Pohjois-Savon SOTE ohjaus- ja seurantaryhmä

Transkriptio

1 Pohjois-Savon SOTE ohjaus- ja seurantaryhmä Aika maanantai klo Paikka Läsnä jäsenet: Maakuntasali, Sepänkatu 1, KUOPIO (x) Kääriäinen Seppo, kansanedustaja, puheenjohtaja, Pohjois-Savon maakuntahallitus (x) Leskinen Pekka, toiminnanjohtaja, varapuheenjohtaja, Pohjois- Savon maakuntahallitus (x) Eestilä Markku, kansanedustaja, Pohjois-Savon maakuntavaltuusto (x ) Kivelä Kimmo, kansanedustaja, Pohjois-Savon maakuntahallitus (x ) Koikkalainen Raimo, Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin valtuusto (x ) Ojala Kari, Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin valtuusto (x ) Rajamäki Kari, puheenjohtaja, Pohjois-Savon maakuntavaltuusto (x) Reijonen Minna, Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin hallitus (x ) Rossi Markku, Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin hallitus (x ) Tikkanen Sari, Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin valtuusto (x) Virtanen Erkki (x) Korhonen Marko, maakuntajohtaja / esittelijä (x) Miettinen Tarja, PoSoTe-hankejohtaja, sihteeri Läsnä muut: (x) Pekkanen Leila, PoSoTe hankejohtaja (x) Tervahauta Markku, palvelualuejohtaja, Kuopio (x) Lehto Seppo, sote-johtaja, Varkaus (x) Räsänen Henna, PoSoTe-hankkeen assistentti 1 Kokouksen avaus Puheenjohtaja avaa kokouksen. Todetaan paikalla olevat. Päätös: Kokous avattiin. 2 Edellisen kokouksen pöytäkirjan hyväksyminen Hyväksytään edellisen kokouksen muistio, joka on sovitulla tavalla julkaistu sivuilla. Päätös: Muistio hyväksyttiin. #pohjoissavo2019 #posote #maakuntauudistus #soteuudistus

2 3 Investointien käsittely PoSoTe yhteistyöryhmässä on nimetty investointien arviointiryhmä, joka toimii PoSoTe-ohjaus- ja seurantaryhmän asettaman palvelumalli ja toimipisteverkosto työryhmän alatyöryhmänä. Työryhmään on nimettynä Mikko Hollmen (pj), Simo Kokko, Leila Pekkanen, Tarja Miettinen, Seppo Lehto ja Markku Tervahauta. Työryhmä vastaa mm. uusien investointien arvioinnista ja niistä lausuntojen antamisesta ministeriölle. Työryhmä tekee kiinteistöjen kartoitustyötä PoSoTe alueella yhteistyöryhmän päätöksellä. Mikko Hollmen esittelee investointien tilannekatsauksen kaikista tiedossa olevista PoSoTe-kiinteistöinvestoinneista ja niiden mahdollisesta etenemisestä, sekä kertoo käynnissä olevasta kartoitustyöstä. Ehdotus Päätös: Ohjaus- ja seurantaryhmälle merkitsee annetun tilannekatsauksen tiedoksi. Tikkanen, Reijonen ja Rossi saapuivat asian käsittelyn aikana. Merkittiin tiedoksi Mikko Hollménin tilannekatsaus (liite 1) ja todettiin, että merkittävimpiä investointeja koskevat linjaukset käsitellään PoSoTe ohjaus- ja seurantaryhmässä ennen jatkovalmistelua. 4 PoSoTe I vaiheen päättäminen ja loppuraportti PoSoTe I vaihe on ollut käynnissä ajalla Hankejohtaja Tarja Miettinen esittelee PoSoTe I vaiheen loppuraportin. Esityslistan liitteenä 1 PoSoTe I hankkeen loppuraportti liitteineen. Ehdotus Ohjaus- ja seurantaryhmä merkitsee PoSoTe I vaiheen loppuraportin tiedoksi ja päättää hankkeen. #pohjoissavo2019 #posote #maakuntauudistus #soteuudistus

3 Päätös: PoSoTe I vaiheen loppuraportti (liite 2) merkittiin tiedoksi ja hanke päätettiin. Loppuraportti taltioidaan erillisenä ohjaus- ja seurantaryhmän aineistona (ei muistion liitteenä) www-sivuille. 5 PoSoTe II vaiheen hankkeen tilannekatsaus Hankejohtaja Leila Pekkanen esittelee PoSoTe II vaiheen tilannekatsauksen. Ehdotus Päätös: Ohjaus- ja seurantaryhmä merkitsee tilannekatsauksen tiedoksi. Tilannekatsaus (liite 3) merkittiin tiedoksi. Sovittiin, että seuraavassa ohjaus- ja seurantaryhmän kokouksessa esitellään työryhmissä valmisteltuja palvelumalleja. Sovittiin, että ohjaus- ja seurantaryhmän perustaman palvelulaitostyöryhmän nimi täsmennetään / päivitetään liikelaitostyöryhmäksi. Todettiin, että yliopistollisten maakuntien rahoitukseen pitäisi saada erillisrahoitus tutkimuksen ja opetuksen järjestämisestä. Kivelä poistui kokouksesta. 6 Yhteistyöalueen sopimuksen valmistelu Yhteistyöalueen sopimuksen valmisteluun liittyvään työryhmään on pyydetty Itä- ja Keski-Suomen maakuntia nimeämään edustajat. Maakuntien nimeämät henkilöt: Keski-Suomi Etelä-Savo SiunSote Juha Kinnunen Kati Kallimo 3. edustaja nimetään myöhemmin Risto Kortelainen Panu Peitsaro Seppo Lokka Ilkka Pirskanen #pohjoissavo2019 #posote #maakuntauudistus #soteuudistus

4 Antti Turunen Pohjois-Savon osalta KYS on ehdottanut valmisteluun Raimo Tuomaista. Ehdotus Ohjaus- ja seurantaryhmä nimeää yhteistyöalueen sopimuksen valmisteluun naapurimaakuntien nimeämien henkilöiden lisäksi Pohjois-Savosta Raimo Tuomaisen, Markku Tervahaudan ja Leila Pekkasen. Ryhmän puheenjohtajaksi nimetään Markku Tervahauta, koska Pohjois-Savo toimii lakiluonnoksen mukaan hallinnoijana. Ryhmä valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan. Liitteenä 2 on oheismateriaalia lakiluonnoksen pohjalta. Päätös: Ohjaus- ja seurantaryhmä nimesi Pohjois-Savon edustajiksi Markku Tervahaudan (pj.), Leila Pekkasen ja Raimo Tuomaisen. Yhteistyöalueen sopimuksen valmistelutyöryhmä nimeää keskuudestaan varapuheenjohtajan. 7 PoSoTe strategiatyön käynnistäminen PoSoTe strategiatyöryhmä kokoontui ensimmäisen kerran PoSoTen osalta strategiatyössä keskitytään erityisesti palvelustrategiaan. Maakuntastrategiatyö käynnistetään esivalmisteluryhmän johdolla. Markku Tervahauta esittelee asiaa kokouksessa. Ehdotus Päätös: Merkitään valmistelutilanne tiedoksi. Merkittiin tiedoksi Markku Tervahaudan antama tilannekatsaus PoSoTe-strategiatyöstä (liite 4). 8 HYTE-hankkeen valmistelun tilanne Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaatio Pohjois-Savoon (HytePoS) hankkeen tavoitteena on valmistella ja käynnistää suunnitelmallinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen yhteistyö Pohjois-Savossa niin maakuntatasoisesti kuin sote-tuotannon ja alueen kuntien välillä. Yhteistyöhön kuuluvat myös yhteistyökäytännöt suhteessa muihin alueella ja kunnissa vaikuttaviin #pohjoissavo2019 #posote #maakuntauudistus #soteuudistus

5 tahoihin, kuten järjestöihin, yhteisöihin ja yrityksiin. Yhteistyössä ja yhdyspinnoilla huomioidaan samaan aikaan valmisteltava maakuntauudistus. Hanke on alueellisesti ja erityisesti pienten kuntien roolin kehittymisen osalta merkittävä. Kehittämisyhteistyössä verkostoidutaan Kuntaliiton Kunta hyvinvoinnin edistäjänä -verkostoprojektin kanssa. HytePos-hankkeen rahoitus valmistellaan maakuntahallituksen käsittelyyn kokoukseen. Hankkeen valmistelusta on vastannut Mervi Lehmusaho. Hankkeen ohjausryhmänä toimii maakuntauudistuksen yhteistyöpinnat-työryhmä (pj. Petri Kangasperko) täydennettynä myöhemmin nimettävillä PoSoTe II -hankkeen tuotannon ja järjestäjän edustajilla. Yhteistyöpinnat työryhmä: Petri Kangasperko, johtaja, Kallaveden Työterveys; Jari Mutanen, johtaja, Pohjois-Savon Ely-keskus; Sirpa Lätti-Hyvönen, strategiajohtaja, Kuopion kaupunki; Simo Mäkinen, kunnanjohtaja, Sonkajärven kunta; Hanna Helaste, kunnanjohtaja, Keiteleen kunta; Joonas Hänninen, kunnanjohtaja, Joroisen kunta; Marja Kiljunen, pääluottamusmies, Super; Mikko Rummukainen, suunnittelija, Pohjois-Savon liitto. PoSoTe II tuotannon ja järjestäjän edustajat nimetään myöhemmin. Ehdotus Päätös: Ohjaus- ja seurantaryhmä merkitsee tiedoksi HYTE hankkeen valmistelun tilanteen ja nimeää ohjausryhmäksi maakuntauudistuksen yhteistyöpinnat työryhmän täydennettynä myöhemmin nimettävillä PoSoTe II vaiheen tuotanto- ja järjestäjätyöryhmien edustajilla. Merkittiin tiedoksi ja nimettiin ohjausryhmä esityksen mukaisesti. 9 Kehittämishankkeet ja pilotit Hankejohtaja Leila Pekkanen esittelee kehittämishankkeiden ja pilottien tämän hetkisen tilanteen. Ehdotus Ohjaus- ja seurantaryhmä merkitsee kehittämishankkeiden tilannekatsauksen tiedoksi. #pohjoissavo2019 #posote #maakuntauudistus #soteuudistus

6 Päätös: Leila Pekkanen kertoi tilannekatsauksen jo kohdassa Muut asiat Päätös: Ei ollut. 11 Seuraavat kokoukset Ehdotus: Päätös: Seuraavat ohjaus- ja seurantaryhmän kokoukset ja maakuntahallituksen kokouksen jälkeen. Seuraavat kokoukset klo ja klo Kokouksen päättäminen Päätös: Puheenjohtaja päätti kokouksen klo Seppo Kääriäinen puheenjohtaja Tarja Miettinen sihteeri/hankejohtaja #pohjoissavo2019 #posote #maakuntauudistus #soteuudistus

7 Mikko Hollmén

8 POSOTE-kiinteistöjen ja investointien tiedot kerätty Vuokratietoja selvitetään Kuntoluokkia arvioidaan myös paikan päällä Verkoston ja kiinteistöjen nykytilan selvitys menossa / Simo Kokko & Mikko Hollmén paikan päällä käyty Varkaus, Joroinen, YSSOTE, Siilinjärvi, Kuopio suunnitelmissa ainakin Leppävirta, Vieremä, Kiuruvesi, Lapinlahti, Suonenjoki, Kaavi, Juankoski, Tuusniemi, Kuopio

9 Antaa lausunnon yli 5Me investointihankkeista ja pitkäaikaisista vuokrasopimuksista Arvion pitäisi perustua näkemykseen palveluverkosta ja ao. investoinnin merkityksestä siihen Palvelumalli- ja toimipisteverkko-työryhmä laatii näkemystä palveluverkosta Annetut lausunnot: Leppävirran Virrankoti Siilinjärvi Mummon Kammari / vuokrahanke

10 Suurimmat suorat investoinnit KYS Pääsairaala 145Me Varkauden sairaala 32Me Iisalmen terveyskampus (7+24)Me Pielavesi palveluasuminen, 9Me (ARA) Leppävirran Virrankoti 9Me (ARA) Vieremä Sotkanhelmi 7,0Me Leppävirran terveyskeskus 6Me, Yhteensä (2016) M + paloasemat

11

12 Maakuntien Tilakeskus Oy:lle siirtyvät KYS toteutuksessa olevat investoinnit KYS Pääsairaala 145Me Kuntien vastuulle jäävät Terveyskampukset 56Me Terveyskeskukset 14Me ( 18Me) Palveluasuminen 44Me Paloasemat 25-40Me Luvuissa ei mukana vuokrahankkeet ja palvelutuottajien omat investoinnit

13 4 keskeistä sairaala (Harjula, Iisalmi, Varkaus, KYS) kaikki hankesuunnitteluvaiheessa ja tilanteet akutisoitumassa Valtakunnalliset ja maakunnalliset linjaukset FSG laatinut selvityksen vuodeosastotoiminnasta => POSOTE palvelumalli-työryhmän jatkotyö Sairaalatoiminnoissa vain lyhytaikainen hoito, väestön ikääntyminen kasvattaa tarvetta

14 Korjaustarve tiedossa, ei taloussuunnitelmissa Kuopio Harjula Puijonlaakson palvelukeskus Leväsen palvelukeskus Siilinjärvi Terveyskeskus YSSOTE, Terveyskampuksen vaiheet 2 ja 3 investori? Paloasemat: Varkaus, Siilinjärvi, Kuopio

15 Alkavia hankesuunnitelmia Kuopio Harjulan sairaala Kuopio Puijonlaakson palvelukeskus Kuopio Leväsen kehitysvamma-asuminen Kaavi tehost palveluas, 30 ap, TA 2017 Joroinen tehost palveluas 40ap Leppävirta, tk peruskorjaus Suonenjoki, vuodeosasto ja vanhainkoti 2021? Rautavaara 2 hanketta paljon pieniä (<1Me) korjaushankkeita, joilla ylläpitävä, mutta myös lukitseva vaikutus verkostoon

16 Väistötilakontit ovat nyt: Siilinjärvellä Nilsiässä Kiuruvedellä Leppävirta Kunnat tontin osoittajina, mistä investorit? Kontteja tulossa: Varkaus 2017 Kuopio Neulamäki ensihoito? Henkilöstö muualla väistötiloissa: Rautavaara (kunnantalo) Pielavesi (lukio) Aikovatko kunnat toteuttaa (ei jatkossa kunnan toimialassa)? Rakennushanke menossa: Rautavaara. Uusi paloasema valmistuu Kiuruvesi. Hankesuunnittelu valmis toteutussuunnittelu menossa. Rakentaminen alkaa 2017 ja uusi paloasema Pielavesi, hankesuunnittelu käynnistymässä. Kiireysjärjestys: - nykyiset meneillään olevat valmiiksi, myös Pielavesi jonne suunniteltu ensihoito ambulanssit samalle asemalle (kuten myös Kiuruvesi ja Rautavaara) - Siilinjärvi ja Nilsiä - Leppävirta ei pysty budjetoimaan ennen Kuopiossa ja Varkaudessa ratkaistava koko asemaverkosto.

17 VN antanut luvan perustaa yhtiön SHP ja erityishuoltopiirien kiinteistöomistukset siirtyvät velkoineen, myös Koy:n osakkeet Maakuntien omistusosuus ja äänivalta jaetaan asukasluvun, ei siirtyvän omaisuuden arvon mukaan Kuntien kiinteistöt vuokrataan maakunnalle 3+1 vuodeksi, MAKUTIKE Oy välittäjänä ja yhtenäisen vuokrajärjestelmän laatija

18 Toimitila- ja kiinteistöpalvelukeskusyhtiön hallittava omaisuus Sairaanhoitopiirit 18 kpl 1,4 Mm2 Vuokrasopimuksia kpl Vuokrat n. 350 M /v Yhtiön taseessa sopimusta Vuokrat n. 450 M /v Pelastustoimi n. 700 asemaa, joista kuntien omistuksessa n. 600 kpl Vuokrasopimuksia kpl Vuokrat n. 100 M /v Erityishuoltopiirit 17 kpl 0,6 Mm2 Vuokrasopimuksi a kpl Vuokrat n. 100 M /v Neliöt, sopimusmäärät ja vuokrat karkeita arvioita Vesistörake nteet Kuntien perusterveydenhu ollon tilat n. 3,3 Mm2 Sopimuksia kpl Vuokrat n. 600 M /v Kuntien sosiaalitoimen tilat n. 3,4 Mm kpl Vuokrat n. 500 M /v Vuokrasopimuksen Kautta sopimu Vuokrat n M Muut: Ympäristöterveys Alue-kehittäminen Tienpito- ja liikennesuun. Maaseudun keh. ja lomitus ELY-,? TEtoimistot ELY-keskus 15 kpl TE-toimisto 83 kpl Sopimuksia m2

19 PoSoTe I vaihe Hankkeen loppuraportin esittely / Tarja Ohjaus- ja seurantaryhmä

20 PoSoTe I-vaihe Hanke toteutettiin ajalla Hankejohtajat: Tarja Miettinen Leila Pekkanen Hankkeen kustannukset: Rahoituspäätös , toteutuma Ylitys (kokouskulut) katetaan PSL varoista. Hanketta toteutti: 3+1 tuotannon alatyöryhmää, 7 erillisselvityksiä laatinutta työryhmää yhteensä n 150 eri henkilöä. Yhden työryhmän (kuntayhtymä) työ keskeytettiin. Palvelupaketti pilotti lasten-, nuorten ja perheiden palveluissa. Suun sote kokeilua ei saatu aikaiseksi. Hankkeen tuloksia hyödynnetään PoSoTe II vaiheen valmistelussa. Hanke tiivisti yhteistyötä Pohjois-Savon sote-toimijoiden välillä.

21 PoSoTe II vaihe Hankkeen tilannekatsauksen esittely / Leila Ohjaus- ja seurantaryhmä

22 PoSoTe II-vaihe Hankkeen ohjausryhmänä toimii johtotiimi Hankejohtajat asti, avoin Tarja Miettinen (50%) Leila Pekkanen (50%) Muut henkilöresurssit: assistentti Henna Räsänen hyte-koordinaattori Mervi Lehmusaho (3 kk) hankevalmistelijana sote-viestintäassistentti (5-6 kk) valmistelussa, ajankohta kevät 2017 Hankkeen kustannukset: Rahoituspäätös , PS kehittämisrahasto (mkh ) Hankkeessa toimii: Kaksi (2) päätyöryhmää: järjestäjä ja tuotanto sekä alatyöryhmiä yli 24 Johtotiimi yhteensovittaa työryhmien työn ja PoSoTe-valmistelun maakuntauudistukseen

23 PoSoTen kehittämistoimet Kansalliset STM kärkihankkeiden muutosagentit (2) I&O ja LAPE yhteensä Yhdessä! Pohjois-Savon LAPE-hanke 1,1 M, valmistelussa hankesuunnitelman tarkennus STM:lle mennessä Sitra/STM palvelupakettipilotti / LAPE/sosiaalihuollon tiedot (Sitra) Sitra Isaacus Hyvinvoinnin palveluoperaattorihankkeessa tietoallashanke, Kuopio Ylä-savon valinnanvapauskokeilu v HytePos hanke 1. vaihe Järjestöopas opinnäytetyönä Valmistelussa Osallisuushankepilotti, mahdollinen yhteistyö Leader Mansikan kanssa. Toiminnan ohjaus ja asiakkuuden hallinta / Sitra, hankevalmistelu käynnissä, Pohjois-Savo yksi pilottimaakunta Yhteistyöalueen sopimuksen laadinta Itä- ja Keski-Suomen maakunnissa.

24 Lakiluonnos, keskeiset täsmennykset Nyt annetut lakiluonnokset Maakuntalaki Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä Esitys valinnanvapauslaiksi, lähetetään lausuntokierrokselle tammikuussa 2017 Voimaanpanolaki Ehdotus maakuntien rahoituslaiksi Laki sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamisesta Keskeiset tavoitteet Tehokkaimmat ja vaikuttavimmat toimintatavat Palvelujen tuottaminen vaikuttavasti ja kustannustehokkaasti Palvelut integroidaan asiakaskeskeisesti ihmisten tarpeiden mukaisesti Tavoitteena on pienentää eroja ihmisten hyvinvoinnissa ja taittaa kustannusten kasvua

25 Maakunta järjestäjänä vastaa Maakunta vastaa Asukkaan laissa säädettyjen oikeuksien toteutumisesta Asiakkaiden palvelukokonaisuuksien yhteensovittamisesta Asukkaat saavat palvelut yhdenvertaisesti Määrittelee palvelujen tarpeen, määrän ja laadun sekä niiden tuottamistavan Palvelujen tuottamisen ohjauksesta ja valvonnasta Viranomaiselle kuuluvasta toimivallan käytöstä Maakunta voi antaa julkisen hallintotehtävän muulle kuin viranomaiselle vain, jos siitä lailla erikseen säädetään Maakunta rahoittaa järjestämisvastuulle kuuluvien tehtävien hoidon ja palvelut, vaikka palvelun tuottaisi toinen maakunta tai yksityinen tai kolmannen sektorin palvelun tuottaja

26 Palvelutuotanto Maakunta voi tuottaa palvelut itse tai yhteistoiminnassa muiden maakuntien kanssa tai hankkia ne sopimukseen perustuen muulta palvelun tuottajalta, ellei laissa toisin säädetä Maakunnan julkisesta palvelutuotannosta vastaa maakunnan liikelaitos laissa erikseen säädetyissä tehtävissä, kuten sosiaali- ja terveyspalveluissa ja pelastustoimessa Liikelaitosta johtaa ammattilaisista koostuva johtokunta ja johtaja Maakunnan muiden toimielinten jäsenet eivät ole vaalikelpoisia liikelaitoksen johtokuntaan Liikelaitoksella on oma talousarvio erillisenä osana maakunnan talousarviota Liikelaitoksen palveluksessa on myös viranhaltijoita (viranomaistehtävät ja julkisen vallan käyttö) Päätöksenteko oikeusharkintaa edellyttävissä lupa-, ilmoitus- ja valvontaasioissa sekä yksilöön kohdistuvissa sosiaali- ja terveydenhuollon asioissa säädetään maakunnan ja liikelaitoksen viranhaltijoiden tehtäväksi

27 Palvelukeskukset Maakunnille perustetaan yhteisiä valtakunnallisia palvelukeskuksia Palvelukeskukset ovat maakuntien yhteisesti omistamia osakeyhtiöitä, joissa valtiolla voi olla osakkuutta, Pohjois-Savo omistus n. 5 % (asukaslukuun suhteutettuna) Palvelukeskukset tuottavat tukipalveluita kaikille maakunnille Toimitilapalvelut, ICT, henkilöstö- ja hallintopalvelut Lisäksi maakunnat voivat perustaa kuntien tai joidenkin muiden julkisen sektorin yhteistyökumppanien kanssa yhteisiä tukipalveluja Käyttövelvoite : palvelukeskukset tuottavat mainittuja tukipalveluita maakunnille ja muille maakuntien hankintayksiköille Palvelukeskukset voivat tietyin ehdoin (liikevaihtoon suhteutettu ulosmyyntiraja) tuottaa palveluita maakuntien markkinoilla toimiville tuotantoyhtiöille tai valinnanvapauden piirissä oleville yksityisen sektorin toimijoille Palvelukeskukset voivat tuottaa palveluita itse tai hankkia niitä ulkoisilta palveluntarjoajilta kilpailuttamalla julkisista hankinnoista olevan lainsäädännön puitteissa = maakunta ei voi suunnitella ko. tukipalveluja omistamiensa yhtiöiden tai liikelaitosten kanssa, vaan ko. yhtiöt / liikelaitokset valikoituvat palvelukeskuksen tuottajiksi palvelukeskuksen hankintamenettelyn mukaisesti

28 Keskeiset valmistelutehtävät Järjestäjän vastuuseen kuuluvat tehtävät Hallinto-ja johtamisjärjestelmä Talous ja henkilöstöhallinto Strategia osana maakuntastrategiaa Palvelustrategia lain velvoitteiden mukaisesti sekä palvelulupaus Palvelumalli ja toimipisteverkosto Yhteistyöalueen sopimuksen valmsitelu ICT: toiminnan kannalta kriittiset järjestelmät, valinta jo kuluvan vuoden aikana Tuotanto Liikelaitos Oman toiminnan määrittely Yhtiöitettävät toiminnat Valinnanvapauslainsäädännön toteuttaminen (järjestäjä)

29 Kiitos!

30 Olen toiveikas, että tahto ja voima riittävät tämän läpiviemiseen yhteiskunnassa. Tuomas Pöysti, HS

31 TAVOITTEET SOTE Sosiaali ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistaminen Kaventaa ihmisten hyvinvointi ja terveyseroja Parantaa palvelujen yhdenvertaisuutta ja saatavuutta Hillitä kustannuksia MAKU Samat palvelut kaikille Resurssien fiksumpi käyttö Palvelujen nykyaikaistaminen Kansalaisten vaikutusmahdollisuuksien parantaminen Yhden luukun periaate yrityksille alueuudistus.fi

32

33 Järjestämislaista 12/2016 maakunnan.. liikelaitos Maakunnan on omassa toiminnassaan erotettava sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen ja palvelujen tuottaminen. Maakunnan omasta palvelujen tuotannosta vastaa maakunnan liikelaitos. Liikelaitos on osa maakunnan organisaatiota, mutta se on toiminnallisesti ja taloudellisesti eriytetty maakunnan sisällä. Liikelaitosta johtaa ammattilaisista koostuva johtokunta ja johtaja, joiden kelpoisuuksista ja tehtävistä säädetään laissa. Liikelaitoksella on oma talousarvio erillisenä osana maakunnan talousarviota. Liikelaitos toimii paitsi palvelujen tuottajana myös julkista valtaa käyttävänä viranomaisena. Laitoksen palveluksessa on myös viranhaltijoita, jotka voivat tehdä viranomaispäätöksiä Maakunnan liikelaitos tuottaa asukkaille julkiset sosiaalija terveyspalvelut myös silloin, jos niitä ei ole muuten saatavilla. Esimerkiksi jos syrjäseudulla ei ole muita palveluntuottajia.

34 Liikelaitos (perustason ja erikoistason toiminta) ja yhtiöt Asiakasseteli ja Maakunta ostopalvelu Maakunnan liikelaitos Erikoistason palvelut Erikoistason palvelut II valinnav. Palveluohjaus Aiakass Perustason toiminta, jota ei sotekeskuksissa / suuyks. Lasten suojelu Viranomaistoiminta Valinnanvapauskenttä I vaihe 2019 Yhtiöt SOTEkeskukset ja suu yksiköt

35 Julkinen palvelulupaus Julkinen palvelulupaus on maakunnan asukkailleen osoittama tahdonilmaisu siitä, miten sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja käytännössä toteutetaan. Asukkaiden oikeudesta eri palveluihin säädetään useassa eri laissa eikä palvelulupaus voi sitä oikeutta kaventaa. Maakunnan palvelulupauksen tarkoituksena on edistää sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä niin että samalla otetaan huomioon asiakkaiden näkemykset ja tarpeet. Palvelulupauksen tarkoituksena on myös lisätä toiminnan avoimuutta ja tätä kautta kehittää palvelujen laatua, vaikuttavuutta ja kustannusvaikuttavuutta.

36 Kustannukset KAKS: Sote ja pelastusuudistus, maakuntien rahoitustarve Selittävät tekijät: Väestömäärän ja ikärakenteen muutokset (maakunnat eriävät) Tässä selvityksessä arvioitu myös tulot Laskentaa täsmennetään ja täydennetään säädöstyön edetessä (mm. ELY, nyk. maakuntatehtävät jne.)

37 Sote ja maakuntauudistus: soteen ja palo ja pelastustoimeen liittyvä rahoitustarpeen muutos eur/as Maakuntien rahoitustarve kasvaa, kun menot kasvavat enemmän kuin tulot. Eniten maakuntien rahoitustarve asukasta kohden kasvaa vuoteen 2030 mennessä tummansinisillä merkityissä maakunnissa. Oletus: Maakuntauudistus alkaisi vuoden 2016 alusta. eur/as Tulojen ja menojen muutoksen erotus maakunnittain 1000 e Muutos Uusim aa Varsinais-Suomi Satakunta Kanta-Häm e Pirkanm aa Päijät-Häme Kymenlaakso Etelä-Karjala Ete lä-savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Keski-Suom i Etelä-Pohjanmaa Pohjanm aa Keski-Pohjanm aa Pohjois-Pohjanm aa Kainuu Lappi Muutos e/as Järj. Uus im aa Varsinais-Suomi Satakunta Kanta-Häm e Pirkanm aa Päijät-Häme Kymenlaakso Etelä-Karjala Ete lä-savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Kes ki-suomi Ete lä-pohjanm aa Pohjanm aa Kes ki-pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Lappi

38 Maakunnan väestö Ikärakenne Muuttoliike Syntyvyys Elinkeinot Työpaikat Hyvinvointi ja terveyserot Palvelujen yhdenvertaisuus

39 Huono osaisuus ja osallisuus maakunnittain

40 Huono osaisuus ja osallisuus Itä Suomessa

41 Pöysti (HS ): temput olemassa Oikea aikainen apu ja hoito Samalla rahalla parempia tuloksia (esim. lastensuojelussa Imatran malli ja vanhustenhuollossa toimintakyvyn ylläpito) Olennaista maakunnan ja palveluiden johtaminen, ammattilaisten ja työyhteisöjen yhteistyö keskenään ja palvelujen käyttäjien kanssa Sote keskuksista tulee järjestelmän sydän, niihin siirretään lisää rahaa ja henkilöstöä ne otetaan erikoissairaanhoidosta Yleislääkärit ja johtavat sosiaalityöntekijät ovat sote keskusten avainhenkilöt ja portinvartijat. He ottavat kokonaisvastuun erityisesti niistä potilaista, jotka tarvitsevat paljon erilaisia palveluja Satunnaiskävijät enemmän digipalveluihin ja etävastaanottoihin Maakunta mitoittaa toimintonsa (ja menonsa) väestön hoitotarpeen perusteella (laskennallinen könttärahoitus esh:oon) Sairaaloiden työnjako ja vaativimpien hoitojen keskittäminen Osa esh:sta tulee valinnanvapauden piiriin Avainkysymys miten sote keskukset saavat maakunnalta rahoituksensa Markkinaehtoisuus ei sovi ensihoitoon, laajaan päivystykseen eikä sosiaalihuollon viranomaispäätöksiin

42 Pöysti (HS ): temput olemassa Oikea aikainen apu ja hoito Samalla rahalla parempia tuloksia (esim. lastensuojelussa Imatran malli ja vanhustenhuollossa toimintakyvyn ylläpito) Olennaista maakunnan ja palveluiden johtaminen, ammattilaisten ja työyhteisöjen yhteistyö keskenään ja palvelujen käyttäjien kanssa Sote keskuksista tulee järjestelmän sydän, niihin siirretään lisää rahaa ja henkilöstöä ne otetaan erikoissairaanhoidosta Yleislääkärit ja johtavat sosiaalityöntekijät ovat sote keskusten avainhenkilöt ja portinvartijat. He ottavat kokonaisvastuun erityisesti niistä potilaista, jotka tarvitsevat paljon erilaisia palveluja Satunnaiskävijät enemmän digipalveluihin ja etävastaanottoihin Maakunta mitoittaa toimintonsa (ja menonsa) väestön hoitotarpeen perusteella (esim. laskennallinen könttärahoitus esh:oon) Sairaaloiden työnjako ja vaativimpien hoitojen keskittäminen Osa esh:sta tulee valinnanvapauden piiriin Avainkysymys miten sote keskukset saavat maakunnalta rahoituksensa (riskikorjattu kapitaatio) Markkinaehtoisuus ei sovi ensihoitoon, laajaan päivystykseen eikä sosiaalihuollon viranomaispäätöksiin

43 Strategia Mihin olemme menossa? Miten menemme sinne? Mikä on tärkeää (ja miksi)? Kyky kehittää toiminnan tuloksellisuutta ja laatua erottautumalla => brändi ( täyden palvelun yliopistollinen maakunta ) Mikä PoMaKu/PoSoTe on ja mikä siitä halutaan tulevan?

44 Strategiaprosessi Strategia Taustana lainsäädäntö, lakiluonnokset ja maakunta ja soteuudistuksen kansalliset tavoitteet Järjestäminen ja tuotanto Uusi organisaatio puhtaalta pöydältä Toimintaympäristö valikoima kymmeniä nykyisiä toimintakulttuureita valikoituuko yksi uusi ja yhteinen Strategiatyön toteuttamismalli, johtaminen, viitekehys, työvälineet, osallisuus jne. luovat jo identiteettiä PoMaKu/PoSoTelle Luomme 1. vaiheessa pohjia ja skenaarioita väliaikaishallinnolle strategiatyön jatkamiseksi

45 Keskeisiä yleisiä/perinteisiä käsitteitä Missio Megatrendit??? Visio Arvot SWOT analyysi Toimintaympäristön nopeat ja suuret muutokset??? Skenaario (skenaariot) Päämäärät ja tavoitteet Strateginen positiointi (tai asemointi) Ydinosaaminen ja kyvykkyys Mittarit (tuloskortti) Toimiiko ja riittääkö tämä tänään dynaamiseksi ja ohjaavaksi strategian pohjaksi? 16

46 Strategiaryhmän 1. kokouksen keskustelun yhteenveto sanapilvenä

47 Kiitos!