Eloisa ikä -ohjelma-asiakirja Raha-automaattiyhdistys ja Vanhustyön keskusliitto ry / Eloisa ikä -ohjelman koordinaatio
|
|
- Urho Pakarinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Eloisa ikä -ohjelma-asiakirja Raha-automaattiyhdistys ja Vanhustyön keskusliitto ry / Eloisa ikä -ohjelman koordinaatio
2 Sisältö Eloisa ikä avustusohjelma Taustaa... 3 Ohjelman tavoitteet... 3 Kohderyhmä Eloisa ikä -avustusohjelman toteutus Ohjelman rakenne ja koordinointi Avustuksen hakeminen ja ohjelman hankkeille tarjottava kehittämistyön tuki... 5 Avustuksen hakeminen Avustusehdotus ja -päätös Vanhustyön keskusliiton koordinaation tarjoama tuki Ohjelman seuranta ja arviointi... 7 RAY:n rooli ja tehtävät seurannassa ja arvioinnissa... 7 Vanhustyön keskusliiton rooli ja tehtävät seurannassa ja arvioinnissa... 7 Ohjelmassa mukana olevien projektien ja toimintojen tehtävät Viestintä Sidosryhmät ja verkostoiminen Yhteystiedot Eloisan iän taustaa IKÄIHMISEN HYVÄ ARKI Toimijuus Toimintakyky Osallisuus Ympäristö IKÄIHMISTEN HYVÄÄ ARKEA VAIKEUTTAVIA TEKIJÖITÄ Osallistavan ja mielekkään toiminnan puute Ympäristön ja liikkumisen hankaluus Yhteiskunnan asenteet Yksinäisyys Koetun elämänlaadun heikkeneminen Sairaudet Psykososiaalisen tuen riittämättömyys HYVÄN ARJEN TUKEMINEN
3 Eloisa ikä avustusohjelma 1 Taustaa Eloisa ikä -ohjelman lähtökohtana ovat ihmisten omat voimavarat, vahvuudet ja elämänkokemus sekä näkemys omasta arjesta. Ohjelman päämääränä on luoda edellytyksiä ikäihmisten hyvälle arjelle ikääntymisen eri vaiheissa, myös elämän nivelkohdissa kuten esimerkiksi eläkkeelle jäädessä, toimintakyvyn heiketessä, aistivammojen, vakavan sairastumisen, läheisen kuoleman tai omasta kodista muuton yhteydessä. Ohjelman tavoitteet Eloisa ikä -ohjelman tavoitteina on: 1. Mahdollisuuksien ja edellytysten luominen ikäihmisten osallisuudelle ja mielekkäälle tekemiselle 2. Paikallisten yhteistyömallien kehittäminen o ikäihmisten hyvinvoinnin vahvistamiseen o arjessa selviytymistä uhkaavien ongelmien tunnistamiseen ja varhaiseen välittämiseen o ongelmia kohdanneiden auttamiseen 3. Yhteiskunnan ja kansalaisten asenteisiin vaikuttaminen myönteisen ikäidentiteetin vahvistamiseksi Ohjelman tarkoituksena on vahvistaa kehittämistyön tulosten ja vaikutusten aikaansaamista ja esille nostamista. Lisäksi ohjelma nostaa esille ikäihmisten parissa tehtävää järjestötyötä ja sen mahdollisuuksia laajalti hyvinvoinnin ja toimijuuden edistämisessä. Kohderyhmä Avustusohjelman kohderyhmänä ovat - yli 60-vuotiaat - Aktiiviset ja toimintakykyiset ikäihmiset, jotka haluavat antaa panostaan vapaaehtoistoimintaan ja ylläpitää toimintakykyään - Riskiryhmiin kuuluvat ikäihmiset, joiden kohdalla toimintakyvyn ennakoidaan heikkenevän, jos ei tehdä mitään - Ongelmia kohdanneet ikäihmiset 2 Eloisa ikä -avustusohjelman toteutus Avustusohjelmaa rahoittaa Raha-automaattiyhdistys (RAY), ja koordinoinnista vastaa Vanhustyön keskusliitto (VTKL). Ohjelman kehittämistoiminta toteutuu järjestöjen hankkeissa, ja ne muodostavat yhteisen verkoston ja kehittämisalustan. Ohjelmaan osallistuvat järjestöt toteuttavat käytännön kehittämistyötä ja toimintoja yhteistyössä paikallisten toimijoiden kanssa. Oleellista on, että ohjelmassa mukana olevat järjestöt verkostoituvat sekä keskenään että kuntien eri toimialojen, eri järjestöjen, seurakuntien, yritysten tai muiden toiminnan kannalta relevanttien tahojen kanssa. Järjestöjen keskinäinen verkostoituminen antaa mahdollisuuden oman toiminnan vertaisarviointiin, hyvien käytäntöjen levittämiseen sekä asiantuntijuuden ja osaamisen jakamiseen ja yhteiseen oppimiseen. Paikallinen verkostoituminen tehostaa toimintaa ja parantaa toiminnan laatua ikäihmisen ja hänen perheensä näkökulmasta. Keskeistä ohjelman toteuttamisessa on 3
4 myös yhteistyökäytäntöjen luominen ikäihmisten mukaan ottamiseksi toiminnan suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin. 2.1 Ohjelman rakenne ja koordinointi Raha-automaattiyhdistys rahoittaa ohjelman koordinaatiota vuosina ja järjestöjen kehittämishankkeita ja toimintoja vuosina RAY valitsee ohjelman hankkeet ja toiminnot osana normaalia avustusvalmistelua ja valvoo ohjelmaan valittujen avustuskohteiden avustusten käyttöä. Lisäksi RAY seuraa ohjelmalla aikaansaatuja tuloksia ja vaikutuksia sekä toteuttaa ohjelmateemaan liittyvää kansalaisviestintää. Vanhustyön keskusliitto koordinoi Eloisa ikä -avustusohjelman toteutusta ja tukee ohjelmaan valittavien hankkeiden toimintaa. Lisäksi koordinaatio tukee ikäihmisten hyvää arkea edistävien käytäntöjen juurruttamista, edistää myönteistä näkemystä ikääntymiseen ja toteuttaa ikäihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointitutkimusta. Kehittämistoiminnan viitekehyksenä käytetään toimijuus-käsitettä, jonka mukaan tarkastelun kohteena ovat toimintakäytännöt ja ikäihmiset toimijoina erilaisissa arjen tilanteissa. KUVIO 1. Eloisa ikä -ohjelman lähtökohdat, tavoitteet ja menetelmät Sidosryhmäyhteistyö ja ohjelman sisältöjen esillä pitäminen kuuluu sekä RAY:n että VTKL:n vastuualueelle. Eloisa ikä -neuvottelukunta toimii keskustelevana asiantuntijatukena ohjelman toteuttamiselle. Neuvottelukunnassa on edustettuina RAY:n ja Vanhustyön keskusliiton lisäksi THL, Kuntaliitto, eläkeläisjärjestöt, kuntataso, Kaste-ohjelma, yliopisto ja ammattikorkeakoulu. Eloisa ryhmä puolestaan koostuu RAY:n ja VTKL:n edustajista tehtävänään ohjelmakoordinaation käytännön asioista sopiminen ja toimeenpano. 4
5 2.2 Avustuksen hakeminen ja ohjelman hankkeille tarjottava kehittämistyön tuki Avustuksen hakeminen RAY vastaa avustusta hakevien ja avustusta jo saavien ohjaus- ja neuvontatyöstä avustusvalmisteluun ja avustuksen käyttöön liittyvissä asioissa. Avustusvalmistelun tehtävänä on vastata yksittäisten avustushakemusten valmistelusta, avustusesitysten tekemisestä ja perustelemisesta. Avustusvalmistelija neuvoo tarvittaessa hakemuksen tekemisessä, avustuksen mitoituksessa ja toiminnan sisällön suunnittelussa. Avustuksen hakijan on puolestaan annettava RAY:lle oikeat ja riittävät tiedot avustuksen käyttötarkoituksesta ja muista avustusharkintaan vaikuttavista seikoista. Valmistelu toimii yhteistyössä valvonnan ja seurannan kanssa. Ohjelmien osahankkeiden valinta kuuluu RAY:n vastuulle, ja uudet avustukset haetaan toukokuun loppuun mennessä samoilla hakulomakkeilla kuin muutkin RAY-avustukset. Eloisa ikä -ohjelmaan otetaan uusia avustuskohteita vielä vuonna 2015, ja ohjelmakausi päättyy vuoden 2017 lopussa. Ohjelmaan valitaan ensisijaisesti alkavia projekteja. Hakemuksia käsitellessään RAY arvioi esitettyjen hankkeiden tai toimintojen tarpeellisuutta ja tarkoituksenmukaisuutta sekä kustannusten kohtuullisuutta. Yleisten valmistelukriteerien lisäksi hankehakemuksista arvioidaan hankkeen tai toiminnon nivoutumista ohjelman tavoitteisiin ja muiden ohjelmassa mukana olevien hankkeiden kehittämisverkostoon. Vuoden 2015 uusia avustuksia suunnataan erityisesti kokeilu- ja kehittämishankkeisiin, joilla vahvistetaan haasteellisissa elämäntilanteissa elävien ikäihmisten osallisuutta. Keskeisiä teemoja ovat esimerkiksi mielen hyvinvointi ja ikäihmisten yksinäisyys. Valmistelussa kiinnitetään erityisesti huomiota kohderyhmän tavoittamisen keinoihin. Lisäksi painotetaan hankkeita, joissa kehitetään ja edistetään ikäpolvia yhdistävää toimintaa. Kaikissa hankkeissa korostetaan yhteistyötä muiden paikallisten toimijoiden kanssa (erityisesti järjestökunta yhteistyötä ja sen tiivistämistä). Lisäksi vahvistetaan ohjelman valtakunnallista kattavuutta. Ohjelmaan valitaan enintään kymmenen uutta avustuskohdetta. Ohjelmaan hakeutuvien järjestöjen kannattaa ottaa huomioon, että ohjelmassa mukana olo tuo hankkeelle jonkin verran lisäkustannuksia: mm. matkakulut verkostokokouksiin, koulutuksiin ja muihin opintokäynteihin kustannetaan hankkeiden omasta budjetista. 5
6 2.3 Avustusehdotus ja -päätös Avustushakemukset käsitellään avustusosastolla, ja RAY:n hallituksen avustusehdotus julkistetaan joulukuun puolen välin jälkeen. Sosiaali- ja terveysministeriö tekee päätöksen avustusten jaosta tammihelmikuun vaihteessa. Avustusohjelmaan osallistuvan järjestön tulee sitoutua raha-automaattiavustuksista annetussa laissa ja avustuspäätöksessä mainittujen velvoitteiden lisäksi: toteuttamaan ohjelman tavoitteiden mukaista toimintaa tuomaan esille osallistumisensa ohjelmaan tiedottaessaan omasta toiminnastaan ja hyödyntämään ohjelman yhteistä ilmettä (mm. Eloisa ikä -logon käyttö) esittelemään toimintaansa erikseen sovittavissa ohjelman seminaareissa ja muissa tilaisuuksissa vahvistamaan omaa osaamistaan osallistumalla ohjelman järjestämiin verkostotilaisuuksiin ja koulutuksiin jakamaan omaa osaamistaan ja tietämystään myös muiden ohjelmaan osallistuvien hyödyksi osallistumalla erikseen sovittavalla tavalla ohjelman yhteisen viestinnän toteuttamiseen toteuttamaan ohjelman edellyttämää seurantaa ja keräämään seuranta- ja arviointitietoa solmimaan yhteistyösuhteita toiminta-alueellaan toiminnan levittämiseksi ja juurruttamiseksi Mikäli toimintavuoden aikana tulee tarvetta muuttaa tai täsmentää toiminnan sisältöä tai tavoitteita, hakijan tulee olla yhteydessä avustusvalmistelijaan. Taloudellisissa, kirjanpidollisissa ja juridisissa kysymyksissä otetaan yhteyttä avustuksesta vastaavan tarkastajaan. 2.4 Vanhustyön keskusliiton koordinaation tarjoama tuki Ohjelman koordinaation tarkoituksena on varmistaa ohjelman tavoitteiden toteutuminen. Vanhustyön keskusliiton koordinaation tavoitteina on: Tukea ohjelmassa mukana olevien järjestöjen kehittämistyötä Verkottaa järjestöjä yhteistyön tiivistämiseksi Vahvistaa paikallisten toimijoiden yhteistyötä Tukea ikäihmisten hyvää arkea edistävien käytäntöjen juurruttamista Edistää myönteistä asennetta ikääntymistä kohtaan yhteiskunnassa Tavoitteiden saavuttamiseksi koordinaatio käyttää seuraavia keinoja: Tullaan tutuiksi -tapaamiset osahankkeita toteuttaviin järjestöihin rahoituspäätösten jälkeen yhdessä RAY:n kanssa Hankeverkoston seminaarit/työkokoukset x 3 vuodessa yhdessä RAY:n kanssa Teemakoulutusta osahankkeiden tiedon ja tuen tarpeisiin Hanke- ja toimintokohtainen mentorointi Tutkimus ohjelmatoiminnan vaikutuksista ikäihmisten arkeen Viestintämateriaalit ja paikalliset verkostokokoukset paikallisen verkostoitumisen tueksi Hankeverkoston sisäinen viestintä Eloisa ikä -verkkosivujen tekninen toteutus ja päivittäminen, mikä palvelee osaltaan sekä ulkoista että hankeverkoston sisäistä viestintää Hankkeiden toiminnan ja toimivien käytäntöjen esille nostaminen Ikääntymisen monimuotoisuuden ja myönteisen ikäkäsityksen esille tuominen 6
7 Sidosryhmäyhteistyö mm. Kaste-ohjelman, Emma & Elias -avustusohjelman ja Voimaa vanhuuteen -iäkkäiden terveysliikuntaohjelman kanssa 2.3 Ohjelman seuranta ja arviointi RAY:n rooli ja tehtävät seurannassa ja arvioinnissa Eloisa ikä -ohjelman seurannasta ja arvioinnista vastaa RAY:n avustusosaston seurantatiimi. RAY tarkastelee ohjelmaa yhtenä, useista eri projekteista ja toiminnoista koostuvana kokonaisuutena. Ohjelmaa arvioidaan kolmella tasolla: ohjelma, projekti/toiminto ja osallistuja. Ohjelman arviointi toteutetaan kehittävän arvioinnin periaatteiden mukaisesti. Kehittävä ulottuvuus koskee erityisesti ohjelma- ja projekti-/toimintotasoja. Arvioinnin avulla pyritään nostamaan esille avustuskohteiden toimintaan liittyviä kehittämiskohteita ja -tarpeita, jotta toiminta vastaisi mahdollisimman hyvin kohderyhmien tarpeisiin sekä toimintaympäristössä tapahtuviin muutoksiin. Tavoitteena on tuottaa johtopäätöksiä ja konkreettisia ehdotuksia ohjelman sekä siihen kuuluvien yksittäisten toimintojen ja projektien kehittämisen tueksi. Arvioinnin toinen keskeinen tavoite on tuottaa tietoa ohjelmalla aikaansaaduista tuloksista ja vaikutuksista. Tuloksilla ja vaikutuksilla tarkoitetaan niitä asioita ja kehitystä, jota ohjelmalla saadaan aikaiseksi. Arvioinnin keskiössä ovat tulokset ja vaikutukset suhteessa asetettuihin tavoitteisiin sekä loppukäyttäjien kokema hyöty. Arvioinnin kohdentumista ohjaa viitekehys 1, mikä sisältää elementtejä mm. Euroopan komission yleisestä ohjelma-arvioinnin viitekehyksestä, Euroopan laatupalkintomallista (EFQM) sekä Evert Vedungin vaikutusarviointimallista. Viitekehyksen mukaisesti arviointi kohdentuu yhdeksään osa-alueeseen: 1. Toimeenpano 2. Tavoitteiden asettelu 3. Kohderyhmien valinta ja tavoittaminen 4. Organisointi, koordinointi ja johtaminen 5. Toimenpiteet, toteutus, resurssointi 6. Kumppanuudet ja yhteistyö 7. Viestintä 8. Tulosten juurruttamiseen varautuminen 9. Tulokset ja vaikutukset RAY auttaa ja tarjoaa tukea ohjelmassa mukana oleville projekteille ja toiminnoille seuranta- ja arviointikäytäntöjen suunnittelussa ja toimintojen kehittämisessä yhdessä Vanhustyön keskusliiton koordinaation kanssa. Tarvittaessa RAY toteuttaa myös yksittäisiä tutustumis- ja seurantakäyntejä ohjelmaan kuuluviin projekteihin ja toimintoihin. Vanhustyön keskusliiton rooli ja tehtävät seurannassa ja arvioinnissa Vanhustyön keskusliitto tarjoaa ohjelmassa mukana oleville projekteille ja toiminnoille käytännön tukea oman toiminnan seurantaan ja arviointiin yhdessä RAY:n kanssa. Vanhustyön keskusliitto tuottaa tutkimustietoa ohjelmassa toteutettavan toiminnan vaikutuksista ikäihmisten arkeen. Tutkimuksessa keskitytään tarkastelemaan sitä, miten ohjelmassa kehitetyt toiminnot ja mallit muuttavat mukana olevien 1 Soveltaen: European Commission (1999); EFQM-malli (The EFQM Excellence Model 2003); Vedung (1997) 7
8 ikäihmisten arkea sekä osallisuuden ja toimijuuden kokemuksia ja millaisia vaikutuksia niillä on ikäihmisten psykososiaaliseen hyvinvointiin. Erillinen tutkimussuunnitelma löytyy osoitteesta Ohjelmassa mukana olevien projektien ja toimintojen tehtävät Jokainen avustusohjelmassa mukana oleva toimija tuottaa RAY:lle seurantatietoa (tuloksellisuus- ja vaikutusselvitys) oman toiminnan sisällöstä, laajuudesta, kehittämistarpeista sekä aikaansaaduista tuloksista ja vaikutuksista. RAY:n seurantajärjestelmän mukaisesti avustettavista toiminnoista tulee tuottaa tietoa neljästä näkökulmasta: työntekijät (itsearviointi), osallistujat (kohderyhmä), kumppanit sekä vapaaehtoistoimijat. Seurantatiedot toimitetaan RAY:lle kerran vuodessa, maaliskuun loppuun mennessä, päättyneen kalenterivuoden osalta. RAY ohjeistaa ohjelmassa mukana olevat projektit ja toiminnot seurantakäytäntöihin yhdessä Vanhustyön keskusliiton kanssa. Seurantalomakkeet löytyvät RAY:n internet-sivuilta osoitteessa: Opas itsearvioinnin toteuttamiseksi löytyy osoitteesta: Ohjelmassa mukana olevat projektit ja toiminnot ovat velvoitettuja toimittamaan RAY:n erikseen pyytämää arviointiaineistoa (esim. vastaamaan erillisiin kyselyihin, osallistumaan haastatteluihin tai arviointipäivään) ja tekemään yhteistyötä Vanhustyön keskusliiton tutkijoiden kanssa. 2.4 Viestintä Eloisa ikä -avustusohjelmaan liittyvä viestintä rakentaa myönteistä mielikuvaa ikäihmisistä, tekee avustusohjelmasta näkyvän ja tukee järjestöjä ja hankkeita tavoitteiden saavuttamisessa. Ohjelman pääviestit näkyvät alla olevassa kuviossa. Pääviestien kokoavana kattoteemana on ikäihmisten yhdenvertaisuus. 8
9 Ikäihmisten elämänkokemus ja voimavarat käyttöön Ikäihmisillä on päätösvalta omaan elämäänsä. Kaikille tunne siitä, että kuuluu johonkin ja mahdollisuus toimia yhteisössä. Kuten kaikki muutkin, ikäihmiset ovat yksilöllisiä. Ikä tuo mukanaan tietoa, taitoa ja perspektiiviä asioihin. Kaikilla on voimavaroja ja vahvuuksia. Mielen voima on mieletön. Yhdessä tekemistä ja kokemuksia. Paikallinen yhteistyö hyödyttää kaikkia. Poistetaan esteitä ympäristöstä ja korvien välistä. Vaikutetaan asenteisiin, päätöksentekoon ja puheenaiheisiin. Viestinnällä pyritään myös lisäämään kiinnostusta järjestöjen toimintaan yleensä ja vapaaehtoistoimintaan sekä tuomaan esille järjestöissä tehtävää työtä. Lisäksi viestinnällä kannustetaan järjestöjä kehittämään ohjelman tavoitteita edistäviä hankkeita. Avustusohjelman viestintä kytkeytyy osaksi RAY:n avustustoiminnan viestintää ja kampanjaluonteisesti myös osaksi koko RAY:n viestintää. Ohjelman toiminnan avulla kansalaisille kerrotaan RAY:n tuottojen käytöstä ja tuodaan esiin RAY:n yhteiskunnallinen rooli. Avustusohjelman viestintä on suunnattu kansalaisille, ikäihmisten parissa työskenteleville ja päätöksentekijöille. Lisäksi tavoitellaan järjestökentän toimijoita, järjestöjen toiminnan paikallisia sidosryhmiä, vapaaehtoisia ja hankkeiden kohderyhmiä. Viestinnällä parannetaan myös hankkeiden välistä yhteydenpitoa, hyvien käytäntöjen levittämistä sekä asiantuntijuuden ja osaamisen jakamista ja yhteistä oppimista. Tässä Vanhustyön keskusliiton koordinaatioryhmän rooli on keskeinen. Viestintää suunnitellaan ja toteutetaan yhdessä RAY:n avustusviestinnän ja Vanhustyön keskusliiton koordinaation kanssa. Avustusohjelman viestintäyhteistyön roolit: 9
10 RAY: kansalaisviestintä ja avustusohjelman brändi Viestinnän konsepti ja graafinen ilme Tapahtumamateriaalit ja promootiomateriaali järjestöjen käyttöön RAY:n yrityskuvaviestintä ja mediatyö Suuremmat tapahtumat ja sponsorointiyhteistyö RAY-tason sisältö avustusohjelmien materiaaleissa (esim. verkkosivustoilla) Koordinoiva järjestö: Ohjelmaviestintä Tukimateriaalit järjestöille Avustusohjelman verkkosivuston ylläpito Hankeverkoston sisäinen viestintä, mukaan lukien ohjelman extraweb Kannanotot, mediatyö, omat tapahtumat Hankkeen yleisesite ja muu vastaava ohjelmaviestintä Mukana olevat hankkeet: Hankeviestintä Viestintä järjestön/hankkeen omille sidosryhmille: järjestön omat verkostot, jäsenet, Eloisa ikä -rahoitetun toiminnan kohteet, mediatyö, tapahtumajärjestelyt, tiedotteet jne. 2.5 Sidosryhmät ja verkostoiminen Sidosryhmäyhteistyötä ja vaikuttajaviestintää tehdään sekä RAY:n että VTKL:n toimesta. Eloisa ikä - ohjelmassa pyritään vahvistamaan ikäihmisten hyvinvointia ja toimijuutta, havaitsemaan varhain hyvinvointia uhkaavia ongelmia ja tarjoamaan varhaista välittämistä. Tämä edellyttää kansalaistoimintaa ja verkostoitumista kuntatasolla. Eloisa ikä -koordinaatio tukee ikäihmisten, järjestöjen, kuntien, seurakuntien ja muiden paikallisten toimijoiden keskinäistä verkostoitumista. Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisella kehittämisohjelmalla (KASTE) (STM 2012a) on yhteys Eloisa ikä -avustusohjelmaan. Yhteisiä pyrkimyksiä ovat ikäihmisten arjen sujuvuuden parantaminen ja sosiaalisen osallisuuden sekä mielekkään tekemisen vahvistaminen. (STM 2012b). Eloisa ikä - ohjelma hyödyntää Innokylän ( ) kehittämisalustaa yleisen näkyvyyden vahvistamiseksi. Eloisa ikä -ohjelma tukee myös osaltaan Kansallisen muistiohjelman (STM 2012c) toimeenpanoa. Eloisa ikä -hankkeet tarjoavat muistisairaille ja heidän läheisilleen mm. tietoa, ohjausta, neuvontaa, osallisuutta ja vertaistukea. Eloisa ikä -ohjelma tekee yhteistyötä RAY:n Emma & Elias -avustusohjelman kanssa sukupolvien välisen vuorovaikutuksen edistämiseksi sekä Ikäinstituutin Voimaa Vanhuuteen, iäkkäiden terveysliikuntaohjelman kanssa ikäihmisten kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin edistämiseksi. Eloisa ikä -koordinaatio järjestää suurelle yleisölle avoimia tilaisuuksia ja seminaareja, joissa käsitellään ohjelman sisältöjä. Sidosryhmäyhteistyö kehittyy ja jalostuu ohjelman edetessä. 10
11 3 Yhteystiedot RAY:n ohjelmatiimi Ohjelmatyö: kehittämispäällikkö Elina Varjonen ja avustusvalmistelija Marika Heimo Seuranta: seurannan erityisasiantuntija Tuomas Koskela ja avustusvalmistelija Anne Väisänen Viestintä: viestintäpäällikkö Liisa Kairesalo ja tiedottaja Johanna Kotonen Sähköpostiosoitteet: VTKL:n ohjelmatiimi Ohjelman koordinointi: ohjelmapäällikkö Reija Heinola ja ohjelmakoordinaattori Katja Helo Ohjelman viestintä: viestintäkoordinaattori Tiina Hailla Tutkimus: vanhempi tutkija Marja Saarenheimo ja tutkija Minna Pietilä Sähköpostiosoitteet: Ajantasaista tietoa verkkosivuilta: ja 11
12 4 Eloisan iän taustaa JOHDANTO Ikäihmisten määrä kasvaa. Yli 63-vuotiaita on tällä hetkellä reilu miljoona henkeä. Suurin osa heistä elää omaa arkeaan itsenäisesti ja vajaa 15 prosenttia käyttää sosiaali- ja/tai terveyspalveluja säännöllisesti. (STM 2013.) Eliniän pitenemisen myötä vanhuuden elämänvaihe on monimuotoistunut. Se sisältää erilaisia vaiheita, jotka eivät suoranaisesti yhdisty kronologiseen ikään vaan lähinnä toimintakyvyn muutoksiin, sosiaalistaloudelliseen asemaan, elämäntilanteeseen ja osallistumismahdollisuuksiin. Ns. kolmas ikä alkaa eläkkeelle siirryttäessä, ja sitä pidetään toimintakykyisen, itsenäisen ja aktiivisen tekemisen elämänvaiheena. Neljännen iän katsotaan alkavan, kun toimintakyky heikkenee ja henkilö tarvitsee ulkopuolista apua. Tällöin erilaisten toimintarajoitteiden määrä lisääntyy asteittain. Viides ikä sijoittuu vaiheeseen, jossa henkilö on riippuvainen muiden antamasta avusta eikä hän selviydy enää itsenäisesti omassa kodissaan. (Rajaniemen 2007 mukaan Helin 2002.) Näiden vanhuuden eri ikävaiheiden arki näyttäytyy erilaisena toimintojen sekä ympäristöjen osalta. Tutkimusten ja järjestökyselyn (Heinola & Helo 2012) mukaan ikäihmisten hyvää arkea vaikeuttavat osallistavan ja mielekkään tekemisen puute, ympäristön ja liikkumisen hankaluus, yhteiskunnan kielteiset asenteet, yksinäisyys, koetun elämänlaadun heikentyminen ja palvelujen sekä ennalta ehkäisevän toiminnan riittämättömyys. Ikäihmisten hyvinvoinnin edistämiseksi tarvitaan uusia paikallisia yhteistyön muotoja ja malleja, joihin kunnan eri toimialat, järjestöt, seurakunnat, yritykset, oppilaitokset ja erityisesti ikäihmiset itse osallistuvat. Raha-automaattiyhdistyksen Eloisa ikä -avustusohjelma ( ) edistää ikäihmisten hyvää arkea. Ohjelmaa toteutetaan yhteistyössä Vanhustyön keskusliiton kanssa. Tässä ohjelma-asiakirjassa tarkastellaan Eloisa ikä -ohjelman sisältöä ikäihmisen arjen näkökulmasta ja läpikäydään ohjelman rakennetta ja toteutusta. IKÄIHMISEN HYVÄ ARKI Ikäihmisten hyvää arkea voidaan tarkastella koetun elämänlaadun avulla. Vaaraman ym. (2010a) mukaan elämänlaadusta ei ole olemassa yhtä yleispätevää määritelmää, mutta valtaosa tutkijoista sisällyttää siihen aineellisen hyvinvoinnin, läheissuhteet, terveyden ja toimintakyvyn, psyykkisen, emotionaalisen ja kognitiivisen hyvinvoinnin sekä käsityksen itsestä. Ikäihmisen hyvän elämänlaadun osatekijöitä ovat toimintakyvyn, ihmissuhteiden ja tarvittavien palvelujen ohella myös ympäristöulottuvuus. Ympäristö voi tukea ikäihmisen selviytymistä niin fyysisen kuin psykososiaalisenkin tuen muodossa. (Vaarama ym. 2010b.) Hyvä arki muodostuu lisäksi siitä, että ikäihmisillä on mahdollisuuksia ja tarmoa tehdä heille itselleen tärkeitä asioita. Sairastuessa tai erilaisia elämän kriisejä kohdattaessa mahdollisuudet itselle mielekkääseen toimintaan, osallisuuteen ja kykyyn nauttia elämästä voivat vaikeutua. Tällaisissa tilanteissa tarvi- 12
13 taan toimintamalleja sekä fyysisiä ja sosiaalisia ympäristöjä, joilla tuetaan ikäihmisten voimavaroja ja elämänhallintaa. Kaikissa tilanteissa on pyrittävä luomaan edellytyksiä sille, että iäkkäät ihmiset voivat toimia oman arkensa asiantuntijoina esimerkiksi osallistumalla heitä koskevien toimintojen suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin. Toimijuus Gerontologisessa tutkimuksessa on viime vuosina tuotu esille toimijuuden käsitettä, jonka avulla on mahdollista nostaa esille ikäihmisen oma motivaatio ja hänelle mielekäs tekeminen. Toimijuuskäsitettä käytetään Eloisa ikä -ohjelman kehittämistoiminnan viitekehyksenä. Toimijuutta korostavassa näkökulmassa potentiaalista mitattavaa toimintakykyä kiinnostavampaa on toimintakyvyn käyttö. Tärkeämpää kuin käden puristusvoiman taso sinällään on se, mihin puristusvoimaa käytetään arjen tilanteissa. (Jyrkämä 2008b.) Tarkastelun kohteena ovat toimintakäytännöt ja ikäihmiset toimijoina erilaisissa elämäntilanteissa ja ikävaiheissa, esimerkiksi omaehtoisuuden toteutuminen myös neljättä ja viidettä ikäänsä elävien vanhusten arjessa. Jyrkämän (2008a) mukaan toimijuus ei kuitenkaan ole samaa kuin aktiivisuus tai produktiivisuus. Toimijuus eli osallisuus omassa elämässä voi ilmetä myös joutilaisuutena. Toimijuuden ulottuvuuksia ovat kykeneminen, osaaminen, haluaminen, täytyminen, voiminen ja tunteminen, jotka ovat erillään pidettäviä, mutta toisiinsa kytkeytyviä seikkoja. Kyetä -ulottuvuudessa on kyse ensisijaisesti fyysisistä ja psyykkisistä kyvyistä ja kykenemisistä: tässä on mahdollista puhua myös perinteisesti ymmärretystä, ruumiillis-mielellisestä toimintakyvystä, joka vaihtelee tilanteesta toiseen ja jossa vanhetessa tapahtuu muutoksia. Osata viittaa tässä hyvin laajasti tietoihin ja taitoihin, erilaisiin pysyviin osaamisiin, joita ihminen on itselleen elämänkulkunsa aikana hankkinut tai tulee hankkimaan. Haluta liittyy motivaatioon ja motivoituneisuuteen, tahtomiseen, päämääriin ja tavoitteisiin. Täytyä -ulottuvuuden piiriin kuuluvat niin fyysiset kuin myös sosiaaliset normatiiviset ja moraaliset esteet, pakot ja rajoitukset. Voida viittaa tässä mahdollisuuksiin, joita kulloinenkin tilanne ja siinä ilmenevät erilaiset rakenteet ja tekijät tuottavat ja avaavat. Tuntea liittyy puolestaan ihmisen perusominaisuuteen arvioida, arvottaa, kokea ja liittää kohtaamiinsa asioihin ja tilanteisiin tunteitaan. (Jyrkämä 2008a.) Viidennen iän kynnyksellä ihmisillä on kyetä -ulottuvuudessa murentumista. Heillä on silti tietoja ja taitoja ja muuta osaamista, haluamista ja tunteita. Fyysinen, normatiivinen ja moraalinen ympäristö puolestaan voi tukea tai rajoittaa heidän toimijuuttaan. Kun toimintakyky jollain alueella heikkenee, on tärkeää, että ikäihminen voi valita juuri hänelle sopivat elämänprojektit, optimoida voimavarojen käytön ja etsiä korvaavia keinoja toteuttaa tärkeimpiä tavoitteitaan (Saarenheimon 2011a mukaan Baltes & Baltes 1990). Toimintakyky Toimintakyky on toimijuuden yksi osa-alue, jota voidaan parantaa ja ylläpitää. Toimintakyvyn katsotaan koostuvan fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta toimintakyvystä. Ihminen on kuitenkin kokonaisuus eikä toimintakyvyn osa-alueita voida täysin erotella toisistaan ja ne vaikuttavat toinen toisiinsa. Esimer- 13
14 kiksi liikunnalla on liikunnanrajoitusten ja toiminnanvajeiden ehkäisyn ohella kognition heikkenemiseltä suojaavia vaikutuksia samoin kuin mielialaa paranravia vaikutuksia (Pitkälä 2012). Fyysisen toimintakyvyn vaikutus hyvinvointiin on ollut jo pitkään tiedossa ja sen ylläpitämisen ja parantamisen menetelmistä on runsaasti tutkittua tietoa ja vaikuttavuusnäyttöä. Myös ikäihmisten henkisen ja sosiaalisen toimintakyvyn ja hyvinvoinnin edistämisen menetelmistä alkaa olla vaikuttavuusnäyttöä. Psykososiaalisen toimintakyvyn tukeminen halutaan nostaa Eloisa ikä -ohjelmassa fyysisen toimintakyvyn tukemisen rinnalle tärkeäksi ikäihmisen hyvinvoinnin osatekijäksi. Sosiaalisiin toimintoihin aktiivisesti osallistuvat ja toisiin luottavat ihmiset tuntevat itsensä terveemmiksi kuin ne, joilla sosiaalinen osallistuminen ja luottamus ovat vähäisempää. (THL Kaventaja.) Sosiaalisten suhteiden myönteistä merkitystä mielenterveysongelmien, erityisesti masennuksen ehkäisyssä on viime aikoina tarkasteltu empiirisesti. Blazer (2005) toteaa, että aiemmin sosiaalisten suhteiden on ajateltu vaikuttavan esimerkiksi iäkkäiden ihmisten masennusalttiuteen välillisesti vähentämällä stressiä, mutta eräiden uusimpien tutkimusten valossa näyttää siltä, että sosiaalinen tuki saattaisi olla myös itsenäinen psyykkisen hyvinvoinnin suojatekijä (Saarenheimon 2011a mukaan McRae ym. 2005; Tiikkainen & Heikkinen 2005; VanDerHorst & McLaren 2005). Psyykkisen toimintakyvyn ulottuvuuksia ovat mm. kognitiiviset toiminnot, psyykkinen hyvinvointi, selviytymiskeinot ja elämänhallinta sekä elämän tarkoituksellisuuden ja mielekkyyden kokemukset (Heimonen 2007). Iäkkään ihmisen psyykkistä hyvinvointia rakentaviksi tekijöiksi on nimetty myös itsensä ja elämäntilanteensa hyväksyminen, elämän tarkoituksellisuus, autonomia, vastavuoroiset ihmissuhteet, elämänhallinta ja henkilökohtainen kasvu sekä itsensä toteuttaminen (Saarenheimon 2011b mukaan Carol Ryff 1989). Kognitiiviset toiminnat tarkoittavat tiedon vastaanottoa, käsittelyä ja varastointia. Kognitiivista toimintakykyä voidaan parantaa esimerkiksi muistin, päättelykyvyn, ajattelun nopeuden ja tarkkaavaisuuden osalta (Pitkälän 2011 mukaan Ball ym ja Smith ym. 2009). Hyvä mielenterveys on terveyden keskeinen ulottuvuus, joka sellaisenaan ja yhdessä mielenterveystyön kanssa johtaa parempaan yleiseen terveydentilaan. Psyykkisen hyvinvoinnin keskeisiä riskitekijöitä vanhana ovat ruumiilliset ja kognitiiviset ikääntymismuutokset, läheisten ihmisten menetykset, omat sairaudet, ihmissuhteisiin ja vuorovaikutukseen liittyvät muutokset, yhteiskunnan kielteiset asenteet, autonomian menetys sekä eräät erityistilanteet kuten omaishoito. Ammattilaiset olettavat usein virheellisesti, että vanhat ihmiset eivät ole motivoituneita tai kykeneviä psykologiseen työskentelyyn tai että mielialaongelmat kuuluisivat vanhuuteen. (Saarenheimo 2011a) Osallisuus Osallisuutta on määritelty niin voimaantumisen ja johonkin kuulumisen tunteena kuin mahdollisuutena osallistua ja toimia yhteisössä. Osallisuus voi siten olla sekä kokemuksellista että konkreettista sitoutumista johonkin yhteisöön tai toimintaan. Osallisuus voi liittyä henkilökohtaisen elämän ratkaisuihin tai laajempaan yhteiskunnalliseen osallistumiseen. Osallisuus voidaan ymmärtää myös vastakohtana osattomuudelle: syrjäytymiselle, voimattomuudelle, köyhyydelle, yksinäisyydelle ja sosiaalisen pääoman puutteelle. Osattomuuden ja syrjäytymisen riskissä olevia ihmisiä katsotaan voitavan tukea ja heidän osallisuuttaan mahdollistaa erilaisen toiminnan avulla. Tässä järjestöillä on keskeinen rooli. Tarvitaan li- 14
15 sää aitoja osallistumismahdollisuuksia kulttuuri- ja liikuntatoimintaan sekä luontevia areenoita sukupolvien väliseen ja ikäihmisten keskinäiseen vuorovaikutukseen. Iäkkäiden ihmisten osallisuuden tukemisessa korostuu oman asuinympäristön merkitys erityisesti silloin, kun kunto heikkenee. Jotta osallistuminen erilaisiin toimintoihin olisi mahdollista, niiden tulisi tapahtua mahdollisimman lähellä. Lähiympäristöissä saattaa jo olla erilaisia resursseja ja toiminta-areenoita, mutta haasteena on niiden löytäminen. Ympäristö Hyvinvointia tukeva ympäristö merkitsee ikäihmisten näkökulmasta monia erilaisia ja eritasoisia asioita, jotka ulottuvat kuntien palvelurakenteista ja asumisratkaisuista aina fyysisen, sosiaalisen ja kulttuurisen ympäristön pienimpiin yksityiskohtiin saakka. Hyvinvointia mahdollistavan ja lisäävän ympäristön suunnittelu ja toteuttaminen ovat asioita, joissa tarvitaan sektorirajat ylittävää yhteistyöosaamista, sillä haavoittuvienkaan ikäihmisten kohdalla ympäristö ei saisi rajautua pelkästään kodin tai asumispalveluyksikön seinien sisään ja niissä tarjottuihin terveys- ja sosiaalipalveluihin. Arjessa selviytymistä voidaan parantaa esimerkiksi kodin rakenteisiin tehtävillä muutoksilla, hyödyntämällä uutta teknologiaa ja apuvälineitä sekä kuljetus- ja saattajapalveluilla ja järjestämällä harrastusmahdollisuuksia kodin lähelle. IKÄIHMISTEN HYVÄÄ ARKEA VAIKEUTTAVIA TEKIJÖITÄ Ikäihmiset ovat eri ikäisiä, voimavaroiltaan, tarpeiltaan ja odotuksiltaan hyvin erilaisia ihmisiä. Suurin osa heistä on aktiivisia ns. kolmatta ikäänsä eläviä miehiä ja naisia, joiden arjen hallinnassa ei sinällään ole vaikeuksia. Vaikeudet näyttävätkin kasautuvan ns. neljänteen ja viidenteen ikään. Eloisa ikä - ohjelman koordinaatio teki sosiaali- ja terveysalan järjestöjen johtajille kyselyn, jossa heiltä tiedusteltiin esteitä ikäihmisen psykososiaaliselle hyvinvoinnille. Tutkimusten ja järjestökyselyn (Heinola & Helo 2012) mukaan ikäihmisten hyvää arkea vaikeuttavat osallistavan ja mielekkään tekemisen puute, ympäristön ja liikkumisen hankaluus, yhteiskunnan kielteiset asenteet, yksinäisyys ja koetun elämänlaadun heikentyminen ja palvelujen sekä ennalta ehkäisevän toiminnan riittämättömyys. Osallistavan ja mielekkään toiminnan puute Yhtenä esteenä kyselyssä nähtiin osallistavan toiminnan puute. Puutetta nähtiin olevan mielekkäästä tekemisestä sekä iäkkään omasta yhteisöstä. Aistivammaisten osalta esiin nousi ryhmätoimintaan osallistumisen vaikeus. Kun ihminen ei näe tai kuule normaalisti, hänen on hankala osallistua toimintaan. Osallistavan toiminnan puutteeseen nähtiin myös vaikuttavan kansalaisten toimintamahdollisuuksien heikentäminen kuten esimerkiksi järjestöille suunnattujen toiminta- ja kokoontumistilojen maksullisuus. (Heinola & Helo 2012) Ympäristön ja liikkumisen hankaluus Kyselyn (Heinola & Helo 2012) mukaan liikkumisen ongelmat koskettivat monia ja ne nähtiin esteenä iäkkäiden psykososiaaliselle hyvinvoinnille. Joukkoliikenteen toimimattomuus tai puuttuminen koko- 15
Eloisa ikä avustusohjelma Rifin vuosikokous 18.4.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola reija.heinola@vtkl.fi
Eloisa ikä avustusohjelma Rifin vuosikokous 18.4.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola reija.heinola@vtkl.fi Eloisa Ikä - Livfullt Liv - Active Age Raha-automaattiyhdistyksen avustusohjelma 2012-2017, joka
LisätiedotEloisa ikä -ohjelma-asiakirja
Eloisa ikä -ohjelma-asiakirja 2017 Sisältö 1. OHJELMAN TAVOITTEET... 3 1.1 Ohjelman tavoitteet... 3 1.2 Kohderyhmät... 3 2. OHJELMAN TOTEUTUS... 4 2.1 Ohjelman rakenne ja koordinointi... 4 2.2 Kehittämistyön
LisätiedotEloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo
Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo etunimi.sukunimi@vtkl.fi Esityksen sisältö Koordinaatiossa tapahtunutta
LisätiedotEloisa ikä. RAY:n avustusohjelma ikäihmisten hyvän arjen puolesta 2012 2017
Eloisa ikä RAY:n avustusohjelma ikäihmisten hyvän arjen puolesta 2012 2017 1 Eloisa ikä ikäihmisten avustusohjelma RAY:n avustusohjelmassa tuetaan yli 60-vuotiaita ikäihmisiä eri elämänvaiheissa ja elämän
LisätiedotVanhustyön Keskusliitto Ry / Eloisa ikä ohjelman koordinaatio. Eloisa ikä ohjelma (2012-2017)
Vanhustyön Keskusliitto Ry / Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Eloisa ikä ohjelma (2012-2017) Reija Heinola, Katja Helo 20.2.2012 Sisältö 1 Johdanto... 3 2 Ikäihmisten hyvä arki... 3 2.1 Toimijuus... 4
LisätiedotEloisa ikä -ohjelma-asiakirja. 20.1.2014 Raha-automaattiyhdistys ja Vanhustyön keskusliitto ry / Eloisa ikä -ohjelman koordinaatio
Eloisa ikä -ohjelma-asiakirja 20.1.2014 Raha-automaattiyhdistys ja Vanhustyön keskusliitto ry / Eloisa ikä -ohjelman koordinaatio Sisältö Eloisa ikä avustusohjelma... 3 1 Taustaa... 3 Ohjelman tavoitteet...
LisätiedotEloisa ikä -ohjelma-asiakirja
Eloisa ikä -ohjelma-asiakirja 2015 Sisältö 1. OHJELMAN TAVOITTEET... 2 1.1 Ohjelman tavoitteet... 2 1.2 Kohderyhmät... 3 2. OHJELMAN TOTEUTUS... 3 2.1 Ohjelman rakenne ja koordinointi... 3 2.2 Kehittämistyön
LisätiedotRAY:n Eloisa ikä -avustusohjelma 2012 2017 Kuntamarkkinat 10.9.2014 Tietolinja
RAY:n Eloisa ikä -avustusohjelma 2012 2017 Kuntamarkkinat 10.9.2014 Tietolinja Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Vanhustyön keskusliitto ry reija.heinola@vtkl.fi 1 Eloisa ikä Livfullt liv - Movdegis ahkki
LisätiedotVanhustyön Keskusliitto Ry / Eloisa ikä ohjelman koordinaatio. Eloisa ikä ohjelma ( )
Vanhustyön Keskusliitto Ry / Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Eloisa ikä ohjelma (2012-2017) Reija Heinola, Katja Helo 20.2.2012 Sisältö 1 Johdanto... 3 2 Ikäihmisten hyvä arki... 3 2.1 Toimijuus... 4
LisätiedotAikuisten yhteisen vastuun vahvistaminen
Ohjelma-asiakirja 1 (12) Emma ja Elias -avustusohjelma 1 Taustaa Emma & Elias -avustusohjelman (2012 2017) avulla kehitetään, vahvistetaan ja monipuolistetaan yleishyödyllisille järjestöille soveltuvia
LisätiedotProjektit muuttavat käsitystä vanhuudesta Vau, mikä vanhuus! 18.10.2013
Projektit muuttavat käsitystä vanhuudesta Vau, mikä vanhuus! 18.10.2013 Eloisa ikä -ohjelma Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Vanhustyön keskusliitto ry reija.heinola@vtkl.fi 1 Eloisa ikä Livfullt liv Movdegis
LisätiedotRAY:n Eloisa ikä ohjelma ikäihmisten hyvää arkea tukemassa Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma vauhtiin! Säätytalo
RAY:n Eloisa ikä ohjelma ikäihmisten hyvää arkea tukemassa Ikätyneiden asumisen kehittämisohjelma vauhtiin! 27.9.2013 Säätytalo Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Vanhustyön keskusliitto ry reija.heinola@vtkl.fi
LisätiedotIkäihmisten mielenterveysongelmien ennaltaehkäisy ja psyykkisen hyvinvoinnin edistäminen
Ikäihmisten mielenterveysongelmien ennaltaehkäisy ja psyykkisen hyvinvoinnin edistäminen Miten järjestöjen kehittämiä hyviä käytäntöjä voidaan edistää? Marja Saarenheimo FT, Vanhempi tutkija Vanhustyön
LisätiedotKYKYVIISARI-keskeiset käsitteet. Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU
KYKYVIISARIkeskeiset käsitteet KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU www.ttl.fi 2 Mitä työkyky on? Työkyky rakentuu
LisätiedotEtsivä vanhustyö, mitä se on? Anu Kuikka Suunnittelija Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry Etsivä mieli projekti
Etsivä vanhustyö, mitä se on? Anu Kuikka Suunnittelija Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry Etsivä mieli 2012-2016 -projekti Etsivä vanhustyö on Yhteisölähtöistä ja sosiaalista toimintaa, jolla tavoitetaan
LisätiedotEloisa ikä -ohjelman esittely ja poimintoja hankkeista Vanhustyön vastuunkantajat Finlandia-talo 15.5.2014
Eloisa ikä -ohjelman esittely ja poimintoja hankkeista Vanhustyön vastuunkantajat Finlandia-talo 15.5.2014 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Vanhustyön keskusliitto ry reija.heinola@vtkl.fi 1 Vanhustyön keskusliitto
LisätiedotEloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista. Tutkimusraportti
Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista Tutkimusraportti Tutkimuksen toteutus Tämän tutkimuksen tilaajina ovat Vanhustyön keskusliiton Eloisa ikä -ohjelmakoordinaatio
LisätiedotIkäihmisten parempi osallisuus, toiminnallisuus ja kotona selviytyminen. Birgitta Bakker
Ikäihmisten parempi osallisuus, toiminnallisuus ja kotona selviytyminen Birgitta Bakker 19.11.2018 KANTO-hanke 2018-2021 Omakotisäätiö hallinnoi Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskuksen STEAN:n
LisätiedotIkääntyminen ja henkiset voimavarat
Ikääntyminen ja henkiset voimavarat Agronomiliiton tilaisuus 5.11.2013 Vuoden psykologi Toimialapäällikkö, PsT Sirkkaliisa Heimonen Ikäinstituutti Ikäinstituutti - hyvän vanhenemisen asiantuntija Tehtävänä
LisätiedotMIKSI VAIKUTTAVUUTTA? Vaikuttavuusvalmentamo 29.10
MIKSI VAIKUTTAVUUTTA? Vaikuttavuusvalmentamo 29.10 AVUSTUSOSASTO RAY 25.10.2016 2 LAKISÄÄTEINEN TEHTÄVÄ Laki raha-automaattiavustuksista 21. Rahaautomaattiyhdistyksen on sopivalla tavalla seurattava myönnettyjen
LisätiedotSosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu
Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu Alueellinen ohjelmapäällikkö Jouko Miettinen Itä- ja Keski-Suomen alueellinen johtoryhmä KASTE-ohjelman
LisätiedotHaastavat elämäntilanteet Mitä tiedämme ja mitä voimme tehdä? Elisa Tiilikainen, VTT, tutkijatohtori, Itä- Suomen yliopisto
Haastavat elämäntilanteet Mitä tiedämme ja mitä voimme tehdä? Elisa Tiilikainen, VTT, tutkijatohtori, Itä- Suomen yliopisto Esityksen sisältö Millaisia haastavia elämäntilanteita voimme paikantaa ikääntyvien
LisätiedotIKÄIHMISET YHTEISKUNNASSA: kohti arjen osallisuutta
AIJJOOS-HANKE Päätösseminaari 21.11.2012 IKÄIHMISET YHTEISKUNNASSA: kohti arjen osallisuutta Jyrki Jyrkämä Sosiaaligerontologia, sosiologia Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Jyväskylän yliopisto
LisätiedotRAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä
RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä Muutos 26! Projektien rahoituskanavat ja välityömarkkinat 2014 28.1.2014 Pori 27.1.2014 1 Esityksen rakenne RAY kansalaisjärjestötoiminnan mahdollistajana
LisätiedotIkäihmisten elämänlaatu ja toimintamahdollisuudet
Ikäihmisten elämänlaatu ja toimintamahdollisuudet Kati Närhi, Sirpa Kannasoja ja Mari Kivitalo, JYU Sari Rissanen, Elisa Tiilikainen, Hanna Ristolainen, Tuula Joro ja Anneli Hujala, UEF Osahankkeen tavoite
LisätiedotAktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra
Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara - mahdollisuus - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja terveimpiä - Vapaaehtoistyöhön ja -toimintaan osallistumiseen
LisätiedotJÄRJESTÖT JA KASTE. Järjestöjen liittymäpintoja Sosiaali- ja terveydenhuollon kansalliseen kehittämisohjelmaan
JÄRJESTÖT JA KASTE Järjestöjen liittymäpintoja Sosiaali- ja terveydenhuollon kansalliseen kehittämisohjelmaan MIKÄ ON KASTE? Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma (Kaste 2012 2015)
LisätiedotKuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa
Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Työpaja ammattikorkeakouluille ja sidosryhmille kuntousalan koulutuksesta 27.5.2014 Johtaja Päivi Voutilainen Sosiaali- ja terveysministeriö
LisätiedotRAY:n avustusstrategia ja rahoitusmahdollisuudet
RAY:n avustusstrategia ja rahoitusmahdollisuudet Museoista hyvinvointia ja terveyttä -ajankohtaisseminaari 28.3.2011 Sari Miettunen, tiimivastaava, RAY Lainsäädäntö Avustusten myöntämisestä on säädetty
LisätiedotYstäväpiiri-toiminta: koetusta yksinäisyydestä kohti yhteenkuuluvuutta
Ystäväpiiri-toiminta: koetusta yksinäisyydestä kohti yhteenkuuluvuutta 9.11.2017 Laura Rautiainen Alueohjaaja, Länsi-, ja Sisä-Suomi, Lounais-Suomi Twitter @RautiainenLaura sähköposti: laura.rautiainen@vtkl.fi
LisätiedotTOIVEET, ODOTUKSET JA KOKEMUKSET ELÄKEPÄIVISTÄ
TOIVEET, ODOTUKSET JA KOKEMUKSET ELÄKEPÄIVISTÄ Hopeakirstu-projekti hyvinvoinnin edistäjänä Marja-Leena Heikkilä Opinnäytetyö Hyvinvointipalvelut Geronomikoulutus 2018 Opinnäytetyön tarkoitus ja tavoite
LisätiedotPalveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa
Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa Sara Haimi-Liikkanen /Kehittämiskoordinaattori Tarja Viitikko / Projektikoordinaattori KASTE / Kotona kokonainen elämä / Etelä-Kymenlaakson
LisätiedotYksi elämä -terveystalkoot
Yksi elämä -terveystalkoot Yksi elämä 2012 2017 Yksi elämä -terveystalkoiden tavoitteena on terveempi Suomi! Vuonna 2012 Aivoliitto, Diabetesliitto ja Sydänliitto käynnistivät yhteiset terveystalkoot,
LisätiedotOikeat palvelut oikeaan aikaan
Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä
LisätiedotOivaltava päivät. 3.6.2015 Hotelli Arthur, Helsinki. Avustus/Anne Kukkonen, 2.6.2015 1
Oivaltava päivät 3.6.2015 Hotelli Arthur, Helsinki Avustus/Anne Kukkonen, 2.6.2015 1 Esityksen sisältö Avustukset vuodelle 2015 Omaishoidon avustaminen Tavoitealueet ja teemarahoitus Yksinäisyys- teema
LisätiedotMuistiohjelman eteneminen
Kansallinen muistiohjelma: tavoitteena muistiystävällinen Suomi Pirkanmaan kunnille tehdyn kyselyn tuloksia Kirsti Kuusterä Asiantuntija, Muistiliiton muistiohjelmatoiminta Sihteeri, STM:n muistiohjelman
LisätiedotSTM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet
STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet Gerontologisen kuntoutuksen seminaari 23.9.2011 Kehitysjohtaja Klaus Halla Sosiaali- ja terveysministeriö Missä toimimme 2010-luvulla Globalisaatio
LisätiedotKinnula, Pihtipudas ja Viitasaari elinvoimapaja
Kinnula, Pihtipudas ja Viitasaari elinvoimapaja 2.4.2019 Kuinka meillä voidaan? Hyvinvoinnin tila ja hyvinvointikertomukset kunnissamme Nina Peränen, hyvinvointikoordinaattori KSSHP Terveys WHO: täydellisen
LisätiedotAjankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko
Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ikäihmisten palvelujen kehittämistä linjaavat Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten
LisätiedotSenioriKaste Lapin JOHTAJAT PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ LEILA MUKKALA
SenioriKaste Lapin toiminnallinen osakokonaisuus JOHTAJAT 9.4.2015 PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ LEILA MUKKALA Vanhuspalvelulaki Kunnalla on velvollisuus lli järjestää j hyvinvointia, i terveyttä, toimintakykyä ja
LisätiedotElämänote - ikäihmisten elämänhallinnan tukemisen avustusohjelma
Elämänote - ikäihmisten elämänhallinnan tukemisen avustusohjelma 1 Elämänote peruslähtökohdat Elämänote-avustusohjelman tarkoituksena on tukea ikäihmisten kotona asumista ja lisätä heidän osallisuuttaan
LisätiedotKansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen
Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen Valtakunnallinen vertaistoiminnan koulutus 1 Mona Särkelä-Kukko 18.10.2013 1 Sisältö 1. Osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen
LisätiedotAvustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille
Avustustoiminta Vapaaehtoistoiminnan avustamisen periaatteet tarkentavia ohjeita hakijoille sisällysluettelo Taustaa...3 Vapaaehtoistoiminnan avustamisesta...3 Esimerkkejä linjausten mukaisista vapaaehtoistoiminnan
LisätiedotRisto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)
Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee
LisätiedotIkäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme
Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme Minna-Liisa Luoma 1 Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä
LisätiedotYHDESSÄ MUKANA OSAPROJEKTIT
YHDESSÄ MUKANA OSAPROJEKTIT Helsinki, Lahti Parkano, Rovaniemi Savonlinna ja Hämeenlinna 1 Helsingin osaprojekti 1/2 Toiminnan tarve: Kansalaistoiminnan kehittäminen Lisää yhteisöllistä toimintaa, toiminta-
LisätiedotSENIORIASUMISEN SEMINAARI, JYVÄSKYLÄ
SENIORIASUMISEN SEMINAARI, JYVÄSKYLÄ 14.10.2016 AVUSTUSOSASTO HILPPA TERVONEN 14.10.2016 2 AVUSTUSMÄÄRÄRAHAN KÄYTTÖ 2016-2019 RAY:N AVUSTUSTOIMINNAN LINJAUSTEN TAVOITEALUEIDEN MUKAISESTI (MILJ. EUROA)
LisätiedotLöydettynä yksin asuvat ikäihmiset ja etsivä vanhustyö. Minna Pietilä
Löydettynä yksin asuvat ikäihmiset ja etsivä vanhustyö Minna Pietilä 8.11.18 MIKSI tehdä etsivää vanhustyötä?! Etsitään ja tuetaan vaikeissa elämäntilanteissa olevia ikäihmisiä, jotka ovat palvelujen
LisätiedotMiksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?
Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri osastopäällikkö Helsingin kaupunki sosiaali- ja terveysvirasto sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut
LisätiedotARVIOINTISUUNNITELMA
1 VERKOTTAJA 2013 2016 -projekti - Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua ARVIOINTISUUNNITELMA 2 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet
LisätiedotSote ammattilainen ennaltaehkäise ja toimi asiakasta kuullen. POPmaakunta
Sote ammattilainen ennaltaehkäise ja toimi asiakasta kuullen Harrastukset Aikaa on Mielekäs tekeminen Edullisia harrasteita Työhistoria /voimavara Toimivan arjen kannalta uusien taitojen opettelu Ikäyliopisto
LisätiedotPalveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet?
Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet? Kotona kokonainen elämä, Hyvinkää6.9.2013 Sirpa Andersson, erikoistutkija VTT, THL, ikäihmisten palvelut -yksikkö 1 Esittelen: vanhuspalvelulakia
LisätiedotMielekästä ikääntymistä
Mielekästä ikääntymistä Koko kylä huolehtii vastuu ikääntyvistä kuuluu kaikille Psykologi Mervi Fadjukov Alueelliset mielenterveys-ja päihdepalvelut PHHYKY 20.3.2019 Vanhuus yksi elämänvaihe Yksilöllinen
LisätiedotYhdessä olemme enemmän
Yhdessä olemme enemmän Ystäväpiiri-toiminta vähentää yksinäisyyttä ja vahvistaa toimintakykyä Veljeskotipäivät 1. 2.10.2015 Anu Jansson Vanhempi suunnittelija, toimintaterapeutti, TtM Vanhustyön keskusliitto
LisätiedotIkääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto
Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2011 lopussa
LisätiedotRAHA-AUTOMAATTIYHDISTYS
Ohjelma-asiakirja 1 (18) Emma ja Elias -avustusohjelma Taustaa Emma & Elias -avustusohjelman (2012 2017) avulla kehitetään, vahvistetaan ja monipuolistetaan yleishyödyllisille järjestöille soveltuvia toimintatapoja
LisätiedotRAY TUKEE HYVIÄ TEKOJA. Niina Pajari Kuusankoski
RAY TUKEE HYVIÄ TEKOJA Niina Pajari 17.11.16 Kuusankoski RAY, VEIKKAUS JA FINTOTO YHDISTYVÄT UUDEKSI RAHAPELIYHTIÖKSI -> UUSI RAHAPELIYHTIÖ VEIKKAUS VASTAA VAIN RAHAPELITOIMINNASTA, EIKÄ KÄSITTELE AVUSTUKSIA
LisätiedotHyvä läheisyhteistyö ja sen merkitys hyvä elämän mahdollistajana Askeleita aikuisuuteen seminaari 28.11.2014
Hyvä läheisyhteistyö ja sen merkitys hyvä elämän mahdollistajana Askeleita aikuisuuteen seminaari 28.11.2014 Eija Stengård, johtava psykologi Mielenterveys- ja päihdepalvelut Tampereen kaupunki Omaisten
LisätiedotEloisa mieli -tutkimus/ Kommenttipuheenvuoro 25.9.2014. Marja Saarenheimo, FT, tutkija Vanhustyön keskusliitto/eloisa ikä
Eloisa mieli -tutkimus/ Kommenttipuheenvuoro 25.9.2014 Marja Saarenheimo, FT, tutkija Vanhustyön keskusliitto/eloisa ikä 1 Asenteet Ilmentävät tunne- ja arvopohjaista suhtautumista johonkin sosiaaliseen
LisätiedotTurvallisuus osana hyvinvointia
Turvallisuus osana hyvinvointia Päijät-Hämeen sosiaalipoliittinen foorumi 12.5.2009 Marjaana Seppänen marjaana.seppanen@helsinki.fi Hyvinvointi ja turvallisuus Hyvinvointi ja turvallisuus Hyvinvointi =
LisätiedotTurun Kaupunkilähetys ry
Turun Kaupunkilähetys ry Perustettu vuonna 1880. Toiminta pohjautuu kristillis-sosiaalisiin arvoihin. Tavoitteena on syrjäytymisen ehkäisy, yksinäisyyden kokemuksen lievittäminen ihmisten omia voimavaroja
LisätiedotAvaimia järjestötoiminnan tuloksellisuuteen. Elina Varjonen, STEA. Kunta-järjestötyö on kaikkien etu Turku
Avaimia järjestötoiminnan tuloksellisuuteen Elina Varjonen, STEA Kunta-järjestötyö on kaikkien etu Turku 6.2.2018 7.2.2018 1 2 7.2.2018 Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen osana sosiaali- ja terveydenhuollon
LisätiedotEmma ja Elias -avustusohjelma
Emma ja Elias -avustusohjelma 1 Taustaa Emma & Elias -avustusohjelman (2012 ) avulla kehitetään, vahvistetaan ja monipuolistetaan yleishyödyllisille järjestöille soveltuvia toimintatapoja lasten ja lapsiperheiden
LisätiedotIka ihmisten kotihoidon kehitta minen - matkalla kohti tulevaa
Ika ihmisten kotihoidon kehitta minen - matkalla kohti tulevaa Työhyvinvointi ja johtaminen kotihoidossa seminaari 7.10.2014 Etelä-Suomen ikäihmisten palvelujen kehittämisohjelma Hankejohtaja Katariina
LisätiedotJärjestökumppanuus ja RAY:n rahoitus Kaste-ohjelmaa tukemassa
Järjestökumppanuus ja RAY:n rahoitus Kaste-ohjelmaa tukemassa Lasten, nuorten ja perheiden palveluja uudistetaan Työseminaari Mikkeli, MAMK-kampus 20.3.2013 Avustusosasto, Anne-Mari Tuominiemi, 20.3.2013
LisätiedotKeuruu, Multia ja Petäjävesi elinvoimapaja
Keuruu, Multia ja Petäjävesi elinvoimapaja 26.3.2019 Kuinka meillä voidaan? Hyvinvoinnin tila ja hyvinvointikertomukset kunnissamme Nina Peränen, hyvinvointikoordinaattori KSSHP Terveys WHO: täydellisen
LisätiedotMITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT?
MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 19.3.2010 Helsinki Jussi Merikallio johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Sosiaali- ja terveyspalvelujen lähivuosien haasteet
LisätiedotLasten ja perheiden hyvinvointiloikka
Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,
LisätiedotTäyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille
Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille TÄYTTÄ ELÄMÄÄ ELÄKKEELLÄ / copyright Suomen Punainen Risti 1 Täyttä elämää eläkkeellä -hanke
LisätiedotHyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palveluverkko. Riitta Salunen Koordinointipäällikkö PSHP / PETE
Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palveluverkko Riitta Salunen Koordinointipäällikkö PSHP / PETE Hoitoketju/palveluverkkotyö Pirkanmaalla Hoitoketjuja on tehty Pirkanmaalla vuodesta 2005 alkaen. Terveysportissa
LisätiedotAjankohtaista hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä
Ajankohtaista hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Tallink Silja, 11.5.2017 Anne Taulu, Ylitarkastaja, FT, TtM, sh Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen Lounais-Suomen aluehallintovirasto 1 Hyvinvoinnin
LisätiedotOivaltava-hankepoliklinikka 15.5.2014
Oivaltava-hankepoliklinikka 15.5.2014 OmaisOiva-toiminta paikallisyhdistyksissä Merja Kaivolainen, koulutus- ja kehittämispäällikkö OmaisOiva-toiminta on Omaishoitajat ja läheiset -liitto ry:n ja paikallisyhdistysten
LisätiedotKotona asumisen järjestäminen ja palveluohjaus. Rauha Heikkilä Kehittämispäällikkö, TtM Ikäihmisten palvelut -yksikkö Rovaniemi
Kotona asumisen järjestäminen ja palveluohjaus Rauha Heikkilä Kehittämispäällikkö, TtM Ikäihmisten palvelut -yksikkö Rovaniemi 16.11.2011 Jäsentely Ikääntyminen Suomessa Kotona asuminen Iäkkäiden kokemuksia
LisätiedotPidetään huolta lapsista
Pidetään huolta lapsista Emma & Elias -avustusohjelma 1/12 2014 Väestöliitto: Perheaikaa.fi -verkkopalvelu Marttaliitto/Marthaförbundet: Lapsiperheiden arjen tukeminen Pesäpuu ry: Sisukas sijoitettu lapsi
LisätiedotIhmisen ääni kuuluviin osallisuushanke Salli osallisuuden edistäjänä
Ihmisen ääni kuuluviin osallisuushanke Salli osallisuuden edistäjänä Salli osallisuus! 24.11.2011 Anne Pyykkönen projektipäällikkö osallisuushanke Salli Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys ry - Hallinnointi
Lisätiedotikääntyessä FT, tutkija Vanhustyön keskusliitto
Yhteiskunta ja ihmisen osallisuus ikääntyessä Marja Saarenheimo FT, tutkija Vanhustyön keskusliitto Tämän alustuksen kysymykset 1. Millainen elämänvaihe vanhuus on nyky- käsitysten t mukaan? 2. Mistä iäkkään
LisätiedotTOIMIA-suositukset tukevat ikäpalvelulain toimeenpanoa
TOIMIA-suositukset tukevat ikäpalvelulain toimeenpanoa Matti Mäkelä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos TOIMIA-seminaari TOIMIA Ikäpalvelulain tukena Suositus iäkkään henkilön palvelutarpeen arviointiin Toimintakyvyn
LisätiedotLiikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?
Liikkuva Tuki Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Matti Järvinen Porin perusturva Psykososiaalisten palvelujen
LisätiedotSisällys. 1 Yleistä ikääntymisestä 18 Marja Saarenheimo. 2 Ikääntyneiden psykoterapeuttisen työn 56 puitteista ja lähtökohdista Hannu Pajunen
5 Sisällys Johdanto 11 Sirkkaliisa Heimonen, Hannu Pajunen 1 Yleistä ikääntymisestä 18 Marja Saarenheimo Elämänkulku ja vanheneminen 21 Itsesäätely ja toimijuus ikääntyessä 25 Kognitiivisen vanhenemisen
LisätiedotAlueAvain-päivä. Tampere 13.2.2013 Kajaani 21.2.2013. Anne Kukkonen, 13.2.2013 1
AlueAvain-päivä Tampere 13.2.2013 Kajaani 21.2.2013 Anne Kukkonen, 13.2.2013 1 Esityksen sisältö Hakemuksen käsittelyprosessi Avustuslajit RAY:n avustusohjelmat Seuranta Valvonta RAY:n kiertueet Yhdistysten
LisätiedotYmpäristöön säilötty muisti auttaa selviytymään arjessa. Kouvolan seudun Muisti ry Dos. Erja Rappe
Ympäristöön säilötty muisti auttaa selviytymään arjessa Kouvolan seudun Muisti ry 14.2.2017 Dos. Erja Rappe 9.2.2017 Al Esityksen sisältö Ympäristö ja hyvinvointi Muistisairaalle tärkeitä ympäristötekijöitä
LisätiedotToimintakyky. Toimiva kotihoito Lappiin , Heikki Alatalo
Toimintakyky Toimiva kotihoito Lappiin 10.4.2018, 19.4.2018 Mitä toimintakyky on? Mitä ajatuksia toimintakyky käsite herättää? Mitä toimintakyky on? Toimintakyky tarkoittaa ihmisen fyysisiä, psyykkisiä
LisätiedotVäestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet
Väestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet Hyvä ikääntyminen mahdollisuuksien Seinäjoella seminaari, 6.9.2010 Peruspalveluministeri Paula Risikko TAVOITTEET
LisätiedotIkääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tilannekatsaus
Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tilannekatsaus Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman 2013-2017 väliseminaari, 16.12.2015, Finlandia talo, Helsinki ohjelmapäällikkö Sari Hosionaho, FT Taustaa
LisätiedotMalleja valinnanvapauden lisäämiseksi
Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen
LisätiedotHopealuuppi. Tornion etsivän Seniorityön toimintamalli
Hopealuuppi Tornion etsivän Seniorityön toimintamalli 2016-2018 Etsivä Seniorityö Etsivää seniorityötä ei Suomessa ole määritelty, mutta sen määrittelyssä voidaan soveltaa etsivän nuorisotyön määritelmää
LisätiedotIkääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto
Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2011
LisätiedotHyvinvoitityö kuntien vahvuudeksi - seminaari Vuokatti, Katinkulta
Hyvinvoitityö kuntien vahvuudeksi - seminaari 28.9.2017 Vuokatti, Katinkulta Maire Ahopelto, kuntayhtymän johtaja, sairaanhoitopiirin johtaja, sote - ja maakuntauudistuksen valmisteluryhmän varapuheenjohtaja
LisätiedotPuhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT
Puhe, liike ja toipuminen Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe liike toipuminen? 2.9.2014 Hätönen H 2 Perinteitä ja uusia näkökulmia Perinteinen näkökulma: Mielenterveyden ongelmien hoidossa painotus
LisätiedotYKSINÄISYYS. VTT Hanna Falk, tutkija HelsinkiMissio
YKSINÄISYYS VTT Hanna Falk, tutkija HelsinkiMissio HELSINKIMISSIO HelsinkiMissio on sosiaalialan järjestö, joka toimii seniorityön, nuorten kriisityön, lapsiperheiden ja erityisryhmien parissa. Järjestön
LisätiedotJärjestötoimintaan osallistuminen vahvistaa hyvinvointia? Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen tutkimusohjelman (MIPA) tutkimustuloksia.
Järjestötoimintaan osallistuminen vahvistaa hyvinvointia? Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen tutkimusohjelman (MIPA) tutkimustuloksia. Osallisuus ja toimijuus Järjestöjen työn merkitys ja vaikuttavuus
LisätiedotToimiva kotihoito Lappiin -monipuoliset tuen muodot kotona asumiseen
Toimiva kotihoito Lappiin -monipuoliset tuen muodot kotona asumiseen Ajankohtaiset asiat Syksyn verkoston päivämäärät: 26.10 Jatketaan tämän kerran teemoja 14.11. Rovaniemen kaupungin kotikuntoutuksen
LisätiedotEmma & Elias -avustusohjelma. Järjestöjen lasten suojelun maajoukkue
Emma & Elias -avustusohjelma Järjestöjen lasten suojelun maajoukkue Yksi ohjelma, monta tarkoitusta Järjestöjen tekemään hyvää työtä esiin Ray:n aseman tukeminen Tulosten ja vaikutusten vahvistaminen Lapsen
LisätiedotMitä Suomessa tapahtuu lasten ja perheiden hyvinvoinnin kehittämisen alueella?
Mitä Suomessa tapahtuu lasten ja perheiden hyvinvoinnin kehittämisen alueella? Raha-automaattiyhdistyksen (RAY) avustusohjelma Emma & Elias 2012-2017 Kansallinen sosiaali- ja terveysalan kehittämisohjelma
LisätiedotMuistikylä projekti
Muistikylä projekti 2016-2018 Projektiesittely 42 -seminaari, 26.4. 2017 Maija Haapakoski Salon Muistiyhdistys ry Muistikylä-projekti 2016-2018 Yhä useampi muistisairas elää kotona, taloyhtiössään ja lähiympäristössään
LisätiedotMiksi tarvittaisiin seniorien toimintakeskus? Seniorien toiminnat ja Elinvoimaa ikääntyville -kehitysohjelma. Kristiina Mustakallio 28.4.
Miksi tarvittaisiin seniorien toimintakeskus? Seniorien toiminnat ja Elinvoimaa ikääntyville -kehitysohjelma Kristiina Mustakallio Taustana väestönkehitys Espoossa 2014-2016 suhteellisesti kasvu on nopeinta
LisätiedotPALOMA- projekti 2013-2015
Toimintamalli ikääntyvien maahanmuuttajien hyvinvoinnin lisäämiseksi ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi Jyvässeudulla asuinalueittain PALOMA- projekti 2013-2015 PÄÄTAVOITE Pysyvän asuinalueittaisen toimintamallin
LisätiedotETSIVÄ OMAISTYÖ MALLI
ETSIVÄ OMAISTYÖ MALLI Huoli puheeksi ikääntyvän omaisasia sanoiksi OPAS AMMATTILAISILLE Sain toivoa tulevaan. Oli helpottavaa, kun sai purkaa pahaa oloa. Vahvistui ajatus, että itsestä täytyy pitää huolta.
LisätiedotKuntien toiminta ja ennakointi ikääntyneiden kotona asumisen tukemisessa ja elinympäristöjen kehittämisessä
Kuntien toiminta ja ennakointi ikääntyneiden kotona asumisen tukemisessa ja elinympäristöjen kehittämisessä 6.4.2017 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ym.fi Ikääntyneiden asumisen
LisätiedotIäkkäiden ja muistisairaiden arjen turvallisuus - Osallistava Turvallisuus Erityisryhmille
Iäkkäiden ja muistisairaiden arjen turvallisuus - Osallistava Turvallisuus Erityisryhmille Tarja Ojala Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö Pelastusopiston tutkijatapaaminen 2018 Kuopio 11.6.2018 Tutkimuksen
Lisätiedot