Pirkanmaan maakuntakaava Maakuntakaavaluonnos

Transkriptio

1 Pirkanmaan maakuntakaava 2040 Maakuntakaavaluonnos

2 Sisältö

3 Maankäytön suunnittelujärjestelmä ja maakuntakaavan rooli Pirkanmaan maakuntakaava 2040: Laaditaan yhteistyössä kuntien ja toimijoiden kanssa Vastaa valtakunnallisiin alueidenkäytön tavoitteisiin perustuen maankäyttö-ja rakennuslakiin Toteuttaa maakuntavaltuuston linjaamat maankäytön perusratkaisut

4 Pirkanmaan maakuntakaavan 2040 suunnitteluvaiheet ja aikataulu 2012 ALOITUSVAIHE Käynnistäminen (MKV), Ohjelmointi, OAS (MKH) Internetsivu ja GIS-pohjainen palautesovellus Taustaselvitysten käynnistäminen Viranomaisneuvottelu VALMISTELUVAIHE Selvitysten laadinta Maankäyttövaihtoehtojen laadinta VALMISTELUVAIHE 2015 EHDOTUSVAIHE Selvitysten laadinta Maankäyttövaihtoehtojen arviointi Lausunnot ja mielipiteet vaihtoehdoista, MKV perusratkaisut Kaavaluonnoksen laadinta Valmisteluaineistosta (kaavaluonnos) kuuleminen Palautteen käsittely Lisäselvitykset Ehdotuksen valmistelu 2016 OAS = osallistumis- ja arviointisuunnitelma MKV = maakuntavaltuusto MKH = maakuntahallitus HYVÄKSYMISVAIHE Kaavaehdotuksesta kuuleminen Palautteen käsittely Ehdotuksen viimeistely Ehdotuksen hyväksyminen (MKV) Ympäristöministeriöön vahvistettavaksi valitusmahdollisuus Ympäristöministeriö vahvistaa jatkovalitusmahdollisuus Viranomaisneuvottelu

5 Pirkanmaan maakuntakaavan 2040 tavoitteet Vahvistaa maakunnan kilpailukykyä Kehittää sosiaalisesti ja ympäristön kannalta vastuullista yhdyskuntarakennetta Tukea luonnonvarojen kestävää käyttöä ja yhdyskuntarakenteen energiatehokkuutta Erityisenä tavoitteena on korostaa maakuntakaavan strategista luonnetta MAAKUNTAKAAVA 2040

6 Maankäyttövaihtoehdot, johtopäätelmät ja perusratkaisut MKV

7 Maankäytölliset ja liikenteelliset perusratkaisut

8 Kaupunkiseudun liikennejärjestelmä

9 Pirkanmaan maakuntakaavan 2040 taustaselvitykset ja suunnitelmat Strategiset Väestö-ja työpaikkasuunnite Maankäyttövaihtoehdot Etelä-Pirkanmaan maankäytön rakennevaihtoehdot Palveluverkkoselvitys: keskusverkko, suuryksiköt, joukkoliikenne Suunnat kasvulle ja työlle (työpaikka-alueselvitys) MASTRA, Vaikutusten arvioinnin joukkoistaminen, Uudet määräykset ja merkinnät Maakuntakaavojen toteutuneisuusselvitys Energia ja luonnonvarat 10 kappaletta tuulivoimaselvityksiä (mm. sähköverkko, maisemavaikutukset, havainnekuvat, maisema-analyysit) POSKI (pohjavesi ja kiviainekset), 5 erillistä raporttia, mm. maa-ainesten otto, kalliokivialueet, uusiomateriaalit, III pohjavesialueet Turvetuotannon alueet Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelma (yhdessä ELY:n kanssa) Puuterminaalit Tuotannollisesti tärkeät peltoalueet Ekologiset yhteydet Virkistysalueiden tarvetarkastelu Ekosysteemipalvelut MAAKUNTAKAAVA

10 Pirkanmaan maakuntakaavan 2040 taustaselvitykset ja suunnitelmat Liikenne ja logistiikka Tampereen läntinen ratayhteys, järjestelyratapihan siirto, 2-kehä ja vt3 Puskiainen Raideliikenteen kapasiteettitarkastelut Jyväskylän radan kehittämissuunnitelma Porin radan kehittämissuunnitelmat Liikennetutkimus ja TALLI-mallin päivitys (yhteishanke muiden viranomaisten kanssa) Joukkoliikenteen terminaalit ja liityntäpysäköinti, kehittämissuunnitelma Maisema ja kulttuuriympäristö Maisema-alueet Rakennetut kulttuuriympäristöt Maaseudun kulttuuriympäristöt Historialliset kylätontit Ympäristöhäiriöt Lentoliikennevisio ja lentomelualueet Ampumarata- ja moottoriurheilualueet MAAKUNTAKAAVA

11 Pirkanmaan maakuntakaavan 2040 taustaselvitykset ja suunnitelmat Kaavaehdotuksen vaikutusten arviointi Mm. Natura alueiden vaikutusten arviointi, TALLI-ajot, MRL:nmukainen arviointi, tarvittaessa LSL:n mukainen Natura-alueiden arviointi Vuonna 2015 loppuun saatettavat selvitykset Tampereen läntinen ratayhteys, järjestelyratapiha, 2-kehä ja vt3 Puskiainen, väyläsuunnitelmien ja vaikutusten arvioinnin viimeistely kaavaehdotukseen POSKI: maa-ainesten välivarastointi kaupunkiseudulla Lisäraiteet Lielahti-Nokia/YVI, aluevaraussuunnitelma Seveso II ja III, VAK sekä muiden suoja-alueiden läpikäynti Ekosysteemipalvelut-hanke Aluetietokanta (avoimet rajapinnat kaavan paikkatiedolle) Kasvualueen maaseuturakentaminen Viranomaispalautteesta nousevat selvitystarpeet (esim. vaikutukset pohjavesialueisiin). Täsmentyy, kun kaavaluonnoksen palaute on saatu. MAAKUNTAKAAVA

12 MAAKUNTAKAAVA 2040 Maakuntakaavaluonnos

13 Valmisteluvaiheen kuuleminen Nähtävilläoloaika Lausuntoaika 5.5. saakka Kaavaluonnoksen keskeinen sisältö Yleismääräykset Kehittämisvyöhykkeet ja -alueet Alue- ja yhdyskuntarakenne Liikenne ja logistiikka Maisemat ja muut kulttuuriympäristöt Luonnonsuojelu, luonnon monimuotoisuus ja ekologiset yhteydet Virkistys, retkeily, ulkoilu ja matkailu Energia ja luonnonvarat Maaseutuelinkeinot Tekninen huolto Ympäristöhäiriöt

14 Kehittämisalueet ja -vyöhykkeet

15 Kehittämisperiaatemerkinnät Kehittämisperiaatemerkintöjen tarkoituksena on osoittaa ja ohjata maakunnallisten tavoitteiden sekä maankäytön perusratkaisujen mukaista maankäyttöä priorisoiduissa kohteissa.

16 Alue-ja yhdyskuntarakenne Alue-ja yhdyskuntarakenteen merkinnät ja määräykset Keskusverkko Kyläverkko Vähittäiskauppa maakuntakaavassa

17

18 ANALYYSISTÄ SYNTEESIIN Accessibility / reachability of services Few services reachable Many services reachable

19 Alue-ja yhdyskuntarakenne; keskusverkko Kaupunkitasoiset keskustat osoitetaan aluevarauksina, paikallistasoiset kohdemerkinnöin. Keskusta-alueet ovat toiminnallisesti ja rakenteellisesti monipuolisia, tiiviitä eri toimintojen ja väestön keskittymiä, joissa kevyen-ja joukkoliikenteen saavutettavuus on hyvä. Keskusta-alueet ovat ensisijaisia keskustahakuisen vähittäiskaupan sijaintipaikkoja.

20 Alue-ja yhdyskuntarakenne; kyläverkko Kaavassa osoitetaan seudullisesti merkittävät kylät. Tällaisia ovat alue-, yhdyskunta-ja palvelurakenteen kannalta merkittävät, vahvan väestöpohjan tai merkittäviä kasvupaineita omaavat kylät. Mukana myös uusia kyliä Suunnittelukriteereinä Väestöpohja 3 km säteellä kyläkeskuksesta (min 150 as.) Toteutunut väestönkehitys Lähipalveluiden (koulu, päivähoito tai kauppa) saatavuus Myös esim. joukkoliikennekytkentä ja asemakaavoitustilanne vaikuttanut

21 Vähittäiskauppa maakuntakaavassa Kaupan palveluverkko Seudullisesti merkittävän suuryksikön alarajat Keskusta-alueiden enimmäismitoitus Kaupallisten palvelujen alueiden enimmäismitoitus Työpaikka- ja kaupallisten alueiden enimmäismitoitus

22 Kaupan sijainninohjaus Maankäyttö- ja rakennuslain muutos (319 / 2011) Myös paljon tilaa vaativa erikoistavaran kauppa ohjauksen piiriin Laissa vähittäiskaupan suuryksikkö yhä >2000 k-m 2 (71 a ) Maakuntakaavassa tulee esittää seudullisen vähittäiskaupan suuryksikön koon alaraja ja suuryksiköiden enimmäismitoitusriittävällä tarkkuudella (MRL 71 b ). Velvoitus koskee soveltuvin osin myös keskustatoimintojen alueita. Merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan suuryksikön voi sijoittaa maakuntakaavan keskusta-alueelle tai keskustatoimintojen ulkopuolisille alueille, jotka on maakuntakaavassa erityisesti osoitettu tähän tarkoitukseen (MRL 71 c ). Seudullisesti ei-merkittävää kauppaa ohjataan kuntatason suunnittelussa. Myös kuntakaavoissa tiva-kauppa tulee nykyään erikseen huomioida. MAAKUNTAKAAVA 2040

23 Kaupan palveluverkko Maakuntakaavassa määritetään seudullisesti merkittävän vähittäiskaupan suuryksikön alaraja ja vähittäiskaupan riittävä enimmäismitoitus. Alaraja vaihtelee seuduittain ja aluetyypeittäin (esim. taajama, työpaikkaalue). Suuryksikön alaraja on taajama-alueilla määritelty siten, että se sallii nykyistä laajempia ja monipuolisempia kaupan yksiköitä taajama-alueiden sisällä, edistäen lähipalveluiden saavutettavuutta ja kaupan kilpailun mahdollisuuksia. Enimmäismitoitus on osoitettu C-aluelleja KM-alueille. Poikkeuksena Tampereen ja Valkeakosken keskustat.

24 Kaupan palveluverkko Maakuntakaavalla ohjataan mitoituksin vähittäiskauppaa (ei tukkukauppaa) Pirkanmaalla nyt kerrosneliömetriä (k-m 2 ) vähittäiskaupan kerrosalaa, josta keskustahakuisesta kaupasta 53% keskustoissa. Tavoitteena on nosto 64%:iin. Keskustojen osuus kaupan kerrosalasta vaihtelee kunnittain: 5 92% Vuodelle 2040 on laskettu vähittäiskaupan kokonaismitoitus, johon kaavan alueiden enimmäismitoitukset pohjautuvat. Liiketilan lisätarvevuoteen 2040 on k-m 2. Jos kaikki tämä toteutuisi uutena liiketilana, vähittäiskauppaa olisi vuonna 2040 yhteensä k-m 2. Keskustojen vahvistamiseksi 80% päivittäis-ja erikoistavarakaupan lisäyksestä ohjattu keskustoihin.

25 Liikenne ja logistiikka Uudet ja merkittävästi parannettavat tiet ja radat, asemat Uudet eritasoliittymät Uudet ja parannettavat tieyhteydet Uudet ja parannettavat ratayhteydet Asemat ja ratapihat Liityntäpysäköinti ja vaihtopaikat Veneväylät ja satamat Puuterminaalit Läntiset hankkeet

26 Uudet ja merkittävästi parannettavat tiet ja radat, asemat

27 Joukkoliikenteen vaihtopaikat ja liityntäpysäköinti Kehittämissuunnitelma Koko Tampereen työssäkäyntialue Perusskenaario (2040): ajon/vrk Optimiskenaario (2040): ajon/vrk Taustaoletus: 10% työmatka-autoilijoista siirtyy LIIPY:nkäyttäjiksi vuoteen 2040 mennessä

28 Liityntäpysäköinti ja vaihtopaikat Kaavakartalla esitetään vähintään seudullisesti merkittävät keskustatoimintojen alueiden tai maakuntakaavassa esitettyjen asemien ulkopuoliset joukkoliikenteen vaihtopaikat ja liityntäpysäköintipaikat. Tiivistettävä asemanseutu Tiivistettävä joukkoliikennevyöhyke

29 Puuterminaalit

30 Tavoitteet Ainespuuterminaalit Tulevaisuuden tarpeisiin vastaaminen, esim. Äänekosken biotuotetehdas ja sen kaltaiset mahdolliset uudet investoinnit, jotka edellyttävät sujuvia logistisia ketjuja ja kattavaa terminaaliverkostoa valtakunnan tasolla Selvittää rataverkolta korvaavia sijoituspaikkoja erityisesti Toijalan aseman kuormauspaikalle, jonka sijainti nykytilassa hankala Energiapuuterminaalit Selvittää isoja terminaalialueita maakunnan suurimmille energiapuun käyttökohteille Tampereen kaupunkiseudulla Fossiilisia polttoaineita tullaan lähivuosina korvaamaan merkittävästi energiapuulla, joten tarve yhdelle suurelle tai muutamalle pienemmälle terminaalille laitosten läheisyydessä on akuutti! MAAKUNTAKAAVA 2040

31 Läntiset hankkeet

32 Tampereen läntiset hankkeet Kaikki radan ja 2-kehän vaihtoehtoiset linjaukset osoitetaan luonnosvaiheen kaavakartalla. MAAKUNTAKAAVA 2040

33

34 MAAKUNTAKAAVA 2040

35 Luonnonsuojelu, luonnon monimuotoisuus ja ekologiset yhteydet Luonnonsuojelualueet Luonnon ydinalueet Arvokkaat geologiset muodostumat

36 Luonnon ydinalueet Maakuntakaavassa osoitettavat luonnon ydinalueet (luo, MK) kytkeytyvät verkostoksi oheisen mallinnuksen mukaisesti. Tavoitteena on tämän ekologisesti hyvin kytkeytyvän verkoston ylläpitäminen ja vahvistaminen. Keskustaajamalle on laadittu oma tarkastelunsa suurempien maankäyttöpaineiden vuoksi.

37 Luonnon ydinalueet Ovat eliöstölle tärkeitä, laajoja, mahdollisimman yhtenäisiä maa-ja metsätalouden, suojelun ja/tai virkistyksen piirissä olevia alueita. Taajamien sisällä olevat virkistysalueet ja viheryhteydet palvelevat ihmisiä, mutta toimivat myös ekologisina yhteyksinä. Tavoitteena tasapaino: Kaavassa on luonnonvarojen hyödyntämistä koskevia alueita runsaasti, luonnonvarojen käytön vuoksi myös luo-ja MK-alueita, joilla turvataan maa-ja metsätalousalueiden säilyminen nykykäytössä sekä kehitetään retkeilyä ja ulkoilua. Retkeilyn kehittäminen erityisen tärkeää kansallispuistojen välisellä vyöhykkeellä.

38 Virkistys, retkeily ja ulkoilu MAAKUNTAKAAVA 2040

39 Matkailu, retkeily, virkistys ja urheilu

40 Hyvät ja yhtenäiset peltoalueet Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaisesti tulee hyvät ja yhtenäiset pelto- ja metsäalueet säilyttää pirstoutumattomina maa- ja metsätalouskäytössä.

41 Tutkimusmetsät ja hiljaiset alueet Maakuntakaavan tavoitteena on turvata tutkimusmetsien tutkimuskäytön jatkuvuus. Nämä osoitetaan MTmaluevarausmerkinnällä. Hiljaiset alueet pyritään turvaamaan osana ekologista verkostoa luonnon ydinalueina (luo- ja MK-alueet).

42 Energia ja luonnonvarat Tuulivoima Turvetuotanto Kiviainesten ottaminen ja kaivokset

43 Tuulivoima Tavoitteena haitallisten vaikutusten vähentäminen keskittämällä tuotantoa Suuria tuulivoimapuistoja ei sijoiteta maakuntakaavan tv-alueiden ulkopuolelle Maakunnallisesti ja seudullisesti merkittävän tv-puiston kriteerinä voimaloiden lukumäärä Taajamatoimintojen läheisyydessä 5 voimalaa (7 kpl) Muilla alueilla 10 voimalaa (22 kpl) Alueita yhteensä 29 Yht MW Vastaa Pirkanmaan ilmasto-ja energiastrategian tavoitteisiin Selvitys: Voimaa tuulesta Pirkanmaalla tuulivoimaselvitykset MAAKUNTAKAAVA 2040

44 Turvetuotanto Lähtökohtana Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaava (YM vahv ) 3 uutta turpeenottoaluetta palautettiin kaavaan 7 vahvistamatta jätettyä aluetta rajattiin turvetuotannon kannalta tärkeiden alueiden ulkopuolelle Myös muita supistuksia turvetuotannon kannalta tärkeisiin alueisiin (pohjavesialueiden ja puolustusvoimien alueiden osalta) 2 uutta vesistöaluetta vesiensuojelumääräyksen piiriin Kaavan varaukset täyttävät energia-ja ilmastostrategian mukaisen turpeen tavoitetason MAAKUNTAKAAVA 2040

45 Kiviainesten ottaminen ja kaivokset Kiviaineshuollon lähtökohdat Kiviainesten otto- ja kaivosalueet Suojelunäkökulma pv- ja ge-alueiden osalta

46 Kiviaineshuollon lähtökohdat VAT: Maakuntakaavoituksessa on otettava huomioon käyttökelpoiset kiviainesvarat sekä niiden kulutus ja kulutustarve pitkällä aikavälillä sekä sovitettava yhteen kiviaineshuolto-ja suojelutarpeet. VAT: Kiviainesten ottoon osoitettavien alueiden on perustuttava arviointiin, jossa selvitetään alueiden luonto-ja maisema-arvot sekä toisaalta soveltuvuus vesi- ja kiviaineshuoltoon. Kokonaiskäsitys kiviaineshuollosta koko maakunnan osalta on saatu vv ja toteutettujen Pohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittaminen (POSKI) hankkeiden perusteella. MAAKUNTAKAAVA 2040

47 Kiviainesten otto-ja kaivosalueet Tavoitteena varautua kasvavan rakennustoiminnan tarpeisiin luontoja maisema-arvot huomioiden Kiviainesten ottoalueiden lähtökohtana POSKI-hankkeet vv ja Olemassa olevien kaivosten (Oriveden Seri/kultakaivos, Vammalan Stormi/rikastamo, Valkeakosken Kaapelinkulma/kaivosprosessi kesken) lisäksi osoitetaan selvitettävät kaivoskohteet osa-aluemerkinnällä (1 kpl) Lisäksi maanvastaanotto-ja kierrätysalueita 16 kpl 147 kpl 6kpl 3 kpl

48 Maanvastaanotto-ja kierrätystoiminnan selvitysalueet 16 kpl teknisen huollon kehittämisen kohdealue, maanvastaanotto-ja kierrätystoiminta: kierrätettävät maa-ainekset jätemateriaalit (=maarakentamisessa hyödynnettävät kierrätysmateriaalit) pilaantuneet maa-ainekset ja ylijäämämaat, loppusijoitus Kevään aikana selvitetään yksityiskohtaisemmin alueiden soveltuvuutta ko. toimintaan sekä arvioidaan toiminnan vaikutuksia. Selvityksessä mukana kaikki Tampereen kaupunkiseudun kunnat. MAAKUNTAKAAVA 2040

49 Pohjavesialueet ja vedenhankintavesistöt Pohjavesialueet Vedenhankintavesistöt ja pintavedenottamot

50 Luokka I = vedenhankinnan kannalta tärkeä pohjavesialue Luokka II = vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue (Luokka III = vedenhankinnan kannalta soveltuvuudeltaan selvittämätön pohjavesialue) Pohjavesialueet Maakuntakaavaan I ja II luokan alueet Nykyiset III luokan alueet tutkittu POSKI-hankkeessa, jonka perusteella näistä osa siirretty II luokkaan ja loput poistettu pohjavesiluokituksesta Vesienhoitolain muutos v edellyttää huomioimaan erikseen sellaiset pv-alueet, joita hyödyntävät niistä suoraan riippuvaiset pinta-ja maaekosysteemit (luokka E) Pohjavesialueisiin tullee vielä muutoksia luonnosvaiheen jälkeen Kehittämisperiaatemerkinnällä osoitetaan pohjavesialueet, joilla tulee varautua mahdolliseen seudulliseen vedenhankintaan. Alueen suunnittelussa voidaan selvittää myös tekopohjaveden muodostamista. Pirkanmaan vedenhankinta 2011 (m3/d) 47 % Lähde: Suomen ympäristökeskus

51 Vedenhankintavesistöt ja pintavedenottamot Vedenhankintavesistöt; Näsijärvi, Roine, Mallasvesi, Vihnusjärvija Kokemäenjoki Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelma; tulevaisuuden vedenhankintaratkaisut => pintavesi vähintään varavesilähteenä Vedenhankintavesistöistä yleismääräys, jonka nojalla ei näiden laatua saa heikentää tai käyttöä vaarantaa Pintavedenottamot osoitetaan kaavakartalla

52 MAAKUNTAKAAVA 2040 Ympäristöhäiriöt Lentomelu VAK-ratapiha Puolustusvoimien alueet Ampuma- ja moottoriurheiluradat

53 Lentoliikenteen visio ja melutilanne vuodelle 2040 MAAKUNTAKAAVA 2040 Visio lentoliikenteen aiheuttamasta melusta on laadittu Pirkanmaan liiton, Finavianja puolustusvoimien yhteistyönä. Ennusteen taustaoletukset: Tampere-Pirkkalan lentoaseman kautta arvioidaan vuonna 2040 matkustavan noin 5 miljoonaa matkustajaa. Kaupallisen siviili-ilmailun operaatioita arvioidaan olevan noin F18 Hornet-torjuntahävittäjä on ko. hetkeen mennessä korvattu seuraavan sukupolven torjuntahävittäjällä, jonka oletetaan olevan Hornetiaraskaampi ja kovaäänisempi. Sotilasilmailun kuljetus-, yhteys-ja koelentotoimintaa keskitetään Tampere-Pirkkalan lentoasemalle. Lentoasemalle on rakennettu toinen nykyisen suuntainen rinnakkainen kiitotie, joka sijoittuu luoteeseen nykyisestä. Kiitoteitä voidaan operoida toisistaan riippumattomasti. Nykyistä kiitotietä jatketaan 600 m. MAAKUNTAKAAVA 2040

54 MAAKUNTAKAAVA Siviili- ja sotilaslentoliikenteen verhokäyrän päivä-ilta-yö melutaso Lden 55 db ja 60 db - Lentoliikenteen alue (LL) MAAKUNTAKAAVA 2040

55 Ote maakuntakaavayhdistelmästä MAAKUNTAKAAVA 2040

56 MAAKUNTAKAAVA 2040 Kaavaluonnoksen nähtävillä olo ja esittely

57 MAAKUNTAKAAVA 2040 Aikataulu Nähtävilläoloaika , Paikka: Pirkanmaan liiton toimisto ja Pirkanmaan kunnat Lausuntoaika 5.5. saakka Tilaisuudet: Pirkanmaan päättäjät 5.3. Vapriikki Lausunnonantajat klo 10-12, Technopolis

58 Yleisötilaisuudet to klo Maakuntakaavafoorumi Tampere, Vanha kirjastotalo, Keskustori 4 ti klo Akaa, Toijalan yhteiskoulu, Kurisjärventie 18 to 26.3.klo Ikaalinen, Ikaalisten käsi- ja taideteollisuusoppilaitos IKATA, Eino Salmelaisen katu 20 ti 31.3.klo Ruovesi, Palvelutalo Honkala, Honkalantie 7 ke 1.4.klo Sastamala, Sylvään koulu, Ojansuunkatu 8 MAAKUNTAKAAVA 2040

59 klo 13 Tilaisuuden avaus Maakuntajohtaja Esa Halme Maakuntakaavafoorumi Tampere, Vanha kirjastotalo klo klo 13:15 Mitä maakuntakaava 2040 pitää sisällään? Maakuntakaavoitusjohtaja Karoliina Laakkonen-Pöntys klo 14Rinnakkaissessiot kahdessa salissa: klo Musiikkisali pj. pormestari Helena Rissanen Penttilän kabinetti pj. kaupunginjohtaja Jarkko Sorvanto Läntiset hankkeet: uusi rata ja Luonto, retkeily ja virkistys järjestelyratapiha, vt 3, 2-kehä Energia ja luonnonvarat Maisemat ja kulttuuriympäristöt Vesihuoltoratkaisut pj. aluekehitysjohtaja Jukka Alasentie Liikenne ja logistiikka klo 17 Maakuntakaavan alue- ja yhdyskuntarakenne klo 17:15 Paneeli: Onko asukkaan Pirkanmaalla hyvä asua vuonna 2040? Missä olemme työssä? Mistä haemme palvelumme? Miten asumme? Puheenjohtajana Aller Median tj., Pauli Aalto-Setälä Mukana Kangasalan kunnanjohtaja Oskari Auvinen, Tampereen kauppakamarin johtaja Peer Haataja, TTY tutkimusjohtaja Anssi Joutsiniemi, maakuntakaavoitusjohtaja Karoliina Laakkonen- Pöntys sekä Tampereen kaupungin kiinteistöjohtaja Mikko Nurminen 2040 MAAKUNTAKAAVA

60 maakuntakaava2040.pirkanmaa.fi