Pirkanmaan maakuntakaava Maakuntakaavaluonnos Media-info

Transkriptio

1 Pirkanmaan maakuntakaava 2040 Maakuntakaavaluonnos Media-info

2 Tavoitteet 1. Vahvistetaan maakunnan kilpailukykyä 2. Kehitetään sosiaalisesti ja ympäristön kannalta vastuullista yhdyskuntarakennetta 3. Tuetaan luonnonvarojen kestävää käyttöä ja yhdyskuntarakenteen energiatehokkuutta Erityisenä tavoitteena on korostaa maakuntakaavan strategista luonnetta. MAAKUNTAKAAVA 2040

3 MAAKUNTAKAAVA 2040 Suunnitteluvaiheet

4 Maakuntakaava 2040 Taustaselvitykset ja suunnitelmat Strategiset Väestö- ja työpaikkasuunnite Maankäyttövaihtoehdot Etelä-Pirkanmaan maankäytön rakennevaihtoehdot Palveluverkkoselvitys: keskusverkko, suuryksiköt, joukkoliikenne Suunnat kasvulle ja työlle (Työpaikka-alueselvitys) MASTRA, Vaikutusten arvioinnin joukkoistaminen, Uudet määräykset ja merkinnät Maakuntakaavojen toteutuneisuusselvitys Energia ja luonnonvarat 10 kappaletta tuulivoimaselvityksiä (mm. sähköverkko, maisemavaikutukset, havainnekuvat, maisema-analyysit jne.) POSKI (pohjavesi ja kiviainekset), 5 erillistä raporttia, mm. maa-ainesten otto, kalliokivialueet, uusiomateriaalit, III pohjavesialueet Turvetuotannon alueet Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelma (yhdessä ELY:n kanssa) Puuterminaalit Tuotannollisesti tärkeät peltoalueet Ekologiset yhteydet Virkistysalueiden tarvetarkastelu Ekosysteemipalvelut 4

5 Taustaselvitykset ja suunnitelmat, valmistuneet Liikenne ja logistiikka Tampereen läntinen ratayhteys, järjestelyratapihan siirto, 2-kehä ja vt3 Puskiainen Raideliikenteen kapasiteettitarkastelut Jyväskylän radan kehittämissuunnitelma Porin radan kehittämissuunnitelmat Liikennetutkimus ja TALLI-mallin päivitys (yhteishanke muiden viranomaisten kanssa) Joukkoliikenteen terminaalit ja liityntäpysäköintiselvitys Maisema ja kulttuuriympäristö Maisema-alueet Maakunnallisesti arvokkaat kulttuuriympäristöt Maaseudun kulttuuriympäristöt Historialliset kylätontit Ympäristöhäiriöt Lentoliikennevisio ja lentomelualueet Ampumarata-alueet ja moottoriurheilualueet 5

6 Taustaselvitykset ja suunnitelmat, 2015 Kaavaehdotuksen vaikutusten arviointi Mm. Natura 2000 alueiden vaikutusten arviointi, TALLI ajot, MRL:n mukainen arviointi, tarvittaessa LSL mukainen Naruta-alueiden arviointi Uudet / loppuun saatettavat taustaselvitykset Tampereen läntinen ratayhteys, järjestelyratapiha, 2-kehä ja vt3 Puskiainen, väyläsuunnitelmien ja vaikutusten arvioinnin jatkaminen loppuun kaavaehdotukseen POSKI: maa-ainesten välivarastointi kaupunkiseudulla Lisäraiteet Lielahti-Nokia/YVI, aluevaraussuunnitelma Maakunnallisesti arvokkaat kulttuuriympäristöt Maaseudun kulttuuriympäristöt Ampumarata-alueet ja moottoriurheilualueet Nykyisten kaavojen toteutuneisuusselvitys Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelman loppuun saattaminen (ELY:n kanssa yhdessä) Seveso II ja III, VAK sekä muiden suoja-alueiden läpikäynti Ekosysteemipalvelut-hanke Aluetietokanta (avoimet rajapinnat kaavan paikkatiedolle) Kasvualueen maaseuturakentaminen Viranomaispalautteesta nousevat selvitystarpeet (esim. vaikutukset pohjavesialueisiin). Täsmentyy, kun kaavaluonnoksen palaute on saatu. 6

7 Maankäyttövaihtoehdot, johtopäätelmät ja perusratkaisut MKV MAAKUNTAKAAVA 2040

8

9 MAAKUNTAKAAVA 2040

10 Kehittämisen kohdealueet MAAKUNTAKAAVA2040

11 Kehittämisperiaatemerkinnät Kehittämisperiaatemerkintöjen tarkoituksena on osoittaa ja ohjata maakunnallisten tavoitteiden sekä maankäytön perusratkaisujen mukaista maankäyttöä priorisoiduissa kohteissa

12 Kehittämisperiaatemerkinnät / kaupunkiseutu, taajamat kk-1 Kaupunkiseudun keskusakselin kehittämisvyöhyke Tampereen ydinkaupunkiseudun pohjois-eteläsuuntainen kehittämisvyöhyke, joka ulottuu Tampereen keskustasta Tampereen eteläisen alakeskuksen ja henkilöliikenteen aseman sekä Sääksjärven alakeskuksen kautta Lempäälän keskustaan. Kehittämisvyöhykkeen keskukset toimivat merkittävinä asumisen, palveluiden ja työpaikkojen keskittyminä sekä seudullisesti merkittävinä liikenteellisinä solmukohtina. kk-2 Valtatien 3 kehittämisvyöhyke Tampereen ydinkaupunkiseudun länsi-eteläsuuntainen yritysaluevyöhyke. Vyöhyke ulottuu Ylöjärven Elovainiosta Kolmenkulman, Pitkäniemen, lentokentän ja kehäteiden palvelu- ja yritysalueiden kautta Lempäälän Marjamäkeen. Marjamäestä vyöhyke jatkuu edelleen tien 130 suunnassa Valkeakoskelle. kk-3 2-kehän kehittämisvyöhyke 2-kehään tukeutuva yritys- ja tutkimustoiminnan sekä asumisen vyöhyke, joka ulottuu lentokentältä Sääksjärven, Hervannan, Saarenmaan ja Lentolan kautta Tarastenjärvelle. Vyöhyke kytkee lentokenttää ja itäistä kaupunkiseutua toisiinsa, keskusvyöhykkeelle sekä kaupunkiseudun muihin yritysvyöhykkeisiin. kk-4 Urbaanin asumisen kehittämisvyöhyke Rajasalmen siltaan rajautuva Pyhäjärven kiertävä kaupunkimaisen asumisen ja virkistyksen laatuvyöhyke. kk-5 Keskustojen ja taajamien elinvoimaisuuden kehittämisvyöhykkeet Vilppulan aseman ja Mäntän keskustan muodostama yhtenäinen eheytyvän taajamarakenteen alue, jolla vahvistetaan kaupungin kulttuuri- ja matkailupalveluiden saavutettavuutta, Parkanon keskustan ja asemanseudun välinen vyöhyke, jota kehitetään merkittävänä logistiikan, varastoinnin sekä luonnonvaratalouden työpaikka- ja tutkimustoimintojen keskittymänä, sekä Sastamalan Pehulassa alue, jolla on edellytyksiä kehittyä energiaintensiivisen yritystoiminnan ja biotalouden alueena.

13 Kehittämisperiaatemerkinnät / maaseutu mk-1 Maaseudun elinkeinojen kehittämisalue. Kangasalan Saarioisten tehtaan sekä Pakkalan kylän ympäristön muodostama aluekokonaisuus Punkalaitumen Kanteenmaantien ja valtatien 2 risteysalueen sekä Isosuon tuulivoima- ja turvetuotantoalueen muodostama vyöhyke. Jumesniemen alue Hämeenkyrössä ja Nokialla Kehittämissuositus: Alueen suunnittelussa ja käytössä edistetään alueelle luonteenomaisten elinkeinojen toimintaedellytysten kehittymistä. Alueen suunnittelussa tulee kiinnittää erityistä huomiota uusien toimintojen ja alueen luonto-, maisema- ja kulttuuriympäristön arvojen yhteensovittamiseen. mk-2 Maaseutuasumisen kehittämisalue. Merkinnällä osoitetaan aluerakenteeseen hyvin soveltuvia alueita, joita kehitetään maaseutumaisen asumisen alueena. Kehittämissuositus: Alueelle ennen toteuttamista tulee laatia osayleiskaavatasoinen suunnitelma, jossa otetaan huomioon maisemarakenteen ominaispiirteet ja alueen kulttuuriperintö.

14 Kehittämisperiaatemerkinnät /matkailu (4 kpl: Ellivuori, Keisarinharju-Vehoniemenharju, Visavuori-Rapolanharju, Pinsiön ympäristötaidekohteet) Luontomatkailun kehittämisalue. (1 kpl: Hämeenkangas/Ulvaanharju)

15 Kehittämisperiaatemerkinnät, joukkoliikenne Tiivistettävä joukkoliikennevyöhyke. Merkinnällä osoitetaan yhdyskuntarakenteeltaan tiivistettävät alueet, jotka tukeutuvat tehokkaaseen joukkoliikennejärjestelmään Tiivistettävä asemanseutu. Merkinnällä osoitetaan yhdyskuntarakenteeltaan tiivistettävät alueet, jotka tukeutuvat ensisijaisesti raideliikenteeseen.

16 Kasvutaajamien kehittämisvyöhykkeet MAAKUNTAKAAVA 2040

17 Maaseutu-kaupunkiseutuluokitus YKR Kaupungin kehysalueen rajaus (YKRaineisto) Laskenta on tehty pääosin 250 x 250 metrin ruudukossa. Kehysalueen rajaus perustuu ydinkaupunkialueen ulkorajalta ja lähitaajamien ytimistä laskettuihin aika- ja matkaetäisyyksiin. Perussääntönä kehysalueen laajuus on viisi kilometriä ydinkaupunkialueen reunasta ja kolme kilometriä lähitaajaman ytimestä. Lisäksi tieyhteyksiä on painotettu matka-aikaetäisyyteen perustuvalla kriteerillä (Ydinkaupunkialueen ulkoreunasta 6 minuuttia ja kaupunkiseudun lähitaajamien ytimien reunasta 4,5 minuuttia. ) Kehysalue kattaa kaupungin välittömässä läheisyydessä sekoittuneet alueet. Sieltä löytyvät myös kaupungin tulevat kasvualueet.

18 MAAKUNTAKAAVA Palveluverkko MAAKUNTAKAAVA

19 Kaavaluonnokseen keskus- ja palveluverkko MAAKUNTAKAAVA 2040 Suunnitteluperiaatteet: Tavoitteellisen keskusverkon muodostamisen lähtökohtina alue-, yhdyskunta-, keskus-, väestö- ja palvelurakenteen toteutunut kehitys, nykytila sekä näihin vaikuttavat trendit ja suunnitteet. Keskusverkon määrittely pohjautuu yleisimpien lähi- ja seudullisten palveluiden saavutettavuuteen, vaikutusalueisiin, joukkoliikenteen palvelutasoon sekä väestö- ja työpaikkasuunnitteeseen

20 MAAKUNTAKAAVA 2040

21 MAAKUNTAKAAVA 2040

22 MAAKUNTAKAAVA 2040

23 MAAKUNTAKAAVA 2040

24 MAAKUNTAKAAVA 2040

25 Kaavaluonnokseen keskus- ja palveluverkko MAAKUNTAKAAVA 2040 Kaavamerkinnät Maakuntakaavassa kaikki kaupunkitasoiset keskusta-alueet on tarkoitus osoittaa aluevarauksina. Paikallistasoiset keskukset voidaan osoittaa kohteina. Keskusta-alueita kehitetään omaleimaisina, toiminnoiltaan monipuolisina ja tiiviinä asumisen, työpaikkojen ja palvelujen keskittyminä. Maakuntakaavaan tunnistettu myös keskusta-alueiden ulkopuoliset, maakunnallisesti merkittävät palvelu- ja tutkimustoiminnan osaamiskeskittymät -> palvelutoimintojen alueet.

26 MAAKUNTAKAAVA 2040 Keskusta-alueet kaavaluonnokseen (osoitetaan aluevarauksina) Paikallistasoiset kuntakeskukset (osoitetaan kohdemerkinnöin)! Huom! Ei kaavakartta.

27 MAAKUNTAKAAVA Kaavaluonnokseen kylät 2040 Suunnitteluperiaatteet Maakuntakaavan kyläverkosto on tarkistettu kokonaisuudessaan. Tarkasteluun on otettu myös uusia kyliä tai kylämäisiä asumisen keskittymisiä, jolla on jokin kylille tyypillisistä lähipalveluista (koulu, kauppa tai päivähoito). Osa väestömäärältään pienimmistä taajamista on muutettu kyliksi, osa suurimmista kylistä on puolestaan taajama-alueiksi, mikäli tämän on yhdyskuntarakenteen ohjaamisen kannalta nähty tarpeelliseksi. Maakuntakaavassa osoitetaan maakunnallisesti merkittävät kylät, eli ne kylät, jotka ovat merkittäviä maakunnan alue-, yhdyskunta- ja palvelurakenteen kannalta, ja joilla on riittävän vahva väestöpohja tai merkittäviä kasvupaineita. Maaseudun väestön kasvuodote rajallinen -> kylärakentamisen osalta voitu osoittaa vain selkeimmät painopistealueet.

28 MAAKUNTAKAAVA Kaavaluonnokseen kylät 2040 Suunnitteluperiaatteet Kylän kriteereinä ovat olleet vähintään 150 asukkaan väestöpohja 3 km säteellä kyläkeskuksesta, jonkin tyypillisen kyläpalvelun (päivähoito, koulu, kauppa) saatavuus kylässä, toteutunut väestönkehitys, joukkoliikennepalvelujen taso, asemakaavoitustilanne muita laadullisia kriteereitä Kriteerit ovat olleet suuntaa-antavia reunaehtoja, jotka eivät kuitenkaan ohjaa alueiden jatkosuunnittelua.

29 MAAKUNTAKAAVA 2040 Kyläverkko kaavaluonnokseen (kohdemerkinnät) sekä aluevarauslaajuisina kaavaan osoitettavat erilliset taajamat ja suurimmat kylät Huom! Ei kaavakartta.

30 MAAKUNTAKAAVA 2040 Kaavaluonnokseen kaupan palveluverkko osana alue- ja yhdyskuntarakennetta Lähtökohdat Pirkanmaalla nyt kerrosneliömetriä (k-m2) vähittäiskaupan kerrosalaa, josta 44% keskusta-alueilla. Päivittäis- erikoistavara- ja tavaratalokaupasta 53%, tilaa vaativasta erikoiskaupasta (tiva) 22%. Keskustojen osuus vähittäiskaupan kerrosalasta vaihtelee huomattavasti kunnittain: 5 92%. Maakunnassa nyk. n. 280 päivittäistavara- ja erikoiskaupan myymälää. Kävelyetäisyydellä näistä asuu keskimäärin 69 % ja 28 % maakunnan väestöstä. Suuri osa vähittäiskaupasta keskittynyt kaupunkiseudulle. Tampereen ulkopuolisesta asiointiliikenteestä 43 % suuntautuu maakuntakeskukseen, jossa korkein positiivinen ostovoiman siirtymä.

31 MAAKUNTAKAAVA 2040 Kaavaluonnokseen kaupan palveluverkko osana alue- ja yhdyskuntarakennetta Suunnitteluperiaatteet Maakuntakaavassa osoitetaan vähittäiskaupan enimmäismitoitukset kaupan ohjausta koskeville aluevarauksille. Mitoitukset pohjautuvat laskennalliseen kokonaismitoitukseen vuodelle 2040, jossa on huomioitu nykyinen liiketila, väestö- ja ostovoiman kasvu, verkkokaupan vaikutus (-10% erikoiskaupan aloilla), myyntitehokkuuden kasvu (vaikutus -20%) sekä kaavallinen ylimitoitus (1,3). Ostovoiman negatiivisia siirtymiä ei ole huomioita, jotta pienempien paikkakuntien vähittäiskauppaa voitaisiin paremmin tukea.

32 MAAKUNTAKAAVA 2040 Kaavaluonnokseen kaupan palveluverkko osana alue- ja yhdyskuntarakennetta Suunnitteluperiaatteet Liiketilan laskennallinen lisätarve vuoteen 2040 on n k-m2, jos kaikki tästä toteutuisi uutena liiketilana, vähittäiskauppaa olisi vuonna 2040 maakunnassa k-m2. Keskusta-alueiden vahvistamiseksi 80% keskustahakuisesta kaupasta on ohjattu keskusta-alueille, tiva-kaupasta nykyisenkaltainen osuus. Suurin osa muusta kaupan lisäyksestä kohdistuu jo olemassa oleville keskustan ulkopuolisille kaupan alueille, uusille tiva-kaupan alueille, sekä taajamiin paikallisesti merkittäviin kaupan yksiköihin. Tavoitteen toteutuessa vuonna 2040 maakunnan vähittäiskaupan kerrosalasta sijaitsisi yhteensä 50 % keskustoissa päivittäistavara- ja erikoiskaupasta 64%

33 MAAKUNTAKAAVA 2040 Kaavaluonnokseen kaupan palveluverkko osana alue- ja yhdyskuntarakennetta Suunnitteluperiaatteet Kauppaa koskevat merkinnät maakuntakaavassa aluevarauksina kohdemerkintöjen sijaan. Kaupan alueet jaoteltu kahteen ryhmään kaupan laadun perusteella: kaupan alueet, joilla usein pt- ja erikoiskauppaa ja myös muita palveluita. Paljon tilaa vaativan erikoistavaran kaupan alueet, jotka luonteeltaan ja sijoittumislogiikaltaan muistuttavat enenevästi työpaikka-alueita. MRL:n mukaisesti keskusta-alueille osoitetaan kaupan suuryksiköiden enimmäismitoitus. Mitoitus voidaan jättää osoittamatta käytännössä suurimpien kaupunkiseutujen pääkeskuksissa. Tällaisina on tarkoitus esittää Tampereen ja Valkeakosken keskustoja.

34 MAAKUNTAKAAVA Mitoitettavat keskustat (luonnos) Kaupunkitason keskukset 2040 Alakeskukset + muut seudullisesti merkittävät paikalliskeskukset Akaa, Toijala Hämeenkyrö Lielahti Ikaalinen Linnainmaa Kangasala Lempäälä Tesoma kaupan alue Rautaharkko/Härmälä/Lakalaiva (uusi alakeskus) Mänttä Sääksjärvi, Lempäälä (uusi alakeskus) Nokia Orivesi Viiala Parkano Pirkkala Pälkäne Sastamala, Vammala Ruovesi Tampere Valkeakoski Virrat Ylöjärvi Hervanta

35 MAAKUNTAKAAVA 2040 Mitoitettavat kaupan alueet (luonnos) Kaupan alueet Paljon tilaa vaativan erikoistavaran kaupan alueet Hämeenkyrö, Tippavaara (pt-, erikois- ja tiva) Ikaalinen, Nummenrinne (pt- ja erikois) Lempäälä, Marjamäki (pohjoisosat, tiva) Kangasala, Lentola (pt- ja erikois) Nokia, Kolmenkulma (tiva) Lempäälä, Marjamäki (Ideapark) Pirkkala, Linnakallio (tiva) kaupan alue Nokia, Vihola (pt- ja erikois) Valkeakoski, Juusonkeskus (erikois- ja tiva) Parkano, Kolmoskeskus (pt-, erikois- ja tiva) Tampere, Lahdesjärvi (erikois- ja tiva) Pirkkala, Partola (pt-, erikois- ja tiva) Tampere, Lielahti (erikois - ja tiva) Sastamala, Roismala (pt-, erikois- ja tiva) Tampere, Hankkio Tampere, Kaleva (pt- ja erikois) Lentolan pohjoispuoli, Kangasala (tiva) Tampere, Turtola (pt- ja erikois) Vt3 oikaisu / 2-kehä risteys-alue (tiva) Ylöjärvi, Elovainio (pt-, erikois- ja tiva)

36 MAAKUNTAKAAVA 2040 Keskusta-alueiden ulkopuoliset kaupan alueet ja paljon tilaa vaativan! erikoistavaran kaupan alueet kaavaluonnokseen (osoitetaan aluevarauksin) sekä keskustojen ulkopuoliset palvelujen alueet / osaamiskeskittymät (osoitetaan alue- ja! kohdemerkinnöin) Huom! Ei kaavakartta.

37 MAAKUNTAKAAVA 2040 Yhteenvetokartta keskustoista, kylistä, palveluiden ja kaupan alueista. Keskusta-alueet kaavaluonnokseen (osoitetaan aluevarauksina) Paikallistasoiset kuntakeskukset (osoitetaan kohdemerkinnöin)! Kyläverkko kaavaluonnokseen (kohdemerkinnät) sekä aluevarauslaajuisina kaavaan osoitettavat erilliset taajamat ja suurimmat kylät Keskusta-alueiden ulkopuoliset kaupan alueet ja paljon tilaa vaativan erikoistavaran kaupan alueet kaavaluonnokseen (osoitetaan aluevarauksin)! sekä keskustojen ulkopuoliset palvelujen alueet /! osaamiskeskittymät (osoitetaan alueja kohdemerkinnöin) Huom! Ei kaavakartta.

38 MAAKUNTAKAAVA 2040 Yleismääräys Seudullisesti merkittävän vähittäiskaupan suuryksikön koon alaraja on km2, ellei selvitysten perusteella toisin osoiteta ja ellei tämän kaavan suunnittelumääräyksissä muuta määrätä.

39 MAAKUNTAKAAVA Aluevaraus- ja kohdemerkinnät 2040 Taajamatoimintojen alue Merkinnällä osoitetaan asumisen ja muiden taajamatoimintojen alueita. Merkintä sisältää kaupan, muiden palvelujen ja työpaikkatoimintojen alueita, näihin liittyviä pääväyliä pienempiä liikennealueita sekä pieniä ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomia teollisuustoimintoja. Merkintä sisältää myös paikallisesti merkittävät virkistyksen ja ulkoilun alueet ja reitit. Suunnittelumääräys: Aluetta suunnitellaan asumisen, palvelujen ja työpaikkatoimintojen sekoittuneen alueena, yhdyskuntarakenteen eheyttäminen huomioiden. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on edistettävä julkisten ja kaupallisten palveluiden saavutettavuutta joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn avulla. Uusi rakentaminen ja muu maankäyttö on sovitettava ympäristöönsä tavalla, joka vahvistaa taajaman omaleimaisuutta. Kulttuuriympäristön, maiseman ja luontoarvojen säilyttäminen tulee ottaa huomioon. Alueen kytkeytyvyys seudulliseen ulkoilu- ja virkistysverkkoon tulee huomioida.

40 MAAKUNTAKAAVA Aluevaraus- ja kohdemerkinnät 2040 Taajamatoimintojen alue Merkitykseltään seudullisten vähittäiskaupan suuryksikköjen koon alarajat ovat seuraavat: Paljon tilaa vaativan erikoistavaran kaupan osalta alaraja on Tampereen, Nokian, Pirkkalan, Ylöjärven, Lempäälän ja Kangasalan keskustaajamien alueella sekä Valkeakoskella k-m2, Akaassa, Hämeenkyrössä, Ikaalisissa, Mänttä-Vilppulassa, Orivedellä, Parkanossa, Sastamalan keskustaajamassa ja Mouhijärven-Häijään alueella sekä Virtain keskustaajamassa k-m2. Päivittäistavarakaupan ja muun erikoistavaran kaupan osalta alaraja on Tampereen, Nokian, Pirkkalan, Ylöjärven, Lempäälän ja Kangasalan keskustaajamien alueella sekä Valkeakoskella k-m2, Akaassa, Hämeenkyrössä, Ikaalisissa, Mänttä-Vilppulassa, Orivedellä, Parkanossa, Sastamalan keskustaajamassa ja Mouhijärven-Häijään alueella sekä Virtain keskustaajamassa k-m2, kuitenkin siten että pelkän päivittäistavarakaupan osuuden vastaavat luvut ovat k-m2 ja k-m2. Muilla taajama-alueilla vähittäiskaupan seudullisen merkittävyyden alaraja on kaikkien kaupan laatujen osalta k-m2. Merkitykseltään seudullisella vähittäiskaupan suuryksiköllä tarkoitetaan myös useasta myymälästä koostuvaa vähittäiskaupan aluetta, joka on vaikutuksiltaan verrattavissa merkitykseltään seudulliseen vähittäiskaupan suuryksikköön.

41 MAAKUNTAKAAVA Aluevaraus- ja kohdemerkinnät 2040 Keskustatoimintojen alue Merkinnällä osoitetaan valtakunnankeskus/maakuntakeskus, kaupunkitasoiset keskukset ja kaupunkiseudun alakeskukset. Merkinnällä osoitetaan näiden keskusten keskustamaisen asumisen ja keskustahakuisten palvelu-, työpaikka- ja muiden toimintojen alueet niihin liittyvine liikennealueineen ja julkisine tiloineen. Suunnittelumääräys: Alueen suunnittelussa on otettava huomioon yhdyskuntarakenteen eheys, kaupunkikuvan omaleimaisuus, viihtyisyys, laatu ja monipuolisuus, joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn toimintaedellytykset sekä liityntäpysäköinnin ja joukkoliikenteen vaihtopaikkojen kehittäminen. Alueen suunnittelussa on turvattava valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaiden rakennettujen kulttuuriympäristöjen arvojen säilyminen. Keskusta-alueille voidaan sijoittaa merkitykseltään seudullisia vähittäiskaupan suuryksiköitä. Vähittäiskaupan suuryksiköt on suunniteltava erityisesti sekä mittakaavaltaan että kaupunkikuvallisesti ympäristöönsä soveltuviksi. Niiden mitoitus ja toteutus on ajoitettava yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa siten, että ne kytkeytyvät ajallisesti ympäröivien taajama-alueiden toteuttamiseen, eivätkä aiheuta merkittäviä haitallisia vaikutuksia kaupan palveluverkon tasapainoiselle kehittämiselle. Keskusta-alueiden vähittäiskaupan suuryksiköiden kerrosalan enimmäismitoitus on oheisen taulukon mukainen:

42 MAAKUNTAKAAVA Aluevaraus- ja kohdemerkinnät 2040 Työpaikka-alue. Merkitykseltään seudullisten vähittäiskaupan suuryksikköjen koon alarajat ovat seuraavat: Paljon tilaa vaativan erikoistavaran kaupan osalta alaraja on Tampereella, Nokialla, Pirkkalassa, Ylöjärvellä, Lempäälässä, Kangasalla sekä Valkeakoskella k-m2, Akaassa, Hämeenkyrössä, Ikaalisissa, Mänttä-Vilppulassa, Orivedellä, Parkanossa, Sastamalassa ja Virroilla k-m2. Muilla työpaikka-alueilla vähittäiskaupan seudullisen merkittävyyden alaraja on paljon tilaa vaativan erikoistavaran kaupan osalta k-m2.

43 MAAKUNTAKAAVA Tampereen ja Valkeakosken ydinkeskustojen vähittäiskaupan suuryksiköiden kerrosalaa ei enimmäismitoiteta maakuntakaavalla. 2040

44 MAAKUNTAKAAVA Aluevaraus- ja kohdemerkinnät 2040 Kaupallisten palvelujen alue Merkinnällä osoitetaan keskustojen ulkopuoliset vähittäiskaupan alueet ja keskittymät, jotka yhdyskuntarakenteellisen sijaintinsa perusteella soveltuvat seudullisesti merkittävän vähittäiskaupan alueiksi. Alueelle voi sijoittua merkittävässä määrin myös asumista, mikäli alue sijoittuu maakuntakaavassa osoitetulle joukkoliikennevyöhykkeelle tai tiivistettävälle asemanseudulle. Suunnittelumääräys: Merkinnän osoittamalle alueelle voidaan alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa osoittaa merkitykseltään seudullisia vähittäiskaupan suuryksiköitä. Ne on mitoitettava ja niiden toteutus on ajoitettava yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa siten, etteivät ne aiheuta merkittäviä haitallisia vaikutuksia seudun palveluverkon tasapainoiselle kehittämiselle. Merkitykseltään seudullisella vähittäiskaupan suuryksiköllä tarkoitetaan myös useasta myymälästä koostuvaa vähittäiskaupan aluetta, joka on vaikutuksiltaan verrattavissa merkitykseltään seudulliseen vähittäiskaupan suuryksikköön.

45 MAAKUNTAKAAVA 2040 Enimmäismitoituksessa (k-m2) on mukana olemassa oleva ja uusi liiketila, myös merkitykseltään paikallinen liiketila. Paljon tilaa vaativan erikoistavaran mitoitus sisältää auto- ja huoltamokaupan. Luvut on esitetty tuhannen kerrosneliömetrin tarkkuudella.

46 MAAKUNTAKAAVA Aluevaraus- ja kohdemerkinnät 2040 Työpaikka- ja kaupallisten palvelujen alue. Merkinnällä osoitetaan keskusta-alueiden ulkopuoliset työpaikka-alueet, jotka yhdyskuntarakenteellisen sijaintinsa perusteella soveltuvat työpaikkatoimintojen lisäksi seudullisesti merkittävän paljon tilaa vaativan vähittäiskaupan alueiksi. Suunnittelumääräys: Merkinnän osoittamalle alueelle voidaan alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa osoittaa merkitykseltään seudullisia vähittäiskaupan suuryksiköitä, jotka kaupan laatu huomioon ottaen voivat perustellusta syystä sijoittua myös keskustatoimintojen alueiden ulkopuolelle kuten auto-, rauta-, huonekalu-, puutarha- ja maatalouskauppaa. Vähittäiskaupan suuryksiköt on mitoitettava ja niiden toteutus on ajoitettava yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa siten, että ne kytkeytyvät ajallisesti ympäröivien työpaikka- tai taajamatoimintojen alueiden toteuttamiseen, eivätkä aiheuta merkittäviä haitallisia vaikutuksia kaupan palveluverkon tasapainoiselle kehittämiselle. Merkitykseltään seudullisella vähittäiskaupan suuryksiköllä tarkoitetaan myös useasta myymälästä koostuvaa vähittäiskaupan aluetta, joka on vaikutuksiltaan verrattavissa merkitykseltään seudulliseen vähittäiskaupan suuryksikköön.

47 MAAKUNTAKAAVA 2040 Enimmäismitoituksessa (k-m2) on mukana olemassa oleva ja uusi liiketila, myös merkitykseltään paikallinen liiketila. Paljon tilaa vaativan erikoistavaran mitoitus sisältää auto- ja huoltamokaupan. Luvut on esitetty tuhannen kerrosneliömetrin tarkkuudella.

48 Puolustusvoimien alueet ja niiden varoalueet

49 Pirkanmaan maakuntakaava 2040 Liikenne

50 Pirkanmaa osana kansainvälisiä liikennekäytäviä Strategiset kuljetusverkon solmupisteet ja yhteydet Itämeren alueella TEN-T ydinverkon solmupiste Strateginen solmupiste Rajanylityspaikka Rata, TEN-T-ydinverkko Rata, strateginen yhteys Tie, TEN-T-ydinverkko Tie, strateginen yhteys

51

52 Uudet ja parannettavat tieyhteydet Uusia tieyhteyksiä varten osoitetaan seuraavat merkinnät: Valtatie 3 Puskiainen Pirkkala Valtatie 3 Elovainio Sasi Valtatie 3 Hämeenkyrön ohitus 2-kehä (seututie 309) Sääksjärvi lentoasema Seututien 338 uusi linjaus Tampereella Seututien 276 uusi linjaus Hämeenkyrössä Seututien 261 uusi linjaus Kilvakkalassa Yhdystien 2594 uusi linjaus Kilvakkalassa 2-kehä (seututie 309) Hervanta Lentola, ohjeellinen tielinjaus Vammalan ohikulku (Kilpinokan silta), ohjeellinen tielinjaus 2-kehä (seututie 309) Vatiala Tarastenjärvi, tieliikenteen yhteystarve Nokianvirran ylittävä yhteys KahtalammiHarjuniitty, tieliikenteen yhteystarve Merkittävästi parannettavia tieosuuksia ovat: Valtatie 2 Punkalaidun Valtatie 3 Marjamäki Kulju Valtatie 3 Sarankulma Lakalaiva Valtatie 3 Pirkkalan haarautuma Pirkkala Valtatie 3 Hämeenkyröstä pohjoiseen Valtatie 3 Sasi Hanhijärvi (Hämeenkyrö) Valtatie 9 Akaa Urjala (maakunnan raja) Valtatie 9 Alasjärvi Ruutana Valtatie 9 Ruutana Orivesi Tampereen rantaväylä (Lielahti-Santalahti ja Naistenlahti-Kaleva) Valtatie 12 Alasjärvi Huutijärvi Valtatie 12 Maatiala Kahtalammi (Nokia) Kantatie 65 Kyrönlahti Virrat Seututie 301 Keihonen Kilpala (Vesilahti) Seututie 310 Valkeakosken keskusta

53 Uudet ja parannettavat ratayhteydet Merkittävästi parannettavan radan merkinnällä osoitetaan lisäraidetarve seuraaville rataosuuksille: Tampere-Sääksjärvi, lisäraide (yht. 4 raidetta) Sääksjärvi eteläinen maakunnan raja, 2 lisäraidetta (yht. 4 raidetta) Tampella Lielahti, lisäraide (yht. 3 raidetta) Lielahti pohjoinen maakunnan raja, lisäraide (yht. 2 raidetta) Lielahti Nokia, lisäraide (yht. 2 raidetta) Orivesi itäinen maakunnan raja, lisäraide (yht. 2 raidetta) Uudet rataosuudet: Toijalan kolmioraide Tampereen läntinen ratayhteys Asemat: Tampere Rautaharkko/Lakalaiva (uusi) Sääksjärvi (uusi) Kulju (uusi) Lempäälä Viiala Toijala Tesoma (uusi) Nokia Harjuniitty (uusi) Karkku Vammala Ylöjärvi (uusi) Parkano Orivesi, asema Orivesi, keskusta Juupajoki Vilppula

54 Kehittämisperiaatemerkinnät, joukkoliikenne ja asemat Tiivistettävä joukkoliikennevyöhyke. Merkinnällä osoitetaan yhdyskuntarakenteeltaan tiivistettävät alueet, jotka tukeutuvat tehokkaaseen joukkoliikennejärjestelmään. Tiivistettävä asemanseutu. Merkinnällä osoitetaan yhdyskuntarakenteeltaan tiivistettävät alueet, jotka tukeutuvat ensisijaisesti raideliikenteeseen. Suunnittelumääräys: Alueen tulee tukeutua tehokkaaseen joukkoliikennejärjestelmään sekä laadukkaisiin kävelyn ja pyöräilyn yhteyksiin. Alueen suunnittelussa ja toteutuksessa on pyrittävä tiiviiseen rakenteeseen, joka mahdollistaa tehokkaan joukkoliikenteen järjestämisen. Suunnittelumääräys: Alueen suunnittelussa ja toteutuksessa on pyrittävä tiiviiseen rakenteeseen. Alueen tulee tukeutua tehokkaaseen raideliikenteeseen sekä laadukkaisiin kävelyn ja pyöräilyn yhteyksiin.

55

56 Joukkoliikenne, terminaalit Joukkoliikenteen vaihtopaikka Merkinnällä osoitetaan vähintään seudullisesti merkittävät joukkoliikenteen vaihtopaikat, jotka eivät sijaitse keskustatoimintojen alueilla tai maakuntakaavassa esitettyjen asemien yhteydessä. Suunnittelumääräys: Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee kiinnittää erityistä huomiota joukkoliikenteen sujuviin pysäkkijärjestelyihin sekä vaihtoreittien liikenneturvallisuuteen. Liityntäpysäköinti Merkinnällä osoitetaan vähintään seudullisesti merkittävät liityntäpysäköintipaikat, jotka eivät sijaitse keskustatoimintojen alueilla tai maakuntakaavassa esitettyjen asemien yhteydessä. Suunnittelumääräys: Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee varata riittävä tila liityntäpysäköinnin tarpeisiin ja varmistaa kulkureittien liikenneturvallisuus. Alueella tulee tarpeen mukaan kiinnittää huomiota myös saattoliikenteen järjestelyihin. Asema. Merkinnällä osoitetaan vähintään seudullisesti merkittäviä rautatieliikenteen asemia. Suunnittelumääräys: Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee ottaa huomioon liityntäpysäköinnin tarpeet, saattoliikenteen ratkaisut sekä joukkoliikenteen vaihtomatkojen sujuvuus.

57 Toijala Viiala Kyröskoski Ikaalinen Ikaalinen, etelä Mobilia Lempäälä Mänttä Pohjaslahti Vilppulankoski Eden Siuro Orivesi Rönni Pirkkala Pälkäne Kankahuvenlahti Murole Ruovesi Visuvesi Vammala Ellivuori Mustalahti Laukontori Maisansalo Viikinsaari Viidennumero Valkeakoski Visavuori Laukon kartano Laivaranta Herranen Pimeesalmi Kuru Haveri

58 TEN-verkko kaavassa

59 TEN-T Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus suuntaviivoista Euroopan laajuisen liikenneverkon kehittämiseksi Päätös asetuksesta sekä CEF (Connecting Europe Facility) -rahoitusvälineen perustamisesta annettiin joulukuussa 2013 TEN-T -suuntaviivat määrittävät Euroopan laajuiseen liikenneverkkoon lukeutuvat projektit sekä yhteisen edun projektit Suuntaviivat yksilöivät liikenneverkolle asetettavat vaatimukset, kehittämisen prioriteetit sekä toteuttamisen työkalut TEN-T -verkko on kaksitasoinen: ydinverkko, jonka on määrä valmistua vuoden 2030 loppuun mennessä kattava verkko, jonka on määrä olla valmis vuoden 2050 loppuun mennessä

60

61 Läntiset hankkeet MAAKUNTAKAAVA 2040

62 Tampereen läntiset hankkeet

63 Vaikutusten arviointi

64 Ratojen ja teiden vaihtoehdot Vaihtoehdot voivat mennä ristiin lentoaseman eteläpuolella, Pirkkalassa ennen Pyhäjärveä sekä Ylöjärven ja Tampereen välillä

65

66 Vesihuolto veden hankinta jätevesien johtaminen ja käsittely MAAKUNTAKAAVA 2040

67 Nykytilanne/ pintavesi Vedenhankinta Tekopohjavesi Pääasiallisena vesilähteenä pintavesi Vesilähteenä pinta- ja pohjavesi Vesilähteenä pohjavesi Pohjavesi

68 Maakuntakaavan ratkaisu vedenhankinnan nk. hybridimalli; Varaudutaan pohjavedenoton lisäämiseen ja tekopohjaveden muodostamiseen. Lisäksi pintavesilaitokset toimivat vähintään varavesilähteinä. Kaavassa osoitetaan pohjavesialueet sekä erikseen seudullista vedenhankintaa palvelevat pohjavesialueet. Vedenhankintavesistöistä yleismääräys.

69 Pohjavesialueet Maakuntakaavaan I ja II luokan alueet (92+68 kpl) III luokan alueet tutkittu POSKI hankkeessa. Vesienhoitolain muutos v. 2015; pohjavedestä riippuvat pinta- ja maaekosysteemit mukaan => luokka E 47 % Pirkanmaan vedenhankinta 2011 (m3/d)

70 Ehdotus Pirkanmaan vesienhoidon toimenpideohjelmaksi : 23 riskialuetta, joista 5 alueella pohjaveden tila huono Riskialueilla on pohjavettä vaarantavaa toimintaa Pohjaveden tilaa uhkaavat mm. liikenne ja tiesuolaus, maaainesten ottaminen ja pilaantuneet maa-alueet MKK2040: Pohjavesialueiden maankäyttöä pyritään keventämään

71 Tärkeä vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue Merkinnällä osoitetaan vedenhankintaa varten tärkeitä ja vedenhankintaan soveltuvia pohjavesialueita. Kohdemerkinnällä osoitetaan sellaiset alueet, joiden osoittamiseen ei maakuntakaavan mittakaavan vuoksi ole tarkoituksenmukaista käyttää aluevarausmerkintää. Suunnittelumääräys: Aluetta koskevat toimenpiteet on suunniteltava siten, etteivät ne vaaranna pohjaveden määrää, laatua tai käyttökelpoisuutta vedenhankintaan. Vesienhoidossa riskialueiksi todettujen pohjavesialueiden maankäytön suunnittelussa tulee ottaa huomioon vesienhoitosuunnitelma ja pyrkiä pohjaveden laatua ja antoisuutta uhkaavien riskien vähentämiseen.

72 Seudullista vedenhankintaa palvelevat pohjavesialueet Kangasala ja Pälkäne: Vehoniemi-Isokankaan alue Hämeenkyrö-Ikaalinen: Ulvaanharju-Vatulanharju ET-v Yhdyskuntateknisen huollon alue, vedenhankinta. Merkinnällä osoitetaan seudullisen vedenhankinnan kannalta tärkeät alueet. Suunnittelumääräys: Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee turvata vedenhankinnalle tärkeiden alueiden säilyminen. Alueelle tai sen lähiympäristöön ei saa sijoittaa sellaista maankäyttöä, joka voi vaarantaa pohjaveden käyttömahdollisuuksia, veden laatua tai riittävyyttä. Vehoniemi-Isokankaan aluetta koskee erityismääräys em 6. Suunnittelusuositus: Vehoniemi-Isokankaan alueella tulee varautua tekopohjaveden muodostamiseen.

73 em 6 ET-v Yhdyskuntateknisen huollon alue Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on varmistuttava siitä, etteivät Kaisarinharju-Vehoniemenharjun (FI ) ja Keiniänrannan (FI ) Naturaalueiden läheisyydessä suoritettavat toimenpiteet yksin tai yhdessä muiden hankkeiden ja suunnitelmien kanssa merkittävästi heikennä niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi alueen on sisällytetty Natura 2000 verkostoon. Keisarinharju-Vehoniemenharjun Naturaalueen osalta erityistä huomiota tulee kiinnittää suppaalueen (Punamultalukko) vesitalouden säilymiseen. Keiniänrannan Natura-alueen osalta erityistä huomiota tulee kiinnittää vesitalouden säilymiseen.

74 Seudullista vedenhankintaa palvelevat pohjavesialueet Ylöjärvi-Hämeenkyrö: Julkujärvi-Pinsiönkankaan alue Ikaalinen: Hämeenkangas Ruovesi: Siikakangas, Nuottiharju, Särkikangas-Välikangas, Jakamakangas tk-v Teknisen huollon kehittämisen kohdealue, vedenhankinta/ pohjavesialue. Merkinnällä osoitetaan pohjavesialueet, joilla tulee tutkia mahdollisuudet seudulliseen vedenhankintaan. Kehittämissuositus: Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee turvata vedenhankinnalle tärkeiden alueiden säilyminen. Alueelle tai sen lähiympäristöön ei saa sijoittaa sellaista maankäyttöä, joka voi vaarantaa pohjaveden käyttömahdollisuuksia, veden laatua tai riittävyyttä. Vedenhankintaa suunniteltaessa tulee ottaa huomioon alueiden luontoarvot ja niihin kohdistuvat vaikutukset. Alueen suunnittelussa voidaan selvittää myös tekopohjaveden muodostamista.

75 Vedenhankintavesistöt; Näsijärvi, Roine, Mallasvesi, Vihnusjärvi ja Kokemäenjoki Tampereen ja Valkeakosken seuduilla vedenhankinnassa turvaudutaan pintaveden käyttöön Kokemäenjoesta Huittisissa otetaan vettä Virttaankankaan tekopohjavesilaitokselle Turun tarpeisiin Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelma; tulevaisuuden vedenhankintaratkaisut => pintavesi vähintään varavesilähteenä

76 Vedenhankintavesistöt, yleismääräys Yhdyskuntien vedenhankinnan kannalta tärkeitä pintavesialueita ovat Näsijärvi, Vihnusjärvi, Mallasvesi, Roine ja Kokemäenjoki. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on vesiensuojelunäkökohdat otettava huomioon siten, ettei näiden vesialueiden veden laatua heikennetä tai käyttöä vedenhankintaan vaaranneta.

77 Pintavedenottamot Tampere/ Kaupinoja ja Rusko Valkeakoski/ Tyrynlahti Nokia/ Maatiala Vehoniemi-Isokankaan raakavedenottamo Roineessa ET-v Yhdyskuntateknisen huollon alue, vedenhankinta/ pintavedenottamot. Merkinnällä osoitetaan yhdyskuntien vedenhankinnan kannalta tärkeät pintavedenottamot.

78 (Julkujärvi-Pinsiönkankaan tekopohjavesilaitoksen) raakavedenottamo Näsijärvessä Teknisen huollon kehittämisen kohdealue, vedenhankinta/ pintavedenottamot. tk-v Merkinnällä osoitetaan pintavedenottamot, joilla tulee tutkia mahdollisuudet seudulliseen vedenhankintaan. Suunnittelumääräys: Alueelle tai sen lähiympäristöön ei saa sijoittaa sellaista maankäyttöä, joka voi vaarantaa raakaveden käyttömahdollisuudet.

79 Yhdysvesijohdot Yhdysvesijohto v Merkinnällä osoitetaan veden johtamisen kannalta tärkeimmät seudulliset verkostoyhteydet. Yhdysvesijohto, ohjeellinen linjaus v Merkinnällä osoitetaan vesihuollon kehittämisen kannalta tärkeät uudet seudulliset yhdysvesijohdot, joiden sijaintiin tai toteuttamiseen liittyy epävarmuutta. Suunnittelumääräys: Maankäytön suunnittelulla on turvattava verkostoyhteyden toteuttamismahdollisuus. Yhdysvesijohdon yhteystarve v Merkinnällä osoitetaan vesihuollon kehittämisen kannalta tärkeät yhteystarpeet, joiden linjaukseen ja toteuttamiseen liittyy niin suurta epävarmuutta, että ohjeellisen linjauksen osoittaminen ei ole mahdollista.

80 Jätevesien johtaminen ja käsittely

81 Kaavaratkaisu varaudutaan jätevesien käsittelyn keskittämiseen Tampereen seudulla Nokian vesihuoltoratkaisun osalta esitetään selvitettävät vaihtoehdot. Kaavassa osoitetaan yli avl:n puhdistamot.

82 Seudullisen kokoluokan puhdistamot Valkeakosken keskuspuhdistamo Mänttä-Vilppulan puhdistamo Paperitehtaiden puhdistamot: Nokian, Kyröskoski, Valkeakoski Tampereen seudun keskuspuhdistamo, Sulkavuori (suunniteltu) ET-j Yhdyskuntateknisen huollon alue, ET-j Merkinnällä osoitetaan jätevedenpuhdistamot, joiden asukasvastineluku on vähintään , sekä seudulliset jätteenpolttolaitokset. Puhdistamotoimintaan voi liittyä lietteiden käsittely. Suunnittelumääräys: Merkittävät ympäristöhäiriöt on estettävä teknisin ratkaisuin. Tampereen seudun Sulkavuoren puhdistamon suunnittelussa tulee turvata virkistyskäytön edellytysten jatkuminen.

83 Suunnitellut seudullisen kokoluokan puhdistamot (avl väh ) Nokialla selvitysten alla oleva uusi puhdistamo KyynijärviJuhansuon alueella Teknisen huollon kehittämisen kohdealue, jätevesien ja lietteiden käsittely Merkinnällä osoitetaan Nokialla Kyynijärven-Juhansuon alue, jolla tulee tutkia mahdollisuudet seudullisen kokoluokan jätevesien ja lietteiden käsittelyyn. Suunnittelumääräys: Toimintojen tarkka sijainti ja laajuus määritellään yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa. Merkittävät ympäristöhäiriöt on estettävä teknisin ratkaisuin. tk-j

84 Kulttuuriympäristö MAAKUNTAKAAVA 2040

85 Kaikki kulttuuriympäristöt

86 Maisemallisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaat maatalousalueet 2014

87 Maisemallisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaat maatalousalueet 2014

88 Maisemallisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaat maatalousalueet 2014 Miksi juuri nämä? nykyiset (1. maakuntakaava) kriteerit

89 Arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt Miksi? kertovuus Miten? Hankeryhmä Laatijan ehdotuksia

90 Arvokkaat kulttuuriympäristöt: Selvitykset Maisema-alueet 2013 Maisemallisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaat maatalousalueet 2014 Arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt 2015 (rky.fi) Kylätontit 2014 kaavaan Arvokas maisema-alue MAv, MAm Arvokas kulttuurimaisema mkm Arvokas historiallinen tie vkt (rky 2009) arvokas rakennettu kulttuuriympäristö vrk, mrk Muinaisjäännösalue sm

91 merkinnät: vrk / mrk (tie) MAv / MAm mkm sm ominaisuusmerkintöjä Nykykaavan MY-aluevaraus poistuu Kaupunkikeskustat esitetään vain omilla kartoilla (7 kpl) Aluevarausmerkintä ensisijainen Määrittelee maankäyttömuodon esim C, A, V Yhteensovittamista

92 määräykset: Ei eroteltu valtakunnallisia maakunnallisia Rakennetut ympäristöt Alueiden suunnittelussa, käytössä ja rakentamisessa tulee turvata ja edistää kaupunkikuvan ja rakennusperinnön arvojen säilymistä ja edelleen kehittämistä. Rakentaminen on sopeutettava alueen historiallisiin ominaispiirteisiin ja ajalliseen kerroksellisuuteen. Maisema-alueet Alueiden suunnittelussa, käytössä ja rakentamisessa tulee turvata ja edistää luonnon- ja kulttuurimaiseman arvojen säilymistä. kulttuurimaisemat Alueiden suunnittelussa, käytössä ja rakentamisessa tulee turvata ja edistää maiseman ja rakennusperinnön arvojen säilymistä. Avointen maisematilojen säilymiseen ja uusien rakennuspaikkojen sijaintiin on kiinnitettävä erityistä huomiota.

93 Kaavaluonnoksen esittelytilaisuudet Pirkanmaan kunnanvaltuutetut ja kunnanjohtajat to 5.3. klo 17-20, Museokeskus Vapriikki Yleisö- /keskustelutilaisuudet to klo Tampere, Vanha kirjastotalo ti klo 18 Akaa, Toijalan yhteiskoulun auditorio to klo 18 Ikaalinen, Ikaalisten käsi- ja taideteollisuusoppilaitos IKATA ti klo 18 Ruovesi, Palvelutalo Honkala ke 1.4. klo 18 Sastamala, Sylvään koulu MAAKUNTAKAAVA 2040