Aika Maanantai maakuntavaltuuston kokouksen jälkeen n klo

Transkriptio

1 Muistio 7/ (6) Pohjois-Savon SOTE ohjaus- ja seurantaryhmä Aika Maanantai maakuntavaltuuston kokouksen jälkeen n klo Paikka Läsnä jäsenet: Läsnä muut: Maakuntasali, Sepänkatu 1 II krs KUOPIO (x) Kääriäinen Seppo, kansanedustaja, puheenjohtaja, Pohjois-Savon maakuntahallitus (x) Leskinen Pekka, toiminnanjohtaja, varapuheenjohtaja, Pohjois-Savon maakuntahallitus (x) Eestilä Markku, kansanedustaja, Pohjois-Savon maakuntavaltuusto (-) Kivelä Kimmo, kansanedustaja, Pohjois-Savon maakuntahallitus (x) Koikkalainen Raimo, Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin valtuusto (x) Ojala Kari, Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin valtuusto (x) Rajamäki Kari, puheenjohtaja, Pohjois-Savon maakuntavaltuusto (x) Reijonen Minna, Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin hallitus (x) Rossi Markku, Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin hallitus (x) Tikkanen Sari, Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin valtuusto (x) Virtanen Erkki, Kuopion kaupungin valtuutettu ja kaupunginhallituksen jäsen (x) Huttunen Jussi, maakuntajohtaja / esittelijä (x) Miettinen Tarja, hankejohtaja / sihteeri (x) Tervahauta Markku, palvelualuejohtaja / PoSoTe yhteistyöryhmän pj (x) Pekkanen Leila, toimitusjohtaja / PoSoTe yhteistyöryhmän vpj (x) Lehto Seppo, sote-johtaja / PoSoTe yhteistyöryhmän vpj 1 Kokouksen avaus Puheenjohtaja avaa kokouksen. Todetaan paikalla olevat. Kokous avattiin. 2 Edellisen kokouksen pöytäkirjan hyväksyminen Hyväksytään edellisen kokouksen muistio, joka on sovitulla tavalla julkaistu sivuilla. Muistio hyväksyttiin. Todettiin, että sihteeri merkkaa paikalla olevat. 3 Tilannekatsaus kansalliseen SOTE / IHA valmisteluun hallituksen tehtyjen linjausten pohjalta Hallituksen linjaus sote-uudistuksesta ja itsehallintoalueista sekä aluejaon perusteista julkaistiin maanantaina 9. marraskuuta. Maahan perustetaan 18 itsehallintoaluetta, joista 15 järjestää itse alueensa sosiaali- ja terveyspalvelut. Kolme muuta itsehallintoaluetta järjestävät lain perusteella sosiaali- ja terveyspalvelunsa tukeutuen toiseen itsehallintoalueeseen.

2 Muistio 7/ (6) Monitoimialaisille itsehallintoalueille kootaan sosiaali- ja terveydenhuollon lisäksi muita tehtäviä pelastustoimesta, maakuntien liitoista ja ELY-keskuksista sekä lisäksi mahdollisesti ympäristöterveydenhuollosta. Hallitus päättää tammikuussa 2016 aluehallintouudistuksen valmistelusta ja itsehallintoalueille siirrettävistä tehtävistä. Lisäksi päätetään tiettyjen alueellisten tehtävien mahdollisesta siirtämisestä kunnille. Yliopistollisina sairaaloina jatkavat Hyks, Tays, Tyks, OYS ja KYS. Yliopistosairaaloiden ja vastaavien sosiaalialan osaamiskeskusten toiminnalle ja kehittämiselle sekä alan yliopistoissa ja korkeakouluissa tehtävän tutkimuksen ja opetuksen hyödyntämiselle sosiaali- ja terveyspalveluiden käytännön kehittämisessä luodaan tarvittavat perusteet. Erva-tehtävät järjestetään tukeutuen 5 yliopistolliseen sairaalaan ja 7 muuhun keskussairaalayksikköön. Jatkossa Suomen julkinen hallinto järjestetään kolmella tasolla, jotka ovat valtio, itsehallintoalue ja kunta. Tämä vähentää merkittävästi erilaisten sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä vastaavien ja kuntien yhteisten lakisääteisten organisaatioiden määrää, kun tehtävät siirtyvät lähes 190 eri vastuuviranomaiselta 18 itsehallintoalueelle. Itsehallintoalueet muodostetaan maakuntajaon pohjalta. Vastuu sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä siirtyy kunnilta ja kuntayhtymiltä itsehallintoalueille Jos itsehallintoalue arvioi kantokykynsä riittämättömäksi sotepalveluiden järjestämiseen, se voi hakea valtioneuvostolta mahdollisuutta järjestää palvelut sopimalla niistä toisen itsehallintoalueen kanssa. Hallitus lisää julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon tuotannon monipuolisuutta. Itsehallintoalue tuottaa tarvittavat sosiaali- ja terveyspalvelut itse tai yhdessä muiden itsehallintoalueiden kanssa tai voi käyttää yksityisen tai kolmannen sektorin palveluita. Itsehallintoalueiden omaa tuotantoa johtavat ammattijohtajat erillään sotepalveluiden järjestämistä koskevasta päätöksenteosta. Itsehallintoalueen pitää arvioida oman palvelutuotannon tarkoituksenmukaisuutta verrattuna yksityisen ja kolmannen sektorin tuotantoon sekä yhteistyöhön muiden alueiden kanssa. Oman palvelutuotannon ja yksityisiltä toimijoilta ostettujen palvelujen laatu- ja kustannustietojen on oltava yhtäläisellä tavalla julkisesti vertailtavissa. Valmistelussa luodaan menettelyt, joilla turvataan uusien toimijoiden sekä pienten ja keskisuurten yritysten mahdollisuudet tarjota palveluita. Laajan ympärivuorokautisen päivystyksen yksiköitä on jatkossa 12 sairaalassa. Muut nykyiset keskussairaalat tarjoavat suppeampaa ympärivuorokautista päivystystä sekä antavat erikoistuneita palveluita. Näin maan eri osissa on saatavissa päivystysapua ympäri vuorokauden tulevaisuudessakin. Osana uudistusta säädetään valinnanvapauslainsäädäntö. Sen myötä käyttäjä voi itse valita palveluiden julkisen, yksityisen tai kolmannen sektorin tuottajan. Valinnanvapaus on jatkossa pääsääntö perustasolla ja soveltuvin osin käytössä erikoistason sosiaali- ja terveyspalveluissa. Monikanavaisen rahoituksen yksinkertaistamista ja

3 Muistio 7/ (6) valinnanvapautta laajentava lainsäädäntö on tarkoitus saada voimaan Valinnanvapauden tarkoituksena on vahvistaa erityisesti perustason palveluita ja turvata nykyistä nopeampi hoitoon pääsy. Asiakkaan valinnan mahdollisuus turvataan yhtenäisillä palveluiden laatuperusteilla ja valintaa tukevalla julkisella tiedolla. Itsehallintoalueiden yhteistyölle ja tehokkaalle toiminnalle luodaan puitteet perustamalla itsehallintoalueiden omistama valtakunnallinen yhteishankintayksikkö, jonka tehtävänä on lisäksi laatia asiantuntija-arvioita itsehallintoaluiden oman tuotannon kustannustehokkuudesta suhteessa laatuun ja vaikuttavuuteen. Yhteishankintayksikkö ratkaisee itsehallintoalueiden päättämissä yhteishankinnoissa kilpailutukseen ja hankintaan liittyvät asiat mutta muuten yhteishankintayksikkö antaa asiantuntija-arviointeja ja tekee valmistelua kullekin itsehallintoalueelle itsehallintoalueen omaa päätöksentekoa varten. Lisäksi itsehallintoalueille perustetaan niiden omistuksessa olevat, yhteiset valtakunnalliset toimitilapalvelut, henkilöstö-, talous-, ja tietohallinto- ja ICT-palvelut, tutkimuksen koordinaatiopalvelut ja mahdolliset yhteiset laiteinfrastruktuuripalvelut. Itsehallintoalueiden yhteisen valtakunnallisen tietohallinto- ja ICT-palvelun tärkeänä käytännön tehtävänä on toteuttaa tiedon integraatiolle ja palveluiden sujuvuuden tarvittava yhtenäinen ICT-alusta. Ehdotus: Merkitään valtakunnallinen valmistelutilanne tiedoksi. Merkittiin tilannekatsaus tiedoksi. 4 Yhteiset käytännöt IHA:een ja soten perustamisen ennakoimiseksi Hallituksen linjaus sote-uudistuksesta ja itsehallintoalueiden muodostamisesta korostaa, että sote-uudistusprojektissa on parhaillaan valmisteltavana se, miten omaisuuden ja henkilöstön siirrot kunnilta ja kuntayhtymiltä itsehallintoalueille voitaisiin parhaiten toteuttaa. Tästä päätetään erikseen valmistelussa selvitettyjen ratkaisuvaihtoehtojen pohjalta. Erityisen tärkeää on, että henkilöstön asema muutostilanteessa huomioidaan. Henkilöstön aseman muutokset pyritään toteuttamaan mahdollisimman taloudellisesti ja hyvää henkilöstöpolitiikkaa noudattaen. PoSoTe yhteistyöryhmässä käytiin keskustelua siitä, miten hallituksen linjaamalla tavalla esimerkiksi tukipalveluissa tai hallinnon eri tehtävissä kehittämistyötä ja yhteiseen tulevaisuuteen varautumista olisi mahdollista jatkaa. Jatkotyötä voidaan tehdä sisältöryhmissä tehtyä määrittelytyötä syventämällä ja yhteisesti sopimalla siirtymävaiheen periaatteista, joilla yhdistyvään toimintaan siirtymistä voidaan edistää. Perusteita työn syventämiseksi todennettiin erityisesti henkilöstöhallintoon, ICT ja tietohallintoon, taloushallintoon ja eri laisiin tukipalveluihin liittyvissä yhteistyöasioissa.

4 Muistio 7/ (6) Siirtymävaiheen aikana tulisi olla mekanismi, joka varmentaa, ohjeistaa ja tarkastelee säännöllisesti yhteistyöasioita sopimalla yhteiset periaatteet siitä, miten organisaatiot omista tilanteistaan tähän liittyviä asioita ovat velvollisia yhteisesti kertomaan. Yhteisinä asioina ainakin tulisi käsitellä henkilöstöpolitiikkaan liittyvät periaatteet siirtymävaiheen aikana. Samoin kuin hankinta-, sopimus- ja palvelutuotannon (ml. tukipalvelut) kehittämiseen liittyvät asiat siten, että ne ovat yhteisten linjausten mukaisia. Ehdotus: PoSoTe ohjaus- ja seurantaryhmä suosittelee, että kukin Pohjois-Savossa toimiva kunta ja sote-organisaatio päättäisi sitoutua valmistelussaan ennen päätöskäsittelyä tuomaan PoSoTe-yhteistyöryhmään tiedoksi asiat, joissa itsehallintoalueeseen tai soteen liittyviä muutoksia tapahtuu. Yhteistyöryhmä arvioi ja tekee ehdotuksen siirtymävaiheen aikana sovituista yhteistyöasioiden toteuttamisesta. Lopullisen päätöksen tekee kuitenkin ao. organisaatio (kunta tai sote-organisaatio). Yhteisarviointi suoritetaan mm ennen kun, o täytetään virkoja ja tehtäviä, erityisesti hallinnon tehtävissä, o tehdään palkkauspäätöksiä, joilla heijastuksia muodostettavaan IHA:een, o tehdään tai päivitetään sopimuksia, o kehitetään palvelutuotantoa (ml. tukipalveluissa), o suunnitellaan investointeja tai laaja-alaisia hankintoja sekä o tehdään muita rakenteellisia muutoksia. Yhteistyöryhmä edistää lisäksi kaikin toimin ainakin o yhtenäistä palkka- ja henkilöstöpolitiikkaa ja o yhtenäisiä malleja osaamisen johtamiselle. Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. 5 PoSoTen jatkovalmistelusta sopiminen Aiemmin todettuja: Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) ja valtionvarainministeriö (VM) asettivat selvityshenkilötyöryhmän, jonka tehtävänä oli laatia hallituksen reformiministerityöryhmälle ehdotukset linjauksista, joiden mukaisesti sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta ja itsehallintoalueiden perustamista sekä aluehallinnon uudistusta voidaan viedä tehokkaasti ja asetetussa aikataulussa eteenpäin. Selvityshenkilöhanke valmistui Selvityshenkilöhankkeen pohjalta STM ja VM asettivat (STM068:00/2015) sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen, itsehallintoalueiden perustamisen ja aluehallintouudistuksen valmistelun virkamiesohjausryhmän ja projektiryhmän toimikaudelle

5 Muistio 7/ (6) Pohjois-Savon soten (PoSoTe) ohjaus- ja seurantaryhmä totesi yhtenäisen, väestöpohjaltaan riittävän ja laajan integraation turvaavan Pohjois-Savon soten valmistelun edenneen niin pitkälle, että edellytykset PoSoTen perustamiseksi ovat olemassa. Valmistelua jatketaan tältä pohjalta. Samalla ohjaus- ja seurantaryhmä totesi olevansa valmis myös muihin alueratkaisuihin, jos valtakunnallinen tai alueellinen tarve ja / tai tarkoituksenmukaisuus sitä edellyttävät. Hallituksen linjaukset todettiin asiakohdassa 3. Tuomas Pöystin selvityshenkilöhankkeen ( ) ehdotuksissa todetaan, että itsehallintoalueiden muodostamiseksi ja niille siirtyvien tehtävien vastaanottamiseksi perustetaan kullekin alueelle väliaikainen organisaatio. Sillä on oltava tehtävän edellyttämä riittävä oikeudellinen perusta sekä tarvittavat voimavarat. Väliaikaisesta organisaatiosta säädetään voimaanpanolaissa ja organisaation asettaa valtioneuvosto. Kun ensimmäisessä vaiheessa itsehallintoalueille siirretään sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävät, olisi väliaikainen organisaatio perusteltua muodostaa itsehallintoalueen sairaanhoitopiirien ja maakunnan liittojen sekä kunnista saatavan perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen osaamisen pohjalta. Väliaikaisorganisaatiossa olisi tärkeää ryhtyä rakentamaan asiakaslähtöisen palvelun ja täydellisen palveluintegraation mukaista toimintamallia esim PoSoTe valmistelun pohjalta. Väliaikaisorganisaation perustaksi (isäntäorganisaatioksi) on perusteltua valita jokin olemassa oleva organisaatio. Tällainen voisi olla Pöystin raportin mukaan kunta, sairaanhoitopiiri tai maakunnan liitto, johon nimetään tässä tarkoitettu osaaminen. Myös valtionhallinnon organisaatio voisi tulla kysymykseen. Väliaikaisen organisaation tehtävä on perustaa itsehallintoalueille organisaatio, joka voi valmistella järjestämisvastuun ja siihen liittyvän palvelun tuottamisen siirtymistä kunnilta ja kuntayhtymiltä itsehallintoalueille. Väliaikaisen organisaation toiminta rahoitetaan valtion talousarviossa tähän tarkoitukseen olevasta määrärahasta. Ehdotus: PoSoTe-ohjaus ja seurantaryhmä esittää maakuntahallitukselle, että Pohjois-Savon liitto valitaan Pohjois-Savossa väliaikaiseksi organisaatioksi itsehallintoalueen muodostamiseen liittyviin tehtäviin. Pöystin selvityshenkilöhankkeen mukaan väliaikainen organisaatio toimii siihen saakka kunnes itsehallintoalueen ylimmän päättävän toimielimen vaalit on järjestetty ja toimielin on sen jälkeen aloittanut toimintansa. Lisäksi arvioidaan PoSoTe-valmistelun aikatauluja suunnitellun kansallisen valmistelun rinnalla. Esitys hyväksyttiin yksimielisesti. 6 Muut asiat Ei ollut.

6 Muistio 7/ (6) 7 Seuraava kokous Seuraava kokous pidetään klo Maakuntatalolla. 8 Kokouksen päättäminen Kokous päättyi klo Seppo Kääriäinen puheenjohtaja Tarja Miettinen sihteeri/hankejohtaja

7 Itsehallintoalueen (IHA) organisoituminen Järjestäjä / Tilaaja Valmistelijat ratkeaa 1/2016 Ministeriöt päättää. Itsehallintoalue Itsehallintoalueille yhteiset, näiden omistamat tukipalvelut ; toimitilapalvelut, laiteinfrastruktuuripalvelut, talous- ja henkilöstöhallinto, ICTpalvelut, tavoitteena täydellinen tietointegraatio Itsehallintoalueiden omistama yhteishankintayksikkö ; hoitaa itsehallintoalueiden päättämissä hankinnoissa kilpailutuksen; tukee strategisen hankintatoimen järjestämisessä ja innovatiivisissa hankinnoissa ; osallistuu itsehallintoalueiden oman tuotannon tehokkuuden ja talouden arviointiin? Tuottaja Sote-palvelut Pelastustoimi Maakuntaliitto ELY Ensihoito Ympäristöterveydenhuolto? Sotepalvelujen tuottaminen - Pohjois-Savo + joku muu alue * keväällä 2016 päätös sote-yhteistoiminta-alueista - Mekanismit tuotannon ja rahoituksen osalta?