PERINNELAIVA-ASIAIN PÖYTÄKIRJA 1/2010 ASIANTUNTIJALAUTAKUNTA

Transkriptio

1 PERINNELAIVA-ASIAIN PÖYTÄKIRJA 1/2010 ASIANTUNTIJALAUTAKUNTA Museoviraston asettaman perinnelaiva-asiain asiantuntijalautakunnan pöytäkirja numero 1/2010 Aika kello Paikka Museovirasto, 5. kerroksen neuvotteluhuone Läsnä Marja Pelanne (Museovirasto) puheenjohtaja Guy Björklund (Pietarsaaren kaupunginmuseo) Ulla Kallberg (Merikeskus Forum Marinum) Jerker Klawer (Trafi) Mirjam Kosunen (Savonlinnan maakuntamuseo) Ari Reunanen (Suomen höyrypursiseura) Petri Sipilä (Suomen Laivahistoriallinen yhdistys ry) Hannu Matikka (Museovirasto) sihteeri Poissa Mikko Niini Visa Roine (Suomen merihistoriallinen yhdistys ry) (Viaporin telakka ry) Ennen varsinaista kokousta lautakunnan jäsenillä oli mahdollisuus kello tutustua jäänmurtaja Tursoon Helsingin Hietalahdessa. 1 KOKOUKSEN AVAUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS Puheenjohtaja avasi kokouksen toivottaen lautakunnan jäsenet tervetulleeksi kokoukseen. Todettiin kokouksen olevan päätösvaltainen. 2 ESITYSLISTAN HYVÄKSYMINEN Käytiin läpi ja hyväksyttiin kokouskutsun mukana jaettu esityslista.

2 2 3 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VALINTA Perinnelaiva-asiain asiantuntijalautakunnan pöytäkirjan 1/2010 tarkastajiksi valittiin Ari Reunanen ja Ulla Kallberg. 4 EDELLISEN KOKOUKSEN PÖYTÄKIRJA Käytiin läpi edellisen kokouksen 3/2009 pöytäkirja. Todettiin, että pöytäkirjan tarkastajat ovat sen hyväksyneet, ja että pöytäkirja on ollut luettavissa rekisterin sivuilla osoitteessa kohdassa pöytäkirjat. 5 REKISTERIN TYÖJÄRJESTYKSEN MUUTTAMINEN Käytiin läpi esitystä työjärjestyksen muuttamiseksi. Todettiin, että Museoviraston nimi säilytetään toistaiseksi työjärjestyksessä. Jos viraston nimi muuttuu organisaatiouudistuksen myötä, niin asia korjataan myös työjärjestykseen. Entistä Merenkulkulaitosta perinnelaiva-asiain asiantuntijalautakunnassa edustaa vastaisuudessa Liikenteen turvallisuusvirasto Trafin merenkulku-osaston edustaja. Muiden asiantuntijalautakuntaan jäseniksi pyydettävien organisaatioiden listaamisesta työjärjestykseen sovitaan Museoviraston kanssa. Lautakunta esittää, että työjärjestyksessä mainitaan kaikki nykyisin lautakunnassa edustettuina olevat organisaatiot. Museoiden edustajista asiantuntijalautakuntaan esitetään, että Museovirasto pyytää esityksen jäsenistä Suomen Museoliitolta. Muilta osin todettiin, että aikaisemmin kokouksissa 2/2009 ja 3/2009 esitetyt muutokset täsmentävät ja selkiyttävät rekisterin toimintaa. Tärkeänä pidettiin edelleen sen julkituomista, että rekisteriin voidaan hyväksyä ainoastaan ammatti- tai virkakäyttöön rakennettu Suomen lipun alla purjehtiva alus.

3 3 Huvikäyttöön rakennettuihin aluksiin liittyen päätettiin keskustelun jälkeen, että niitä ei vastaisuudessakaan alusten koosta riippumatta tulla esittämään hyväksyttäväksi Perinnelaivarekisteriin, jonka tehtävät ja suuntaviivat määriteltiin OPM:n koolle kutsuman laivamuseotoimikunnan mietinnössä (OPM komiteamietintö 1989:65), mietinnön julkaisemisen jälkeisessä Eduskuntakyselyssä 20/1991&{ID}=KK+20/1991&{EXTRA}=null sekä vuonna 1992 julkaistussa perinnelaivarekisterityöryhmän mietinnössä (OPM:n työryhmien muistioita 1992:53). Lautakunta totesi, että huvikäyttöön rakennetuilla aluksilla on kiistatta oma kulttuurihistoriallinen arvonsa, mutta vanhojen tai muutoin arvokkaiksi luokiteltujen veneiden rekisteröintiä varten on laadittava oma selvitys mm. säilyneiden veneiden lukumääristä, tyypeistä ja arvokriteereistä. Selvitystyön käynnistämiseksi tarvitaan huviveneilyn tallennuksesta ja säilymisestä vastaavien yhteisöjen ja venealan organisaatioiden laajaa yhteistyötä. Lautakunta jatkoi keskustelua myös mahdollisista erikseen nimettävistä rekisteriin hyväksytyn aluksen ylläpitoon liittyvistä velvoitteista, jotka voitaisiin merkitä työjärjestykseen. Erityisenä ongelmana koetaan se, että rekisteriin hyväksyttyjen ja erityisesti avustusta saaneiden alusten omistajilla ei ole juridisia velvoitteita ylläpitää alustaan rekisterin työjärjestyksen edellyttämässä kunnossa ja käytössä. Sovittiin, että rekisteriin hyväksyttyjen alusten omistajille laaditaan ohjeistus ( code of good practice ), jota alusten omistajien odotetaan noudattavan. Yksi mahdollinen jo olemassa oleva suositus liittyen vanhojen alusten käyttöön, ylläpitoon ja restaurointiin löytyy European Maritime Heritagen sivuilta ( ). Päätettiin työjärjestyksen muuttamiseen liittyen lisäksi, että rekisteriin hyväksyttävien alusten tulee olla vähintään 50 vuotta vanhoja. Avustusten hakuun liittyen esitetään, että hakuaika muutetaan tammikuuksi. Alusten maastavientiin ja avustusten takaisinperintään liittyvät työjärjestyksessä mainittavat ehdot valmistellaan Museoviraston hallinto-osaston kanssa. Korjattu esitys uudeksi työjärjestykseksi esitetään liitteessä 1.

4 4 Päätettiin jatkaa asian käsittelyä seuraavassa kokouksessa. 6 ALUSTEN INVENTOINTI Petri Sipilä raportoi maassamme säilyneen aluskannan inventoinnin etenemisestä. Tähän mennessä on kartoitettu mm. Laivamuseotoimikunnan mietintöön vuonna 1989 listattujen alusten tilaa (paljonko tuhoutunut tai muutoin poistunut listalta) ja laajennettu em. luetteloitujen alusten listausta siten, että esimerkiksi kalastusalukset, lautat, ruoppaajat ja viranomaisten käytössä olevat alukset on huomioitu uudessa inventoinnissa. Alusten lukumäärä nousee huomattavaksi suuremmaksi kuin vuonna 1989 julkaistussa inventoinnissa. Lisäksi kuultiin, että muutamia perinnelavarekisteriinkin merkittyjä aluksia on kateissa eli alusten olinpaikka ei tunneta, ja että rekisteriin hyväksyttyjen alusten omistajien ilmoittamat rakennusvuodet eivät kaikki pidä paikkaansa. Todettiin keskustelun jälkeen, että perinnelaivarekisteri tarvitsisi huomattavasti enemmän valokuvia rekisteriin hyväksytyistä aluksista. Edelleen keskusteltiin inventoinnin hyödyntämismahdollisuuksista niin perinnelaivarekisterin tietokannassa kuin rekisterin kotisivuilla. Keskusteltiin inventoinnin aikataulusta ja tulosten julkaisemisesta. Todettiin, että hanke valmistuu syksyllä 2010, jolloin tulokset olisi luonnollista hyvä esitellä jossain tilanteeseen sopivassa riittävän merkittävässä tapahtumassa. Yksi tällainen vaihtoehto on lokakuussa 2010 Helsingin Hietalahdessa järjestettävä laivatapahtuma. Keskusteltiin myös perinnelaivoja, perinnelaivarekisterin toimintaa ja alusten kunnostustoimintaa esittelevän julkaisun toimittamisesta. Puheenjohtaja kertoi, että tällaisen kirjan tekemistä voi esittää Museoviraston julkaisutyöryhmälle. Sovittiin, että sihteeri laatii alustavan luonnoksen julkaisun dispositiosta seuraavaan kokoukseen.

5 5 Päätettiin jatkaa asian käsittelyä seuraavassa kokouksessa. 7 HAKEMUKSET PERINNELAIVAREKISTERIIN Lautakunnalla oli käsiteltävänään kaksi uutta hakemusta: m/s Saari (kotipaikka Korpilahti) ja m/aux Hawila (kotipaikka Nauvo). Päätettiin jättää alusten käsittely pöydälle siihen asti kunnes koko maan aluskannan inventointi (katso pykälä 6) on valmistunut. Myös aikaisemmissa kokouksissa pöydälle jätettyjen hakemusten (m/s Nicke, m/s Herring ja m/s Nerkoo) käsittelyä jatketaan vasta sen jälkeen, kun laivojen uusi inventointi on valmistunut. Käytiin yleiskeskustelua rekisteriin hyväksyttävistä aluksista. Todettiin, että edellisessä kokouksessa 3/2009 päätettiin esimerkiksi esittää, että rekisteriin ei hyväksyttäisi aluksia m/v Ahti, m/v AEB ja m/v Andros. Todettiin edelleen asiasta käydyn keskustelun perusteella, että lautakunta ei kumoa tai kiistä päätöksellään em. alusten historiallista arvoa, vaan tehty päätös perustuu voimassa olevan työjärjestykseen sekä perinnelaivarekisterin perustamista suosittaneisiin mietintöihin. Oltiin yhtä mieltä siitä, että em. kolme alusta on alle 12 metrin pituisia veneitä eikä laivoja, joiden säilymiseksi dokumentteina maamme merenkulun historiasta perinnelaivarekisteri perustettiin. Todettiin, että syksyllä valmistuvan inventoinnin perusteella lautakunta pääsee määrittelemään säilyneiden alusten arvon uudelleen, ja tarvittaessa siivoamaan rekisterin sellaisista aluksista, jotka sinne eivät mahdollisesti kuulu. Edelleen todettiin, että alukset voitaisiin tulevaisuudessa pohjoismaisten esikuvien perusteella luokitella kahteen kategoriaan, joista vain arvokkaampaan kuuluvien alusten säilymistä tuettaisiin taloudellisesti. 6 VUODEN 2010 KUNNOSTUS- JA ENTISTÄMISAVUSTUKSET Käytiin läpi avustusten jakoperiaatteita. Todettiin, että taloudellista tukea myönnetään ensisijaisesti

6 6 Perinnelaivarekisteriin merkittyjen kulttuurihistoriallisesti arvokkaiksi luokiteltujen alusten kunnostus- ja entistämistyöhön, ja että rekisteriin kuulumattomille aluksille tukea voidaan myöntää vain poikkeustapauksissa. Korjaus- ja entistämistöihin myönnettävän avustuksen ehtona edellytetään aina, että työt tehdään etukäteen esitettyjen ja asiantuntijalautakunnan hyväksymien korjaussuunnitelmien mukaisesti aluksen kulttuurihistoriallista arvoa vaalien. Tukea saavien kunnostus- ja entistämistöiden tulee auttaa aluksen ominaisluonteen ja/tai historiallisen aitouden säilymistä. Alkuperäisyydestä poikkeavat muutokset sallitaan korjaustöissä vain siinä tapauksessa, että asiantuntijalautakunta on ne etukäteen hyväksynyt. Mikäli mahdollista, tulevat kunnostustyöt tehdä perinteisin tai niitä vastaavin työmenetelmin ja rakenteellisin ratkaisuin käyttäen alkuperäisiä materiaaleja. Avustusten maksatusta ja käyttöä ohjaa valtionavustuslaki ( ) ja että lautakunnan tekemien periaatepäätösten mukaisesti esitettävä avustus voi olla kolmasosa hyväksytyistä kokonaiskustannuksista. Muistutettiin, että avustus maksetaan avustuksensaajan tilille vasta sen jälkeen kun avustuspäätöksessä mainittu tiliselvitys ja raportti tehdyistä töistä on toimitettu, tarkastettu ja hyväksytty. Avustuksen saajan tulee pystyä osoittamaan tiliselvityksessään, että kunnostustöissä on käytetty myös vaadittu omarahoitusosuus. Asiantuntijalautakunnan sihteeri ilmoitti, että Opetusministeriö on asettanut Museoviraston käyttöön vuodeksi 2010 yhteensä euroa käytettäväksi kulttuurihistoriallisesti arvokkaiksi luokiteltujen alusten korjaus- ja entistämistoimintaan. Lisäksi lautakunta voi tehdä esitykset edellisen kahden vuoden aikana käyttämättä jääneistä määrärahoista. Summa tarkastetaan hallinnosta seuraavaan kokoukseen mennessä. Todettiin, että lautakunnassa Suomen höyrypursiseuraa edustava Ari Reunanen on jäävi käsittelemään s/s Turson hakemusta ja Savonlinnan maakuntamuseota edustava Mirjam Kosunen Paul Wahlin hakemusta.

7 7 Lautakunnan sihteeri kertoi, että määräaikaan mennessä saapui kaikkiaan 27 avustushakemusta. Yksi hakemus (m/aux Valborg) saapui reilu kuukausi määrärajan jälkeen. Lautakunta totesi, ettei se pysty ottamaan ko. hakemusta käsiteltäväkseen. Hakemuksista yhden aluksen (dnro 04/PLR2/2010 s/s Armas) omistajan edustaja ilmoitti, että se ei hae uutta avustusta vuoden 2010 määrärahoista vaan keskittyy tekemään aikaisemmin alukselle myönnettyjen avustusten mukaiset kunnostustyöt uuteen määräaikaan mennessä. Todettiin lisäksi, että yhtä hakemusta (dnro 07/PLR2/2010 s/s Suur-Saimaa) ei voida käsitellä johtuen aluksen epäselvistä omistussuhteista. Kahdesta hakemuksesta (dnro 10/PLR2/2010 m/v Andros ja dnro 19/PLR2/2010) todettiin, että niitä ei käsitellä, koska edellisessä kokouksessa 3/2009 tehtiin päätös jonka mukaan aluksia ei esitetä hyväksyttäväksi perinnelaivarekisteriin. Hakemuksessa dnro 11/PLR2/2010 s/s Leppävirta haettiin avustusta takautuvasti jo tehtyihin töihin; koska tämä ei rekisterin sääntöjen mukaan ole mahdollista pyysi aluksen omistaja hakemuksen käsittelyn keskeyttämistä. Purjelaivojen osalta (hakemukset dnro 08/PLR2/2010 m/aux Vivan; dnro 12/PLR2/2010 s/y Freja; dnro 15/PLR2/2010 m/aux Marita; dnro 17/PLR2/2010 m/aux Kathrina; dnro 20/PLR2/2010 m/aux Hoppet; dnro 26/PLR2/2010 jahti Alma; dnro 27/PLR2/2010 m/aux Inga-Lill) päätettiin, että kaikkiin pyydetään lisäselvityksiä erityisesti liittyen hankkeiden rahoitussuunnitelmiin, ja että hakemukset käsitellään seuraavassa kokouksessa. Lisäksi päätettiin pyytää lisäselvityksiä alukselta m/s Alpo (dnro 02/PLR2/2010), jonka hakemus käsitellään niin ikään seuraavassa kokouksessa. Käytiin läpi ja käsiteltiin loput 14 avustushakemusta. Päätettiin esittää Museovirastolle, että avustusta myönnettäisiin 14 alukselle, joista 12 on höyrylaivoja, 1 moottorilaiva ja 1 proomu. Lautakunnan esitykset perusteluineen esitetään liitteessä 2. Esitysten yhteissumma on ,00 euroa.

8 8 Keskusteltiin korjausraporteista ja niiden laittamisesta rekisterin kotisivuille. Todettiin, että korjausraportit hyödyttäisivät vastaisuudessa tehtäviä kunnostustöitä, mutta avustuspäätösten mukana tehtävät raportit eivät sellaisenaan ole julkaisukelpoisia. Jos halutaan laadukkaita ja luotettavia korjausraportteja, tulisi lautakunnan sihteerin dokumentoida alusta loppuun yksi tai kaksi mielenkiintoista, yleistä, tyypillistä tai muutoin hyödyllistä avustuksen turvin tehtyä kunnostus- ja entistämistyötä. Todettiin keskustelun lopuksi, että lautakunta voisi esittää joka vuosi toivomuksensa millaisia kunnostus- ja entistämistöitä olisi syytä dokumentoida. Päätettiin jatkaa asian käsittelyä seuraavassa kokouksessa. 9 ALUSTEN PISTEYTYSJÄREJESTELMÄ Päätettiin käsitellä pisteytysjärjestelmää sen jälkeen, kun kaikki vuoden 2010 avustushakemukset on käsitelty. 10 MUUT ASIAT Muita asioita ei ollut. 11 SEURAAVA KOKOUS Sovittiin alustavasti, että seuraava kokous pidetään Museovirastossa Sihteeri tarkistaa ajankohdan ja varmistaa kokouspäivän seuraavassa kokouskutsussa. PÖYTÄKIRJAN VAKUUDEKSI Puheenjohtaja Sihteeri Marja Pelanne Hannu Matikka Pöytäkirjan tarkastajat Ulla Kallberg Ari Reunanen

9 9 LIITE 1 TYÖJÄRJESTYS Perinnelaiva Perinnelaivaksi nimitetään Perinnelaivarekisteriin kuuluvaa merenkulun historian kannalta arvokasta alusta, joka on myös arvonsa mukaisessa käytössä ja kunnossa. Perinnelaivarekisteri Museovirasto pitää Perinnelaivarekisteriä perinnelaivojen säilymisen ja asianmukaisen kunnostamisen varmistamiseksi. Rekisteriin pääsemiseksi aluksen omistajan on osoitettava hakemuksensa Museovirastolle. Päätöksen aluksen hyväksymisestä rekisteriin tekee Museovirasto perinnelaiva-asiain asiantuntijalautakunnan esitysten perusteella. Perinnelaivarekisterin jäsenyys on määräaikainen. Säilyttääkseen jäsenyyden rekisterissä tulee rekisteriin hyväksytyn aluksen omistajan tulee toimittaa 5 vuoden välein riittävät todisteet siitä, että alus on edelleen rekisterin työjärjestyksessä esitetyssä käytössä ja kunnossa. Jos rekisteriin hyväksytty alus vaihtaa omistajaa, rekisterin jäsenyys päättyy. Mikäli aluksen uusi omistaja haluaa säilyttää jäsenyyden rekisterissä, tulee jäsenyyttä hakea uudelleen. Rekisterin jäsenyys päättyy myös siinä tapauksessa, että alukseen tehdään muutostöitä ilman asiantuntijalautakunnan hyväksyntää. Perinnelaivarekisteriin hyväksyttävän aluksen tulee täyttää seuraavat kriteerit. Alus on rekisteröity Suomessa. Alus on katsastettu voimassa olevien lakien ja asetusten sekä hyvän merimiestavan mukaisesti. Alus on rakennettu ammatti- tai virkakäyttöön. Alus on vähintään 50 vuotta vanha. Aluksen vähimmäispituus on 12 metriä. Pituuden kohdalla voidaan tehdä erityistapauksissa poikkeuksia. Lisäksi otetaan huomioon seuraavat kriteerit, joista erillisessä rekisterihakemuksessa edellytetään esitettävän riittävät selvitykset: Aluksen ikä ja Suomessa olo aika. Aluksen alkuperäisyys ja ainutlaatuisuus: alus on hyvin säilynyt rakenteen, takilan, kulkukoneistonsa sekä varustelun osalta tai alus on entistetty asianmukaisesti alkuperäistä vastaavaan kuntoon. Olemassa olevien vastaavanlaisten alusten lukumäärä kotimaassa tai maailmalla on vähäinen tai alus on tunnetun laivanrakentajan työtä. Aluksen kulttuurihistoriallinen arvo. Aluksen merkittävyys ja dokumentaatioarvo Suomen merenkulun historian kannalta.

10 10 Museovirasto ylläpitää rekisteriin hyväksytyistä aluksista tietokantaa, johon hakemuksin ja avustuksiin liittyvät tiedot kirjataan. Asiantuntijalautakunta Museovirasto asettaa kolmeksi vuodeksi kerrallaan asiantuntijalautakunnan, joka tekee esityksiä alusten hyväksymiseksi Perinnelaivarekisteriin, antaa lausuntoja hakemuksista harkinnanvaraisen valtiontuen saamiseksi perinnelaivojen korjaus- ja kunnostamistyöhön sekä suorittaa muitakin Museoviraston lautakunnalle osoittamia asiantuntijatehtäviä. Asiantuntijalautakuntaan kuuluu Museoviraston nimeämä puheenjohtaja ja sihteeri sekä enintään kahdeksan jäsentä. Muita valtion viranomaisia lautakunnassa edustaa Liikenteen turvallisuusviraston Trafin merenkulkuosaston nimeämä edustaja. Ehdotuksia muiksi jäseniksi pyydetään ainakin Suomen Höyrypursiseura ry:ltä, Suomen Merihistoriallinen Yhdistys ry:ltä, Viaporin Telakka ry:ltä ja Suomen Laivahistoriallinen Yhdistys ry:ltä. Museoiden edustajista asiantuntijalautakuntaan pyydetään esitys Suomen Museoliitolta. Asiantuntijalautakunnan jäsenen taustayhteisö vastaa jäsenensä toiminnasta aiheutuvista matka- ym. kuluista, ellei Museoviraston kanssa ole erikseen muuta sovittu. Valtion taloudellinen tuki Perinnelaivarekisteriin merkittyjen alusten korjaus ja entisöinti perustuu pääosin omaehtoiseen toimintaan ja omistajien edellytetään huolehtivan alusten kunnosta. Museovirasto voi hakemuksesta myöntää valtionavustuslain (688/2001) mukaista kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden alusten kunnostamis- ja entistämisavustusta kulkukuntoisten Perinnelaivarekisteriin merkittyjen alusten korjaus- ja entisöimistöiden suorittamiseen. Avustuksen myöntämisen ehtona on, että aluksella on ammatti- ja virkakäyttöön liittyvä suomalainen historia, tai että alus on rakennettu Suomessa. Kunnostusvaiheessa oleville merenkulun historian kannalta arvokkaille aluksille, jotka korjaustöiden valmistumisen jälkeen on mahdollista hyväksyä Perinnelaivarekisteriin, voidaan myöntää avustuksia vain poikkeustapauksissa. Avustusta haetaan Museovirastolta tammikuussa tarkoitusta varten suunnitellulla lomakkeella. Hakemukseen tulee sisältyä mm. korjaussuunnitelma, sen kustannusarvio ja rahoitussuunnitelma. Avustusten suuruus harkitaan tapauskohtaisesti. Myönnettävä taloudellinen tuki on pääsääntöisesi kolmasosa hankkeen hyväksytyistä kokonaiskustannuksista. Päätös avustusten jakamisesta tehdään huhtikuun loppuun mennessä. Avustusta ei myönnetä valtion omistamien alusten kunnostus- ja entistämistöihin Myönnetty avustus maksetaan kunnostus- ja entistämistöiden päätyttyä toteutuneiden kustannusten perusteella sen jälkeen, kun avustuspäätöksen mukana toimitettu avustuksen käyttöä koskeva tiliselvitys on tarkastettu ja hyväksytty. Avustuksen saajan on kaikissa tapauksissa annettava Museovirastolle viimeistään myöntämisvuotta seuraavan vuoden toukokuun loppuun mennessä valtionavustuksen

11 11 käyttöä koskeva selvitys Museoviraston määräämällä tavalla. Jos valtionavustus on myönnetty tiettyä valtionavustuspäätöksessä määriteltyä käyttötarkoitusta varten käytettävän omaisuuden perusparannukseen, omaisuutta ei saa käyttää pysyvästi muuhun kuin valtionavustuspäätöksessä määriteltyyn käyttötarkoitukseen eikä omaisuuden omistus- tai hallintaoikeutta luovuttaa toiselle valtionavustuspäätöksessä määrättynä valtionavustuksen kohteena olevan omaisuuden käyttöaikana. Jos alus myydään ulkomaille, voi Museovirasto vaatia myönnetyt avustukset tietyin edellytyksin maksettavaksi takaisin. Tämä työjärjestys tulee voimaan Pääjohtaja Hallintojohtaja

12 12 LIITE 2 Perustelut pykälässä 8 tehtyihin päätöksiin. 2.1 Alukset joille esitetään korjaus- ja entistämisavustuksia 01/PLR2/2010 S/s Paul Wahl Omistaja Vip-Cruise Kotipaikka Savonlinnna Kampiakselin uusimiseen /PLR2/2010 S/s Ahti Omistaja Höyrylaiva s/s Ahti perinneyhdistys ry Kotipaikka Lappeenranta Höyryturbiinin kunnostukseen /PLR2/2010 S/s Karjalankoski Omistaja Pasi Piironen Kotipaikka Kuopio Kattilan palauttamiseen halkokäyttöiseksi /PLR2/2010 S/s Turso Omistaja S/s Turso yhdistys ry Kotipaikka Helsinki Kone- ja höyrytekniikan uusimiseen sekä hyttien ja miehistötilojen entisöintiin /PLR2/2010 S/s Norrkulla Omistaja Helsingin höyrylaivaosakeyhtiö Kotipaikka Helsinki Korsteenin uusimiseen 5000.

13 13 13/PLR2/2010 S/s Enso Omistaja Veikko Lindroos Kotipaikka Ristiina Kattilan ja rungon kunnostukseen /PLR2/2010 S/s Satu Omistaja Pekka Buuri Kotipaikka Lappeenranta Aluksen rungon kunnostukseen /PLR2/2010 S/s Metsä Omistaja Esko Härö Kotipaikka Kuhmoinen Rungon kunnostukseen /PLR2/2010 S/s Lokki Omistaja Petri Korpivaara Kotipaikka Helsinki Kansirakenteiden uusimiseen /PLR2/2010 S/s Tarjanne Omistaja Runoilijan tie Oy Kotipaikka Tampere Maston uusimiseen /PLR2/2010 S/s Wenno Omistaja Puumalan kunta Kotipaikka Puumala Rungon ja koneen kunnostukseen 1150.

14 14 23/PLR2/2010 M/s Unterelbe Omistaja JR Shipping Ky Kotipaikka Porvoo Potkuriakselin ja pääkoneen kunnostukseen /PLR2/2010 Proomu Ilma Omistaja Ari Juva Kotipaikka Puumala Rungon kunnostukseen /PLR2/2010 S/s Antero Omistaja Ari Juva Kotipaikka Puumala Rungon kunnostukseen Alukset joille ei esitetä avustusta 10/PLR2/2010 M/v Andros Omistaja Raimo Rajala Kotipaikka Tampere Alusta on päätetty olla esittämättä Perinnelaivarekisteriin. 19/PLR2/2010 M/v Ahti Omistaja Ilmari Dunder Kotipaikka Tampere Alusta on päätetty olla esittämättä Perinnelaivarekisteriin. 2.3 Hakemukset joiden käsittely keskeytettiin hakijan pyynnöstä 04/PLR2/2010 S/s Armas 07/PLR2/2010 S/s Suur-Saimaa

15 15 11/PLR2/2010 S/s Leppävirta 2.4 Seuraavassa kokouksessa käsiteltävät hakemukset 02/PLR2/2010 M/s Alpo 08/PLR2/2010 M/aux Vivan 12/PLR2/2010 S/y Freja 15/PLR2/2010 M/aux Marita 17/PLR2/2010 M/aux Kathrina 20/PLR2/2010 Kaljaasi Hoppet 26/PLR2/2010 Jahti Alma 27/PLR2/2010 M/aux Inga-Lill