LASTENSUOJELUN SOVELTAMIS- OHJEET

Transkriptio

1 SODANKYLÄN KUNTA SOSIAALIPALVELUT Vilkas, viihtyisä, kehittyvä Lapin tähtikunta LASTENSUOJELUN SOVELTAMIS- OHJEET Hyväksytty: Perusturvaltk Voimaan alkaen

2 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO YLEISET PERHEPALVELUT LAPSIPERHEIDEN TUKENA LASTENSUOJELUASIAN VIREILLETULO PALVELUTARPEEN arviointi LASTENSUOJELUN AVOHUOLLON TUKITOIMET Ohjaus ja neuvonta, taloudellinen tuki Tukihenkilö ja perhe, perhekuntoutus Tehostettu perhetyö Sijoitus avohuollon tukitoimena LAPSEN KIIREELLINEN SIJOITUS HUOSTAANOTTO SIJAISHUOLTO Perhehoito Laitoshoito JÄLKIHUOLTO MONIAMMATILLINEN ASIANTUNTIJARYHMÄ LASTENSUOJELUN TILASTOINTI LÄHTEET LIITTEET Liite 1 lastensuojeluilmoitus Liite 2 lastensuojelutarpeen selvitys: oppaat lapselle, nuorelle ja vanhemmalle Liite 3 Lautakunnan päätös : Perhehoidon (sis. jälkihuollon), tukiperhe- ja tukihenkilötoiminnan soveltamisohjeet, palkkiot ja kulukorvaukset alkaen Liite 4 Lautakunnan päätös : Lastensuojelusta perittävät asiakasmaksut sijoituksen aikana/soveltamisohje Liite 1 lastensuojeluilmoitus 1 (2)

3 Liite 2 Lastensuojelutarpeen selvitys: oppaat lapselle, nuorelle ja vanhemmalle JOHDANTO Nämä lastensuojelun soveltamisohjeet on laadittu työntekijöiden ja kuntalaisten käyttöön. Ohjeiden tavoitteena on avata lastensuojelun prosessia ja yhdenmukaistaa työkäytäntöjä. Tavoitteena on kuvata myös sosiaalihuoltolain (1301/2014) mukaisten yleisten perhepalveluiden yhtymäkohdat lastensuojeluun. Sodankylässä samalla sosiaalityöntekijällä on sekä lastensuojelun että yleisten perhepalveluiden asiakkaita. Sosiaalihuoltolain uudistus siirsi sosiaalihuollon painopistettä korjaavista toimista hyvinvoinnin edistämiseen. Lapsiperheiden tuessa panostetaan varhaiseen tukeen ja ennaltaehkäisyyn. Olennaista on toimijoiden tiivis yhteistyö, erityistä tukea tarvitsevien lasten huomioiminen yleisissä palveluissa ja entistä vahvempi oikeus palveluiden saamiseen ilman lastensuojelun asiakkuutta. Käsitteitä: lapsi = alle 18-vuotias henkilö erityistä tukea tarvitseva lapsi = lapsi jolla on erityisiä vaikeuksia hakea ja saada tarvitsemiaan sosiaali- ja terveyspalveluja kognitiivisen tai psyykkisen vamman tai sairauden, päihteiden ongelmakäytön, usean yhtäaikaisen tuen tarpeen tai muun syyn vuoksi tai lapsi, jonka terveys tai kehitys vaarantuu kasvuolosuhteiden tai oman käyttäytymisen vuoksi (Shl 3 ) sijaishuolto = huostassa olevan lapsen asuminen perhe- tai laitoshoidossa perhehoito = yksityisessä perheessä tapahtuvaa perhehoitoa ja/tai sijaishuoltoa. Perustuu toimeksiantosopimukseen. laitoshoito = ammatillisessa perhekodissa, nuorisokodissa tai muussa lastensuojelun yksikössä tapahtuvaa avohuoltoa/sijaishuoltoa. Perustuu ostopalvelusopimukseen. 3

4 2 YLEISET PERHEPALVELUT LAPSIPERHEIDEN TUKENA Kotipalvelua, perhetyötä, tukihenkilöitä ja perheitä sekä vertaisryhmätoimintaa on mahdollista saada sosiaalihuoltolain mukaisina yleisinä perhepalveluina ilman lastensuojelun asiakkuutta. Lähtökohtana on palvelutarvearvio. Erityistä tukea tarvitsevalla lapsella palvelutarvearvion tekee sosiaalityöntekijä. Palvelutarpeen arvio on aloitettava 7. arkipäivänä yhteydenotosta ja se pyritään tekemään kolmen kuukauden kuluessa. Kiireellisen avun tarve arvioidaan heti. Kaikilla lapsiperheillä on oikeus omatyöntekijään (perhetyöntekijä, sosiaalityöntekijä). Erityistä tukea tarvitsevalla lapsella omatyöntekijä on sosiaalityöntekijä. Sosiaalityöntekijä tapaa lasta henkilökohtaisesti. Sosiaalityöntekijä kirjaa lapsen mielipiteen selvittämisen tavan ja sisällön lapsen asiakaskertomukseen. Lapselle tehdään asiakassuunnitelma ja sen perusteella ja sosiaalihuoltolain mukainen valituskelpoinen palvelukohtainen päätös hoidon ja huolenpidon turvaavista tukitoimista. Sodankylässä samalla sosiaalityöntekijällä on sekä lastensuojelun että yleisten perhepalveluiden asiakkaita. Sosiaalihuoltolain perusteella myönnetään lapsiperheiden kotipalvelua. Kotipalvelua annetaan sairauden, synnytyksen, vamman tai muun vastaavan toimintakykyä alentavan syyn tai erityisen perhe- tai elämäntilanteen perusteella. Sosiaalityöntekijä tekee palvelusta päätöksen. Erityisiä perhetilanteita aiheuttavat esimerkiksi uupumus, vaikea erotilanne, perheenjäsenen kuolema tai toisen perheenjäsenen vankilassa olo. Erityisiä tilanteita voi olla myös perheissä, joissa on vammainen lapsi, kaksoset tai aikuinen omainen hoidettavana. Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista /734 määrittelee kotipalvelun maksulliseksi. Lain mukaan maksu voidaan alentaa tai jättää perimättä, jos siihen on syytä huollolliset näkökohdat huomioon ottaen. Tukiperheet ja henkilöt organisoituvat sosiaalitoimiston sosiaalityöntekijän kautta. Uudet tukiperheet ja henkilöt haastatellaan ja heidän soveltuvuutensa ja mm. perheen taloudelliset edellytykset toimintaan arvioidaan. Tukiperheisiin tehdään kotikäynti ennen hyväksymistä. Uudet tukihenkilöt ja perheet esittävät hyväksyttävän rikosrekisteriotteen. Tukiperhettä ja henkilöitä lapselle haettaessa ensisijaisesti kartoitetaan aina lapsen läheisverkosto ja sen mahdollisuus toimia lapsen tukena (isovanhemmat, muut sukulaiset ja läheiset). Tukihenkilö tai perhepalvelu on säännöllistä, pitkäjänteistä ja tavoitteellista toimintaa. Palvelusta tehdään joko sosiaalihuolto- tai lastensuojelulain mukainen päätös ja lapsen, huoltajien ja tukiperheen tai henkilön kanssa laaditaan sopimukset. Kunnan puolesta sopimuksen allekirjoittaa lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä. Palvelu myönnetään määräaikaisena (korkeintaan vuodeksi kerrallaan) ja sitä tarkistetaan vähintään 4

5 6-12 kk:n välein. Tukiperhe ja henkilö toimittaa kuukausittain tapahtumaraportin ja laskun (sis.matkalasku) sosiaalitoimistoon. Tukiperheelle ei myönnetä erikseen käynnistämisavustusta toiminnan aloittamiseen. Tukihenkilö tapaa lasta vähintään kaksi kertaa kuukaudessa pääsääntöisesti oman kotinsa ulkopuolella, esim. lapsen harrastuksen merkeissä. Tukihenkilölle korvataan tukihenkilöpalkkio. Tukihenkilötapaamiset kestävät yleensä vähintään kaksi tuntia. Lapsesta aiheutuneita kuluja korvataan erikseen kuittien perusteella, kuluista sovitaan etukäteen sosiaalityöntekijän kanssa. Tietoa tukiperheille ja tukihenkilöille maksettavista korvauksista on liitteessä 3. Vertaisryhmätoimintaan ohjataan erilaisten järjestöjen toiminnan piiriin (esim. Erityislasten omaiset ELO, Mannerheimin lastensuojeluliitto). Perhetyöntekijät järjestävät omana toimintana vertaistuen mahdollistavaa ryhmämuotoista perhetyötä (Pikku kerho). Kunnalla on velvollisuus järjestää lapsen ja vanhemman välisten tapaamisten valvonta. Lapsen ja vanhemman välisten tapaamisten valvonnalla huolehditaan siitä, että lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetun lain 2 :ssä tarkoitettu tapaamisoikeus toteutuu lapsen edun mukaisesti. Valvonta voi tarkoittaa valvottua vaihtoa tai tuettua tai valvottua tapaamista. Valvonta perustuu joko vahvistettuun sopimukseen tai tuomioistuimen päätökseen. Palvelu on vanhemmille maksutonta. Tapaamisten valvoja ilmoittaa lastenvalvojalle toteutumatta jääneistä ja keskeytyneistä tapaamisista. Tapaamisten valvojina voivat toimia perhetyöntekijät, lapsiperheiden kotipalvelun työntekijä ja sosiaalityöntekijät. Kun sosiaalihuollon asiakkuudelle ei ole enää perusteita, asiakkuus päätetään kirjaamalla se dokumentteihin. Yleisten perhepalveluiden ja lastensuojelun asiakkuus voivat olla voimassa myös rinnakkain tai yleisistä perhepalveluista voidaan siirtyä pelkästään lastensuojelun asiakkuuteen. Asiakkuus voi olla tarpeen, jos lapsen terveys tai kehitys vaarantuu ja perhepalvelut eivät ole riittäviä tukitoimia. Syynä lastensuojeluasiakkuuteen voi olla myös se, että yleiset perhepalvelut riittäisivät, mutta välttämättömiä palveluita ei haluta ottaa vastaan ja sen takia tarvitaan lastensuojelun osaamista ja tukitoimia. Lastensuojelun asiakkuudesta voidaan siirtyä myös sosiaalihuoltolain mukaisten yleisten perhepalveluiden piiriin, jos tuen tarve on edelleen olemassa, mutta tilanteen paranemisen myötä lastensuojelun asiakkuuden edellytyksiä ei ole enää ole. 5

6 3 LASTENSUOJELUASIAN VIREILLETULO Lastensuojeluasia voi tulla vireille, kun on herännyt huoli tai epäily, että lapsi omalla käyttäytymisellään vaarantaa terveyttään tai kehitystään tai lapsen kasvuolosuhteet vaarantavat lapsen terveyttä tai kehitystä. Kyse voi olla esim. koulunkäyntivaikeuksista, päihteiden käytöstä, väkivallan käytöstä, mielenterveysongelmista ja kasvatusvaikeuksista, joista aiheutuu hoidollisia tai huollollisia puutteita. Lastensuojeluasia tulee vireille ilmoituksesta, hakemuksesta, pyynnöstä tai kun sosiaalityöntekijä muussa yhteydessä on saanut tietää mahdollisesta lastensuojelutarpeesta. Ilmoituksia voivat tehdä yksityishenkilöt nimettömänä tai omalla nimellä. Yhteystiedot voi kirjata, mutta niitä voidaan kieltäytyä antamasta lapsen huoltajalle, jos se on perusteltua julkisuuslaissa (11.2 ) erikseen määrätyistä syistä. Tavallisin tällainen tilanne voi olla, jos lapsen myönteinen suhde ilmoituksen tekijään vaarantuisi. Viime kädessä oikeusistuin päättää ilmoittajan henkilötiedon antamisesta asianosaisille. Lastensuojelulaissa erikseen luetelluilla viranomaisilla on ilmoitusvelvollisuus. Jos viranomainen tekee ilmoituksen, hän ilmoittaa siitä ensin lapsen huoltajalle ja lapsen ikä ja kehitystaso huomioiden myös lapselle itselleen. Ilmoitus voidaan tehdä ensin suullisena ja pyynnöstä sen jälkeen myös kirjallisena (liite 1 lastensuojeluilmoitus). Jos kyseessä on lapseen kohdistunut seksuaalirikos tai pahoinpitely tai epäily, huoltajalle ja lapselle ei kerrota ilmoituksen tekemisestä, olipa epäilty perheenjäsen tai ulkopuolinen. Seksuaali- ja pahoinpitelyrikoksen epäilystä viranomainen ilmoittaa aina välittömästi tiedon saatuaan suoraan poliisille. Poliisi on yhteydessä lastensuojeluun, mutta ilmoittajan tulee tästä huolimatta tehdä ilmoitus myös lastensuojeluun. Mikäli viranomainen ilmoittajana on epävarma, ylittyykö tapauksessa lastensuojelun kynnys, hän voi ensin konsultoida sosiaalityöntekijää esim. puhelimitse. Yhdessä kartoitetaan, riittävätkö peruspalvelut ja soveltuvatko ne tilanteeseen ja mitä perustyössä on jo tehty. Suositellaan, että viranomaistahon ollessa ilmoittaja, sosiaalityöntekijä tapaa asianosaisia yhdessä ilmoittajan kanssa. Tällainen saattaen vaihtaen tilanne mahdollistaa paremmin avoimen yhteistyön jatkossa ja asiaan vaikuttavien tietojen jakamisen. Asianosaiset (lapsi, huoltajat/vanhemmat) voivat tehdä hakemuksen avun saamiseksi. Lapsen ja perheen kanssa työskentelevä toinen viranomainen tai työntekijä voi tehdä pyynnön lastensuojelun tarpeen arvioimiseksi yhdessä asianosaisten kanssa. Pyyntöä pidetään ilmoitukseen nähden ensisijaisena, kun asianosainen itse on ollut aloitteellinen avun saamiseksi. 6

7 Sosiaalityöntekijä voi saada tietoa lastensuojelun tarpeesta toimiessaan muussa työtehtävässä, esim. päihdehuollon, toimeentulotuen ja kuntouttavan työtoiminnan yhteydessä. Kun lastensuojeluasia on tullut vireille, sosiaalityöntekijän on arvioitava asian kiireellisyys välittömästi saman arkipäivän aikana ja tarvittaessa ryhdyttävä tilanteen vaatimiin toimenpiteisiin. Uudet lastensuojeluasiat käsitellään lastensuojelupalaverissa (sosiaalitoimiston sosiaalityöntekijät, perhetyöntekijät, sosiaalityön johtaja). Sosiaalityöntekijä on yhteydessä huoltajiin ja lapseen, lapsen läheisverkostoon ja myös muihin viranomaisiin lisätietojen saamiseksi ja tilanteen arvioimiseksi. Kyse on ensivaiheessa lähinnä puhelinkontakteista. Lastensuojeluasiassa vanhemman tiedonsaantioikeus perustuu huoltajuuteen, ei vanhemmuuteen (poikkeus: huostaanottoprosessi). Jos toinen vanhempi on erotettu huollosta, hänellä voi olla (rajattu) tiedonsaantioikeus ja tällöin vanhemman on esitettävä oikeuden päätös tai lastenvalvojan vahvistama sopimus asiasta tietojen saamiseksi. Lastensuojeluilmoituksen voi tehdä sosiaalityön päivystykseen arkisin klo 9-11 puh tai lastensuojelun sosiaalityöntekijöille suoraan (päivähoidon ja koulujen osalta nimetylle vastuusosiaalityöntekijälle). Virka-ajan ulkopuolella ilmoitus tehdään hätänumeroon 112, josta tieto lähtee Ensi- ja turvakodin kautta (etupäivystys) tarvittaessa kunnan alueella päivystävälle sosiaalityöntekijälle (takapäivystys). Kirjalliset ilmoitukset osoitetaan osoitteeseen: Sodankylän kunta, sosiaalitoimisto/lastensuojelu, PL 60, Sodankylä. 4 PALVELUTARPEEN ARVIOINTI Sosiaalityöntekijän on viimeistään seitsemän arkipäivän kuluessa päätettävä, käynnistetäänkö ilmoituksen/hakemuksen/pyynnön johdosta sosiaalihuoltolain 37 :n mukainen palvelutarpeen arviointi, minkä yhteydessä selvitetään lastensuojelun tarve (LsL 26 ). Selvitys tehdään kyseessä olevan tapauksen edellyttämässä laajuudessa. Selvityksen käynnistämisestä tehdään päätös ja merkintä lapsen asiakirjoihin, minne myös lastensuojeluilmoitus kirjataan. Palvelutarpeen arvioinnin aikana lapsella on voimassa sosiaalihuollon asiakkuus. Lastensuojeluasiakkuus arvioidaan tilanteen ja mahdollisten tukitoimien perusteella ja nämä kaksi asiakkuutta voivat olla voimassa rinnakkain. 7

8 Selvitystä ei voi tehdä ilman lapsen tapaamista. Lapsesta voidaan pyytää tietoja neuvolasta, päivähoidosta, koulusta, perheneuvolasta ja muilta viranomaisilta. Tieto voidaan pyytää ja saada suullisesti tai kirjallisesti (laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 20 ). Tarvittaessa ollaan yhteydessä myös lapsen läheisverkostoon. Tietoa pyydettäessä yhteistyökumppaneille ja läheisverkostolle kerrotaan lapsen tilanteesta sen verran kuin on tarpeellista riittävän ja tarpeellisen tiedon saamiseksi. Viranomaisilmoittajataholle ja lapsen muille työntekijöille kerrotaan selvityksen etenemisestä sen verran kuin on tarpeellista lapsen palvelun ja hoidon arvioimiseksi ja järjestämiseksi (laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 17 ). Laajemman selvityksen ollessa kyseessä sovitaan alussa asianosaisten kanssa aikatauluista, tapaamisista ja käydään läpi selvityksen teemoja. Selvityksessä voidaan käyttää apuna erilaisia menetelmiä ja apuvälineitä. Pienen lapsen kanssa voidaan leikkiä ja vauvaikäistä voidaan havainnoida. Arvioinnissa kiinnitetään huomiota perheen arjen rytmiin, lapsen perushuoltoon ja hoitoon sekä lapsen ja vanhemman vuorovaikutukseen. Selvityksen tekoon on aikaa maksimissaan kolme kuukautta. Selvityksen arviointi ja johtopäätökset kirjataan ja selvitys käydään läpi asianosaisten kanssa. Mikäli asianosaisten kanssa on sovittu, selvitys voidaan lähettää yhteistyötahoille, mikäli sillä on merkitystä lapsen palvelun ja hoidon kannalta. Myös muutoin yhteistyötahoille voidaan antaa tarvittavaa, yksilöidympää tietoa lapsen tilanteesta, vaikka asianosaiset kieltäisivätkin tiedon antamisen. Joskus selvityksen aikana joudutaan tekemään kiireellisiä lastensuojelupäätöksiä tai käynnistetään avohuollon tukitoimia. Näistä huolimatta selvitys pyritään viemään päätökseen määräaikana. Selvityksen lopputuloksena voi olla se, että asiakkuutta lastensuojeluun ei synny, lastensuojelun asiakkuus aloitetaan, asiakas/perhe siirtyy muiden palveluiden asiakkaaksi tai asiakas/perhe siirtyy yleisten perhepalveluiden asiakkaaksi. 5 LASTENSUOJELUN AVOHUOLLON TUKITOIMET Mikäli lastensuojelun asiakkuus aloitetaan, laaditaan lapselle asiakassuunnitelma, jossa sovitaan yhteisesti työskentelystä, sen tavoitteista ja aikataulusta. Suunnitelma tarkistetaan 3-6 kuukauden välein, kuitenkin vähintään kerran vuodessa. Lastensuojelun avohuollon tukitoimia voidaan antaa lapselle ja perheelle, mikäli siihen on palvelutarpeen arvioinnin perusteella aihetta. Avohuollon tukitoimista päättää lapsen asioista vastaava 8

9 sosiaalityöntekijä sovittuaan palvelun antamisesta lapsen ja perheen kanssa. Ennen palvelun tarjoamista asiasta keskustellaan lastensuojelupalaverissa ja mahdollisesti muun viranomaisja läheisverkoston kanssa. 5.1 Ohjaus ja neuvonta, taloudellinen tuki Lastensuojelun ohjaus ja neuvonta keskittyy ongelmatilanteen selvittämiseen, suunnitelmalliseen ja tavoitteelliseen muutostyöhön ja ratkaisujen löytymiseen. Tarvittaessa perhe ohjataan aikuissosiaalityöhön (toimeentulon vaikeudet, työllistymisen edistäminen), perheneuvolaan ja/tai mielenterveystoimistoon. Taloudellinen tuki on tarkoitettu tehostamaan muita lastensuojelun tukitoimia. Sitä voidaan myöntää lastensuojelullisesti perusteltuihin menoihin, esim. lapsen harrastusmenoihin ja se perustuu aina myös laskelmaan perheen taloudellisesta tilanteesta (toimeentulotukilaskelma). Hakemus käsitellään aina kollegiaalisesti viikkopalaverissa ennen päätöstä. Taloudellisesta tuesta tehdään lastensuojelun avohuollon päätös. 5.2 Tukihenkilö ja perhe, perhekuntoutus Tukihenkilöt ja perheet on kuvattu kappaleessa 2. Perhekuntoutusta järjestetään silloin, kun sen järjestäminen on ensisijaista suhteessa lapsen sijoittamiseen yksin kodin ulkopuolelle. Perhekuntoutuksen edellytetään olevan lapsen edun mukaista. 5.3 Tehostettu perhetyö Lastensuojelun perhetyö on vaikuttavimpia lastensuojelun avohuollon tukitoimia ja sen tuen piiriin ohjaudutaan sosiaalityöntekijän kautta. Lastensuojelun perhetyö määritellään tehostetuksi perhetyöksi, jossa perheellä on lastensuojelun asiakkuus. Yhteistyötä tehdään lapsiperheiden kotipalvelun ja neuvolan perhetyön kanssa. Tavoitteena on lapsen näkökulman esille tuominen perheessä, vanhemmuuden vahvistaminen ja perheen vuorovaikutuksen paraneminen. Sosiaalityöntekijä tekee perhetyön palvelupäätöksen asiakastietojärjestelmään. Perhe, sosiaalityöntekijä ja perhetyöntekijä laativat yhdessä asiakassuunnitelmaan perustuvan perhetyön suunnitelman. Suunnitelmaan kirjataan konkreettisemmin tavoitteet, perheessä tehtävä työ, osalliset ja yhteistyö. Lastensuojelun perhetyön sisältö vaihtelee lapsen ja perheen tarpeen mukaan. Perhetyö voi olla toiminnallista tai keskustelevaa lapsen kanssa 9

10 tehtävää ja/ tai yhteistyöhön vanhemman kanssa painottuvaa perhetyötä. Perhetyötä arvioidaan yhdessä tarpeen mukaan, kuitenkin vähintään 2x/vuosi ja aina perheen tilanteen olennaisesti muuttuessa. Perhetyötä voidaan tehdä myös ryhmämuotoisena usean perheen kanssa, jolloin perheillä on mahdollisuus vertaistukeen. Pikku kerho kokoontuu kerran viikossa kolme tuntia kerrallaan ja sen asiakas voi olla sekä sosiaalihuollon että lastensuojelun päätöksellä. 5.4 Sijoitus avohuollon tukitoimena Lapsi voidaan sijoittaa lyhytaikaisesti yksin tai vanhemman/huoltajan kanssa perhe- tai laitoshoitoon. Tällainen vaihtoehto voi tulla kyseeseen lapsen tuen tarpeen arvioimiseksi, lapsen kuntouttamiseksi tai lapsen kasvatuksesta vastaavan henkilön sairauden ajan tai muun vastaavan syyn vuoksi lapsen huolenpidon järjestämiseksi. Päätöstä arvioidaan kolmen kuukauden välein. Lapsi on otettava huostaan, mikäli huostaanoton edellytykset täyttyvät. 6 LAPSEN KIIREELLINEN SIJOITUS Lapsi voidaan sijoittaa kiireellisesti perhehoitoon tai laitoshoitoon, jos hän on välittömässä vaarassa huolenpidon tai kasvuolosuhteiden puutteiden takia tai lapsen oman käyttäytymisen perusteella (käyttämällä päihteitä, tekemällä muun kuin vähäisenä pidettävän rikoksen tai näihin rinnastettava käyttäytyminen). Kyseessä ovat tällöin painavat lastensuojelulain 40 : mukaiset perustelut, jotka ovat perusteena myös huostaanotolle. Kiireellisen päätöksen voi tehdä kelpoisuuden omaava sosiaalityöntekijä 30 päiväksi ja sitä voi jatkaa 30 päivällä sosiaalityön johtaja. Kiireellinen sijoitus tulee lopettaa, jos perusteet eivät ole voimassa. Kiireellinen sijoitus jatkuu määräajoista huolimatta, jos määräajan voimassaoloaikana on tehty huostaanottohakemus hallinto-oikeudelle. Kiireellisen sijoituksen tarvetta arvioitaessa huomioidaan Sosiaali- ja terveysministeriön Kuntainfon 8/2015 ohjeistus. 10

11 7 HUOSTAANOTTO Lapsi on otettava huostaan ja järjestettävä hänelle sijaishuolto, jos puutteet lapsen huolenpidossa tai muut kodin kasvuolosuhteet uhkaavat vakavasti vaarantaa lapsen terveyttä tai kehitystä tai lapsi vaarantaa vakavasti terveyttään tai kehitystään käyttämällä päihteitä, tekemällä muun kuin vähäisenä pidettävän rikollisen teon tai muulla siihen rinnastettavalla käyttäytymisellään vaarantaa terveyttään ja kehitystään. Huostaanottoon ja sijaishuollon järjestämiseen voidaan kuitenkin ryhtyä vain, jos avohuollon tukitoimet eivät ole lapsen edun mukaisen huolenpidon toteuttamiseksi sopivia tai mahdollisia taikka jos ne ovat osoittautuneet riittämättömiksi ja sijaishuollon arvioidaan olevan lapsen edun mukaista. (Lastensuojelulaki 40 ). Huostaanottoasian valmistelee lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä yhdessä toisen sosiaalityöntekijän tai perhetyöntekijän kanssa. Mikäli kukaan asianosainen ei vastusta huostaanottoa, päätöksen tekee sosiaalityön johtaja. Huostaanotossa asiaan osallisia ovat lapsi itse ja biologiset vanhemmat ja/tai lapsen hoidosta ja kasvatuksesta viimeksi vastanneet aikuiset. Jos lapsi on ollut avohuollon tukitoimena sijoitettuna yksityisperheessä ennen huostaanottoa, voidaan sijaisvanhempia pitää asiaan osallisina riippuen sijoituksen kestosta. Asiaan osallinen voidaan jättää kuulematta lastensuojelulain 42 :ssa mainituilla perusteilla, mutta päätös hänelle on kuitenkin annettava tiedoksi. Jos joku asiaan osallisista vastustaa huostaanottoa tai sijaishuoltoa, jätetään huostaanottohakemus Pohjois-Suomen hallinto-oikeuteen. Hakemuksen tulee olla riittävän konkreettinen ja sen sisällön tulee olla lastensuojelulain mukainen. Hakemuksen liitteenä toimitetaan yhteenveto, joka sisältää selostuksen lapsen ja perheen tilanteesta sekä lastensuojeluasiakkuudesta. Mukaan liitetään myös asiakassuunnitelma ja asiaan osallisten kuulemiset. Nämä samat asiakirjat liitetään päätökseen ns. suostumushuostaanoton ollessa kyseessä. Valmisteluasiakirjoina pidetään lastensuojelun asiakaskertomusta, lastensuojeluilmoituksia, aiempia suunnitelmia ja asiantuntijalausuntoja. Asiaan osallisilla on mahdollisuus tutustua valmisteluasiakirjoihin sosiaalityöntekijän vastaanotolla esim. kuulemisen yhteydessä. Hallinto-oikeus järjestää asiassa yleensä suullisen käsittelyn noin puolen vuoden sisällä hakemuksen jättämisestä, mikäli joku osapuoli sitä pyytää. Valmisteluasiakirjoista voidaan lähettää kopiot hallinto-oikeuteen niiltä osin, kuin sosiaalityöntekijä arvioi niillä olevan vaikutusta asian käsittelyssä. 11

12 8 SIJAISHUOLTO Kun lapsi on sijoitettu sijaishuoltoon, tehdään asiasta ilmoitus sijoituspaikkakunnan lastensuojeluun ja lapsen kotipaikkakunnan asioista vastaavaan maistraattiin (Kemi). Lapsilisä peritään perusturvalautakuntaan (ilmoitus Kelalle). Lapsen ollessa perhehoidossa lapsilisä maksetaan perhehoitajalle sijoitusta seuraavan täyden kuun alusta. Myös lapsen muut tulot (elatustuki, eläkkeet, etuudet ja korvaukset) peritään perusturvalautakunnalle sijoitusta seuraavan kuun alusta lukien. Varoista kertyy 40 % lapsen itsenäistymisvaroiksi ja 60 % menee sijaishuollon kustannusten katteeksi. Kelalle toimitetaan sosiaalityöntekijän allekirjoittama valtakirja, jolla valtuutetaan sijaishuoltopaikka hoitamaan lapsen asioita. Toiselle paikkakunnalle sijoitetulle lapselle on tarpeellista vaihtaa terveyskeskuksen ja keskussairaalan palvelut uudelle asuinpaikkakunnalle. Lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä huolehtii, että nämä jälkityöt tulevat tehtyä sijaishuollon alkaessa, muuttuessa ja päättyessä. Lapsen sijoituksen päättyessä sijaishuoltopaikka luovuttaa hallussaan olevat lasta koskevat asiakirjat sosiaalityöntekijälle. Sijaishuollossa olevan lapsen asiakassuunnitelmaa tarkistetaan vähintään kaksi kertaa vuodessa. Tarkistamisen yhteydessä sosiaalityöntekijä tapaa lasta henkilökohtaisesti kahden kesken ja lapsen tapaaminen kirjataan lastensuojelun dokumentteihin, ellei lapsi vastusta tällaista tapaamista. Uusi asiakassuunnitelma kirjataan, kun lapsen elämässä tapahtuu oleellisia muutoksia, esim. koulu tai palvelutarve oleellisesti muuttuu. Jos sijaishuollossa oleva lapsi haluaa olla yhteydessä sosiaalityöntekijäänsä, mahdollisuus siihen on tarjottava mahdollisimman pian. Yhteydenpidossa voidaan hyödyntää videoneuvottelutekniikkaa. Sosiaalityöntekijä käy sijaishuoltopaikassa pääsääntöisesti vähintään kaksi kertaa vuodessa, asiakassuunnitelman tarkistamisen yhteydessä. Samalla hän toteuttaa laissa kunnalle määrättyä valvontatehtävää. Sijoitetulle lapselle tehdään elatussopimus molempien vanhempien kanssa. Vanhempien elatuskyky selvitetään elatusapulaskurin avulla. Tarvittaessa sosiaalityöntekijä avustaa huoltajia edunvalvojan sijaisen hakemisessa elatussopimuksen allekirjoittamista varten. Molempien vanhempien ollessa huoltajia, yleinen edunvalvoja haetaan maistraatista siihen saakka, kunnes elatussopimus päättyy lapsen täyttäessä 18 vuotta tai sijaishuollon päättyessä. Mahdollinen elatusapu peritään perusturvalautakunnalle ja tästä 40 % kerryttää lapsen itsenäistymisvaroja. Ellei elatusvelvollinen vanhempi (=ei huoltaja) suostu yhteistyöhön lastenvalvojan kanssa elatussopimuksen laatimiseksi, huoltaja voi laittaa asian vireille käräjäoikeudessa tai antaa valtakirjan asian hoitamiseksi asianajajalle tai 12

13 oikeusavustajalle. Viime kädessä sosiaalityöntekijällä on oikeus ajaa oikeusapukannetta lapsen puolesta tietyin edellytyksin (Elatuslaki 13 a ). Jos elatusapua ei jostain syystä voida vahvistaa tai sen käsittely pitkittyy, maksukykyiselle vanhemmalle voidaan määrätä asiakasmaksu maksukyvyn mukaisesti. Asiakasmaksu käytetään kokonaisuudessaan hoidon korvaukseen. Asiakasmaksu ei kerrytä itsenäistymisvaroja. (Asiakasmaksulaki 7 ). Liitteessä 4 on kuvattuna asiakasmaksujen määräytyminen sijaishuollon aikana. Sosiaalitoimi tukee huostassa ja sijaishuollossa olevan lapsen ja tämän läheisten yhteydenpitoa. Vanhemmille voidaan korvata taloudellisesta tilanteesta tehdyn laskelman perusteella lapsen palaveri- ja tapaamismatkoja Kelan taksan mukaisesti (v ,22 /km) tai julkisen kulkuneuvon taksan mukaisesti, ruokamenoja kotilomien ajalta toimeentulotuen perusosan suuruisesti ja lapsen puhelinkuluja 20 /kk. Korvauksia maksetaan niiltä osin, kuin sijaishuoltopaikka ei kustanna niitä. Vanhemmille maksettavasta taloudellisesta tuesta sovitaan etukäteen asiakassuunnitelmassa. Sosiaalityöntekijä tekee vanhemman hakemuksen perusteella korvauksista lastensuojelupäätöksen, jonka pohjana on toimeentulotukilaskelma. Jos lapsi on perhehoidossa tai laitoshoidossa avohuollon tukitoimena, korvauksissa noudatetaan samoja periaatteita. Sijaishuollon aikanakin lapsen omat vanhemmat säilyvät lapsen huoltajina. Huoltajilta pyydetään lupa esim. erityisluokalle siirtoon tai leikkauksiin. Huoltajat päättävät myös lapsen uskontokunnasta ja nimestä. Lapsi ei saa olla ilman huoltajan lupaa tunnistettavissa julkisissa tiedotusvälineissä (esim. lehtihaastattelut). Perusturvalautakunnalla on oikeus määrätä lapsen olinpaikka. Lapsi voi matkustaa sijaishuoltopaikan mukana ulkomaille. Lapselle hankitaan oma passi lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän suostumuksella. Passin myöntää sijaishuoltopaikkakunnan poliisiviranomainen. Mukaan matkalle laaditaan englannin- ja suomenkielinen matkustuslupa sosiaalityöntekijän ja/tai huoltajan allekirjoittamana. Sijaishuollon aikana yhteistyö sosiaalityöntekijän ja lapsen biologisten vanhempien välillä jatkuu. Työskentelyn tarkoituksena on turvata lapselle turvalliset olosuhteet kotilomien aikana, tukea sijaishuoltopaikan ja kodin välistä yhteistyötä ja edesauttaa ja arvioida kotiutumisen edellytyksiä. Vanhempien henkilökohtaisissa vaikeuksissa (esim. mielenterveys-, päihde- ja toimeentulon ongelmat) vanhempi ohjataan aikuissosiaalityön palveluiden tai muun vastaavan palvelun piiriin. 13

14 8.1 Perhehoito Perhehoitajalain 1 :n mukaan perhehoitajalla tarkoitetaan laissa henkilöä, joka hoidon järjestämisestä vastaavan kunnan tai kuntayhtymän kanssa tekemänsä toimeksiantosopimuksen perusteella antaa kodissaan sosiaalihuoltolain 25 :ssä tarkoitettua perhehoitoa. Toimeksiantosopimuksen tehnyt henkilö ei ole työsopimuslain tarkoittamassa työsuhteessa sopimuksen tehneeseen kuntaan. Sosiaalitoimi on ottanut perhehoitoon sijoitetuille lapsille tapaturmavakuutuksen. Lapset on vakuutettava erikseen urheiluseurojen kautta kilpaurheiluun liittyvien tapaturmien varalta. Myös perhehoitaja on tapaturmavakuutettu toimiessaan perhehoitajana. Suositellaan, että sijaisperhe liittää lapsen omaan kotivakuutukseensa, jossa yleensä on mm. vastuuvakuutus lapsen aiheuttamien vahinkojen varalta. Jos kyseessä on sijoitus avohuollon tukitoimena, huoltaja ja sijaisperhe huolehtivat osoitteenmuutoksesta maistraattiin. Lapsen tilapäinen asuinkunta on se paikkakunta, jossa sijaisperhe asuu. Kotikunta on edelleen Sodankylä eli lapsi säilyy sodankyläläisenä. Huostaanoton ollessa kyseessä sosiaalityöntekijä ilmoittaa asiasta maistraattiin. Perhehoitajaksi voi hakeutua olemalla yhteydessä lastensuojelun työntekijöihin tai sosiaalityön johtajaan. Perheen soveltuvuus tehtävään selvitetään ja perhe ohjataan sijaisvanhemmuus-koulutukseen, mikäli sellaista on tarjolla. Perhe kustantaa itse oman koulutuksen. Jos kuntaan jo toimeksiantosopimussuhteessa oleva sijaisperhe haluaa osallistua pitkäkestoiseen sijaisvanhemmuuskoulutukseen (Pride), voi kunta osallistua kustannuksiin %:n osuudella riippuen perheessä asuvien sijoitettujen lasten kotikunnasta. Lapsen sijaishuoltoa selvitettäessä kartoitetaan lapsen läheisverkosto ja sukulaisten/läheisten soveltuvuus toimia sijaisperheenä. Perhehoitajien kanssa tehdään toimeksiantosopimus ja perheelle maksetaan liitteenä olevan taulukon mukaiset hoitopalkkio ja kulukorvaus (liite 3). Kunnan puolesta sopimuksen allekirjoittaa sosiaalityön johtaja. Käynnistämiskustannuksista sovitaan etukäteen sosiaalityöntekijän kanssa. Palkkion ja kulukorvauksen määrät käsitellään lastensuojelupalaverissa. Hoitopalkkio ja kulukorvaus ovat verotettavaa tuloa, mutta kulukorvauksen saa vähentää täysimääräisenä verotuksessa. Lapsesta aiheutuvia matkoja korvataan laskun perusteella Kelan taksan mukaisesti (v ,22 /km) muiden korvausten (esim. Kela) vähentämisen jälkeen. Sosiaalitoimi maksaa lapsen päivähoitokulut. Mikäli päivähoidossa oleva lapsi on sijoitettu toiseen kuntaan, sosiaalityöntekijä välittää tiedon päivähoidon vastuualuepäällikölle päivähoidon kuntaosuuden suorittamista varten. 14

15 Hoitopalkkion määrään vaikuttaa lapsen hoitoisuuden ja perhehoitajan erityisten valmiuksien lisäksi se, onko perhehoitaja työssä vai jääkö hän pääasiallisesti hoitamaan lasta kotiin. Kulukorvauksen tarkoitus on korvata perhehoidossa olevan lapsen/ nuoren ravinnosta, asumisesta, tavanomaisista harrastuksista, henkilökohtaisista tarpeista ja muusta elatuksesta aiheutuvat tavanomaiset menot sekä terveydenhuollon kustannukset ( tk-maksut, pkl-maksut, lääkkeet), joita muun lainsäädännön nojalla ei korvata. Palkkiota voidaan korottaa lapsen/ nuoren erityishoitoisuuden vuoksi. Hoidon vaativuus ja sitovuus ja siihen perustuva korotus tarkistetaan vähintään vuosittain asiakassuunnitelmaneuvottelun yhteydessä. 8.2 Laitoshoito Laitoshoidosta tehdään lapsikohtainen ostopalvelusopimus sijaishuoltoyksikön ja Sodankylän kunnan välillä. Kunnan puolesta sopimuksen hyväksyy sosiaalityön johtaja. Eri laitoksilla on erilaisia lupia toimintaansa ja myös niiden käytännöt erityisistä tarpeista aiheutuvien kustannusten korvaamisesta vaihtelevat. Laitoshoito kattaa yleensä myös lapsen ja läheisten yhteydenpidosta aiheutuvia kustannuksia, mm. sijaishuoltoyksikön käytännön mukaiset kotilomamatkat ja tarvittaessa ruokarahaa kotiin. Nämä on syytä selvittää etukäteen ennen sopimuksen laatimista. 9 JÄLKIHUOLTO Huostaanoton päättyessä ja viimeistään silloin, kun lapsi täyttää 18 vuotta, hän siirtyy jälkihuollon palveluiden piiriin. Jälkihuollon aloittamisesta tehdään aina päätös. Perhehoidossa olevien nuorten jälkihuollon palkkiot ja kulukorvaukset maksetaan liitteessä 3 esitetyllä tavalla. Lapsi on oikeutettu jälkihuollon palveluihin viiden vuoden ajan sijaishuollon päättymisen jälkeen. Jälkihuolto lakkaa kuitenkin viimeistään nuoren täyttäessä 21 vuotta. Nuorelle tehdään jälkihuoltosuunnitelma, missä sovitaan nuorelle annettavasta tuesta. Tarvittaessa nuorelle hankitaan ostopalveluna itsenäistymistä tukeva palvelu. Nuoren kotipaikkakunnalla Sodankylässä perhetyöntekijät tarjoavat itsenäistymisvalmennusta jälkihuollon nuorille. Tarvittaessa nuori hakee toimeentulotukea Kelasta eikä hänen edellytetä nostavan opintolainaa poiketen yleisistä toimeentulotuen soveltamisohjeista. Tarvittaessa nuori saattaen vaihdetaan oleskelupaikkakunnan sosiaalipalveluiden piiriin. 15

16 Sijoituksen ajalta nuorelle kertyy itsenäistymisvaroja. Itsenäistymisvarat kertyvät sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain 14 :ssä tarkoitetuista tuloista, korvauksista ja saamisista (ei kuitenkaan lapsilisistä). Sosiaalitoimi varaa kuukausittain em. tuloista 40% nuoren itsenäistymistä varten. Mikäli itsenäistymisvaroja ei ole kertynyt, sosiaalitoimi voi sen sijaan maksaa nuorelle jälkihuollon aikana taloudellista tukea harkinnan mukaan korkeintaan Pääsääntöisesti kustannetaan itsenäistymisasunnon kalusteita ja tarvikkeita. Vaihtoehtoisesti voidaan maksaa myös mahdollisen autokoulun kustannuksia; erillistä autokoulurahaa ei myönnetä. Vanhempien mahdollisuudet osallistua kustannuksiin selvitetään. Varoja ei käytetä vuokravakuuteen eikä opiskelumenoihin. Varojen käytöstä tehdään suunnitelma ja lastensuojelupäätös, olivatpa kyseessä kertyneet itsenäistymisvarat tai kunnan lastensuojelumäärärahoista maksettavat varat. Jos nuori siirtyy asumaan itsenäisesti jälkihuollon aikana, hänelle järjestetään itsenäistymisvalmennus. Suositus on, että nuori ei tee 1-3 kuukautta pidempää määräaikaista vuokrasopimusta. Jälkihuollon työntekijällä on vara-avain nuoren asuntoon, sitä käytetään kuitenkin vain erityisestä syystä. Merkintä avaimesta voidaan tehdä vuokrasopimukseen tai se voidaan kirjata jälkihuollon suunnitelmaan. Nuoren taloudellinen tukeminen on osa jälkihuollon suunnitelmaa, mihin kirjataan myös nuoren osalta hänen velvollisuudet ja vastuut. 10 EDUNVALVONTA Lastensuojelulain 22 :n mukaan lapselle tulee määrätä edunvalvoja käyttämään huoltajan sijaan lapsen puhevaltaa, jos on perusteltu syy olettaa 1. ettei huoltaja voi puolueettomasti valvoa lapsen etua asiassa ja 2. edunvalvojan määrääminen on tarpeen asian selvittämiseksi tai muutoin lapsen edun turvaamiseksi. Perusteltu syy on olemassa silloin, kun voidaan objektiivisesti arvioiden olettaa, että huoltaja joutuu lojaliteettiristiriitaan tai on ilmeinen eturistiriita niin, että hänen puolueettomuutensa vaarantuu. Esimerkkejä ilmeisestä eturistiriitatilanteesta huoltajan ja lapsen välillä: 16

17 Huoltajaa tai hänelle läheistä henkilöä epäillään lapsen pahoinpitelystä tai seksuaalisesta hyväksikäytöstä. Huoltaja ei terveydentilansa vuoksi kykene käyttämään puolueettomasti lapsen puhevaltaa. Huoltajat eivät kykene esim. asiakassuunnitelmaa tarkistettaessa erottamaan riittävästi toisistaan omia ja lasten tarpeita ja siten puolueettomasti valvomaan lapsen etua. Huoltajan passiivisuus käyttää lapsen puhevaltaa Lapsen yksityisyyden suojaan liittyvät kiistatilanteet Erimielisyys huoltajan ja lapsen tai huoltajan ja sosiaalityöntekijän välillä ei riitä perusteeksi edunvalvojan määräämiselle. Lisäksi tulee harkita ja perustella erikseen, millä tavoin edunvalvojan määrääminen on tarpeen asian selvittämiseksi tai muutoin lapsen edun turvaamiseksi. Hakemuksen edunvalvojan määräämiseksi voi tehdä maistraatti, sosiaalitoimi tai lapsen huoltaja. Sosiaalityöntekijän velvollisuus on huolehtia siitä, että edunvalvojaa haetaan tarvittaessa. Maistraatti voi määrätä edunvalvojan, jos huoltaja ja sosiaalitoimi ovat asiasta yksimieliset. Muussa tapauksessa edunvalvojan määrää käräjäoikeus. Edunvalvontamääräys määrittää edunvalvojan tehtävän ja toimivallan rajat. Lastensuojelun edunvalvojan pätevyydestä ei ole olemassa erityissäännöksiä. Lapin sosiaalialan osaamiskeskuksen nettisivuilla on luettelo koulutuksen saaneista edunvalvojista, jotka toimivat Lapin alueella. Edunvalvoja tapaa lasta ja tutustuu tämän elämäntilanteeseen. Edunvalvoja huolehtii siitä, että lapsen mielipiteet ja toivomukset tulevat esille lastensuojelun työskentelyssä ja päätöksenteossa sellaisina, kuin lapsi itse tuo ne esiin silloin, kun se on lapsen iän ja ilmaisukyvyn puolesta mahdollista. Lisäksi edunvalvoja tuo esille oman näkemyksensä siitä, mikä olisi lapsen edun kannalta paras ratkaisu. Edunvalvojan näkemys lapsen edusta voi poiketa lapsen, sosiaalitoimen tai huoltajien näkemyksistä. Edunvalvoja pitää lapsen ajan tasalla prosessin etenemisestä. Kun lapsen huoltajaa tai tälle läheistä henkilöä (avio- tai avopuoliso) epäillään lapseen kohdistuneesta rikoksesta, tulee lapselle määrätä edunvalvoja tätä rikosasiaa varten huoltajan sijaiseksi. Epäiltäessä vanhempaa tai muuta huoltajaa, käynnistyy rikosprosessin lisäksi yleensä myös lastensuojeluprosessi. On tarkoituksenmukaista, että sama edunvalvoja edustaa lasta sekä lastensuojelu- että rikosasiassa. Tutkinnanjohtajan on tarvittaessa tehtävä tuomioistuimelle hakemus edunvalvojan määräämisestä. Hakemuksen voi tehdä myös syyttäjä, maistraatti tai sosiaaliviranomainen. Edunvalvojan määräys on voimassa sen rikosasian käsittelyn loppuun asti, jonka esitutkintaa 17

18 varten määräys on annettu. Edunvalvojan määräämisestä aiheutuneet kustannukset sekä edunvalvojan palkkio ja kustannukset maksetaan valtion varoista. On tärkeää huomioida, että edunvalvoja määrätään tiettyyn asiaan nimenomaan huoltajan sijaan käyttämään lapsen puhevaltaa, ei sosiaalityöntekijän tilalle. Lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä johtaa lastensuojeluprosessia. Edunvalvojan määrääminen ei vähennä sosiaalityöntekijän lakisääteisiä velvoitteita suhteessa lapseen, tämän tapaamiseen, kuulemiseen ja mielipiteen selvittämiseen. Myös sosiaalityöntekijän tehtävänä on valvoa lapsen etua, mutta hän ei voi käyttää tämän puhevaltaa. Edunvalvojalla on asiassa johon hänet on määrätty, samat asianosaisen oikeudet kuin huoltajalla on yleensä, mm. hänellä on oikeus saada lasta koskevat asiakirjat Edunvalvojaa tulee kuulla lasta koskevia päätöksiä tehtäessä. 11 MONIAMMATILLINEN ASIANTUNTIJARYHMÄ Lastensuojelulaki velvoittaa kunnilla olevan sosiaali- ja terveydenhuollon edustajista, lapsen kasvun ja kehityksen asiantuntijoista sekä muista lastensuojelutyössä tarvittavista asiantuntijoista koostuvan lastensuojelun asiantuntijaryhmän. Asiantuntijaryhmä avustaa sosiaalityöntekijää lapsen huostaanottoa sekä sijaishuoltoa koskevien asioiden valmistelussa ja muussa lastensuojelun toteuttamisessa. Ryhmä antaa myös lausuntoja lastensuojelutoimenpiteitä koskevan päätöksenteon pohjaksi. Sosiaalityöntekijä voi pyytää konsultaatiota asiantuntijaryhmältä sosiaalityön johtajan kautta. Asiantuntijaryhmä pyritään saamaan koolle seitsemän arkipäivän kuluessa. Asiantuntijaryhmälle toimitetaan etukäteistietona yhteenvetolomake lapsen tilanteesta sekä muut tapauksen kannalta olennaiset asiakaskirjat (asiakassuunnitelma, lastensuojelutarpeen selvityksen yhteenveto, huostaanottohakemuksen yhteenveto ja/tai päätös sekä muita arviointeja, lausuntoja tai selvityksiä lastensuojelutoimenpiteistä). Konsultaatiossa on mukana lapsen oma sosiaalityöntekijä ja hänen työparinsa, asian kannalta keskeiset asiantuntijaryhmän jäsenet, puheenjohtaja ja sihteeri. Konsultaatioon osallistuvat ovat vaitiolovelvollisia. Moniammatillisessa asiantuntijaryhmässä on edustus perheneuvolasta, lastenneuvolasta, terveydenhuollosta (lastenneuvola, lastenpsykiatria, kouluterveydenhuolto), sivistystoimesta (oppilashuollosta, päivähoidosta, erityisopetuksesta), poliisista, mielenterveystoimistosta, sosiaalityöstä ja perhetyöstä. 18

19 12 LASTENSUOJELUN TILASTOINTI Lastensuojelu tilastoi vuosittain mm. lastensuojeluilmoitusten määrät, palvelutarpeen arviointien määrät ja lastensuojelun asiakasmäärät valtakunnallista terveyden- ja hyvinvoinninlaitoksen (THL) tilastoa varten sekä kunnan omia tilastoja varten. Tietojen kirjaamisesta tilastointia varten vastaa lapsen oma sosiaalityöntekijä. 13 LÄHTEET Hallintolaki 434/2003 Laki lapsen elatuksesta 704/1975 Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 812/2000 Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista 221/2003 Laki viranomaisen toiminnan julkisuudesta 621/1999 Lastensuojelulaki /417 Perhehoitajalaki 263/2015 Sodankylän kunnan lapsi- ja perhepoliittinen ohjelma Sosiaalihuoltolaki 1301/2014 Stm Kuntainfo 8/2015 Kiireellinen sijoitus Hyödyllisiä linkkejä wwww.sosiaalikollega.fi 19

20 14 LIITTEET Liite 1 lastensuojeluilmoitus Liite 2 lastensuojelutarpeen selvitys: oppaat lapselle, nuorelle ja vanhemmalle Liite 3 Lautakunnan päätös : Perhehoidon (sis. jälkihuollon), tukiperhe- ja tukihenkilötoiminnan soveltamisohjeet, palkkiot ja kulukorvaukset alkaen Liite 4 Lautakunnan päätös : Lastensuojelusta perittävät asiakasmaksut sijoituksen aikana/soveltamisohje 20

21 Liite 1 lastensuojeluilmoitus 1 (2)

22

23 Liite 2 Lastensuojelutarpeen selvitys: oppaat lapselle, nuorelle ja vanhemmalle

24

25

26

27

28

29

30 Liite 3 PERHEHOIDON (SIS. JÄLKIHUOLLON), TUKIPERHE- JA TUKIHENKILÖTOIMINNAN SOVELTAMISOHJEET, PALKKIOT JA KULUKORVAUKSET LÄHTÖKOHTANA SOSIAALIHUOLTOLAKI, LASTENSUOJELULAKI JA PERHEHOITAJALAKI Perheelle voidaan järjestää tukiperhe- ja tukihenkilöpalveluita joko lastensuojelu- tai sosiaalihuoltolain perusteella. Korvaukset ovat samanlaisia riippumatta siitä, minkä lain perusteella palvelua on myönnetty. Sosiaalihuoltolain perusteella myönnetty tukiperhe- tai tukihenkilöpalvelu ei edellytä lastensuojelun asiakkuutta. Perhehoitajalain 1 :n mukaan perhehoitajalla tarkoitetaan laissa henkilöä, joka hoidon järjestämisestä vastaavan kunnan tai kuntayhtymän kanssa tekemänsä toimeksiantosopimuksen perusteella antaa kodissaan sosiaalihuoltolain 25 :ssä tarkoitettua perhehoitoa. Lain 1 :n 4 momentissa todetaan, että toimeksiantosopimuksen tehnyt henkilö ei ole työsopimuslain tarkoittamassa työsuhteessa sopimuksen tehneeseen kuntaan. Perhehoitajalle maksettava hoitopalkkio ja kulukorvaus ovat verotettavaa tuloa, mutta kulukorvauksen saa vähentää täysimääräisenä verotuksessa. Perhehoitajan joko pää- tai sivutoimen verokortti toimitetaan sosiaalitoimeen mahdollisimman pian, kun lapsen sijoituksesta on sovittu. Hoitopalkkio ja kulukorvaus maksetaan seuraavan kuun 16. päivänä. Sosiaalitoimi on ottanut perhehoitoon sijoitetuille lapsille tapaturmavakuutuksen. Lapset on vakuutettava erikseen urheiluseurojen kautta kilpaurheiluun liittyvien tapaturmien varalta. Myös perhehoitaja on tapaturmavakuutettu hoitotilanteessa. Suositellaan, että sijaisperhe liittää lapsen omaan kotivakuutukseensa, jossa yleensä on mm. vastuuvakuutus lapsen aiheuttamien vahinkojen varalta.

31 HOITOPALKKION MÄÄRÄYTYMINEN Perhehoitajalle maksettava hoitopalkkio sovitaan toimeksiantosopimuksessa kutakin perhehoitoon sijoitettua lasta kohti erikseen. Palkkioon vaikuttaa myös se, edellyttääkö hoitotyö perhehoitajan kotona olemista vai voiko hän käydä kodin ulkopuolella töissä. Perhehoitajien palkkiot Hoitopalkkio /kk 2. Hoitopalkkio /kk 3. Hoitopalkkio /kk Kodin ulkopuolella työssä olevat perhehoitajat, lapsi 0-17 v. Kotona olevat perhehoitajat, lapsi 0-17 v Nuori opiskelee toisella paikkakunnalla (alaikäinen) Jälkihuoltonuori (18 20 v.), asuu perheessä Tukiperhe- ja tukihenkilöpalkkiot Tukihenkilö 25 / tapaaminen Lyhytaikainen perhehoito, esim. kriisitilanne 50 /vrk Tukiperhe 40 /vrk 50 /vrk Käynnistämiskorvauksen enimmäismäärä 2922,52 v

32 HOITOPALKKIOIDEN MÄÄRÄÄ TARKISTETAAN SEURAAVIN PERIAATTEIN: 1. Perushoitopalkkio Perushoitopalkkio maksetaan perhehoitajalle niissä tilanteissa, joissa lapsen hoito edellyttää tavanomaista huolenpitoa. Lapsen kasvuun liittyvät normaalit kehityskriisien aiheuttamat ongelmat eivät ole perusteita hoitopalkkion korottamiseen. 2. Hoitopalkkio Lapselle on myönnetty Kelan vammaistuki TAI lapsen hoidosta, huolenpidosta ja kuntoutuksesta vaativat tavanomaista enemmän aikaa, vaativuutta ja sitovuutta. Lapsi tarvitsee vastaaviin samanikäisiin verrattuna enemmän päivittäistä huolenpitoa ja valvontaa tai säännöllisiä, vähintään viikoittaisia hoito- ja kuntoutustoimenpiteitä. Tarvittaessa voidaan pyytää asiantuntijalausuntoa, mikäli lapselle ei myönnetä Kelan vammaistukea. Työ edellyttää työ perhehoitajalta erityisiä valmiuksia, kokemusta, asiantuntemusta tai ammattikoulutusta. Hoitopalkkion 3. maksuluokkaa käytetään vain, kun kyse on laitoshoidon vaihtoehdosta ja perhehoitaja on kotona. Palkkion määrää voidaan tarkistaa, mikäli lapsen hoidettavuus perhehoidon aikana muuttuu. KULUKORVAUKSEN MÄÄRÄYTYMINEN Kulukorvauksen tarkoituksena on korvata perhehoidossa olevan lapsen/ nuoren ravinnosta, asumisesta, tavanomaisista harrastuksista, henkilökohtaisista tarpeista ja muusta elatuksesta aiheutuvat tavanomaiset menot sekä terveydenhuollon kustannukset (tk-maksut, pkl-maksut, lääkkeet), joita muun lainsäädännön nojalla ei korvata. Kulukorvaus sisältää lapsen ja nuoren käyttövarat. 15- vuotta täyttäneelle lapselle tulee perhehoitajan antaa käyttövaroina 1/3 kulloinkin voimassa olevan elatustuen määrästä (n. 50 /kk) vuotiaalle lapselle perhehoitaja maksaa ns. taskurahaa 30 /kk. Elatustuen määrän voi tarkistaa lapsen asioista vastaavalta sosiaalityöntekijältä aina vuoden alussa. Lapsen ja perhehoitajan/tukiperheen tutustuessa toisiinsa tutustumisvaiheen matkoista maksetaan sijaisperheelle/tukiperheelle kulloinkin voimassa olevan Kelan taksan mukaisesti (v snt/km). Matkoista ilmoitetaan vastaavalle sosiaalityöntekijälle matkalaskulomakkeella. Lapsesta maksetaan sijais- ja tukiperheeseen tutustumispäiviltä tukiperhepalkkion mukainen korvaus, mikäli lapsi käy perheessä ilman vanhempiaan. 3

33 Lapsen tai nuoren pitkäaikaisen, yli kuukauden kestävän laitoshoidon ajalta maksettava kulukorvauksen määrä tarkistetaan tapauskohtaisesti. Kulukorvaukset Ikä Kulukorvauksen määrä vuotiaat vuotiaat 650 Jälkihuolto vuotiaat - nuoren oman tulot huomioidaan Lyhytaikainen perhehoito, tukiperhe 650 Sijaisperheessä asuva 27,36 /vrk NUORI MUUTTAA OPISKELEMAAN TOISELLE PAIKKAKUNNALLE (ALAIKÄINEN) Huostassa olevan nuoren muuttaessa toiselle paikkakunnalle opiskelemaan peruskoulun jälkeen maksetaan perhehoitajalle hoitopalkkiona ja kulukorvauksena taulukon mukaisesti. Tällöin sijaisperheen edellytetään tosiasiallisesti huolehtivan ja vastaavan nuoren elatuksesta ja tuen tarpeesta kokonaisvaltaisesti. Lisäksi edellytetään, että nuorella on mahdollisuus käydä sijaisperheessä viikonloppuisin ja loma-aikoina ja hänellä on edelleen oma tila tai huone sijaisperheessä. Nuoreen pidetään yhteyttä ja perhehoitaja huolehtii lapsen perustarpeista (vaatetus, harrastusvälineet, terveydenhuoltokulut, matkakulut opiskelupaikkakunnalle jne.). Kun nuori on ollut sijoitettuna perhehoitoon avohuollon tukitoimena ja muuttaa peruskoulun jälkeen opiskelemaan toiselle paikkakunnalle ja asuu itsenäisesti (ei asuntolassa), lakkautetaan perhehoitosopimus, ellei sen jatkamiselle ole erityistä perustetta. Perhehoitajan kanssa voidaan laatia tukiperhesopimus, jos nuori edelleen pitää sijaisperhettä tukikohtanaan ja saa sieltä tukea. Tällöin tukiperhepalkkiota on mahdollista korottaa korkeintaan kaksinkertaiseksi, mikäli toimintaan sisältyy merkittävää yhteydenpitoa tapaamisten ulkopuolella. Perhehoitosopimus lakkautetaan, mikäli nuoren kotipaikka vaihtuu. 4

34 YKSILÖLLISISTÄ TARPEISTA JOHTUVA PSYKOTERAPIA JA TERVEYDENHUOLTO Sijaishuollossa olevan lapsen/ nuoren yksilöllisistä tarpeista johtuvan psykoterapian ja terveydenhuollon tarve arvioidaan ja toteutetaan lapsen oleskelupaikkakunnan julkisten terveydenhuoltopalveluiden kautta. Ellei kyseeseen tule Kelan korvaama psykoterapia, hakemus osoitetaan Sodankylän terveyskeskuksen lääkinnällisen kuntoutuksen työryhmälle sosiaalityöntekijän kautta. NORMAALIN KULUKORVAUKSEN LISÄKSI KORVATAAN Kouluikäisen lapsen harrastuksiin myönnetään 300 euroa (sisältää myös harrastuksiin liittyvät matkat) ja alle kouluikäiselle lapselle 100 /vuosi/lapsi vuosittain selvitysten perusteella. Koululiikunnan edellyttämien urheiluvälineiden ja polkupyörän hankkimiseen pyydetään sosiaalityöntekijältä maksusitoumus tai sovitaan etukäteen hankinnoista kuitteja vastaan. Perhehoidossa olevan lapsen/ nuoren silmälasit huomioidaan erikseen normaalin kulukorvauksen lisäksi, mikäli lapsi ei saa maksusitoumusta Lapin sairaanhoitopiirin kautta. Yleensä silmälääkäri informoi asiasta käynnin yhteydessä, epäselvissä tapauksissa sairaanhoitopiirin maksusitoumuksesta voi kysyä suoraan sairaalan sosiaalityöntekijältä. Matkakorvauksena perhehoitajille voidaan maksaa oman auton käytöstä kulloinkin voimassa oleva Kelan taksan mukainen korvaus sen mukaan mitä asiakassuunnitelmassa on erikseen sovittu korvattavaksi. Normaalit päivittäiset kuljetukset esim. päivähoitoon ja harrastuksiin sisältyvät kulukorvaukseen eikä näitä matkoja erikseen korvata. Erikseen korvattavia matkakuluja voivat olla esim. lapsen vieminen tapaamisiin. Lomanvietosta aiheutuviin kuluihin voidaan erikseen myöntää vuosittain max. 300 /vuosi. Korvauksista lomanviettokuluihin sovitaan etukäteen lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän kanssa. Kuluista toimitetaan kuitit sosiaalityöntekijälle. Asiakassuunnitelmassa sovituista erillishankinnoista tulee esittää kuitti tai lasku mahdollisimman pian, viimeistään kuukauden sisällä hankinnasta. Kelan hoitotuki lapsesta maksetaan perhehoitajalle. Kelan hoitotuella perhehoitaja kattaa matkakustannukset omalla autolla, taksilla, julkisilla kulkuneuvoilla, lääkkeet, terapiakäynnit 5

35 yms. vastaavat kustannukset. Mikäli menot ylittävät hoitotuen, korvataan ylittävät kulut kuitteja tai muuta luotettavaa selvitystä vastaan perhehoitajalle. Lapsilisä maksetaan perhehoitajalle. Lapsesta maksetaan lapsilisä Kelan kautta perheelle sijoitusta seuraavan kuukauden alusta alkaen. Lapsilisä porrastetaan perhehoitajien omien ja mahdollisesti muiden perheeseen sijoitettujen lasten kanssa. Sosiaalitoimen kautta ilmoitetaan Kelalle, että lapsilisä maksetaan perhehoitajalle. Suomessa asuvasta lapsesta maksetaan lapsilisää, kunnes hän täyttää 17 vuotta. Lapsilisän porrastus määräytyy niiden lasten lukumäärän mukaan, joista henkilö on oikeutettu nostamaan lapsilisää. Esimerkiksi jos 15 vuotta täyttänyt lapsi nostaa itse lapsilisänsä, hän ei vaikuta korottavasti perheen muista lapsista maksettavaan lapsilisään. Lapsilisä on verotonta tuloa. HOITOPALKKIO JA KULUKORVAUS JÄLKIHUOLLON AJALTA Jälkihuollossa olevasta, täysi-ikäisestä nuoresta maksetaan hoitopalkkiona taulukon mukaisesti, mikäli perhehoitaja tosiasiallisesti huolehtii nuoresta kotonaan. Kulukorvaus maksetaan näissä tilanteissa taulukon mukaisesti. Jos nuorella on omia säännöllisiä tuloja tai etuuksia, vähentävät nämä sijaisperheelle maksettavaa kulukorvausta. Jos nuori saa työmarkkinatukea, työttömyyskorvausta, palkkatuloa tai muuta säännöllistä tuloa (ei opintorahaa), kulukorvausta ei makseta perhehoitajalle lainkaan. Kesätyötulot eivät vaikuta kulukorvauksen määrään. Nuoren ja sijaisperheen kanssa tehdään suunnitelma siitä, mihin nuori tulonsa käyttää. Kun täysi-ikäinen nuori muuttaa omaan asuntoon, sosiaalityöntekijä neuvoo ja opastaa nuorta myös taloudellisissa asioissa, joista nuori vastaa itse (poikkeus: edunvalvonnassa oleva nuori). Tarvittaessa nuori on oikeutettu saamaan toimeentulotukea tai muuta taloudellista tukea opintoihinsa. Opintoraha tulee hakea normaalisti. Jälkihuollossa olevan nuoren ei tarvitse ottaa opiskelujaan varten opintolainaa. Hoitopalkkion ja kulukorvauksen maksun perusteet tarkistetaan asiakassuunnitelmaneuvottelun yhteydessä vähintään vuosittain. Mikäli nuoren tilanteessa tapahtuu muutos ennen sovittua asiakassuunnitelman tarkistusta, tulee perhehoitajan informoida asiasta sosiaalityöntekijää/jälkihuollon ohjaajaa, jotta tilanne voidaan tarkistaa välittömästi. 6