NUORTEN HYVINVOINTI-INDIKAATTORIT HYVÄKSYTTY NUORAN KOKOUKSESSA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "NUORTEN HYVINVOINTI-INDIKAATTORIT HYVÄKSYTTY NUORAN KOKOUKSESSA 3.9.2012"

Transkriptio

1 NUORTEN HYVINVOINTI-INDIKAATTORIT HYVÄKSYTTY NUORAN KOKOUKSESSA Johdanto 3 2 Indikaattorityön taustaa Indikaattorityön tavoitteet Nuorten hyvinvointi-indikaattorit osana muita indikaattorihankkeita ja ohjelmia 5 3 Indikaattorityöskentely Työryhmän jäsenet ja toiminta Nuorten hyvinvointi-indikaattoreiden kehyksen määrittely EU:n nuorisostrategian pohjalta valitut elämänalueet Nuorten hyvinvointikysely ja sen tulokset Nuorten hyvinvointi-indikaattorit ihmisoikeusindikaattoreina 7 4 Ehdotukset nuorten hyvinvointi-indikaattoreiksi Huomioitavia seikkoja teemakohtaisissa indikaattoreissa Taustaindikaattorit Nuorten määrä Vieraskielisten nuorten määrä Sateenkaariperheet Vanhempien työttömyys Vanhempien tupakointi Koulutus Sijoittuminen peruskoulun jälkeen Opiskelun keskeyttäminen Perusopetuksen tehostettu ja erityinen tuki Vaikeuksia itselle sopivan opiskelutavan löytämisessä Koulunkäynnistä pitäminen Oppilashuollon saavutettavuus Oppisopimuskoulutus Työllisyys ja yrittäjyys Nuorten työttömyys Tukitoimenpitein työllistetyt nuoret Työvoiman ulkopuolella oleminen Nuorten eläkkeellä oleminen mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi Osatyökykyisten työllistyminen Opiskelijoiden työssäkäynti Nuorten yrittäjyyshalukkuus Terveys Terveydentilan kokeminen Mielenterveysongelmat Mielenterveysongelmien lääkehoito Mielenterveysongelmien hoito kuntoutuspsykoterapialla Hoitoonpääsyaika mielenterveysongelmissa Alkoholin käyttö Lääkkeiden käyttö päihtymystarkoituksessa Huumekokeilut Tupakointi Ylipaino Seksuaaliterveys 21 1

2 4.6 Arjenhallinta Abortit Alle 19-vuotiaat äidit Nuoret yksinhuoltajat Nuorten pienituloisuus Kodin ulkopuolelle sijoitetut nuoret Toimeentulotukea saavat nuoret Maksuhäiriöt Asunnottomuus Rikollisuus Etsivä nuorisotyö Itsemurhakuolleisuus Kulttuuri, luovuus ja harrastuneisuus Ystävät Harrastukset Liikuntaharrastukset Vaikuttaminen ja osallisuus Opetusryhmän ilmapiiri Oppilaiden mielipiteiden huomiointi koulussa Nuorisovaltuustot Järjestötoiminta Nuoret kunnanvaltuutetut Henkilökohtainen koskemattomuus ja oikeusturva Koulukiusaaminen Nuoret väkivallan uhreina Perheväkivalta Seksuaalinen väkivalta Viharikosten uhreiksi joutuneet nuoret Nettipoliisitoiminta 30 5 Tulevaisuuspohdintoja Indikaattoritiedon hyödyntäminen Tiedonkeruun kehittäminen 31 2

3 1 Johdanto Nuorten hyvinvointi on nuorisopolitiikan saralla yksi keskeisimpiä teemoja. Kun kaikki on kunnossa, ei nuorten hyvinvoinnin kehittämiseen kiinnitetä välttämättä riittävässä määrin huomiota. Usein on niin, että nuorten hyvinvointiin kiinnitetään yhteiskunnallisessa keskustelussa laajassa mitassa huomiota sitten, kun hyvinvointi on jo muuttunut pahoinvoinniksi ja ongelmat ovat kärjistyneet luvun laman jälkeisen julkisen talouden säästökuurin vaikutukset nuorten hyvinvointiin ovat näyttäytyneet 2000-luvulla rankalla tavalla, kun nuoret ovat päätyneet otsikoihin milloin holtittomasti ja kurittomasti käyttäytyvinä yhteiskunnallisina ongelmina, milloin raakoina murhaajina ja koulusurmaajina. THL:n toteuttamassa Kohdusta aikuisuuteen -tutkimuksessa seurataan vuonna 1987 syntyneen ikäluokan elämää ja kyseinen tutkimus on myös osaltaan vahvistanut näitä havaintoja. Euroopassa on myös koettu laajoja ja osin hallitsemattomiakin nuorten kansannousuja, joiden taustalla selittävänä tekijänä on nuorten pahoinvointi ja yhteiskunnallinen osattomuus. Valtion nuorisoasian neuvottelukunnan lakisääteisenä tehtävänä on tuottaa ajankohtaista tietoa nuorista ja heidän elinoloistaan. Nuora on toteuttanut tehtäväänsä esimerkiksi julkaisutoimintansa (Nuorisobarometrit, Nuorten vapaa-aikatutkimus, Nuorten elinolot - vuosikirja) avulla. Eri tutkimuksissa on saatu jonkin verran ajan suhteen vertailukelpoista tietoa, mutta suurimmalta osin tieto on kuitenkin ollut kovin sirpaleista, eikä tiedon rippeiden perusteella ole ollut mahdollista nähdä nuorten hyvin-, tai pahoinvoinnin, kehitystrendejä. Lisäksi Nuora on kaudella pohtinut pysyvien nuorten hyvinvointiindikaattoreiden kehittämistä, jotta indikaattoreilla kerätystä tiedosta pystytään tekemään vertailuja ajan suhteen ja siten arvioimaan nuorten hyvinvoinnin kehitystrendejä ja valtakunnan tason nuorisopolitiikan onnistumista. Kauden indikaattorityöskentelyn tulos kulminoituu Juha Makkosen työstämään raporttiin nuorten indikaattoreista. Tällä hetkellä Makkosen indikaattoriehdotukseen kuuluu kuitenkin useita indikaattoriehdotuksia, joita koskevaa tietoa ei tällä hetkellä mikään taho kerää. Koska uusiin, kattaviin tiedonkeruisiin ei ole löydettävissä riittäviä resursseja Nuoran oman budjetin sisältä, on katsottu tarpeelliseksi muodostaa sellainen n indikaattorin kokoelma, joita koskeva tieto on saatavissa säännöllisesti. Nuorten hyvinvointia koskevia indikaattoreita on myös kehitelty muiden tutkimushankkeiden yhteydessä, joista laajimpana voitaneen mainita THL:n toteuttama Kouluterveyskysely. 2 Indikaattorityön taustaa 2.1 Indikaattorityön tavoitteet Nuorten hyvinvointi-indikaattorityöskentely kiinnittyy luonnollisesti vahvasti Nuoran lakisääteisen tehtävän toteuttamiseen. Lain kirjaimen toteuttamisen lisäksi on kuitenkin huomioitava yleinen yhteiskunnallinen kehitys ja erityisesti tiedolla johtamisen merkityksen kasvu toiminnan legitimaatioperusteita etsittäessä. Rajallisten resurssien olosuhteiden vallitessa on kyettävä selkeästi osoittamaan toimenpiteiden tehokkuus ja vaikuttavuus. Nuoran indikaattorityöskentelyn tavoitteena on kerätä tietoa nuorten hyvinvoinnista ja tätä tietoa perusteena käyttäen pyrkiä havainnollistamaan nuorisopolitiikan toimenpiteiden onnistuneisuutta. 3

4 Indikaattoripatteristolla kerätty tieto on avainasemassa Nuoran laatiessa kannanottojaan suomalaista nuorisopolitiikkaa koskien. Nuora on nuorisotyön ja -politiikan asiantuntijaelin, mutta jäsennelty, objektiivinen ja määrällinen tiedonkeruu helpottaa Nuoran vaikuttamistyötä esimerkiksi tulevan hallitusohjelman ja lapsi- ja nuorisopoliittisen kehittämisohjelman valmisteluvaiheessa: on helpompaa olla uskottava, kun on mahdollista pelkän "mutu-tuntuman" sijaan nostaa tietoon nojautuen esiin tehdyn politiikan epäkohtia ja onnistumisia. Säännöllisen tiedonkeruun turvin on mahdollista nostaa nuorten asemaa omana erityisryhmänään esiin valtakunnallisessa päätöksenteossa. Yksinkertaistaen sanottuna Nuoran indikaattorityön tavoitteena on saada kokoon nuorten hyvinvointia kuvaava indikaattoripatteristo, johon on kerättynä olennaisimpia mittareita nuorten eri elämänalueilta. Tavoitteena on, että yhteensä indikaattoreita tulisi n kappaletta, jotta niiden seuraaminen on mahdollista. Indikaattoreilla kerättävälle tiedolle on lisäksi vaatimuksena, että tieto on saatavilla riittävän usein, jotta Nuora voi käyttää kerättävää tietoa vuosittaisen lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelman toteutumisen arvioinnin pohjana. Huomionarvoinen rajoite indikaattorityöskentelylle on myös se, että indikaattoripatteristoon mukaan otettavien indikaattorien on oltava sellaisia, joita koskevaa tietoa jokin taho Suomessa jo kerää, sillä erillisten tiedonkeruiden ja hankkeiden käynnistäminen ei ole Nuoran taloudellisten resurssien puitteissa mahdollista. Indikaattorityölle asetetuista rajoituksista johtuen indikaattoripatteristo on yksi tapa mallintaa nuorten hyvinvoinnin kehittymistä. Vaihtoehtoisia malleja on myös olemassa. Indikaattoripatteristo on aikansa tuotos, ja siten siinä olevia indikaattoreita ja niiden tuottamaa tietoa on mahdollista tarkastella kriittisestikin ja arvioida indikaattorin tuottaman tiedon hyödyllisyyttä. Tästä syystä nuorten elämässä tapahtuvat muutokset on huomioitava myös indikaattoripatteriston arvioinnissa, erityisesti, mikäli tiedonkeruussa tapahtuu merkittäviä edistyksiä. Indikaattorityöskentelyssä Nuora tekee myös samalla selvitystä siitä, millaista tietoa nuorista tällä hetkellä Suomessa kerätään, vaikka kaikkea tätä tietoa ei voidakaan ottaa lopulliseen indikaattoripatteristoon. Nuoria koskevan tiedon keräämistapojen selvittämisellä voidaan havainnoida sitä, millaisia katvealueita nuorten hyvinvointia koskevan tiedon keruussa on ja näin mahdollistaa erityishuomion kiinnittäminen siihen, että tulevaisuudessa tietoa kerätään myös näistä nyt katveeseen jäävistä asioista. Tällaisia tiedonkeruun katvealueita ovat tällä hetkellä esimerkiksi erilaisiin vähemmistöihin kuuluvat nuoret sekä syystä tai toisesta erilaisten tilastojen ulkopuolelle jäävät nuoret. Lisäksi nuorten työelämää ja työ- ja yrittäjyysasenteita koskeva tutkimus on hajanaista. Vaikka nuorten osallistumismahdollisuuksia on painotettu nuorisopoliittisessa keskustelussa voimakkaasti viimeisen kymmenen vuoden aikana, ei osallistumismahdollisuuksista ja niiden käytöstä ole olemassa säännöllistä tiedonkeruuta. Nuorten vapaa-aikaa tutkitaan pääasiassa Nuoran ja Nuorisotutkimusverkoston Vapaaaikatutkimuksessa, mutta tutkimuksen kolmen vuoden frekvenssi ei tarjoa ajantasaista tietoa vapaa-ajanviettotapojen muutoksista. Yksi tiedonkeruun kehittämisen suurimpia haasteita onkin kehittää tiedonkeruita ajantasaisemmiksi ja säännönmukaisemmiksi. 4

5 2.2 Nuorten hyvinvointi-indikaattorit osana muita indikaattorihankkeita ja ohjelmia Nuoran indikaattorityötä ei siis toteuteta irrallaan muusta indikaattorityöskentelystä, vaan työskentely linkittyy muihin valmistuneisiin ja valmisteilla oleviin indikaattoripatteristoihin ja -hankkeisiin. Tällaisia indikaattorihankkeita ovat esimerkiksi lasten hyvinvointi-indikaattorit, perus- ja ihmisoikeustoimintaohjelman indikaattorit, sisäisen turvallisuuden ohjelman nuorisoindikaattorit sekä lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelman seurantaa varten valmisteltavat indikaattorit. Lasten hyvinvointi-indikaattorit valmisteltiin vuosina siten, että Lasten hyvinvoinnin kansalliset indikaattorit julkaistiin OKM:n työryhmämuistioita ja selvityksiä - sarjassa keväällä Lasten hyvinvointi-indikaattorit valmisteltiin laajassa työryhmätyöskentelyssä. Valmistellun lapsi-indikaattoripatteriston tavoitteena on: - palvella YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen seurantaa - palvella hallituksen tarvetta seurata lasten hyvinvoinnin kehitykselle asetettujen tavoitteiden toteutumista - hyödyttää ja tukee kuntien lasten hyvinvoinnin seurantaa - ottaa huomioon parhaan kansainvälisen kehitystyön alalla - ratkaisee indikaattorityön jatkuvuuteen ja ylläpitoon liittyvät kysymykset ja - arvioi tilastoviranomaisten yhteistyön tarpeet esimerkiksi rekistereiden käyttämisestä. Lapsi-indikaattorityön tavoitteet ovat osin yhteiset nyt rakennettavan nuorten hyvinvointiindikaattoripatteriston kanssa ja osin tavoitteet ovat sovellettavissa myös nuorten hyvinvointi-indikaattoreita koskeviksi. Lapsi-indikaattorityöskentely tapahtui kuitenkin huomattavasti laajemmassa kokoonpanossa kuin Nuoran indikaattorityöskentelyn on tarkoitus tapahtua, joten yhtä laajaa selvitystyöstä nuorten hyvinvointi-indikaattoreiden osalta ei ole tarkoitus tehdä. Koska tavoitteet ovat joiltain osin yhteneväiset, on lapsiindikaattoripatteriston valmistelussa tehtyä työtä tuloksineen mahdollista hyödyntää myös nuorten hyvinvointi-indikaattorien valmistelussa. Nuoran tehtävänä on tuottaa tietoa paitsi yleisesti nuorten elinoloista, myös arvioida lapsija nuorisopolitiikan kehittämisohjelman toteutumista. Koska lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelmassa on kyseessä kokonaisvaltainen ja poikkihallinnollinen ohjelma nuorten elämää koskien, linkittyy nuorten hyvinvointi-indikaattorityöskentely myös lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelman arviointiin. On kuitenkin huomattava, etteivät lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelman indikaattorit välttämättä suoraan sovellu nuorten yleisiksi hyvinvointi-indikaattoreiksi, koska lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelman toteutumista mitataan joka hallituskaudella hieman eri tavalla. Nuoran tavoitteena onkin löytää sellaiset nuorten hyvinvointia koskevat indikaattorit, joiden perusteella on mahdollista ensisijaisesti arvioida nuorten hyvinvointia ja nuorisopolitiikan onnistuneisuutta yli hallituskausien, mutta joita voidaan tarvittaessa hyödyntää myös lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelman arvioinnin vaikuttavuusindikaattoreina. Tätä indikaattoripatteristoa yleisen nuorten hyvinvoinnin kehittymisen seurannan välineenä on mahdollista täydentää lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelman seurantaa varten erillisillä seurantatyökaluilla. Hallitusohjelman mukaisesti oikeusministeriössä on käynnistetty kansallinen perus- ja ihmisoikeustoimintaohjelma, jonka osana työstetään indikaattoreita kuvaamaan ihmisoikeuksien tilaa Suomessa. Nuoran hyvinvointi-indikaattoriprojekti on myös kirjattuna ohjelman hankeluetteloon. Nuorten hyvinvointi-indikaattoripatteriston valmistelulla on 5

6 mahdollista osallistua myös ihmisoikeusindikaattorityöhön ja näin saada nuorten hyvinvoinnin kannalta merkittäviä asioita nostettua teemoiksi myös laajemmin ihmisarvoista elämää pohdittaessa. Indikaattorityöskentelyssä on pyritty huomioimaan myös muut käynnissä olevat indikaattoriprojektit ja indikaattorityöryhmän työskentelyn lisäksi asiasta on konsultoitu mm. valtioneuvoston kanslian Findikaattori-projektia sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen INDI-ohjelmaa Indikaattoripatteriston rakentamisessa on ollut pyrkimys käyttää indikaattoreita, jotka ovat jo yleisesti käytössä. Tämä näkyy EU:n nuorisoindikaattoreiden laajana hyödyntämisenä. 3 Indikaattorityöskentely 3.1 Työryhmän jäsenet ja toiminta Nuorisoasiain neuvottelukunta nimesi kokouksessaan indikaattoripatteristoa valmistelemaan työryhmän, joka voi tarvittaessa täydentää itse omaa kokoonpanoaan. Työryhmään nimettiin seuraavat henkilöt: vs. kehittämisjohtaja Mirella Huttunen (Suomen Nuorisoyhteistyö - Allianssi ry.) tilastotutkija Sami Myllyniemi (Nuorisotutkimusverkosto) suunnittelija Marjut Pietiläinen (Tilastokeskus) ryhmäpäällikkö Salla Säkkinen (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, varalla erikoissuunnittelija Outi Räikkönen) Työryhmä päätti pyytää pysyväksi asiantuntijajäsenekseen erikoistutkija Laura Kestilän THL:stä sekä jäsenekseen tiedottaja Asmo Kosteen Allianssista. Työryhmä laati työskentelystään väliraportin, jonka Nuora käsitteli kokouksessaan Lopullinen väliraportti toimitettiin kommenteille yhteistyötahoille ja kommentointiaikaa oli saakka. Saatujen kommenttien perusteella indikaattorityöryhmä teki tarvittavat muutokset loppuraporttiin, jonka Nuora hyväksyi kokouksessaan Työryhmä on kokoontunut vuoden 2012 aikana kuusi kertaa, 7.2., 27.2., 21.3., 25.4., ja Kokousväleillä työryhmä on työskennellyt myös sähköpostitse. 3.2 Nuorten hyvinvointi-indikaattoreiden kehyksen määrittely EU:n nuorisostrategian pohjalta valitut elämänalueet Työryhmä päätti lähteä muodostamaan indikaattoripatteristoa soveltaen EU:n nuorisostrategian elämänaluejaottelua, jossa strategiset tavoitteet on jaoteltu seuraaville elämänalueille: - Koulutus ja harjoittelu (Education and training) - Työllisyys ja yrittäjyys (Employment and entrepreneurship) - Terveys ja hyvinvointi (Health and well-being) - Kulttuuri ja luovuus (Creativity and culture) - Vaikuttaminen ja osallisuus (Participation) - Sosiaalinen osallisuus (Social inclusion) - Vapaaehtoistyö (Voluntary activities) - Globaalivastuu (Youth and the world) 6

7 Työryhmä päätti käyttää EU-strategian elämänaluejaottelua indikaattorityöskentelynsä pohjana, jotta indikaattoreiden seuranta sitoutuisi myös kansainväliseen kontekstiin. Elämänaluejaottelua kuitenkin muokattiin suomalaiseen yhteiskunnalliseen ympäristöön sopivammaksi ja osa-alueiksi valittiin: - Koulutus - Työllisyys ja yrittäjyys - Terveys (hyvinvointi poistettiin otsikosta, sillä aiheen alle näytti valikoituvan suoraan terveyttä kuvaavia indikaattoreita) - Arjenhallinta (käsitteenä laajempi kuin sosiaalinen osallisuus ja sopii myös suomalaiseen kielenkäyttöön paremmin) - Kulttuuri, luovuus ja harrastuneisuus (teemaan lisättiin harrastuneisuus, sillä asia ei suoraan kuulu EU-strategian tavoitteistoon, mutta Suomessa harrastusten hyvinvointia tuottavasta vaikutuksesta käydään jatkuvaa keskustelua) - Vaikuttaminen ja osallisuus - Henkilökohtainen koskemattomuus ja oikeusturva Nuorten hyvinvointikysely ja sen tulokset Työryhmä halusi selvittää myös nuorten omia käsityksiä siitä, miten heidän hyvinvointiaan tulisi mitata. Kyselyssä esitettiin jo olemassa olevia teema-aluekohtaisia indikaattoreita ja nuoria pyydettiin arvioimaan, onko kyseinen indikaattori heidän mielestään (i) merkittävä, (ii) yhdentekevä vai (iii) ei täysin yhdentekevä, mutta ei kovin merkittäväkään heidän tai yleisesti nuorten hyvinvoinnin kuvaajana. Kysely toteutettiin sähköisenä Webropol-kyselynä Kyselyyn vastasi 1148 nuorta, joista 108 (9 %) ruotsia äidinkielenään puhuvia. Kyselyn linkkiä toimitettiin nuorille esimerkiksi Suomen Nuorisoyhteistyö - Allianssi ry:n jäsenjärjestöille ja kunnille suunnatun sähköpostitiedotteen sekä ylioppilas- ja opiskelijakuntien kautta. Indikaattorityöryhmä kävi kyselyn tulokset läpi kokouksessaan Suurelta osin nuorten mielipiteet merkittävinä koetuista indikaattoreista olivat samoja, kuin työryhmän jäsenten näkemykset. Lisäksi EUindikaattoreiksi valitut indikaattorit nousivat kärkipäähän eri alueilla myös nuorten mielestä merkittävimpinä hyvinvointia kuvaavina indikaattoreina. Kyselyn tulokset voi tiivistää niin, että koulutus, työllisyys, terveys ja arjenhallinta ovat nuorten hyvinvoinnin kannalta merkittäviä teemoja, sillä näihin teemoihin liittyviä indikaattoreita pidettiin usein tärkeämpinä kuin esimerkiksi kulttuuriin liittyviä indikaattoreita. Toisaalta kuitenkin avoimien vastausten perusteella nousi esiin nuorten näkemys esimerkiksi ystävyyssuhteiden ja mielekkäiden vapaa-ajanviettomahdollisuuksien merkityksestä nuorten hyvinvoinnin kannalta. Näistä teemoista kuitenkaan ei ole olemassa säännöllistä tiedonkeruuta siinä määrin, että asioita voisi tällä hetkellä vahvasti painottaa indikaattoripatteristossa. Useissa vastauksissa korostettiin myös sitä, että esimerkiksi palveluiden käyttäjämäärät eivät vielä kerro mitään nuorten hyvinvoinnista, vaan asiaa pitäisi mitata nuorten käyttäjäkokemuksilla. 3.3 Nuorten hyvinvointi-indikaattorit ihmisoikeusindikaattoreina Nuorten hyvinvointi-indikaattorihanke on osa kansallista perus- ja ihmisoikeustoimintaohjelmaa. Indikaattorien avulla on tarkoitus tarkastella hyvinvoinnin muotoutumisen lisäksi myös perus- ja ihmisoikeuksien toteutumista nuorten osalta. Perusoikeuksilla tarkoitetaan yleisesti perustuslain 2. luvussa säädettyjä perusoikeuksia. 7

8 Ihmisoikeuksilla tarkoitetaan yleisesti kansainvälisoikeudellisiin ihmisoikeussopimuksiin perustuvia oikeuksia. Ihmisoikeussopimusten kirjo on laaja, joten tässä indikaattorityössä keskeisimpinä ihmisoikeussopimuksina pidetään YK:n taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskevaa ns. TSS-oikeuksien sopimusta ja kansalais- ja poliittisia oikeuksia koskevaa ns. KP-sopimusta. Hyvinvoinnin minimitasona voi pitää ihmisoikeuksien toteutumista, eli viime kädessä hyvinvoinnissa on kyse ihmisoikeuksista. TSS-oikeuksien toteutumista seurataan erityisesti koulutuksen, työllisyyden & yrittäjyyden, terveyden ja arjenhallinnan teemaosioissa, kun taas KP-sopimuksen toteutumisen seuranta nuorten osalta toteutuu muissa teemoissa paremmin. Lisäksi esimerkiksi YK:n Lapsen oikeuksien sopimus ja Kaikkinaisen naisten syrjinnän poistamista koskeva yleissopimus tulevat osittain tarkastelun kohteeksi, mutta Lapsen oikeuksien sopimuksen toteutumista seurataan tarkemmin lasten hyvinvointi-indikaattoreilla, sillä sopimus koskee vain alle 18-vuotiaita lapsia ja nuoria. Naisten syrjinnän poistamista koskeva yleissopimus tulee tarkasteluun lähinnä siten, että indikaattoreiden tuottama tieto pyritään saamaan sukupuolittain jaoteltuna, jotta mahdolliset sukupuolten väliset hyvinvointierot ja erot oikeuksien toteutumisessa käyvät ilmi. 4 Ehdotukset nuorten hyvinvointi-indikaattoreiksi 4.1 Huomioitavia seikkoja teemakohtaisissa indikaattoreissa Indikaattoripatteriston kokoamisessa pyrittiin huomioimaan nuorten hyvinvointia muodostavat elämänalueet mahdollisimman laajasti. Jo indikaattoripatteriston kokoamisen alkuvaiheessa tuli selväksi, että hyvinvoinnin mittaamisessa keskeisin ongelma on se, että seuranta tapahtuu lähinnä pahoinvointia kuvaavilla indikaattoreilla. Suomessa ei vallitse yksimielisyyttä säännöllisestä onnellisuuden mittaamisesta väestötasolla, vaikka erilaisia kansainvälisiä vertailuja esimerkiksi elämänlaatua koskien onkin tehty. Hyvinvoinnin kuvaajana käytetään usein erilaisten pahoinvointia kuvaavien ilmiöiden, kuten itsemurhien, koulukiusaamisen ja lapsiperheköyhyyden mittaamista. Useat tahot keräävät nuorista tietoja palvelujärjestelmän käyttäjinä. Palveluiden käytön mittaamisessa on kuitenkin muistettava, että esimerkiksi psykoterapiapalveluiden käyttöön vaikuttaa nuorten mielenterveysongelmien määrän ohella myös palveluiden tarjonta ja saavutettavuus. Tämä taas tarkoittaa sitä, että esimerkiksi psykoterapiapalveluiden tarjonnan vähentäminen johtaa myös palveluiden käyttäjämäärien vähenemiseen, vaikka itse ongelma - nuorten mielenterveysongelmat - on saattanut kasvaa tilastojen osoittaessa päinvastaista trendiä. Indikaattoritietoa tulkittaessa on siis huomioitava erilaiset muutokset palvelujärjestelmässä, joilla voi olla vaikutusta indikaattorin antamaan tietoon. Varsinaisen hyvinvointitiedon puute nousi esiin myös nuorten hyvinvointikyselyssä, jossa useissa avoimissa vastauksissa kritisoitiin sitä, että nykyisenkaltaiset mittarit eivät oikeastaan tuota mitään relevanttia tietoa nuorten hyvinvoinnista. Ainoa oikea tapa selvittää nuorten hyvinvointia olisi kysyä nuorilta itseltään heidän kokemuksiaan omasta tai ystäviensä hyvinvoinnista. Kouluterveyskyselyn lisäksi tällaista jatkuvaa ja säännöllistä tutkimustoimintaa Suomessa ei kuitenkaan juuri ole tarjolla kattavasti nuorten eri elämänalueilta, vaan kokemustietoa keräävät tutkimukset ovat olleet pääasiallisesti erillistutkimuksia. Ongelmana indikaattoripatteristojen tekemisessä erityisesti jo olemassa olevista tiedonkeruista on se, että vaikka säännöllistä tiedonkeruuta aiheesta olisikin, saattaa 8

9 niiden frekvenssi olla sellainen, ettei tietoa ole saatavissa kuin esimerkiksi kerran viidessä tai kerran kymmenessä vuodessa. Nuorten hyvinvoinnin osalta kerran kymmenessä vuodessa tapahtuva tiedonkeruu ei tuota relevantimpia tutkimustuloksia hyvinvoinnin kehittymisen seurannan kannalta kuin erillistutkimuksetkaan. Nuorten hyvinvointikyselyn tuloksissa myös todettiin, että nuoret pitivät esimerkiksi koulutusta, työtä, terveyttä ja arjenhallintaa koskevia indikaattoreita merkityksellisempinä hyvinvoinnin kuvaajina kuin esimerkiksi vapaa-aikaa tai vaikuttamista koskevia indikaattoreita. Tästä syystä koulutusta, työtä, terveyttä ja arjenhallintaa koskevia indikaattoreita on painotettu määrällisesti, ja eri teemojen alle kategorisoitujen indikaattoreiden määrä vaihtelee. Indikaattorityön tavoitteena oli myös saada tietoa erilaisista vähemmistöistä ja heidän hyvinvoinnistaan, mutta käytännössä tällaisen tiedon saaminen jo nyt kerättävään tietoon nojautuen on hyvin vaikeaa, sillä esimerkiksi Tilastokeskus ja THL käyttävät pääasiassa taustamuuttujina väestötiedonkeruissa ikää, sukupuolta ja mahdollisesti esimerkiksi asuinaluetta. Tilastollisissa kyselytutkimuksissa vähemmistöstatuksen käyttäminen taustamuuttujana on hankalaa siksi, että otokseen ei eri tutkimuksissa osu riittävästi eri vähemmistöihin kuuluvia henkilöitä, jotta näistä voitaisiin tehdä mitään tutkimuksellisesti päteviä havaintoja. Taustamuuttujakysymyksiin vastaaminen saattaa olla hankalaa myös kyselytutkimuksiin vastaaville henkilöille, sillä esimerkiksi sukupuolivähemmistöihin kuuluvat eivät mahdu valmiiseen nainen/mies -luokitteluun. Indikaattorityöryhmän tekemiä havaintoja tiedonkeruun puutteista ja tulevista kehitystarpeista on eritelty luvussa Taustaindikaattorit Varsinaisten teemakohtaisten indikaattoreiden lisäksi on syytä seurata yleisiä nuortenkin elämää kuvaavia indikaattoreita, kuten nuorten (15 29 vuotta) määrän kehitys alueittain ja erilaiset sosioekonomista taustaa kuvaavat indikaattorit Nuorten määrä vuotiaiden nuorten määrä maakunnittain Kokonaisuudessaan Suomessa 2000-luvulla nuoret ikäluokat ovat pienempiä kuin esimerkiksi 1900-luvun puolivälin tienoilla syntyneet kohortit. Nuorten määrää kokonaisuudessaan on syytä seurata paitsi ikäluokkien suuruuden kehityksen seuraamiseksi myös siksi, että esimerkiksi erilaisten palveluiden käyttäjien määrät on syytä suhteuttaa koko potentiaalisen palveluiden käyttäjien määrään (eli nuorten kokonaismäärään). Nuoret muodostavat suuren osan myös maan sisäisestä muuttoliikkeestä, ja erityisesti syrjäisille alueille nuorten poismuutto aiheuttaa osaltaan haasteita. Tästä syystä nuorten määrän kehitystä on perusteltua seurata maakunnittain. Tilastokeskus: Väestö (http://www.stat.fi/meta/til/vaerak.html). Tieto saatavissa sukupuolittain eriteltynä ja haluttaessa kuntakohtaisesti. 9

10 4.2.2 Vieraskielisten nuorten määrä Vieraskielisten vuotiaiden nuorten määrä ja osuus nuorista maakunnittain. Erilaisiin vähemmistöryhmiin, kuten maahanmuuttajanuoriin, kuuluvat nuoret kohtaavat arjessaan erilaisia haasteita kuin valtaväestöön kuuluvat nuoret. On esimerkiksi todettu, että maahanmuuttajanuorilla on valtaväestön nuoriin verrattuna kohonnut riski jäädä syrjään yhteiskunnan toiminnasta. Maahanmuuttajanperheiden lapsien voi olla myös vaikeampaa saada kotoaan tukea opiskeluun vanhempien kielitaidon rajallisuuden vuoksi. Maahanmuuttajataustaa voidaan kuvata esimerkiksi kansalaisuuden tai äidinkielen perusteella. Käyttämällä kuvaajana vieraskielisten määrää, voidaan huomioida myös ns. toisen polven maahanmuuttajat. Koska tilastotietoja ei ole suoraan saatavissa jäljempänä esiteltävien indikaattoreiden osalta siten eriteltynä, että kieli olisi niissä taustamuuttujana, on perusteltua seurata maahanmuuttajanuorten kokonaismäärää kielen mukaan eriteltynä, jotta saadaan ymmärrys siitä, kuinka suurista väkijoukoista on kokonaisuudessaan kyse. Tilastokeskus: Väestö (http://www.stat.fi/meta/til/vaerak.html) Sateenkaariperheet Niiden perheiden määrä, joissa vanhemmat elävät rekisteröidyssä parisuhteessa ja joissa on 0 17-vuotiaita lapsia. Sateenkaariperheissä elävien lasten ja nuorten hyvinvoinnista käydään ajoittain kiivastakin keskustelua. Säännöllistä tiedonkeruuta näiden lasten ja nuorten hyvinvoinnista on kuitenkin hyvin vähän. Huomionarvoista on, että vuoden 2010 lopussa rekisteröidyssä parisuhteessa elävien vanhempien lapsista suurin osa oli alle kouluikäisiä, mikä selittynee sillä, että samaa sukupuolta olevien parisuhteen rekisteröinti on Suomessa ollut mahdollista vasta vuodesta 2002 alkaen. Rekisteröidyssä parisuhteessa elävien vanhempien ja heidän lastensa muodostamien perheiden määrän kehitystä seuraamalla voidaan saada käsitys ilmiön kokonaislaajuudesta. Tilastokeskus: Väestö (http://www.stat.fi/meta/til/vaerak.html) Vanhempien työttömyys Niiden peruskoulussa, lukiossa ja ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevien nuorten osuus vastanneista, joiden vanhemmista vähintään toinen on ollut työttömänä edellisen vuoden aikana. Sosioekonomisen taustan on eri tutkimuksissa todettu vaikuttavan nuorten elinoloihin ja kasvuympäristöön. Sosioekonomiseen taustaan vaikuttavat esimerkiksi vanhempien 10

11 koulutustaso, tulotaso ja työllisyys. On myös todettu, että sosioekonominen asema on vahvasti periytyvää: korkeasti koulutetut vanhempien lapset suorittavat myös usein korkeakoulututkinnon, kun taas pelkän perusasteen koulutuksen varassa olevien vanhempien lapsilla on kohonnut riski jäädä yhteiskunnan ulkopuolelle. Vanhempien työttömyyden on havaittu vaikuttavan lasten ja nuorten elintasoon alhaisempien tulojen muodossa, mutta myös ennustavan osin heidän tulevaa sosioekonomista asemaansa. Indikaattoritiedon avulla ei ole mahdollista kohdistaa juuri kyseisten vanhempien ja nuorten vastauksia toisiinsa, mutta vanhempien työttömyyden määrän yleistä kehitystä seuraamalla on mahdollista ennustaa nuorten tulevaisuuden työmarkkina-aseman kehittymistä. THL: Kouluterveyskysely (Ovatko vanhempasi olleet viimeksi kuluneen vuoden aikana työttöminä tai pakkolomalla?) THL kerää tiedot kuntakohtaisesti, mutta kuntakohtaiset tiedot on saatavilla vain erillistä korvausta vastaan Vanhempien tupakointi Niiden peruskoulussa, lukiossa ja ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevien nuorten osuus, joiden vanhemmista jompikumpi tupakoi. Vanhempien tupakoinnilla on todettu olevan yhteys nuorten elämäntapojen kehittymiseen. Esimerkiksi tupakoivien vanhempien lapset alkavat todennäköisemmin tupakoida myös itse. Indikaattoritiedon avulla ei ole mahdollista kohdistaa juuri kyseisten vanhempien ja nuorten vastauksia toisiinsa, mutta vanhempien tupakoinnin määrän yleistä kehitystä seuraamalla on mahdollista ennustaa nuorten elintapojen kehitystä. THL: Kouluterveyskysely (Niiden nuorten osuus, jotka ovat vastanneet kysymykseen "Ovatko vanhempasi tupakoineet Sinun elinaikanasi? Vastaa molempien osalta." jommankumman vanhemman tupakoivan.) THL kerää tiedot kuntakohtaisesti, mutta kuntakohtaiset tiedot on saatavilla vain erillistä korvausta vastaan. 4.3 Koulutus Sijoittuminen peruskoulun jälkeen Peruskoulun 9. luokan päättäneiden välitön sijoittuminen jatko-opintoihin ja koulutuksen ulkopuolelle jääneiden sijoittuminen muihin toimenpiteisiin (esim. ammattistartti, perusopetuksen lisäopetus tai työpajat) Pelkän peruskoulutuksen saaneiden riski jäädä yhteiskunnan ja työelämän ulkopuolelle on kolminkertainen verrattuna ammatillisen keskiasteen koulutuksen saaneisiin. Pelkän peruskoulutuksen varassa olevien työvuosien odotusarvo on miehillä miltei seitsemän ja naisilla jopa 10 vuotta lyhyempi kuin ammatillisen koulutuksen saaneilla. Peruskoulun jälkeisessä nivelvaiheessa koulutuksesta syrjään jääneillä on kohonnut riski jäädä syrjään koulutuksesta ja työstä pysyvästi. Mikäli nuori jää ilman toisen asteen 11

12 opiskelupaikkaa yhteishaussa, olisi tälle taattava jokin muu mielekkään toiminnan muoto, kuten esimerkiksi osallistuminen ammattistarttiin, työpajatoimintaan tai perusopetuksen lisäopetukseen. Huomioimalla sekä tutkintotavoitteisen koulutuksen ulkopuolelle jääneet että muihin toimintoihin osallistuvat nuoret pystytään saamaan havainto siitä, kuinka suuri määrä nuoria on vaarassa syrjäytyä koulutus- ja työelämästä kokonaan. Tilastokeskus: Koulutukseen hakeutuminen (http://www.stat.fi/til/khak/index.html) Tieto on saatavissa kuntakohtaisesti. Julkaisu: vuosittain joulukuussa koskien edellisen vuoden tietoja Opiskelun keskeyttäminen Lukiokoulutuksessa, ammatillisessa koulutuksessa, ammattikorkeakoulukoulutuksessa ja yliopistokoulutuksessa keskeyttäneet lukuvuosina Tutkintotavoitteisen koulutuksen ulkopuolelle jääneiden lisäksi syrjäytymisvaarassa ovat ne nuoret, jotka keskeyttävät tutkintoon johtavan koulutuksen. Osa koulutuksen keskeyttämisestä on ns. positiivista keskeyttämistä, jolloin opiskelija vaihtaa koulutusalaa. Osa keskeyttämisestä on taas ns. negatiivista keskeyttämistä, jolloin opiskelija lopettaa tutkintotavoitteisen opiskelun kokonaan. Syrjään jäämisen kannalta olennaisempaa on seurata tätä kokonaan tutkintotavoitteisen koulutuksen keskeyttäneiden joukon osuutta kaikista koulutukseen osallistuneista. Tilastokeskus: Koulutuksen keskeyttäminen (http://www.stat.fi/til/kkesk/index.html) Tiedot keskeyttämisestä saadaan seuraamalla syyskuussa xxxx opiskelleiden henkilöiden tilannetta syyskuussa xxxx+1. Mikäli henkilö ei jatkanut opiskeluaan tai ei ollut suorittanut tutkintoa ko. vuoden aikana, hänet on laskettu keskeyttäneeksi. Tiedot valmistuvat tammikuussa xxxx+2. Tieto on saatavissa maakunnittain Perusopetuksen tehostettu ja erityinen tuki Oppilaiden, joilla on tehostetun tuen opetussuunnitelma ja erityisen tuen päätöksen saaneiden osuus (ei pidennettyä oppivelvollisuutta) kaikista peruskoululaisista. Suomessa erityisopetuksen piiriin kuuluvien lasten ja nuorten määrä on suhteellisen suuri verrattuna muihin länsimaihin. Erityisopetukseen osallistuvien määrä kertoo erityisopetuksen palveluiden tarpeesta, mutta myös palveluiden tarjonnasta. Erityisopetukseen osallistuvien määrä on lisääntynyt miltei koko 2000-luvun ajan. Perusopetuslain erityisopetusta koskevaa säädäntöä muutettiin alkaen, minkä jälkeen erityisopetuksen järjestämismuodoissa on käytetty käsitteitä tehostettu tuki ja erityinen tuki. Tehostettua tuki koostuu esimerkiksi tuetusta opetuksesta ja oppilashuollollisista toimenpiteistä oppilaalle tehtyyn oppimissuunnitelmaan perustuen. Erityinen tuki koostuu erityisopetuksesta ja mahdollisista muista toimenpiteistä ja sitä annetaan joko muun opetuksen yhteydessä tai osittain tai kokonaan erityisluokalla. 12

13 Tilastokeskus: Peruskoulun erityisopetus (http://www.stat.fi/til/erop/) Huomioitava sekä tehostettu tuki että erityinen tuki. Tieto saatavissa kuntakohtaisesti ja sukupuolittain eriteltynä. Tiedot julkaistaan vuosittain kesäkuussa Vaikeuksia itselle sopivan opiskelutavan löytämisessä Niiden peruskoulussa, lukiokoulutuksessa ja ammattioppilaitoksissa opiskelevien nuorten osuus, jotka kokevat itselleen sopivan opiskelutavan löytämisessä olevan vaikeuksia melko paljon tai erittäin paljon. Nuoret kritisoivat usein suomalaisen koulutusjärjestelmän olevan kankea ja opetusmenetelmien yksipuolisia, jotka eivät huomioi oppilaiden erilaisuutta. Kouluterveyskyselyssä itselle sopivan opiskelutavan löytämistä on kartoitettu peruskoulun 8. ja 9. luokkalaisten ja lukiolaisten osalta vuodesta 2001 ja ammattiin opiskelevien osalta vuodesta Indikaattoritiedoksi muodostuu niiden nuorten osuus kyselyyn vastanneista, jotka ovat kokeneet melko tai erittäin paljon vaikeuksia itselleen sopivan opiskelutavan löytämisessä. THL: Kouluterveyskysely (Onko sinulla vaikeuksia seuraavissa asioissa? Itselleni parhaiten sopivan opiskelutavan löytäminen). THL kerää tiedot kuntakohtaisesti, mutta kuntakohtaiset tiedot on saatavilla vain erillistä korvausta vastaan Koulunkäynnistä pitäminen Niiden peruskoulussa, lukiokoulutuksessa ja ammattioppilaitoksissa opiskelevien nuorten osuus, jotka pitävät koulunkäynnistä melko paljon tai hyvin paljon. Suomessa oppilaat ja opiskelijat selviävät usein kansainvälisissä oppimistulosvertailuissa muita maita paremmin, mutta muualla nuoret pitävät silti koulunkäynnistä enemmän. Tämä on sinänsä erikoista, koska yleensä koulunkäynnistä pitäminen johtaa myös parempiin oppimistuloksiin. Vaikka Suomessa korrelaatio ei olekaan näin selvä, on olennaista seurata sitä, pitävätkö suomalaiset nuoret koulunkäynnistään. Kouluterveyskyselyssä koulunkäynnistä pitämistä on kartoitettu peruskoulun 8. ja 9. luokkalaisten ja lukiolaisten osalta vuodesta 2001 ja ammattiin opiskelevien osalta vuodesta Indikaattoritiedoksi muodostuu niiden nuorten osuus kyselyyn vastanneista, jotka pitävät koulunkäynnistä erittäin tai melko paljon. THL: Kouluterveyskysely (Mitä pidät koulunkäynnistä tällä hetkellä?). THL kerää tiedot kuntakohtaisesti, mutta kuntakohtaiset tiedot on saatavilla vain erillistä korvausta vastaan. 13

14 4.3.6 Oppilashuollon saavutettavuus Niiden peruskoulussa, lukiokoulutuksessa ja ammattioppilaitoksissa opiskelevien nuorten osuus, joiden mielestä terveydenhoitajan/lääkärin/kuraattorin/psykologin vastaanotolle on melko vaikea tai vaikea päästä. Oppilas- ja opiskelijahuollon tilaa ja sen määrällisiä indikaattoreita (esimerkiksi oppilashuoltohenkilöstön määrää) ei selvitetä tai seurata Suomessa säännöllisesti. Kouluterveyskyselyssä oppilashuollon koettua saavutettavuutta on kartoitettu peruskoulun 8. ja 9. luokkalaisten ja lukiolaisten osalta vuodesta 2007 ja ammattiin opiskelevien osalta vuodesta Kouluterveyskyselyssä on selvitetty, kuinka helpoksi vastaaja kokee tarvittaessa päästä kouluterveydenhoitajan, -lääkärin, -kuraattorin ja psykologin vastaanotolle. Indikaattori muodostuu niiden nuorten osuus kyselyyn vastanneista, joiden arvion mukaan vastaanotolle on melko tai erittäin vaikea päästä. THL: Kouluterveyskysely (Jos haluaisit mennä koulusi terveydenhoitajan/lääkärin/kuraattorin/psykologin vastaanotolle, miten helppo sinne mielestäsi on päästä?). THL kerää tiedot kuntakohtaisesti, mutta kuntakohtaiset tiedot on saatavilla vain erillistä korvausta vastaan Oppisopimuskoulutus Oppisopimuskoulutuksessa opiskelevat, jotka ovat olleet alle 25-vuotiaita koulutuksen alkaessa. Oppisopimuskoulutuksen lisääminen nousi yhdeksi keskeiseksi tavoitteeksi nuorten yhteiskuntatakuun toteuttamisessa, joten oppisopimuskoulutukseen osallistuvien nuorten määrä on olennainen tieto ainakin hallituskaudella Oppisopimuskoulutukseen osallistuvista määrällistä tietoa kerää Tilastokeskus, joka on määritellyt nuoriksi oppisopimuskoulutukseen osallistuviksi alle 25-vuotiaat. Tilastokeskus: Ammatillinen koulutus (http://www.stat.fi/til/aop/index.html, Opetussuunnitelmaperusteinen ammatillinen peruskoulutus (oppisopimuskoulutus)). Tieto on saatavissa sukupuolittain ja maakunnittain eriteltynä. 4.4 Työllisyys ja yrittäjyys Nuorten työttömyys (jaottelu 15 19, 20 24, 25 29) -vuotiaiden nuorten työttömyysasteen vuosikeskiarvo Nuorisotyöttömyys on Suomessa huomattavasti yleisempää kuin työttömyys koko väestön keskuudessa. Sama tilanne on myös useissa muissa Euroopan maissa, ja osassa maista 14

15 jo yli puolet nuoresta työvoimasta on työttömänä. Suomessa tilastotietoja nuorten työttömyydestä kerätään työ- ja elinkeinoministeriössä sekä Tilastokeskuksessa. Työ- ja elinkeinoministeriön tilastoissa on laskettu työttömiksi työvoimahallinnon rekistereissä olevat työttömät työnhakijat, eli ne nuoret, jotka ovat ilmoittaneet itsensä työttömäksi työnhakijaksi. Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen tilastointi perustuu koko väestöä koskevaan otantaan, jossa työttömyys on määritelty ILO:n suosituksen perusteella, eli työtön on henkilö, joka tutkimusviikolla on työtä vailla, on etsinyt työtä aktiivisesti viimeisen neljän viikon aikana ja voisi aloittaa työn kahden viikon kuluessa. Indikaattorityöryhmä totesi, että erityisesti nuorisotyöttömyyden seurannan osalta Tilastokeskuksen tunnusluku on kuvaavampi, sillä kaikki nuoret työttömät eivät välttämättä ole rekisteröityneet työttömiksi työnhakijoiksi. Tilastokeskus: Työvoimatutkimus (http://www.stat.fi/til/tyti/index.html). Tieto on saatavissa ainoastaan koko maata koskien Tukitoimenpitein työllistetyt nuoret Erilaisin tukitoimenpitein työllistettyjen nuorten osuus työllisistä nuorista. Nuorten työllisyyttä pyritään parantamaan saattamalla nuori erilaisien työvoimahallinnon tukitoimenpiteiden piiriin. Työvoimapoliittisten toimenpiteiden piirissä olevien määrän seuraaminen on olennaista paitsi palvelutarjonnan selvittämiseksi, myös analysoitaviksi yhdessä nuorten kokonaistyöllisyyden ja -työttömyyden kanssa, jotta saadaan kuva työmarkkinoiden luonnollisesta työllistävyydestä. Tällaisia työvoimapoliittisia toimenpiteitä ovat palkkatuki (työmarkkinatuki tai työllisyysmäärärahat), oppisopimus, starttiraha, työharjoittelu työmarkkinatuella ja työelämävalmennus työttömyysetuudella. Oppisopimuskoulutusta on tarkasteltu erikseen jo koulutusta koskevissa indikaattoreissa, joten tuetun oppisopimuksen määriä ei ole tarpeen analysoida enää tässä kohtaa, joten tukitoimenpiteiksi lasketaan ainoastaan palkkatuki, työharjoittelu työmarkkinatuella, starttiraha ja työelämävalmennus työttömyysetuudella. TEM: Toimiala Online: vuotiaiden tukityöllistäminen toimenpiteen mukaan eriteltynä. Tieto saatavissa ELY-keskuksittain Työvoiman ulkopuolella oleminen Työvoiman ulkopuolella olevien vuotiaiden nuorten määrä ja osuus ikäluokasta. Työvoiman ulkopuolella olevien määrä kuvaa sitä määrää, jotka eivät ole työllisiä eivätkä työttömiä ja ovat siten työvoiman ulkopuolella. Kokonaisuudessaan tähän ryhmään kuuluvat esimerkiksi opiskelijat, eläkeläiset ja muut työvoiman ulkopuolella olevat, eli esimerkiksi kotiäidit ja varusmiespalvelusta suorittavat. Olennaista on seurata näistä luokkaa "Muut työvoiman ulkopuolella olevat", sillä tuohon ryhmään kuuluu erityisessä syrjäytymisvaarassa olevia nuoria. 15

16 Tilastokeskus: Työssäkäyntitilasto. (http://tilastokeskus.fi/til/tyokay/index.html) Nuorten eläkkeellä oleminen mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavien vuotiaiden määrä ja osuus vastaavanikäisestä väestöstä. Nuorten työkyvyttömyyseläkkeiden määrä on kasvanut 2000-luvulla huomattavasti. Kokonaisuudessaan työkyvyttömyyseläkkeelle jääneiden nuorten määrässä on mukana esimerkiksi synnynnäisen vamman vuoksi työkyvyttömyyseläkkeelle jääneitä, mutta suurin osa nuorten työkyvyttömyyseläkkeistä johtuu mielenterveydellisistä syistä. Tästä syystä erityisesti mielenterveysperusteisten työkyvyttömyyseläkkeiden määrää on seurattava. THL: SOTKAnet, indikaattori nro 3328 (http://uusi.sotkanet.fi/portal/page/portal/etusivu) Osatyökykyisten työllistyminen Vajaakuntoisten vuotiaiden työttömien määrä ja osuus kaikista vuotiaista nuorista sekä pitkäaikaistyöttömien osuus vajaakuntoisista työttömistä nuorista. Osatyökykyisten (esimerkiksi kehitysvammaiset tai mielenterveyskuntoutujat) työllistymisestä ei ole olemassa selkeää ja yksiselitteistä seurantaa, mutta eri tietoja yhtäaikaisesti tarkastelemalla on mahdollista muodostaa kuva työllistymisestä. Vajaatyökykyisellä tarkoitetaan TEM:n tilastoissa henkilöä, jolla on jokin diagnoosi. Nuora kokee, että korrektimpi tapa puhua tällaisista henkilöistä on puhua osatyökykyisistä henkilöistä, joten indikaattorin nimeksi on valittu "osatyökykyisten työllistyminen", vaikkakin tietokannassa terminä käytetään vajaatyökykyisyyttä. Käytännössä tieto kuitenkin kuvaa samaa ilmiötä. Työttömien määrän kehitys kuvaa paitsi työllistymismahdollisuutta myös sitä, kokevatko osatyökykyiset työnsaantimahdollisuutensa sellaiseksi, että heidän kannattaa rekisteröityä työttömäksi työnhakijaksi. Kaksinaisesta tulkintamahdollisuudesta johtuen on syytä tarkastella myös osatyökykyisten nuorten pitkäaikaistyöttömyyttä yhdessä kaikkien työttömien kanssa, jotta pystytään tekemään havaintoja osatyökykyisten nuorten työllistymisestä. TEM: Työnvälitystilasto Opiskelijoiden työssäkäynti Vähintään 18-vuotiaiden työssäkäyvien opiskelijoiden osuus opiskelijoista koulutusasteen (lukio, toisen asteen ammatillinen koulutus, ammattikorkeakoulu ja korkeakoulu) mukaan. Opiskelijat muodostavat n. 14 % kokonaistyövoimasta Suomessa. Opiskelijoiden työssäkäynti herättää kuitenkin ajoittain keskustelua, sillä opiskelijoiden työssäkäynnin 16

17 uskotaan viivyttävän opintoja. Toisaalta opiskelujen aikaisen työssäkäynnin positiivisista vaikutuksista opiskeluajan lyhenemiseen ja valmistumisen jälkeiseen työllistymiseen on myös esitetty tutkimuksia. On siis näkemysero, pidetäänkö opiskelujen aikaista työssäkäyntiä positiivisena vai negatiivisena asiana. Mielenkiintoista työssäkäynnin määrien kehittymistä on seurata myös opintososiaalisten etuisuuksien kehittymisen näkökulmasta. Alle 18-vuotiaiden opiskelijoiden työssäkäynnistä ei ole tilastotietoja, sillä työeläkejärjestelmän piiriin kuuluu vain yli 18-vuotiaat työntekijät. Relevanttia on seurata lukiolaisten, toisen asteen ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevien, ammattikorkeakoulu- ja yliopisto-opiskelijoiden (psl. jatko-opiskelijat) työskentelyä opintojen aikana. Tilastokeskus: Koulutus/Opiskelijoiden työssäkäynti (http://www.stat.fi/til/opty/2010/opty_2010_ _tie_001_fi.html) Tieto on saatavissa ainoastaan koko maata koskevana Nuorten yrittäjyyshalukkuus vuotiaiden nuorten osuus vastaavanikäisestä ei-yritystoiminnassa olevasta aktiivisesta väestöstä, joilla on aikomuksia ryhtyä yrittäjäksi seuraavan kolmen vuoden aikana. Nuorten yrittäjyyshalukkuudesta tai muista yrittäjyyttä koskevista asenteista ei ole juurikaan säännöllistä tiedonkeruuta. Suomalaisessa työllisyyspolitiikassa kuitenkin yrittäjyyteen pyritään kannustamaan ja nuoriin kohdistuu erilaisia yrittäjyyteen kannustavia toimenpiteitä. Keskuskauppakamari tilastoi nuorten yrittäjien määrää, mutta nuorena yrittäjänä pidetään heidän tilastoissaan alle 40-vuotiasta henkilöä. Lisäksi yrittäjyyden määrittely on usein ongelmallista erilaisten yrittäjyyskäsitysten vuoksi. GEM:n (Global Enterpreneurship Monitor) kansainvälisessä yrittäjyystutkimuksessa yrittäjyysasenteita on selvitetty vuosittain jaoteltuna myös ikäperusteisesti. Tutkimuksen toteuttaa Suomessa Turun yliopisto. Indikaattorilla selvitetään yrittäjyysaikomuksia seuraavan kolmen vuoden aikana niiden henkilöiden joukossa, jotka eivät tällä hetkellä toimi aktiivisesti yrittäjyysmaailmassa. GEM: National reports. (http://www.gemconsortium.org/docs/search?doc_cat_id=4&team_id=15&q=) 4.5 Terveys Terveydentilan kokeminen Niiden peruskoulussa, lukiokoulutuksessa ja ammattioppilaitoksissa opiskelevien nuorten osuus, jotka kokevat terveydentilansa erittäin tai melko hyväksi. Terveydentilaa voidaan selvittää monella eri mittarilla arvioimalla esimerkiksi päihteiden käyttöä, sairastavuutta tai ruokailutottumuksia. Mielenkiintoinen tieto näiden eri 17

18 tietokannoista saatavien tunnuslukujen lisäksi kuitenkin on nuorten kokemus omasta terveydentilastaan. Koettu terveys on yleinen mittari terveydentilan kuvaamisessa. Koettu terveys kertoo yleisarvion yksilön fyysisestä ja psyykkisestä terveydentilasta. Omakohtaiseen arvioon vaikuttavat yksilön tavoitteet ja se, millaisessa ympäristössä hän elää. Oma koettu terveys saattaa poiketa paljonkin lääkärin tai muiden ihmisten arviosta. Kouluterveyskyselyssä oman terveydentilan kokemista on kartoitettu peruskoulun 8. ja 9. luokkalaisten ja lukiolaisten osalta vuodesta 2001 ja ammattiin opiskelevien osalta vuodesta Indikaattori muodostuu niiden nuorten osuus kyselyyn vastanneista, jotka kokevat oman terveydentilansa erittäin tai melko hyväksi. THL: Kouluterveyskysely (Mitä mieltä olet terveydentilastasi? Onko se erittäin hyvä/melko hyvä/ keskinkertainen / melko tai erittäin huono). THL kerää tiedot kuntakohtaisesti, mutta kuntakohtaiset tiedot on saatavilla vain erillistä korvausta vastaan Mielenterveysongelmat Mielenterveysongelmat ja niiden ilmeneminen koettiin nuorten hyvinvointikyselyssä erittäin merkitseväksi asiaksi nuorten hyvinvoinnille. Myös julkisessa keskustelussa nuorten mielenterveysongelmat nousee usein esille. Mielenterveysongelmien määrästä ei ole olemassa mitään absoluuttista ja kokonaisvaltaista tietoa, joten ilmiötä joudutaan havainnollistamaan mielenterveyspalveluiden käytöllä. Mielenterveyspalveluiden saatavuutta on kritisoitu, joten tähän indikaattoreiksi on valittu mielenterveyslääkitystä saavien nuorten määrä kuvaamaan ilmiön koko laajuutta, psykoterapiaa saaneiden määrä sekä hoitoonpääsyaika kuvaamaan palveluiden saavutettavuutta. Indikaattorityöryhmän näkemys on, että näitä tietoja on mahdollista käsitellä yhtenä kokonaisuutena siten, että tiedot yhdistetään visuaalisesti Mielenterveysongelmien lääkehoito vuotiaiden nuorten määrä ja osuus vastaavanikäisestä väestöstä, jotka ovat saaneet Kelalta korvausta vaikean psykoosin ja muun vaikean mielenterveyden häiriön perusteella. Tieto saatavissa ainoastaan ikäluokassa Erityiskorvattaviin (100 %) lääkkeisiin psykoosin tai muun vaikean mielenterveyden häiriön perusteella oikeutettujen nuorten henkilöiden määrä kuvaa mielenterveysongelmien laajuutta koko ikäluokassa. Kelan sairausvakuutustilasto. Tieto on saatavissa koko maata koskien Mielenterveysongelmien hoito kuntoutuspsykoterapialla. Kuntoutuspalveluja mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden perusteella saaneiden vuotiaiden määrä ja osuus vastaavanikäisestä väestöstä. 18

19 Kelan korvaamaan kuntoutuspsykoterapiaan on oikeutettu, jos työ- tai opiskelukyky on mielenterveyden häiriön vuoksi uhattuna ja hoitosuhde on kestänyt vähintään kolme kuukautta psykiatrisen diagnoosin saamisen jälkeen. Osa kuntoutuspsykiatriaan osallistujista on samoja henkilöitä kuin erityiskorvattavaa lääkitystä mielenterveysongelmien vuoksi saavia henkilöitä koskevassa tilastossa, joten näiden tilastojen yhdistäminen ei ole mahdollista. Tieto saatavissa ainoastaan ikäluokassa Kelan kuntoutustilasto. Tieto on saatavissa koko maata koskien Hoitoonpääsyaika mielenterveysongelmissa Yli 90 vrk nuoriso- ja lastenpsykiatriassa hoitoonpääsyä odottaneiden määrä Lapsi- ja nuorisopsykiatriassa kiireettömässä hoidossa hoitotakuu on ollut voimassa vuodesta Hoitotakuun mukaan lapsen ja nuoren on saatava tarpeen mukaista hoitoa kolmen kuukauden kuluessa. THL: Erikoissairaanhoidon hoitoonpääsy (http://www.thl.fi/fi_fi/web/fi/tutkimus/tyokalut/erikoissairaanhoidon_hoitoonpaasy) Tieto on saatavissa sairaanhoitopiireittäin. Hoitoonpääsyaikaa kuvaava indikaattoritieto on tulossa myös SOTKAnettiin syksyllä Alkoholin käyttö Niiden peruskoulussa, lukiokoulutuksessa ja ammattioppilaitoksissa opiskelevien nuorten osuus, jotka ilmoittavat juovansa itsensä tosi humalaan noin 1-2 kertaa kuussa tai useammin. Nuorten alkoholinkäyttö on vähentynyt 2000-luvulla, mutta edelleenkin iso osa nuorista käyttää alkoholia säännöllisesti siten, että ovat tosi humalassa. Alkoholin käyttötottumukset vaihtelevat myös koulualoittain, sillä täysin raittiita on huomattavasti vähemmän ammatillisessa koulutuksessa kuin lukiokoulutuksessa. Kouluterveyskyselyssä alkoholin käyttöä on kartoitettu peruskoulun 8. ja 9. luokkalaisten ja lukiolaisten osalta vuodesta 2001 ja ammattiin opiskelevien osalta vuodesta Indikaattori muodostuu niiden nuorten osuudesta kyselyyn vastanneista, jotka kertovat käyttävänsä alkoholia yli kerran kuukaudessa ollen tosi humalassa (kerran viikossa tai useammin tai noin 1-2 kertaa kuussa). THL: Kouluterveyskysely (Kuinka usein käytät alkoholia tosi humalaan asti?). THL kerää tiedot kuntakohtaisesti, mutta kuntakohtaiset tiedot on saatavilla erillistä korvausta vastaan. 19

20 4.5.4 Lääkkeiden käyttö päihtymystarkoituksessa Niiden peruskoulussa, lukiokoulutuksessa ja ammattioppilaitoksissa opiskelevien nuorten osuus, jotka ovat kokeilleet huumaavia lääkkeitä päihtymystarkoituksessa Kouluterveyskyselyssä on kartoitettu lääkkeiden käyttöä päihtymystarkoituksessa peruskoulun 8. ja 9. luokkalaisten ja lukiolaisten osalta vuodesta 2001 ja ammattiin opiskelevien osalta vuodesta Kyselyn mukaan lääkkeiden (esimerkiksi rauhoittavat ja unilääkkeet) käytössä päihtymystarkoituksessa on tapahtunut hienoista lisäystä luvun aikana. Lisäksi lääkkeiden käyttö on yleisempää tyttöjen kuin poikien keskuudessa. Indikaattori muodostuu niiden nuorten osuudesta kyselyyn vastanneista, jotka kertovat käyttäneensä lääkkeitä päihtymystarkoituksessa ainakin kerran. THL: Kouluterveyskysely (Oletko koskaan kokeillut tai käyttänyt lääkkeitä (rauhoittavia, uni- tai särkylääkkeitä ilman alkoholia) päihtyäksesi?). THL kerää tiedot kuntakohtaisesti, mutta kuntakohtaiset tiedot on saatavilla erillistä korvausta vastaan Huumekokeilut Niiden peruskoulussa, lukiokoulutuksessa ja ammattioppilaitoksissa opiskelevien nuorten osuus, jotka ovat kokeilleet marihuanaa tai kannabista ainakin kerran. Huumekokeiluiden osalta kouluterveyskyselyssä selvitetään nuorten kokeiluita eri huumausaineista, mutta kuvaavimpana indikaattorina näistä on marihuanan ja kannabiksen kokeilut koko ilmiötä havainnollistamassa, sillä yleensä muita huumeita kokeilleet ovat kokeilleet myös marihuanaa tai kannabista. Huumekokeiluissa on myös havaittavissa eroavaisuuksia koulualoittain, sillä marihuanaa tai kannabista kokeilleita on selvästi enemmän ammatillisessa koulutuksessa kuin lukiokoulutuksessa. Kouluterveyskyselyssä huumekokeiluita on kartoitettu peruskoulun 8. ja 9. luokkalaisten ja lukiolaisten osalta vuodesta 2001 ja ammattiin opiskelevien osalta vuodesta THL: Kouluterveyskysely (Oletko koskaan kokeillut tai käyttänyt marihuanaa tai kannabista?). THL kerää tiedot kuntakohtaisesti, mutta kuntakohtaiset tiedot on saatavilla vain erillistä korvausta vastaan Tupakointi Niiden peruskoulussa, lukiokoulutuksessa ja ammattioppilaitoksissa opiskelevien nuorten osuus, jotka ilmoittavat tupakoivansa päivittäin. Nuorten tupakointi on vähentynyt selkeästi 2000-luvulla. Tupakoinnin vähentymisessä on tapahtunut kuitenkin selkeää koulutusalakohtaista jakautumista, sillä lukiolaisista 11 % 20

NUORTEN HYVINVOINTI-INDIKAATTORIT VÄLIRAPORTTI

NUORTEN HYVINVOINTI-INDIKAATTORIT VÄLIRAPORTTI NUORTEN HYVINVOINTI-INDIKAATTORIT 31.5.2012 VÄLIRAPORTTI 1 Johdanto 3 2 Indikaattorityön taustaa 3 2.1 Indikaattorityön tavoitteet 3 2.2 Nuorten hyvinvointi-indikaattorit osana muita indikaattorihankkeita

Lisätiedot

Nuorten tilanne ja nuorisotakuu Pohjois-Savossa

Nuorten tilanne ja nuorisotakuu Pohjois-Savossa Nuorten tilanne ja nuorisotakuu Pohjois-Savossa - nuorten määrä - koulutus ja opiskelu - työttömyys, työnhaku ja työvoimapalvelut - työpajat ja etsivä nuorisotyö Tietoja vuositasolla Pohjois-Savon ELY-keskus

Lisätiedot

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Yli Hyvä Juttu 21.11.2012 Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Valtaosa nuorista on tyytyväisiä elämäänsä, vaikka tyytyväisyys vapaa-aikaan ja erityisesti taloudelliseen tilanteeseen vähenee. Nuoret ovat

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia

Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia 8.11.-13 Harri Taponen 30.10.2013 Mikä on kouluterveyskysely? Kyselyllä selvitettiin helsinkiläisten nuorten hyvinvointia keväällä 2013 Hyvinvoinnin osa-alueita

Lisätiedot

Koulutukseen hakeutuminen 2014

Koulutukseen hakeutuminen 2014 Koulutus 2016 Koulutukseen hakeutuminen 2014 Uusien ylioppilaiden välitön pääsy jatko-opintoihin yhä vaikeaa Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan uusia ylioppilaita oli vuonna 2014 noin 32 100. Heistä

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija

Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v) elinoloja

Lisätiedot

Nuorisotakuun seurantaindikaattoreiden kehittäminen sekä käytettyjen resurssien ja vaikuttavuuden arviointi

Nuorisotakuun seurantaindikaattoreiden kehittäminen sekä käytettyjen resurssien ja vaikuttavuuden arviointi Nuorisotakuun seurantaindikaattoreiden kehittäminen sekä käytettyjen resurssien ja vaikuttavuuden arviointi Nuorisotakuun kehittämistyöpaja 8.11.2013 Riikka Shemeikka, tutkimus ja kehittäminen Marjo Pulliainen

Lisätiedot

Kouluterveyskyselyn tulosten hyödyntäminen

Kouluterveyskyselyn tulosten hyödyntäminen Kouluterveyskyselyn tulosten hyödyntäminen Mikkeli 19.2.2014 19.2.2014 Pauliina Luopa 1 MILLAISTA TIETOA KOULUTERVEYSKYSELYSTÄ SAA? 19.2.2014 Pauliina Luopa 2 Kouluterveyskysely kerää Kokemustietoa 14

Lisätiedot

Nuorten vaikuttamismahdollisuudet Helsingissä

Nuorten vaikuttamismahdollisuudet Helsingissä Nuorten vaikuttamismahdollisuudet Helsingissä 25.11.2013 1 Nuoret Helsingissä Vuoden 2013 alussa 15 29-vuotiaita oli Helsingissä 135 528 eli 22 % koko Helsingin väestöstä ja 14 % koko maan samanikäisistä

Lisätiedot

Koulutukseen hakeutuminen 2015

Koulutukseen hakeutuminen 2015 Koulutus 2016 Koulutukseen hakeutuminen 2015 Uusista ylioppilaista lähes 70 prosenttia jäi koulutuksen ulkopuolelle Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan vuoden 2015 uusista ylioppilaista 32 prosenttia

Lisätiedot

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Nuorisotakuun ensimmäiset kuukaudet ja jatkoaskelet 21.5.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-,

Lisätiedot

HYVINVOINTIJOHTAMISEN SEMINAARI

HYVINVOINTIJOHTAMISEN SEMINAARI HYVINVOINTIJOHTAMISEN SEMINAARI 6.6.2014 LSHP VALMISTELUN VAIHEET Ohjausryhmän nimeäminen kunnan johtoryhmä Verrokkikuntien valinta kriteerit (mm. maaseutukunta, asukasluku, väestö- ja elinkeinorakenne,

Lisätiedot

Koulutukseen hakeutuminen 2012

Koulutukseen hakeutuminen 2012 Koulutus 2014 Koulutukseen hakeutuminen 2012 Peruskoulun päättäneiden ja uusien ylioppilaiden välitön hakeutuminen Välitön pääsy jatko-opintoihin helpottui peruskoulun päättäneillä mutta vaikeutui uusilla

Lisätiedot

1. Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden arviointi

1. Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden arviointi 1. Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden arviointi Paketti 1: V1 = Satakunta V2 = Varsinais-Suomi V3 = Pohjanmaa V4 = Koko maa V5 = Kankaanpää V6 = Karvia V7 = Siikainen V8 = Jämijärvi V9 = Pomarkku

Lisätiedot

Avainindikaattorit Mielenterveys Peruspalvelukeskus Aavan kunnat

Avainindikaattorit Mielenterveys Peruspalvelukeskus Aavan kunnat Avainindikaattorit Mielenterveys Peruspalvelukeskus Aavan kunnat Mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneet 0-17-vuotiaat / 1000 vastaavanikäistä Mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneet

Lisätiedot

Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset

Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset Elinikäiseen oppimiseen liittyvällä ohjauksella tarkoitetaan erilaisia toimia, joiden avulla kaikenikäiset kansalaiset voivat määritellä valmiutensa, taitonsa

Lisätiedot

Sähköinen hyvinvointikertomus Versio 0.3: Aiempaa poikkitoiminnallisemmat indikaattoripaketit

Sähköinen hyvinvointikertomus Versio 0.3: Aiempaa poikkitoiminnallisemmat indikaattoripaketit Nuoret Sähköinen hyvinvointikertomus Versio.3: Aiempaa poikkitoiminnallisemmat indikaattoripaketit Hyvinvoinnin ulottuvuudet (teemat) Elämänkaariajattelu A. Osallisuus & vaikuttaminen B. Elämänlaatu &

Lisätiedot

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Nuorten syrjäytymisen ehkäisy tilannekartoituksesta toimintaan Helsinki14.8.2012 Koulupudokkaat Suomessa (2010) 193 oppilasta

Lisätiedot

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Mitä on ohjaus nuorisotakuussa Elise Virnes 25.9.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa

Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa Seinäjoki, 13.3.2013 Nuorisotakuun taustoja Perusasteen varassa olevat nuoret Työttömät alle 30-vuotiaat nuoret Työn ja koulutuksen

Lisätiedot

Opiskelijoiden työssäkäynti 2013

Opiskelijoiden työssäkäynti 2013 Koulutus 2015 Opiskelijoiden työssäkäynti 2013 Työssäkäyvien opiskelijoiden määrä väheni edelleen Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan työssäkäyvien opiskelijoiden osuus väheni vajaa kaksi prosenttiyksikköä

Lisätiedot

Huono-osaisuuden vähentäminen ja hyvinvoinnin mittaaminen uusilla sote-alueilla

Huono-osaisuuden vähentäminen ja hyvinvoinnin mittaaminen uusilla sote-alueilla Huono-osaisuuden vähentäminen ja hyvinvoinnin mittaaminen uusilla sote-alueilla Sakari Kainulainen, dos, erityisasiantuntija, Diakonia-ammattikorkeakoulu Reija Paananen, FT, tutkija, Diakonia-ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Lausunto, Hannu Karhunen, Jyväskylän yliopisto ja Tilastokeskus

Lausunto, Hannu Karhunen, Jyväskylän yliopisto ja Tilastokeskus Lausunto, 24.5.2016 Hannu Karhunen, Jyväskylän yliopisto ja Tilastokeskus Lausunto Eduskunnan Työelämä-ja tasa-arvovaliokunnalle työikäisen väestön koulutustason kehityksestä ja työllistymisestä ilman

Lisätiedot

Kotoutuminen, maahanmuuttajat. Eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunta Liisa Larja

Kotoutuminen, maahanmuuttajat. Eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunta Liisa Larja Kotoutuminen, maahanmuuttajat Eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunta Liisa Larja 9.3.2017 % Naisten heikko työllistyminen painaa ulkomaalaistaustaisten työllisyysastetta alas 80 70 60 Työllisyysaste

Lisätiedot

TIEDON HYÖDYNTÄMINEN OPPILAS- JA OPISKELIJAHUOLLOSSA Näyttöön perustuva toiminta & johtaminen Tieto ja sen hyödyntäminen & esteet ja rajoitukset

TIEDON HYÖDYNTÄMINEN OPPILAS- JA OPISKELIJAHUOLLOSSA Näyttöön perustuva toiminta & johtaminen Tieto ja sen hyödyntäminen & esteet ja rajoitukset TIEDON HYÖDYNTÄMINEN OPPILAS- JA OPISKELIJAHUOLLOSSA Näyttöön perustuva toiminta & johtaminen Tieto ja sen hyödyntäminen & esteet ja rajoitukset Opetusneuvos 30.11.2011 NÄYTTÖÖN PERUSTUVA TOIMINTA 1. NÄYTTÖ

Lisätiedot

Kouluterveyskyselyn tulokset 2013. Analyysin tulokset ja käynnistettävät toimenpiteet

Kouluterveyskyselyn tulokset 2013. Analyysin tulokset ja käynnistettävät toimenpiteet Kouluterveyskyselyn tulokset 2013 Analyysin tulokset ja käynnistettävät toimenpiteet 17.2.2014 Versio 0.1 Rauni Kemppainen Lapin ammattiopisto Lapin matkailuopisto Lapin Urheiluopisto Lapin oppisopimuskeskus

Lisätiedot

OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2009 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ

OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2009 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ Tiedotusvälineille 6.8.2009 Aineistoa vapaasti käytettäväksi OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2009 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ Ohessa on tietoja

Lisätiedot

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun. Verotulot, euroa / asukas Koko maa Punkalaidun

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun. Verotulot, euroa / asukas Koko maa Punkalaidun Indikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun Verotulot, euroa / asukas Kunnan nettokustannukset yhteensä, euroa / asukas Erikoissairaanhoidon nettokustannukset, euroa / asukas Perusterveydenhuollon

Lisätiedot

OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2011 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ

OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2011 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ Tiedotusvälineille 3.8.2011 Aineistoa vapaasti käytettäväksi OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2011 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ Ohessa on tietoja

Lisätiedot

Tiedotusvälineille Aineistoa vapaasti käytettäväksi

Tiedotusvälineille Aineistoa vapaasti käytettäväksi Tiedotusvälineille 9.8.2010 Aineistoa vapaasti käytettäväksi OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2010 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ Ohessa on tietoja

Lisätiedot

Nuorten yhteiskuntatakuu eli nuorisotakuu 2013

Nuorten yhteiskuntatakuu eli nuorisotakuu 2013 Nuorten yhteiskuntatakuu eli nuorisotakuu 2013 24.10.2012 Turku Kjell Henrichson Yhteiskuntatakuun taustoja 110 000 perusasteen varassa olevaa alle 30-vuotiasta. 55 000 työtöntä alle 30-vuotiasta, joista

Lisätiedot

Maahanmuuttajalasten ja -nuorten terveyden, hyvinvoinnin ja kotoutumisen indikaattorit, Helsinki

Maahanmuuttajalasten ja -nuorten terveyden, hyvinvoinnin ja kotoutumisen indikaattorit, Helsinki Maahanmuuttajalasten ja -nuorten terveyden, hyvinvoinnin ja kotoutumisen indikaattorit, Helsinki Tiina Laatikainen & Katja Wikström Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 21.4.21 Maahanmuuttajataustaisten nuorten

Lisätiedot

Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari

Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari 1. Hyvinvointikertomus Kunta Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari Valtuuston päätös laadinnasta ja tarkasteltavasta

Lisätiedot

Miten kavennamme terveyseroja tehokkaasti kohdentaen Koulupudokkuuden ehkäisy

Miten kavennamme terveyseroja tehokkaasti kohdentaen Koulupudokkuuden ehkäisy Terveyden edistämisen ajankohtaispäivä Miten kavennamme terveyseroja tehokkaasti kohdentaen 22.5.2012 Koulupudokkuuden ehkäisy Arja Kukkonen, ohjauspalveluiden päällikkö Opetusvirasto, nuoriso- ja aikuiskoulutuslinja

Lisätiedot

Nuorten työnhakijoiden hyvinvointi. Tiina Ristikari, Erikoistutkija, YTT Lapset, nuoret, perheet- yksikkö Hyvinvointiosasto

Nuorten työnhakijoiden hyvinvointi. Tiina Ristikari, Erikoistutkija, YTT Lapset, nuoret, perheet- yksikkö Hyvinvointiosasto Nuorten työnhakijoiden hyvinvointi Tiina Ristikari, Erikoistutkija, YTT Lapset, nuoret, perheet- yksikkö Hyvinvointiosasto 20.4.2016 Tiina Ristikari 1 Taustaa Nuorten syrjäytyminen noussut voimakkaasti

Lisätiedot

Koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma. Rovaniemi Anneli Rautiainen Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö, Opetushallitus

Koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma. Rovaniemi Anneli Rautiainen Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö, Opetushallitus For learning and competence Koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma Rovaniemi 30.9.2013 Anneli Rautiainen Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö, Opetushallitus 21. vuosituhannen taidot haastavat

Lisätiedot

Opiskelijoiden työssäkäynti 2008

Opiskelijoiden työssäkäynti 2008 Koulutus 2010 Opiskelijoiden työssäkäynti 2008 Opiskelijoiden työssäkäynti oli vuonna 2008 yleisempää kuin vuotta aiemmin Opiskelijoiden työssäkäynti oli vuonna 2008 yleisempää kuin vuotta aiemmin. Opiskelijoista

Lisätiedot

Hyvinvoinnin kehittämisen työskentelyjakso Väliraportti

Hyvinvoinnin kehittämisen työskentelyjakso Väliraportti Hyvinvoinnin kehittämisen työskentelyjakso Väliraportti Terveyden edistämisen työskentelyjakso: Terveydenedistämisen painopisteiden valinta ja terveydenedistämisen toimintaohjelma Kemijärvellä Tavoite

Lisätiedot

Valtion I kotouttamisohjelma

Valtion I kotouttamisohjelma Valtion I kotouttamisohjelma 7.6.2012 Lähtökohdat Maahanmuutto Suomeen kasvaa ja monipuolistuu: Nyt 170 000 ulkomaan kansalaista Vuonna 2020 Jo 330 000 ulkomaan kansalaista Yli puolet kaikista maahanmuuttajista

Lisätiedot

Sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen. Hanna Onwen-Huma

Sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen. Hanna Onwen-Huma Sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen Hanna Onwen-Huma 7.6.2011 Ihmiset = naiset ja miehet Julkinen päätöksenteko vaikuttaa ihmisten elämään ja arkeen Ihmiset ovat naisia ja miehiä, tyttöjä ja poikia

Lisätiedot

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Sastamala. Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusopetuksessa, pistemäärä Koko maa Sastamala

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Sastamala. Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusopetuksessa, pistemäärä Koko maa Sastamala Indikaattorien osoittama hyvinvointi Sastamala Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusopetuksessa, pistemäärä Kunnan nettokustannukset yhteensä, euroa / asukas Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusterveydenhuollossa,

Lisätiedot

Lapsi- ja nuorisopolitiikan yhteistyö ja koordinaatiorakenne Satakunnassa. Sivistystoimentarkastaja Erik Häggman

Lapsi- ja nuorisopolitiikan yhteistyö ja koordinaatiorakenne Satakunnassa. Sivistystoimentarkastaja Erik Häggman Lapsi- ja nuorisopolitiikan yhteistyö ja koordinaatiorakenne Satakunnassa Pori 17.9.2013 Pelkkä peruskoulun varassa 2010 - toiminta Kouluttamattomat (pelkkä peruskoulu) vuonna 2010 Tilanne Määrä Osuus

Lisätiedot

Miten vahvistaa lasten ja nuorten hyvinvointia TerveSos Teemaseminaari

Miten vahvistaa lasten ja nuorten hyvinvointia TerveSos Teemaseminaari Miten vahvistaa lasten ja nuorten hyvinvointia TerveSos Teemaseminaari 16.5.2013 Tarja Heino, Erikoistutkija, Sosiaali- ja terveyspolitiikan ja talouden osasto Reija Paananen, Erikoistutkija, Lapset, nuoret

Lisätiedot

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio 7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea

Lisätiedot

KATSAUS NUORISOTAKUUN TOTEUTTAMISESTA KUNNISSA. Päivi Pienmäki-Jylhä

KATSAUS NUORISOTAKUUN TOTEUTTAMISESTA KUNNISSA. Päivi Pienmäki-Jylhä KATSAUS NUORISOTAKUUN TOTEUTTAMISESTA KUNNISSA Päivi Pienmäki-Jylhä Nuorisotakuu kunnissa Nuorten monialaiset ohjaus- ja palveluverkostot Etsivä nuorisotyö Työpajatoiminta Nuorisolain mukaiset nuorten

Lisätiedot

Palvelujärjestelmän perustaminen tietoon. Simo Kokko Pohjois-Savon shp:n perusterveydenhuollon yksikkö Kuopio

Palvelujärjestelmän perustaminen tietoon. Simo Kokko Pohjois-Savon shp:n perusterveydenhuollon yksikkö Kuopio Palvelujärjestelmän perustaminen tietoon Simo Kokko Pohjois-Savon shp:n perusterveydenhuollon yksikkö Kuopio 13.5.2014 Väestöstä vastaaminen on velvoite Suomessa on asumispohjainen sote-perusratkaisu Perustoimijoina

Lisätiedot

1) Perusterveydenhuollon (mukaan lukien hammashuolto) nettokustannukset, euroa / asukas (id: 1072 info )

1) Perusterveydenhuollon (mukaan lukien hammashuolto) nettokustannukset, euroa / asukas (id: 1072 info ) Mielenterveys ja päihdeohjelman laadinnassa koottuja indikaattoritietoja nykytilanteesta Rovaniemellä elokuu 2011/TK Mielenterveys ja päihdeindikaattoreita v.2008 20010 vertailutietoa : koko maa, Lappi,

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelma

Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelma Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelma Ammatillisen koulutuksen hyvinvointiseminaari Helsinki ke 9.2.2011 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.fi Taustaa (1) Opetus- ja kulttuuriministeriön

Lisätiedot

Nuorisotakuu Te-hallinnossa. Anna-Kaisa Räsänen

Nuorisotakuu Te-hallinnossa. Anna-Kaisa Räsänen Nuorisotakuu Te-hallinnossa Anna-Kaisa Räsänen 15.11.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

RAKENTEELLINEN TYÖ STRATEGISENA TYÖNÄ PETRI LAITINEN, SUUNNITTELIJA 13.5.2016

RAKENTEELLINEN TYÖ STRATEGISENA TYÖNÄ PETRI LAITINEN, SUUNNITTELIJA 13.5.2016 RAKENTEELLINEN TYÖ STRATEGISENA TYÖNÄ PETRI LAITINEN, SUUNNITTELIJA 13.5.2016 SISÄLLYSLUETTELO Alueellinen hyvinvointikertomus Lapset ja nuoret kouluterveyskyselyn silmin Kysymyksiä Taustamuuttujia Sähköinen

Lisätiedot

Näyttötutkinnot 20 vuotta, , klo

Näyttötutkinnot 20 vuotta, , klo Näyttötutkinnot 20 vuotta, 21.10.2014, klo 10.45 15.30 NÄYTTÖTUTKINTOJEN VAIKUTTAVUUDEN KYSYMYS? Mitä rekisteriaineistot ja vertailuasetelmat kertovat? Asko Suikkanen, emeritusprofessori (YTT), Lapin yliopisto

Lisätiedot

Oppilaiden hyvinvointi, terveysvalikoituminen, koulujen toimintakäytännöt ja opiskeluhuoltopalvelujen henkilöstövoimavarat Metrop-alueella

Oppilaiden hyvinvointi, terveysvalikoituminen, koulujen toimintakäytännöt ja opiskeluhuoltopalvelujen henkilöstövoimavarat Metrop-alueella Terveystieteiden yksikkö Oppilaiden hyvinvointi, terveysvalikoituminen, koulujen toimintakäytännöt ja opiskeluhuoltopalvelujen henkilöstövoimavarat Metrop-alueella Professori Arja Rimpelä Yliopistotutkija

Lisätiedot

Tausta tutkimukselle

Tausta tutkimukselle Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti

Lisätiedot

Miten nykyinen palvelujärjestelmä kohtaa nuoret aikuiset? Nykyisen palvelujärjestelmän analyysi ja kritiikki

Miten nykyinen palvelujärjestelmä kohtaa nuoret aikuiset? Nykyisen palvelujärjestelmän analyysi ja kritiikki Miten nykyinen palvelujärjestelmä kohtaa nuoret aikuiset? Nykyisen palvelujärjestelmän analyysi ja kritiikki 10.3.2016 Minna Kivipelto, THL 1 Heikoimmassa asemassa olevat nuoret V. 2014 Suomessa noin 45

Lisätiedot

Kuukauden tilasto: Vieraskielisten opiskelijoiden osuus on kasvanut merkittävästi 2000-luvulta lähtien

Kuukauden tilasto: Vieraskielisten opiskelijoiden osuus on kasvanut merkittävästi 2000-luvulta lähtien Kuukauden tilasto: opiskelijoiden osuus on kasvanut merkittävästi 2000-luvulta lähtien Vuonna 2015 perusopetuksen oppilaista kuusi prosenttia oli vieraskielisiä, ts. äidinkieli oli jokin muu kuin suomi,

Lisätiedot

Koulutustakuun mahdollisuudet. Terttu Kiviranta

Koulutustakuun mahdollisuudet. Terttu Kiviranta Koulutustakuun mahdollisuudet Terttu Kiviranta 26.9.2013 Nuorisotakuu Tavoitteena auttaa nuoria pääsemään koulutukseen ja työelämään Koulutustakuu 2013 alkaen jokaiselle peruskoulun päättäneelle taataan

Lisätiedot

Nuorisolaki uudistus. Helmikuu 2015 Georg Henrik Wrede

Nuorisolaki uudistus. Helmikuu 2015 Georg Henrik Wrede Nuorisolaki uudistus Helmikuu 2015 Georg Henrik Wrede Uudistustarpeet LANUKE, ohjelman nimi, tarkoitus ja arviointi sekä NUORAn tehtävät. Nuoren määritelmä eli ikärajat nuorilla alle 29-vuotiaita Nuorten

Lisätiedot

VALTAKUNNASSA KAIKKI HYVIN? Nuorten hyvinvoinnin tilan tarkastelua

VALTAKUNNASSA KAIKKI HYVIN? Nuorten hyvinvoinnin tilan tarkastelua VALTAKUNNASSA KAIKKI HYVIN? Nuorten hyvinvoinnin tilan tarkastelua Lasten ja nuorten mahdollisuus hyvään kasvuun on perusta kansan hyvinvoinnille nyt ja tulevaisuudessa! THL: Lapsi kasvaa kunnassa 16.10.2012

Lisätiedot

Syrjäytetty Nuori? Sivistystoimentarkastaja Erik Häggman

Syrjäytetty Nuori? Sivistystoimentarkastaja Erik Häggman Syrjäytetty Nuori? 9.10.2013 Avaus ulkopuolisuuskeskustelun näkökulmasta Ungas levekår koulutuksen ulkopuolella työelämän ulkopuolella sosiaalinen ulkopuolisuus taloudellinen ulkopuolisuus Terveydellinen

Lisätiedot

Turpakäräjät

Turpakäräjät Turpakäräjät 17.1.2017 Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kuntien tehtävänä Näkökulmia ennaltaehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön kehittämiseen kunnissa Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnissa

Lisätiedot

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen

Lisätiedot

Nuorisotyöttömyydestä ja nuorista työelämän ulkopuolella. Pekka Myrskylä Tilastokeskuksen ent. kehittämispäällikkö

Nuorisotyöttömyydestä ja nuorista työelämän ulkopuolella. Pekka Myrskylä Tilastokeskuksen ent. kehittämispäällikkö Nuorisotyöttömyydestä ja nuorista työelämän ulkopuolella Pekka Myrskylä Tilastokeskuksen ent. kehittämispäällikkö 16.09.2016 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010

Lisätiedot

Sähköinen hyvinvointikertomus ja. Hankasalmen hyvinvointitietoa

Sähköinen hyvinvointikertomus ja. Hankasalmen hyvinvointitietoa Sähköinen hyvinvointikertomus ja Hankasalmen hyvinvointitietoa Valtuustoseminaari 1.10.2012 Timo Renfors timo.renfors@kansanterveys.info 050 544 3802 Anttipekka Renfors anttipekka.renfors@kansanterveys.info

Lisätiedot

Lasten ja Nuorten ohjelma

Lasten ja Nuorten ohjelma Lasten ja Nuorten ohjelma RVS LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN RYHMIEN VÄLISEN SOPIMUKSEN OHJELMALLE ASETTAMAT TAVOITTEET Panostetaan lapsiperheiden koti- ja perhepalveluihin. Tavoitteena on saada lasten

Lisätiedot

YHTEISTÄ JA OMAA OSAAMISTA -Ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien kehittämispäivät Koulutusjohtaja Heljä Misukka

YHTEISTÄ JA OMAA OSAAMISTA -Ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien kehittämispäivät Koulutusjohtaja Heljä Misukka YHTEISTÄ JA OMAA OSAAMISTA -Ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien kehittämispäivät 16.4.2012 Koulutusjohtaja Heljä Misukka Miten toimintaympäristömme muuttuu yhteiskunnassa? Talouden epävakaus ja

Lisätiedot

Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille Helsinki. Heli Jauhola

Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille Helsinki. Heli Jauhola Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011 2016 9.2.2012 Helsinki Heli Jauhola Hallitusohjelma ja Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Hallitusohjelman

Lisätiedot

Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto

Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen 7.11.2013 Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto Nuorten työttömyys on kasvanut 2012 Syyskuun lopussa 29 721

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

Ajankohtaista Georg Henrik Wrede. Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue

Ajankohtaista Georg Henrik Wrede. Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue Ajankohtaista Georg Henrik Wrede Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue 02953 30345 georghenrik.wrede@minedu.fi Uudistuksesta kysytty ja ehdotettu 1. Tavoitteet (2 ) 2. Nuorten määritelmä (3 ) 3.

Lisätiedot

Tampereen yliopistosta vuonna 2009 valmistuneiden uraseurannan tuloksia. Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 2015

Tampereen yliopistosta vuonna 2009 valmistuneiden uraseurannan tuloksia. Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 2015 Tampereen yliopistosta vuonna 29 valmistuneiden uraseurannan tuloksia Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 21 Kyselyn toteutus ja kohderyhmä Vuonna 214 uraseurantakysely toteutettiin vuonna 29

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Läpäisyn tehostamisohjelma osana koulutustakuuta Elise Virnes

Läpäisyn tehostamisohjelma osana koulutustakuuta Elise Virnes Läpäisyn tehostamisohjelma osana koulutustakuuta 6.5.2013 Elise Virnes Nuorisotakuu nyt Väliraportti, Nuorten yhteiskuntatakuu 2013, TEM raportteja 8/2012, valmistui 15.3. Ensimmäisessä työryhmän raportissa

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Lasten hyvinvoinnin nykytila ja haasteet Miten lapset voivat?

Lasten hyvinvoinnin nykytila ja haasteet Miten lapset voivat? Lasten hyvinvoinnin nykytila ja haasteet Miten lapset voivat? Maria Kaisa Aula Lapsuuden tutkijoiden ja päättäjien kohtaaminen eduskunnassa 17.10.2007 1 Lapsiasiavaltuutetun tehtävät 1) Lasten ja nuorten

Lisätiedot

Sairaalaopetuksen kehittämisnäkymät keväällä 2016

Sairaalaopetuksen kehittämisnäkymät keväällä 2016 Sairaalaopetuksen kehittämisnäkymät keväällä 2016 Mika Saatsi Kalliomaan koulu Tuusula OKM:n Vaativan erityisen tuen kehittämisryhmä / Sairaalaopetusjaoston pj. 500 osasto- ja avo-oppilaat 2012-2015 450

Lisätiedot

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016 RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä

Lisätiedot

Läpäisyaste 2014 (%) Opiskeluaika (vuotta)

Läpäisyaste 2014 (%) Opiskeluaika (vuotta) Koulutus 2016 Opintojen kulku 2014 Tutkinnon suorittaminen nopeutui kaikissa koulutussektoreissa Tilastokeskuksen koulutustilastojen vuoden 2014 tietojen mukaan 81 prosenttia lukiolaisista ja 66 prosenttia

Lisätiedot

THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12.

THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12. THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12.2009 1.12.2009 A Pouta 1 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)

Lisätiedot

Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa

Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa 2002 2010 Kouluterveyskysely 2010 3.12.2010 1 ELINOLOT Lappi Ainakin yksi vanhemmista tupakoi Vähintään yksi vanhemmista työttömänä vuoden aikana

Lisätiedot

Ajankohtaista ammatillisessa koulutuksessa. Opetusneuvos Tarja Riihimäki

Ajankohtaista ammatillisessa koulutuksessa. Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ajankohtaista ammatillisessa koulutuksessa Opetusneuvos Tarja Riihimäki KESU:n koulutuspoliittisia lähtökohtia Suomalaiset maailman osaavin kansa vuonna 2020 nuorista aikuisista runsaalla kolmanneksella

Lisätiedot

TURVALLISESTI JÄRVENPÄÄSSÄ. erikoissuunnittelija Tero Seitsonen Lasten ja nuorten & Sivistyksen ja vapaa-ajan palvelualueet

TURVALLISESTI JÄRVENPÄÄSSÄ. erikoissuunnittelija Tero Seitsonen Lasten ja nuorten & Sivistyksen ja vapaa-ajan palvelualueet TURVALLISESTI JÄRVENPÄÄSSÄ erikoissuunnittelija Tero Seitsonen Lasten ja nuorten & Sivistyksen ja vapaa-ajan palvelualueet ALUEELLINEN TERVEYS- JA HYVINVOINTITUTKIMUS Yleistä Toteutettiin vuosien 2013-2015

Lisätiedot

LAPSEN OIKEUS OPETUKSEEN ERITYISEN TUEN TARPEEN NÄKÖKULMASTA

LAPSEN OIKEUS OPETUKSEEN ERITYISEN TUEN TARPEEN NÄKÖKULMASTA LAPSEN OIKEUS OPETUKSEEN ERITYISEN TUEN TARPEEN NÄKÖKULMASTA Pirjo Koivula ylitarkastaja OPETUSHALLITUS Osaamisen ja sivistyksen asialla Lasten hyvinvointi yhteiskunnassa Valtaosa suomalaislapsista voi

Lisätiedot

Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä

Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen sekä luku- ja kirjoitustaidon koulutuksen opetussuunnitelman perusteiden käyttöä tukeva koulutus

Lisätiedot

Erilaiset urapolut perusopetuksen jälkeen. Keuda Elinikäinen ohjaus Raija Tikkanen

Erilaiset urapolut perusopetuksen jälkeen. Keuda Elinikäinen ohjaus Raija Tikkanen Erilaiset urapolut perusopetuksen jälkeen Keuda Elinikäinen ohjaus 13.10.2011 Raija Tikkanen Jyrki Kataisen hallituksen ohjelma Vahvistetaan opinto-ohjausta kaikilla koulutusasteilla. Laaditaan hyvän opinto-ohjauksen

Lisätiedot

Tavoitteena hyvä elämä ja yksilölliset reitit työelämään - Miten arvioimme näiden saavuttamista?

Tavoitteena hyvä elämä ja yksilölliset reitit työelämään - Miten arvioimme näiden saavuttamista? Tavoitteena hyvä elämä ja yksilölliset reitit työelämään - Miten arvioimme näiden saavuttamista? Laatua laivalla 22.-24.8.2012 Ryhmä A4) 22.8.2012 klo 17.10 19.00 Marjut Huttunen, Kuvaus esityksestä Esityksessä

Lisätiedot

TYÖTTÖMIEN NUORTEN ÄÄNI

TYÖTTÖMIEN NUORTEN ÄÄNI TYÖTTÖMIEN NUORTEN ÄÄNI TUTKIMUKSEN TAVOITTEET Tutkimuksen tavoi.eet ja toteutus Tutkimuksen tavoite Tutkimuksessa selvitesin nuorten työnömien työnömyyden ja työssä olemisen kestoa, ajatuksia työllistymisen

Lisätiedot

Tiedosta hyvinvointia Kouluterveyskysely 1. Muutokset peruskoulun yläluokilla ja. ammattiin opiskeleviin

Tiedosta hyvinvointia Kouluterveyskysely 1. Muutokset peruskoulun yläluokilla ja. ammattiin opiskeleviin Tiedosta hyvinvointia Kouluterveyskysely 1 Kouluterveyskysely 2008 Muutokset peruskoulun yläluokilla ja lukiossa 2000-2008 sekä vertailu ammattiin opiskeleviin Tiedosta hyvinvointia Kouluterveyskysely

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Teologisessa tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin tuottanut

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Oppilaan- ja opinto-ohjauksen ajankohtaiset linjaukset. Kirsi Kangaspunta johtaja

Oppilaan- ja opinto-ohjauksen ajankohtaiset linjaukset. Kirsi Kangaspunta johtaja Oppilaan- ja opinto-ohjauksen ajankohtaiset linjaukset Kirsi Kangaspunta johtaja Hallitusohjelman tavoite: maailman osaavimmaksi kansaksi Väestön koulutustaso vuonna 2020 perusasteen jälkeinen tutkinto

Lisätiedot

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study).

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 1 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa 1994-1 WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Pääjohtaja Aulis Pitkälä Tiedotustilaisuus 8.8.12, Opetushallitus Osaamisen

Lisätiedot

Nuorten yhteiskuntatakuu. Työryhmän puheenjohtaja, Tuija Oivo

Nuorten yhteiskuntatakuu. Työryhmän puheenjohtaja, Tuija Oivo Nuorten yhteiskuntatakuu Työryhmän puheenjohtaja, Tuija Oivo 22.5.2012 Takuun taustoja 110 000 perusasteen varassa olevaa alle 30-vuotiasta. 55 000 työtöntä alle 30-vuotiasta, joista 33 000:lla ammatillisesti

Lisätiedot

Vanhempien osallisuus oppilashuollon kehittämiseen

Vanhempien osallisuus oppilashuollon kehittämiseen Vanhempien osallisuus oppilashuollon kehittämiseen Tuija Metso Oppilaan parhaaksi yhteistä huolenpitoa Helsinki Vanhempien barometri 2007 Suomen Vanhempainliiton kysely vanhemmille kouluhyvinvoinnista

Lisätiedot

Erikoistutkija, YTT Lapset, nuoret ja perheet yksikkö. 8.3.2016 Onko laman lapsista opittu mitään/ Ristikari

Erikoistutkija, YTT Lapset, nuoret ja perheet yksikkö. 8.3.2016 Onko laman lapsista opittu mitään/ Ristikari Onko laman lapsista opittu mitään? Tiina Ristikari Erikoistutkija, YTT Lapset, nuoret ja perheet yksikkö 8.3.2016 Onko laman lapsista opittu mitään/ Ristikari 1 Seuranta vuonna 1987 syntyneistä Aineistona

Lisätiedot

Miten pidennämme työuria? Riikka Shemeikka, Kuntoutussäätiö Työryhmä 1, Kuntoutuspäivät

Miten pidennämme työuria? Riikka Shemeikka, Kuntoutussäätiö Työryhmä 1, Kuntoutuspäivät Miten pidennämme työuria? Riikka Shemeikka, Kuntoutussäätiö Työryhmä 1, Kuntoutuspäivät 17.3.2016 Esityksen tavoite Taustalla mm. käynnissä oleva hanke Työuria pidentävät yhteistoiminnalliset keinot (Typyke),

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

AMMATILLISEN JA AMK-KOULUTUKSEN TILASTOJA PÄIJÄT-HÄMEESTÄ 14.4.2014

AMMATILLISEN JA AMK-KOULUTUKSEN TILASTOJA PÄIJÄT-HÄMEESTÄ 14.4.2014 AMMATILLISEN JA AMK-KOULUTUKSEN TILASTOJA PÄIJÄT-HÄMEESTÄ 14.4.2014 lisätietoja antavat - laatu- ja suunnittelujohtaja Marjo-Riitta Järvinen, Lahden ammattikorkeakoulu - kehittämispäällikkö Sari Mikkola,

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari -samanaikaiset mielenterveys- ja päihdeongelmat palvelujärjestelmän haasteena 28.8.2007 Suomen Kuntaliitto, Helsinki Apulaisosastopäällikkö

Lisätiedot

Maakuntien väliset erot peruskoulun yläluokkalaisten hyvinvoinnissa

Maakuntien väliset erot peruskoulun yläluokkalaisten hyvinvoinnissa Maakuntien väliset erot peruskoulun yläluokkalaisten hyvinvoinnissa Kouluterveyskysely 2008 26.3.2009 1 Aineisto vuonna 2008 Kouluterveyskysely tehtiin Etelä- Suomen, Itä-Suomen ja Lapin lääneissä koko

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...

Lisätiedot