NUORTEN HYVINVOINTI-INDIKAATTORIT HYVÄKSYTTY NUORAN KOKOUKSESSA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "NUORTEN HYVINVOINTI-INDIKAATTORIT HYVÄKSYTTY NUORAN KOKOUKSESSA 3.9.2012"

Transkriptio

1 NUORTEN HYVINVOINTI-INDIKAATTORIT HYVÄKSYTTY NUORAN KOKOUKSESSA Johdanto 3 2 Indikaattorityön taustaa Indikaattorityön tavoitteet Nuorten hyvinvointi-indikaattorit osana muita indikaattorihankkeita ja ohjelmia 5 3 Indikaattorityöskentely Työryhmän jäsenet ja toiminta Nuorten hyvinvointi-indikaattoreiden kehyksen määrittely EU:n nuorisostrategian pohjalta valitut elämänalueet Nuorten hyvinvointikysely ja sen tulokset Nuorten hyvinvointi-indikaattorit ihmisoikeusindikaattoreina 7 4 Ehdotukset nuorten hyvinvointi-indikaattoreiksi Huomioitavia seikkoja teemakohtaisissa indikaattoreissa Taustaindikaattorit Nuorten määrä Vieraskielisten nuorten määrä Sateenkaariperheet Vanhempien työttömyys Vanhempien tupakointi Koulutus Sijoittuminen peruskoulun jälkeen Opiskelun keskeyttäminen Perusopetuksen tehostettu ja erityinen tuki Vaikeuksia itselle sopivan opiskelutavan löytämisessä Koulunkäynnistä pitäminen Oppilashuollon saavutettavuus Oppisopimuskoulutus Työllisyys ja yrittäjyys Nuorten työttömyys Tukitoimenpitein työllistetyt nuoret Työvoiman ulkopuolella oleminen Nuorten eläkkeellä oleminen mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi Osatyökykyisten työllistyminen Opiskelijoiden työssäkäynti Nuorten yrittäjyyshalukkuus Terveys Terveydentilan kokeminen Mielenterveysongelmat Mielenterveysongelmien lääkehoito Mielenterveysongelmien hoito kuntoutuspsykoterapialla Hoitoonpääsyaika mielenterveysongelmissa Alkoholin käyttö Lääkkeiden käyttö päihtymystarkoituksessa Huumekokeilut Tupakointi Ylipaino Seksuaaliterveys 21 1

2 4.6 Arjenhallinta Abortit Alle 19-vuotiaat äidit Nuoret yksinhuoltajat Nuorten pienituloisuus Kodin ulkopuolelle sijoitetut nuoret Toimeentulotukea saavat nuoret Maksuhäiriöt Asunnottomuus Rikollisuus Etsivä nuorisotyö Itsemurhakuolleisuus Kulttuuri, luovuus ja harrastuneisuus Ystävät Harrastukset Liikuntaharrastukset Vaikuttaminen ja osallisuus Opetusryhmän ilmapiiri Oppilaiden mielipiteiden huomiointi koulussa Nuorisovaltuustot Järjestötoiminta Nuoret kunnanvaltuutetut Henkilökohtainen koskemattomuus ja oikeusturva Koulukiusaaminen Nuoret väkivallan uhreina Perheväkivalta Seksuaalinen väkivalta Viharikosten uhreiksi joutuneet nuoret Nettipoliisitoiminta 30 5 Tulevaisuuspohdintoja Indikaattoritiedon hyödyntäminen Tiedonkeruun kehittäminen 31 2

3 1 Johdanto Nuorten hyvinvointi on nuorisopolitiikan saralla yksi keskeisimpiä teemoja. Kun kaikki on kunnossa, ei nuorten hyvinvoinnin kehittämiseen kiinnitetä välttämättä riittävässä määrin huomiota. Usein on niin, että nuorten hyvinvointiin kiinnitetään yhteiskunnallisessa keskustelussa laajassa mitassa huomiota sitten, kun hyvinvointi on jo muuttunut pahoinvoinniksi ja ongelmat ovat kärjistyneet luvun laman jälkeisen julkisen talouden säästökuurin vaikutukset nuorten hyvinvointiin ovat näyttäytyneet 2000-luvulla rankalla tavalla, kun nuoret ovat päätyneet otsikoihin milloin holtittomasti ja kurittomasti käyttäytyvinä yhteiskunnallisina ongelmina, milloin raakoina murhaajina ja koulusurmaajina. THL:n toteuttamassa Kohdusta aikuisuuteen -tutkimuksessa seurataan vuonna 1987 syntyneen ikäluokan elämää ja kyseinen tutkimus on myös osaltaan vahvistanut näitä havaintoja. Euroopassa on myös koettu laajoja ja osin hallitsemattomiakin nuorten kansannousuja, joiden taustalla selittävänä tekijänä on nuorten pahoinvointi ja yhteiskunnallinen osattomuus. Valtion nuorisoasian neuvottelukunnan lakisääteisenä tehtävänä on tuottaa ajankohtaista tietoa nuorista ja heidän elinoloistaan. Nuora on toteuttanut tehtäväänsä esimerkiksi julkaisutoimintansa (Nuorisobarometrit, Nuorten vapaa-aikatutkimus, Nuorten elinolot - vuosikirja) avulla. Eri tutkimuksissa on saatu jonkin verran ajan suhteen vertailukelpoista tietoa, mutta suurimmalta osin tieto on kuitenkin ollut kovin sirpaleista, eikä tiedon rippeiden perusteella ole ollut mahdollista nähdä nuorten hyvin-, tai pahoinvoinnin, kehitystrendejä. Lisäksi Nuora on kaudella pohtinut pysyvien nuorten hyvinvointiindikaattoreiden kehittämistä, jotta indikaattoreilla kerätystä tiedosta pystytään tekemään vertailuja ajan suhteen ja siten arvioimaan nuorten hyvinvoinnin kehitystrendejä ja valtakunnan tason nuorisopolitiikan onnistumista. Kauden indikaattorityöskentelyn tulos kulminoituu Juha Makkosen työstämään raporttiin nuorten indikaattoreista. Tällä hetkellä Makkosen indikaattoriehdotukseen kuuluu kuitenkin useita indikaattoriehdotuksia, joita koskevaa tietoa ei tällä hetkellä mikään taho kerää. Koska uusiin, kattaviin tiedonkeruisiin ei ole löydettävissä riittäviä resursseja Nuoran oman budjetin sisältä, on katsottu tarpeelliseksi muodostaa sellainen n indikaattorin kokoelma, joita koskeva tieto on saatavissa säännöllisesti. Nuorten hyvinvointia koskevia indikaattoreita on myös kehitelty muiden tutkimushankkeiden yhteydessä, joista laajimpana voitaneen mainita THL:n toteuttama Kouluterveyskysely. 2 Indikaattorityön taustaa 2.1 Indikaattorityön tavoitteet Nuorten hyvinvointi-indikaattorityöskentely kiinnittyy luonnollisesti vahvasti Nuoran lakisääteisen tehtävän toteuttamiseen. Lain kirjaimen toteuttamisen lisäksi on kuitenkin huomioitava yleinen yhteiskunnallinen kehitys ja erityisesti tiedolla johtamisen merkityksen kasvu toiminnan legitimaatioperusteita etsittäessä. Rajallisten resurssien olosuhteiden vallitessa on kyettävä selkeästi osoittamaan toimenpiteiden tehokkuus ja vaikuttavuus. Nuoran indikaattorityöskentelyn tavoitteena on kerätä tietoa nuorten hyvinvoinnista ja tätä tietoa perusteena käyttäen pyrkiä havainnollistamaan nuorisopolitiikan toimenpiteiden onnistuneisuutta. 3

4 Indikaattoripatteristolla kerätty tieto on avainasemassa Nuoran laatiessa kannanottojaan suomalaista nuorisopolitiikkaa koskien. Nuora on nuorisotyön ja -politiikan asiantuntijaelin, mutta jäsennelty, objektiivinen ja määrällinen tiedonkeruu helpottaa Nuoran vaikuttamistyötä esimerkiksi tulevan hallitusohjelman ja lapsi- ja nuorisopoliittisen kehittämisohjelman valmisteluvaiheessa: on helpompaa olla uskottava, kun on mahdollista pelkän "mutu-tuntuman" sijaan nostaa tietoon nojautuen esiin tehdyn politiikan epäkohtia ja onnistumisia. Säännöllisen tiedonkeruun turvin on mahdollista nostaa nuorten asemaa omana erityisryhmänään esiin valtakunnallisessa päätöksenteossa. Yksinkertaistaen sanottuna Nuoran indikaattorityön tavoitteena on saada kokoon nuorten hyvinvointia kuvaava indikaattoripatteristo, johon on kerättynä olennaisimpia mittareita nuorten eri elämänalueilta. Tavoitteena on, että yhteensä indikaattoreita tulisi n kappaletta, jotta niiden seuraaminen on mahdollista. Indikaattoreilla kerättävälle tiedolle on lisäksi vaatimuksena, että tieto on saatavilla riittävän usein, jotta Nuora voi käyttää kerättävää tietoa vuosittaisen lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelman toteutumisen arvioinnin pohjana. Huomionarvoinen rajoite indikaattorityöskentelylle on myös se, että indikaattoripatteristoon mukaan otettavien indikaattorien on oltava sellaisia, joita koskevaa tietoa jokin taho Suomessa jo kerää, sillä erillisten tiedonkeruiden ja hankkeiden käynnistäminen ei ole Nuoran taloudellisten resurssien puitteissa mahdollista. Indikaattorityölle asetetuista rajoituksista johtuen indikaattoripatteristo on yksi tapa mallintaa nuorten hyvinvoinnin kehittymistä. Vaihtoehtoisia malleja on myös olemassa. Indikaattoripatteristo on aikansa tuotos, ja siten siinä olevia indikaattoreita ja niiden tuottamaa tietoa on mahdollista tarkastella kriittisestikin ja arvioida indikaattorin tuottaman tiedon hyödyllisyyttä. Tästä syystä nuorten elämässä tapahtuvat muutokset on huomioitava myös indikaattoripatteriston arvioinnissa, erityisesti, mikäli tiedonkeruussa tapahtuu merkittäviä edistyksiä. Indikaattorityöskentelyssä Nuora tekee myös samalla selvitystä siitä, millaista tietoa nuorista tällä hetkellä Suomessa kerätään, vaikka kaikkea tätä tietoa ei voidakaan ottaa lopulliseen indikaattoripatteristoon. Nuoria koskevan tiedon keräämistapojen selvittämisellä voidaan havainnoida sitä, millaisia katvealueita nuorten hyvinvointia koskevan tiedon keruussa on ja näin mahdollistaa erityishuomion kiinnittäminen siihen, että tulevaisuudessa tietoa kerätään myös näistä nyt katveeseen jäävistä asioista. Tällaisia tiedonkeruun katvealueita ovat tällä hetkellä esimerkiksi erilaisiin vähemmistöihin kuuluvat nuoret sekä syystä tai toisesta erilaisten tilastojen ulkopuolelle jäävät nuoret. Lisäksi nuorten työelämää ja työ- ja yrittäjyysasenteita koskeva tutkimus on hajanaista. Vaikka nuorten osallistumismahdollisuuksia on painotettu nuorisopoliittisessa keskustelussa voimakkaasti viimeisen kymmenen vuoden aikana, ei osallistumismahdollisuuksista ja niiden käytöstä ole olemassa säännöllistä tiedonkeruuta. Nuorten vapaa-aikaa tutkitaan pääasiassa Nuoran ja Nuorisotutkimusverkoston Vapaaaikatutkimuksessa, mutta tutkimuksen kolmen vuoden frekvenssi ei tarjoa ajantasaista tietoa vapaa-ajanviettotapojen muutoksista. Yksi tiedonkeruun kehittämisen suurimpia haasteita onkin kehittää tiedonkeruita ajantasaisemmiksi ja säännönmukaisemmiksi. 4

5 2.2 Nuorten hyvinvointi-indikaattorit osana muita indikaattorihankkeita ja ohjelmia Nuoran indikaattorityötä ei siis toteuteta irrallaan muusta indikaattorityöskentelystä, vaan työskentely linkittyy muihin valmistuneisiin ja valmisteilla oleviin indikaattoripatteristoihin ja -hankkeisiin. Tällaisia indikaattorihankkeita ovat esimerkiksi lasten hyvinvointi-indikaattorit, perus- ja ihmisoikeustoimintaohjelman indikaattorit, sisäisen turvallisuuden ohjelman nuorisoindikaattorit sekä lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelman seurantaa varten valmisteltavat indikaattorit. Lasten hyvinvointi-indikaattorit valmisteltiin vuosina siten, että Lasten hyvinvoinnin kansalliset indikaattorit julkaistiin OKM:n työryhmämuistioita ja selvityksiä - sarjassa keväällä Lasten hyvinvointi-indikaattorit valmisteltiin laajassa työryhmätyöskentelyssä. Valmistellun lapsi-indikaattoripatteriston tavoitteena on: - palvella YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen seurantaa - palvella hallituksen tarvetta seurata lasten hyvinvoinnin kehitykselle asetettujen tavoitteiden toteutumista - hyödyttää ja tukee kuntien lasten hyvinvoinnin seurantaa - ottaa huomioon parhaan kansainvälisen kehitystyön alalla - ratkaisee indikaattorityön jatkuvuuteen ja ylläpitoon liittyvät kysymykset ja - arvioi tilastoviranomaisten yhteistyön tarpeet esimerkiksi rekistereiden käyttämisestä. Lapsi-indikaattorityön tavoitteet ovat osin yhteiset nyt rakennettavan nuorten hyvinvointiindikaattoripatteriston kanssa ja osin tavoitteet ovat sovellettavissa myös nuorten hyvinvointi-indikaattoreita koskeviksi. Lapsi-indikaattorityöskentely tapahtui kuitenkin huomattavasti laajemmassa kokoonpanossa kuin Nuoran indikaattorityöskentelyn on tarkoitus tapahtua, joten yhtä laajaa selvitystyöstä nuorten hyvinvointi-indikaattoreiden osalta ei ole tarkoitus tehdä. Koska tavoitteet ovat joiltain osin yhteneväiset, on lapsiindikaattoripatteriston valmistelussa tehtyä työtä tuloksineen mahdollista hyödyntää myös nuorten hyvinvointi-indikaattorien valmistelussa. Nuoran tehtävänä on tuottaa tietoa paitsi yleisesti nuorten elinoloista, myös arvioida lapsija nuorisopolitiikan kehittämisohjelman toteutumista. Koska lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelmassa on kyseessä kokonaisvaltainen ja poikkihallinnollinen ohjelma nuorten elämää koskien, linkittyy nuorten hyvinvointi-indikaattorityöskentely myös lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelman arviointiin. On kuitenkin huomattava, etteivät lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelman indikaattorit välttämättä suoraan sovellu nuorten yleisiksi hyvinvointi-indikaattoreiksi, koska lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelman toteutumista mitataan joka hallituskaudella hieman eri tavalla. Nuoran tavoitteena onkin löytää sellaiset nuorten hyvinvointia koskevat indikaattorit, joiden perusteella on mahdollista ensisijaisesti arvioida nuorten hyvinvointia ja nuorisopolitiikan onnistuneisuutta yli hallituskausien, mutta joita voidaan tarvittaessa hyödyntää myös lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelman arvioinnin vaikuttavuusindikaattoreina. Tätä indikaattoripatteristoa yleisen nuorten hyvinvoinnin kehittymisen seurannan välineenä on mahdollista täydentää lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelman seurantaa varten erillisillä seurantatyökaluilla. Hallitusohjelman mukaisesti oikeusministeriössä on käynnistetty kansallinen perus- ja ihmisoikeustoimintaohjelma, jonka osana työstetään indikaattoreita kuvaamaan ihmisoikeuksien tilaa Suomessa. Nuoran hyvinvointi-indikaattoriprojekti on myös kirjattuna ohjelman hankeluetteloon. Nuorten hyvinvointi-indikaattoripatteriston valmistelulla on 5

6 mahdollista osallistua myös ihmisoikeusindikaattorityöhön ja näin saada nuorten hyvinvoinnin kannalta merkittäviä asioita nostettua teemoiksi myös laajemmin ihmisarvoista elämää pohdittaessa. Indikaattorityöskentelyssä on pyritty huomioimaan myös muut käynnissä olevat indikaattoriprojektit ja indikaattorityöryhmän työskentelyn lisäksi asiasta on konsultoitu mm. valtioneuvoston kanslian Findikaattori-projektia sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen INDI-ohjelmaa Indikaattoripatteriston rakentamisessa on ollut pyrkimys käyttää indikaattoreita, jotka ovat jo yleisesti käytössä. Tämä näkyy EU:n nuorisoindikaattoreiden laajana hyödyntämisenä. 3 Indikaattorityöskentely 3.1 Työryhmän jäsenet ja toiminta Nuorisoasiain neuvottelukunta nimesi kokouksessaan indikaattoripatteristoa valmistelemaan työryhmän, joka voi tarvittaessa täydentää itse omaa kokoonpanoaan. Työryhmään nimettiin seuraavat henkilöt: vs. kehittämisjohtaja Mirella Huttunen (Suomen Nuorisoyhteistyö - Allianssi ry.) tilastotutkija Sami Myllyniemi (Nuorisotutkimusverkosto) suunnittelija Marjut Pietiläinen (Tilastokeskus) ryhmäpäällikkö Salla Säkkinen (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, varalla erikoissuunnittelija Outi Räikkönen) Työryhmä päätti pyytää pysyväksi asiantuntijajäsenekseen erikoistutkija Laura Kestilän THL:stä sekä jäsenekseen tiedottaja Asmo Kosteen Allianssista. Työryhmä laati työskentelystään väliraportin, jonka Nuora käsitteli kokouksessaan Lopullinen väliraportti toimitettiin kommenteille yhteistyötahoille ja kommentointiaikaa oli saakka. Saatujen kommenttien perusteella indikaattorityöryhmä teki tarvittavat muutokset loppuraporttiin, jonka Nuora hyväksyi kokouksessaan Työryhmä on kokoontunut vuoden 2012 aikana kuusi kertaa, 7.2., 27.2., 21.3., 25.4., ja Kokousväleillä työryhmä on työskennellyt myös sähköpostitse. 3.2 Nuorten hyvinvointi-indikaattoreiden kehyksen määrittely EU:n nuorisostrategian pohjalta valitut elämänalueet Työryhmä päätti lähteä muodostamaan indikaattoripatteristoa soveltaen EU:n nuorisostrategian elämänaluejaottelua, jossa strategiset tavoitteet on jaoteltu seuraaville elämänalueille: - Koulutus ja harjoittelu (Education and training) - Työllisyys ja yrittäjyys (Employment and entrepreneurship) - Terveys ja hyvinvointi (Health and well-being) - Kulttuuri ja luovuus (Creativity and culture) - Vaikuttaminen ja osallisuus (Participation) - Sosiaalinen osallisuus (Social inclusion) - Vapaaehtoistyö (Voluntary activities) - Globaalivastuu (Youth and the world) 6

7 Työryhmä päätti käyttää EU-strategian elämänaluejaottelua indikaattorityöskentelynsä pohjana, jotta indikaattoreiden seuranta sitoutuisi myös kansainväliseen kontekstiin. Elämänaluejaottelua kuitenkin muokattiin suomalaiseen yhteiskunnalliseen ympäristöön sopivammaksi ja osa-alueiksi valittiin: - Koulutus - Työllisyys ja yrittäjyys - Terveys (hyvinvointi poistettiin otsikosta, sillä aiheen alle näytti valikoituvan suoraan terveyttä kuvaavia indikaattoreita) - Arjenhallinta (käsitteenä laajempi kuin sosiaalinen osallisuus ja sopii myös suomalaiseen kielenkäyttöön paremmin) - Kulttuuri, luovuus ja harrastuneisuus (teemaan lisättiin harrastuneisuus, sillä asia ei suoraan kuulu EU-strategian tavoitteistoon, mutta Suomessa harrastusten hyvinvointia tuottavasta vaikutuksesta käydään jatkuvaa keskustelua) - Vaikuttaminen ja osallisuus - Henkilökohtainen koskemattomuus ja oikeusturva Nuorten hyvinvointikysely ja sen tulokset Työryhmä halusi selvittää myös nuorten omia käsityksiä siitä, miten heidän hyvinvointiaan tulisi mitata. Kyselyssä esitettiin jo olemassa olevia teema-aluekohtaisia indikaattoreita ja nuoria pyydettiin arvioimaan, onko kyseinen indikaattori heidän mielestään (i) merkittävä, (ii) yhdentekevä vai (iii) ei täysin yhdentekevä, mutta ei kovin merkittäväkään heidän tai yleisesti nuorten hyvinvoinnin kuvaajana. Kysely toteutettiin sähköisenä Webropol-kyselynä Kyselyyn vastasi 1148 nuorta, joista 108 (9 %) ruotsia äidinkielenään puhuvia. Kyselyn linkkiä toimitettiin nuorille esimerkiksi Suomen Nuorisoyhteistyö - Allianssi ry:n jäsenjärjestöille ja kunnille suunnatun sähköpostitiedotteen sekä ylioppilas- ja opiskelijakuntien kautta. Indikaattorityöryhmä kävi kyselyn tulokset läpi kokouksessaan Suurelta osin nuorten mielipiteet merkittävinä koetuista indikaattoreista olivat samoja, kuin työryhmän jäsenten näkemykset. Lisäksi EUindikaattoreiksi valitut indikaattorit nousivat kärkipäähän eri alueilla myös nuorten mielestä merkittävimpinä hyvinvointia kuvaavina indikaattoreina. Kyselyn tulokset voi tiivistää niin, että koulutus, työllisyys, terveys ja arjenhallinta ovat nuorten hyvinvoinnin kannalta merkittäviä teemoja, sillä näihin teemoihin liittyviä indikaattoreita pidettiin usein tärkeämpinä kuin esimerkiksi kulttuuriin liittyviä indikaattoreita. Toisaalta kuitenkin avoimien vastausten perusteella nousi esiin nuorten näkemys esimerkiksi ystävyyssuhteiden ja mielekkäiden vapaa-ajanviettomahdollisuuksien merkityksestä nuorten hyvinvoinnin kannalta. Näistä teemoista kuitenkaan ei ole olemassa säännöllistä tiedonkeruuta siinä määrin, että asioita voisi tällä hetkellä vahvasti painottaa indikaattoripatteristossa. Useissa vastauksissa korostettiin myös sitä, että esimerkiksi palveluiden käyttäjämäärät eivät vielä kerro mitään nuorten hyvinvoinnista, vaan asiaa pitäisi mitata nuorten käyttäjäkokemuksilla. 3.3 Nuorten hyvinvointi-indikaattorit ihmisoikeusindikaattoreina Nuorten hyvinvointi-indikaattorihanke on osa kansallista perus- ja ihmisoikeustoimintaohjelmaa. Indikaattorien avulla on tarkoitus tarkastella hyvinvoinnin muotoutumisen lisäksi myös perus- ja ihmisoikeuksien toteutumista nuorten osalta. Perusoikeuksilla tarkoitetaan yleisesti perustuslain 2. luvussa säädettyjä perusoikeuksia. 7

8 Ihmisoikeuksilla tarkoitetaan yleisesti kansainvälisoikeudellisiin ihmisoikeussopimuksiin perustuvia oikeuksia. Ihmisoikeussopimusten kirjo on laaja, joten tässä indikaattorityössä keskeisimpinä ihmisoikeussopimuksina pidetään YK:n taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskevaa ns. TSS-oikeuksien sopimusta ja kansalais- ja poliittisia oikeuksia koskevaa ns. KP-sopimusta. Hyvinvoinnin minimitasona voi pitää ihmisoikeuksien toteutumista, eli viime kädessä hyvinvoinnissa on kyse ihmisoikeuksista. TSS-oikeuksien toteutumista seurataan erityisesti koulutuksen, työllisyyden & yrittäjyyden, terveyden ja arjenhallinnan teemaosioissa, kun taas KP-sopimuksen toteutumisen seuranta nuorten osalta toteutuu muissa teemoissa paremmin. Lisäksi esimerkiksi YK:n Lapsen oikeuksien sopimus ja Kaikkinaisen naisten syrjinnän poistamista koskeva yleissopimus tulevat osittain tarkastelun kohteeksi, mutta Lapsen oikeuksien sopimuksen toteutumista seurataan tarkemmin lasten hyvinvointi-indikaattoreilla, sillä sopimus koskee vain alle 18-vuotiaita lapsia ja nuoria. Naisten syrjinnän poistamista koskeva yleissopimus tulee tarkasteluun lähinnä siten, että indikaattoreiden tuottama tieto pyritään saamaan sukupuolittain jaoteltuna, jotta mahdolliset sukupuolten väliset hyvinvointierot ja erot oikeuksien toteutumisessa käyvät ilmi. 4 Ehdotukset nuorten hyvinvointi-indikaattoreiksi 4.1 Huomioitavia seikkoja teemakohtaisissa indikaattoreissa Indikaattoripatteriston kokoamisessa pyrittiin huomioimaan nuorten hyvinvointia muodostavat elämänalueet mahdollisimman laajasti. Jo indikaattoripatteriston kokoamisen alkuvaiheessa tuli selväksi, että hyvinvoinnin mittaamisessa keskeisin ongelma on se, että seuranta tapahtuu lähinnä pahoinvointia kuvaavilla indikaattoreilla. Suomessa ei vallitse yksimielisyyttä säännöllisestä onnellisuuden mittaamisesta väestötasolla, vaikka erilaisia kansainvälisiä vertailuja esimerkiksi elämänlaatua koskien onkin tehty. Hyvinvoinnin kuvaajana käytetään usein erilaisten pahoinvointia kuvaavien ilmiöiden, kuten itsemurhien, koulukiusaamisen ja lapsiperheköyhyyden mittaamista. Useat tahot keräävät nuorista tietoja palvelujärjestelmän käyttäjinä. Palveluiden käytön mittaamisessa on kuitenkin muistettava, että esimerkiksi psykoterapiapalveluiden käyttöön vaikuttaa nuorten mielenterveysongelmien määrän ohella myös palveluiden tarjonta ja saavutettavuus. Tämä taas tarkoittaa sitä, että esimerkiksi psykoterapiapalveluiden tarjonnan vähentäminen johtaa myös palveluiden käyttäjämäärien vähenemiseen, vaikka itse ongelma - nuorten mielenterveysongelmat - on saattanut kasvaa tilastojen osoittaessa päinvastaista trendiä. Indikaattoritietoa tulkittaessa on siis huomioitava erilaiset muutokset palvelujärjestelmässä, joilla voi olla vaikutusta indikaattorin antamaan tietoon. Varsinaisen hyvinvointitiedon puute nousi esiin myös nuorten hyvinvointikyselyssä, jossa useissa avoimissa vastauksissa kritisoitiin sitä, että nykyisenkaltaiset mittarit eivät oikeastaan tuota mitään relevanttia tietoa nuorten hyvinvoinnista. Ainoa oikea tapa selvittää nuorten hyvinvointia olisi kysyä nuorilta itseltään heidän kokemuksiaan omasta tai ystäviensä hyvinvoinnista. Kouluterveyskyselyn lisäksi tällaista jatkuvaa ja säännöllistä tutkimustoimintaa Suomessa ei kuitenkaan juuri ole tarjolla kattavasti nuorten eri elämänalueilta, vaan kokemustietoa keräävät tutkimukset ovat olleet pääasiallisesti erillistutkimuksia. Ongelmana indikaattoripatteristojen tekemisessä erityisesti jo olemassa olevista tiedonkeruista on se, että vaikka säännöllistä tiedonkeruuta aiheesta olisikin, saattaa 8

9 niiden frekvenssi olla sellainen, ettei tietoa ole saatavissa kuin esimerkiksi kerran viidessä tai kerran kymmenessä vuodessa. Nuorten hyvinvoinnin osalta kerran kymmenessä vuodessa tapahtuva tiedonkeruu ei tuota relevantimpia tutkimustuloksia hyvinvoinnin kehittymisen seurannan kannalta kuin erillistutkimuksetkaan. Nuorten hyvinvointikyselyn tuloksissa myös todettiin, että nuoret pitivät esimerkiksi koulutusta, työtä, terveyttä ja arjenhallintaa koskevia indikaattoreita merkityksellisempinä hyvinvoinnin kuvaajina kuin esimerkiksi vapaa-aikaa tai vaikuttamista koskevia indikaattoreita. Tästä syystä koulutusta, työtä, terveyttä ja arjenhallintaa koskevia indikaattoreita on painotettu määrällisesti, ja eri teemojen alle kategorisoitujen indikaattoreiden määrä vaihtelee. Indikaattorityön tavoitteena oli myös saada tietoa erilaisista vähemmistöistä ja heidän hyvinvoinnistaan, mutta käytännössä tällaisen tiedon saaminen jo nyt kerättävään tietoon nojautuen on hyvin vaikeaa, sillä esimerkiksi Tilastokeskus ja THL käyttävät pääasiassa taustamuuttujina väestötiedonkeruissa ikää, sukupuolta ja mahdollisesti esimerkiksi asuinaluetta. Tilastollisissa kyselytutkimuksissa vähemmistöstatuksen käyttäminen taustamuuttujana on hankalaa siksi, että otokseen ei eri tutkimuksissa osu riittävästi eri vähemmistöihin kuuluvia henkilöitä, jotta näistä voitaisiin tehdä mitään tutkimuksellisesti päteviä havaintoja. Taustamuuttujakysymyksiin vastaaminen saattaa olla hankalaa myös kyselytutkimuksiin vastaaville henkilöille, sillä esimerkiksi sukupuolivähemmistöihin kuuluvat eivät mahdu valmiiseen nainen/mies -luokitteluun. Indikaattorityöryhmän tekemiä havaintoja tiedonkeruun puutteista ja tulevista kehitystarpeista on eritelty luvussa Taustaindikaattorit Varsinaisten teemakohtaisten indikaattoreiden lisäksi on syytä seurata yleisiä nuortenkin elämää kuvaavia indikaattoreita, kuten nuorten (15 29 vuotta) määrän kehitys alueittain ja erilaiset sosioekonomista taustaa kuvaavat indikaattorit Nuorten määrä vuotiaiden nuorten määrä maakunnittain Kokonaisuudessaan Suomessa 2000-luvulla nuoret ikäluokat ovat pienempiä kuin esimerkiksi 1900-luvun puolivälin tienoilla syntyneet kohortit. Nuorten määrää kokonaisuudessaan on syytä seurata paitsi ikäluokkien suuruuden kehityksen seuraamiseksi myös siksi, että esimerkiksi erilaisten palveluiden käyttäjien määrät on syytä suhteuttaa koko potentiaalisen palveluiden käyttäjien määrään (eli nuorten kokonaismäärään). Nuoret muodostavat suuren osan myös maan sisäisestä muuttoliikkeestä, ja erityisesti syrjäisille alueille nuorten poismuutto aiheuttaa osaltaan haasteita. Tästä syystä nuorten määrän kehitystä on perusteltua seurata maakunnittain. Tilastokeskus: Väestö (http://www.stat.fi/meta/til/vaerak.html). Tieto saatavissa sukupuolittain eriteltynä ja haluttaessa kuntakohtaisesti. 9

10 4.2.2 Vieraskielisten nuorten määrä Vieraskielisten vuotiaiden nuorten määrä ja osuus nuorista maakunnittain. Erilaisiin vähemmistöryhmiin, kuten maahanmuuttajanuoriin, kuuluvat nuoret kohtaavat arjessaan erilaisia haasteita kuin valtaväestöön kuuluvat nuoret. On esimerkiksi todettu, että maahanmuuttajanuorilla on valtaväestön nuoriin verrattuna kohonnut riski jäädä syrjään yhteiskunnan toiminnasta. Maahanmuuttajanperheiden lapsien voi olla myös vaikeampaa saada kotoaan tukea opiskeluun vanhempien kielitaidon rajallisuuden vuoksi. Maahanmuuttajataustaa voidaan kuvata esimerkiksi kansalaisuuden tai äidinkielen perusteella. Käyttämällä kuvaajana vieraskielisten määrää, voidaan huomioida myös ns. toisen polven maahanmuuttajat. Koska tilastotietoja ei ole suoraan saatavissa jäljempänä esiteltävien indikaattoreiden osalta siten eriteltynä, että kieli olisi niissä taustamuuttujana, on perusteltua seurata maahanmuuttajanuorten kokonaismäärää kielen mukaan eriteltynä, jotta saadaan ymmärrys siitä, kuinka suurista väkijoukoista on kokonaisuudessaan kyse. Tilastokeskus: Väestö (http://www.stat.fi/meta/til/vaerak.html) Sateenkaariperheet Niiden perheiden määrä, joissa vanhemmat elävät rekisteröidyssä parisuhteessa ja joissa on 0 17-vuotiaita lapsia. Sateenkaariperheissä elävien lasten ja nuorten hyvinvoinnista käydään ajoittain kiivastakin keskustelua. Säännöllistä tiedonkeruuta näiden lasten ja nuorten hyvinvoinnista on kuitenkin hyvin vähän. Huomionarvoista on, että vuoden 2010 lopussa rekisteröidyssä parisuhteessa elävien vanhempien lapsista suurin osa oli alle kouluikäisiä, mikä selittynee sillä, että samaa sukupuolta olevien parisuhteen rekisteröinti on Suomessa ollut mahdollista vasta vuodesta 2002 alkaen. Rekisteröidyssä parisuhteessa elävien vanhempien ja heidän lastensa muodostamien perheiden määrän kehitystä seuraamalla voidaan saada käsitys ilmiön kokonaislaajuudesta. Tilastokeskus: Väestö (http://www.stat.fi/meta/til/vaerak.html) Vanhempien työttömyys Niiden peruskoulussa, lukiossa ja ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevien nuorten osuus vastanneista, joiden vanhemmista vähintään toinen on ollut työttömänä edellisen vuoden aikana. Sosioekonomisen taustan on eri tutkimuksissa todettu vaikuttavan nuorten elinoloihin ja kasvuympäristöön. Sosioekonomiseen taustaan vaikuttavat esimerkiksi vanhempien 10

11 koulutustaso, tulotaso ja työllisyys. On myös todettu, että sosioekonominen asema on vahvasti periytyvää: korkeasti koulutetut vanhempien lapset suorittavat myös usein korkeakoulututkinnon, kun taas pelkän perusasteen koulutuksen varassa olevien vanhempien lapsilla on kohonnut riski jäädä yhteiskunnan ulkopuolelle. Vanhempien työttömyyden on havaittu vaikuttavan lasten ja nuorten elintasoon alhaisempien tulojen muodossa, mutta myös ennustavan osin heidän tulevaa sosioekonomista asemaansa. Indikaattoritiedon avulla ei ole mahdollista kohdistaa juuri kyseisten vanhempien ja nuorten vastauksia toisiinsa, mutta vanhempien työttömyyden määrän yleistä kehitystä seuraamalla on mahdollista ennustaa nuorten tulevaisuuden työmarkkina-aseman kehittymistä. THL: Kouluterveyskysely (Ovatko vanhempasi olleet viimeksi kuluneen vuoden aikana työttöminä tai pakkolomalla?) THL kerää tiedot kuntakohtaisesti, mutta kuntakohtaiset tiedot on saatavilla vain erillistä korvausta vastaan Vanhempien tupakointi Niiden peruskoulussa, lukiossa ja ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevien nuorten osuus, joiden vanhemmista jompikumpi tupakoi. Vanhempien tupakoinnilla on todettu olevan yhteys nuorten elämäntapojen kehittymiseen. Esimerkiksi tupakoivien vanhempien lapset alkavat todennäköisemmin tupakoida myös itse. Indikaattoritiedon avulla ei ole mahdollista kohdistaa juuri kyseisten vanhempien ja nuorten vastauksia toisiinsa, mutta vanhempien tupakoinnin määrän yleistä kehitystä seuraamalla on mahdollista ennustaa nuorten elintapojen kehitystä. THL: Kouluterveyskysely (Niiden nuorten osuus, jotka ovat vastanneet kysymykseen "Ovatko vanhempasi tupakoineet Sinun elinaikanasi? Vastaa molempien osalta." jommankumman vanhemman tupakoivan.) THL kerää tiedot kuntakohtaisesti, mutta kuntakohtaiset tiedot on saatavilla vain erillistä korvausta vastaan. 4.3 Koulutus Sijoittuminen peruskoulun jälkeen Peruskoulun 9. luokan päättäneiden välitön sijoittuminen jatko-opintoihin ja koulutuksen ulkopuolelle jääneiden sijoittuminen muihin toimenpiteisiin (esim. ammattistartti, perusopetuksen lisäopetus tai työpajat) Pelkän peruskoulutuksen saaneiden riski jäädä yhteiskunnan ja työelämän ulkopuolelle on kolminkertainen verrattuna ammatillisen keskiasteen koulutuksen saaneisiin. Pelkän peruskoulutuksen varassa olevien työvuosien odotusarvo on miehillä miltei seitsemän ja naisilla jopa 10 vuotta lyhyempi kuin ammatillisen koulutuksen saaneilla. Peruskoulun jälkeisessä nivelvaiheessa koulutuksesta syrjään jääneillä on kohonnut riski jäädä syrjään koulutuksesta ja työstä pysyvästi. Mikäli nuori jää ilman toisen asteen 11

12 opiskelupaikkaa yhteishaussa, olisi tälle taattava jokin muu mielekkään toiminnan muoto, kuten esimerkiksi osallistuminen ammattistarttiin, työpajatoimintaan tai perusopetuksen lisäopetukseen. Huomioimalla sekä tutkintotavoitteisen koulutuksen ulkopuolelle jääneet että muihin toimintoihin osallistuvat nuoret pystytään saamaan havainto siitä, kuinka suuri määrä nuoria on vaarassa syrjäytyä koulutus- ja työelämästä kokonaan. Tilastokeskus: Koulutukseen hakeutuminen (http://www.stat.fi/til/khak/index.html) Tieto on saatavissa kuntakohtaisesti. Julkaisu: vuosittain joulukuussa koskien edellisen vuoden tietoja Opiskelun keskeyttäminen Lukiokoulutuksessa, ammatillisessa koulutuksessa, ammattikorkeakoulukoulutuksessa ja yliopistokoulutuksessa keskeyttäneet lukuvuosina Tutkintotavoitteisen koulutuksen ulkopuolelle jääneiden lisäksi syrjäytymisvaarassa ovat ne nuoret, jotka keskeyttävät tutkintoon johtavan koulutuksen. Osa koulutuksen keskeyttämisestä on ns. positiivista keskeyttämistä, jolloin opiskelija vaihtaa koulutusalaa. Osa keskeyttämisestä on taas ns. negatiivista keskeyttämistä, jolloin opiskelija lopettaa tutkintotavoitteisen opiskelun kokonaan. Syrjään jäämisen kannalta olennaisempaa on seurata tätä kokonaan tutkintotavoitteisen koulutuksen keskeyttäneiden joukon osuutta kaikista koulutukseen osallistuneista. Tilastokeskus: Koulutuksen keskeyttäminen (http://www.stat.fi/til/kkesk/index.html) Tiedot keskeyttämisestä saadaan seuraamalla syyskuussa xxxx opiskelleiden henkilöiden tilannetta syyskuussa xxxx+1. Mikäli henkilö ei jatkanut opiskeluaan tai ei ollut suorittanut tutkintoa ko. vuoden aikana, hänet on laskettu keskeyttäneeksi. Tiedot valmistuvat tammikuussa xxxx+2. Tieto on saatavissa maakunnittain Perusopetuksen tehostettu ja erityinen tuki Oppilaiden, joilla on tehostetun tuen opetussuunnitelma ja erityisen tuen päätöksen saaneiden osuus (ei pidennettyä oppivelvollisuutta) kaikista peruskoululaisista. Suomessa erityisopetuksen piiriin kuuluvien lasten ja nuorten määrä on suhteellisen suuri verrattuna muihin länsimaihin. Erityisopetukseen osallistuvien määrä kertoo erityisopetuksen palveluiden tarpeesta, mutta myös palveluiden tarjonnasta. Erityisopetukseen osallistuvien määrä on lisääntynyt miltei koko 2000-luvun ajan. Perusopetuslain erityisopetusta koskevaa säädäntöä muutettiin alkaen, minkä jälkeen erityisopetuksen järjestämismuodoissa on käytetty käsitteitä tehostettu tuki ja erityinen tuki. Tehostettua tuki koostuu esimerkiksi tuetusta opetuksesta ja oppilashuollollisista toimenpiteistä oppilaalle tehtyyn oppimissuunnitelmaan perustuen. Erityinen tuki koostuu erityisopetuksesta ja mahdollisista muista toimenpiteistä ja sitä annetaan joko muun opetuksen yhteydessä tai osittain tai kokonaan erityisluokalla. 12

13 Tilastokeskus: Peruskoulun erityisopetus (http://www.stat.fi/til/erop/) Huomioitava sekä tehostettu tuki että erityinen tuki. Tieto saatavissa kuntakohtaisesti ja sukupuolittain eriteltynä. Tiedot julkaistaan vuosittain kesäkuussa Vaikeuksia itselle sopivan opiskelutavan löytämisessä Niiden peruskoulussa, lukiokoulutuksessa ja ammattioppilaitoksissa opiskelevien nuorten osuus, jotka kokevat itselleen sopivan opiskelutavan löytämisessä olevan vaikeuksia melko paljon tai erittäin paljon. Nuoret kritisoivat usein suomalaisen koulutusjärjestelmän olevan kankea ja opetusmenetelmien yksipuolisia, jotka eivät huomioi oppilaiden erilaisuutta. Kouluterveyskyselyssä itselle sopivan opiskelutavan löytämistä on kartoitettu peruskoulun 8. ja 9. luokkalaisten ja lukiolaisten osalta vuodesta 2001 ja ammattiin opiskelevien osalta vuodesta Indikaattoritiedoksi muodostuu niiden nuorten osuus kyselyyn vastanneista, jotka ovat kokeneet melko tai erittäin paljon vaikeuksia itselleen sopivan opiskelutavan löytämisessä. THL: Kouluterveyskysely (Onko sinulla vaikeuksia seuraavissa asioissa? Itselleni parhaiten sopivan opiskelutavan löytäminen). THL kerää tiedot kuntakohtaisesti, mutta kuntakohtaiset tiedot on saatavilla vain erillistä korvausta vastaan Koulunkäynnistä pitäminen Niiden peruskoulussa, lukiokoulutuksessa ja ammattioppilaitoksissa opiskelevien nuorten osuus, jotka pitävät koulunkäynnistä melko paljon tai hyvin paljon. Suomessa oppilaat ja opiskelijat selviävät usein kansainvälisissä oppimistulosvertailuissa muita maita paremmin, mutta muualla nuoret pitävät silti koulunkäynnistä enemmän. Tämä on sinänsä erikoista, koska yleensä koulunkäynnistä pitäminen johtaa myös parempiin oppimistuloksiin. Vaikka Suomessa korrelaatio ei olekaan näin selvä, on olennaista seurata sitä, pitävätkö suomalaiset nuoret koulunkäynnistään. Kouluterveyskyselyssä koulunkäynnistä pitämistä on kartoitettu peruskoulun 8. ja 9. luokkalaisten ja lukiolaisten osalta vuodesta 2001 ja ammattiin opiskelevien osalta vuodesta Indikaattoritiedoksi muodostuu niiden nuorten osuus kyselyyn vastanneista, jotka pitävät koulunkäynnistä erittäin tai melko paljon. THL: Kouluterveyskysely (Mitä pidät koulunkäynnistä tällä hetkellä?). THL kerää tiedot kuntakohtaisesti, mutta kuntakohtaiset tiedot on saatavilla vain erillistä korvausta vastaan. 13

14 4.3.6 Oppilashuollon saavutettavuus Niiden peruskoulussa, lukiokoulutuksessa ja ammattioppilaitoksissa opiskelevien nuorten osuus, joiden mielestä terveydenhoitajan/lääkärin/kuraattorin/psykologin vastaanotolle on melko vaikea tai vaikea päästä. Oppilas- ja opiskelijahuollon tilaa ja sen määrällisiä indikaattoreita (esimerkiksi oppilashuoltohenkilöstön määrää) ei selvitetä tai seurata Suomessa säännöllisesti. Kouluterveyskyselyssä oppilashuollon koettua saavutettavuutta on kartoitettu peruskoulun 8. ja 9. luokkalaisten ja lukiolaisten osalta vuodesta 2007 ja ammattiin opiskelevien osalta vuodesta Kouluterveyskyselyssä on selvitetty, kuinka helpoksi vastaaja kokee tarvittaessa päästä kouluterveydenhoitajan, -lääkärin, -kuraattorin ja psykologin vastaanotolle. Indikaattori muodostuu niiden nuorten osuus kyselyyn vastanneista, joiden arvion mukaan vastaanotolle on melko tai erittäin vaikea päästä. THL: Kouluterveyskysely (Jos haluaisit mennä koulusi terveydenhoitajan/lääkärin/kuraattorin/psykologin vastaanotolle, miten helppo sinne mielestäsi on päästä?). THL kerää tiedot kuntakohtaisesti, mutta kuntakohtaiset tiedot on saatavilla vain erillistä korvausta vastaan Oppisopimuskoulutus Oppisopimuskoulutuksessa opiskelevat, jotka ovat olleet alle 25-vuotiaita koulutuksen alkaessa. Oppisopimuskoulutuksen lisääminen nousi yhdeksi keskeiseksi tavoitteeksi nuorten yhteiskuntatakuun toteuttamisessa, joten oppisopimuskoulutukseen osallistuvien nuorten määrä on olennainen tieto ainakin hallituskaudella Oppisopimuskoulutukseen osallistuvista määrällistä tietoa kerää Tilastokeskus, joka on määritellyt nuoriksi oppisopimuskoulutukseen osallistuviksi alle 25-vuotiaat. Tilastokeskus: Ammatillinen koulutus (http://www.stat.fi/til/aop/index.html, Opetussuunnitelmaperusteinen ammatillinen peruskoulutus (oppisopimuskoulutus)). Tieto on saatavissa sukupuolittain ja maakunnittain eriteltynä. 4.4 Työllisyys ja yrittäjyys Nuorten työttömyys (jaottelu 15 19, 20 24, 25 29) -vuotiaiden nuorten työttömyysasteen vuosikeskiarvo Nuorisotyöttömyys on Suomessa huomattavasti yleisempää kuin työttömyys koko väestön keskuudessa. Sama tilanne on myös useissa muissa Euroopan maissa, ja osassa maista 14

15 jo yli puolet nuoresta työvoimasta on työttömänä. Suomessa tilastotietoja nuorten työttömyydestä kerätään työ- ja elinkeinoministeriössä sekä Tilastokeskuksessa. Työ- ja elinkeinoministeriön tilastoissa on laskettu työttömiksi työvoimahallinnon rekistereissä olevat työttömät työnhakijat, eli ne nuoret, jotka ovat ilmoittaneet itsensä työttömäksi työnhakijaksi. Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen tilastointi perustuu koko väestöä koskevaan otantaan, jossa työttömyys on määritelty ILO:n suosituksen perusteella, eli työtön on henkilö, joka tutkimusviikolla on työtä vailla, on etsinyt työtä aktiivisesti viimeisen neljän viikon aikana ja voisi aloittaa työn kahden viikon kuluessa. Indikaattorityöryhmä totesi, että erityisesti nuorisotyöttömyyden seurannan osalta Tilastokeskuksen tunnusluku on kuvaavampi, sillä kaikki nuoret työttömät eivät välttämättä ole rekisteröityneet työttömiksi työnhakijoiksi. Tilastokeskus: Työvoimatutkimus (http://www.stat.fi/til/tyti/index.html). Tieto on saatavissa ainoastaan koko maata koskien Tukitoimenpitein työllistetyt nuoret Erilaisin tukitoimenpitein työllistettyjen nuorten osuus työllisistä nuorista. Nuorten työllisyyttä pyritään parantamaan saattamalla nuori erilaisien työvoimahallinnon tukitoimenpiteiden piiriin. Työvoimapoliittisten toimenpiteiden piirissä olevien määrän seuraaminen on olennaista paitsi palvelutarjonnan selvittämiseksi, myös analysoitaviksi yhdessä nuorten kokonaistyöllisyyden ja -työttömyyden kanssa, jotta saadaan kuva työmarkkinoiden luonnollisesta työllistävyydestä. Tällaisia työvoimapoliittisia toimenpiteitä ovat palkkatuki (työmarkkinatuki tai työllisyysmäärärahat), oppisopimus, starttiraha, työharjoittelu työmarkkinatuella ja työelämävalmennus työttömyysetuudella. Oppisopimuskoulutusta on tarkasteltu erikseen jo koulutusta koskevissa indikaattoreissa, joten tuetun oppisopimuksen määriä ei ole tarpeen analysoida enää tässä kohtaa, joten tukitoimenpiteiksi lasketaan ainoastaan palkkatuki, työharjoittelu työmarkkinatuella, starttiraha ja työelämävalmennus työttömyysetuudella. TEM: Toimiala Online: vuotiaiden tukityöllistäminen toimenpiteen mukaan eriteltynä. Tieto saatavissa ELY-keskuksittain Työvoiman ulkopuolella oleminen Työvoiman ulkopuolella olevien vuotiaiden nuorten määrä ja osuus ikäluokasta. Työvoiman ulkopuolella olevien määrä kuvaa sitä määrää, jotka eivät ole työllisiä eivätkä työttömiä ja ovat siten työvoiman ulkopuolella. Kokonaisuudessaan tähän ryhmään kuuluvat esimerkiksi opiskelijat, eläkeläiset ja muut työvoiman ulkopuolella olevat, eli esimerkiksi kotiäidit ja varusmiespalvelusta suorittavat. Olennaista on seurata näistä luokkaa "Muut työvoiman ulkopuolella olevat", sillä tuohon ryhmään kuuluu erityisessä syrjäytymisvaarassa olevia nuoria. 15

16 Tilastokeskus: Työssäkäyntitilasto. (http://tilastokeskus.fi/til/tyokay/index.html) Nuorten eläkkeellä oleminen mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavien vuotiaiden määrä ja osuus vastaavanikäisestä väestöstä. Nuorten työkyvyttömyyseläkkeiden määrä on kasvanut 2000-luvulla huomattavasti. Kokonaisuudessaan työkyvyttömyyseläkkeelle jääneiden nuorten määrässä on mukana esimerkiksi synnynnäisen vamman vuoksi työkyvyttömyyseläkkeelle jääneitä, mutta suurin osa nuorten työkyvyttömyyseläkkeistä johtuu mielenterveydellisistä syistä. Tästä syystä erityisesti mielenterveysperusteisten työkyvyttömyyseläkkeiden määrää on seurattava. THL: SOTKAnet, indikaattori nro 3328 (http://uusi.sotkanet.fi/portal/page/portal/etusivu) Osatyökykyisten työllistyminen Vajaakuntoisten vuotiaiden työttömien määrä ja osuus kaikista vuotiaista nuorista sekä pitkäaikaistyöttömien osuus vajaakuntoisista työttömistä nuorista. Osatyökykyisten (esimerkiksi kehitysvammaiset tai mielenterveyskuntoutujat) työllistymisestä ei ole olemassa selkeää ja yksiselitteistä seurantaa, mutta eri tietoja yhtäaikaisesti tarkastelemalla on mahdollista muodostaa kuva työllistymisestä. Vajaatyökykyisellä tarkoitetaan TEM:n tilastoissa henkilöä, jolla on jokin diagnoosi. Nuora kokee, että korrektimpi tapa puhua tällaisista henkilöistä on puhua osatyökykyisistä henkilöistä, joten indikaattorin nimeksi on valittu "osatyökykyisten työllistyminen", vaikkakin tietokannassa terminä käytetään vajaatyökykyisyyttä. Käytännössä tieto kuitenkin kuvaa samaa ilmiötä. Työttömien määrän kehitys kuvaa paitsi työllistymismahdollisuutta myös sitä, kokevatko osatyökykyiset työnsaantimahdollisuutensa sellaiseksi, että heidän kannattaa rekisteröityä työttömäksi työnhakijaksi. Kaksinaisesta tulkintamahdollisuudesta johtuen on syytä tarkastella myös osatyökykyisten nuorten pitkäaikaistyöttömyyttä yhdessä kaikkien työttömien kanssa, jotta pystytään tekemään havaintoja osatyökykyisten nuorten työllistymisestä. TEM: Työnvälitystilasto Opiskelijoiden työssäkäynti Vähintään 18-vuotiaiden työssäkäyvien opiskelijoiden osuus opiskelijoista koulutusasteen (lukio, toisen asteen ammatillinen koulutus, ammattikorkeakoulu ja korkeakoulu) mukaan. Opiskelijat muodostavat n. 14 % kokonaistyövoimasta Suomessa. Opiskelijoiden työssäkäynti herättää kuitenkin ajoittain keskustelua, sillä opiskelijoiden työssäkäynnin 16

17 uskotaan viivyttävän opintoja. Toisaalta opiskelujen aikaisen työssäkäynnin positiivisista vaikutuksista opiskeluajan lyhenemiseen ja valmistumisen jälkeiseen työllistymiseen on myös esitetty tutkimuksia. On siis näkemysero, pidetäänkö opiskelujen aikaista työssäkäyntiä positiivisena vai negatiivisena asiana. Mielenkiintoista työssäkäynnin määrien kehittymistä on seurata myös opintososiaalisten etuisuuksien kehittymisen näkökulmasta. Alle 18-vuotiaiden opiskelijoiden työssäkäynnistä ei ole tilastotietoja, sillä työeläkejärjestelmän piiriin kuuluu vain yli 18-vuotiaat työntekijät. Relevanttia on seurata lukiolaisten, toisen asteen ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevien, ammattikorkeakoulu- ja yliopisto-opiskelijoiden (psl. jatko-opiskelijat) työskentelyä opintojen aikana. Tilastokeskus: Koulutus/Opiskelijoiden työssäkäynti (http://www.stat.fi/til/opty/2010/opty_2010_ _tie_001_fi.html) Tieto on saatavissa ainoastaan koko maata koskevana Nuorten yrittäjyyshalukkuus vuotiaiden nuorten osuus vastaavanikäisestä ei-yritystoiminnassa olevasta aktiivisesta väestöstä, joilla on aikomuksia ryhtyä yrittäjäksi seuraavan kolmen vuoden aikana. Nuorten yrittäjyyshalukkuudesta tai muista yrittäjyyttä koskevista asenteista ei ole juurikaan säännöllistä tiedonkeruuta. Suomalaisessa työllisyyspolitiikassa kuitenkin yrittäjyyteen pyritään kannustamaan ja nuoriin kohdistuu erilaisia yrittäjyyteen kannustavia toimenpiteitä. Keskuskauppakamari tilastoi nuorten yrittäjien määrää, mutta nuorena yrittäjänä pidetään heidän tilastoissaan alle 40-vuotiasta henkilöä. Lisäksi yrittäjyyden määrittely on usein ongelmallista erilaisten yrittäjyyskäsitysten vuoksi. GEM:n (Global Enterpreneurship Monitor) kansainvälisessä yrittäjyystutkimuksessa yrittäjyysasenteita on selvitetty vuosittain jaoteltuna myös ikäperusteisesti. Tutkimuksen toteuttaa Suomessa Turun yliopisto. Indikaattorilla selvitetään yrittäjyysaikomuksia seuraavan kolmen vuoden aikana niiden henkilöiden joukossa, jotka eivät tällä hetkellä toimi aktiivisesti yrittäjyysmaailmassa. GEM: National reports. (http://www.gemconsortium.org/docs/search?doc_cat_id=4&team_id=15&q=) 4.5 Terveys Terveydentilan kokeminen Niiden peruskoulussa, lukiokoulutuksessa ja ammattioppilaitoksissa opiskelevien nuorten osuus, jotka kokevat terveydentilansa erittäin tai melko hyväksi. Terveydentilaa voidaan selvittää monella eri mittarilla arvioimalla esimerkiksi päihteiden käyttöä, sairastavuutta tai ruokailutottumuksia. Mielenkiintoinen tieto näiden eri 17

18 tietokannoista saatavien tunnuslukujen lisäksi kuitenkin on nuorten kokemus omasta terveydentilastaan. Koettu terveys on yleinen mittari terveydentilan kuvaamisessa. Koettu terveys kertoo yleisarvion yksilön fyysisestä ja psyykkisestä terveydentilasta. Omakohtaiseen arvioon vaikuttavat yksilön tavoitteet ja se, millaisessa ympäristössä hän elää. Oma koettu terveys saattaa poiketa paljonkin lääkärin tai muiden ihmisten arviosta. Kouluterveyskyselyssä oman terveydentilan kokemista on kartoitettu peruskoulun 8. ja 9. luokkalaisten ja lukiolaisten osalta vuodesta 2001 ja ammattiin opiskelevien osalta vuodesta Indikaattori muodostuu niiden nuorten osuus kyselyyn vastanneista, jotka kokevat oman terveydentilansa erittäin tai melko hyväksi. THL: Kouluterveyskysely (Mitä mieltä olet terveydentilastasi? Onko se erittäin hyvä/melko hyvä/ keskinkertainen / melko tai erittäin huono). THL kerää tiedot kuntakohtaisesti, mutta kuntakohtaiset tiedot on saatavilla vain erillistä korvausta vastaan Mielenterveysongelmat Mielenterveysongelmat ja niiden ilmeneminen koettiin nuorten hyvinvointikyselyssä erittäin merkitseväksi asiaksi nuorten hyvinvoinnille. Myös julkisessa keskustelussa nuorten mielenterveysongelmat nousee usein esille. Mielenterveysongelmien määrästä ei ole olemassa mitään absoluuttista ja kokonaisvaltaista tietoa, joten ilmiötä joudutaan havainnollistamaan mielenterveyspalveluiden käytöllä. Mielenterveyspalveluiden saatavuutta on kritisoitu, joten tähän indikaattoreiksi on valittu mielenterveyslääkitystä saavien nuorten määrä kuvaamaan ilmiön koko laajuutta, psykoterapiaa saaneiden määrä sekä hoitoonpääsyaika kuvaamaan palveluiden saavutettavuutta. Indikaattorityöryhmän näkemys on, että näitä tietoja on mahdollista käsitellä yhtenä kokonaisuutena siten, että tiedot yhdistetään visuaalisesti Mielenterveysongelmien lääkehoito vuotiaiden nuorten määrä ja osuus vastaavanikäisestä väestöstä, jotka ovat saaneet Kelalta korvausta vaikean psykoosin ja muun vaikean mielenterveyden häiriön perusteella. Tieto saatavissa ainoastaan ikäluokassa Erityiskorvattaviin (100 %) lääkkeisiin psykoosin tai muun vaikean mielenterveyden häiriön perusteella oikeutettujen nuorten henkilöiden määrä kuvaa mielenterveysongelmien laajuutta koko ikäluokassa. Kelan sairausvakuutustilasto. Tieto on saatavissa koko maata koskien Mielenterveysongelmien hoito kuntoutuspsykoterapialla. Kuntoutuspalveluja mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden perusteella saaneiden vuotiaiden määrä ja osuus vastaavanikäisestä väestöstä. 18

19 Kelan korvaamaan kuntoutuspsykoterapiaan on oikeutettu, jos työ- tai opiskelukyky on mielenterveyden häiriön vuoksi uhattuna ja hoitosuhde on kestänyt vähintään kolme kuukautta psykiatrisen diagnoosin saamisen jälkeen. Osa kuntoutuspsykiatriaan osallistujista on samoja henkilöitä kuin erityiskorvattavaa lääkitystä mielenterveysongelmien vuoksi saavia henkilöitä koskevassa tilastossa, joten näiden tilastojen yhdistäminen ei ole mahdollista. Tieto saatavissa ainoastaan ikäluokassa Kelan kuntoutustilasto. Tieto on saatavissa koko maata koskien Hoitoonpääsyaika mielenterveysongelmissa Yli 90 vrk nuoriso- ja lastenpsykiatriassa hoitoonpääsyä odottaneiden määrä Lapsi- ja nuorisopsykiatriassa kiireettömässä hoidossa hoitotakuu on ollut voimassa vuodesta Hoitotakuun mukaan lapsen ja nuoren on saatava tarpeen mukaista hoitoa kolmen kuukauden kuluessa. THL: Erikoissairaanhoidon hoitoonpääsy (http://www.thl.fi/fi_fi/web/fi/tutkimus/tyokalut/erikoissairaanhoidon_hoitoonpaasy) Tieto on saatavissa sairaanhoitopiireittäin. Hoitoonpääsyaikaa kuvaava indikaattoritieto on tulossa myös SOTKAnettiin syksyllä Alkoholin käyttö Niiden peruskoulussa, lukiokoulutuksessa ja ammattioppilaitoksissa opiskelevien nuorten osuus, jotka ilmoittavat juovansa itsensä tosi humalaan noin 1-2 kertaa kuussa tai useammin. Nuorten alkoholinkäyttö on vähentynyt 2000-luvulla, mutta edelleenkin iso osa nuorista käyttää alkoholia säännöllisesti siten, että ovat tosi humalassa. Alkoholin käyttötottumukset vaihtelevat myös koulualoittain, sillä täysin raittiita on huomattavasti vähemmän ammatillisessa koulutuksessa kuin lukiokoulutuksessa. Kouluterveyskyselyssä alkoholin käyttöä on kartoitettu peruskoulun 8. ja 9. luokkalaisten ja lukiolaisten osalta vuodesta 2001 ja ammattiin opiskelevien osalta vuodesta Indikaattori muodostuu niiden nuorten osuudesta kyselyyn vastanneista, jotka kertovat käyttävänsä alkoholia yli kerran kuukaudessa ollen tosi humalassa (kerran viikossa tai useammin tai noin 1-2 kertaa kuussa). THL: Kouluterveyskysely (Kuinka usein käytät alkoholia tosi humalaan asti?). THL kerää tiedot kuntakohtaisesti, mutta kuntakohtaiset tiedot on saatavilla erillistä korvausta vastaan. 19

Nuorisoasiain neuvottelukunnan hyvinvointi-indikaattorit. Sisäisen turvallisuuden ohjelman ohjausryhmä Sisäministeriö 27.8.2014

Nuorisoasiain neuvottelukunnan hyvinvointi-indikaattorit. Sisäisen turvallisuuden ohjelman ohjausryhmä Sisäministeriö 27.8.2014 Nuorisoasiain neuvottelukunnan hyvinvointi-indikaattorit Sisäisen turvallisuuden ohjelman ohjausryhmä Sisäministeriö 27.8.2014 NUORISOASIAIN NEUVOTTELUKUNTA Parlamentaarinen asiantuntijaelin Asetetaan

Lisätiedot

Toimivat seurannan indikaattorit käyttöön nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tueksi

Toimivat seurannan indikaattorit käyttöön nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tueksi Toimivat seurannan indikaattorit käyttöön nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tueksi Erikoistutkija Riikka Shemeikka, Nuorisotakuun tulevaisuuspaja 14.5.2014 Messukeskus, Helsinki 16.5.2014 1 Esityksen rakenne

Lisätiedot

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Projektipäällikkö Heli Niemi heli.niemi@ely-keskus.fi p. 040-672 2330 Lapin ELY-keskus, Heli Niemi 10.11.2011 1 Esityksen tarkoitus Virittäytymistä yhteiseen työskentelyyn

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

Mitä on suorittamatta jääneiden opintojen taustalla?

Mitä on suorittamatta jääneiden opintojen taustalla? Mitä on suorittamatta jääneiden opintojen taustalla? Johanna Korkeamäki Tutkija, VTM 1.12.2014 1 Opintojen keskeyttäminen Opinnot keskeytti viiden vuoden seurannassa 15 % lukion aloittaneista ja joka neljäs

Lisätiedot

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Yli Hyvä Juttu 21.11.2012 Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Valtaosa nuorista on tyytyväisiä elämäänsä, vaikka tyytyväisyys vapaa-aikaan ja erityisesti taloudelliseen tilanteeseen vähenee. Nuoret ovat

Lisätiedot

Nuorisotakuun määritelmä

Nuorisotakuun määritelmä Nuorisotakuun tilanne 14.5.2014 Ylijohtaja Tuija Oivo Nuorisotakuu työryhmän puheenjohtaja TEM/Työllisyys ja yrittäjyysosasto Nuorisotakuun määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle

Lisätiedot

Nuorisotakuun seurantaindikaattoreiden kehittäminen sekä käytettyjen resurssien ja vaikuttavuuden arviointi

Nuorisotakuun seurantaindikaattoreiden kehittäminen sekä käytettyjen resurssien ja vaikuttavuuden arviointi Nuorisotakuun seurantaindikaattoreiden kehittäminen sekä käytettyjen resurssien ja vaikuttavuuden arviointi Nuorisotakuun kehittämistyöpaja 8.11.2013 Riikka Shemeikka, tutkimus ja kehittäminen Marjo Pulliainen

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013 Kokkola. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely

Kouluterveyskysely 2013 Kokkola. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Kouluterveyskysely 2013 Kokkola Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v) elinoloja

Lisätiedot

Koulutukseen hakeutuminen 2014

Koulutukseen hakeutuminen 2014 Koulutus 2016 Koulutukseen hakeutuminen 2014 Uusien ylioppilaiden välitön pääsy jatko-opintoihin yhä vaikeaa Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan uusia ylioppilaita oli vuonna 2014 noin 32 100. Heistä

Lisätiedot

Koulutus. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI

Koulutus. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI Koulutus Konsultit 2HPO 1 Tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijat 2 Peruskoulun päättäneiden ja ylioppilaiden välitön sijoittuminen jatko-opintoihin Valmistumisvuosi 2011 2010 2009 2008 2007 2006

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013 Keski-Pohjanmaa. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely

Kouluterveyskysely 2013 Keski-Pohjanmaa. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Kouluterveyskysely 2013 Keski-Pohjanmaa Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v)

Lisätiedot

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Helsinkiläisten terveyseroista (1) Helsinkiläisten miesten

Lisätiedot

Mitä riskejä otamme, jos emme kehitä palveluita?

Mitä riskejä otamme, jos emme kehitä palveluita? Mitä riskejä otamme, jos emme kehitä palveluita? Katsaus lasten ja nuorten hyvinvoinnin tilaan Reija Paananen, FT, Erikoistutkija, THL 3.10.2014 1 Yksilö kasvaa osana yhteisöjä, syrjäytymisen tai pärjäämisen

Lisätiedot

Toisen asteen koulutuksen läpäisy ja keskeyttäminen

Toisen asteen koulutuksen läpäisy ja keskeyttäminen Toisen asteen koulutuksen läpäisy ja keskeyttäminen Vuosina 2001 ja 2006 toisen asteen opinnot aloittaneiden seurantatutkimus Simo Aho Ari Mäkiaho Tutkimuksen tavoitteet 1) Kuinka yleistä on toisen asteen

Lisätiedot

Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet

Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet Työministerin erityisavustaja, VTT Pilvi Torsti Osuuskuntayrittäjyys uusia liiketoimintamalleja seminaari 13.11.2012 Yhteiskuntatakuun taustoja 110

Lisätiedot

Opiskelijoiden työssäkäynti 2011

Opiskelijoiden työssäkäynti 2011 Koulutus 013 Opiskelijoiden työssäkäynti 011 Yli puolet opiskelijoista kävi opintojen ohella töissä Tilastokeskuksen tietojen mukaan opiskelijoiden työssäkäynti oli yleisempää vuonna 011 kuin vuotta aiemmin.

Lisätiedot

NUORISSA ON TULEVAISUUS!

NUORISSA ON TULEVAISUUS! NUORISSA ON TULEVAISUUS! TERVETULOA! 1 HUKASSA Keitä ovat syrjäytyneet nuoret? - Pekka Myrskylä, EVA-analyysi Syrjäytyneitä 15-29-vuotiaita nuoria oli vuonna 2010 yhteensä noin 51 300. Syrjäytymisen ytimessä

Lisätiedot

Taustatilaisuus nuorisotakuusta. Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2013

Taustatilaisuus nuorisotakuusta. Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2013 Taustatilaisuus nuorisotakuusta Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2013 Nuorisotakuu on tapa toimia uudella tavalla Nuorisotakuu ei ole laki vaan tapa toimia saumattomassa yhteistyössä Toteutus nykyjärjestelmää

Lisätiedot

Syntymäkohortti 1987 tietoa korkeakouluopiskelijoiden hyvinvoinnista väestötasolla

Syntymäkohortti 1987 tietoa korkeakouluopiskelijoiden hyvinvoinnista väestötasolla Syntymäkohortti 1987 tietoa korkeakouluopiskelijoiden hyvinvoinnista väestötasolla Liisa Törmäkangas, FT, Tutkija Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Marko Merikukka, FM, Tilastotutkija Mika Gissler, Tutkimusprofessori

Lisätiedot

Koulutukseen hakeutuminen 2012

Koulutukseen hakeutuminen 2012 Koulutus 2014 Koulutukseen hakeutuminen 2012 Peruskoulun päättäneiden ja uusien ylioppilaiden välitön hakeutuminen Välitön pääsy jatko-opintoihin helpottui peruskoulun päättäneillä mutta vaikeutui uusilla

Lisätiedot

Sähköinen hyvinvointikertomus Versio 0.3: Aiempaa poikkitoiminnallisemmat indikaattoripaketit

Sähköinen hyvinvointikertomus Versio 0.3: Aiempaa poikkitoiminnallisemmat indikaattoripaketit Nuoret Sähköinen hyvinvointikertomus Versio.3: Aiempaa poikkitoiminnallisemmat indikaattoripaketit Hyvinvoinnin ulottuvuudet (teemat) Elämänkaariajattelu A. Osallisuus & vaikuttaminen B. Elämänlaatu &

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJANUOREN KOULUTUSPOLUN MONET MUTKAT SUORIKSI 13.12.2011. Projektikoordinaattori Anu Parantainen Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hanke

MAAHANMUUTTAJANUOREN KOULUTUSPOLUN MONET MUTKAT SUORIKSI 13.12.2011. Projektikoordinaattori Anu Parantainen Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hanke MAAHANMUUTTAJANUOREN KOULUTUSPOLUN MONET MUTKAT SUORIKSI 13.12.2011 Projektikoordinaattori Anu Parantainen Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hanke 1 Esityksen rakenne Maahanmuuttajanuorten koulutusmahdollisuuksien

Lisätiedot

Hyvä kuntapäättäjä! Kouluterveyskyselyn tulokset kunnan poliittisessa päätöksenteossa. Miten indikaattorikoostetta voidaan hyödyntää?

Hyvä kuntapäättäjä! Kouluterveyskyselyn tulokset kunnan poliittisessa päätöksenteossa. Miten indikaattorikoostetta voidaan hyödyntää? 1(2) Hyvä kuntapäättäjä! Olemme koonneet kuntasi Kouluterveyskyselyn tuloksista tiiviin indikaattorikoosteen poliittisen päätöksenteon tueksi. Toivomme, että koosteesta on hyötyä tehtävässäsi! Kouluterveyskyselyn

Lisätiedot

Asumisen tukeminen nuorisotakuun toteutumisen mahdollisuutena. Tuomas Nurmela Puheenjohtaja Nuorisoasuntoliitto

Asumisen tukeminen nuorisotakuun toteutumisen mahdollisuutena. Tuomas Nurmela Puheenjohtaja Nuorisoasuntoliitto Asumisen tukeminen nuorisotakuun toteutumisen mahdollisuutena Tuomas Nurmela Puheenjohtaja Nuorisoasuntoliitto Miksi nuorisotakuuta tarvitaan? Vuosittain noin 3 5 % ikäluokasta ei jatka toisen asteen opetukseen

Lisätiedot

Paikkatiedon mahdollisuudet kouluterveyskyselyaineiston esittämisessä Case: Nuorten hyvinvointierot Helsingissä

Paikkatiedon mahdollisuudet kouluterveyskyselyaineiston esittämisessä Case: Nuorten hyvinvointierot Helsingissä Paikkatiedon mahdollisuudet kouluterveyskyselyaineiston esittämisessä Case: Nuorten hyvinvointierot Helsingissä Faris Alsuhail (@AlsuhailFaris) Helsingin kaupunki Tietokeskus faris.alsuhail@hel.fi 050

Lisätiedot

Opiskelijoiden työssäkäynti 2012

Opiskelijoiden työssäkäynti 2012 Koulutus 2014 Opiskelijoiden työssäkäynti 2012 Työssäkäyvien opiskelijoiden määrä väheni Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan työssäkäyvien opiskelijoiden määrä väheni 3 prosenttiyksikköä vuonna

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJANUORET LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKASSA. Mikko Cortés Téllez

MAAHANMUUTTAJANUORET LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKASSA. Mikko Cortés Téllez MAAHANMUUTTAJANUORET LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKASSA Mikko Cortés Téllez Nuoret maahanmuuttajat Nuoret ovat maahanmuuttajaväestössä yliedustettuina pääväestöön verrattuna (noin kymmenen prosenttiyksikköä

Lisätiedot

Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013

Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013 Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013 Terveys, hyvinvointi ja tuen tarve sekä avun saaminen ja palvelut kysely (THL) Ensimmäinen kysely 5. luokkalaisten kysely oppilaille

Lisätiedot

Nuorten ajatuksia oppimisesta ja koulunkäynnistä Helsinki 14.1.2010. Pääsihteeri Tuomas Kurttila Valtion nuorisoasiain neuvottelukunta

Nuorten ajatuksia oppimisesta ja koulunkäynnistä Helsinki 14.1.2010. Pääsihteeri Tuomas Kurttila Valtion nuorisoasiain neuvottelukunta Nuorten ajatuksia oppimisesta ja koulunkäynnistä Helsinki 4..200 Pääsihteeri Tuomas Kurttila Valtion nuorisoasiain neuvottelukunta Valtion nuorisoasiain neuvottelukunta Valtioneuvoston asettama lapsi-

Lisätiedot

Koulutukseen hakeutuminen 2011

Koulutukseen hakeutuminen 2011 Koulutus 2012 Koulutukseen hakeutuminen 2011 Peruskoulun 9. luokan päättäneiden ja uusien ylioppilaiden välitön pääsy jatko-opintoihin vaikeutui yhä 2011 Peruskoulun 9. luokan päättäneiden sekä uusien

Lisätiedot

Vipusen uutiskirje. Tervetuloa Vipusen uutiskirjeen lukijaksi!

Vipusen uutiskirje. Tervetuloa Vipusen uutiskirjeen lukijaksi! 3.11.2015 Vipusen uutiskirje Tässä numerossa 1 Vipusen uutiskirje 2 Esittelyssä Sosioekonominen asema 3 Raportit 4 Katsaus tulevaan 4 Tärkeitä päivämääriä Huoltokatkot Tervetuloa Vipusen uutiskirjeen lukijaksi!

Lisätiedot

Näkökulmia Kouluterveyskyselystä

Näkökulmia Kouluterveyskyselystä Näkökulmia Kouluterveyskyselystä Yhteiskuntatakuu työryhmän kokous 18.10.2011 18.10.2011 Riikka Puusniekka 1 Kouluterveyskysely 1995 2011 Toteutettu vuosittain, samat kunnat vastausvuorossa aina joka toinen

Lisätiedot

Opiskelijoiden työssäkäynti 2010

Opiskelijoiden työssäkäynti 2010 Koulutus 2012 Opiskelijoiden työssäkäynti 2010 Opiskelijoiden työssäkäynti yleisempää vuonna 2010 kuin vuotta aiemmin Tilastokeskuksen tietojen mukaan opiskelijoiden työssäkäynti oli yleisempää vuonna

Lisätiedot

Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen. Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö

Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen. Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö TAVOITTEENA MAAILMAN OSAAVIN KANSA 2020 OPPIMINEN OSAAMINEN KESTÄVÄ HYVINVOINTI

Lisätiedot

Taustatietoa selvityksestä

Taustatietoa selvityksestä Taustatietoa selvityksestä TK-Eval yhteistyössä Kajaanin yliopistokeskuksen Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut AIKOPA:n kanssa Toteuttajina YTM Keimo Sillanpää, YTM Tommi Ålander, FM Sirpa Korhonen,

Lisätiedot

Nuorisoyrittäjyys Euroopassa ja Suomessa. Tilastollinen tarkastelu

Nuorisoyrittäjyys Euroopassa ja Suomessa. Tilastollinen tarkastelu Nuorisoyrittäjyys Euroopassa ja Suomessa Tilastollinen tarkastelu 1 Eurofound: Youth Entrepreneurship in Europe (2015) 2 Yrittäjyyttä toivottavana ja mahdollisena uravaihtoehtona pitävät 15-34-vuotiaat

Lisätiedot

Lapsuuden olosuhteet avainasemassa myöhemmässä hyvinvoinnissa

Lapsuuden olosuhteet avainasemassa myöhemmässä hyvinvoinnissa Lapsuuden olosuhteet avainasemassa myöhemmässä hyvinvoinnissa Reija Paananen, FT, tutkija Lasten ja nuorten hyvinvointi ja terveys yksikkö, THL Oulu (Paananen & Gissler: Kansallinen syntymäkohortti 1987

Lisätiedot

Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen lukion tuloksia

Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen lukion tuloksia Vuoden 20 kouluterveyskyselyn Kärsämäen lukion tuloksia Nuoren hyvinvointiin ja opiskelun sujumiseen vaikuttavat keskeisesti kokemus elämänhallinnasta, omien voimien ja kykyjen riittävyydestä sekä sosiaalisesta

Lisätiedot

Yhteiskuntatakuu OKM:n toimiala. Kirsi Kangaspunta johtaja

Yhteiskuntatakuu OKM:n toimiala. Kirsi Kangaspunta johtaja Yhteiskuntatakuu OKM:n toimiala Kirsi Kangaspunta johtaja Koulutustasotavoitteet Maailman osaavimmaksi kansaksi vuoteen 2020 mennessä Väestön koulutustaso vuonna 2020 perusasteen jälkeinen tutkinto 88%

Lisätiedot

Eteläkarjalaisten hyvinvointi ja pahoinvoinnin syitä Mihin menet hyvinvointiyhteiskunta?

Eteläkarjalaisten hyvinvointi ja pahoinvoinnin syitä Mihin menet hyvinvointiyhteiskunta? Eteläkarjalaisten hyvinvointi ja pahoinvoinnin syitä Mihin menet hyvinvointiyhteiskunta? Lappeenranta Linnoitus Rotaryklubi 3.2.2011 Tarja Myllärinen Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Väestörakenne

Lisätiedot

Koulutukseen hakeutuminen 2012

Koulutukseen hakeutuminen 2012 Koulutus 2014 Koulutukseen hakeutuminen 2012 Uusien opiskelijoiden aikaisempi koulutus ja päällekkäishaku Vajaa puolet ammatillisen koulutuksen uusista opiskelijoista suoraan peruskoulusta Toisen asteen

Lisätiedot

Koulutukseen hakeutuminen 2013

Koulutukseen hakeutuminen 2013 Koulutus 2015 Koulutukseen hakeutuminen 2013 Joka kymmenes korkeakoulujen uusi opiskelija suorittanut aiemmin korkeakoulututkinnon Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan lähes 12 prosenttia alemman

Lisätiedot

Työmarkkinoilla on tilaa kaikille!

Työmarkkinoilla on tilaa kaikille! Työmarkkinoilla on tilaa kaikille! Kokemus esiin 50+ -loppuseminaari Monitoimikeskus LUMO 22.4. 2015 Patrik Tötterman, FT, ylitarkastaja Ikääntyvän työntekijän työuran turvaamisen haasteet Osaamisen murros

Lisätiedot

Nuorisotakuu 2013. Osallisena Suomessa -neuvottelupäivä 7.11.2012. Ylijohtaja Tuija Oivo Työ- ja elinkeinoministeriö

Nuorisotakuu 2013. Osallisena Suomessa -neuvottelupäivä 7.11.2012. Ylijohtaja Tuija Oivo Työ- ja elinkeinoministeriö Nuorisotakuu 2013 Osallisena Suomessa -neuvottelupäivä 7.11.2012 Ylijohtaja Tuija Oivo Yhteiskuntatakuun taustoja 110 000 perusasteen varassa olevaa alle 30-vuotiasta. 55 000 työtöntä alle 30-vuotiasta,

Lisätiedot

Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa

Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa Mika Tuononen Suomalaisten koulutustaso on korkea vai onko näin sittenkään? Korkeakoulutuksen laajuudesta ja mahdollisesta ylimitoituksesta on keskusteltu

Lisätiedot

Kouluterveyskyselyn tulokset 2013. Analyysin tulokset ja käynnistettävät toimenpiteet

Kouluterveyskyselyn tulokset 2013. Analyysin tulokset ja käynnistettävät toimenpiteet Kouluterveyskyselyn tulokset 2013 Analyysin tulokset ja käynnistettävät toimenpiteet 17.2.2014 Versio 0.1 Rauni Kemppainen Lapin ammattiopisto Lapin matkailuopisto Lapin Urheiluopisto Lapin oppisopimuskeskus

Lisätiedot

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40 Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40 Ammattistartti on valtakunnallisesti ja paikallisesti suunnattu ratkaisemaan ongelmia, jotka syntyvät nuoren uravalinnan

Lisätiedot

Hyvinvoinnin kehittämisen työskentelyjakso Väliraportti

Hyvinvoinnin kehittämisen työskentelyjakso Väliraportti Hyvinvoinnin kehittämisen työskentelyjakso Väliraportti Terveyden edistämisen työskentelyjakso: Terveydenedistämisen painopisteiden valinta ja terveydenedistämisen toimintaohjelma Kemijärvellä Tavoite

Lisätiedot

1. Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset / 1000 asukasta (2012) Info 2. Lasten pienituloisuusaste (2011) Info

1. Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset / 1000 asukasta (2012) Info 2. Lasten pienituloisuusaste (2011) Info arvo muutos Kontiolahti Juuka Joensuu Pohjois-Kar jala Koko maa 1 6,1 4,6 7,3 6,7 6,2 7,5 2 18,4 13,4 24,9 21,1 20,3 14,9 3 9,1 5,4 9,8 12,2 10,4 8,6 4 3,4 3,1 3,0 4,0 3,7 2,9 5 6,1 4,6 7,3 6,7 6,2 7,5

Lisätiedot

Työmarkkinoilta kadonneet

Työmarkkinoilta kadonneet Julkinen BoF Online 6 2014 Työmarkkinoilta kadonneet Seppo Orjasniemi Tässä julkaisussa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia eivätkä välttämättä edusta Suomen Pankin kantaa. Suomen Pankki Rahapolitiikka-

Lisätiedot

Koulutukseen hakeutuminen 2009

Koulutukseen hakeutuminen 2009 Koulutus 2010 Koulutukseen hakeutuminen 2009 Sekä peruskoulun 9. luokan päättäneiden että uusien ylioppilaiden välitön pääsy jatko-opintoihin oli vuonna 2009 edellisvuotta vaikeampaa Peruskoulun 9. luokan

Lisätiedot

Ikä- ja sukupuolirakenne: eri ikäryhmät % väestöstä: 0-6, 7-14, 15-24, 25-64, 65-74 ja yli 75 miehet ja naiset

Ikä- ja sukupuolirakenne: eri ikäryhmät % väestöstä: 0-6, 7-14, 15-24, 25-64, 65-74 ja yli 75 miehet ja naiset 1 HYVINVOINTIA KUVAAVAT MITTARIT (26.3.2008/uo) Taustatekijät Väestörakenne ja ennuste Ikä- ja sukupuolirakenne: eri ikäryhmät % väestöstä: 0-6, 7-14, 15-24, 25-64, 65-74 ja yli 75 miehet ja naiset Perhetyyppi:

Lisätiedot

Kotoutumissuunnitelmien vaikutukset maahanmuuttajien lasten koulutusvalintoihin. Kari Hämäläinen Hanna Pesola Matti Sarvimäki

Kotoutumissuunnitelmien vaikutukset maahanmuuttajien lasten koulutusvalintoihin. Kari Hämäläinen Hanna Pesola Matti Sarvimäki Kotoutumissuunnitelmien vaikutukset maahanmuuttajien lasten koulutusvalintoihin Kari Hämäläinen Hanna Pesola Matti Sarvimäki 16.6.2015 Tausta 1: Maahanmuuttajien lapset pärjänneet huonosti suomalaisessa

Lisätiedot

Kunnan terveyspalvelujen suunnittelu - indikaattorit. Terveyskäyttäytyminen (12 kpl) Sairastavuus (17 kpl) Palvelujen käyttö (13 kpl) Väestö (14 kpl)

Kunnan terveyspalvelujen suunnittelu - indikaattorit. Terveyskäyttäytyminen (12 kpl) Sairastavuus (17 kpl) Palvelujen käyttö (13 kpl) Väestö (14 kpl) Kunnan terveyspalvelujen suunnittelu - indikaattorit Terveyskäyttäytyminen (12 kpl) Sairastavuus (17 kpl) Palvelujen käyttö (13 kpl) Väestö (14 kpl) Lähde: THL/Sotkanet v. 2013 Koonnut Hanketyöntekijä

Lisätiedot

Elämänhallinta kuntayhteisöissä yhteistoiminta-alueella. Niina Lehtinen

Elämänhallinta kuntayhteisöissä yhteistoiminta-alueella. Niina Lehtinen Elämänhallinta kuntayhteisöissä yhteistoiminta-alueella Niina Lehtinen Tavoite Vastaus kysymykseen Mitkä kuntien toimenpiteet vaikuttavat niin, että ihmiset kykenevät vahvistamaan elämänhallintataitojansa?

Lisätiedot

Kouluterveyskyselytuloksista. toiminnan suunnitteluun. Hallinnollinen ayl Leila Mikkilä, Oulun kaupunki avoterveydenhuolto

Kouluterveyskyselytuloksista. toiminnan suunnitteluun. Hallinnollinen ayl Leila Mikkilä, Oulun kaupunki avoterveydenhuolto Kouluterveyskyselytuloksista hyötyä toiminnan suunnitteluun Hallinnollinen ayl Leila Mikkilä, Oulun kaupunki avoterveydenhuolto Kouluterveyskysely Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Kouluterveyskysely THL

Lisätiedot

Lastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta

Lastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta Lastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta Lastensuojelun järjestäminen ja kehittäminen - tukea suunnitelmatyöhön Työkokous 6.10.2009 Pekka Ojaniemi Lastensuojelun suunnitelma

Lisätiedot

1) Vuosien 1995 2010 erityisopetukseen otetut ja siirretyt oppilaat on rinnastettu erityistä tukea saaneisiin oppilaisiin.

1) Vuosien 1995 2010 erityisopetukseen otetut ja siirretyt oppilaat on rinnastettu erityistä tukea saaneisiin oppilaisiin. Koulutus 2014 Erityisopetus 2013 Erityistä tukea saaneiden osuus pieneni Peruskoululaisten oppimisen tuki on vuodesta 2011 lähtien jaettu yleiseen, tehostettuun ja erityiseen tukeen. Mikäli tehostettu

Lisätiedot

Nuorisotakuun ensimmäiset kuukaudet ja jatkoaskelet 21.5.2013

Nuorisotakuun ensimmäiset kuukaudet ja jatkoaskelet 21.5.2013 Nuorisotakuun ensimmäiset kuukaudet ja jatkoaskelet 21.5.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-,

Lisätiedot

Kouluterveyskyselyn 2015 tuloksia

Kouluterveyskyselyn 2015 tuloksia Kouluterveyskyselyn 2015 tuloksia Lasten terveyskäräjät 1.12.2015 Anni Matikka THL Kouluterveyskysely Tuottaa kattavasti seurantatietoa 14-20 vuotiaiden terveydestä ja hyvinvoinnista Paikallisen päätöksenteon

Lisätiedot

1) Perusterveydenhuollon (mukaan lukien hammashuolto) nettokustannukset, euroa / asukas (id: 1072 info )

1) Perusterveydenhuollon (mukaan lukien hammashuolto) nettokustannukset, euroa / asukas (id: 1072 info ) Mielenterveys ja päihdeohjelman laadinnassa koottuja indikaattoritietoja nykytilanteesta Rovaniemellä elokuu 2011/TK Mielenterveys ja päihdeindikaattoreita v.2008 20010 vertailutietoa : koko maa, Lappi,

Lisätiedot

Nuorten yhteiskuntatakuu eli nuorisotakuu 2013

Nuorten yhteiskuntatakuu eli nuorisotakuu 2013 Nuorten yhteiskuntatakuu eli nuorisotakuu 2013 24.10.2012 Turku Kjell Henrichson Yhteiskuntatakuun taustoja 110 000 perusasteen varassa olevaa alle 30-vuotiasta. 55 000 työtöntä alle 30-vuotiasta, joista

Lisätiedot

Alle 30-vuotiaat nuoret Suomessa

Alle 30-vuotiaat nuoret Suomessa Alle 30-vuotiaat nuoret Suomessa 55 000 työttömänä Nuorten syrjäytymisen kustannukset yhteiskunnalle 300 miljoonaa euroa vuositasolla. Heistä 40 000 työn ja koulutuksen ulkopuolella 110 000 pelkän peruskoulun

Lisätiedot

Ajankohtaista nuorisotakuusta. 1.10.2014 Tuija Oivo, ylijohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö, Työllisyys- ja yrittäjyysosasto

Ajankohtaista nuorisotakuusta. 1.10.2014 Tuija Oivo, ylijohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö, Työllisyys- ja yrittäjyysosasto Ajankohtaista nuorisotakuusta 1.10.2014 Tuija Oivo, ylijohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö, Työllisyys- ja yrittäjyysosasto Nuorisotakuun määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle

Lisätiedot

Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto

Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen 7.11.2013 Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto Nuorten työttömyys on kasvanut 2012 Syyskuun lopussa 29 721

Lisätiedot

Heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöt tilastollista tarkastelua

Heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöt tilastollista tarkastelua Heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöt tilastollista tarkastelua Työ- ja elinkeinotoimistoissa oli vuoden 2012 aikana vajaakuntoisia 1 (nyk. vammaisia ja pitkäaikaissairaita) työnhakijoita kaikkiaan

Lisätiedot

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015 15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.215 1 VAI 2 VUOTTA? 2 KYSELY 8-VUOTIAILLE VASTAUKSIA 5 Teetimme 5 puhelinhaastattelua vuonna 1935 syntyneille suomalaisille eläkeläisille

Lisätiedot

Nuorisotakuu. Timo Mulari timo.mulari@alli.fi

Nuorisotakuu. Timo Mulari timo.mulari@alli.fi Monialaisten yhteistyöverkostojen kehittämishanke Suomen nuorisoyhteistyö Allianssi ry Hyvinkään kaupunki Lohjan kaupunki Porvoon kaupunki Nuorisotutkimusseura ry Nuorisotakuu Timo Mulari timo.mulari@alli.fi

Lisätiedot

Kun koulu jää kesken: tapahtumaketju tulevaisuuteen

Kun koulu jää kesken: tapahtumaketju tulevaisuuteen SOSTE 15.8.2013, Tulottomat ja toimettomat Kun koulu jää kesken: tapahtumaketju tulevaisuuteen jukka.ohtonen(at)sosiaalikehitys.com p. 045 8722 118 Aleksis Kiven katu 24 C 33200 Tampere 30-34 -vuotiaiden

Lisätiedot

Time out! Aikalisä ja Nuorten Aikalisä miksi? Nuorten Aikalisä pilottien työkokous, Kemijärvi 18.9.2009 Minna Savolainen, THL

Time out! Aikalisä ja Nuorten Aikalisä miksi? Nuorten Aikalisä pilottien työkokous, Kemijärvi 18.9.2009 Minna Savolainen, THL Time out! Aikalisä ja Nuorten Aikalisä miksi? Nuorten Aikalisä pilottien työkokous, Kemijärvi 18.9.2009 Minna Savolainen, THL Nuorten miesten hyvinvoinnin edistäminen on ajankohtainen haaste Huoli suomalaisten

Lisätiedot

Yhteiskuntatakuu ja sukupolvien välinen sopiminen. Lauri Ihalainen 16.10.2012

Yhteiskuntatakuu ja sukupolvien välinen sopiminen. Lauri Ihalainen 16.10.2012 Yhteiskuntatakuu ja sukupolvien välinen sopiminen Lauri Ihalainen 16.10.2012 Yhteiskuntatakuun taustoja 32 400 työtöntä alle 25v-vuotiasta työnhakijaa. 55 000 työtöntä alle 30-vuotiasta, joista 33 000:lla

Lisätiedot

Tehostetun tuen piirissä entistä useampi peruskoulun oppilas

Tehostetun tuen piirissä entistä useampi peruskoulun oppilas Koulutus 2015 Erityisopetus 2014 Tehostetun tuen piirissä entistä useampi oppilas Tehostettua tukea sai 40 500 oppilasta eli 7,5 prosenttia oppilaista syksyllä 2014. Määrä on 4,2 prosenttiyksikköä enemmän

Lisätiedot

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE - KYSELYN TOTEUTUS - KÄSITYKSET AMK-TUTKINNOSTA JA KOULUTUKSESTA - AMK-TUTKINNON TUOTTAMA OSAAMINEN - TYÖLLISTYMISEEN

Lisätiedot

Vanhempien tuen tarpeet ja ylisukupolvisten ongelmien katkaiseminen. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Lapset, nuoret ja perheet -osasto

Vanhempien tuen tarpeet ja ylisukupolvisten ongelmien katkaiseminen. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Lapset, nuoret ja perheet -osasto Vanhempien tuen tarpeet ja ylisukupolvisten ongelmien katkaiseminen Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Lapset, nuoret ja perheet -osasto 1 Geenit + Ympäristö = Myöhempi terveys ja hyvinvointi Geenit Koulutus

Lisätiedot

Lapsille sopiva Jyväskylä Jyväskylän lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelma 2007. Lapsen oikeudet nyt ja huomenna Iltapäiväseminaari 19.11.

Lapsille sopiva Jyväskylä Jyväskylän lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelma 2007. Lapsen oikeudet nyt ja huomenna Iltapäiväseminaari 19.11. Lapsille sopiva Jyväskylä Jyväskylän lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelma 2007 Lapsen oikeudet nyt ja huomenna Iltapäiväseminaari 19.11.2007 Jyväskylän kaupunginhallitus päätti huhtikuussa 2005 sosiaali-

Lisätiedot

Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa 2002 2010

Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa 2002 2010 Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa 2002 2010 Kouluterveyskysely 2010 3.12.2010 1 ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi Vähintään yksi vanhemmista työttömänä vuoden aikana

Lisätiedot

Nuorten työnhakijoiden hyvinvointi. Tiina Ristikari, Erikoistutkija, YTT Lapset, nuoret, perheet- yksikkö Hyvinvointiosasto

Nuorten työnhakijoiden hyvinvointi. Tiina Ristikari, Erikoistutkija, YTT Lapset, nuoret, perheet- yksikkö Hyvinvointiosasto Nuorten työnhakijoiden hyvinvointi Tiina Ristikari, Erikoistutkija, YTT Lapset, nuoret, perheet- yksikkö Hyvinvointiosasto 20.4.2016 Tiina Ristikari 1 Taustaa Nuorten syrjäytyminen noussut voimakkaasti

Lisätiedot

RAKENTEELLINEN TYÖ STRATEGISENA TYÖNÄ PETRI LAITINEN, SUUNNITTELIJA 13.5.2016

RAKENTEELLINEN TYÖ STRATEGISENA TYÖNÄ PETRI LAITINEN, SUUNNITTELIJA 13.5.2016 RAKENTEELLINEN TYÖ STRATEGISENA TYÖNÄ PETRI LAITINEN, SUUNNITTELIJA 13.5.2016 SISÄLLYSLUETTELO Alueellinen hyvinvointikertomus Lapset ja nuoret kouluterveyskyselyn silmin Kysymyksiä Taustamuuttujia Sähköinen

Lisätiedot

NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA!

NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA! NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA! Sisällys Mikä nuorisotakuu? Miksi nuorisotakuu? Nuorisotakuun tavoitteet ja viestit Ketkä toteuttavat nuorisotakuuta? Nuorisotakuun tuloksia Nuorisotakuun kehittämistarpeita

Lisätiedot

Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä

Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen sekä luku- ja kirjoitustaidon koulutuksen opetussuunnitelman perusteiden käyttöä tukeva koulutus

Lisätiedot

2009 Lastensuojelun asiakkaana olevien alle 18-vuotiaiden osuus ikäluokasta, tavoitteena osuuden pieneneminen.

2009 Lastensuojelun asiakkaana olevien alle 18-vuotiaiden osuus ikäluokasta, tavoitteena osuuden pieneneminen. Sosiaali- ja terveystoimen strategisen palvelusopimuksen mittarit YDINPROSESSI: LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN SPS: Tuetaan lasten ja nuorten normaalia kasvua ja kehitystä Lastensuojelun asiakkaana

Lisätiedot

TAMPEREEN YLIOPISTOSTA V. 2007 VALMISTUNEIDEN URASEURANTAKYSELYN TULOKSIA. Tampereen yliopiston ura- ja rekrytointipalvelut Kesäkuu 2013

TAMPEREEN YLIOPISTOSTA V. 2007 VALMISTUNEIDEN URASEURANTAKYSELYN TULOKSIA. Tampereen yliopiston ura- ja rekrytointipalvelut Kesäkuu 2013 TAMPEREEN YLIOPISTOSTA V. 7 VALMISTUNEIDEN URASEURANTAKYSELYN TULOKSIA Tampereen yliopiston ura- ja rekrytointipalvelut Kesäkuu 13 Kyselyn toteutus ja kohderyhmä Vuonna 12 uraseurantakysely toteutettiin

Lisätiedot

Työttömyysasteen kehitys (12 kk liukuva keskiarvo) suurimmissa maakunnissa ajalla 2007 2013 (heinä)

Työttömyysasteen kehitys (12 kk liukuva keskiarvo) suurimmissa maakunnissa ajalla 2007 2013 (heinä) Maakunnan tila 1 Työttömyysasteen kehitys (12 kk liukuva keskiarvo) suurimmissa maakunnissa ajalla 27 213 (heinä) 14,5 14, 13,5 13, 12,5 12, 11,5 11, 1,5 1, 9,5 9, 8,5 8, 7,5 7, 6,5 6, 5,5 5, Luku alueen

Lisätiedot

Toisen asteen koulutuksen läpäisemistä ja keskeyttämistä koskeva tutkimus

Toisen asteen koulutuksen läpäisemistä ja keskeyttämistä koskeva tutkimus Toisen asteen koulutuksen läpäisemistä ja keskeyttämistä koskeva tutkimus Simo Aho Tavoitteet 1) Kuinka yleistä (eri koulutusaloilla) on toisen asteen tutkintoon tähtäävien opintojen keskeyttäminen? Kuinka

Lisätiedot

Nuorten yhteiskuntatakuu eli nuorisotakuu 2013

Nuorten yhteiskuntatakuu eli nuorisotakuu 2013 Nuorten yhteiskuntatakuu eli nuorisotakuu 2013 Synergiaseminaari 26.9.2012 Turku Tuija Oivo Yhteiskuntatakuun taustoja 110 000 perusasteen varassa olevaa alle 30-vuotiasta. 55 000 työtöntä alle 30-vuotiasta,

Lisätiedot

Nuorisotyön seminaari Kanneljärven opisto 28.4.2014 Mika Piipponen Kouluttaja, EHYT ry

Nuorisotyön seminaari Kanneljärven opisto 28.4.2014 Mika Piipponen Kouluttaja, EHYT ry Nuorisotyön seminaari Kanneljärven opisto 28.4.2014 Mika Piipponen Kouluttaja, EHYT ry Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry Yhdistys aloitti toimintansa 1.1.2012, kun Elämäntapaliitto, Elämä On Parasta Huumetta

Lisätiedot

Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa. 29.3.2012 Ikaalinen

Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa. 29.3.2012 Ikaalinen Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa 29.3.2012 Ikaalinen Ohjelma Klo 14-14.20 Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa aluekoordinaattorit Marika Korpinurmi, Mari Silvennoinen

Lisätiedot

Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp

Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp Eduskunnan työelämä- ja tasaarvovaliokunnan kuuleminen 19.11.2015 klo 12.15 Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp Vuorotteluvapaasijaisena

Lisätiedot

Tietoja ulkomaalaisista lääkäreistä Suomessa. Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos ja Työsuojelurahasto

Tietoja ulkomaalaisista lääkäreistä Suomessa. Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos ja Työsuojelurahasto Tietoja ulkomaalaisista lääkäreistä Suomessa Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos ja Työsuojelurahasto Kyselytutkimuksen tausta Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Lisätiedot

Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot 2013

Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot 2013 Koulutus 2015 Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot 2013 Tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijamäärä 1,27 miljoonaa Tilastokeskuksen mukaan tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijoiden kokonaismäärä

Lisätiedot

Miten nykyinen palvelujärjestelmä kohtaa nuoret aikuiset? Nykyisen palvelujärjestelmän analyysi ja kritiikki

Miten nykyinen palvelujärjestelmä kohtaa nuoret aikuiset? Nykyisen palvelujärjestelmän analyysi ja kritiikki Miten nykyinen palvelujärjestelmä kohtaa nuoret aikuiset? Nykyisen palvelujärjestelmän analyysi ja kritiikki 10.3.2016 Minna Kivipelto, THL 1 Heikoimmassa asemassa olevat nuoret V. 2014 Suomessa noin 45

Lisätiedot

Suomalaisten mielenterveys

Suomalaisten mielenterveys Suomalaisten mielenterveys LT, dosentti Jaana Suvisaari Yksikön päällikkö, Mielenterveysongelmat ja päihdepalvelut -yksikkö 18.2.2013 Suomalaisten mielenterveys / Jaana Suvisaari 1 Suomalaisten mielenterveys

Lisätiedot

Läpäisyn tehostaminen koulutuksen järjestäjän näkökulmasta

Läpäisyn tehostaminen koulutuksen järjestäjän näkökulmasta Läpäisyn tehostaminen koulutuksen järjestäjän näkökulmasta Läpäisyseminaari 6. 7.11.2013 Liisa Pohjolainen Linjanjohtaja Nuoriso- ja aikuiskoulutuslinja Helsingin kaupunki Helsingin kaupungin strategiaohjelma

Lisätiedot

Syrjintäselvityksen tulokset (vielä julkaisematon) : Syrjintä koulutuksessa: Erityistarkastelussa yhdenvertaisuuden toteutuminen opintojen ohjauksessa

Syrjintäselvityksen tulokset (vielä julkaisematon) : Syrjintä koulutuksessa: Erityistarkastelussa yhdenvertaisuuden toteutuminen opintojen ohjauksessa Syrjintäselvityksen tulokset (vielä julkaisematon) : Syrjintä koulutuksessa: Erityistarkastelussa yhdenvertaisuuden toteutuminen opintojen ohjauksessa Nexhat Beqiri, Ylitarkastaja SEMINAARI: Oikeus oppimiseen

Lisätiedot

Koululaisten terveys, liikunta, ja hyvinvointi.

Koululaisten terveys, liikunta, ja hyvinvointi. Koululaisten terveys, liikunta, ja hyvinvointi. Sakari Suominen, LT, prof. (mvs) Turun yliopisto E L IN O L O T Länsi-Suom en lääni 0 1 0 2 0 3 0 4 0 5 0 6 0 7 0 8 0 9 0 1 0 0 % Vanhem m uuden puutetta*

Lisätiedot

Kunnallinen lapsiasiamies lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistäjänä

Kunnallinen lapsiasiamies lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistäjänä Kunnallinen lapsiasiamies lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistäjänä lapsiasiamies Tiia Heinäsuo 16.2.2008 Tampereen kaupunki Lapsiasiamiehen työstä toimi perustettu valtuuston päätöksellä 2.1.2003 toiminnan

Lisätiedot

Yhteistyön välineistö ja toimintaympäristö

Yhteistyön välineistö ja toimintaympäristö Peruskoulu Yhteistyön välineistö ja toimintaympäristö Koulutustakuu 10-luokka Työpajojen ja oppilaitosten yhteistyö Lukio Nuorisotakuu Mitä seuraavaksi? Ammattioppilaitos Ammattistartti Monialainen yhteistyö,

Lisätiedot