Metsäntutkimuslaitoksen kilpailukyvyn ja toimintaedellytysten parantaminen vuosina
|
|
- Mauno Lehtinen
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 MUISTIO Metsäntutkimuslaitoksen kilpailukyvyn ja toimintaedellytysten parantaminen vuosina Yhteenveto Toimintaympäristön kansalliset ja kansainväliset muutostrendit vaikuttavat yhä vahvemmin metsäntutkimukseen ja sen toimintaedellytyksiin. Tutkimus on aiempaa asiakasorientoituneempaa ja tutkimusrahoitus siirtyy yhä vahvemmin kilpailtuun rahoitukseen suoran budjettirahoituksen sijasta. Toimintaympäristön muutokset edellyttävät metsäntutkimukselta vahvaa ja pitkäjänteistä perus- ja soveltavaa tutkimusta, aiempaa suurempaa innovatiivisuutta, entistä nopeampaa reagointikykyä ja taitoa kohdentaa tutkimus elinkeinotoiminnan kehittämistä ja metsäpolitiikan valmistelua tukevaan suuntaan. Muutokset edellyttävät myös henkilöstön osaamisen jatkuvaa kehittämistä. Valtion toimista Metlan toimintaedellytyksiin vaikuttavat eniten tuottavuusohjelma ja sektoritutkimusjärjestelmän uudistaminen. Ne tulevat lähivuosina laskemaan Metlan suoraa budjettirahoitusta arviolta 6-7 miljoonaa euroa vuoden 2006 tasosta. Lisäksi strategisten huippuosaamiskeskittymien - metsäklusteri, energia ja ympäristö - toimintaan osallistuminen edellyttää Metlalta jatkossa suurempaa taloudellista joustoa sekä panostusta uuteen osaamiseen. Metlan tavoitteena on vuosina toteuttavien toiminnallisten ja taloudellisten toimenpiteiden avulla taata metsäntutkimuksen toimintaedellytykset ja kilpailukyky muuttuneessa toimintaympäristössä: - tehostamalla Metlan strategian toteuttamista - keskittämällä resursseja ydintoimintaan - arvioimalla Metlan eri toimintojen tarpeellisuus - toteuttamalla alueyksikköuudistus sekä määrittelemällä uusille alueyksiköille osaamisprofiilit ja selkeät toiminnalliset tehtäväkokonaisuudet - vahvistamalla alueyksiköitä kasvattamalla niissä tutkijoiden kriittistä massaa - vahvistamalla alueellisten sidosryhmien ja asiakkuuksien hallintaa - parantamalla henkilöstön osaamisrakennetta strategisten linjausten mukaiseksi - vahvistamalla osaamista kansallisten ja kansainvälisten kumppanuuksien avulla - tehostamalla johtamista ja keskittämällä hallinto- ja tutkimuksen tukipalvelujen tuotantoa mm. valtion palvelukeskuksia hyödyntäen - keventämällä kustannusrakennetta ja lisäämällä taloudellista joustoa - tehostamalla toimisto- ja laboratoriotilojen käyttöä tilanteessa, jossa henkilöstö vähenee - turvaamalla ajantasaiset tutkimusvälineet ja tilat - vähentämällä tulevia peruskorjausinvestointeja - edistämällä aktiivisesti ikärakenteen tervehdyttämistä Keskeisimmät toimet, joilla taloudellisiin ja toiminnallisiin tavoitteisiin pyritään vuosina 2008 _ 2011 ovat toimintojen uudelleen arviointi, toimintojen keskittäminen yhdeksältä paikkakunnalta kuudelle ja perustamalla neljä hallinnollista alueyksikköä sekä vahvistamalla verkottumista muiden toimijoiden kanssa. Toimilla on pitkän aikavälin positiivisia vaikutuksia Metlan kilpailukykyyn ja toimintaedellytyksiin.
2 2 Toimintaympäristön muutokset Toimintaympäristön kansalliset ja kansainväliset muutostrendit vaikuttavat yhä vahvemmin metsäntutkimukseen ja sen toimintaedellytyksiin. Tärkeimpiä maailmanlaajuisia muutossuuntia ovat: puuraaka-aineen tuotanto ja teolliset investoinnit keskittyvät Aasiaan ja Etelä- Amerikkaan massa- ja paperiteollisuuden sekä puutuoteteollisuuden tuotteiden kulutus kasvaa hitaasti Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa, mutta nopeasti Aasiassa kansainväliset ja EU-tason sopimukset velvoittavat yhä laajemmin toiminnan muutoksiin energian tarve kasvaa ja bioenergian käytölle etsitään uusia muotoja ja sen tuotantoa lisätään metsien merkitys virkistyksen ja terveyden lähteenä kasvaa paikkatietojen käyttö lisääntyy ympäristötietoisuus lisääntyy suomalaisten ja tärkeimpien metsäteollisuustuotteiden asiakasmaiden kansalaisten arvoissa ja se heijastuu kulutuskäyttäytymiseen Venäjän ja Itämeren alueen merkitys Suomen metsäteollisuuden puuhuollossa muuttuu ja etenkin alueen mekaaninen metsäteollisuus voimistuu informaatio- ja viestintäteknologian sekä bio- ja nanoteknologian vaikutus metsäsektoriin vahvistuu EU:n laajentumisen vaikutukset globaalit ympäristömuutokset, erityisesti ilmastonmuutos, vaikuttavat metsiin ja edellyttävät ennakointia ja sopeutumista tietoisuus metsien merkityksestä hiilinieluina ja muiden ekosysteemipalvelujen lähteenä sekä bioenergiakeskustelu voimistuvat ja nostavat metsäasioiden painoa poliittisella agendalla Keskeisimpiä kansallisia muutossuuntia ovat: metsänomistajakunnan rakenne ja tavoitteet muuttuvat; erityisesti metsänomistuksen kaupungistuminen vaikuttaa metsätalouden eri muotojen hyväksyttävyyteen sekä metsän uudistamisen ja hoidon tavoitteisiin ja niiden toteutumiseen metsänhoitotavoitteiden toteutumista vaikeuttaa osaavan työvoiman puute metsäteollisuuden kasvumahdollisuudet perustuvat uusiin innovatiivisiin tuotteisiin ja palveluihin; teollisuuden rereurssipanostus innovaatiotoimintaan on dynaamisimpiin teollisuudenaloihin verrattuna suhteellisen pieni metsätalouden kannattavuus ei kehity toivotulla tavalla luonnon monimuotoisuutta koskevaa kansallista ohjelmaa toteutetaan yksityismetsätalouden neuvonta- ja valvontaorganisaatioissa tapahtuvat muutokset vaikuttavat neuvontaan ja metsäpalvelutoimintaan julkisen sektorin tuottavuusvaatimukset kasvavat väestö ikääntyy ja muuttaa kasvukeskuksiin työikäisten määrä vähenee sähköisten asiointipalvelujen merkitys korostuu yhteistyö- ja organisaatiorajat ylittävät prosessit lisääntyvät valtionhallinnossa valtionhallinnon yhteisiä hallinto- ja IT-palveluja tuotetaan keskitetysti ja sijoitetaan palvelukeskuksiin
3 3 tietoisuus metsien merkityksestä hiilinieluina ja muiden ekosysteemipalvelujen lähteenä sekä bioenergiakeskustelu voimistuvat ja nostavat metsäasioiden painoa poliittisella agendalla Toimintaympäristön yleisiä muutoksia, jotka vaikuttavat tutkimus- ja kehitystoimintaan ovat: kansalliset ja kansainväliset tutkimusjärjestelmät ja rahoituslähteet muuttuvat kansallisella tasolla tutkimus- ja kehitystoimintaan tulee uusia toimijoita yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen lisätessä yhteiskunnallista vaikuttavuuttaan budjettirahoituksen osuus sektoritutkimuslaitosten kokonaisrahoituksesta pienenee ja kilpaillun rahan osuus kasvaa sektoritutkimuslaitosten toiminnan tieteellistä ja yhteiskunnallista vaikuttavuutta sekä työnjakoa parannetaan ja tutkimuslaitosten arviointia ja seurantaa kehitetään tutkimuksen poliittinen ohjaus ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden vaatimus vahvistuu tutkimuslaitosten alueellista tutkimus- ja koeasemaverkostoa kehitetään yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa tutkija- ja toimialalähtöisten hankkeiden sijasta tehdään yhä enemmän laajoja ja poikkitieteellisiä ohjelmia, joiden toteutus edellyttää useiden toimijoiden kansallista ja kansainvälistä yhteistyötä tutkimustiedon välitysmenetelmät kehittyvät tutkimustietoa karttuu ja tutkimusmenetelmät kehittyvät entistä nopeammin ja se asettaa erityisiä haasteita sekä t&k -henkilöstön että soveltajien osaamisen kehittämiselle Metlan tehtävä ja strategiset linjaukset Metsäntutkimuslaitoksen tehtävänä on edistää tutkimuksen keinoin metsien taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää hoitoa ja käyttöä. Toiminta-ajatuksensa mukaisesti "Metsäntutkimuslaitos rakentaa metsäalan tulevaisuutta tuottamalla ja välittämällä tietoa sekä osaamista yhteiskunnan parhaaksi". Visionsa mukaan "Metsäntutkimuslaitos on vaikuttavin, asiakkaidensa tietotarpeet ennakoiva metsien kestävän käytön kansallinen ja kansainvälinen asiantuntija". Metlan strategisena päämääränä on tieteellisesti korkeatasoinen ja yhteiskunnallisesti vaikuttava, metsien kestävää käyttöä ja elinkeinoelämän kilpailukykyä edistävä tutkimus- ja kehitystoiminta. Tavoitteena on metsien tuotanto- ja palvelumahdollisuuksien kehittäminen ja kestävän käytön edistäminen suuntaamalla tutkimusta elinkeinotoiminnan kehittämistä ja metsäpolitiikan valmistelua tukevaan suuntaan. Metlan toiminnan painoalat tärkeysjärjestyksessä ovat: 1) metsiin perustuva yritys- ja elinkeinotoiminta, 2) metsien yhteiskunnallinen merkitys, 3) metsäekosysteemin rakenne ja toiminta ja 4) metsätalouden ja metsäympäristön tietovarannot. Tavoitteena on 1) luoda organisaatiorakenteeltaan ja toimintakulttuuriltaan asiakkaita palveleva Metla, 2) keskittää resurssit ydintoimintoihin, saavuttaa hyvä reagointikyky ja kustannustehokas toiminta sekä 3) luoda osaamista ja jatkuvaa oppimista tukeva toimintakulttuuri. Tutkimuksen ja tutkimustiedon käytäntöön viennin osuutta kokonaisrahoituksesta kasvatetaan. Reagointikykyä parannetaan vähentämällä kiinteiden kustannusten osuutta kokonaiskustannuksista. Vakituisen henkilöstön eläkkeelle siirtymisen myötä vapautuneista viroista tai toimista täytetään kolmasosa siten, että tutkijoiden suhteellinen osuus henkilöstöstä kasvaa. Ulkopuolisen rahoituksen määrä vähintään kaksinkertaistetaan vuoteen 2014 mennessä
4 4 vuoden 2004 tasosta. Jatketaan toimintatapojen ja sähköisten menettelyjen kehittämistä. Henkilöstön osaamista kehitetään strategisen henkilöstösuunnitelman pohjalta. Työvälineet ja - tilat pidetään riittävin investoinnein tarkoituksenmukaisina. Laboratoriopalveluja ja muita tutkimuksen tukipalveluja sekä olemassa olevia tutkimusaineistoja hyödynnetään aiempaa tehokkaammin. Metlan henkilöstön ikä- ja osaamisrakenne Metlan koko henkilöstön keski-ikä vuonna 2006 oli 47.0 vuotta ja vakinaisen henkilöstön 49,6 vuotta. Keski-iän nousuvauhti on huolestuttavan korkea, 0,5 vuotta kalenterivuodessa. Vähintään 50-vuotiaiden osuus vakinaisesta henkilöstöstä on 57 % ja vähintään 55-vuotiainen 31 %. Sen sijaan alle 40 vuotiaiden osuus on vain noin kahdeksan prosenttia. Tutkijoiden ikäjakauma on hieman parempi kuin muiden ammattiryhmien. Vakituisista tutkijoista 50-vuotiaita tai vanhempia on 51 %. Pääosa nuorimmista tutkijoista on ulkopuolisella rahoituksella määräaikaisina (liite 1). Tilanne on hyvin samanlainen kaikissa yksiköissä lukuun ottamatta Joensuuta, missä henkilöstö on muita yksiköitä huomattavasti nuorempaa. Liitteen 1 talulukossa on esitetty Metlan vakituisen henkilöstön kehitys vuosina sekä jakautuminen ammattiryhmittäin eri toimintayksiköissä Metlan vakituisen henkilöstön määrä on laskenut viime vuosina. Suurin vähennys on tapahtunut pääkaupunkiseudulla. Vähennystä on ollut lähinnä muussa henkilöstössä kuin tutkijoissa, joiden määrä on pikemminkin viime vuosina hieman kasvanut. Tämä kehitys on ollut Metlan strategian mukaista. Sen sijaan tutkijakunnan osaamisrakenteessa ei ole tapahtunut strategian edellyttämää muutosta, koska uusien vakituisten tutkijoiden rekrytointiin ei ole ollut taloudellisia mahdollisuuksia. Uutta osaamista Metla on kyennyt rekrytoimaan lähinnä Joensuuhun, joskaan sinnekään ei enää pariin viime vuoteen. Se, että uutta vakinaista osaamista ei ole kyetty rekrytoimaan on hidastanut Metlan strategian toteuttamista. Turvataksemme Metlan kilpailukyvyn ja joustavuuden Metlan tulee kyetä korjaamaan henkilöstönsä ikä- ja osaamisrakennetta pikaisesti. Vakituisen henkilöstön ikärakenteen kehityksen jatkuminen nykyisellään johtaa pian yhä vaikeammin hallittavaan tilanteeseen. Jos suuri osa henkilöstöstä eläköityy miltei yhtenä kohorttina vuoden sisällä, ei ole mahdollista saada heidän tilalleen riittävän pätevää työvoimaa (liite 1). Se merkitsisi tutkimuksen tason laskua. Toisaalta Metlan strategian toteuttaminen edellyttää määrätietoista henkilöstön osaamisrakenteen muutosta, jonka hallittu toteuttaminen vaatii useamman vuoden. Metlan taloudellinen kehitys Tuottavuusohjelman johdosta Metlan toimintamenoihin kohdistuu vuosina yhteensä 5,6 milj. euron ja 154 henkilötyövuoden vähennys. Vähennys ei kohdennu tasaisesti kehyskaudelle, vaan suurimmat leikkaukset kohdistuvat vuosille 2008 ja Tämän lisäksi sektoritutkimuksen uudelleen järjestely tulee leikkaamaan lähivuosina Metlan suoraa budjettirahoitusta. Näiden kahden toimen yhteisvaikutus tulee laskemaan Metlan suoraa budjettirahoitusta arviolta 6-7 miljoonaa euroa vuoden 2006 tasosta.. Lisäksi strategisten huippuosaamiskeskittymien - metsäklusteri, energia ja ympäristö - toimintaan osallistuminen edellyttää Metlalta jatkossa suurempaa taloudellista joustoa. Metlan taloudellinen reagointikyky on ollut jo vuosia varsin heikko. Liitteessä 2 on esitetty Metlan talouden kehitys vuosina Taulukosta ilmenee, että ulkopuolisen rahoituksen osuus on kasvanut viime vuosina suhteellisen hyvin. Tavoitteeksi on
5 5 asetettu, että ulkopuolisen rahoituksen määrä vuonna 2010 olisi noin 10 milj. euroa. Tavoite on varsin rankka ottaen huomioon, että kilpailu tutkimusrahoituksesta on koko ajan kovenemassa. Siksi on varsin ilmeistä, että suoran budjettirahoituksen leikkauksia ei ole kokonaan korvattavissa lyhyellä aikavälillä kilpaillun rahan avulla. Noin 70 % menoista aiheutuu henkilöstöstä. Vuokriin kuluu runsaat 7 %, matkoihin 4,5 %, tarvikkeisiin noin 4 % ja muihin menoihin 11,5% (liite 2). Tällä hetkellä Metlan toimintamenoista noin 33 % menee palvelujen tuottamiseen ja infrastruktuurin ylläpitoon, joista iso osa kohdistuu kiinteistö- ja vuokramenoihin. Metlan strategian vastaisesti tukiprosessien suhteellinen osuus on hieman kasvanut viime vuosina (liite 2). Jos toimintayksiköiden ylläpidosta koituvia infrastruktuurikustannuksia ei kyetä supistamaan samalla kun henkilöstön määrä tuottavuusohjelman myötä laskee, infrastruktuurin ylläpitoon ja hallintopalvelujen tuottamiseen kohdistuvien kustannusten osuus kasvaa yhä. Raskas kulurakenne ei myöskään auta kilpaillun tutkimusrahoituksen hankintaa korkeasta yhteyskustannusosuudesta johtuen Liitteessä kolme on esitetty tukitehtävien, johtamisen ja strategisen tuen menot yksiköittäin vuonna Toimenpiteet toimintaedellytysten ja kilpailukyvyn parantamiseksi vuosina Metlan toimintaedellytysten ja kilpailukyvyn parantamiseen tähtäävät vuosina toteutettavat toimenpiteet, jotka samalla toteuttavat Metlan tuottavuusohjelmaa ja auttavat Metlaa kohtaamaan sektoritutkimusuudistuksen mukanaan tuomia haasteita, ovat : 1) Alueyksikköuudistus 2) Henkilöstön uudelleen sijoittaminen 3) Virkojen ja tehtävien täyttämättä jättäminen 4) Osaamisen ja verkottumisen vahvistaminen 5) Tutkimuksen tukipalveluiden ja keskusyksikön toimintojen arviointi ja uudelleen organisointi 6) Pääkaupunkiseudun tilajärjestelyt 7) Tutkimus- ja opetusmetsien sekä luonnonsuojelualueiden hallinnan siirto. 1) Alueyksikköuudistus Metlan strategisten linjausten mukaisesti organisaation rakennetta muutetaan alkaen siten, että nykyisistä yhdeksästä maakunnallisesta toimintayksiköistä (liite 4) muodostetaan neljä hallinnollista alueyksikköä: Etelä-Suomi hallinnollisena keskuksena Vantaa, Itä-Suomi hallinnollisena keskuksena Joensuu, Länsi-Suomi hallinnollisena keskuksena Parkano ja Pohjois- Suomi hallinnollisena keskuksena Rovaniemi. Kullekin alueyksikölle laaditaan ennen perustamista osaamisprofiili ja henkilöstösuunnitelma sekä määritellään selkeä tehtäväkokonaisuus Metlan strategian pohjalta. Alueyksikköuudistuksen yhteydessä keskitetään kolmesta pienimmästä yksiköstä (Kannus, Kolari ja Punkaharju) Metlan strategian ja tehtävien kannalta tärkeät toiminnot muihin Metlan yksiköihin. Perusteena valittujen paikkakuntien toimintojen keskittämiseen muihin Metlan maakunnallisiin yksiköihin on toisaalta yksikön koko ja toisaalta alueellinen sijainti. Siirtämällä pienimpien yksiköiden tehtävät muihin yksiköihin kyetään vahvistamaan jäljelle jäävien
6 6 yksiköiden toimintaa sekä saavuttamaan taloudellisia ja toiminnallisia hyötyjä. Keskittäminen ei vaaranna Metlan toiminnan alueellista kattavuutta, päinvastoin vahvistaa tutkimusta alueellisesti. Tavoiteltujen keskittämishyötyjen saavuttamiseksi kolmen yksikön toimintojen siirtämisen katsotaan olevan välttämätön ja riittävä toimenpide. Kolarin, Kannuksen ja Punkaharjun yksiköiden henkilöstölle tarjotaan mahdollisuus siirtyä Metlan muihin pääkaupunkiseudun ulkopuolisiin yksiköihin. On kuitenkin ilmeistä, että osa ei tule siirtymään ja heidät joudutaan uudelleen sijoittamaan valtionhallinnon ohjeistuksen mukaisesti (ks. jäljempänä kohta 2). Lisäksi uusiin alueyksiköihin suunnataan tutkijaresursseja pääkaupunkiseudulta kriittisen massan kasvattamiseksi (ks. jäljempänä kohta 4). Toimintoja keskittämällä saavutetaan sekä tutkimuksen että hallinnon rationalisointihyötyjä ja uusista alueyksiköistä tulee näin osaamispääomaltaan riittävän suuria. Näin ne pystyvät palvelemaan alueellisissa, kansallisissa ja kansainvälisissä metsäalan t&k -kysymyksissä nykyistä paremmin, oikea-aikaisesti ja kustannustehokkaasti. Myös hallintopalveluja ja tutkimusta tukevia palveluja voidaan tuottaa nykyistä keskitetymmin yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa sekä tehostaa koko Metlan johtamista. Samanaikaisesti voidaan tehostaa jäljelle jäävien toimitilojen käyttöä, koska kaikista yksiköistä poistuu henkilöstöä tuottavuusohjelman toteutuksen myötä. Lisäksi laboratoriotoimintoja kyetään keskittämään ja perusinvestoinnit turvaamaan nykyistä paremmin. Huomattavia säästöjä saadaan myös siitä, että nyt lopetettavien pienimpien yksiköiden toimitilojen ylläpito edellyttäisi lähivuosina merkittäviä korjausinvestointeja. Se ei olisi mielekästä samaan aikaan kun henkilöstön poistuman vuoksi isoissa alueyksiköissä jäisi tiloja käyttämättä. Vahvistamalla uusia alueyksiköitä uudistus kasvattaa Metlan toiminnan alueellista vaikuttavuutta, asiakkuuksien hallintaa ja sidosryhmäyhteistyötä. Toimintoja keskittämällä saavutetaan arviolta seuraavat säästöt: - johtamisessa ja muissa henkilöstömenoissa noin 0,8-1.0 milj. euroa (20 htv). Tämä järjestely on osa noin 50 henkilön uudelleen sijoittamista (ks. jäjempänä kohta 2) - kiinteistöjen ylläpito ja muut menot 0,4-0.5 milj. euroa - kiinteistöjen peruskorjausmenot, jotka lähimmän viiden vuoden aikana tulisivat olemaan vähintään 1-2 milj. euroa Alueyksikköuudistuksen yhteydessä turvataan tutkimuksen tarvitsema infrastruktuuri kuten erikoiskasvihuoneet ja laboratoriotilat joko rakentamalla ne uudelleen jäljelle jäävien yksiköiden yhteyteen tai vuokraamalla ne muilta toimijoilta esim. yliopistoilta. 2. Henkilöstön uudelleen sijoittaminen Päivitetyssä ja ministeriölle toimitetussa tuottavuusohjelmassa Metla on tuonut esiin, että tuottavuusohjelman toteuttaminen edellyttää virkojen ja tehtävien täyttämättä jättämisen sekä muiden tuottavuusohjelman toimenpiteiden lisäksi noin 50 henkilön uudelleen sijoittamista vuosina Henkilöstön uudellen sijoittaminen valtionhallinnon ohjeistuksen mukaisesti on järkevää toteuttaa alueyksikköuudistuksen yhteydessä Osa uudelleen sijoittamistarpeesta kohdentuu Kannuksen, Kolarin ja Punkaharjun toimintayksiköihin ja osa muihin Metlan toimintayksiköihin. Näillä toimin saavutetaan noin 1.7 milj. euron säästö.
7 7 3. Osaamisen vahvistaminen Metlan osaamista vahvistetaan kansallisten ja kansainvälisten strategisten kumppanuuksien avulla sekä verkostoitumalla voimakkaammin muiden toimijoiden kanssa. Kotimaisina yhteistyökumppaneina ovat toimintayksiköiden lähistöllä sijaitsevat yliopistot ja korkeakoulut sekä muut tutkimuslaitokset. Toimintamuotoina ovat mm. yhteiset virat, tutkimusohjelmat, ja yhteiset tutkimustilat tai -laitteet. 4. Virkojen ja tehtävien täyttämättä jättäminen Nykyisen henkilöstörakenteen pohjalta tehdyn arvion mukaan Metlan luontainen poistuma kehyskaudella on korkeintaan 110 htv. Metlan toiminnan kehittämisen ja jatkuvuuden takaamiseksi luontaisen poistuman myötä vapautuvista viroista/tehtävistä voidaan jättää täyttämättä korkeintaan 60 %. Virkojen ja tehtävien täyttämättä jättäminen (66 htv) tuo säästöä noin 1.8 milj. euroa. Luontainen poistuma tulee kohdentumaan ikärakenteen johdosta pääosin pääkaupunkiseudulle. Osa pääkaupunkiseudulla vapautuvista ja uudelleen täytettävistä viroista tai tehtävistä pyritään siirtämään maakunnallisiin yksiköihin ottaen huomioon strategiset linjaukset ja yksiköiden osaamisprofiilit. 5. Tutkimuksen tukipalveluiden ja keskusyksikön toimintojen arviointi ja uudelleen organisointi Samanaikaisesti alueyksikköuudistuksen kanssa toteutetaan seuraavat tutkimuksen tukitoimintojen arviointi ja uudelleen organisointi: - arvioidaan ja uudelleen organisoidaan Metlan kirjasto- ja tietopalvelut, - uudelleen organisoidaan graafisten palvelujen tuottaminen ja selvitetään niiden ulkoistamismahdollisuudet sekä - uudelleen organisoidaan alueyksiköiden laboratoriotoiminnot osaamisprofiilien mukaisiksi, yhdistetään Vantaan Jokiniemessä tiedelaboratorioiden ja keskuslaboratorion toiminnot sekä hyödynnetään hallinnonalan laboratorioyhteistyötä. - arvioidaan ja tarvittaessa uudelleen organisoidaan keskusyksikön toiminnot ottaen huomioon valtion palvelukeskusten tarjoamat palvelut - kehitetään Metlan tuottavuusohjelman tiedonhallinnan kokonaisjärjestelmää. Tässä muistiossa ei käsitellä tämän uudistuksen tavoitteita, toteutusta, eikä sen tuomia taloudellisia ja toiminnallisia hyötyjä. 6. Pääkaupunkiseudun tilajärjestelyt Keskitetään pääkaupunkiseudun toiminnot Vantaan Jokiniemeen alkaen. Luovutaan alkaen Solbölen kiinteistöistä. Vähennetään Vantaan Jokiniemessä vuokratiloja heti, kun se tilan tarve huomioon ottaen on mahdollista. Pääkaupunkiseudun toimintojen keskittäminen ja muut vuonna 2008 toteutuvat kiinteistöjen omistusjärjestelyt tuottavat säästöä noin 0.7 milj. euroa, joka kuitenkin saadaan täysimittaisena hyötynä vasta vuonna Tutkimus- ja opetusmetsien sekä luonnonsuojelualueiden hallinnan siirto Siirretään tutkimus- ja opetusmetsät sekä luonnonsuojelualueet Metsähallituksen
8 8 hallintaan alkaen. Samassa yhteydessä luovutaan osasta kiinteistöjä sekä siirretään 35 henkilöä Metsähallituksen palvelukseen. Tutkimusmetsien siirron talousvaikutukset ovat yhteensä noin 1.4 milj. euroa, josta palkkamenojen osuus on 1,2 milj. euroa (35 htv). Muina säästöinä saadaan 0.2 milj. euroa. Liitteen 1 taulukosta ilmenevät tarkemmin henkilöstövähennykset toimintayksiköittäin. Ehdotetuilla ja aikaisemmin päätetyillä toimilla saavutettavat hyödyt Taloudelliset hyödyt vuoteen 2012 mennessä: 1) arviolta noin 6,5 milj. euroa 2)154 henkilötyövuotta. Toiminnalliset hyödyt: 1) Mahdollisuus toteuttaa Metlan strategiaa paranee 2) Työnjako Metlan eri yksiköiden välillä selkeytyy 3) Tutkijoiden kriittinen massa kasvaa jäljelle jäävissä pääkaupunkiseudun ulkopuolisissa yksiköissä 4) Kyetään parantamaan osaamisrakennetta strategian mukaiseksi 5) Metlan toimintojen alueellisuus vahvistuu 6) Hallinto- ja tutkimuksen tukipalveluiden tuottaminen sekä johtaminen tehostuu 7) Kyetään keskittämään resursseja nykyistä paremmin ydintoimintoihin 8) Kevennetään kustannusrakennetta ja saavutetaan parempi taloudellinen joustavuus 9) Toimisto- ja laboratoriotilojen käyttö tehostuu 10) Laite- ja tutkimusvälineiden investoinnit tulevat paremmin turvatuiksi 11) Omien kiinteistöjen peruskorjausinvestoinnit pienenevät 12) Edistää henkilöstön ikärakenteen tervehdyttämistä 11) Saavutetaan pitkällä aikavälillä (5-10 v) taloudellisesti ja toiminnallisesti nykyistä vakaampi tilanne Päätösehdotukset Edellä esitetyn perusteella ehdotetaan, että johtokunnan päätöksellä perustetaan alkaen neljä hallinnollista alueyksikköä: Etelä-Suomi hallinnollisena keskuksena Vantaa, Itä-Suomi hallinnollisena keskuksena Joensuu, Länsi-Suomi hallinnollisena keskuksena Parkano ja Pohjois- Suomi hallinnollisena keskuksena Rovaniemi. Uusille alueyksiköille määritellään kullekin oma osaamisprofiilinsa, laaditaan henkilöstösuunnitelma sekä määritellään selkeät tehtäväkokonaisuudet Metlan strategian pohjalta. Alueyksiköiden perustamisen yhteydessä nykyisistä Kannuksen, Kolarin ja Punkaharjun toimintayksiköistä keskitetään Metlan strategian toteuttamisen ja tehtävien kannalta tärkeät toiminnot jäljelle jääviin yksiköihin. Samalla Metla luopuu edellä mainituilla paikkakunnilla sekä Solbölessä olevista kiinteistöistään. Uudistuksen yhteydessä Kolarin, Kannuksen ja Punkaharjun yksiköissä työskenteleville tarjotaan tehtäviä Metlan muissa pääkaupunkiseudun ulkopuolisissa yksiköissä. Ne, jotka eivät siirry muihin Metlan yksiköihin uudelleen sijoitetaan valtion ohjeistuksen mukaisesti. Alueyksikköuudistuksen yhteydessä Metla uudelleen sijoittaa valtionhallinnon ohjeistuksen mukaisesti yhteensä noin 50 henkilöä.
9 9 Etelä-Suomen alueyksikkö muodostuu nykyisestä Vantaan toimintayksiköstä, Itä-Suomen alueyksikkö Joensuun ja Suonenjoen toimintayksiköistä, Pohjois-Suomen alueyksikö Rovaniemen ja Muhoksen sekä Länsi-Suomen alueyksikkö Parkanon toimintayksiköstä. Alueyksiköuudistuksen yhteydessä turvataan tutkimuksen tarvitsema infrastrukstuuri esim. tarvittavat erikoiskasvihuoneet tai laboratoriotilat joko rakentamalla ne uudelleen jäljelle jäävien yksiköiden yhteyteen tai vuokraamalla ne muilta toimijoilta esim. yliopistoilta. Osa vuosina aikana pääkaupunkiseudulla vapautuvista ja uudelleen täytettäväksi tulevista toimista pyritään siirtämään maakunnallisiin yksiköihin ottaen huomioon Metlan strategiset linjaukset ja yksiköiden osaamisprofiilit. Näin pyritään kasvattamaan maakunnallisten yksiköiden tutkijoiden kriittistä massaa. Metla arvioi ja uudelleen organisoi kirjasto- ja tietopalvelut ja graafiset palvelut sekä selvittää näiden palveluiden ulkoistamismahdollisuudet. Uudelleen organisoidaan alueyksiköiden laboratoriotoiminnot osaamisprofiilien mukaisiksi, yhdistetään Vantaan Jokiniemessä tiedelaboratorioiden ja keskuslaboratorion toiminnot sekä hyödynnetään hallinnonalan laboratorioyhteistyötä. Arvioidaan ja tarvittaessa uudelleen organisoidaan keskusyksikön toiminnot myös palvelukeskuksia hyödyntäen.
METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TALOUSARVIOEHDOTUS 2008
1 VAIN VIRKAKÄYTTÖÖN METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TALOUSARVIOEHDOTUS 2008 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA 2 OSASTO 12 30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala (60.) Metsäntutkimuslaitoksen
LisätiedotMAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN JA METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TULOSSOPIMUS VUODEKSI 2002
MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ 1(3) Päivämäärä Dnro Metsäosasto 23.1.2002 250/06/2002 Viite Asia MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN JA METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TULOSSOPIMUS VUODEKSI 2002 Maa- ja metsätalousministeriö
Lisätiedotkansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä
kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin
LisätiedotKansallisen metsäohjelman linjaukset. Joensuu Marja Kokkonen
Kansallisen metsäohjelman linjaukset Joensuu 28.4.2009 Marja Kokkonen 1 MIKSI KANSALLINEN METSÄOHJELMA 2015? Toimintaympäristön muutos: Tuotannon ja talouden globalisaatio Venäjän puutullit ja markkinat
LisätiedotRiistakonsernin tutkimusstrategia. Hyväksytty
Riistakonsernin tutkimusstrategia Hyväksytty 3.5.2013 MMM:n tutkimus- ja kehittämisstrategia 2012-2017 Tutkimuksen ja kehittämistoiminnan perustehtävä (toiminta-ajatus) Tuotamme ennakoivasti tietoa, osaamista
LisätiedotMETSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2007-2010
METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2007-2010 1 1. Perustehtäviin vaikuttavat toimintaympäristön muutokset 1.1 Perustehtävä Metsäntutkimuslaitos (Metla) on maa- ja metsätalousministeriön
LisätiedotRiistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa. ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö
Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö 22.1.2013 Tänään kuulette... 1. Riistatiedon merkityksestä riistakonsernin strategiassa riistatieto
LisätiedotPEFC SUOMI SUOMEN METSÄSERTIFIOINTI RY
PEFC SUOMI SUOMEN METSÄSERTIFIOINTI RY 10.12.2018 PEFC Suomen STRATEGIA 2019-2021 Johdanto PEFC Suomen strategiaan vuosille 2019-21 PEFC on kansainvälinen metsäsertifiointijärjestelmä, joka edistää ekologisesti,
LisätiedotMetsäntutkimuslaitoksen strategia 2006-2010
Metsäntutkimuslaitoksen strategia 2006-2010 Metsäntutkimuslaitos (Metla) on maa- ja metsätalousministeriön alaisuudessa toimiva valtion sektoritutkimuslaitos, jonka tehtävänä on voimassa olevan lain ja
LisätiedotMETSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TALOUSARVIOEHDOTUS 2007
1 24.3.2006 METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TALOUSARVIOEHDOTUS 2007 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA 2 OSASTO 12 30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala 60. Metsäntutkimuslaitoksen tulot Momentille
LisätiedotMetsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö
KMO 2015:n muutosesitys Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö 5.5.2010 1 KANSALLINEN METSÄOHJELMA 2015 Strateginen toimenpideohjelma - linjaa Suomen metsäpolitiikkaa - valtioneuvoston
LisätiedotLARK alkutilannekartoitus
1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti
LisätiedotONKO OIKEA VASTAUS 18 VAI LAATU JA VAIKUTTAVUUS? Tavoitteena aito rakenteellinen kehittäminen ja alueellinen hyvinvointi
ONKO OIKEA VASTAUS 18 VAI LAATU JA VAIKUTTAVUUS? Tavoitteena aito rakenteellinen kehittäminen ja alueellinen hyvinvointi ARENE tiedotustilaisuus 23.4.2010 - Helsinki Vesa Saarikoski YHTÄÄLTÄ: RAKENTAKAA
LisätiedotLuonnonvarakeskuksen talous- ja rakenneohjelma 2014 2017
Luonnonvarakeskuksen talous- ja rakenneohjelma 2014 2017 Maakuntien kuuleminen 31.1.2014 Projektinjohtaja Hannu Raitio 24.1.2014 1 Esityksen rakenne 1. Valtion leikkaus 2. Luonnonvarakeskuksen sopeutumisstrategia
LisätiedotTutkimusstrategia. Parasta terveyspalvelua tutkijoiden tuella POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI
Tutkimusstrategia Parasta terveyspalvelua tutkijoiden tuella POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI ESIPUHE Teemme Kuopion yliopistollisessa sairaalassa tutkimusta hyvässä, myönteisessä ilmapiirissä. Tutkimustoiminnan
Lisätiedot11. Lääkelaitos ja Lääkehoidon kehittämiskeskus
11. Lääkelaitos ja Lääkehoidon kehittämiskeskus S e l v i t y s o s a : Lääkelaitoksen tehtävänä on ylläpitää ja edistää lääkkeiden, terveydenhuollon laitteiden ja tarvikkeiden sekä verivalmisteiden käytön
LisätiedotMETLA ESITYS TME2333 Keskusyksikkö/KBorg/LR 25.10.2007 10/21/07
METLA ESITYS TME2333 Keskusyksikkö/KBorg/LR 25.10.2007 10/21/07 METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN (Metla) TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2009 2012 1. Vuosien 2009-2012 strategiset tavoitteet 1.1 Perustehtävät Metsäntutkimuslaitos
LisätiedotSYKEn strategia
SYKEn strategia 2011 2014 2 SYKEN MISSIO, VISIO JA ARVOT Tuotamme yhteiskunnan kestävän kehityksen kannalta välttämätöntä tietoa, osaamista ja palvelua. Parannamme ja turvaamme ympäristöämme sekä ratkomme
LisätiedotUudistuva puuhankinta ja yrittäjyys
Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys Elinvoimaa metsistä seminaari Lahti, Fellmannia, 06.11.2013 Pekka T Rajala, kehitysjohtaja, Stora Enso Metsä 1 Metsäteollisuus käy läpi syvää rakennemuutosta Sahateollisuuden
LisätiedotKansallinen paikkatietostrategia - päivitetty versio
Kansallinen paikkatietostrategia - päivitetty versio 1.4.2014 Paikkatietostrategia 2005-2010 ensimmäisen kansallisen paikkatietostrategian (Paikkatietoasiain neuvottelukunta) Painopiste: paikkatietoinfrastruktuurin
LisätiedotOma Häme. Tehtävä: Aluekehitysviranomaisen tehtävät. Aluekehitys ja kasvupalvelut. Nykytilan kartoitus.
Oma Häme Aluekehitys ja kasvupalvelut Nykytilan kartoitus Tehtävä: Aluekehitysviranomaisen tehtävät www.omahäme.fi Tehtävien nykytilan kartoitus Vastuu alueiden kehittämisestä on ALKE-lain perusteella
LisätiedotKansallisen metsästrategian 2025 päivitys; Kansainväliset linjaukset
Kansallisen metsästrategian 2025 päivitys; Kansainväliset linjaukset Heikki Granholm, metsäneuvos, MMM Kv. luonnonvarapolitiikan yhteistyöverkoston tilaisuus 14.11.2018 Metsäalaan vaikuttavat megatrendit
LisätiedotMETSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN VUODEN 2007 TALOUSARVIOEHDOTUKSEN PERUSTELUMUISTIO /TO
METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN VUODEN 2007 TALOUSARVIOEHDOTUKSEN PERUSTELUMUISTIO 21.3.2006/TO Metsäntutkimuslaitoksen tehtävät Metsäntutkimuslaitos (Metla) on maa- ja metsätalousministeriön alaisuudessa toimiva
LisätiedotOhjelmakausi TEM Maaliskuu 2012
Ohjelmakausi 2014-2020 TEM Maaliskuu 2012 Hallituksen linjaukset Rakennerahastouudistuksesta 2014+ (1) Hallitusohjelma Alueiden suunnittelu- ja päätöksentekojärjestelmää kehitetään siten, että kansallinen
LisätiedotMetsäntutkimuslaitoksen Vantaan toimintayksikkö
Metsäntutkimuslaitoksen Vantaan toimintayksikkö tuottaa tietoa ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävästä metsien käytöstä vastaa suurelta osin metsävarojen seurannasta ja metsätilastoista
LisätiedotPelastuslaitoksen palvelutasopäätöksen väliarviointi PelJk
Pelastuslaitoksen palvelutasopäätöksen väliarviointi 2016 PelJk 18.8.2016 Palvelutasopäätös 2014-2018 Pelastustoimen palvelutasopäätös on pelastuslain 28 :n mukainen päätös alueen palvelutasosta ja suunnitelma
LisätiedotTKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ
TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,
LisätiedotMAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA
1 METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TALOUSARVIOEHDOTUS 2003 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA 2 OSASTO 12 30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala 32. Metsäntutkimuslaitoksen tulot Momentille arvioidaan
LisätiedotMAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA
1 METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TALOUSARVIOEHDOTUS 2005 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA 2 OSASTO 12 30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala 32. Metsäntutkimuslaitoksen tulot Momentille arvioidaan
LisätiedotStrategian yhteys tulossopimuksiin. Neuvotteleva virkamies Mikko Saarinen
Strategian yhteys tulossopimuksiin Neuvotteleva virkamies Mikko Saarinen Voimavaralähtökohdat Toimintamenomomentin henkilötyövuodet sopeutetaan vuoden 2015 tasolta 783 henkilötyövuotta tasolle 726 henkilötyövuotta
LisätiedotKohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi
Kohti vähäpäästöistä Suomea Espoon tulevaisuusfoorumi 27.1.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa
LisätiedotMTT, Metla, RKTL ja Tiken tilastot matkalla Luonnonvarakeskukseen
MTT, Metla, RKTL ja Tiken tilastot matkalla Luonnonvarakeskukseen Yhdessä olemme vahvempia 12.2.2014 1 Luonnonvarakeskuksen perustamisen taustaa Hallinnonalan tutkimuslaitosten yhteistyön tiivistäminen
LisätiedotInnovaatioista kannattavaa liiketoimintaa
Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,
LisätiedotENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA
ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA 02 04 05 06 08 09 12 Visio, tehtävä ja toiminta-ajatus Palvelulupaukset Strategiset tavoitteet Karvin tuloskortti
LisätiedotKAINUUN PELASTUSLAITOS
KAINUUN PELASTUSLAITOS MUUTOSINFOT ke 22.3. Suomussalmi ke 29.3. Ristijärvi ti 4.4. Paltamo ti 25.4. Puolanka ke 3.5. Sotkamo ke 10.5. Kajaani ke 17.5. Kuhmo to 18.5. Hyrynsalmi KAINUUN PELASTUSLAITOS
LisätiedotMETSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2006-2009
METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2006-2009 R:\netra\materiaalit\tts\TTS2006-2009MMM.doc 1 1. Perustehtäviin vaikuttavat toimintaympäristön muutokset 1.1 Perustehtävä Metsäntutkimuslaitos
LisätiedotSote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö
Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Keski-Suomen liiton maakuntavaltuustoseminaari Kati Hokkanen STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin
LisätiedotYM:n T&K toiminnan yhteiskunnallinen vaikuttavuus, sektoritutkimuksen uudet järjestelyt ja asiantuntijapaneelit
YM:n T&K toiminnan yhteiskunnallinen vaikuttavuus, sektoritutkimuksen uudet järjestelyt ja asiantuntijapaneelit Tutkimusjohtaja 8.5.2014 Laura Höijer 2 Esitelmän rakenne 1. Yleistä YM:n T&K toiminnasta
LisätiedotKuntien ICT-muutostukiohjelma. Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen
Kuntien ICT-muutostukiohjelma Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen Ossi Korhonen 11.12.2014 ICT-muutostukiprojekteissa nyt mukana yhteensä 135 kuntaa ICT-muutostuki
LisätiedotMetsäpolitiikka ja monimuotoisuuden edistäminen talousmetsissä. Osastopäällikkö Juha S. Niemelä, MMM Metsäpolitiikkafoorumin loppuseminaari 19.3.
Metsäpolitiikka ja monimuotoisuuden edistäminen talousmetsissä Osastopäällikkö Juha S. Niemelä, MMM Metsäpolitiikkafoorumin loppuseminaari 19.3.2019 Kansallinen metsästrategia määrittelee metsäpolitiikan
LisätiedotVNS 1/2018 vp Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille Eduskunnan asunto- ja ympäristöjaoston kokous
VNS 1/2018 vp Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2019 2022 - Eduskunnan asunto- ja ympäristöjaoston kokous 13.6.2018 13.6.2018 Harri Juvonen Palvelujohtaja, Suomen ympäristökeskus
LisätiedotHelsinki, Suomen Lakimiesliitto Uudenmaankatu 4-6 B Helsinki. Oikeusministeriö PL Valtioneuvosto LAUSUNTO (OM 7/021/2010)
Helsinki, 27.9.2012 Suomen Lakimiesliitto Uudenmaankatu 4-6 B 00120 Helsinki Oikeusministeriö PL 25 00023 Valtioneuvosto LAUSUNTO (OM 7/021/2010) Lausuntonaan oikeusministeriön luonnokseen Hallituksen
LisätiedotKaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom
Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä
LisätiedotHenkilöstön asema muutostilanteessa. Info- ja keskustelutilaisuus
Henkilöstön asema muutostilanteessa Info- ja keskustelutilaisuus 29.3.2007 VN:n päätökset 2001 ja 2006 Vuoden 2001 periaatepäätöksen tavoitteena varautua ikärakenteen muutoksesta johtuviin toimiin valtionhallinnossa
LisätiedotInfra-alan kehityskohteita 2011
Infraalan kehityskohteita 2011 Hinta vallitseva valintaperuste Yritysten heikko kannattavuus Panostukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat vähäisiä, innovaatioita vähän Alan tapa, kulttuuri Toimijakenttä
LisätiedotPYSYYKÖ METSÄPOLITIIKKA MUUTOSTEN MUKANA?
Miten metsäalan rakennemuutos heijastuu politiikan sisältöön ja tekemiseen? Suomenlinna 3.12.2008 Aarne Reunala PYSYYKÖ METSÄPOLITIIKKA MUUTOSTEN MUKANA? Metsäsektorin politiikkaohjelma? Kansallinen metsäohjelma
LisätiedotHOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE
HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN TOIMINTAMALLI VISIOMME VUOTEEN 2019 Tavoitteenamme on, että hoitotyön yhteisömme on alueellisesti vetovoimainen
Lisätiedot- Committed to Excellence
Turun kehittämismallin 1.5.17 kulmakivet Sari Hannila, kehittämispäällikkö - Committed to Excellence Kesäkuu 17 Sari Hannila, kehittämispäällikkö Taustalla strategia ja visio Suomen Turku on kiinnostava
LisätiedotKeski-Suomen kasvuohjelma
Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman
LisätiedotPROFESSORILIITON STRATEGIA VUOTEEN 2022
HYVÄKSYTTY VALTUUSTOSSA 25.11.2016 TIEDOSSA TULEVAISUUS www.professoriliitto.fi Professoriliiton tehtävät Professoriliiton sääntöjen mukaan liitto toimii yliopistolain tarkoittamien yliopistojen, Maanpuolustuskorkeakoulun
LisätiedotMetsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset
Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset Teollisuuden Metsänhoitajat ry:n vuosikokous ja Metsätehon iltapäiväseminaari Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma (MSO)
LisätiedotKoulutuksen arviointi alueen näkökulmasta. johtaja, FT Maire Mäki
Koulutuksen arviointi alueen näkökulmasta johtaja, FT Maire Mäki 1 Haasteita julkisille palveluille ja niiden arvioinnille Säästö- ja tuottavuustavoitteet haastavat julkisen palvelutoiminnan; Korkeaa laatua
LisätiedotMaakunnan tiedolla johtaminen ja tietoaltaan hyödyntäminen Jyrki Tirkkonen Liiketoimintapäällikkö, Tiedolla johtaminen ja informaation hallinta
Maakunnan tiedolla johtaminen ja tietoaltaan hyödyntäminen Jyrki Tirkkonen Liiketoimintapäällikkö, Tiedolla johtaminen ja informaation hallinta Jari Uotila Johtava konsultti, Uudet liiketoiminnot Istekki
LisätiedotIlmastonmuutoksen kansallisen sopeutumisstrategian arviointi ja uudistaminen. Metsäneuvos Heikki Granholm, maa- ja metsätalousministeriö 30.1.
Ilmastonmuutoksen kansallisen sopeutumisstrategian arviointi ja uudistaminen Metsäneuvos Heikki Granholm, maa- ja metsätalousministeriö 30.1.2014 Helsingin seudun ilmastoseminaari 2014 Päästöjen odotetaan
LisätiedotEuregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat Euregio Karelia seminaari Joensuu
Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat 2020 Euregio Karelia seminaari 2.11.2016 Joensuu Euregio Karelia pähkinänkuoressa Pohjois-Karjalan, Kainuun, Pohjois-Pohjanmaan ja Karjalan tasavallan välinen yhteistyöalue
LisätiedotTietoa päätöksentekoon: tilaisuuden avaus Valtiosihteeri Olli-Pekka Heinonen
Tietoa päätöksentekoon: tilaisuuden avaus 2.4.2014 Valtiosihteeri Olli-Pekka Heinonen Oppiva päätöksenteko ja toimeenpano Yhteinen agenda Strategiset integraatioprosessit Hallitusohjelma Ohjauspolitiikka
LisätiedotMaakuntauudistus ja kiinteistö. Uudet työn tekemisen tavat, prosessit ja digitalisaatio kiinteistöistä palveluihin 3L Education, Helsinki 12.1.
Maakuntauudistus ja kiinteistö Uudet työn tekemisen tavat, prosessit ja digitalisaatio kiinteistöistä palveluihin 3L Education, Helsinki 12.1.2017 Maakuntauudistus pähkinänkuoressa Rakennusneuvos Matti
LisätiedotMetsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun
Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun Merenkulun ja tekniikan koulutuksen 250-vuotisjuhlaseminaari Kymenlaakson ammattikorkeakoulu 16.10.2008 Teija Meuronen Suomen metsäteollisuuden
LisätiedotARENE RY AJANKOHTAISKATSAUS Tutkimuksen tuen ja hallinnon verkosto (TUHA) Koordinaatioryhmän kokous Riitta Rissanen, toiminnanjohtaja
ARENE RY AJANKOHTAISKATSAUS 13.2.2015 Tutkimuksen tuen ja hallinnon verkosto (TUHA) Koordinaatioryhmän kokous Riitta Rissanen, toiminnanjohtaja Ammattikorkeakoulut ovat uudistuneet Toimiluvat ja rahoitusmalli
LisätiedotLuonnonvarakeskus sektoritutkimuslaitosten tulevaisuus
Luonnonvarakeskus sektoritutkimuslaitosten tulevaisuus Hannu Raitio Riistapäivät 2013 Lahti 23.1.2013 Tutkimuslaitosuudistuksen taustaa Tutkimus- ja kehittämistoiminnan yhteiskunnallinen merkitys on kaikkialla
LisätiedotLuonnonvarakeskus uusi tutkimusorganisaatio Hannu Raitio Ylijohtaja
Luonnonvarakeskus uusi tutkimusorganisaatio Hannu Raitio Ylijohtaja Lapin 55. Metsätalouspäivät Kittilä, Levi Summit 7.-8.2.2013 Tutkimuslaitosuudistuksen taustaa Tutkimus- ja kehittämistoiminnan yhteiskunnallinen
LisätiedotAlustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia
Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto
LisätiedotSuomen Akatemian rahoitusmuodot SUOMEN AKATEMIA 2018 KIRJOITA ESITYKSEN NIMI TÄHÄN
Suomen Akatemian rahoitusmuodot 1 SUOMEN AKATEMIA 2018 KIRJOITA ESITYKSEN NIMI TÄHÄN Suomen Akatemian rahoitusmuodot Strategisen tutkimuksen ohjelmat Akatemiaohjelmat Tutkimusympäristöt Yliopistojen profiloituminen
LisätiedotMaa- ja metsätalousministeriön STRATEGIA 2030
Maa- ja metsätalousministeriön STRATEGIA 2030 Uusiutuva Suomi mahdollisuuksien maailma Monet nyt itsestään selvinä pitämämme asiat ovat ainutlaatuisia. Puhdas ruoka ja vesi ovat tulevaisuudessa elintärkeintä
LisätiedotSuomen Pelastusalan Keskusjärjestön
Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan
LisätiedotAmmattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta
Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulu on kansainvälisesti arvostettu, autonominen ja vastuullinen: osaajien kouluttaja alueellisen kilpailukyvyn rakentaja
LisätiedotSote-uudistus Saavutetaanko tavoitteet
Sote-uudistus Saavutetaanko tavoitteet Hyvinvoiva Päijät-Häme ja sote-uudistus 8.9.14 Vertti Kiukas, pääsihteeri 18.8.2014 AK Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä
LisätiedotMetsäalan strateginen ohjelma MSO
Metsäalan strateginen ohjelma MSO Metsäalan strategisen ohjelman tavoitteet: MSO:n tavoitteena on: ennakoida ja seurata metsäalan rakennemuutosta, koordinoida metsäteollisuuden ja metsäsektorin toimintaedellytystyöryhmän
LisätiedotMETLA METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE
METLA METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2008-2012 2 Sisallysluettelo: 1. Vuosien 2008-2012 strategiset tavoitteet... 2 1.1 Perustehtävät... 2 1.2 Perustehtäviin vaikuttavat
LisätiedotAlueellisen toiminnan strategia
Alueellisen toiminnan strategia Luonnonvarakeskuksen perustamishankkeen sidosryhmäfoorumi 10.6.2014 Ilkka P. Laurila, kehitysjohtaja 23.6.2014 1 Lähtökohta Toimintaa lähes 40 paikkakunnalla - Laaja verkosto
LisätiedotOsaamisen ja koulutuksen kärkihanke 5: Vahvistetaan korkeakoulujen ja elinkeinoelämän yhteistyötä innovaatioiden kaupallistamiseksi
Osaamisen ja koulutuksen kärkihanke 5: Vahvistetaan korkeakoulujen ja elinkeinoelämän yhteistyötä innovaatioiden kaupallistamiseksi 15.3.2018 Opetusneuvos Petteri Kauppinen yhteistyötä innovaatioiden kaupallistamiseksi
LisätiedotBotniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot
2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot
LisätiedotPalvelustrategia Helsingissä
Palvelustrategia Helsingissä Strategiapäällikkö Marko Karvinen Talous- ja suunnittelukeskus 13.9.2011 13.9.2011 Marko Karvinen 1 Strategiaohjelma 2009-2012 13.9.2011 Marko Karvinen 2 Helsingin kaupunkikonsernin
LisätiedotSuomen Akatemian rahoitusmuodot SUOMEN AKATEMIA 2016 TUTKIMUSRAHOITUS
Suomen Akatemian rahoitusmuodot 1 Suomen Akatemian rahoitusmuodot Akatemiaohjelmat Strategisen tutkimuksen ohjelmat Akatemiaprofessori Tutkimus Akatemiahanke Suunnattu akatemiahanke Tutkijatohtori Tutkijat
LisätiedotSiinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa
Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa
LisätiedotHOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä
ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,
LisätiedotMetsäalan ennakointityön ohjausvaikutus
Metsäalan ennakointityön ohjausvaikutus Saija Miina & Anssi Niskanen 19.8.2009, maa- ja metsätalousministeriö Mikä oli Metsäalan tulevaisuusfoorumi 2003 2008? Tavoite ja tehtävä Omat tulevaisuusselvitykset
LisätiedotKestävä kehitys korkeakoulujen ohjauksessa
Kestävä kehitys korkeakoulujen ohjauksessa Suomen korkeakoulujen kestävän kehityksen foorumi: kestävän kehityksen edistäminen korkeakoulujen toiminnassa Tampere 6.4.2016 Riina Vuorento Ohjauksen muodot
LisätiedotHiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet
Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen
LisätiedotUusi Valtion lupa- ja valvontavirasto
Uusi Valtion lupa ja valvontavirasto Terveyskeskusten johtavien viranhaltijoiden ja PohjoisPohjanmaan sairaanhoitopiirin yhteistyöseminaari 30.3.2017 Margit Päätalo Johtaja, PohjoisSuomen aluehallintovirasto
LisätiedotHollannin malli ja sen soveltuvuus metsäalan politiikkaan
Hollannin malli ja sen soveltuvuus metsäalan politiikkaan Lauri Hetemäki Miten metsäalan rakennemuutos heijastuu politiikan sisältöön ja tekemiseen? Metsien käytön tulevaisuus Suomessa -hankkeen seminaari,
LisätiedotSiinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa
Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,
LisätiedotToimintasuunnitelma. Socom
Toimintasuunnitelma 2011 Kaakkois-Suomen sosiaalialan 1 osaamiskeskus Oy Socom 1 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä- Karjalan maakunnissa. Socomin
LisätiedotSKOL, toimintasuunnitelma 2016. Esitys hallitukselle 19.10.2015
SKOL, toimintasuunnitelma 2016 Esitys hallitukselle 19.10.2015 Yhteenveto Visio 2020 Suunnittelu ja konsultointi on suomalaisen yhteiskunnan ja elinkeinoelämän arvostettu kilpailuetu ja osaamisen kehittämisen
Lisätiedot2015 HENKILÖSTÖRESURSSISUUNNITELMA TAE 2016, Liite 7, 28.5.2015 Virasto/liikelaitos ja laatija: Nuorisoasiankeskus
2015 HENKILÖSTÖRESURSSISUUNNITELMA TAE 2016, Liite 7, 28.5.2015 Virasto/liikelaitos ja laatija: Nuorisoasiankeskus 1. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ tilanteesta 31.3. 2013 2014 2015 TAE 2016 Vakinaisen henkilöstön
LisätiedotMAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN JA METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TULOSSOPIMUS VUODEKSI 2003
MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ 1(5) Päivämäärä Dnro Metsäosasto 27.2.2003 725/06/2003 Viite Asia MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN JA METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TULOSSOPIMUS VUODEKSI 2003 Maa- ja metsätalousministeriö
LisätiedotMÄNTSÄLÄN KUNNAN HANKINTOJEN STRATEGISET TAVOITTEET
Ohje - Sivu 1/5 MÄNTSÄLÄN KUNNAN HANKINTOJEN STRATEGISET TAVOITTEET 2017-2019 Hyväksytty: Kh 12.6.2017 / 7 Ohje - Sivu 2/5 Mäntsälän kunnan hankintojen strategiset tavoitteet 2017-2019 1. Johdanto 1.1
LisätiedotMAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN JA METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TULOSSOPIMUS VUODEKSI 2001
MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ 1(5) Päivämäärä Dnro 24.1.2001 337/06/2001 Viite Asia MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN JA METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TULOSSOPIMUS VUODEKSI 2001 Maa- ja metsätalousministeriö ja
LisätiedotMETSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 6.11.2014
METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 1 Metsän tulevaisuuden tuotteet: Ohjelma Avaus Olli Laitinen, puheenjohtaja, Teollisuuden metsänhoitajat ry Uudet
LisätiedotESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
HE 184/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Kansaneläkelaitoksesta annetun lain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kansaneläkelaitoksesta annettua
LisätiedotHenkilöstösuunnitelma 2015-2017
Henkilöstösuunnitelma 2015-2017 Päiväys 10.9.2014 Laatija Harri Kivelä Toimiala Palveluketju / Liikelaitos Konsernipalvelut Elinvoima Palvelu Elinkeinopalvelut Perustehtävä Elinkeinojen kehittämisen ja
LisätiedotSektoritutkimus muutoksessa. Hannu Raitio Ylijohtaja, professori Metla
Sektoritutkimus muutoksessa Elämää muutoksen keskellä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen tutkimuspäivät Kuopio 22. 23.11.2006 Hannu Raitio Ylijohtaja, professori Metla Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet
LisätiedotTE-palvelujen kehittäminen -alaryhmä. Johtopäätökset
TE-palvelujen kehittäminen -alaryhmä Johtopäätökset 25.4.2017 Linjaukset TE-palvelujen (kasvupalvelut) järjestämiseen ja tuottamiseen maakunnassa ELY-keskuksen yrityspalvelut ja TE-palvelut yhdistetään
LisätiedotVTT:n arviointi Esitys julkistustilaisuudessa
VTT:n arviointi Esitys julkistustilaisuudessa 31.1.2019 Gaia Consulting Oy Mari Hjelt, Solveig Roschier, Tuomas Raivio, Susanna Sepponen, Diane Palmintera, Jenni Mikkola 31.1.2019 31/01/2019 2 Arvioinnin
LisätiedotManner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020
Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maakunnan yhteistyöryhmä 8.12.2014 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen
LisätiedotKaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5:
Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Henkilöstöohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto HENKILÖSTÖOHJELMA 1 Henkilöstöohjelman lähtökohdat Johtamisvisio Linjakas johtajuus ja yhteinen sävel.
LisätiedotKansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö
Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 17.11.2015 Kansainvälinen Leader-yhteistyö ohjelmakaudella 2007-2013 Missä onnistuttiin?
LisätiedotVastuullisuussuunnitelma 2018
Vastuullisuussuunnitelma 2018 Kelan vastuullisuussuunnitelma perustuu Kelan yhteiskunnalliseen asemaan. Olemme kansallisesti merkittävä toimija, ja toimintamme heijastuu laajasti koko yhteiskuntaan. Yhteiskunnallinen
LisätiedotKommentteja FinELibin strategiaan
24.11.2011 Kommentteja FinELibin strategiaan 2012 2015 http://www.kansalliskirjasto.fi/attachments/5l4xoyz0b/62qj3tbul/files/currentfile/finelib_strategia_2012 2015.pdf Yleistä strategiasta Tiivis esitysmuoto
LisätiedotToimintaympäristön muutos - mahdollisuudet
Toimintaympäristön muutos - mahdollisuudet Talouskehityksen heikkeneminen taitetaan kasvulla - Perinteisten toimialojen kilpailukyvyn vahvistaminen - Paikallisten PK-yritysten toiminnan ja toimintakyvyn
Lisätiedot