KULTTUURIPUNTARI 1999

Transkriptio

1 KULTTUURIPUNTARI 1999 Saatteeksi Kulttuuripalveluiden käyttö ja tyytyväisyys palveluihin Museoiden näyttelyissä käynti Kulttuuripalveluiden merkitys arkielämässä ja työssä jaksamisessa sekä vapaa-aikana Television viihdeohjelmat auttavat jaksamaan töissä Kulttuuripalveluiden merkitys vapaa-ajan vietolle Kulttuurihistoriallisten museoiden ja näyttelyiden merkitys vapaa-ajan vietolle Palveluiden maksullisuus ja panostusta vaativat kohteet Kirjastotoimi panostuksen kohteena Yhteenveto Liite: Kysymyslomake KULTTUURIPUNTARI 1999: Raportti kulttuuripalvelujen käytöstä ja merkityksestä työssä jaksamisen ja vapaaajanvieton kannalta Saatteeksi Edessäsi oleva ensimmäinen Kulttuuripuntari on raportti elokuussa 1999 tehdystä kulttuuripalvelujen käyttöä ja merkitystä käsitelleestä kyselystä. Tilastokeskus haastatteli opetusministeriön kulttuuripolitiikan osaston toimeksiannosta lähes 2000 henkilöä. Kyselyn ja tämän raportin tarkoituksena on selvittää opetusministeriön toimialalle kuuluvien kulttuuripalvelujen käyttöä, arvostusta ja merkitystä. Pyrkimyksenä on piirtää kuvaa, joka antaa niin päätöksentekijöille kuin muillekin kulttuuripalveluista ja niiden kehittämisestä kiinnostuneille hahmoa, raameja ja mittasuhteita erilaisista palveluista, niiden käytöstä ja merkityksestä ihmisten arkielämän, työssä jaksamisen ja vapaa-ajanvieton kannalta. Kulttuuripolitiikka on toimialana laaja ja moni-ilmeinen. Elävän elämän, ihmisten tarpeiden ja kulttuuripalvelujen mahdollisimman laajan kattavuuden näkökulmasta näin on oltavakin. Toimialan määrittelyn, tutkimusten ja nyt käsillä olevan selvityksen kannalta moninaisuus aiheuttaa ongelmia rajauksissa ja erilaisten asiakokonaisuuksien rinnastuksissa. Siitä huolimatta, että tässä raportissa ja pohjana olevassa kyselyssä on käsitelty tiettyjä asioita lähellä toisiaan, ei tarkoituksena ole väittää, että nämä ilmiöt olisivat yhteismitallisia keskenään ja tässä käytetyillä mittareilla keskenään verrannollisia. Esitettyjä havaintoja onkin parempi käyttää yksittäisinä tietoina kuin eri kulttuuripalveluja toisiinsa rinnastavina mittareina. Myös tämän raportin rakenne pyrkii noudattamaan tätä periaatetta. Kyse ei ole kulttuuripolitiikkaa määrittelemään pyrkivästä juonellisesta kertomuksesta tai erilaisia palveluja paremmuusjärjestykseen asettavasta mittaristosta. Tarkoituksena on tarjota eri palvelujen käyttäjien ja harrastajien mielipiteisiin, kokemuksiin ja näkemyksiin pohjautuvaa tietoa palvelujen käytön laajuudesta ja merkityksestä sekä hahmotella tässä selvityksessä mukana olleiden palvelujen tyypillisiä käyttäjäprofiileja. Tutkimustavan rajallisuuden takia pääkysymyksenä on kuvata kansalaismielipidettä ja käyttäjäprofiileja sekä herättää keskustelua palvelujen kehittämistarpeista; ei pyrkiä selittämään vastaajien käsitysten taustoja tai tulkita heidän vastauksiaan tieteellisin menetelmin. Raportissa tyydytään esittelemään kuhunkin kysymykseen saadut vastaukset joidenkin perusmuuttujien jakaumien mukaisesti. Käytettyjä muuttujia ovat sukupuoli, ikä (viisivuotisikäryhmittäin), koulutus, ammattiasema, asuinlääni ja asuinaluetyyppi. Vastausjakaumat

2 esitetään sekä sanallisesti kerrottuna että taulukkoesityksin. Taulukkoesityksistä on kaavioiden selkeyden takia karsittu joka toinen ikäryhmämuuttuja. Pois jätettyihin muuttujiin viitataan tekstissä, mikäli niissä esille tulleet jakaumat poikkeavat merkittävästi kaaviosta näkyvistä jakaumista. Kyselyaineistossa mukana ollut maakuntamuuttuja on otoksen pienuuden takia jätetty pois. Siihen viitataan vain poikkeustapauksissa ja väestömäärältään suurimpien maakuntien osalta. Väestö- ja otosmäärältään pienimpien maakuntien tiedot eivät ole keskenään vertailukelpoisia tässä kyselyssä. Kulttuuripuntarin kyselyn kohdejoukkona oli 2181 iältään vuotiasta henkilöä. Tuloksia tarkasteltaessa on muistettava, että kyselyssä eivät olleet mukana alle 15-vuotiaat lapset ja 65 vuotta täyttäneet eläkeläiset. Kysely toteutettiin elokuussa 1999 Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen yhteydessä puhelinhaastatteluna. Haastattelun keskimääräinen kesto oli 12 minuuttia. Vastauksia saatiin kaikkiaan 1810 henkilöltä, joten kato oli 17 prosenttia. Otokseen valituista 218 henkilöä ei tavoitettu, 146 tavoitettua kieltäytyi ja seitsemän kohdalla haastattelu ei onnistunut muista syistä. Naiset vastasivat hiukan miehiä aktiivisemmin, samoin nuorin (15-19-vuotiaat) ja vanhin ( vuotiaat) ikäryhmä. Kadon vaihteluista huolimatta vastanneiden ja otoksen jakaumat eivät merkittävästi poikkea toisistaan. Koska sama kysely toimi myös nuorisoasiain neuvottelukunnan toteuttaman Nuorisobarometrin (2/1999) materiaalina, oli vuotiailla kyselyssä yliedustus. Tätä raporttia varten otoksen vinous oikaistiin suhteuttamalla vastaajien määrä ikäryhmien todelliseen kokoon, joten tässä esitetyt jakaumat eri ikäryhmistä ovat keskenään suoraan vertailukelpoisia. Koska alkuperäisaineisto oli jaettu kahtia (15-29-vuotiaat ja vuotiaat) viitataan tekstissä joissakin kohdin esimerkiksi nuoriin palkansaajiin tai opiskelijoihin erotukseksi koko aineiston palkansaajien tai opiskelijoiden ryhmistä. Näitä tietoja ei ole mukana taulukoissa. Kyseessä on ensimmäinen kokeilu tämän kaltaisten menetelmien soveltuvuudesta kulttuuripalvelujen käytön arviointiin ja kehittämistoimia varten tarvittavan tietopohjan keräämiseen. Mikäli käytössämme olisi muutaman vuoden aikasarjoja kunkin kysymyksen osalta, päästäisiin analyysissä huomattavasti tätä raporttia syvemmälle. Tähän tavoitteeseen toivomme pääsevämme toteuttamalla Kulttuuripuntari jatkossa säännöllisesti. Niin opetusministeriön kulttuuripolitiikan osasto kuin minä henkilökohtaisestikin otamme mieluusti vastaan tätä raporttia koskevaa palautetta, jotta jatkossa kykenemme luomaan entistä parempia kulttuuripalvelujen arviointivälineitä alati tarpeellista palvelujen kohdentamis- ja kehittämistyötä varten. Helsingissä 10. marraskuuta 1999 Reijo Viitanen Sisällys 1. Kulttuuripalvelujen käyttö ja tyytyväisyys palveluihin Tyytyväisyys kulttuuripalvelujen sisältöön Tyytyväisyys kirjastopalveluihin Oopperassa käynti Taidenäyttelyssä käynti Urheilukilpailuissa käynti Museossa käynti Teatterissa käynti Elokuvissa käynti Konsertissa tai musiikkiesityksessä käynti Kirjastossa käynti

3 Kiire kulttuuripalvelujen käytön esteenä 2. Kulttuuripalvelujen merkitys arkielämässä ja työssä jaksamisessa sekä vapaa-aikana Kulttuurin merkitys kansalliselle identiteetille Ylpeys suomalaisen kulttuurielämän saavutuksista Ulkomaalaiset suomalaista kulttuuria monipuolistamassa Liikuntaharrastukset auttavat jaksamaan työssä Kirjastojen palvelut auttavat jaksamaan työssä TV:n viihdeohjelmat auttavat jaksamaan työssä Penkkiurheilu auttaa jaksamaan työssä Konsertti- ja musiikkiesitykset auttavat jaksamaan työssä Teatteriesitykset auttavat jaksamaan työssä Ravintoloiden palvelut auttavat jaksamaan työssä Museoiden näyttelyt auttavat jaksamaan työssä 3. Kulttuuripalvelujen merkitys vapaa-ajan vietolle Television suomalaisten sarjaohjelmien ja elokuvien merkitys vapaa-ajanvietolle Television amerikkalaisten sarjaohjelmien ja elokuvien merkitys vapaa-ajanvietolle Teatteriesitysten merkitys vapaa-ajan vietolle Kirjastojen videoiden ja äänitteiden merkitys vapaa-ajan vietolle Kulttuurihistoriallisten museoiden ja näyttelyjen merkitys vapaa-ajan vietolle Rock-konserttien merkitys vapaa-ajan vietolle Taidemuseoiden ja näyttelyjen merkitys vapaa-ajan vietolle Sinfonia- ja kamarimusiikkiesitysten merkitys vapaa-ajan vietolle Oopperan merkitys vapaa-ajan vietolle 4. Palvelujen maksullisuus ja panostusta vaativat kohteet Kulttuuripalvelujen maksullisuus Kulttuuripalveluiden lippujen hinnat ovat liian korkeita Lisäpanostuksen kohteet Nuorisotyö panostuksen kohteena Kirjastotoimi panostuksen kohteena Museot panostuksen kohteena Liikunta- ja urheiluharrastukset panostuksen kohteena Musiikkiharrastukset panostuksen kohteena Teatteriharrastukset panostuksen kohteena Kuvataideharrastukset panostuksen kohteena 5. Yhteenveto Liite: Kysymyslomake

4 1. Kulttuuripalvelujen käyttö ja tyytyväisyys palveluihin Keskeisenä tämä kulttuuripuntarin lähtökohtana oli selvittää, miten laajasti kansalaiset käyttävät erilaisia kulttuuripalveluja. Vastaajilta kysyttiin kuinka useasti he viimeisen vuoden aikana ovat käyneet eräissä kulttuuritilaisuuksissa tai laitoksissa. Samassa kysymysryhmässä oli teknisistä syitä mukana myös kirjasto, jonka käyttö ei tietenkään ole suoraan verrattavissa muiden kulttuuripalvelujen käyttöön. Taulukko 1.1. Kuinka useasti olet viimeisen vuoden aikana käynyt seuraavissa kulttuuritilaisuuksissa tai laitoksissa? kerran (1) kahdesti (2) 3-4 kertaa 5 tai ei useammin kertaakaan oopperassa 6,9 2,1 1,3 1,5 87,9 0,3 taidenäyttelyssä 17,6 11,2 8,7 9,4 52,8 0,3 urheilukilpailussa 9,6 8,5 8,4 26,4 46,8 0,3 museossa 21,5 13,1 10,7 7,9 46,5 0,3 teatterissa 21,1 15,9 13,0 7,8 41,9 0,0 elokuvissa 11,1 13,5 16,0 25,5 33,7 0,3 konsertissa ja musiikkiesit. 16,6 19,5 15,9 18,6 29,2 0,3 kirjastossa 3,9 6,0 7,7 64,2 17,8 0,3 Seuraavassa esitellään kyselyn tuloksia kunkin kulttuuritilaisuuden tai -laitoksen osalta erikseen. Aluksi tarkastellaan kuitenkin yleisellä tasolla kulttuuripalvelujen käyttäjien tyytyväisyyttä saamiensa palvelujen sisältöön sekä kirjastojen toimintaan. Tyytyväisyys kulttuuripalvelujen sisältöön Suomalaiset tuntuvat olevan sangen tyytyväisiä tarjolla olevien kulttuuripalvelujen sisältöön. Väittämän Kulttuuripalveluiden (teatteriesitysten, konserttien, näyttelyiden ynnä muiden) sisältö vastaa odotuksiani ja tarpeitani kanssa vastaajat olivat hyvin pitkälle samaa mieltä. Kaikista vastanneista 43 prosenttia ilmoitti olevansa täysin samaa mieltä ja 37 prosenttia jokseenkin samaa mieltä. Täysin eri mieltä olleita vastaajia oli vain noin kolme prosenttia. Naiset olivat hiukan miehiä useammin tyytyväisiä kulttuuripalvelujen sisältöön. Naisista 85 prosenttia sanoi olevansa täysin tai jokseenkin samaa mieltä esitetyn väittämän kanssa. Miehistä kolme neljästä kertoi olevansa väitteen kanssa täysin tai jokseenkin samaa mieltä. Vanhempien ikäryhmien keskuudessa täysin samaa mieltä olleiden osuus oli suurempi kuin nuorempien keskuudessa vuotiaista täysin samaa mieltä oli 31 prosenttia ja 60-vuotta täyttäneistä peräti 58 prosenttia. Korkeakoulututkinnon suorittaneet suhtautuivat kulttuuripalvelujen sisältöön muita kriittisemmin; heistä noin kolmannes sanoi olevansa väitteen kanssa täysin samaa mieltä, kun vailla ammatillista koulutusta olevien keskuudessa täysin samaa mieltä olevien osuus oli 48 prosenttia. Jokseenkin tai täysin eri mieltä olleita löytyi korkeakoulututkinnon suorittaneista 19 prosenttia ja kouluttamattomien keskuudesta 12 prosenttia. Tosin vähän koulutetuista vastaajista hiukan yli kymmenen prosenttia ei halunnut tai osannut vastata väitteeseen lainkaan. Ammattiaseman mukaisessa vertailussa ilmeni, että palkansaajat ja eläkeläiset ovat tyytyväisempiä kulttuuripalvelujen sisältöön kuin opiskelijat. Oulun läänissä asuvilla vastaajilla täysin samaa mieltä olleiden osuus jäi selvästi muiden läänien asukkaita pienemmäksi (31 prosenttia) ja eniten täysin samaa mieltä olleita löytyi Itä-Suomen eos

5 läänistä (49 prosenttia). Jokseenkin samaa mieltä olevia vastaajien Oulun läänissä oli kuitenkin muita läänejä enemmän, joten väitteen kanssa eri mieltä olleiden osuudet eivät poikenneet merkittävästi vastaajan asunläänin mukaisessa vertailussa. Haja-asutusalueella asuvat vastaajat olivat muita useammin väitteen kanssa täysin samaa mieltä. Taulukko 1.2. Kulttuuripalveluiden (teatteriesitysten, konserttien, näyttelyiden ynnä muiden) sisältö vastaa odotuksiani ja tarpeitani. täysin jokseenkin samaa samaa mieltä mieltä jokseenkin eos eri mieltä täysin eri mieltä YHTEENSÄ 43,0 37,3 7,2 9,3 3,1 Mies 40,5 35,5 10,3 10,1 3,6 Nainen 45,6 39,2 4,1 8,6 2, vuotta 31,1 47,5 5,4 11,0 5, vuotta 36,9 41,4 8,1 10,8 2, vuotta 39,8 44,7 3,5 8,3 3, vuotta 54,5 24,1 9,9 9,5 1, vuotta 58,1 24,1 9,1 7,8 0,8 Ei amm. koulutusta 47,7 29,9 10,4 7,2 4,8 Ammat. koulu 44,5 35,0 9,6 8,0 2,9 Korkeak. tutkinto 33,8 47,5 0,0 17,4 1,3 AMMATTIASEMA Palkansaaja 45,1 37,7 5,0 10,0 2,3 Yrittäjä 43,3 33,3 15,2 4,7 3,6 Työtön 39,6 41,1 8,4 6,6 4,4 Opiskelija 33,8 43,1 3,9 12,9 6,3 Eläkkeellä 50,3 25,2 14,7 7,2 2,7 Etelä-Suomi 40,5 41,0 5,6 10,7 2,2 Länsi-Suomi 46,4 34,7 7,8 8,2 2,9 Itä-Suomi 49,0 32,0 6,6 6,5 5,9 Oulu 31,4 42,7 11,6 10,9 3,4 Lappi 47,4 27,5 10,1 10,8 4,1 Haja-asutusalue 48,7 30,7 10,7 7,1 2,7 Taajama / asutuskesk. 41,4 37,4 8,5 8,4 4,3 Lähiö / esikaup. alue 42,3 39,3 5,7 9,8 2,9 Kaup. keskusta 39,6 40,5 5,0 12,4 2,5

6 Tyytyväisyys kirjastopalveluihin Tarjolla olevien kirjastopalveluiden suomalaiset katsovat vastaavan tarpeitaan vielä paremmin kuin kulttuuripalvelujen yleensä. Väitteen Kirjastojen palvelut ja kokoelmat vastaavat odotuksiani ja tarpeitani kanssa täysin samaa mieltä oli 56 prosenttia vastanneista. Noin 27 prosenttia vastanneista oli väitteen kanssa jokseenkin samaa mieltä. Eri mieltä väitteen kanssa oli noin 12 prosenttia vastanneista. Naiset ovat hiukan miehiä tyytyväisempiä kirjastopalveluihin. Väitteen kanssa täysin samaa mieltä oli naisista 58 ja miehistä 54 prosenttia. Ikääntyneet vastaajat olivat nuoria tyytyväisempiä kirjastopalveluihin. Yli 50-vuotiaista noin 65 prosenttia oli väitteen kanssa täysin samaa mieltä kun vuotiasta täysin samaa mieltä oli 44 prosenttia. Vähän koulutetut vastaajat olivat muita tyytyväisempiä kirjastopalveluihin. Vailla ammatillista koulutusta olevista väitteen kanssa täysin samaa mieltä oli 61 prosenttia ja korkeakoulututkinnon suorittaneista 42 prosenttia. Eri meiltä olleita ei mistään koulutusryhmästä löytynyt kuitenkaan juuri keskiarvoa enempää. Ammattiaseman mukaisessa vertailussa ilmeni, että opiskelijat suhtautuvat hiukan muita kriittisemmin kirjastopalveluihin. Heistä 20 prosenttia sanoi olevansa eri mieltä väittämän kanssa. Eniten täysin samaa mieltä olevia löytyi eläkeläisten ryhmästä (64 prosenttia). Lapin läänissä asuvat ovat jonkin verran muiden läänien asukkaita tyytyväisempiä kirjastopalveluihin. Heistä kaksi kolmannesta sanoi olevansa väitteen kanssa täysin samaa mieltä. Etelä-Suomen läänissä asuvista näin vastasi 54 prosenttia. Haja-asutusalueen asukkaat ovat tämän kyselyn perusteella kaupungeissa asuvia tyytyväisempiä kirjastopalveluihin. Kaupunkilaisista hiukan yli puolet oli väittämän kanssa täysin samaa mieltä kun heitä haja-asutusalueelta löytyi kaksi kolmannesta.

7 Taulukko 1.3. Kirjastojen palvelut ja kokoelmat vastaavat odotuksiani ja tarpeitani. täysin jokseenkin samaa samaa mieltä mieltä jokseenkin eos eri mieltä täysin eri mieltä YHTEENSÄ 56,0 26,7 5,5 8,6 3,1 Mies 53,6 28,4 7,3 7,9 2,8 Nainen 58,4 25,1 3,7 9,3 3, vuotta 44,4 33,2 2,7 14,4 5, vuotta 52,4 32,1 5,9 6,2 3, vuotta 53,6 30,9 3,6 7,1 4, vuotta 64,9 22,6 5,2 6,0 1, vuotta 62,6 21,8 10,4 3,6 1,7 Ei amm. koulutusta 61,0 19,6 8,0 6,6 4,8 Ammat. koulu 58,6 26,4 6,7 6,5 1,8 Korkeak. tutkinto 42,3 42,1 2,3 12,8 0,5 AMMATTIASEMA Palkansaaja 56,6 27,3 4,6 8,7 2,8 Yrittäjä 56,2 21,9 14,5 5,6 1,8 Työtön 55,8 27,3 6,4 7,9 2,7 Opiskelija 50,3 27,6 1,8 14,2 6,1 Eläkkeellä 63,7 23,3 7,0 3,4 2,6 Etelä-Suomi 53,6 28,6 5,3 10,0 2,5 Länsi-Suomi 56,5 24,8 6,6 8,3 3,8 Itä-Suomi 58,7 22,4 7,4 6,5 5,0 Oulu 55,6 33,0 2,4 7,5 1,6 Lappi 66,3 23,5 1,4 6,7 2,1 Haja-asutusalue 65,6 19,2 6,0 5,4 3,9 Taajama / asutuskesk. 55,2 29,3 5,2 8,1 2,3 Lähiö / esikaup. alue 53,6 28,3 5,2 10,2 2,7 Kaup. keskusta 50,8 28,8 6,5 9,3 4,7 Oopperassa käynti Oopperassa käynti on suomalaisille melko harvinaista, mutta tuloksia tulkittaessa on muistettava tarjonnan rajallisuus. Noin 88 prosenttia vastanneista ei ollut käynyt kertaakaan oopperassa viimeisen vuoden aikana. Miehistä oopperassa ei ollut kertaakaan käynyt 91 ja naisista 85 prosenttia vuotiaat käyvät oopperassa muita ikäryhmiä useammin. Oopperassa käynnillä oli selvä yhteys henkilön koulutustasoon. Ammatillista tutkintoa suorittamattomien tai ammatillisen koulutuksen suorittaneista vastaajista oopperassa kertoi käyneensä vuoden aikana noin seitsemän prosenttia. Korkeakoulututkinnon suorittaneista oopperassa oli vähintään kerran vuoden aikana käynyt noin 40 prosenttia vastanneista. Korkeakoulututkinnon suorittaneiden keskuudesta löytyy myös oopperan suurkuluttajien ryhmä:

8 kahdeksan prosenttia korkeasti koulutetuista kertoi käyneensä vähintään viidesti oopperassa viimeisen vuoden aikana. Haja-asutusalueilla ja erityisesti Lapissa asuvien nuorten keskuudessa oopperassa käynti oli selvästi muita vähäisempää. Lapissa asuvista vuotiaista vastaajista kukaan ei ollut käynyt oopperassa viimeisen vuoden aikana. Uusmaalaisista (15-65-vuotiaat) 24 prosenttia kertoi käyneensä ainakin kerran oopperassa viimeisen vuoden aikana ja Etelä-Suomen läänissä asuvita 18 prosenttia. Taulukko 1.4. Kuinka useasti olet viimeisen vuoden aikana käynyt oopperassa? kerran (1) kahdesti (2) 3-4 kertaa 5 tai ei useammin kertaakaan YHTEENSÄ 6,9 2,1 1,3 1,5 87,9 0,3 Mies 5,1 1,8 0,5 1,3 91,1 0,3 Nainen 8,8 2,4 2,2 1,7 84,7 0, vuotta 3,0 1,9 1,4 1,1 92,5 0, vuotta 6,4 2,1 0,0 0,7 90,8 0, vuotta 6,0 2,4 1,2 0,6 89,3 0, vuotta 11,0 1,8 2,8 1,8 82,6 0, vuotta 5,9 3,6 2,5 1,1 86,9 0,0 Ei amm. koulutusta 4,9 1,1 0,3 0,5 93,3 0,0 Ammat. koulu 4,2 0,8 0,6 0,7 93,7 0,0 Korkeak. tutkinto 17,6 9,9 4,4 7,5 60,7 0,0 AMMATTIASEMA Palkansaaja 7,8 2,1 1,6 1,5 86,7 0,3 Yrittäjä 7,2 0,9 0,8 1,8 89,3 0,0 Työtön 4,4 1,4 0,6 1,5 91,7 0,4 Opiskelija 6,2 2,5 0,8 1,3 88,6 0,6 Eläkkeellä 5,2 2,7 2,0 2,0 88,1 0,0 Etelä-Suomi 9,5 3,4 2,3 2,7 81,7 0,5 Länsi-Suomi 5,1 1,0 0,7 0,7 92,3 0,2 Itä-Suomi 5,3 2,0 1,6 0,5 90,6 0,0 Oulu 6,2 1,5 0,0 0,8 91,5 0,0 Lappi 4,9 0,0 0,0 1,2 93,9 0,0 Haja-asutusalue 3,2 0,4 0,3 0,3 95,8 0,0 Taajama / asutuskesk. 5,6 1,4 0,5 1,0 91,1 0,5 Lähiö / esikaup. alue 8,6 3,4 1,8 2,4 83,6 0,2 Kaup. keskusta 9,1 1,7 2,3 1,5 85,0 0,5 Tyypillinen oopperassa kävijä tämän kyselyn perusteella on vuotias korkeakoulututkinnon suorittanut uusmaalainen nainen. Hänen vastakohtansa on Pohjois-Suomen haja-asutusalueella asuva vähän koulutettu nuori mies. eos

9 Taidenäyttelyissä käynti Taidenäyttelyssä ainakin kerran viimeisen vuoden aikana kertoi käyneensä noin 47 prosenttia kaikista vastaajista. Taidenäyttelyt ovat selvästi enemmän naisten kuin miesten suosiossa. Naisista taidenäyttelyssä oli käynyt 56 prosenttia ja miehistä 39 prosenttia. Lisäksi naisista 12 prosenttia oli käynyt taidenäyttelyissä vähintään viidesti vuoden aikana; miehistä seitsemän prosenttia. Taidenäyttelyssä käynti on 50 vuotta täyttäneiden keskuudessa selvästi yleisempää kuin nuoremmissa ikäryhmissä. Yli 50-vuotiaista noin 57 prosenttia ja alle 25-vuotiasta noin 42 oli käynyt taidenäyttelyssä vähintään kerran viimeisen vuoden aikana. Myös vastaajan koulutustasolla oli selvä yhteys taidenäyttelyissä käyntiin. Korkeakoulututkinnon suorittaneista taidenäyttelyissä oli ainakin kerran vuoden aikana käynyt 84 prosenttia; ammatillisen koulutuksen suorittaneista vähintään kerran käyneitä oli vain noin 38 prosenttia. Lisäksi korkeasti koulutetuista löytyy noin 24 prosentin suuruinen aktivistien ryhmä, joka kertoo käyneensä vähintään viidesti taidenäyttelyssä viimeisen vuoden aikana. Eri ammattiryhmistä yrittäjät kävivät taidenäyttelyissä muita harvemmin. Etelä-Suomen sekä Oulun lääneissä taidenäyttelyssä käynti on hiukan muita läänejä yleisempää, mutta alueelliset erot eivät ole kovin suuria. Sen sijaan merkittävämmät erot syntyvät vastaajan asuinaluetyypin perusteella. Kaupungin keskustassa asuvista taidenäyttelyssä ainakin kerran oli käynyt 60 prosenttia vastanneista, mutta haja-asutusalueella asuvista vain noin 32 prosenttia. Taulukko 1.5. Kuinka useasti olet viimeisen vuoden aikana käynyt taidenäyttelyssä? kerran (1) kahdesti (2) 3-4 kertaa 5 tai ei useammin kertaakaan YHTEENSÄ 17,6 11,2 8,7 9,4 52,8 0,3 Mies 15,3 9,4 7,0 6,6 61,3 0,4 Nainen 19,9 13,1 10,4 12,2 44,2 0, vuotta 20,0 9,1 7,1 5,7 58,0 0, vuotta 18,0 10,5 6,2 8,1 57,2 0, vuotta 15,5 11,3 5,4 11,3 55,4 1, vuotta 15,4 13,7 12,5 16,0 42,4 0, vuotta 19,0 13,7 11,2 12,4 43,6 0,0 Ei amm. koulutusta 16,4 12,7 4,3 4,9 61,8 0,0 Ammat. koulu 18,6 4,5 6,6 5,9 64,1 0,2 Korkeak. tutkinto 17,6 16,8 25,8 23,6 16,3 0,0 AMMATTIASEMA Palkansaaja 17,2 11,6 9,5 9,0 52,3 0,4 Yrittäjä 14,3 9,7 8,6 9,1 58,4 0,0 Työtön 17,3 10,5 7,1 10,9 53,7 0,4 Opiskelija 22,4 14,2 8,3 6,3 48,1 0,6 Eläkkeellä 17,3 7,1 7,8 13,7 54,2 0,0 Etelä-Suomi 19,3 11,4 8,9 10,4 49,6 0,5 Länsi-Suomi 16,8 11,4 8,8 9,6 53,2 0,2 Itä-Suomi 15,9 10,6 8,4 4,7 60,4 0,0 Oulu 15,8 11,6 7,4 12,2 52,4 0,7 eos

10 Lappi 16,5 8,8 10,9 5,6 58,1 0,0 Haja-asutusalue 17,3 7,5 3,2 3,7 68,3 0,0 Taajama / asutuskesk. 16,8 9,5 7,7 8,8 56,4 0,8 Lähiö / esikaup. alue 17,9 13,3 11,1 9,2 48,3 0,2 Kaup. keskusta 18,1 12,7 11,0 18,2 39,5 0,5 Tyypillinen taidenäyttelyissä kävijä on tämän kyselyn perusteella vuotias korkeakoulututkinnon suorittanut kaupungin keskustassa asuva nainen. Hänen vastakohtansa on haja-asutusalueella asuva ammatillisen koulutuksen suorittanut nuori mies tai vähän koulutettu aikuinen mies. Urheilukilpailuissa käynti Urheilukilpailuissa ainakin kerran viimeisen vuoden aikana kertoi käyneensä 53 prosenttia vastaajista. Miehistä urheilukilpailuissa vuoden aikana on käynyt 63 prosenttia ja naisista 43 prosenttia. Miehistä joka kolmas kertoi käyneensä viidesti tai useammin urheilukilpailuissa; naisista noin 18 prosenttia sijoittuu tähän aktiivisten kävijöiden joukkoon. Aktiivisin urheilukilpailuissa käyvä ikäryhmä on vuotiaat. Heistä 65 prosenttia on käynyt ainakin kerran ja hiukan yli kolmannes vähintään viisi kertaa urheilukilpailuissa. Urheilukilpailuissa käynti laskee selvästi iän myötä vuotiaista vain 37 prosenttia kertoi käyneensä vähintään kerran urheilukilpailuissa. Vastaajan koulutuksella on kyselyn perusteella vain vähän merkitystä urheilukilpailuissa käyntiin. Vain kokonaan vailla perusasteen jälkeistä koulutusta olevat erottuivat hiukan muita passiivisempina urheilukilpailuissa kävijöinä. Ammattiaseman mukaisessa jaottelussa aktiivisemmat urheilukilpailuissa kävijät löytyvät palkansaajien ja opiskelijoiden keskuudesta (noin 60 prosenttia on käynyt ainakin kerran). Työttömät ja eläkeläiset käyvät muita ryhmiä vähemmän urheilukilpailuissa. Etelä- ja Länsi-Suomen lääneissä asuvat käyvät urheilukilpailuissa muissa lääneissä asuvia useammin (65 prosenttia ainakin kerran). Lapin läänissä urheilukilpailuissa käydään tämän kyselyn perusteella muuta maata harvemmin; vain 39 prosenttia lappilaisista kertoi käyneensä ainakin kerran seuraamassa urheilukilpailuja. Asuinaluetyyppien mukaisessa jaottelussa taajamissa, asutuskeskuksissa ja lähiöissä asuvat kertoivat käyvänsä useammin urheilukilpailuissa kuin kaupunkien keskustoissa tai haja-asutusalueella asuvat vastaajat.

11 Taulukko 1.6. Kuinka useasti olet viimeisen vuoden aikana käynyt urheilukilpailussa? kerran (1) kahdesti (2) 3-4 kertaa 5 tai ei useammin kertaakaan YHTEENSÄ 9,6 8,5 8,4 26,4 46,8 0,3 Mies 8,5 9,1 10,5 34,6 37,0 0,3 Nainen 10,6 7,9 6,3 18,1 56,9 0, vuotta 10,3 7,9 6,8 29,9 45,0 0, vuotta 6,1 11,1 10,6 27,8 44,5 0, vuotta 10,1 8,3 7,7 27,9 45,3 0, vuotta 9,6 1,9 8,5 22,3 57,7 0, vuotta 11,2 3,8 5,7 16,3 63,0 0,0 Ei amm. koulutusta 8,9 9,1 8,3 22,6 51,0 0,0 Ammat. koulu 9,3 7,7 9,3 28,4 45,2 0,0 Korkeak. tutkinto 11,8 10,6 9,1 21,6 46,8 0,0 AMMATTIASEMA Palkansaaja 9,4 9,8 8,2 30,4 41,9 0,3 Yrittäjä 6,6 7,8 12,7 24,9 48,1 0,0 Työtön 9,2 3,7 8,5 19,3 58,9 0,4 Opiskelija 12,9 11,5 9,9 25,4 39,7 0,6 Eläkkeellä 7,6 4,1 5,2 15,1 68,1 0,0 Etelä-Suomi 10,3 7,6 8,9 27,4 45,4 0,5 Länsi-Suomi 8,3 10,0 8,5 28,5 44,4 0,2 Itä-Suomi 10,0 8,8 8,6 21,0 51,6 0,0 Oulu 11,9 8,2 6,7 24,3 48,9 0,0 Lappi 6,7 4,5 7,5 20,6 60,8 0,0 Haja-asutusalue 11,1 8,7 6,4 24,0 49,7 0,0 Taajama / asutuskesk. 7,7 7,7 10,1 32,6 41,4 0,5 Lähiö / esikaup. alue 10,2 9,5 8,8 24,9 46,4 0,2 Kaup. keskusta 8,5 6,8 7,6 24,9 51,7 0,5 Tämän kyselyn perusteella tyypillinen urheilukilpailuissa kävijä on etelä- tai länsisuomalaisessa taajamassa asuva palkkatyössä käyvä keski-ikäinen mies. Hänen vastakohtansa on 60 vuotta täyttänyt eläkkeellä oleva lappilainen vähän koulutettu nainen. eos

12 Museoiden näyttelyissä käynti Kyselyyn vastanneista 53 prosenttia kertoi käyneensä vähintään kerran museossa viimeksi kuluneen vuoden aikana. Kahdeksan prosenttia sanoin käyneensä viidesti tai useammin. Naisilla museoissa käynti on jonkin verran yleisempää kuin miehillä. Naisista 56 prosenttia ja miehistä puolet kertoi käyneensä ainakin kerran museossa viimeisen vuoden kuluessa. Naisista noin kymmenen prosenttia sanoi käyneensä vähintään viidesti museossa ja miehistä kuusi prosenttia. Vastaajan iällä ei ole suurta merkitystä museoissa käynnin kannalta. Vain ikäryhmä vuotiaat erottui hiukan muita aktiivisempana museoissa kävijänä ja vuotiaat hieman muita passiivisempana. Vastaajan koulutuksella on hyvin selvä yhteys museoissa käyntiin. Korkeakoulututkinnon suorittaneista 84 prosenttia ilmoitti käyneensä museossa ainakin kerran ja 22 prosenttia vähintään viisi kertaa. Ammatillisen koulutuksen suorittaneista vähintään kerran sanoi käyneensä 43 prosenttia ja vähintään viisi kertaan vain viisi prosenttia. Vastaajan ammattiasemalla ei museoissa käyntiin ole yhtä suurta vaikutusta. Työttömät käyvät museoissa hiukan muita ryhmiä vähemmän. Heistä 44 prosenttia sanoi käyneensä vähintään kerran ja viisi prosenttia vähintään viisi kertaa. Etelä- ja Länsi-Suomen lääneissä museoissa käynti on muuta maata yleisempää. Vähän yli 55 prosenttia näissä lääneissä asuvista vastaajista kertoi käyneensä vähintään kerran museossa viimeisen vuoden kuluessa. Lapissa vähintään kerran käyneitä oli vain 40 prosenttia vastanneista. Kaupunkien keskustoissa asuvat vastaajat sanoivat käyneensä museoissa haja-asutusalueella asuvia vastaajia useammin. Keskustassa asuvista 65 prosenttia kertoi käyneensä vähintään kerran ja 15 prosenttia vähintään viisi kertaa museossa. Haja-asutusalueella asuvista vähintään kerran sanoi museossa käyneensä 41 prosenttia ja vähintään viisi kertaa ainoastaan kolme prosenttia.

13 Taulukko 1.7. Kuinka useasti olet viimeisen vuoden aikana käynyt museoiden näyttelyissä? kerran (1) kahdesti (2) 3-4 kertaa 5 tai useammin ei kertaakaa n eos YHTEENSÄ 21,5 13,1 10,7 7,9 46,5 0,3 Mies 21,9 12,1 8,7 6,4 50,4 0,4 Nainen 21,0 14,1 12,6 9,5 42,6 0, vuotta 22,4 12,5 9,1 6,1 49,9 0, vuotta 23,2 13,6 7,9 7,7 47,6 0, vuotta 17,9 12,5 10,8 10,1 48,2 0, vuotta 18,9 11,1 16,7 8,2 45,0 0, vuotta 18,8 13,7 13,9 11,8 40,6 1,1 Ei amm. koulutusta 20,8 10,4 9,1 4,6 55,2 0,0 Ammat. koulu 22,1 10,8 5,6 4,8 56,7 0,0 Korkeak. tutkinto 12,9 18,9 29,9 21,5 15,8 0,9 AMMATTIASEM A Palkansaaja 21,7 13,7 11,2 7,8 45,1 0,4 Yrittäjä 20,8 13,8 7,2 10,0 48,2 0,0 Työtön 20,1 9,2 9,2 4,8 56,4 0,4 Opiskelija 25,1 13,5 12,1 8,0 40,7 0,6 Eläkkeellä 15,5 12,4 9,9 10,1 52,1 0,0 Etelä-Suomi 22,3 14,8 10,1 10,2 42,1 0,7 Länsi-Suomi 20,9 14,0 12,4 7,9 44,7 0,2 Itä-Suomi 22,5 9,5 8,5 4,8 54,7 0,0 Oulu 22,2 9,1 10,6 3,7 54,4 0,0 Lappi 14,4 10,0 9,0 6,6 59,9 0,0 Haja-asutusalue 20,4 11,1 7,9 2,7 57,8 0,0 Taajama / asutuskesk. 24,0 10,4 8,0 7,7 49,5 0,5 Lähiö / esikaup. alue 20,4 15,0 12,4 8,1 43,7 0,4 Kaup. keskusta 22,1 14,5 13,2 14,7 35,0 0,5 Tyypillinen museossa kävijä tämän kyselyn perusteella on etelä- tai länsisuomalainen korkeakoulututkinnon suorittanut työssäkäyvä kaupunkikeskustassa asuva 50 vuotta täyttänyt nainen. Hänen vastakohtansa on Lapissa haja-asutusalueella asuva vähän koulutettu nuori työtön mies.

14 Teatteriesityksissä käynti Kyselyyn vastanneista 58 prosenttia kertoi käyneensä ainakin kerran teatterissa viimeisen vuoden aikana. Noin kahdeksan prosenttia sanoi käyneensä vähintään viisi kertaan. Naiset kertoivat käyvänsä teatterissa selvästi miehiä useammin. Naisista 69 prosenttia sanoi käyneensä vähintään kerran ja miehistä vain 47 prosenttia kertoi käyneensä teatterissa viimeisen vuoden aikana. Naisista vähintään viisi kertaa käyneitä teatteriaktivisteja löytyi kyselyssä kymmenen prosenttia ja miehiä viisi prosenttia. Ikäryhmittäisessä jaottelussa aktiivisimmaksi teattereissa kävijöiksi nousivat vuotiaat vastaajat. Heistä noin 60 prosenttia sanoin käyneensä ainakin kerran ja noin 12 prosenttia vähintään viisi kertaa. Passiivisimpia teatterissa kävijöitä olivat vuotiaat nuoret. Heistä noin puolet kertoi käyneensä teatterissa ainakin kerran. Vastaajien koulutustason mukaisessa jaottelussa erottuvat korkeakoulututkinnon suorittaneet selvästi muita ryhmiä aktiivisempana teatterissa kävijänä. Heistä 85 prosenttia sanoi käyneensä ainakin kerran teatterissa viimeisen vuoden kuluessa. Lisäksi 20 prosenttia kertoi käyneensä vähintään viidesti teatterissa. Vailla ammatillista koulutusta olevat ja ammatillisen koulutuksen suorittaneet erottuivat passiivisempina teatterissa kävijöinä. Heistä noin puolet ei ollut käynyt kertaakaan teatterissa viimeisen vuoden aikana. Ammattiaseman mukaisessa jaottelussa työttömät erottuivat muita ryhmiä passiivisempana teatterissa kävijänä. Heistä 61 prosenttia ei ollut käynyt kertaakaan teatterissa vuoden kuluessa. Palkansaajista ainakin kerran sanoi käyneensä 63 prosenttia ja yrittäjistä 57 prosenttia. Eläkkeellä olevista 51 prosenttia kertoi käyneensä ainakin kerran teatterissa. Etelä- ja Länsi-Suomen lääneissä asuvat vastaajat sanoivat muita useammin käyvänsä teatterissa. Näiden läänien asukkaista hiukan yli 60 prosenttia oli käynyt teatterissa ainakin kerran ja noin yhdeksän prosenttia vähintään viisi kertaa. Maakunnista Uusimaa, Pirkanmaa ja Keski-Suomi erottuivat hiukan muita maakuntia aktiivisempina alueina teatterissa käynnin osalta. Lapin läänissä asuvista vain 45 prosenttia sanoi käyneensä ainakin kerran teatterissa ja vain neljä prosenttia vähintään viidesti viimeisen vuoden aikana. Asuntoaluetyypin mukaisessa jaottelussa kaupunkien keskustoissa sekä lähiöissä ja esikaupunkialueilla asuvat vastaajat kertoivat muita useammin käyvänsä teatterissa. Näillä alueilla asuvista 63 prosenttia oli käynyt ainakin kerran teatterissa ja kymmenisen prosenttia vähintään viisi kertaa viimeisen vuoden aikana.

15 Taulukko 1.8. Kuinka useasti olet viimeisen vuoden aikana käynyt teatteriesityksissä? kerran (1) kahdesti (2) 3-4 kertaa 5 tai useammin ei kertaakaa n eos YHTEENSÄ 21,1 15,9 13,0 7,8 41,9 0,2 Mies 19,4 11,6 10,8 5,4 52,6 0,3 Nainen 22,7 20,4 15,3 10,3 31,1 0, vuotta 18,2 12,5 10,6 7,2 51,6 0, vuotta 22,7 17,1 8,7 3,5 47,9 0, vuotta 29,2 15,5 12,0 7,2 35,6 0, vuotta 21,9 16,0 14,9 9,8 37,4 0, vuotta 16,0 18,2 14,0 12,0 39,8 0,0 Ei amm. koulutusta 23,4 14,7 10,4 4,4 47,1 0,0 Ammat. koulu 19,4 12,7 12,0 5,0 50,9 0,0 Korkeak. tutkinto 23,1 21,8 20,1 20,0 15,0 0,0 AMMATTIASEM A Palkansaaja 22,8 17,1 13,9 8,5 37,4 0,3 Yrittäjä 19,7 14,8 12,7 9,9 42,9 0,0 Työtön 13,1 8,6 10,3 7,0 61,0 0,0 Opiskelija 24,7 18,0 11,4 5,5 39,9 0,6 Eläkkeellä 15,8 15,2 12,7 7,5 48,8 0,0 Etelä-Suomi 21,5 17,5 14,1 8,6 37,9 0,4 Länsi-Suomi 22,2 15,2 14,0 9,0 39,5 0,2 Itä-Suomi 19,4 16,1 10,1 4,6 50,0 0,0 Oulu 17,1 13,2 12,1 6,6 50,9 0,0 Lappi 22,2 13,0 6,5 3,9 54,5 0,0 Haja-asutusalue 22,0 11,9 9,6 2,6 53,9 0,0 Taajama / asutuskesk. 22,3 15,6 11,9 7,1 42,8 0,3 Lähiö / esikaup. alue 21,5 18,2 13,5 9,0 37,5 0,2 Kaup. keskusta 16,8 15,5 17,6 12,5 37,1 0,5 Tyypillinen teatterissa kävijä on etelä- tai länsisuomalaisessa kaupungissa asuva korkeakoulututkinnon suorittanut työssä käyvä 50 vuotta täyttänyt nainen. Hänen vastakohtansa on lappilainen vailla ammatillista koulutusta oleva vuotias työtön mies. Elokuvissa käynti

16 Kyselyyn vastanneista kertoi elokuvissa käyneensä viimeisen vuoden aikana ainakin kerran 62 prosenttia ja vähintään viisi kertaa 26 prosenttia. Sukupuolten välillä ei elokuvissa käynnissä ole merkittävää eroa. Naisista kerran tai useammin käyneitä on hiukan enemmän, mutta vähintään viisi kertaa elokuvissa käyneitä miehiä on vastaavasti hiukan enemmän. Alle 30-vuotiaat käyvät elokuvissa selvästi muita ikäryhmiä aktiivisemmin vuotiaista elokuvissa kertoi käyneensä ainakin kerran noin 90 prosenttia ja vähintään viisi kertaa käyneitä oli noin puolet tästä ikäryhmästä. Kyselyssä mukana olleista ikäryhmistä vanhimmassa, vuotiaista, elokuvissa ei ollut kertaakaan käynyt 65 prosenttia vastanneista. Elokuvien suurkuluttajia, vähintään viisi kertaa käyneitä, tässä ikäryhmässä oli vain yhdeksän prosenttia. Myös vastaajan koulutustasolla on selvä yhteys elokuvissa käyntiin. Korkeakoulututkinnon suorittaneista vastaajista 83 prosenttia kertoi käyneensä ainakin kerran elokuvissa ja 38 prosenttia vähintään viisi kertaa. Vain ammatillisen koulutuksen suorittaneista 58 prosenttia sanoin käyneensä elokuvissa ainakin kerran ja 17 prosenttia vähintään viisi kertaa. Ammattiaseman mukaisessa jaottelussa erottuvat opiskelijat selvästi muita aktiivisempana elokuvissa kävijänä. Opiskelijoista 91 prosenttia sanoi käyneensä ainakin kerran elokuvissa ja 52 prosenttia ilmoitti käyneensä vähintään viisi kertaa. Eläkeläisistä elokuvissa ei kertaakaan ollut käynyt 69 prosenttia ja työttömistä elokuvissa käymättömiä oli 44 prosenttia vastanneista. Etelä-Suomen läänissä asuvista vastaajista 73 prosenttia sanoi käyneensä elokuvissa ainakin kerran ja vähintään viisi kertaa käyneitä tällä alueella oli 31 prosenttia vastanneista. Vastaavasti Lapin läänissä ainakin kerran käyneitä oli vain 37 prosenttia ja vähintään viisi kertaa käyneitä 15 prosenttia. Kaupunkien keskustoissa asuvat vastaajat sanoivat selvästi muita useammin käyvänsä elokuvissa. Heistä 63 prosenttia kertoi käyneensä ainakin kerran ja 36 prosenttia vähintään viisi kertaa. Haja-asutusalueella asuvien vastaajien keskuudessa elokuvissa käynti oli huomattavasti vähäisempää. Heistä 51 prosenttia sanoi käyneensä ainakin kerran ja 15 prosenttia vähintään viisi kertaa elokuvissa viimeisen vuoden aikana.

17 Taulukko 1.9. Kuinka useasti olet viimeisen vuoden aikana käynyt elokuvissa? ei kerran (1) kahdesti (2) 3-4 kertaa 5 tai useammin kertaakaa n eos YHTEENSÄ 11,1 13,5 16,0 25,5 33,7 0,3 Mies 9,4 12,5 16,3 26,0 35,6 0,3 Nainen 12,8 14,5 15,8 24,9 31,8 0, vuotta 6,1 13,7 15,5 51,0 13,6 0, vuotta 12,6 17,7 18,8 26,1 24,8 0, vuotta 15,5 14,3 13,7 19,6 36,3 0, vuotta 12,7 14,3 14,0 8,4 50,7 0, vuotta 8,2 13,7 4,6 8,9 64,5 0,0 Ei amm. koulutusta 10,9 13,2 12,3 21,6 42,0 0,0 Ammat. koulu 11,2 13,2 17,7 17,4 40,6 0,0 Korkeak. tutkinto 9,9 18,3 17,1 37,5 17,3 0,0 AMMATTIASEM A Palkansaaja 12,5 13,0 18,3 25,8 30,1 0,3 Yrittäjä 9,5 15,1 19,0 17,3 39,1 0,0 Työtön 10,7 21,7 10,1 13,2 44,1 0,4 Opiskelija 8,5 11,6 18,3 52,1 9,0 0,6 Eläkkeellä 7,7 9,0 6,5 7,8 69,1 0,0 Etelä-Suomi 11,4 15,3 15,9 30,5 26,5 0,5 Länsi-Suomi 12,0 12,6 17,0 23,8 34,5 0,2 Itä-Suomi 9,5 11,8 19,0 21,1 38,6 0,0 Oulu 10,4 14,7 12,7 21,6 40,6 0,0 Lappi 7,4 5,9 9,3 14,8 62,7 0,0 Haja-asutusalue 10,5 11,5 14,2 15,3 48,5 0,0 Taajama / asutuskesk. 11,7 14,7 18,4 21,6 33,0 0,5 Lähiö / esikaup. alue 12,1 14,1 15,7 28,6 29,3 0,2 Kaup. keskusta 8,2 12,6 15,9 35,8 27,1 0,5 Tämän kyselyn perusteella tyypillinen elokuvissa kävijä on eteläsuomalaisessa kaupungissa asuva vuotias opiskelija. Hänen vastakohtansa on 60-vuotta täyttänyt lappilainen hajaasutusalueella asuva eläkeläinen.

18 Konserteissa ja musiikkiesityksissä käynti Kyselyyn vastanneista 71 prosenttia kertoi käyneensä viimeisen vuoden aikana konsertissa tai musiikkiesityksessä ainakin kerran. Vähintään viisi kertaa käyneistä löytyi 19 prosenttia. Naiset kertoivat käyneensä miehiä aktiivisemmin konserteissa; naisista 76 ja miehistä 66 prosenttia sanoi käyneensä ainakin kerran kuulemassa musiikkiesitystä. Aktiivisimpina konserteissa kävijöinä erottuvat vuotiaat ikäryhmät. Heistä ainakin kerran käyneistä oli 82 prosenttia ja vähintään viidesti käyneitä noin joka neljäs. Vanhimmasta ikäryhmästä, vuotiaista ainakin kerran käyneitä oli 57 prosenttia ja vähintään viidesti musiikkia kuulemassa kertoi käyneensä 17 prosenttia. Koulutustaustan mukaisessa jaottelussa korkeakoulututkinnon suorittaneet erottuvat muita aktiivisempana konserteissa ja musiikkiesityksissä kävijänä. Tästä ryhmästä 89 prosenttia kertoi käyneensä ainakin kerran konsertissa ja 41 prosenttia sanoi käyneensä vähintään viidesti. Joko kokonaan vailla perusasteen jälkeistä koulutusta olevista tai ammatillisen koulutuksen suorittaneista 65 prosenttia oli käynyt ainakin kerran konsertissa ja noin 11 prosenttia vähintään viisi kertaa viimeisen vuoden aikana. Ammattiaseman mukaisessa jaottelussa opiskelija erottuvat aktiivisimpana konserttikävijänä. Heistä 85 prosenttia sanoi käyneensä ainakin kerran ja 21 prosenttia vähintään viisi kertaa konsertissa. Eläkeläisistä 48 prosenttia ja työttömistä 37 prosenttia ei ollut kertaakaan käynyt konsertissa viimeksi kuluneen vuoden aikana. Etelä-Suomen läänissä asuvista vastaajista 75 prosenttia sanoi käyneensä konsertissa tai musiikkiesityksessä ainakin kerran viimeisen vuoden aikana ja vähintään viidesti käyneitä oli tässä ryhmässä 21 prosenttia. Lapin läänissä asuvista 47 prosenttia ei ollut käynyt kertaakaan kuulemassa musiikkia viimeisen vuoden aikana ja vähintään viisi kertaa konsertissa käyneitä löytyi vain viisi prosenttia. Asuinaluetyypin mukaisessa jaottelussa aktiivisimmat konserteissa kävijät löytyvät kaupunkien keskustoista. Keskustassa asuvista 77 prosenttia kertoi käyneensä ainakin kerran ja 29 prosenttia vähintään viidesti viimeisen vuoden aikana. Haja-asutusalueella asuvista 43 prosenttia ei ollut käynyt kertaakaan konsertissa viimeisen vuoden kuluessa. Taulukko Kuinka useasti olet viimeisen vuoden aikana käynyt konserteissa ja musiikkiesityksissä? ei kerran (1) kahdesti (2) 3-4 kertaa 5 tai useammin kertaakaa n eos YHTEENSÄ 16,6 19,5 15,9 18,6 29,2 0,3 Mies 17,5 17,4 12,3 18,1 34,4 0,3 Nainen 15,7 21,5 19,5 19,0 23,9 0, vuotta 12,9 21,3 20,4 27,5 17,5 0, vuotta 11,8 22,9 14,0 22,6 28,7 0, vuotta 20,2 20,9 12,0 16,7 29,7 0, vuotta 17,9 18,2 11,9 18,2 33,7 0, vuotta 12,9 18,2 8,7 17,1 43,2 0,0 Ei amm. koulutusta 18,5 18,3 13,9 12,3 36,9 0,1

19 Ammat. koulu 17,8 19,6 15,2 10,9 36,4 0,1 Korkeak. tutkinto 11,4 17,4 18,9 41,1 11,1 0,0 AMMATTIASEM A Palkansaaja 16,0 21,1 15,5 20,3 26,8 0,3 Yrittäjä 17,0 16,7 14,7 17,5 34,1 0,0 Työtön 19,6 13,6 15,8 13,6 37,4 0,0 Opiskelija 18,2 18,4 25,2 21,4 15,9 0,8 Eläkkeellä 17,7 15,8 9,0 9,6 48,0 0,0 Etelä-Suomi 16,4 21,6 16,2 20,7 24,7 0,4 Länsi-Suomi 17,0 18,2 15,1 19,6 29,7 0,4 Itä-Suomi 18,5 17,6 17,7 13,5 32,7 0,0 Oulu 13,5 19,0 15,5 18,9 33,0 0,0 Lappi 16,6 16,5 14,4 5,0 47,4 0,0 Haja-asutusalue 20,1 15,5 12,7 8,9 42,7 0,0 Taajama / asutuskesk. 17,6 22,0 17,0 12,6 30,3 0,5 Lähiö / esikaup. alue 16,9 19,5 16,2 22,7 24,4 0,3 Kaup. keskusta 9,7 20,8 17,7 28,5 22,9 0,5 Tyypillinen konsertissa tai musiikkiesityksessä kävijä on kaupungissa asuva eteläsuomalainen nainen, iältään vuotias ja hän on joko opiskelija tai korkeakoulututkinnon suorittanut palkansaaja. Hänen vastakohtansa on haja-asutusalueella asuva lappilainen 60-vuotta täyttänyt vähän koulutettu eläkeläinen tai työtön mies. Kirjastossa käynti Kirjastoa suomalaiset käyttävät hyvin runsaasti. Kyselyyn osallistuneista 82 prosenttia kertoi käyneensä kirjastossa ainakin kerran viimeksi kuluneen vuoden aikana. Huomattavaa kuitenkin on, että peräti 64 prosenttia vastanneista kertoi käyneensä kirjastossa vähintään viisi kertaa. Naiset käyvät kirjastossa jonkin verran miehiä useammin. Naisista vain 12 prosenttia ilmoitti, ettei ole käynyt kirjastossa kertaakaan viimeisen vuoden aikana. Miehistä kokonaan kirjastojen ulkopuolella viimeisen vuoden oli pysytellyt 23 prosenttia. Nuoret käyttävät kirjastoa vanhempia ikäryhmiä enemmän vuotiaista peräti 81 prosenttia kertoi käyneensä kirjastossa vähintään viisi kertaa. Kyselyssä mukana olleen vanhimman ikäryhmän, vuotiaiden keskuudessa vähintään viisi kertaa käyneitä oli 44 prosenttia. Vastaajan koulutustasolla on jonkin verran vaikutusta kirjastossa käyntiin. Korkeakoulututkinnon suorittaneista 94 prosenttia ilmoitti käyneensä kirjastossa ainakin kerran ja 79 prosenttia vähintään viisi kertaa. Ammatillista koulutusta vailla olevien keskuudessa ainakin kerran kirjastossa käyneitä oli 75 prosenttia ja vähintään viidesti viimeisen vuoden kuluessa käyneitä 57 prosenttia. Ammattiaseman mukaisessa jaottelussa opiskelijat ovat aktiivisin kirjaton käyttäjäryhmä. Heistä 86 prosenttia kertoi käyneensä vähintään viisi kertaa kirjastossa vuoden kuluessa. Palkansaajista ja työttömistä kirjastoissa vähintään viidesti käyneitä oli noin 65 prosenttia; kokonaan kirjaston ulkopuolella pysytelleitä näissä ryhmissä oli noin 16 prosenttia. Yrittäjät ja eläkeläiset käyvät

20 kyselyn mukaan muita ammattiryhmiä vähemmän kirjastossa. Molemmista ryhmistä hiukan yli kolmannes ei ollut kertaakaan käynyt kirjastossa viimeisen vuoden aikana. Eläkeläisistä noin puolet ja yrittäjistä 44 prosenttia sanoi käyneensä vähintään viidesti kirjastossa viimeisen vuoden kuluessa. Kirjaston käytössä ei ole merkittäviä alueellisia eroja eri läänien välillä. Kokonaan kirjastojen ulkopuolella pysytelleiden osuudet Länsi- ja Itä-Suomen sekä Lapin lääneissä olivat hiukan muuta maata korkeammat (noin 20 prosenttia vastanneista). Kaupunkien keskustoissa ja taajamissa asuvat vastaajat kävivät kirjastossa jonkin verran vilkkaammin kuin haja-asutusalueella asuvat. Taulukko Kuinka useasti olet viimeisen vuoden aikana käynyt kirjastossa? ei kerran (1) kahdesti (2) 3-4 kertaa 5 tai useammin kertaakaa n eos YHTEENSÄ 3,9 6,0 7,7 64,2 17,8 0,3 Mies 4,4 6,2 7,7 58,0 23,4 0,3 Nainen 3,3 5,8 7,7 70,7 12,2 0, vuotta 2,3 5,3 7,3 77,9 7,2 0, vuotta 2,7 3,8 11,1 68,5 13,9 0, vuotta 3,6 6,5 8,3 69,8 11,2 0, vuotta 1,8 7,3 9,0 57,6 24,4 0, vuotta 5,5 3,6 7,0 44,4 39,5 0,0 Ei amm. koulutusta 4,7 5,2 7,7 57,0 25,5 0,0 Ammat. koulu 4,7 7,1 9,1 57,6 21,4 0,0 Korkeak. tutkinto 2,7 6,4 5,6 79,5 5,8 0,0 AMMATTIASEM A Palkansaaja 4,1 6,6 8,7 64,3 16,1 0,3 Yrittäjä 4,1 7,8 7,7 44,1 36,3 0,0 Työtön 4,9 5,6 7,3 66,4 15,5 0,4 Opiskelija 2,1 4,2 4,0 84,6 4,5 0,6 Eläkkeellä 3,5 5,4 7,9 49,2 34,0 0,0 Etelä-Suomi 3,7 6,8 6,7 66,5 15,7 0,5 Länsi-Suomi 4,9 7,1 8,1 59,3 20,5 0,2 Itä-Suomi 3,2 4,6 10,9 60,5 20,8 0,0 Oulu 2,0 3,1 7,5 74,8 12,6 0,0 Lappi 3,9 1,4 5,8 69,7 19,2 0,0 Haja-asutusalue 4,7 5,9 11,6 52,5 25,3 0,0

21 Taajama / asutuskesk. 4,1 4,0 6,4 68,6 16,4 0,5 Lähiö / esikaup. alue 3,6 7,3 7,2 65,2 16,5 0,2 Kaup. keskusta 3,2 5,7 6,0 71,0 13,6 0,5 Kiire kulttuuripalvelujen käytön esteenä Yhtenä kulttuuripalvelujen käyttöä rajoittavana tekijänä tai ainakin selityksenä käytön vähäisyydelle pidetään yleisesti kiirettä. Tässä kyselyssä mukana oleille esitettiin väite Minulla ei riitä aikaa käydä kulttuuritilaisuuksissa (teatteriesitykset, konsertit, näyttelyt ynnä muut). Kaikista kyselyyn vastanneista 36 prosenttia ilmoitti olevansa väitteen kanssa joko täysin tai jokseenkin samaa mieltä. Tulosten perusteella kiire oli miehille merkittävämpi este kuin naisille käydä kulttuuritilaisuuksissa. Miehistä väitteen kanssa täysin tai jokseenkin samaa mieltä sanoi olevansa 42 prosenttia ja naisista 31 prosenttia. Ikäryhmittäisessä tarkastelussa kiireen kulttuuripalvelujen käytön esteeksi ilmoittivat useimmiten sekä vuotiaat. Näistä ikäryhmistä noin 45 prosenttia oli väitteen kanssa joko täysin tai jokseenkin samaa mieltä. Vähiten kiireellä oli merkitystä vuotiaille (21 prosenttia). Kiireellä kulttuuripalveluihin osallistumattomuuttaan selittivät koulutustaustan mukaisessa tarkastelussa useimmiten alhaisen koulutuksen omaavat henkilöt. Heistä noin 39 prosenttia katsoi ajan riittämättömyyden olevan syynä kulttuuritilaisuuksissa käymättömyydelle kun korkeakoulututkinnon suorittaneiden joukossa vastaava luku oli 29 prosenttia. Ammattiaseman mukaisessa tarkastelussa kiireisimmäksi ryhmäksi osoittautuivat yrittäjät. Heistä puolet sanoi olevansa väitteen kanssa joko täysin tai jokseenkin samaa mieltä. Eläkeläisillä vastaava luku oli 19 prosenttia ja työttömillä 23 prosenttia. Vastaajan asuinpaikan mukaisessa vertailussa kiireisimmiksi osoittautuivat Oulun ja Lapin lääneissä asuvat henkilöt. Oulun läänissä asuvista väitteen kanssa täysin tai jokseenkin samaa mieltä oli 49 prosenttia ja Lapin läänissä asuvista 44 prosenttia. Itä-Suomen läänissä vastaava luku oli 31 prosenttia. Haja-asutusalueilla asuvat yhtyivät väitteeseen selvästi useammin kuin kaupunkien keskustassa asuvat. Haja-asutusalueilla väitteen kanssa joko täysin tai jokseenkin samaa mieltä oli 44 prosenttia kun kaupunkien keskusta-alueilla asuvilla vastaava luku oli 28 prosenttia. Ymmärrettävästi moniin kulttuuritilaisuuksiin osallistuminen haja-asutusalueella pitkien välimatkojen takia myös vaatii enemmän aikaa kuin niissä asuinpaikoissa, joissa tarjonta löytyy lähempää.

22 Taulukko Minulla ei riitä aikaa käydä kulttuuritilaisuuksissa (teatteriesitykset, konsertit, näyttelyt ynnä muut). täysin jokseenki jokseenki samaa n samaa n eri täysin eri mieltä mieltä eos mieltä mieltä YHTEENSÄ 17,7 18,7 0,7 24,5 38,4 Mies 21,8 19,7 1,0 23,8 33,7 Nainen 13,6 17,8 0,4 25,2 43, vuotta 18,7 20,6 0,0 29,6 31, vuotta 23,0 21,4 0,7 29,8 25, vuotta 13,1 23,2 0,6 29,1 34, vuotta 13,2 16,5 0,5 21,8 48, vuotta 8,9 12,5 0,8 22,8 55,0 Ei amm. koulutusta 23,2 14,6 0,8 22,2 39,1 Ammat. koulu 18,8 20,8 0,9 23,8 35,7 Korkeak. tutkinto 6,0 22,8 0,8 28,9 41,5 AMMATTIASEM A Palkansaaja 18,4 20,1 1,0 25,1 35,4 Yrittäjä 28,4 21,9 0,8 16,9 32,0 Työtön 7,4 15,5 0,0 23,4 53,7 Opiskelija 21,0 20,1 0,0 27,3 31,6 Eläkkeellä 10,0 9,4 0,6 25,9 54,1 Etelä-Suomi 16,1 17,3 0,5 30,8 35,3 Länsi-Suomi 18,5 19,0 0,8 19,1 42,5 Itä-Suomi 15,8 15,6 1,2 18,6 48,9 Oulu 20,7 28,0 0,7 24,3 26,3 Lappi 25,6 17,9 0,0 26,8 29,7 Haja-asutusalue 23,2 21,2 1,3 21,9 32,4 Taajama / asutuskesk. 22,0 17,9 1,2 20,6 38,2 Lähiö / esikaup. alue 15,1 18,8 0,2 28,1 37,8 Kaup. keskusta 11,7 16,5 0,4 23,6 47,8

23 2. Kulttuuripalvelujen merkitys arkielämässä ja työssä jaksamisessa sekä vapaaaikana Vastaajia pyydettiin arvioimaan kulttuuripalvelujen merkitystä heidän työssä ja arkielämässä jaksamisensa kannalta. Kysymyksen perusmuotoilu oli seuraava: Auttavatko seuraavat asiat sinua mielestäsi jaksamaan paremmin arkielämässä - työssä, opiskelussa tai vapaa-aikana? Vastausvaihtoehdoissa oli mukana kulttuuripalvelujen lisäksi myös television viihdeohjelmat ja ravintolapalvelut, jotta kulttuuripalvelujen merkitystä kyettäisiin suhteuttamaan joihinkin muihin tarjolla oleviin vaihtoehtoihin. Näiden molempien vaihtoehtojen osalta rajankäynti suhteessa kulttuuripalveluihin on tietysti ongelmallista, mutta jonkinlaisen vertailukohdan ne tarjonnevat. Taulukko 2.1. Auttavatko seuraavat asiat sinua mielestäsi jaksamaan paremmin arkielämässä - työssä, opiskelussa tai vapaa-aikana? paljon jonkin verran eos vähän ei lainkaan museoiden näyttelyt 4,1 26,3 1,5 28,4 39,7 ravintoloiden palvelut 11,9 31,4 1,0 24,0 31,7 teatteriesitykset 12,4 38,1 1,2 21,8 26,5 konsertti- ja musiikkiesit. 17,1 39,5 1,0 18,8 23,6 penkkiurheilu 26,2 33,9 0,8 15,6 23,4 TV:n viihdeohjelmat 16,6 47,8 0,5 21,5 13,5 kirjastojen palvelut 26,8 40,4 0,9 15,2 16,7 liikuntaharrastukset 52,6 32,1 0,8 8,2 6,4 Eniten merkitystä työssä ja arkielämässä jaksamisen kannalta vastaajien mielestä on liikunnalla. Yli puolet vastaajista sanoi sillä olevan paljon merkitystä ja lähes kolmannes arvio liikunnalla olevan jonkin verran merkitystä työssä jaksamiselle. Toiseksi eniten vastaajat sanoivat merkitystä olevan kirjastopalveluilla (67 prosenttia joko paljon tai jonkin verran) ja televisioviihde (64 prosenttia joko paljon tai jonkin verran) sijoittui järjestyksessä kolmanneksi. Ennen näiden tulosten yksityiskohtaisempaa esittelyä katsomme joitakin yleisiä kulttuuripalvelujen arvostukseen ja merkitykseen liittyviä kysymyksiä. Kulttuurin merkityskansalliselle identiteetille Kulttuurilla ja kulttuuripalveluilla nähdään yleisesti olevan merkitystä kansallisen identiteetin vahvistajana. Kyselyyn vastaajille esitettiin väite Kansainvälistyvässä maailmassa kulttuuri vahvistaa kansallista identiteettiä ja kysyttiin yhtyvätkö vastaajat väitteeseen. Vastaajat olivat väitteen kanssa hyvin laajasti yhtä mieltä. Puolet kertoi olevansa täysin samaa mieltä ja 36 prosenttia jokseenkin samaa mieltä. Eri mieltä olleiden osuus jäi yhdeksään prosenttiin. Naiset olivat väitteen kanssa hieman useammin samaa mieltä kuin miehet, mutta ero oli vain noin kolme prosenttiyksikköä. Myös eri ikäryhmien välisessä tarkastelussa erot jäivät sangen pieniksi. Eniten täysin samaa mieltä olleita löytyi ja vuotiaiden ikäryhmistä (noin 55 prosenttia vastanneista) ja vähiten vuotiaiden ikäryhmästä (42 prosenttia). Täysin eri mieltä olleiden osuudet jäivät kaikissa ikäryhmissä alle viiden prosentin. Vastaajien koulutustason vaikutus oli selvä arvioitaessa kulttuurin vaikutusta kansallisen identiteetin vahvistajana. Korkeakoulututkinnon suorittaneista vastaajista peräti 75 prosenttia oli väitteen kanssa täysin samaa mieltä. Vailla ammatillista koulutusta olevien keskuudessa täysin samaa mieltä olleita löytyi vain 42 prosenttia. Täysin eri mieltä olleiden osuus kaikissa koulutusryhmissä jäi kuitenkin alle viiden prosentin. Vastaajan ammattiasemalla ei ollut yhtä suurta vaikutusta kuin koulutustaustalla. Vain työttömät ja eläkeläiset poikkesivat muista ryhmistä jonkin

24 verran. Heidän keskuudessaan väitteen kannatus jäi noin kymmentä prosenttiyksikköä pienemmäksi kuin muiden ammattiryhmien. Vastaajan asuinläänin mukaisessa jaottelussa ainoastaan Lapissa asuvat poikkesivat selvemmin muista ja he suhtautuivat väitteeseen kriittisimmin. Lapin läänissä asuvista vastaajista väitteen kanssa täysin samaa mieltä oli vain 36 prosenttia ja jokseenkin samaa mieltä olevia 42 prosenttia. Myös täysin eri mieltä olevia löytyi Lapin läänistä kahdeksan prosenttia. Väitteen kannatus kaupunkien keskustassa asuvien ryhmässä oli noin viisi prosenttiyksikköä korkeampi kuin hajaasutusalueella asuvien keskuudessa. Taulukko 2.2. Kansainvälistyvässä maailmassa kulttuuri vahvistaa kansallista identiteettiä. täysin jokseenkin samaa samaa mieltä mieltä jokseenkin eos eri mieltä täysin eri mieltä YHTEENSÄ 49,9 36,1 5,2 5,6 3,2 Mies 48,5 34,4 6,3 6,5 4,3 Nainen 51,4 37,9 4,1 4,6 2, vuotta 42,1 44,1 4,6 7,3 1, vuotta 54,9 31,5 4,3 6,1 3, vuotta 50,0 40,5 1,8 4,8 3, vuotta 54,2 32,6 4,3 4,9 4, vuotta 46,7 33,2 13,3 1,9 4,9 Ei amm. koulutusta 41,7 37,5 9,2 6,7 4,9 Ammat. koulu 45,1 37,8 6,1 6,4 4,6 Korkeak. tutkinto 73,8 22,9 0,0 2,9 0,5 AMMATTIASEMA Palkansaaja 51,8 36,1 4,1 5,5 2,5 Yrittäjä 52,2 37,6 3,1 4,7 2,4 Työtön 42,4 36,5 5,7 9,6 5,8 Opiskelija 51,1 33,8 7,5 5,6 2,1 Eläkkeellä 44,7 35,8 11,1 3,0 5,3 Etelä-Suomi 49,8 37,7 4,1 5,6 2,7 Länsi-Suomi 52,5 33,3 6,4 5,1 2,8 Itä-Suomi 50,1 34,8 5,1 5,9 4,1 Oulu 47,0 38,8 5,7 5,4 3,1 Lappi 36,1 41,8 5,2 9,4 7,5 Haja-asutusalue 46,7 36,1 6,8 6,2 4,2 Taajama / asutuskesk. 48,2 36,9 5,2 5,4 4,3 Lähiö / esikaup. alue 51,5 35,5 4,9 5,4 2,7 Kaup. keskusta 52,1 36,8 3,8 5,8 1,4