LASTENSUOJELUN SOVELTAMIS- OHJEET ALKAEN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LASTENSUOJELUN SOVELTAMIS- OHJEET 1.4.2015 ALKAEN"

Transkriptio

1 SODANKYLÄN KUNTA SOSIAALIPALVELUT Vilkas, viihtyisä, kehittyvä Lapin tähtikunta LASTENSUOJELUN SOVELTAMIS- OHJEET ALKAEN Sodankylän perusturvalautakunta

2 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO YLEISET PERHEPALVELUT LAPSIPERHEIDEN TUKENA LASTENSUOJELUASIAN VIREILLETULO LASTENSUOJELUTARPEEN SELVITYS LASTENSUOJELUN AVOHUOLLON TUKITOIMET Ohjaus ja neuvonta, taloudellinen tuki Tukihenkilö ja perhe, perhekuntoutus Tehostettu perhetyö Sijoitus avohuollon tukitoimena LAPSEN KIIREELLINEN SIJOITUS HUOSTAANOTTO SIJAISHUOLTO Perhehoito Laitoshoito JÄLKIHUOLTO MONIAMMATILLINEN ASIANTUNTIJARYHMÄ LASTENSUOJELUN TILASTOINTI LÄHTEET LIITTEET Liite 1 lastensuojeluilmoitus Liite 2 lastensuojelutarpeen selvitys -prosessi Liite 3 Lautakunnan päätös : Perhehoidon (pitkäaikainen, lyhytaikainen, tukiperhehoito), jälkihuollon sekä tukihenkilötoiminnan soveltamisohjeet, palkkiot ja kulukorvaukset alkaen Liite 4 Lautakunnan päätös : Lastensuojelusta perittävät asiakasmaksut sijoituksen aikana

3 1 JOHDANTO Nämä lastensuojelun soveltamisohjeet on laadittu lastensuojelun työntekijöiden ja kuntalaisten käyttöön. Ohjeiden tavoitteena on avata lastensuojelun prosessia ja yhdenmukaistaa työkäytäntöjä. Tavoitteena on kuvata myös uuden sosiaalihuoltolain (1301/2014) mukaisten yleisten perhepalveluiden yhtymäkohdat lastensuojeluun. Sodankylässä samalla sosiaalityöntekijällä on sekä lastensuojelun että yleisten perhepalveluiden asiakkaita. Uusi sosiaalihuoltolaki siirsi sosiaalihuollon painopistettä korjaavista toimista hyvinvoinnin edistämiseen. Lapsiperheiden tuessa panostetaan varhaiseen puuttumiseen ja ennaltaehkäisyyn. Olennaista on lastensuojelun ja muiden perhepalveluiden tiivis yhteistyö, erityistä tukea tarvitsevien lasten huomioiminen yleisissä palveluissa ja entistä vahvempi oikeus palveluiden saamiseen ilman lastensuojelun asiakkuutta. Käsitteitä: lapsi = alle 18-vuotias henkilö erityistä tukea tarvitseva lapsi = lapsi jolla on erityisiä vaikeuksia hakea ja saada tarvitsemiaan sosiaali- ja terveyspalveluja kognitiivisen tai psyykkisen vamman tai sairauden, päihteiden ongelmakäytön, usean yhtäaikaisen tuen tarpeen tai muun syyn vuoksi tai lapsi, jonka terveys tai kehitys vaarantuu kasvuolosuhteiden tai oman käyttäytymisen vuoksi (Shl 3 ) sijaishuolto = huostassa olevan lapsen asuminen perhe- tai laitoshoidossa perhehoito = yksityisessä perheessä tapahtuvaa perhehoitoa ja/tai sijaishuoltoa. Perustuu toimeksiantosopimukseen. laitoshoito = ammatillisessa perhekodissa, nuorisokodissa tai muussa lastensuojelun yksikössä tapahtuvaa avohuoltoa/sijaishuoltoa. Perustuu ostopalvelusopimukseen. 3

4 2 YLEISET PERHEPALVELUT LAPSIPERHEIDEN TUKENA Kotipalvelua, perhetyötä, tukihenkilöitä ja perheitä sekä vertaisryhmätoimintaa on mahdollista saada yleisinä perhepalveluina ilman lastensuojelun asiakkuutta. Lähtökohtana on palvelutarvearvio. Erityistä tukea tarvitsevalla lapsella palvelutarvearvion tekee sosiaalityöntekijä. Palvelutarpeen arvio on aloitettava 7. arkipäivänä yhteydenotosta ja se pyritään tekemään kolmen kuukauden kuluessa. Kiireellisen avun tarve arvioidaan heti. Kaikilla lapsiperheillä on oikeus omatyöntekijään (perhetyöntekijä, sosiaalityöntekijä). Erityistä tukea tarvitsevalla lapsella omatyöntekijä on sosiaalityöntekijä. Sosiaalityöntekijä tapaa lasta henkilökohtaisesti. Sosiaalityöntekijä kirjaa lapsen mielipiteen selvittämisen tavan ja sisällön lapsen asiakaskertomukseen. Lapselle tehdään asiakassuunnitelma sekä hoidon ja huolenpidon turvaava sosiaalihuoltolain mukainen valituskelpoinen päätös. Päätös tehdään huomioiden asiakassuunnitelmassa esitetty arvio palvelujen välttämättömyydestä sekä suunnitelma sellaisista palveluista, jotka ovat välttämättömiä lapsen terveyden ja kehityksen kannalta. Sodankylässä samalla sosiaalityöntekijällä on sekä lastensuojelun että yleisten perhepalveluiden asiakkaita. Lapsiperheiden kotipalvelun ja neuvolan perhetyön järjestämiseksi sosiaalityöntekijä tekee tiivistä yhteistyötä neuvolan perhepalveluiden kanssa. Kotipalvelua annetaan sairauden, synnytyksen, vamman tai muun vastaavan toimintakykyä alentavan syyn tai erityisen perhe- tai elämäntilanteen perusteella. Erityisiä perhetilanteita aiheuttavat esimerkiksi uupumus, vaikea erotilanne, perheenjäsenen kuolema tai toisen perheenjäsenen vankilassa olo. Erityisiä tilanteita voi olla myös perheissä, joissa on vammainen lapsi, kaksoset tai aikuinen omainen hoidettavana. Tukiperheet ja henkilöt organisoituvat sosiaalityön kautta. Uudet tukiperheet ja henkilöt haastatellaan ja heidän soveltuvuutensa ja mm. perheen taloudelliset edellytykset toimintaan arvioidaan. Tukiperheisiin tehdään kotikäynti ennen hyväksymistä. Uudet tukihenkilöt ja perheet esittävät hyväksyttävän rikosrekisteriotteen. Tukiperhettä ja henkilöitä haettaessa ensisijaisesti kartoitetaan aina lapsen läheisverkosto ja sen mahdollisuus toimia lapsen tukena (isovanhemmat, muut sukulaiset ja läheiset). Tukihenkilö tai perhepalvelu on säännöllistä ja tavoitteellista toimintaa. Palvelusta tehdään joko sosiaalihuolto- tai lastensuojelulain mukainen päätös ja lapsen, huoltajien ja tukiperheen tai henkilön kanssa laaditaan sopimukset. Kunnan puolesta sopimuksen allekirjoittaa lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä. Palvelu myönnetään pääsääntöisesti aluksi määräaikaisena ja sitä tarkistetaan 3-6 kk:n välein. Tukiperhe ja henkilö toimittaa kuukausittain 4

5 tapahtumaraportin ja mahdollisen matkalaskun sosiaalitoimistoon. Tukiperheelle ei myönnetä erikseen käynnistämisavustusta toiminnan aloittamiseen. Tukihenkilö tapaa lasta vähintään kaksi kertaa kuukaudessa pääsääntöisesti oman kotinsa ulkopuolella, esim. lapsen harrastuksen merkeissä. Tukihenkilölle korvataan tukihenkilöpalkkio. Tukihenkilötapaamiset kestävät vähintään kaksi tuntia. Lapsesta aiheutuneita kuluja erikseen kuittien perusteella, kuluista sovitaan etukäteen sosiaalityöntekijän kanssa. Tukiperheille ja tukihenkilöille maksettavista korvauksista ks. liite 3. Vertaisryhmätoimintaan ohjataan erilaisten järjestöjen toiminnan piiriin (esim. Erityislasten omaiset ELO, Mannerheimin lastensuojeluliitto). Kunnalla on velvollisuus järjestää lapsen ja vanhemman välisten tapaamisten valvonta. Valvonta voi tarkoittaa valvottua vaihtoa tai tuettua tai valvottua tapaamista. Valvonta perustuu joko vahvistettuun sopimukseen tai tuomioistuimen päätökseen. Palvelu on vanhemmille maksutonta. Tapaamisten valvoja ilmoittaa lastenvalvojalle toteutumatta jääneistä ja keskeytyneistä tapaamisista. Tapaamisten valvojina voivat toimia perhetyöntekijät, lapsiperheiden kotipalvelun työntekijä ja sosiaalityöntekijät. Kun sosiaalihuollon asiakkuudelle ei ole enää perusteita, asiakkuus päätetään kirjaamalla se dokumentteihin. Yleisistä perhepalveluista voidaan siirtyä lastensuojelun asiakkuuteen. Asiakkuus voi olla tarpeen, jos lapsen terveys tai kehitys vaarantuu ja perhepalvelut eivät ole riittäviä tukitoimia. Syynä lastensuojeluasiakkuuteen voi olla myös se, että yleiset perhepalvelut riittäisivät, mutta välttämättömiä palveluita ei haluta ottaa vastaan ja sen takia tarvitaan lastensuojelun osaamista ja tukitoimia. 3 LASTENSUOJELUASIAN VIREILLETULO Lastensuojeluasia voi tulla vireille, kun on herännyt huoli tai epäily, että lapsi omalla käyttäytymisellään vaarantaa terveyttään tai kehitystään tai lapsen kasvuolosuhteet vaarantavat lapsen terveyttä tai kehitystä. Kyse voi olla esim. koulunkäyntivaikeuksista, päihteiden käytöstä, väkivallan käytöstä, mielenterveysongelmista ja kasvatusvaikeuksista, joista aiheutuu hoidollisia tai huollollisia puutteita. 5

6 Lastensuojeluasia tulee vireille ilmoituksesta, hakemuksesta, pyynnöstä tai kun sosiaalityöntekijä muussa yhteydessä on saanut tietää mahdollisesta lastensuojelutarpeesta. Ilmoituksia voivat tehdä yksityishenkilöt nimettömänä tai omalla nimellä. Lastensuojelulaissa erikseen luetelluilla viranomaisilla on ilmoitusvelvollisuus. Yhteystiedot voi kirjata, mutta niitä voidaan kieltäytyä antamasta lapsen huoltajalle, jos se on perusteltua julkisuuslaissa (11.2 ) erikseen määrätyistä syistä. Tavallisin tällainen tilanne voi olla, jos lapsen myönteinen suhde ilmoituksen tekijään vaarantuisi. Viime kädessä oikeusistuin päättää ilmoittajan henkilötiedon antamisesta asianosaisille. Jos viranomainen tekee ilmoituksen, hän ilmoittaa siitä ensin lapsen huoltajalle ja lapsen ikä ja kehitystaso huomioiden myös lapselle itselleen. Ilmoitus voidaan tehdä ensin suullisena ja aina sen jälkeen myös kirjallisena (liite 1 lastensuojeluilmoitus). Jos kyseessä on lapseen kohdistunut seksuaalirikos tai pahoinpitely tai epäily, huoltajalle ei kerrota ilmoituksen tekemisestä, olipa epäilty perheenjäsen tai ulkopuolinen. Seksuaali- ja pahoinpitelyrikoksen epäilystä viranomainen ilmoittaa aina suoraan poliisille. Poliisi on yhteydessä lastensuojeluun, mutta ilmoittajan tulee tästä huolimatta tehdä ilmoitus myös lastensuojeluun. Mikäli viranomainen ilmoittajana on epävarma, ylittyykö tapauksessa lastensuojelun kynnys, hän voi ensin konsultoida sosiaalityöntekijää esim. puhelimitse. Yhdessä kartoitetaan, riittävätkö peruspalvelut ja soveltuvatko ne tilanteeseen ja mitä perustyössä on jo tehty. Suositellaan, että viranomaistahon ollessa ilmoittaja, asianosaisia tavataan yhdessä ilmoittajan kanssa. Tällainen saattaen vaihtaen tilanne mahdollistaa paremmin avoimen yhteistyön jatkossa ja asiaan vaikuttavien tietojen jakamisen. Asianosaiset (lapsi, huoltajat/vanhemmat) voivat tehdä hakemuksen avun saamiseksi. Lapsen ja perheen kanssa työskentelevä toinen viranomainen tai työntekijä voi tehdä pyynnön lastensuojelutarpeen arvioimiseksi yhdessä asianosaisten kanssa. Pyyntöä pidetään ilmoitukseen nähden ensisijaisena, kun asianosainen itse on ollut aloitteellinen avun saamiseksi. Sosiaalityöntekijä voi saada tietoa lastensuojelun tarpeesta toimiessaan muussa työtehtävässä, esim. päihdehuollon, toimeentulotuen ja kuntouttavan työtoiminnan yhteydessä. Kun lastensuojeluasia on tullut vireille, sosiaalityöntekijän on arvioitava asian kiireellisyys välittömästi, viimeistään saman arkipäivän aikana ja tarvittaessa ryhdyttävä tilanteen vaatimiin toimenpiteisiin. Uudet lastensuojeluasiat käsitellään lastensuojelupalaverissa (sosiaalitoimiston sosiaalityöntekijät, perhetyöntekijät, sosiaalityön johtaja). Sosiaalityöntekijällä on oikeus olla yhteydessä huoltajiin ja lapseen, lapsen läheisverkostoon ja myös muihin viranomaisiin lisätietojen saamiseksi ja tilanteen arvioimiseksi. Kyse on lähinnä puhelinkontakteista. 6

7 Lastensuojeluasiassa vanhemman tiedonsaantioikeus perustuu huoltajuuteen, ei vanhemmuuteen (poikkeus: huostaanottoprosessi). Jos toinen vanhempi on erotettu huollosta, hänellä voi olla (rajattu) tiedonsaantioikeus ja tällöin vanhemman on esitettävä oikeuden päätös tai lastenvalvojan vahvistama sopimus asiasta tietojen saamiseksi. Lastensuojeluilmoituksen voi tehdä sosiaalityön päivystykseen arkisin klo 9-11 puh tai numeroon Virka-ajan ulkopuolella ilmoitus tehdään hätänumeroon 112, josta tieto lähtee Ensi- ja turvakodin kautta (etupäivystys) tarvittaessa kunnan alueella päivystävälle sosiaalityöntekijälle (takapäivystys). 4 LASTENSUOJELUTARPEEN SELVITYS Sosiaalityöntekijän on viimeistään seitsemän arkipäivän kuluessa päätettävä, käynnistetäänkö ilmoituksen/hakemuksen/pyynnön johdosta lastensuojelutarpeen selvitys. Selvitys tehdään kyseessä olevan tapauksen edellyttämässä laajuudessa. Selvityksen käynnistämisestä tehdään päätös ja merkintä lapsen asiakirjoihin, minne myös lastensuojeluilmoitus kirjataan. Liitteeseen 2 on kuvattu lastensuojelutarpeen selvitys prosessi kuvana. Lastensuojeluasiakkuus ei ala vielä lastensuojelutarpeen selvityksen aikana. Selvitystä ei voi tehdä ilman lapsen tapaamista. Lapsesta voidaan hankkia tietoja neuvolasta, päivähoidosta, koulusta, perheneuvolasta ja muilta viranomaisilta. Tieto voidaan pyytää ja saada suullisesti tai kirjallisesti (laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 20 ). Tarvittaessa ollaan yhteydessä myös lapsen läheisverkostoon. Tietoa pyydettäessä yhteistyökumppaneille ja läheisverkostolle kerrotaan lapsen tilanteesta sen verran kuin on tarpeellista riittävän ja tarpeellisen tiedon saamiseksi. Viranomaisilmoittajataholle ja lapsen muille työntekijöille kerrotaan selvityksen etenemisestä sen verran kuin on tarpeellista lapsen palvelun ja hoidon arvioimiseksi ja järjestämiseksi (laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 17 ). Laajemman selvityksen ollessa kyseessä sovitaan alussa asianosaisten kanssa aikatauluista, tapaamisista ja käydään läpi selvityksen teemoja. Selvityksessä voidaan käyttää apuna erilaisia menetelmiä ja apuvälineitä. Pienen lapsen kanssa voidaan leikkiä ja vauvaikäistä voidaan havainnoida. Lapsen ja vanhemman vuorovaikutuksen havainnointi on keskeisellä sijalla. 7

8 Selvityksen tekoon on aikaa maksimissaan kolme kuukautta. Selvityksen arviointi ja johtopäätökset kirjataan ja selvitys käydään läpi asianosaisten kanssa. Mikäli asianosaisten kanssa on sovittu, selvitys voidaan lähettää yhteistyötahoille, mikäli sillä on merkitystä lapsen palvelun ja hoidon kannalta. Myös muutoin yhteistyötahoille voidaan antaa tarvittavaa, yksilöidympää tietoa lapsen tilanteesta, vaikka asianosaiset kieltäisivätkin tiedon antamisen. Joskus selvityksen aikana joudutaan tekemään kiireellisiä lastensuojelupäätöksiä tai käynnistetään avohuollon tukitoimia. Näistä huolimatta selvitys pyritään viemään päätökseen määräaikana. Selvityksen lopputuloksena voi olla se, että asiakkuutta lastensuojeluun ei synny, lastensuojelun asiakkuus aloitetaan tai asiakas/perhe siirtyy muiden palveluiden asiakkaaksi. 5 LASTENSUOJELUN AVOHUOLLON TUKITOIMET Mikäli lastensuojelun asiakkuus aloitetaan, laaditaan lapselle asiakassuunnitelma, jossa sovitaan yhteisesti työskentelystä, sen tavoitteista ja aikataulusta. Suunnitelma tarkistetaan 3-6 kuukauden välein, kuitenkin vähintään kerran vuodessa. Lastensuojelun avohuollon tukitoimia voidaan antaa lapselle ja perheelle, mikäli siihen on lastensuojelutarpeen selvityksen perusteella aihetta. Avohuollon tukitoimista päättää lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä sovittuaan palvelun antamisesta lapsen ja perheen kanssa. Ennen palvelun tarjoamista asiasta keskustellaan lastensuojelupalaverissa ja mahdollisesti muun viranomaisja läheisverkoston kanssa. 5.1 Ohjaus ja neuvonta, taloudellinen tuki Lastensuojelun ohjaus ja neuvonta keskittyy ongelmatilanteen selvittämiseen, suunnitelmalliseen ja tavoitteelliseen keskusteluapuun. Tarvittaessa perhe ohjataan perheneuvolaan ja/tai mielenterveystoimistoon. Harkinnanvarainen, taloudellinen tuki lapsen koulutus- ja harrastusmenoihin, asumiskuluihin ja muihin lastensuojelullisesti perusteltuihin menoihin perustuu aina myös toimeentulotukilaskelmaan. Hakemus käsitellään aina kollegiaalisesti viikkopalaverissa ennen päätöstä. 8

9 5.2 Tukihenkilö ja perhe, perhekuntoutus Tukihenkilöt ja perheet on kuvattu kappaleessa 2. Perhekuntoutusta järjestetään silloin, kun sen järjestäminen on ensisijaista suhteessa lapsen sijoittamiseen yksin kodin ulkopuolelle. Perhekuntoutuksen edellytetään olevan lapsen edun mukaista. 5.3 Tehostettu perhetyö Lastensuojelun perhetyö on vaikuttavimpia lastensuojelun avohuollon tukitoimia ja sen tuen piiriin ohjaudutaan sosiaalityön kautta. Lastensuojelun perhetyön sisältö vaihtelee lapsen ja perheen tarpeen mukaan. Sosiaalityöntekijä ja perhetyöntekijä laativat yhteistyössä perheen kanssa asiakassuunnitelmaan perustuvan perhetyön suunnitelman. Perhetyön aloittamisesta tehdään myös päätös tietojenkäsittelyohjelmaan (sosiaalityöntekijä). Perhetyö voi olla toiminnallista tai keskustelevaa lapsen kanssa tehtävää ja/ tai yhteistyöhön vanhemman kanssa painottuvaa perhetyötä. Perhetyötä arvioidaan tarpeen mukaan, kuitenkin vähintään 2x/vuosi ja aina perheen tilanteen olennaisesti muuttuessa. Lastensuojelun perhetyö määritellään tehostetuksi perhetyöksi, jossa perheellä on lastensuojelun asiakkuus. Yhteistyötä tehdään lapsiperheiden kotipalvelun ja neuvolan perhetyön kanssa. Tavoitteena on lapsen näkökulman esille tuominen perheessä. Perhetyötä voidaan tehdä myös ryhmämuotoisena usean perheen kanssa, jolloin perheillä on myös mahdollisuus vertaistukeen. 5.4 Sijoitus avohuollon tukitoimena Lapsi voidaan sijoittaa lyhytaikaisesti yksin tai vanhemman/huoltajan kanssa perhe- tai laitoshoitoon. Tällainen vaihtoehto voi tulla kyseeseen lapsen tuen tarpeen arvioimiseksi, lapsen kuntouttamiseksi tai lapsen kasvatuksesta vastaavan henkilön sairauden ajan tai muun vastaavan syyn vuoksi lapsen huolenpidon järjestämiseksi. Päätöstä arvioidaan kolmen kuukauden välein. Lapsi on otettava huostaan, mikäli huostaanoton edellytykset täyttyvät. 9

10 6 LAPSEN KIIREELLINEN SIJOITUS Lapsi voidaan sijoittaa kiireellisesti perhehoitoon tai laitoshoitoon, jos hän on välittömässä vaarassa huolenpidon tai kasvuolosuhteiden puutteiden takia tai lapsen oman käyttäytymisen perusteella (käyttämällä päihteitä, tekemällä muun kuin vähäisenä pidettävän rikoksen tai näihin rinnastettava käyttäytyminen). Kyseessä ovat tällöin painavat lastensuojelulain 40 : mukaiset perustelut, jotka ovat perusteena myös huostaanotolle. Kiireellisen päätöksen voi tehdä kelpoisuuden omaava sosiaalityöntekijä 30 päiväksi ja sitä voi jatkaa 30 päivällä sosiaalityön johtaja. Kiireellinen sijoitus tulee lopettaa, jos perusteet eivät ole voimassa. Kiireellinen sijoitus jatkuu määräajoista huolimatta, jos määräajan voimassaoloaikana on tehty huostaanottohakemus hallinto-oikeudelle. 7 HUOSTAANOTTO Lapsi on otettava huostaan ja järjestettävä hänelle sijaishuolto, jos puutteet lapsen huolenpidossa tai muut kodin kasvuolosuhteet uhkaavat vakavasti vaarantaa lapsen terveyttä tai kehitystä tai lapsi vaarantaa vakavasti terveyttään tai kehitystään käyttämällä päihteitä, tekemällä muun kuin vähäisenä pidettävän rikollisen teon tai muulla siihen rinnastettavalla käyttäytymisellään vaarantaa terveyttään ja kehitystään. Huostaanottoon ja sijaishuollon järjestämiseen voidaan kuitenkin ryhtyä vain, jos avohuollon tukitoimet eivät ole lapsen edun mukaisen huolenpidon toteuttamiseksi sopivia tai mahdollisia taikka jos ne ovat osoittautuneet riittämättömiksi ja sijaishuollon arvioidaan olevan lapsen edun mukaista. (Lastensuojelulaki 40 ). Huostaanottoasian valmistelee lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä yhdessä toisen sosiaalityöntekijän tai perhetyöntekijän kanssa. Mikäli kukaan asiaan osallisista ei vastusta huostaanottoa, päätöksen tekee sosiaalityön johtaja. Huostaanotossa asiaan osallisia ovat lapsi itse ja biologiset vanhemmat ja/tai lapsen hoidosta ja kasvatuksesta viimeksi vastanneet aikuiset. Jos lapsi on ollut avohuollon tukitoimena sijoitettuna yksityisperheessä ennen huostaanottoa, voidaan sijaisvanhempia pitää asiaan osallisina riippuen sijoituksen kestosta. Asiaan osallinen voidaan jättää kuulematta lastensuojelulain 42 :ssa mainituilla perusteilla, mutta päätös hänelle on kuitenkin annettava tiedoksi. Jos joku asiaan osallisista vastustaa huostaanottoa tai sijaishuoltoa, jätetään huostaanottohakemus Pohjois-Suomen 10

11 hallinto-oikeuteen. Hakemuksessa käytetään Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) suositusten mukaista pohjaa (www.thl.fi/web/lastensuojelun-kasikirja). Hakemuksen tulee olla riittävän konkreettinen ja siihen sisältyy näyttövelvollisuus. Hakemuksen liitteenä toimitetaan yhteenveto, joka sisältää selostuksen lapsen ja perheen tilanteesta sekä lastensuojeluasiakkuudesta. Mukaan liitetään myös asiakassuunnitelma ja THL:n lomakkeelle kirjatut asiaan osallisten kuulemiset. Nämä samat asiakirjat liitetään ns. suostumushuostaanoton ollessa kyseessä päätökseen. Valmisteluasiakirjoina pidetään lastensuojelun asiakaskertomusta, lastensuojeluilmoituksia, aiempia suunnitelmia ja asiantuntijalausuntoja. Asiaan osallisilla on mahdollisuus tutustua valmisteluasiakirjoihin sosiaalityöntekijän vastaanotolla esim. kuulemisen yhteydessä. Hallinto-oikeus järjestää asiassa yleensä suullisen käsittelyn noin puolen vuoden sisällä hakemuksen jättämisestä, mikäli joku osapuoli sitä pyytää. 8 SIJAISHUOLTO Kun lapsi on sijoitettu sijaishuoltoon, tehdään asiasta ilmoitus sijoituspaikkakunnan lastensuojeluun ja lapsen kotipaikkakunnan asioista vastaavaan maistraattiin (Kittilä). Lapsilisä peritään perusturvalautakuntaan (ilmoitus Kelalle). Lapsen ollessa perhehoidossa lapsilisä maksetaan perhehoitajalle sijoitusta seuraavan täyden kuun alusta. Myös lapsen muut tulot (elatustuki, eläkkeet, etuudet ja korvaukset) peritään perusturvalautakunnalle sijoitusta seuraavan kuun alusta lukien. Varoista kertyy 40 % lapsen itsenäistymisvaroiksi ja 60 % menee sijaishuollon kustannusten katteeksi. Kelalle toimitetaan sosiaalityöntekijän allekirjoittama valtakirja, jolla valtuutetaan sijaishuoltopaikka hoitamaan lapsen asioita. Lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä huolehtii, että nämä jälkityöt tulevat tehtyä. Sijaishuollossa olevan lapsen asiakassuunnitelmaa tarkistetaan vähintään kerran vuodessa, käytännössä 3-6 kk:n välein. Uusi asiakassuunnitelma kirjataan, kun lapsen elämässä tapahtuu oleellisia muutoksia, esim. koulu muuttuu. Asiakassuunnitelman tarkistuksen tai laatimisen yhteydessä tavataan lasta kahden kesken, mikäli lapsi ei vastusta tällaista tapaamista. Jos sijaishuollossa oleva lapsi haluaa olla yhteydessä sosiaalityöntekijäänsä, mahdollisuus siihen on tarjottava mahdollisimman pian. Yhteydenpidossa voidaan hyödyntää videoneuvottelutekniikkaa. Sosiaalityöntekijä käy sijaishuoltopaikassa henkilökohtaisesti vähintään 2-3 kertaa vuodessa. Sosiaalityöntekijä tapaa lasta henkilökohtaisesti kahden kesken ja lapsen tapaaminen kirjataan lastensuojelun dokumentteihin. 11

12 Sijoitetulle lapselle tehdään elatussopimus ja vanhempien elatuskyky selvitetään elatusapulaskurin avulla. Edunvalvontaa elatussopimuksen allekirjoittamista varten haetaan siihen saakka, kunnes lapsi täyttää 18 vuotta. Tällöin sama yleisen edunvalvonnan tehtävää hoitava henkilö voi allekirjoittaa ilman erillistä edunvalvontamääräystä mahdolliset jatkosopimukset. Edunvalvonta elatusasiassa päättyy vasta, kun elatussopimus päättyy lapsen täyttäessä 18 vuotta tai sijaishuollon päättyessä. Mahdollinen elatusapu peritään perusturvalautakunnalle ja tästä 40 % kerryttää lapsen itsenäistymisvaroja. Jos maksukykyinen vanhempi ei suostu tekemään elatussopimusta, hänelle voidaan määrätä asiakasmaksu maksukyvyn mukaisesti. Asiakasmaksu käytetään kokonaisuudessaan hoidon korvaukseen. (Asiakasmaksulaki 7 ). Liitteessä 4 on kuvattuna asiakasmaksujen määräytyminen sijaishuollon aikana. Sosiaalitoimi tukee huostassa ja sijaishuollossa olevan lapsen ja tämän läheisten yhteydenpitoa. Vanhemmille voidaan korvata vähävaraisuuden perusteella lapsen tapaamismatkoja Kelan taksan mukaisesti (v ,22 /km), ruokamenoja kotilomien ajalta toimeentulotuen perusosan suuruisesti ja lapsen puhelinkuluja /kk. Vanhemmille maksettavasta taloudellisesta tuesta sovitaan etukäteen asiakassuunnitelmassa. Sosiaalityöntekijä tekee korvauksista lastensuojelupäätöksen, jonka pohjana on toimeentulotukilaskelma. Jos lapsi on perhehoidossa tai laitoshoidossa avohuollon tukitoimena, korvauksissa noudatetaan samoja periaatteita. Sijaishuollon aikanakin lapsen omat vanhemmat säilyvät lapsen huoltajina. Huoltajilta pyydetään lupa esim. erityisluokalle siirtoon tai leikkauksiin. Huoltajat päättävät myös lapsen uskontokunnasta ja nimestä. Lapsi ei saa olla ilman huoltajan lupaa tunnistettavissa julkisissa tiedotusvälineissä (esim. lehtihaastattelut). Sosiaalilautakunta määrää huostaanotetun lapsen olinpaikan. Lapsi voi matkustaa perhehoitajien mukana ulkomaille. Lapselle hankitaan oma passi lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän suostumuksella. Passin myöntää perhehoitajan asuinpaikkakunnan poliisiviranomainen. Mukaan matkalle kannattaa myös pyytää sosiaalityöntekijän selvitys lapsen asemasta perheessä ja maininta siitä, että lapsi voi matkustaa perhehoitajien kanssa kyseiselle matkalle. 8.1 Perhehoito Perhehoitajalain 1 :n mukaan perhehoitajalla tarkoitetaan laissa henkilöä, joka hoidon järjestämisestä vastaavan kunnan tai kuntayhtymän kanssa tekemänsä 12

13 toimeksiantosopimuksen perusteella antaa kodissaan sosiaalihuoltolain 25 :ssä tarkoitettua perhehoitoa. Toimeksiantosopimuksen tehnyt henkilö ei ole työsopimuslain tarkoittamassa työsuhteessa sopimuksen tehneeseen kuntaan. Sosiaalitoimi on ottanut perhehoitoon sijoitetuille lapsille tapaturmavakuutuksen. Lapset on vakuutettava erikseen urheiluseurojen kautta kilpaurheiluun liittyvien tapaturmien varalta. Myös perhehoitaja on tapaturmavakuutettu hoitotilanteessa. Suositellaan, että sijaisperhe liittää lapsen omaan kotivakuutukseensa, jossa yleensä on mm. vastuuvakuutus lapsen aiheuttamien vahinkojen varalta. Lapsesta tehdään osoitteenmuutos maistraattiin, jossa hänen tilapäinen asuinkuntansa on se paikkakunta, jossa sijaisperhe asuu. Kotikunta on edelleen Sodankylä eli lapsi säilyy sodankyläläisenä huostaanoton päättymiseen saakka. Perhehoitajaksi voi hakeutua olemalla yhteydessä lastensuojelun työntekijöihin tai sosiaalityön johtajaan. Perheen soveltuvuus tehtävään selvitetään ja perhe ohjataan sijaisvanhemmuus-koulutukseen, mikäli sellaista on tarjolla. Perhe kustantaa itse oman koulutuksen. Jos kuntaan jo toimeksiantosopimussuhteessa oleva sijaisperhe haluaa osallistua pitkäkestoiseen sijaisvanhemmuuskoulutukseen (Pride), voi kunta osallistua kustannuksiin. Lapsen sijaishuoltoa selvitettäessä kartoitetaan lapsen läheisverkosto ja sukulaisten/läheisten soveltuvuus toimia sijaisperheenä. Perhehoitajien kanssa tehdään toimeksiantosopimus ja perheelle maksetaan liitteenä olevan taulukon mukaiset hoitopalkkio ja kulukorvaus (liite 3). Kunnan puolesta sopimuksen allekirjoittaa sosiaalityön johtaja. Käynnistämiskustannuksista sovitaan etukäteen sosiaalityöntekijän kanssa. Palkkion ja kulukorvauksen määrät käsitellään lastensuojelupalaverissa. Hoitopalkkio ja kulukorvaus ovat verotettavaa tuloa, mutta kulukorvauksen saa vähentää täysimääräisenä verotuksessa. Lapsesta aiheutuvia matkoja korvataan laskun perusteella Kelan taksan mukaisesti (v ,22 /km) muiden korvausten (esim. Kela) vähentämisen jälkeen. Sosiaalitoimi maksaa lapsen päivähoitokulut. Hoitopalkkion määrään vaikuttaa lapsen hoitoisuuden lisäksi se onko perhehoitaja työssä vai jääkö hän pääasiallisesti hoitamaan lasta kotiin. Kulukorvauksen tarkoitus on korvata perhehoidossa olevan lapsen/ nuoren ravinnosta, asumisesta, tavanomaisista harrastuksista, henkilökohtaisista tarpeista ja muusta elatuksesta aiheutuvat tavanomaiset menot sekä terveydenhuollon kustannukset ( tk-maksut, pkl-maksut, lääkkeet), joita muun lainsäädännön nojalla ei korvata. Palkkiota voidaan korottaa lapsen/ nuoren erityishoitoisuuden vuoksi. Lapsen hoitoisuus ja siihen perustuva korotus tarkistetaan vähintään vuosittain asiakassuunnitelmaneuvottelun yhteydessä. 13

14 8.2 Laitoshoito Laitoshoidosta tehdään lapsikohtainen ostopalvelusopimus sijaishuoltoyksikön ja Sodankylän kunnan välillä. Kunnan puolesta sopimuksen hyväksyy sosiaalityön johtaja. Eri laitoksilla on erilaisia lupia toimintaansa ja myös niiden käytännöt erityisistä tarpeista aiheutuvien kustannusten korvaamisesta vaihtelevat. Laitoshoito kattaa yleensä myös lapsen ja läheisten yhteydenpidosta aiheutuvia kustannuksia, mm. sijaishuoltoyksikön käytännön mukaiset kotilomamatkat ja tarvittaessa ruokarahaa kotiin. Nämä on syytä selvittää etukäteen ennen sopimuksen laatimista. 9 JÄLKIHUOLTO Huostaanoton päättyessä ja viimeistään silloin, kun lapsi täyttää 18 vuotta, hän siirtyy jälkihuollon palveluiden piiriin. Jälkihuollon aloittamisesta tehdään aina päätös. Perhehoidossa olevien nuorten jälkihuollon palkkiot ja kulukorvaukset maksetaan liitteessä 3 esitetyllä tavalla. Lapsi on oikeutettu jälkihuollon palveluihin viiden vuoden ajan sijaishuollon päättymisen jälkeen. Jälkihuolto lakkaa kuitenkin viimeistään nuoren täyttäessä 21 vuotta. Nuorelle tehdään jälkihuoltosuunnitelma, missä sovitaan nuorelle annettavasta tuesta. Tarvittaessa nuorelle hankitaan ostopalveluna itsenäistymistä tukeva palvelu. Nuoren kotipaikkakunnalla Sodankylässä perhetyöntekijät tarjoavat itsenäistymisvalmennusta jälkihuollon nuorille. Nuoren tulojen ja jälkihuoltovarojen käytöstä tehdään suunnitelma. Tarvittaessa nuori hakee toimeentulotukea eikä hänen edellytetä nostavan opintolainaa poiketen yleisistä toimeentulotuen soveltamisohjeista. Toimeentulotukea haetaan oleskelupaikkakunnalta, joka laskuttaa tuen lapsen kotipaikkakunnalta. Tarvittaessa nuori saattaen vaihdetaan oleskelupaikkakunnan sosiaalipalveluiden piiriin. Sijoituksen ajalta nuorelle kertyy itsenäistymisvaroja. Itsenäistymisvarat kertyvät sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain 14 :ssä tarkoitetuista tuloista, korvauksista ja saamisista (ei kuitenkaan lapsilisistä). Sosiaalitoimi varaa kuukausittain em. tuloista 40% nuoren itsenäistymistä varten. Mikäli jälkihuoltovaroja ei ole kertynyt, sosiaalitoimi maksaa nuorelle jälkihuollon aikana itsenäistymisvaroja harkinnan mukaan korkeintaan Tämä summa sisältää myös mahdollisen autokoulun korvaukset; erillistä autokoulurahaa ei myönnetä. Auto- ja 14

15 kuljetusalalle liittyvien ammatillisten suunnitelmien takia nuorelle voidaan harkinnanvaraisesti korvata 50% autokoulukuluista. Tuolloinkin selvitetään vanhempien mahdollisuudet osallistua kustannuksiin. Itsenäistymisvarat käytetään oman asunnon hankintoihin yms. Varoja ei käytetä vuokravakuuteen eikä opiskelumenoihin. Jos nuori siirtyy asumaan itsenäisesti jälkihuollon aikana, hänelle järjestetään itsenäistymisvalmennus. Suositus on, että nuori ei tee 1-3 kuukautta pidempää määräaikaista vuokrasopimusta. Jälkihuollon työntekijällä on vara-avain nuoren asuntoon, sitä käytetään kuitenkin vain erityisestä syystä. Merkintä avaimesta voidaan tehdä vuokrasopimukseen tai se voidaan kirjata jälkihuollon suunnitelmaan. Nuoren taloudellinen tukeminen on osa jälkihuollon suunnitelmaa, mihin kirjataan myös nuoren osalta hänen velvollisuudet ja vastuut. 10 MONIAMMATILLINEN ASIANTUNTIJARYHMÄ Lastensuojelulaki velvoittaa kunnilla olevan sosiaali- ja terveydenhuollon edustajista, lapsen kasvun ja kehityksen asiantuntijoista sekä muista lastensuojelutyössä tarvittavista asiantuntijoista koostuvan lastensuojelun asiantuntijaryhmän. Asiantuntijaryhmä avustaa sosiaalityöntekijää lapsen huostaanottoa sekä sijaishuoltoa koskevien asioiden valmistelussa ja muussa lastensuojelun toteuttamisessa. Ryhmä antaa myös lausuntoja lastensuojelutoimenpiteitä koskevan päätöksenteon pohjaksi. Sosiaalityöntekijä voi pyytää konsultaatiota asiantuntijaryhmältä sosiaalityön johtajan kautta. Asiantuntijaryhmä pyritään saamaan koolle seitsemän arkipäivän kuluessa. Asiantuntijaryhmälle toimitetaan etukäteistietona yhteenvetolomake lapsen tilanteesta sekä muut tapauksen kannalta olennaiset asiakaskirjat (asiakassuunnitelma, lastensuojelutarpeen selvityksen yhteenveto, huostaanottohakemuksen yhteenveto ja/tai päätös sekä muita arviointeja, lausuntoja tai selvityksiä lastensuojelutoimenpiteistä). Konsultaatiossa on mukana lapsen oma sosiaalityöntekijä ja hänen työparinsa, asian kannalta keskeiset asiantuntijaryhmän jäsenet, puheenjohtaja ja sihteeri. Konsultaatioon osallistuvat ovat vaitiolovelvollisia. Moniammatillisessa asiantuntijaryhmässä on edustus perheneuvolasta, lastenneuvolasta, terveydenhuollosta (lastenneuvola, lastenpsykiatria, kouluterveydenhuolto), sivistystoimesta 15

16 (oppilashuollosta, päivähoidosta, erityisopetuksesta), poliisista, mielenterveystoimistosta, sosiaalityöstä ja perhetyöstä. 11 LASTENSUOJELUN TILASTOINTI Lastensuojelu tilastoi vuosittain lastensuojeluilmoitusten määrät, lastensuojelutarpeen selvitysten määrät sekä kaikki lastensuojelun asiakasmäärät valtakunnallista terveyden- ja hyvinvoinninlaitoksen (THL) tilastoa varten sekä kunnan omia tilastoja varten. Tietojen kirjaamisesta tilastointia varten vastaa lapsen oma sosiaalityöntekijä. 12 LÄHTEET Hallintolaki 434/2003 Laki lapsen elatuksesta 704/1975 Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 812/2000 Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista 221/2003 Lastensuojelulaki /417 Perhehoitajalaki 312/1992 Perhehoitolaki HE 358/2014 Sodankylän kunnan lapsi- ja perhepoliittinen ohjelma Sosiaalihuoltolaki 710/1982 Sosiaalihuoltolaki 1301/2014 Hyödyllisiä linkkejä wwww.sosiaalikollega.fi 16

17 13 LIITTEET Liite 1 lastensuojeluilmoitus Liite 2 lastensuojelutarpeen selvitys -prosessi Liite 3 Lautakunnan päätös : Perhehoidon (pitkäaikainen, lyhytaikainen, tukiperhehoito), jälkihuollon sekä tukihenkilötoiminnan soveltamisohjeet, palkkiot ja kulukorvaukset alkaen Liite 4 Lautakunnan päätös : Lastensuojelusta perittävät asiakasmaksut sijoituksen aikana 17

18 Liite 1 lastensuojeluilmoitus 1 (2)

19

20 Liite 2 Lastensuojelutarpeen selvitys -prosessi 1 (2) Lastensuojelutarpeen selvityksen kulku Asian vireille tulo lastensuojeluilmoitus Aloitustapaaminen - lapsi ja vanhemmat yhdessä - asiakkuus alkaa Mistä kaikki alkaa? asia tulee vireille, kun sosiaalityöntekijälle on ilmaistu huoli lapsen tilanteesta kiireellisissä tapauksissa asiaan puututaan välittömästi lastensuojelutarpeen selvityksen tulee valmistua kolmen kuukauden kuluessa vireille tulosta Selvitys ja arviointityöskentely Lapsen tapaamiset Vanhempien tapaamiset Teemat - Koti ja tärkeät ihmiset - Lapsi ja perheen arki - Lapsen tarpeet ja vanhemmuus Yhteinen arviointitapaaminen ja kirjallinen yhteenveto Asiakkuus jatkuu asiakassuunnitelman laatiminen ja tukitoimista päättäminen Asiakkuus päättyy Miksi selvitys tehdään? esille tullut huoli kartoitetaan lapsen näkökulmasta kuunnellaan lapsen tarpeet, toiveet ja mielipiteet ja kerrotaan niistä hänen ympärillä oleville aikuisille kuullaan vanhempien ajatuksia lapsesta ja omasta vanhemmuudesta pohditaan millaisia tukimuotoja perhe mahdollisesti tarvitsee

21 2/2 Miten selvitys tehdään? yhdessä lapsen ja hänen vanhempiensa kanssa perhe kutsutaan alkutapaamiseen, jossa kerrotaan lastensuojeluilmoituksesta ja selvityksen kulusta, samalla sovitaan myös aikataulusta lapsen ja vanhempien tapaamisissa keskustellaan seuraavista asioista: o lapsi ja lapsen verkostot o lapsen arki, asuinolosuhteet o kasvatus ja huolenpito keskustelut käydään erilaisten tehtävien, pelien ja leikkien kautta vanhemmilta selvitetään myös heidän valmiuttaan o suojella ja hoitaa lasta o tukea lapsen yksilöllistä kehitystä o turvata lapselle läheiset ja tärkeät ihmissuhteet o tehdä yhteistyötä lapsen asioissa Selvityksen päättäminen ja jatkotyöskentely selvityksen päätteeksi tehdään kirjallinen yhteenveto mikäli lapsella ei ole lastensuojelullista tarvetta, lastensuojelun asiakkuus päättyy jos jatkotyöskentelylle on tarvetta, selvitetään perheelle sopivin tukimuoto o koulunkäynnin tukeminen o harrastusten tukeminen o päivähoidon järjestäminen o tukihenkilö tai tukiperhe o perhetyö suoraan kotiin o taloudellinen tuki o muihin erityspalveluihin ohjaaminen (esim. terapia, päihde ja mielenterveyspalvelut) ainakin yksi tapaaminen tehdään lapsen kotona tarvittaessa ollaan yhteydessä lapsen arkeen liittyviin henkilöihin (koulu, päivähoito, neuvola yms.)

22 Liite 3 PERHEHOIDON (PITKÄAIKAINEN, LYHYTAIKAINEN, TUKIPERHEHOITO), JÄLKIHUOLLON SEKÄ TUKIHENKILÖTOIMINNAN SOVELTAMISOHJEET, PALKKIOT JA KULUKORVAUKSET ALKAEN LÄHTÖKOHTANA SOSIAALIHUOLTOLAKI, LASTENSUOJELULAKI JA PERHEHOITAJALAKI Perheelle voidaan järjestää tukiperhe- ja tukihenkilöpalveluita joko lastensuojelu- tai sosiaalihuoltolain perusteella. Korvaukset ovat samanlaisia riippumatta siitä, minkä lain perusteella palvelua on myönnetty. Sosiaalihuoltolain perusteella myönnetty tukiperhe- tai tukihenkilöpalvelu ei edellytä lastensuojelun asiakkuutta. Perhehoitajalain 1 :n mukaan perhehoitajalla tarkoitetaan laissa henkilöä, joka hoidon järjestämisestä vastaavan kunnan tai kuntayhtymän kanssa tekemänsä toimeksiantosopimuksen perusteella antaa kodissaan sosiaalihuoltolain 25 :ssä tarkoitettua perhehoitoa. Lain 1 :n 4 momentissa todetaan, että toimeksiantosopimuksen tehnyt henkilö ei ole työsopimuslain tarkoittamassa työsuhteessa sopimuksen tehneeseen kuntaan. Perhehoitajalle maksettava hoitopalkkio ja kulukorvaus ovat verotettavaa tuloa, mutta kulukorvauksen saa vähentää täysimääräisenä verotuksessa. Perhehoitajan joko pää- tai sivutoimen verokortti toimitetaan sosiaalitoimeen mahdollisimman pian, kun lapsen sijoituksesta on sovittu. Hoitopalkkio ja kulukorvaus maksetaan kuukauden viimeisenä arkipäivänä. Sosiaalitoimi on ottanut perhehoitoon sijoitetuille lapsille tapaturmavakuutuksen. Lapset on vakuutettava erikseen urheiluseurojen kautta kilpaurheiluun liittyvien tapaturmien varalta. Myös perhehoitaja on tapaturmavakuutettu hoitotilanteessa. Suositellaan, että sijaisperhe liittää lapsen omaan kotivakuutukseensa, jossa yleensä on mm. vastuuvakuutus lapsen aiheuttamien vahinkojen varalta.

23 HOITOPALKKION MÄÄRÄYTYMINEN Hoitopalkkion määrään vaikuttaa lapsen hoitoisuuden lisäksi se onko perhehoitaja työssä vai jääkö hän pääasiallisesti hoitamaan lasta kotiin. 1. Työssä olevat perhehoitajat 686,25 /kk 2. Kotona olevat perhehoitajat (lapsi 0-2 v.) 1143,36 /kk, Kelan etuudet esim. vanhempainraha ja lapsen kotihoidontuki eivät koske perhehoitajia, joiden kotiin sijoitetaan lapsi maksulliseen perhehoitoon. Tämä on huomioitu hoitopalkkion määrässä. 3. Kotona olevat perhehoitajat (lapsi 3-17 v.) 866,42 /kk Kotona olevan perhehoitajan palkkio maksetaan, kun perhehoitaja hoitaa lasta kotona ja, jos lapsi ei ole kokopäivähoidossa päiväkodissa. HOITOPALKKION KOROTTAMINEN Palkkiota voidaan korottaa lapsen/ nuoren erityishoitoisuuden vuoksi. Lapsen hoitoisuus ja siihen perustuva korotus tarkistetaan vähintään vuosittain asiakassuunnitelmaneuvottelun yhteydessä. Perhehoitajien palkkiot ja kulukorvaukset Perushoitopalkkio 2. Hoitopalkkio 3. Hoitopalkkio 4. Hoitopalkkio /kk /kk /kk /kk Työssä olevat perhehoitajat Kotona oleva perhehoitaja, lapsi 0-2v 686,25 766,04 846,07 926, , , , ,47 2

24 Kotona oleva perhehoitaja, lapsi 3-17v. 914,68 994, , ,80 Nuori opiskelee toisella paikkakunnalla (alaikäinen) voimassa vähimmäismäärä oleva Jälkihuoltonuori, voimassa oleva +70 vähim vähim vähim- asuu perheessä vähimmäismäärä mäismäärään mäismäärään mäismäärään Jälkihuoltonuori, asuu itsenäisesti 285, Vähimmäismäärä 686,25 Lyhytaikainen perhehoito, tukiperhe Tukihenkilö 40 /vrk 50 /vrk 60 /vrk 25 /kerta Käynnistämiskorvauksen enimmäismäärä 2916,43 v HOITOPALKKIOIDEN MÄÄRÄÄ TARKISTETAAN SEURAAVIN PERIAATTEIN: 1. Perushoitopalkkio Perushoitopalkkio maksetaan perhehoitajalle niissä tilanteissa, joissa lapsen hoito edellyttää tavanomaista huolenpitoa. Lapsen kasvuun liittyvät normaalit kehityskriisien aiheuttamat ongelmat eivät ole perusteita hoitopalkkion korottamiseen. 3

25 2. Hoitopalkkio Lapselle on myönnetty Kelan vammaistuki TAI lapsen hoidosta, huolenpidosta ja kuntoutuksesta aiheutuu tavanomaista suurempaa, säännöllistä rasitusta ja sidonnaisuutta. Lapsi tarvitsee vastaaviin samanikäisiin verrattuna enemmän päivittäistä huolenpitoa ja valvontaa tai säännöllisiä, vähintään viikoittaisia hoito- ja kuntoutustoimenpiteitä. Tarvittaessa voidaan pyytää asiantuntijalausuntoa, mikäli lapselle ei myönnetä Kelan vammaistukea. 3. Hoitopalkkio Lapselle on myönnetty Kelan korotettu vammaistuki TAI lapsen hoito, huolenpito ja kuntoutus edellyttävät päivittäin aikaa vievää ja lapsen ikäkauteen kuulumatonta tukea, opastusta ja valvontaa arjen toiminnoissa. Lapsella voi olla vaikeuksia useilla eri toimintakykyalueilla. Kodin ulkopuolisen terapian lisäksi lapsi tarvitsee kotona tukea ja opastusta. Tarvittaessa voidaan pyytää asiantuntijalausuntoa, mikäli lapselle ei myönnetä Kelan korotettua vammaistukea. 4. Hoitopalkkio Lapselle on myönnetty Kelan ylin vammaistuki TAI lapsi on lähes yhtämittaisen hoidon ja huolenpidon tarpeessa. Lapsi tarvitsee jatkuvaa valvontaa ja ohjausta sairautensa tai huomattavan levottomuuden, aggressiivisuuden, karkailevuuden tai tuhoavan käyttäytymisen takia. Tarvittaessa voidaan pyytää asiantuntijalausuntoa, mikäli lapselle ei myönnetä Kelan korotettua vammaistukea. Hoitopalkkiota tarkastetaan, mikäli kriteerit, joilla hoitopalkkio on määrittynyt, eivät enää pidä paikkaansa. Palkkio tarkistetaan jommankumman sopijapuolen sitä pyytäessä, Kelan vammaistuen tarkistuksen yhteydessä tai vähintään kerran vuodessa (indeksikorotus tulee kulloinkin voimassa olevien ohjeistusten mukaisesti) sekä perhehoitajan olosuhteiden muuttuessa. Korotettu hoitopalkkio maksetaan takautuvasti Kelan tekemän vammaistuen päätöksen mukaisesti. Alle 3-vuotiaan lapsen hoitopalkkion edellytyksenä on, että sijaisvanhempi on kotona hoitamassa lasta. Vaikeahoitoisuuden sosiaaliset ja kasvatukselliset perusteet voi arvioida myös sosiaalityöntekijä yhdessä lastensuojelun tiimin kanssa kuullen tarvittaessa muita 4

26 kasvatuksen asiantuntijoita. Perusteena voi olla myös biologisten vanhempien vaikeudet, jotka heijastuvat voimakkaina sijaisperheen elämään. Vaikeahoitoisuus vammaisuuden tai sairauden perusteella edellyttää Kelan myöntämää hoitotukea. KULUKORVAUKSEN MÄÄRÄYTYMINEN Kulukorvauksen tarkoituksena on korvata perhehoidossa olevan lapsen/ nuoren ravinnosta, asumisesta, tavanomaisista harrastuksista, henkilökohtaisista tarpeista ja muusta elatuksesta aiheutuvat tavanomaiset menot sekä terveydenhuollon kustannukset (tk-maksut, pkl-maksut, lääkkeet), joita muun lainsäädännön nojalla ei korvata. Kulukorvaus sisältää lapsen ja nuoren käyttövarat. 15- vuotta täyttäneelle lapselle tulee perhehoitajan antaa käyttövaroina 1/3 kulloinkin voimassa olevan elatustuen määrästä. Esim. v elatustuen määrä on 155,17 /kk josta käyttövaran osuus siis 51,72 /kk vuotiaalle lapselle perhehoitaja maksaa ns. taskurahaa 30 /kk. Elatustuen määrän voi tarkistaa lapsen asioista vastaavalta sosiaalityöntekijältä aina vuoden alussa. Lapsen ja perhehoitajan tutustuessa toisiinsa tutustumisvaiheen matkoista maksetaan sijaisperheelle kulloinkin voimassa olevan Kelan taksan mukaisesti (v snt/km). Matkoista ilmoitetaan vastaavalle sosiaalityöntekijälle matkalaskulomakkeella. Lapsesta maksetaan tutustumispäiviltä (mikäli käy sijaisperheessä) sama korvaus kuin tukiperheelle. Sosiaalitoimi maksaa sijoitetun lapsen päivähoitomaksut. Mikäli perhehoitajalle tulee asiakasmaksua päivähoidosta, se maksetaan sosiaalitoimen kautta. Lapsen tai nuoren pitkäaikaisen, yli kuukauden kestävän laitoshoidon ajalta maksettava kulukorvauksen määrä tarkistetaan tapauskohtaisesti. Kulukorvaukset Ikä Kulukorvauksen määrä 0 9 vuotiaat 492, vuotiaat 602, vuotiaat 711,61 5

27 Jälkihuolto vuotiaat 410,66 (vähimmäismäärä) 164,21 (asuu itsenäisesti) Nuorella omia säännöllisiä tuloja -- Vähimmäismäärä 410,66 Lyhytaikainen tukiperhe perhehoito, 27,36 /vrk KUN NUORI MUUTTAA OPISKELEMAAN TOISELLE PAIKKAKUNNALLE (ALAIKÄINEN) Jos nuori muuttaa esim. toiselle paikkakunnalle opiskelemaan peruskoulun jälkeen maksetaan perhehoitajalle hoitopalkkiona kulloinkin voimassa oleva hoitopalkkion vähimmäismäärä. Kulukorvaus voidaan lakkauttaa kokonaan tai mikäli perhehoitajan kanssa on sovittu, että nuori esim. käy viikonloppuisin sijaisperheessä, nuoreen pidetään yhteyttä, perhehoitaja huolehtii lapsen perustarpeista (vaatetus, harrastusvälineet, terveydenhuoltokulut, matkakulut opiskelupaikkakunnalle jne.), maksetaan hänelle kulukorvaus vähimmäismäärän mukaisesti. YKSILÖLLISISTÄ TARPEISTA JOHTUVA TERAPIA JA TERVEYDENHUOLTO Sijaishuollossa olevan lapsen/ nuoren yksilöllisistä tarpeista johtuvan terapian ja terveydenhuollon tarve arvioidaan ja toteutetaan lapsen oleskelupaikkakunnan julkisten terveydenhuoltopalveluiden kautta. Sijoituspaikkakunta perii kustannukset jälkikäteen Sodankylän kunnalta. 6

28 NORMAALIN KULUKORVAUKSEN LISÄKSI KORVATAAN Kouluikäisen lapsen harrastuksiin myönnetään 250 euroa (sisältää myös harrastuksiin liittyvät matkat) ja alle kouluikäiselle lapselle 100 /vuosi/lapsi vuosittain selvitysten perusteella. Koululiikunnan edellyttämien urheiluvälineiden ja polkupyörän hankkimiseen pyydetään sosiaalityöntekijältä maksusitoumus tai sovitaan etukäteen hankinnoista kuitteja vastaan. Perhehoidossa olevan lapsen/ nuoren silmälasit huomioidaan erikseen normaalin kulukorvauksen lisäksi. Joissakin tilanteissa lapsen silmälaseihin on myös mahdollista saada maksusitoumus Lapin sairaanhoitopiirin kautta. Yleensä silmälääkäri informoi asiasta käynnin yhteydessä, epäselvissä tapauksissa sairaanhoitopiirin maksusitoumuksesta voi kysyä suoraan sairaalan sosiaalityöntekijältä. Matkakorvauksena perhehoitajille voidaan maksaa oman auton käytöstä kulloinkin voimassa oleva Kelan taksan mukainen korvaus sen mukaan mitä asiakassuunnitelmassa on erikseen sovittu korvattavaksi. Normaalit päivittäiset kuljetukset esim. päivähoitoon ja harrastuksiin sisältyvät kulukorvaukseen eikä näitä matkoja erikseen korvata. Erikseen korvattavia matkakuluja voivat olla esim. lapsen vieminen tapaamisiin. Lomanvietosta aiheutuviin kuluihin voidaan erikseen myöntää vuosittain max. 250 /vuosi. Korvauksista lomanviettokuluihin sovitaan etukäteen lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän kanssa. Kuluista toimitetaan kuitit sosiaalityöntekijälle. Asiakassuunnitelmassa sovituista erillishankinnoista tulee esittää kuitti tai lasku mahdollisimman pian, viimeistään kuukauden sisällä hankinnasta. Kelan hoitotuki lapsesta maksetaan perhehoitajalle. Kelan hoitotuella perhehoitaja kattaa matkakustannukset omalla autolla, taksilla, julkisilla kulkuneuvoilla, lääkkeet, terapiakäynnit yms. vastaavat kustannukset. Mikäli menot ylittävät hoitotuen, korvataan ylittävät kulut kuitteja tai muuta luotettavaa selvitystä vastaan perhehoitajalle. Lapsilisä maksetaan perhehoitajalle. Lapsesta maksetaan lapsilisä Kelan kautta perheelle sijoitusta seuraavan kuukauden alusta alkaen. Lapsilisä porrastetaan perhehoitajien omien ja mahdollisesti muiden perheeseen sijoitettujen lasten kanssa. Sosiaalitoimen kautta ilmoitetaan Kelalle, että lapsilisä maksetaan perhehoitajalle. Suomessa asuvasta lapsesta maksetaan lapsilisää, kunnes hän täyttää 17 vuotta. Lapsilisän porrastus määräytyy niiden lasten lukumäärän mukaan, joista henkilö on oikeutettu 7

29 nostamaan lapsilisää. Esimerkiksi jos 15 vuotta täyttänyt lapsi nostaa itse lapsilisänsä, hän ei vaikuta korottavasti perheen muista lapsista maksettavaan lapsilisään. Lapsilisä on verotonta tuloa. HOITOPALKKIO JA KULUKORVAUS JÄLKIHUOLLON AJALTA Jälkihuollossa olevasta nuoresta maksetaan hoitopalkkiona kulloinkin voimassa olevan hoitopalkkion vähimmäismäärä, mikäli perhehoitaja tosiasiallisesti huolehtii nuoresta kotonaan. Kulukorvaus maksetaan näissä tilanteissa myös vähimmäismäärän mukaisesti. Hoitopalkkiota voidaan jälkihuoltonuoren osalta korottaa aikaisemmin mainittujen perusteiden mukaan (vaikeahoitoisuus, Kelan hoitotuki). Kun nuori muuttaa omaan asuntoon, voidaan hoitopalkkiota ja kulukorvausta maksaa itsenäistymisen tukemiseen asiakassuunnitelmassa sovitulle ajalle tai aina jälkihuollon päättymiseen saakka. Jälkihuollossa olevan nuoren ei tarvitse ottaa opiskelujaan varten opintolainaa. Opintoraha tulee hakea normaalisti. Tarvittaessa nuori on oikeutettu saamaan toimeentulotukea tai muuta taloudellista tukea opintoihinsa. Sijoituksen ajalta nuorelle kertyy itsenäistymisvaroja. Itsenäistymisvarat kertyvät sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain 14 :ssä tarkoitetuista tuloista, korvauksista ja saamisista (ei kuitenkaan lapsilisistä). Sosiaalitoimi varaa kuukausittain em. tuloista 40% nuoren itsenäistymistä varten. Nämä varat maksetaan nuorelle jälkihuollon aikana sosiaalitoimen kautta asiakassuunnitelman mukaisesti. Mikäli jälkihuoltovaroja ei ole kertynyt, sosiaalitoimi maksaa nuorelle jälkihuollon aikana itsenäistymisvaroja harkinnan mukaan korkeintaan Tämä summa sisältää myös mahdollisen autokoulun korvaukset; erillistä autokoulurahaa ei myönnetä. Auto- ja kuljetusalalle liittyvien ammatillisten suunnitelmien takia nuorelle voidaan harkinnanvaraisesti korvata 50% autokoulukuluista. Tuolloinkin selvitetään vanhempien mahdollisuudet osallistua kustannuksiin. Itsenäistymisvarat käytetään oman asunnon hankintoihin yms. Varoja ei käytetä vuokravakuuteen eikä opiskelumenoihin. Jos nuori saa työmarkkinatukea, työttömyyskorvausta, palkkatuloa tai muuta säännöllistä tuloa (ei opintorahaa), kulukorvausta ei makseta perhehoitajalle lainkaan. Kesätyötulot eivät vaikuta kulukorvauksen määrään. Nuoren kanssa on hyvä tehdä suunnitelma siitä, mihin nuori tulonsa käyttää. 8

30 Hoitopalkkion ja kulukorvauksen maksun perusteet tarkistetaan asiakassuunnitelmaneuvottelun yhteydessä vähintään vuosittain. Mikäli nuoren tilanteessa tapahtuu muutos ennen sovittua asiakassuunnitelman tarkistusta, tulee perhehoitajan informoida asiasta sosiaalityöntekijää/jälkihuollon ohjaajaa, jotta tilanne voidaan tarkistaa välittömästi. PERHEHOITAJAN TYÖNOHJAUS JA TÄYDENNYSKOULUTUS Ensisijaisen tuki perhehoitajille organisoituu sosiaalityöntekijän kautta. Perhehoitajalla on oikeus osallistua työnohjaukseen ja osallistumisvelvollisuus sovittuihin täydennyskoulutuksiin sekä kunnan järjestämiin perhehoitajien koulutuksellisiin tapaamisiin. Työnohjauksesta sovitaan lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän kanssa. Kunnan alueella asuville perhehoitajille järjestetään työnohjaus ensisijaisesti perheneuvolan kautta. Tarvittavasta täydennyskoulutuksesta sovitaan lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän kanssa etukäteen. Koulutukseen osallistumisesta korvataan osallistumismaksu, matkakulut julkisen kulkuneuvon mukaan tai oman auton käytön korvaus Kelan taksan mukaan, kohtuulliset majoituskulut sekä lapsenhoitokustannukset. Pyrkimyksenä on, että perhehoitaja voi osallistua kerran vuodessa täydennyskoulutukseen. PERHEHOITAJAN VAPAAN KORVAUS Perhehoitajalla on oikeus vapaaseen, jonka pituus on yksi arkipäivä kutakin sellaista kalenterikuukautta kohden, jona hän on toiminut toimeksiantosopimuksen perusteella vähintään 14 vrk perhehoitajana. Ellei perhehoitaja pidä lainkaan lakisääteisiä vapaitaan lomapäivinä, maksetaan vapaan korvauksena vuosittain ylimääräinen kulukorvaus kesäkuun maksun yhteydessä. Sosiaalityöntekijä tekee päätöksen lomakorvauksen maksamisesta. Perhehoitaja järjestää lapsen hoidon itse vapaapäivien ajalta. Mahdollisista kustannuksista on sovittava etukäteen lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän kanssa. 9

Lastensuojelu Suomessa

Lastensuojelu Suomessa Lastensuojelu Suomessa 16.6.2010 Lastensuojelu 2008 Lastensuojelun sosiaalityön asiakkaana ja avohuollollisten tukitoimien piirissä oli yhteensä yli 67 000 lasta ja nuorta vuonna 2008. Suomessa ei tilastoida,

Lisätiedot

1(6) Sosiaalilautakunta 7.2.2012 4 LASTENSUOJELUN AVO- JA SIJAISHUOLLON OHJEET. 1. Hoitopalkkio

1(6) Sosiaalilautakunta 7.2.2012 4 LASTENSUOJELUN AVO- JA SIJAISHUOLLON OHJEET. 1. Hoitopalkkio 1(6) Sosiaalilautakunta 7.2.2012 4 LASTENSUOJELUN AVO- JA SIJAISHUOLLON OHJEET 1. Hoitopalkkio 1.1.2012 voimaan tulleen perhehoitajalain muutosten mukaisesti perhehoidossa maksettavan hoitopalkkion määrä

Lisätiedot

Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut

Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut Lastensuojelun perusta Vanhemmat ovat ensisijaisesti vastuussa lapsen huolenpidosta ja kasvatuksesta. Tähän tehtävään heillä on oikeus saada apua yhteiskunnalta.

Lisätiedot

Lastensuojelun perhehoito

Lastensuojelun perhehoito Lastensuojelun perhehoito 12.12.2012 Perhehoidon lakimuutoksia 1.1.2012 Perhehoidon ensisijaisuus (Lsl 50 ) Ennakkovalmennus pakollinen (Perhehoitajalaki 1 ) Sijaishoitaja (Perhehoitajalaki 6 a ) Vastuutyöntekijän

Lisätiedot

SIILINJÄRVEN KUNTA. Sosiaalihuoltolain mukaisen tukihenkilötoiminnan ja tukiperhetoiminnan perusteet ja ohjeet alkaen

SIILINJÄRVEN KUNTA. Sosiaalihuoltolain mukaisen tukihenkilötoiminnan ja tukiperhetoiminnan perusteet ja ohjeet alkaen SIILINJÄRVEN KUNTA Sosiaalihuoltolain mukaisen tukihenkilötoiminnan ja tukiperhetoiminnan perusteet ja ohjeet 1.6.2015 alkaen Sosiaali- ja terveyslautakunta 28.5.2015 Sisältö 1 Sosiaalihuoltolain mukainen

Lisätiedot

Lastensuojelun asiakkaana Suomessa

Lastensuojelun asiakkaana Suomessa Lastensuojelun asiakkaana Suomessa 16.6.2010 Uusi lastensuojelulaki 2008 lähtökohtana vanhempien ensisijainen vastuu lapsen hyvinvoinnista tavoitteena auttaa perheitä mahdollisimman aikaisessa vaiheessa

Lisätiedot

Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä

Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä Auta lasta ajoissa- moniammatillisessa yhteistyössä 14.1.2016 Alkoholi, perhe- ja lähisuhdeväkivalta lapsiperheiden palvelut tunnistamisen ja puuttumisen

Lisätiedot

LASTENSUOJELUN SOVELTAMIS- OHJEET

LASTENSUOJELUN SOVELTAMIS- OHJEET SODANKYLÄN KUNTA SOSIAALIPALVELUT Vilkas, viihtyisä, kehittyvä Lapin tähtikunta LASTENSUOJELUN SOVELTAMIS- OHJEET Hyväksytty: Perusturvaltk 30.1.2017 Voimaan 1.2.2017 alkaen Sisällysluettelo 1 JOHDANTO...

Lisätiedot

(Tässä ohjeessa kunta tarkoittaa Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymää)

(Tässä ohjeessa kunta tarkoittaa Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymää) 1 OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.1.2015 alkaen (Tässä ohjeessa kunta tarkoittaa Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymää) 1. Omaishoidon tuen perusteet Laki omaishoidon tuesta (937/ 2005) Asiakasmaksulaki

Lisätiedot

Loimaan. Perhepalvelut

Loimaan. Perhepalvelut Loimaan Perhepalvelut PERHEPALVELUT Loimaan perhepalvelujen työmuotoja ovat palvelutarpeen arviointi, lapsiperheiden kotipalvelu, perhetyö ja sosiaa- liohjaus. Perhepalveluihin kuuluvat myös tukihenkilö-

Lisätiedot

Kunnanhallitus PERHEHOIDON JA TUKIPERHEIDEN HOITOPALKKIOT SEKÄ KULU- JA KÄYNNISTÄMISKORVAUKSET VUODELLE 2017

Kunnanhallitus PERHEHOIDON JA TUKIPERHEIDEN HOITOPALKKIOT SEKÄ KULU- JA KÄYNNISTÄMISKORVAUKSET VUODELLE 2017 Kunnanhallitus 316 12.12.2016 PERHEHOIDON JA TUKIPERHEIDEN HOITOPALKKIOT SEKÄ KULU- JA KÄYNNISTÄMISKORVAUKSET VUODELLE 2017 Kunnanhallitus 12.12.2016 316 Perhehoitopalkkion määrä on tarkistettava kalenterivuosittain

Lisätiedot

Sosiaalipalvelut. Muutosehdotukset: Voimassaolevien delegointipäätösten mukaan:

Sosiaalipalvelut. Muutosehdotukset: Voimassaolevien delegointipäätösten mukaan: Kirkkonummen kunta Perusturva Esitys perusturvalautakunnan toimivallan siirtämisestä perusturvan viranhaltijoille: Voimassaolevien delegointipäätösten mukaan: Muutosehdotukset: Sosiaalipalvelut Sosiaalipalveluiden

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI. Omaishoidon tuen ohje

Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI. Omaishoidon tuen ohje Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI Omaishoidon tuen ohje SISÄLLYS 1. Yleistä... 1 2. Omaishoidon tuen myöntäminen... 1 2.1. Tuen hakeminen... 1 2.2. Tuen myöntämisedellytykset... 1 3. Hoitopalkkio...

Lisätiedot

LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PERUSTEET JA MAKSUT 1.3.2016

LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PERUSTEET JA MAKSUT 1.3.2016 LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PERUSTEET JA MAKSUT 1.3.2016 Perusturvalautakunta 25.2.2016 Liite Sivu 2 / 7 Sisällys LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN MYÖNTÄMISEN PERUSTEET 1.3.2016 -----------------------------

Lisätiedot

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Koulutusmateriaali vapaaehtoisille SPR/ Päihdetyö / Kati Laitila Koulutuksen tavoite Edistää lasten ja nuorten turvallisuuden, terveyden, oikeuksien ja

Lisätiedot

Luo luottamusta Suojele lasta Jaana Tervo 2

Luo luottamusta Suojele lasta Jaana Tervo 2 Luo luottamusta Suojele lasta 16.11.2016 Jaana Tervo 2 1 Lasten suojelemisen yhteistyötä ohjaavat periaatteet sekä tiedonvaihtoa ja yhteistyötä ohjaava lainsäädäntö Suojele lasta Varmista lapsen aito osallisuus

Lisätiedot

Perhehoitolain uudistuminen - Uusi perhehoitolaki

Perhehoitolain uudistuminen - Uusi perhehoitolaki Perhehoitolain uudistuminen - Uusi perhehoitolaki 1.4.2015 1 Lain tarkoitus ja tavoite Tämän lain tarkoituksena on turvata hoidettavalle perheenomainen ja hoidettavan tarpeiden mukainen perhehoito. Perhehoidon

Lisätiedot

Kenelle tää oikein kuuluu? Lapsi monialaisessa lakiviidakossa

Kenelle tää oikein kuuluu? Lapsi monialaisessa lakiviidakossa Kenelle tää oikein kuuluu? Lapsi monialaisessa lakiviidakossa 23.11.2016 Kuopio Jaana Pynnönen, YTM, sosiaalityöntekijä Kuka huomaa minut? Kuka kertoo minulle, mitä minulle tapahtuu? Onko äiti vihainen

Lisätiedot

Lastensuojelusta perittävät asiakasmaksut 1.3.2015 alkaen

Lastensuojelusta perittävät asiakasmaksut 1.3.2015 alkaen Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 316/02.05.00/2015 37 Lastensuojelusta perittävät asiakasmaksut 1.3.2015 alkaen Johtava sosiaalityöntekijä Hannele Elo-Kuru 4.3.2015: Lastensuojelulain (13.4.2007/417)

Lisätiedot

Kyh Kyh liite 3 Kyh Kyh liite 1

Kyh Kyh liite 3 Kyh Kyh liite 1 Kyh 20.1.209 6 Kyh liite 3 Kyh 21.9.2010 94 Kyh liite 1 2 SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON ANTAMISESTA JA JÄRJESTÄMISESTÄ PÄÄT- TÄMINEN JA RATKAISUVALTA YKSILÖASIOISSA Sosiaalihuollon ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Lyhytaikaisen ympärivuorokautisen hoidon toimintaohje

Lyhytaikaisen ympärivuorokautisen hoidon toimintaohje Lyhytaikaisen ympärivuorokautisen hoidon toimintaohje Sosiaali- ja terveyslautakunta 14.12.2016 Espoon kaupunki 2016 1 (7) Yleisesti Tässä toimintaohjeessa lyhytaikaisella ympärivuorokautisella hoidolla

Lisätiedot

Ohje 1 / 7. Toimintaohje. Sosiaali- ja terveystoimi Terveyspalvelut. Sosiaali- ja terveyslautakunta Voimassa 1.1.

Ohje 1 / 7. Toimintaohje. Sosiaali- ja terveystoimi Terveyspalvelut. Sosiaali- ja terveyslautakunta Voimassa 1.1. Ohje 1 / 7 Toimintaohje Sosiaali- ja terveyslautakunta 22.11.2016 144. Voimassa 1.1.2017 lukien Sosiaali- ja terveystoimi Terveyspalvelut Tehtävä Päätösvalta Viranhaltija, päättää voimassaolevan lainsäädännön

Lisätiedot

Liite 6, Rovaniemen kaupungin saamat pakolaiskorvaukset vuosina

Liite 6, Rovaniemen kaupungin saamat pakolaiskorvaukset vuosina 36 Liite 6, Rovaniemen kaupungin saamat pakolaiskorvaukset vuosina 2008-2012 Korvaus 2012 2011 2010 2009 2008 Laskennallinen 649 645 816 519 841 709 630 813 480 158 korvaus Toimeentulotuki 522 620 917

Lisätiedot

Kodin ulkopuolella asuvat vammaiset lapset ja lakiuudistukset

Kodin ulkopuolella asuvat vammaiset lapset ja lakiuudistukset Kodin ulkopuolella asuvat vammaiset lapset ja lakiuudistukset Sanna Ahola Erityisasiantuntija 28.11.2016 Esityksen nimi / Tekijä 1 Milloin lapsi voidaan sijoittaa kodin ulkopuolelle? Lastensuojelulain

Lisätiedot

Tämän lain tarkoituksena on turvata hoidettavalle perheenomainen ja hoidettavan tarpeiden mukainen perhehoito.

Tämän lain tarkoituksena on turvata hoidettavalle perheenomainen ja hoidettavan tarpeiden mukainen perhehoito. Perhehoitolaki 263/2015 Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 Lain tarkoitus ja tavoite Tämän lain tarkoituksena on turvata hoidettavalle perheenomainen ja hoidettavan tarpeiden mukainen perhehoito.

Lisätiedot

Vakinaiset viranhaltijat käyttävät päätösvaltaa heidän ratkaistavakseen määrätyissä asioissa asianomaiseen virkaan tultuaan.

Vakinaiset viranhaltijat käyttävät päätösvaltaa heidän ratkaistavakseen määrätyissä asioissa asianomaiseen virkaan tultuaan. SASTAMALAN KAUPUNKI Sosiaalinen hyvinvointi ja toimintakyky ydinprosessi Sosiaali- ja terveyslautakunnan delegointisääntö I YLEISTÄ 1 Soveltamisala Sastamalan kaupungin hallintosäännön 9 :n mukaan lautakunnalla

Lisätiedot

EV 137/1999 vp- HE 163/1999 vp. Laki. kansaneläkelain muuttamisesta

EV 137/1999 vp- HE 163/1999 vp. Laki. kansaneläkelain muuttamisesta EV 137/1999 vp- HE 163/1999 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi kansaneläkelain, perhe-eläkelain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys n:o 163/1999

Lisätiedot

KUOPION KAUPUNKI LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PALVELUKUVAUS

KUOPION KAUPUNKI LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PALVELUKUVAUS KUOPION KAUPUNKI LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PALVELUKUVAUS 1 Sisällys 1 Lapsiperheiden kotipalvelun ja kriteerien tarkoitus... 3 2 Lapsiperheiden kotipalvelun lainsäädännöllinen perusta... 3 3 Lapsiperheiden

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon viranhaltijoiden päätösvalta ja viranomaistehtävien hoito

Sosiaali- ja terveydenhuollon viranhaltijoiden päätösvalta ja viranomaistehtävien hoito Liite nro 1 Pela 13.1.2009 1 (9) Sosiaali- ja terveydenhuollon viranhaltijoiden päätösvalta ja viranomaistehtävien hoito Perusturvan tilaajaorganisaatio Viranhaltija viranomaistehtävä Tilaajajohtaja -

Lisätiedot

Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet

Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet 24.2.2015 Rovaniemi Lakimies Timo Mutalahti Sininauhaliitto Asuminen ja päihteet Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden

Lisätiedot

Kuuden suurimman kaupungin lastensuojelun palvelujen ja kustannusten vertailu 2013 (päivitetty_ )

Kuuden suurimman kaupungin lastensuojelun palvelujen ja kustannusten vertailu 2013 (päivitetty_ ) Kuuden suurimman kaupungin lastensuojelun palvelujen ja kustannusten vertailu (päivitetty_28052014) Lastensuojelu ilmoitusten lukumäärä Kuusikko-kunnissa 2009-16 000 Lastensuojeluilmoitusten lukumäärä

Lisätiedot

Opas omaishoidontuesta

Opas omaishoidontuesta Opas omaishoidontuesta 1 2 Omaishoito Omaishoito on hoidettavan kotona tapahtuvaa hänen henkilökohtaista hoitoa. Omaishoitajana voi toimia hoidettavan avo- tai aviopuoliso, vanhempi, lapsi tai muu hoidettavalle

Lisätiedot

Perusturvalautakuntan siirtää päätöksellään toimivaltaansa alaisilleen viranhaltijoille lukien seuraavasti:

Perusturvalautakuntan siirtää päätöksellään toimivaltaansa alaisilleen viranhaltijoille lukien seuraavasti: LAUKAAN KUNTA Perusturvalautakunta LIITE Perusturvalautakuntan siirtää päätöksellään 27.8.2015 toimivaltaansa alaisilleen viranhaltijoille 28.8.2015 lukien seuraavasti: 1. PERUSTURVAJOHTAJA/OSASTOPÄÄLLIKKÖ

Lisätiedot

LASTENSUOJELUN PERHEHOIDON PALKKIOT JA KORVAUKSET 1.1.2016 ALKAEN

LASTENSUOJELUN PERHEHOIDON PALKKIOT JA KORVAUKSET 1.1.2016 ALKAEN LASTENSUOJELUN PERHEHOIDON PALKKIOT JA KORVAUKSET 1.1.2016 ALKAEN Perusturvalautakunta 27.1.2016 8 Sivu 1 / 12 1 PERHEHOIDON HOITOPALKKIO Hoitopalkkio Laki perhehoitajalain muuttamisesta 8.4.2011/317)

Lisätiedot

Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013

Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava sekä ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Toiminta-ajatus

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 7. Valmistelijat / lisätiedot: Leena Wilén, puh Nina Sormo, puh

Espoon kaupunki Pöytäkirja 7. Valmistelijat / lisätiedot: Leena Wilén, puh Nina Sormo, puh 07.01.2016 Sivu 1 / 1 5681/2015 01.02.01 7 Perhehoidon palkkioiden korottaminen 1.3.2016 Valmistelijat / lisätiedot: Leena Wilén, puh. 050 428 9405 Nina Sormo, puh. 050 598 6982 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Sosiaalihuoltolai 23 :n. tukevat palvelut alkaen. Limingan kunta perusturvapalvelut Luonnos

Sosiaalihuoltolai 23 :n. tukevat palvelut alkaen. Limingan kunta perusturvapalvelut Luonnos Sosiaalihuoltolai n 23 :n l i i k k u m i s t a tukevat palvelut S o v e l t a m i s o h j e e t 1.1.2017 alkaen Limingan kunta perusturvapalvelut Luonnos Sisällys Sosiaalihuoltolain 23.n mukaisten liikkumista

Lisätiedot

Muutokset lastensuojeluun 2016

Muutokset lastensuojeluun 2016 Muutokset lastensuojeluun 2016 36 Lastensuojelun avohuollon tukitoimet Sosiaalihuoltolain 3 luvussa mainittujen sosiaalipalvelujen, kuten kotipalvelun, vertaisryhmätoiminnan, tukihenkilön tai -perheen

Lisätiedot

LASTENSUOJELUN PERHEHOIDON MAKSUT

LASTENSUOJELUN PERHEHOIDON MAKSUT LASTENSUOJELUN PERHEHOIDON MAKSUT VUONNA 2015 Sisältö Hoitopalkkio... 2 0-3-vuotias lapsi... 2 3-17-vuotias lapsi... 2 Hoitopalkkion korottaminen... 3 Lapsilisä ja vammaistuki... 3 Kustannusten korvaus...

Lisätiedot

Lastensuojelulain mukaan järjestettävät asumis- ja laitoshoidonpalvelut

Lastensuojelulain mukaan järjestettävät asumis- ja laitoshoidonpalvelut Lastensuojelulain mukaan järjestettävät asumis- ja laitoshoidonpalvelut Tekninen vuoropuhelu 5.4.2016 Tarja Juppi, johtava sosiaalityöntekijä Kaisa Kepanen, sijaishuoltoyksikön sosiaalityöntekijä Hankinnan

Lisätiedot

Tilastoja. kanteluja sosiaalihuolto 2291; lastensuojelua 348

Tilastoja. kanteluja sosiaalihuolto 2291; lastensuojelua 348 Tilastoja Sosiaalihuolto kanteluja 1.1.2010-31.8.2013 sosiaalihuolto 2291; lastensuojelua 348 vuosi 2010: noin 4000 kantelua, joista noin 120 koski lasten oikeuksia (noin 60 koski lastensuojelua) vuosi

Lisätiedot

Lastensuojelua yhteistyössä varhaiskasvatuksen ja koulun kanssa

Lastensuojelua yhteistyössä varhaiskasvatuksen ja koulun kanssa Lastensuojelua yhteistyössä varhaiskasvatuksen ja koulun kanssa Pitäisi puhua yhteistyöstä SIIS MISTÄ? Perusturvan toimiala, sosiaalipalvelut 3 Sijais- ja jälkihuollon sosiaalityö Avohuollon sosiaalityö

Lisätiedot

KUNNAN ROOLI ALKUVAIHEEN KOTOUTTAMISESSA. Jenni Lemercier Johtava sosiaalityöntekijä Espoon maahanmuuttajapalvelut

KUNNAN ROOLI ALKUVAIHEEN KOTOUTTAMISESSA. Jenni Lemercier Johtava sosiaalityöntekijä Espoon maahanmuuttajapalvelut KUNNAN ROOLI ALKUVAIHEEN KOTOUTTAMISESSA Jenni Lemercier Johtava sosiaalityöntekijä Espoon maahanmuuttajapalvelut Organisaatiokaavio (toiminnot) Maahanmuuttajapalvelut InEspoo Monikulttuurinen neuvonta

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta / Liite nro 2 LASTENSUOJELUN TOIMINTAOHJE

Sosiaalilautakunta / Liite nro 2 LASTENSUOJELUN TOIMINTAOHJE Sosiaalilautakunta 1.9.2015 / Liite nro 2 LASTENSUOJELUN TOIMINTAOHJE Johtava sosiaalityöntekijä 21.8.2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. Perhehoito... 1 1.2. Kulukorvaus... 2 1.3. Kulukorvauksen lisäksi korvattavat

Lisätiedot

Lastensuojelulaki yhteistyötahojen näkökulmasta

Lastensuojelulaki yhteistyötahojen näkökulmasta Lastensuojelulaki yhteistyötahojen näkökulmasta Seinäjoki 11.3.2014 Ville Järvi Erityisopetuksen rehtori Seinäjoen kaupunki Tehtävänanto 1. Yhteistyötä edistävät tekijät 2. Yhteistyön kannalta kehitettävää

Lisätiedot

Ikäihmisten perhehoito

Ikäihmisten perhehoito 145 Perhehoitajille maksettavat palkkiot ja korvaukset 1.7.2016 alkaen (Valmistelija: perhepalvelujohtaja Matti Heikkinen) Hallitus on antanut esityksen lain muuttamiseksi. Kuntayhtymän on ryhdyttävä toimenpiteisiin

Lisätiedot

KELAN HOITOTUKI mihin se on tarkoitettu

KELAN HOITOTUKI mihin se on tarkoitettu KELAN HOITOTUKI mihin se on tarkoitettu Kristiina Aaltonen 9.11.2005 Kelan vammaisetuudet lapsen hoitotuki vammaistuki eläkkeensaajien hoitotuki ruokavaliokorvaus (keliakia) Perustuvat eri aikoina säädettyihin

Lisätiedot

Mitä on hyvä hallintomenettely lastensuojeluasioissa?

Mitä on hyvä hallintomenettely lastensuojeluasioissa? Mitä on hyvä hallintomenettely lastensuojeluasioissa? 1. Huostaanottohakemus Hyvä hallintomenettely hyvä hallintolainkäyttömenettely 2. Tuomioistuimen lupa lapsen tutkimiseen Riitta Eskola Hallinto-oikeustuomari,

Lisätiedot

Perhehoitajille maksettavat palkkiot ja korvaukset alkaen

Perhehoitajille maksettavat palkkiot ja korvaukset alkaen n hallitus! T 1 21! T 2 Perhehoitajille maksettavat palkkiot ja korvaukset 1.1.2016 alkaen Perhehoitajille maksettavat palkkiot ja korvaukset tarkistetaan Sosiaali- ja terveysministeriön 3.12.2015 laatiman

Lisätiedot

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10. Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.2016 1 Sosiaalihuoltoyksikön tehtävät ohjausta, yhteistyötä, lupahallintoa,

Lisätiedot

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Valma-hanke 2004-2005 Lastensuojelullisen huolen arvioinnin työväline on kokonaisuudessaan tarkoitettu välineeksi silloin

Lisätiedot

Erityisryhmien asiakasmaksut alkaen

Erityisryhmien asiakasmaksut alkaen Erityisryhmien asiakasmaksut 1.1.2016 alkaen Päihde- ja mielenterveyskuntoutus Palvelumaksu Ateriat ta huomioitavaa Palveluasuminen ja tehostettu Asiakkaan nettotulojen ja hyväksyttävien menojen erotus

Lisätiedot

VIHANNIN KUNTA Nro Sivu Perusturvalautakunta 2 / 2009 28. Palvelukeskuksen ruokasali

VIHANNIN KUNTA Nro Sivu Perusturvalautakunta 2 / 2009 28. Palvelukeskuksen ruokasali Nro Sivu Perusturvalautakunta 2 / 2009 28 Kokousaika Torstai 26.2.2009 klo 18.30 20.10 Kokouspaikka Palvelukeskuksen ruokasali Jäsen Varajäsen Haapakangas Ulla, pj. (x) Matkaselkä Elina ( ) Hautajoki Eila,

Lisätiedot

JUST Nyt: Aikuissosiaalityön palvelut ja perustoimeentulotuen Kela-siirto

JUST Nyt: Aikuissosiaalityön palvelut ja perustoimeentulotuen Kela-siirto JUST Nyt: Aikuissosiaalityön palvelut ja perustoimeentulotuen Kela-siirto 31.1.2017 10.1.2017 Toimeentulotuki Toimeentulotuki on tarkoitettu tilapäiseksi tueksi auttamaan yli pahimpien talousvaikeuksien.

Lisätiedot

Lastensuojelusta. Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi

Lastensuojelusta. Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi Lastensuojelusta Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi Lastensuojelulain kokonaisuudistus tuli voimaan 1.1.2008 Kaikkien lasten kehityksen turvaaminen Ongelmien ehkäiseminen

Lisätiedot

Alaikäisen puolesta puhevaltaa käyttää joko hänen huoltajansa, edunvalvojansa tai muu laillinen edustaja.

Alaikäisen puolesta puhevaltaa käyttää joko hänen huoltajansa, edunvalvojansa tai muu laillinen edustaja. .. ESITYS IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄÄN ALAIKÄISET Ota aina yhteyttä auttamisjärjestelmään myös puhelimitse, kiireellistä palvelua vaativassa tapauksessa jo ennen esityksen lähettämistä. (Puh.

Lisätiedot

OULUN KAUPUNKI PERHEHOIDON TOIMEKSIANTOSOPIMUS HYVINVOINTIPALVELUT

OULUN KAUPUNKI PERHEHOIDON TOIMEKSIANTOSOPIMUS HYVINVOINTIPALVELUT OULUN KAUPUNKI PERHEHOIDON TOIMEKSIANTOSOPIMUS 1. Sopijapuolet Perhehoidon järjestämisestä vastaava kunta tai kuntayhtymä Oulun kaupungin hyvinvointipalvelut Perhehoitajan sukunimi ja etunimet Henkilötunnus

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN PALVELUJEN LAUTAKUNNAN TOIMIVALLAN SIIRTÄMINEN VIRANHALTIJOILLE

LASTEN JA NUORTEN PALVELUJEN LAUTAKUNNAN TOIMIVALLAN SIIRTÄMINEN VIRANHALTIJOILLE LASTEN JA NUORTEN PALVELUJEN LAUTAKUNNAN TOIMIVALLAN SIIRTÄMINEN VIRANHALTIJOILLE Tällä päätöksellä lasten ja nuorten palvelujen lautakunta siirtää yksilöön ja perheeseen kohdistuvaa päätösvaltaansa viranomaiselle,

Lisätiedot

DELEGOINTISÄÄNTÖ SOSIAALI- JA TERVEYSOSASTO TYRNÄVÄN KUNTA

DELEGOINTISÄÄNTÖ SOSIAALI- JA TERVEYSOSASTO TYRNÄVÄN KUNTA DELEGOINTISÄÄNTÖ SOSIAALI- JA TERVEYSOSASTO TYRNÄVÄN KUNTA SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA, 26.4.2016 Sosiaali- ja terveyslautakunnan ratkaisuvalta (Hallintosääntö 3, 7, 8) Sosiaali- ja terveyslautakunnan

Lisätiedot

Vammaispalvelujen asiakasmaksut

Vammaispalvelujen asiakasmaksut 26.02.2014 Sosiaali- ja terveyslautakunta, Liite 1 Vammaispalvelujen asiakasmaksut 1.5.2014 1. Laissa ja asetuksessa olevat maksut, joihin sosiaali- ja terveyslautakunta hyväksyi indeksitarkistukset 22.1.2014

Lisätiedot

Vammaispalvelujen asiakasmaksut

Vammaispalvelujen asiakasmaksut Vammaispalvelujen asiakasmaksut 1 (6) Sisältö 1 Vammaispalvelujen asiakasmaksut... 3 2 Kuljetuspalvelu... 3 3 Asuminen... 4 3.1 Pysyvä asuminen... 4 3.2 Vaikeavammaisen tilapäinen asuminen (esim. asumisharjoittelu

Lisätiedot

Perusturvalautakunta , liite 4 LASTENSUOJELUN PERHEHOIDON TOIMINTAOHJE

Perusturvalautakunta , liite 4 LASTENSUOJELUN PERHEHOIDON TOIMINTAOHJE Perusturvalautakunta 15.12.2016 149, liite 4 LASTENSUOJELUN PERHEHOIDON TOIMINTAOHJE 1.1.2017 2 PERHEHOIDON TOIMINTAOHJE SISÄLLYSLUETTELO 1. PERHEHOIDON SÄÄDÖSPERUSTA... 3 2. PERHEHOIDON TARKOITUS, TAVOITTEET

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN PÄÄTÖSVALLAN DELEGOINTI ALKAEN

SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN PÄÄTÖSVALLAN DELEGOINTI ALKAEN KAUNIAISTEN KAUPUNKI GRANKULLA STAD 1 Sosiaali- ja terveyslautakunta 20.9.2016 SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN PÄÄTÖSVALLAN DELEGOINTI 1.11.2016 ALKAEN Tällä asiakirjalla tarkoitetaan Kauniaisten kaupungin

Lisätiedot

LAPINLAHDEN KUNNAN OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMIS- JA MAKSUPERUSTEET 1.6.2012 ALKAEN

LAPINLAHDEN KUNNAN OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMIS- JA MAKSUPERUSTEET 1.6.2012 ALKAEN 1 LAPINLAHDEN KUNNAN OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMIS- JA MAKSUPERUSTEET 1.6.2012 ALKAEN (Laki omaishoidontuesta 2.12.2005/937) Omaishoidon tuen sisältö: Omaishoidon tuella tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen

Lisätiedot

Vammaispalvelujen asiakasmaksut 2014 / Vertailutaulukko esityksestä - Kehitysvammalain mukaiset palvelut

Vammaispalvelujen asiakasmaksut 2014 / Vertailutaulukko esityksestä - Kehitysvammalain mukaiset palvelut Pitkäaikainen laitoshoito Ei määritelty erikseen asiakasmaksua. Ei ole saatu tietoa siitä, peritäänkö hoidon korvauksena etuudet tai korvaukset, esim. lapsilisä ja vammaistuki. Pitkäaikainen perhehoito

Lisätiedot

Kuinka teen perheetuutta. maksuvaatimuksen Kelalle? Päivitetty 05/2016

Kuinka teen perheetuutta. maksuvaatimuksen Kelalle? Päivitetty 05/2016 Kuinka teen perheetuutta koskevan maksuvaatimuksen Kelalle? Päivitetty 05/2016 Hakemus vai maksuvaatimus? Tässä esityksessä kerromme, miten ja missä tilanteissa kunta tekee maksuvaatimuksen tai hakemuksen

Lisätiedot

Ikääntyvän väestön kodinomainen ja toimintakykyä tukeva palvelu

Ikääntyvän väestön kodinomainen ja toimintakykyä tukeva palvelu PERHEHOITO Ikääntyvän väestön kodinomainen ja toimintakykyä tukeva palvelu PERHEHOITO PALVELUNA Perhehoidolla tarkoitetaan iäkkään henkilön hoidon ja huolenpidon järjestämistä hänen kotinsa ulkopuolella

Lisätiedot

KIIKOISTEN KUNTA OHJEET OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISEKSI

KIIKOISTEN KUNTA OHJEET OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISEKSI KIIKOISTEN KUNTA OHJEET OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISEKSI Tämä ohjeistus astuu voimaan 01.01.2009 ja on voimassa toistaiseksi. Ohjeistusta tarkistetaan tarvittaessa. 1. TUEN HAKU Omaishoidon tuesta säädetään

Lisätiedot

YLÖJÄRVEN KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON VIRANHALTIJOIDEN PÄÄTÖSVALLAN KÄYTTÄMISTÄ YKSILÖASIOISSA KOSKEVA SÄÄNTÖ

YLÖJÄRVEN KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON VIRANHALTIJOIDEN PÄÄTÖSVALLAN KÄYTTÄMISTÄ YKSILÖASIOISSA KOSKEVA SÄÄNTÖ 1 YLÖJÄRVEN KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON VIRANHALTIJOIDEN PÄÄTÖSVALLAN KÄYTTÄMISTÄ YKSILÖASIOISSA KOSKEVA SÄÄNTÖ Perusturvalautakunta 20.1.2015 Päivitys 17.1.2017 I Yleistä 1 Soveltamisala Ylöjärven

Lisätiedot

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma Lapsen nimi: syntymäaika Päivähoitopaikka: HELAPUISTON PÄIVÄKOTI PÄÄSKYSEN PÄIVÄKOTI PPH KESKUSTELUN päivämäärä: osallistujat: Lapsen ja vanhemman aiemmat kokemukset päivähoidosta:

Lisätiedot

Ranuan kunta. Perusturvalautakunta. PERHEHOIDON TOIMINTAOHJE Voimassa 01.05.2016 alkaen

Ranuan kunta. Perusturvalautakunta. PERHEHOIDON TOIMINTAOHJE Voimassa 01.05.2016 alkaen 2016 Ranuan kunta Perusturvalautakunta PERHEHOIDON TOIMINTAOHJE Voimassa 01.05.2016 alkaen Sisällys 1. PERHEHOITO... 2 1.1 Perhehoitoa koskeva lainsäädäntö... 2 1.2 Perhehoidon tarkoitus ja tavoite...

Lisätiedot

NUORTEN OSALLISUUS. Seija Saalismaa projektikoordinaattori. Lasten Kaste- Lappi ja Kuusamo

NUORTEN OSALLISUUS. Seija Saalismaa projektikoordinaattori. Lasten Kaste- Lappi ja Kuusamo NUORTEN OSALLISUUS LASTENSUOJELUN KEHITTÄJÄNÄ Seija Saalismaa projektikoordinaattori 1 Lainsäädäntö velvoittaa lasten ja nuorten osallisuuteen 2 Perustuslain 6 3 mom. määrää, että lapsia on kohdeltava

Lisätiedot

KUOPION KAUPUNKI PERUSTURVA LAPSIPERHEPALVELUT LASTENSUOJELUN PERHEHOIDON OHJE

KUOPION KAUPUNKI PERUSTURVA LAPSIPERHEPALVELUT LASTENSUOJELUN PERHEHOIDON OHJE KUOPION KAUPUNKI PERUSTURVA LAPSIPERHEPALVELUT LASTENSUOJELUN PERHEHOIDON OHJE Voimaan 16.3.2016 1 Sisällys 1 PERHEHOITO... 3 1.1 Perhehoito... 4 1.2 Perhehoitaja... 4 1.3 Perhehoitajalle järjestettävä

Lisätiedot

Kemin kaupunki/ pakolaistyö Hajautetun tukiasumisyksikön toimintasuunnitelma

Kemin kaupunki/ pakolaistyö Hajautetun tukiasumisyksikön toimintasuunnitelma 1(6) Kemin kaupunki/ pakolaistyö Hajautetun tukiasumisyksikön toimintasuunnitelma 2(6) Sisällys 1. Yleistä 2. Toiminta-ajatus ja arvot 3. Tilat ja ympäristö 4. Asiakkaat 5. Palvelut - sosiaalipalvelut

Lisätiedot

Vammaispalvelujen asiakasmaksut

Vammaispalvelujen asiakasmaksut 19.08.2015 Sosiaali- ja terveyslautakunta, Liite 1 Vammaispalvelujen asiakasmaksut 1.10.2015 1. VAMMAISPALVELULAIN MUKAINEN VAIKEAVAMMAISTEN KULJETUSPALVELU Vammaispalvelulain mukaisesta vaikeavammaisten

Lisätiedot

PIELAVEDEN KUNNAN IKÄIHMISTEN OMAISHOIDON MYÖNTAMISEN PERUSTEET

PIELAVEDEN KUNNAN IKÄIHMISTEN OMAISHOIDON MYÖNTAMISEN PERUSTEET perusturvaltk 17.3.2015 LIITE 2. PIELAVEDEN KUNNAN IKÄIHMISTEN OMAISHOIDON MYÖNTAMISEN PERUSTEET 1 SÄÄDÖKSET 1.1 Ohjaava lainsäädäntö - Omaishoidon tuki perustuu lakiin omaishoidontuesta (937/2005). -

Lisätiedot

Henkilö, johon asiakas voi ottaa yhteyttä henkilötietojen käsittelyä koskevissa asioissa.

Henkilö, johon asiakas voi ottaa yhteyttä henkilötietojen käsittelyä koskevissa asioissa. Laatimispäivä: 1/2015 Tämä on tietosuojaseloste, joka sisältää rekisteriselosteen ja asiakkaiden henkilötietojen käsittelyä koskevan informoinnin. 1. Toiminnasta vastaava rekisterinpitäjä Nimi: Katuosoite:

Lisätiedot

Hämeenkyrön puheenvuoro:

Hämeenkyrön puheenvuoro: 8.2.2017 Hämeenkyrön puheenvuoro: varhaiskasvatusyksikön päällikkö Marjo Vulli johtava erityisopettaja Terhikki Hulkko-Haavisto erityisluokanopettaja Pauliina Hakonen sosiaalityöntekijä Katja Sipiläinen

Lisätiedot

Monialaiset verkostot lasten ja nuorten hyvinvointia takaamassa

Monialaiset verkostot lasten ja nuorten hyvinvointia takaamassa Monialaiset verkostot lasten ja nuorten hyvinvointia takaamassa 25.9.2015 Tampere Käytännön kokemuksia yhteistyöstä Hanna Gråsten-Salonen Vastaava koulukuraattori Varhaiskasvatus ja perusopetus Tampere

Lisätiedot

Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysvaliokunta 2.6.2016. Sosiaalijohtaja Arja Heikkinen

Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysvaliokunta 2.6.2016. Sosiaalijohtaja Arja Heikkinen Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysvaliokunta 2.6.2016 Sosiaalijohtaja Arja Heikkinen Yleistä: Oulun kaupungissa on tällä hetkellä noin 250 lastensuojelun, 13 ikäihmisten ja 3 kehitysvammaisten ja vammaisten

Lisätiedot

Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut. Helena Ylävaara

Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut. Helena Ylävaara Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut Helena Ylävaara Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17 -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 Kainuu Koko maa Kajaani

Lisätiedot

Kiteen kaupunki Omaishoidontuen myöntämisperusteet

Kiteen kaupunki Omaishoidontuen myöntämisperusteet Kiteen kaupunki Omaishoidontuen myöntämisperusteet Perusturvalautakunta 17.12.2013 165 1 Omaishoidon tuki Omaishoidon tuki perustuu omaishoidon tuesta annettuun lakiin (937/2005) ja siihen tehtyihin muutoksiin

Lisätiedot

Henkilö, johon asiakas voi ottaa yhteyttä henkilötietojen käsittelyä koskevissa asioissa.

Henkilö, johon asiakas voi ottaa yhteyttä henkilötietojen käsittelyä koskevissa asioissa. Laatimispäivä: 1/2015 Tämä on tietosuojaseloste, joka sisältää rekisteriselosteen ja asiakkaiden henkilötietojen käsittelyä koskevan informoinnin. 1. Toiminnasta vastaava rekisterinpitäjä Nimi: Kuopion

Lisätiedot

HE 134/2006 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi perhehoitajalakia.

HE 134/2006 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi perhehoitajalakia. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi perhehoitajalain 2 ja 3 :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi perhehoitajalakia. Perhehoitajalle maksettavan hoitopalkkion vähimmäismäärä korotettaisiin

Lisätiedot

Julkisuus ja tietosuoja oppilashuollon asioissa Hallintojohtaja Matti Lahtinen

Julkisuus ja tietosuoja oppilashuollon asioissa Hallintojohtaja Matti Lahtinen Julkisuus ja tietosuoja oppilashuollon asioissa 29.4.2011 Hallintojohtaja Matti Lahtinen 1 Julkisuutta ja tietosuojaa koskevia säädöksiä perusopetuksessa Perustuslaki (731/1999) 10 : Jokaisen yksityiselämä,

Lisätiedot

YKSITYISET SOSIAALIPALVELUT. Ilmoituksenvarainen toiminta ja luvanvarainen toiminta

YKSITYISET SOSIAALIPALVELUT. Ilmoituksenvarainen toiminta ja luvanvarainen toiminta YKSITYISET SOSIAALIPALVELUT Ilmoituksenvarainen toiminta ja luvanvarainen toiminta Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, ylitarkastaja Paula Mäkiharju-Brander 2.3.2017 1 Valvira ja aluehallintovirastot

Lisätiedot

Kunnille pakolaisten vastaanotosta maksettavat korvaukset

Kunnille pakolaisten vastaanotosta maksettavat korvaukset Kunnille pakolaisten vastaanotosta maksettavat korvaukset 1. Laskennallinen korvaus Alle 7-vuotiaat 6 845 / hlö / vuosi 7 -vuotta täyttäneet 2 300 / hlö / vuosi Maksetaan kolmen vuoden ajan 2. Korvaus

Lisätiedot

Lapsikeskeinen tilannearvio Lastensuojelutarpeen arviointi peruspalveluiden sosiaalityössä

Lapsikeskeinen tilannearvio Lastensuojelutarpeen arviointi peruspalveluiden sosiaalityössä Lapsikeskeinen tilannearvio Lastensuojelutarpeen arviointi peruspalveluiden sosiaalityössä Vertaiskonsultaatioseminaari 8.-9.6.2006 Metsä-Luostolla / 8.6.2006 / Maija Uramo Lapsikeskeisen lastensuojelun

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyslautakunnan tehtäväalueena ovat sosiaali- ja terveydenhuollon toimialaan kuuluvien lakien mukaiset tehtävät.

Sosiaali- ja terveyslautakunnan tehtäväalueena ovat sosiaali- ja terveydenhuollon toimialaan kuuluvien lakien mukaiset tehtävät. SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ Valtuuston hyväksymä, muutokset kv 21.1.2015, voimaan 1.2.2015 SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT 1. Toiminta-ajatus Lempäälän sosiaali- ja terveyspalveluiden toiminta-ajatuksena

Lisätiedot

KULJETUSPALVELUHAKEMUS Loviisan perusturvakeskus Vammaispalvelut

KULJETUSPALVELUHAKEMUS Loviisan perusturvakeskus Vammaispalvelut KULJETUSPALVELUHAKEMUS Loviisan perusturvakeskus Vammaispalvelut VAMMAISPALVELULAIN MUKAINEN VAIKEAVAMMAISTEN KULJETUSPALVELU Kuljetuspalvelun tarve Virkistys- ja asiointimatkat (enintään 18/ yhdensuuntaista

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia Satu Loippo 27.3.2013 Satu Loippo 1 Vanhuspalvelulain tarkoitus 1 Tuetaan ikääntyneen väestön

Lisätiedot

Sosiaalipalvelukeskuksen tehtävät on määritelty perusturvalautakunnan johtosäännössä 9.

Sosiaalipalvelukeskuksen tehtävät on määritelty perusturvalautakunnan johtosäännössä 9. TOIMINTASÄÄNTÖ Sosiaalipalvelukeskus Sosiaalipalvelukeskuksen tehtävät on määritelty perusturvalautakunnan johtosäännössä 9. JOHTORYHMÄ Sosiaalipalvelukeskuksessa toimii johtoryhmä, jota johtaa sosiaalipalvelupäällikkö.

Lisätiedot

OMAISHOIDON TUEN TOIMINTAOHJE

OMAISHOIDON TUEN TOIMINTAOHJE 1 ESPOON KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI Perhe- ja sosiaalipalvelut Vanhusten palvelut OMAISHOIDON TUEN TOIMINTAOHJE Sosiaali- ja terveyslautakunta 18.5.2006, voimaan 1.6.2006 25.1.2007, voimaan 1.1.2007

Lisätiedot

Vammaispalvelulain mukaisen henkilökohtaisen avun toimintasuunnitelma 1.9.2009

Vammaispalvelulain mukaisen henkilökohtaisen avun toimintasuunnitelma 1.9.2009 Vammaispalvelulain mukaisen henkilökohtaisen avun toimintasuunnitelma 1.9.2009 Vammaispalvelulakiin tulee muutoksia 1.9.2009. Lakiin on lisätty säädökset vaikeavammaisille henkilöille järjestettävästä

Lisätiedot

Ilmoitusvelvollisuus ja lainsäädäntö

Ilmoitusvelvollisuus ja lainsäädäntö Ilmoitusvelvollisuus ja lainsäädäntö 18.1.2017 / Timo Mutalahti 1 Kuvat: Pixabay.com Ilmoitus viranomaisille Missä asukkaan asumiseen tai elämiseen liittyvissä ongelmissa vuokranantajalla tai asumisen

Lisätiedot

Työttömyys. Työttömyysajan tuet. Lyhyesti ja selkeästi

Työttömyys. Työttömyysajan tuet. Lyhyesti ja selkeästi Työttömyys Työttömyysajan tuet Lyhyesti ja selkeästi Sisällys Työttömyysajan tuet 1 Kelan tuet työttömälle 2 Kun jäät työttömäksi 2 Työttömyyspäiväraha 2 Työmarkkinatuki 3 Työtulot ja työttömyysetuus sovitetaan

Lisätiedot

Mikä muuttuu, kun perustoimeentulotuki siirtyy Kelaan?

Mikä muuttuu, kun perustoimeentulotuki siirtyy Kelaan? Mikä muuttuu, kun perustoimeentulotuki siirtyy Kelaan? Kelan ja Kuntaliiton Kela-siirron alueinfot hankepäällikkö Heli Kauhanen, Kela lakimies Maria Porko, Kuntaliitto Mikä muuttuu ja millainen on uusi

Lisätiedot

Yhall Yhall Yhall Yhall Yhall

Yhall Yhall Yhall Yhall Yhall Yhall 17.5.2011 97 Yhall 21.5.2013 98 Yhall 29.10.2013 185 Yhall 10.12.2013 250 Yhall 17.6.2014 140 PALVELUSETELIN YLEISET LINJAUKSET Palvelusetelin yleiset linjaukset perustuvat 1.8.2009 voimaan tulleeseen

Lisätiedot