Usko kätkee vuoria (2006) Usko kätkee vuoria. Keskustelijat Antti- Veikko Perheentupa Antti-Veikko Perheentupa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Usko kätkee vuoria (2006) Usko kätkee vuoria. Keskustelijat Antti- Veikko Perheentupa. 10.9.2006 Antti-Veikko Perheentupa"

Transkriptio

1 1 Usko kätkee vuoria (2006) Keskustelijat Antti- Veikko Perheentupa Antti-Veikko Perheentupa Toivon avointa kritiikkiä. Tervehtien Antti- Veikko Usko kätkee vuoria Teorian ja käytännön erottamista vastaa uuden ajan käsite teoreettinen tiede käytännöllis- teknisine sovellutuksineen. Tätä vastaan on hermeneuttiselta kannalta asetettava sellainen tietämisen käsite, joka kuljettaa päinvastaiseen suuntaan: käytännöstä sen teoreettiseen tiedostamiseen. (Hans-Georg Gadamer: Hermeneutiikka teoreettisena ja käytännöllisenä tehtävänä, Ismo Nikanderin suomentama artikkelikokoelma Hermeneutiikka, Vastapaino 2004) Viime helmikuussa Helsingin yliopiston rehtorille suuntaamassaan vetoomuksessa valtaosa yliopiston yksikköjohtajista vaati laatua laadunvarmistukseen. Artikkelissaan (Tieteessä tapahtuu 1/2006) koulutussosiologian professori Hannu Simola pitää vetoomusta suomalaisessa akateemisessa maailmassa harvinaisena annetusta tehtävästä kieltäytymisenä ja esittää lukuisia teesejä laitosjohtajien vaatimuksen tueksi. Simola toteaa arviointielinkeinon ja -teollisuuden kentän ylikuumentuneen politiikan lupaamien lähes rajattomien liiketoimintamahdollisuuksien vuoksi, kun eri toimijat pyrkivät paaluttamaan siltä monopolietuja antavia läänityksiä. Tiivistyksenä sanomastaan hän lainaa amerikkalaisen sosiologin Randall Collinsin luonnehdintaa idealisoiduista ammattikunnista, jotka ilmoittautuvat yksinoikeudella ratkomaan ongelmia, joita ei olisi olemassa ilman heidän omaa olemassaoloaan. Hannu Simola ei kuitenkaan paneudu perimmäiseen kysymykseen, siihen onko opetus- ja tutkimustyön laadunvalvonta ylipäänsä objektiivisessa mielessä mahdollista. Syvällisen analyysin väistäminen on ymmärrettävää, sillä vaihtoehto olisi paneutuminen vaikeaan kysymykseen objektiivisen tiedon yleisistä edellytyksistä. Luonnontieteistä kopioitua tiedon ideaa on totuttu soveltamaan humanistisiin tieteisiin uskonomaisella varmuudella sen soveltavuutta kyseenalaistamatta. Harhainen kansantaloustiede Edellä kerrottu tapaus on vähäinen esimerkki niistä käytännön mielettömyyksistä, joihin kritiikitön usko ilmiöiden selittämiseen ja hallitsemiseen johtaa. Selittäminen on syrjäyttänyt ymmärtämisen tavoitteen, mikä merkitsee ratkaisevaa muutosta suhteessa olemisessa: selittäminen vaatii ulottuvuuksien karsimista ja ilmiöiden tulkintaa yhtenäisellä logiikalla, sen sijaan ymmärtäminen ei estä suostumista elämän moninaisuuteen ja selittämättömyyteen. Kysymys muuttuu polttavaksi tajuttaessa, että selittämispyrkimys vääristää tapamme kohdata inhimillistä todellisuutta. Yhteiskunnaksi kutsuttu ihmisten yhteinen maailma koostuu lukemattomista omalakisia dynamiikoista, joiden olemus on kuvattavissa itseään organisoivaksi kaaokseksi. Yhteiskunnan

2 kuvaaminen kausaaliketjuiksi ei onnistu, kuten objektiivinen selittäminen vaatisi. Ymmärtäminen ja selittäminen suhtautuvat hallitsemiseen eri tavoin: selittäminen toteuttaa Francis Baconin ( ) ajatusta luonnon haltuun ottamisesta, ymmärtämiselle riittää pyrkimys sopusointuun. Kansantaloustiede on kohonnut yhteiskunnan selittämisen lippulaivaksi yksinkertaisesti siksi, että se operoi matematiikalla ja näennäisobjektiivisilla kokonaissuureilla, joiksi ihmisten aineellisen hyvinvoinnin ja siihen liittyvän vuorovaikutuksen moninaisuus puristetaan. Kansantalouden kirjanpidon perustana on talousyksikön bruttokansantuote (Bkt), kaikkien laskenta-aikana tuotettujen aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden summa. Vaikka kysymys on ihmisen kannalta täysin yhteismitattomien suoritteiden yhteenlaskusta rahana, luottamus laskelmiin yhteiskuntapolitiikan suunnan näyttäjinä on kasvanut maailmanlaajuiseksi. Unohdetaan, että laskelmat käsittävät vain rahatalouden piirissä tapahtuvat toiminnot ja syrjivät markkinatalouden ulkopuolella toteutuvia hyvinvointitekijöitä. Siten teollisuus- ja kehitysmaiden Bkt-vertailut vääristävät kuvaa suhteellisesta hyvinvoinnista. Euroopan yhteisö on jo peruskirjassaan sitoutunut avoimiin markkinoihin ja rajoittamattomaan kilpailuun kaikilla talouselämän lohkoilla. Samaa näkemystä ajetaan nyt koko globaaliin talouteen. Pelkästään määrällisiin arvoihin perustuva yhteiskuntapolitiikka on johtanut kiristyvään kilpailuun, joka vaatii tuottamaan yhä enemmän yhä tehokkaammin yhä suuremmissa yksiköissä siitä huolimatta, että talouskasvun pullonkaulat ovat siirtyneet tuotannosta kuluttamiseen. Tuotantoa palvelevan kulutuksen rajaton lisääminen taas johtaa maapallon rajallisten resurssien ylikäyttöön, elinympäristöjen tuhoamiseen ja viime kädessä ihmisten elämänlaadun heikkenemiseen. Järjestelmän luonteesta seuraa eriarvoisuuden yleismaailmallinen lisääntyminen. Toisenlaisten arvojen puolustaminen on käynyt taloudellisten realiteettien paineessa yhä vaikeammaksi. Suomessa on koettu sekin, että alkoholimarkkinoiden vapaus jättää kansanterveyden toissijaiseksi arvoksi. Tavaroiden laatu on hinnan ohella reaalinen kilpailutekijä, joskin tuotteiden houkuttavuutta saatetaan lisätä aidon laadun kustannuksella. Laadulla kilpaileminen ei palvelussa toimi ollenkaan, koska sillä ei ole yhteisiä mittareita, Erilaatuisten palvelujen yhteen laskeminen johtaakin mielettömiin tuloksiin. Tosin osaa palveluista kuten kuljetuksia, jakelua, tietoliikennettä sekä rakennusten ja laitteiden huoltoa voidaan pitää teknisinä toimintoina, joiden laatu on todettavissa jälkikäteen kuten tavaroiden. Mutta inhimilliseen vuorovaikutukseen perustuvien laatu voi tarkoittaa harvoin muuta kuin osapuolten subjektiivisia kokemuksia. Kysymys on erittäin ajankohtainen Suomessa, jossa EU:n kilpailutusaate on jo johtanut kestämättömiin toimintamalleihin. Vuorovaikutuspalvelualoja ovat terveyden- ja sosiaalihuolto sekä kasvatus-, opetus-, koulutus- ja valmennustoimi kokonaisuudessaan, siis kaikki sellaiset palvelut, joiden vastaanottajat eivät ole epäitsenäisiä objekteja vaan periaatteessa omaehtoisia subjekteja. Niiden ihannelaatu tarkoittaa luovaa kohtaamista, jonka onnistuminen edellyttää molempien osapuolten muuttumiskykyä, toisin sanoen palvelun toteuttajan tulee hyväksyä vastapuolen ainutlaatuisuus ja ottaa se huomioon pyrkimällä motivoimaan hänet/heidät yhteistyöhön kanssaan. Tällainen tavoite on palvelun kokonaislaadulle olennaisempi kuin mahdollisten tekninen osasuoritteiden laatu. Kysymykseen vuorovaikutuspalvelujen laadusta voidaankin vastata vain, että sen yksiselitteinen määrittely ja mittaaminen on mahdotonta, koska palveluista ei etu- eikä jälkikäteen ole olemassa mitään konkreettista mitattavaa. Jokaisen palvelutilanteen ainutlaatuisuuden vuoksi ei myöskään yksiselitteinen normitus eikä ulkopuolinen valvonta onnistu. Palveluiden laadulla voidaankin tarkoittaa vain toiminnan eettistä tasoa, joka perustuu toteuttajien moraaliselle herkkyydelle ja työyhteisöjen sisäiselle arvotietoisuudelle. Laatu merkitsee siten jatkuvaa pyrkimystä, ei koskaan saavutettua tilaa. Usko palvelujen laatuvertailuihin ei ole vain perusteeton vaan myös vääristävä tekijä, koska se johtaa kustannuserojen merkityksen ylikorostumiseen. Samoin kuin huono raha syrjäyttää 2

3 markkinoilta hyvän, tulee henkilösidonnaisten palvelujen laatu kilpailutuksen seurauksena väistämättä heikkenemään.. Objektiivinen ja subjektiivinen tieto Pyrkimys objektiiviseen tietoon on sitoutunut yksipuolisesti materialistiseen todellisuuskäsitykseen ja ilmiöiden kausaalisuuteen. Ihmiselle ensiarvoisia ovat kuitenkin elämässä ilmenevät eettiset, esteettiset ja totuudellisuutta koskevat laadut, joita ei voida materialisoida eikä johtaa kausaaliketjuista. Objektiivisen tiedon rinnalle tarvitaankin toinen, nykykulttuurissa väheksytty tiedon kategoria, subjektiivinen eli kokemustieto, josta tietoisuus, ihmisen ehkä tärkein ominaisuus, pääosin muodostuu. Ihmisten luultavasti myös eläinten suhde kohtaamiinsa olentoihin ja ilmiöihin on kokemuksellinen. Erilaisista kokemuksista karttuu alati muuttuva yksilöllinen kokemustodellisuus. Varmasti ei voida osoittaa, missä vaiheessa kokeminen alkaa, mutta laajoista hypnoositutkimuksista voi päätellä, että kokemuksia syntyy jo varhaisissa sikiövaiheissa. (esim. Stanislaw Grof: Beyond The Brain. Birth, Death and Transcendence in Psykoterpy, State University of New York Press 1985) Tällaiset tutkimukset viittaavat myös siihen, että ihmisen tiedostamattomassa muistissa on jälkiä kokemuksista ennen käsillä olevaa elämää. Sellaista näkemystä on länsimaisen ihmisen kuitenkin vaikea omaksua. En puutu siihen laajemmin, koska se ei ole tässä yhteydessä tärkeää. Kokeminen on pääsääntöisesti yksilöllistä, mutta koska lapsi samaistuu vanhempiinsa ja kasvattajiinsa, raja näiltä kuullun ja itse koetun välillä saattaa hämärtyä. Vuorovaikutuksessa tapahtuu lisäksi kokemusten vaihtoa ja yhdistämistä niin, että syntyy kollektiivista kokemustodellisuutta. Subjektiivinen tieto ei siten ole pelkästään henkilö- tai pienryhmäkohtaista, vaan voi muuntua suurten joukkojen, jopa kansakuntien tai kulttuuripiirien yhteiseksi. Esimerkkejä tällaisesta ovat sekä uskonnolliset totuudet että erilaiset historialliset kertomukset, jotka muuntavat siirtyessään sukupolvilta toisille sekä uusien kokemusten myötä. Perinteistä subjektiivista tietoa on ilmaistu monin tavoin kuten myytteinä, legendoina, metaforina, tarinoina ja runoutena. Nykyaika samaistaa subjektiivisen tiedon taiteisiin, joiden luomuksia taltioidaan ja monistetaan erilaisissa aineellisissa muodoissa. Objektiiviseksi ei tällainen tieto silti muutu siitäkään syystä, että jokaisen viestin vastaanottajan on muunnettava se mielessään omaan kokemustodellisuuteensa sopivaksi. Omakohtainen kokemustodellisuus ei tarkoita samaa kuin tietoisuus, sillä osa kokemuksista saattaa olla tietoisuudesta torjuttuja ja vaikuttaa piilotajuisesti. Tietoisuutta voikin kuvata arkitodellisuuden käyttötiedoksi ja sellaisena perustaksi orientoitumiselle elämäntilanteissa. Täysin tietoinen elämä on eri tavoin ilmaistuna nähty ihmisen yleväksi tavoitteeksi, joten tietoisuuden eheytyminen torjuttuja kokemuksia tiedostavasti kohtaamalla on tärkeää ihmisenä kasvamiselle. Tietoisuus ei siis tarkoita mitään muistivarastoa, millaisia mielikuvia mekanistinen ihmiskäsitys saattaa synnyttää, vaan aktiivista ja alati uusiutuvaa suhteessa olemista todellisuuteen. Ihmisen todellisuussuhteen toinen ulottuvuus on tahto, joka suuntaa aktiivista olemassaoloa. Tahdon ja tietoisuuden tulee toteutua vuorovaikutuksessa keskenään. Tietoisuus ei kasva satunnaisesti vaan tahdonalaisesti. Tahto ilman tietoisuuden ohjausta on satunnaisten ärsykkeiden armoilla eikä ihminen kykene toimimaan vastuullisesti. Juuri moraalinen tietoisuus, kyky tehdä ero oikean ja väärän tai hyvän ja pahan välillä, on tässä suhteessa ratkaiseva. Mitkään opitut eettiset säännöt tai muu ulkoinen tieto ei korvaa ihmisen minuudesta kumpuavaa moraalista tietoisuutta. Kysymys minuuden olemuksesta on asettunut rajapyykiksi objektiivisen ja subjektiivisen tiedon välillä. Minuutta ja sen laatua ei voida havainnoida objektiivisesti, joten se ei kuulu tieteen käsitteisiin. Jos sen sijaan etsitään René Descartesin tavoin ehdotonta eksistentiaalista kokemusta, sellaisen tarjoaa juuri minuus, vahva sisäinen tieto omasta, usein ahdistavastakin erillisyydestä. Minuuden selittämättömyys voi tarkoittaa vain jotakin abstraktia, aineetonta, sellaista mitä on totuttu kutsumaan henkisyydeksi. Minuus ilmenee tietoisuudellemme sellaisina olemassaolon ulottuvuuksina, joita ilmeisesti ei voi selittää mihinkään tietyn aineellisen elimen toimintana. Juuri tietoisuus ja tahto minuuden 3

4 4 ulottuvuuksina muodostavat perustan ihmisen ainutkertaiselle yksilöllisyydelle ja erillisyyden sisäiselle kokemiselle. Ja jos minuus on ihmisen olemassaolon ydin, sen täytyy toteuttaa jotakin elämän yleisempää prinsiippiä, kaikkeen elämään liittyvää subjektisuutta. Jos kuvitellaan, että minuus voitaisiin riisua yksilöllisestä kokemustiedosta, löytyisi ehkä jonkinlainen lajisubjekti. joka ilmentäisi lajitietoisuutta ja lajitahtoa. Kehittyneimmillä eläinlajeilla voi jo ilmetä myös jonkinlaista yksilöllistä tietoisuutta mutta alemmille eläinlajien, mahdollisesti myös kasvislajien olemassaolo näyttäisi selittyvän parhaiten kollektiivisen subjektiivisuuden avulla. Tässä yhteydessä ei ole tilaa jatkaa sinänsä kiinnostavaa spekulointia elämän subjektisesta olemuksesta. Sen sijaan on tärkeää siirtyä pohtimaan tietämisen ja subjektisuuden yhteyttä. On kuvaavaa, että subjektiivista tietoa on keksitty nimittää mututiedoksi (musta tuntuu). Tämä uudissana sisältää vahvaa ivaa, mikä on perinteinen keino kamppailla uusia tai vallitsevista poikkeavia ajatuksia vastaan. Samalla ilmaistaan epäluottamusta tunteisiin luotettavana pidetyn järjen rinnalla. Tämä on perin pinnallinen näkemys. Itse asiassa tunteet ovat herkkiä ja nopeita aistimusten tulkitsijoita, kun taas järki ehtii mukaan vasta myöhemmin. Tunteet ovat toki petollisia ottaessaan vallan, mutta ne tarjoavat myös tärkeitä sisäisiä viestejä jos niitä jaksaa tyynesti kuunnella. Jäsentyneet kokemukset syntyvät aina järjen ja tunteiden yhteistyöstä. Pelkästään subjektiivista tietoa on saatavissa sellaisista tapahtumista ja ilmiöistä, joiden objektiivinen havainnointi on mahdotonta. Tämä tieto on sinänsä aitoa, mutta sen luotettavuus kytkeytyy havainnoitsijan kykyyn erottaa havainnot omista ennakkoasenteistaan ja pyyteistään. Persoonallisiin havaintoihin liittyy oivallusten, eräänlaisen syväaistimisen mahdollisuus, jota ei voida rationaalisesti selittää. Oivaltamista voi pitää ihmiselle ominaisen luovuuden ilmenemismuotona. On syytä korostaa, etteivät oivallukset ole vain satunnaisia tapahtumia eikä luovuus valmis synnynnäinen ominaisuus, vaan näitä kykyjä voidaan kehittää harjoituksilla ja ennen muuta olemalla kiinteässä suhteessa elämän ilmenemismuotoihin samalla tavoin kuin taiteellisia kykyjä voi viljellä. Subjektiivisen tiedon erityisalue on minuuden tiedostamaton puoli, jota voidaan peilata pitkäjänteisessä vuorovaikutuksessa, esimerkiksi terapiatyöskentelyssä. Kun henkilö kertoo kokemuksistaan ja tarkastelee niitä ikään kuin ulkopuolisena kuuntelijansa korvin ja tämän kysymysten avulla, syntyy usein syviä oivalluksia persoonallisuuteen vaikuttaneista tapahtumista. Miksi subjektiivisuus torjutaan? Tiedettä ei avoimesti väitetä erehtymättömäksi, mikä olisikin historian valossa perusteetonta. Tiede kytkeytyy kuitenkin monin tavoin yhteiskunnalliseen valtaan, mikä johtaa kokemustiedon perusteettoman jyrkkään torjuntaan. Esimerkkejä tästä ovat mm. viime vuosikymmeniltä tuttu metsänhoidon organisaatioiden häikäilemättömyys toisinajattelevien metsänomistajien nujertamisessa tai lääkärien enemmistön valmius julistaa kaikki perinteiset tai poikkeaviin näkemyksiin perustuvat hoitomuodot vaaralliseksi puoskaroinniksi. Ajatukseen elämän subjektisesta olemuksesta näyttää tiivistyvän pelko hämärän mystiikan noususta uhaksi tiedon objektiivisuudelle. Pelolla on kyllä oikeutuksensa, koska kristillisen kirkon ajatusvalta on Euroopassa usein johtanut sortotoimia. Nykykulttuurin periaatteellisen moniarvoisuuden pitäisi toteutua eri ajatusmallien rinnakkainelona, mutta kulttuurin perustaso muuttuu sitkaasti. Kaikki ajatusmallit rakentavat yhteiskunnallisia instituutioita, koska valta pyrkii jatkuvuuteen ja puolustaa asemiaan. Epävarmuus on vallan seuralainen ja kärjistyy helposti vainoharhoiksi. Tiedeyhteisöjen epäluuloisuus ei toki ole yltänyt sellaisiin mittoihin, joihin kirkot aikanaan sortuivat, mutta se ei oikeuta fundamentaalista jyrkkyyttä toisinajattelua kohtaan.. Vitalismina tunnettu näkemys, jossa elämään liitetään aineeton ulottuvuus, on luonnontieteissä vuosisatoina toistuvasti nujerrettu. Tätä näkemystä edusti mm. Johann Wolfgang von Goethe ( ), mutta hänen omaperäisiä luonnontieteellisiä tutkimuksiaan arvostavat nykyisin vain antroposofit. Uuden aspektin tähän näkemykseen toi venäläinen Semjon Davisdovits Kirlian, joka keksi 1939 tavan kuvata eläviä kappaleita ympäröiviä kenttiä. Tällä tekniikalla on

5 luvulta asti on erityisesti Venäjällä tehty tutkimustyötä ja osoitettu menetelmän moninaiset mahdollisuudet. Suomalainen tutkimus on kohdistunut pääasiassa kasveihin, mutta esimerkiksi sairausdiagnostiikan mahdollisuuksia ei juuri ole tutkittu lääketieteen ennakkoluuloisuudelta tuntuvan torjunnan vuoksi. Pääasiassa eläimiin yhdistetty vaiston käsite kuvaa erästä subjektiivisen tiedon muotoa, jonka tiede pyrkii objektivoinaan kytkemällä sen geeneihin. Selitys soveltuu huonosti lajikohtaisiin toimintoihin, esimerkiksi lintujen pesänrakentamiseen, jossa ilmenee tilannekohtaista luovuutta. Vaikka sitä ei voisikaan rinnastaa ihmisen luovuuteen, mikään mekaaninen automatiikka ei riitä sitä selittämään. Jäljelle näyttää jäävän ajatus yksilöjen kautta toteutuvassa lajisubjektin luovuudesta. Myös kalojen ja lintujen laumakäyttäytymistä samoin kuin yhdyskuntahyönteisten toimia näyttää ohjaavan ryhmäsubjektisuus lajisubjektin vaikuttamistapana. Puhe ihmisten vaistomaisista toiminnoista kuuluu yleiseen kielenkäyttöön. Se yhdistetään ehkä useimmin luonnonkansojen elämään, mutta vahvoja jäänteitä vaistoista näkyy yhä monilla urbanisoituneilla ihmisillä säilyneisiin erätaitoihin. Elävä suhde luontoon on varhaisemmin ollut keskeinen subjektiivisen tiedon tuottaja. Subjektiivisen tiedon arvostaminen saattaa kuulostaa nostalgiselta haikailulta sellaiseen, mikä ei enää kuulu ihmisen nykyiselle kehitystasolle. Tapahtunut muutos voidaan kuitenkin nähdä myös ihmisenä olemista heikentymisenä, subjektisen olemuksen eli minävoimien syöpymisenä, liukumisena yksilöllisyydestä kohti laumasieluisuutta ja lisääntyvää riippuvuutta ulkoisista valtarakenteista. Todellisuuden omaehtoinen kohtaaminen kannustaa ja vahvistaa minuutta, mutta siihen tarvitaan muun ohella kykyä ihmetellä eli nähdä todellisuuden selittämättömyys. Objektiivisen tiedon ylikorostaminen on omiaan myrkyttämään ja sammuttamaan ihmettelyn. Kokemus elämän mielettömyydestä ja siitä johtuva lamaantuminen lisääntyy yhteiskunnassa, erityisesti nuorten keskuudessa kulkutaudin tavoin. Yhä useampi nuori syrjäytyy eli epäonnistuu elämänsä rakentamisessa eikä kasva vastuulliseen aikuisuuteen. Koska objektiivisuutta palvova tiede kieltää elämän subjektisen perustan ja siten ihmisen minuuden merkityksen, ei kyetä näkemään ulkoisen tiedon yksipuolista syöttämistä minävoimien syövyttäjänä. Niinpä ei myöskään ymmärretä, miten tätä vaarallista kehitystä voitaisiin edes hidastaa.. Mistä nousee muutoksen toivo? Pyrkimys tulevaisuuden rehelliseen kohtaamiseen törmää hankalaan paradoksiin: nykyisen kehityksen jatkumismahdollisuudet heikkenevät nopeasti, mutta samalla muutoksen vastavoimat kasvavat väistämättä. Asiaa ei voi todistaa mutta omasta puolestani pidän ilmiselvänä, että länsimaisen ihmisen todellisuussuhteen objektivoitumisella ja hallintatiedon valtaannousulla, mitä vahvat organisaatiot ajavat yleismaailmalliseksi asenteeksi, on moninaisia kohtalokkaita vaikutuksia kuten kiihtyvä kulutusinto ja tuotantokilpailu, pääomamarkkinoiden vallan kasvu, voimavarojen siekailematon tuhlaus, riittämätön huolenpito luonnon vaurioitumisesta ja viimeksi ihmisen riisto materiaalisten arvojen hyväksi. Vaikka muutos on välttämätön, se näyttää mittasuhteiltaan liian pelottavalta edes kuviteltavaksi. Siksi siitä rohjetaan esittää korkeintaan kalpeita skenaarioita. Harhauttava usko hallintatietoon vaikuttaa monin tavoin ihmisten arkeen. Lukuisista esimerkeistä eräs ajankohtaisimpia on vanhushuollon palvelujen kilpailuttaminen, jossa laadun ongelmia eivät ole hallittavissa ja joissa taloudelliset hyödyt tulevat kalliiksi puolustuskyvyttömille asiakkaille. Julkisuuteen on jo tullut tietoja vanhuspalvelujen hyväuskoisen kilpailutuksen katastrofaalisilta seurauksilta. Huomaamattomiksi tällaisten seurausten rinnalla jää koululaitoksen vähittäinen muuttaminen hallintatiedon ehdoilla. Suuri kertamuutos oli siirtyminen luokattomaan lukioon, mikä tarkoitti tietoista luopumista sosiaalisista kasvatustavoitteista minuuden rakentamiselle tärkeinä ikävuosina. Ratkaisun vuosikymmenten mittaisia seurauksia on vaikea määritellä ja mitata, koska ne ovat vain osa laajaa samansuuntaista kulttuurimuutosta.

6 6 Ydinongelma ei kuitenkaan löydy aineellisista tai sosiaalisista seurauksista vaan arvovalintoihin huumeen tavoin vaikuttavasta luottamus kaikkivoipaan tieteeseen ja objektiiviseen tietoon, joiden uskotaan tarjoavan keinot selvitä ihmiskunnan jo nyt ottamista valtavista riskeistä. Suurin riski onkin uskon sokeus, joka estää näkemästä vuorten suuruisiksi kasvavia ongelmia. Toisenlainen asenne ei voi perustua hallintatiedolle vaan kokemuspohjaiselle näkemykselle luonnon ja kaiken elämän kokonaisuudesta ja sen kunnioittamisen välttämättömyydestä. Tällainen mututieto on pannut liikkeelle esimerkiksi ympäristöliikkeet ja vastaavat kansalaisvastuun joukkoilmaukset, jotka ovat kyllä tiedeyhteisöjen pilkan helppoja kohteita mutta kertovat itsenäisen ajattelun ilahduttavasta vahvistumisesta. Aitoa toivoa herättää yleisen ilmapiirin muutos, joka tosin näkyy pääosin jälkikäteen. Selvä käänne tapahtui jo 1960-luvulla, kun vanhan rakennuskulttuurin hävittäminen loppui ja tapahtui nopea herääminen ympäristön tuhoutumiseen. Samaan aikaan tiederintama on alkanut repeillä, kun esimerkiksi tietoisuus kvanttifysiikan tuomista uusista haasteista on vähitellen yleistynyt. Toiveita voi nähdä myös hermeneutiikan uudesta tulosta tutkimukseen. Tämä ymmärtämiseen ja tulkintaan perustuva lähestymistapa ei ole uusi, mutta näköpiiriin ovat nousseet sen soveltamismahdollisuudet. ihmiseen ja yhteiskuntaan liittyvillä tieteenaloilla. Itse asiassa eräät psykoterapiasuuntaukset ovat jo pitkään soveltaneen hermeneuttista menetelmää pyrkiessään ymmärtämään asiakkaittensa ongelmia. Tärkeä askel tähän suuntaan oli psykoterapia ulottaminen psykoosissa oleviin henkilöihin, joiden sekavalta ja järjettömältä tuntuneen puheen ymmärrettiin sisältävän tärkeää informaatiota psykoosin luonteesta ja syistä. Myös terapeuteilta edellytetty oma terapiaprosessi on ollut askel samaan suuntaan. Hermeneutiikka lähtee siitä, että tutkija itse on tutkimuksen tärkein väline ja hänen kokemuksensa sinänsä arvokasta tietoa. Väline ei kuitenkaan ole valmis ilman valmennusta, jonka tulisi itse asiassa olla jatkuvaa. Valmennuksen tarkoituksena on auttaa tutkijaa tiedostamaan omat asenteensa ja ennakkoluulonsa, jolloin hän voi avautua kohtaamaan omalle taustalleen vieraita ilmiöitä ja ihmisiä pakottamatta kohtaamaansa todellisuutta oman suodattimensa läpi. Tällainen tutkimus asettaa tutkijayhteisölle uudenlaisia vaatimuksia, sillä sen tulee tukea jäsentensä itsetiedostusta ja heidän kuultelukykynsä terävöitymistä. Hermeneuttinen tieto ei pyrikään rinnastumaan objektiivisuuteen vaan suuntautuu vain sellaisille alueille, joilta objektiivista tietoa ei ole saatavissa.. Lähtökohtana ei siis ole objektiivisen tiedon torjunta tai vähättely vaan objektiivisten ja subjektiivisten kohtaamistapojen rinnakkaisuus kummankin omilla ehdoillaan ja rajoituksillaan.,

Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa?

Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Professori Katriina Siivonen, Helsingin yliopisto Elävä perinne! Avaus aineettoman kulttuuriperinnön vaalimiseen

Lisätiedot

Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus. Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15)

Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus. Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15) Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15) Aluksi Ainoa tapa ennustaa tulevaisuutta, on keksiä se (Alan Kay) Tulevaisuus

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

7. Luento 9.3. Hyvä ja paha tunne

7. Luento 9.3. Hyvä ja paha tunne 7. Luento 9.3. Hyvä ja paha tunne Hyvä ja paha 19.1.-30.3.2011 Helsingin suomenkielinen työväenopisto FM Jussi Tuovinen Luentoaineisto: http://opi.opisto.hel.fi/yleisluennot/ Hyvä ja paha tunne Pitäisikö

Lisätiedot

VALMENNUSOHJELMAN / INTERVENTION KUVAUS

VALMENNUSOHJELMAN / INTERVENTION KUVAUS Myötätunto itseä kohtaan - ohjelman tutkiminen ja kehittäminen suomalaisen työelämän tarpeisiin TSR hankenumero 115274 MYÖTÄTUNNON MULLISTAVA VOIMA HELSINGIN YLIOPISTON TUTKIMUSHANKE VALMENNUSOHJELMAN

Lisätiedot

Fakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto

Fakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Fakta- ja näytenäkökulmat Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Mikä on faktanäkökulma? sosiaalitutkimuksen historia: väestötilastot, kuolleisuus- ja syntyvyystaulut. Myöhemmin kysyttiin ihmisiltä tietoa

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

II Elämän tarkoituksettomuuskokemuksen taustaa

II Elämän tarkoituksettomuuskokemuksen taustaa Sisältö Alkusanat... 11 I Sattuma vai tarkoitus? Elämä on mutta mitä?... 17 Kirjan rakenne ja lukuohje.... 23 Kaksi uudistamisen ja itsekasvatuksen tapaa... 28 Sydämen ajattelu... 31 II Elämän tarkoituksettomuuskokemuksen

Lisätiedot

5.12 Elämänkatsomustieto

5.12 Elämänkatsomustieto 5.12 Elämänkatsomustieto Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen. Filosofian ohella se hyödyntää niin ihmis-, yhteiskunta- kuin kulttuuritieteitäkin. Elämänkatsomustiedon opetuksessa

Lisätiedot

Poikien ja nuorten miesten moninaisuus mitä aito kohtaaminen edellyttää?

Poikien ja nuorten miesten moninaisuus mitä aito kohtaaminen edellyttää? Poikien ja nuorten miesten moninaisuus mitä aito kohtaaminen edellyttää? #Ainutlaatuinen- seminaari Antti Ervasti Erityistason seksuaaliterapeutti (NACS) Erityistason perheterapeutti Psykoterapeutti (ET,

Lisätiedot

Ympäristöasioiden sovittelu

Ympäristöasioiden sovittelu Ympäristöasioiden sovittelu Suomen sovittelufoorumin päämääränä on saattaa sovittelu ratkaisumenetelmäksi konfliktien ja ihmissuhdeongelmien käsittelyssä. SSF / T. Brunila / 2008 1 Sovittelijan rooli Sovittelija

Lisätiedot

Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto

Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Määritelmiä Laadullinen tutkimus voidaan määritellä eri tavoin eri lähtökohdista Voidaan esimerkiksi korostaa sen juuria antropologiasta

Lisätiedot

VISUAALISEN KULTTUURIN MONILUKUTAITO? Kulttuuri? Visuaalinen kulttuuri?

VISUAALISEN KULTTUURIN MONILUKUTAITO? Kulttuuri? Visuaalinen kulttuuri? VISUAALISEN KULTTUURIN MONILUKUTAITO? Kulttuuri? Visuaalinen kulttuuri? Kulttuuri = jonkin ryhmän ominaislaatu, joka ilmenee erilaisina arvoina ja toimintatapoina sekä aineellisina ja aineettomina tuotteina.

Lisätiedot

Laadullinen tutkimus. KTT Riku Oksman

Laadullinen tutkimus. KTT Riku Oksman Laadullinen tutkimus KTT Riku Oksman Kurssin tavoitteet oppia ymmärtämään laadullisen tutkimuksen yleisluonnetta oppia soveltamaan keskeisimpiä laadullisia aineiston hankinnan ja analysoinnin menetelmiä

Lisätiedot

Mitä eroa on ETIIKALLA ja MORAALILLA?

Mitä eroa on ETIIKALLA ja MORAALILLA? ETIIKKA on oppiaine ja tutkimusala, josta käytetään myös nimitystä MORAALIFILOSOFIA. Siinä pohditaan hyvän elämän edellytyksiä ja ihmisen moraaliseen toimintaan liittyviä asioita. Tarkastelussa voidaan

Lisätiedot

Lapsen osallistava opetus. = Lapsilähtöisyys = Toiminnallisuus/ Kokemuksellisuus

Lapsen osallistava opetus. = Lapsilähtöisyys = Toiminnallisuus/ Kokemuksellisuus Lapsen osallistava opetus = Lapsilähtöisyys = Toiminnallisuus/ Kokemuksellisuus Teemu Lappalainen 2008 Osallistavan opetuksen tavoite Lapsi ymmärtää Lapsi ymmärtää kokemusten kautta Ei toiminnallisuutta

Lisätiedot

Miehen kohtaaminen asiakastyössä Miehen näkökulma asiakastyössä 2/2. 17.3.2016 Osa 5/5 Jari Harju & Petteri Huhtamella

Miehen kohtaaminen asiakastyössä Miehen näkökulma asiakastyössä 2/2. 17.3.2016 Osa 5/5 Jari Harju & Petteri Huhtamella Miehen kohtaaminen asiakastyössä Miehen näkökulma asiakastyössä 2/2 17.3.2016 Osa 5/5 Jari Harju & Petteri Huhtamella Miehen kohtaamiseen vaikuttavat tekijät työntekijä tiedot, taidot ammatillinen viitekehys/oma

Lisätiedot

Taiteen ja sosiaalityön rajalla. Arja Honkakoski

Taiteen ja sosiaalityön rajalla. Arja Honkakoski Taiteen ja sosiaalityön rajalla Aikuissosiaalityön i i päivät ä 18.-19.1.201119 1 Työryhmä 19.1.2011: Taiteen avaamat mahdollisuudet d sosiaalityössä Arja Honkakoski Mahdollisuus enemmän kuin todellisuus?

Lisätiedot

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9 Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.

Lisätiedot

Aineeton perintö kulttuurisena voimavarana Outi Tuomi - Nikula, Turun yliopisto outi.tuomi-nikula@utu.fi

Aineeton perintö kulttuurisena voimavarana Outi Tuomi - Nikula, Turun yliopisto outi.tuomi-nikula@utu.fi Aineeton perintö kulttuurisena voimavarana Outi Tuomi - Nikula, Turun yliopisto outi.tuomi-nikula@utu.fi KESTÄVÄ KULTTUURI- SEMINAARI HELSINGISSÄ 27.1.2011 Tämä talo on minun eikä kuitenkaan minun Ne jotka

Lisätiedot

Etiikka. Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Kehittämispäivä 30.11.2007

Etiikka. Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Kehittämispäivä 30.11.2007 Etiikka Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Kehittämispäivä 30.11.2007 Wittgensteinin määritelmät etiikalle Etiikka on tutkimusta siitä, mikä on hyvää. Etiikka on tutkimusta siitä, mikä on arvokasta. Etiikka

Lisätiedot

Tiede ja usko KIRKKO JA KAUPUNKI 27.2.1980

Tiede ja usko KIRKKO JA KAUPUNKI 27.2.1980 Tiede ja usko Jokaisen kristityn samoin kuin jokaisen tiedemiehenkin velvollisuus on katsoa totuuteen ja pysyä siinä, julistaa professori Kaarle Kurki-Suonio. Tieteen ja uskon rajankäynti on ollut kahden

Lisätiedot

Miten kuvata taloudellista hyvinvointia? Olli Savela, yliaktuaari, kansantalouden tilinpito Näkökulmia talouteen ja hyvinvointiin seminaari 7.3.

Miten kuvata taloudellista hyvinvointia? Olli Savela, yliaktuaari, kansantalouden tilinpito Näkökulmia talouteen ja hyvinvointiin seminaari 7.3. Miten kuvata taloudellista hyvinvointia? Olli Savela, yliaktuaari, kansantalouden tilinpito Näkökulmia talouteen ja hyvinvointiin seminaari 7.3.2011 Kansantalouden tilinpito Kansainvälinen talouden kuvaus-

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen MAANTIETO Maantiedon päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Sisältöalueet Maantieteellinen tieto ja ymmärrys T1 tukea oppilaan jäsentyneen karttakuvan

Lisätiedot

Irja Öun Geriatrian erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys

Irja Öun Geriatrian erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Irja Öun Geriatrian erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Lääkärin koulutus korostaa biologista näkökulmaa Kuolema biologinen psykologinen kulttuurinen eettinen ja uskonnollinen näkökulma

Lisätiedot

Dialogisen johtamisen tutkimusohjelma 2012-2014

Dialogisen johtamisen tutkimusohjelma 2012-2014 Dinno Dialogisen johtamisen tutkimusohjelma 2012-2014 Sari Tappura DI, tutkija Turvallisuuden johtaminen ja suunnittelu Teollisuustalous sari.tappura@tut.fi www.dinno.fi Yksilön ja tiimien luovuus Osaaminen,

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

MITÄ EETTINEN ENNAKKOARVIOINTI ON? Veikko Launis Lääketieteellinen etiikka Turun yliopisto

MITÄ EETTINEN ENNAKKOARVIOINTI ON? Veikko Launis Lääketieteellinen etiikka Turun yliopisto MITÄ EETTINEN ENNAKKOARVIOINTI ON? Veikko Launis Lääketieteellinen etiikka Turun yliopisto Perusteita ennakkoarvioinnille Ulkoiset syyt: Luottamus tieteeseen säilyy (voimavara) Julkaisutoiminta ja tutkimusyhteistyö

Lisätiedot

KASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI

KASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI KASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI VTT/ Sosiologi Hanna Vilkka Opetusmenetelmät ja opetuksen arviointi -seminaari/ Turun kesäyliopisto 11.12.2010 RAKENTEISTA TOIMIJAAN Oma kasvu merkityksissä,

Lisätiedot

Kohtaamisia 6.2.2015 Psykologi Salla Salo Tyks/kipuklinikka

Kohtaamisia 6.2.2015 Psykologi Salla Salo Tyks/kipuklinikka Kohtaamisia 6.2.2015 Psykologi Salla Salo Tyks/kipuklinikka Eheydentunne mielekkään elämän perusta Kivunsäätely psyykkisenä prosessina Vuorovaikutuksen keinot tukea kivunsäätelyä Luottamusta siihen, että

Lisätiedot

SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA

SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA Päihdealan sosiaalityön päivä 22.11.2012 Aulikki Kananoja ESITYKSEN JÄSENNYS Kulttuurinen muutos ( William Ogburn) Globaali ympäristö Väestörakenteen muutos Suomalaisen hyvinvointipolitiikan

Lisätiedot

Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot

Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot Totuudesta väitellään Perinteinen käsitys Tutkimuksella tavoitellaan a. On kuitenkin erilaisia käsityksiä. Klassinen tiedon määritelmä esitetään Platonin

Lisätiedot

Tunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi

Tunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunneklinikka Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunnekehoterapia on luontaishoitomenetelmä, joka on kehittynyt erilaisten luontaishoitomenetelmien yhdistämisestä yhdeksi hoitomuodoksi.

Lisätiedot

Entä sitten kun ei pyyhi hyvin?! keinoja stressin hallintaan ilon psykologian ja läsnäolon avulla

Entä sitten kun ei pyyhi hyvin?! keinoja stressin hallintaan ilon psykologian ja läsnäolon avulla TYÖSSÄ JAKSAMINEN JA HYVINVOINTI Entä sitten kun ei pyyhi hyvin?! keinoja stressin hallintaan ilon psykologian ja läsnäolon avulla Pia Orell-Liukkunen TeraPia; www.terapiaorell.com Flowmeon Oy, www.flowmeon.fi

Lisätiedot

Kari Uusikylä professori emeritus Helsingin yliopisto

Kari Uusikylä professori emeritus Helsingin yliopisto Kari Uusikylä professori emeritus Helsingin yliopisto Tavoitteista vuorovaikutusta, joka tähtää oppilaiden persoonallisuudenkehityksen edistämiseen kasvatustavoitteiden suunnassa. (Matti Koskenniemi) Mikä

Lisätiedot

Kuntouttava asumispalvelu

Kuntouttava asumispalvelu Kuntouttava asumispalvelu Susanna Hietala, Jukka Hiissa Seinäjoki 30.9.2009 Kuntouttava asumismuoto Palveluasuminen/asumispalvelu vs. kuntouttava asumismuoto Yksikön sijainti Yksikön tilat Kodinomaisuus

Lisätiedot

Minna Rauas. Nuorisotyölle eettinen ohjeistus

Minna Rauas. Nuorisotyölle eettinen ohjeistus Minna Rauas Nuorisotyölle eettinen ohjeistus Työryhmä: *Suvi Kuikka (pj/nuoli ry) *Markus Söderlund (Allianssi), *Annikki Kluukeri Jokinen (Humak), *Marika Punamäki (Mamk/Juvenia) *Tomi Kiilakoski (nuorisotutkimus)

Lisätiedot

Suomalaista aineettoman kulttuuriperinnön kriteeristöä hahmottamassa. Anna Kanerva / CUPORE

Suomalaista aineettoman kulttuuriperinnön kriteeristöä hahmottamassa. Anna Kanerva / CUPORE Suomalaista aineettoman kulttuuriperinnön kriteeristöä hahmottamassa Anna Kanerva / CUPORE Cuporen toimeksianto Verrokkiselvitys Kyselyt toimijoille Loppuraportti ja luetteloinnin kriteeristöluonnos maaliskuussa

Lisätiedot

Yksilö ja yhteisö. Luennot opintojakso Yhteisöt ja yhteisötyö 2 2013-2014. Pirkko Salo

Yksilö ja yhteisö. Luennot opintojakso Yhteisöt ja yhteisötyö 2 2013-2014. Pirkko Salo Yksilö ja yhteisö Luennot opintojakso Yhteisöt ja yhteisötyö 2 2013-2014 Pirkko Salo Yksilö - yhteisö - yhteiskunta Sosiaalipedagoginen yhteisökäsitys Yksilön suhde yhteiskuntaan - kehittyy yhteisöissä,

Lisätiedot

Kuinka työntekijä voi tukea lapsen mentalisaatiokykyä? Nina Pyykkönen Erikoispsykologi, PsL Psykoterapeutti YET

Kuinka työntekijä voi tukea lapsen mentalisaatiokykyä? Nina Pyykkönen Erikoispsykologi, PsL Psykoterapeutti YET Kuinka työntekijä voi tukea lapsen mentalisaatiokykyä? Nina Pyykkönen Erikoispsykologi, PsL Psykoterapeutti YET Reflektiosta Reflektio on tärkeää kaikissa aikuisten, lasten, vanhempien ja ammatti-ihmisten

Lisätiedot

Etnografia palvelumuotoilun lähtökohtana

Etnografia palvelumuotoilun lähtökohtana People-centric problem solving Etnografia palvelumuotoilun lähtökohtana Gemic on strategiseen tutkimukseen, ihmislähtöisiin innovaatioihin ja liiketoiminnan kehittämiseen erikoistunut konsulttitoimisto.

Lisätiedot

Elämän mullistavat muutokset. Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti

Elämän mullistavat muutokset. Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti Elämän mullistavat muutokset Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti Miksi haluan puhu muutoksista? Muutos lisää stressiä yksilölle, parille ja perheelle Stressi voi olla niin suuri, ettei meidän opitut

Lisätiedot

Kohtaamiset nuoren vahvuuksiksi ja voimavaroiksi

Kohtaamiset nuoren vahvuuksiksi ja voimavaroiksi Kohtaamiset nuoren vahvuuksiksi ja voimavaroiksi Valtakunnalliset lastensuojelupäivät 30.9.2014 Hämeenlinna Pixabay Minna Rytkönen TtT, TH, tutkija, Itä-Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos minna.rytkonen@uef.fi

Lisätiedot

TARINALLISUUS ARKIPÄIVÄSSÄ

TARINALLISUUS ARKIPÄIVÄSSÄ 9.-10.10.2007 Rovaniemi TARINALLISUUS ARKIPÄIVÄSSÄ elämäkertatyöskentelyn mahdollisuudet lastensuojelussa Johanna Barkman Pesäpuu ry www.pesapuu.fi Elämäntarina Ihminen tarvitsee monipuolisen ja riittävän

Lisätiedot

Vasemmistoliiton perustava kokous

Vasemmistoliiton perustava kokous VASEMMISTOLIITTO - VÄNSTERFÖRBUNDET Sturenkatu 4 00510 Helsinki Puh. (90) 77 081 Vasemmistoliiton perustava kokous 28. - 29.4.1990 - huhtikuun julistus - ohjelma - liittohallitus - liittovaltuusto Vasemmistoliiton

Lisätiedot

Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely

Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely Lähtökohtia Tavoitteena asiakkaan osallisuuden lisääminen. Asiakkaan kokemusmaailmaa tulee rikastuttaa tarjoamalla riittävästi elämyksiä ja kokemuksia. Konkreettisten

Lisätiedot

Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon!

Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon! Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon! Pirkanmaan ympäristökasvatuspäivä 2.6.2015 Päivi Ikola Aluejohtaja Uutta vai vanhaa? 2.6.2015 Päivi Ikola Perusopetuksen

Lisätiedot

Kuraattorityön helmet ja helvetit

Kuraattorityön helmet ja helvetit Kuraattorityön helmet ja helvetit Vuokatti 8.10.2010 Katariina Ylä-Rautio-Vaittinen katariina.yla-rautio@sci.fi Nykyajan nuoret rakastavat ylellisyyttä. Heillä on huonot tavat, he pilkkaavat auktoriteetteja

Lisätiedot

Prosessikonsultaatio. Konsultaatioprosessi

Prosessikonsultaatio. Konsultaatioprosessi Prosessikonsultaatio Lähtötilanteessa kumpikaan, ei tilaaja eikä konsultti, tiedä mikä organisaation tilanne oikeasti on. Konsultti ja toimeksiantaja yhdessä tutkivat organisaation tilannetta ja etsivät

Lisätiedot

VAPAUS OPPIA JA SIVISTYSOSAAMISEN HYÖDYT. Esa Poikela KSL:n 50-vuotisjuhlaseminaari Kirjantalo 28.10.2014 Helsinki

VAPAUS OPPIA JA SIVISTYSOSAAMISEN HYÖDYT. Esa Poikela KSL:n 50-vuotisjuhlaseminaari Kirjantalo 28.10.2014 Helsinki VAPAUS OPPIA JA SIVISTYSOSAAMISEN HYÖDYT Esa Poikela KSL:n 50-vuotisjuhlaseminaari Kirjantalo 28.10.2014 Helsinki OMA OPPIMINEN JA KSL - palveluksessa 1981 1984 - koulutussuunnittelija, lyhytkursseista

Lisätiedot

"Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein

Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein "Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein Maarit Kairala Sosiaalityön e- osaamisen maisterikoulutus Lapin yliopisto/ Oulu 18.4.2013 Lähtökohtiani:

Lisätiedot

Lääkärin työn kuormitus, vastuun taakka ja ympäristön odotukset. Vuokko Hupli johtava lääkäri Lääkärikeskus VITA

Lääkärin työn kuormitus, vastuun taakka ja ympäristön odotukset. Vuokko Hupli johtava lääkäri Lääkärikeskus VITA Lääkärin työn kuormitus, vastuun taakka ja ympäristön odotukset Vuokko Hupli johtava lääkäri Lääkärikeskus VITA Kuntoutussäätiö 30 v lääkärikuntoutusta u1975-1985 "Havaintoja - tarttis tehrä jottain" Yksilötapaukset

Lisätiedot

VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA. Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta

VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA. Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta Kieliympäristössä tapahtuneita muutoksia Englannin asema on vahvistunut,

Lisätiedot

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Dosentti Elina Kontu Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos,

Lisätiedot

Lapsinäkökulmasta lapsen näkökulmaan kuulemaan asettuminen on taitolaji

Lapsinäkökulmasta lapsen näkökulmaan kuulemaan asettuminen on taitolaji Lapsinäkökulmasta lapsen näkökulmaan kuulemaan asettuminen on taitolaji Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, VET lasten psykoterapeutti kehittämispäällikkö; lasten, nuorten ja perheiden palveluyksikkö 31.5.2011

Lisätiedot

Timo Järvensivu Tutkimuspäällikkö, kauppatieteiden tohtori Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu www.degrowth.fi

Timo Järvensivu Tutkimuspäällikkö, kauppatieteiden tohtori Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu www.degrowth.fi Opetusalan Ammattijärjestö OAJ, TAF-seminaari Tekniikan Opettajat TOP ry 28.1.2011 Timo Järvensivu Tutkimuspäällikkö, kauppatieteiden tohtori Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu www.degrowth.fi 1. Talouskasvu,

Lisätiedot

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS A SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS GS1. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rastittakaa, kuinka paljon tai vähän kuvaus muistuttaa teitä itseänne. a. Ideoiden tuottaminen

Lisätiedot

Mitä on Filosofia? Informaatioverkostojen koulutusohjelman filosofiankurssin ensimmäinen luento

Mitä on Filosofia? Informaatioverkostojen koulutusohjelman filosofiankurssin ensimmäinen luento Mitä on Filosofia? Informaatioverkostojen koulutusohjelman filosofiankurssin ensimmäinen luento Filosofian kurssi 2008 Tavoitteet Havaita filosofian läsnäolo arjessa Haastaa nykyinen maailmankuva Saada

Lisätiedot

Päihdealan sosiaalityön päivä 21.11.2013

Päihdealan sosiaalityön päivä 21.11.2013 Päihdealan sosiaalityön päivä 21.11.2013 Tervetuloa www.a-klinikka.fi www.paihdelinkki.fi www.a-klinikka.fi/tietopuu/ika-paihteet-ja-mieli 1 Sisko Salo-Chydenius, TtM, kehittämiskoordinattori JOHDANTO

Lisätiedot

Ryhmätoiminnan tausta-ajatuksia

Ryhmätoiminnan tausta-ajatuksia VOIKUKKIA-vertaistukiryhmän ohjaajakoulutus Ryhmätoiminnan tausta-ajatuksia VOIKUKKIA 2014 Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliitto ja Sininauhaliitto Tekijät: Virpi Kujala SISÄLTÖ Dialogisuus Narratiivisuus

Lisätiedot

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU LAADULLINEN TUTKIMUS Hanna Vilkka 1 LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU Hermeneuttinen tieteenihanne: intentionaaliset selitykset, subjektiivisuus, sanallinen/käsitteellinen tarkastelutapa, metodien moneus.

Lisätiedot

PALUUMUUTTAJAN HAASTEET

PALUUMUUTTAJAN HAASTEET PALUUMUUTTAJAN HAASTEET YKSI PERHE MONTA KULTTUURIA Siirtolaisuusinstituutti, Turku 16.-17.11.2010 Päivi Oksi-Walter psykologi Tampereen kaupungin perheneuvola Monikulttuurisuus kasvava pääoma Suomessa

Lisätiedot

Osallisuus ja tarinat kehitysyhteistyön arvioinnissa. Laura Lager 5/6/2013

Osallisuus ja tarinat kehitysyhteistyön arvioinnissa. Laura Lager 5/6/2013 Osallisuus ja tarinat kehitysyhteistyön arvioinnissa Laura Lager 5/6/2013 Miksi arvioidaan? Tili- ja vastuuvelvollisuus oppiminen ja toiminnan kehittäminen Rahoittajaan kohdistuvan tili- ja vastuuvelvollisuuden

Lisätiedot

Akateeminen työ käytännöllisenä toimintana

Akateeminen työ käytännöllisenä toimintana Akateeminen työ käytännöllisenä toimintana Keijo Räsänen www.hse.fi/meri krasanen@hse.fi Alustus seminaarissa EETTINEN KIPU JA RISKI Humanistis yhteiskuntatieteellisen tutkimuksen riskit, ennakkoarvioinnin

Lisätiedot

9. Luento 23.3. Hyvä ja paha asenne itseen

9. Luento 23.3. Hyvä ja paha asenne itseen 9. Luento 23.3. Hyvä ja paha asenne itseen Hyvä ja paha 19.1.-30.3.2011 Helsingin suomenkielinen työväenopisto FM Jussi Tuovinen Luentoaineisto: http://opi.opisto.hel.fi/yleisluennot/ Hyvä ja paha asenne

Lisätiedot

Tutkiva Oppiminen Lasse Lipponen

Tutkiva Oppiminen Lasse Lipponen Tutkiva Oppiminen Lasse Lipponen Miksi Tutkivaa oppimista? Kasvatuspsykologian Dosentti Soveltavan kasvatustieteenlaitos Helsingin yliopisto Tarjolla olevan tietomäärän valtava kasvu Muutoksen nopeutuminen

Lisätiedot

Kuolevan potilaan ja hänen omaisensa kohtaamisesta

Kuolevan potilaan ja hänen omaisensa kohtaamisesta Kuolevan potilaan ja hänen omaisensa kohtaamisesta Kuolevan hyvä hoito, yhteinen vastuumme Yhteisvastuukeräyksen saattohoitokoulutus Tampere, 30.10.2015 Irja Öun Terhokoti LL, geriatrian erikoislääkäri

Lisätiedot

Tuettava kriisissä. 6.3.2015 Eija Himanen

Tuettava kriisissä. 6.3.2015 Eija Himanen Tuettava kriisissä 6.3.2015 Eija Himanen Kriisi Elämään kuuluu muutosvaiheita: Lapsuuden kodista poismuutto, parisuhteeseen asettuminen, lasten syntymät jne., ns. normatiiviset kriisit. Akuutteja kriisejä

Lisätiedot

Perusopetuksen (vuosiluokat 1-5) elämänkatsomustiedon opetussuunnitelma

Perusopetuksen (vuosiluokat 1-5) elämänkatsomustiedon opetussuunnitelma Perusopetuksen (vuosiluokat 1-5) elämänkatsomustiedon opetussuunnitelma Deutsche Schule Helsinki / Helsingin Saksalainen koulu Malminkatu 14 00100 Helsinki Finnland ELÄMÄNKATSOMUSTIETO Elämänkatsomustieto

Lisätiedot

Sinusta tulee isä! - Isäksi kasvamista tukemassa

Sinusta tulee isä! - Isäksi kasvamista tukemassa Sinusta tulee isä! - Isäksi kasvamista tukemassa Tieto isäksi tulemisesta voi olla iloinen, hämmentävä, odotettu tai pelottava. Ajatus itsestä isänä konkretisoituu miehelle hitaasti mutta varmasti, kun

Lisätiedot

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute 28.5.2013 Minna Lappalainen, TtM, TRO, työnohjaaja minna.lappalainen@apropoo.fi Tavoitteena: Erilaisten näkökulmien ja työvälineiden löytäminen arjen vuorovaikutustilanteisiin:

Lisätiedot

22.10.2014 M.Andersson

22.10.2014 M.Andersson 1 Kommenttipuheenvuoro: Reflektiivinen työote Mll:n seminaari Helsinki Maarit Andersson, kehittämispäällikkö Ensi- ja turvakotien liitto 2 Aluksi Vallitseva yhteiskunnallinen tilanne, kuntien taloudellinen

Lisätiedot

Luovuus ja oppiminen. Juha Nieminen Opintopsykologi Yliopistopedagogiikan kouluttaja

Luovuus ja oppiminen. Juha Nieminen Opintopsykologi Yliopistopedagogiikan kouluttaja Luovuus ja oppiminen Juha Nieminen Opintopsykologi Yliopistopedagogiikan kouluttaja Helsingin yliopisto Yliopistopedagogiikan tutkimus- ja kehittämisyksikkö Lääketieteellisen koulutuksen tuki- ja kehittämisyksikkö

Lisätiedot

Uutta asiantuntijuutta sosiaalialalle:! sosiaalipedagogiikka ja sosionomi (AMK)!!

Uutta asiantuntijuutta sosiaalialalle:! sosiaalipedagogiikka ja sosionomi (AMK)!! Uutta asiantuntijuutta sosiaalialalle:! sosiaalipedagogiikka ja sosionomi (AMK)!! Elina Ikonen YTM, sosiaalityöntekijä, opettaja Jatko-opiskelija (Itä-Suomen yliopisto) Väitöskirja koskien suomalaista

Lisätiedot

Täydellisen oppimisen malli

Täydellisen oppimisen malli Täydellisen oppimisen malli Yrjö Engeström: Perustietoa opetuksesta. Helsinki 1991 Johtaa korkealaatuiseen tietoon Opittavan aineksen itsenäiseen hallintaan Kykyyn soveltaa sitä uusissa tilanteissa Oppilas

Lisätiedot

sosiaalisesta tuesta läheiselle: Miehen tuki ystävälle ja omaishoitajan tuki muistisairaalle puolisolle

sosiaalisesta tuesta läheiselle: Miehen tuki ystävälle ja omaishoitajan tuki muistisairaalle puolisolle Tuen antajien kokemuksia sosiaalisesta tuesta läheiselle: Miehen tuki ystävälle ja omaishoitajan tuki muistisairaalle puolisolle Ira Virtanen ab, Seija Pekkala b ja Saila Poutiainen b a Viestinnän, median

Lisätiedot

ONKO ONNELLISUUS SEURAUS VAI SYY?

ONKO ONNELLISUUS SEURAUS VAI SYY? ONKO ONNELLISUUS SEURAUS VAI SYY? ONKO ONNELLISUUS JOTAKIN, JONKA VOIMME SAAVUTTAA SAAMALLA ITSELLEMME SEN, MIKÄ TEKISI MEISTÄ ONNELLISIA? TUTKITTUANI ITSEÄNI JA ELÄMÄÄNI OLEN TULLUT TODISTANEEKSI ITSELLENI,

Lisätiedot

UTOPIA MAAILMAA MUUTTAVISTA NUORISTA

UTOPIA MAAILMAA MUUTTAVISTA NUORISTA UTOPIA MAAILMAA MUUTTAVISTA NUORISTA SOSIOKULTTUURISEN INNOSTAMISEN MAHDOLLISUUDET GLOBALISOITUVASSA MAAILMASSA Nuorten Palvelu ry:n 40-vuotisjuhlaseminaari 7.11.2009 Kuopiossa Elina Nivala, YTT UTOPIA

Lisätiedot

Tulevaisuuden markkinat tulevaisuuden yrittäjä. Vesa Puhakka vesa.puhakka@oulu.fi

Tulevaisuuden markkinat tulevaisuuden yrittäjä. Vesa Puhakka vesa.puhakka@oulu.fi Tulevaisuuden markkinat tulevaisuuden yrittäjä Vesa Puhakka vesa.puhakka@oulu.fi Dynaamisessa liiketoimintaympäristössä on valtavasti informaatiota mutta vähän tietoa. Koska suurin osa yrityksistä ja ihmisistä

Lisätiedot

USKONTO. Oppiaineen tehtävä

USKONTO. Oppiaineen tehtävä 1 USKONTO Oppiaineen tehtävä Uskonnon opetuksen tehtävänä on antaa oppilaalle laaja uskonnollinen ja katsomuksellinen yleissivistys. Opetus perehdyttää oppilasta opiskeltavaan uskontoon ja sen monimuotoisuuteen,

Lisätiedot

Turun normaalikoulu interkulttuurinen koulu!

Turun normaalikoulu interkulttuurinen koulu! Turun normaalikoulu interkulttuurinen koulu! Perusopetuksessa 645 oppilasta Lukiossa 290 oppilasta Kansainvälisessä koulussa 160 oppilasta Turun peruskouluissa 1200 monikulttuurista oppilasta, heistä 600

Lisätiedot

jukka.harmainen@pp.inet.fi www.perhejaverkostokeskus.fi KM Jukka Harmainen 9/2015

jukka.harmainen@pp.inet.fi www.perhejaverkostokeskus.fi KM Jukka Harmainen 9/2015 KM Jukka Harmainen 9/2015 1 ! VERKOSTOJEN MERKITYS JA DIALOGISUUDEN KOROSTAMINEN ILMESTYI VIRANOMAISKESKUSTELUIHIN VOIMAKKAAMMIN 1990-LUVULLA.! MISTÄ TÄHÄN ON TULTU?! Kaarina Mönnkönen (2001) Ammatillinen

Lisätiedot

KULTTUURITUOTANNON YHTEYS MATKAILUUN

KULTTUURITUOTANNON YHTEYS MATKAILUUN KULTTUURITUOTANNON YHTEYS MATKAILUUN Pekka Uotila Kulttuuri kyydittää -raportti http://tuottaja2020.metropolia.fi/ KULTTUURITUOTTAJA Välittäjäammatti Kulttuurikokemus, -taito, -asenne ja -tieto Tuotantokokemus,

Lisätiedot

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta Tämä teksti on lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta. Kun puolueohjelma

Lisätiedot

ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa. Aistit.

ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa. Aistit. ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa Aistit. Aistien maailma Ympäristön havainnointi tapahtuu aistien välityksellä. Tarkkailemme aistien avulla jatkuvasti enemmän tai vähemmän tietoisesti

Lisätiedot

STRATEGIA 2020. Pieniä kosketuksia, pysyviä vaikutuksia

STRATEGIA 2020. Pieniä kosketuksia, pysyviä vaikutuksia STRATEGIA 2020 Pieniä kosketuksia, pysyviä vaikutuksia 1 Sisällysluettelo Visio s. 3 Edistämme kaupunkilaisten hyvinvointia kulttuurikosketuksilla Viemme kulttuuria ja taidetta keskelle kaupunkilaisten

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

TYÖPAJA 3. SAMAUTTAMINEN VUOROVAIKUTUKSESSA KEVÄT 2015

TYÖPAJA 3. SAMAUTTAMINEN VUOROVAIKUTUKSESSA KEVÄT 2015 TYÖPAJA 3. SAMAUTTAMINEN VUOROVAIKUTUKSESSA ULLA PIIRONEN-MALMI METROPOLIA KEVÄT 2015 KIELELLINEN SAMAUTTAMINEN IHMISELLÄ ON SOSIAALISISSA TILANTEISSA MUUNTUMISEN TARVE HÄN HALUAA MUOKATA JA SOVITTAA OMAA

Lisätiedot

Fransiskaanit ja teologia

Fransiskaanit ja teologia Fransiskaanit ja teologia sääntökunnilla yliopistossa omat oppituolinsa opetus omassa konventissa ) omat teologiset traditiot (k. 1245) opetti Pariisissa aluksi sekulaariteologina (=ei-sääntökuntalaisena)

Lisätiedot

Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011

Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011 Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011 Sairaus Paha tapa pystytään hoitamaan parantumaton; miten hoidetaan? pystytään muuttamaan muuttumaton; miten hoidetaan? Miten tietoinen olen 1. omista asenteistani?

Lisätiedot

IHMISLAJIN PERUSKYSYMYKSET: OLENKO TOIVOTTU? RAKASTETTU? HYVÄKSYTTY?

IHMISLAJIN PERUSKYSYMYKSET: OLENKO TOIVOTTU? RAKASTETTU? HYVÄKSYTTY? VAATIVA YHTÄLÖ IHMISLAJIN PERUSKYSYMYKSET: OLENKO TOIVOTTU? RAKASTETTU? HYVÄKSYTTY? AMMATTILAISEN PERUSKYSYMYKSIÄ: ONKO PERUSTEHTÄVÄ POMO? MITEN TYÖNI OTETAAN VASTAAN? MITÄ LAATUA TUON TYÖMAALLE? MITEN

Lisätiedot

Tolkkua maailman ymmärtämiseen Maailmankansalaisen eväät koulussa ja opetuksessa

Tolkkua maailman ymmärtämiseen Maailmankansalaisen eväät koulussa ja opetuksessa Tolkkua maailman ymmärtämiseen Maailmankansalaisen eväät koulussa ja opetuksessa Kun kulttuurit kohtaavat - opettajana monikulttuurisessa oppimisympäristössä - seminaari, SOOL, Helsinki 11.3.2011 Jari

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun infrapalvelujen seutuseminaari III 4.6.2014

Tampereen kaupunkiseudun infrapalvelujen seutuseminaari III 4.6.2014 Rakentamisen laatu ja tulevaisuuden haasteet Tampereen kaupunkiseudun infrapalvelujen seutuseminaari III 4.6.2014 Mistä tulevaisuuden osaajat rakentamiseen? Professori Ralf Lindberg 1. Taustaa 2. Opiskelijat

Lisätiedot

Euro ajatuksistasi: luovuutta vuorovaikutuksen avulla

Euro ajatuksistasi: luovuutta vuorovaikutuksen avulla Euro ajatuksistasi: luovuutta vuorovaikutuksen avulla Maija Vähämäki tutkijatohtori, KTT Turun kauppakorkeakoulu Lappeenranta-seminaari: RATKAISU LÖYTYY AINA 14.-15.8.2014 maija.vahamaki@utu.fi 1 Mitä

Lisätiedot

TOIMIVAN NÄYTÖN JA TYÖSSÄ OPPIMISEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN

TOIMIVAN NÄYTÖN JA TYÖSSÄ OPPIMISEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN TOIMIVAN NÄYTÖN JA TYÖSSÄ OPPIMISEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN Uudistuva korkeakoulujen aikuiskoulutus oppisopimustyyppinen täydennyskoulutus ja erityispätevyydet Opetusministeriö 8.10.2009 Petri Haltia

Lisätiedot

Riippuvuusajattelu eli teoria siitä, kuinka yksin ei olekaan tarkoitus vaan yhdessä

Riippuvuusajattelu eli teoria siitä, kuinka yksin ei olekaan tarkoitus vaan yhdessä Riippuvuusajattelu eli teoria siitä, kuinka yksin ei olekaan tarkoitus vaan yhdessä Valintojen tekeminen yksin on aika usein kamalaa. Omaa elämää koskevien valintojen hetkillä tunnen itseni yleensä kaikkein

Lisätiedot

PA5 KASVATUSFILOSOFIAN PERUSTEET

PA5 KASVATUSFILOSOFIAN PERUSTEET PA5 KASVATUSFILOSOFIAN PERUSTEET AUDIOLUENTO 2000-02 - 09 Muistiinpanot EDUSERVER s. 29.02.1952 Helsingin yliopisto Avoin yliopisto Aikuiskasvatustiede 15 ov Kasvatusfilosofian per. (2ov) Monimuoto-opetus

Lisätiedot

UUSI OPETTAJUUS UUSI OPETTAJUUS MIKÄ ON KOULUTUKSEN TARKOITUS?

UUSI OPETTAJUUS UUSI OPETTAJUUS MIKÄ ON KOULUTUKSEN TARKOITUS? UUSI OPETTAJUUS OLLI LUUKKAINEN JOHTAJA HÄMEENLINNAN AMMATILLINEN OPETTAJAKORKEAKOULU olli.luukkainen@hamk.fi 1 UUSI OPETTAJUUS MEIDÄN ON OPITTAVA SUUNTAAMAAN KULKUMME TÄHTIEN, EIKÄ JOKAISEN OHI KULKEVAN

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

Kohtaamisia opinpoluilla

Kohtaamisia opinpoluilla Kohtaamisia opinpoluilla Taustaa ja lähtökohtia miksi tavoitteena inkluusio? Erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden määrä kasvussa Erityistä / yksilöllistä tukea tarvitsevia opiskelijoita integroituna

Lisätiedot