön kansallinen ja kansainvälinen asiantuntija". Metlan strategisena päämääränä on tieteellisesti korkeatasoinen ja yhteiskunnallisesti vaikuttava, metsien kestävää käyttöä ja elinkeinoelämän kilpailukykyä edistävä tutkimus- ja kehitystoiminta. Tavoitteena on metsien tuotanto- ja palvelumahdollisuuksien kehittäminen ja kestävän käytön edistäminen suuntaamalla tutkimusta elinkeinotoiminnan kehittämistä ja metsäpolitiikan valmistelua tukevaan suuntaan. Metlan toiminnan painoalat tärkeysjärjestyksessä ovat: 1) metsiin perustuva yritys- ja elinkeinotoiminta, 2) metsien yhteiskunnallinen merkitys, 3) metsäekosysteemin rakenne ja toiminta ja 4) metsätalouden ja metsäympäristön tietovarannot. Tavoitteena on 1) luoda organisaatiorakenteeltaan ja toimintakulttuuriltaan asiakkaita palveleva Metla, 2) keskittää resurssit ydintoimintoihin, saavuttaa hyvä reagointikyky ja kustannustehokas toiminta sekä 3) luoda osaamista ja jatkuvaa oppimista tukeva toimintakulttuuri. Tutkimuksen ja tutkimustiedon käytäntöön viennin osuutta kokonaisrahoituksesta kasvatetaan. Reagointikykyä parannetaan vähentämällä kiinteiden kustannusten osuutta kokonaiskustannuksista. Vakituisen henkilöstön eläkkeelle siirtymisen myötä vapautuneista viroista tai toimista täytetään kolmasosa siten, että tutkijoiden suhteellinen osuus henkilöstöstä kasvaa. Ulkopuolisen rahoituksen määrä vähintään kaksinkertaistetaan vuoteen 2014 mennessä

4 4 vuoden 2004 tasosta. Jatketaan toimintatapojen ja sähköisten menettelyjen kehittämistä. Henkilöstön osaamista kehitetään strategisen henkilöstösuunnitelman pohjalta. Työvälineet ja - tilat pidetään riittävin investoinnein tarkoituksenmukaisina. Laboratoriopalveluja ja muita tutkimuksen tukipalveluja sekä olemassa olevia tutkimusaineistoja hyödynnetään aiempaa tehokkaammin. Metlan henkilöstön ikä- ja osaamisrakenne Metlan koko henkilöstön keski-ikä vuonna 2006 oli 47.0 vuotta ja vakinaisen henkilöstön 49,6 vuotta. Keski-iän nousuvauhti on huolestuttavan korkea, 0,5 vuotta kalenterivuodessa. Vähintään 50-vuotiaiden osuus vakinaisesta henkilöstöstä on 57 % ja vähintään 55-vuotiainen 31 %. Sen sijaan alle 40 vuotiaiden osuus on vain noin kahdeksan prosenttia. Tutkijoiden ikäjakauma on hieman parempi kuin muiden ammattiryhmien. Vakituisista tutkijoista 50-vuotiaita tai vanhempia on 51 %. Pääosa nuorimmista tutkijoista on ulkopuolisella rahoituksella määräaikaisina (liite 1). Tilanne on hyvin samanlainen kaikissa yksiköissä lukuun ottamatta Joensuuta, missä henkilöstö on muita yksiköitä huomattavasti nuorempaa. Liitteen 1 talulukossa on esitetty Metlan vakituisen henkilöstön kehitys vuosina sekä jakautuminen ammattiryhmittäin eri toimintayksiköissä Metlan vakituisen henkilöstön määrä on laskenut viime vuosina. Suurin vähennys on tapahtunut pääkaupunkiseudulla. Vähennystä on ollut lähinnä muussa henkilöstössä kuin tutkijoissa, joiden määrä on pikemminkin viime vuosina hieman kasvanut. Tämä kehitys on ollut Metlan strategian mukaista. Sen sijaan tutkijakunnan osaamisrakenteessa ei ole tapahtunut strategian edellyttämää muutosta, koska uusien vakituisten tutkijoiden rekrytointiin ei ole ollut taloudellisia mahdollisuuksia. Uutta osaamista Metla on kyennyt rekrytoimaan lähinnä Joensuuhun, joskaan sinnekään ei enää pariin viime vuoteen. Se, että uutta vakinaista osaamista ei ole kyetty rekrytoimaan on hidastanut Metlan strategian toteuttamista. Turvataksemme Metlan kilpailukyvyn ja joustavuuden Metlan tulee kyetä korjaamaan henkilöstönsä ikä- ja osaamisrakennetta pikaisesti. Vakituisen henkilöstön ikärakenteen kehityksen jatkuminen nykyisellään johtaa pian yhä vaikeammin hallittavaan tilanteeseen. Jos suuri osa henkilöstöstä eläköityy miltei yhtenä kohorttina vuoden sisällä, ei ole mahdollista saada heidän tilalleen riittävän pätevää työvoimaa (liite 1). Se merkitsisi tutkimuksen tason laskua. Toisaalta Metlan strategian toteuttaminen edellyttää määrätietoista henkilöstön osaamisrakenteen muutosta, jonka hallittu toteuttaminen vaatii useamman vuoden. Metlan taloudellinen kehitys Tuottavuusohjelman johdosta Metlan toimintamenoihin kohdistuu vuosina yhteensä 5,6 milj. euron ja 154 henkilötyövuoden vähennys. Vähennys ei kohdennu tasaisesti kehyskaudelle, vaan suurimmat leikkaukset kohdistuvat vuosille 2008 ja Tämän lisäksi sektoritutkimuksen uudelleen järjestely tulee leikkaamaan lähivuosina Metlan suoraa budjettirahoitusta. Näiden kahden toimen yhteisvaikutus tulee laskemaan Metlan suoraa budjettirahoitusta arviolta 6-7 miljoonaa euroa vuoden 2006 tasosta.. Lisäksi strategisten huippuosaamiskeskittymien - metsäklusteri, energia ja ympäristö - toimintaan osallistuminen edellyttää Metlalta jatkossa suurempaa taloudellista joustoa. Metlan taloudellinen reagointikyky on ollut jo vuosia varsin heikko. Liitteessä 2 on esitetty Metlan talouden kehitys vuosina Taulukosta ilmenee, että ulkopuolisen rahoituksen osuus on kasvanut viime vuosina suhteellisen hyvin. Tavoitteeksi on

5 5 asetettu, että ulkopuolisen rahoituksen määrä vuonna 2010 olisi noin 10 milj. euroa. Tavoite on varsin rankka ottaen huomioon, että kilpailu tutkimusrahoituksesta on koko ajan kovenemassa. Siksi on varsin ilmeistä, että suoran budjettirahoituksen leikkauksia ei ole kokonaan korvattavissa lyhyellä aikavälillä kilpaillun rahan avulla. Noin 70 % menoista aiheutuu henkilöstöstä. Vuokriin kuluu runsaat 7 %, matkoihin 4,5 %, tarvikkeisiin noin 4 % ja muihin menoihin 11,5% (liite 2). Tällä hetkellä Metlan toimintamenoista noin 33 % menee palvelujen tuottamiseen ja infrastruktuurin ylläpitoon, joista iso osa kohdistuu kiinteistö- ja vuokramenoihin. Metlan strategian vastaisesti tukiprosessien suhteellinen osuus on hieman kasvanut viime vuosina (liite 2). Jos toimintayksiköiden ylläpidosta koituvia infrastruktuurikustannuksia ei kyetä supistamaan samalla kun henkilöstön määrä tuottavuusohjelman myötä laskee, infrastruktuurin ylläpitoon ja hallintopalvelujen tuottamiseen kohdistuvien kustannusten osuus kasvaa yhä. Raskas kulurakenne ei myöskään auta kilpaillun tutkimusrahoituksen hankintaa korkeasta yhteyskustannusosuudesta johtuen Liitteessä kolme on esitetty tukitehtävien, johtamisen ja strategisen tuen menot yksiköittäin vuonna Toimenpiteet toimintaedellytysten ja kilpailukyvyn parantamiseksi vuosina Metlan toimintaedellytysten ja kilpailukyvyn parantamiseen tähtäävät vuosina toteutettavat toimenpiteet, jotka samalla toteuttavat Metlan tuottavuusohjelmaa ja auttavat Metlaa kohtaamaan sektoritutkimusuudistuksen mukanaan tuomia haasteita, ovat : 1) Alueyksikköuudistus 2) Henkilöstön uudelleen sijoittaminen 3) Virkojen ja tehtävien täyttämättä jättäminen 4) Osaamisen ja verkottumisen vahvistaminen 5) Tutkimuksen tukipalveluiden ja keskusyksikön toimintojen arviointi ja uudelleen organisointi 6) Pääkaupunkiseudun tilajärjestelyt 7) Tutkimus- ja opetusmetsien sekä luonnonsuojelualueiden hallinnan siirto. 1) Alueyksikköuudistus Metlan strategisten linjausten mukaisesti organisaation rakennetta muutetaan alkaen siten, että nykyisistä yhdeksästä maakunnallisesta toimintayksiköistä (liite 4) muodostetaan neljä hallinnollista alueyksikköä: Etelä-Suomi hallinnollisena keskuksena Vantaa, Itä-Suomi hallinnollisena keskuksena Joensuu, Länsi-Suomi hallinnollisena keskuksena Parkano ja Pohjois- Suomi hallinnollisena keskuksena Rovaniemi. Kullekin alueyksikölle laaditaan ennen perustamista osaamisprofiili ja henkilöstösuunnitelma sekä määritellään selkeä tehtäväkokonaisuus Metlan strategian pohjalta. Alueyksikköuudistuksen yhteydessä keskitetään kolmesta pienimmästä yksiköstä (Kannus, Kolari ja Punkaharju) Metlan strategian ja tehtävien kannalta tärkeät toiminnot muihin Metlan yksiköihin. Perusteena valittujen paikkakuntien toimintojen keskittämiseen muihin Metlan maakunnallisiin yksiköihin on toisaalta yksikön koko ja toisaalta alueellinen sijainti. Siirtämällä pienimpien yksiköiden tehtävät muihin yksiköihin kyetään vahvistamaan jäljelle jäävien

6 6 yksiköiden toimintaa sekä saavuttamaan taloudellisia ja toiminnallisia hyötyjä. Keskittäminen ei vaaranna Metlan toiminnan alueellista kattavuutta, päinvastoin vahvistaa tutkimusta alueellisesti. Tavoiteltujen keskittämishyötyjen saavuttamiseksi kolmen yksikön toimintojen siirtämisen katsotaan olevan välttämätön ja riittävä toimenpide. Kolarin, Kannuksen ja Punkaharjun yksiköiden henkilöstölle tarjotaan mahdollisuus siirtyä Metlan muihin pääkaupunkiseudun ulkopuolisiin yksiköihin. On kuitenkin ilmeistä, että osa ei tule siirtymään ja heidät joudutaan uudelleen sijoittamaan valtionhallinnon ohjeistuksen mukaisesti (ks. jäljempänä kohta 2). Lisäksi uusiin alueyksiköihin suunnataan tutkijaresursseja pääkaupunkiseudulta kriittisen massan kasvattamiseksi (ks. jäljempänä kohta 4). Toimintoja keskittämällä saavutetaan sekä tutkimuksen että hallinnon rationalisointihyötyjä ja uusista alueyksiköistä tulee näin osaamispääomaltaan riittävän suuria. Näin ne pystyvät palvelemaan alueellisissa, kansallisissa ja kansainvälisissä metsäalan t&k -kysymyksissä nykyistä paremmin, oikea-aikaisesti ja kustannustehokkaasti. Myös hallintopalveluja ja tutkimusta tukevia palveluja voidaan tuottaa nykyistä keskitetymmin yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa sekä tehostaa koko Metlan johtamista. Samanaikaisesti voidaan tehostaa jäljelle jäävien toimitilojen käyttöä, koska kaikista yksiköistä poistuu henkilöstöä tuottavuusohjelman toteutuksen myötä. Lisäksi laboratoriotoimintoja kyetään keskittämään ja perusinvestoinnit turvaamaan nykyistä paremmin. Huomattavia säästöjä saadaan myös siitä, että nyt lopetettavien pienimpien yksiköiden toimitilojen ylläpito edellyttäisi lähivuosina merkittäviä korjausinvestointeja. Se ei olisi mielekästä samaan aikaan kun henkilöstön poistuman vuoksi isoissa alueyksiköissä jäisi tiloja käyttämättä. Vahvistamalla uusia alueyksiköitä uudistus kasvattaa Metlan toiminnan alueellista vaikuttavuutta, asiakkuuksien hallintaa ja sidosryhmäyhteistyötä. Toimintoja keskittämällä saavutetaan arviolta seuraavat säästöt: - johtamisessa ja muissa henkilöstömenoissa noin 0,8-1.0 milj. euroa (20 htv). Tämä järjestely on osa noin 50 henkilön uudelleen sijoittamista (ks. jäjempänä kohta 2) - kiinteistöjen ylläpito ja muut menot 0,4-0.5 milj. euroa - kiinteistöjen peruskorjausmenot, jotka lähimmän viiden vuoden aikana tulisivat olemaan vähintään 1-2 milj. euroa Alueyksikköuudistuksen yhteydessä turvataan tutkimuksen tarvitsema infrastruktuuri kuten erikoiskasvihuoneet ja laboratoriotilat joko rakentamalla ne uudelleen jäljelle jäävien yksiköiden yhteyteen tai vuokraamalla ne muilta toimijoilta esim. yliopistoilta. 2. Henkilöstön uudelleen sijoittaminen Päivitetyssä ja ministeriölle toimitetussa tuottavuusohjelmassa Metla on tuonut esiin, että tuottavuusohjelman toteuttaminen edellyttää virkojen ja tehtävien täyttämättä jättämisen sekä muiden tuottavuusohjelman toimenpiteiden lisäksi noin 50 henkilön uudelleen sijoittamista vuosina Henkilöstön uudellen sijoittaminen valtionhallinnon ohjeistuksen mukaisesti on järkevää toteuttaa alueyksikköuudistuksen yhteydessä Osa uudelleen sijoittamistarpeesta kohdentuu Kannuksen, Kolarin ja Punkaharjun toimintayksiköihin ja osa muihin Metlan toimintayksiköihin. Näillä toimin saavutetaan noin 1.7 milj. euron säästö.

7 7 3. Osaamisen vahvistaminen Metlan osaamista vahvistetaan kansallisten ja kansainvälisten strategisten kumppanuuksien avulla sekä verkostoitumalla voimakkaammin muiden toimijoiden kanssa. Kotimaisina yhteistyökumppaneina ovat toimintayksiköiden lähistöllä sijaitsevat yliopistot ja korkeakoulut sekä muut tutkimuslaitokset. Toimintamuotoina ovat mm. yhteiset virat, tutkimusohjelmat, ja yhteiset tutkimustilat tai -laitteet. 4. Virkojen ja tehtävien täyttämättä jättäminen Nykyisen henkilöstörakenteen pohjalta tehdyn arvion mukaan Metlan luontainen poistuma kehyskaudella on korkeintaan 110 htv. Metlan toiminnan kehittämisen ja jatkuvuuden takaamiseksi luontaisen poistuman myötä vapautuvista viroista/tehtävistä voidaan jättää täyttämättä korkeintaan 60 %. Virkojen ja tehtävien täyttämättä jättäminen (66 htv) tuo säästöä noin 1.8 milj. euroa. Luontainen poistuma tulee kohdentumaan ikärakenteen johdosta pääosin pääkaupunkiseudulle. Osa pääkaupunkiseudulla vapautuvista ja uudelleen täytettävistä viroista tai tehtävistä pyritään siirtämään maakunnallisiin yksiköihin ottaen huomioon strategiset linjaukset ja yksiköiden osaamisprofiilit. 5. Tutkimuksen tukipalveluiden ja keskusyksikön toimintojen arviointi ja uudelleen organisointi Samanaikaisesti alueyksikköuudistuksen kanssa toteutetaan seuraavat tutkimuksen tukitoimintojen arviointi ja uudelleen organisointi: - arvioidaan ja uudelleen organisoidaan Metlan kirjasto- ja tietopalvelut, - uudelleen organisoidaan graafisten palvelujen tuottaminen ja selvitetään niiden ulkoistamismahdollisuudet sekä - uudelleen organisoidaan alueyksiköiden laboratoriotoiminnot osaamisprofiilien mukaisiksi, yhdistetään Vantaan Jokiniemessä tiedelaboratorioiden ja keskuslaboratorion toiminnot sekä hyödynnetään hallinnonalan laboratorioyhteistyötä. - arvioidaan ja tarvittaessa uudelleen organisoidaan keskusyksikön toiminnot ottaen huomioon valtion palvelukeskusten tarjoamat palvelut - kehitetään Metlan tuottavuusohjelman tiedonhallinnan kokonaisjärjestelmää. Tässä muistiossa ei käsitellä tämän uudistuksen tavoitteita, toteutusta, eikä sen tuomia taloudellisia ja toiminnallisia hyötyjä. 6. Pääkaupunkiseudun tilajärjestelyt Keskitetään pääkaupunkiseudun toiminnot Vantaan Jokiniemeen alkaen. Luovutaan alkaen Solbölen kiinteistöistä. Vähennetään Vantaan Jokiniemessä vuokratiloja heti, kun se tilan tarve huomioon ottaen on mahdollista. Pääkaupunkiseudun toimintojen keskittäminen ja muut vuonna 2008 toteutuvat kiinteistöjen omistusjärjestelyt tuottavat säästöä noin 0.7 milj. euroa, joka kuitenkin saadaan täysimittaisena hyötynä vasta vuonna Tutkimus- ja opetusmetsien sekä luonnonsuojelualueiden hallinnan siirto Siirretään tutkimus- ja opetusmetsät sekä luonnonsuojelualueet Metsähallituksen

8 8 hallintaan alkaen. Samassa yhteydessä luovutaan osasta kiinteistöjä sekä siirretään 35 henkilöä Metsähallituksen palvelukseen. Tutkimusmetsien siirron talousvaikutukset ovat yhteensä noin 1.4 milj. euroa, josta palkkamenojen osuus on 1,2 milj. euroa (35 htv). Muina säästöinä saadaan 0.2 milj. euroa. Liitteen 1 taulukosta ilmenevät tarkemmin henkilöstövähennykset toimintayksiköittäin. Ehdotetuilla ja aikaisemmin päätetyillä toimilla saavutettavat hyödyt Taloudelliset hyödyt vuoteen 2012 mennessä: 1) arviolta noin 6,5 milj. euroa 2)154 henkilötyövuotta. Toiminnalliset hyödyt: 1) Mahdollisuus toteuttaa Metlan strategiaa paranee 2) Työnjako Metlan eri yksiköiden välillä selkeytyy 3) Tutkijoiden kriittinen massa kasvaa jäljelle jäävissä pääkaupunkiseudun ulkopuolisissa yksiköissä 4) Kyetään parantamaan osaamisrakennetta strategian mukaiseksi 5) Metlan toimintojen alueellisuus vahvistuu 6) Hallinto- ja tutkimuksen tukipalveluiden tuottaminen sekä johtaminen tehostuu 7) Kyetään keskittämään resursseja nykyistä paremmin ydintoimintoihin 8) Kevennetään kustannusrakennetta ja saavutetaan parempi taloudellinen joustavuus 9) Toimisto- ja laboratoriotilojen käyttö tehostuu 10) Laite- ja tutkimusvälineiden investoinnit tulevat paremmin turvatuiksi 11) Omien kiinteistöjen peruskorjausinvestoinnit pienenevät 12) Edistää henkilöstön ikärakenteen tervehdyttämistä 11) Saavutetaan pitkällä aikavälillä (5-10 v) taloudellisesti ja toiminnallisesti nykyistä vakaampi tilanne Päätösehdotukset Edellä esitetyn perusteella ehdotetaan, että johtokunnan päätöksellä perustetaan alkaen neljä hallinnollista alueyksikköä: Etelä-Suomi hallinnollisena keskuksena Vantaa, Itä-Suomi hallinnollisena keskuksena Joensuu, Länsi-Suomi hallinnollisena keskuksena Parkano ja Pohjois- Suomi hallinnollisena keskuksena Rovaniemi. Uusille alueyksiköille määritellään kullekin oma osaamisprofiilinsa, laaditaan henkilöstösuunnitelma sekä määritellään selkeät tehtäväkokonaisuudet Metlan strategian pohjalta. Alueyksiköiden perustamisen yhteydessä nykyisistä Kannuksen, Kolarin ja Punkaharjun toimintayksiköistä keskitetään Metlan strategian toteuttamisen ja tehtävien kannalta tärkeät toiminnot jäljelle jääviin yksiköihin. Samalla Metla luopuu edellä mainituilla paikkakunnilla sekä Solbölessä olevista kiinteistöistään. Uudistuksen yhteydessä Kolarin, Kannuksen ja Punkaharjun yksiköissä työskenteleville tarjotaan tehtäviä Metlan muissa pääkaupunkiseudun ulkopuolisissa yksiköissä. Ne, jotka eivät siirry muihin Metlan yksiköihin uudelleen sijoitetaan valtion ohjeistuksen mukaisesti. Alueyksikköuudistuksen yhteydessä Metla uudelleen sijoittaa valtionhallinnon ohjeistuksen mukaisesti yhteensä noin 50 henkilöä.

9 9 Etelä-Suomen alueyksikkö muodostuu nykyisestä Vantaan toimintayksiköstä, Itä-Suomen alueyksikkö Joensuun ja Suonenjoen toimintayksiköistä, Pohjois-Suomen alueyksikö Rovaniemen ja Muhoksen sekä Länsi-Suomen alueyksikkö Parkanon toimintayksiköstä. Alueyksiköuudistuksen yhteydessä turvataan tutkimuksen tarvitsema infrastrukstuuri esim. tarvittavat erikoiskasvihuoneet tai laboratoriotilat joko rakentamalla ne uudelleen jäljelle jäävien yksiköiden yhteyteen tai vuokraamalla ne muilta toimijoilta esim. yliopistoilta. Osa vuosina aikana pääkaupunkiseudulla vapautuvista ja uudelleen täytettäväksi tulevista toimista pyritään siirtämään maakunnallisiin yksiköihin ottaen huomioon Metlan strategiset linjaukset ja yksiköiden osaamisprofiilit. Näin pyritään kasvattamaan maakunnallisten yksiköiden tutkijoiden kriittistä massaa. Metla arvioi ja uudelleen organisoi kirjasto- ja tietopalvelut ja graafiset palvelut sekä selvittää näiden palveluiden ulkoistamismahdollisuudet. Uudelleen organisoidaan alueyksiköiden laboratoriotoiminnot osaamisprofiilien mukaisiksi, yhdistetään Vantaan Jokiniemessä tiedelaboratorioiden ja keskuslaboratorion toiminnot sekä hyödynnetään hallinnonalan laboratorioyhteistyötä. Arvioidaan ja tarvittaessa uudelleen organisoidaan keskusyksikön toiminnot myös palvelukeskuksia hyödyntäen.

METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TALOUSARVIOEHDOTUS 2008

METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TALOUSARVIOEHDOTUS 2008 1 VAIN VIRKAKÄYTTÖÖN METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TALOUSARVIOEHDOTUS 2008 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA 2 OSASTO 12 30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala (60.) Metsäntutkimuslaitoksen

Lisätiedot

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN JA METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TULOSSOPIMUS VUODEKSI 2002

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN JA METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TULOSSOPIMUS VUODEKSI 2002 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ 1(3) Päivämäärä Dnro Metsäosasto 23.1.2002 250/06/2002 Viite Asia MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN JA METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TULOSSOPIMUS VUODEKSI 2002 Maa- ja metsätalousministeriö

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

Kansallisen metsäohjelman linjaukset. Joensuu Marja Kokkonen

Kansallisen metsäohjelman linjaukset. Joensuu Marja Kokkonen Kansallisen metsäohjelman linjaukset Joensuu 28.4.2009 Marja Kokkonen 1 MIKSI KANSALLINEN METSÄOHJELMA 2015? Toimintaympäristön muutos: Tuotannon ja talouden globalisaatio Venäjän puutullit ja markkinat

Lisätiedot

Riistakonsernin tutkimusstrategia. Hyväksytty

Riistakonsernin tutkimusstrategia. Hyväksytty Riistakonsernin tutkimusstrategia Hyväksytty 3.5.2013 MMM:n tutkimus- ja kehittämisstrategia 2012-2017 Tutkimuksen ja kehittämistoiminnan perustehtävä (toiminta-ajatus) Tuotamme ennakoivasti tietoa, osaamista

Lisätiedot

METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2007-2010

METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2007-2010 METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2007-2010 1 1. Perustehtäviin vaikuttavat toimintaympäristön muutokset 1.1 Perustehtävä Metsäntutkimuslaitos (Metla) on maa- ja metsätalousministeriön

Lisätiedot

Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa. ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö

Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa. ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö 22.1.2013 Tänään kuulette... 1. Riistatiedon merkityksestä riistakonsernin strategiassa riistatieto

Lisätiedot

PEFC SUOMI SUOMEN METSÄSERTIFIOINTI RY

PEFC SUOMI SUOMEN METSÄSERTIFIOINTI RY PEFC SUOMI SUOMEN METSÄSERTIFIOINTI RY 10.12.2018 PEFC Suomen STRATEGIA 2019-2021 Johdanto PEFC Suomen strategiaan vuosille 2019-21 PEFC on kansainvälinen metsäsertifiointijärjestelmä, joka edistää ekologisesti,

Lisätiedot

Metsäntutkimuslaitoksen strategia 2006-2010

Metsäntutkimuslaitoksen strategia 2006-2010 Metsäntutkimuslaitoksen strategia 2006-2010 Metsäntutkimuslaitos (Metla) on maa- ja metsätalousministeriön alaisuudessa toimiva valtion sektoritutkimuslaitos, jonka tehtävänä on voimassa olevan lain ja

Lisätiedot

METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TALOUSARVIOEHDOTUS 2007

METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TALOUSARVIOEHDOTUS 2007 1 24.3.2006 METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TALOUSARVIOEHDOTUS 2007 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA 2 OSASTO 12 30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala 60. Metsäntutkimuslaitoksen tulot Momentille

Lisätiedot

Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö

Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö KMO 2015:n muutosesitys Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö 5.5.2010 1 KANSALLINEN METSÄOHJELMA 2015 Strateginen toimenpideohjelma - linjaa Suomen metsäpolitiikkaa - valtioneuvoston

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

ONKO OIKEA VASTAUS 18 VAI LAATU JA VAIKUTTAVUUS? Tavoitteena aito rakenteellinen kehittäminen ja alueellinen hyvinvointi

ONKO OIKEA VASTAUS 18 VAI LAATU JA VAIKUTTAVUUS? Tavoitteena aito rakenteellinen kehittäminen ja alueellinen hyvinvointi ONKO OIKEA VASTAUS 18 VAI LAATU JA VAIKUTTAVUUS? Tavoitteena aito rakenteellinen kehittäminen ja alueellinen hyvinvointi ARENE tiedotustilaisuus 23.4.2010 - Helsinki Vesa Saarikoski YHTÄÄLTÄ: RAKENTAKAA

Lisätiedot

Luonnonvarakeskuksen talous- ja rakenneohjelma 2014 2017

Luonnonvarakeskuksen talous- ja rakenneohjelma 2014 2017 Luonnonvarakeskuksen talous- ja rakenneohjelma 2014 2017 Maakuntien kuuleminen 31.1.2014 Projektinjohtaja Hannu Raitio 24.1.2014 1 Esityksen rakenne 1. Valtion leikkaus 2. Luonnonvarakeskuksen sopeutumisstrategia

Lisätiedot

Tutkimusstrategia. Parasta terveyspalvelua tutkijoiden tuella POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI

Tutkimusstrategia. Parasta terveyspalvelua tutkijoiden tuella POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI Tutkimusstrategia Parasta terveyspalvelua tutkijoiden tuella POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI ESIPUHE Teemme Kuopion yliopistollisessa sairaalassa tutkimusta hyvässä, myönteisessä ilmapiirissä. Tutkimustoiminnan

Lisätiedot

11. Lääkelaitos ja Lääkehoidon kehittämiskeskus

11. Lääkelaitos ja Lääkehoidon kehittämiskeskus 11. Lääkelaitos ja Lääkehoidon kehittämiskeskus S e l v i t y s o s a : Lääkelaitoksen tehtävänä on ylläpitää ja edistää lääkkeiden, terveydenhuollon laitteiden ja tarvikkeiden sekä verivalmisteiden käytön

Lisätiedot

METLA ESITYS TME2333 Keskusyksikkö/KBorg/LR 25.10.2007 10/21/07

METLA ESITYS TME2333 Keskusyksikkö/KBorg/LR 25.10.2007 10/21/07 METLA ESITYS TME2333 Keskusyksikkö/KBorg/LR 25.10.2007 10/21/07 METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN (Metla) TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2009 2012 1. Vuosien 2009-2012 strategiset tavoitteet 1.1 Perustehtävät Metsäntutkimuslaitos

Lisätiedot

SYKEn strategia

SYKEn strategia SYKEn strategia 2011 2014 2 SYKEN MISSIO, VISIO JA ARVOT Tuotamme yhteiskunnan kestävän kehityksen kannalta välttämätöntä tietoa, osaamista ja palvelua. Parannamme ja turvaamme ympäristöämme sekä ratkomme

Lisätiedot

Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys

Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys Elinvoimaa metsistä seminaari Lahti, Fellmannia, 06.11.2013 Pekka T Rajala, kehitysjohtaja, Stora Enso Metsä 1 Metsäteollisuus käy läpi syvää rakennemuutosta Sahateollisuuden

Lisätiedot

Kansallinen paikkatietostrategia - päivitetty versio

Kansallinen paikkatietostrategia - päivitetty versio Kansallinen paikkatietostrategia - päivitetty versio 1.4.2014 Paikkatietostrategia 2005-2010 ensimmäisen kansallisen paikkatietostrategian (Paikkatietoasiain neuvottelukunta) Painopiste: paikkatietoinfrastruktuurin

Lisätiedot

Oma Häme. Tehtävä: Aluekehitysviranomaisen tehtävät. Aluekehitys ja kasvupalvelut. Nykytilan kartoitus.

Oma Häme. Tehtävä: Aluekehitysviranomaisen tehtävät. Aluekehitys ja kasvupalvelut. Nykytilan kartoitus. Oma Häme Aluekehitys ja kasvupalvelut Nykytilan kartoitus Tehtävä: Aluekehitysviranomaisen tehtävät www.omahäme.fi Tehtävien nykytilan kartoitus Vastuu alueiden kehittämisestä on ALKE-lain perusteella

Lisätiedot

Kansallisen metsästrategian 2025 päivitys; Kansainväliset linjaukset

Kansallisen metsästrategian 2025 päivitys; Kansainväliset linjaukset Kansallisen metsästrategian 2025 päivitys; Kansainväliset linjaukset Heikki Granholm, metsäneuvos, MMM Kv. luonnonvarapolitiikan yhteistyöverkoston tilaisuus 14.11.2018 Metsäalaan vaikuttavat megatrendit

Lisätiedot

METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN VUODEN 2007 TALOUSARVIOEHDOTUKSEN PERUSTELUMUISTIO /TO

METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN VUODEN 2007 TALOUSARVIOEHDOTUKSEN PERUSTELUMUISTIO /TO METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN VUODEN 2007 TALOUSARVIOEHDOTUKSEN PERUSTELUMUISTIO 21.3.2006/TO Metsäntutkimuslaitoksen tehtävät Metsäntutkimuslaitos (Metla) on maa- ja metsätalousministeriön alaisuudessa toimiva

Lisätiedot

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012 Ohjelmakausi 2014-2020 TEM Maaliskuu 2012 Hallituksen linjaukset Rakennerahastouudistuksesta 2014+ (1) Hallitusohjelma Alueiden suunnittelu- ja päätöksentekojärjestelmää kehitetään siten, että kansallinen

Lisätiedot

Metsäntutkimuslaitoksen Vantaan toimintayksikkö

Metsäntutkimuslaitoksen Vantaan toimintayksikkö Metsäntutkimuslaitoksen Vantaan toimintayksikkö tuottaa tietoa ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävästä metsien käytöstä vastaa suurelta osin metsävarojen seurannasta ja metsätilastoista

Lisätiedot

Pelastuslaitoksen palvelutasopäätöksen väliarviointi PelJk

Pelastuslaitoksen palvelutasopäätöksen väliarviointi PelJk Pelastuslaitoksen palvelutasopäätöksen väliarviointi 2016 PelJk 18.8.2016 Palvelutasopäätös 2014-2018 Pelastustoimen palvelutasopäätös on pelastuslain 28 :n mukainen päätös alueen palvelutasosta ja suunnitelma

Lisätiedot

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,

Lisätiedot

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA 1 METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TALOUSARVIOEHDOTUS 2003 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA 2 OSASTO 12 30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala 32. Metsäntutkimuslaitoksen tulot Momentille arvioidaan

Lisätiedot

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA 1 METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TALOUSARVIOEHDOTUS 2005 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA 2 OSASTO 12 30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala 32. Metsäntutkimuslaitoksen tulot Momentille arvioidaan

Lisätiedot

Strategian yhteys tulossopimuksiin. Neuvotteleva virkamies Mikko Saarinen

Strategian yhteys tulossopimuksiin. Neuvotteleva virkamies Mikko Saarinen Strategian yhteys tulossopimuksiin Neuvotteleva virkamies Mikko Saarinen Voimavaralähtökohdat Toimintamenomomentin henkilötyövuodet sopeutetaan vuoden 2015 tasolta 783 henkilötyövuotta tasolle 726 henkilötyövuotta

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Espoon tulevaisuusfoorumi 27.1.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

MTT, Metla, RKTL ja Tiken tilastot matkalla Luonnonvarakeskukseen

MTT, Metla, RKTL ja Tiken tilastot matkalla Luonnonvarakeskukseen MTT, Metla, RKTL ja Tiken tilastot matkalla Luonnonvarakeskukseen Yhdessä olemme vahvempia 12.2.2014 1 Luonnonvarakeskuksen perustamisen taustaa Hallinnonalan tutkimuslaitosten yhteistyön tiivistäminen

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA 02 04 05 06 08 09 12 Visio, tehtävä ja toiminta-ajatus Palvelulupaukset Strategiset tavoitteet Karvin tuloskortti

Lisätiedot

KAINUUN PELASTUSLAITOS

KAINUUN PELASTUSLAITOS KAINUUN PELASTUSLAITOS MUUTOSINFOT ke 22.3. Suomussalmi ke 29.3. Ristijärvi ti 4.4. Paltamo ti 25.4. Puolanka ke 3.5. Sotkamo ke 10.5. Kajaani ke 17.5. Kuhmo to 18.5. Hyrynsalmi KAINUUN PELASTUSLAITOS

Lisätiedot

METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2006-2009

METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2006-2009 METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2006-2009 R:\netra\materiaalit\tts\TTS2006-2009MMM.doc 1 1. Perustehtäviin vaikuttavat toimintaympäristön muutokset 1.1 Perustehtävä Metsäntutkimuslaitos

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Keski-Suomen liiton maakuntavaltuustoseminaari Kati Hokkanen STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

YM:n T&K toiminnan yhteiskunnallinen vaikuttavuus, sektoritutkimuksen uudet järjestelyt ja asiantuntijapaneelit

YM:n T&K toiminnan yhteiskunnallinen vaikuttavuus, sektoritutkimuksen uudet järjestelyt ja asiantuntijapaneelit YM:n T&K toiminnan yhteiskunnallinen vaikuttavuus, sektoritutkimuksen uudet järjestelyt ja asiantuntijapaneelit Tutkimusjohtaja 8.5.2014 Laura Höijer 2 Esitelmän rakenne 1. Yleistä YM:n T&K toiminnasta

Lisätiedot

Kuntien ICT-muutostukiohjelma. Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen

Kuntien ICT-muutostukiohjelma. Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen Kuntien ICT-muutostukiohjelma Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen Ossi Korhonen 11.12.2014 ICT-muutostukiprojekteissa nyt mukana yhteensä 135 kuntaa ICT-muutostuki

Lisätiedot

Metsäpolitiikka ja monimuotoisuuden edistäminen talousmetsissä. Osastopäällikkö Juha S. Niemelä, MMM Metsäpolitiikkafoorumin loppuseminaari 19.3.

Metsäpolitiikka ja monimuotoisuuden edistäminen talousmetsissä. Osastopäällikkö Juha S. Niemelä, MMM Metsäpolitiikkafoorumin loppuseminaari 19.3. Metsäpolitiikka ja monimuotoisuuden edistäminen talousmetsissä Osastopäällikkö Juha S. Niemelä, MMM Metsäpolitiikkafoorumin loppuseminaari 19.3.2019 Kansallinen metsästrategia määrittelee metsäpolitiikan

Lisätiedot

VNS 1/2018 vp Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille Eduskunnan asunto- ja ympäristöjaoston kokous

VNS 1/2018 vp Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille Eduskunnan asunto- ja ympäristöjaoston kokous VNS 1/2018 vp Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2019 2022 - Eduskunnan asunto- ja ympäristöjaoston kokous 13.6.2018 13.6.2018 Harri Juvonen Palvelujohtaja, Suomen ympäristökeskus

Lisätiedot

Helsinki, Suomen Lakimiesliitto Uudenmaankatu 4-6 B Helsinki. Oikeusministeriö PL Valtioneuvosto LAUSUNTO (OM 7/021/2010)

Helsinki, Suomen Lakimiesliitto Uudenmaankatu 4-6 B Helsinki. Oikeusministeriö PL Valtioneuvosto LAUSUNTO (OM 7/021/2010) Helsinki, 27.9.2012 Suomen Lakimiesliitto Uudenmaankatu 4-6 B 00120 Helsinki Oikeusministeriö PL 25 00023 Valtioneuvosto LAUSUNTO (OM 7/021/2010) Lausuntonaan oikeusministeriön luonnokseen Hallituksen

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Henkilöstön asema muutostilanteessa. Info- ja keskustelutilaisuus

Henkilöstön asema muutostilanteessa. Info- ja keskustelutilaisuus Henkilöstön asema muutostilanteessa Info- ja keskustelutilaisuus 29.3.2007 VN:n päätökset 2001 ja 2006 Vuoden 2001 periaatepäätöksen tavoitteena varautua ikärakenteen muutoksesta johtuviin toimiin valtionhallinnossa

Lisätiedot

Infra-alan kehityskohteita 2011

Infra-alan kehityskohteita 2011 Infraalan kehityskohteita 2011 Hinta vallitseva valintaperuste Yritysten heikko kannattavuus Panostukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat vähäisiä, innovaatioita vähän Alan tapa, kulttuuri Toimijakenttä

Lisätiedot

PYSYYKÖ METSÄPOLITIIKKA MUUTOSTEN MUKANA?

PYSYYKÖ METSÄPOLITIIKKA MUUTOSTEN MUKANA? Miten metsäalan rakennemuutos heijastuu politiikan sisältöön ja tekemiseen? Suomenlinna 3.12.2008 Aarne Reunala PYSYYKÖ METSÄPOLITIIKKA MUUTOSTEN MUKANA? Metsäsektorin politiikkaohjelma? Kansallinen metsäohjelma

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN TOIMINTAMALLI VISIOMME VUOTEEN 2019 Tavoitteenamme on, että hoitotyön yhteisömme on alueellisesti vetovoimainen

Lisätiedot

- Committed to Excellence

- Committed to Excellence Turun kehittämismallin 1.5.17 kulmakivet Sari Hannila, kehittämispäällikkö - Committed to Excellence Kesäkuu 17 Sari Hannila, kehittämispäällikkö Taustalla strategia ja visio Suomen Turku on kiinnostava

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

PROFESSORILIITON STRATEGIA VUOTEEN 2022

PROFESSORILIITON STRATEGIA VUOTEEN 2022 HYVÄKSYTTY VALTUUSTOSSA 25.11.2016 TIEDOSSA TULEVAISUUS www.professoriliitto.fi Professoriliiton tehtävät Professoriliiton sääntöjen mukaan liitto toimii yliopistolain tarkoittamien yliopistojen, Maanpuolustuskorkeakoulun

Lisätiedot

Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset

Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset Teollisuuden Metsänhoitajat ry:n vuosikokous ja Metsätehon iltapäiväseminaari Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma (MSO)

Lisätiedot

Koulutuksen arviointi alueen näkökulmasta. johtaja, FT Maire Mäki

Koulutuksen arviointi alueen näkökulmasta. johtaja, FT Maire Mäki Koulutuksen arviointi alueen näkökulmasta johtaja, FT Maire Mäki 1 Haasteita julkisille palveluille ja niiden arvioinnille Säästö- ja tuottavuustavoitteet haastavat julkisen palvelutoiminnan; Korkeaa laatua

Lisätiedot

Maakunnan tiedolla johtaminen ja tietoaltaan hyödyntäminen Jyrki Tirkkonen Liiketoimintapäällikkö, Tiedolla johtaminen ja informaation hallinta

Maakunnan tiedolla johtaminen ja tietoaltaan hyödyntäminen Jyrki Tirkkonen Liiketoimintapäällikkö, Tiedolla johtaminen ja informaation hallinta Maakunnan tiedolla johtaminen ja tietoaltaan hyödyntäminen Jyrki Tirkkonen Liiketoimintapäällikkö, Tiedolla johtaminen ja informaation hallinta Jari Uotila Johtava konsultti, Uudet liiketoiminnot Istekki

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen kansallisen sopeutumisstrategian arviointi ja uudistaminen. Metsäneuvos Heikki Granholm, maa- ja metsätalousministeriö 30.1.

Ilmastonmuutoksen kansallisen sopeutumisstrategian arviointi ja uudistaminen. Metsäneuvos Heikki Granholm, maa- ja metsätalousministeriö 30.1. Ilmastonmuutoksen kansallisen sopeutumisstrategian arviointi ja uudistaminen Metsäneuvos Heikki Granholm, maa- ja metsätalousministeriö 30.1.2014 Helsingin seudun ilmastoseminaari 2014 Päästöjen odotetaan

Lisätiedot

Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat Euregio Karelia seminaari Joensuu

Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat Euregio Karelia seminaari Joensuu Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat 2020 Euregio Karelia seminaari 2.11.2016 Joensuu Euregio Karelia pähkinänkuoressa Pohjois-Karjalan, Kainuun, Pohjois-Pohjanmaan ja Karjalan tasavallan välinen yhteistyöalue

Lisätiedot

Tietoa päätöksentekoon: tilaisuuden avaus Valtiosihteeri Olli-Pekka Heinonen

Tietoa päätöksentekoon: tilaisuuden avaus Valtiosihteeri Olli-Pekka Heinonen Tietoa päätöksentekoon: tilaisuuden avaus 2.4.2014 Valtiosihteeri Olli-Pekka Heinonen Oppiva päätöksenteko ja toimeenpano Yhteinen agenda Strategiset integraatioprosessit Hallitusohjelma Ohjauspolitiikka

Lisätiedot

Maakuntauudistus ja kiinteistö. Uudet työn tekemisen tavat, prosessit ja digitalisaatio kiinteistöistä palveluihin 3L Education, Helsinki 12.1.

Maakuntauudistus ja kiinteistö. Uudet työn tekemisen tavat, prosessit ja digitalisaatio kiinteistöistä palveluihin 3L Education, Helsinki 12.1. Maakuntauudistus ja kiinteistö Uudet työn tekemisen tavat, prosessit ja digitalisaatio kiinteistöistä palveluihin 3L Education, Helsinki 12.1.2017 Maakuntauudistus pähkinänkuoressa Rakennusneuvos Matti

Lisätiedot

Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun

Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun Merenkulun ja tekniikan koulutuksen 250-vuotisjuhlaseminaari Kymenlaakson ammattikorkeakoulu 16.10.2008 Teija Meuronen Suomen metsäteollisuuden

Lisätiedot

ARENE RY AJANKOHTAISKATSAUS Tutkimuksen tuen ja hallinnon verkosto (TUHA) Koordinaatioryhmän kokous Riitta Rissanen, toiminnanjohtaja

ARENE RY AJANKOHTAISKATSAUS Tutkimuksen tuen ja hallinnon verkosto (TUHA) Koordinaatioryhmän kokous Riitta Rissanen, toiminnanjohtaja ARENE RY AJANKOHTAISKATSAUS 13.2.2015 Tutkimuksen tuen ja hallinnon verkosto (TUHA) Koordinaatioryhmän kokous Riitta Rissanen, toiminnanjohtaja Ammattikorkeakoulut ovat uudistuneet Toimiluvat ja rahoitusmalli

Lisätiedot

Luonnonvarakeskus sektoritutkimuslaitosten tulevaisuus

Luonnonvarakeskus sektoritutkimuslaitosten tulevaisuus Luonnonvarakeskus sektoritutkimuslaitosten tulevaisuus Hannu Raitio Riistapäivät 2013 Lahti 23.1.2013 Tutkimuslaitosuudistuksen taustaa Tutkimus- ja kehittämistoiminnan yhteiskunnallinen merkitys on kaikkialla

Lisätiedot

Luonnonvarakeskus uusi tutkimusorganisaatio Hannu Raitio Ylijohtaja

Luonnonvarakeskus uusi tutkimusorganisaatio Hannu Raitio Ylijohtaja Luonnonvarakeskus uusi tutkimusorganisaatio Hannu Raitio Ylijohtaja Lapin 55. Metsätalouspäivät Kittilä, Levi Summit 7.-8.2.2013 Tutkimuslaitosuudistuksen taustaa Tutkimus- ja kehittämistoiminnan yhteiskunnallinen

Lisätiedot

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

Suomen Akatemian rahoitusmuodot SUOMEN AKATEMIA 2018 KIRJOITA ESITYKSEN NIMI TÄHÄN

Suomen Akatemian rahoitusmuodot SUOMEN AKATEMIA 2018 KIRJOITA ESITYKSEN NIMI TÄHÄN Suomen Akatemian rahoitusmuodot 1 SUOMEN AKATEMIA 2018 KIRJOITA ESITYKSEN NIMI TÄHÄN Suomen Akatemian rahoitusmuodot Strategisen tutkimuksen ohjelmat Akatemiaohjelmat Tutkimusympäristöt Yliopistojen profiloituminen

Lisätiedot

Maa- ja metsätalousministeriön STRATEGIA 2030

Maa- ja metsätalousministeriön STRATEGIA 2030 Maa- ja metsätalousministeriön STRATEGIA 2030 Uusiutuva Suomi mahdollisuuksien maailma Monet nyt itsestään selvinä pitämämme asiat ovat ainutlaatuisia. Puhdas ruoka ja vesi ovat tulevaisuudessa elintärkeintä

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulu on kansainvälisesti arvostettu, autonominen ja vastuullinen: osaajien kouluttaja alueellisen kilpailukyvyn rakentaja

Lisätiedot

Sote-uudistus Saavutetaanko tavoitteet

Sote-uudistus Saavutetaanko tavoitteet Sote-uudistus Saavutetaanko tavoitteet Hyvinvoiva Päijät-Häme ja sote-uudistus 8.9.14 Vertti Kiukas, pääsihteeri 18.8.2014 AK Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä

Lisätiedot

Metsäalan strateginen ohjelma MSO

Metsäalan strateginen ohjelma MSO Metsäalan strateginen ohjelma MSO Metsäalan strategisen ohjelman tavoitteet: MSO:n tavoitteena on: ennakoida ja seurata metsäalan rakennemuutosta, koordinoida metsäteollisuuden ja metsäsektorin toimintaedellytystyöryhmän

Lisätiedot

METLA METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE

METLA METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE METLA METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2008-2012 2 Sisallysluettelo: 1. Vuosien 2008-2012 strategiset tavoitteet... 2 1.1 Perustehtävät... 2 1.2 Perustehtäviin vaikuttavat

Lisätiedot

Alueellisen toiminnan strategia

Alueellisen toiminnan strategia Alueellisen toiminnan strategia Luonnonvarakeskuksen perustamishankkeen sidosryhmäfoorumi 10.6.2014 Ilkka P. Laurila, kehitysjohtaja 23.6.2014 1 Lähtökohta Toimintaa lähes 40 paikkakunnalla - Laaja verkosto

Lisätiedot

Osaamisen ja koulutuksen kärkihanke 5: Vahvistetaan korkeakoulujen ja elinkeinoelämän yhteistyötä innovaatioiden kaupallistamiseksi

Osaamisen ja koulutuksen kärkihanke 5: Vahvistetaan korkeakoulujen ja elinkeinoelämän yhteistyötä innovaatioiden kaupallistamiseksi Osaamisen ja koulutuksen kärkihanke 5: Vahvistetaan korkeakoulujen ja elinkeinoelämän yhteistyötä innovaatioiden kaupallistamiseksi 15.3.2018 Opetusneuvos Petteri Kauppinen yhteistyötä innovaatioiden kaupallistamiseksi

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Palvelustrategia Helsingissä

Palvelustrategia Helsingissä Palvelustrategia Helsingissä Strategiapäällikkö Marko Karvinen Talous- ja suunnittelukeskus 13.9.2011 13.9.2011 Marko Karvinen 1 Strategiaohjelma 2009-2012 13.9.2011 Marko Karvinen 2 Helsingin kaupunkikonsernin

Lisätiedot

Suomen Akatemian rahoitusmuodot SUOMEN AKATEMIA 2016 TUTKIMUSRAHOITUS

Suomen Akatemian rahoitusmuodot SUOMEN AKATEMIA 2016 TUTKIMUSRAHOITUS Suomen Akatemian rahoitusmuodot 1 Suomen Akatemian rahoitusmuodot Akatemiaohjelmat Strategisen tutkimuksen ohjelmat Akatemiaprofessori Tutkimus Akatemiahanke Suunnattu akatemiahanke Tutkijatohtori Tutkijat

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

Metsäalan ennakointityön ohjausvaikutus

Metsäalan ennakointityön ohjausvaikutus Metsäalan ennakointityön ohjausvaikutus Saija Miina & Anssi Niskanen 19.8.2009, maa- ja metsätalousministeriö Mikä oli Metsäalan tulevaisuusfoorumi 2003 2008? Tavoite ja tehtävä Omat tulevaisuusselvitykset

Lisätiedot

Kestävä kehitys korkeakoulujen ohjauksessa

Kestävä kehitys korkeakoulujen ohjauksessa Kestävä kehitys korkeakoulujen ohjauksessa Suomen korkeakoulujen kestävän kehityksen foorumi: kestävän kehityksen edistäminen korkeakoulujen toiminnassa Tampere 6.4.2016 Riina Vuorento Ohjauksen muodot

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

Uusi Valtion lupa- ja valvontavirasto

Uusi Valtion lupa- ja valvontavirasto Uusi Valtion lupa ja valvontavirasto Terveyskeskusten johtavien viranhaltijoiden ja PohjoisPohjanmaan sairaanhoitopiirin yhteistyöseminaari 30.3.2017 Margit Päätalo Johtaja, PohjoisSuomen aluehallintovirasto

Lisätiedot

Hollannin malli ja sen soveltuvuus metsäalan politiikkaan

Hollannin malli ja sen soveltuvuus metsäalan politiikkaan Hollannin malli ja sen soveltuvuus metsäalan politiikkaan Lauri Hetemäki Miten metsäalan rakennemuutos heijastuu politiikan sisältöön ja tekemiseen? Metsien käytön tulevaisuus Suomessa -hankkeen seminaari,

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma. Socom

Toimintasuunnitelma. Socom Toimintasuunnitelma 2011 Kaakkois-Suomen sosiaalialan 1 osaamiskeskus Oy Socom 1 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä- Karjalan maakunnissa. Socomin

Lisätiedot

SKOL, toimintasuunnitelma 2016. Esitys hallitukselle 19.10.2015

SKOL, toimintasuunnitelma 2016. Esitys hallitukselle 19.10.2015 SKOL, toimintasuunnitelma 2016 Esitys hallitukselle 19.10.2015 Yhteenveto Visio 2020 Suunnittelu ja konsultointi on suomalaisen yhteiskunnan ja elinkeinoelämän arvostettu kilpailuetu ja osaamisen kehittämisen

Lisätiedot

2015 HENKILÖSTÖRESURSSISUUNNITELMA TAE 2016, Liite 7, 28.5.2015 Virasto/liikelaitos ja laatija: Nuorisoasiankeskus

2015 HENKILÖSTÖRESURSSISUUNNITELMA TAE 2016, Liite 7, 28.5.2015 Virasto/liikelaitos ja laatija: Nuorisoasiankeskus 2015 HENKILÖSTÖRESURSSISUUNNITELMA TAE 2016, Liite 7, 28.5.2015 Virasto/liikelaitos ja laatija: Nuorisoasiankeskus 1. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ tilanteesta 31.3. 2013 2014 2015 TAE 2016 Vakinaisen henkilöstön

Lisätiedot

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN JA METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TULOSSOPIMUS VUODEKSI 2003

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN JA METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TULOSSOPIMUS VUODEKSI 2003 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ 1(5) Päivämäärä Dnro Metsäosasto 27.2.2003 725/06/2003 Viite Asia MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN JA METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TULOSSOPIMUS VUODEKSI 2003 Maa- ja metsätalousministeriö

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNNAN HANKINTOJEN STRATEGISET TAVOITTEET

MÄNTSÄLÄN KUNNAN HANKINTOJEN STRATEGISET TAVOITTEET Ohje - Sivu 1/5 MÄNTSÄLÄN KUNNAN HANKINTOJEN STRATEGISET TAVOITTEET 2017-2019 Hyväksytty: Kh 12.6.2017 / 7 Ohje - Sivu 2/5 Mäntsälän kunnan hankintojen strategiset tavoitteet 2017-2019 1. Johdanto 1.1

Lisätiedot

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN JA METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TULOSSOPIMUS VUODEKSI 2001

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN JA METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TULOSSOPIMUS VUODEKSI 2001 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ 1(5) Päivämäärä Dnro 24.1.2001 337/06/2001 Viite Asia MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN JA METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TULOSSOPIMUS VUODEKSI 2001 Maa- ja metsätalousministeriö ja

Lisätiedot

METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 6.11.2014

METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 6.11.2014 METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 1 Metsän tulevaisuuden tuotteet: Ohjelma Avaus Olli Laitinen, puheenjohtaja, Teollisuuden metsänhoitajat ry Uudet

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 184/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Kansaneläkelaitoksesta annetun lain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kansaneläkelaitoksesta annettua

Lisätiedot

Henkilöstösuunnitelma 2015-2017

Henkilöstösuunnitelma 2015-2017 Henkilöstösuunnitelma 2015-2017 Päiväys 10.9.2014 Laatija Harri Kivelä Toimiala Palveluketju / Liikelaitos Konsernipalvelut Elinvoima Palvelu Elinkeinopalvelut Perustehtävä Elinkeinojen kehittämisen ja

Lisätiedot

Sektoritutkimus muutoksessa. Hannu Raitio Ylijohtaja, professori Metla

Sektoritutkimus muutoksessa. Hannu Raitio Ylijohtaja, professori Metla Sektoritutkimus muutoksessa Elämää muutoksen keskellä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen tutkimuspäivät Kuopio 22. 23.11.2006 Hannu Raitio Ylijohtaja, professori Metla Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

TE-palvelujen kehittäminen -alaryhmä. Johtopäätökset

TE-palvelujen kehittäminen -alaryhmä. Johtopäätökset TE-palvelujen kehittäminen -alaryhmä Johtopäätökset 25.4.2017 Linjaukset TE-palvelujen (kasvupalvelut) järjestämiseen ja tuottamiseen maakunnassa ELY-keskuksen yrityspalvelut ja TE-palvelut yhdistetään

Lisätiedot

VTT:n arviointi Esitys julkistustilaisuudessa

VTT:n arviointi Esitys julkistustilaisuudessa VTT:n arviointi Esitys julkistustilaisuudessa 31.1.2019 Gaia Consulting Oy Mari Hjelt, Solveig Roschier, Tuomas Raivio, Susanna Sepponen, Diane Palmintera, Jenni Mikkola 31.1.2019 31/01/2019 2 Arvioinnin

Lisätiedot

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maakunnan yhteistyöryhmä 8.12.2014 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Henkilöstöohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto HENKILÖSTÖOHJELMA 1 Henkilöstöohjelman lähtökohdat Johtamisvisio Linjakas johtajuus ja yhteinen sävel.

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 17.11.2015 Kansainvälinen Leader-yhteistyö ohjelmakaudella 2007-2013 Missä onnistuttiin?

Lisätiedot

Vastuullisuussuunnitelma 2018

Vastuullisuussuunnitelma 2018 Vastuullisuussuunnitelma 2018 Kelan vastuullisuussuunnitelma perustuu Kelan yhteiskunnalliseen asemaan. Olemme kansallisesti merkittävä toimija, ja toimintamme heijastuu laajasti koko yhteiskuntaan. Yhteiskunnallinen

Lisätiedot

Kommentteja FinELibin strategiaan

Kommentteja FinELibin strategiaan 24.11.2011 Kommentteja FinELibin strategiaan 2012 2015 http://www.kansalliskirjasto.fi/attachments/5l4xoyz0b/62qj3tbul/files/currentfile/finelib_strategia_2012 2015.pdf Yleistä strategiasta Tiivis esitysmuoto

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutos - mahdollisuudet

Toimintaympäristön muutos - mahdollisuudet Toimintaympäristön muutos - mahdollisuudet Talouskehityksen heikkeneminen taitetaan kasvulla - Perinteisten toimialojen kilpailukyvyn vahvistaminen - Paikallisten PK-yritysten toiminnan ja toimintakyvyn

Lisätiedot