EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Transkriptio

1 EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel, KOM(2002) 47 lopullinen 2002/0037 (CNS) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan laajuisen korkeakouluopetusta koskevan yhteistyöohjelman kolmannen vaiheen (Tempus III) ( ) hyväksymisestä tehdyn neuvoston päätöksen 1999/311/EY muuttamisesta (komission esittämä)

2 PERUSTELUT 1. JOHDANTO Välimeren alueen etelä- ja itäosat sekä Lähi-itä muodostavat alueen, jolla on huomattava strateginen merkitys Euroopan unionille. Vuonna 1995 käynnistetty Barcelonan prosessi on onnistunut luomaan uutta kumppanuushenkeä unionin ja edellä mainitun alueen maiden ja alueiden välillä. Vaikka Barcelonassa sovitut tavoitteet, periaatteet ja välineet ovat edelleen olennaisilta osiltaan asianmukaiset ja toimivat edelleen Välimeren alueen naapurimaita ja - alueita koskevan yhteisön politiikan perustana, tarvitaan uutta liikevoimaa, jolla vahvistetaan prosessin strategiaa ja välineitä. Lisäksi olisi uudistettava unionin pyrkimyksiä saada aikaan rauhaa, vakautta ja vaurautta näillä alueilla. On olennaista edistää Euroopan unionin ja Välimeren alueen välistä keskinäistä tietoa ja ymmärrystä koulutus- ja kulttuurivaihdolla sekä vuoropuhelulla. Tällä hetkellä Euro Välimeri-kumppanuudessa ei ole järjestelmää korkea-asteen koulutusyhteistyötä varten. Tällä ehdotuksella pyritään täyttämään tämä puute laajentamalla Tempus-ohjelman soveltamisala kyseisiin maihin ja alueisiin. Tarkoituksena on edistää Barcelonan julistuksen seuraavan keskeisen tavoitteen saavuttamista: Kehitetään inhimillisiä voimavaroja, edistetään kulttuurien välistä ymmärtämystä ja Euro Välimeri-alueen kansojen lähentymistä sekä kehitetään vapaita ja menestyviä kansalaisyhteiskuntia (kumppanuus yhteiskunnallisissa, kulttuurisissa ja inhimillisissä kysymyksissä). 1 Tempus-ohjelman soveltamisalan laajennus tulisi nähdä osana laajempaa strategiaa, jonka tavoitteena on Euroopan unionin ja Välimeren alueen kansojen ja kulttuurien välisen vuoropuhelun vahvistaminen. 2. TAUSTAA Välimeren aluetta koskevaan EU:n politiikkaan vaikuttaa ratkaisevasti Euro Välimerikumppanuus, joka käynnistettiin Euroopan unionin ja sen Välimeren alueen kumppaneiden välillä Barcelonan konferenssissa vuonna Konferenssissa hyväksytty Barcelonan julistus antaa toimintaohjeet inhimillisten voimavarojen kehittämiselle sekä kulttuurien välisen ymmärtämyksen ja kansalaisyhteiskuntien välisten vaihtojen edistämiselle, joka on yksi julistuksen avaintavoitteista. Julistuksessa painotetaan siksi erityisesti nuorten yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen merkitystä ja tuodaan esiin kumppaneiden päätös tehostaa ja/tai ottaa käyttöön tarvittavia välineitä, joilla edistetään yhteydenpitoa muun muassa yliopistojen ja tutkimusyhteisön välillä. Julistuksessa tunnustetaan kansalaisyhteiskunnan keskeinen merkitys Euro Välimerikumppanuuden kehittämisessä ja sen keskeinen asema kansojen välisessä paremmassa ymmärtämyksessä ja lähentymisessä sekä se, että on tärkeätä edistää nuorten välisiä yhteyksiä ja nuorisovaihtoa paikallistason yhteistyöohjelmien puitteissa

3 Meda-ohjelma on Euroopan unionin tärkein rahoitusväline Euro Välimeri-kumppanuuden toimeenpanossa. Ohjelma tarjoaa teknisiä ja rahoituksellisia tukitoimenpiteitä, joilla edistetään Välimeren alueen kumppaneiden talous- ja yhteiskuntarakenteiden uudistusta. Meda-ohjelman oikeusperusta on vuonna 1996 annettu Meda-asetus (neuvoston asetus (EY) N:o 1488/96, ). Asetusta muutettiin marraskuussa 2000, ja yleensä sitä kutsutaan nimellä Meda II (neuvoston asetus (EY) N:o 2698/2000, ). Vuonna 1995 pidetyn Barcelonan konferenssin jälkeen Meda-ohjelman kautta käynnistettiin kolme menestyksekästä yhteistyöaloitetta kulttuuri- ja nuorisoaloilla: Euro-Med Heritage -kulttuuriperintöohjelma (konkreettisen ja abstraktin kulttuuriperinnön suojelu), audiovisuaalialan Euro-Med Audiovisual -ohjelma (audiovisuaalisen perinnön arkistointi sekä radio- ja televisio-ohjelmien sekä elokuvien tuotanto ja levitys) sekä nuorisoa koskeva Euro Välimeri-toimintaohjelma (jonka erityistavoitteena on helpottaa Välimeren alueen nuorten keskinäiseen kunnioitukseen, suvaitsevaisuuteen ja eri kulttuurien väliseen vuoropuheluun perustuvaa ja näihin seikkoihin sitoutunutta yhteisymmärrystä). Ennen Barcelonan prosessin aloittamista komissio käynnisti vuonna 1992 Med-Campusohjelman uudistetun Välimeren-politiikkansa yhteydessä. Ohjelmalla tuettiin Välimeren alueen pohjois- ja eteläosissa toimivien yliopistojen verkostojen hallinnoimia hajautettuja yhteistyöhankkeita. Vaikka Med-Campus-ohjelman perusteita ei asetettukaan kyseenalaisiksi, ohjelma keskeytettiin vuonna 1997 hallinnollisten ongelmien vuoksi. Med-Campus-ohjelman keskeyttäminen ja myöhempi lakkauttaminen jättivät tyhjiön korkeakoulujen yhteistyön alalle. Med-Campus-ohjelman esikuvana toimi jossakin määrin Tempus-ohjelma 2 joka hyväksyttiin vastauksena Keski- ja Itä-Euroopan maiden korkea-asteen koulutuksen uudistustarpeisiin vuonna 1989 tapahtuneen Berliinin muurin sortumisen seurauksena. Tempus-ohjelmaa laajennettiin vuonna koskemaan kaikkia uusia itsenäisiä valtioita ja Mongoliaa, ja yhteistyökumppanimaiden määräksi tuli näin 13. Tempus-ohjelman tukikelpoisiksi maiksi tuli vuoden 2000 alussa Kroatia yhdessä Albanian, Bosnia ja Hertsegovinan ja entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian kanssa ja vuoden 2001 alussa myös Jugoslavian liittotasavalta. Vuodesta 1997 lähtien Keski- ja Itä-Euroopan 10 ehdokasmaata ovat asteittain jättäneet Tempus-ohjelman siirtyäkseen Sokrates-ohjelman EU:n pääohjelma koulutuksen alalla piiriin. Ohjelman nykyinen vaihe (Tempus III) 4 kattaa vuodet Vaikka ohjelma edelleenkin kohdistuu yhteistyöhön korkea-asteen koulutuksen alalla, tämän vaiheen tavoitteena on laajentaa osallistujien joukkoa perinteisestä akateemisesta yhteisöstä päätöksentekijöihin ja yleensäkin kansalaisyhteiskuntaan. Tempus III -ohjelman soveltamisalaa voidaan pienin muutoksin laajentaa Välimeren alueen kumppaneihin, ja ohjelma voi siten tarjota vastauksen korkea-asteen koulutuksen yhteistyötarpeisiin Välimeren alueella Neuvoston päätös 90/233/EY, tehty 7 päivänä toukokuuta 1990, Euroopan laajuisen liikkuvuutta koskevan ohjelman (Tempus) perustamisesta korkeakouluopintoja varten. Neuvoston päätös 93/246/ETY, tehty 29 päivänä huhtikuuta 1993, Euroopan laajuisen korkeakouluopetusta koskevan yhteistyöohjelman toisen vaiheen (Tempus II) ( ) hyväksymisestä. Neuvoston päätös 1999/311/EY, tehty 29 päivänä huhtikuuta 1999, Euroopan laajuisen korkeakouluopetusta koskevan yhteistyöohjelman kolmannen vaiheen (Tempus III) ( ) hyväksymisestä. 3

4 3. KOMISSION EHDOTUKSEN TAVOITE: TEMPUS-OHJELMAN LAAJENTAMINEN MEDA- KUMPPANEIHIN 3.1. Perusteet korkea-asteen koulutusalan yhteistyölle Meda-kumppaneiden kanssa Nyt, kun ollaan lisäämässä koulutusalan varsinkin korkea-asteen koulutuksen yhteistyötä Euroopan yhteisöjen ja maailman muiden alueiden kanssa ja radikalismin ja suvaitsemattomuuden eri muotojen esiintulo on osoittanut eri kulttuurien välisen vuoropuhelun ja ymmärtämyksen puutteen, yhteistyön tarve Välimeren alueella on entistäkin suurempi. Nopeana vastauksena tähän tarpeeseen komissio ehdottaa Tempus-ohjelman laajentamista seuraaviin Välimeren alueen kumppaneihin: Marokko, Algeria, Tunisia, Egypti, Israel, Jordania, Palestiinalaishallinto, Syyria ja Libanon 5. Rakenteellisesta näkökulmasta katsottuna korkeakoulutusalan yhteistyö Tempus-ohjelman yhteydessä voi edistää muun muassa uusien opetussuunnitelmien kehittämistä, nykyisiin ammattitaitotarpeisiin sopeutetun koulutustarjonnan kasvua ja korkeakoulujen hallinnon parantamista. Yhteistyö voi myös lujittaa rakenteita, joiden avulla korkeakoulut voivat jatkaa yhteistyötä myös yhteistyöohjelmien kautta myönnettyjen tukien päättymisen jälkeen, sekä auttaa sekä yhteisöjen että kumppanimaiden ja -alueiden toimielimiä kehittämään ja vakiinnuttamaan kumppanuuksia, millä puolestaan voi olla osallistuvien toimielinten ulkopuolelle ulottuva moninkertaistuva vaikutus. Korkeakoulujen opetus- ja hallintohenkilöstö, opiskelijat ja muut osallistujat voivat kaikki hyötyä vaihtokokemuksesta. Henkilökohtaista hyötyä tärkeämpää on kuitenkin se, että vaihtoihin osallistumisesta koituvilla eduilla voi olla kestävää vastavuoroista vaikutusta koulutusjärjestelmiin. Laadukkaammasta koulutuksesta hyötyvät viime kädessä kansalaiset, jotka ovat sen avulla paremmin varustautuneita kohtaamaan muuttuvat yhteiskunnalliset ja taloudelliset haasteet vaikuttaahan globalisaatioprosessi heihin merkittävästi. Akateemisten etujen lisäksi korkeakoulutusalan yhteistyöllä voi olla olennainen asema asenteiden muuttamisessa, sillä antaahan se nuorille sukupolville mahdollisuuden vertailla kansallisia arvojaan ja kulttuureitaan. Tämän vaikutuksen merkitystä tulisi arvioida kulttuuriin ja uskontoon liittyvistä ennakkoluuloista johtuvien vihamielisten asenteiden perusteella sekä EU:n että Välimeren alueen kumppaneiden piirissä. Kyseisten kulttuurien välinen vuoropuhelu ja vaihdot henkilökohtaisella, tieteellisellä ja teknisellä tasolla voivat olla merkittävässä asemassa tuomassa ihmisiä lähemmäksi toisiaan, edistämässä ihmisten välistä yhteisymmärrystä ja kehittämässä heidän käsityksiään toisistaan. Yhteistyö edistää verkostoitumista ja jatkuvaa yhteydenpitoa kansojen välillä ja saa näin aikaan vuoropuhelua muistakin kuin pelkästään akateemisista aiheista. Tällainen vuoropuhelu voi lujittaa kansalaisyhteiskunnan mekanismeja Välimeren alueen kumppaneiden piirissä ja edistää EU:n ja sen kumppaneiden eri kulttuurien välistä ymmärtämystä. 5 Vaikka Kypros, Malta ja Turkki ovat kumppanuuden jäseniä, Kypros ja Malta osallistuvat jo Sokratesohjelmaan osana liittymistä valmistelevaa strategiaansa. Turkin odotetaan tulevan vastaavaan asemaan piakkoin. Niinpä näiden maiden osallistuminen Tempus-ohjelmaan toteutettaisiin omarahoitusperiaatteella. Tätä käytäntöä sovelletaan jo nyt Keski- ja Itä-Euroopan maihin, jotka aiemmin olivat Tempus-ohjelman edunsaajia. Koska Israel [Israelin valtio] ei saa tukea kahdenvälisistä Meda-rahastoista, myös sen osallistuminen toteutettaisiin omarahoitus-periaatteella. 4

5 3.2. Välimeren alueen kumppaneiden sisällyttäminen Tempus III -ohjelmaan Tempus-ohjelma on arvioitu useaan kertaan, ja kaikissa arvioinneissa on todettu sen arvo välineenä, joka edistää koulutusjärjestelmien kehittämistä tukemalla toimintoja, joihin sisältyy EY:n ja kumppanimaiden ja -alueiden korkeakoulujen välistä rakenteellista yhteistyötä. Yhteistyö on johtanut muutoksiin opetussuunnitelmissa ja korkea-asteen koulutuslaitosten hallintoon liittyvissä käytänteissä. Arvioinnit ovat lisäksi osoittaneet, että ohjelman katsotaan arvokkaalla tavalla edistävän tuettuihin toimintoihin osallistuvien henkilöiden keskinäistä ymmärtämystä. Arviointien päätelmät ja ohjelman yleistä toimintaa koskeva näyttö osoittavat, että Tempus-ohjelman toimenpiteet (eurooppalaiset yhteishankkeet eli JEP-hankkeet, rakenteelliset ja/tai täydentävät toimet sekä yksilökohtaiset apurahat) ovat asianmukaisia ja tehokkaita ohjelman tavoitteiden saavuttamisen kannalta. Ohjelman tavoitteiden muotoilu on sellainen, että tavoitteet voidaan käytännössä siirtää pienin mukautuksin Välimeren alueen kumppaneille, eikä Tempus-ohjelman laajentaminen Välimeren alueen kumppaneihin siis vaatisi Tempus III -päätöksen perusteellista muuttamista. Tarvittavat muutokset tehtäisiin lähinnä Tempus-ohjelman III vaiheesta tehdyn päätöksen 6 7 artiklan säännösten mukaiseen soveltamistasoon. Pelkästään teknisten muutosten lisäksi komissio ehdottaa kuitenkin kahta sisällöllistä muutosta: i) Päätöksen 5 artiklaan (Tavoitteet) lisättäisiin seuraava uusi tavoite: "a) kulttuurien välisen ymmärtämyksen ja lähentymisen edistäminen ja vapaiden ja menestyvien kansalaisyhteiskuntien kehittäminen". Tämä lisäys tekee selväksi tavoitteen, joka jo sisältyy implisiittisesti Tempus III -päätökseen, ja kirjaa näin tekstiin Barcelonan julistuksesta polveutuvan tärkeän poliittisen viestin. ii) Liitteessä olevaan yksilökohtaisia apurahoja koskevan kohdan ensimmäiseen kohtaan on lisätty sana "tutkijoille" ja kolmanteen alakohtaan sana "tutkimus-". Nämä lisäykset heijastavat tutkinnon jälkeisten jatko-opintojen ja akateemisen työn todellista tilannetta ja mahdollistavat yhteyksien luomisen Euroopan yhteisöjen muihin tutkimusohjelmiin. Komissio ehdottaa myös Tempus III -ohjelman jatkamista kuudella kuukaudella 31. päivään joulukuuta 2006 rahoitussäännöksiä mukauttamatta. Ohjelma jatkuisi näin nykyisten rahoitusnäkymien sekä yleissivistävää ja ammatillista koulutusta koskevien EU:n muiden keskeisten ohjelmien päättymiseen asti. Tempus MEDA rahoitettaisiin Meda-ohjelman nykyisestä rahoitusosuudesta. 4. OHJELMAN KUVAUS Laajennetun Tempus-ohjelman malli säilyisi olennaisilta osiltaan muuttumattomana. Tempus-ohjelman keskeisinä tavoitteina on helpottaa korkea-asteen koulutuksen kehittämistä, vastata paremmin tukikelpoisten maiden sosioekonomisiin ja kulttuurisiin tarpeisiin, edistää kulttuurien välistä ymmärtämystä ja lähentymistä sekä kehittää vapaita ja menestyviä kansalaisyhteiskuntia. 6 Neuvoston päätös 1999/311/EY,

6 Näihin tavoitteisiin pyritään eurooppalaisilla yhteishankkeilla, jotka ovat korkeakoulujen välisen yhteistyön tärkeimmät välineet Tempus-ohjelmassa. Eurooppalaisia yhteishankkeita toteuttavat oppilaitosten verkostot. Verkostossa on oltava ainakin yhden tukikelpoisen maan korkeakoulu ja kaksi laitosta kahdesta EY:n jäsenvaltiosta (näistä laitoksista ainakin yhden on oltava korkea-asteen oppilaitos). Eurooppalaisten yhteishankkeiden lisäksi Tempus-ohjelmasta myönnetään myös yksilökohtaisia apurahoja tukikelpoisten maiden tai yhteisömaiden opettajille, tutkijoille, kouluttajille, korkeakoulujen hallintovirkamiehille, ministeriöiden korkeille virkamiehille, opetussuunnittelijoille ja muille koulutusalan asiantuntijoille vierailuja varten, joiden tarkoituksena on parantaa korkeakoulutuksen laatua ja edistää korkea-asteen koulutuksen rakenteiden kehittämistä ja uudistamista tukikelpoisissa maissa. Apurahoja voidaan myöntää monenlaisiin toimiin, esimerkiksi koulutuksen ja opetusmateriaalin kehittämiseen opetus-, tutkimus- ja koulutustehtäviä varten henkilöstön koulutus mukaan luettuna. Apurahoja myönnetään myös tiettyyn määrään täydentäviä toimia, jotka tukevat ohjelman yleistavoitteita. Rahoitustuen avulla tukikelpoisia maita autetaan muun muassa kehittämään ja lujittamaan strategisen suunnittelun kapasiteettia ja korkeakoulujen institutionaalista kehittämistä korkeakoulu- tai tiedekuntatasolla, laatimaan korkeakoulujen kehittämissuunnitelmia niiden kansainvälisten suhteiden kehittämiseksi, tukemaan sellaisten pitkäaikaisten yhteistyötoimien tunnetuksi tekemistä, joilla pyritään Tempus-ohjelman tavoitteisiin, sekä laatimaan tukikelpoisessa maassa kansallinen strategia korkea-asteen koulutuksen tietyn erityisalueen kehittämiseksi. Tempus-ohjelmasta tuettavat ensisijaiset alat määritellään komission ja kunkin kumppanimaan viranomaisten välisten neuvottelujen tuloksena. Ensisijaisten alueiden tulee olla johdonmukaisia Tempus-ohjelmaan osallistuvien maiden ja alueiden ryhmittymiä koskevien ohjelmien (Cards, Tacis ja Meda) painopisteiden kanssa. Tempus III -päätöksen säännösten mukaisesti komissio huolehtii täydentävyydestä Tempus III -ohjelman yhteydessä toteutettavien toimien ja mainittujen ohjelmien yhteydessä kehitettyjen muiden toimien välillä. 5. PÄÄTELMÄT Edellä esitetyn perusteella komissio ehdottaa Euroopan laajuisen korkeakouluopetusta koskevan yhteistyöohjelman kolmannen vaiheen (Tempus III) ( ) hyväksymisestä 29 päivänä huhtikuuta 1999 tehdyn neuvoston päätöksen 1999/311/EY muuttamista siten, että sallitaan rahoituksellisista ja teknisistä toimenpiteistä (MEDA) taloudellisen ja yhteiskunnallisen rakenneuudistuksen tukemiseksi Euro Välimeri-yhteistyökumppanuuden puitteissa 23 päivänä heinäkuuta 1996 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1488/96 7 soveltamisalaan kuuluvien maiden ja alueiden osallistuminen tähän ohjelmaan. 7 EYVL L 189, , s. 1. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 2698/2000 (EYVL L 311, , s.1). 6

7 2002/0037 (CNS) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan laajuisen korkeakouluopetusta koskevan yhteistyöohjelman kolmannen vaiheen (Tempus III) ( ) hyväksymisestä tehdyn neuvoston päätöksen 1999/311/EY muuttamisesta EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 308 artiklan, ottaa huomioon komission ehdotuksen 1, ottaa huomioon Euroopan parlamentin lausunnon 2, ottaa huomioon talous- ja sosiaalikomitean lausunnon 3, ottaa huomioon alueiden komitean lausunnon 4, sekä katsoo seuraavaa: (1) Neuvosto hyväksyi 23 päivänä heinäkuuta 1996 neuvoston asetuksen (EY) N:o 1488/96 rahoituksellisista ja teknisistä toimenpiteistä (MEDA) taloudellisen ja yhteiskunnallisen rakenneuudistuksen tukemiseksi Euro Välimeri-yhteistyökumppanuuden puitteissa 5. (2) Välimeren alue on ensisijaisen tärkeä yhteisölle, ja Välimeren alueen yhteistyökumppanien poliittinen, taloudellinen ja yhteiskunnallinen kehitys asettaa yhä suurempia haasteita. (3) On tärkeää jatkaa ja tiivistää 27 päivänä marraskuuta 1995 annetulla Barcelonan julistuksella perustetun Euro Välimeri-yhteistyökumppanuuden yhteydessä aloitettua yhteistyötä. (4) Barcelonan julistuksessa tunnustetaan, että kulttuuriin ja sivistykseen liittyvät traditiot koko Välimeren alueella, kulttuurien välinen vuoropuhelu ja vaihdot ihmisten, tieteen ja tekniikan tasolla ovat olennainen tekijä näiden kansojen välisessä lähentymisessä ja ymmärtämyksen sekä keskinäisen tuntemuksen parantamisessa siinä painotetaan inhimillisten voimavarojen kehittämisen olennaista merkitystä sekä erityisesti EYVL C EYVL C EYVL C EYVL C EYVL L 189, , s. 1. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 2698/2000 (EYVL L 311, , s. 1). 7

8 nuorison kasvatuksessa ja koulutuksessa että kulttuurin alalla; tiedostetaan se keskeinen merkitys, joka kansalaisyhteiskunnalla voi olla Euro Välimerikumppanuuden kehittämisessä, ja kansalaisyhteiskunnan keskeinen asema kansojen välisen ymmärtämyksen parantamisessa ja kansojen lähentymisessä. (5) Euro Välimeri-yhteistyö korkea-asteen koulutuksen alalla on välttämätöntä, jotta voidaan saavuttaa Barcelonan julistuksessa vahvistetut avaintavoitteet ja varsinkin kehittää inhimillisiä voimavaroja, edistää kulttuurien välistä ymmärtämystä ja kansojen lähentymistä Euro Välimeri-alueella sekä kehittää vapaita ja menestyviä kansalaisyhteiskuntia. (6) Neuvosto teki 29 päivänä huhtikuuta 1999 päätöksen 1999/311/EY Euroopan laajuisen korkeakouluopetusta koskevan yhteistyöohjelman kolmannen vaiheen (Tempus III) ( ) hyväksymisestä 6. (7) Tempus-ohjelman III vaihe on osoittautunut tehokkaaksi välineeksi rakenteellisessa yhteistyössä ja korkea-asteen koulutuksen kehittämisessä inhimillisten voimavarojen ja ammattitaitojen parantaminen mukaan luettuina. Yliopistojen ja niiden henkilöstön kautta se voi vaikuttaa tehokkaasti myös julkisten hallinto- ja koulutusrakenteiden kehittämiseen tukikelpoisissa maissa. (8) Kun Tempus III -ohjelman maantieteellinen soveltamisala laajennetaan asetuksessa (EY) N:o 1488/96 tarkoitettuihin kolmansiin maihin ja alueisiin Välimeren alueella, voidaan ohjelman todettuja vahvuuksia kehittää edelleen, tehdä merkittäviä säästöjä ja edistää alueellista yhteistyötä laajemmalla Euro Välimeri-alueella. (9) On syytä jatkaa Tempus III -ohjelman kattamaa kautta kuudella kuukaudella 31 päivään joulukuuta 2006 asti rahoitussäännöksiä mukauttamatta, koska tämä kausi vastaa rahoitusnäkymien sekä yleissivistävää ja ammatillista koulutusta koskevien yhteisön muiden keskeisten ohjelmien kestoa. (10) Sen vuoksi päätöstä 1999/311/EY olisi muutettava, ON PÄÄTTÄNYT SEURAAVAA: Muutetaan päätös 1999/311/EY seuraavasti: 1. Korvataan 1 ja 2 artikla seuraavasti: Ainoa artikla 1 artikla Tempus III -ohjelman kesto Euroopan laajuisen korkea-asteen koulutusta koskevan yhteistyöohjelman kolmas vaihe, jäljempänä Tempus III ohjelma, hyväksytään 1 päivänä heinäkuuta 2000 alkavaksi ja 31 päivänä joulukuuta 2006 päättyväksi jaksoksi. 6 EYVL L 120, , s. 30. Päätös sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 2666/2000 (EYVL L 306, , s. 1). 8

9 2 artikla Tukikelpoiset maat 1. Tempus III -ohjelma koskee neuvoston asetuksen (EY) N:o 2666/2000(*) edunsaajamaita sekä neuvoston asetuksessa (EY, Euratom) N:o 99/2000(**) tarkoitettuja entisen Neuvostoliiton uusia itsenäisiä valtioita ja Mongoliaa sekä neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1488/96 (***) lueteltuja Välimeren alueen kolmansia maita ja alueita. Näitä maita ja alueita nimitetään jäljempänä tukikelpoisiksi maiksi. 2. Kunkin maan tilannearvion perusteella komissio sopii 1 kohdassa tarkoitetuissa asetuksissa tarkoitettujen menettelyjen mukaisesti asianomaisten tukikelpoisten maiden kanssa siitä, olisiko niiden osallistuttava Tempus III -ohjelmaan, sekä niiden osallistumisen luonteesta ja edellytyksistä. Asetuksen 10 artiklan 1 kohdan edellytyksiä sovelletaan tukikelpoisiin maihin, jotka eivät osallistu Tempus III -ohjelmaan. (*) EYVL L 306, , s. 1. (**) EYVL L 12, , s. 1. (***) EYVL L 189, , s Korvataan 5 ja 6 artikla seuraavasti: 5 artikla Tavoitteet 1. Tempus III -ohjelman tavoitteena on edistää osana 2 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen asetusten suuntaviivoja ja yleisiä tavoitteita täydentäen samalla niihin perustuvia ohjelmia ja alakohtaisia lähestymistapoja korkeakoulujärjestelmien kehittämistä tukikelpoisissa maissa mahdollisimman tasapainoisessa yhteistyössä kaikista jäsenvaltioista tulevien kumppaneiden kanssa. 2. Tempus III -ohjelma erityisesti a) edistää kulttuurien välistä ymmärtämystä ja lähentymistä sekä kehittää vapaita ja menestyviä kansalaisyhteiskuntia; b) helpottaa tukikelpoisten maiden korkeakoulujärjestelmien sopeutumista ja kehittämistä niin, että ne vastaavat paremmin maiden sosioekonomisia ja kulttuurisia tarpeita, ratkaisemalla seuraaviin kysymyksiin liittyviä ongelmia: i) opetussuunnitelmien kehittäminen ja uudistaminen ensisijaisina pidetyillä aloilla; ii) korkeakouluopetuksen rakenteiden ja korkeakoulujen sekä niiden hallinnon uudistus ja kehittäminen; iii) ammatillisen pätevyyden antavan ammattikoulutuksen kehittäminen tietyistä talousuudistuksen ja -kehityksen yhteydessä tarvittavista 9

10 korkean tason ammattitaidoista vallitsevan pulan helpottamiseksi erityisesti parantamalla ja laajentamalla yhteyksiä teollisuuteen; iv) korkea-asteen koulutuksen osuus kansalaiseksi kasvattamisessa ja demokratian vahvistamisessa. 3. Tempus III -ohjelman tavoitteiden toteuttamisen yhteydessä komissio pyrkii yhteisön yleisen, miesten ja naisten yhtäläisten mahdollisuuksien politiikan noudattamiseen. Komissio pyrkii myös varmistamaan, ettei mitään kansalaisryhmää suljeta ohjelman ulkopuolelle tai syrjitä. 6 artikla Vuoropuhelu tukikelpoisten maiden kanssa Komissio määrittää yhteisymmärryksessä kunkin tukikelpoisen maan toimivaltaisten viranomaisten kanssa Tempus III -ohjelmalle asetettavat painopistealat ja yksityiskohtaiset tavoitteet ohjelman tavoitteiden ja liitteen määräysten perusteella sekä erityisesti seuraavien seikkojen mukaisesti: a) edellä 2 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen asetusten yleiset tavoitteet; b) taloutta, yhteiskuntaa ja koulutusta koskevat kunkin tukikelpoisen maan toimintalinjat; c) tarve löytää tarkoituksenmukainen tasapaino valittujen ensisijaisten alojen ja Tempus III -ohjelmille myönnettyjen varojen välillä. 3. Korvataan 9 ja 10 artikla seuraavasti: 9 artikla Yhteydet yhteisön muihin toimiin Komissio huolehtii tämän päätöksen 7 artiklan 3 kohdassa ja tarvittaessa asetuksen (EY) N:o 2666/ artiklassa, asetuksen (EY, Euratom) N:o 99/ artiklassa ja asetuksen (EY) N:o 1488/96 11 artiklassa tarkoitettua menettelyä noudattaen sekä vuotuisten talousarvioita koskevien päätösten rajoissa johdonmukaisuudesta ja tarvittaessa täydentävyydestä Tempus III -ohjelman ja muiden yhteisön toimien tasolla, niin yhteisössä kuin tukikelpoisille maille annettavan avun yhteydessä, toteutettavien toimien välillä ottaen huomioon erityisesti Euroopan koulutussäätiön toiminnan. 10 artikla Yhteensovittaminen kolmansissa maissa toteutettavien toimien kanssa 1. Komissio huolehtii aiheellisesta yhteensovittamisesta kolmansien maiden(*) tai näiden maiden korkeakoulujen ja yritysten Tempus III -ohjelman alalla toteuttamien toimien kanssa, mukaan luettuna tarvittaessa osallistuminen Tempus III -ohjelman hankkeisiin. 2. Osallistuminen voi tapahtua eri tavoilla, mukaan luettuna yksi tai useampi seuraavista: 10

11 a) osallistuminen Tempus III -ohjelman hankkeisiin yhteisrahoituksella; b) Tempus III -ohjelman tarjoamien mahdollisuuksien käyttäminen kahdenvälisesti rahoitettujen vaihtotoimien ohjaamiseen; c) Tempus III -ohjelman ja sellaisten kansallisen tason aloitteiden yhteensovittaminen, joilla on samat tavoitteet, mutta joita rahoitetaan ja hoidetaan erikseen; d) kaikkia tämän alan asiaankuuluvia aloitteita koskevan tiedon vastavuoroinen vaihto. (*) Nämä maat ovat G24-ryhmän jäseniä, jotka ovat 24 yhteisöön kuulumatonta valtiota: Kyproksen tasavalta ja Malta sekä Keski- ja Itä-Euroopan assosioituneet maat, ja osallistuminen koskee hankkeita, jotka toteutetaan Phare-ohjelman tukikelpoisten assosioitumattomien Keski- ja Itä-Euroopan maiden sekä sellaisten muiden maiden kanssa, jotka yhteisö myöhempänä ajankohtana päättää ottaa mukaan. 4. Korvataan 12 artiklan toinen kohta seuraavasti: Se esittää viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2004 välikertomuksen, joka sisältää arvioinnin tulokset sekä mahdollisesti ehdotukset Tempus III -ohjelman jatkamisesta tai mukauttamisesta 1 päivänä tammikuuta 2007 alkavan jakson osalta. 5. Korvataan liitteen kohta yksilökohtaiset apurahat tämän päätöksen liitteellä. Tehty Brysselissä Neuvoston puolesta Puheenjohtaja 11

12 LIITE Korvataan päätöksen 1999/311/EY liitteen kohta Yksilökohtaiset apurahat seuraavasti: Yksilökohtaiset apurahat Euroopan yhteisö tukee eurooppalaisten yhteishankkeiden ja rakenteellisen ja/tai täydentävien toimenpiteiden lisäksi myös yksilökohtaisten apurahojen myöntämistä tukikelpoisten maiden tai yhteisön opettajille, tutkijoille, kouluttajille, korkeakoulujen hallintovirkamiehille, ministeriöiden korkeille virkamiehille, opetussuunnittelijoille ja muille koulutusalan asiantuntijoille vierailuja varten, joiden tarkoituksena on parantaa korkeakoulutuksen laatua ja edistää korkeakoulutuksen rakenteiden kehittämistä ja uudistamista tukikelpoisissa maissa. Vierailut voivat koskea muun muassa seuraavia aloja: - kurssien ja opetusmateriaalin kehittäminen, - henkilöstön kouluttaminen erityisesti uusintavien koulutusjaksojen ja yrityksissä suoritettujen harjoittelujaksojen avulla, - opetus-, tutkimus- ja koulutustehtävät, - korkeakoulutuksen kehittämistä tukevat toimet, - eurooppalaisten järjestöjen, erityisesti korkeakoulujärjestöjen, toimintaan osallistuminen. 12

13 Politiikan ala(t): koulutus ja kulttuuri Toiminnan ala(t): koulutus RAHOITUSSELVITYS Toimenpiteen nimi: Tempus-ohjelman laajentaminen Välimeren alueen maihin (MED-maihin) 1. BUDJETTIKOHTA TAI -KOHDAT B7-410 ja B7-410A Kyseiset summat otetaan nykyisistä määrärahoista. 2. NUMEROTIEDOT 2.1. Toimenpiteen kokonaismäärärahat (B osa): 106,75 milj. euroa maksusitoumusmäärärahoina Ehdotetut määrärahat perustuvat seuraavien kahdeksan maan osallistumiseen: Marokko, Algeria, Tunisia, Egypti, Palestiinalaishallinto, Jordania, Syyria ja Libanon. On kuitenkin syytä huomata, että osallistuminen Tempus-ohjelmaan riippuu yksittäisten maiden tekemistä päätöksistä ja vaaditun rahoituksen todellinen määrää riippuu näistä päätöksistä Toimenpiteen soveltamisaika: Monivuotinen kokonaismenoarvio: a) Maksusitoumusmäärärahojen/maksumäärärahojen aikataulu (rahoitustuki) miljoonaa euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella) Maksusitoumusmäärärahat (MSM) Maksumäärärahat (MM) n ,9 20,9 31,275 31,275 ei saatavilla n+5 ja seur. vuodet ei saatavilla Yht. 104,35 6,27 12,54 12,54 27,125 20,855 15, ,35 13

14 b) Tekninen ja hallinnollinen apu ja tukimenot (vrt. kohta ) miljoonaa euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella) N + 4 n+5 ja seur. vuodet Yht. MSM 0,6 0,6 0,6 0,6 ei saatavilla ei saatavilla 2,4 MM 0,48 0,6 0,6 0,6 0,12 ei saatavilla 2,4 a+b yhteensä miljoonaa euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella) N + 4 MSM 21,5 21,5 31,875 31,875 ei saatavilla n+5 ja seur. vuodet ei saatavilla Yht. 106,75 MM 6,75 13,14 22,522 27,725 20,975 15, ,75 c) Henkilöstö- ja muiden hallintomenojen kokonaisvaikutus rahoitukseen (vrt. kohdat 7.2. ja 7.3.) miljoonaa euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella) N + 4 MSM/MM 0,601 0,601 0,601 0,601 ei saatavilla n+5 ja seur. vuodet ei saatavilla Yht. 2,404 a+b+c YHTEENSÄ N + 4 N+5 ja seur. vuodet Yht. MSM 22,101 22,101 32,476 32,476 ei saatavilla ei saatavilla 109,154 MM 7,351 13,741 23,123 28,326 20,975 15, ,154 14

15 2.4. Yhteensopivuus ohjelmasuunnitelman ja rahoitusnäkymien kanssa X Ehdotus on tehdyn ohjelmasuunnitelman mukainen. Ehdotus edellyttää rahoitusnäkymien kyseisen otsakkeen ohjelmasuunnitelman muuttamista, ja tämä voi edellyttää toimielinten sopimuksen määräysten soveltamista Vaikutukset tuloihin: X Ei vaikuta tuloihin (kyseessä ovat toimenpiteen toteuttamiseen liittyvät tekniset näkökohdat). 3. BUDJETTITIEDOT Pakoll./ eipakoll. ei-pakoll. Menolaji Uusi EFTA osallistuu JM/EI-JM JM KYLLÄ/EI KYLLÄ KYLLÄ/EI EI Ehdokasmaat osallistuvat KYLLÄ/EI EI Rahoitusnäkymien otsake nro 4 4. OIKEUSPERUSTA Neuvoston asetus (EY) N:o 1488/96, annettu 23 päivänä heinäkuuta 1996, rahoituksellisista ja teknisistä toimenpiteistä (MEDA) taloudellisen ja yhteiskunnallisen rakenneuudistuksen tukemiseksi Euro Välimeri-yhteistyökumppanuuden puitteissa, sellaisena kuin se on muutettuna 7 päivänä huhtikuuta 1998 annetulla neuvoston asetuksella (EY) N:o 780/98 ja 27 päivänä marraskuuta 2000 annetulla neuvoston asetuksella (EY) N:o 2698/2000. Neuvoston päätös 1999/311/EY, tehty 29 päivänä huhtikuuta 1999, Euroopan laajuisen korkeakouluopetusta koskevan yhteistyöohjelman kolmannen vaiheen (Tempus III) ( ) hyväksymisestä, sellaisena kuin se on muutettuna 5 päivänä joulukuuta 2000 annetulla neuvoston asetuksella (EY) N:o 2666/ KUVAUS JA PERUSTELUT 5.1. Yhteisön toiminnan tarve Toiminnan tavoitteet Ehdotus koskee Tempus-ohjelman laajentamista asetuksessa (EY) N:o 1488/96 (Medaohjelma) lueteltuihin Välimeren kolmansiin maihin ja alueisiin. Asetusta on myöhemmin muutettu asetuksella (EY) N:o 2698/

16 Laajennetun ohjelman tavoitteena on edelleen edistää korkeakoulujärjestelmien kehittämistä tukikelpoisissa maissa mahdollisimman tasapainoisessa yhteistyössä yhteisön kaikista jäsenvaltioista tulevien kumppaneiden kanssa. Erityisesti ohjelmalla a) edistetään kulttuurien välistä ymmärtämystä ja lähentymistä sekä kehitetään vapaita ja menestyviä kansalaisyhteiskuntia. b) helpotetaan tukikelpoisten maiden korkeakoulujärjestelmien kehittämistä niin, että ne vastaavat paremmin maiden sosioekonomisia ja kulttuurisia tarpeita, ratkaisemalla seuraaviin kysymyksiin liittyviä ongelmia: i) opetussuunnitelmien kehittäminen ja uudistaminen ensisijaisina pidetyillä aloilla; ii) iii) iv) korkeakouluopetuksen rakenteiden ja korkeakoulujen sekä niiden hallinnon uudistus ja kehittäminen; ammatillisen pätevyyden antavan ammattikoulutuksen kehittäminen tietyistä talousuudistuksen ja -kehityksen yhteydessä tarvittavista korkean tason ammattitaidoista vallitsevan pulan helpottamiseksi erityisesti parantamalla ja laajentamalla yhteyksiä teollisuuteen; korkea-asteen koulutuksen osuus kansalaiseksi kasvattamisessa ja demokratian vahvistamisessa; Ennakkoarviointiin liittyvät toimenpiteet Tempus-ohjelma on arvioitu useaan kertaan, ja kaikissa arvioinneissa on todettu sen arvo välineenä, joka edistää koulutusjärjestelmien kehittämistä tukemalla toimintoja, joihin sisältyy EY:n ja kumppanimaiden korkeakoulujen välistä rakenteellista yhteistyötä. Yhteistyö on johtanut muutoksiin opetussuunnitelmissa ja korkea-asteen koulutuslaitosten hallintoon liittyvissä käytänteissä. Ohjelma on osoittautunut tehokkaaksi välineeksi, jonka avulla lisätään henkilöstön ja opiskelijoiden vaihtoja ja edistetään näin inhimillisten voimavarojen kehittämistä sekä Euroopan yhteisössä että kumppanimaissa. Arviointi on lisäksi osoittanut, että ohjelman katsotaan arvokkaalla tavalla edistävän tuettuihin toimintoihin osallistuvien henkilöiden keskinäistä ymmärtämystä. Koulutuksella on keskeinen asema asenteiden muuttamisessa, koska sen kautta nuoret sukupolvet voivat vertailla kansallisuuteensa liittyviä arvoja. On osoitettu, että koulutusohjelmien vaikutukset ulottuvat niihin välittömästi osallistuvia henkilöitä laajemmalle ja yltävät laajemmille sektoreille osallistuvien maiden väestön piirissä. Tämän vaikutuksen merkitystä tulisi arvioida kulttuuriin ja uskontoon liittyvistä ennakkoluuloista johtuvien vihamielisten asenteiden perusteella sekä EU:ssa että Välimeren alueen kolmansissa maissa. Tempus-ohjelman kolmannen vaiheen hyväksymistä koskeva komission ehdotus pohjautui muun muassa Tempus II (Tacis) -ohjelman väliarvioinnin tuloksiin. Arvioinnin päätelmät ja ohjelman yleistä toimintaa koskeva näyttö osoittavat, että Tempus-ohjelman toimenpiteet (eurooppalaiset yhteishankkeet eli JEP-hankkeet, rakenteelliset ja/tai täydentävät toimet sekä yksilökohtaiset apurahat) ovat asianmukaisia ja tehokkaita ohjelman yleisten tavoitteiden saavuttamisen kannalta. Ohjelman tavoitteiden muotoilu on sellainen, että tavoitteet voidaan pienin mukautuksin siirtää Välimeren alueen kolmansiin maihin, eikä Tempus-ohjelman laajentaminen näihin maihin siis vaatisi toimenpiteen periaatteiden perusteellista muuttamista päätöksen tasolla. Tarvittavat muutokset koskevat pikemminkin täytäntöönpanon tasoa. 16

17 Tämä ehdotus perustuu siis Tempus-ohjelman myönteiseen arviointiin. Ohjelma on osoittautunut asianmukaiseksi välineeksi koulutuksen kehittämisessä kyseisissä maissa Jälkiarvioinnin perusteella toteutetut toimenpiteet Jälkiarviointi toteutetaan komission nykyisten arviointikäytäntöjen ja Tempus III -ohjelman säännösten mukaisesti. Tarkoituksena on suunnata uudelleen ja/tai uusia Tempus-ohjelma ja mahdollisesti jatkaa sitä vuoden 2006 jälkeen. Tempus III -ohjelmasta tehdyn päätöksen mukaan arviointi on suoritettava ja siihen perustuvat komission suositukset annettava vuoden 2004 kesäkuuhun mennessä Suunnitellut toimet ja yhteisön rahoitustukea koskevat yksityiskohtaiset säännöt Suunnitellut toimet on esitelty Tempus II -päätöksen liitteessä: Eurooppalaiset yhteishankkeet, joihin sisältyy esimerkiksi seuraavia toimintoja: yhteiset koulutustoimet; korkeakouluopetuksen ja sen kapasiteetin uudistuksen ja kehittämisen hyväksi toteutettavat toimenpiteet; korkeakoulujen, teollisuuden ja laitosten välisen yhteistyön edistäminen; opettajien, korkeakoulujen hallintohenkilöstön ja opiskelijoiden liikkuvuuden kehittäminen osana eurooppalaisia yhteishankkeita. Rakenteelliset ja/tai täydentävät toimet Yksilökohtaiset apurahat Tukitoimenpiteet Toimet rahoitetaan seuraavien keinoin: 100 prosentin tuet ainoastaan poikkeuksena yleisestä yhteisrahoitussäännöstä tuet yhteisrahoitukseen muiden julkisen tai yksityisen sektorin tulolähteiden kanssa 100 prosentin rahoitus ostopalveluja varten (esimerkiksi selvitykset, julkaisut tai asiantuntijat) Toteutusta koskevat yksityiskohtaiset säännöt Toimet toteutetaan Tempus-ohjelman nykyisiä mekanismeja käyttäen. Näihin kuuluu vuotuinen ehdotuspyyntö ja Tempus-tiedotuskeskusten perustaminen kumppanimaihin. Tempus-tiedotuskeskusten tehtävänä on antaa ohjelmaan liittyvää tietoa ja neuvontaa sekä avustaa komissiota hankkeiden seurannassa. Jäsenvaltioissa olevien kansallisten yhteyspisteiden verkosto edistää myös osaltaan ohjelman täytäntöönpanoa. Täytäntöönpanoa hallinnoi komission henkilöstö ulkopuolisen teknisen avun kanssa. 17

18 6. RAHOITUSVAIKUTUKSET 6.1. Kokonaisrahoitusvaikutus, B osa (koko ohjelmakaudeksi) Rahoitustuki Maksusitoumusmäärärahat milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella) Jakautuminen Eurooppalaiset yhteishankkeet N + 4 N + 5 ja seur. vuodet Yhteensä 16,76 16,76 25,26 25,26 84,04 Täydentävät toimenpiteet 3,74 3,74 5,365 5,365 18,21 Yksilökohtaiset apurahat 0,4 0,4 0,65 0,65 2,1 YHTEENSÄ 20,9 20,9 31,275 31, , Tekninen ja hallinnollinen apu, tukimenot ja tietotekniikkakustannukset (maksusitoumusmäärärahat) 1) Tekninen ja hallinnollinen apu a) Teknisen avun toimistot b) Muu tekninen ja hallinnollinen apu: -sisäinen: - ulkoinen: josta hallinnon tietotekniikkajärjestelmien perustamis- ja ylläpitokustannusten osuus Kohta 1 yhteensä N + 4 N + 5 ja seur. vuodet Yhteensä 2) Tukimenot 0,2 0,2 0,2 0,2 0,8 a) Seuranta 0,2 0,2 0,2 0,2 0,8 b) Asiantuntijakokoukset 0,1 0,1 0,1 0,1 0,4 c) Tiedotus ja julkaisut 0,1 0,1 0,1 0,1 0,4 Kohta 2 yhteensä 0,6 0,6 0,6 0,6 2,4 YHTEENSÄ 0,6 0,6 0,6 0,6 2,4 18

19 Tempus III -ohjelman hyväksymisestä tehdyn neuvoston päätöksen 1999/311/EY liitteen säännösten mukaisesti komissio saa lisäksi teknistä apua, jota tarvitaan ehdotetulla tavalla muutetun päätöksen mukaisten toimien toteuttamista varten Toimenpidekohtainen kustannuslaskelma, B osa (koko ohjelmakaudeksi) Maksusitoumusmäärärahat milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella) Jakautuminen Suoritteen/ tuotoksen tyyppi (hanke, asiakirja jne.) Suoritteiden/ tuotosten määrä (yhteensä vuosiksi 1...n) Yksikkökustannus keskimäärin Kokonaiskustannukset (yhteensä vuosiksi 1...n) =(2X3) Eurooppalaiset yhteishankkeet Täydentävät toimenpiteet Yksilökohtaiset apurahat Tukitoimenpiteet Monenväliset verkostot (myös opiskelijoiden ja henkilöstön vaihdot ja opetussuunnitelmien kehittäminen) Hankkeet (temaattinen verkostoituminen, hyvien toimintatapojen vaihto, pilottihankkeet) Henkilövaihdot Tiedotus/neuvonta ,450 0,157 0,003 0,05 84,04 18,21 2,1 2,4 KOKONAIS- KUSTANNUKSET 106,75 7. VAIKUTUKSET HENKILÖSTÖÖN JA HALLINTOMENOIHIN Vaikutukset henkilöstöön ja hallintomenoihin katetaan koulutuksen ja kulttuurin pääosastolle vuotuisessa määrärahojen jakoa koskevassa menettelyssä osoitetuista määrärahoista. Vuotta 2003 koskevassa vuosistrategiassa on otettava huomioon, että vuoden 2002 työohjelmassa kyseinen toimenpide oli määritelty yhdeksi ensisijaisista aloista Vaikutus henkilöstöön Toimen laji Toimenpiteen hallinnointiin tarvittava nykyinen ja/tai uusi henkilöstö Vakinaisten toimien määrä Väliaikaisten toimien määrä Yht. Tehtävän kuvaus Virkamiehet väliaikaiset toimihenkilöt Muu henkilöstö tai A B C Yhteensä Toimintalinjojen kehittäminen ja ohjelman hallinnointi; rahoitus ja hallinto; sihteeristö. 19

20 7.2. Henkilöstön taloudellinen kokonaisvaikutus Henkilöstön laji Määrä euroina Laskutapa Virkamiehet Väliaikaiset toimihenkilöt Muu henkilöstö (budjettikohta mainittava) Yhteensä x Muut toimesta johtuvat hallintomenot Budjettikohta (numero ja nimike) Kokonaismääräraha (osasto A7) A071 Virkamatkat A07030 Kokoukset A07031 Pakolliset komiteat Määrä euroina Ei rahoitusvaikutusta Laskutapa 2 x 8 (kolmipäiväistä) virkamatkaa x 2000 kolmansiin maihin; 15 virkamatkaa x 650* EY:n alueella 2 työryhmäkokousta x 1 osallistuja x 15 jäsenvaltiota x 650* Lisäkokouksia ei tarvita. Tietojärjestelmät 5001/A-4300) (A- Muut menot: A osa (eriteltävä) *Yksikkökustannukset Yhteensä Määrät vastaavat 12 kuukauden kokonaismenoja. I Yhteensä vuodessa ( ) II Toimen kesto III Toimen kokonaiskustannukset vuotta

21 8. SEURANTA JA ARVIOINTI 8.1. Seurantajärjestelmä Tekninen apu huolehtii ohjelmien seurannasta. Ohjelman jatkuva seuranta perustuu tietoihin, jotka ovat suoraan komission käytettävissä (erityisesti tuetuista hankkeista saatuihin tietoihin). Tuensaajat ovat velvollisia laatimaan lopulliset vuosittaiset toiminta- ja rahoituskertomukset ja tarvittaessa väliraportteja, joihin sisältyvät valintaprosessin aikana laaditut tulosindikaattoreita koskevat kriteerit. Ohjelman yhteydessä kehitetään seurantastrategia, johon tarvittaessa sisältyy paikan päällä tehtäviä tarkastuskäyntejä. Hankkeisiin sisältyy sisäinen arviointi tai ulkoisten asiantuntijoiden tai komission henkilöstön suorittamaa arviointia koskeva määräys sekä jatkotoimia koskevat tiedot. Yksittäisten hankkeiden (esimerkiksi seminaarien ja konferenssien) osalta suunnitellaan, että komission edustajat osallistuvat valikoituihin tilaisuuksiin arvioidakseen toimien tulokset ja laatiakseen yksityiskohtaiset arviointiraportit. Paikan päällä tehtäviä tilintarkastuksia suoritetaan tarvittaessa. Tuettavien toimien ja ohjelmien kokonaisarviointi tehdään ainakin joka kuudes vuosi, ja ensimmäinen näistä arvioinneista tulisi saattaa päätökseen kolmen vuoden kuluessa Arvioinnin yksityiskohtaiset säännöt ja arviointijaksot Jälkikäteen suoritetaan toimen vaikutuksia käsittelevä arviointi. 9. PETOSTEN TORJUNTATOIMET Kaikissa rahoituspäätöksissä sekä komission ja edunsaajien välisissä sopimuksissa taataan komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle mahdollisuus tehdä tarkastus yhteisön avustuksen edunsaajan luona ja mahdollisuus vaatia todisteet sopimusten ja oikeudellisten sitoumusten puitteissa kirjatuista menoista viiden vuoden ajan sopimuskauden päättymisestä. Avustusten edunsaajien on laadittava selvitys hankkeesta ja sen kuluista, jotka tarkastetaan sekä kustannuslajien että niiden tukikelpoisuuden osalta yhteisön avustukselle asetettujen tavoitteiden mukaisesti sekä sopimusehdot, taloudelliset näkökohdat ja moitteettoman varainhoidon periaatteet huomioon ottaen. Rahoitussopimukseen liitetään tiedot rahoituksen hallinnosta ja sen käytöstä niiden menojen määrittelemiseksi, joihin sopimuksen alainen rahoitus on käytettävissä. Tarvittaessa yhteisön varoilla katettavat, edunsaajan kirjanpitoon merkittävät kustannukset voidaan rajoittaa todellisiin, tunnistettaviin ja tarkistettaviin kustannuksiin myönnettyjen avustusten valvonnan ja tilintarkastuksen (sekä rahoituskohteiden valinnan) helpottamiseksi. 21

22 New.eu Domain Changed Web and Addresses The introduction of the.eu domain also required the web and addresses of the European institutions to be adapted. Below please find a list of addresses found in the document at hand which have been changed after the document was created. The list shows the old and new address, a reference to the page where the address was found and the type of address: http: and https: for web addresses, mailto: for addresses etc. Page: 2 Type: http: Old: New: Addendum: 1