Vanhustyön Keskusliitto Ry / Eloisa ikä ohjelman koordinaatio. Eloisa ikä ohjelma ( )

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Vanhustyön Keskusliitto Ry / Eloisa ikä ohjelman koordinaatio. Eloisa ikä ohjelma (2012-2017)"

Transkriptio

1 Vanhustyön Keskusliitto Ry / Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Eloisa ikä ohjelma ( ) Reija Heinola, Katja Helo

2 Sisältö 1 Johdanto Ikäihmisten hyvä arki Toimijuus Toimintakyky Osallisuus Ympäristö Ikäihmisten hyvää arkea vaikeuttavia tekijöitä Hyvän arjen tukeminen Eloisa ikä ohjelman tavoitteet ja toteutus

3 1 Johdanto Ikäihmisten määrä kasvaa. Suurin osa iäkkäistä ihmisistä elää omaa arkeaan itsenäisesti. Joka neljäs 75 vuotta täyttäneistä tarvitsee säännöllisiä sosiaali- ja/tai terveyspalveluja. Julkiset palvelut eivät riitä vastaamaan monimuotoiseen ennalta ehkäisevän toiminnan ja varhaisen tuen tarpeisiin. Tarvitaan uusia paikallisia yhteistyön muotoja ja malleja, joihin kunnan eri toimialat, järjestöt, seurakunnat, yritykset, oppilaitokset ja erityisesti ikäihmiset itse osallistuvat. Eliniän pitenemisen myötä vanhuuden elämänvaihe on monimuotoistunut. Se sisältää erilaisia vaiheita, jotka eivät suoranaisesti yhdisty kronologiseen ikään vaan lähinnä toimintakyvyn muutoksiin, sosiaalistaloudelliseen asemaan, elämäntilanteeseen ja osallistumismahdollisuuksiin. Ns. kolmas ikä alkaa eläkkeelle siirryttäessä, ja sitä pidetään toimintakykyisen, itsenäisen ja aktiivisen tekemisen elämänvaiheena. Neljännen iän katsotaan alkavan, kun toimintakyky heikkenee ja henkilö tarvitsee ulkopuolista apua. Tällöin erilaisten toimintarajoitteiden määrä lisääntyy asteittain. Viides ikä sijoittuu vaiheeseen, jossa henkilö on riippuvainen muiden antamasta avusta eikä hän selviydy enää itsenäisesti omassa kodissaan. (Rajaniemen 2007 mukaan Helin 2002.) Näiden vanhuuden eri ikävaiheiden arki näyttäytyy erilaisena toimintojen sekä ympäristöjen osalta. Raha-automaattiyhdistys käynnistää Eloisa ikä avustusohjelman ( ), jonka koordinaatiosta vastaa Vanhustyön keskusliitto. Ohjelman suunnittelu käynnistyi keväällä 2011, jolloin Rahaautomaattiyhdistys kutsui järjestöjen edustajia ensimmäiseen kokoukseen. Loppuvuodesta 2011 ohjelman koordinaatiolle palkattiin ohjelmapäällikkö ja ohjelmakoordinaattori, joiden tehtävänä oli laatia ohjelmasuunnitelma yhteistyössä Raha-automaattiyhdistyksen kanssa. Tässä ohjelmasuunnitelmassa tarkastellaan ohjelman sisältöä ikäihmisen arjen näkökulmasta. 2 Ikäihmisten hyvä arki Ikäihmisten hyvää arkea voidaan tarkastella koetun elämänlaadun avulla. Vaaraman ym. (2010a) mukaan elämänlaadusta ei ole olemassa yhtä yleispätevää määritelmää, mutta valtaosa tutkijoista sisällyttää siihen aineellisen hyvinvoinnin, läheissuhteet, terveyden ja toimintakyvyn, psyykkisen, emotionaalisen ja kognitiivisen hyvinvoinnin sekä käsityksen itsestä. Ikäihmisen hyvän elämänlaadun osatekijöitä ovat toimintakyvyn, ihmissuhteiden ja tarvittavien palvelujen ohella myös ympäristöulottuvuus. Ympäristö voi tukea ikäihmisen selviytymistä niin fyysisen kuin psykososiaalisenkin tuen muodossa. (Vaarama ym. 2010b.) Hyvä arki muodostuu lisäksi siitä, että ikäihmisillä on mahdollisuuksia ja tarmoa tehdä heille itselleen tärkeitä asioita. Sairastuessa tai erilaisia elämän kriisejä kohdattaessa mahdollisuudet itselle mielekkääseen toimintaan, osallisuuteen ja kykyyn nauttia elämästä voivat vaikeutua. Tällaisissa tilanteissa tarvitaan toimintamalleja sekä fyysisiä ja sosiaalisia ympäristöjä, joilla tuetaan ikäihmisten voimavaroja ja elämänhallintaa. Kaikissa tilanteissa on pyrittävä luomaan edellytyksiä sille, että iäkkäät ihmiset voivat toimia oman arkensa asiantuntijoina esimerkiksi osallistumalla heitä koskevien toimintojen suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin. 3

4 2.1 Toimijuus Gerontologisessa tutkimuksessa on viime vuosina tuotu esille toimijuuden käsitettä, jonka avulla on mahdollista nostaa esille ikäihmisen oma motivaatio ja hänelle mielekäs tekeminen. Toimijuuskäsitettä käytetään Eloisa ikä -ohjelman kehittämistoiminnan viitekehyksenä. Toimijuutta korostavassa näkökulmassa potentiaalista mitattavaa toimintakykyä kiinnostavampaa on toimintakyvyn käyttö. Tärkeämpää kuin käden puristusvoiman taso sinällään on se, mihin puristusvoimaa käytetään arjen tilanteissa. (Jyrkämä 2008b.) Tarkastelun kohteena ovat toimintakäytännöt ja ikäihmiset toimijoina erilaisissa elämäntilanteissa ja ikävaiheissa, esimerkiksi omaehtoisuuden toteutuminen myös neljättä ja viidettä ikäänsä elävien vanhusten arjessa. Jyrkämän (2008a) mukaan toimijuus ei kuitenkaan ole samaa kuin aktiivisuus tai produktiivisuus. Toimijuus eli osallisuus omassa elämässä voi ilmetä myös joutilaisuutena. Toimijuuden ulottuvuuksia ovat kykeneminen, osaaminen, haluaminen, täytyminen, voiminen ja tunteminen, jotka ovat erillään pidettäviä, mutta toisiinsa kytkeytyviä seikkoja. Kyetä -ulottuvuudessa on kyse ensisijaisesti fyysisistä ja psyykkisistä kyvyistä ja kykenemisistä: tässä on mahdollista puhua myös perinteisesti ymmärretystä, ruumiillis-mielellisestä toimintakyvystä, joka vaihtelee tilanteesta toiseen ja jossa vanhetessa tapahtuu muutoksia. Osata viittaa tässä hyvin laajasti tietoihin ja taitoihin, erilaisiin pysyviin osaamisiin, joita ihminen on itselleen elämänkulkunsa aikana hankkinut tai tulee hankkimaan. Haluta liittyy motivaatioon ja motivoituneisuuteen, tahtomiseen, päämääriin ja tavoitteisiin. Täytyä -ulottuvuuden piiriin kuuluvat niin fyysiset kuin myös sosiaaliset normatiiviset ja moraaliset esteet, pakot ja rajoitukset. Voida viittaa tässä mahdollisuuksiin, joita kulloinenkin tilanne ja siinä ilmenevät erilaiset rakenteet ja tekijät tuottavat ja avaavat. Tuntea liittyy puolestaan ihmisen perusominaisuuteen arvioida, arvottaa, kokea ja liittää kohtaamiinsa asioihin ja tilanteisiin tunteitaan. (Jyrkämä 2008a.) Viidennen iän kynnyksellä ihmisillä on kyetä -ulottuvuudessa murentumista. Heillä on silti tietoja ja taitoja ja muuta osaamista, haluamista ja tunteita. Fyysinen, normatiivinen ja moraalinen ympäristö puolestaan voi tukea tai rajoittaa heidän toimijuuttaan. Kun toimintakyky jollain alueella heikkenee, on tärkeää, että ikäihminen voi valita juuri hänelle sopivat elämänprojektit, optimoida voimavarojen käytön ja etsiä korvaavia keinoja toteuttaa tärkeimpiä tavoitteitaan (Saarenheimon 2011a mukaan Baltes & Baltes 1990). 2.2 Toimintakyky Toimintakyky on toimijuuden yksi osa-alue, jota voidaan parantaa ja ylläpitää. Toimintakyvyn katsotaan koostuvan fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta toimintakyvystä. Ihminen on kuitenkin kokonaisuus eikä toimintakyvyn osa-alueita voida täysin erotella toisistaan ja ne vaikuttavat toinen toisiinsa. Esimerkiksi liikunnalla on liikunnanrajoitusten ja toiminnanvajeiden ehkäisyn ohella kognition heikkenemiseltä suojaavia vaikutuksia samoin kuin mielialaa paranravia vaikutuksia (Pitkälä 2012). Fyysisen toimintakyvyn vaikutus hyvinvointiin on ollut jo pitkään tiedossa ja sen ylläpitämisen ja parantamisen menetelmistä on runsaasti tutkittua tietoa ja vaikuttavuusnäyttöä. Myös ikäihmisten henkisen 4

5 ja sosiaalisen toimintakyvyn ja hyvinvoinnin edistämisen menetelmistä alkaa olla vaikuttavuusnäyttöä. Psykososiaalisen toimintakyvyn tukeminen halutaan nostaa Eloisa ikä ohjelmassa fyysisen toimintakyvyn tukemisen rinnalle tärkeäksi ikäihmisen hyvinvoinnin osatekijäksi. Sosiaalisiin toimintoihin aktiivisesti osallistuvat ja toisiin luottavat ihmiset tuntevat itsensä terveemmiksi kuin ne, joilla sosiaalinen osallistuminen ja luottamus ovat vähäisempää. (THL Kaventaja.) Sosiaalisten suhteiden myönteistä merkitystä mielenterveysongelmien, erityisesti masennuksen ehkäisyssä on viime aikoina tarkasteltu empiirisesti. Blazer (2005) toteaa, että aiemmin sosiaalisten suhteiden on ajateltu vaikuttavan esimerkiksi iäkkäiden ihmisten masennusalttiuteen välillisesti vähentämällä stressiä, mutta eräiden uusimpien tutkimusten valossa näyttää siltä, että sosiaalinen tuki saattaisi olla myös itsenäinen psyykkisen hyvinvoinnin suojatekijä (Saarenheimon 2011a mukaan McRae ym. 2005; Tiikkainen & Heikkinen 2005; VanDerHorst & McLaren 2005). Psyykkisen toimintakyvyn ulottuvuuksia ovat mm. kognitiiviset toiminnot, psyykkinen hyvinvointi, selviytymiskeinot ja elämänhallinta sekä elämän tarkoituksellisuuden ja mielekkyyden kokemukset (Heimonen 2007). Iäkkään ihmisen psyykkistä hyvinvointia rakentaviksi tekijöiksi on nimetty myös itsensä ja elämäntilanteensa hyväksyminen, elämän tarkoituksellisuus, autonomia, vastavuoroiset ihmissuhteet, elämänhallinta ja henkilökohtainen kasvu sekä itsensä toteuttaminen (Saarenheimon 2011b mukaan Carol Ryff 1989) Kognitiiviset toiminnat tarkoittavat tiedon vastaanottoa, käsittelyä ja varastointia. Kognitiivista toimintakykyä voidaan parantaa esimerkiksi muistin, päättelykyvyn, ajattelun nopeuden ja tarkkaavaisuuden osalta (Pitkälän 2011 mukaan Ball ym ja Smith ym. 2009). Hyvä mielenterveys on terveyden keskeinen ulottuvuus, joka sellaisenaan ja yhdessä mielenterveystyön kanssa johtaa parempaan yleiseen terveydentilaan. Psyykkisen hyvinvoinnin keskeisiä riskitekijöitä vanhana ovat ruumiilliset ja kognitiiviset ikääntymismuutokset, läheisten ihmisten menetykset, omat sairaudet, ihmissuhteisiin ja vuorovaikutukseen liittyvät muutokset, yhteiskunnan kielteiset asenteet, autonomian menetys sekä eräät erityistilanteet kuten omaishoito. Ammattilaiset olettavat usein virheellisesti, että vanhat ihmiset eivät ole motivoituneita tai kykeneviä psykologiseen työskentelyyn tai että mielialaongelmat kuuluisivat vanhuuteen. (Saarenheimo 2011a) 2.3 Osallisuus Osallisuutta on määritelty niin voimaantumisen ja johonkin kuulumisen tunteena kuin mahdollisuutena osallistua ja toimia yhteisössä. Osallisuus voi siten olla sekä kokemuksellista että konkreettista sitoutumista johonkin yhteisöön tai toimintaan. Osallisuus voi liittyä henkilökohtaisen elämän ratkaisuihin tai laajempaan yhteiskunnalliseen osallistumiseen. Osallisuus voidaan ymmärtää myös vastakohtana osattomuudelle: syrjäytymiselle, voimattomuudelle, köyhyydelle, yksinäisyydelle ja sosiaalisen pääoman puutteelle. Osattomuuden ja syrjäytymisen riskissä olevia ihmisiä katsotaan voitavan tukea ja heidän osallisuuttaan mahdollistaa erilaisen toiminnan avulla. Tässä järjestöillä on keskeinen rooli. Tarvitaan lisää aitoja osallistumismahdollisuuksia kulttuurija liikuntatoimintaan sekä luontevia areenoita sukupolvien väliseen ja ikäihmisten keskinäiseen vuorovaikutukseen. Iäkkäiden ihmisten osallisuuden tukemisessa korostuu oman asuinympäristön merkitys erityisesti silloin, kun kunto heikkenee. Jotta osallistuminen erilaisiin toimintoihin olisi mahdollista, niiden tulisi tapahtua mahdollisimman lähellä. Lähiympäristöissä saattaa jo olla erilaisia resursseja ja toiminta-areenoita, mutta haasteena on niiden löytäminen. 5

6 2.4 Ympäristö Hyvinvointia tukeva ympäristö merkitsee ikäihmisten näkökulmasta monia erilaisia ja eritasoisia asioita, jotka ulottuvat kuntien palvelurakenteista ja asumisratkaisuista aina fyysisen, sosiaalisen ja kulttuurisen ympäristön pienimpiin yksityiskohtiin saakka. Hyvinvointia mahdollistavan ja lisäävän ympäristön suunnittelu ja toteuttaminen ovat asioita, joissa tarvitaan sektorirajat ylittävää yhteistyöosaamista, sillä haavoittuvienkaan ikäihmisten kohdalla ympäristö ei saisi rajautua pelkästään kodin tai asumispalveluyksikön seinien sisään ja niissä tarjottuihin terveys- ja sosiaalipalveluihin. Arjessa selviytymistä voidaan parantaa esimerkiksi korjausneuvonnalla, kodin rakenteisiin tehtävillä muutoksilla, hyödyntämällä uutta teknologiaa ja apuvälineitä sekä kuljetus- ja saattajapalveluilla ja järjestämällä harrastusmahdollisuuksia kodin lähelle. 3 Ikäihmisten hyvää arkea vaikeuttavia tekijöitä Ikäihmiset ovat eri ikäisiä, voimavaroiltaan, tarpeiltaan ja odotuksiltaan hyvin erilaisia ihmisiä. Suurin osa heistä on aktiivisia ns. kolmatta ikäänsä eläviä miehiä ja naisia, joiden arjen hallinnassa ei sinällään ole vaikeuksia. Vaikeudet näyttävätkin kasautuvan ns. neljänteen ja viidenteen ikään. Tutkimusten ja järjestökyselyn mukaan ikäihmisten hyvää arkea vaikeuttavat osallistavan ja mielekkään tekemisen puute, ympäristön ja liikkumisen hankaluus, yhteiskunnan kielteiset asenteet, yksinäisyys ja koetun elämänlaadun heikentyminen ja palvelujen sekä ennalta ehkäisevän toiminnan riittämättömyys. Osallistavan ja mielekkään toiminnan puute Eloisa ikä ohjelman koordinaatio teki sosiaali- ja terveysalan järjestöjen johtajille kyselyn, jossa heiltä tiedusteltiin esteitä ikäihmisen psykososiaaliselle hyvinvoinnille. Yhtenä esteenä kyselyssä nähtiin osallistavan toiminnan puute. Puutetta nähtiin olevan mielekkäästä tekemisestä sekä iäkkään omasta yhteisöstä. Aistivammaisten osalta esiin nousi ryhmätoimintaan osallistumisen vaikeus. Kun ihminen ei näe tai kuule normaalisti, hänen on hankala osallistua toimintaan. Osallistavan toiminnan puutteeseen nähtiin myös vaikuttavan kansalaisten toimintamahdollisuuksien heikentäminen kuten esimerkiksi järjestöille suunnattujen toiminta- ja kokoontumistilojen maksullisuus. (Heinola & Helo 2012) Ympäristön ja liikkumisen hankaluus Kyselyn (Heinola & Helo 2012) mukaan liikkumisen ongelmat koskettivat monia ja ne nähtiin esteenä iäkkäiden psykososiaaliselle hyvinvoinnille. Joukkoliikenteen toimimattomuus tai puuttuminen kokonaan sekä pitkät välimatkat erityisesti haja-asutusalueilla vaikeuttavat toimintaan osallistumista. Harvaan asutuilla alueilla sosiaaliset kontaktit ovat heikot. Esiin nousivat myös toimintaympäristön vaikutukset. Erityisesti se, että toiminta keskittyy kuntakeskuksiin, siten jo lähtökohtaisesti keskuksen ulkopuolella asuvien on hankalampi osallistua toimintaan varsinkin jos kuljetuspalvelut ovat toimimattomat. Vastaajat toivat esiin myös kuljetuspalvelujen kalleuden. Myöskään ympäristön esteettömyyttä ikäihmiselle ei huomioida tarpeeksi. 6

7 Yhteiskunnan asenteet Kyselyssä (Heinola & Helo 2012) yhteiskunnan asenteet vanhuksia ja vanhustyötä kohtaan nähtiin selkeänä iäkkään psykososiaalisen hyvinvoinnin esteenä. Vastaajien mukaan yhteiskunnassa vallitsee epäkunnioittava ja syrjivä asenneilmapiiri ikääntymistä ja iäkkäitä kohtaan. Ikäihmisiin kohdistuu ristiriitaisia asenteita, yksilöinä heidät saatetaan nähdä vireinä kolmatta ikää elävinä toimijoina tai toimintakyvyttöminä vanhustenhoidon laiminlyönnin uhreina. Ristipaineiden vuoksi myönteisen ikäidentiteetin ylläpitäminen on haasteellista. Iäkkäitä ei tunnisteta vastaajien mukaan julkisissa palveluissa kohderyhmäksi, jolle tulisi suunnata psykososiaalista tukea. Yhteiskunnan asenteiden iäkkäitä ja vanhuutta kohtaan nähtiin aiheuttavan yksilössä hyödyttömyyden ja häpeän tunnetta. Yksinäisyys Jatkuvasti itsensä yksinäiseksi kokemisen on todettu lisääntyvän iän myötä (Vaarama ym. 2006). Eri tutkimusten mukaan aina tai usein yksinäisyyttä tuntevia iäkkäitä ihmisiä on 5-10 prosenttia (Uotila 2011) Kotona asuvista vuotiaista ikäihmisistä kuudella prosentilla ei ole lainkaan läheisiä sukulaisia tai ystäviä, joiden apuun voi luottaa tilanteessa kuin tilanteessa (Ikäihmiset ja teknologia 2011). Yksinäisyyden kokemus johtaa ikääntyneillä heikentyneeseen elämänlaatuun, dementoitumiseen, lisääntyneeseen terveyspalvelujen ja laitoshoidon tarpeeseen sekä kuolemanvaaraan (Pitkälä ym. 2005). Uotilan väitöskirjatutkimuksessa (2011) ikäihmiset itse nostivat yksinäisyyden tunteen syiksi vähäiset ihmissuhteet mutta myös fyysisen toimintakyvyn heikentymisen, oman itsen muuttumisen ja ikäihmisten heikon aseman yhteiskunnassa. Ikäihmiset kuvasivat yksinäisyyttä tapahtumaköyhyytenä ja ulkopuolisuuden kokemuksena, jolloin saattoi kokea olevansa turha, tarpeeton ja arvoton lähiyhteisössä tai laajemmin yhteiskunnassa. Ei ollut omaa paikkaa tai tehtävää lähiyhteisössä, toimijuuden tunne tai osallisuuden kokemus oli menetetty. Liikuntakyvyn ja aistien heikentyminen, erilaiset sairaudet sekä kivut ja säryt rajoittavat mahdollisuuksia mielekkääseen toimintaan. Yksinäisyyden yhteydessä puhuttiin myös masennuksesta, turvattomuuden tunteista ja aikaisempien ihmissuhteiden tai saavuttamattomien haaveiden kaipauksesta. Osa ikäihmisistä kuvasi omaa muuttumistaan iän myötä seuraavasti. Uusia ihmissuhteita on vaikea solmia, tekeminen ja tapahtumiin osallistuminen ei tuntunut enää samalla tavalla mielekkäältä ja oma laiskuus ja väsymys olivat muuttaneet toimintatapoja. Näiden lisäksi ikäihmiset kuvasivat yksinäisyyden syyksi sen, että iäkkäät ihmiset nähdään yhteiskunnassa tarpeettomina taloudellisina menoerinä eikä nuorempien sukupolvien nähty olevan kiinnostuneita iäkkäistä. (Uotila 2011.) Myös Eloisa ikä ohjelman kyselyssä (Heinola & Helo 2012) yksinäisyys ja syrjäytyminen nähtiin suurena esteenä psykososiaaliselle hyvinvoinnille. Vastaajien mukaan sairaudet aiheuttavat syrjäytymistä sosiaalisista verkostoista ja sitä kautta yksinäisyyttä. Iäkkäiden nähtiin kokevan itsensä myös tarpeettomina ja hyödyttöminä yhteiskunnassa ja tämän nähtiin aiheuttavan syrjäytymistä ja yksinäisyyttä. Erityisryhmien kohdalla syrjäytyminen ja yksinäisyys nähtiin kyselyssä erityisenä ongelmana, sillä esimerkiksi aistivammaiset, kuten esimerkiksi näkövammaiset, ovat suuressa vaarassa syrjäytyä kun olemassa oleva psykososiaalinen toiminta ei kykene vastaamaan heidän tarpeisiinsa. Myös kuormittuneet omaishoitajat nähtiin ryhmänä, joka hoidon sitovuuden johdosta on vaarassa syrjäytyä. 7

8 Koetun elämänlaadun heikkeneminen Elämänlaatunsa hyväksi kokevien ihmisten osuus vähenee ikääntymisen myötä. Noin 80 prosenttia suomalaisista kokee yleisen elämänlaatunsa erittäin hyväksi tai hyväksi kunnes saavutetaan 70. ikävuosi, jolloin osuus putoaa 73 prosenttiin. 80 vuotta täyttäneistä enää 57 prosenttia kokee elämänlaatunsa hyväksi. Terveydentilansa kokee huonoksi 18 prosenttia 70 vuotta täyttäneistä. Fyysiset vaivat ja psyykkisen hyvinvoinnin heikkeneminen vähentävät 80. ikävuodesta lähtien elämänlaatua. Heikoin elämänlaatu on 80 vuotta täyttäneillä leskinaisilla. (Vaarama ym. 2010a.) Terveydentilan heikkenemisen ohella sosiaalisten suhteiden väheneminen ja läheisten ihmisten menetykset näyttävät heikentävän koettua elämänlaatua. Sairaudet Ikääntymisen myötä monien sairauksien todennäköisyys lisääntyy, ja elämänaikaisilla elintavoilla on vaikutusta sairastumiseen. Osa sairauksista on kokonaan ennalta ehkäistävissä ja olemassa olevan sairauden pahenemista voidaan ehkäistä tai sairauksien haitallisia seurauksia voidaan vähentää. Keskeisiä vanhuusiän haasteita ovat sydän- ja verisuonisairaudet, liikuntakyvyn heikkeneminen, kaatumiset ja murtumat, aliravitsemus, yksinäisyys ja depressio sekä kognitiivinen heikkeneminen (Pitkälä 2012). Eloisa ikä -ohjelman kyselyssä (Heinola & Helo 2012) iäkkäiden sairaudet ja heikentynyt toimintakyky nähtiin vastaajien mielestä yhtenä suurena esteenä iäkkäiden psykososiaaliselle hyvinvoinnille. Pitkäaikaissairaudet, aivojen sairaudet, muistisairaudet, aistivammat, tuki- ja liikuntaelinsairaudet ja esimerkiksi masennus mainittiin sairauksina, jotka heikentävät iäkkään toimintakykyä ja estävät häntä osallistumasta. Esimerkiksi iäkkäiden dialyysipotilaiden heikko kunto ja sitovat hoidot aiheuttavat hoitoväsymystä, ja huoli sairauden tilasta vaarantaa psykososiaalisen hyvinvoinnin. Erilaiset sairaudet haastavatkin hyvää arkea myös nuoremmilla ikäihmisillä, esimerkiksi 60 vuotta täyttäneillä sairauseläkeläisillä. Vakavat mielenterveysongelmat eivät sinällään ole lisääntyneet yli 65-vuotiailla, mutta lievempiä masennus- ja ahdistuneisuusoireita on runsaasti eikä niitä usein tunnisteta perusterveydenhuollossa tai kotihoidossa (Saarenheimo 2011a). Lievillä masennus- ja ahdistuneisuusoireilla on kuitenkin samankaltaisia seuraamuksia kuin vakavilla mielenterveysongelmilla: ne lisäävät sairastumisalttiutta, heikentävät elämänlaatua ja kasvattavat peruspalvelujen käyttöä (Saarenheimo 2011c). Palvelujen ja ennalta ehkäisevän toiminnan riittämättömyys Viimeisimpien tilastotietojen perusteella voidaan arvioida, että kotiin annettavia ja kotona asumista tukevia palveluja ei ole ikäihmisille riittävästi. Ikäihmisten palvelujen laatusuosituksen tavoitteena on, että säännöllistä kotihoitoa saa prosenttia ja omaishoidon tukea 5-6 prosenttia 75 vuotta täyttäneistä vuoteen 2012 mennessä. Tilastotietojen mukaan kotihoidon kattavuus on kuitenkin valtakunnallisella tasolla laskenut 12,1 prosentista 11,9 prosenttiin vuosina Vaikka omaishoidon tuen kattavuus on noussut samana ajanjaksona 3,2 prosentista 4,2 prosenttiin, ei sekään saavuttane asetettuja tavoitteita. (Sotkanet) Iäkästä läheistään hoitavista puolisoista 28 prosenttia koki olevansa uupuneita omaishoidon tukea haettaessa. Julkinen palvelujärjestelmä ei näytä tunnistavan omaishoidon monimuotoista arkea ja siinä esiintyviä tuen tarpeita. (Vilkko ym ) 8

9 Ikäihmisille tarkoitettu hyvinvointia ja terveyttä edistävä toiminta ei myöskään ole kaikkien ikäihmisten ulottuvilla. Toukokuussa 2011 voimaan tulleessa terveydenhuoltolaissa (1326/ ) säädetään, että kunnan on järjestettävä alueellaan asuville vanhuuseläkettä saaville henkilöille hyvinvointia, terveyttä ja toimintakykyä edistäviä neuvontapalveluja. Kunta voi lisäksi järjestää iäkkäille asukkailleen terveyttä edistäviä terveystarkastuksia ja hyvinvointia edistäviä kotikäyntejä kunnassa erikseen sovitulla tavalla. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kuntakyselyyn vastanneista kunnista vajaa kaksi kolmesta järjesti ikääntyneiden hyvinvointia edistäviä kotikäyntejä vuonna Ikäihmisten toimintakyvyn, voimavarojen ja omatoimisuuden ylläpitämiseen sekä terveydellisten ja sosiaalisten ongelmien ehkäisyyn tähtäävä neuvontakeskus tai vastaava oli noin 40 prosentilla vastanneista kunnista. (THL 2010) Eloisa ikä ohjelman kyselyssä (Heinola & Helo 2012) tiedon ja palvelujen puute nähtiin ongelmana. Vastaajien mielestä esimerkiksi puutteet iäkkäiden mielenterveyspalveluissa ja ohjaus- ja neuvontapalveluissa ovat esteitä iäkkään psykososiaaliselle toiminnalle. Ikäihmisiä ei myöskään tarpeeksi osallisteta palvelujen kehittämiseen, toteuttamiseen tai arviointiin. Kyselyssä nousi esiin lisäksi palvelujärjestelmän heikko kyky tunnistaa ja vastata iäkkään ihmisen psykososiaalisiin tarpeisiin. Ennaltaehkäisevän toiminnan ja palvelujen tarvetta ei myöskään aina osata nähdä. Esimerkiksi kuurojen kohdalla viittomakielisten palveluiden puute sekä suomen/ruotsinkieliset palvelut eivät ole yhdenvertaisesti kuurojen saavutettavissa, myöskään hoitohenkilöstö ei pysty kohtamaan kuuroa vanhusta kulttuurisesti tarkoituksenmukaisella tavalla. Huolta kannettiin myös kehitysvammaisista ikääntyvistä aikuisista; lähiyhteisö ei tunnista kehitysvammaisen ihmisen ikääntymisen merkkejä eikä toimintakykyä ylläpitävää kuntoutusta ole saatavissa. Edellä mainittujen tekijöiden lisäksi kyselyssä nousivat esiin mm. turvattomuus, taloudellisten resurssien puute sekä geriatrisen ja päihde- sekä mielenterveysosaamisen vajeet. Kyselyn mukaan iäkkäillä kuvattiin olevan erilaisia pelkoja esimerkiksi omasta selviytymisestä ja pärjäämisestä. Turvattomuutta saattoi aiheuttaa myös ympäristö. Taloudellisten resurssien puute nähtiin sekä iäkkään yksilön että yhteiskunnan tasolla. Ikäihmisten pienet eläkkeet ja rahan puute vähentävät osallistumista toimintaan ja halukkuutta investoida omaan psykososiaaliseen hyvinvointiin. Yhteiskunnan tasolla nähtiin, että vanhusten hoitoyksiköihin sekä erityisesti psykiatrisiin yksiköihin pitäisi saada enemmän henkilöstö- ja taloudellisia resursseja. Julkisten sosiaali- ja terveyspalvelujen vanhustyöntekijät eivät myöskään tunne järjestöjen toimintaa eivätkä osaa ohjata ihmisiä toiminnan piiriin. 4 Hyvän arjen tukeminen Hyvän arjen tukemisessa on keskeistä se, että mahdollistetaan ikäihmisten osallistuminen kehitettävien toimintojen suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin. Iäkkäät ihmiset ovat keskenään erilaisia odotuksineen ja ikävaiheineen. Toimijuuden ja osallisuuden tukemista suunniteltaessa on pohdittava eri kohderyhmien tarpeita. Kolmatta ikäänsä elävät aktiiviset ikäihmiset tarvitsevat hyvinvointia ja terveyttä tukevaa neuvontaa ja foorumeita, joissa he voivat toimia vapaaehtoisina tai vertaistukijoina. Omaishoitoperheiden osalta on puolestaan pohdittava miten sekä hoitajan että hoidettavan hyvää arkea voidaan tukea. Aistivammaisten ja erilaisia sairauksia tai menetyksiä kohdanneiden ihmisten tarpeet hyvän arjen vahvistamiseksi ovat taas omanlaisiaan. 9

10 Eloisa ikä ohjelman koordinaatio teki kyselyn järjestöjen toteuttamasta ikäihmisten psykososiaalista hyvinvointia edistävästä toiminnasta. Kyselyn tulosten mukaan järjestöjen toiminta on laajaa ja monipuolista ja siten ikäihmisten hyvää arkea tukevaa. Esille nousi mm. ikäihmisten oma toiminta järjestöissä, vertaistoiminta, auttava vapaaehtoistyö, erilaisiin sairauksiin liittyvä neuvonta, koulutus ja sopeutumisvalmennus, kuntouttava psykososiaalinen ryhmätoiminta ja asuntojen korjausneuvonta. Vastaajien mukaan järjestöjen osaamista ei kuitenkaan aina osata hyödyntää kunnissa. (Heinola & Helo 2012) Järjestöbarometrin (2011) mukaan sosiaali- ja terveysalan paikallisyhdistysten toiminta on laajentunut etenkin eläkeläis-, päihde- ja mielenterveysyhdistyksissä. Osalle ihmisistä yhdistykset tarjoavat heiltä puuttuvan yhteisön ja mahdollisuuden kuulua johonkin. Oman alan erityistiedon ja asiantuntemuksen välittäminen on tärkeä painopistealue useammalla kuin joka toisella sosiaali- ja terveysalan paikallisyhdistyksellä. Paikallisten sosiaali- ja terveysyhdistysten keskeinen toimintamuoto on myös vertaistuki ja vapaaehtoistoiminta. Vertaistuessa on mukana suomalaista. Yhdistysten vapaaehtoistoiminnassa on mukana suomalaista. (Järjestöbarometri 2011, tiedote ) Iäkkäiden ihmisten psykososiaalisen hyvinvoinnin tukemisessa on haasteita, jotka liittyvät ihmisten oman elämänhallinnan ja voimaantumisen tukemiseen. Esimerkiksi yksinäisyyttä lievittävän psykososiaalisen ryhmäkuntoutuksen tutkimushankkeessa ryhmäläisten tavoitteellinen voimaantuminen ja itsenäistymisen tukeminen, ryhmäläisten huolellinen valinta ja tukeminen sitoutumaan toimintaan sekä vetäjien koulutus todettiin vaikuttaviksi ja kustannustehokkaiksi tekijöiksi. (Pitkälä ym ) Iäkkäiden ihmisten psyykkisen hyvinvoinnin tukemisen yksi keskeinen haaste on myös kehon ja mielen kietoutuneisuuden ymmärtäminen, ruumiillisten vanhenemismuutosten kulttuurinen normalisoiminen sekä sairauksien ja toimintakyvyn muutosten ymmärtäminen psyykkisen hyvinvoinnin haasteina (Saarenheimo 2011b). Vanhustyön keskusliiton toteuttamassa MielenMuutos tutkimus- ja kehittämishankkeessa tutkittiin iäkkäiden ihmisten mielenterveyttä ja hyvinvointia sekä tehtiin aiheeseen liittyvää kehittämistyötä. Tutkimushankkeessa toteutettiin interventio, jonka ydinperiaatteina olivat jalkautuminen iäkkäiden mielenterveysasiakkaiden luo, yhteinen tavoitteiden määrittely asiakkaiden kanssa, voimavarakeskeisyys sekä hoidon yksilöllinen ja joustava räätälöinti. Keskeistä oli myös yhteistyö muiden asiakasta hoitavien tahojen sekä omaisten kanssa. MielenMuutos interventio kohensi masennuksesta kärsivien ikäihmisten elämää (mm. masennus väheni, mieliala nousi, ahdistuneisuus väheni, elämänlaatu koheni, yksinäisyys koettiin vähemmän haitalliseksi). Tutkimuksen mukaan iäkkäiden mielenterveysasiakkaiden kohdalla psykososiaalisella ja sosiokulttuurisella ryhmätoiminnalla on keskeinen rooli. (Saarenheimo ym ) Saarenheimon (2011b) mukaan ihmisillä tulisi iästä ja terveydentilasta riippumatta olla mahdollisuus valita omanlaisensa hyvä elämä. Kyse ei ole pelkästään hoidosta, terveyden edistämisestä ja ehkäisevästä työstä, vaan laajemmin hyvän elämän edistämisestä. Ikäihmisiä ei tulisi nähdä kapeasti vain palveluiden käyttäjinä. Vastuukysymyksiä tulisi pohtia nykyistä monipuolisemmin: ihmisten oma vastuu ja yhteiskunnan vastuu eivät ole toinen toisensa poissulkevia. (Saarenheimo 2011b.) Ikäihminen tulisi nähdä aktiivisena toimijana, joka asettaa tavoitteita, valikoi kiinnostuksen kohteita ja toimintatapoja sekä arvioi omaa toimintaansa. (Saarenheimo 2011a.) 10

11 5 Eloisa ikä ohjelman tavoitteet ja toteutus Jos olemme onnekkaita, meistä kaikista tulee vanhoja. Paula Risikko Eloisa ikä ohjelman lähtökohtana ovat ihmisten omat voimavarat, vahvuudet ja elämänkokemus sekä näkemys omasta arjesta. Ohjelman päämääränä on luoda edellytyksiä ikäihmisten hyvälle arjelle ikääntymisen eri vaiheissa, myös elämän nivelkohdissa kuten esimerkiksi eläkkeelle jäädessä, toimintakyvyn heiketessä, aistivammojen, vakavan sairastumisen, läheisen kuoleman tai omasta kodista muuton yhteydessä. Ohjelman tavoitteet Eloisa ikä ohjelman tavoitteet ovat: - Mahdollisuuksien ja edellytysten luominen ikäihmisten osallisuudelle ja mielekkäälle tekemiselle - Paikallisten yhteistyömallien kehittäminen o ikäihmisten hyvinvoinnin vahvistamiseen o arjessa selviytymistä uhkaavien ongelmien tunnistamiseen ja varhaiseen välittämiseen o ongelmia kohdanneiden auttamiseen - Yhteiskunnan ja kansalaisten asenteisiin vaikuttaminen myönteisen ikäidentiteetin vahvistamiseksi Kohderyhmä Aktiiviset ja toimintakykyiset ikäihmiset, jotka haluavat antaa panostaan auttamistyöhön (vapaaehtoistoimintaan) ja ylläpitää toimintakykyään - Riskiryhmiin kuuluvat ikäihmiset, joiden kohdalla toimintakyvyn ennakoidaan heikkenevän, jos ei tehdä mitään - Ongelmia jo kohdanneet ikäihmiset Toteutus Ohjelmaan osallistuvat järjestöt toteuttavat käytännön kehittämistyötä hankkeissaan yhteistyössä paikallisten toimijoiden kanssa. Oleellista on, että ohjelmassa mukana olevat järjestöt verkostoituvat sekä keskenään että kuntien eri toimialojen, eri järjestöjen, seurakuntien, yritysten ja muiden mahdollisten toimijoiden kanssa. Järjestöjen keskinäinen verkostoituminen antaa mahdollisuuden oman toiminnan vertaisarviointiin, hyvien käytäntöjen levittämiseen sekä asiantuntijuuden ja osaamisen jakamiseen ja yhteiseen oppimiseen. Paikallinen verkostoituminen tehostaa toimintaa ja parantaa toiminnan laatua ikäihmisen ja hänen perheensä näkökulmasta. Keskeistä ohjelman toteuttamisessa on myös yhteistyökäytäntöjen luominen ikäihmisten mukaan ottamiseksi toiminnan suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin. 11

12 Vanhustyön keskusliitto koordinoi ohjelman toteutusta ja tukee järjestöjen kehittämistyötä. Kehittämistoiminnan viitekehyksenä käytetään toimijuus-käsitettä, jonka mukaan tarkastelun kohteena ovat toimintakäytännöt ja ikäihmiset toimijoina erilaisissa arjen tilanteissa. Ohjelman johtoryhmä seuraa ohjelmakokonaisuutta ja koordinaatiota. Ohjausryhmä toimii koordinaation asiantuntijatukena. Koulutus ja mentorointi Järjestöjen kehittämistoiminta Hyvien käytäntöjen juurrutus ja levitys Mahdollisuuksien ja edellytysten luominen Miten nykyisiä tai aiemmin Yksilön kehitettyjä hyvä arki toimintoja pitäisi uudelleen kehittää? Ikäihmisten osallisuudelle ja mielekkäälle tekemiselle Voimavarat Elämänkokemus Vahvuudet Yhteiskunnan ja kansalaisten asenteisiin vaikuttaminen myönteisen ikäidentiteetin vahvistamiseksi Viestintä ja vaikuttaminen Näkemys omasta arjesta Paikallisten yhteistyömallien kehittäminen Verkostotyö KUVIO 1. Eloisa ikä ohjelman lähtökohdat, tavoitteet ja menetelmät Rahoitus Raha-automaattiyhdistys rahoittaa: - ohjelman koordinaatiota vuosina ja - järjestöjen kehittämishankkeita/toimintaa vuosina Ray valitsee ohjelmaan hanketta/toimintoa vuosina

13 Lähteet Heimonen S. (2007). Näkökulmia ikääntyvän psyykkiseen toimintakykyyn. Julkaisussa Pohjolainen P. & Sarvimäki A. & Syrén I. (toim.) Toimintakykyä ja sosiaalista tukea iäkkäiden, omaisten ja työntekijöiden arjessa. Esityksiä VI Gerontologian päivillä Ikäihmisten palvelujen laatusuositus. Sosiaali- ja terveysministeriö julkaisuja 2008:3. Jyrkämä J. (2008a). Toimijuus, ikääntyminen ja arkielämä hahmottelua teoreettis-metodologiseksi viitekehykseksi. Gerontologia 4/2008, Jyrkämä J (2008b): Vanheneva yksilö, toimijuus ja toimintatilanteet. Teoksessa Gerontologia. Heikkinen & Rantanen. Duodecim. (sivut ) Pitkälä K. & Routasalo P. & Kautiainen H. & Savikko N. & Tilvis R. 2005: Ikääntyneiden yksinäisyys. Psykososiaalisen ryhmäkuntoutuksen vaikuttavuus. Geriatrisen kuntoutuksen tutkimus- ja kehittämishanke. Tutkimusraportti 11. Vanhustyön keskusliitto. Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelma Valtioneuvoston kanslia. Rajaniemi J. (2007). Sosiaaligerontologisia katseita ikäihmisten arkeen. Teoksessa Rajaniemi J. & Heimonen S. & Sarvimäki A. & Tiihonen A. (toim.) Ikääntyneiden arki. Näkökulmia ikäihmisten arjen kysymyksiin. Oppaita 2/2007. Ikäinstituutti. Saarenheimo M. (2011a). Yleistä ikääntymisestä. Teoksessa Mielen terveys vanhuudessa. Edita. (painossa) Saarenheimo M. (2011b). Ikäihmisten hyvän elämän edistäminen järjestöjen haasteena. Luento Raha-automaattiyhdistyksessä. Saarenheimo M. & Pietilä M. (2011). MielenMuutos tutkimus- ja kehittämishanke, tutkimusraportti 2. MielenMuutos masennuksen hoidossa. Mielialaongelmista kärsivien iäkkäiden ihmisten psykososiaalinen tukeminen. Vanhustyön keskusliitto. THL Ikääntyneiden palvelut 2010,Kuntakyselyn osaraportti. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Tilastoraportti 36/2011 Uotila Hanna (2011). Vanhuus ja yksinäisyys. Tutkimus iäkkäiden ihmisten yksinäisyyskokemuksista, niiden merkityksistä ja tulkinnoista. Akateeminen väitöskirja. Acta Universitatis Tamperensis Tampere Vaarama M. & Luoma M-L. & Ylönen L. (2006). Ikääntyneiden toimintakyky, palvelut ja koettu elämänlaatu. Teoksessa Kautto M. (toim.) Suomalaisten hyvinvointi Stakes. Helsinki. Vaarama M. & Siljander E. & Luoma M-L. & Meriläinen S. (2010a). Suomalaisten kokema elämänlaatu nuoruudesta vanhuuteen. Teoksessa Vaarama M. & Moisio P. & Karvonen S. (toim.) Suomalaisten hyvinvointi THL. Vaarama M. & Luoma M-L. & Siljander E. & Meriläinen S. (2010b). 80 vuotta täyttäneiden koettu elämänlaatu. Teoksessa Vaarama M. & Moisio P. & Karvonen S. (toim.) Suomalaisten hyvinvointi THL. 13

14 Vilkko A. & Heinola R. & Finne-Soveri H. & Rautio M. & Helameri T. & Peiponen A. : Allocating statutory support for families caring for close relatives. Abstract in 20 th Nordic Congress of Gerontology 2010 Invited symposium: Health Promotion and Preventive Services for Old Age Policy Verkkosivut: SOTKANet Tilasto- ja indikaattoripankki. THL Kaventaja Hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen Julkaisemattomat: Heinola R. & Helo K. (2012). Iäkkäiden ihmisten psykososiaalisen hyvinvoinnin edistäminen. Yhteenveto järjestöille suunnatusta kyselystä. Vanhustyön keskusliitto/ Eloisa arki -koordinaatio Ikäihmiset ja teknologia Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ja Vanhustyön keskusliitto. Pitkälä K. (2012). Sairauksien ehkäisy ja terveyden edistäminen vanhuusiässä. Luento Suomalaisen Lääkäriseura Duodecimin ja Suomen Akatemian järjestämässä Konsensuskokouksessa 2012 Kohti parempaa vanhuutta. Saarenheimo M. (2011c). Kuinka edistämme iäkkäiden terveyttä ja toimintakykyisyyttä? Paneelikeskustelu Sosiaali- ja terveysministeriön, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen, Aluehallintoviraston ja Kuntaliiton järjestämässä Edistämme hyvinvointia kavennamme terveyseroja seminaarissa

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo etunimi.sukunimi@vtkl.fi Esityksen sisältö Koordinaatiossa tapahtunutta

Lisätiedot

Eloisa ikä avustusohjelma Rifin vuosikokous 18.4.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola reija.heinola@vtkl.fi

Eloisa ikä avustusohjelma Rifin vuosikokous 18.4.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola reija.heinola@vtkl.fi Eloisa ikä avustusohjelma Rifin vuosikokous 18.4.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola reija.heinola@vtkl.fi Eloisa Ikä - Livfullt Liv - Active Age Raha-automaattiyhdistyksen avustusohjelma 2012-2017, joka

Lisätiedot

Vanhustyön Keskusliitto Ry / Eloisa ikä ohjelman koordinaatio. Eloisa ikä ohjelma ( )

Vanhustyön Keskusliitto Ry / Eloisa ikä ohjelman koordinaatio. Eloisa ikä ohjelma ( ) Vanhustyön Keskusliitto Ry / Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Eloisa ikä ohjelma (2012-2017) Reija Heinola, Katja Helo 20.2.2012 Sisältö 1 Johdanto... 3 2 Ikäihmisten hyvä arki... 3 2.1 Toimijuus... 4

Lisätiedot

Eloisa ikä -ohjelma-asiakirja

Eloisa ikä -ohjelma-asiakirja Eloisa ikä -ohjelma-asiakirja 2015 Sisältö 1. OHJELMAN TAVOITTEET... 2 1.1 Ohjelman tavoitteet... 2 1.2 Kohderyhmät... 3 2. OHJELMAN TOTEUTUS... 3 2.1 Ohjelman rakenne ja koordinointi... 3 2.2 Kehittämistyön

Lisätiedot

Ikäihmisten mielenterveysongelmien ennaltaehkäisy ja psyykkisen hyvinvoinnin edistäminen

Ikäihmisten mielenterveysongelmien ennaltaehkäisy ja psyykkisen hyvinvoinnin edistäminen Ikäihmisten mielenterveysongelmien ennaltaehkäisy ja psyykkisen hyvinvoinnin edistäminen Miten järjestöjen kehittämiä hyviä käytäntöjä voidaan edistää? Marja Saarenheimo FT, Vanhempi tutkija Vanhustyön

Lisätiedot

Eloisa ikä -ohjelma-asiakirja. 20.1.2014 Raha-automaattiyhdistys ja Vanhustyön keskusliitto ry / Eloisa ikä -ohjelman koordinaatio

Eloisa ikä -ohjelma-asiakirja. 20.1.2014 Raha-automaattiyhdistys ja Vanhustyön keskusliitto ry / Eloisa ikä -ohjelman koordinaatio Eloisa ikä -ohjelma-asiakirja 20.1.2014 Raha-automaattiyhdistys ja Vanhustyön keskusliitto ry / Eloisa ikä -ohjelman koordinaatio Sisältö Eloisa ikä avustusohjelma... 3 1 Taustaa... 3 Ohjelman tavoitteet...

Lisätiedot

Eloisa ikä -ohjelma-asiakirja. 20.1.2014 Raha-automaattiyhdistys ja Vanhustyön keskusliitto ry / Eloisa ikä -ohjelman koordinaatio

Eloisa ikä -ohjelma-asiakirja. 20.1.2014 Raha-automaattiyhdistys ja Vanhustyön keskusliitto ry / Eloisa ikä -ohjelman koordinaatio Eloisa ikä -ohjelma-asiakirja 20.1.2014 Raha-automaattiyhdistys ja Vanhustyön keskusliitto ry / Eloisa ikä -ohjelman koordinaatio Sisältö Eloisa ikä avustusohjelma... 3 1 Taustaa... 3 Ohjelman tavoitteet...

Lisätiedot

RAY:n Eloisa ikä -avustusohjelma 2012 2017 Kuntamarkkinat 10.9.2014 Tietolinja

RAY:n Eloisa ikä -avustusohjelma 2012 2017 Kuntamarkkinat 10.9.2014 Tietolinja RAY:n Eloisa ikä -avustusohjelma 2012 2017 Kuntamarkkinat 10.9.2014 Tietolinja Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Vanhustyön keskusliitto ry reija.heinola@vtkl.fi 1 Eloisa ikä Livfullt liv - Movdegis ahkki

Lisätiedot

Ikääntyminen ja henkiset voimavarat

Ikääntyminen ja henkiset voimavarat Ikääntyminen ja henkiset voimavarat Agronomiliiton tilaisuus 5.11.2013 Vuoden psykologi Toimialapäällikkö, PsT Sirkkaliisa Heimonen Ikäinstituutti Ikäinstituutti - hyvän vanhenemisen asiantuntija Tehtävänä

Lisätiedot

Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista. Tutkimusraportti

Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista. Tutkimusraportti Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista Tutkimusraportti Tutkimuksen toteutus Tämän tutkimuksen tilaajina ovat Vanhustyön keskusliiton Eloisa ikä -ohjelmakoordinaatio

Lisätiedot

Projektit muuttavat käsitystä vanhuudesta Vau, mikä vanhuus! 18.10.2013

Projektit muuttavat käsitystä vanhuudesta Vau, mikä vanhuus! 18.10.2013 Projektit muuttavat käsitystä vanhuudesta Vau, mikä vanhuus! 18.10.2013 Eloisa ikä -ohjelma Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Vanhustyön keskusliitto ry reija.heinola@vtkl.fi 1 Eloisa ikä Livfullt liv Movdegis

Lisätiedot

IKÄIHMISET YHTEISKUNNASSA: kohti arjen osallisuutta

IKÄIHMISET YHTEISKUNNASSA: kohti arjen osallisuutta AIJJOOS-HANKE Päätösseminaari 21.11.2012 IKÄIHMISET YHTEISKUNNASSA: kohti arjen osallisuutta Jyrki Jyrkämä Sosiaaligerontologia, sosiologia Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Jyväskylän yliopisto

Lisätiedot

Eloisa ikä. RAY:n avustusohjelma ikäihmisten hyvän arjen puolesta 2012 2017

Eloisa ikä. RAY:n avustusohjelma ikäihmisten hyvän arjen puolesta 2012 2017 Eloisa ikä RAY:n avustusohjelma ikäihmisten hyvän arjen puolesta 2012 2017 1 Eloisa ikä ikäihmisten avustusohjelma RAY:n avustusohjelmassa tuetaan yli 60-vuotiaita ikäihmisiä eri elämänvaiheissa ja elämän

Lisätiedot

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Työpaja ammattikorkeakouluille ja sidosryhmille kuntousalan koulutuksesta 27.5.2014 Johtaja Päivi Voutilainen Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ikäihmisten palvelujen kehittämistä linjaavat Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Eloisa mieli -tutkimus/ Kommenttipuheenvuoro 25.9.2014. Marja Saarenheimo, FT, tutkija Vanhustyön keskusliitto/eloisa ikä

Eloisa mieli -tutkimus/ Kommenttipuheenvuoro 25.9.2014. Marja Saarenheimo, FT, tutkija Vanhustyön keskusliitto/eloisa ikä Eloisa mieli -tutkimus/ Kommenttipuheenvuoro 25.9.2014 Marja Saarenheimo, FT, tutkija Vanhustyön keskusliitto/eloisa ikä 1 Asenteet Ilmentävät tunne- ja arvopohjaista suhtautumista johonkin sosiaaliseen

Lisätiedot

Oivaltava-hankepoliklinikka 15.5.2014

Oivaltava-hankepoliklinikka 15.5.2014 Oivaltava-hankepoliklinikka 15.5.2014 OmaisOiva-toiminta paikallisyhdistyksissä Merja Kaivolainen, koulutus- ja kehittämispäällikkö OmaisOiva-toiminta on Omaishoitajat ja läheiset -liitto ry:n ja paikallisyhdistysten

Lisätiedot

Yhdessä olemme enemmän

Yhdessä olemme enemmän Yhdessä olemme enemmän Ystäväpiiri-toiminta vähentää yksinäisyyttä ja vahvistaa toimintakykyä Veljeskotipäivät 1. 2.10.2015 Anu Jansson Vanhempi suunnittelija, toimintaterapeutti, TtM Vanhustyön keskusliitto

Lisätiedot

Hyvä läheisyhteistyö ja sen merkitys hyvä elämän mahdollistajana Askeleita aikuisuuteen seminaari 28.11.2014

Hyvä läheisyhteistyö ja sen merkitys hyvä elämän mahdollistajana Askeleita aikuisuuteen seminaari 28.11.2014 Hyvä läheisyhteistyö ja sen merkitys hyvä elämän mahdollistajana Askeleita aikuisuuteen seminaari 28.11.2014 Eija Stengård, johtava psykologi Mielenterveys- ja päihdepalvelut Tampereen kaupunki Omaisten

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara - mahdollisuus - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja terveimpiä - Vapaaehtoistyöhön ja -toimintaan osallistumiseen

Lisätiedot

Eloisa ikä -ohjelman esittely ja poimintoja hankkeista Vanhustyön vastuunkantajat Finlandia-talo 15.5.2014

Eloisa ikä -ohjelman esittely ja poimintoja hankkeista Vanhustyön vastuunkantajat Finlandia-talo 15.5.2014 Eloisa ikä -ohjelman esittely ja poimintoja hankkeista Vanhustyön vastuunkantajat Finlandia-talo 15.5.2014 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Vanhustyön keskusliitto ry reija.heinola@vtkl.fi 1 Vanhustyön keskusliitto

Lisätiedot

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet Gerontologisen kuntoutuksen seminaari 23.9.2011 Kehitysjohtaja Klaus Halla Sosiaali- ja terveysministeriö Missä toimimme 2010-luvulla Globalisaatio

Lisätiedot

ikääntyessä FT, tutkija Vanhustyön keskusliitto

ikääntyessä FT, tutkija Vanhustyön keskusliitto Yhteiskunta ja ihmisen osallisuus ikääntyessä Marja Saarenheimo FT, tutkija Vanhustyön keskusliitto Tämän alustuksen kysymykset 1. Millainen elämänvaihe vanhuus on nyky- käsitysten t mukaan? 2. Mistä iäkkään

Lisätiedot

Sisällys. 1 Yleistä ikääntymisestä 18 Marja Saarenheimo. 2 Ikääntyneiden psykoterapeuttisen työn 56 puitteista ja lähtökohdista Hannu Pajunen

Sisällys. 1 Yleistä ikääntymisestä 18 Marja Saarenheimo. 2 Ikääntyneiden psykoterapeuttisen työn 56 puitteista ja lähtökohdista Hannu Pajunen 5 Sisällys Johdanto 11 Sirkkaliisa Heimonen, Hannu Pajunen 1 Yleistä ikääntymisestä 18 Marja Saarenheimo Elämänkulku ja vanheneminen 21 Itsesäätely ja toimijuus ikääntyessä 25 Kognitiivisen vanhenemisen

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Turun Kaupunkilähetys ry

Turun Kaupunkilähetys ry Turun Kaupunkilähetys ry Perustettu vuonna 1880. Toiminta pohjautuu kristillis-sosiaalisiin arvoihin. Tavoitteena on syrjäytymisen ehkäisy, yksinäisyyden kokemuksen lievittäminen ihmisten omia voimavaroja

Lisätiedot

Yhteisvoimin kotona hanke. Kaija Virjonen TtM 2/3 Tutun ammattikorkeakoulu Oy

Yhteisvoimin kotona hanke. Kaija Virjonen TtM 2/3 Tutun ammattikorkeakoulu Oy Yhteisvoimin kotona hanke Kaija Virjonen TtM 2/3 Tutun ammattikorkeakoulu Oy Päivän teemat Asiakkaan voimavaralähtöisyyden, osallisuuden ja toimijuuden näkökulma palveluiden suunnittelussa, toteutuksessa

Lisätiedot

Ikääntyminen on mahdollisuus. Ministeri Helena Pesola

Ikääntyminen on mahdollisuus. Ministeri Helena Pesola Ikääntyminen on mahdollisuus Ministeri Helena Pesola Väestö iän ja sukupuolen mukaan 2000, 2020 ja 2050 2 Kela/Aktuaariryhmä 14.6.2013 Yli 80-vuotiaat ja yli 100-vuotiaat 3 Kela/Aktuaariryhmä14.6.2013

Lisätiedot

Turvallisuus osana hyvinvointia

Turvallisuus osana hyvinvointia Turvallisuus osana hyvinvointia Päijät-Hämeen sosiaalipoliittinen foorumi 12.5.2009 Marjaana Seppänen marjaana.seppanen@helsinki.fi Hyvinvointi ja turvallisuus Hyvinvointi ja turvallisuus Hyvinvointi =

Lisätiedot

YHDESSÄ MUKANA OSAPROJEKTIT

YHDESSÄ MUKANA OSAPROJEKTIT YHDESSÄ MUKANA OSAPROJEKTIT Helsinki, Lahti Parkano, Rovaniemi Savonlinna ja Hämeenlinna 1 Helsingin osaprojekti 1/2 Toiminnan tarve: Kansalaistoiminnan kehittäminen Lisää yhteisöllistä toimintaa, toiminta-

Lisätiedot

Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille

Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille TÄYTTÄ ELÄMÄÄ ELÄKKEELLÄ / copyright Suomen Punainen Risti 1 Täyttä elämää eläkkeellä -hanke

Lisätiedot

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee

Lisätiedot

Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi

Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi Toiminnanjohtaja Marita Ruohonen Suomen Mielenterveysseura 5.2.2008 Marita Ruohonen 1 Lapset, nuoret ja perheet Hallituksen politiikkaohjelma

Lisätiedot

Vanhuksia on moneksi. Ympärivuorokautisessa hoidossa olevat. Henkilöt, joilla on useita sairauksia ja toiminnanvajeita

Vanhuksia on moneksi. Ympärivuorokautisessa hoidossa olevat. Henkilöt, joilla on useita sairauksia ja toiminnanvajeita Vanhuksia on moneksi Ympärivuorokautisessa hoidossa olevat Henkilöt, joilla on useita sairauksia ja toiminnanvajeita Itsenäisesti kotona asuvat, mutta jotka ovat haurastumisen riskissä Hyväkuntoiset eläkeläiset

Lisätiedot

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Liikkuva Tuki Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Matti Järvinen Porin perusturva Psykososiaalisten palvelujen

Lisätiedot

Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen. voimavarojen käyttöä ja päätöksentekoa kotihoidossa.

Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen. voimavarojen käyttöä ja päätöksentekoa kotihoidossa. Kotihoidon id myöntämisen perusteet 1.4.2014 alkaen - Rovaniemi Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen kohdentumista t (oikea-aikaisuus, i saavutettavuus), tt varattujen voimavarojen

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaa. Pohjois-Suomen Kaste -alueen vanhustyön kehittämishanke 2014-2016

Keski-Pohjanmaa. Pohjois-Suomen Kaste -alueen vanhustyön kehittämishanke 2014-2016 Keski-Pohjanmaa Pohjois-Suomen Kaste -alueen vanhustyön kehittämishanke 2014-2016 SenioriKaste Ikäihmisten arjen ja palvelujen parantamiseksi 2014-2016 Tavoitteena on kehittää vanhustyön palveluja ja toimintatapoja,

Lisätiedot

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri osastopäällikkö Helsingin kaupunki sosiaali- ja terveysvirasto sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut

Lisätiedot

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe, liike ja toipuminen Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe liike toipuminen? 2.9.2014 Hätönen H 2 Perinteitä ja uusia näkökulmia Perinteinen näkökulma: Mielenterveyden ongelmien hoidossa painotus

Lisätiedot

Eläkeikäisen hyvinvointi ja eläkemuutokseen valmentautuminen. Marja Saarenheimo FT, tutkija, psykologi Vanhustyön keskusliitto

Eläkeikäisen hyvinvointi ja eläkemuutokseen valmentautuminen. Marja Saarenheimo FT, tutkija, psykologi Vanhustyön keskusliitto Eläkeikäisen hyvinvointi ja eläkemuutokseen valmentautuminen Marja Saarenheimo FT, tutkija, psykologi Vanhustyön keskusliitto Täyttä elämää eläkkeellä 7.2.2015 Mitä vanhuudelle on tapahtunut? Notkistunut

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET 1 ASIAKKAAKSI TULEMINEN Päivätoimintaan tullaan palvelutarpeenarvioinnin kautta, jolloin kartoitetaan kokonaisvaltaisesti asiakkaan selviytyminen päivittäiseistä

Lisätiedot

Osallistava ryhmätoiminta osana ikäihmisten kuntoutusta

Osallistava ryhmätoiminta osana ikäihmisten kuntoutusta Vanhustyön ajankohtaispäivä 30.9.2009, Kouvola Osallistava ryhmätoiminta osana ikäihmisten kuntoutusta Heidi Rytky, projektisuunnittelija, Tarja Ylimaa, projektisuunnittelija Vanhustyön keskusliitto Centralförbundet

Lisätiedot

Kaikki mukaan Ikäihmisten liikunnan toimenpideohjelmaan

Kaikki mukaan Ikäihmisten liikunnan toimenpideohjelmaan Kaikki mukaan Ikäihmisten liikunnan toimenpideohjelmaan Opetus- ja kulttuuriministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö Liikkeellä voimaa vuosiin -seminaari Tampere 17.3.2014 ohjelmajohtaja Elina Karvinen,

Lisätiedot

TERVETULOA! Ei kuulu sulle?! 21.5.2013

TERVETULOA! Ei kuulu sulle?! 21.5.2013 TERVETULOA! Ei kuulu sulle?! 21.5.2013 Ei kuulu sulle?! Ehkäisevä mielenterveys- ja päihdetyö ikäihmisten parissa Susanna Leimio-Reijonen Ehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön seutukoordinaattori Ei

Lisätiedot

"Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein

Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein "Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein Maarit Kairala Sosiaalityön e- osaamisen maisterikoulutus Lapin yliopisto/ Oulu 18.4.2013 Lähtökohtiani:

Lisätiedot

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 Lähihoitajan tutkinto, suuntautuminen kuntoutukseen Kyky itsenäiseen ja aktiiviseen työskentelyyn Omaa hyvät

Lisätiedot

TOIMIA-suositukset tukevat ikäpalvelulain toimeenpanoa

TOIMIA-suositukset tukevat ikäpalvelulain toimeenpanoa TOIMIA-suositukset tukevat ikäpalvelulain toimeenpanoa Matti Mäkelä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos TOIMIA-seminaari TOIMIA Ikäpalvelulain tukena Suositus iäkkään henkilön palvelutarpeen arviointiin Toimintakyvyn

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu Alueellinen ohjelmapäällikkö Jouko Miettinen Itä- ja Keski-Suomen alueellinen johtoryhmä KASTE-ohjelman

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen turvallisuus. Helsinki 5.2.2013 Tarja Mankkinen Sisäministeriö

Ikääntyneiden asumisen turvallisuus. Helsinki 5.2.2013 Tarja Mankkinen Sisäministeriö Ikääntyneiden asumisen turvallisuus Helsinki 5.2.2013 Tarja Mankkinen Sisäministeriö 8.2.2013 Yhteiskunnan muutokset heijastuvat turvallisuuteen Yksilöiden ja ryhmien tarpeet erilaisia myös turvallisuudessa

Lisätiedot

Opetus- ja kulttuuriministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö

Opetus- ja kulttuuriministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö Opetus- ja kulttuuriministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö TERVEYSLIIKUNTA YHTEISTYÖN AREENAKSI JA IKÄÄNTYVIEN VOIMAVARAKSI! Vanhustyön messut 10.2.2015 Elina Karvinen, ohjelmajohtaja, Voimaa vanhuuteen

Lisätiedot

Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa. Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu

Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa. Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu Taustaa ja koulutuksen tarkoitus Vaasan eläkeikäisen

Lisätiedot

Anitta Mikkola, kotihoidon osastonhoitaja, Ikäihminen toimijana kehittämisjakson vetäjä Sodankylän hyvinvointisuunnitelman laatija

Anitta Mikkola, kotihoidon osastonhoitaja, Ikäihminen toimijana kehittämisjakson vetäjä Sodankylän hyvinvointisuunnitelman laatija Anitta Mikkola, kotihoidon osastonhoitaja, Ikäihminen toimijana kehittämisjakson vetäjä Sodankylän hyvinvointisuunnitelman laatija Väestökehitys - painopiste ennaltaehkäisevään työhön, hyviä vuosia kotona

Lisätiedot

Toimenpiteet ikääntyneiden ja iäkkäiden ihmisten mielenterveyden edistämiseksi

Toimenpiteet ikääntyneiden ja iäkkäiden ihmisten mielenterveyden edistämiseksi Toimenpiteet ikääntyneiden ja iäkkäiden ihmisten mielenterveyden edistämiseksi Mielenterveys osana terveyttä on jokaisen ihmisen oikeus ikään katsomatta. Sen edistäminen ja tukeminen myös vanhuudessa turvataan

Lisätiedot

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma 1(5) FYYSINEN TOIMINTAKYKY Asiakkaalla on koettu kotihoidon tarve. Asiakas ei selviydy päivittäisistä toiminnoista itsenäisesti koska hänen toimintakykynsä on selkeästi alentunut. Palveluntarve MAPLe_5

Lisätiedot

YKSINÄISYYS IKÄÄNTYVÄN ARJESSA Laadullista ja määrällistä tutkimusotetta yhdistävä seurantatutkimus

YKSINÄISYYS IKÄÄNTYVÄN ARJESSA Laadullista ja määrällistä tutkimusotetta yhdistävä seurantatutkimus YKSINÄISYYS IKÄÄNTYVÄN ARJESSA Laadullista ja määrällistä tutkimusotetta yhdistävä seurantatutkimus Elisa Tiilikainen, VTM, jatko-opiskelija 6.6.2013 VIII Gerontologian päivät SESSIO XXIII: Elämänkulku

Lisätiedot

työseminaari 10.6.2010 Alice Pekkala Kartanonväkikoti

työseminaari 10.6.2010 Alice Pekkala Kartanonväkikoti Terveydenhuoltoalan l siirtoergonomian i asiantuntija ij ja työseminaari 10.6.2010 Kannattavaa kumppanuuttakuntouttavallakuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväkikoti Kartanonväki kodit kdit

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA Kotka 29.9.2015 Anni Pentti Ikäihmisten kuntoutus = Geriatrinen kuntoutus Laaja-alaista, kokonaisvaltaista kuntoutusta Ymmärretään ihmisen normaali ikääntyminen

Lisätiedot

MIKSI SENIORILIIKETTÄ TARVITAAN? Sirkka-Liisa Kivelä professori, ylilääkäri

MIKSI SENIORILIIKETTÄ TARVITAAN? Sirkka-Liisa Kivelä professori, ylilääkäri MIKSI SENIORILIIKETTÄ TARVITAAN? Sirkka-Liisa Kivelä professori, ylilääkäri HYVÄN VANHUUDEN EDELLYTYKSIÄ ovat mm. - Oma toiminta - Asunto - Taloudelliset seikat - Yhteisöllisyys, lähiyhteisö - Esteettömyys

Lisätiedot

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma perustuu ns. Vanhuspalvelulain 5 : Kunnan on laadittava suunnitelma ja se on osa kaupungin/kunnan

Lisätiedot

Gerontologinen sosiaalityö tukee asiakasta

Gerontologinen sosiaalityö tukee asiakasta Tiedosta hyvinvointia 1 Gerontologinen sosiaalityö tukee asiakasta Rakenteet muuttuvat - kehittyykö kotihoito? TERVE-SOS 21.5.2008 Marjaana Seppänen Stakes Tiedosta hyvinvointia 2 Gerontologisen sosiaalityön

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen Ikäpoliittinen ohjelma vuosille 2011-2015

Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen Ikäpoliittinen ohjelma vuosille 2011-2015 Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen Ikäpoliittinen ohjelma vuosille 2011-2015 Evijärvi, Kauhava, Lappajärvi Ikääntyminen voimavarana seminaari SYO, Kauhava 3.5.2011 Ikäpoliittinen ohjelma v. 2011-2015 Visio:

Lisätiedot

Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme

Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme Minna-Liisa Luoma 1 Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä

Lisätiedot

Oivaltava päivät. 3.6.2015 Hotelli Arthur, Helsinki. Avustus/Anne Kukkonen, 2.6.2015 1

Oivaltava päivät. 3.6.2015 Hotelli Arthur, Helsinki. Avustus/Anne Kukkonen, 2.6.2015 1 Oivaltava päivät 3.6.2015 Hotelli Arthur, Helsinki Avustus/Anne Kukkonen, 2.6.2015 1 Esityksen sisältö Avustukset vuodelle 2015 Omaishoidon avustaminen Tavoitealueet ja teemarahoitus Yksinäisyys- teema

Lisätiedot

Ikääntyneiden fyysinen toimintakyky ja turvallisuuden tunne Ilkka Väänänen. Lahden tiedepäivä Fellmannia, Lahti 27.11.2012

Ikääntyneiden fyysinen toimintakyky ja turvallisuuden tunne Ilkka Väänänen. Lahden tiedepäivä Fellmannia, Lahti 27.11.2012 Ikääntyneiden fyysinen toimintakyky ja turvallisuuden tunne Ilkka Väänänen Lahden tiedepäivä Fellmannia, Lahti 27.11.2012 Esityksen rakenne 1. Johdanto Tapaturmaisesti kuolleiden yli 65 vuotiaiden kuolemansyyt

Lisätiedot

Psyykkinen toimintakyky

Psyykkinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia

Lisätiedot

Kahvia ja kohtaamisia - yhteistyöllä elinpiiriä laajemmaksi

Kahvia ja kohtaamisia - yhteistyöllä elinpiiriä laajemmaksi Kahvia ja kohtaamisia - yhteistyöllä elinpiiriä laajemmaksi Peurunka3 -seminaari 27.10.2015 Keski-Suomen Sosiaaliturvayhdistys ry Kehitytään kimpassa hanke/tuija Seppänen www.kssotu.fi www.facebook.com/kehitytaankimpassa

Lisätiedot

Opetus- ja kulttuuriministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö. www.liikkeellavoimaavuosiin.fi

Opetus- ja kulttuuriministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö. www.liikkeellavoimaavuosiin.fi Opetus- ja kulttuuriministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö Kaikki mukaan Ikäihmisten liikunnan kansalliseen toimenpideohjelmaan Liikkeellä voimaa vuosiin -seminaari Turku 16.9.2014 ohjelmakoordinaattori

Lisätiedot

Opetus- ja kulttuuriministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö. www.liikkeellavoimaavuosiin.fi

Opetus- ja kulttuuriministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö. www.liikkeellavoimaavuosiin.fi Opetus- ja kulttuuriministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö TOIMENPIDEOHJELMAN VERKOSTOTAPAAMINEN Kotona kiikun kaakun (75+) ja Elämää hoivan piirissä (85+) TERVE-SOS tapahtuma 6.5.2015 Markku Holmi,

Lisätiedot

YHTEISTYÖLLÄ TUKEA KOTONA ASUMISEEN

YHTEISTYÖLLÄ TUKEA KOTONA ASUMISEEN YHTEISTYÖLLÄ TUKEA KOTONA ASUMISEEN - kotihoidon asiakkaan aktivoinnin suunnitelma Susanna Sovio, Kanta-Hämeen POLKKA -hanke 2009 2011 Oppaan kirjoittaja: Kuvittaja: Tekstintoimittaja: Susanna Sovio Tuula

Lisätiedot

Kaikki mukaan ikäihmisten liikunnan kansalliseen toimenpideohjelmaan

Kaikki mukaan ikäihmisten liikunnan kansalliseen toimenpideohjelmaan viestintäsuunnittelija Anne Honkanen Kaikki mukaan ikäihmisten liikunnan kansalliseen toimenpideohjelmaan Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun Liikkeellä voimaa vuosiin -seminaari, 29.4.2014 Toimenpideohjelman

Lisätiedot

Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013. www.oorninki.fi

Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013. www.oorninki.fi Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013 www.oorninki.fi Osallisuus - syrjäytyminen Sosiaalinen inkluusio, mukaan kuuluminen, osallisuus

Lisätiedot

Asiakas oman elämänsä asiantuntijana

Asiakas oman elämänsä asiantuntijana Asiakas oman elämänsä asiantuntijana RAI -seminaari 29.3.212 28.3.212 Teija Hammar / IIPA Teija Hammar, erikoistutkija, Ikäihmisten palvelut -yksikkö, THL 1 Esityksen sisältö: Asiakkaan äänen voimistuminen

Lisätiedot

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT 2014 SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT SUONENJOEN KAUPUNGIN PÄIVÄKESKUKSEN TOIMINTA-AJATUS: Iloa ja eloa ikääntyneen arkeen. Omien voimavarojen mukaan, yhdessä ja yksilöllisesti. PÄIVÄKESKUS JOHDANTO

Lisätiedot

Ikääntyneen mielenterveys kotihoidossa

Ikääntyneen mielenterveys kotihoidossa Ikääntyneen mielenterveys kotihoidossa VI Valtakunnallinen depressiofoorumi ja IV Lapin mielenterveys- ja päihdepäivät Britta Sohlman, FT THL/Ikäihmisten palvelut Esityksen sisältö Käytetyn aineiston kuvaus

Lisätiedot

Ikäihminen toimijana hanke

Ikäihminen toimijana hanke Ikäihminen toimijana hanke Väliarviointi 4/2014 Johtoryhmä 28.4.2014 LAPPI: väliarviointi 4/2014 Hanketyönä on kunnissa kirjattu vanhussuunnitelma (5 ) ikääntyneen väestön tukemiseksi. Vanhusneuvoston

Lisätiedot

HEA Hyvinvointia ja energiatehokkuutta asumiseen (Etelä-Suomen EAKR)

HEA Hyvinvointia ja energiatehokkuutta asumiseen (Etelä-Suomen EAKR) HEA Hyvinvointia ja energiatehokkuutta asumiseen (Etelä-Suomen EAKR) Metropolia, Hyto Tuula Mikkola Projektipäällikkö 28.2..2013 1 HEA pähkinän kuoressa Kesto 2.5 vuotta: 9/11 2/14 hankekokonaisuus, jossa

Lisätiedot

Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä:

Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä: Joensuu 2.12.2014 Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä: Työssä Kotona Harrastuksissa Liikkumisessa (esim. eri liikennevälineet) Ym. WHO on kehittänyt

Lisätiedot

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 - Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategia 1. Hyvinvoinnille vahva perusta Terveys

Lisätiedot

Masto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi

Masto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Masto-hanke masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Tukea työikäisten mielenterveydelle ja työkyvylle Työhyvinvoinnin edistämiseksi Masto-hanke tuo mielenterveysteemoja työterveys- ja työsuojeluhenkilöstön

Lisätiedot

Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut

Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut Ikääntyvien varhainen tuki Vanhuspalvelulaki: Hyvinvointia edistävät palvelut Ikääntyneen väestön hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä ja itsenäistä suoriutumista

Lisätiedot

MONIA LAITOKSIA, MONIA SOSIAALISUUKSIA

MONIA LAITOKSIA, MONIA SOSIAALISUUKSIA Vanhustyön sosiaaliset Kasvun ja vanhenemisen tutkijoiden vuosikokousseminaari Tampere 13.-14.3.2008 MONIA LAITOKSIA, MONIA SOSIAALISUUKSIA Jyrki Jyrkämä Sosiaaligerontologia, sosiologia Yhteiskuntatieteiden

Lisätiedot

PALOMA- projekti 2013-2015

PALOMA- projekti 2013-2015 Toimintamalli ikääntyvien maahanmuuttajien hyvinvoinnin lisäämiseksi ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi Jyvässeudulla asuinalueittain PALOMA- projekti 2013-2015 PÄÄTAVOITE Pysyvän asuinalueittaisen toimintamallin

Lisätiedot

Osa IV Ikäihmisten palvelutarpeiden arviointi. Riitta Räsänen

Osa IV Ikäihmisten palvelutarpeiden arviointi. Riitta Räsänen Osa IV Ikäihmisten palvelutarpeiden arviointi Riitta Räsänen Taustalla Kotiin annettavat palvelut ja hoito, valtakunnallinen valvontaohjelma 2012 2014. Sosiaali- ja terveydenhuollon laadunhallinta 2000-luvulle.

Lisätiedot

HYVÄT KÄYTÄNNÖT TOIMIJUUTTA VAHVISTAMASSA

HYVÄT KÄYTÄNNÖT TOIMIJUUTTA VAHVISTAMASSA MIELELLÄÄN-SEMINAARI 7.10.2015 Puistotorni, Tampere HYVÄT KÄYTÄNNÖT TOIMIJUUTTA VAHVISTAMASSA Jyrki Jyrkämä Professori (emeritus) Sosiaaligerontologia, sosiologia jyrki.jyrkama@jyu.fi TEEMAT Käytännöt

Lisätiedot

KUKA HUOLEHTII IKÄÄNTYVIEN TERVEYDESTÄ JA TOIMINTAKYVYSTÄ?

KUKA HUOLEHTII IKÄÄNTYVIEN TERVEYDESTÄ JA TOIMINTAKYVYSTÄ? 38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Kuntoutuskumppanuus ja osallisuus Helsinki, Marina Congress Center 19.3.2010 KUKA HUOLEHTII IKÄÄNTYVIEN TERVEYDESTÄ JA TOIMINTAKYVYSTÄ? Jyrki Jyrkämä Sosiaaligerontologia,

Lisätiedot

Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito

Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito RAI-seminaari 24.3.2011 Kirsi Kiviniemi TtT, kehittämispäällikkö Sisältö Ihmislähtöisen asumisen sekä hoidon ja huolenpidon yhdistäminen Iäkäs ihminen Asuminen

Lisätiedot

LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI. oppisopimustyyppinen koulutus. Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) www.luc.fi

LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI. oppisopimustyyppinen koulutus. Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) www.luc.fi LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI oppisopimustyyppinen koulutus Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULU

Lisätiedot

Mielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Mielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Mielenterveys Suomessa Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 1.11.2010 1 Mielenterveyskuntoutuksen lähtökohdat eri aikoina (Nordling 2010) - työ kuntouttaa (1960-luku) -

Lisätiedot

Hyvä elämä mielenterveyden mahdollistajana. RAI-seminaari 24.3.2011 Kehittämispäällikkö, FT, Britta Sohlman

Hyvä elämä mielenterveyden mahdollistajana. RAI-seminaari 24.3.2011 Kehittämispäällikkö, FT, Britta Sohlman Hyvä elämä mielenterveyden mahdollistajana RAI-seminaari 24.3.2011 Kehittämispäällikkö, FT, Britta Sohlman Esityksen sisältö Mielenterveyden ja hyvän elämän määrittelyä RAI-aineistojen esittely Hyvän elämän

Lisätiedot

Päämäärä. Muistisairaan ihmisen terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta edistävä kotona asuminen. Jos tai silloin kun kotona paras..

Päämäärä. Muistisairaan ihmisen terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta edistävä kotona asuminen. Jos tai silloin kun kotona paras.. Päämäärä Muistisairaan ihmisen terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta edistävä kotona asuminen. Jos tai silloin kun kotona paras.. Miksi Muistisairaiden ihmisten määrä nousee Suomessa yli 120 000 muistisairasta,

Lisätiedot

Kehittämishanke vanhuspalvelujen strategisen johtamisen tukena

Kehittämishanke vanhuspalvelujen strategisen johtamisen tukena Kehittämishanke vanhuspalvelujen strategisen johtamisen tukena Case: Muutosvoimaa vanhustyön osaamiseen/ Vantaa Matti Lyytikäinen Vanhus- ja vammaispalvelujen johtaja, Vantaa 16.3.2011 Hankkeen lähtökohdat

Lisätiedot

Muistiohjelman eteneminen

Muistiohjelman eteneminen Kansallinen muistiohjelma: tavoitteena muistiystävällinen Suomi Pirkanmaan kunnille tehdyn kyselyn tuloksia Kirsti Kuusterä Asiantuntija, Muistiliiton muistiohjelmatoiminta Sihteeri, STM:n muistiohjelman

Lisätiedot

Marja Saarenheimo, FT, tutkija Ravitsemusfoorumi 11.11.2011

Marja Saarenheimo, FT, tutkija Ravitsemusfoorumi 11.11.2011 Marja Saarenheimo, FT, tutkija Ravitsemusfoorumi 11.11.2011 Mielenterveyden tarkastelu monitekijäisenä ja monimutkaisena prosessina, jossa limittyvät toisiinsa biologiset, psykologiset ja elämänhistorialliset

Lisätiedot

ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN

ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN JOHDANNOKSI JOKA NELJÄNNELLÄ SUOMALAISELLA ON JOKIN MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖ MASENNUS ON YKSI KANSASAIRAUKSISTAMME MASENNUS AIHEUTTAA VIREYSTILAN

Lisätiedot

Ikääntyneiden hyvinvoinnin edistäminen mistä on näyttöä? Kaisu Pitkälä professori HY yleislääketieteen osasto

Ikääntyneiden hyvinvoinnin edistäminen mistä on näyttöä? Kaisu Pitkälä professori HY yleislääketieteen osasto Ikääntyneiden hyvinvoinnin edistäminen mistä on näyttöä? Kaisu Pitkälä professori HY yleislääketieteen osasto Vanheneminen Suomessa Yli 65-vuotiaista 2/3 pitää itseään terveenä Eläkeikäisistä 50%:lla sairaus,

Lisätiedot

Omaisen hyvinvointi tutkimusten valossa

Omaisen hyvinvointi tutkimusten valossa Omaisen hyvinvointi tutkimusten valossa Valtakunnallinen omaisseminaari Seinäjoki 9.10.2008 Eija Stengård, PsT WHO:n mielenterveysalan yhteistyökeskus Stengård, E. (2005). Journey of Hope and Despair.

Lisätiedot

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN ETELÄ-KYMENLAAKSON AMMATTIOPISTO Palvelualojen toimipiste Takojantie 1, 48220 KOTKA Puh. 010 395 9000 Fax. 010 395 9010 S-posti:etunimi.sukunimi@ekami.fi www.ekami.fi SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO,

Lisätiedot

IKÄIHMISET JA TOIMIJUUS

IKÄIHMISET JA TOIMIJUUS IKÄIHMISEN VIREÄ HUOMINEN Oulu 18.4.2013 IKÄIHMISET JA TOIMIJUUS Jyrki Jyrkämä Sosiologia, sosiaaligerontologia, Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Jyväskylän yliopisto jyrki.jyrkama@yu.fi LYHYT

Lisätiedot