Lausuntopalaute koskien Finanssivalvonna määräyksiä ja ohjeita työeläkelaitosten vakavaraisuudesta ja vastuuvelan sekä eläkevastuun katteesta

Transkriptio

1 Yhteenvetolomake 1 (11) Lausuntopalaute koskien Finanssivalvonna määräyksiä ja ohjeita työeläkelaitosten vakavaraisuudesta ja vastuuvelan sekä eläkevastuun katteesta Kooste lausunnoissa esitetyistä kommenteista Luku 4 Sijoitusten luokittelu vakavaraisuuslaskennassa Finanssialan keskusliitto toteaa lausunnossaan, että sijoitusten luokittelua käsitellään luvussa 4 työeläkelaitoksen vakavaraisuusrajalaskennan näkökulmasta. FK kiinnittää huomiota siihen, että lain Eläkelaitoksen vakavaraisuusrajan laskeminen ja vastuuvelan kattaminen (VakVarl, 2006/1114) mukaan sekä vakavaraisuusrajan laskentaan että vakuutusteknisen vastuuvelan katelaskentaan sovelletaan lain 2 luvun sijoitusten hajauttamista ja luokittelua koskevia säännöksiä. FK esittää, että lukua 4 täsmennetään siten, että siitä ilmenee sijoitusten luokittelun soveltamisalue ylemmän asteisteisten säännösten mukaisesti. Fivan vastaus Luvun 4 otsikosta poistetaan viittaus vakavaraisuuslaskentaan. FK ja TELA esittävät: Luvun 4.2 kohdissa 8-11 olevat määräykset ovat liian seikkaperäisiä suhteessa muiden riskialueiden määräyksiin. Ehdotetaan, että kohdat muutetaan ohjeiksi. Mainittuihin kohtiin ei ole tehty muutoksia nykyiseen MOK:iin nähden. Finanssivalvonta katsoo, että selkeyden ja määräyksessä mainittujen kohtien merkittävyyden vuoksi nämä tulee edelleen säilyttää määräyksinä.

2 Yhteenvetolomake 2 (11) FK ja TELA esittävät: Luvun kohdissa määräykset ovat epäjohdonmukaisia. Sijoitusten tulee olla oikein, eli riskiperusteisesti luokiteltu jokainen kerta kun vakavaraisuuslaskentaa tehdään. On näin ollen tarpeetonta antaa erillismääräyksiä sijoitusten siirtämisestä luokasta toiseen. Esitetään, että määräykset poistetaan tai siirretään kohtaan Luku 5 Vakavaraisuus STM kiinnittää huomiota seuraaviin seikkoihin: Luvun 5 ohjeet työeläkevakuutusyhtiöille tulisi olla määräyksiä. Koska TVYL 1 3 mom. mukaan VYL 11 luvun 28 :ää ei ole suljettu soveltamisalan ulkopuolelle, koskee mainitussa pykälässä oleva määräyksenantavaltuus myös työeläkevakuutusyhtiöitä. Erityisesti on huomioitava, että lain 442/2012 siirtymäsäännöksen mukaan toimintapääomalla tarkoitetaan tässä tapauksessa vakavaraisuuspääomaa. Lähes samansisältöiset luvun 5 määräykset/ohjeet ovat ohjeita työeläkelaitoksille, mutta määräyksiä eläkesäätiöille ja -kassoille sekä Merimieseläkekassalle. Eriävän käsittelyn syy olisi selkeyden vuoksi hyvä kirjata luvun 5 yleiseen osaan. Merimieseläkekassa on ylemmissä säädöksissä rinnastettu työeläkevakuutusyhtiöihin. Luvun 5 kohdat (11)-(16) ovat MOK:ssa ohjeita, eivätkä määräyksiä. Nykyisin samansisältöiset kohdat ovat määräyksiä. Koska kyse on vakavaraisuuteen liittyvästä sääntelystä, voisi olla mielekästä pitää kohdat määräyksinä. Finanssivalvonta toteaa, että sijoitusten siirtäminen on keskeisimpiä vakavaraisuuslaskennan kohtia, joten tästä tulee määrätä erityisellä tarkkuudella. Lisäksi aiemmissa luokittelua koskevissa tarkastuksissa on ilmennyt kirjavia käytäntöjä laitosten välillä, joten pelkkä yleisperiaate ei ole aiemmin riittänyt ohjaamaan luokittelukäytäntöjä yhtenäiseen suuntaan. Finanssivalvonta toteaa, että Finanssivalvonnan määräyksenantovaltuuksiin liittyi epäselvyyttää määräysluonnoksen antamisen ajankohtana. STM:n lausunnon perusteella Finanssivalvonta muuttaa työeläkeyhtiöitä koskevat luvun 5 Vakavaraisuusohjeet määräyksiksi. Katso vastaus yllä.

3 Yhteenvetolomake 3 (11) FK ja TELA esittävät: Luvun 5.2 kohtien (8) ja (14) määräystä Taseeseen merkitsemättömillä velkoihin rinnastettavilla erillä tarkoitetaan muita kuin vakuutuksiin perustuvia vastuusitoumuksia, joita vastaavaa vastuuta ei ole merkitty taseeseen tulisi täsmentää ja selkeyttää. Luvun 5.2 kohdissa (7 ) ja (13) Aineettomien hyödykkeiden kuluksi merkitty määrä ei myöskään ole selvää, mitä eriä määräys koskee. Ohjeistuksen luvussa 5.3 kohdissa (11)-(12) puhutaan erien lisäämisestä sekä lukemisesta vakavaraisuuspääomaan. Selvyyden vuoksi ohjeistuksessa voisi puhua vain lukemisesta vakavaraisuuspääomaan, koska mm. laskennallista verovelkaa ei voine lisätä, kun taas laskennallinen verosaaminen voitaneen, mikäli sen toteutumista voidaan pitää perustellusti todennäköisenä. Finanssivalvonta toteaa, että taseeseen merkitsemättömillä velkoihin rinnastettavilla erillä tarkoitetaan kaikkia muita kuin vakuutuksiin perustuvia vastuusitoumuksia. Pidemmälle menevä täsmentäminen määräyksessä ei ole mahdollista. Finanssivalvonta toteaa, että aineettomat hyödykkeet tulee aina vähentää riippumatta siitä onko ne kirjattu tase-erään Aineettomat hyödykkeet. Finanssivalvonta toteaa, että laskennallinen verovelka voidaan lisätä vakavaraisuuspääomaan tilanteissa, joissa sitä ei ole kirjattu taseeseen (Kilan yleisohje laskennallista veroveloista ja -saamisista) ja kyseisen kohdan muut kirjaamisedellytykset täyttyvät. Luku 6 Eläkesäätiöiden ja eläkekassojen lisämaksuvelvollisuuteen perustuvan erän vaatimukset riskienhallintasuunnitelmalle Eläkesäätiöyhdistys ja TELA esittävät: Määräyksen kohdan (5) viimeinen lause on harhaanjohtava. Koko siirtymäajan sääntelyn tarkoituksena oli, että eläkesäätiö tai eläkekassa voisi korkeamman lisäerän turvin kasvattaa vakavaraisuuttaan paremman riskinottokyvyn ansioista. Eläkesäätiön ja eläkekassan on riskienhallintasuunnitelmassa arvioitava lisäerän vaikutukset vakavaraisuuteen, sijoitusjakaumaan ja tuotto-odotukseen. Sen sijaan Finanssivalvonta toteaa, että kyseinen lause oli liian tiukka lakiin nähden ja määräyksen kohta muutetaan voimaantulosäännöksen perusteluja vastaavaksi, jolloin viittaus korkeam-

4 Yhteenvetolomake 4 (11) käytettyä ja vuosittain alenevaa lisäerää ei tarvitse korvata muulla vakavaraisuudella mikäli lisäerän käyttäminen ei ole odotusten mukaisesti nostanut vakavaraisuutta käytöstä poistuvan lisäerän verran. Määräys on vastoin laki ja sen vuoksi poistettava. Luku 7 Taloudellisen aseman tervehdyttämissuunnitelma ja lyhyen aikavälin rahoitussuunnitelma STM kiinnittää huomiota seuraavaan: Kohdassa 7.1 tulisi mainita TVYL 20 :ään lisätty tervehdyttämissuunnitelman aikaraja. FK esittää kohdan 5 termin vähimmäispääoma muuttamista vähimmäispääomavaatimukseksi. Luvun 7 kohtien (1)-(6) poistamista tai vaihtoehtoisesti kohdan määräyksiä tulisi harkita muutettavaksi siten, että keskitytään lyhyen aikavälin sekä välttämättömien toimenpiteiden toteutamiseen ja kuvaamiseen. Luvun 7.1 kohdan (3) tervehdyttämissuunnitelman tulee sisältää mm. arvio vastuuvelan ja eläkevastuun sekä vakavaraisuuspääoman kattamiseen käytettävistä varoista sisältää päälekkäisyyttä, mikäli vastuvelalla ja eläkevastuulla tarkoitetaan TVYL 15 :ssä määriteltyä vastuuvelkaa. man lisämaksuerän korvattavuuteen poistuu. Finanssivalvonta toteaa, että koska tervehdyttämissuunnitelman aikaraja on mainittu jo ylemmänasteisissa säädöksissä, sitä ei enää toisteta Finanssivalvonnan antamissa määräyksissä ja ohjeissa. Finanssivalvonta muuttaa vaaditun vähimmäispääomavaatimuksen vähimmäispääomavaatimukseksi. Finanssivalvonta toteaa, että luku 7 kohdat (1)- (6) tullaan toistaiseksi sisällyttämään uusiin määräyksiin samansisältöisenä kuin ne ovat voimassa olevissa määräyksissä. Finanssivalvonta toteaa, että vastuuvelalla tarkotetaan TVYL 15.ssä määriteltyä vastuuvelkaa ja eläkevastuulla ESL 43.ssa määriteltyä eläkevastuuta. Luku 8 Johdannaissopimukset

5 Yhteenvetolomake 5 (11) Alakohdan 4 määräyksessä todetaan, että Sijoitusten muodostama kokonaisuus voi muuttua dynaamisesti, mikäli suojauksen tehokkuus kuitenkin säilyy riittävänä ja Johdannaissopimuksen ja suojattavan sijoituksen välillä on riittävä yhteys, vaikka niiden kohde-etuus ei olisikaan sama. FK esittää, että määräyksiä täsmennetään ja selkeytetään, jotta varmistetaan näiden ehtojen yhdenmukainen soveltaminen. FK ja TELA esittävät: FK toteaa lisäksi määräysluonnoksen sijoitusriskiä pienentävän johdannaissopimuksen viimeisestä ehdosta (riskin pienentämisen tehokkuus on arvioitu etukäteen) ja määräyksen alakohdasta 9 (Sijoitusriskiä pienentävän johdannaissopimuksen käyttötarkoitus on määritettävä ja dokumentoitava sopimusta tehtäessä), että johdannainen voidaan alun perin tehdä muussa kuin suojaustarkoituksessa. Alla olevan salkun muuttuessa voi tällainen johdannainen muuttua suojaavaksi. FK kiinnittää huomiota, että työeläkelaitoksilla on jatkuva lakisääteinen velvollisuus luokitella kaikki sijoituksensa niiden riskien kannalta oikein. FK esittää, että määräysluonnoksesta poistetaan säännös riskin pienentämisen tehokkuus on arvioitu etukäteen ja muutetaan määräys Sijoitusriskiä pienentävän johdannaissopimuksen käyttötarkoitus on määriteltävä ja dokumentoitava sopimusta tehtäessä. muotoon Sijoitusriskiä pienentävän johdannaissopimuksen käyttötarkoitus on määriteltävä ja dokumentoitava. Ensin mainitulla määräyksen kohdalla Finanssivalvonta on laitosten esityksestä mahdollistanut dynaamisen salkkusuojauksen. Jälkimmäisellä määräyksen kohdalla varmistutaan siitä, ettei johdannaisia luokitella suojaaviksi pelkän satunnaisen negatiivisen korrelaation perusteella. Finanssivalvonta katsoo, ettei määräysten täsmentämiseen ole tarvetta. Finanssivalvonta toteaa, että sijoitusriskiä pienentävän johdannaissopimuksen käyttötarkoitus on määriteltävä ja dokumentoitava sopimusta tehtäessä. Vaatimus on yhdenmukainen sen kanssa, mitä Finanssivalvonta edellyttää kirjanpitoa, tilinpäätöstä ja toimintakertomusta koskevissa määräyksissä ja ohjeissa suojaavilta johdannaissopimuksilta ( luku 7 Suojaaminen hankintamenopohjaisessa kirjanpidossa ja luku 10 Sijoitusten arvostaminen käypään arvoon ja suojauslaskenta). FK, Varma ja TELA esittävät: Kohdan (5) vaatimus 70 prosentin suojaavuudesta ja kohdan (8) maininta sijoitusriskiä pienentävien johdannaisten määrittelyn perustumisesta riskienhallintaan ovat FK:n ja Telan mukaan ristiriidassa keskenään. Esitetään määrällisen 70 prosentin rajan poistamista tai siirtymäaikaa. Kohdassa (8) todetaan, että määrittely perustuu riskienhallintaan eikä kirjanpidon suojauslaskentaan. Asia on todettu erikseen, koska näiden kahden ero on aiemmin aiheuttanut epäselvyyttä. Kohdalla (8) ei tarkoiteta, että

6 Yhteenvetolomake 6 (11) suojaavuuden määritelmä johdettaisiin suoraan valvottavan omasta riskienhallinnasta. Määrällinen rajoite on tarpeen, jotta suojaavaksi lukeminen olisi yhdenmukaista valvottavien vakavaraisuuslaskennassa. Asian merkittys ei edellytä siirtymäaikaa. Alakohta 6: FK toteaa, että määräyksen asiasisältö on jo todettu määräyksen kohdassa 4. Kohta (6) poistetaan. Alakohdat 9-10: FK kiinnittää huomiota, että määräykset vastaavat asiasisällöltään osin voimassa olevan määräys- ja ohjekokoelman lukua (Johdannaisten käyttö riskienhallinnassa ja johdannaisiin liittyvien riskien hallinta), joka on ohje. Ohjetta tai sen osia ei kuitenkaan ole kumottu tässä MOK -luonnoksessa. FK esittää, että FIVA tarkistaa nykyisen ohjeen soveltamisen työeläkelaitoksille. FK toteaa lisäksi, että mikäli ko. ohje tai sen osa on tässä MOK luonnoksessa muutettu määräykseksi ja siihen on tehty asiamuutos, määräyksiä tulisi täydentää siirtymäajoilla. Finanssivalvonta tarkistaa luvun 15.7 osittaisen kumoamisen. Muutokset eivät edellytä siirtymäaikaa. Alakohta 11: Määräyksessä esitetään, että Suojauksen tehokkuuden arviointi voi perustua riskimittariin (esim. Var luku), volatiliteettiin tai korrelaatioon. FK esittää, että alakohta 11 siirretään ohjeeksi. FK esittää, että suojauksen tehokkuuden arviointimenetelmä jäisi yhtiön itsensä päätettäväksi perustuen valittuihin riskienhallinnan tavoitteisiin ja suojausstrategiaan. Suojauksen tehokkuuden arviointimenetelmiä on erilaisia. Finanssivalvonta toteaa, että tekstin nykyinen muoto antaa jo riittävän joustavat tehokkuuden arviointikeinot. Vaatimus menetelmien johdonmukaisesta soveltamisesta jo yksinään puoltaa kohdan pitämistä määräyksenä. Alakohta 12: FK kiinnittää huomiota siihen, että muu kuin sijoitusriskiä pienentävä johdannaissopimus Finanssivalvonta toteaa, että luvun 8 sisältä-

7 Yhteenvetolomake 7 (11) luokitellaan alun perin riskiperusteisesti samalla lailla sekä eläkelaitoksen vakavaraisuusrajalaskennassa että vastuuvelan katelaskennassa. FK esittää, että määräystä täsmennetään ja selkeytetään. Kohta (14). Määräysluonnoksessa edellytetään, että valvottava tarkastelee yksittäisen johdannaissopimuksen delta-korjattua arvoa ottamatta tarkastelussa huomioon niiden merkittävyyttä kokonaisriskiin. Varma esittää, että kohtaa muutetaan siten, että riskin merkittävyyden tarkastelu tehdään suhteessa kokonaisriskiin eli tässä kohdassa suhteessa vakavaraisuusrajaan. Kaikilla valvottavilla ei ole tällä hetkellä käytössään järjestelmiä, jotka tuottaisivat tarkemman riskiarvion kuin delta-korjatun arvon. Erilaisten johdannaisten mittavan kirjon johdosta tällaisten järjestelmien rakentaminen tai ostaminen osaksi olemassa olevia järjestelmiä on mahdollisesti merkittävä ja aikaa vievä järjestelmähanke. Esitämme riittävää siirtymäaikaa tämän määräyksen voimaantuloon. Tämä tarkoittaa vähintään vuotta. Alakohta 14: FK toteaa, että määräyksen luvun 5 (Vakavaraisuus) alakohdan 4 ja luvun 9 (Vastuuvelan ja eläkevastuun kate) alakohdan 2 mukaan vakavaraisuusrajalaskennassa ja vastuuvelan katelaskennassa sijoitukset arvostetaan käypään arvoon vakuutusyritysten kirjanpitoa, tilinpäätöstä ja toimintakertomusta koskevien määräysten (y/2012) luvun 11 mukaan. FK esittää, että määräykmät määräykset on tarkoitettu koskevan vain vakavaraisuuslaskentaa. Luvun otsikkoa täsmennetään. Varman esitys tarkastelun tekemisestä suhteessa vakavaraisuusrajaan edellyttäisi merkittävää periaatteellista muutosta vakavaraisuusrajan laskentaan eikä tämä ole ajankohtaista tämän MOK-uudistuksen yhteydessä. Siirtymäajan suhteen Finanssivalvonta toteaa, että laskenta koskee vain niitä instrumentteja, joille deltakorjattu arvo ei ole yksiselitteinen. Tällaisten monimutkaisia riskejä sisältävien instrumenttien käyttö edellyttää jo lähtökohtaisesti riittävien riskienhallintajärjestelmien rakentamista. Määräyksessä esitetty kaava on ollut jo pitkään käytössä osalla valvottavia niiden instrumenttien osalta, joille deltakorjattu arvo ei ole antanut järkeviä lukuja (esimerkiksi korrelaatiojohdannaiset). Lisäksi laskenta voidaan suorittaa varsin yksinkertaisin menetelmin esimerkiksi taulukkoalaskentaohjelmalla. Ei edellytä siirtymäaikaa. Kohdassa (14) ei viitata käyvän arvon laskentaan, vaan vakavaraisuusrajan laskennassa käytettävän kohde-etuusmäärän määrittämiseeen.

8 Yhteenvetolomake 8 (11) sen alakohta 14 siirretään 5 luvun alakohtaan 4, koska alakohdassa 14 säädellään johdannaisen käyvän arvon/arvon oikaisua vakavaraisuusrajalaskentaa varten. Tai vaihtoehtoisesti kappaleen 8.3 otsikkoa tulisi täsmentää: esim. Muut kuin sijoitusriskiä pienentävät johdannaiset ja johdannaissopimuksen käyvän arvon oikaisu vakavaraisuusrajalaskentaa varten. FK esittää, että enimmäistappiota koskevat määräysluonnokset 8.4 ja 8.5 siirrettäisiin osin ohjeeksi. Enimmäistappion laskennasta ei voimassa olevissa määräyksissä tai ohjeissa ole säännöksiä, vaan kukin yhtiö on laskenut sen omalla tavallaan. Lisäksi määräysluonnoksessa jätetään ylipäätään hyvin avoimeksi monta enimmäistappion laskentaparametreihin liittyvää asiaa, joten yhtiöt tulevat todennäköisesti laskemaan luvun hyvin eri tavalla eivätkä luvut tule lainkaan vertailukelpoisiksi. Kohta Voimassaolevassa Määräys- ja ohjekokoelmassa enimmäistappion määritelmä sisältyy ohjeosioon. Lausunnolla olevassa määräysluonnoksessa on laskentamallille asetettu tarpeettoman monta vaatimusta ja ne ovat epätarkkoja ja myös päällekkäisiä. Yleisluontoisena kommenttina lausumme, että sisäisille malleille asetetut vaatimukset tulisi antaa periaatepohjaisina menemättä yksityiskohtiin. Kohdat Johdannaisten pitoaika on lyhyempi kuin yksi vuosi, mitä määräyksellä haetaan? Enimmäistappiolaskentaa koskevan määräyksen puuttuminen on aiemmin aiheuttanut tilanteen, jossa lakiin kirjattua rajoitetta ei ole käytännön tasolla ollut olemassa. Tästä johtuen määräyksen antaminen on välttämätöntä. Laskentamallia ei ole tarkkaan määrätty, koska valvottavien käyttämät strategiat ja instrumentit poikkeavat merkittävästi toisistaan. Laskenta tulee kuitenkin säilymään vertailukelpoisena, koska määräyksessä on annettu vaadittu luottamustaso ja tarkasteluperiodi eli laskennan keskeisimmät muuttujat. Katso vastaus yllä. Enimmäistappion avulla rajoitetaan johdannaisten käyttöä eikä sijoitusten kokonaisriskiasemaa. Johdannaisten erääntyminen voitaisiin huomioida mallissa, mutta tämä johtaisi

9 Yhteenvetolomake 9 (11) luonnollisesti parametrien huomattavaan tiukentamiseen, jotta rajoite säilyisi yhtä tiukkana, sekä laskennan merkittävään monimutkaistumiseen. Enimmäistappion laskenta perustuu lakiin. Kohta (18), mitkä ovat keskeiset riskitekijät? Kohta (22) Määräystä konservatiivisten stressitestien osalta tulisi tarkentaa. Valvottavan tulee jatkuvasti tunnistaa kaikki toimintaansa liittyvät sisäiset ja ulkoiset riskit (MOK (2) ilman, että näitä viranomaisen taholta erikseen ohjeistetaan. Riskitekijöistä ei ole mahdollista antaa tyhjentävää luetteloa ilman, että jouduttaisiin rajoittamaan käytettyjen instrumenttityyppien tai strategioiden määrää. Katso vastaus yllä. Kohta (23) Määräys on triviaalina tarpeeton. Määräys (24) tulisi tarkentaa. Mitä tarkoitetaan basis-riskillä muille kuin sijoitusriskiä pienentäville johdannaisille basis-riski suhteessa mihin? Mitä tarkoitetaan positioiden keskittyneisyydestä aiheutuvilla riskeillä ja miten niitä odotetaan (asian mitattavuuden haastavuudesta johtuen) mallilla mitattavan. Tehtyjen tarkastushavaintojen perusteella Finanssivalvonta katsoo, että tästä tulee erikseen määrätä. Basis-riskin ei käsitteenä pitäisi olla epäselvä. Basis-riskiä voi syntyä muille kuin sijoitusriskiä pienentäville johdannaisille esim. johdannaisstrategioiden kautta, tai missä tahansa sellaisessa tilanteessa, jossa tehdään taustaoletta-

10 Yhteenvetolomake 10 (11) mia kahden sijoituskohteen välisestä korrelaatiosta. Strategioiden tai tällaisten tilanteiden tarkka kuvaaminen ei ole tarkoituksenmukaista. FK ja TELA esittävät: Kohta (25) Validointi olisi tarpeen ohjeistaa, koska sillä voidaan tarkoittaa hyvin monenlaisia asioita. Ohjeissa tulisi täsmentää sitä, mitä validointimenettely pitäisi sisällään. Määräyksessä jää epäselväksi myös se, mikä olisi sellainen rakenteellinen muutos, joka aiheuttaisi validointitarpeen. Esitetään, että teksti muutetaan muotoon Malli on validoitava käyttöönoton yhteydessä ja validointi tulee suorittaa määräajoin. FK, Varma ja TELA esittävät: Enimmäistappio lasketaan vuoden aikahorisontilla. Mikäli enimmäistappiota verrataan johdannaisposition toteutuneisiin tulosvaikutuksiin, veisi riittävän aikasarjan kerääminen n vuotta (vuotuisia tappioita). Esitetään, että määräyksen sanamuoto muutettaisiin seuraavaksi: Mallin luotettavuutta ja toimintaa tulee seurata toteumatesteillä. Kohta (28) Hallituksen sijoitussuunnitelmaa ei tulisi paisuttaa teknisellä kuvauksella sisäisestä mallista. Validoinnin tarkka kuvaaminen tai ohjeistaminen ei ole tässä yhteydessä tarkoituksenmukaista, ja se voisi johtaa tilanteeseen, jossa keskeisiä seikkoja jätetään huomioimatta siksi, ettei niistä ole erikseen määrätty. Sama pätee myös markkinoiden rakenteellisiin muutoksiin. Toteumatestit voidaan luonnollisesti tehdä muillakin kuin vuoden aikahorisontilla, ja skaalata sitten vastaamaan vuoden aikahorisonttia. Kuvaus voidaan lisätä sijoitussuunnitelmaan liitteenä. Luku 9. Vastuuvelan ja eläkevastuun kate Mela esittää: Määräyksen ja ohjeiden luvuissa 2 Säädöstausta ja 9 Vastuuvelkan ja eläkevastuun kate viitattaisiin asetukseen Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen vastuuvelkaa katettaessa vastuuvelkaan rinnastettavista ja vähennettävistä eristä (1065/2008). Kyseinen viittaus lisätään lukuun 2.1 Lainsäädäntö, mutta jätetään lisäämättä lukuun 9 Vastuuvelan ja eläkevastuun kate, sillä kyseissä luvussa määrätään katteena olevasta omai-

11 Yhteenvetolomake 11 (11) Merimieseläkekassa esittää: Määräysluonnoksen kohdassa 9.2 (7) todetaan, että kateluettelo tulee ylläpitää ajantasaisena". Tällaisenaan määräyksen voidaan tulkita tarkoittavan kateluettelon jatkuvaa päivittämistä. Ottaen huomioon, että työeläkelaitokset käyvät jatkuvasti, jopa päivittäin kauppaa esimerkiksi noteeratuilla osakkeilla, tämä asettaisi kohtuuttomia vaatimuksia kateluettelon ylläpitämiselle. Kohdan 9.2 määräystä (7) kateluettelon ylläpitämistä ajantasaisena tulisi muuttaa siten, että kateluettelon tulee olla ajantasainen, kun se laaditaan tilinpäätöksen yhteydessä tilinpäätöshetken tilannetta vastaavasti. Muutoin määräys tarkoittaa sitä, että kateluetteloa on päivitettävä aina, kun sijoitusvaroissa tapahtuu muutoksia. Tämä tekisi päivittämisestä erittöin työlästä, koska esim. noteerattuja osakkeita ostetaan ja myydään huomattavasti useammin kuin mm. kiinteistösijoituksia. suudesta, ei katettavista eristä. Kohtaa ei muuteta, koska se on ollut samanlainen jo ennen uudistusta, eikä sitä ole ollut tarkoitus tässä uudistuksessa muuttaa. Kateluettelon pitäminen ajantasaisena on tärkeää, mutta ajantasaisuudessa on noudatettava tarkoituksenmukaisuutta, joten kateluettelon päivittäminen aina, kun sijoitusvaroissa tapahtuu muutoksia, ei noudata tarkoituksenmukaisuuden periaatetta. Katso vastaus yllä.