Perinnelaivarekisteri Vuosikertomus 2011

Transkriptio

1 Perinnelaivarekisteri Vuosikertomus Hannu Matikka

2 2 SISÄLLYS 1. Johdanto 3 2. Perinnelaiva-asiain asiantuntijalautakunta 4 3. Hakemukset Perinnelaivarekisteriin 4 4. Kunnostus- ja entistämisavustukset Suomalaisten kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden alusten inventointihanke 6 6. Arvoluokitus 8 7. Toimintasuunnitelma Liitteet Liite 1 Perinnelaivarekisteriin hyväksytyt, hylätyt ja esitetyt alukset 13 Liite 2 Vuoden 2011 harkinnanvaraiset avustukset 20 Kansikuva Vuonna 1939 Hampurissa (Schiffswert W.Holst) valmistunut lastialus Unterelbe (ex. ms "Danzig" , ex ms "Frieda JONAS" , ex ms "UNTERELBE" , ex ms "RAMONA" ). Laivan pituus 47 metriä, bruttovetoisuus 259 tonnia. Kuvaaja Jan Rautawaara.

3 3 1. JOHDANTO Opetusministeriö velvoitti vuonna 1993 Museovirastoa perustamaan Perinnelaivarekisterin ja ylläpitämään sen toimintoja. Rekisterin perustamista esitti kaksi OPM:n asettamaa työryhmää (Laivamuseotoimikunta vuonna 1988 ja Perinnelaivarekisterityöryhmä vuonna 1992). Rekisterin tärkeimmäksi tavoitteeksi asetettiin merenkulun historian kannalta arvokkaiksi luokiteltujen alusten ja niiden asianmukaisen korjaustoiminnan säilyttäminen. Perinnelaivarekisterin toiminta alkoi vuonna 1994 Suomen merimuseossa Hylkysaaressa. Vuonna 2004 Opetusministeriö julkisti esitykset, päätökset ja aikataulut Suomen merimuseon Kotkaan siirrettävistä toiminnoista (OPM työryhmämuistioita ja selvityksiä 2004:4; Suomen merimuseon siirtäminen Kotkaan). Perinnelaivarekisterin osalta todettiin, että Suomen merimuseon museotoimintojen muuttaessa Kotkaan Perinnelaivarekisterin luontevin sijoituspaikka on edelleen Helsinki. Joulukuussa 2008 julkaistussa Museoviraston kehittämistä käsitelleen seurantaryhmän raportissa (Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2008:36; Museovirastosta Suomen kulttuuriperintökeskus) todettiin, että Perinnelaivarekisterin toiminnot tulee liittää Museovirastoon perustettavaan kulttuuriympäristöosastoon. Perinnelaivarekisterin toimipiste sijaitsee Museoviraston päärakennuksessa Nervanderinkadulla. Rekisterin toiminnasta vastaa virkaan lähtien nimitetty erikoistutkija, joka työskentelee Kulttuuriympäristön suojeluosastolla restauroinnin ohjaus- ja tuki yksikössä. Virkaan kuuluviksi strategisiksi tavoitteiksi on määritelty kansallisesti merkittävän kulttuuriperinnön tunnistaminen ja turvaaminen ns. kelluvan kulttuuriperinnön osalta, kulttuuriperinnön näkyvyyden ja saavutettavuuden kehittäminen perinnelaivoja ja niiden korjaamista koskevan tiedon lisäämisellä, sidosryhmätyöllä ja viestinnällä sekä erityisalan osaamisen varmistaminen Museovirastossa ja sen kehittäminen sidosryhmissä.

4 4 2. PERINNELAIVA-ASIAIN ASIANTUNTIJALAUTAKUNTA Museovirasto asettaa kolmeksi vuodeksi kerrallaan asiantuntijalautakunnan, johon kuuluu Museoviraston nimeämä puheenjohtaja ja sihteeri sekä enintään kahdeksan jäsentä. Asiantuntijalautakunnan tehtäviin kuuluu tehdä esityksiä alusten hyväksymiseksi Perinnelaivarekisteriin, antaa lausuntoja hakemuksista harkinnanvaraisen valtiontuen saamiseksi perinnelaivojen korjaus- ja kunnostamistyöhön sekä suorittaa muitakin Museoviraston lautakunnalle osoittamia asiantuntijatehtäviä. Kaudella 2011 lautakunnan puheenjohtajana toimi Suomen Kansallismuseon erikoismuseot ja linnat yksikön intendentti Marja Pelanne ja sihteerinä Kulttuuriympäristön suojelu - osaston erikoistutkija Hannu Matikka. Lautakunnan varsinaisia jäseniä olivat museonjohtaja Guy Björklund (Pietarsaaren kaupunginmuseo), intendentti Ulla Kallberg (Forum Marinum - säätiö), merenkulun ylitarkastaja Jerker Klawer (Trafi), museotoimenjohtaja Mirjam Kosunen (Savonlinnan maakuntamuseo), toimitusjohtaja Mikko Niini (Suomen merihistoriallinen yhdistys ry), Ari Reunanen (Suomen Höyrypursiseura ry), Visa Roine (Viaporin telakka ry) ja VTT Petri Sipilä (Suomen Laivahistoriallinen Yhdistys ry). Lautakunta kokoontui vuonna 2011 neljä kertaa. Lautakunnan kokouspöytäkirjat osoitteessa kirjat 3. HAKEMUKSET PERINNELAIVAREKISTERIIN Perinnelaiva-asiain asiantuntijalautakunta käsitteli 17 hakemusta rekisteriin. Museovirasto hyväksyi lautakunnan esityksestä Perinnelaivarekisteriin alukset m/s Herring, m/aux Jan Mayen, m/aux Helena, s/s Vetäjä V, m/s Bore ja m/s Saari. 1 Lisäksi Museovirasto päätti olla hyväksymättä rekisteriin aluksia m/s Rosetta, m/s Voima, m/s Nicke, m/s Nerkoo ja m/aux Hawila. 1 Forum Marinum-säätiön edustaja Ulla Kallberg jääväsi itsensä alusten Vetäjä V ja m/s Bore käsittelystä.

5 5 Kokouksessa 3/2011 lautakunta päätti esittää Museovirastolle, että rekisteriin hyväksyttäisiin myös parkkilaiva Sigyn mutta ei jahti Eugeniaa. 2 Lisäksi käsiteltiin uudelleen moottorihinaaja Voiman hakemus rekisteriin, mutta uudelleenkäsittely ei muuttanut lautakunnan aikaisemmin Museovirastolle tekemää kielteistä esitystä. Keskeneräisiä hakemuksia oli 3 kappaletta (proomu Matti, m/s Syvinki ja majakkalaiva Relandersgrund). Päätökset perusteluineen esitetään liitteessä 1. Museovirasto on hyväksynyt Perinnelaivarekisteriin vuoden 2011 loppuun mennessä kaikkiaan 92 alusta, joista 55 on höyrylaivoja (= s/s), 16 moottorilaivaa (= m/s), 17 purjelaivaa (= m/aux TAI s/v TAI s/y) ja neljä proomua. Aluksista lisää tietoa ksytyt_alukset 4. KUNNOSTUS- JA ENTISTÄMISAVUSTUKSET 2011 Yleistä Asiantuntijalautakunta on keskustellut toimikautensa aikana avustusten jakoperiaatteista. Yhtä mieltä ollaan oltu siitä, että avustukset tulisi pystyä priorisoimaan sellaisiin kunnostus- ja entistämistöihin, jotka auttavat aluksen säilymistä. Perinnelaivarekisterin tehtävänä on tukea arvokkaiksi luokiteltujen alusten säilymistä pitkällä tähtäimellä, jolloin aikaperspektiivi on usein pitempi kuin määräaikaiskatsastusten välinen aika. Tästä syystä taloudellista tukea on haluttu perustellusti myöntää ensisijaisesti alusten säilymistä tukeviin laajoihin kunnostustöihin ennemmin kuin pienempiin kohteisiin, jotka tähtäävät aluksen ylläpitämiseksi katsastuskunnossa seuraavan 1 2 vuoden ajan. Avustuksen hakemisesta, jakoperiaatteista ja käytöstä kertova opas 2 Forum Marinum-säätiön edustaja Ulla Kallberg jääväsi itsensä parkkilaiva Sigynin käsittelystä.

6 6 Vuoden 2011 avustukset Opetus- ja kulttuuriministeriö asetti Museoviraston käyttöön vuodelle 2011 yhteensä euroa käytettäväksi kulttuurihistoriallisesti arvokkaiksi luokiteltujen alusten kunnostus- ja entistämistoimintaan. Vuodelle 2011 tarkoitettujen avustusten hakuaika päättyi Määräaikaan mennessä saapui 26 avustushakemusta. Museovirasto myönsi lautakunnan esityksestä avustuksina yhteensä euroa käytettäväksi kulttuurihistoriallisesti arvokkaiksi luokiteltujen perinnelaivojen kunnostus- ja entistämisavustuksiin. Avustusta myönnettiin 22 alukselle, joista 11 on höyrylaivoja, 5 moottorilaivoja ja 6 purjelaivoja. 3 Myönteiset ja kielteiset esitykset perusteluineen liitteessä SUOMALAISTEN KULTTUURIHISTORIALLISESTI ARVOKKAIDEN ALUSTEN INVENTOINTIHANKE Tausta Suomen Laivahistoriallinen yhdistys ry. anoi OKM:stä apurahaa maassamme säilyneen aluskannan 4 inventoimiseksi yhteistyössä Museoviraston/Perinnelaivarekisterin kanssa. Inventoinnin tarkoituksena oli päivittää vuonna 1989 julkaistussa Laivamuseotoimikunnan mietinnössä luetteloitujen alusten tila, sekä laajentaa inventointia siten, että uudemmat alukset ja esimerkiksi kalastusalukset, lautat, ruoppaajat jne. otetaan huomioon. Hankkeen tarkoitus, toteutus ja tulokset Hankkeen tarkoituksena on tuottaa luettelo Suomessa olevista kulttuurihistoriallisesti arvokkaista aluksista sekä tarjota apuvälineitä alusten arvon määrittelyyn ja vertailuun. Hankkeen toteuttaja on 3 Viaporin telakka ry:tä edustava Visa Roine jääväsi itsensä m/aux Astridin hakemuksen käsittelystä, Forum Marinum säätiön edustaja Ulla Kallberg m/s Boren sekä Vetäjä V käsittelystä ja Suomen Höyrypursiseura ry:n edustaja Ari Reunanen s/s Turson avustushakemuksen käsittelystä. 4 Aluksella tarkoitetaan tässä yhteydessä ammattikäyttöön rakennettuja pääsääntöisesti yli 10 metrin pituisia aluksia, ei kuitenkaan huvi- tai työveneitä.

7 7 Suomen Laivahistoriallinen Yhdistys ry yhteistyössä Museoviraston kanssa. Inventoinnin lähtökohtana on kartoittaa kaikki suomalaiseen vesiliikenteeseen ja laivanrakennukseen liittyvät alukset, joilla voi olla kulttuurihistoriallista arvoa. Inventoinnin kohteena ovat erityisesti sellaiset alukset, jotka eivät tällä hetkellä kuulu museoiden kokoelmiin tai Perinnelaivarekisteriin, mutta joita voidaan pitää arvokkaina ja jotka voisivat mahdollisesti tulla liitetyksi joko museokokoelmiin tai rekisteröidyksi Perinnelaivarekisteriin. Tietokantaan sisältyvät myös museoiden kokoelmissa olevat alukset sekä Perinnelaivarekisteriin merkityt alukset. Inventoinnin tuloksena syntyvä tietokanta on tarpeellinen työväline Museovirastolle ja myös muille vesiliikenteen historiaa tallentaville museoille. Alusten kuntoa ja alkuperäisyyttä selvittävä inventointi auttaa Museovirastolle esityksiä tekevää lautakuntaa tekemään sekä esityksiä uusien alusten hyväksymisestä rekisteriin kuin avustuksiin liittyviä esityksiä. Alusten inventoinnissa kiinnitetään huomiota tiettyjen alustyyppien yleisyyteen ja tyypillisyyteen omana aikanaan sekä toisaalta sitä kuinka hyvin jäljellä olevat yksilöt ovat säilyneet alkuperäistä tai työnaikaista asuaan. Inventoinnin lopputuloksena julkaistaan olennaisilta osiltaan julkinen luettelo Suomessa säilyneistä aluksista, joilla on kulttuurihistoriallista arvoa. Tietokanta sisältää myös yksinomaan perinnelaivarekisterin ja museotoiminnan tarpeita palvelevaa tietoa koskien mm. alusten alkuperäisyyttä ja kuntoa. Tietokantaan kirjataan alusten historiatiedot. Inventointi julkaistaan myös kirjana vuonna 2012 Suomen Laivahistoriallisen yhdistyksen ja Museoviraston yhteisprojektina. 6. ARVOLUOKITUS Tausta Perinnelaivarekisteriin hyväksyttävien alusten kulttuurihistoriallista arvoa määrittävän pisteytysjärjestelmän kehittämistä esitettiin ensimmäisen kerran jo Perinnelaivarekisterityöryhmän mietinnössä vuonna 1992.

8 8 Perinnelaivarekisterityöryhmän esitys pisteytysjärjestelmäksi oli seuraava: purje- ja höyrylaivat voidaan rakenteidensa lisäksi jakaa osioihin, jotka pisteytetään 0 10 pistettä. Yhteen laskemalla aluksen pistearvo päästäisiin tarkempaan ja objektiivisempaan ilmaukseen aluksen arvosta. Pisteytysjärjestelmä muodostaisi rungon, jota tarvittaessa aluksissa tapahtuvan teknisen kehityksen sekä alusrakenteen koostumuksen ja näiden aiheuttamien painotusten johdosta voitaisiin tarkentaa tai muuttaa (OPM:n työryhmien muistioita 1992:53, sivu 14). Pisteytysjärjestelmän kehittäminen aloitettiin vuonna 1994 mutta kehitystyö keskeytettiin, koska asiantuntijalautakunta ei pitänyt pisteytysjärjestelmää tarpeellisena. Tavoite Nykyinen asiantuntijalautakunta asetti perinnelaivojen arvoluokitusjärjestelmän tavoitteeksi sellaisen työkalun luominen, jonka avulla pystytään tasapuolisesti ratkaisemaan yksittäisen vanhan laivan arvo ottamalla huomioon kaikki aluksen historiaan liittyvät tiedot sekä aluksen säilymiseen vaikuttavat taustatekijät. Lisäksi pisteytysjärjestelmän avulla halutaan erityisesti varmistaa, että julkista taloudellista tukea jaettaessa avustusesityksiä tekevällä asiantuntijalautakunnalla on käytössään yksinkertainen, luotettava ja tasapuolinen työkalu vertailtaessa laivoja keskenään. Näin pystytään varmistamaan taloudellisen tuen ohjautuminen tarkoituksenmukaisella tavalla kaikkein tärkeimpiin kohteisiin. Museoiden kokoelmiin kuuluville laivoille on laadittu Merikeskus Forum Marinumin ja Suomen merimuseon vuosina johtamassa hankkeessa omat dokumentointi- ja arvoluokitusjärjestelmät. Toteutus Alukset jaetaan kolmeen arvoluokkaan

9 9 Arvoluokka 1 Alus edustaa maamme keskeistä vesillä liikkumisen kulttuuriperintöä, jonka historia liittyy kansallisesti ja/tai kansainvälisesti merkittäviin ilmiöihin, tapahtumiin ja/tai henkilöihin. lähde- ja dokumentaatioarvo on hyvä tai kiitettävä edustaa esimerkillisesti omaa alustyyppiään on hyvässä kunnossa asianmukaisen säilymisen eteen tehdään säännöllistä työtä ikä on vähintään 40 vuotta Arvoluokka 2 Alukset jotka eivät täytä kaikkia arvoluokan 1 kriteereitä Arvoluokka 3 Alukset joilla ei ole merkitystä maamme merenkulun historiassa JA / TAI joiden tietoarvo on vähäinen JA / TAI joilla ei tällä hetkellä ole lähde- ja dokumentaatioarvoa JA / TAI jotka eivät enää edusta omaa alustyyppiään JA / TAI jonka kunto on niin huono, että aluksen säilyminen on hyvin epävarmaa

10 10 Pisteytysjärjestelmän yleiset määritelmät Merkitys Suomen vesiliikenteen historiassa Erityistä huomiota kiinnitetään aluksen asemaan maamme kauppamerenkulun ja laivanrakennuksen historiassa. Ammatti- ja /tai virkakäyttöön rakennetulla Suomen lipun alla purjehtineella aluksella voi olla paikallista, kansallista ja/tai kansainvälistä merkitystä myös esimerkiksi liittyen teollisuuteen ja talouselämään valtiolliseen itsenäisyystematiikkaan tai maailmansotiin sosiaalisiin ja henkisiin arvoihin ja tunnemerkityksiin muistojen ja muistelun kiinnekohtana. Lähde- ja dokumentaatioarvo Lähde- ja dokumentaatioarvolla tarkoitetaan informaatioarvoa, joka kertoo miten hyvin alus nykyhetken perusteella pystyy välittämään valikoitua tietoa aluksen historian tietystä vaiheesta.

11 11 Edustavuus Edustavuus on arvio, joka määrittää aluksen kokonaisuuden säilyneisyyttä ja jatkuvuutta. Huomio kiinnitetään Miten alus pystyy kertomaan alkuperäisestä toiminnastaan ja/tai toiminnan muutoksista Miten alus edustaa kokonaisuutena omaa tyyppiään Miten alus edustaa kokonaisuutena tiettyä aikakautta Kunto Aluksen kunto määritellään tarkastuskäyntien, virallisten katsastustodistusten ja aluksen omistajilta pyydetyn materiaalin perusteella. 7. TOIMINTASUUNNITELMA 2012 Perinnelaivarekisterihakemusten käsittely Käsitellään pöydälle jätetyt hakemukset vuodelta 2011 ja 2012 tulleet uudet rekisterihakemukset. Tehdään esitys Museovirastolle kielteisistä ja myönteisistä rekisterihakemuksista sekä rekisteristä poistettavista aluksista, jotka eivät enää täytä työjärjestyksessä esitettyjä ehtoja. Kunnostus- ja entistämisavustukset Käsitellään vuoden 2012 kunnostus- ja entistämishakemukset ja tehdään avustuksista esitys Museovirastolle huhtikuun 2012 loppuun mennessä. Inventointi Viedään loppuun inventointihanke. Julkaistaan inventointiin perustuva laivoja ja Perinnelaivarekisterin toimintaa esittelevä kirja.

12 12 Arvoluokitus Tavoitteena on, että vuoden 2012 kuluessa pystytään arvoluokittamaan tällä hetkellä Perinnelaivarekisteriin merkityt alukset. Arkiston järjestäminen ja kuvien digitalisointi Laaditaan arkistosuunnitelma. Kerätään tietoa ja kuvia rekisteriin kuuluvista ja muista arvokkaista aluksista systemaattisesti. Talletetaan ja päivitetään rekisteriin hyväksyttyjen alusten tiedot valmistuvaan rekisteritietokantaan. Aloitetaan valokuvamateriaalin siirto digitaaliseen muotoon. Dokumentointi- ja hoitosuunnitelmat Laaditaan alusten omistajille yksinkertaiset ja käyttökelpoiset ohjeet alusten dokumentointia varten. Dokumentoinnin tavoite on ohjata laivanomistajia tuottamaan avustuksella tehdyistä kunnostuksista kertovia yhteismitallisia dokumentteja sekä täydentää ja yhdenmukaistaa lautakunnan käytössä olevaa tietoa liittyen alusten historiaan ja nykykuntoon. Hoitosuunnitelma ( code of good practice ) sisältää ohjeet aluksen käyttöön ja säilyttämiseen rekisterin työjärjestyksen edellyttämässä kunnossa. Tiedotus Parannetaan www-sivujen tietosisältöä.

13 13 LIITE 1 PERINNELAIVAREKISTERIIN HYVÄKSYTYT ALUKSET Vetäjä V Omistaja Forum Marinum Kotipaikka Turku Vuonna 1891 Lehtoniemen konepajalla Varkaudessa vesille laskettu höyryhinaaja. Hakemuksessa esitettyjen tietojen mukaan alus täyttää Perinnelaivarekisterin työjärjestyksessä esitetyt vaatimukset niin aluksen mittojen kuin vaadittujen katsastusten osalta. Asiantuntijalautakunta totesi lisäksi, että alus on tällä hetkellä sekä arvoaan vastaavassa käytössä ja kunnossa. M/s Bore Omistaja Oy s/s Borea Ab Kotipaikka Turku Vuonna 1960 Göteborgissa Oskarshamns Varvilla rakennettu matkustajalaiva. Hakemuksessa esitettyjen tietojen ja aluksella tehdyn katselmuksen mukaan alus täyttää tällä hetkellä työjärjestyksessä Perinnelaivarekisteriin hyväksyttäville aluksille asetetut kriteerit. M/s Saari

14 14 Omistaja Ari Harju Kotipaikka Muurame Vuonna 1904 Heinolan Konepajalla rakennettu entinen höyryhinaaja. Hakemuksessa esitettyjen tietojen ja katselmuksen perusteella alus täyttää tällä hetkellä työjärjestyksessä rekisteriin hyväksyttäville aluksille asetetut kriteerit. M/s Saari on hyvässä kunnossa ja liikennöinyt yhtäjaksoisesti samalla vesialueella. Valmistuspaikkansa ansiosta aluksella on merenkulullista arvoa ja lisäksi aluksessa on yhä edelleen käytössä 1960-luvulla asennettu Scanian diesel-moottori osoituksena maamme sisävesiliikenteen yhdestä aikakaudesta. Alus on muutoinkin säilynyt 1960-luvun ammattikäytön aikaisessa asussaan. M/s Herring Omistaja Esko Kelavirta Kotipaikka Hamina Vuonna 1949 Ruotsin Skredsvikissä rakennettu kalastusalus. M/s Herring edustaa tyypillistä maahamme viime sotien jälkeen Ruotsista hankittua kalastusalusta. Suomessa kalastusaluksina käytettyjen ja vastaavassa kunnossa olevien troolareiden lukumäärä pienenee koko ajan. Troolari Herringiä käytettiin ammattikalastukseen ensin Ruotsissa vuoteen 1970 saakka. Alus myytiin Ahvenanmaalle, jossa se oli ammattikäytössä aina vuoteen 2004 asti. Tällä hetkellä alus on

15 15 vuokravenerekisterissä. Aluksen runko on kalastusaluksille tyypilliseen tapaan lasikuidutettu ammattikäytön aikana vuonna Ulkoasun, kansijärjestelyn ja laitteiden osalta Herring on yhä edelleen lähellä kalastuskäytön aikaista asua. Aluksessa on pääkoneena yhä edelleen kalastusaluksille tyypillinen hehkukuulamoottori. Hakemuksessa esitettyjen tietojen ja aluksella tehdyn katselmuksen mukaan alus täyttää tällä hetkellä työjärjestyksessä Perinnelaivarekisteriin hyväksyttäville aluksille asetetut kriteerit. M/aux Jan Mayen Omistaja Suomen merihistoriallinen purjelaivayhdistys r.y Kotipaikka Helsinki Vuonna 1914 Tanskan Fredrikshavnissa vesille laskettu 3-mastoinen kuunari. Alus päätyi Suomen valtion omistukseen vuonna 1928, kun se oli takavarikoitu alkoholin salakuljetuksen seurauksena. Valtion omistuksessa alus toimi ensin nimellä LA-2 merivartiolaitoksen liikkuvana tukialuksena ja seuraavaksi Rajavartioston partioaluksena nimellä MP-1. Valtion luovuttua aluksesta sitä käytettiin ensin 1950-luvulla sillin pyynnissä Jäämerellä ja 1960-luvulla hiekan rahtauksessa Suomenlahdella. Kauppa-alusrekisteristä Jan Mayen poistettiin luvulla minkä jälkeen alus siirtyi yksityiseen huvikäyttöön. Hakemuksessa esitettyjen tietojen mukaan alus täyttää Perinnelaivarekisterin työjärjestyksessä esitetyt vaatimukset niin aluksen mittojen kuin vaadittujen katsastusten osalta. Asiantuntijalautakunta totesi lisäksi, että Jan Mayen on toinen maassamme säilyneistä alkuperäisistä kolmimastokuunareista. Tällä hetkellä alusta kunnostetaan arvonsa mukaiseen käyttöön ja kuntoon lautakunnan hyväksymien suunnitelmien mukaisesti.

16 16 M/aux Helena Omistaja Markku Ilus Kotipaikka Turku Vuonna 1947 Sipoossa vesille laskettu kaksimastoinen kaljaasi. Aluksella kuljetettiin hiekkaa ja halkoja Suomenlahdella ja puutavaraa Ruotsiin saakka. Vuonna 1948 Helena upposi sementtilastissa matkalla Ouluun, mutta se onnistuttiin nostamaan ja kunnostaa entiselleen. Kauppa-alusrekisterissä Helena oli vuoteen 1974 saakka, minkä jälkeen se myytiin yksityiskäyttöön. Hakemuksessa esitettyjen tietojen ja aluksella tehdyn katselmuksen mukaan m/aux Helena on säilynyt alkuperäistä asussaan ja se täyttää tällä hetkellä työjärjestyksessä Perinnelaivarekisteriin hyväksyttäville aluksille asetetut vaatimukset. PERINNELAIVAREKISTERIIN HYVÄKSYTTÄVÄKSI ESITETTÄVÄ ALUS S/v Sigyn Omistaja museoalus Sigynin säätiö Kotipaikka Turku Vuonna 1887 Ruotsin Göteborgissa rakennettu parkkilaiva. S/v Sigyn on ainoita maailmassa säilyneitä 1800-luvun lopun puurunkoisia suuria purjelaivoja. Alus edustaa omaa aikaansa ja käyttötarkoitustaan hyvin. Suomen ensimmäinen museolaiva. Hakemuksessa esitettyjen tietojen perusteella alus täyttää tällä hetkellä työjärjestyksessä Perinnelaivarekisteriin hyväksyttäville aluksille asetetut kriteerit.

17 17 ALUKSET JOITA EI HYVÄKSYTTY PERINNELAIVAREKISTERIIN M/s Rosetta Omistaja Jorma Rautakorpi Kotipaikka Lahti Vuonna 1963 Ukrainassa rakennettu Raketa-luokan kantosiipialus, joka on tuotu maahamme 1990-luvulla. Käytyään läpi m/s Rosettan hakemuksen lautakunta totesi, että alusta ei esitetä hyväksyttäväksi Perinnelaivarekisteriin. Perusteluina esitetään, että aluksen merkittävyys, dokumentaatioarvo ja kulttuurihistoriallinen arvo Suomen merenkulun historian kannalta ei vielä tässä vaiheessa ole riittävän suuri. Alukseen on myös tehty muutoksia, joiden takia m/s Rosettan ulkoasu ei enää vastaa Raketa-alusluokan tyypillistä ulkoasua. M/s Voima Omistaja Ari Koponen Kotipaikka Lappeenranta Vuonna 1906 Varkaudessa rakennettu entinen höyryhinaaja. Käytyään läpi m/s Voiman hakemuksen lautakunta totesi, että alusta ei esitetä hyväksyttäväksi Perinnelaivarekisteriin. Perusteluina esitetään, että aluksen lähde- ja dokumentaatioarvo ja edustavuus Suomen merenkulun historian kannalta ei vielä tällä hetkellä ole riittävän suuri. Rekisteriin on hyväksytty dieselöityjä hinaajia silloin, kun kulkukoneiston muutostyöt on

18 18 tehty ammattikäytön aikana. M/s Voima on hakemuksessa esitettyjen tietojen perusteella dieselöity vasta ammattikäytön jälkeen. M/s Nicke Omistaja Juhani Rusi Kotipaikka Turku M/s Nicke on vuonna 1926 Ruotsissa rakennettu entinen höyryhinaaja. Suomeen alus ostettiin vuonna Käytyään läpi m/s Nicken hakemuksen lautakunta totesi, että alusta ei esitetä hyväksyttäväksi Perinnelaivarekisteriin. Perusteluina esitetään, että aluksen merkittävyys, dokumentaatioarvo ja kulttuurihistoriallinen arvo Suomen merenkulun historian kannalta ei vielä tällä hetkellä ole riittävän suuri. Aluksella ei myöskään ole ammatti- tai virkakäyttöön liittyvää merkittävää suomalaista historiaa, eikä sitä ole rakennettu Suomessa edellä mainittuun käyttöön. M/s Nerkoo Omistaja Erkki Tirkkonen Kotipaikka Lappeenranta M/s Nerkoo on vuonna 1962 Valkon telakalla Loviisassa valmistunut järjestelyhinaaja. Käytyään läpi m/s Nerkoon hakemuksen lautakunta totesi, että alusta ei esitetä hyväksyttäväksi Perinnelaivarekisteriin.

19 19 Perusteluina esitetään, että nykykunnossaan m/s Nerkoon lähde- ja dokumentaatioarvo ei vielä tällä hetkellä ole maamme merenkulun historian kannalta riittävän suuri. M/aux Hawila Omistaja Pauli Kivekäs Kotipaikka Nauvo M/aux Hawila on Norjassa vuonna 1935 rakennettu 2-mastoinen kuunari, joka ostettiin Suomeen vuonna Ruotsissa alus on K- merkitty sikäläiseen Perinnelaivarekisteriin. Käytyään läpi m/aux Hawilan hakemuksen lautakunta totesi, että alusta ei esitetä hyväksyttäväksi Perinnelaivarekisteriin. Perusteluina esitetään, että muutama vuosi sitten maahamme ostetun aluksen merkittävyys, dokumentaatioarvo ja kulttuurihistoriallinen arvo Suomen merenkulun historian kannalta ei ole vielä tällä hetkellä riittävän suuri. Aluksella ei myöskään ole ammatti- tai virkakäyttöön liittyvää suomalaista historiaa, eikä sitä ole rakennettu Suomessa edellä mainittuun käyttöön. ALUKSET JOITA EI ESITETÄ HYVÄKSYTTÄVÄKSI PERINNELAIVAREKISTERIIN Jahti Eugenia Omistaja Pro Kimitoö-skutan r.f Kotipaikka Kemiönsaari Jahti Eugenia on vuonna 2000 vesille laskettu aluskopio, jota Perinnelaivarekisterin työjärjestyksen mukaan ei voi hyväksyä rekisteriin ikänsä puolesta (aluksen oltava yli 50 vuotta vanha).

20 20 LIITE 2 VUODEN 2011 HARKINNANVARAISET AVUSTUKSET S/s Wenno Omistaja Puumalan kunta, aluksen kotipaikka Puumala Vuonna 1907 Savonlinnassa rakennettu kuivarahtialus. Myönnetty avustusta aluksen pohjaventtiilien, koneen ja rungon kunnostukseen S/s Wipunen Omistaja Lignell ja Piispanen Oy, aluksen kotipaikka Kuopio Vuonna 1907 Varkaudessa rakennettu hinaaja. Myönnetty avustusta aluksen kattilan kunnostukseen 5000.

21 21 M/s Alpo Omistaja Toppilan Pukseeri Oy, aluksen kotipaikka Oulu Vuonna 1943 Yhdysvalloissa rakennettu hinaaja. Myönnetty avustusta aluksen ikkunoiden kunnostukseen M/s Turso Omistaja Jukka Pohjamo, aluksen kotipaikka Joutseno Vuonna 1896 Helsingissä rakennettu hinaaja. Myönnetty avustusta aluksen kansihuoneen kunnostukseen ja kytkimen uusimiseen 3000.

22 22 S/s Repola 5 Omistaja Hannu Poutiainen, aluksen kotipaikka Heinola Vuonna 1900 Savonlinnassa rakennettu hinaaja. Myönnetty avustusta aluksen höyrykattilan kunnostukseen S/s Tarjanne Omistaja Runoilijan Tie Oy, aluksen kotipaikka Tampere Vuonna 1908 Varkaudessa rakennettu matkustajalaiva. Myönnetty avustusta aluksen koneen kunnostukseen 3000.

23 23 S/s Ahti Omistaja Höyrylaiva s/s Ahti perinneyhdistys, aluksen kotipaikka Lappeenranta Vuonna 1892 Helsingissä rakennettu hinaaja. Myönnetty avustusta aluksen ohjauslaitteiden kunnostukseen ja höyrykattilan muuttamiseksi halkokäyttöiseksi S/s Turso Omistaja S/s Turso yhdistys ry, aluksen kotipaikka Helsinki Vuonna 1944 Helsingissä rakennettu satamajäänmurtaja. Myönnetty avustusta aluksen koneen, kattilan ja höyrylämmitysjärjestelmän kunnostukseen sekä hyttien entisöintiin

24 24 M/aux Jan Mayen Omistaja Suomen historiallinen purjelaivayhdistys r.y, aluksen kotipaikka Helsinki Vuonna 1914 Tanskassa vesille laskettu 3-mastoinen kuunari. Myönnetty avustusta aluksen rungon kunnostukseen M/s Oulu Omistaja Merellinen Oulu r.y, aluksen kotipaikka Oulu Vuonna 1963 Reposaaressa rakennettu tarkastusalus. Myönnetty avustusta aluksen rungon, hyttien ja koneen kunnostukseen

25 25 M/s Wilhelm Carpelan Omistaja Antti Peränne, aluksen kotipaikka Helsinki Vuonna 1915 Helsingissä rakennettu Venäjän Itämeren-laivaston yhteysalus. Myönnetty avustusta aluksen rungon kunnostukseen M/s Vetäjä V Omistaja Forum Marinum säätiö, aluksen kotipaikka Turku Vuonna 1891 Varkaudessa rakennettu hinaaja. Myönnetty avustusta aluksen höyrykoneen, sähköistyksen ja rungon kunnostukseen

26 26 S/s Yhtiö Omistaja Kalle Knuuttila, aluksen kotipaikka Lahti Vuonna 1877 Varkaudessa rakennettu hinaaja. Myönnetty avustusta aluksen höyrykattilan ja rungon kunnostukseen M/s Bore Omistaja Oy s/s Borea Ab, aluksen kotipaikka Turku Vuonna 1960 Ruotsissa rakennettu matkustajalaiva. Myönnetty avustusta aluksen pääkoneiden hallittuun alasajoon ja sisätilojen LVI-järjestelmän uusimiseen

27 27 S/s Juno Omistaja Sohvi Puro, aluksen kotipaikka Soimassaari Vuonna 1907 Porvoossa rakennettu hinaaja. Myönnetty avustusta aluksen kannen ja kansirakenteiden sekä koneen ja ohjausjärjestelmän kunnostukseen M/aux Helena Omistaja Markku Ilus, aluksen kotipaikka Turku Vuonna 1948 Porvoon maalaiskunnassa rakennettu 2-mastoinen apukoneella varustettu kaljaasi. Myönnetty avustusta Aluksen rungon kunnostukseen 5000 euroa.

28 28 M/aux Astrid Omistaja Astrid Charter Oy, aluksen kotipaikka Helsinki Vuonna 1947 Porvoon maalaiskunnassa rakennettu 2-mastoinen apukoneella varustettu kaljaasi. Myönnetty avustusta aluksen takilan kunnostukseen S/s Lauri Omistaja Lauri Pakkanen, aluksen kotipaikka Helsinki Vuonna 1931 Varkaudessa rakennettu hinaaja. Myönnetty avustusta aluksen kansirakenteiden kunnostukseen

29 29 S/s Suur-Saimaa Omistaja Suur-Saimaan höyrylaivaosakeyhtiö, aluksen kotipaikka Savonlinna Vuonna 1907 Varkaudessa rakennettu matkustajalaiva. Myönnetty avustusta aluksen rungon kunnostukseen S/y Freja Omistaja Mikko Rytsölä, aluksen kotipaikka Helsinki Vuonna 1933 Norjassa rakennettu kalastusalus. Myönnetty avustusta aluksen rungon kunnostukseen

30 30 M/aux Svanhild Omistaja Random Lines Oy, aluksen kotipaikka Helsinki Vuonna 1947 Porvoon maalaiskunnassa rakennettu 2-mastoinen apukoneella varustettu kaljaasi. Myönnetty avustusta aluksen takilan kunnostukseen euroa. M/aux Valborg Omistaja Valborg Oy, aluksen kotipaikka Helsinki Vuonna 1947 Porvoon maalaiskunnassa rakennettu 2-mastoinen apukoneella varustettu kaljaasi. Myönnetty avustusta aluksen rungon kunnostuksessa käytettävän puutavaran hankintaan