Toimitusjohtaja Tuomo Kantola, Jyväskylän Energia -yhtiöt: Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti

Transkriptio

1 Päättäjien 33. Metsäakatemia (7) Toimitusjohtaja Tuomo Kantola, Jyväskylän Energia -yhtiöt: Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti Metsäenergian lähteen ovat moninaiset. Metsäteollisuuden puunkäytön yhteydessä syntyy energiajakeita, joista merkittävimmät ovat sellunkeiton sivutuote mustalipeä, puun kuori ja sahanpuru. Nämä on jo melko pitkään hyödynnetty täysimääräisesti energialähteinä. Valtaosa käytetään teollisuuden omissa voimalaitoksissa ja lämpökattiloissa, joissa niistä tuotetaan sähköä, prosessihöyryä ja lämpöä. Lisäksi metsästä saadaan energiakäyttöön metsähaketta. Suomessa ei kasvateta varsinaisia energiapuumetsiä, vaan metsähake tuotetaan pääosin päätehakkuiden latvuksista, oksista ja kannoista sekä metsänhoidollisten harvennushakkuiden pienpuusta. Puun perinteisin energiakäyttö on kotitalouksien ja muiden kiinteistöjen lämmityksen pienkäyttöä. Puun lämmityskäyttö on yleistynyt erityisesti sähkölämmityksen rinnalla. Sen sijaan puun käyttö kiinteistöjen yksinomaisena lämmitystapana on

2 Päättäjien 33. Metsäakatemia (7) vuosikymmenten kuluessa vähentynyt merkittävästi kaukolämmön ja sähkölämmityksen yleistyessä. Yksi lämmityssovellus on puupellettien hyödyntäminen. Suomessa pellettejä ei ole laajamittaisesti käytetty kaukolämmön tai sähkön tuotannossa. Metsähakkeen käyttö on kasvanut voimakkaasti 2000-luvun Suomessa: vuonna 2010 metsähakkeen kokonaiskäyttö kohosi ennätyslukemiin 6,9 milj. kuutiota (m 3 ), eli lähes 14 terawattituntia (TWh), joka vastaa 3,4 % Suomen energian kokonaiskulutuksesta. Kokonaiskäytöstä leijonanosa (12,5 TWh) käytettiin lämpö- ja voimalaitoksissa. Niiden metsähakkeesta 41 % oli peräisin pienpuusta (koko-, ranka- ja kuitupuusta), 36 % hakkuutähteistä, 16 % kannoista ja 8 % järeästä (lahovikaisesta) runkopuusta. Suurin potentiaali metsähakkeen käytön lisäämisessä piilee nuorissa metsissä ja niissä tehtävissä metsänhoito- ja harvennushakkuissa. Niissä puun korjuu on kuitenkin niin kallista, että puun liikkeelle saaminen edellyttää tukia. Valitettavasti viimeaikaiset tukipolitiikan muutokset eivät ole vauhdittaneet uusiutuvien polttoaineiden käytön lisäämistä. Mitä tiedossamme on syksyllä 2012? Haketustuen maksaminen päättyy vuoden lopussa. Kemeran (Kestävän metsätalouden rahoitustuki) korjuu- ja kuljetustukea esitetään lakkautettavaksi, heti kun pienpuun energiatuki (petu) saadaan käyttöön. Petussa tukien taso laskee aiemmasta. Kemeratuet muuttuivat jo vuoden alusta verollisiksi.

3 Päättäjien 33. Metsäakatemia (7) Metsäalan ammattilaiset laskevat tukien vähenemisen ja veromuutoksen alentavan tukitasoa yli 8 eurolla kiintokuutiometriltä. Samanaikaisesti laitospäässä metsähakkeella tuotetun sähkön syöttötariffia leikataan vuoden 2013 alusta. Esimerkkinä näiden muutosten vaikutuksesta energiantuottajiin olkoon esimerkkinä Jyväskylän Energia: Vuonna 2012 Jyväskylän Energia -yhtiöihin ostetaan polttoaineita 40 miljoonalla eurolla. Kustannuksia alentavaa tukea saadaan metsähakkeen syöttötariffina 3 miljoonaa euroa. Jos ensi vuonna ostomäärät pysyvät samana, syöttötariffia saadaan miljoona euroa vähemmän, mikä vastaa noin kahden prosentin hinnannousua kaukolämmön hinnassa. Ainespuun kasvu Suomessa on noin 100 miljoonaa kuutiometriä vuodessa, ja metsiemme koko biomassan kasvu on reilusti yli 150 miljoonaa kuutiometriä. Vaikka Suomi on maailman johtava maa metsäenergian hyödyntämisessä jo tänään, mahdollistaisivat metsävaramme nykyistä merkittävästi laajemman puun käytön myös energiaksi. Tästä huolimatta metsäammattilaiset ja metsähaketta energiantuotannossa käyttävät yritykset pelkäävät, että tavoite lisätä metsähakkeen käyttöä 13,5 miljoonalla kuutiolla voidaan viimeaikaisessa varsin lyhytjänteisessä ohjauskeinojen muutosten maailmassa joutua hautaamaan. Suorien kustannusvaikutusten lisäksi epävarmalla toimintaympäristöllä on myös välillisiä vaikutuksia. Alalla toimivien yrittäjien investointihalukkuus alenee ja työvoiman hakeutuminen metsäalalle heikkenee.

4 Päättäjien 33. Metsäakatemia (7) Metsäteho Oy:n arvioi, että metsähakkeen kovat käyttötavoitteet voivat täyttyä vain suurten energialaitosten käytöllä ja sen lisäyksellä. Suurella tässä tarkoitetaan yli kuutiota eli 100 gigawattituntia käyttävää energialaitosta vuonna niitä oli Suomessa 30 kappaletta. Suuret edustivat siis vain 6:ta % metsähakkeen 800 käyttäjästä mutta ne käyttivät metsähakkeesta peräti 70 %. Jos siis kansallisista ja EUsitoumuksista uusiutuvien energialähteiden käytön suhteen halutaan pitää kiinni, olisi ohjauskeinot muotoiltava tarkasti kokonaisuutta silmällä pitäen. Myös biopolttoaineiden suurimpia käyttäjiä tulisi kuulla satojen miljoonien laitosinvestoinnit tehdään kymmenien vuosien tähtäimellä. Jo laitossuunnittelun alkuvaiheessa ratkaistaan tuleva polttoainevalikoima. Tämän ratkaisun seurauksena räätälöidään kattila juuri näille polttoaineille. Valtaosa sisäsuomalaisista energiayhtiöistä käyttää turpeen ja puun yhdessä polttamiseen soveltuvaa kattilaa. Valintaa on konsultoinut euro: hinnaltaan turve-puu -kattila on halvempi kuin esimerkiksi pelkkää puuta polttava. Euro on näihin saakka kannustanut myös suosimaan kotimaisia polttoaineita. Normaalina vuonna Sisä-Suomessa puu ja turve ovat voimalaitoskäytössä suunnilleen samanhintaisia, ja kivihiili maksaa 30 % enemmän. Kotimaisiin polttoaineisiin nähden jopa viisinkertaisissa hinnoissa on tuontiöljy. Lisäksi kotimaisten polttoaineiden hintaheilahtelut ovat olleet tuontipolttoaineita maltillisempia joskin näyttää siltä, että heilunta on lisääntymässä. Jos selailee lehtiä vuonna 2010 valmistuneen Keljonlahden voimalaitoksen suunnitteluajoilta, huomaa, että jopa monet alan asiantuntijat epäilivät, riittääkö laitokselle puuta poltettavaksi. Polttoainelogistiikka on kuitenkin pyörinyt puun osalta metsäteollisuuden imussa ainakin toistaiseksi kelvollisesti. Näin siitä huolimatta, että uuden voimalan käyttöönotto kaksinkertaisti puupolttoaineen käytön Jyväskylässä, joka entuudestaankin oli biobuumissa hyvin mukana. Jälleen viime lämmityskaudella ( ) moni kotimaisille polttoaineille voimalaitoksensa rakentanut tuottaja kärsi turvepulasta. Tilanne ei kuitenkaan ollut yhtä katastrofaalinen kuin mitä se tulee olemaan tänä vuonna tai millainen se oli edellisenä katovuonna Kuitenkin jo viimetalvinen turvepula söi energiantuotannon kannattavuutta, kun sähköpörssin hintahuippuja ei pystytty hyödyntämään turpeen niukkuuden takia.

5 Päättäjien 33. Metsäakatemia (7) Turve on puun käytön lisäämisen paras vauhdittaja, sanotaan. Suuri osa maamme voimalaitosten nykyisistä kattiloista on suunniteltu puun ja turpeen yhdessä polttamista varten. Koska niihin soveltuvat polttoaineet ja niiden tekniset ominaisuudet on sovittu jo laitteistojen tilausvaiheessa, ei turpeen ja puun yhteispolttoon tarkoitettua kattilaa voi ilman merkittäviä lisäpanostuksia muuttaa 100 prosentin puukattilaksi. Pelkän puun polttamiseen suunniteltu kattila mitoitetaan esimerkiksi kanavistoltaan väljemmäksi, jolloin myös likaantumisesta aiheutuva tukkeutumisriski pienenee. Yhteispoltossa puussa ja turpeessa olevat aineet vähentävät toistensa haitallisia vaikutuksia ja tekevät poltosta polttoteknisesti helpompaa. Viime aikoina vilkastunut turpeen ympäristövaikutusten arvostelu ei nouse tyhjästä. Kaikkien toimijoiden on hallittava päästönsä, olivatpa ne kokonaisuuteen nähden minkä suuruiset tahansa. Turpeen vesistövaikutukset ovat hallittavissa ja siihen meillä Suomessa on varaa. Puun polton lisääntyessä riippuvuus turpeesta vähenee. Turvetta kuitenkin edelleen tarvitaan vielä vuosia, ja sen hyödyntäminen noin kahden miljardin kauppataseen alijäämän kanssa kamppailevalle kansakunnalle on tärkeää; suunnilleen samalla summalla Suomeen tuodaan energiaa joka vuosi. Ekologisesti ja taloudellisesti järkevä lämmön ja sähkön yhteistuotanto, eli samassa voimalaitoksessa tuottaminen, säästää jopa 30 % polttoaineita ja pienentää päästöjä verrattuna saman sähkö- ja lämpömäärän tuottamiseen kahdessa eri laitoksessa erillistuotantona. Yhteistuotanto perustuu kaukolämmitykseen, jonka laitteistoihin Suomessa lasketaan kiinnittyneen peräti 7 miljardin euron omaisuusmassa. Uusiutuvan energian tulevaisuus on ainakin tämän päivän tietojen valossa kytkeytynyt nimenomaan kaukolämmitykseen ilman yhteistuotantolaitoksia Suomi ei pääse sille asetettuihin bioenergiatavoitteisiin. Kaukolämmön aseman vaarantaminen lyhytnäköisellä ohjauskeinopolitiikalla merkitsisi tämän noin seitsemän miljardin euron kansallisvarallisuutemme vaarantamista. Mielestäni tällaista lyhytnäköistä politikointia ovat kaikki ratkaisut, joilla yhteistuotetun lämmön ja sähkön asemaa heikennetään ja jotka johtavat kotimaisten polttoaineiden korvautumiseen kivihiilellä ja jopa öljyllä erillistuotannon lisääntyessä. Lopuksi nostan esille joitakin metsähakkeen käytön lisäämiseen liittyviä kohtalon kysymyksiä, joista yhdessäkään emme saa epäonnistua, mikäli mielimme yltää kansallisiin ja kansainvälisiin tavoitteisiimme:

6 Päättäjien 33. Metsäakatemia (7) 1) Puuvaramme mahdollistavat nykyistä suuremman metsäenergian määrän. Puuvarantoa suuremman haasteen asettaa markkinoiden toimivuus. Kuinka turvataan riittävät hakkuumäärät kannustamalla yksityisiä metsänomistajia myymään puuta? Metsänomistuksen tavoitteet ja metsäomistajakunnan rakenne ovat muuttuneet: joka kolmas metsänomistaja lukeutuu virkistyskäyttäjiin tai epätietoisiin. Heidän hallussaan oleva viidennes metsäalastamme jää helposti kokonaan puumarkkinoiden ulkopuolelle. Metsäenergian saannissa on metsänhoitoyhdistyksillä ja muilla metsänomistajia aktivoivilla tahoilla tärkeä rooli. Energiantuottajan kumppaniksi tarvitaan kooltaan ja vuotuisilta toimitusmääriltään suuriin volyymeihin yltäviä toimijoita. 2) Tulevaisuudessa metsäenergian logistiikan ydinkysymys on, kuinka varmistetaan riittävät investoinnit metsäenergian korjuu- ja kuljetuskoneisiin ja kuinka tyydytetään työvoiman tarve, kun esimerkiksi kalliisti koulutettuja metsäkoneiden kuljettajia ei saada viihtymään motojensa puikoissa. Metsähakkeen tuotannon resurssitarvetta tutkineen Metsätehon mukaan TWh:n metsähakkeen tuotanto ja käyttö vaativat jopa 2200 yksikköä työkoneita ja autoja. Työvoiman tarve olisi jopa 4000 koneen- ja autonkuljettajaa ja jopa 5100 henkilötyövuotta välillinen työvoimatarve mukaan luettuna. 3) Kuinka varmistetaan suomalaisen metsäteollisuuden toimintaedellytykset tulevaisuudessa. Suomalaisen metsäteollisuuden romahtaessa markkinahakkuut pysähtyisivät ja samalla katoaisi kykymme saavuttaa bioenergiatavoitteemme. Valtaosa metsäenergiasta korjataan markkinahakkuiden ohessa ja merkittävä määrä tuotetaan metsäteollisuuden yksiköissä. 4) Kuinka varmistetaan, että biomassa säilyy kilpailukykyisenä energianlähteenä myös tulevaisuudessa? Säilyttääkö biomassa yleisesti hyväksytyn kestävän kehityksen polttoaineen statuksensa? Biopolttoaineiden hiilineutraalisuus on viime aikoina asetettu kansainvälisillä foorumeilla kyseenalaiseksi. On pelätty puun laajamittaisen käytön kiihdyttävän ilmastonmuutosta hiilidioksidivarastoja kutistamalla. 5) Teollisuudenalojen kesken esiintyy luonnollisesti jonkin verran kilpailua raaka-aineesta. Oikein ohjattuna tämä on kuitenkin pieni haitta: puun ristiinkäyttö voi myös tasoittaa suhdannevaihteluita ja siten pitää puun korjuu- ja kuljetusketjuja toimintakykyisinä. Nykyisinkin osa metsäteollisuusyrityksistä tinkii sähkön hintahuipun aikana paperintuotannosta ja lisää energian tuottamista sähkömarkkinoille. Ei liene tätä epänormaalimpaa, jos energiantuottajan kattilaan toisinaan sujahtaa pieni määrä ainespuusta yhteistuotantopuuksi muuttunutta puutavaraa.

7 Päättäjien 33. Metsäakatemia (7) 6) Aiheeseen liittyy myös maamme tieverkoston rapistuminen: Voimalaitostemme polttoainehuolto perustuu valtaosin edelleen kumipyöräkuljetuksiin, joten alemman tieverkoston kunto on merkittävässä roolissa. Maamme mittavan tieverkon ylläpito ja hoito nielee vuosittain satoja miljoonia euroja. Uutisten mukaan syrjäseutujen päällystettyjä teitä uhkaa muutos takaisin sorateiksi. Mikäli tieverkon kuntoon ei voida luottaa, joudutaan energiayhtiöissä paikkaamaan polttoainekuljetusten katkoja terminaaleja ja välivarastoja perustamalla. Terminaalien ylläpito luonnollisesti kasvattaa tuotantokustannuksia, mutta varmistamaan osaltaan katkeamattoman polttoainevirran myös rospuuttokeleillä syksyin keväin. Ihannetilanteessa maakunnan pienempienkin teiden varsilta voidaan toimittaa pitkää tavaraa suoraan voimalaitoksen käyttöpaikkamurskaimen kitaan ilman kalliita maahan laskuja. Jyväskylän Energia pähkinänkuoressa Jyväskylän Energia -yhtiöiden perustehtävä on luoda edellytykset asiakkaidemme hyvinvoinnille tarjoamalla älykkäitä ratkaisuja energian ja veden tuotantoon, jakeluun ja käyttöön. Palvelemme vastuullisesti, luotettavasti ja asiantuntevasti. 110-vuotiassa energiakonsernissa työskentelee 250 ammattilaista. Jyväskylän Energia Oy:n tytäryhtiöihin kuuluvat JE-Siirto Oy, Jyväskylän Energiantuotanto Oy ja Jyväskylän Voima Oy. Konsernin liikevaihto vuonna 2011 oli 185 M. Jyväskylän Energia Oy:n omistaa Jyväskylän kaupunki. Jyväskylän kaupungin asukkaasta asuu kaukolämmitetyssä kodissa noin Kahden suuren yhteistuotantovoimalaitoksen varaan rakennettu energiantuotantomme osuus Suomen sähköntuotannosta on 1,5 %. Lämpöä tuotamme 1,2 TWh jatkossa myös naapurikuntamme Muuramen tarpeisiin. Tarvitsemamme polttoainemäärä vastaa täysperävaunuyhdistelmän jonoa, joka puskuri puskurissa yltäisi 660 kilometrin matkalle.