Eloisa ikä -ohjelma-asiakirja Raha-automaattiyhdistys ja Vanhustyön keskusliitto ry / Eloisa ikä -ohjelman koordinaatio

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Eloisa ikä -ohjelma-asiakirja. 20.1.2014 Raha-automaattiyhdistys ja Vanhustyön keskusliitto ry / Eloisa ikä -ohjelman koordinaatio"

Transkriptio

1 Eloisa ikä -ohjelma-asiakirja Raha-automaattiyhdistys ja Vanhustyön keskusliitto ry / Eloisa ikä -ohjelman koordinaatio

2 Sisältö Eloisa ikä avustusohjelma Taustaa... 3 Ohjelman tavoitteet... 3 Kohderyhmä Eloisa ikä -avustusohjelman toteutus Ohjelman rakenne ja koordinointi Avustuksen hakeminen ja ohjelman hankkeille tarjottava kehittämistyön tuki... 5 Avustuksen hakeminen Avustusehdotus ja -päätös Vanhustyön keskusliiton koordinaation tarjoama tuki Ohjelman seuranta ja arviointi... 7 RAY:n rooli ja tehtävät seurannassa ja arvioinnissa... 7 Vanhustyön keskusliiton rooli ja tehtävät seurannassa ja arvioinnissa... 7 Ohjelmassa mukana olevien projektien ja toimintojen tehtävät Viestintä Sidosryhmät ja verkostoiminen Yhteystiedot Eloisan iän taustaa IKÄIHMISEN HYVÄ ARKI Toimijuus Toimintakyky Osallisuus Ympäristö IKÄIHMISTEN HYVÄÄ ARKEA VAIKEUTTAVIA TEKIJÖITÄ Osallistavan ja mielekkään toiminnan puute Ympäristön ja liikkumisen hankaluus Yhteiskunnan asenteet Yksinäisyys Koetun elämänlaadun heikkeneminen Sairaudet Psykososiaalisen tuen riittämättömyys HYVÄN ARJEN TUKEMINEN

3 Eloisa ikä avustusohjelma 1 Taustaa Eloisa ikä -ohjelman lähtökohtana ovat ihmisten omat voimavarat, vahvuudet ja elämänkokemus sekä näkemys omasta arjesta. Ohjelman päämääränä on luoda edellytyksiä ikäihmisten hyvälle arjelle ikääntymisen eri vaiheissa, myös elämän nivelkohdissa kuten esimerkiksi eläkkeelle jäädessä, toimintakyvyn heiketessä, aistivammojen, vakavan sairastumisen, läheisen kuoleman tai omasta kodista muuton yhteydessä. Ohjelman tavoitteet Eloisa ikä -ohjelman tavoitteina on: 1. Mahdollisuuksien ja edellytysten luominen ikäihmisten osallisuudelle ja mielekkäälle tekemiselle 2. Paikallisten yhteistyömallien kehittäminen o ikäihmisten hyvinvoinnin vahvistamiseen o arjessa selviytymistä uhkaavien ongelmien tunnistamiseen ja varhaiseen välittämiseen o ongelmia kohdanneiden auttamiseen 3. Yhteiskunnan ja kansalaisten asenteisiin vaikuttaminen myönteisen ikäidentiteetin vahvistamiseksi Ohjelman tarkoituksena on vahvistaa kehittämistyön tulosten ja vaikutusten aikaansaamista ja esille nostamista. Lisäksi ohjelma nostaa esille ikäihmisten parissa tehtävää järjestötyötä ja sen mahdollisuuksia laajalti hyvinvoinnin ja toimijuuden edistämisessä. Kohderyhmä Avustusohjelman kohderyhmänä ovat - yli 60-vuotiaat - Aktiiviset ja toimintakykyiset ikäihmiset, jotka haluavat antaa panostaan vapaaehtoistoimintaan ja ylläpitää toimintakykyään - Riskiryhmiin kuuluvat ikäihmiset, joiden kohdalla toimintakyvyn ennakoidaan heikkenevän, jos ei tehdä mitään - Ongelmia kohdanneet ikäihmiset 2 Eloisa ikä -avustusohjelman toteutus Avustusohjelmaa rahoittaa Raha-automaattiyhdistys (RAY), ja koordinoinnista vastaa Vanhustyön keskusliitto (VTKL). Ohjelman kehittämistoiminta toteutuu järjestöjen hankkeissa, ja ne muodostavat yhteisen verkoston ja kehittämisalustan. Ohjelmaan osallistuvat järjestöt toteuttavat käytännön kehittämistyötä ja toimintoja yhteistyössä paikallisten toimijoiden kanssa. Oleellista on, että ohjelmassa mukana olevat järjestöt verkostoituvat sekä keskenään että kuntien eri toimialojen, eri järjestöjen, seurakuntien, yritysten tai muiden toiminnan kannalta relevanttien tahojen kanssa. Järjestöjen keskinäinen verkostoituminen antaa mahdollisuuden oman toiminnan vertaisarviointiin, hyvien käytäntöjen levittämiseen sekä asiantuntijuuden ja osaamisen jakamiseen ja yhteiseen oppimiseen. Paikallinen verkostoituminen tehostaa toimintaa ja parantaa toiminnan laatua ikäihmisen ja hänen perheensä näkökulmasta. Keskeistä ohjelman toteuttamisessa on 3

4 myös yhteistyökäytäntöjen luominen ikäihmisten mukaan ottamiseksi toiminnan suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin. 2.1 Ohjelman rakenne ja koordinointi Raha-automaattiyhdistys rahoittaa ohjelman koordinaatiota vuosina ja järjestöjen kehittämishankkeita ja toimintoja vuosina RAY valitsee ohjelman hankkeet ja toiminnot osana normaalia avustusvalmistelua ja valvoo ohjelmaan valittujen avustuskohteiden avustusten käyttöä. Lisäksi RAY seuraa ohjelmalla aikaansaatuja tuloksia ja vaikutuksia sekä toteuttaa ohjelmateemaan liittyvää kansalaisviestintää. Vanhustyön keskusliitto koordinoi Eloisa ikä -avustusohjelman toteutusta ja tukee ohjelmaan valittavien hankkeiden toimintaa. Lisäksi koordinaatio tukee ikäihmisten hyvää arkea edistävien käytäntöjen juurruttamista, edistää myönteistä näkemystä ikääntymiseen ja toteuttaa ikäihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointitutkimusta. Kehittämistoiminnan viitekehyksenä käytetään toimijuus-käsitettä, jonka mukaan tarkastelun kohteena ovat toimintakäytännöt ja ikäihmiset toimijoina erilaisissa arjen tilanteissa. KUVIO 1. Eloisa ikä -ohjelman lähtökohdat, tavoitteet ja menetelmät Sidosryhmäyhteistyö ja ohjelman sisältöjen esillä pitäminen kuuluu sekä RAY:n että VTKL:n vastuualueelle. Eloisa ikä -neuvottelukunta toimii keskustelevana asiantuntijatukena ohjelman toteuttamiselle. Neuvottelukunnassa on edustettuina RAY:n ja Vanhustyön keskusliiton lisäksi THL, Kuntaliitto, eläkeläisjärjestöt, kuntataso, Kaste-ohjelma, yliopisto ja ammattikorkeakoulu. Eloisa ryhmä puolestaan koostuu RAY:n ja VTKL:n edustajista tehtävänään ohjelmakoordinaation käytännön asioista sopiminen ja toimeenpano. 4

5 2.2 Avustuksen hakeminen ja ohjelman hankkeille tarjottava kehittämistyön tuki Avustuksen hakeminen RAY vastaa avustusta hakevien ja avustusta jo saavien ohjaus- ja neuvontatyöstä avustusvalmisteluun ja avustuksen käyttöön liittyvissä asioissa. Avustusvalmistelun tehtävänä on vastata yksittäisten avustushakemusten valmistelusta, avustusesitysten tekemisestä ja perustelemisesta. Avustusvalmistelija neuvoo tarvittaessa hakemuksen tekemisessä, avustuksen mitoituksessa ja toiminnan sisällön suunnittelussa. Avustuksen hakijan on puolestaan annettava RAY:lle oikeat ja riittävät tiedot avustuksen käyttötarkoituksesta ja muista avustusharkintaan vaikuttavista seikoista. Valmistelu toimii yhteistyössä valvonnan ja seurannan kanssa. Ohjelmien osahankkeiden valinta kuuluu RAY:n vastuulle, ja uudet avustukset haetaan toukokuun loppuun mennessä samoilla hakulomakkeilla kuin muutkin RAY-avustukset. Eloisa ikä -ohjelmaan otetaan uusia avustuskohteita vielä vuonna 2015, ja ohjelmakausi päättyy vuoden 2017 lopussa. Ohjelmaan valitaan ensisijaisesti alkavia projekteja. Hakemuksia käsitellessään RAY arvioi esitettyjen hankkeiden tai toimintojen tarpeellisuutta ja tarkoituksenmukaisuutta sekä kustannusten kohtuullisuutta. Yleisten valmistelukriteerien lisäksi hankehakemuksista arvioidaan hankkeen tai toiminnon nivoutumista ohjelman tavoitteisiin ja muiden ohjelmassa mukana olevien hankkeiden kehittämisverkostoon. Vuoden 2015 uusia avustuksia suunnataan erityisesti kokeilu- ja kehittämishankkeisiin, joilla vahvistetaan haasteellisissa elämäntilanteissa elävien ikäihmisten osallisuutta. Keskeisiä teemoja ovat esimerkiksi mielen hyvinvointi ja ikäihmisten yksinäisyys. Valmistelussa kiinnitetään erityisesti huomiota kohderyhmän tavoittamisen keinoihin. Lisäksi painotetaan hankkeita, joissa kehitetään ja edistetään ikäpolvia yhdistävää toimintaa. Kaikissa hankkeissa korostetaan yhteistyötä muiden paikallisten toimijoiden kanssa (erityisesti järjestökunta yhteistyötä ja sen tiivistämistä). Lisäksi vahvistetaan ohjelman valtakunnallista kattavuutta. Ohjelmaan valitaan enintään kymmenen uutta avustuskohdetta. Ohjelmaan hakeutuvien järjestöjen kannattaa ottaa huomioon, että ohjelmassa mukana olo tuo hankkeelle jonkin verran lisäkustannuksia: mm. matkakulut verkostokokouksiin, koulutuksiin ja muihin opintokäynteihin kustannetaan hankkeiden omasta budjetista. 5

6 2.3 Avustusehdotus ja -päätös Avustushakemukset käsitellään avustusosastolla, ja RAY:n hallituksen avustusehdotus julkistetaan joulukuun puolen välin jälkeen. Sosiaali- ja terveysministeriö tekee päätöksen avustusten jaosta tammihelmikuun vaihteessa. Avustusohjelmaan osallistuvan järjestön tulee sitoutua raha-automaattiavustuksista annetussa laissa ja avustuspäätöksessä mainittujen velvoitteiden lisäksi: toteuttamaan ohjelman tavoitteiden mukaista toimintaa tuomaan esille osallistumisensa ohjelmaan tiedottaessaan omasta toiminnastaan ja hyödyntämään ohjelman yhteistä ilmettä (mm. Eloisa ikä -logon käyttö) esittelemään toimintaansa erikseen sovittavissa ohjelman seminaareissa ja muissa tilaisuuksissa vahvistamaan omaa osaamistaan osallistumalla ohjelman järjestämiin verkostotilaisuuksiin ja koulutuksiin jakamaan omaa osaamistaan ja tietämystään myös muiden ohjelmaan osallistuvien hyödyksi osallistumalla erikseen sovittavalla tavalla ohjelman yhteisen viestinnän toteuttamiseen toteuttamaan ohjelman edellyttämää seurantaa ja keräämään seuranta- ja arviointitietoa solmimaan yhteistyösuhteita toiminta-alueellaan toiminnan levittämiseksi ja juurruttamiseksi Mikäli toimintavuoden aikana tulee tarvetta muuttaa tai täsmentää toiminnan sisältöä tai tavoitteita, hakijan tulee olla yhteydessä avustusvalmistelijaan. Taloudellisissa, kirjanpidollisissa ja juridisissa kysymyksissä otetaan yhteyttä avustuksesta vastaavan tarkastajaan. 2.4 Vanhustyön keskusliiton koordinaation tarjoama tuki Ohjelman koordinaation tarkoituksena on varmistaa ohjelman tavoitteiden toteutuminen. Vanhustyön keskusliiton koordinaation tavoitteina on: Tukea ohjelmassa mukana olevien järjestöjen kehittämistyötä Verkottaa järjestöjä yhteistyön tiivistämiseksi Vahvistaa paikallisten toimijoiden yhteistyötä Tukea ikäihmisten hyvää arkea edistävien käytäntöjen juurruttamista Edistää myönteistä asennetta ikääntymistä kohtaan yhteiskunnassa Tavoitteiden saavuttamiseksi koordinaatio käyttää seuraavia keinoja: Tullaan tutuiksi -tapaamiset osahankkeita toteuttaviin järjestöihin rahoituspäätösten jälkeen yhdessä RAY:n kanssa Hankeverkoston seminaarit/työkokoukset x 3 vuodessa yhdessä RAY:n kanssa Teemakoulutusta osahankkeiden tiedon ja tuen tarpeisiin Hanke- ja toimintokohtainen mentorointi Tutkimus ohjelmatoiminnan vaikutuksista ikäihmisten arkeen Viestintämateriaalit ja paikalliset verkostokokoukset paikallisen verkostoitumisen tueksi Hankeverkoston sisäinen viestintä Eloisa ikä -verkkosivujen tekninen toteutus ja päivittäminen, mikä palvelee osaltaan sekä ulkoista että hankeverkoston sisäistä viestintää Hankkeiden toiminnan ja toimivien käytäntöjen esille nostaminen Ikääntymisen monimuotoisuuden ja myönteisen ikäkäsityksen esille tuominen 6

7 Sidosryhmäyhteistyö mm. Kaste-ohjelman, Emma & Elias -avustusohjelman ja Voimaa vanhuuteen -iäkkäiden terveysliikuntaohjelman kanssa 2.3 Ohjelman seuranta ja arviointi RAY:n rooli ja tehtävät seurannassa ja arvioinnissa Eloisa ikä -ohjelman seurannasta ja arvioinnista vastaa RAY:n avustusosaston seurantatiimi. RAY tarkastelee ohjelmaa yhtenä, useista eri projekteista ja toiminnoista koostuvana kokonaisuutena. Ohjelmaa arvioidaan kolmella tasolla: ohjelma, projekti/toiminto ja osallistuja. Ohjelman arviointi toteutetaan kehittävän arvioinnin periaatteiden mukaisesti. Kehittävä ulottuvuus koskee erityisesti ohjelma- ja projekti-/toimintotasoja. Arvioinnin avulla pyritään nostamaan esille avustuskohteiden toimintaan liittyviä kehittämiskohteita ja -tarpeita, jotta toiminta vastaisi mahdollisimman hyvin kohderyhmien tarpeisiin sekä toimintaympäristössä tapahtuviin muutoksiin. Tavoitteena on tuottaa johtopäätöksiä ja konkreettisia ehdotuksia ohjelman sekä siihen kuuluvien yksittäisten toimintojen ja projektien kehittämisen tueksi. Arvioinnin toinen keskeinen tavoite on tuottaa tietoa ohjelmalla aikaansaaduista tuloksista ja vaikutuksista. Tuloksilla ja vaikutuksilla tarkoitetaan niitä asioita ja kehitystä, jota ohjelmalla saadaan aikaiseksi. Arvioinnin keskiössä ovat tulokset ja vaikutukset suhteessa asetettuihin tavoitteisiin sekä loppukäyttäjien kokema hyöty. Arvioinnin kohdentumista ohjaa viitekehys 1, mikä sisältää elementtejä mm. Euroopan komission yleisestä ohjelma-arvioinnin viitekehyksestä, Euroopan laatupalkintomallista (EFQM) sekä Evert Vedungin vaikutusarviointimallista. Viitekehyksen mukaisesti arviointi kohdentuu yhdeksään osa-alueeseen: 1. Toimeenpano 2. Tavoitteiden asettelu 3. Kohderyhmien valinta ja tavoittaminen 4. Organisointi, koordinointi ja johtaminen 5. Toimenpiteet, toteutus, resurssointi 6. Kumppanuudet ja yhteistyö 7. Viestintä 8. Tulosten juurruttamiseen varautuminen 9. Tulokset ja vaikutukset RAY auttaa ja tarjoaa tukea ohjelmassa mukana oleville projekteille ja toiminnoille seuranta- ja arviointikäytäntöjen suunnittelussa ja toimintojen kehittämisessä yhdessä Vanhustyön keskusliiton koordinaation kanssa. Tarvittaessa RAY toteuttaa myös yksittäisiä tutustumis- ja seurantakäyntejä ohjelmaan kuuluviin projekteihin ja toimintoihin. Vanhustyön keskusliiton rooli ja tehtävät seurannassa ja arvioinnissa Vanhustyön keskusliitto tarjoaa ohjelmassa mukana oleville projekteille ja toiminnoille käytännön tukea oman toiminnan seurantaan ja arviointiin yhdessä RAY:n kanssa. Vanhustyön keskusliitto tuottaa tutkimustietoa ohjelmassa toteutettavan toiminnan vaikutuksista ikäihmisten arkeen. Tutkimuksessa keskitytään tarkastelemaan sitä, miten ohjelmassa kehitetyt toiminnot ja mallit muuttavat mukana olevien 1 Soveltaen: European Commission (1999); EFQM-malli (The EFQM Excellence Model 2003); Vedung (1997) 7

8 ikäihmisten arkea sekä osallisuuden ja toimijuuden kokemuksia ja millaisia vaikutuksia niillä on ikäihmisten psykososiaaliseen hyvinvointiin. Erillinen tutkimussuunnitelma löytyy osoitteesta Ohjelmassa mukana olevien projektien ja toimintojen tehtävät Jokainen avustusohjelmassa mukana oleva toimija tuottaa RAY:lle seurantatietoa (tuloksellisuus- ja vaikutusselvitys) oman toiminnan sisällöstä, laajuudesta, kehittämistarpeista sekä aikaansaaduista tuloksista ja vaikutuksista. RAY:n seurantajärjestelmän mukaisesti avustettavista toiminnoista tulee tuottaa tietoa neljästä näkökulmasta: työntekijät (itsearviointi), osallistujat (kohderyhmä), kumppanit sekä vapaaehtoistoimijat. Seurantatiedot toimitetaan RAY:lle kerran vuodessa, maaliskuun loppuun mennessä, päättyneen kalenterivuoden osalta. RAY ohjeistaa ohjelmassa mukana olevat projektit ja toiminnot seurantakäytäntöihin yhdessä Vanhustyön keskusliiton kanssa. Seurantalomakkeet löytyvät RAY:n internet-sivuilta osoitteessa: https://www.ray.fi/fi/jarjestot/aineistopankki/lomakkeet/raportointi Opas itsearvioinnin toteuttamiseksi löytyy osoitteesta: https://www.ray.fi/fi/jarjestot/aineistopankki/oppaat/oppaat Ohjelmassa mukana olevat projektit ja toiminnot ovat velvoitettuja toimittamaan RAY:n erikseen pyytämää arviointiaineistoa (esim. vastaamaan erillisiin kyselyihin, osallistumaan haastatteluihin tai arviointipäivään) ja tekemään yhteistyötä Vanhustyön keskusliiton tutkijoiden kanssa. 2.4 Viestintä Eloisa ikä -avustusohjelmaan liittyvä viestintä rakentaa myönteistä mielikuvaa ikäihmisistä, tekee avustusohjelmasta näkyvän ja tukee järjestöjä ja hankkeita tavoitteiden saavuttamisessa. Ohjelman pääviestit näkyvät alla olevassa kuviossa. Pääviestien kokoavana kattoteemana on ikäihmisten yhdenvertaisuus. 8

9 Ikäihmisten elämänkokemus ja voimavarat käyttöön Ikäihmisillä on päätösvalta omaan elämäänsä. Kaikille tunne siitä, että kuuluu johonkin ja mahdollisuus toimia yhteisössä. Kuten kaikki muutkin, ikäihmiset ovat yksilöllisiä. Ikä tuo mukanaan tietoa, taitoa ja perspektiiviä asioihin. Kaikilla on voimavaroja ja vahvuuksia. Mielen voima on mieletön. Yhdessä tekemistä ja kokemuksia. Paikallinen yhteistyö hyödyttää kaikkia. Poistetaan esteitä ympäristöstä ja korvien välistä. Vaikutetaan asenteisiin, päätöksentekoon ja puheenaiheisiin. Viestinnällä pyritään myös lisäämään kiinnostusta järjestöjen toimintaan yleensä ja vapaaehtoistoimintaan sekä tuomaan esille järjestöissä tehtävää työtä. Lisäksi viestinnällä kannustetaan järjestöjä kehittämään ohjelman tavoitteita edistäviä hankkeita. Avustusohjelman viestintä kytkeytyy osaksi RAY:n avustustoiminnan viestintää ja kampanjaluonteisesti myös osaksi koko RAY:n viestintää. Ohjelman toiminnan avulla kansalaisille kerrotaan RAY:n tuottojen käytöstä ja tuodaan esiin RAY:n yhteiskunnallinen rooli. Avustusohjelman viestintä on suunnattu kansalaisille, ikäihmisten parissa työskenteleville ja päätöksentekijöille. Lisäksi tavoitellaan järjestökentän toimijoita, järjestöjen toiminnan paikallisia sidosryhmiä, vapaaehtoisia ja hankkeiden kohderyhmiä. Viestinnällä parannetaan myös hankkeiden välistä yhteydenpitoa, hyvien käytäntöjen levittämistä sekä asiantuntijuuden ja osaamisen jakamista ja yhteistä oppimista. Tässä Vanhustyön keskusliiton koordinaatioryhmän rooli on keskeinen. Viestintää suunnitellaan ja toteutetaan yhdessä RAY:n avustusviestinnän ja Vanhustyön keskusliiton koordinaation kanssa. Avustusohjelman viestintäyhteistyön roolit: 9

10 RAY: kansalaisviestintä ja avustusohjelman brändi Viestinnän konsepti ja graafinen ilme Tapahtumamateriaalit ja promootiomateriaali järjestöjen käyttöön RAY:n yrityskuvaviestintä ja mediatyö Suuremmat tapahtumat ja sponsorointiyhteistyö RAY-tason sisältö avustusohjelmien materiaaleissa (esim. verkkosivustoilla) Koordinoiva järjestö: Ohjelmaviestintä Tukimateriaalit järjestöille Avustusohjelman verkkosivuston ylläpito Hankeverkoston sisäinen viestintä, mukaan lukien ohjelman extraweb Kannanotot, mediatyö, omat tapahtumat Hankkeen yleisesite ja muu vastaava ohjelmaviestintä Mukana olevat hankkeet: Hankeviestintä Viestintä järjestön/hankkeen omille sidosryhmille: järjestön omat verkostot, jäsenet, Eloisa ikä -rahoitetun toiminnan kohteet, mediatyö, tapahtumajärjestelyt, tiedotteet jne. 2.5 Sidosryhmät ja verkostoiminen Sidosryhmäyhteistyötä ja vaikuttajaviestintää tehdään sekä RAY:n että VTKL:n toimesta. Eloisa ikä - ohjelmassa pyritään vahvistamaan ikäihmisten hyvinvointia ja toimijuutta, havaitsemaan varhain hyvinvointia uhkaavia ongelmia ja tarjoamaan varhaista välittämistä. Tämä edellyttää kansalaistoimintaa ja verkostoitumista kuntatasolla. Eloisa ikä -koordinaatio tukee ikäihmisten, järjestöjen, kuntien, seurakuntien ja muiden paikallisten toimijoiden keskinäistä verkostoitumista. Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisella kehittämisohjelmalla (KASTE) (STM 2012a) on yhteys Eloisa ikä -avustusohjelmaan. Yhteisiä pyrkimyksiä ovat ikäihmisten arjen sujuvuuden parantaminen ja sosiaalisen osallisuuden sekä mielekkään tekemisen vahvistaminen. (STM 2012b). Eloisa ikä - ohjelma hyödyntää Innokylän (www.innokyla.fi ) kehittämisalustaa yleisen näkyvyyden vahvistamiseksi. Eloisa ikä -ohjelma tukee myös osaltaan Kansallisen muistiohjelman (STM 2012c) toimeenpanoa. Eloisa ikä -hankkeet tarjoavat muistisairaille ja heidän läheisilleen mm. tietoa, ohjausta, neuvontaa, osallisuutta ja vertaistukea. Eloisa ikä -ohjelma tekee yhteistyötä RAY:n Emma & Elias -avustusohjelman kanssa sukupolvien välisen vuorovaikutuksen edistämiseksi sekä Ikäinstituutin Voimaa Vanhuuteen, iäkkäiden terveysliikuntaohjelman kanssa ikäihmisten kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin edistämiseksi. Eloisa ikä -koordinaatio järjestää suurelle yleisölle avoimia tilaisuuksia ja seminaareja, joissa käsitellään ohjelman sisältöjä. Sidosryhmäyhteistyö kehittyy ja jalostuu ohjelman edetessä. 10

11 3 Yhteystiedot RAY:n ohjelmatiimi Ohjelmatyö: kehittämispäällikkö Elina Varjonen ja avustusvalmistelija Marika Heimo Seuranta: seurannan erityisasiantuntija Tuomas Koskela ja avustusvalmistelija Anne Väisänen Viestintä: viestintäpäällikkö Liisa Kairesalo ja tiedottaja Johanna Kotonen Sähköpostiosoitteet: VTKL:n ohjelmatiimi Ohjelman koordinointi: ohjelmapäällikkö Reija Heinola ja ohjelmakoordinaattori Katja Helo Ohjelman viestintä: viestintäkoordinaattori Tiina Hailla Tutkimus: vanhempi tutkija Marja Saarenheimo ja tutkija Minna Pietilä Sähköpostiosoitteet: Ajantasaista tietoa verkkosivuilta: ja 11

12 4 Eloisan iän taustaa JOHDANTO Ikäihmisten määrä kasvaa. Yli 63-vuotiaita on tällä hetkellä reilu miljoona henkeä. Suurin osa heistä elää omaa arkeaan itsenäisesti ja vajaa 15 prosenttia käyttää sosiaali- ja/tai terveyspalveluja säännöllisesti. (STM 2013.) Eliniän pitenemisen myötä vanhuuden elämänvaihe on monimuotoistunut. Se sisältää erilaisia vaiheita, jotka eivät suoranaisesti yhdisty kronologiseen ikään vaan lähinnä toimintakyvyn muutoksiin, sosiaalistaloudelliseen asemaan, elämäntilanteeseen ja osallistumismahdollisuuksiin. Ns. kolmas ikä alkaa eläkkeelle siirryttäessä, ja sitä pidetään toimintakykyisen, itsenäisen ja aktiivisen tekemisen elämänvaiheena. Neljännen iän katsotaan alkavan, kun toimintakyky heikkenee ja henkilö tarvitsee ulkopuolista apua. Tällöin erilaisten toimintarajoitteiden määrä lisääntyy asteittain. Viides ikä sijoittuu vaiheeseen, jossa henkilö on riippuvainen muiden antamasta avusta eikä hän selviydy enää itsenäisesti omassa kodissaan. (Rajaniemen 2007 mukaan Helin 2002.) Näiden vanhuuden eri ikävaiheiden arki näyttäytyy erilaisena toimintojen sekä ympäristöjen osalta. Tutkimusten ja järjestökyselyn (Heinola & Helo 2012) mukaan ikäihmisten hyvää arkea vaikeuttavat osallistavan ja mielekkään tekemisen puute, ympäristön ja liikkumisen hankaluus, yhteiskunnan kielteiset asenteet, yksinäisyys, koetun elämänlaadun heikentyminen ja palvelujen sekä ennalta ehkäisevän toiminnan riittämättömyys. Ikäihmisten hyvinvoinnin edistämiseksi tarvitaan uusia paikallisia yhteistyön muotoja ja malleja, joihin kunnan eri toimialat, järjestöt, seurakunnat, yritykset, oppilaitokset ja erityisesti ikäihmiset itse osallistuvat. Raha-automaattiyhdistyksen Eloisa ikä -avustusohjelma ( ) edistää ikäihmisten hyvää arkea. Ohjelmaa toteutetaan yhteistyössä Vanhustyön keskusliiton kanssa. Tässä ohjelma-asiakirjassa tarkastellaan Eloisa ikä -ohjelman sisältöä ikäihmisen arjen näkökulmasta ja läpikäydään ohjelman rakennetta ja toteutusta. IKÄIHMISEN HYVÄ ARKI Ikäihmisten hyvää arkea voidaan tarkastella koetun elämänlaadun avulla. Vaaraman ym. (2010a) mukaan elämänlaadusta ei ole olemassa yhtä yleispätevää määritelmää, mutta valtaosa tutkijoista sisällyttää siihen aineellisen hyvinvoinnin, läheissuhteet, terveyden ja toimintakyvyn, psyykkisen, emotionaalisen ja kognitiivisen hyvinvoinnin sekä käsityksen itsestä. Ikäihmisen hyvän elämänlaadun osatekijöitä ovat toimintakyvyn, ihmissuhteiden ja tarvittavien palvelujen ohella myös ympäristöulottuvuus. Ympäristö voi tukea ikäihmisen selviytymistä niin fyysisen kuin psykososiaalisenkin tuen muodossa. (Vaarama ym. 2010b.) Hyvä arki muodostuu lisäksi siitä, että ikäihmisillä on mahdollisuuksia ja tarmoa tehdä heille itselleen tärkeitä asioita. Sairastuessa tai erilaisia elämän kriisejä kohdattaessa mahdollisuudet itselle mielekkääseen toimintaan, osallisuuteen ja kykyyn nauttia elämästä voivat vaikeutua. Tällaisissa tilanteissa tarvi- 12

13 taan toimintamalleja sekä fyysisiä ja sosiaalisia ympäristöjä, joilla tuetaan ikäihmisten voimavaroja ja elämänhallintaa. Kaikissa tilanteissa on pyrittävä luomaan edellytyksiä sille, että iäkkäät ihmiset voivat toimia oman arkensa asiantuntijoina esimerkiksi osallistumalla heitä koskevien toimintojen suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin. Toimijuus Gerontologisessa tutkimuksessa on viime vuosina tuotu esille toimijuuden käsitettä, jonka avulla on mahdollista nostaa esille ikäihmisen oma motivaatio ja hänelle mielekäs tekeminen. Toimijuuskäsitettä käytetään Eloisa ikä -ohjelman kehittämistoiminnan viitekehyksenä. Toimijuutta korostavassa näkökulmassa potentiaalista mitattavaa toimintakykyä kiinnostavampaa on toimintakyvyn käyttö. Tärkeämpää kuin käden puristusvoiman taso sinällään on se, mihin puristusvoimaa käytetään arjen tilanteissa. (Jyrkämä 2008b.) Tarkastelun kohteena ovat toimintakäytännöt ja ikäihmiset toimijoina erilaisissa elämäntilanteissa ja ikävaiheissa, esimerkiksi omaehtoisuuden toteutuminen myös neljättä ja viidettä ikäänsä elävien vanhusten arjessa. Jyrkämän (2008a) mukaan toimijuus ei kuitenkaan ole samaa kuin aktiivisuus tai produktiivisuus. Toimijuus eli osallisuus omassa elämässä voi ilmetä myös joutilaisuutena. Toimijuuden ulottuvuuksia ovat kykeneminen, osaaminen, haluaminen, täytyminen, voiminen ja tunteminen, jotka ovat erillään pidettäviä, mutta toisiinsa kytkeytyviä seikkoja. Kyetä -ulottuvuudessa on kyse ensisijaisesti fyysisistä ja psyykkisistä kyvyistä ja kykenemisistä: tässä on mahdollista puhua myös perinteisesti ymmärretystä, ruumiillis-mielellisestä toimintakyvystä, joka vaihtelee tilanteesta toiseen ja jossa vanhetessa tapahtuu muutoksia. Osata viittaa tässä hyvin laajasti tietoihin ja taitoihin, erilaisiin pysyviin osaamisiin, joita ihminen on itselleen elämänkulkunsa aikana hankkinut tai tulee hankkimaan. Haluta liittyy motivaatioon ja motivoituneisuuteen, tahtomiseen, päämääriin ja tavoitteisiin. Täytyä -ulottuvuuden piiriin kuuluvat niin fyysiset kuin myös sosiaaliset normatiiviset ja moraaliset esteet, pakot ja rajoitukset. Voida viittaa tässä mahdollisuuksiin, joita kulloinenkin tilanne ja siinä ilmenevät erilaiset rakenteet ja tekijät tuottavat ja avaavat. Tuntea liittyy puolestaan ihmisen perusominaisuuteen arvioida, arvottaa, kokea ja liittää kohtaamiinsa asioihin ja tilanteisiin tunteitaan. (Jyrkämä 2008a.) Viidennen iän kynnyksellä ihmisillä on kyetä -ulottuvuudessa murentumista. Heillä on silti tietoja ja taitoja ja muuta osaamista, haluamista ja tunteita. Fyysinen, normatiivinen ja moraalinen ympäristö puolestaan voi tukea tai rajoittaa heidän toimijuuttaan. Kun toimintakyky jollain alueella heikkenee, on tärkeää, että ikäihminen voi valita juuri hänelle sopivat elämänprojektit, optimoida voimavarojen käytön ja etsiä korvaavia keinoja toteuttaa tärkeimpiä tavoitteitaan (Saarenheimon 2011a mukaan Baltes & Baltes 1990). Toimintakyky Toimintakyky on toimijuuden yksi osa-alue, jota voidaan parantaa ja ylläpitää. Toimintakyvyn katsotaan koostuvan fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta toimintakyvystä. Ihminen on kuitenkin kokonaisuus eikä toimintakyvyn osa-alueita voida täysin erotella toisistaan ja ne vaikuttavat toinen toisiinsa. Esimer- 13

14 kiksi liikunnalla on liikunnanrajoitusten ja toiminnanvajeiden ehkäisyn ohella kognition heikkenemiseltä suojaavia vaikutuksia samoin kuin mielialaa paranravia vaikutuksia (Pitkälä 2012). Fyysisen toimintakyvyn vaikutus hyvinvointiin on ollut jo pitkään tiedossa ja sen ylläpitämisen ja parantamisen menetelmistä on runsaasti tutkittua tietoa ja vaikuttavuusnäyttöä. Myös ikäihmisten henkisen ja sosiaalisen toimintakyvyn ja hyvinvoinnin edistämisen menetelmistä alkaa olla vaikuttavuusnäyttöä. Psykososiaalisen toimintakyvyn tukeminen halutaan nostaa Eloisa ikä -ohjelmassa fyysisen toimintakyvyn tukemisen rinnalle tärkeäksi ikäihmisen hyvinvoinnin osatekijäksi. Sosiaalisiin toimintoihin aktiivisesti osallistuvat ja toisiin luottavat ihmiset tuntevat itsensä terveemmiksi kuin ne, joilla sosiaalinen osallistuminen ja luottamus ovat vähäisempää. (THL Kaventaja.) Sosiaalisten suhteiden myönteistä merkitystä mielenterveysongelmien, erityisesti masennuksen ehkäisyssä on viime aikoina tarkasteltu empiirisesti. Blazer (2005) toteaa, että aiemmin sosiaalisten suhteiden on ajateltu vaikuttavan esimerkiksi iäkkäiden ihmisten masennusalttiuteen välillisesti vähentämällä stressiä, mutta eräiden uusimpien tutkimusten valossa näyttää siltä, että sosiaalinen tuki saattaisi olla myös itsenäinen psyykkisen hyvinvoinnin suojatekijä (Saarenheimon 2011a mukaan McRae ym. 2005; Tiikkainen & Heikkinen 2005; VanDerHorst & McLaren 2005). Psyykkisen toimintakyvyn ulottuvuuksia ovat mm. kognitiiviset toiminnot, psyykkinen hyvinvointi, selviytymiskeinot ja elämänhallinta sekä elämän tarkoituksellisuuden ja mielekkyyden kokemukset (Heimonen 2007). Iäkkään ihmisen psyykkistä hyvinvointia rakentaviksi tekijöiksi on nimetty myös itsensä ja elämäntilanteensa hyväksyminen, elämän tarkoituksellisuus, autonomia, vastavuoroiset ihmissuhteet, elämänhallinta ja henkilökohtainen kasvu sekä itsensä toteuttaminen (Saarenheimon 2011b mukaan Carol Ryff 1989). Kognitiiviset toiminnat tarkoittavat tiedon vastaanottoa, käsittelyä ja varastointia. Kognitiivista toimintakykyä voidaan parantaa esimerkiksi muistin, päättelykyvyn, ajattelun nopeuden ja tarkkaavaisuuden osalta (Pitkälän 2011 mukaan Ball ym ja Smith ym. 2009). Hyvä mielenterveys on terveyden keskeinen ulottuvuus, joka sellaisenaan ja yhdessä mielenterveystyön kanssa johtaa parempaan yleiseen terveydentilaan. Psyykkisen hyvinvoinnin keskeisiä riskitekijöitä vanhana ovat ruumiilliset ja kognitiiviset ikääntymismuutokset, läheisten ihmisten menetykset, omat sairaudet, ihmissuhteisiin ja vuorovaikutukseen liittyvät muutokset, yhteiskunnan kielteiset asenteet, autonomian menetys sekä eräät erityistilanteet kuten omaishoito. Ammattilaiset olettavat usein virheellisesti, että vanhat ihmiset eivät ole motivoituneita tai kykeneviä psykologiseen työskentelyyn tai että mielialaongelmat kuuluisivat vanhuuteen. (Saarenheimo 2011a) Osallisuus Osallisuutta on määritelty niin voimaantumisen ja johonkin kuulumisen tunteena kuin mahdollisuutena osallistua ja toimia yhteisössä. Osallisuus voi siten olla sekä kokemuksellista että konkreettista sitoutumista johonkin yhteisöön tai toimintaan. Osallisuus voi liittyä henkilökohtaisen elämän ratkaisuihin tai laajempaan yhteiskunnalliseen osallistumiseen. Osallisuus voidaan ymmärtää myös vastakohtana osattomuudelle: syrjäytymiselle, voimattomuudelle, köyhyydelle, yksinäisyydelle ja sosiaalisen pääoman puutteelle. Osattomuuden ja syrjäytymisen riskissä olevia ihmisiä katsotaan voitavan tukea ja heidän osallisuuttaan mahdollistaa erilaisen toiminnan avulla. Tässä järjestöillä on keskeinen rooli. Tarvitaan li- 14

15 sää aitoja osallistumismahdollisuuksia kulttuuri- ja liikuntatoimintaan sekä luontevia areenoita sukupolvien väliseen ja ikäihmisten keskinäiseen vuorovaikutukseen. Iäkkäiden ihmisten osallisuuden tukemisessa korostuu oman asuinympäristön merkitys erityisesti silloin, kun kunto heikkenee. Jotta osallistuminen erilaisiin toimintoihin olisi mahdollista, niiden tulisi tapahtua mahdollisimman lähellä. Lähiympäristöissä saattaa jo olla erilaisia resursseja ja toiminta-areenoita, mutta haasteena on niiden löytäminen. Ympäristö Hyvinvointia tukeva ympäristö merkitsee ikäihmisten näkökulmasta monia erilaisia ja eritasoisia asioita, jotka ulottuvat kuntien palvelurakenteista ja asumisratkaisuista aina fyysisen, sosiaalisen ja kulttuurisen ympäristön pienimpiin yksityiskohtiin saakka. Hyvinvointia mahdollistavan ja lisäävän ympäristön suunnittelu ja toteuttaminen ovat asioita, joissa tarvitaan sektorirajat ylittävää yhteistyöosaamista, sillä haavoittuvienkaan ikäihmisten kohdalla ympäristö ei saisi rajautua pelkästään kodin tai asumispalveluyksikön seinien sisään ja niissä tarjottuihin terveys- ja sosiaalipalveluihin. Arjessa selviytymistä voidaan parantaa esimerkiksi kodin rakenteisiin tehtävillä muutoksilla, hyödyntämällä uutta teknologiaa ja apuvälineitä sekä kuljetus- ja saattajapalveluilla ja järjestämällä harrastusmahdollisuuksia kodin lähelle. IKÄIHMISTEN HYVÄÄ ARKEA VAIKEUTTAVIA TEKIJÖITÄ Ikäihmiset ovat eri ikäisiä, voimavaroiltaan, tarpeiltaan ja odotuksiltaan hyvin erilaisia ihmisiä. Suurin osa heistä on aktiivisia ns. kolmatta ikäänsä eläviä miehiä ja naisia, joiden arjen hallinnassa ei sinällään ole vaikeuksia. Vaikeudet näyttävätkin kasautuvan ns. neljänteen ja viidenteen ikään. Eloisa ikä - ohjelman koordinaatio teki sosiaali- ja terveysalan järjestöjen johtajille kyselyn, jossa heiltä tiedusteltiin esteitä ikäihmisen psykososiaaliselle hyvinvoinnille. Tutkimusten ja järjestökyselyn (Heinola & Helo 2012) mukaan ikäihmisten hyvää arkea vaikeuttavat osallistavan ja mielekkään tekemisen puute, ympäristön ja liikkumisen hankaluus, yhteiskunnan kielteiset asenteet, yksinäisyys ja koetun elämänlaadun heikentyminen ja palvelujen sekä ennalta ehkäisevän toiminnan riittämättömyys. Osallistavan ja mielekkään toiminnan puute Yhtenä esteenä kyselyssä nähtiin osallistavan toiminnan puute. Puutetta nähtiin olevan mielekkäästä tekemisestä sekä iäkkään omasta yhteisöstä. Aistivammaisten osalta esiin nousi ryhmätoimintaan osallistumisen vaikeus. Kun ihminen ei näe tai kuule normaalisti, hänen on hankala osallistua toimintaan. Osallistavan toiminnan puutteeseen nähtiin myös vaikuttavan kansalaisten toimintamahdollisuuksien heikentäminen kuten esimerkiksi järjestöille suunnattujen toiminta- ja kokoontumistilojen maksullisuus. (Heinola & Helo 2012) Ympäristön ja liikkumisen hankaluus Kyselyn (Heinola & Helo 2012) mukaan liikkumisen ongelmat koskettivat monia ja ne nähtiin esteenä iäkkäiden psykososiaaliselle hyvinvoinnille. Joukkoliikenteen toimimattomuus tai puuttuminen koko- 15

Eloisa ikä avustusohjelma Rifin vuosikokous 18.4.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola reija.heinola@vtkl.fi

Eloisa ikä avustusohjelma Rifin vuosikokous 18.4.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola reija.heinola@vtkl.fi Eloisa ikä avustusohjelma Rifin vuosikokous 18.4.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola reija.heinola@vtkl.fi Eloisa Ikä - Livfullt Liv - Active Age Raha-automaattiyhdistyksen avustusohjelma 2012-2017, joka

Lisätiedot

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo etunimi.sukunimi@vtkl.fi Esityksen sisältö Koordinaatiossa tapahtunutta

Lisätiedot

Eloisa ikä. RAY:n avustusohjelma ikäihmisten hyvän arjen puolesta 2012 2017

Eloisa ikä. RAY:n avustusohjelma ikäihmisten hyvän arjen puolesta 2012 2017 Eloisa ikä RAY:n avustusohjelma ikäihmisten hyvän arjen puolesta 2012 2017 1 Eloisa ikä ikäihmisten avustusohjelma RAY:n avustusohjelmassa tuetaan yli 60-vuotiaita ikäihmisiä eri elämänvaiheissa ja elämän

Lisätiedot

Vanhustyön Keskusliitto Ry / Eloisa ikä ohjelman koordinaatio. Eloisa ikä ohjelma (2012-2017)

Vanhustyön Keskusliitto Ry / Eloisa ikä ohjelman koordinaatio. Eloisa ikä ohjelma (2012-2017) Vanhustyön Keskusliitto Ry / Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Eloisa ikä ohjelma (2012-2017) Reija Heinola, Katja Helo 20.2.2012 Sisältö 1 Johdanto... 3 2 Ikäihmisten hyvä arki... 3 2.1 Toimijuus... 4

Lisätiedot

Eloisa ikä -ohjelma-asiakirja. 20.1.2014 Raha-automaattiyhdistys ja Vanhustyön keskusliitto ry / Eloisa ikä -ohjelman koordinaatio

Eloisa ikä -ohjelma-asiakirja. 20.1.2014 Raha-automaattiyhdistys ja Vanhustyön keskusliitto ry / Eloisa ikä -ohjelman koordinaatio Eloisa ikä -ohjelma-asiakirja 20.1.2014 Raha-automaattiyhdistys ja Vanhustyön keskusliitto ry / Eloisa ikä -ohjelman koordinaatio Sisältö Eloisa ikä avustusohjelma... 3 1 Taustaa... 3 Ohjelman tavoitteet...

Lisätiedot

Eloisa ikä -ohjelma-asiakirja

Eloisa ikä -ohjelma-asiakirja Eloisa ikä -ohjelma-asiakirja 2015 Sisältö 1. OHJELMAN TAVOITTEET... 2 1.1 Ohjelman tavoitteet... 2 1.2 Kohderyhmät... 3 2. OHJELMAN TOTEUTUS... 3 2.1 Ohjelman rakenne ja koordinointi... 3 2.2 Kehittämistyön

Lisätiedot

RAY:n Eloisa ikä -avustusohjelma 2012 2017 Kuntamarkkinat 10.9.2014 Tietolinja

RAY:n Eloisa ikä -avustusohjelma 2012 2017 Kuntamarkkinat 10.9.2014 Tietolinja RAY:n Eloisa ikä -avustusohjelma 2012 2017 Kuntamarkkinat 10.9.2014 Tietolinja Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Vanhustyön keskusliitto ry reija.heinola@vtkl.fi 1 Eloisa ikä Livfullt liv - Movdegis ahkki

Lisätiedot

Vanhustyön Keskusliitto Ry / Eloisa ikä ohjelman koordinaatio. Eloisa ikä ohjelma ( )

Vanhustyön Keskusliitto Ry / Eloisa ikä ohjelman koordinaatio. Eloisa ikä ohjelma ( ) Vanhustyön Keskusliitto Ry / Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Eloisa ikä ohjelma (2012-2017) Reija Heinola, Katja Helo 20.2.2012 Sisältö 1 Johdanto... 3 2 Ikäihmisten hyvä arki... 3 2.1 Toimijuus... 4

Lisätiedot

Aikuisten yhteisen vastuun vahvistaminen

Aikuisten yhteisen vastuun vahvistaminen Ohjelma-asiakirja 1 (12) Emma ja Elias -avustusohjelma 1 Taustaa Emma & Elias -avustusohjelman (2012 2017) avulla kehitetään, vahvistetaan ja monipuolistetaan yleishyödyllisille järjestöille soveltuvia

Lisätiedot

Projektit muuttavat käsitystä vanhuudesta Vau, mikä vanhuus! 18.10.2013

Projektit muuttavat käsitystä vanhuudesta Vau, mikä vanhuus! 18.10.2013 Projektit muuttavat käsitystä vanhuudesta Vau, mikä vanhuus! 18.10.2013 Eloisa ikä -ohjelma Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Vanhustyön keskusliitto ry reija.heinola@vtkl.fi 1 Eloisa ikä Livfullt liv Movdegis

Lisätiedot

Ikäihmisten mielenterveysongelmien ennaltaehkäisy ja psyykkisen hyvinvoinnin edistäminen

Ikäihmisten mielenterveysongelmien ennaltaehkäisy ja psyykkisen hyvinvoinnin edistäminen Ikäihmisten mielenterveysongelmien ennaltaehkäisy ja psyykkisen hyvinvoinnin edistäminen Miten järjestöjen kehittämiä hyviä käytäntöjä voidaan edistää? Marja Saarenheimo FT, Vanhempi tutkija Vanhustyön

Lisätiedot

Eloisa ikä -ohjelman esittely ja poimintoja hankkeista Vanhustyön vastuunkantajat Finlandia-talo 15.5.2014

Eloisa ikä -ohjelman esittely ja poimintoja hankkeista Vanhustyön vastuunkantajat Finlandia-talo 15.5.2014 Eloisa ikä -ohjelman esittely ja poimintoja hankkeista Vanhustyön vastuunkantajat Finlandia-talo 15.5.2014 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Vanhustyön keskusliitto ry reija.heinola@vtkl.fi 1 Vanhustyön keskusliitto

Lisätiedot

Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista. Tutkimusraportti

Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista. Tutkimusraportti Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista Tutkimusraportti Tutkimuksen toteutus Tämän tutkimuksen tilaajina ovat Vanhustyön keskusliiton Eloisa ikä -ohjelmakoordinaatio

Lisätiedot

Ikääntyminen ja henkiset voimavarat

Ikääntyminen ja henkiset voimavarat Ikääntyminen ja henkiset voimavarat Agronomiliiton tilaisuus 5.11.2013 Vuoden psykologi Toimialapäällikkö, PsT Sirkkaliisa Heimonen Ikäinstituutti Ikäinstituutti - hyvän vanhenemisen asiantuntija Tehtävänä

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu Alueellinen ohjelmapäällikkö Jouko Miettinen Itä- ja Keski-Suomen alueellinen johtoryhmä KASTE-ohjelman

Lisätiedot

IKÄIHMISET YHTEISKUNNASSA: kohti arjen osallisuutta

IKÄIHMISET YHTEISKUNNASSA: kohti arjen osallisuutta AIJJOOS-HANKE Päätösseminaari 21.11.2012 IKÄIHMISET YHTEISKUNNASSA: kohti arjen osallisuutta Jyrki Jyrkämä Sosiaaligerontologia, sosiologia Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Jyväskylän yliopisto

Lisätiedot

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Työpaja ammattikorkeakouluille ja sidosryhmille kuntousalan koulutuksesta 27.5.2014 Johtaja Päivi Voutilainen Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä

RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä Muutos 26! Projektien rahoituskanavat ja välityömarkkinat 2014 28.1.2014 Pori 27.1.2014 1 Esityksen rakenne RAY kansalaisjärjestötoiminnan mahdollistajana

Lisätiedot

Oivaltava päivät. 3.6.2015 Hotelli Arthur, Helsinki. Avustus/Anne Kukkonen, 2.6.2015 1

Oivaltava päivät. 3.6.2015 Hotelli Arthur, Helsinki. Avustus/Anne Kukkonen, 2.6.2015 1 Oivaltava päivät 3.6.2015 Hotelli Arthur, Helsinki Avustus/Anne Kukkonen, 2.6.2015 1 Esityksen sisältö Avustukset vuodelle 2015 Omaishoidon avustaminen Tavoitealueet ja teemarahoitus Yksinäisyys- teema

Lisätiedot

JÄRJESTÖT JA KASTE. Järjestöjen liittymäpintoja Sosiaali- ja terveydenhuollon kansalliseen kehittämisohjelmaan

JÄRJESTÖT JA KASTE. Järjestöjen liittymäpintoja Sosiaali- ja terveydenhuollon kansalliseen kehittämisohjelmaan JÄRJESTÖT JA KASTE Järjestöjen liittymäpintoja Sosiaali- ja terveydenhuollon kansalliseen kehittämisohjelmaan MIKÄ ON KASTE? Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma (Kaste 2012 2015)

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara - mahdollisuus - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja terveimpiä - Vapaaehtoistyöhön ja -toimintaan osallistumiseen

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ikäihmisten palvelujen kehittämistä linjaavat Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet Gerontologisen kuntoutuksen seminaari 23.9.2011 Kehitysjohtaja Klaus Halla Sosiaali- ja terveysministeriö Missä toimimme 2010-luvulla Globalisaatio

Lisätiedot

YHDESSÄ MUKANA OSAPROJEKTIT

YHDESSÄ MUKANA OSAPROJEKTIT YHDESSÄ MUKANA OSAPROJEKTIT Helsinki, Lahti Parkano, Rovaniemi Savonlinna ja Hämeenlinna 1 Helsingin osaprojekti 1/2 Toiminnan tarve: Kansalaistoiminnan kehittäminen Lisää yhteisöllistä toimintaa, toiminta-

Lisätiedot

Muistiohjelman eteneminen

Muistiohjelman eteneminen Kansallinen muistiohjelma: tavoitteena muistiystävällinen Suomi Pirkanmaan kunnille tehdyn kyselyn tuloksia Kirsti Kuusterä Asiantuntija, Muistiliiton muistiohjelmatoiminta Sihteeri, STM:n muistiohjelman

Lisätiedot

RAY:n avustusstrategia ja rahoitusmahdollisuudet

RAY:n avustusstrategia ja rahoitusmahdollisuudet RAY:n avustusstrategia ja rahoitusmahdollisuudet Museoista hyvinvointia ja terveyttä -ajankohtaisseminaari 28.3.2011 Sari Miettunen, tiimivastaava, RAY Lainsäädäntö Avustusten myöntämisestä on säädetty

Lisätiedot

Avustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille

Avustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille Avustustoiminta Vapaaehtoistoiminnan avustamisen periaatteet tarkentavia ohjeita hakijoille sisällysluettelo Taustaa...3 Vapaaehtoistoiminnan avustamisesta...3 Esimerkkejä linjausten mukaisista vapaaehtoistoiminnan

Lisätiedot

Eloisa mieli -tutkimus/ Kommenttipuheenvuoro 25.9.2014. Marja Saarenheimo, FT, tutkija Vanhustyön keskusliitto/eloisa ikä

Eloisa mieli -tutkimus/ Kommenttipuheenvuoro 25.9.2014. Marja Saarenheimo, FT, tutkija Vanhustyön keskusliitto/eloisa ikä Eloisa mieli -tutkimus/ Kommenttipuheenvuoro 25.9.2014 Marja Saarenheimo, FT, tutkija Vanhustyön keskusliitto/eloisa ikä 1 Asenteet Ilmentävät tunne- ja arvopohjaista suhtautumista johonkin sosiaaliseen

Lisätiedot

Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme

Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme Minna-Liisa Luoma 1 Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä

Lisätiedot

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee

Lisätiedot

Järjestökumppanuus ja RAY:n rahoitus Kaste-ohjelmaa tukemassa

Järjestökumppanuus ja RAY:n rahoitus Kaste-ohjelmaa tukemassa Järjestökumppanuus ja RAY:n rahoitus Kaste-ohjelmaa tukemassa Lasten, nuorten ja perheiden palveluja uudistetaan Työseminaari Mikkeli, MAMK-kampus 20.3.2013 Avustusosasto, Anne-Mari Tuominiemi, 20.3.2013

Lisätiedot

Yhdessä olemme enemmän

Yhdessä olemme enemmän Yhdessä olemme enemmän Ystäväpiiri-toiminta vähentää yksinäisyyttä ja vahvistaa toimintakykyä Veljeskotipäivät 1. 2.10.2015 Anu Jansson Vanhempi suunnittelija, toimintaterapeutti, TtM Vanhustyön keskusliitto

Lisätiedot

AlueAvain-päivä. Tampere 13.2.2013 Kajaani 21.2.2013. Anne Kukkonen, 13.2.2013 1

AlueAvain-päivä. Tampere 13.2.2013 Kajaani 21.2.2013. Anne Kukkonen, 13.2.2013 1 AlueAvain-päivä Tampere 13.2.2013 Kajaani 21.2.2013 Anne Kukkonen, 13.2.2013 1 Esityksen sisältö Hakemuksen käsittelyprosessi Avustuslajit RAY:n avustusohjelmat Seuranta Valvonta RAY:n kiertueet Yhdistysten

Lisätiedot

Turun Kaupunkilähetys ry

Turun Kaupunkilähetys ry Turun Kaupunkilähetys ry Perustettu vuonna 1880. Toiminta pohjautuu kristillis-sosiaalisiin arvoihin. Tavoitteena on syrjäytymisen ehkäisy, yksinäisyyden kokemuksen lievittäminen ihmisten omia voimavaroja

Lisätiedot

ikääntyessä FT, tutkija Vanhustyön keskusliitto

ikääntyessä FT, tutkija Vanhustyön keskusliitto Yhteiskunta ja ihmisen osallisuus ikääntyessä Marja Saarenheimo FT, tutkija Vanhustyön keskusliitto Tämän alustuksen kysymykset 1. Millainen elämänvaihe vanhuus on nyky- käsitysten t mukaan? 2. Mistä iäkkään

Lisätiedot

Oivaltava-hankepoliklinikka 15.5.2014

Oivaltava-hankepoliklinikka 15.5.2014 Oivaltava-hankepoliklinikka 15.5.2014 OmaisOiva-toiminta paikallisyhdistyksissä Merja Kaivolainen, koulutus- ja kehittämispäällikkö OmaisOiva-toiminta on Omaishoitajat ja läheiset -liitto ry:n ja paikallisyhdistysten

Lisätiedot

Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille

Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille TÄYTTÄ ELÄMÄÄ ELÄKKEELLÄ / copyright Suomen Punainen Risti 1 Täyttä elämää eläkkeellä -hanke

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA

ARVIOINTISUUNNITELMA 1 VERKOTTAJA 2013 2016 -projekti - Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua ARVIOINTISUUNNITELMA 2 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet

Lisätiedot

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Liikkuva Tuki Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Matti Järvinen Porin perusturva Psykososiaalisten palvelujen

Lisätiedot

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY Sosten arviointifoorumi 4.6.2015 Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY 1 Mistä on kysymys? Arviointi = tiedon tuottamista toiminnasta, siihen liittyvistä kehittämistarpeista sekä toiminnan vaikuttavuudesta

Lisätiedot

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri osastopäällikkö Helsingin kaupunki sosiaali- ja terveysvirasto sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut

Lisätiedot

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe, liike ja toipuminen Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe liike toipuminen? 2.9.2014 Hätönen H 2 Perinteitä ja uusia näkökulmia Perinteinen näkökulma: Mielenterveyden ongelmien hoidossa painotus

Lisätiedot

TOIMIA-suositukset tukevat ikäpalvelulain toimeenpanoa

TOIMIA-suositukset tukevat ikäpalvelulain toimeenpanoa TOIMIA-suositukset tukevat ikäpalvelulain toimeenpanoa Matti Mäkelä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos TOIMIA-seminaari TOIMIA Ikäpalvelulain tukena Suositus iäkkään henkilön palvelutarpeen arviointiin Toimintakyvyn

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Pidetään huolta lapsista

Pidetään huolta lapsista Pidetään huolta lapsista Emma & Elias -avustusohjelma 1/12 2014 Väestöliitto: Perheaikaa.fi -verkkopalvelu Marttaliitto/Marthaförbundet: Lapsiperheiden arjen tukeminen Pesäpuu ry: Sisukas sijoitettu lapsi

Lisätiedot

Hyvä läheisyhteistyö ja sen merkitys hyvä elämän mahdollistajana Askeleita aikuisuuteen seminaari 28.11.2014

Hyvä läheisyhteistyö ja sen merkitys hyvä elämän mahdollistajana Askeleita aikuisuuteen seminaari 28.11.2014 Hyvä läheisyhteistyö ja sen merkitys hyvä elämän mahdollistajana Askeleita aikuisuuteen seminaari 28.11.2014 Eija Stengård, johtava psykologi Mielenterveys- ja päihdepalvelut Tampereen kaupunki Omaisten

Lisätiedot

Yhteisvoimin kotona hanke. Kaija Virjonen TtM 2/3 Tutun ammattikorkeakoulu Oy

Yhteisvoimin kotona hanke. Kaija Virjonen TtM 2/3 Tutun ammattikorkeakoulu Oy Yhteisvoimin kotona hanke Kaija Virjonen TtM 2/3 Tutun ammattikorkeakoulu Oy Päivän teemat Asiakkaan voimavaralähtöisyyden, osallisuuden ja toimijuuden näkökulma palveluiden suunnittelussa, toteutuksessa

Lisätiedot

PALOMA- projekti 2013-2015

PALOMA- projekti 2013-2015 Toimintamalli ikääntyvien maahanmuuttajien hyvinvoinnin lisäämiseksi ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi Jyvässeudulla asuinalueittain PALOMA- projekti 2013-2015 PÄÄTAVOITE Pysyvän asuinalueittaisen toimintamallin

Lisätiedot

Anitta Mikkola, kotihoidon osastonhoitaja, Ikäihminen toimijana kehittämisjakson vetäjä Sodankylän hyvinvointisuunnitelman laatija

Anitta Mikkola, kotihoidon osastonhoitaja, Ikäihminen toimijana kehittämisjakson vetäjä Sodankylän hyvinvointisuunnitelman laatija Anitta Mikkola, kotihoidon osastonhoitaja, Ikäihminen toimijana kehittämisjakson vetäjä Sodankylän hyvinvointisuunnitelman laatija Väestökehitys - painopiste ennaltaehkäisevään työhön, hyviä vuosia kotona

Lisätiedot

Sisällys. 1 Yleistä ikääntymisestä 18 Marja Saarenheimo. 2 Ikääntyneiden psykoterapeuttisen työn 56 puitteista ja lähtökohdista Hannu Pajunen

Sisällys. 1 Yleistä ikääntymisestä 18 Marja Saarenheimo. 2 Ikääntyneiden psykoterapeuttisen työn 56 puitteista ja lähtökohdista Hannu Pajunen 5 Sisällys Johdanto 11 Sirkkaliisa Heimonen, Hannu Pajunen 1 Yleistä ikääntymisestä 18 Marja Saarenheimo Elämänkulku ja vanheneminen 21 Itsesäätely ja toimijuus ikääntyessä 25 Kognitiivisen vanhenemisen

Lisätiedot

Järjestöjen ja kuntien yhteistyö rahoittajan näkökulmasta

Järjestöjen ja kuntien yhteistyö rahoittajan näkökulmasta Yhdessä enemmän käytäntöjä ja kokemuksia kumppanuuden rakentamisesta kuntien ja järjestöjen välillä Varsinais-Suomen lastensuojelujärjestöt Järjestöjen ja kuntien yhteistyö rahoittajan näkökulmasta Elina

Lisätiedot

Ihmisen ääni kuuluviin osallisuushanke Salli osallisuuden edistäjänä

Ihmisen ääni kuuluviin osallisuushanke Salli osallisuuden edistäjänä Ihmisen ääni kuuluviin osallisuushanke Salli osallisuuden edistäjänä Salli osallisuus! 24.11.2011 Anne Pyykkönen projektipäällikkö osallisuushanke Salli Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys ry - Hallinnointi

Lisätiedot

Mitä Suomessa tapahtuu lasten ja perheiden hyvinvoinnin kehittämisen alueella?

Mitä Suomessa tapahtuu lasten ja perheiden hyvinvoinnin kehittämisen alueella? Mitä Suomessa tapahtuu lasten ja perheiden hyvinvoinnin kehittämisen alueella? Raha-automaattiyhdistyksen (RAY) avustusohjelma Emma & Elias 2012-2017 Kansallinen sosiaali- ja terveysalan kehittämisohjelma

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET 1 ASIAKKAAKSI TULEMINEN Päivätoimintaan tullaan palvelutarpeenarvioinnin kautta, jolloin kartoitetaan kokonaisvaltaisesti asiakkaan selviytyminen päivittäiseistä

Lisätiedot

Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi

Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi Toiminnanjohtaja Marita Ruohonen Suomen Mielenterveysseura 5.2.2008 Marita Ruohonen 1 Lapset, nuoret ja perheet Hallituksen politiikkaohjelma

Lisätiedot

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä

Lisätiedot

RAY:n avustustoiminnan tulevaisuuden näkymistä

RAY:n avustustoiminnan tulevaisuuden näkymistä RAY:n avustustoiminnan tulevaisuuden näkymistä osastopäällikkö Mika Pyykkö Lihastautien kehittyvä tutkimus ja hoito -konferenssi 16. 17.11.2011 Tampere Mika Pyykkö, 17.11.2011 1 Mika Pyykkö, 17.11.2011

Lisätiedot

LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI. oppisopimustyyppinen koulutus. Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) www.luc.fi

LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI. oppisopimustyyppinen koulutus. Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) www.luc.fi LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI oppisopimustyyppinen koulutus Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULU

Lisätiedot

Järjestöjen aluetyön kokous. Kuopio 24.4.2012

Järjestöjen aluetyön kokous. Kuopio 24.4.2012 Järjestöjen aluetyön kokous Kuopio 24.4.2012 Ohjelma klo 10.00 Avaus ja esittäytyminen klo 10.15 KASTE ohjelman tps Itä-Suomessa - alueellinen ohjelmapäällikkö Jouko Miettinen - klo 11.00 Järjestöt ja

Lisätiedot

Hankkeen arviointisuunnitelma

Hankkeen arviointisuunnitelma 1 VERKOTTAJA 2013-2016 Hankkeen arviointisuunnitelma Tiina Saarinen 14.9.2013 2 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet 3 4 Hankkeen kohderyhmät 3 5 Hankkeessa tavoiteltavat

Lisätiedot

Turvallisuus osana hyvinvointia

Turvallisuus osana hyvinvointia Turvallisuus osana hyvinvointia Päijät-Hämeen sosiaalipoliittinen foorumi 12.5.2009 Marjaana Seppänen marjaana.seppanen@helsinki.fi Hyvinvointi ja turvallisuus Hyvinvointi ja turvallisuus Hyvinvointi =

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015

Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015 Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015 Sosiaali -ja terveydenhuollon ja potilasyhdistysten, ehkäisevän päihdetyön, eläinsuojelutyön ja

Lisätiedot

Emma & Elias -avustusohjelma. Järjestöjen lasten suojelun maajoukkue

Emma & Elias -avustusohjelma. Järjestöjen lasten suojelun maajoukkue Emma & Elias -avustusohjelma Järjestöjen lasten suojelun maajoukkue Yksi ohjelma, monta tarkoitusta Järjestöjen tekemään hyvää työtä esiin Ray:n aseman tukeminen Tulosten ja vaikutusten vahvistaminen Lapsen

Lisätiedot

Eläkeikäisen hyvinvointi ja eläkemuutokseen valmentautuminen. Marja Saarenheimo FT, tutkija, psykologi Vanhustyön keskusliitto

Eläkeikäisen hyvinvointi ja eläkemuutokseen valmentautuminen. Marja Saarenheimo FT, tutkija, psykologi Vanhustyön keskusliitto Eläkeikäisen hyvinvointi ja eläkemuutokseen valmentautuminen Marja Saarenheimo FT, tutkija, psykologi Vanhustyön keskusliitto Täyttä elämää eläkkeellä 7.2.2015 Mitä vanhuudelle on tapahtunut? Notkistunut

Lisätiedot

Kahvia ja kohtaamisia - yhteistyöllä elinpiiriä laajemmaksi

Kahvia ja kohtaamisia - yhteistyöllä elinpiiriä laajemmaksi Kahvia ja kohtaamisia - yhteistyöllä elinpiiriä laajemmaksi Peurunka3 -seminaari 27.10.2015 Keski-Suomen Sosiaaliturvayhdistys ry Kehitytään kimpassa hanke/tuija Seppänen www.kssotu.fi www.facebook.com/kehitytaankimpassa

Lisätiedot

Taide, kulttuuri ja RAY:n avustusstrategia

Taide, kulttuuri ja RAY:n avustusstrategia Taide, kulttuuri ja RAY:n avustusstrategia osastopäällikkö Mika Pyykkö Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia toimintaohjelma 2010 2014 tutuksi järjestöille 28.1.2011 Helsinki Mika Pyykkö, 27.1.2011 1

Lisätiedot

HEA Hyvinvointia ja energiatehokkuutta asumiseen (Etelä-Suomen EAKR)

HEA Hyvinvointia ja energiatehokkuutta asumiseen (Etelä-Suomen EAKR) HEA Hyvinvointia ja energiatehokkuutta asumiseen (Etelä-Suomen EAKR) Metropolia, Hyto Tuula Mikkola Projektipäällikkö 28.2..2013 1 HEA pähkinän kuoressa Kesto 2.5 vuotta: 9/11 2/14 hankekokonaisuus, jossa

Lisätiedot

Vanhuksia on moneksi. Ympärivuorokautisessa hoidossa olevat. Henkilöt, joilla on useita sairauksia ja toiminnanvajeita

Vanhuksia on moneksi. Ympärivuorokautisessa hoidossa olevat. Henkilöt, joilla on useita sairauksia ja toiminnanvajeita Vanhuksia on moneksi Ympärivuorokautisessa hoidossa olevat Henkilöt, joilla on useita sairauksia ja toiminnanvajeita Itsenäisesti kotona asuvat, mutta jotka ovat haurastumisen riskissä Hyväkuntoiset eläkeläiset

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT 2014 SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT SUONENJOEN KAUPUNGIN PÄIVÄKESKUKSEN TOIMINTA-AJATUS: Iloa ja eloa ikääntyneen arkeen. Omien voimavarojen mukaan, yhdessä ja yksilöllisesti. PÄIVÄKESKUS JOHDANTO

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaa. Pohjois-Suomen Kaste -alueen vanhustyön kehittämishanke 2014-2016

Keski-Pohjanmaa. Pohjois-Suomen Kaste -alueen vanhustyön kehittämishanke 2014-2016 Keski-Pohjanmaa Pohjois-Suomen Kaste -alueen vanhustyön kehittämishanke 2014-2016 SenioriKaste Ikäihmisten arjen ja palvelujen parantamiseksi 2014-2016 Tavoitteena on kehittää vanhustyön palveluja ja toimintatapoja,

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

Kaikki mukaan Ikäihmisten liikunnan toimenpideohjelmaan

Kaikki mukaan Ikäihmisten liikunnan toimenpideohjelmaan Kaikki mukaan Ikäihmisten liikunnan toimenpideohjelmaan Opetus- ja kulttuuriministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö Liikkeellä voimaa vuosiin -seminaari Tampere 17.3.2014 ohjelmajohtaja Elina Karvinen,

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA

ARVIOINTISUUNNITELMA VERKOTTAJA 2013 2016 -projekti - Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua ARVIOINTISUUNNITELMA 1 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet 3

Lisätiedot

Ikääntyneiden fyysinen toimintakyky ja turvallisuuden tunne Ilkka Väänänen. Lahden tiedepäivä Fellmannia, Lahti 27.11.2012

Ikääntyneiden fyysinen toimintakyky ja turvallisuuden tunne Ilkka Väänänen. Lahden tiedepäivä Fellmannia, Lahti 27.11.2012 Ikääntyneiden fyysinen toimintakyky ja turvallisuuden tunne Ilkka Väänänen Lahden tiedepäivä Fellmannia, Lahti 27.11.2012 Esityksen rakenne 1. Johdanto Tapaturmaisesti kuolleiden yli 65 vuotiaiden kuolemansyyt

Lisätiedot

YKSINÄISYYS IKÄÄNTYVÄN ARJESSA Laadullista ja määrällistä tutkimusotetta yhdistävä seurantatutkimus

YKSINÄISYYS IKÄÄNTYVÄN ARJESSA Laadullista ja määrällistä tutkimusotetta yhdistävä seurantatutkimus YKSINÄISYYS IKÄÄNTYVÄN ARJESSA Laadullista ja määrällistä tutkimusotetta yhdistävä seurantatutkimus Elisa Tiilikainen, VTM, jatko-opiskelija 6.6.2013 VIII Gerontologian päivät SESSIO XXIII: Elämänkulku

Lisätiedot

HYVÄT KÄYTÄNNÖT TOIMIJUUTTA VAHVISTAMASSA

HYVÄT KÄYTÄNNÖT TOIMIJUUTTA VAHVISTAMASSA MIELELLÄÄN-SEMINAARI 7.10.2015 Puistotorni, Tampere HYVÄT KÄYTÄNNÖT TOIMIJUUTTA VAHVISTAMASSA Jyrki Jyrkämä Professori (emeritus) Sosiaaligerontologia, sosiologia jyrki.jyrkama@jyu.fi TEEMAT Käytännöt

Lisätiedot

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma perustuu ns. Vanhuspalvelulain 5 : Kunnan on laadittava suunnitelma ja se on osa kaupungin/kunnan

Lisätiedot

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 Lähihoitajan tutkinto, suuntautuminen kuntoutukseen Kyky itsenäiseen ja aktiiviseen työskentelyyn Omaa hyvät

Lisätiedot

Aktiivinen ikääntyminen ja sukupolvien välinen solidaarisuus EU:n 2012 teemavuosi. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Aktiivinen ikääntyminen ja sukupolvien välinen solidaarisuus EU:n 2012 teemavuosi. Työterveyslaitos www.ttl.fi Aktiivinen ikääntyminen ja sukupolvien välinen solidaarisuus EU:n 2012 teemavuosi Tavoitteet: Edistää kaikkien ihmisten elinvoimaa ja arvokkuutta Lisätä ymmärrystä aktiivisen ikääntymisen ja sukupolvien

Lisätiedot

Opetus- ja kulttuuriministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö

Opetus- ja kulttuuriministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö Opetus- ja kulttuuriministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö TERVEYSLIIKUNTA YHTEISTYÖN AREENAKSI JA IKÄÄNTYVIEN VOIMAVARAKSI! Vanhustyön messut 10.2.2015 Elina Karvinen, ohjelmajohtaja, Voimaa vanhuuteen

Lisätiedot

Avustusohjelmilla tuloksia ja vaikutuksia case Emma & Elias

Avustusohjelmilla tuloksia ja vaikutuksia case Emma & Elias Avustusohjelmilla tuloksia ja vaikutuksia case Emma & Elias Voikukkia-seminaari 23.5.2012 Elina Varjonen Kehittämispäällikkö, RAY 1 Lapsi- ja perhetyön avustusohjelma Emma & Elias (2012-2017) Avustusohjelma

Lisätiedot

Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä

Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä Tiedosta hyvinvointia Mielenterveysryhmä 1 Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä Eija Stengård PsT, kehittämispäällikkö Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Eija Stengård, 2005 Tiedosta

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA Kotka 29.9.2015 Anni Pentti Ikäihmisten kuntoutus = Geriatrinen kuntoutus Laaja-alaista, kokonaisvaltaista kuntoutusta Ymmärretään ihmisen normaali ikääntyminen

Lisätiedot

Omaishoitajan voimavarat. Alustus Vantaalla 3.4.2014 Esa Nordling PsT Kehittämispäällikkö

Omaishoitajan voimavarat. Alustus Vantaalla 3.4.2014 Esa Nordling PsT Kehittämispäällikkö Omaishoitajan voimavarat Alustus Vantaalla 3.4.2014 Esa Nordling PsT Kehittämispäällikkö 1 Omaishoitajan karikot * Byrokratia * Velvoittava sitoutuminen * Avun vastaanottamisen vaikeus * Ammattilaisten

Lisätiedot

Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen. voimavarojen käyttöä ja päätöksentekoa kotihoidossa.

Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen. voimavarojen käyttöä ja päätöksentekoa kotihoidossa. Kotihoidon id myöntämisen perusteet 1.4.2014 alkaen - Rovaniemi Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen kohdentumista t (oikea-aikaisuus, i saavutettavuus), tt varattujen voimavarojen

Lisätiedot

Aktiivinen ja hyvinvoiva ikäihminen

Aktiivinen ja hyvinvoiva ikäihminen Aktiivinen ja hyvinvoiva ikäihminen 16.9.2013 31.3.2015 Projektipäällikkö Jari Latvalahti, EETU ry Sitran Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä -avainalue 6 suuren valtakunnallisen eläkeläisjärjestön

Lisätiedot

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 - Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategia 1. Hyvinvoinnille vahva perusta Terveys

Lisätiedot

"Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein

Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein "Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein Maarit Kairala Sosiaalityön e- osaamisen maisterikoulutus Lapin yliopisto/ Oulu 18.4.2013 Lähtökohtiani:

Lisätiedot

Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito

Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito RAI-seminaari 24.3.2011 Kirsi Kiviniemi TtT, kehittämispäällikkö Sisältö Ihmislähtöisen asumisen sekä hoidon ja huolenpidon yhdistäminen Iäkäs ihminen Asuminen

Lisätiedot

Ikääntyminen on mahdollisuus. Ministeri Helena Pesola

Ikääntyminen on mahdollisuus. Ministeri Helena Pesola Ikääntyminen on mahdollisuus Ministeri Helena Pesola Väestö iän ja sukupuolen mukaan 2000, 2020 ja 2050 2 Kela/Aktuaariryhmä 14.6.2013 Yli 80-vuotiaat ja yli 100-vuotiaat 3 Kela/Aktuaariryhmä14.6.2013

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset - Liitto ry

Omaishoitajat ja Läheiset - Liitto ry Omaishoitajat ja Läheiset - Liitto ry VAIKUTA KUNNALLISVAALEISSA Kunnallisvaalimateriaali omaishoidosta paikallisyhdistyksille ja puolueiden ehdokkaille Kunnallisvaalit 28.10.2012 ennakkoäänestys kotimaassa

Lisätiedot

Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut

Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut Ikääntyvien varhainen tuki Vanhuspalvelulaki: Hyvinvointia edistävät palvelut Ikääntyneen väestön hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä ja itsenäistä suoriutumista

Lisätiedot

KEHITTÄMISOHJELMA KOHO JA OMAISHOITAJIEN ASEMA. Anneli Kiljunen Omaishoitajat ja läheiset -liiton puheenjohtaja Kansanedustaja

KEHITTÄMISOHJELMA KOHO JA OMAISHOITAJIEN ASEMA. Anneli Kiljunen Omaishoitajat ja läheiset -liiton puheenjohtaja Kansanedustaja KANSALLINEN OMAISHOIDON KEHITTÄMISOHJELMA KOHO JA OMAISHOITAJIEN ASEMA 21.8.2014 1 Anneli Kiljunen Omaishoitajat ja läheiset -liiton puheenjohtaja Kansanedustaja - Sosiaali- ja terveysvaliokunnan varapuheenjohtaja

Lisätiedot

työseminaari 10.6.2010 Alice Pekkala Kartanonväkikoti

työseminaari 10.6.2010 Alice Pekkala Kartanonväkikoti Terveydenhuoltoalan l siirtoergonomian i asiantuntija ij ja työseminaari 10.6.2010 Kannattavaa kumppanuuttakuntouttavallakuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväkikoti Kartanonväki kodit kdit

Lisätiedot

SISÄLTÖ TOMI ORAVASAARI 2011

SISÄLTÖ TOMI ORAVASAARI 2011 SISÄLTÖ Vapaaehtoistoiminnan määritelmä Vapaaehtoistoiminta Suomessa Vapaaehtoistoiminnan merkitys RAY:n rahoittamissa järjestöissä Vapaaehtoistoiminnan trendit Vapaaehtoistoiminnan vahvuudet ja heikkoudet,

Lisätiedot

LUUSTOINFON JA ASKO-KURSSI

LUUSTOINFON JA ASKO-KURSSI Luustotiedon ajankohtaispäivät 27.11.2013 Helsinki LUUSTOINFON JA ASKO-KURSSI Pirjo Hulkkonen, Etelä-Karjalan keskussairaala, EKSOTE Iiris Salomaa, KAAOS-klinikka, Lahden kaupunki Pauliina Tamminen, Suomen

Lisätiedot

Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla

Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla Eveliina Pöyhönen Keitä ovat vaikeasti työllistyvät henkilöt? Ei yhtenäistä määritelmää voi tarkoittaa pitkäaikaistyöttömiä, vammaisia, osatyökykyisiä

Lisätiedot