Perinnelaivarekisteri Vuosikertomus 2010

Transkriptio

1 Perinnelaivarekisteri Vuosikertomus Museovirasto Hannu Matikka

2 2 SISÄLLYS 1. Johdanto 3 2. Perinnelaivarekisterin työjärjestys 4 3. Perinnelaiva-asiain asiantuntijalautakunta 5 4. Hakemukset Perinnelaivarekisteriin 6 5. Kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden alusten inventointihanke 6 6. Kunnostus- ja entistämisavustukset Perinnelaivojen arvoluokitus 9 8. Toimintasuunnitelma Liitteet Liite 1 Työjärjestys 13 Liite 2 Perinnelaivarekisteriin hyväksytyt, hylätyt ja poistetut alukset 16 Liite 3 Vuoden 2010 harkinnanvaraiset avustukset 20 Kansikuva: vuonna 1899 Varkaudessa rakennettu höyryhinaaja Enso.

3 3 1. JOHDANTO Opetusministeriö velvoitti vuonna 1993 Museovirastoa perustamaan Perinnelaivarekisterin ja ylläpitämään sen toimintoja. Rekisterin perustamista esitti kaksi OPM:n asettamaa työryhmää (Laivamuseotoimikunta vuonna 1988 ja Perinnelaivarekisterityöryhmä vuonna 1992). Rekisterin tärkeimmäksi tavoitteeksi asetettiin merenkulun historian kannalta arvokkaiksi luokiteltujen alusten ja niiden asianmukaisen korjaustoiminnan säilyttäminen. Perinnelaivarekisterin toiminta alkoi vuonna 1994 Suomen merimuseossa Hylkysaaressa. Toimipisteen valintaan vaikutti OPM:n tavoite helpottaa Suomen merimuseon henkilöstö- ja kalustotilannetta. Vuonna 2004 Opetusministeriö julkisti esitykset, päätökset ja aikataulut Suomen merimuseon Kotkaan siirrettävistä toiminnoista (OPM työryhmämuistioita ja selvityksiä 2004:4; Suomen merimuseon siirtäminen Kotkaan). Perinnelaivarekisterin osalta todettiin, että Suomen merimuseon museotoimintojen muuttaessa Kotkaan Perinnelaivarekisterin luontevin sijoituspaikka on edelleen Helsinki. Joulukuussa 2008 julkaistussa Museoviraston kehittämistä käsitelleen seurantaryhmän raportissa (Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2008:36; Museovirastosta Suomen kulttuuriperintökeskus) todettiin, että Perinnelaivarekisterin toiminnot tulee liittää Museovirastoon perustettavaan kulttuuriympäristöosastoon. Perinnelaivarekisterin toimipiste sijaitsee nykyisin Hylkysaaressa Helsingissä, ja rekisteri toimii Museoviraston arkeologian osaston meriarkeologian yksikön yhteydessä. Museoviraston organisaatiouudistuksen myötä perinnelaiva-asioiden hoito siirtyy vuonan 2011 / 2012 kulttuuriympäristön suojelusta vastaavaan yksikköön Museoviraston uuteen pääkonttoriin Helsingin Sturenkadulle.

4 4 2. PERINNELAIVAREKISTERIN TYÖJÄRJESTYS Taustaa Perinnelaivarekisterin toimintaa ohjaa Museoviraston laatima ja hyväksymä työjärjestys. Alkuperäinen työjärjestys on vuodelta 1993, ja muutoksia työjärjestykseen on tehty vuosina 1996 ja Perinnelaiva-asiain asiantuntijalautakunta totesi vuonna 2009, että työjärjestystä tulisi joiltain osin täsmentää ja selkiyttää. Työjärjestyksen muutosta edellytti myös Museovirasto liittyen alusten maastavientiin ja myönnettyjen avustusten takaisinperintään. Lautakunta keskusteli työjärjestyksen muutokseen liittyen myös rekisterin laajentamisesta siten, että huvikäyttöön rakennetut alukset voitaisiin hyväksyä rekisteriin. Keskustelun jälkeen päätettiin, että huviveneitä ei alusten koosta riippumatta (yli 12 metriä) haluta esittää hyväksyttäväksi Perinnelaivarekisteriin, jonka tehtävät määriteltiin kolmessa eri vaiheessa: OPM:n koolle kutsuman laivamuseotoimikunnan mietinnössä (OPM komiteamietintö 1989:65), mietinnön julkaisemisen jälkeen käydyssä Eduskuntakyselyssä 0/1991&{EXTRA}=null ja vuonna 1992 julkaistussa perinnelaivarekisterityöryhmän mietinnössä (OPM:n työryhmien muistioita 1992:53). Lautakunta totesi, että huvikäyttöön rakennetuilla aluksilla on kiistatta oma kulttuurihistoriallinen arvonsa, ja vaikka esimerkiksi muissa Pohjoismaissa veneet voidaan vastaaviin rekistereihin hyväksyä, on vanhojen tai muutoin arvokkaiksi luokiteltujen huviveneiden listaamista varten selvitettävä mm. säilyneiden veneiden lukumäärät ja tyypit sekä luotava veneiden valintaan liittyvät arvokriteerit. Todettiin asiasta käydyn keskustelun päätteeksi, että veneitä ei Museoviraston ylläpitämään rekisteriin voida hyväksyä ennen Suomessa säilyneen venekannan inventointia. Selvitystyön käynnistämiseksi tarvitaan huviveneilyn tallennuksesta vastaavien museoiden ja venealan organisaatioiden laajaa yhteistyötä. Todettiin, että vastuu tällaisen hankkeen koolle kutsumisesta ja selvitystyön tekemisestä voi ottaa joku tai jotkin maassamme toimivista museoista yhteistyössä kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Lautakunta keskusteli myös työjärjestykseen erikseen merkittävistä velvoitteista, joita perinnelaivarekisteriin hyväksytyn aluksen omistajan tulisi ottaa huomioon liittyen aluksen käyttöön ja ylläpitoon. Erityisenä ongelmana koettiin se, että rekisteriin hyväksyttyjen ja avustusta saaneiden alusten omistajilla ei ole juridisia velvoitteita ylläpitää alustaan rekisterin työjärjestyksen edellyttämässä kunnossa ja käytössä. Koska juridisia velvoitteita ei voida työjärjestykseen asettaa muutoin kuin avustuksen käyttöön ja maksatukseen liittyen sovittiin, että rekisteriin

5 5 hyväksyttyjen alusten omistajille laaditaan erillinen ohjeistus ( code of good practice ), jota alusten omistajien odotetaan noudattavan. Tulokset Museovirasto hyväksyi perinnelaiva-asiain asiantuntijalautakunnan esityksen perusteella uuden työjärjestyksen Valtion harkinnanvaraisten avustusten hakuaikojen muuttuessa syksyllä 2010 työjärjestykseen tehtiin avustushakemusten jättämiseen liittyvä korjaus (poistettiin avustusten hakuajaksi määritelty tammikuu). Tällä hetkellä voimassa oleva työjärjestys astui voimaan joulukuun 1. päivänä 2010 (liite 1). Työjärjestyksen suurimmat muutokset aikaisempaan verrattuna liittyvät alusten hyväksymiseen Perinnelaivarekisteriin: aluksen tulee olla ammatti- tai virkakäyttöön rakennettu ja iältään vähintään 50 vuotta vanha. Toinen suuri muutos liittyy avustusten jakoperiaatteisiin: saadakseen avustusta aluksella tulee olla ammatti- tai virkakäyttöön liittyvä suomalainen historia tai aluksen tulee olla rakennettu Suomessa edellä mainittuun käyttöön. Avustusta ei vastaisuudessa myönnetä myöskään alusten uudelleen rakentamiseen. 3. PERINNELAIVA-ASIAIN ASIANTUNTIJALAUTAKUNTA Museovirasto asettaa kolmeksi vuodeksi kerrallaan asiantuntijalautakunnan, johon kuuluu Museoviraston nimeämä puheenjohtaja ja sihteeri sekä enintään kahdeksan jäsentä. Valtion viranomaisia lautakunnassa edustaa Liikenteen turvallisuusviraston Trafin merenkulkuosaston nimeämä edustaja. Ehdotuksia muiksi jäseniksi pyydetään ainakin Suomen Höyrypursiseura ry:ltä, Suomen Merihistoriallinen Yhdistys ry:ltä, Viaporin Telakka ry:ltä ja Suomen Laivahistoriallinen yhdistys ry:ltä. Nykyisen vuoden 2011 loppuun toimivan lautakunnan puheenjohtajana toimii Museoviraston meriarkeologian yksikön yli-intendentti Marja Pelanne ja sihteerinä meriarkeologian yksikön tutkija Hannu Matikka. Lautakunnan varsinaisia jäseniä ovat museonjohtaja Guy Björklund (Pietarsaaren kaupunginmuseo), intendentti Ulla Kallberg (Forum Marinum - säätiö), merenkulun ylitarkastaja Jerker Klawer (Trafi), museotoimenjohtaja Mirjam Kosunen (Savonlinnan maakuntamuseo), toimitusjohtaja Mikko Niini (Suomen merihistoriallinen yhdistys ry), Ari Reunanen (Suomen Höyrypursiseura ry), Visa Roine (Viaporin telakka ry) ja VTT Petri Sipilä (Suomen Laivahistoriallinen Yhdistys ry).

6 6 Asiantuntijalautakunta tekee esityksiä alusten hyväksymiseksi Perinnelaivarekisteriin, antaa lausuntoja hakemuksista harkinnanvaraisen valtiontuen saamiseksi perinnelaivojen korjaus- ja kunnostamistyöhön sekä suorittaa muitakin Museoviraston lautakunnalle osoittamia asiantuntijatehtäviä. Asiantuntijalautakunnan sihteerin tehtävin kuuluu mm. rekisterihakemusten ja harkinnanvaraisten korjausavustusten valmistelu, käsittely ja esittely sekä korjaus- ja entistämisavustusten seuranta, dokumentointi ja tarkastus. Lautakunta on kokoontunut vuonna 2010 kaksi kertaa. Lautakunnan kokousten pöytäkirjat luettavissa rekisterin kotisivuilla osoitteessa 4. HAKEMUKSET PERINNELAIVAREKISTERIIN Perinnelaiva-asiain asiantuntijalautakunta käsitteli vuoden 2010 aikana 9 perinnelaivarekisterihakemusta. Museovirasto hyväksyi lautakunnan esityksestä rekisteriin yhden uuden aluksen, teki kolme kielteistä päätöstä rekisteriin pääsemiseksi ja poisti rekisteristä viisi alusta. Päätösten perustelut liitteessä 2. Pöydälle jätettyjä hakemuksia on viisi kappaletta. Perinnelaivarekisteriin on vuoden 2010 lopussa hyväksytty 86 alusta: 54 höyrylaivaa, 13 moottorilaivaa, 15 purjelaivaa ja neljä proomua. Luettelo hyväksytyistä aluksista 5. SUOMALAISTEN KULTTUURIHISTORIALLISESTI ARVOKKAIDEN ALUSTEN INVENTOINTIHANKE Tausta Suomen Laivahistoriallinen yhdistys ry. anoi OPM:stä apurahaa maassamme säilyneen aluskannan inventoimiseksi yhteistyössä Perinnelaivarekisterin kanssa. Inventoinnin tarkoituksena on päivittää vuonna 1989 julkaistussa Laivamuseotoimikunnan mietinnössä luetteloitujen alusten tila, sekä laajentaa inventointia siten, että uudemmat alukset ja esimerkiksi kalastusalukset, lautat, ruoppaajat jne. otetaan huomioon.

7 7 Museoiden kokoelmissa olevat alukset inventoidaan ja dokumentoidaan omassa meneillään olevassa hankkeessaan, jonka vetovastuussa ovat merikeskus Forum Marinum ja Suomen merimuseo. Hankeen tarkoitus ja toteutus Hankkeen tarkoituksena on tuottaa luettelo Suomessa olevista kulttuurihistoriallisesti arvokkaista aluksista sekä tarjota apuvälineitä alusten arvon määrittelyyn ja vertailuun. Hankkeen toteuttaa Suomen Laivahistoriallinen Yhdistys ry yhteistyössä Perinnelaivarekisterin kanssa. Inventoinnin tuloksena syntyvä tietokanta on tarpeellinen työväline Perinnelaivarekisterille, mutta myös museoille. Alusten kuntoa ja alkuperäisyyttä selvittävä inventointi auttaa olennaisella tavalla lautakuntaa niin uusien alusten hyväksymisestä rekisteriin kuin tehtäessä avustuksiin liittyviä esityksiä ja päätöksiä. Inventoinnin lähtökohtana on kartoittaa suomalaiseen vesiliikenteeseen ja laivanrakennukseen liittyvät alukset, joilla voi olla kulttuurihistoriallista arvoa. Inventoinnin kohteena ovat erityisesti sellaiset alukset, jotka eivät kuulu museoiden kokoelmiin tai Perinnelaivarekisteriin, mutta joita voidaan pitää arvokkaina ja jotka voisivat mahdollisesti tulla liitetyksi museokokoelmaan tai rekisteröidyksi Perinnelaivarekisteriin. Tietokantaan sisältyvät myös museoiden kokoelmissa olevat alukset sekä Perinnelaivarekisteriin merkityt alukset. Ammattimaisesti hoidettujen museoiden kokoelmissa olevat alukset on tarkoitus inventoida ja dokumentoida Forum Marinumin ja Suomen merimuseon aloittamassa dokumentointiprojektissa, jonka puitteissa luodaan myös kriteerejä alusten arvon mittaamista ja vertailua varten. Tämän inventoinnin ensisijaisena tarkoituksena on kartoittaa arvokkaat alukset. Suomen Laivahistoriallisella Yhdistyksellä on laajan maanlaajuisen jäsenistönsä ja kontaktiverkostonsa ansiosta erinomaiset edellytykset tuottaa tällainen kartoitus. Alusten inventoinnissa kiinnitetään huomiota tiettyjen alustyyppien yleisyyteen ja tyypillisyyteen omana aikanaan sekä toisaalta sitä kuinka hyvin jäljellä olevat yksilöt ovat säilyneet alkuperäistä tai työnaikaista asuaan. Hankkeen tulokset Inventoinnin lopputuloksena on olennaisilta osiltaan julkinen luettelo Suomessa olevista aluksista, joilla on kulttuurihistoriallista arvoa. Tietokanta sisältää myös yksinomaan perinnelaivarekisterin ja museotoiminnan tarpeita palvelevaa tietoa

8 8 koskien mm. alusten alkuperäisyyttä ja kuntoa. Tietokantaan kirjataan alusten historiatiedot. Inventointi on myös tarkoitus julkaista joko omassa erillisessä julkaisussa tai perinnelaivatoimintaa esittelevässä julkaisussa vuonna Aikataulu Hanke aloitettiin toukokuussa 2009 ja tulokset julkistetaan vuoden 2011 kuluessa. 6. KUNNOSTUS- JA ENTISTÄMISAVUSTUKSET 2010 Yleistä Asiantuntijalautakunta on keskustellut toimikautensa aikana avustusten jakoperiaatteista. Yhtä mieltä ollaan oltu siitä, että avustukset tulisi pystyä priorisoimaan selkeästi sellaisiin kunnostus- ja entistämistöihin, jotka auttavat alusten säilymistä kulkukuntoisina. Perinnelaivarekisterin tehtävä on tukea arvokkaiksi luokiteltujen alusten säilymistä pitkällä tähtäimellä, jolloin aikaperspektiivi on usein pitempi kuin määräaikaiskatsastusten välinen aika. Tukea on haluttu perustellusti myöntää ensisijaisesti alusten säilymistä tukeviin laajoihin kunnostustöihin kuin sellaisiin pienempiin kohteisiin, jotka tähtäävät aluksen ylläpitämiseksi katsastuskunnossa seuraavan 1 2 vuoden ajan. Avustuksia on haettu 2010 alkaen sähköisellä hakulomakkeella. Rekisterin kotisivuja varten laadittiin myös avustuksen hakijoiden käyttöön suunniteltu ladattava opas. Vuoden 2010 avustukset Opetusministeriö asetti diaarinumerolla 89/280/2009 Museoviraston käyttöön vuodeksi 2010 yhteensä ,00 käytettäväksi kulttuurihistoriallisesti arvokkaiksi luokiteltujen alusten kunnostus- ja entistämisavustuksiin. Lautakunnalla oli avustusesityksistä päättäessään käytössään lisäksi edellisiltä vuosilta käyttämättä jääneitä varoja euroa.

9 9 Perinnelaivarekisterille toimitettiin määräaikaan mennessä 27 avustushakemusta, jotka perinnelaiva-asiain asiantuntijalautakunta käsitteli kokouksissaan 3/ pykälä 7, 1/ pykälä 8 ja 2/ pykälä 5. Museovirasto päätti perinnelaiva-asiain asiantuntijalautakunta esityksen perusteella myöntää kunnostus- ja entistämisavustuksia 19 alukselle, joista 12 on höyrylaivoja, 1 moottorilaiva, 5 purjelaivaa ja 1 proomu. Avustusesitysten yhteissumma oli ,00 euroa. Kielteisiä esityksiä oli 7 kappaletta. Kolmen avustushakemuksen käsittely keskeytettiin hakijan pyynnöstä Lautakunta noudatti esityksiä tehdessään periaatetta, jonka mukaan avustusesitys voi olla korkeintaan puolet hankkeen hyväksytyistä kokonaiskustannuksista. Myönteiset ja kielteiset esitykset perusteluineen liitteessä ARVOLUOKITUS Tausta Perinnelaivarekisteriin hyväksyttävien alusten kulttuurihistoriallista arvoa määrittävän pisteytysjärjestelmän kehittämistä esitettiin ensimmäisen kerran jo Perinnelaivarekisterityöryhmän mietinnössä vuonna Perinnelaivarekisterityöryhmän esitys pisteytysjärjestelmäksi oli seuraava: purjeja höyrylaivat voidaan rakenteidensa lisäksi jakaa osioihin, jotka pisteytetään 0 10 pistettä. Yhteen laskemalla aluksen pistearvo päästään tarkempaan ja objektiivisempaan ilmaukseen aluksen arvosta. Pisteytysjärjestelmä muodostaisi rungon, jota tarvittaessa aluksissa tapahtuvan teknisen kehityksen sekä alusrakenteen koostumuksen ja näiden aiheuttamien painotusten johdosta voitaisiin tarkentaa tai muuttaa (OPM:n työryhmien muistioita 1992:53, sivu 14). Pisteytysjärjestelmän kehittäminen aloitettiin vuonna 1994 mutta kehitystyö keskeytettiin, koska asiantuntijalautakunta ei pitänyt pisteytysjärjestelmää tarpeellisena.

10 10 Tavoite Nykyinen asiantuntijalautakunta asetti perinnelaivojen arvoluokitusjärjestelmän tavoitteeksi sellaisen työkalun luominen, jonka avulla pystytään tasapuolisesti ratkaisemaan yksittäisen vanhan laivan arvo ottamalla huomioon kaikki aluksen historiaan liittyvät tiedot sekä aluksen säilymiseen vaikuttavat taustatekijät. Lisäksi pisteytysjärjestelmän avulla halutaan erityisesti varmistaa, että julkista taloudellista tukea jaettaessa avustusesityksiä tekevällä asiantuntijalautakunnalla on käytössään yksinkertainen, luotettava ja tasapuolinen työkalu vertailtaessa laivoja keskenään. Näin pystytään myös varmistamaan taloudellisen tuen ohjautuminen tarkoituksenmukaisimmalla tavalla kaikkein tärkeimpiin kohteisiin. Arvoluokitus- ja pisteytysjärjestelmän on pidettävä sisällään rekisterin tavoitteiden ja toiminnan kannalta keskeiset indikaattorit, joita voivat olla tekninen arvo, aluksen alkuperäisyys ja omistajan kyky säilyttää omistamaansa alusta rekisterin työjärjestyksen edellyttämässä kunnossa. Aikataulu Museoiden kokoelmiin kuuluville laivoille on laadittu Merikeskus Forum Marinumin ja Suomen merimuseon vuosina johtamassa hankkeessa omat dokumentointi- ja arvoluokitusjärjestelmät. Perinnelaivojen osalta arvoluokituksen tulee valmistua vuoden 2011 loppuun mennessä. 8. TOIMINTASUUNNITELMA 2011 Perinnelaivarekisterin tehtävät vuonna 2011 Perinnelaivarekisterihakemusten käsittely Käsitellään pöydälle jätetyt hakemukset ja uudet vuoden 2011 aikana tulleet rekisterihakemukset. Tehdään esitys Museovirastolle kielteisistä ja myönteisistä rekisterihakemuksista sekä rekisteristä poistettavista aluksista, jotka eivät enää täytä työjärjestyksessä esitettyjä ehtoja. Kunnostus- ja entistämisavustukset Käsitellään vuoden 2011 kunnostus- ja entistämishakemukset ja tehdään avustuksista esitys Museovirastolle huhtikuun 2011 loppuun mennessä.

11 11 Inventointi SLHY esittelee laatimansa aluskannan inventoinnin, jonka perusteella lautakunta pääsee määrittelemään säilyneiden alusten arvon uudelleen, ja tarvittaessa siivoamaan rekisterin sellaisista aluksista, jotka sinne eivät mahdollisesti kuulu. Inventointia käytetään myös laadittaessa toimintastrategiaa seuraavaksi kolmivuotiskaudeksi. Esitellään Museoviraston julkaisutyöryhmälle perinnelaivojen inventointia ja perinnelaivarekisterin toimintaa esittelevän julkaisun suunnitelma. Arvoluokitus Laaditaan pisteytysjärjestelmä, jonka perusteella aluksia rekisteriin hyväksytään. Arvoluokituksen perusteella rekisteriin hyväksytyt alukset voidaan tulevaisuudessa pohjoismaisten esikuvien mukaan luokitella kahteen kategoriaan, joista vain arvokkaampaan kuuluvien alusten säilymistä tuettaisiin taloudellisesti. Toimintastrategia Laaditaan valmistuneen inventoinnin ja arvoluokituksen perusteella toimintasuunnitelma seuraavaksi kolmivuotiskaudeksi. Arkiston järjestäminen ja kuvien digitalisointi Laaditaan arkistosuunnitelma. Kerätään tietoa ja kuvia rekisteriin kuuluvista ja muista arvokkaista aluksista entistä systemaattisemmin. Talletetaan ja päivitetään rekisteriin hyväksyttyjen alusten tiedot rekisteritietokantaan. Aloitetaan valokuvamateriaalin siirto digitaaliseen muotoon. Dokumentointi- ja hoitosuunnitelmat Laaditaan alusten omistajille yksinkertaiset ja käyttökelpoiset ohjeet alusten dokumentointia varten. Dokumentoinnin tavoite on ohjata laivanomistajia tuottamaan avustuksella tehdyistä kunnostuksista kertovia yhteismitallisia dokumentteja sekä täydentää ja yhdenmukaistaa lautakunnan käytössä olevaa tietoa liittyen alusten historiaan ja nykykuntoon. Hoitosuunnitelma ( code of good practice ) sisältää ohjeet aluksen käyttöön ja säilyttämiseen rekisterin työjärjestyksen edellyttämässä kunnossa.

12 12 Tiedotus Tehdään WWW-sivujen kieliversiot ja rekisteriin hyväksyttyjen alusten esittelysivut.

13 13 Työjärjestys LIITE 1 Perinnelaiva Perinnelaivaksi nimitetään Perinnelaivarekisteriin kuuluvaa merenkulun historian kannalta arvokasta alusta, joka on myös arvonsa mukaisessa käytössä ja kunnossa. Perinnelaivarekisteri Museovirasto pitää Perinnelaivarekisteriä perinnelaivojen säilymisen ja asianmukaisen kunnostamisen varmistamiseksi. Rekisteriin pääsemiseksi aluksen omistajan on osoitettava hakemuksensa Museovirastolle. Päätöksen aluksen hyväksymisestä rekisteriin tekee Museovirasto perinnelaiva-asiain asiantuntijalautakunnan esitysten perusteella. Perinnelaivarekisterin jäsenyys on määräaikainen. Säilyttääkseen jäsenyyden rekisterissä tulee rekisteriin hyväksytyn aluksen omistajan toimittaa 5 vuoden välein riittävät todisteet siitä, että alus on edelleen rekisterin työjärjestyksessä esitetyssä käytössä ja kunnossa. Jos rekisteriin hyväksytty alus vaihtaa omistajaa, rekisterin jäsenyys päättyy. Mikäli aluksen uusi omistaja haluaa säilyttää jäsenyyden rekisterissä, tulee jäsenyyttä hakea uudelleen. Rekisterin jäsenyys päättyy myös siinä tapauksessa, että alukseen tehdään muutostöitä ilman asiantuntijalautakunnan hyväksyntää. Perinnelaivarekisteriin hyväksyttävän aluksen tulee täyttää seuraavat kriteerit. Alus on rekisteröity Suomessa. Alus on katsastettu voimassa olevien lakien ja asetusten sekä hyvän merimiestavan mukaisesti. Alus on alun perin rakennettu ammattiliikenteeseen tai virkakäyttöön. Alus on vähintään 50 vuotta vanha. Aluksen vähimmäispituus on 12 metriä. Pituuden kohdalla voidaan tehdä erityistapauksissa poikkeuksia. Lisäksi otetaan huomioon seuraavat kriteerit, joista erillisessä rekisterihakemuksessa edellytetään esitettävän riittävät selvitykset. Aluksen ikä ja Suomessa olo aika Alus on vähintään 50 vuotta vanha Aluksen alkuperäisyys ja ainutlaatuisuus: alus on hyvin säilynyt rakenteen, takilan, kulkukoneistonsa sekä varustelun osalta, tai alus on entistetty asianmukaisesti alkuperäistä vastaavaan kuntoon. Olemassa olevien vastaavanlaisten alusten lukumäärä kotimaassa tai maailmalla on vähäinen tai alus on tunnetun laivanrakentajan työtä. Aluksen kulttuurihistoriallinen arvo. Aluksen merkittävyys ja dokumentaatioarvo Suomen merenkulun historian kannalta.

14 14 Museovirasto ylläpitää rekisteriin hyväksytyistä aluksista tietokantaa, johon hakemuksiin ja avustuksiin liittyvät tiedot kirjataan. Asiantuntijalautakunta Museovirasto asettaa kolmeksi vuodeksi kerrallaan asiantuntijalautakunnan, joka tekee esityksiä alusten hyväksymiseksi Perinnelaivarekisteriin, antaa lausuntoja hakemuksista harkinnanvaraisen valtiontuen saamiseksi perinnelaivojen korjausja kunnostamistyöhön sekä suorittaa muitakin Museoviraston lautakunnalle osoittamia asiantuntijatehtäviä. Asiantuntijalautakuntaan kuuluu Museoviraston nimeämä puheenjohtaja ja sihteeri sekä enintään kahdeksan jäsentä. Muita valtion viranomaisia lautakunnassa edustaa Liikenteen turvallisuusviraston Trafin merenkulkuosaston nimeämä edustaja. Ehdotuksia muiksi jäseniksi pyydetään ainakin Suomen Höyrypursiseura ry:ltä, Suomen Merihistoriallinen Yhdistys ry:ltä, Viaporin Telakka ry:ltä ja Suomen Laivahistoriallinen yhdistys ry:ltä. Valtion taloudellinen tuki Perinnelaivarekisteriin merkittyjen alusten korjaus ja entisöinti perustuu pääosin omaehtoiseen toimintaan ja omistajien edellytetään huolehtivan alusten kunnosta. Museovirasto voi hakemuksesta myöntää valtionavustuslain (688/2001) mukaista kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden alusten kunnostamis- ja entistämisavustusta kulkukuntoisten Perinnelaivarekisteriin merkittyjen alusten korjaus- ja entisöimistöiden suorittamiseen. Avustuksen myöntämisen ehtona on, että aluksella on ammatti- tai virkakäyttöön liittyvä suomalainen historia, tai että alus on rakennettu Suomessa edellä mainittuun käyttöön. Kunnostusvaiheessa oleville merenkulun historian kannalta arvokkaille aluksille, jotka korjaustöiden valmistumisen jälkeen on mahdollista hyväksyä Perinnelaivarekisteriin, voidaan myöntää avustuksia vain poikkeustapauksissa. Avustusta haetaan Museovirastolta tarkoitusta varten suunnitellulla lomakkeella. Hakemukseen tulee sisältyä mm. korjaussuunnitelma, sen kustannusarvio ja rahoitussuunnitelma. Avustusten suuruus harkitaan tapauskohtaisesti. Myönnettävä taloudellinen tuki on pääsääntöisesi kolmasosa hankkeen hyväksytyistä kokonaiskustannuksista. Päätös avustusten jakamisesta tehdään toukokuun loppuun mennessä. Avustusta ei myönnetä valtion omistamien alusten kunnostus- ja entistämistöihin eikä alusten uudelleen rakentamiseen. Myönnetty avustus maksetaan kunnostus- ja entistämistöiden päätyttyä toteutuneiden kustannusten perusteella sen jälkeen, kun avustuspäätöksen mukana toimitettu avustuksen käyttöä koskeva tiliselvitys on tarkastettu ja hyväksytty. Avustuksen saajan on kaikissa tapauksissa annettava Museovirastolle viimeistään myöntämisvuotta seuraavan vuoden toukokuun loppuun mennessä valtionavustuksen käyttöä koskeva selvitys Museoviraston määräämällä tavalla.

15 15 Jos valtionavustus on myönnetty tiettyä valtionavustuspäätöksessä määriteltyä käyttötarkoitusta varten käytettävän omaisuuden perusparannukseen, omaisuutta ei saa käyttää pysyvästi muuhun kuin valtionavustuspäätöksessä määriteltyyn käyttötarkoitukseen eikä omaisuuden omistus- tai hallintaoikeutta luovuttaa toiselle valtionavustuspäätöksessä määrättynä valtionavustuksen kohteena olevan omaisuuden käyttöaikana. Jos alus myydään ulkomaille ja sille myönnetään maastavientilupa, voi Museovirasto periä myönnetyt avustukset maksettavaksi takaisin. Tämä työjärjestys tulee voimaan joulukuun 1. päivänä 2010.

16 16 LIITE 2 Perinnelaivarekisteriin hyväksytyt, hylätyt ja poistetut alukset Perinnelaivarekisteriin hyväksyttiin M/s Gullkronan Kotipaikka Helsinki, omistaja Leo Kaasinen M/s Gullkronan on vuonna 1951 Åbo Båtvarf Ab:n valmistama moottorilaiva, jonka rakentaminen rahoitettiin Folkhälsanin myöntämällä avustuksella ja ruotsalaisten koululaisten keräämillä lahjoitusvaroilla. M/s Gullkronan on maamme ainoa lääkärilaivaksi rakennettu alus, jonka toimialue oli Turunmaan ja Ahvenanmaan saaristo. Hakemuksessa esitettyjen tietojen perusteella alus täyttää Perinnelaivarekisterin työjärjestyksessä esitetyt vaatimukset niin aluksen mittojen kuin vaadittujen katsastusten osalta. Asiantuntijalautakunta totesi lisäksi, että alus on tällä hetkellä sekä arvoaan vastaavassa käytössä ja kunnossa.

17 17 Alukset joita ei esitetty hyväksyttäväksi Perinnelaivarekisteriin M/v Andros Omistaja Raimo Rajala, Tampere Vuonna 1922 Turussa Andree & Rosenqvistin suunnittelema 23 jalkainen tammikaarille rakennettu mahonkirunkoinen moottorivene. Todennäköisesti kyseessä on vartioalus Auran apuveneenä ollut alus, jollaisia mm. Tulli ja Rajavartiolaitos käyttivät kieltolain aikana. Tullimuseon ylitarkastajan Janne Nokin toimittaman lausunnon mukaan on mahdollista, että kyseinen moottorivene olisi mittojensa perusteella yksi vuoden 1928 Tullialusten luettelossa mainituista aluksista (joko N.A 12 tai N.A 13). Keskusteltuaan asiasta lautakunta päätti, että alusta ei sen mahdollisesta alkuperäisestä käyttötarkoituksesta huolimatta esitetä hyväksyttäväksi Perinnelaivarekisteriin, koska kyseessä on alle 12 metrin pituinen vene. M/v Ahti Omistaja Ilmari Dunder, Tampere

18 18 Vuonna 1915 Turussa Åbo Båtvarfvilla tammikaarille rakennettu mahonkinen salonkivene. Alus on alkuperäistä vastaavassa kunnossa, ja se on purjehtinut saman suvun hallussa 1920-luvulta lähtien Näsijärven purjehdusseuran lipun alla Näsijärven vesistössä. Keskusteltuaan asiasta lautakunta päätti, että alusta ei esitetä hyväksyttäväksi Perinnelaivarekisteriin, koska kyseessä on alle 12 metrin pituinen vene eikä ammattiliikenteeseen rakennettu laiva. M/v AEB Omistaja Ismo Postareff, Jyväskylä M/v AEB on Gösta Kyntzellin suunnittelema 11,5 m pitkä mahonkirunkoinen salonkivene. Alus laskettiin vesille Tolkkisten telakalla Porvoossa vuonna Veneen nimi AEB tulee August Eklöf Borgå, ja AEB oli yhtiön edustusvene jolla kuljetettiin yhtiön vieraita Porvoon saaristossa. Sodan aikana AEB oli puolustusvoimain käytössä Helsingissä, ja sodan päätyttyä vene myytiin G.A. Serlachius -yhtiölle. Tällä hetkellä alus on restauroitu alkuperäistä vastaavaan asuun. Keskusteltuaan asiasta lautakunta päätti, että alusta ei esitetä hyväksyttäväksi Perinnelaivarekisteriin, koska kyseessä on alle 12 metrin pituinen vene eikä ammattiliikenteeseen rakennettu laiva. Perinnelaivarekisteristä poistettiin seuraavat alukset lähtien. M/s Nelli Alus ei ole rekisterin kriteerien mukaisessa kunnossa ja aluksen omistajaa sekä olinpaikkaa ei tunneta.

19 19 M/s Pielisjoki Aluksen rekisteriin hyväksymisen ehtona ollut kulkukoneisto on vaihdettu. S/s Ilona Vuosia ravintolalaivana Lahden vanhassa satamassa käytetty entinen matkustajahöyrylaiva, jonka kulkukoneisto on purettu. Moottoritykkivene Nuoli X Alus on romutettu. Moottoritykkivene Nuoli XII Alus on myyty ulkomaille.

20 20 Vuoden 2010 harkinnanvaraiset avustukset LIITE 3 01/PLR2/2010 S/s Paul Wahl, omistaja Vip-Cruise Vuonna 1919 Varkaudessa rakennettu matkustajahöyrylaiva. Aluksen kotipaikka Savonlinna. Aluksen höyrykoneen kampiakselin uusimiseen /PLR2/2010 M/s Alpo, omistaja Toppilan Möljä Oy Vuonna 1943 New Yorkissa Yhdysvalloissa rakennettu moottorihinaaja. Aluksen kotipaikka Oulu Aluksen hytin entisöintiin /PLR2/2010 S/s Ahti, omistaja Höyrylaiva s/s Ahti perinneyhdistys ry Vuonna 1892 Helsingissä rakennettu höyryhinaaja. Aluksen kotipaikka Lappeenranta. Höyryturbiinin kunnostukseen 750.

21 21 05/PLR2/2010 S/s Karjalankoski, omistaja Pasi Piironen Vuonna 1905 Varkaudessa rakennettu matkustajahöyrylaiva. Aluksen kotipaikka Kuopio. Aluksen kattilan palauttamiseen halkokäyttöiseksi /PLR2/2010 S/s Turso, omistaja S/s Turso yhdistys ry Vuonna 1944 Helsingissä valmistunut satamajäänsärkijä. Aluksen kotipaikka Helsinki. Aluksen kone- ja höyrytekniikan uusimiseen sekä hyttien ja miehistötilojen entisöintiin /PLR2/2010 S/s Norrkulla, omistaja Helsingin höyrylaivaosakeyhtiö Vuonna 1911 Varkaudessa rakennettu matkustajahöyrylaiva. Aluksen kotipaikka Helsinki. Aluksen korsteenin uusimiseen 7500.

22 22 12/PLR2/2010 S/y Freja, omistaja Mikko Rytsölä Vuonna 1933 Norjan Ölvessä rakennettu ketsi. Aluksen kotipaikka Helsinki Aluksen rungon kunnostukseen /PLR2/2010 S/s Enso, omistaja Veikko Lindroos Vuonna 1899 Varkaudessa rakennettu höyryhinaaja. Aluksen kotipaikka Ristiina Aluksen kattilan ja rungon kunnostukseen /PLR2/2010 S/s Satu, omistaja Pekka Buuri Vuonna 1909 Jorosissa rakennettu höyrysluuppi. Aluksen kotipaikka Lappeenranta Aluksen rungon kunnostukseen 3200.

23 23 16/PLR2/2010 S/s Metsä, omistaja Esko Härö Vuonna 1877 Hollannin Kinderdijkissä valmistunut höyryhinaaja. Aluksen kotipaikka Kuhmoinen. Aluksen rungon kunnostukseen /PLR2/2010 M/aux Kathrina, omistaja Jonna Panelius Vuonna 1949 Pernajassa valmistunut 3-mastoinen kuunari. Aluksen kotipaikka Helsinki Aluksen rungon kunnostukseen /PLR2/2010 S/s Lokki, omistaja Petri Korpivaara Vuonna 1913 Varkaudessa rakennettu matkustajahöyrylaiva. Aluksen kotipaikka Helsinki Aluksen kansirakenteiden uusimiseen

24 24 21/PLR2/2010 S/s Tarjanne, omistaja Runoilijan tie Oy Vuonna 1908 Varkaudessa rakennettu matkustajahöyrylaiva. Aluksen kotipaikka Tampere Maston uusimiseen /PLR2/2010 S/s Wenno, omistaja Puumalan kunta Vuonna 1907 Savonlinnassa rakennettu kuivarahtilaiva (tervahöyry). Aluksen kotipaikka Puumala. Aluksen rungon ja koneen kunnostukseen /PLR2/2010 M/s Unterelbe, omistaja JR Shipping Ky Vuonna 1939 Saksan Hampurissa rakennettu kuivarahtilaiva. Aluksen kotipaikka Porvoo. Aluksen potkuriakselin ja pääkoneen kunnostukseen 5000.

25 25 24/PLR2/2010 Proomu Ilma, omistaja Ari Juva Vuonna 1936 Savonlinnassa rakennettu proomu. Aluksen kotipaikka Puumala. Aluksen rungon kunnostukseen /PLR2/2010 S/s Antero, omistaja Ari Juva Vuonna 1924 Varkaudessa rakennettu höyryhinaaja. Aluksen kotipaikka Puumala. Aluksen rungon kunnostukseen /PLR2/2010 Jahti Alma, omistaja Saaristomaailma Oy Vuonna 1882 Virolahdella rakennettu jahti. Aluksen kotipaikka Helsinki. Kannen ja kansirakenteiden tekoon

26 26 Jahti Alman avustusesitykseen liittyen seuraavat perustelut. Jahti Alma on vuonna 1882 Virolahdella vesille laskettu alus, jonka täydellinen restaurointi aloitettiin vuonna Restaurointitöiden lähtökohtana oli romutuskuntoinen alus. Aluksen taustasta tiedettiin, että kyseessä on ainoa maassamme säilynyt, aikoinaan hyvin yleinen rahtipurjehduksessa käytetty jahtitakiloitu alus. Aluksen runko on rakennettu viimeisen 9 vuoden aikana uudelleen alkuperäisen mallin mukaisesti perinteisiä materiaaleja ja työtapoja kunnioittaen. Alkuperäisiä puurakenteita Almassa ei tällä hetkellä ole jäljellä enää yhtään. Alusta on korjattu ja puuosia vaihdettu osa osalta 130-vuoden aikana useamman kerran luvun lopulla alus mm. upposi

27 27 Hevossalmessa, nostettiin ylös, rakennettiin uudelleen ja takiloitiin 2- mastoiseksi apukonein varustetuksi kaljaasiksi. Aluksen historia on selvitetty rakentamisvuodesta lähtien. Nykyinen restaurointityö perustuu aluksen historiantutkimukseen, vanhoihin valokuviin, olemassa oleviin säilyneisiin rakenneosiin ja itäisellä Uudellamaalla käytettyyn rakennustraditioon. Museovirasto ei ole aikaisemmin tukenut aluksen restaurointia. Avustusta jahti Almalle esitetään työjärjestykseen sallimissa puitteissa poikkeustapauksena, jota kunnostus- ja entistämistöiden valmistuttua voidaan esittää hyväksyttäväksi Perinnelaivarekisteriin. Vastaavaan perustuen myönnettiin vuonna 2009 avustusta kaljaasi Hoppetin kunnostukseen. Jahti Almaan ja kaljaasi Hoppetiin liittyen lautakunta keskusteli ja teki periaatepäätöksen alusten aitoudesta ja rekisterikelpoisuudesta kokouksessaan 1/2009, jossa lautakunta päätti myös esittää avustusta kaljaasi Hoppet projektille. Pöytäkirjanote kokous 1/ pykälä 5 Todettiin, että työjärjestyksen mukaan rekisteriin hyväksyttävän aluksen tulee olla hyvin säilynyt rakenteen, takilan, kulkukoneistonsa sekä varustelun osalta, tai että alus on entistetty asianmukaisesti alkuperäistä vastaavaan kuntoon. Keskusteltiin esineen aitoudesta. Todettiin, että aitouteen liittyy usein paradoksi: jos objektien annetaan ajan myötä rapautua ja lopulta tuhoutua, ne pysyvät kuitenkin koko tämän prosessin ajan aitona. Jos taas ahkerat konservaattorit ja etenkin restauroijat pitävät objektista hyvää huolta, objektin aitous vähenee jokaisen restaurointitoimenpiteen myötä. Lisäksi oltiin samaa mieltä siitä, että aitouden voi laajasti ajateltuna katsoa kohdistuvan paitsi esineen muotoon myös käytettyyn valmistustekniikkaan, toiminnalliseen alkuperäisyyteen tai esimerkiksi sijainnin alkuperäisyyteen. Todettiin asiasta käydyn keskustelun päätteeksi, että aitouden määrittelemisessä ja sen todellisesta olemuksesta päättämisessä on omat vaikeutensa. Aluksen kunnon huononeminen ei sinänsä aiheuta aitouden menetystä, mutta jokaisen korjaus- ja entisöimistoimenpiteen

28 28 voi katsoa vähentävän sitä. Aitous tai alkuperäisyys ei siis sinällään luo esineen arvoa, eikä niitä voida esineeseen jälkikäteen liittää. Käytiin yleiskeskustelua restauroinnista. Todettiin, restaurointia on staattista ja dynaamista. Ensin mainitussa pyritään ulkonäkö säilyttämään mahdollisimman tarkkaan, dynaamisessa säilytetään esineen toimivuutta. Oltiin yhtä mieltä siitä, että vanhan laivan laajamittainen restaurointi tai uudelleenrakentaminen on hyväksyttävissä vain, jos työt perustuvat mahdollisimman täydelliseen ja yksityiskohtaiseen dokumentointiin, ja jos kunnostus- ja entistämistoimenpiteet on tehty alkuperäisiä materiaaleja käyttäen ja vanhoja työtapoja noudattaen. Jahti Almasta ja kaljaasi Hoppetista käydyn keskustelun päätteeksi puheenjohtaja esitti, että lautakunta äänestää asiasta. Molempien alusten hyväksymistä rekisteriin puolsi 5 jäsentä ja yksi äänesti tyhjää. Visa Roine ja Ulla Kallberg esittivät pöytäkirjaan eriävän mielipiteensä jahti Alman hyväksymistä vastaan. 27/PLR2/2010 M/aux Inga-Lill, omistaja Aura Mare Oy Vuonna 1948 Porvoon maalaiskunnassa rakennettu kaksimastoinen kaljaasi. Aluksen kotipaikka Helsinki Aluksen kylki- ja kansilankkujen sekä kaarten uusimiseen

29 29 Alukset joille ei esitetä avustusta 08/PLR2/2010 M/aux Vivan, omistaja Vivan yhdistys ry Vuonna 1947 Porvoon maalaiskunnassa rakennettu kaksimastoinen kaljaasi. Aluksen kotipaikka Kotka Käsiteltyään avustushakemuksen ja siihen pyydetyt lisäselvitykset lautakunta totesi, että hakemuksen kohteena oleva kunnostus- ja entistämistyö on kyseisen aluksen säilymisen kannalta perusteltu kohde. Todettiin, että lautakunnan Museovirastolle esittämä avustus voi olla korkeintaan puolet hyväksytyistä kokonaiskustannuksista, ja että asiantuntijalautakunta on esityksissään noudattanut periaatetta, jonka mukaan avustus on noin kolmasosa hyväksytyistä kustannuksista. Käytyään läpi avustuksenhakijan hankkeen toteuttamiseksi esittämän kustannusarvion ( euroa), ja ottaen huomioon lisäselvityksenä avustuksenhakijan huhtikuussa 2010 pyynnöstä toimittaman päivitetyn rahoitussuunnitelman, joutui lautakunta toteamaan, että hakijalta hankkeen toteuttamiseksi edellytettävä omarahoitusosuus (2/3 osaa esitetystä ja hyväksytystä kustannusarviosta) ei hankkeen tässä vaiheessa ole riittävän varmalla pohjalla, jotta lautakunta voisi perustellusti esittää avustusta myönnettäväksi.

30 30 10/PLR2/2010 M/v Andros, omistaja Raimo Rajala Vuonna 1922 Turussa André & Rosenqvistin Suomen tullilaitokselle rakentama moottorivene. Aluksen kotipaikka Tampere Asiantuntijalautakunta on keskustellut aluksen m/v Andros hyväksymisestä Perinnelaivarekisteriin kokouksessaan 3/ Asiasta käydyn keskustelun jälkeen lautakunta päätti kokouksessa esittää Museovirastolle, että alusta ei sen mahdollisesta alkuperäisestä käyttötarkoituksesta huolimatta esitetä hyväksyttäväksi Perinnelaivarekisteriin, koska kyseessä on alle 12 metrin pituinen vene. Koska alusta on päätetty olla esittämättä Perinnelaivarekisteriin, ei sille voi esittää myöskään kunnostus- ja entistämisavustusta. 15/PLR2/2010 M/aux Marita, omistaja Rederi AB Marita Vuonna 1947 Porvoon maalaiskunnassa valmistunut kaksimastoinen kaljaasi. Aluksen kotipaikka Porvoo Käsiteltyään avustushakemuksen ja siihen pyydetyt lisäselvitykset lautakunta totesi, että hakemuksen kohteena oleva peräosan kunnostus- ja entistämistyö on aluksen säilymisen kannalta tärkeä kohde.

31 31 Todettiin kuitenkin, että avustuksen hakijan hakemuksessaan esittämät perän ja rungon kunnostustyöt auttaisivat aluksen säilymistä vain lyhyellä tähtäimellä, ja lautakunnan näkemyksen mukaan nyt esitetyn suunnitelman mukaiset korjaukset jouduttaisiin purkamaan lähitulevaisuudessa pois laajemman peräremontin takia, jollainen alukseen on pakko tehdä siinä tapauksessa, että se halutaan säilyttää dokumenttina jälkipolville maamme merenkulun historian yhdestä vaiheesta. Lautakunta on valmis tukemaan kaljaasi Maritan säilymistä varmistavia kunnostus- ja entistämistöitä vastaisuudessa ja tarvittaessa esimerkiksi laatimaan yhdessä aluksen omistajan kanssa kuntokartoituksen ja kunnostussuunnitelman. 19/PLR2/2010 M/v Ahti, omistaja Ilmari Dunder Vuonna 1915 Åbo Båtvarf Ab:n telakalla valmistunut salonkivene. Aluksen kotipaikka Tampere Asiantuntijalautakunta on keskustellut aluksen m/v Ahti hyväksymisestä Perinnelaivarekisteriin kokouksessaan 3/ Asiasta käydyn keskustelun jälkeen lautakunta päätti kokouksessa esittää Museovirastolle, että alusta ei esitetä hyväksyttäväksi Perinnelaivarekisteriin, koska kyseessä on alle 12 metrin pituinen vene eikä ammattiliikenteeseen rakennettu laiva. Koska alusta on päätetty olla esittämättä Perinnelaivarekisteriin, ei sille voi esittää myöskään kunnostus- ja entistämisavustusta.

32 32 20/PLR2/2010 Kaljaasi Hoppet, omistaja Rederi Ab Hoppet Vuonna 1927 Virossa rakennettu kaksimastoinen kaljaasi. Aluksen nykyinen kotipaikka Loviisa. Käsiteltyään avustushakemuksen lautakunta joutui tällä kertaa toteamaan, että avustusta haetaan kohteisiin (mm. moottori, polttoainetankit, vesitankit), joihin avustusta ei jakoperiaatteiden mukaan voida esittää. Hakemukset joiden käsittely keskeytettiin hakijan pyynnöstä 04/PLR2/ /PLR2/ /PLR2/2010 S/s Armas S/s Suur-Saimaa S/s Leppävirta