Taustatietoa. Näkökulmana monitaho- ja monimenetelmä, eli triangulaatio. Arviointikysymykset. Dokumentit Kysely Työpajat Haastattelut

Transkriptio

1

2 Taustatietoa Näkökulmana monitaho- ja monimenetelmä, eli triangulaatio. Arviointikysymykset Dokumentit Kysely Työpajat Haastattelut 2

3 Etelä-Karjalan ohjelma, johtopäätöksiä Etelä-Karjala on onnistunut maakuntaohjelman perustehtävässä maakunnan keskeisten kehittämishaasteiden tunnistamisessa ja yhteisten tavoitteiden linjaamisessa sekä keskeisten toimijoiden sitoutumisessa ohjelmaprosessiin. Etelä-Karjalan maakuntaohjelma on onnistunut konsernistrategiana. Kehittämistä on edelleen sisällön tiivistämisessä ja strategisten kehittämiskärkien priorisoimisessa. Arvioinnissa kerätyssä palautteessa maakuntaohjelmaa sekä sen laatimis- ja toimeenpanoprosessia pidettiin riittämättömänä kansalaiskuulemisten ja laajan sitouttamisen näkökulmasta. Samoin maakuntaohjelman yhteensovittamista edustuksellisen kunnallisen demokratian toimintaan ja tavoitteisiin sekä näkyväksi tekemistä kunnanvaltuutetuille pidettiin riittämättömänä. Maakuntaohjelman toimeenpanoa pidettiin liian näkymättömänä. Vuorovaikutteisia tilaisuuksia ja kansalaiskuulemisia ei ole syytä rajata pelkästään ohjelman laatimisvaiheeseen, vaan niitä pitää toteuttaa koko ohjelman toimeenpanon ajan Merkittävin painoarvo maakuntaohjelmalla on ollut Etelä-Karjalan kuntien kuntastrategioihin sekä ELY-keskuksen strategisiin linjauksiin. 3

4 Etelä-Karjalan ohjelma, johtopäätöksiä Maakuntaohjelman keskeisten kehittämistavoitteiden mittarit Viimeisin tilastotieto (Seurantaraportti 2012 ja Tilastokeskus) Tavoite v Väestön määrä (2012) BKT/asukas (2010e) Työttömyysaste 6,8 % (2012) 8 % Tutkinnon suorittaneiden 64 % (2010) 66 % osuus 15 vuotta täyttäneistä Peruskoulun jälkeistä tutkintoa vailla olevat vuotiaat 13,9 % (2010) 12 % Maakunnan työttömyysaste on kohentunut nopeasti vuoden 2012 aikana! Tutkinnon suorittaneiden osuus 15 vuotta täyttäneistä suunta hyvä Väestön määrä ja BKT, tultaneen jäämään tavoitteista Maakuntaohjelman vaikutus? Näiden maakunnan keskeisten kehittämistavoitteiden seuranta toimii hyvin. Keskeisten hankkeiden/hankekokonaisuuksien tarkastelu arvioinnissa toi kuitenkin esille maakuntaohjelman seurantaan liittyviä puutteita. 4

5 Etelä-Karjalan ohjelma, johtopäätöksiä Etelä-Karjalan maakuntaohjelmassa ja erityisesti sen toteuttamissuunnitelmissa mainittuihin strategisiin tavoitteisiin on vastattu kokonaisuudessaan melko hyvin maakunnallisella hankkeistuksella ja kehittämistoimenpiteillä. Pääasiassa hankkeistus on tapahtunut EAKR-, ESR- ja ENPI-ohjelmilla. Alueen EAKR-panostus vaikuttaa olleen hyvin tehokasta varsinkin uusien yritysten synnyttämisen näkökulmasta. Uusien työpaikkojen synnyttämisen tehokkuudessa EAKR-toimenpiteiden avulla olisi maakunnassa kirittävää suhteessa moniin muihin maakuntiin Suomessa. ESR-hanketoiminnan merkitys työpaikkojen luomisessa on Etelä-Karjalassa kuten koko Kaakkois-Suomessa selvästi vähäisempi. Etelä-Karjalan maakuntaohjelman tärkeimmäksi strategiseksi päämääräksi on asetettu yritystoiminnan ja työpaikkojen saaminen alueelle, jotta maakunnan negatiivinen väestönkehitys saadaan käännettyä positiiviseksi. Arvioinnissa käytettävissä olevien tietojen valossa työpaikkojen saamisessa alueelle vaikuttaa olevan selvästi parantamisen varaa ja se tarvitsee erityistä huomiota myös jatkossa. Etenkin nuorten ja pitkäaikaistyöttömien työttömyyden kasvu tulisi katkaista. Eroavuuksia maakuntaohjelman toimintalinjojen suhteen on nähtävissä siinä, kuinka totsuissa esitettyjä keskeisiä hankekokonaisuuksia on edistetty maakunnallisella hankkeistuksella ja miten tavoitteiden toteutuminen on nähty: Hankkeistus: TL 1 ja 3 Tavoitteiden toteutumisen näkemykset: TL 2 5

6 Etelä-Karjalan ohjelma, johtopäätöksiä Maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelmissa esitetään kehittämiskohteita paljon kyseessä on selvästi erilaisten tahojen toiveiden tynnyri. Tämä vähentää jossain määrin toteuttamissuunnitelmien strategisuutta. Maakuntaohjelman tavoitteiden kirjo on niin laaja, että onnistumismahdollisuudet jokaisen suhteen pienenevät kun kehittämistarpeet suhteutetaan kehittämisresursseihin. Mitä terävämmin ja harvempiin kokonaisuuksiin kehittämisresurssit voidaan suunnata, sitä suurempaa vaikuttavuutta niistä on lupa odottaa. 6

7 Kymenlaakson ohjelma, johtopäätöksiä Skenaariotyön käyttäminen ohjelman valmistelussa oli onnistunut valinta. Ohjelma on myös hyvin tiivistänyt maakunnan yhteisen tahtotilan ja kehittämisen painopisteet ja saanut mukaan maakunnan keskeiset organisaatiotoimijat. Priorisointia tarvitaan, jotta vähenevillä resursseilla saavutetaan vaikuttavia tuloksia. Lisäksi pitää kehittää laajaa osallistamista ja kansalaisten näkökantojen selvittämistä ohjelman laadinnassa. Arviointiaineistosta välittyy viesti, että kunnanvaltuustoissa ja kuntalaisten keskuudessa maakuntaohjelmasta ei olla kovin tietoisia, eikä se näy valtuustojen käytännön työssä. Luontevimmin kansalaisnäkökulma saadaan esille edustuksellisten luottamushenkilöiden eli kunnan valtuutettujen kautta, mutta myös suoria kansalaiskuulemisia ja mahdollisuuksia kansalaisten mielipiteiden ilmaisulle pitää järjestää. Internet ja sosiaalinen media tarjoavat tähän hyviä keinoja. 7

8 Kymenlaakson ohjelma, johtopäätöksiä Maakuntaohjelman keskeisten kehittämistavoitteiden mittarit Viimeisin tilastotieto (Totsu ja Tilastokeskus) Tavoite v Väestön määrä (2012) BKT/asukas (2010e) Työttömyysaste 7,5 % (2012) 7 % Tutkinnon suorittaneet (15 vuotta täyttäneistä) (2010) Korkea-asteen suorittaneet tutkinnon (2010) Maakunnan työttömyysaste on kohentunut nopeasti vuoden 2012 aikana. Bruttokansantuotteen suhteen maakuntaohjelmalle asetetun tavoitteen saavuttaminen edellyttää nopeita ja tavoiteltua kehitystä tukevia toimenpiteitä. Hyvin todennäköistä on, että tästä tavoitteesta jäädään selvästi vaikka vuonna 2010 näyttääkin tapahtuneen hienoinen käänne myönteiseen suuntaan bkt:n suhteen. Kymenlaakson bruttokansantuote asukasta kohden on suhteellisen heikko verrattuna koko maan vastaaviin lukemiin. Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osalta suunta hyvä 8

9 Kymenlaakson ohjelma, johtopäätöksiä Maakunnan keskeisten kehittämistavoitteiden seuranta toimii hyvin. Keskeisten hankkeiden/hankekokonaisuuksien tarkastelu arvioinnissa toi kuitenkin esille maakuntaohjelman seurantaan liittyviä puutteita. Samat kuin E-K. Maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelmissa esitetään kehittämiskohteita paljon. Tämä vähentää jossain määrin toteuttamissuunnitelmien strategisuutta. Totsun luonne pitäisi tiedostaa nykyistä laajemmin, niin että se ei ole toiveiden tynnyri, jonka kautta kaikki esitetyt hankeideat voidaan toteuttaa. Totsu on strategian toimeenpanon väline ja sinne toteutukseen päätyvät hankkeet on todettu strategisiksi keihäänkärjiksi, jotka toteuttavat maakuntaohjelman tavoitteita. Kymenlaakson maakuntaohjelmassa ja erityisesti sen toteuttamissuunnitelmissa mainittuihin strategisiin tavoitteisiin on saatu kokonaisuudessaan vastattua hyvin maakunnallisella hankkeistuksella ja kehittämistoimenpiteillä. Pääasiassa hankkeistus on tapahtunut EAKR-, ESR- ja ENPI-ohjelmilla. Alueen EAKR-panostus vaikuttaa olleen erityisen tehokasta uusien työpaikkojen synnyttämisen näkökulmasta. Alueen masinoimalla EAKR-hanketoiminnalla on synnytetty paljon uusia työpaikkoja, suhteellisesti eniten Suomessa. Kymenlaakso on onnistunut myös hyvin uusien yritysten synnyttämisen suhteellisessa tehokkuudessa (EAKR-toimenpiteiden avulla). ESR-hanketoiminnan merkitys työpaikkojen luomisessa on Kymenlaaksossa kuten koko Kaakkois-Suomessa selvästi vähäisempi. 9

10 Kymenlaakson ohjelma, johtopäätöksiä Maakuntaohjelmatyöllä on pystytty vaikuttamaan eri toimijoiden näkökulmasta Kymenlaakson kehitykseen tavoitteisiin nähden pääasiassa kohtalaisesti, paikoitellen hyvin. Kymenlaakson maakuntaohjelman neljälle toimintalinjalle on koottu hyvin suuri määrä tavoitteita, joista osa on myös verrattain vaativia. Fokusointia tarvitaan! Kymenlaakson maakuntaohjelman keskeiset kehittämistavoitteet ovat maakunnan vetovoimaisuuden lisääminen elinkeinorakennetta monipuolistamalla ja panostamalla korkean osaamisen palvelutuotteisiin sekä yksityisellä että julkisella sektorilla, kasvuyrityksiin ja kestävään ympäristöliiketoimintaan. Elinkeinorakenteen monipuolistuminen on tapahtunut varsinkin pelialaan sekä puhtaaseen energiaan liittyvän toiminnan myötä. Hankkeistuksella on vastattu parhaiten maakuntaohjelman toimintalinjojen 1 ja 3 kehittämistavoitteisiin. Eli yritystoiminnan ja infrastruktuurin kehittäminen korostuvat hanketoiminnassa. Myös toimintalinjaan 2, eli osaamisen kehittämisen teemaan pureudutaan hyvin hankkeistuksella. Toimintalinja 4 saa vähiten huomiota toiminnassa. Arviointikyselyn perusteella näyttää siltä, että aluerakenteen, infrastruktuurin ja ympäristön toimintalinja on toteutunut maakuntaohjelman toimintalinjoista kaikkein parhaiten. Maakunnan toimijoiden mielestä heikointa toteutuminen näyttää olevan vetovoimaisen Kymenlaakson toimintalinjan tavoitteissa. 10

11 Lähtökohdat maakuntien yhteistyölle Yhteistyötä voi olla monella tasolla (kv.yhteistyöstä paikalliseen) Yhteistyölle voidaan nähdä työntö- ja vetotekijät Valtionhallinnon toimet usein työntämässä yhteistyöhön Odotettavissa oleva tai todettu hyöty usein vetämässä yhteistyöhön Aluehallinnon uudistus (ALKU-hanke) ja uusi Laki alueiden kehittämisestä Vahvistivat maakunnan liittojen asemaa Maakuntaohjelmasta ja sen toteuttamissuunnitelmasta (totsu) tuli viranomaisia entistä voimakkaammin velvoittava maakuntakaavojen tapaan. Maakunnista muodostettiin toiminnallisesti ja taloudellisesti tarkoituksenmukaisia yhteistoiminta-alueita Asiat, jotka ovat pitkäjänteisen kehittämisen kannalta merkittäviä, sisältyvät keskeisiin suunnitelmiin sekä koskevat koko aluetta. Maakuntaohjelmiin ja totsuihin yhteistoiminta-alueittain yhteiset osiot Lähtökohtaisesti haasteena sovittaa maakunnan omat tarpeet ja yhteistoimintaalueen muodostamat tarpeet yhteen. Maakuntien tuotantorakenne muuttunut/muuttumassa merkittävästi metsäteollisuuden voimakkaan rakennemuutoksen ja talouskriisin takia. 11

12 Johtopäätöksiä yhteistyöstä Priorisoitu kuusi yhteistä painopistettä/kehittämispainotusta: 1. Metsäklusterin uudistaminen 2. Puhtaan energia- ja ympäristöteknologian kehittäminen 3. ICT-liiketoiminnan ja sisältötuotannon kehittäminen 4. Logistiikan ja infrastruktuurin vahvistaminen 5. Venäjä-yhteistyön vahvistaminen 6. Osaamis- ja koulutusrakenteiden uudistaminen Kymenlaaksolla lisäksi palvelut ja turvallisuus ja Etelä-Karjalalla matkailu maakunnallisina painopisteinä MAKO-pilotilla on ollut merkitystä maakuntien väliselle yhteistyölle. Sen puitteissa tehdyssä yhteistyössä määriteltiin maakuntien yhteiset kehittämispainotukset Sekä aloitettiin yhteisten kärkihankkeiden muodostaminen. Pilotilla edistettiin siten kärkihankkeiden muodostumista ja hankkeita syntyi tavoiteltua enemmän. Lisäksi pilottia pidettiin oleellisena sysäyksenä yhteistyön syventämiselle varsinkin ELY-keskuksen suuntaan. Yhteisillä kehittämispainotuksilla on myös ohjattu merkittävässä määrin rakennerahastohankkeita painotusten suuntaan. Myös yhteisten neuvottelukysymysten muodostaminen valtionhallinnon suuntaan yhdessä maakuntaliittojen ja ELY-keskuksen kanssa sai potkua pilotin kautta. Yleensäkin lähtöajatus pilotille on ollut hyvä, mutta vaikka pilotti on ohjannut ajattelua omaa maakuntaa laajemmalle alueelle, pilotin loppuessa maakuntakohtainen ajattelu on saanut jälleen lisää jalansijaa. Sitoutuminen merkitys vaikuttavuuteen. Odotusten mukaista luottamusta yhteistoimintaan pilotti ei joka tapauksessa kyennyt tuomaan. 12

13 Johtopäätöksiä yhteisestä osiosta Oleellista asiassa on huomata, että lähtökohtaiset tavoitteet yhteistyön syventämiselle olivat maakunnissa lopulta hyvin erilaiset, jonka pilotti ja sen synnyttämä yhteistyö toivat esille. Kymenlaaksolaisten innostus yhteistyöhön ja varsinkin sen syventämiseen on ollut selvästi suurempaa. Vaikka yhteisiä kärkihankkeita on syntynyt hyvin, ei niiden määrittäminen ole sujunut kokonaisuudessaan hyvin ja yksituumaisesti. Maakuntien välillä on eroavuuksia mm. siinä, mitä pidetään yhteisinä kärkihankkeina. Lisäksi kärkihankkeiden syntymekanismi ei vaikuttaisi yleisesti ottaen eroavan ns. tavallisten hankkeiden muodostumisesta. (pl. aktivointityö) Yhteisten kärkihankkeiden määrittämiseen tarvitaan yhteiset pelisäännöt. Yhteisissä hankkeissa on mahdollisuus toimia tehokkaasti hallinnon suhteen ja siten panostusta jää enemmän varsinaiseen kehittämiseen. Yhteistyön täytyy olla lisäarvoa synnyttävää. Yhteisten kärkihankkeiden luonne on herättänyt ajatuksia siitä, millainen oikeastaan on aito yhteistyöhanke? (yksi toimii kaikkien edestä osahankkeet) Maakuntien yhteisissä kärkihankkeissa panostusta on kohdistettu kaikkiin maakuntien yhteisiin kehittämispainotuksiin lukuun ottamatta osaamis- ja koulutusrakenteiden uudistamisen kehittämispainotusta. Tähänkin teemaan on kuitenkin pyritty saamaan Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson yhteistä hanketta. 13

14 Johtopäätöksiä yhteisestä osiosta Yhteisten kärkihankkeiden muodossa resursseja on kohdistettu eniten hyvin tasavahvasti kolmeen kehittämispainotukseen: ICTliiketoiminnan ja sisältötuotannon kehittämiseen, matkailuun ja palveluihin sekä puhtaan energia- ja ympäristöteknologian kehittämiseen. Kokonaisuudessaan yhteiset kärkihankkeet on nähty toimijoiden joukossa enemmän myönteisesti kuin kielteisesti. Niiden avulla on saatu hyvin alueen ulkopuolelta rahoitusta kehittämistoimintaan erityisesti EAKR TL5. Lisäksi yhteisten kärkihankkeiden kohdalla on voitu hyödyntää käytettävissä ollutta joustovararahoitusta. Kaakkois-Suomi on pärjännyt hyvin näiden em. rahojen saamisessa. Yhteisiä hankkeita tarvitaan myös oikeisiin yhteisiin haasteisiin vastaamisessa ja yhdessä ollaan näissä asioissa vakuuttavampia. Käynnissä oleva maakuntaohjelmakausi on ollut jossain määrin vielä ns. yhteistyön harjoittelukautta, sillä eihän suurin osa yhteisistä kärkihankkeistakaan ole vielä päättynyt. Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson maakuntaohjelmien yhteisten kehittämispainotusten valinta on ollut osuva. Etelä-Karjalassa on painottunut matkailun kehittäminen ja Kymenlaaksossa ICTliiketoiminnan ja sisältötuotannon kehittäminen. 14

15 Johtopäätöksiä yhteisestä osiosta Ovatko yhteisesti valitut kehittämispainotukset edelleen mielestäsi osuvia alueen tulevaisuuden/aluekehityksen kannalta? Matkailu- ja muiden palveluiden kehittäminen Venäjä-yhteistyön vahvistaminen Puhtaan energia- ja ympäristöteknologian kehittäminen Metsäklusterin uudistaminen Logistiikan ja infrastruktuurin vahvistaminen Osaamis- ja koulutusrakenteiden uudistaminen ICT-liiketoiminnan ja sisältötuotannon kehittäminen en osaa sanoa ei ollenkaan osuva jossain määrin osuva hyvin osuva 15

16 Johtopäätöksiä yhteisestä osiosta Yhteisten kehittämispainotusten määrää on tarvetta vähentää. Yhteistyö on nähty molemmissa maakunnissa tarpeelliseksi, mutta yhteistyön toimivuutta ei ole nähty erityisen sujuvaksi sitoutuminen samoin. Nyt tarvitaan uusi alku yhteistyölle tarkemmin mietityllä sisällöllä sekä paremmalla sitoutumisella! Mitkä ovat ne asiat, joissa tehtävästä yhteistyöstä molemmat hyötyvät? 16

17 Johtopäätöksiä yhteisestä osiosta Arvioinnin näkökulmasta yhteistyölle näyttäisi olevan edellytyksiä seuraavissa asioissa/seuraavista näkökulmista (vetotekijät yhteistyölle): Ylimaakunnalliset kärkihankkeet näyttäneet toimineen hyvin ja niissä on jo riittävästi kokoa jotta vaikuttavuutta voi odottaa (hankkeiden valinta kuitenkin epäselvä). Tarve hakea/tehdä yhteisiä hankkeita olemassa: isommalla äänellä saadaan enemmän uskottavuutta ja painovoimaa Kasvusopimus antaa uuden mahdollisuuden yhteistyölle (yhteinen tavoite). Yhteistyön rakentamiselle parhaat edellytykset ainakin seuraavissa teemoissa: Rajan läheisyys/rajan ylityksen sujuvuus/venäjään liittyvä teema Liikenne-infra (nivoutuu selvästi edelliseen) Kaava-asiat yhteinen maakuntakaava? 17

18 Arvioinnin näkökulmasta yhteistyölle ei näyttäisi olevan parhaita edellytyksiä seuraavista näkökulmista (työntötekijät yhteistyöstä poispäin): Eroavuudet tarpeissa/aktiivisuudessa yhteistyön syvyyden suhteen (liittojen tiiviimpi yhteistyö, tiehankkeet jne.) Eroavuudet ja perinteet yhteistyön maantieteellisessä suuntautumisessa Etelä-Karjalan suuntaus myös Itä-Suomeen Etelä-Savo välissä (amk-yhteistyössä vain Kymenlaakson näkökulmasta) Kymenlaaksossa nähdään tärkeäksi yhteistyö Päijät-Hämeen/Uudenmaan suuntaan Kilpailutilanteet: Isoista hankkeista kilpaileminen Taistelu Kaakkois-Suomen portin asemasta Korkeakoulut myös kilpailutilanteessa - tuloksellisuuteen perustuva rahoitusmalli Metsäteollisuudessa (modernisoinnin etenemisen vauhti) Jne. Luottamusta on ja ei ole. Tarkoitus olisi saada aikaiseksi lisäarvoa tuottavaa yhteistyötä/verkosto. Tunnelähtöinen ajattelu. Johtopäätöksiä yhteisestä osiosta Huomioitava, että hallinnolliset alueet eivät kuitenkaan rajoita verkostoja/yhteistyötä, kun siihen on todellinen tarve. 18

19 Johtopäätöksiä yhteisestä osiosta (1/2)Seuraavaan on koottu asioita, jotka ainakin pitäisi pystyä keskustelemaan ja selvittämään yhdessä, jotta yhteistyötä voidaan tehdä jatkossa hedelmällisesti: Oliko yhteistyön syventämisestä sovittu jotakin vai ei tällä ei tulisi enää olla merkitystä, asiaa ei kannata enää kaivella, vaan katsoa eteenpäin. VT6 (Lappeenranta-Taavetti)-asia pitää puhua auki, sillä se on ymmärrettävissä molempien maakuntien näkökulmista. Opiksi pitää ottaa tästä myös se, miten asioita nostetaan esille. Yhteistyön kehittäminen maakuntien välillä junnaa nyt liikaa maakuntien liittojen yhdistämisasiaan. Kuitenkin oleellisempaa on maakuntaohjelman tuloksia tekevien toimijoiden yhteistyö ja sen sujuvuus. Liitoilla kuitenkin merkittävä rooli edellytysten luojina. Yhteistyö on joka tapauksessa parantunut laajalla rintamalla. Miksi ei haluta yhdistyä? Pikkuveljen asemaan jääminen Etelä-Karjassa - miten huolehditaan/vakuutetaan, ettei näin kävisi? Luottamus. Vaikkei liittoja yhdistettäisi, olisiko kuitenkin yhteinen maakuntaohjelma tai totsu mahdollinen? Miten kuntauudistus vaikuttaa jatkossa asiaan? Entä ELY-verkoston mahdollinen uusiutuminen? Yhteistyön laajentaminen kahdesta maakunnasta kolmeen tai useampaan? Etelä- Savo, Päijät-Häme jne. 19

20 Johtopäätöksiä yhteisestä osiosta (2/2) Jatkuu: Miksi yhteistyön toimivuus nähdään Etelä-Karjalan puolella huonommaksi? Asiaan vaikuttaa osaltaan kärkihankkeiden hallinnoinnin painottuminen Kymenlaaksoon, vaikka näihin hankkeisiin osallistutaan myös Etelä-Karjalasta. MAKO-pilotti koettiin merkityksekkäämmäksi Kymenlaaksossa. Tehdäänkö yhteistyöhön liittyviä käytännön töitä tasapuolisesti? Onko työnjako selvä liittojen välillä asiassa? Kärkihankkeiden muodostamiseen selkeämmät pelisäännöt ja näkemys siitä, kuinka laaditaan tarkemmat kehittämispolut näille. Tuloksellisuuden näkökulmasta molemmilla on varmasti opittavaa toisilta (mm. työpaikkojen ja yritysten syntyminen). Löytyykö todellista tahtoa ja sen edellyttämää sitoutumista yhteistyöhön? Kysymys pitkälti siitä, millaiseen yhteistyöhön mennään. Määrittelyt siitä, millaiseen yhteistyöhön sitoutumista löytyy. 20

21 Alustavia havaintoja yhteisestä osiosta Joka tapauksessa huomioitava (riippumatta yhteistyön syvyydestä); toiminnassa tiedostettava ja hyväksyttävä nämä nykyiseen yhteistoimintamalliin liittyvät piirteet: Tehdään todellista lisäarvoa synnyttävää yhteistyötä ja panostetaan siihen kun kaikki osapuolet siitä hyötyvät Samalla hyväksytään, että on myös ns. pakon sanelemaa yhteistyötä, jossa maksimoidaan tavalla tai toisella omaa hyötyä. Tässä yhteistyössä ei synny lisäarvoa, eikä siihen pidä myöskään erityisemmin panostaa. Mitkä ovat niitä asioita, jotka ovat molempien maakuntien toimijoille niin tärkeitä, että yhteistyötä muodostuu ja kannattaa tehdä kilpailutilanteesta huolimatta? Näyttäisi siltä, että kun on kyse erilaisten edellytysten luonnista (rajan ylitys, infra jne.), yhteistyö tulee paremmin kysymykseen. Toimialakohtaisessa kehittämisessä onkin jo selvästi hankalampaa, uuden toimialan ylösluonti (peliala) tai selvästi johonkin yhteiseen rakennemuutoshaasteeseen vastaaminen ovat lupaavampia. 21

22 Kaakkois-Suomen sijainnin hyödyntäminen (Venäjä, rajan läheisyys), Kaakkois-Suomen kasvusopimuksen toteutus. Logistiikka ja infra kytkeytyy vahvasti edelliseen Kaava-asiat Yhteisenä haasteena bkt:n nostaminen Nuorisokysymykset näkyvämmin esille (vrt. tuleva rakennerahasto-ohjelma). KIITOKSET! 22