1(17) Finnlines Oyj Pörssitiedote 28 helmikuuta 2013 klo TILINPÄÄTÖSTIEDOTE TAMMI-JOULUKUU 2012 (tilintarkastamaton) YHTEENVETO

Transkriptio

1 1(17) Finnlines Oyj Pörssitiedote 28 helmikuuta 2013 klo TILINPÄÄTÖSTIEDOTE TAMMI-JOULUKUU 2012 (tilintarkastamaton) YHTEENVETO Tammi joulukuu Liikevaihto oli 609,3 (605,2 ed. vuonna) milj. euroa, kasvua 0,7 % - Liiketulos ennen korkoja, veroja, poistoja ja arvonalentumisia (EBITDA) oli 89,8 (84,5) milj. euroa, kasvua 6,2 % - Raportointikauden tulos oli -0,1 (-2,5) milj. euroa - Tulos per osake (EPS) oli 0,00 (-0,05) euroa Loka joulukuu Liikevaihto oli 138,4 (144,8 ed. vuonna) milj. euroa, vähennystä 4,4 % - Liiketulos ennen korkoja, veroja, poistoja ja arvonalentumisia (EBITDA) oli 11,6 (14,4) milj. euroa, vähennystä 19,0 % - Raportointikauden tulos oli -5,3 (-3,1) milj. euroa - Tulos per osake (EPS) oli -0,11 (-0,07) euroa TAMMI JOULUKUU 2012 LYHYESTI MEUR Liikevaihto 609,3 605,2 138,4 144,8 Tulos ennen korkoja, veroja, poistoja ja arvonalentumisia (EBITDA) 89,8 84,5 11,6 14,4 Liiketulos (EBIT) 23,7 21,0-5,1-1,6 % liikevaihdosta 3,9 3,5-3,7-1,1 Raportointikauden tulos -0,1-2,5-5,3-3,1 EPS, EUR 0,00-0,05-0,11-0,07 Omavaraisuusaste, % 29,1 29,1 29,1 29,1 Velkaantumisaste (gearing), % 204,3 199,8 204,3 199,8 Oma pääoma/osake, EUR 9,17 9,12 9,17 9,12 Tunnuslukujen laskentakaavat on esitetty Tunnuslukujen laskentakaavat -osiossa. FINNLINESIN LIIKETOIMINTA Finnlines on yksi Pohjois-Euroopan suurimmista linjaliikennevarustamoista. Yhtiön merikuljetukset ovat keskittyneet Itämerelle ja Pohjanmerelle. Rahdin ohella yhtiö kuljettaa matkustajia ns. ropax-aluksilla kuuden maan ja yhdentoista sataman välillä. Lisäksi yhtiö tarjoaa satamapalveluja Helsingissä, Turussa ja Kotkassa. Yhtiöllä on tytäryhtiöt tai myyntikonttorit Saksassa, Belgiassa, Englannissa, Ruotsissa, Tanskassa, Puolassa ja Luxemburgissa sekä edustusto Venäjällä. Finnlines on Suomessa listattu pörssiyhtiö ja osa italialaista Grimaldi-konsernia. YLEINEN MARKKINAKEHITYS Liikenneviraston tilastojen mukaan tammi-joulukuussa Suomeen meritse kontti-, rekka- ja perävaunuyksiköissä kuljetetut lastimäärät (tonneissa mitattuna) putosivat 2 prosenttia, mutta Suomesta ulkomaille meritse em. yksiköissä kuljetetut lastimäärät kasvoivat 1 prosentin edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Shippaxin julkaisemien tilastojen mukaan Etelä-Ruotsin ja Saksan välillä meritse kuljetetut perävaunu- ja rekkamäärät supistuivat tammi-joulukuussa 3 prosenttia vuoteen 2011 verrattuna. Saman jakson aikana yksityinen ja rahtiin liittyvä matkustajaliikenne supistui Suomen ja Ruotsin välillä 1 prosentin. Suomen ja Saksan välillä vastaava supistuminen oli 24 prosenttia (Liikennevirasto).

2 2(17) FINNLINESIN LIIKENNE Ensimmäisellä vuosineljänneksellä kolmas ja neljäs alus (MS Finnsky ja MS Finnsun) kuudesta rorouudisrakennuksesta aloittivat liikennöinnin. Viides uudisrakennus (MS Finntide) aloitti liikennöinnin viimeisen vuosineljänneksen lopussa ja myös kuudes (MS Finnwave) valmistui vuoden lopussa. Kaikki kuusi uudisrakennusta purjehtivat Suomen lipun alla. Aiemmin Ruotsin lipun alla purjehtineet MS Finnarrow, MS Finneagle ja MS Finnfellow siirtyivät toisen vuosipuoliskon aikana Suomen lipun alle. Finnlines on vähentänyt ylimääräistä laivakapasiteettia bareboat-rahtaamalla MS Europalinkin 5 vuodeksi italialaiselle emoyhtiölleen Grimaldi-konsernille. Vuoden 2012 marraskuun alusta lähtien alus purjehtii Välimerellä Italian lipun alla. Viimeisen vuosineljänneksen aikana Finnlinesilla oli keskimäärin 24 (ed. vuonna 25) alusta omassa liikenteessään. Tammi-joulukuun aikana kuljetettiin yhteensä noin ( vuonna 2011, oikaistu luku) lastiyksikköä, (74 000, oikaistu luku) henkilöautoa (ei sisällä matkustajien autoja) sekä lisäksi ( , oikaistu luku) tonnia rahtia, jota ei voida määritellä yksiköissä. Lisäksi kuljetettiin noin ( ) yksityistä ja rahtiin liittyvää matkustajaa. TALOUDELLINEN TULOS Tammi joulukuu 2012 Finnlines-konsernin liikevaihto oli 609,3 (605,2) miljoonaa euroa, jossa on kasvua 0,7 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Varustamotoiminta ja merikuljetuspalvelujen liikevaihto oli 574,8 (563,3) miljoonaa euroa ja satamatoimintojen liikevaihto oli 58,5 (67,7) miljoonaa euroa. Segmenttien välinen sisäinen liikevaihto oli 24,0 (25,8) miljoonaa euroa. Tulos ennen korkoja, veroja, poistoja ja arvonalentumisia (EBITDA) oli 89,8 (84,5) miljoonaa euroa, jossa on kasvua 6,2 prosenttia. Tulos ennen korkoja ja veroja (EBIT) oli 23,7 (21,0) miljoonaa euroa. Tulokseen sisältyy Jinling-telakalta saatu kertakorvaus, 3,4 miljoonaa euroa, kahden ensimmäisen uudisrakennuksen osalta kattaen liikevaihdon menetyksiä. Tulos sisältää myös kertaluonteisia kuluja yhteissummaltaan noin 3,3 miljoonaa euroa. Nämä liittyvät pääosin henkilökunnan kanssa tehtyihin sovintoratkaisuihin ja vuokrakiinteistöihin liittyviin sopimuksiin. Rahoitustuotot olivat 0,7 (0,9) miljoonaa euroa ja rahoituskulut -26,0 (-27,4) miljoonaa euroa. Tulos ennen veroja (EBT) oli -1,6 (-5,4) miljoonaa euroa ja tulos osakkeelta (EPS) oli 0,00 (-0,05) euroa. Loka joulukuu 2012 Finnlines-konsernin liikevaihto oli 138,4 (144,8) miljoonaa euroa, jossa on vähennystä 4,4 prosenttia verrattuna vuoden 2011 vastaavaan ajanjaksoon. Varustamotoiminta ja merikuljetukset -segmentin liikevaihto oli 130,5 (136,3) miljoonaa euroa ja satamatoimintojen liikevaihto oli 13,8 (15,3) miljoonaa euroa. Segmenttien välinen sisäinen liikevaihto oli 5,8 (6,8) miljoonaa euroa. Tulos ennen korkoja, veroja, poistoja ja arvonalentumisia (EBITDA) oli 11,6 (14,4) miljoonaa euroa, jossa on vähennystä 19,0 prosenttia. Tulos ennen korkoja ja veroja (EBIT) oli -5,1 (-1,6) miljoonaa euroa. Rahoitustuotot olivat 0,0 (0,5) miljoonaa euroa ja rahoituskulut -6,0 (-7,0) miljoonaa euroa. Tulos ennen veroja (EBT) oli -11,1 (-8,2) miljoonaa euroa ja tulos osakkeelta (EPS) -0,11 (-0,07) euroa. TASE, RAHOITUS JA RAHAVIRTA Korollinen nettovelka oli 878,6 (854,8) miljoonaa euroa. Konsernitaseen mukaan emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma oli 429,3 miljoonaa euroa raportointikauden lopussa. Emoyhtiön omaan pääomaan sisältyvät jakokelpoiset varat olivat vuoden lopussa 114,0 miljoonaa euroa. Taseesta laskettu omavaraisuusaste oli 29,1 prosenttia (29,1) ja velkaantumisaste (gearing) oli 204,3 prosenttia (199,8). Alusvuokravastuut ovat vähentyneet 8,0 miljoonaa euroa vuoden 2011 joulukuun lopusta johtuen rahdatun tonniston palautuksista omistajilleen ollen 6,8 miljoonaa euroa raportointikauden lopussa.

3 3(17) Yhtiö on noudattanut kaikkia lainasopimuksiinsa liittyviä taloudellisia kovenantteja. Kauden lopussa rahavarat yhdessä myönnettyjen, käyttämättömien luottolimiittien kanssa olivat yhteensä 41,3 miljoonaa euroa. Yhtiöllä on yritystodistusohjelma määrältään 100 miljoonaa euroa, josta liikkeeseen laskettujen yritystodistusten määrä oli vuoden lopussa 26,1 miljoonaa euroa. INVESTOINNIT Bruttoinvestoinnit olivat tarkastelukauden aikana 67,1 (64,4) miljoonaa euroa ja ne koostuivat etupäässä uudisrakennusten maksuista (57,5 miljoonaa euroa). Poistot olivat 66,1 (63,5) miljoonaa euroa. Kaikki kiinalaiselta Jinling-telakalta tilatut kuusi uudisrakennusta on luovutettu, MS Finnbreeze ja MS Finnsea maaliskuussa 2011, MS Finnsky ja MS Finnsun vuoden 2012 alussa sekä MS Finntide ja MS Finnwave 2012 lopussa. HENKILÖSTÖ Konsernin palveluksessa oli tarkastelukauden aikana keskimäärin (2 076) henkilöä, joista maahenkilöstöön kuului 957 (1 072) ja merihenkilöstöön (1 004) henkilöä. Merihenkilöstön keskimääräisen henkilömäärän kasvu johtuu uudisrakennusten käyttöönottamisesta raportointivuoden aikana. Maahenkilöstön lukumäärän lasku johtuu pääsääntöisesti satamatoiminnoissa toteutetuista henkilövähennyksistä. Finnsteve-yhtiöissä aloitettiin uudet yt-neuvottelut vuoden kolmannen neljänneksen aikana Turun ja Kotkan henkilöstön kanssa. Neuvottelut päättyivät lokakuussa ja johtivat yhteensä 7 henkilön irtisanomisiin sekä Turun ja Kotkan koko henkilöstön jaksottain tapahtuviin lomautuksiin marraskuusta 2012 lähtien. Henkilöstömäärä raportointikauden lopussa oli yhteensä (2 041), josta maahenkilöstöä 963 (1 007) ja merihenkilöstöä (1 034). Henkilöstökulut (mukaan lukien sosiaalikulut) olivat tarkastelukauden aikana 109,0 (107,9) miljoonaa euroa. KONSERNIRAKENNE Katsauskauden lopussa konserniin kuului emoyhtiö ja 24 tytäryhtiötä. Yhtiön tavoitteena on vähentää tytäryhtiöiden määrää konsernirakenteen yksinkertaistamiseksi. TUTKIMUS JA KEHITYS Finnlinesin tutkimus- ja kehitystoiminnan tavoitteena on löytää ja ottaa käyttöön uusia käytännön ratkaisuja ja toimintatapoja, joiden avulla yhtiö pystyy entistä paremmin ja kustannustehokkaammin vastaamaan asiakkaidensa tarpeisiin kestävällä tavalla. Vuonna 2012 painopiste on ollut liikennemallin optimoinnissa ja uusien laivojen käyttöönoton yhteydessä vaikutukset ovat olleet välittömiä. Finnlines aloitti vuonna 2011 energiansäästöohjelman, jonka tarkoituksena oli saada kaikkien laivojen päällystö mukaan analysoimaan ja tunnistamaan kaikki mahdolliset toimenpiteet energiaa käyttävien laitteiden optimoimiseksi päivittäisessä toiminnassa. Ohjelma jatkui vuonna 2012 liikenteeseen tulleilla uusilla aluksilla. Tavoitteena on supistaa energiakulut ehdottoman välttämättömään minimiin. Tähän sisältyy myös kaikki satamassa aiheutuvat kulut. Yhtiö kehittää myös aktiivisesti lastinkäsittelymenetelmien turvallisuutta. Yhdessä ammatillisen koulutuksen tarjoajista, yliopistoista sekä lastinkiinnityksen asiantuntijoista Suomessa, Saksassa, Italiassa ja Ruotsissa koostuvan ryhmän kanssa Finnlines osallistuu CARING-projektiin: lastinkiinnitys lastivahinkojen ennalta ehkäisemiseksi maanteillä, merellä, rautateillä ja ilmassa. Hanketta rahoittaa osittain Euroopan Unionin Leonardo da Vinci ohjelma. Projekti on jatkunut edelliseltä vuodelta ja se tuottaa ajantasaista oppi- ja ohjeistusmateriaalia lastinkiinnityksen tason parantamiseksi. Siihen sisältyy myös Cargo Calculator riittävän lastinkiinnityksen määrittelemiseksi, pikaoppaan käännökset sekä Online Survey, joka sisältää lastiturvallisuusasioiden kanssa työskentelevien henkilöiden tietotaitoa ja näkemyksiä. Ohjelma valmistuu vuoden 2013 jälkipuoliskolla. Yhtiö aloitti vuonna 2012 lastiliikenteen operatiivisten IT-järjestelmien uudistustyön. Tavoitteena on yhtenäistää Finnlinesin ja muiden verkoston liikenteiden järjestelmät Grimaldi-konsernissa. Järjestelmän käyttöönotto eri liikenteissä tapahtuu vuodesta 2014 alkaen.

4 4(17) FINNLINESIN OSAKE Yhtiön rekisteröity osakepääoma oli euroa, joka jakaantui osakkeeseen. Kauden aikana yhtiön osakkeita vaihdettiin NASDAQ OMX Helsinki Oy:ssä yhteensä 1,4 (1,5) miljoonaa kappaletta. Yhtiön koko osakekannan markkina-arvo joulukuun lopussa oli 365,2 (360,5) miljoonaa euroa. Osakekohtainen tulos (EPS) oli 0,00 (-0,05) euroa. Oma pääoma per osake oli 9,17 (9,12) euroa. Grimaldi-konsernin omistus Finnlinesin osakkeista ja äänivallasta oli vuoden lopussa 69,14 prosenttia. YHTIÖKOKOUKSEN TEKEMÄT PÄÄTÖKSET Finnlines Oyj:n varsinainen yhtiökokous vahvisti tilinpäätöksen ja myönsi hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle vastuuvapauden tilikaudelta Kokous hyväksyi hallituksen ehdotuksen, ettei tilikaudelta 2011 makseta osinkoa. Yhtiökokous päätti hallituksen jäsenten lukumääräksi seitsemän. Seuraavat hallituksen jäsenet valittiin uudelleen: Emanuele Grimaldi, Gianluca Grimaldi, Diego Pacella, Olav K. Rakkenes ja Jon-Aksel Torgersen. Lisäksi uusiksi jäseniksi valittiin Christer Backman ja Tiina Bäckman. Hallitus valitsi keskuudestaan puheenjohtajakseen Emanuele Grimaldin ja varapuheenjohtajakseen Diego Pacellan. Tilintarkastajaksi valittiin uudestaan KHT-yhteisö Deloitte & Touche Oy. Yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään osakeannista yhdessä tai useammassa erässä siten, että valtuutuksen nojalla annettavien osakkeiden kokonaismäärä on enintään osaketta. Valtuutus on voimassa seuraavaan varsinaiseen yhtiökokoukseen asti. Valtuutus korvaa yhtiökokouksen antaman osakeantivaltuutuksen. RISKIT JA RISKIEN HALLINTA Konsernin liiketoimintaan vaikuttavat riskit ovat: Roro-tonniston ylikapasiteetin riski vähenee verrattuna maailman kauppalaivaston yleiseen ylikapasiteettiin, koska roro- ja ropax tonniston romutus on kiihtynyt ja sen odotetaan ylittävän tilattujen uudisrakennusten määrän. Maailman ja Euroopan talousnäkymät stabiloituivat vuoden 2012 loppupuolella. Finnlines seuraa jatkuvasti asiakkaittensa vakavaraisuutta ja maksukäyttäytymistä, ja tällä hetkellä niihin liittyviä merkittäviä riskejä ei ole havaittavissa. Finnlines ylläpitää riittäviä luottolimiittejä maksuvalmiuden varmistamiseksi nykyisessä liiketoimintaympäristössä. OLEELLISET RIITA-ASIAT Helsingin käräjäoikeus antoi maaliskuussa 2010 tuomionsa Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarisen ( Ilmarinen ) yhtiötä vastaan nostamassa oikeusjutussa, jonka Helsingin hovioikeus kumosi marraskuussa Korkein oikeus on joulukuussa 2012 myöntänyt valitusluvan Ilmariselle Helsingin hovioikeuden antamasta tuomiosta. Valituskirjelmässä Ilmarinen on valittanut Finnlinesin yhtiökokouksen tekemästä vähemmistöosinkoa koskevasta päätöksestä ja vaatinut päätöksen muuttamisesta siten, että vähemmistöosinkona maksettaisiin ,39 euron sijasta ,00 euroa. Vuoden 2012 toisen neljänneksen aikana osapuolet ovat päässeet sopimukseen Sponda Kiinteistöt Oy:n ( Sponda ) kanssa solmittuja vuokrasopimuksia koskevassa riidassa, mistä Helsingin käräjäoikeus antoi helmikuussa 2012 tuomion Spondan eduksi. Finnlinesin Saksan tytäryhtiön entinen toimitusjohtaja nosti joulukuussa 2009 Lyypekin kaupungin käräjäoikeudessa yhtiötä vastaan kanteen, joka koski hänen toimisuhteensa päättämistä. Lyypekin käräjäoikeus antoi päätöksen tytäryhtiön eduksi. Tytäryhtiön entinen toimitusjohtaja valitti päätöksestä. Vuoden 2012 kolmannen neljänneksen aikana osapuolet ovat päässeet sopimukseen entisen toimitusjohtajan kanssa toimisuhteen päättämistä koskevassa riidassa. Helsingin hallinto-oikeus antoi vuonna 2008 päätökset, joiden mukaan voidaan esittää, että asti voimassa olleet väylämaksulait eivät olleet EU-lainsäädännön mukaisia. Yhtiö on esittänyt korvaus- ja takaisinmaksuvaatimuksen Helsingin käräjäoikeuteen Suomen valtiota vastaan vahinkojen korvaamiseksi ja maksujen palauttamiseksi vuosien

5 5(17) osalta. Vaadittava summa on noin 8,5 miljoonaa euroa. Konserni ei ole tulouttanut summaa. Asian käsittely on kesken. YMPÄRISTÖ JA TURVALLISUUS Finnlinesin ympäristöpolitiikan tavoitteena on tuottaa turvallisia ja korkealaatuisia palveluja sekä minimoida toimintojen ympäristövaikutukset. Sekä Finnlinesilla että Finnstevellä on ISO standardin mukainen sertifioitu ympäristöjohtamisjärjestelmä. Laivoja ja laivanisäntiä ( Company ) koskee kansainvälinen turvallisuusjohtamissäännöstö (ISM-säännöstö). Laivojen ja satamatoimintojen tulee myös täyttää ISPS-turvasäännöstön (International Ship and Port Facility Security Code) vaatimukset. Finnlines liikennöi pääasiassa erityisvalvonta-alueilla, ts. Itämerellä, Pohjanmerellä ja Englannin kanaalissa, jossa ilmapäästörajat ovat tiukemmat kuin maailmanlaajuisesti. Raskaan polttoöljyn rikkipitoisuusraja on nykyään 1,0 prosenttia, mutta laskee 0,1 prosenttiin vuonna 2015 MARPOL-yleissopimuksen mukaisesti. Maailmanlaajuinen rikkipitoisuusraja on nykyään 3,5 prosenttia. EU-maiden satamissa laivojen käyttämän polttoaineen rikkipitoisuusraja on 0,1 prosenttia. Energian käytön tehokkuutta koskeva suunnitelma, Ship Energy Efficiency Management Plan, vaaditaan alkaen laivan ensimmäisessä uusinta- tai välitarkastuksessa. Polttoaineen kulutusta voidaan vähentää mm. optimoimalla reittiä, nopeutta, lastausta ja konetehoa. Yhtiön uusimmat roro-laivat ovat osoittautuneet edeltäjiään energiatehokkaammiksi, mihin on päästy mm. potkurien ja peräsinten uudelleensuunnittelun ansiosta. Painolastivettä koskevan yleissopimuksen voimaantulo edellyttää, että 30 valtiota, jotka edustavat 35 prosentin osuutta maailman tonnistosta, allekirjoittaa sopimuksen. Joulukuun 2012 alussa allekirjoittajavaltioita oli 36, edustaen 29 prosenttia tonnistosta. Ensimmäisessä vaiheessa sopimuksen voimaantulon jälkeen laivan on joko vaihdettava painolastivesi tai asennettava käsittelylaitteisto. Vuoden 2016 jälkeen käsittelylaitokset tulevat pakollisiksi. Finnlines on selvittänyt laivoilleen sopivia teknisiä ratkaisuja, jotta se täyttää uudet tulevat ympäristövaatimukset. Erityisponnisteluja on tehty liikenteen polttoaineen kulutuksen pienentämiseksi hyödyntämällä ympäristöstävällisiä uudisrakennuksia ja muita keinoja sekä hidastamalla laivojen nopeutta. Vuonna 2012 Finnlinesin polttoainekulutus pieneni tonnia, joka on 7,5 prosenttia vähemmän kuin vuonna HALLINTO- JA OHJAUSJÄRJESTELMÄ Finnlines soveltaa syksyllä 2010 päivitettyä Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodia. Hallinto- ja ohjausjärjestelmä on luettavissa yhtiön verkkosivulla ( TONNISTOVERO Suomen eduskunta on hyväksynyt tonnistoverolain (476/2002) muutoksen lailla 90/2012, joka on astunut voimaan Finnlines Oyj:n hallitus teki joulukuussa 2012 päätöksen liittyä tonnistoverotuksen piiriin alkaen. Tonnistoverotuksessa varustamotoiminta siirtyy elinkeinoverotuksesta tonnistopohjaiseen verotukseen. Tästä johtuen Finnlines Oyj:n (emoyhtiön) taseeseen kirjatun kertyneen poistoeron (215,1 miljoonaa euroa ) oman pääoman osuus 75,5 prosenttia kirjataan siirtymähetkellä Finnlines Oyj:n omaan pääomaan. Kirjauksella ei ole vaikutusta Finnlines-konsernin omaan pääomaan. Vuosina Finnlines Oyj:n taseessa olevan kertyneen poistoeron verovelkaosuus 52,7 miljoonaa euroa (24,5 prosenttia) kirjataan sekä Finnlines Oyj:n että Finnlines-konsernin tuloslaskelmaan. TÄRKEIMMÄT RAPORTOINTIKAUDEN JÄLKEISET TAPAHTUMAT Finnsteve-yhtiöt (Finnsteve Oy Ab, Containersteve Oy Ab ja FS-Terminals Oy Ab) ovat aloittaneet Helsingin satamatoimintoja koskevat ahtausalan työehtosopimuksen mukaiset sopeuttamisneuvottelut. Finnsteve-yhtiöiden palveluksessa Helsingissä on yhteensä 360 henkilöä. Seija Turunen lopettaa tehtävissään Finnlines Oyj:n talous- ja rahoitusjohtajana ja varatoimitusjohtajana (CFO/Deputy CEO) sekä satamatoimintojen johtajana samoin kuin Finnsteve-yhtiöiden (Finnsteve Oy Ab, Containersteve Oy Ab, FS- Terminals Oy Ab ja FL Port Services Oy) toimitusjohtajana sopimuksensa mukaisen irtisanomisajan jälkeen.

6 6(17) lähtien Seija Turunen jatkaa yhtiössä hallituksen neuvonantajana (Executive Advisor to the Board of Directors). Finnlines ottaa käyttöön IFRS-standardin IAS 19 (Työsuhde-etuudet) muutoksen. Eläkevastuiden kirjaamista koskeva muutos vähentää Finnlinesin omaa pääomaa noin 1,4 miljoonaa euroa vuoden 2013 ensimmäisellä neljänneksellä. NÄKYMÄT JA LIIKETOIMINTAYMPÄRISTÖ Finnlines on jatkanut laivastonsa ja organisaationsa uudelleenjärjestelyjä alusten ja logistiikkajärjestelmien kustannustehokkuuden parantamiseksi. Yhtiön vastaanotettua kaikki kuusi uudisrakennusta on riippuvuus epävakaista alusvuokramarkkinoista vähentynyt entisestään. Hallitus olettaa, että vuosi 2013 on edelleen epävakaa ja haasteellinen. OSINGONJAKOEHDOTUS Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, ettei vuodelta 2012 jaeta osinkoa lähes nollatuloksen sekä yhä epävarman toimintaympäristön takia. YHTIÖKOKOUS Finnlines Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidetään tiistaina 16. huhtikuuta 2013 klo Radisson Blu Royal Hotellissa, Runeberginkatu 2, Helsinki. Vuoden 2012 tilinpäätös, toimintakertomus ja vuosikertomus julkaistaan viimeistään viimeistään viikolla 13 ja ne ovat saatavilla osoitteesta: tai yhtiön pääkonttorista Porkkalankatu 20 A, Helsinki. Vuoden 2013 ensimmäinen osavuosikatsaus ajalta julkaistaan tiistaina 7. toukokuuta Finnlines Oyj Hallitus Uwe Bakosch Toimitusjohtaja

7 7(17) LIITTEET - Konsernin laaja tuloslaskelma, IFRS - Konsernitase, IFRS - Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista, IFRS - Konsernin rahavirtalaskelma, IFRS (lyhennetty) - Liikevaihto ja tulos segmenteittäin - Aineelliset hyödykkeet - Ehdolliset varat ja velat sekä annetut sitoumukset - Liikevaihto ja tulos neljänneksittäin - Osakkeet, osakekannan markkina-arvo ja kaupankäynti osakkeilla - Tunnuslukujen laskentakaavat - Lähipiiritapahtumat - Raportointi- ja laskentaperiaatteet JAKELU NASDAQ OMX Helsinki Ltd. Keskeiset tiedotusvälineet Tiedot ovat tilintarkastamattomia.

8 8(17) KONSERNIN LAAJA TULOSLASKELMA, IFRS euroa Liikevaihto Liiketoiminnan muut tuotot Materiaalit ja palvelut Henkilöstökulut Poistot ja arvonalentumiset Liiketoiminnan muut kulut Liiketoiminnan kulut yhteensä Liiketulos (EBIT) Rahoitustuotot Rahoituskulut Tulos ennen veroja Tuloverot * Raportointikauden tulos Muut laajan tuloksen erät: Ulkomaisiin yksikköihin liittyvät muuntoerot Rahavirtasuojauksen muutokset Käyvän arvon muutokset Siirrot aineellisiin hyödykkeisiin Verot, netto Verokannan muutoksen vaikutus Raportointikauden laaja tulos yhteensä Raportointikauden tuloksen jakautuminen: Emoyhtiön omistajille Määräysvallattomille omistajille Raportointikauden laajan tuloksen jakautuminen: Emoyhtiön omistajille Määräysvallattomille omistajille Emoyhtiön omistajille kuuluvasta raportointikauden voitosta/tappiosta laskettu osakekohtainen tulos (euroa per osake): Laimentamaton / laimennusvaikutuksella oikaistu osakekohtainen tulos -0,11-0,07 0,00-0,05 Osakkeiden keskimääräinen lukumäärä: Laimentamaton / laimennettu * Ruotsin yhteisöveroprosentti laski 26,3 prosentista 22 prosenttiin alkaen. Vuonna 2012 veroprosentin muutoksen kertaluonteinen positiivinen vaikutus on 2,9 miljoonaa euroa. Suomen yhtiöverokanta muuttui lukien 26 prosentista 24,5 prosenttiin. Veroprosentin muutoksen kertaluonteinen positiivinen vaikutus oli 3,3 miljoonaa euroa vuonna 2011.

9 9(17) KONSERNITASE, IFRS euroa VARAT Pitkäaikaiset varat Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet Liikearvo Muut aineettomat hyödykkeet Muut rahoitusvarat Saamiset Laskennalliset verosaamiset Lyhytaikaiset varat Vaihto-omaisuus Myyntisaamiset ja muut saamiset Verotettavaan tuloon perustava verosaaminen 1 73 Rahavarat Varat yhteensä OMA PÄÄOMA Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma Osakepääoma Ylikurssirahasto Arvonmuutosrahasto Muuntoerot Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto Kertyneet voittovarat Määräysvallattomien omistajien osuus Oma pääoma yhteensä VELAT Pitkäaikaiset velat Laskennalliset verovelat Korottomat velat Eläkevelvoitteet Varaukset Korolliset velat Lyhytaikaiset velat Ostovelat ja muut velat Verotettavaan tuloon perustuva verovelka Varaukset Lyhytaikaiset korolliset velat Velat yhteensä Oma pääoma ja velat yhteensä

10 10(17) LASKELMA KONSERNIN OMAN PÄÄOMAN MUUTOKSISTA 2011, IFRS euroa Emoyrityksen omistajille kuuluva oma pääoma Osakepääoma Ylikurssirahasto Muuntoerot Arvonmuutosrahasto Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto Oma pääoma Laaja tulos: Ulkomaisiin yksikköihin liittyvät muuntoerot -3 Rahavirtasuojauksen muutokset Käyvän arvon muutokset -95 Siirrot aineellisiin hyödykkeisiin Verot, netto -496 Verokannan muutoksen vaikutus -48 Raportointikauden laaja tulos yhteensä Oma pääoma Emoyrityksen omistajille kuuluva euroa oma pääoma Kertyneet voittovarat Yhteensä Määräysvallattomien omistajien osuus Oma pääoma yhteensä Oma pääoma Laaja tulos: Raportointikauden tulos Ulkomaisiin yksikköihin liittyvät muuntoerot -3-3 Rahavirtasuojauksen muutokset Käyvän arvon muutokset Siirrot aineellisiin hyödykkeisiin Verot, netto Verokannan muutoksen vaikutus Raportointikauden laaja tulos yhteensä Oma pääoma

11 11(17) LASKELMA KONSERNIN OMAN PÄÄOMAN MUUTOKSISTA 2012, IFRS euroa Emoyrityksen omistajille kuuluva oma pääoma Osakepääoma Ylikurssirahasto Muuntoerot Arvonmuutosrahasto Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto Oma pääoma Laaja tulos: Ulkomaisiin yksikköihin liittyvät muuntoerot 2 Rahavirtasuojauksen muutokset Käyvän arvon muutokset 13 Siirrot aineellisiin hyödykkeisiin Verot, netto -782 Verokannan muutoksen vaikutus Raportointikauden laaja tulos yhteensä Oma pääoma euroa Emoyrityksen omistajille kuuluva oma pääoma Oma Kertyneet voittovarat Yhteensä Määräysvallattomien omistajien osuus pääoma yhteensä Oma pääoma Laaja tulos: Raportointikauden tulos Ulkomaisiin yksikköihin liittyvät muuntoerot 2 2 Rahavirtasuojauksen muutokset Käyvän arvon muutokset Siirrot aineellisiin hyödykkeisiin Verot, netto Verokannan muutoksen vaikutus Raportointikauden laaja tulos yhteensä Oma pääoma

12 12(17) KONSERNIN RAHAVIRTALASKELMA, IFRS (LYHENNETTY) euroa Liiketoiminnan rahavirrat Raportointikauden tulos Liiketoimet, joihin ei liity maksutapahtumaa Käyttöpääoman muutokset Rahoituserät ja maksetut verot Liiketoiminnan nettorahavirta Investointien rahavirrat * Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin käyttöomaisuushyödykkeisiin Myydyt tytäryhtiö- ja osakkuusyhtiöosakkeet Investoinnit muihin sijoituksiin -22 Sijoitusten myynnistä saadut varat 2 59 Muu investointien nettorahavirta Investointien nettorahavirta Rahoituksen rahavirrat Lainojen nostot Lyhytaikaisten korollisten rahoitusvelkojen nettolisäys Lainojen takaisinmaksut Myönnettyjen lainojen lisäykset / takaisinmaksut Rahoituksen nettorahavirta Rahavarojen muutos Rahavarat tilikauden alussa Valuuttakurssien muutosten vaikutus 7-8 Rahavarat kauden lopussa * Aktivoidut vieraan pääoman menot tuhatta euroa (2011: tuhatta euroa) sisältyvät investointeihin.

13 13(17) LIIKEVAIHTO JA TULOS SEGMENTEITTÄIN MEUR % MEUR % MEUR % MEUR % Liikevaihto Varustamotoiminta ja merikuljetukset 130,5 94,3 136,3 94,1 574,8 94,3 563,3 93,1 Satamatoiminnot 13,8 9,9 15,3 10,6 58,5 9,6 67,7 11,2 Konsernin sisäinen liikevaihto -5,8-4,2-6,8-4,7-24,0-3,9-25,8-4,3 Ulkoinen liikevaihto yhteensä 138,4 100,0 144,8 100,0 609,3 100,0 605,2 100,0 Liiketulos Varustamotoiminta ja merikuljetukset -1,3 0,9 34,0 30,8 Satamatoiminnot -3,8-2,6-10,4-9,8 Liiketulos (EBIT) yhteensä -5,1-1,6 23,7 21,0 Rahoitustuotot ja -kulut -5,9-6,5-25,3-26,5 Tulos ennen veroja (EBT) -11,1-8,2-1,6-5,4 Tuloverot 5,7 5,0 1,5 2,9 Tilikauden tulos -5,3-3,1-0,1-2,5

14 14(17) AINEELLISET HYÖDYKKEET euroa Alukset Koneet ja kalusto Maaalueet Rakennukset, rakennelmat Ennakkomaksut & keskeneräiset hankinnat Yhteensä Hankintameno Muuntoerot Lisäykset Vähennykset Siirrot erien välillä Hankintameno Kertyneet poistot ja arvonalentumiset Muuntoerot Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot Tilikauden poistot Kertyneet poistot ja arvonalentumiset Kirjanpitoarvo AINEELLISET HYÖDYKKEET euroa Alukset Koneet ja kalusto Maaalueet Rakennukset, rakennelmat Ennakkomaksut & keskeneräiset hankinnat Yhteensä Hankintameno Muuntoerot Lisäykset Vähennykset Siirrot erien välillä Hankintameno Kertyneet poistot ja arvonalentumiset Muuntoerot Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot Tilikauden poistot Kertyneet poistot ja arvonalentumiset Kirjanpitoarvo

15 15(17) EHDOLLISET VARAT JA VELAT SEKÄ ANNETUT SITOUMUKSET euroa Määräaikaisten vuokrasopimusten perusteella maksettavat vähimmäisvuokrat Alusvuokrat (konserni vuokralleottajana): Yhden vuoden kuluessa Yli vuoden ja enintään viiden vuoden kuluttua Alusvuokrat (konserni vuokralleantajana): Yhden vuoden kuluessa 6, Yli vuoden ja enintään viiden vuoden kuluttua 17, Muut vuokrasopimukset (konserni vuokralleottajana): Yhden vuoden kuluessa Yli vuoden ja enintään viiden vuoden kuluttua Yli viiden vuoden kuluttua Muut vuokrasopimukset (konserni vuokralleantajana): Yhden vuoden kuluessa Annetut vakuudet Lainat rahoituslaitoksilta Edellä mainittujen lainojen vakuutena olevat laivakiinnitykset Muut omasta puolesta annetut vakuudet Pantatut talletukset Yrityskiinnitykset Muut vastuusitoumukset Tytäryhtiöiden puolesta annetut sitoumukset Takaukset Kiinteistöinvestointien arvonlisäveron tarkistusvastuut Johdannaissopimukset: Käypä arvo Nimellismäärä euroa Valuuttajohdannaiset

16 16(17) LIIKEVAIHTO JA TULOS NELJÄNNEKSITTÄIN MEUR Q1/12 Q1/11 Q2/12 Q2/11 Q3/12 Q3/11 Q4/12 Q4/11 Varustamotoiminta ja merikuljetukset 135,4 126,5 155,8 148,9 153,2 151,7 130,5 136,3 Satamatoiminnot 15,8 18,7 15,2 18,0 13,7 15,7 13,8 15,3 Konsernin sisäinen liikevaihto -6,2-6,1-6,4-6,6-5,6-6,2-5,8-6,8 Liikevaihto yhteensä 145,0 139,0 164,6 160,2 161,3 161,2 138,4 144,8 Liiketulos Varustamotoiminta ja merikuljetukset 2,4 2,9 16,5 11,8 16,4 15,2-1,3 0,9 Satamatoiminnot -2,7-3,0-1,8-1,9-2,1-2,3-3,8-2,6 Liiketulos (EBIT) yhteensä -0,2-0,1 14,7 9,9 14,3 12,9-5,1-1,6 Rahoitustuotot ja -kulut -6,9-6,0-6,3-7,1-6,2-6,8-5,9-6,5 Tulos ennen veroja (EBT) -7,1-6,1 8,4 2,7 8,1 6,1-11,1-8,2 Tuloverot 1,3 1,5-2,7-1,5-2,8-2,1 5,7 5,0 Raportointikauden tulos -5,8-4,6 5,7 1,2 5,3 4,0-5,3-3,1 Tulos / osake (laimentamaton / laimennettu) -0,12-0,10 0,12 0,03 0,11 0,08-0,11-0,07 OSAKKEET, OSAKEKANNAN MARKKINA-ARVO JA KAUPANKÄYNTI OSAKKEILLA Osakkeiden kokonaismäärä Osakekannan markkina-arvo, miljoonaa euroa 365,2 360, Vaihdettujen osakkeiden määrä, miljoonaa kappaletta 1,4 1, Ylin Alin Keskiarvo Päätöskurssi Osakkeen hinta 8,49 6,65 7,26 7,80

17 17(17) TUNNUSLUKUJEN LASKENTAKAAVAT Tulos per osake (EPS), euroa = Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva tulos Kauden aikana ulkona olevien osakkeiden painotettu keskiarvo Oma pääoma per osake, euroa = Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva oma pääoma Osakkeiden laimentamaton lukumäärä kauden lopussa Velkaantumisaste (gearing), % = Korolliset velat - rahavarat Oma pääoma yhteensä x 100 Omavaraisuusaste, % = Oma pääoma yhteensä Taseen loppusumma - saadut ennakot x 100 Osavuosikatsauksen veroina on esitetty katsauskauden tulosta vastaavat tuloverot. LÄHIPIIRITAPAHTUMAT Grimaldi Groupille syyskuussa 2011 ja huhtikuussa 2012 vuokratut kaksi alusta palautettiin yhtiölle vuoden 2012 aikana, toinen toisella neljänneksellä ja toinen kolmannella neljänneksellä. Viimeisen vuosineljänneksen aikana yhtiö on vuokrannut yhden ropax-aluksen Grimaldi-konsernille. Muutoin raportointijakson aikana ei ollut merkittäviä lähipiiritapahtumia. Liiketoimet toteutettiin käyttäen markkinaperusteista hinnoittelua. RAPORTOINTI- JA LASKENTAPERIAATTEET Tämä tiedote ja osavuosikatsaus on laadittu IAS 34 Osavuosikatsaukset standardin mukaisesti. Yhtiö on ottanut tilikauden alusta käyttöön tiettyjä uusia tai uudistettuja IFRS-standardeja ja IFRIC-tulkintoja vuoden 2011 tilinpäätöksessä kuvatulla tavalla. Näiden uusien ja uudistettujen normien käyttöönotolla ei ole kuitenkaan ollut vaikutusta raportoituihin lukuihin. Muilta osin on noudatettu samoja laatimisperiaatteita ja laskentamenetelmiä kuin edellisessä tilinpäätöksessä. Kaikki numerot on pyöristetty, minkä vuoksi yksittäisten lukujen yhteenlaskettu summa saattaa poiketa esitetystä summaluvusta. Tilinpäätöksen laatiminen IFRS:n mukaan edellyttää johdon arvioiden ja oletusten käyttämistä, mikä vaikuttaa taseen varojen ja velkojen määriin, ehdollisten varojen ja velkojen raportointiin sekä tuottojen ja kulujen määriin. Vaikka arviot perustuvat johdon tämänhetkiseen parhaaseen näkemykseen, on mahdollista, että toteumat poikkeavat tilinpäätöksessä käytetyistä arvoista.