Valtuutettu Hilkka Halonen esitti seuraavan aloitteen:

Transkriptio

1 Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Sosialidemokraattisen valtuustoryhmän aloite tuoda selvitys valtuustolle Meri-Lapin kehittämiskeskus ry:n toiminnasta, toiminnan vaikuttavuudesta ja tarkoituksenmukaisuudesta Kemin kaupunkistrategian näkökulmasta 344/ /2015 Kaupunginvaltuusto Valtuutettu Hilkka Halonen esitti seuraavan aloitteen: Kemin sosialidemokraattinen valtuustoryhmä esittää, että valtuustolle tuodaan selvitys Meri-Lapin Kehittämiskeskus ry:n toiminnasta, toiminnan vaikuttavuudesta ja tarkoituksenmukaisuudesta Kemin kaupunkistrategian näkökulmasta Uuden hallitusohjelman mukaan kunnan rooli muuttuu palveluiden järjestäjästä elinvoiman, työllisyyden ja yrittäjyyden edistäjäksi. Kemin kaupunginvaltuuston ja kaupunginhallituksen yksi tärkeimmistä tehtävistä on vastata kunnan elinvoimasta, elinkeinopolitiikasta ja strategiasta. Hyvällä elinkeinopolitiikalla luodaan ja kehitetään tuottavaa ympäristöä. Elinkeinopolitiikkaa ei voi ulkoistaa vaan se on kuntien korkeimman johdon, kunnanhallitusten ja valtuustojen tärkeimpiä, ellei tärkein strategisen johtamisen osa-alue. Kemin kaupunki tukee kunnallisin varoin Meri-Lapin Kehittämiskeskus ry:n toimintaa vuosittain n eurolla. Kemin kaupunginhallitus ja valtuusto eivät ole asettaneet mittareita Meri-Lapin Kehittämiskeskus ry:n toiminnan vaikuttavuuteen. Myös linjaus riittävistä määrällisistä ja laadullisista tavoitteista puuttuu. Toisin sanoen miten yhdistyksen tekemiset tai tekemättä jättämiset vaikuttavat elinvoimaan, työllisyyteen ja elinkeinotoimintaan Meri-Lapin seudulla sekä etenkin Kemin kaupungissa. Meri-Lapin Kehittämiskeskus ry:n toiminnasta ei ole myöskään tehty yritysvaikutusarviointia, vaikkakin yritysvaikutusarviointimenetelmä on Kemin kaupungilla käytössä. Kehitysyhtiöiden/-yhdistysten tulevaisuus Kokemukset seutukuntien sisäisestä kehittämisyhteistyöstä vaihtelevat eri puolilla Lappia. Toisaalla yhteistyö koetaan toimivaksi eroavaisuuksista huolimatta; toisaalla saman seutukunnan jäsenet eivät välttämättä löydä yhteistä

2 säveltä, vaikka kunnat olisivat samankaltaisia vahvuuksiltaan ja heikkouksiltaan. Kehitystyötä jarruttavat myös lyhytjänteisyys, kuntaedustajien vaihtuvuus ja henkilöiden epäluottamus toisen kunnan edustajia kohtaan. Pahimmillaan tämä epäluottamus halvaannuttaa pahasti elinkeinopoliittista päätöksentekoa ja jarruttaa myös strategista suunnittelua, kun yhteistä näkemystä tulevaisuudesta ei ole. Pellon ja Ylitornion kuntien yhteinen kehittämisyhtiö lakkautettiin vuonna Pellon Kehitys Oy:n toimitusjohtaja Timo Sirkkalan ja Ylitornion kunnanjohtaja Tapani Melaluodon mukaan molemmat kunnat kokivat, että kehittämistyötä on parempi jatkaa erillään. Itä-Lapin seutukunnassa Posion kunta vastaa yksin omasta kehittämistoiminnastaan, siinä missä muut neljä kuntaa kuuluvat Itä-Lapin kuntayhtymään. Ranuan kunta palkkasi oman kehittämispäällikön lähtien, eikä uusinut sopimusta Rovaniemen Kehitys Oy:n kanssa. Eteenkin yrittäjät kokivat, ettei Rovaniemen Kehitys Oy tarjonnut tarvittavan tehokasta ja tuloksellista palvelua Ranualle. Hallinto- ja kuntalaki eivät tunne seudullista hallintoa. Seutukunta ei ole hallinnollinen yksikkö Seutukunta ei ole hallinnollinen yksikkö eikä sillä ole juridista toimivaltaa tai velvollisuuksia. Seutukuntajako on aikoinaan perustunut kuntien luontaisiin yhteistyö- ja työssäkäyntialueisiin, mutta virallisesti seutukuntajaottelua ei tunnusteta. Sipilän hallitusohjelman mukaan maahan on syntymässä kolme hallinnollista tasoa; valtio, maakunta ja kunta. Maakunnalliselle, ts. kuntaa suuremmalle itsehallintoalueelle tullaan keskittämään sote-palvelujen lisäksi muita aluehallinnon tehtäviä. Sote- ja aluehallintouudistuksella haetaan tuottavuuden kasvun ja talouden hallinnan lisäksi tasa-arvoisemmin jakautuvia palveluita. Kemin kaupungin kehittämistoiminnan kannalta olennaiset kysymykset ovatkin; Mikä on Kemin kaupungin kehittämistoiminnan kannalta kustannustehokkain vaihtoehto niin toiminnallisesti kuin taloudellisestikin? Onko ilman toimivaltaa olevan seutuhallinnon ylläpitäminen järkevää? Voiko seudullista yhteistyökulttuuria edistää ja seudullisia julkisia asioita hoitaa tehokkaammin projektiluontoisina asiantuntijatehtävinä tarvelähtöisesti? Selvityksessä olisi hyvä ottaa huomioon myös Kemin kaupungin yritysmarkkinointi ja -viestintä nyt ja tulevaisuudessa.

3 Päätös KV : Miten tavoitteet kehittämiskeskuksen toimintasuunnitelmissa ja (määrälliset/laadulliset mittarit) ovat toteutuneet sekä niiden positiivinen vaikuttavuus seudun ja eteenkin Kemin kaupungin elinvoimaan, työllisyyteen ja yrittäjyyteen? Vuodelta 2015 voidaan toimittaa ennusteet kuluvalle vuodelle. Mikä on Meri-Lapin Kehittämiskeskus ry:n toiminnan yritysvaikutus? Miten voidaan taata Meri-Lapin Kehittämiskeskus ry:ssä päätöksenteon julkisuus, ja kuntalaisten tiedonsaanti päätösten perusteista juridisesti, kun yhdistys saa Kemin kaupungilta huomattavan summan kunnallisia varoja avustuksena vuodessa? Toivomme, että aloite käsitellään ripeästi ja tuodaan selvitys viimeistään talousarvio 2016 valtuustokokoukseen, jotta Kemin kaupungin luottamushenkilöillä olisi päätöksenteon valmistelussa riittävän hyvä tieto ja kokonaisvaltainen käsitys Meri-Lapin Kehittämiskeskus ry:n toiminnan vaikuttavuudesta niin kehittämistoiminnan kuin Kemin kaupungin elinvoiman edistämisen näkökulmasta. Aloite lähetettiin kaupunginhallitukselle tarvittavia toimenpiteitä varten. Kaupunginhallitus Ehdotus KJ Nissinen: Päätös KH : Kaupunginhallitus päättää lähettää aloitteen kehittämis- ja talousosaston sekä kaupunginkanslian valmisteluun mennessä. Kaupunginhallitus hyväksyi päätösehdotuksen. Kaupunginhallitus Valmistelu: kansliajohtaja Jukka Vilén ja kehittämisjohtaja Allan Mikkola Kemi-Tornio alueen kehittämiskeskuksen perustamista esittelevässä kehittämissuunnitelmassa todetaan, jonka kaupunginvaltuusto hyväksyi , yhdistyksen tavoitteeksi Kemi-Tornio alueen yhteishallinto. Tämän todetaan täsmällisemmin tarkoittavan, että ajan myötä kuntien hallinnolliset rajat menettävät pääosan merkityksestään. Suunnitelmassa todetaan myös kuntien elinkeinopolitiikan synkronoinnin olevan uuden yhdistyksen keskeinen tehtävä.

4 Kemi-Tornio alueen heikko tunnettavuus, tuolloin asukkaan alueen yhtenäisenä alueena, todetaan puutteeksi, samoin kuin kuntien palvelutarjonnan päällekkäisyys ja sitä kautta tapahtuva resurssien hukkakäyttö. Kehittämiskeskuksen toivotaan tuovan ratkaisun kuntien puutteelliseen edun valvontaan, antavan tukea elinkeinopolitiikalle ja yhteistyöhön liittyviin asioihin. Kehittämiskeskuksen tavoitellaan palvelevan kuntien johtamista ja kehittämistä. Yhdistyksen toiminnan kautta kuntien toiminta tehostuu kunnallisen päätösvallan kaventumatta ja alueelle pyritään saamaan yhteistyön ja edunvalvonnan kautta valtiollista päätösvaltaa. Kehittämiskeskuksen, nimenvaihdoksen myötä Meri-Lapin kehittämiskeskuksen, reilun 20-vuotisen toiminnan jälkeen voidaan tuolloin asetettujen tavoitteiden olevan yhä hyvin ajankohtaisia ja tavoiteltavia. Valitettavasti, täytyy samantien todeta, että työ asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi on yhä lähtökuopissaan, tiettyjen tavoitteiden osalta toteutuminen on jopa loitompana kuin yhdistystä perustettaessa. Kehittämiskeskuksen toimintaan on kuluneiden vuosien aikana käytetty huomattava henkinen ja taloudellinen panos. Ainakin Kemin kaupungin osalta on lykätty useita palvelujen tuottavuuden ja tehokkuuden kannalta tärkeiden hankkeiden käynnistämistä kuntaliitoksia tai kuntien parempaa yhteistyötä odottaessa. Kemin kaupungin maksuosuus on liikkunut vuosien saatossa reilussa eurossa. Panoksen vastapainoksi on saatu paljon hankkeita ja selvityksiä, mutta todellista edistymistä tavoitteiden suuntaan ei juurikaan ole tapahtunut. Edunvalvonnan osalla panokset eivät toki ole menneet hukkaan. Sitoutuminen kehittämiskeskuksen toimintaan on ollut kunnissa hyvin heikkoa. Kuntajakoselvitysten kariutuminen osoittaa omalta osaltaan yhteisen tahtotilan puuttumista ja luottamuksen puutetta. Edellytykset jatkaa Kemi-Tornio Kehittämiskeskuksen tavoitteellista ja tuloksia tuottavaa toimintaa nykyisessä tilanteessa ovat kieltämättä kyseenalaiset. Kehittämiskeskus ei ole valitettavsti kyennyt toimintansa aikana saavuttamaan sille asetettuja tavoitteita ja kuten mitä tahansa toimintaa tulee myös kehittämiskeskuksen toimintaa kyetä ajoittain tarkastelemaan tuotos-panos suhteen kautta. Toiminnan mielekkyyttä ja siihen vuosien saatossa osoitettuja resurssia kriittisesti arvioiden on vaikea löytää perusteluja nykyisenkaltaisen toiminnan jatkamiselle ja resurssoimiselle. Kemin kaupungin strategisena tavoitteena on jo pitkään ollut tehdä rakentavaa ja tuloksellista yhteistyötä alueen toimijoiden kanssa ja edistää omalla toiminnallaan seutukunnan hyvinvointia ja kasvua vuorovaikutuksessa naapurikuntien kanssa. Taloustilanteen kiristyessä ja huoltosuhteen heikentyessä seutukunnan elinvoiman turvaamisen täytyy sisältää rakenteellisia muutoksia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden uudelleenorganisoinnin lisäksi myös kuntarakenteeseen. Kehittämiskeskuksen toiminnan kehittymisestä konkreettisia parempia tuloksia tuottavaan toimintaan kuntien välisessä yhteistyössä ei ole nähtävissä minkäänlaisia merkkejä, päinvastoin. Osa seudun kunnista harjoittaa vahvasti

5 Ehdotus KJ Nissinen: Päätös KH : yhteistyötä purkavaa ja luottamusta rikkovaa itsekeskeistä lyhytnäköistä politiikkaa. Tämä entisestään vaikeuttaa jo nyt haasteellista kehittämiskeskuksen toimintaympäristöä. Kehittämiskeskuksen varsin raskasta ja moniportaista hallintomalliakin olisi syytä tarkastella vastaamaan paremmin ajan haasteisiin ja kehittämiskeskuksen tuleviin tehtäviin. Kehittämiskeskuksen hallinnon moniportaisuus ja laajuus on syytä suhteuttaa muuttuvien tehtävien mukaiseksi. Kehittämiskeskuksen toimintaa tulee jatkossa keskittää entistä voimakkaammin seudulliseen edunvalvontaan niin maakunnan kuin valtakunnankin tasolla ja niin toiminta kuin siihen varatut toimintaresurssit tulee suunnata ja sopeuttaa vastaamaan kaventuvaa toimialaa. Kaupunginhallitus päättää merkitä kansliajohtajan ja kehittämisjohtajan lausunnon tiedoksi. Samalla kaupunginhallitus totetaa, että kehittämiskeskuksen rooli ja toimintamalli uudelleenorganisoitiin v aikana, jolloin selkeä painotus toiminnan jatkossa on edunvalvontaan ja projektitoiminta ajautuu alas hankkeiden päättymisen myötä Edelleen kuntien maksuosuudet kehittämiskeskuksen toimintaan laskevat selvästi Kaupunginhallitus päättää toimittaa yllä olevan tiedoksi valtuustolle vastauksena sosialidemokraattisen valtuustoryhmän aloitteeseen. Puheenjohtaja Sari Moisanen ilmoitti esteellisyytensä asian käsittelyyn ja poistui kokoushuoneesta pykälän käsittelyn ajaksi. Teija Jestilä toimi puheenjohtajana pykälän käsittelyn ajan. Kaupunginhallitus hyväksyi päätösehdotuksen.