LASTENSUOJELUN SOVELTAMIS- OHJEET ALKAEN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LASTENSUOJELUN SOVELTAMIS- OHJEET 1.4.2015 ALKAEN"

Transkriptio

1 SODANKYLÄN KUNTA SOSIAALIPALVELUT Vilkas, viihtyisä, kehittyvä Lapin tähtikunta LASTENSUOJELUN SOVELTAMIS- OHJEET ALKAEN Sodankylän perusturvalautakunta

2 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO YLEISET PERHEPALVELUT LAPSIPERHEIDEN TUKENA LASTENSUOJELUASIAN VIREILLETULO LASTENSUOJELUTARPEEN SELVITYS LASTENSUOJELUN AVOHUOLLON TUKITOIMET Ohjaus ja neuvonta, taloudellinen tuki Tukihenkilö ja perhe, perhekuntoutus Tehostettu perhetyö Sijoitus avohuollon tukitoimena LAPSEN KIIREELLINEN SIJOITUS HUOSTAANOTTO SIJAISHUOLTO Perhehoito Laitoshoito JÄLKIHUOLTO MONIAMMATILLINEN ASIANTUNTIJARYHMÄ LASTENSUOJELUN TILASTOINTI LÄHTEET LIITTEET Liite 1 lastensuojeluilmoitus Liite 2 lastensuojelutarpeen selvitys -prosessi Liite 3 Lautakunnan päätös : Perhehoidon (pitkäaikainen, lyhytaikainen, tukiperhehoito), jälkihuollon sekä tukihenkilötoiminnan soveltamisohjeet, palkkiot ja kulukorvaukset alkaen Liite 4 Lautakunnan päätös : Lastensuojelusta perittävät asiakasmaksut sijoituksen aikana

3 1 JOHDANTO Nämä lastensuojelun soveltamisohjeet on laadittu lastensuojelun työntekijöiden ja kuntalaisten käyttöön. Ohjeiden tavoitteena on avata lastensuojelun prosessia ja yhdenmukaistaa työkäytäntöjä. Tavoitteena on kuvata myös uuden sosiaalihuoltolain (1301/2014) mukaisten yleisten perhepalveluiden yhtymäkohdat lastensuojeluun. Sodankylässä samalla sosiaalityöntekijällä on sekä lastensuojelun että yleisten perhepalveluiden asiakkaita. Uusi sosiaalihuoltolaki siirsi sosiaalihuollon painopistettä korjaavista toimista hyvinvoinnin edistämiseen. Lapsiperheiden tuessa panostetaan varhaiseen puuttumiseen ja ennaltaehkäisyyn. Olennaista on lastensuojelun ja muiden perhepalveluiden tiivis yhteistyö, erityistä tukea tarvitsevien lasten huomioiminen yleisissä palveluissa ja entistä vahvempi oikeus palveluiden saamiseen ilman lastensuojelun asiakkuutta. Käsitteitä: lapsi = alle 18-vuotias henkilö erityistä tukea tarvitseva lapsi = lapsi jolla on erityisiä vaikeuksia hakea ja saada tarvitsemiaan sosiaali- ja terveyspalveluja kognitiivisen tai psyykkisen vamman tai sairauden, päihteiden ongelmakäytön, usean yhtäaikaisen tuen tarpeen tai muun syyn vuoksi tai lapsi, jonka terveys tai kehitys vaarantuu kasvuolosuhteiden tai oman käyttäytymisen vuoksi (Shl 3 ) sijaishuolto = huostassa olevan lapsen asuminen perhe- tai laitoshoidossa perhehoito = yksityisessä perheessä tapahtuvaa perhehoitoa ja/tai sijaishuoltoa. Perustuu toimeksiantosopimukseen. laitoshoito = ammatillisessa perhekodissa, nuorisokodissa tai muussa lastensuojelun yksikössä tapahtuvaa avohuoltoa/sijaishuoltoa. Perustuu ostopalvelusopimukseen. 3

4 2 YLEISET PERHEPALVELUT LAPSIPERHEIDEN TUKENA Kotipalvelua, perhetyötä, tukihenkilöitä ja perheitä sekä vertaisryhmätoimintaa on mahdollista saada yleisinä perhepalveluina ilman lastensuojelun asiakkuutta. Lähtökohtana on palvelutarvearvio. Erityistä tukea tarvitsevalla lapsella palvelutarvearvion tekee sosiaalityöntekijä. Palvelutarpeen arvio on aloitettava 7. arkipäivänä yhteydenotosta ja se pyritään tekemään kolmen kuukauden kuluessa. Kiireellisen avun tarve arvioidaan heti. Kaikilla lapsiperheillä on oikeus omatyöntekijään (perhetyöntekijä, sosiaalityöntekijä). Erityistä tukea tarvitsevalla lapsella omatyöntekijä on sosiaalityöntekijä. Sosiaalityöntekijä tapaa lasta henkilökohtaisesti. Sosiaalityöntekijä kirjaa lapsen mielipiteen selvittämisen tavan ja sisällön lapsen asiakaskertomukseen. Lapselle tehdään asiakassuunnitelma sekä hoidon ja huolenpidon turvaava sosiaalihuoltolain mukainen valituskelpoinen päätös. Päätös tehdään huomioiden asiakassuunnitelmassa esitetty arvio palvelujen välttämättömyydestä sekä suunnitelma sellaisista palveluista, jotka ovat välttämättömiä lapsen terveyden ja kehityksen kannalta. Sodankylässä samalla sosiaalityöntekijällä on sekä lastensuojelun että yleisten perhepalveluiden asiakkaita. Lapsiperheiden kotipalvelun ja neuvolan perhetyön järjestämiseksi sosiaalityöntekijä tekee tiivistä yhteistyötä neuvolan perhepalveluiden kanssa. Kotipalvelua annetaan sairauden, synnytyksen, vamman tai muun vastaavan toimintakykyä alentavan syyn tai erityisen perhe- tai elämäntilanteen perusteella. Erityisiä perhetilanteita aiheuttavat esimerkiksi uupumus, vaikea erotilanne, perheenjäsenen kuolema tai toisen perheenjäsenen vankilassa olo. Erityisiä tilanteita voi olla myös perheissä, joissa on vammainen lapsi, kaksoset tai aikuinen omainen hoidettavana. Tukiperheet ja henkilöt organisoituvat sosiaalityön kautta. Uudet tukiperheet ja henkilöt haastatellaan ja heidän soveltuvuutensa ja mm. perheen taloudelliset edellytykset toimintaan arvioidaan. Tukiperheisiin tehdään kotikäynti ennen hyväksymistä. Uudet tukihenkilöt ja perheet esittävät hyväksyttävän rikosrekisteriotteen. Tukiperhettä ja henkilöitä haettaessa ensisijaisesti kartoitetaan aina lapsen läheisverkosto ja sen mahdollisuus toimia lapsen tukena (isovanhemmat, muut sukulaiset ja läheiset). Tukihenkilö tai perhepalvelu on säännöllistä ja tavoitteellista toimintaa. Palvelusta tehdään joko sosiaalihuolto- tai lastensuojelulain mukainen päätös ja lapsen, huoltajien ja tukiperheen tai henkilön kanssa laaditaan sopimukset. Kunnan puolesta sopimuksen allekirjoittaa lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä. Palvelu myönnetään pääsääntöisesti aluksi määräaikaisena ja sitä tarkistetaan 3-6 kk:n välein. Tukiperhe ja henkilö toimittaa kuukausittain 4

5 tapahtumaraportin ja mahdollisen matkalaskun sosiaalitoimistoon. Tukiperheelle ei myönnetä erikseen käynnistämisavustusta toiminnan aloittamiseen. Tukihenkilö tapaa lasta vähintään kaksi kertaa kuukaudessa pääsääntöisesti oman kotinsa ulkopuolella, esim. lapsen harrastuksen merkeissä. Tukihenkilölle korvataan tukihenkilöpalkkio. Tukihenkilötapaamiset kestävät vähintään kaksi tuntia. Lapsesta aiheutuneita kuluja erikseen kuittien perusteella, kuluista sovitaan etukäteen sosiaalityöntekijän kanssa. Tukiperheille ja tukihenkilöille maksettavista korvauksista ks. liite 3. Vertaisryhmätoimintaan ohjataan erilaisten järjestöjen toiminnan piiriin (esim. Erityislasten omaiset ELO, Mannerheimin lastensuojeluliitto). Kunnalla on velvollisuus järjestää lapsen ja vanhemman välisten tapaamisten valvonta. Valvonta voi tarkoittaa valvottua vaihtoa tai tuettua tai valvottua tapaamista. Valvonta perustuu joko vahvistettuun sopimukseen tai tuomioistuimen päätökseen. Palvelu on vanhemmille maksutonta. Tapaamisten valvoja ilmoittaa lastenvalvojalle toteutumatta jääneistä ja keskeytyneistä tapaamisista. Tapaamisten valvojina voivat toimia perhetyöntekijät, lapsiperheiden kotipalvelun työntekijä ja sosiaalityöntekijät. Kun sosiaalihuollon asiakkuudelle ei ole enää perusteita, asiakkuus päätetään kirjaamalla se dokumentteihin. Yleisistä perhepalveluista voidaan siirtyä lastensuojelun asiakkuuteen. Asiakkuus voi olla tarpeen, jos lapsen terveys tai kehitys vaarantuu ja perhepalvelut eivät ole riittäviä tukitoimia. Syynä lastensuojeluasiakkuuteen voi olla myös se, että yleiset perhepalvelut riittäisivät, mutta välttämättömiä palveluita ei haluta ottaa vastaan ja sen takia tarvitaan lastensuojelun osaamista ja tukitoimia. 3 LASTENSUOJELUASIAN VIREILLETULO Lastensuojeluasia voi tulla vireille, kun on herännyt huoli tai epäily, että lapsi omalla käyttäytymisellään vaarantaa terveyttään tai kehitystään tai lapsen kasvuolosuhteet vaarantavat lapsen terveyttä tai kehitystä. Kyse voi olla esim. koulunkäyntivaikeuksista, päihteiden käytöstä, väkivallan käytöstä, mielenterveysongelmista ja kasvatusvaikeuksista, joista aiheutuu hoidollisia tai huollollisia puutteita. 5

6 Lastensuojeluasia tulee vireille ilmoituksesta, hakemuksesta, pyynnöstä tai kun sosiaalityöntekijä muussa yhteydessä on saanut tietää mahdollisesta lastensuojelutarpeesta. Ilmoituksia voivat tehdä yksityishenkilöt nimettömänä tai omalla nimellä. Lastensuojelulaissa erikseen luetelluilla viranomaisilla on ilmoitusvelvollisuus. Yhteystiedot voi kirjata, mutta niitä voidaan kieltäytyä antamasta lapsen huoltajalle, jos se on perusteltua julkisuuslaissa (11.2 ) erikseen määrätyistä syistä. Tavallisin tällainen tilanne voi olla, jos lapsen myönteinen suhde ilmoituksen tekijään vaarantuisi. Viime kädessä oikeusistuin päättää ilmoittajan henkilötiedon antamisesta asianosaisille. Jos viranomainen tekee ilmoituksen, hän ilmoittaa siitä ensin lapsen huoltajalle ja lapsen ikä ja kehitystaso huomioiden myös lapselle itselleen. Ilmoitus voidaan tehdä ensin suullisena ja aina sen jälkeen myös kirjallisena (liite 1 lastensuojeluilmoitus). Jos kyseessä on lapseen kohdistunut seksuaalirikos tai pahoinpitely tai epäily, huoltajalle ei kerrota ilmoituksen tekemisestä, olipa epäilty perheenjäsen tai ulkopuolinen. Seksuaali- ja pahoinpitelyrikoksen epäilystä viranomainen ilmoittaa aina suoraan poliisille. Poliisi on yhteydessä lastensuojeluun, mutta ilmoittajan tulee tästä huolimatta tehdä ilmoitus myös lastensuojeluun. Mikäli viranomainen ilmoittajana on epävarma, ylittyykö tapauksessa lastensuojelun kynnys, hän voi ensin konsultoida sosiaalityöntekijää esim. puhelimitse. Yhdessä kartoitetaan, riittävätkö peruspalvelut ja soveltuvatko ne tilanteeseen ja mitä perustyössä on jo tehty. Suositellaan, että viranomaistahon ollessa ilmoittaja, asianosaisia tavataan yhdessä ilmoittajan kanssa. Tällainen saattaen vaihtaen tilanne mahdollistaa paremmin avoimen yhteistyön jatkossa ja asiaan vaikuttavien tietojen jakamisen. Asianosaiset (lapsi, huoltajat/vanhemmat) voivat tehdä hakemuksen avun saamiseksi. Lapsen ja perheen kanssa työskentelevä toinen viranomainen tai työntekijä voi tehdä pyynnön lastensuojelutarpeen arvioimiseksi yhdessä asianosaisten kanssa. Pyyntöä pidetään ilmoitukseen nähden ensisijaisena, kun asianosainen itse on ollut aloitteellinen avun saamiseksi. Sosiaalityöntekijä voi saada tietoa lastensuojelun tarpeesta toimiessaan muussa työtehtävässä, esim. päihdehuollon, toimeentulotuen ja kuntouttavan työtoiminnan yhteydessä. Kun lastensuojeluasia on tullut vireille, sosiaalityöntekijän on arvioitava asian kiireellisyys välittömästi, viimeistään saman arkipäivän aikana ja tarvittaessa ryhdyttävä tilanteen vaatimiin toimenpiteisiin. Uudet lastensuojeluasiat käsitellään lastensuojelupalaverissa (sosiaalitoimiston sosiaalityöntekijät, perhetyöntekijät, sosiaalityön johtaja). Sosiaalityöntekijällä on oikeus olla yhteydessä huoltajiin ja lapseen, lapsen läheisverkostoon ja myös muihin viranomaisiin lisätietojen saamiseksi ja tilanteen arvioimiseksi. Kyse on lähinnä puhelinkontakteista. 6

7 Lastensuojeluasiassa vanhemman tiedonsaantioikeus perustuu huoltajuuteen, ei vanhemmuuteen (poikkeus: huostaanottoprosessi). Jos toinen vanhempi on erotettu huollosta, hänellä voi olla (rajattu) tiedonsaantioikeus ja tällöin vanhemman on esitettävä oikeuden päätös tai lastenvalvojan vahvistama sopimus asiasta tietojen saamiseksi. Lastensuojeluilmoituksen voi tehdä sosiaalityön päivystykseen arkisin klo 9-11 puh tai numeroon Virka-ajan ulkopuolella ilmoitus tehdään hätänumeroon 112, josta tieto lähtee Ensi- ja turvakodin kautta (etupäivystys) tarvittaessa kunnan alueella päivystävälle sosiaalityöntekijälle (takapäivystys). 4 LASTENSUOJELUTARPEEN SELVITYS Sosiaalityöntekijän on viimeistään seitsemän arkipäivän kuluessa päätettävä, käynnistetäänkö ilmoituksen/hakemuksen/pyynnön johdosta lastensuojelutarpeen selvitys. Selvitys tehdään kyseessä olevan tapauksen edellyttämässä laajuudessa. Selvityksen käynnistämisestä tehdään päätös ja merkintä lapsen asiakirjoihin, minne myös lastensuojeluilmoitus kirjataan. Liitteeseen 2 on kuvattu lastensuojelutarpeen selvitys prosessi kuvana. Lastensuojeluasiakkuus ei ala vielä lastensuojelutarpeen selvityksen aikana. Selvitystä ei voi tehdä ilman lapsen tapaamista. Lapsesta voidaan hankkia tietoja neuvolasta, päivähoidosta, koulusta, perheneuvolasta ja muilta viranomaisilta. Tieto voidaan pyytää ja saada suullisesti tai kirjallisesti (laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 20 ). Tarvittaessa ollaan yhteydessä myös lapsen läheisverkostoon. Tietoa pyydettäessä yhteistyökumppaneille ja läheisverkostolle kerrotaan lapsen tilanteesta sen verran kuin on tarpeellista riittävän ja tarpeellisen tiedon saamiseksi. Viranomaisilmoittajataholle ja lapsen muille työntekijöille kerrotaan selvityksen etenemisestä sen verran kuin on tarpeellista lapsen palvelun ja hoidon arvioimiseksi ja järjestämiseksi (laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 17 ). Laajemman selvityksen ollessa kyseessä sovitaan alussa asianosaisten kanssa aikatauluista, tapaamisista ja käydään läpi selvityksen teemoja. Selvityksessä voidaan käyttää apuna erilaisia menetelmiä ja apuvälineitä. Pienen lapsen kanssa voidaan leikkiä ja vauvaikäistä voidaan havainnoida. Lapsen ja vanhemman vuorovaikutuksen havainnointi on keskeisellä sijalla. 7

8 Selvityksen tekoon on aikaa maksimissaan kolme kuukautta. Selvityksen arviointi ja johtopäätökset kirjataan ja selvitys käydään läpi asianosaisten kanssa. Mikäli asianosaisten kanssa on sovittu, selvitys voidaan lähettää yhteistyötahoille, mikäli sillä on merkitystä lapsen palvelun ja hoidon kannalta. Myös muutoin yhteistyötahoille voidaan antaa tarvittavaa, yksilöidympää tietoa lapsen tilanteesta, vaikka asianosaiset kieltäisivätkin tiedon antamisen. Joskus selvityksen aikana joudutaan tekemään kiireellisiä lastensuojelupäätöksiä tai käynnistetään avohuollon tukitoimia. Näistä huolimatta selvitys pyritään viemään päätökseen määräaikana. Selvityksen lopputuloksena voi olla se, että asiakkuutta lastensuojeluun ei synny, lastensuojelun asiakkuus aloitetaan tai asiakas/perhe siirtyy muiden palveluiden asiakkaaksi. 5 LASTENSUOJELUN AVOHUOLLON TUKITOIMET Mikäli lastensuojelun asiakkuus aloitetaan, laaditaan lapselle asiakassuunnitelma, jossa sovitaan yhteisesti työskentelystä, sen tavoitteista ja aikataulusta. Suunnitelma tarkistetaan 3-6 kuukauden välein, kuitenkin vähintään kerran vuodessa. Lastensuojelun avohuollon tukitoimia voidaan antaa lapselle ja perheelle, mikäli siihen on lastensuojelutarpeen selvityksen perusteella aihetta. Avohuollon tukitoimista päättää lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä sovittuaan palvelun antamisesta lapsen ja perheen kanssa. Ennen palvelun tarjoamista asiasta keskustellaan lastensuojelupalaverissa ja mahdollisesti muun viranomaisja läheisverkoston kanssa. 5.1 Ohjaus ja neuvonta, taloudellinen tuki Lastensuojelun ohjaus ja neuvonta keskittyy ongelmatilanteen selvittämiseen, suunnitelmalliseen ja tavoitteelliseen keskusteluapuun. Tarvittaessa perhe ohjataan perheneuvolaan ja/tai mielenterveystoimistoon. Harkinnanvarainen, taloudellinen tuki lapsen koulutus- ja harrastusmenoihin, asumiskuluihin ja muihin lastensuojelullisesti perusteltuihin menoihin perustuu aina myös toimeentulotukilaskelmaan. Hakemus käsitellään aina kollegiaalisesti viikkopalaverissa ennen päätöstä. 8

9 5.2 Tukihenkilö ja perhe, perhekuntoutus Tukihenkilöt ja perheet on kuvattu kappaleessa 2. Perhekuntoutusta järjestetään silloin, kun sen järjestäminen on ensisijaista suhteessa lapsen sijoittamiseen yksin kodin ulkopuolelle. Perhekuntoutuksen edellytetään olevan lapsen edun mukaista. 5.3 Tehostettu perhetyö Lastensuojelun perhetyö on vaikuttavimpia lastensuojelun avohuollon tukitoimia ja sen tuen piiriin ohjaudutaan sosiaalityön kautta. Lastensuojelun perhetyön sisältö vaihtelee lapsen ja perheen tarpeen mukaan. Sosiaalityöntekijä ja perhetyöntekijä laativat yhteistyössä perheen kanssa asiakassuunnitelmaan perustuvan perhetyön suunnitelman. Perhetyön aloittamisesta tehdään myös päätös tietojenkäsittelyohjelmaan (sosiaalityöntekijä). Perhetyö voi olla toiminnallista tai keskustelevaa lapsen kanssa tehtävää ja/ tai yhteistyöhön vanhemman kanssa painottuvaa perhetyötä. Perhetyötä arvioidaan tarpeen mukaan, kuitenkin vähintään 2x/vuosi ja aina perheen tilanteen olennaisesti muuttuessa. Lastensuojelun perhetyö määritellään tehostetuksi perhetyöksi, jossa perheellä on lastensuojelun asiakkuus. Yhteistyötä tehdään lapsiperheiden kotipalvelun ja neuvolan perhetyön kanssa. Tavoitteena on lapsen näkökulman esille tuominen perheessä. Perhetyötä voidaan tehdä myös ryhmämuotoisena usean perheen kanssa, jolloin perheillä on myös mahdollisuus vertaistukeen. 5.4 Sijoitus avohuollon tukitoimena Lapsi voidaan sijoittaa lyhytaikaisesti yksin tai vanhemman/huoltajan kanssa perhe- tai laitoshoitoon. Tällainen vaihtoehto voi tulla kyseeseen lapsen tuen tarpeen arvioimiseksi, lapsen kuntouttamiseksi tai lapsen kasvatuksesta vastaavan henkilön sairauden ajan tai muun vastaavan syyn vuoksi lapsen huolenpidon järjestämiseksi. Päätöstä arvioidaan kolmen kuukauden välein. Lapsi on otettava huostaan, mikäli huostaanoton edellytykset täyttyvät. 9

10 6 LAPSEN KIIREELLINEN SIJOITUS Lapsi voidaan sijoittaa kiireellisesti perhehoitoon tai laitoshoitoon, jos hän on välittömässä vaarassa huolenpidon tai kasvuolosuhteiden puutteiden takia tai lapsen oman käyttäytymisen perusteella (käyttämällä päihteitä, tekemällä muun kuin vähäisenä pidettävän rikoksen tai näihin rinnastettava käyttäytyminen). Kyseessä ovat tällöin painavat lastensuojelulain 40 : mukaiset perustelut, jotka ovat perusteena myös huostaanotolle. Kiireellisen päätöksen voi tehdä kelpoisuuden omaava sosiaalityöntekijä 30 päiväksi ja sitä voi jatkaa 30 päivällä sosiaalityön johtaja. Kiireellinen sijoitus tulee lopettaa, jos perusteet eivät ole voimassa. Kiireellinen sijoitus jatkuu määräajoista huolimatta, jos määräajan voimassaoloaikana on tehty huostaanottohakemus hallinto-oikeudelle. 7 HUOSTAANOTTO Lapsi on otettava huostaan ja järjestettävä hänelle sijaishuolto, jos puutteet lapsen huolenpidossa tai muut kodin kasvuolosuhteet uhkaavat vakavasti vaarantaa lapsen terveyttä tai kehitystä tai lapsi vaarantaa vakavasti terveyttään tai kehitystään käyttämällä päihteitä, tekemällä muun kuin vähäisenä pidettävän rikollisen teon tai muulla siihen rinnastettavalla käyttäytymisellään vaarantaa terveyttään ja kehitystään. Huostaanottoon ja sijaishuollon järjestämiseen voidaan kuitenkin ryhtyä vain, jos avohuollon tukitoimet eivät ole lapsen edun mukaisen huolenpidon toteuttamiseksi sopivia tai mahdollisia taikka jos ne ovat osoittautuneet riittämättömiksi ja sijaishuollon arvioidaan olevan lapsen edun mukaista. (Lastensuojelulaki 40 ). Huostaanottoasian valmistelee lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä yhdessä toisen sosiaalityöntekijän tai perhetyöntekijän kanssa. Mikäli kukaan asiaan osallisista ei vastusta huostaanottoa, päätöksen tekee sosiaalityön johtaja. Huostaanotossa asiaan osallisia ovat lapsi itse ja biologiset vanhemmat ja/tai lapsen hoidosta ja kasvatuksesta viimeksi vastanneet aikuiset. Jos lapsi on ollut avohuollon tukitoimena sijoitettuna yksityisperheessä ennen huostaanottoa, voidaan sijaisvanhempia pitää asiaan osallisina riippuen sijoituksen kestosta. Asiaan osallinen voidaan jättää kuulematta lastensuojelulain 42 :ssa mainituilla perusteilla, mutta päätös hänelle on kuitenkin annettava tiedoksi. Jos joku asiaan osallisista vastustaa huostaanottoa tai sijaishuoltoa, jätetään huostaanottohakemus Pohjois-Suomen 10

11 hallinto-oikeuteen. Hakemuksessa käytetään Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) suositusten mukaista pohjaa ( Hakemuksen tulee olla riittävän konkreettinen ja siihen sisältyy näyttövelvollisuus. Hakemuksen liitteenä toimitetaan yhteenveto, joka sisältää selostuksen lapsen ja perheen tilanteesta sekä lastensuojeluasiakkuudesta. Mukaan liitetään myös asiakassuunnitelma ja THL:n lomakkeelle kirjatut asiaan osallisten kuulemiset. Nämä samat asiakirjat liitetään ns. suostumushuostaanoton ollessa kyseessä päätökseen. Valmisteluasiakirjoina pidetään lastensuojelun asiakaskertomusta, lastensuojeluilmoituksia, aiempia suunnitelmia ja asiantuntijalausuntoja. Asiaan osallisilla on mahdollisuus tutustua valmisteluasiakirjoihin sosiaalityöntekijän vastaanotolla esim. kuulemisen yhteydessä. Hallinto-oikeus järjestää asiassa yleensä suullisen käsittelyn noin puolen vuoden sisällä hakemuksen jättämisestä, mikäli joku osapuoli sitä pyytää. 8 SIJAISHUOLTO Kun lapsi on sijoitettu sijaishuoltoon, tehdään asiasta ilmoitus sijoituspaikkakunnan lastensuojeluun ja lapsen kotipaikkakunnan asioista vastaavaan maistraattiin (Kittilä). Lapsilisä peritään perusturvalautakuntaan (ilmoitus Kelalle). Lapsen ollessa perhehoidossa lapsilisä maksetaan perhehoitajalle sijoitusta seuraavan täyden kuun alusta. Myös lapsen muut tulot (elatustuki, eläkkeet, etuudet ja korvaukset) peritään perusturvalautakunnalle sijoitusta seuraavan kuun alusta lukien. Varoista kertyy 40 % lapsen itsenäistymisvaroiksi ja 60 % menee sijaishuollon kustannusten katteeksi. Kelalle toimitetaan sosiaalityöntekijän allekirjoittama valtakirja, jolla valtuutetaan sijaishuoltopaikka hoitamaan lapsen asioita. Lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä huolehtii, että nämä jälkityöt tulevat tehtyä. Sijaishuollossa olevan lapsen asiakassuunnitelmaa tarkistetaan vähintään kerran vuodessa, käytännössä 3-6 kk:n välein. Uusi asiakassuunnitelma kirjataan, kun lapsen elämässä tapahtuu oleellisia muutoksia, esim. koulu muuttuu. Asiakassuunnitelman tarkistuksen tai laatimisen yhteydessä tavataan lasta kahden kesken, mikäli lapsi ei vastusta tällaista tapaamista. Jos sijaishuollossa oleva lapsi haluaa olla yhteydessä sosiaalityöntekijäänsä, mahdollisuus siihen on tarjottava mahdollisimman pian. Yhteydenpidossa voidaan hyödyntää videoneuvottelutekniikkaa. Sosiaalityöntekijä käy sijaishuoltopaikassa henkilökohtaisesti vähintään 2-3 kertaa vuodessa. Sosiaalityöntekijä tapaa lasta henkilökohtaisesti kahden kesken ja lapsen tapaaminen kirjataan lastensuojelun dokumentteihin. 11

12 Sijoitetulle lapselle tehdään elatussopimus ja vanhempien elatuskyky selvitetään elatusapulaskurin avulla. Edunvalvontaa elatussopimuksen allekirjoittamista varten haetaan siihen saakka, kunnes lapsi täyttää 18 vuotta. Tällöin sama yleisen edunvalvonnan tehtävää hoitava henkilö voi allekirjoittaa ilman erillistä edunvalvontamääräystä mahdolliset jatkosopimukset. Edunvalvonta elatusasiassa päättyy vasta, kun elatussopimus päättyy lapsen täyttäessä 18 vuotta tai sijaishuollon päättyessä. Mahdollinen elatusapu peritään perusturvalautakunnalle ja tästä 40 % kerryttää lapsen itsenäistymisvaroja. Jos maksukykyinen vanhempi ei suostu tekemään elatussopimusta, hänelle voidaan määrätä asiakasmaksu maksukyvyn mukaisesti. Asiakasmaksu käytetään kokonaisuudessaan hoidon korvaukseen. (Asiakasmaksulaki 7 ). Liitteessä 4 on kuvattuna asiakasmaksujen määräytyminen sijaishuollon aikana. Sosiaalitoimi tukee huostassa ja sijaishuollossa olevan lapsen ja tämän läheisten yhteydenpitoa. Vanhemmille voidaan korvata vähävaraisuuden perusteella lapsen tapaamismatkoja Kelan taksan mukaisesti (v ,22 /km), ruokamenoja kotilomien ajalta toimeentulotuen perusosan suuruisesti ja lapsen puhelinkuluja /kk. Vanhemmille maksettavasta taloudellisesta tuesta sovitaan etukäteen asiakassuunnitelmassa. Sosiaalityöntekijä tekee korvauksista lastensuojelupäätöksen, jonka pohjana on toimeentulotukilaskelma. Jos lapsi on perhehoidossa tai laitoshoidossa avohuollon tukitoimena, korvauksissa noudatetaan samoja periaatteita. Sijaishuollon aikanakin lapsen omat vanhemmat säilyvät lapsen huoltajina. Huoltajilta pyydetään lupa esim. erityisluokalle siirtoon tai leikkauksiin. Huoltajat päättävät myös lapsen uskontokunnasta ja nimestä. Lapsi ei saa olla ilman huoltajan lupaa tunnistettavissa julkisissa tiedotusvälineissä (esim. lehtihaastattelut). Sosiaalilautakunta määrää huostaanotetun lapsen olinpaikan. Lapsi voi matkustaa perhehoitajien mukana ulkomaille. Lapselle hankitaan oma passi lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän suostumuksella. Passin myöntää perhehoitajan asuinpaikkakunnan poliisiviranomainen. Mukaan matkalle kannattaa myös pyytää sosiaalityöntekijän selvitys lapsen asemasta perheessä ja maininta siitä, että lapsi voi matkustaa perhehoitajien kanssa kyseiselle matkalle. 8.1 Perhehoito Perhehoitajalain 1 :n mukaan perhehoitajalla tarkoitetaan laissa henkilöä, joka hoidon järjestämisestä vastaavan kunnan tai kuntayhtymän kanssa tekemänsä 12

13 toimeksiantosopimuksen perusteella antaa kodissaan sosiaalihuoltolain 25 :ssä tarkoitettua perhehoitoa. Toimeksiantosopimuksen tehnyt henkilö ei ole työsopimuslain tarkoittamassa työsuhteessa sopimuksen tehneeseen kuntaan. Sosiaalitoimi on ottanut perhehoitoon sijoitetuille lapsille tapaturmavakuutuksen. Lapset on vakuutettava erikseen urheiluseurojen kautta kilpaurheiluun liittyvien tapaturmien varalta. Myös perhehoitaja on tapaturmavakuutettu hoitotilanteessa. Suositellaan, että sijaisperhe liittää lapsen omaan kotivakuutukseensa, jossa yleensä on mm. vastuuvakuutus lapsen aiheuttamien vahinkojen varalta. Lapsesta tehdään osoitteenmuutos maistraattiin, jossa hänen tilapäinen asuinkuntansa on se paikkakunta, jossa sijaisperhe asuu. Kotikunta on edelleen Sodankylä eli lapsi säilyy sodankyläläisenä huostaanoton päättymiseen saakka. Perhehoitajaksi voi hakeutua olemalla yhteydessä lastensuojelun työntekijöihin tai sosiaalityön johtajaan. Perheen soveltuvuus tehtävään selvitetään ja perhe ohjataan sijaisvanhemmuus-koulutukseen, mikäli sellaista on tarjolla. Perhe kustantaa itse oman koulutuksen. Jos kuntaan jo toimeksiantosopimussuhteessa oleva sijaisperhe haluaa osallistua pitkäkestoiseen sijaisvanhemmuuskoulutukseen (Pride), voi kunta osallistua kustannuksiin. Lapsen sijaishuoltoa selvitettäessä kartoitetaan lapsen läheisverkosto ja sukulaisten/läheisten soveltuvuus toimia sijaisperheenä. Perhehoitajien kanssa tehdään toimeksiantosopimus ja perheelle maksetaan liitteenä olevan taulukon mukaiset hoitopalkkio ja kulukorvaus (liite 3). Kunnan puolesta sopimuksen allekirjoittaa sosiaalityön johtaja. Käynnistämiskustannuksista sovitaan etukäteen sosiaalityöntekijän kanssa. Palkkion ja kulukorvauksen määrät käsitellään lastensuojelupalaverissa. Hoitopalkkio ja kulukorvaus ovat verotettavaa tuloa, mutta kulukorvauksen saa vähentää täysimääräisenä verotuksessa. Lapsesta aiheutuvia matkoja korvataan laskun perusteella Kelan taksan mukaisesti (v ,22 /km) muiden korvausten (esim. Kela) vähentämisen jälkeen. Sosiaalitoimi maksaa lapsen päivähoitokulut. Hoitopalkkion määrään vaikuttaa lapsen hoitoisuuden lisäksi se onko perhehoitaja työssä vai jääkö hän pääasiallisesti hoitamaan lasta kotiin. Kulukorvauksen tarkoitus on korvata perhehoidossa olevan lapsen/ nuoren ravinnosta, asumisesta, tavanomaisista harrastuksista, henkilökohtaisista tarpeista ja muusta elatuksesta aiheutuvat tavanomaiset menot sekä terveydenhuollon kustannukset ( tk-maksut, pkl-maksut, lääkkeet), joita muun lainsäädännön nojalla ei korvata. Palkkiota voidaan korottaa lapsen/ nuoren erityishoitoisuuden vuoksi. Lapsen hoitoisuus ja siihen perustuva korotus tarkistetaan vähintään vuosittain asiakassuunnitelmaneuvottelun yhteydessä. 13

14 8.2 Laitoshoito Laitoshoidosta tehdään lapsikohtainen ostopalvelusopimus sijaishuoltoyksikön ja Sodankylän kunnan välillä. Kunnan puolesta sopimuksen hyväksyy sosiaalityön johtaja. Eri laitoksilla on erilaisia lupia toimintaansa ja myös niiden käytännöt erityisistä tarpeista aiheutuvien kustannusten korvaamisesta vaihtelevat. Laitoshoito kattaa yleensä myös lapsen ja läheisten yhteydenpidosta aiheutuvia kustannuksia, mm. sijaishuoltoyksikön käytännön mukaiset kotilomamatkat ja tarvittaessa ruokarahaa kotiin. Nämä on syytä selvittää etukäteen ennen sopimuksen laatimista. 9 JÄLKIHUOLTO Huostaanoton päättyessä ja viimeistään silloin, kun lapsi täyttää 18 vuotta, hän siirtyy jälkihuollon palveluiden piiriin. Jälkihuollon aloittamisesta tehdään aina päätös. Perhehoidossa olevien nuorten jälkihuollon palkkiot ja kulukorvaukset maksetaan liitteessä 3 esitetyllä tavalla. Lapsi on oikeutettu jälkihuollon palveluihin viiden vuoden ajan sijaishuollon päättymisen jälkeen. Jälkihuolto lakkaa kuitenkin viimeistään nuoren täyttäessä 21 vuotta. Nuorelle tehdään jälkihuoltosuunnitelma, missä sovitaan nuorelle annettavasta tuesta. Tarvittaessa nuorelle hankitaan ostopalveluna itsenäistymistä tukeva palvelu. Nuoren kotipaikkakunnalla Sodankylässä perhetyöntekijät tarjoavat itsenäistymisvalmennusta jälkihuollon nuorille. Nuoren tulojen ja jälkihuoltovarojen käytöstä tehdään suunnitelma. Tarvittaessa nuori hakee toimeentulotukea eikä hänen edellytetä nostavan opintolainaa poiketen yleisistä toimeentulotuen soveltamisohjeista. Toimeentulotukea haetaan oleskelupaikkakunnalta, joka laskuttaa tuen lapsen kotipaikkakunnalta. Tarvittaessa nuori saattaen vaihdetaan oleskelupaikkakunnan sosiaalipalveluiden piiriin. Sijoituksen ajalta nuorelle kertyy itsenäistymisvaroja. Itsenäistymisvarat kertyvät sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain 14 :ssä tarkoitetuista tuloista, korvauksista ja saamisista (ei kuitenkaan lapsilisistä). Sosiaalitoimi varaa kuukausittain em. tuloista 40% nuoren itsenäistymistä varten. Mikäli jälkihuoltovaroja ei ole kertynyt, sosiaalitoimi maksaa nuorelle jälkihuollon aikana itsenäistymisvaroja harkinnan mukaan korkeintaan Tämä summa sisältää myös mahdollisen autokoulun korvaukset; erillistä autokoulurahaa ei myönnetä. Auto- ja 14

15 kuljetusalalle liittyvien ammatillisten suunnitelmien takia nuorelle voidaan harkinnanvaraisesti korvata 50% autokoulukuluista. Tuolloinkin selvitetään vanhempien mahdollisuudet osallistua kustannuksiin. Itsenäistymisvarat käytetään oman asunnon hankintoihin yms. Varoja ei käytetä vuokravakuuteen eikä opiskelumenoihin. Jos nuori siirtyy asumaan itsenäisesti jälkihuollon aikana, hänelle järjestetään itsenäistymisvalmennus. Suositus on, että nuori ei tee 1-3 kuukautta pidempää määräaikaista vuokrasopimusta. Jälkihuollon työntekijällä on vara-avain nuoren asuntoon, sitä käytetään kuitenkin vain erityisestä syystä. Merkintä avaimesta voidaan tehdä vuokrasopimukseen tai se voidaan kirjata jälkihuollon suunnitelmaan. Nuoren taloudellinen tukeminen on osa jälkihuollon suunnitelmaa, mihin kirjataan myös nuoren osalta hänen velvollisuudet ja vastuut. 10 MONIAMMATILLINEN ASIANTUNTIJARYHMÄ Lastensuojelulaki velvoittaa kunnilla olevan sosiaali- ja terveydenhuollon edustajista, lapsen kasvun ja kehityksen asiantuntijoista sekä muista lastensuojelutyössä tarvittavista asiantuntijoista koostuvan lastensuojelun asiantuntijaryhmän. Asiantuntijaryhmä avustaa sosiaalityöntekijää lapsen huostaanottoa sekä sijaishuoltoa koskevien asioiden valmistelussa ja muussa lastensuojelun toteuttamisessa. Ryhmä antaa myös lausuntoja lastensuojelutoimenpiteitä koskevan päätöksenteon pohjaksi. Sosiaalityöntekijä voi pyytää konsultaatiota asiantuntijaryhmältä sosiaalityön johtajan kautta. Asiantuntijaryhmä pyritään saamaan koolle seitsemän arkipäivän kuluessa. Asiantuntijaryhmälle toimitetaan etukäteistietona yhteenvetolomake lapsen tilanteesta sekä muut tapauksen kannalta olennaiset asiakaskirjat (asiakassuunnitelma, lastensuojelutarpeen selvityksen yhteenveto, huostaanottohakemuksen yhteenveto ja/tai päätös sekä muita arviointeja, lausuntoja tai selvityksiä lastensuojelutoimenpiteistä). Konsultaatiossa on mukana lapsen oma sosiaalityöntekijä ja hänen työparinsa, asian kannalta keskeiset asiantuntijaryhmän jäsenet, puheenjohtaja ja sihteeri. Konsultaatioon osallistuvat ovat vaitiolovelvollisia. Moniammatillisessa asiantuntijaryhmässä on edustus perheneuvolasta, lastenneuvolasta, terveydenhuollosta (lastenneuvola, lastenpsykiatria, kouluterveydenhuolto), sivistystoimesta 15

16 (oppilashuollosta, päivähoidosta, erityisopetuksesta), poliisista, mielenterveystoimistosta, sosiaalityöstä ja perhetyöstä. 11 LASTENSUOJELUN TILASTOINTI Lastensuojelu tilastoi vuosittain lastensuojeluilmoitusten määrät, lastensuojelutarpeen selvitysten määrät sekä kaikki lastensuojelun asiakasmäärät valtakunnallista terveyden- ja hyvinvoinninlaitoksen (THL) tilastoa varten sekä kunnan omia tilastoja varten. Tietojen kirjaamisesta tilastointia varten vastaa lapsen oma sosiaalityöntekijä. 12 LÄHTEET Hallintolaki 434/2003 Laki lapsen elatuksesta 704/1975 Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 812/2000 Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista 221/2003 Lastensuojelulaki /417 Perhehoitajalaki 312/1992 Perhehoitolaki HE 358/2014 Sodankylän kunnan lapsi- ja perhepoliittinen ohjelma Sosiaalihuoltolaki 710/1982 Sosiaalihuoltolaki 1301/2014 Hyödyllisiä linkkejä wwww.sosiaalikollega.fi 16

17 13 LIITTEET Liite 1 lastensuojeluilmoitus Liite 2 lastensuojelutarpeen selvitys -prosessi Liite 3 Lautakunnan päätös : Perhehoidon (pitkäaikainen, lyhytaikainen, tukiperhehoito), jälkihuollon sekä tukihenkilötoiminnan soveltamisohjeet, palkkiot ja kulukorvaukset alkaen Liite 4 Lautakunnan päätös : Lastensuojelusta perittävät asiakasmaksut sijoituksen aikana 17

18 Liite 1 lastensuojeluilmoitus 1 (2)

19

20 Liite 2 Lastensuojelutarpeen selvitys -prosessi 1 (2) Lastensuojelutarpeen selvityksen kulku Asian vireille tulo lastensuojeluilmoitus Aloitustapaaminen - lapsi ja vanhemmat yhdessä - asiakkuus alkaa Mistä kaikki alkaa? asia tulee vireille, kun sosiaalityöntekijälle on ilmaistu huoli lapsen tilanteesta kiireellisissä tapauksissa asiaan puututaan välittömästi lastensuojelutarpeen selvityksen tulee valmistua kolmen kuukauden kuluessa vireille tulosta Selvitys ja arviointityöskentely Lapsen tapaamiset Vanhempien tapaamiset Teemat - Koti ja tärkeät ihmiset - Lapsi ja perheen arki - Lapsen tarpeet ja vanhemmuus Yhteinen arviointitapaaminen ja kirjallinen yhteenveto Asiakkuus jatkuu asiakassuunnitelman laatiminen ja tukitoimista päättäminen Asiakkuus päättyy Miksi selvitys tehdään? esille tullut huoli kartoitetaan lapsen näkökulmasta kuunnellaan lapsen tarpeet, toiveet ja mielipiteet ja kerrotaan niistä hänen ympärillä oleville aikuisille kuullaan vanhempien ajatuksia lapsesta ja omasta vanhemmuudesta pohditaan millaisia tukimuotoja perhe mahdollisesti tarvitsee

21 2/2 Miten selvitys tehdään? yhdessä lapsen ja hänen vanhempiensa kanssa perhe kutsutaan alkutapaamiseen, jossa kerrotaan lastensuojeluilmoituksesta ja selvityksen kulusta, samalla sovitaan myös aikataulusta lapsen ja vanhempien tapaamisissa keskustellaan seuraavista asioista: o lapsi ja lapsen verkostot o lapsen arki, asuinolosuhteet o kasvatus ja huolenpito keskustelut käydään erilaisten tehtävien, pelien ja leikkien kautta vanhemmilta selvitetään myös heidän valmiuttaan o suojella ja hoitaa lasta o tukea lapsen yksilöllistä kehitystä o turvata lapselle läheiset ja tärkeät ihmissuhteet o tehdä yhteistyötä lapsen asioissa Selvityksen päättäminen ja jatkotyöskentely selvityksen päätteeksi tehdään kirjallinen yhteenveto mikäli lapsella ei ole lastensuojelullista tarvetta, lastensuojelun asiakkuus päättyy jos jatkotyöskentelylle on tarvetta, selvitetään perheelle sopivin tukimuoto o koulunkäynnin tukeminen o harrastusten tukeminen o päivähoidon järjestäminen o tukihenkilö tai tukiperhe o perhetyö suoraan kotiin o taloudellinen tuki o muihin erityspalveluihin ohjaaminen (esim. terapia, päihde ja mielenterveyspalvelut) ainakin yksi tapaaminen tehdään lapsen kotona tarvittaessa ollaan yhteydessä lapsen arkeen liittyviin henkilöihin (koulu, päivähoito, neuvola yms.)

22 Liite 3 PERHEHOIDON (PITKÄAIKAINEN, LYHYTAIKAINEN, TUKIPERHEHOITO), JÄLKIHUOLLON SEKÄ TUKIHENKILÖTOIMINNAN SOVELTAMISOHJEET, PALKKIOT JA KULUKORVAUKSET ALKAEN LÄHTÖKOHTANA SOSIAALIHUOLTOLAKI, LASTENSUOJELULAKI JA PERHEHOITAJALAKI Perheelle voidaan järjestää tukiperhe- ja tukihenkilöpalveluita joko lastensuojelu- tai sosiaalihuoltolain perusteella. Korvaukset ovat samanlaisia riippumatta siitä, minkä lain perusteella palvelua on myönnetty. Sosiaalihuoltolain perusteella myönnetty tukiperhe- tai tukihenkilöpalvelu ei edellytä lastensuojelun asiakkuutta. Perhehoitajalain 1 :n mukaan perhehoitajalla tarkoitetaan laissa henkilöä, joka hoidon järjestämisestä vastaavan kunnan tai kuntayhtymän kanssa tekemänsä toimeksiantosopimuksen perusteella antaa kodissaan sosiaalihuoltolain 25 :ssä tarkoitettua perhehoitoa. Lain 1 :n 4 momentissa todetaan, että toimeksiantosopimuksen tehnyt henkilö ei ole työsopimuslain tarkoittamassa työsuhteessa sopimuksen tehneeseen kuntaan. Perhehoitajalle maksettava hoitopalkkio ja kulukorvaus ovat verotettavaa tuloa, mutta kulukorvauksen saa vähentää täysimääräisenä verotuksessa. Perhehoitajan joko pää- tai sivutoimen verokortti toimitetaan sosiaalitoimeen mahdollisimman pian, kun lapsen sijoituksesta on sovittu. Hoitopalkkio ja kulukorvaus maksetaan kuukauden viimeisenä arkipäivänä. Sosiaalitoimi on ottanut perhehoitoon sijoitetuille lapsille tapaturmavakuutuksen. Lapset on vakuutettava erikseen urheiluseurojen kautta kilpaurheiluun liittyvien tapaturmien varalta. Myös perhehoitaja on tapaturmavakuutettu hoitotilanteessa. Suositellaan, että sijaisperhe liittää lapsen omaan kotivakuutukseensa, jossa yleensä on mm. vastuuvakuutus lapsen aiheuttamien vahinkojen varalta.

23 HOITOPALKKION MÄÄRÄYTYMINEN Hoitopalkkion määrään vaikuttaa lapsen hoitoisuuden lisäksi se onko perhehoitaja työssä vai jääkö hän pääasiallisesti hoitamaan lasta kotiin. 1. Työssä olevat perhehoitajat 686,25 /kk 2. Kotona olevat perhehoitajat (lapsi 0-2 v.) 1143,36 /kk, Kelan etuudet esim. vanhempainraha ja lapsen kotihoidontuki eivät koske perhehoitajia, joiden kotiin sijoitetaan lapsi maksulliseen perhehoitoon. Tämä on huomioitu hoitopalkkion määrässä. 3. Kotona olevat perhehoitajat (lapsi 3-17 v.) 866,42 /kk Kotona olevan perhehoitajan palkkio maksetaan, kun perhehoitaja hoitaa lasta kotona ja, jos lapsi ei ole kokopäivähoidossa päiväkodissa. HOITOPALKKION KOROTTAMINEN Palkkiota voidaan korottaa lapsen/ nuoren erityishoitoisuuden vuoksi. Lapsen hoitoisuus ja siihen perustuva korotus tarkistetaan vähintään vuosittain asiakassuunnitelmaneuvottelun yhteydessä. Perhehoitajien palkkiot ja kulukorvaukset Perushoitopalkkio 2. Hoitopalkkio 3. Hoitopalkkio 4. Hoitopalkkio /kk /kk /kk /kk Työssä olevat perhehoitajat Kotona oleva perhehoitaja, lapsi 0-2v 686,25 766,04 846,07 926, , , , ,47 2

24 Kotona oleva perhehoitaja, lapsi 3-17v. 914,68 994, , ,80 Nuori opiskelee toisella paikkakunnalla (alaikäinen) voimassa vähimmäismäärä oleva Jälkihuoltonuori, voimassa oleva +70 vähim vähim vähim- asuu perheessä vähimmäismäärä mäismäärään mäismäärään mäismäärään Jälkihuoltonuori, asuu itsenäisesti 285, Vähimmäismäärä 686,25 Lyhytaikainen perhehoito, tukiperhe Tukihenkilö 40 /vrk 50 /vrk 60 /vrk 25 /kerta Käynnistämiskorvauksen enimmäismäärä 2916,43 v HOITOPALKKIOIDEN MÄÄRÄÄ TARKISTETAAN SEURAAVIN PERIAATTEIN: 1. Perushoitopalkkio Perushoitopalkkio maksetaan perhehoitajalle niissä tilanteissa, joissa lapsen hoito edellyttää tavanomaista huolenpitoa. Lapsen kasvuun liittyvät normaalit kehityskriisien aiheuttamat ongelmat eivät ole perusteita hoitopalkkion korottamiseen. 3

25 2. Hoitopalkkio Lapselle on myönnetty Kelan vammaistuki TAI lapsen hoidosta, huolenpidosta ja kuntoutuksesta aiheutuu tavanomaista suurempaa, säännöllistä rasitusta ja sidonnaisuutta. Lapsi tarvitsee vastaaviin samanikäisiin verrattuna enemmän päivittäistä huolenpitoa ja valvontaa tai säännöllisiä, vähintään viikoittaisia hoito- ja kuntoutustoimenpiteitä. Tarvittaessa voidaan pyytää asiantuntijalausuntoa, mikäli lapselle ei myönnetä Kelan vammaistukea. 3. Hoitopalkkio Lapselle on myönnetty Kelan korotettu vammaistuki TAI lapsen hoito, huolenpito ja kuntoutus edellyttävät päivittäin aikaa vievää ja lapsen ikäkauteen kuulumatonta tukea, opastusta ja valvontaa arjen toiminnoissa. Lapsella voi olla vaikeuksia useilla eri toimintakykyalueilla. Kodin ulkopuolisen terapian lisäksi lapsi tarvitsee kotona tukea ja opastusta. Tarvittaessa voidaan pyytää asiantuntijalausuntoa, mikäli lapselle ei myönnetä Kelan korotettua vammaistukea. 4. Hoitopalkkio Lapselle on myönnetty Kelan ylin vammaistuki TAI lapsi on lähes yhtämittaisen hoidon ja huolenpidon tarpeessa. Lapsi tarvitsee jatkuvaa valvontaa ja ohjausta sairautensa tai huomattavan levottomuuden, aggressiivisuuden, karkailevuuden tai tuhoavan käyttäytymisen takia. Tarvittaessa voidaan pyytää asiantuntijalausuntoa, mikäli lapselle ei myönnetä Kelan korotettua vammaistukea. Hoitopalkkiota tarkastetaan, mikäli kriteerit, joilla hoitopalkkio on määrittynyt, eivät enää pidä paikkaansa. Palkkio tarkistetaan jommankumman sopijapuolen sitä pyytäessä, Kelan vammaistuen tarkistuksen yhteydessä tai vähintään kerran vuodessa (indeksikorotus tulee kulloinkin voimassa olevien ohjeistusten mukaisesti) sekä perhehoitajan olosuhteiden muuttuessa. Korotettu hoitopalkkio maksetaan takautuvasti Kelan tekemän vammaistuen päätöksen mukaisesti. Alle 3-vuotiaan lapsen hoitopalkkion edellytyksenä on, että sijaisvanhempi on kotona hoitamassa lasta. Vaikeahoitoisuuden sosiaaliset ja kasvatukselliset perusteet voi arvioida myös sosiaalityöntekijä yhdessä lastensuojelun tiimin kanssa kuullen tarvittaessa muita 4

26 kasvatuksen asiantuntijoita. Perusteena voi olla myös biologisten vanhempien vaikeudet, jotka heijastuvat voimakkaina sijaisperheen elämään. Vaikeahoitoisuus vammaisuuden tai sairauden perusteella edellyttää Kelan myöntämää hoitotukea. KULUKORVAUKSEN MÄÄRÄYTYMINEN Kulukorvauksen tarkoituksena on korvata perhehoidossa olevan lapsen/ nuoren ravinnosta, asumisesta, tavanomaisista harrastuksista, henkilökohtaisista tarpeista ja muusta elatuksesta aiheutuvat tavanomaiset menot sekä terveydenhuollon kustannukset (tk-maksut, pkl-maksut, lääkkeet), joita muun lainsäädännön nojalla ei korvata. Kulukorvaus sisältää lapsen ja nuoren käyttövarat. 15- vuotta täyttäneelle lapselle tulee perhehoitajan antaa käyttövaroina 1/3 kulloinkin voimassa olevan elatustuen määrästä. Esim. v elatustuen määrä on 155,17 /kk josta käyttövaran osuus siis 51,72 /kk vuotiaalle lapselle perhehoitaja maksaa ns. taskurahaa 30 /kk. Elatustuen määrän voi tarkistaa lapsen asioista vastaavalta sosiaalityöntekijältä aina vuoden alussa. Lapsen ja perhehoitajan tutustuessa toisiinsa tutustumisvaiheen matkoista maksetaan sijaisperheelle kulloinkin voimassa olevan Kelan taksan mukaisesti (v snt/km). Matkoista ilmoitetaan vastaavalle sosiaalityöntekijälle matkalaskulomakkeella. Lapsesta maksetaan tutustumispäiviltä (mikäli käy sijaisperheessä) sama korvaus kuin tukiperheelle. Sosiaalitoimi maksaa sijoitetun lapsen päivähoitomaksut. Mikäli perhehoitajalle tulee asiakasmaksua päivähoidosta, se maksetaan sosiaalitoimen kautta. Lapsen tai nuoren pitkäaikaisen, yli kuukauden kestävän laitoshoidon ajalta maksettava kulukorvauksen määrä tarkistetaan tapauskohtaisesti. Kulukorvaukset Ikä Kulukorvauksen määrä 0 9 vuotiaat 492, vuotiaat 602, vuotiaat 711,61 5

27 Jälkihuolto vuotiaat 410,66 (vähimmäismäärä) 164,21 (asuu itsenäisesti) Nuorella omia säännöllisiä tuloja -- Vähimmäismäärä 410,66 Lyhytaikainen tukiperhe perhehoito, 27,36 /vrk KUN NUORI MUUTTAA OPISKELEMAAN TOISELLE PAIKKAKUNNALLE (ALAIKÄINEN) Jos nuori muuttaa esim. toiselle paikkakunnalle opiskelemaan peruskoulun jälkeen maksetaan perhehoitajalle hoitopalkkiona kulloinkin voimassa oleva hoitopalkkion vähimmäismäärä. Kulukorvaus voidaan lakkauttaa kokonaan tai mikäli perhehoitajan kanssa on sovittu, että nuori esim. käy viikonloppuisin sijaisperheessä, nuoreen pidetään yhteyttä, perhehoitaja huolehtii lapsen perustarpeista (vaatetus, harrastusvälineet, terveydenhuoltokulut, matkakulut opiskelupaikkakunnalle jne.), maksetaan hänelle kulukorvaus vähimmäismäärän mukaisesti. YKSILÖLLISISTÄ TARPEISTA JOHTUVA TERAPIA JA TERVEYDENHUOLTO Sijaishuollossa olevan lapsen/ nuoren yksilöllisistä tarpeista johtuvan terapian ja terveydenhuollon tarve arvioidaan ja toteutetaan lapsen oleskelupaikkakunnan julkisten terveydenhuoltopalveluiden kautta. Sijoituspaikkakunta perii kustannukset jälkikäteen Sodankylän kunnalta. 6

28 NORMAALIN KULUKORVAUKSEN LISÄKSI KORVATAAN Kouluikäisen lapsen harrastuksiin myönnetään 250 euroa (sisältää myös harrastuksiin liittyvät matkat) ja alle kouluikäiselle lapselle 100 /vuosi/lapsi vuosittain selvitysten perusteella. Koululiikunnan edellyttämien urheiluvälineiden ja polkupyörän hankkimiseen pyydetään sosiaalityöntekijältä maksusitoumus tai sovitaan etukäteen hankinnoista kuitteja vastaan. Perhehoidossa olevan lapsen/ nuoren silmälasit huomioidaan erikseen normaalin kulukorvauksen lisäksi. Joissakin tilanteissa lapsen silmälaseihin on myös mahdollista saada maksusitoumus Lapin sairaanhoitopiirin kautta. Yleensä silmälääkäri informoi asiasta käynnin yhteydessä, epäselvissä tapauksissa sairaanhoitopiirin maksusitoumuksesta voi kysyä suoraan sairaalan sosiaalityöntekijältä. Matkakorvauksena perhehoitajille voidaan maksaa oman auton käytöstä kulloinkin voimassa oleva Kelan taksan mukainen korvaus sen mukaan mitä asiakassuunnitelmassa on erikseen sovittu korvattavaksi. Normaalit päivittäiset kuljetukset esim. päivähoitoon ja harrastuksiin sisältyvät kulukorvaukseen eikä näitä matkoja erikseen korvata. Erikseen korvattavia matkakuluja voivat olla esim. lapsen vieminen tapaamisiin. Lomanvietosta aiheutuviin kuluihin voidaan erikseen myöntää vuosittain max. 250 /vuosi. Korvauksista lomanviettokuluihin sovitaan etukäteen lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän kanssa. Kuluista toimitetaan kuitit sosiaalityöntekijälle. Asiakassuunnitelmassa sovituista erillishankinnoista tulee esittää kuitti tai lasku mahdollisimman pian, viimeistään kuukauden sisällä hankinnasta. Kelan hoitotuki lapsesta maksetaan perhehoitajalle. Kelan hoitotuella perhehoitaja kattaa matkakustannukset omalla autolla, taksilla, julkisilla kulkuneuvoilla, lääkkeet, terapiakäynnit yms. vastaavat kustannukset. Mikäli menot ylittävät hoitotuen, korvataan ylittävät kulut kuitteja tai muuta luotettavaa selvitystä vastaan perhehoitajalle. Lapsilisä maksetaan perhehoitajalle. Lapsesta maksetaan lapsilisä Kelan kautta perheelle sijoitusta seuraavan kuukauden alusta alkaen. Lapsilisä porrastetaan perhehoitajien omien ja mahdollisesti muiden perheeseen sijoitettujen lasten kanssa. Sosiaalitoimen kautta ilmoitetaan Kelalle, että lapsilisä maksetaan perhehoitajalle. Suomessa asuvasta lapsesta maksetaan lapsilisää, kunnes hän täyttää 17 vuotta. Lapsilisän porrastus määräytyy niiden lasten lukumäärän mukaan, joista henkilö on oikeutettu 7

29 nostamaan lapsilisää. Esimerkiksi jos 15 vuotta täyttänyt lapsi nostaa itse lapsilisänsä, hän ei vaikuta korottavasti perheen muista lapsista maksettavaan lapsilisään. Lapsilisä on verotonta tuloa. HOITOPALKKIO JA KULUKORVAUS JÄLKIHUOLLON AJALTA Jälkihuollossa olevasta nuoresta maksetaan hoitopalkkiona kulloinkin voimassa olevan hoitopalkkion vähimmäismäärä, mikäli perhehoitaja tosiasiallisesti huolehtii nuoresta kotonaan. Kulukorvaus maksetaan näissä tilanteissa myös vähimmäismäärän mukaisesti. Hoitopalkkiota voidaan jälkihuoltonuoren osalta korottaa aikaisemmin mainittujen perusteiden mukaan (vaikeahoitoisuus, Kelan hoitotuki). Kun nuori muuttaa omaan asuntoon, voidaan hoitopalkkiota ja kulukorvausta maksaa itsenäistymisen tukemiseen asiakassuunnitelmassa sovitulle ajalle tai aina jälkihuollon päättymiseen saakka. Jälkihuollossa olevan nuoren ei tarvitse ottaa opiskelujaan varten opintolainaa. Opintoraha tulee hakea normaalisti. Tarvittaessa nuori on oikeutettu saamaan toimeentulotukea tai muuta taloudellista tukea opintoihinsa. Sijoituksen ajalta nuorelle kertyy itsenäistymisvaroja. Itsenäistymisvarat kertyvät sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain 14 :ssä tarkoitetuista tuloista, korvauksista ja saamisista (ei kuitenkaan lapsilisistä). Sosiaalitoimi varaa kuukausittain em. tuloista 40% nuoren itsenäistymistä varten. Nämä varat maksetaan nuorelle jälkihuollon aikana sosiaalitoimen kautta asiakassuunnitelman mukaisesti. Mikäli jälkihuoltovaroja ei ole kertynyt, sosiaalitoimi maksaa nuorelle jälkihuollon aikana itsenäistymisvaroja harkinnan mukaan korkeintaan Tämä summa sisältää myös mahdollisen autokoulun korvaukset; erillistä autokoulurahaa ei myönnetä. Auto- ja kuljetusalalle liittyvien ammatillisten suunnitelmien takia nuorelle voidaan harkinnanvaraisesti korvata 50% autokoulukuluista. Tuolloinkin selvitetään vanhempien mahdollisuudet osallistua kustannuksiin. Itsenäistymisvarat käytetään oman asunnon hankintoihin yms. Varoja ei käytetä vuokravakuuteen eikä opiskelumenoihin. Jos nuori saa työmarkkinatukea, työttömyyskorvausta, palkkatuloa tai muuta säännöllistä tuloa (ei opintorahaa), kulukorvausta ei makseta perhehoitajalle lainkaan. Kesätyötulot eivät vaikuta kulukorvauksen määrään. Nuoren kanssa on hyvä tehdä suunnitelma siitä, mihin nuori tulonsa käyttää. 8

30 Hoitopalkkion ja kulukorvauksen maksun perusteet tarkistetaan asiakassuunnitelmaneuvottelun yhteydessä vähintään vuosittain. Mikäli nuoren tilanteessa tapahtuu muutos ennen sovittua asiakassuunnitelman tarkistusta, tulee perhehoitajan informoida asiasta sosiaalityöntekijää/jälkihuollon ohjaajaa, jotta tilanne voidaan tarkistaa välittömästi. PERHEHOITAJAN TYÖNOHJAUS JA TÄYDENNYSKOULUTUS Ensisijaisen tuki perhehoitajille organisoituu sosiaalityöntekijän kautta. Perhehoitajalla on oikeus osallistua työnohjaukseen ja osallistumisvelvollisuus sovittuihin täydennyskoulutuksiin sekä kunnan järjestämiin perhehoitajien koulutuksellisiin tapaamisiin. Työnohjauksesta sovitaan lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän kanssa. Kunnan alueella asuville perhehoitajille järjestetään työnohjaus ensisijaisesti perheneuvolan kautta. Tarvittavasta täydennyskoulutuksesta sovitaan lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän kanssa etukäteen. Koulutukseen osallistumisesta korvataan osallistumismaksu, matkakulut julkisen kulkuneuvon mukaan tai oman auton käytön korvaus Kelan taksan mukaan, kohtuulliset majoituskulut sekä lapsenhoitokustannukset. Pyrkimyksenä on, että perhehoitaja voi osallistua kerran vuodessa täydennyskoulutukseen. PERHEHOITAJAN VAPAAN KORVAUS Perhehoitajalla on oikeus vapaaseen, jonka pituus on yksi arkipäivä kutakin sellaista kalenterikuukautta kohden, jona hän on toiminut toimeksiantosopimuksen perusteella vähintään 14 vrk perhehoitajana. Ellei perhehoitaja pidä lainkaan lakisääteisiä vapaitaan lomapäivinä, maksetaan vapaan korvauksena vuosittain ylimääräinen kulukorvaus kesäkuun maksun yhteydessä. Sosiaalityöntekijä tekee päätöksen lomakorvauksen maksamisesta. Perhehoitaja järjestää lapsen hoidon itse vapaapäivien ajalta. Mahdollisista kustannuksista on sovittava etukäteen lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän kanssa. 9

ESITYS OULUNKAAREN KUNTAYHTYMÄN PERHEHOIDON PALKKIOISTA JA KORVAUKSISTA

ESITYS OULUNKAAREN KUNTAYHTYMÄN PERHEHOIDON PALKKIOISTA JA KORVAUKSISTA ESITYS OULUNKAAREN KUNTAYHTYMÄN PERHEHOIDON PALKKIOISTA JA KORVAUKSISTA Oulunkaaren kuntayhtymän lastensuojelun strategisena tavoitteena on tehostaa ja lisätä perhehoidon osuutta lastensuojelun sijaishoidossa.

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 8 22.01.2015. Lastensuojelun perhehoidon palkkiot ja korvaukset vuonna 2015 752/05.09.00/2014

Sosiaalilautakunta 8 22.01.2015. Lastensuojelun perhehoidon palkkiot ja korvaukset vuonna 2015 752/05.09.00/2014 Sosiaalilautakunta 8 22.01.2015 Lastensuojelun perhehoidon palkkiot ja korvaukset vuonna 2015 752/05.09.00/2014 SOSLA 8 Perhehoitoa toteutetaan sosiaalihuoltolain 17 :n mukaisena kunnan järjestämän sosiaalipalveluna

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(7) Sisällys Lastensuojeluasian vireilletulo...3 Arvio toimenpiteiden tarpeesta...4 Kiireelliset lastensuojelutoimenpiteet...4 Lastensuojelutarpeen selvitys...5 Avohuollon tukitoimet...5 Huostaanotto

Lisätiedot

Perhehoitajalle suoritettava hoitopalkkio, kulukorvaus ja käynnistämiskorvaus sekä erityismaksuluokat 1.1.2014 lukien. Kriteerit

Perhehoitajalle suoritettava hoitopalkkio, kulukorvaus ja käynnistämiskorvaus sekä erityismaksuluokat 1.1.2014 lukien. Kriteerit LASTEN JA NUORTEN PERHEHOITO Perhehoitajalle suoritettava hoitopalkkio, kulukorvaus ja käynnistämiskorvaus sekä erityismaksuluokat 2014 lukien. HOITOPALKKIO Peruste: Perhehoitajalaki 3.12006/ 948 Hoitopalkkion

Lisätiedot

1(6) Sosiaalilautakunta 7.2.2012 4 LASTENSUOJELUN AVO- JA SIJAISHUOLLON OHJEET. 1. Hoitopalkkio

1(6) Sosiaalilautakunta 7.2.2012 4 LASTENSUOJELUN AVO- JA SIJAISHUOLLON OHJEET. 1. Hoitopalkkio 1(6) Sosiaalilautakunta 7.2.2012 4 LASTENSUOJELUN AVO- JA SIJAISHUOLLON OHJEET 1. Hoitopalkkio 1.1.2012 voimaan tulleen perhehoitajalain muutosten mukaisesti perhehoidossa maksettavan hoitopalkkion määrä

Lisätiedot

Perhehoitajalle suoritettava hoitopalkkio, kulukorvaus ja käynnistämiskorvaus sekä erityismaksuluokat 1.3.2014 lukien. Kriteerit. perushoitopalkkioon

Perhehoitajalle suoritettava hoitopalkkio, kulukorvaus ja käynnistämiskorvaus sekä erityismaksuluokat 1.3.2014 lukien. Kriteerit. perushoitopalkkioon LASTEN JA NUORTEN PERHEHOITO Perhehoitajalle suoritettava hoitopalkkio, kulukorvaus ja käynnistämiskorvaus sekä erityismaksuluokat 3.2014 lukien. HOITOPALKKIO Peruste: Perhehoitajalaki 3.12006/ 948 Hoitopalkkion

Lisätiedot

Perhehoitajalle suoritettava hoitopalkkio, kulukorvaus ja käynnistämiskorvaus sekä erityismaksuluokat 1.1.2015 lukien. Kriteerit

Perhehoitajalle suoritettava hoitopalkkio, kulukorvaus ja käynnistämiskorvaus sekä erityismaksuluokat 1.1.2015 lukien. Kriteerit LASTEN JA NUORTEN PERHEHOITO Perhehoitajalle suoritettava hoitopalkkio, kulukorvaus ja käynnistämiskorvaus sekä erityismaksuluokat 2015 lukien. HOITOPALKKIO Peruste: Perhehoitajalaki 3.12006/ 948 Hoitopalkkion

Lisätiedot

Lastensuojelu Suomessa

Lastensuojelu Suomessa Lastensuojelu Suomessa 16.6.2010 Lastensuojelu 2008 Lastensuojelun sosiaalityön asiakkaana ja avohuollollisten tukitoimien piirissä oli yhteensä yli 67 000 lasta ja nuorta vuonna 2008. Suomessa ei tilastoida,

Lisätiedot

POHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPALVELU- LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ PERHESOSIAALITYÖ

POHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPALVELU- LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ PERHESOSIAALITYÖ POHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPALVELU- LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ PERHESOSIAALITYÖ PERHESOSIAALITYÖN TOIMIPISTEET: Lastensuojelun palvelut: Peruspalvelukeskus Virastotalo, Kuninkaanlähteenkatu 8, 38700 Kankaanpää,

Lisätiedot

Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja

Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja Laatuperiaatteita Lapsen huolenpidosta ja kasvatuksesta ovat vastuussa lapsen vanhemmat ja muut huoltajat. Tähän tehtävään heillä on oikeus saada apua ja tukea

Lisätiedot

Valmistelu: Johtava sosiaalityöntekijä Juha Kähkönen, p. 050-3168 819

Valmistelu: Johtava sosiaalityöntekijä Juha Kähkönen, p. 050-3168 819 Sosiaali- ja terveyslautakunta 38 06.05.2014 LASTENSUOJELUN PERHEHOIDON PALKKIOT JA KULUKORVAUKSET 118/302/2014 SOSTERV 38 Valmistelu: Johtava sosiaalityöntekijä Juha Kähkönen, p. 050-3168 819 Lastensuojelun

Lisätiedot

LASTENSUOJELUN SOVELTAMIS- OHJEET

LASTENSUOJELUN SOVELTAMIS- OHJEET SODANKYLÄN KUNTA SOSIAALIPALVELUT Vilkas, viihtyisä, kehittyvä Lapin tähtikunta LASTENSUOJELUN SOVELTAMIS- OHJEET Hyväksytty: Perusturvaltk 30.1.2017 Voimaan 1.2.2017 alkaen Sisällysluettelo 1 JOHDANTO...

Lisätiedot

LASTENSUOJELU LOIMAALLA ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ SEKÄ SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISET PALVELUT - AVO- JA SIJAISHUOLTO - JÄLKIHUOLTO

LASTENSUOJELU LOIMAALLA ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ SEKÄ SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISET PALVELUT - AVO- JA SIJAISHUOLTO - JÄLKIHUOLTO LASTENSUOJELU LOIMAALLA 2017 - ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ SEKÄ SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISET PALVELUT - AVO- JA SIJAISHUOLTO - JÄLKIHUOLTO ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ - Jo peruspalveluissa tulisi tehdä valtaosa ennaltaehkäisevästä

Lisätiedot

Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön kriteerit 2015

Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön kriteerit 2015 Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön kriteerit 2015 Sisällys 1.LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELU... 2 1.1 Lapsiperheiden kotipalvelun sisältö... 3 1.2 Lapsiperheiden kotipalvelun aloittaminen... 3 1.3 Lapsiperheiden

Lisätiedot

Lastensuojelun perhehoito

Lastensuojelun perhehoito Lastensuojelun perhehoito 12.12.2012 Perhehoidon lakimuutoksia 1.1.2012 Perhehoidon ensisijaisuus (Lsl 50 ) Ennakkovalmennus pakollinen (Perhehoitajalaki 1 ) Sijaishoitaja (Perhehoitajalaki 6 a ) Vastuutyöntekijän

Lisätiedot

Lastensuojelu koulunkäynnin tukena

Lastensuojelu koulunkäynnin tukena Lastensuojelu koulunkäynnin tukena Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät 2012 Kehittämispäällikkö Mikko Oranen Lasten, nuorten ja perheiden palvelut -yksikkö Mitä lastensuojelu on? Lasten hyvinvoinnin

Lisätiedot

SOINTU AIKUISEN PALVELUTARPEEN ARVIOINNIN PROSESSI

SOINTU AIKUISEN PALVELUTARPEEN ARVIOINNIN PROSESSI SOINTU AIKUISEN PALVELUTARPEEN ARVIOINNIN PROSESSI Salon kaupunki / Sosiaalityön palvelut Versio 1.1 Tehdaskatu 2 Päivämäärä: 14.8.2018 24100 SALO Laatija: Paula Markula puh. 02 7781/ Keskus Hyväksyjä:

Lisätiedot

Perhehoidon korvaukset v. 2015 Lasten ja nuorten perhehoito

Perhehoidon korvaukset v. 2015 Lasten ja nuorten perhehoito Perhehoidon korvaukset v. 2015 Lasten ja nuorten perhehoito Perhehoitomuoto Hoitopalkkio Kulukorvaus Pitkäaikainen perhehoito Perushoitopalkkio 1252 e/kk/lapsi 0 12v. 556 e/kk/lapsi 13 20 v. 686 e/kk/lapsi

Lisätiedot

Miten lasta ja perhettä tuetaan sosiaalihuollossa ja lastensuojelussa kun olen ilmaissut huoleni?

Miten lasta ja perhettä tuetaan sosiaalihuollossa ja lastensuojelussa kun olen ilmaissut huoleni? Miten lasta ja perhettä tuetaan sosiaalihuollossa ja lastensuojelussa kun olen ilmaissut huoleni? Helsingin sosiaali- ja kriisipäivystys Pia Mäkeläinen 7.3.2019 Lastensuojelu mediassa Mielenterveyspalvelut

Lisätiedot

TOIMEKSIANTOSUHTEINEN PERHEHOITO LAPSEN, NUOREN JA PERHEEN TUKENA. Maria Kuukkanen kehittämispäällikkö

TOIMEKSIANTOSUHTEINEN PERHEHOITO LAPSEN, NUOREN JA PERHEEN TUKENA. Maria Kuukkanen kehittämispäällikkö TOIMEKSIANTOSUHTEINEN PERHEHOITO LAPSEN, NUOREN JA PERHEEN TUKENA Maria Kuukkanen kehittämispäällikkö MITÄ PERHEHOITO ON? Perhehoito on henkilön hoidon, kasvatuksen ja muun ympärivuorokautisen huolenpidon

Lisätiedot

SIILINJÄRVEN KUNTA. Sosiaalihuoltolain mukaisen tukihenkilötoiminnan ja tukiperhetoiminnan perusteet ja ohjeet alkaen

SIILINJÄRVEN KUNTA. Sosiaalihuoltolain mukaisen tukihenkilötoiminnan ja tukiperhetoiminnan perusteet ja ohjeet alkaen SIILINJÄRVEN KUNTA Sosiaalihuoltolain mukaisen tukihenkilötoiminnan ja tukiperhetoiminnan perusteet ja ohjeet 1.6.2015 alkaen Sosiaali- ja terveyslautakunta 28.5.2015 Sisältö 1 Sosiaalihuoltolain mukainen

Lisätiedot

Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut

Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut Lastensuojelun perusta Vanhemmat ovat ensisijaisesti vastuussa lapsen huolenpidosta ja kasvatuksesta. Tähän tehtävään heillä on oikeus saada apua yhteiskunnalta.

Lisätiedot

Perhehoitolaki 263/2015

Perhehoitolaki 263/2015 Perhehoitolaki 263/2015 10.9.2015 Valtakunnalliset erityishuoltopäivät Maria Porko Keskeinen sisältö Perhehoitoa koskevat säännökset yhteen lakiin Perhehoitoa mahdollista antaa perhehoidossa olevan kotona

Lisätiedot

4.3.2015 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISTEN LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖN JA KOTIPALVELUN

4.3.2015 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISTEN LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖN JA KOTIPALVELUN 4.3.2015 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISTEN LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖN JA KOTIPALVELUN PALVELUKRITEERIT 1. Mitä on lapsiperheiden kotipalvelu ja perhetyö? Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön tavoitteena on

Lisätiedot

Lakiuudistukset 1.4.2015 - Asiakkaiden oikeus palvelujen saantiin

Lakiuudistukset 1.4.2015 - Asiakkaiden oikeus palvelujen saantiin Lakiuudistukset 1.4.2015 - Asiakkaiden oikeus palvelujen saantiin Lapsilähtöisyys rikosseuraamusalalla Mikkeli 19.11.2015 Päivi Sinko, Helsingin yliopisto, Koulutus- ja kehittämispalvelut paivi.sinko@helsinki.fi

Lisätiedot

Sosiaalihuoltolaki uudistuu. Mikä muuttuu lastensuojelussa?

Sosiaalihuoltolaki uudistuu. Mikä muuttuu lastensuojelussa? Sosiaalihuoltolaki uudistuu Mikä muuttuu lastensuojelussa? VALTAKUNNALLISET LASTENSUOJELUPÄIVÄT HÄMEENLINNA 1.10.2014 Lotta Hämeen-Anttila Valmisteluvaiheet Sosiaalihuollon lainsäädännön uudistamistyöryhmä:

Lisätiedot

Lastensuojelun asiakkaana Suomessa

Lastensuojelun asiakkaana Suomessa Lastensuojelun asiakkaana Suomessa 16.6.2010 Uusi lastensuojelulaki 2008 lähtökohtana vanhempien ensisijainen vastuu lapsen hyvinvoinnista tavoitteena auttaa perheitä mahdollisimman aikaisessa vaiheessa

Lisätiedot

TUUSULAN KUNNAN SÄÄDÖSKOKOELMA SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN TOIMINTASÄÄNTÖ

TUUSULAN KUNNAN SÄÄDÖSKOKOELMA SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN TOIMINTASÄÄNTÖ TUUSULAN KUNNAN SÄÄDÖSKOKOELMA SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN TOIMINTASÄÄNTÖ Sosiaali- ja terveyslautakunta 9.12.2015 94 Voimaantulo 1.1.2016 Sisällysluettelo I LUKU... 2 1 Toimintasääntö... 2 II LUKU...

Lisätiedot

Sosiaalihuoltolain mukainen palvelutarpeen arviointi

Sosiaalihuoltolain mukainen palvelutarpeen arviointi Sosiaalihuoltolain mukainen palvelutarpeen arviointi Perhekeskustyöpaja 23.11.2017 Leena Normia-Ahlsten 27.11.2017 1 Lähtökohdat Palvelujen piiriin voi hakeutua itse halutessaan, ei edellytetä ilmoitusta

Lisätiedot

PERUSTURVALAUTAKUNNAN DELEGOINTISÄÄNTÖ

PERUSTURVALAUTAKUNNAN DELEGOINTISÄÄNTÖ PERUSTURVALAUTAKUNNAN DELEGOINTISÄÄNTÖ Perusturvalautakunta 21.4.2015 45 Korvaa 18.6.2013 80 vahvistetun delegointisäännön Keuruun kaupunki 2 Perusturvalautakunnan toimialan delegointi / lastensuojelun

Lisätiedot

Uusi lastensuojelulaki

Uusi lastensuojelulaki 1 Uusi lastensuojelulaki, STM 2 Valmisteluvaiheet Lastensuojelulain kokonaisuudistustyöryhmä 5.1.2005 31.3.2006 Asiantuntijoiden kuuleminen keväällä 2005 Lastensuojelun kehittämisohjelman kehittämisehdotukset

Lisätiedot

Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä

Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä Auta lasta ajoissa- moniammatillisessa yhteistyössä 14.1.2016 Alkoholi, perhe- ja lähisuhdeväkivalta lapsiperheiden palvelut tunnistamisen ja puuttumisen

Lisätiedot

Sosiaalipalvelut. Muutosehdotukset: Voimassaolevien delegointipäätösten mukaan:

Sosiaalipalvelut. Muutosehdotukset: Voimassaolevien delegointipäätösten mukaan: Kirkkonummen kunta Perusturva Esitys perusturvalautakunnan toimivallan siirtämisestä perusturvan viranhaltijoille: Voimassaolevien delegointipäätösten mukaan: Muutosehdotukset: Sosiaalipalvelut Sosiaalipalveluiden

Lisätiedot

Sosiaalipalveluiden organisaation uudistus ja asiakassegmentointi

Sosiaalipalveluiden organisaation uudistus ja asiakassegmentointi Sosiaalipalveluiden organisaation uudistus ja asiakassegmentointi Salon kaupunki Sosiaalipalveluiden organisaatio 2017 Aikuis- ja vammaissosiaalityö Väestöpohja: Noin 53 000 Vammaissosiaalityö Aikuissosiaalityö

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI HELMI PERHETYÖ

SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI HELMI PERHETYÖ SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI HELMI PERHETYÖ 1 MITÄ PERHETYÖ ON? Perhetyön tarkoituksena on tukea perheiden omaa selviytymistä erilaisissa elämäntilanteissa ja ennaltaehkäistä perheiden ongelmatilanteita.

Lisätiedot

Tätä ohjeistusta sovelletaan sopimusten tarkistamisen yhteydessä ja jatkossa laadittaessa uusia sopimuksia laadittaessa.

Tätä ohjeistusta sovelletaan sopimusten tarkistamisen yhteydessä ja jatkossa laadittaessa uusia sopimuksia laadittaessa. 2296/05.09.00/2015 LASTENSUOJELUN PERHEHOIDON OHJE Yleistä: Pääpiirteissään Salon kaupungin lastensuojelussa noudatetaan Varsinais-Suomen sijaishuoltoyksikön (Sihu) ohjeistusta, joka vahvistetaan vuosittain

Lisätiedot

Kuuden suurimman kaupungin lastensuojelun palvelujen ja kustannusten vertailu vuonna 2017 (päivitetty )

Kuuden suurimman kaupungin lastensuojelun palvelujen ja kustannusten vertailu vuonna 2017 (päivitetty ) Kuuden suurimman kaupungin lastensuojelun palvelujen ja kustannusten vertailu vuonna (päivitetty 8.6.2018) Lastensuojeluasian vireille tulo kuutoskaupungeissa vuonna Lastensuojeluilmoitukset 16 311 7 879

Lisätiedot

Kunnanhallitus PERHEHOIDON JA TUKIPERHEIDEN HOITOPALKKIOT SEKÄ KULU- JA KÄYNNISTÄMISKORVAUKSET VUODELLE 2017

Kunnanhallitus PERHEHOIDON JA TUKIPERHEIDEN HOITOPALKKIOT SEKÄ KULU- JA KÄYNNISTÄMISKORVAUKSET VUODELLE 2017 Kunnanhallitus 316 12.12.2016 PERHEHOIDON JA TUKIPERHEIDEN HOITOPALKKIOT SEKÄ KULU- JA KÄYNNISTÄMISKORVAUKSET VUODELLE 2017 Kunnanhallitus 12.12.2016 316 Perhehoitopalkkion määrä on tarkistettava kalenterivuosittain

Lisätiedot

LASTENSUOJELUN LAATUPÄIVÄT. Lotta Silvennoinen

LASTENSUOJELUN LAATUPÄIVÄT. Lotta Silvennoinen LASTENSUOJELUN LAATUPÄIVÄT Järvenpää 30.9.2010 Lotta Silvennoinen Auttavatko kansalliset laatusuositukset kuntaa varmistamaan laadukkaan ja vaikuttavan lastensuojelutyön? Vaikuttavan työn edellytykset

Lisätiedot

LASTENSUOJELUN PERHEHOIDON OHJEISTUS

LASTENSUOJELUN PERHEHOIDON OHJEISTUS LASTENSUOJELUN PERHEHOIDON OHJEISTUS LASTENSUOJELUN PERHEHOIDON PALKKIOT JA KUSTANNUSTEN KORVAAMINEN VUONNA 2014 1. HOITOPALKKIO Perhehoitajalain (312/1992) 2 :n mukainen hoitopalkkion vähimmäismäärä nousi

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET SIJAISHUOLLON PÄIVÄT 4.-6.10.2011. Sijaishuollon ajankohtaiset muutokset ja haasteet lainsäädännön näkökulmasta

VALTAKUNNALLISET SIJAISHUOLLON PÄIVÄT 4.-6.10.2011. Sijaishuollon ajankohtaiset muutokset ja haasteet lainsäädännön näkökulmasta VALTAKUNNALLISET SIJAISHUOLLON PÄIVÄT 4.-6.10.2011 Sijaishuollon ajankohtaiset muutokset ja haasteet lainsäädännön näkökulmasta Lotta Hämeen-Anttila Neuvotteleva virkamies, STM Lastensuojelua ja perhehoitoa

Lisätiedot

(Tässä ohjeessa kunta tarkoittaa Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymää)

(Tässä ohjeessa kunta tarkoittaa Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymää) 1 OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.1.2015 alkaen (Tässä ohjeessa kunta tarkoittaa Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymää) 1. Omaishoidon tuen perusteet Laki omaishoidon tuesta (937/ 2005) Asiakasmaksulaki

Lisätiedot

LASTENSUOJELUN LAKIKINKERIT IV

LASTENSUOJELUN LAKIKINKERIT IV LASTENSUOJELUN LAKIKINKERIT IV 1 (8) JYVÄSKYLÄ 30.10.2008 Tiina Hyvärinen Hämeenlinnan hallinto-oikeus - Huostaanottoa ja sijaishuoltoon sijoittamista koskevat hakemukset ja niiden liitteet - Väliaikaiset

Lisätiedot

Perhehoitajille maksettavat hoitopalkkio, kulukorvaus ja käynnistämiskorvaus 1.1.2015 alkaen. 45,43 / kerta Kestoltaan < 10h/vrk

Perhehoitajille maksettavat hoitopalkkio, kulukorvaus ja käynnistämiskorvaus 1.1.2015 alkaen. 45,43 / kerta Kestoltaan < 10h/vrk 1 IKÄIHMISTEN PERHEHOITO Perhehoitajille maksettavat hoitopalkkio, kulukorvaus ja käynnistämiskorvaus 1.1.2015 alkaen. HOITOPALKKIO Peruste: Perhehoitajalaki 3.11.2006/ 948 Vähimmäiskulukorvaus 1.1.2015

Lisätiedot

Lastensuojelun perhehoidon palkkiot ja kulukorvaukset

Lastensuojelun perhehoidon palkkiot ja kulukorvaukset Perusturvalautakunta 136 16.12.2015 Lastensuojelun perhehoidon palkkiot ja kulukorvaukset 1017/31.310/2015 Perusturvalautakunta 136 Yleistä perhehoidosta Perhehoito on henkilön hoidon, kasvatuksen tai

Lisätiedot

Lastensuojelun perhehoidon sekä varhaisen tuen tukiperhe- ja tukihenkilötoiminnan. alkaen

Lastensuojelun perhehoidon sekä varhaisen tuen tukiperhe- ja tukihenkilötoiminnan. alkaen Lastensuojelun perhehoidon sekä varhaisen tuen tukiperhe- ja tukihenkilötoiminnan maksujen soveltamisohje alkaen 1.1.2017 1 Sisällysluettelo Kotkan sijaishuollossa maksettavat perhehoidon ja tukiperhe-

Lisätiedot

Lastensuojeluasioiden valmistelu hallinto-oikeuteen

Lastensuojeluasioiden valmistelu hallinto-oikeuteen 1 Lastensuojeluasioiden valmistelu hallinto-oikeuteen 20.5.2008 Lakimies Tuomas Möttönen Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveystoimi Johdon tukipalvelut - 2008 Hallinto-oikeuden toimivalta lastensuojeluasioissa

Lisätiedot

Loimaan. Perhepalvelut

Loimaan. Perhepalvelut Loimaan Perhepalvelut PERHEPALVELUT Loimaan perhepalvelujen työmuotoja ovat palvelutarpeen arviointi, lapsiperheiden kotipalvelu, perhetyö ja sosiaa- liohjaus. Perhepalveluihin kuuluvat myös tukihenkilö-

Lisätiedot

LASTENSUOJELUN LAATUPÄIVÄT. Kuopio 23.9.2010

LASTENSUOJELUN LAATUPÄIVÄT. Kuopio 23.9.2010 LASTENSUOJELUN LAATUPÄIVÄT Kuopio 23.9.2010 Lotta Silvennoinen Auttavatko kansalliset laatusuositukset kuntaa varmistamaan laadukkaan ja vaikuttavan lastensuojelutyön? 1 Vaikuttavan työn edellytykset lastensuojelussa

Lisätiedot

Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan

Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.1.2015 Mitä omaishoidon tuki on? Omaishoidon tuki on lakisääteinen sosiaalipalvelu, jonka järjestämisestä kunnan tulee huolehtia määrärahojensa puitteissa. Omaishoidon

Lisätiedot

UNIKOULU-NEUVOKAS (ShL 18 )

UNIKOULU-NEUVOKAS (ShL 18 ) UNIKOULU-NEUVOKAS (ShL 18 ) Lapsen ollessa vähintään 8 kk ja enintään 3 vuotta. Kun omat keinot vauvan/lapsen unirytmin löytymiseen eivät enää auta. Kun neuvolasta saatuja neuvoja on kokeiltu kotona. Mitä

Lisätiedot

Omaishoitajan vapaa sijaishoitaja toimeksiantosopimuksella. Taivalkoski

Omaishoitajan vapaa sijaishoitaja toimeksiantosopimuksella. Taivalkoski Omaishoitajan vapaa sijaishoitaja toimeksiantosopimuksella Taivalkoski 20.10.2015 Taivalkosken sosiaali- ja terveyspalvelut Hyväksytty 04.08.2015 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 2 1.1 Omaishoitajan vapaan

Lisätiedot

Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja

Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja 1 Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja 1 Uusi lastensuojelulaki 417/2007 tuo lastensuojelun koko palvelujärjestelmän yhteiseksi tehtäväksi

Lisätiedot

LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN KRITEERIT

LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN KRITEERIT Perusturva Lapsiperheiden kotipalvelu LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN KRITEERIT 2 Sisällys 1. Lapsiperheiden kotipalvelu... 3 1.1 Lapsiperheiden kotipalvelun sisältö... 3 1.2 Tilapäinen ja säännöllinen kotipalvelu...

Lisätiedot

Lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä antaa ensisijaisesti tuen perhehoitajalle.

Lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä antaa ensisijaisesti tuen perhehoitajalle. Perusturvalautakunta 10 15.02.2012 Perusturvalautakunta Yleistä perhehoidosta Perhehoitajalain 1 :n mukaan perhehoitajalla tarkoitetaan laissa henki löä, joka hoi don järjestämisestä vastaavan kunnan tai

Lisätiedot

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Koulutusmateriaali vapaaehtoisille SPR/ Päihdetyö / Kati Laitila Koulutuksen tavoite Edistää lasten ja nuorten turvallisuuden, terveyden, oikeuksien ja

Lisätiedot

Perusturvalautakunta LASTEN, VAMMAISTEN JA IKÄÄNTYNEIDEN PERHEHOIDON JA TUKIPERHETOIMINNAN KORVAUSPERUSTEET VUONNA /40.

Perusturvalautakunta LASTEN, VAMMAISTEN JA IKÄÄNTYNEIDEN PERHEHOIDON JA TUKIPERHETOIMINNAN KORVAUSPERUSTEET VUONNA /40. Perusturvalautakunta 5 08.01.2019 LASTEN, VAMMAISTEN JA IKÄÄNTYNEIDEN PERHEHOIDON JA TUKIPERHETOIMINNAN KORVAUSPERUSTEET VUONNA 2019 315/40.05/2018 PLTK 5 Perhehoito on hoidon tai muun osa- tai ympärivuorokautisen

Lisätiedot

Lapsiperheiden palvelut

Lapsiperheiden palvelut Lapsiperheiden palvelut Vaasa ja Pietarsaari Eeva Liukko Erityisasiantuntija Järjestelmät/Reformit Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 15.2.2019 1 SOSIAALIHUOLTOLAIN UUDISTAMINEN VUONNA 2015 LAPSIPERHEIDEN

Lisätiedot

1. Ratkaista toimialallaan kaupungille kuuluvat asiat, ellei niitä ole tällä johtosäännöllä määrätty sen alaisen viranhaltijan ratkaistavaksi.

1. Ratkaista toimialallaan kaupungille kuuluvat asiat, ellei niitä ole tällä johtosäännöllä määrätty sen alaisen viranhaltijan ratkaistavaksi. HEINOLAN KAUPUNKI KUNNALLINEN III/PER SÄÄNTÖKOKOELMA Sosiaali- ja terveystoimi Kaupunginvaltuuston 17.11.2008 hyväksymä Kaupunginvaltuuston 9.2.2009 hyväksymä muutos Kaupunginvaltuuston 11.5.2009 hyväksymä

Lisätiedot

Lastensuojeluilmoitus ja tahdonvastainen hoito. Päihdelääketieteen kurssi

Lastensuojeluilmoitus ja tahdonvastainen hoito. Päihdelääketieteen kurssi Lastensuojeluilmoitus ja tahdonvastainen hoito Päihdelääketieteen kurssi 13.11.2014 Esityksen sisältö Taustaa lyhyesti Lastensuojeluilmoitus ja ennakollinen lastensuojeluilmoitus Erityiskysymyksenä tahdonvastainen

Lisätiedot

Esityksemme sisältö ja tarkoitus:

Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Lyhyt esittely Vantaan Nuorten turvatalon sekä Vantaan kaupungin Viertolan vastaanottokodin toiminnasta. Osoittaa, että ennakoivaan, ennaltaehkäisevään lastensuojelutyöhön

Lisätiedot

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013 Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Päiväys Moniammatillinen yhteistyö Lasten ja perheiden

Lisätiedot

5 Lapsiperheiden kotipalvelun myöntämisperusteet ja asiakasmaksut 1.1.2016

5 Lapsiperheiden kotipalvelun myöntämisperusteet ja asiakasmaksut 1.1.2016 Sosiaali- ja terveyslautakunta 78 15.12.2015 Sosiaali- ja terveyslautakunta 5 26.01.2016 5 Lapsiperheiden kotipalvelun myöntämisperusteet ja asiakasmaksut 1.1.2016 SOSTER 78 Uusi sosiaalihuoltolaki (1301/22014)

Lisätiedot

Lastensuojelu tutuksi

Lastensuojelu tutuksi Lastensuojelu tutuksi Lastensuojelu tutuksi Johanna Mäkipelkola 21.10.2011 Lasten suojelun kokonaisuus (Taskinen 2010. 23) Lastensuojeluilmoitusten ja lasten lukumäärä maakunnittain ja ikäryhmittäin v.2010

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2014. 1302/2014 Laki. lastensuojelulain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2014

Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2014. 1302/2014 Laki. lastensuojelulain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2014 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2014 1302/2014 Laki lastensuojelulain muuttamisesta Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2014 Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan

Lisätiedot

Lastensuojelun jälkihuoltotyön prosessimalli itsenäistyville nuorille

Lastensuojelun jälkihuoltotyön prosessimalli itsenäistyville nuorille Lastensuojelun jälkihuoltotyön prosessimalli itsenäistyville nuorille 6. Kokonaisvaltainen tieto nuoren elämänvaiheista 5. Jälkihuollon arvionti 1. Nuorelle oikeus jälkihuoltoon 2. Jälkihuollon suunnittelu

Lisätiedot

Lastensuojelusta perittävät asiakasmaksut 1.3.2015 alkaen

Lastensuojelusta perittävät asiakasmaksut 1.3.2015 alkaen Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 316/02.05.00/2015 37 Lastensuojelusta perittävät asiakasmaksut 1.3.2015 alkaen Johtava sosiaalityöntekijä Hannele Elo-Kuru 4.3.2015: Lastensuojelulain (13.4.2007/417)

Lisätiedot

LASTENSUOJELULAKI ja ILMOITUSVELVOLLISUUS Lastensuojelun yhteistyötahojen näkökulmasta. 8.3.2013 Lakimies Kati Saastamoinen 1

LASTENSUOJELULAKI ja ILMOITUSVELVOLLISUUS Lastensuojelun yhteistyötahojen näkökulmasta. 8.3.2013 Lakimies Kati Saastamoinen 1 LASTENSUOJELULAKI ja ILMOITUSVELVOLLISUUS Lastensuojelun yhteistyötahojen näkökulmasta 8.3.2013 Lakimies Kati Saastamoinen 1 LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN Viranomaisten välinen yhteistyö 8.3.2013

Lisätiedot

Kenelle tää oikein kuuluu? Lapsi monialaisessa lakiviidakossa

Kenelle tää oikein kuuluu? Lapsi monialaisessa lakiviidakossa Kenelle tää oikein kuuluu? Lapsi monialaisessa lakiviidakossa 23.11.2016 Kuopio Jaana Pynnönen, YTM, sosiaalityöntekijä Kuka huomaa minut? Kuka kertoo minulle, mitä minulle tapahtuu? Onko äiti vihainen

Lisätiedot

263/2015 Annettu Helsingissä 20 päivänä maaliskuuta 2015 Perhehoitolaki Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 Lain tarkoitus ja tavoite Tämän

263/2015 Annettu Helsingissä 20 päivänä maaliskuuta 2015 Perhehoitolaki Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 Lain tarkoitus ja tavoite Tämän 263/2015 Annettu Helsingissä 20 päivänä maaliskuuta 2015 Perhehoitolaki Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 Lain tarkoitus ja tavoite Tämän lain tarkoituksena on turvata hoidettavalle perheenomainen

Lisätiedot

Ohje 1 / 7. Toimintaohje. Sosiaali- ja terveystoimi Terveyspalvelut. Sosiaali- ja terveyslautakunta Voimassa 1.1.

Ohje 1 / 7. Toimintaohje. Sosiaali- ja terveystoimi Terveyspalvelut. Sosiaali- ja terveyslautakunta Voimassa 1.1. Ohje 1 / 7 Toimintaohje Sosiaali- ja terveyslautakunta 22.11.2016 144. Voimassa 1.1.2017 lukien Sosiaali- ja terveystoimi Terveyspalvelut Tehtävä Päätösvalta Viranhaltija, päättää voimassaolevan lainsäädännön

Lisätiedot

LASTENSUOJELUN PERHEHOIDON MAKSUT

LASTENSUOJELUN PERHEHOIDON MAKSUT LASTENSUOJELUN PERHEHOIDON MAKSUT VUONNA 2016 Sisältö Hoitopalkkio... 2 Hoitopalkkion korottaminen... 3 Lapsilisä ja vammaistuki... 3 Kustannusten korvaus... 3 Terveydenhoito... 5 Päivähoitomaksut... 5

Lisätiedot

VT Mirjam Araneva Lastensuojelun perhehoidon päivät Lastensuojelun perhehoito julkisena hallintotehtävänä

VT Mirjam Araneva Lastensuojelun perhehoidon päivät Lastensuojelun perhehoito julkisena hallintotehtävänä VT Mirjam Araneva Lastensuojelun perhehoidon päivät 8.11.2018 Lastensuojelun perhehoito julkisena hallintotehtävänä Mikä on julkinen hallintotehtävä ja mitä vaatimuksia sen hoitamiseen liittyy? Julkinen

Lisätiedot

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista 1. 1. Vastaajan taustatiedot Etunimi Sukunimi Sähköposti Organisaatio, jota vastaus edustaa Mahdollinen tarkennus Anna Moring anna.moring@monimuoto

Lisätiedot

Lainsäädännön muutokset ja vaikutukset sijaishuoltoon VALTAKUNNALLISET SIJAISHUOLLON PÄIVÄT 29.9. 30.9.2015

Lainsäädännön muutokset ja vaikutukset sijaishuoltoon VALTAKUNNALLISET SIJAISHUOLLON PÄIVÄT 29.9. 30.9.2015 Lainsäädännön muutokset ja vaikutukset sijaishuoltoon VALTAKUNNALLISET SIJAISHUOLLON PÄIVÄT 29.9. 30.9.2015 Lainsäädäntö ohjaa, miten toimia Ennen sijoitusta Sijoituksen aikana Sijoituksen jälkeen SHL

Lisätiedot

Sosiaalihuollon palvelutehtäväkohtaiset palveluprosessit

Sosiaalihuollon palvelutehtäväkohtaiset palveluprosessit Sosiaalihuollon palvelutehtäväkohtaiset palveluprosessit 6.4.2017 Sosisaalihuollon palvelutehtätäkohtaiset palveluprosessit / Niina Häkälä ja Antero Lehmuskoski 1 Sosiaalihuollon palveluprosessit Yleiset

Lisätiedot

Omaishoitajan vapaa sijaishoitajatoimeksiantosopimuksella

Omaishoitajan vapaa sijaishoitajatoimeksiantosopimuksella Omaishoitajan vapaa sijaishoitajatoimeksiantosopimuksella Taivalkosken sosiaali- ja terveyspalvelut Päivitetty 20.12.2018 SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA 18.12.2018 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 2 1.1

Lisätiedot

Perhehoitolain uudistuminen - Uusi perhehoitolaki

Perhehoitolain uudistuminen - Uusi perhehoitolaki Perhehoitolain uudistuminen - Uusi perhehoitolaki 1.4.2015 1 Lain tarkoitus ja tavoite Tämän lain tarkoituksena on turvata hoidettavalle perheenomainen ja hoidettavan tarpeiden mukainen perhehoito. Perhehoidon

Lisätiedot

Lastensuojelulain toimeenpano

Lastensuojelulain toimeenpano Lastensuojelulain toimeenpano Oppilaan parhaaksi - yhteistä huolenpitoa 24.9.2009 28.9.2009 Hanna Heinonen 1 Esityksen sisältö Käsitemäärittely Lastensuojelulaki > uudistuksen tausta ja tavoitteet Ehkäisevä

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun

Lisätiedot

LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN JA PERHETYÖN KRITEERIT

LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN JA PERHETYÖN KRITEERIT TAMPERE Lanula 27.8.2009, 111 Päivitetty 1.2.2015 LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN JA PERHETYÖN KRITEERIT TAMPERE 2(6) Sisällysluettelo 1. LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN JA PERHETYÖN KRITEERIT: TAUSTA JA PERUSTEET...

Lisätiedot

Sosiaalihuollon palvelutehtäväkohtaiset palveluprosessit

Sosiaalihuollon palvelutehtäväkohtaiset palveluprosessit Sosiaalihuollon palvelutehtäväkohtaiset palveluprosessit Versio 2.0 Lokakuu 2017 11.10.2017 Esityksen nimi / Tekijä 1 Keskeisiä käsitteitä Palvelutehtäväkohtainen palveluryhmä koostuu joukosta sosiaalipalveluja.

Lisätiedot

Kyh Kyh liite 3 Kyh Kyh liite 1

Kyh Kyh liite 3 Kyh Kyh liite 1 Kyh 20.1.209 6 Kyh liite 3 Kyh 21.9.2010 94 Kyh liite 1 2 SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON ANTAMISESTA JA JÄRJESTÄMISESTÄ PÄÄT- TÄMINEN JA RATKAISUVALTA YKSILÖASIOISSA Sosiaalihuollon ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Naantalin kaupungin lapsiperheiden sosiaalityön sosiaalihuoltolain mukaisten tukitoimien soveltamisohje alkaen

Naantalin kaupungin lapsiperheiden sosiaalityön sosiaalihuoltolain mukaisten tukitoimien soveltamisohje alkaen Naantalin kaupunki 1 Naantalin kaupungin lapsiperheiden sosiaalityön sosiaalihuoltolain mukaisten tukitoimien soveltamisohje 1.6.2019 alkaen Naantalin kaupunki 2 Johdanto Sosiaalihuoltolaissa säädetään

Lisätiedot

Mitä uusi sosiaalihuollon lainsäädäntö tuo rikostaustaisille ja heidän perheilleen?

Mitä uusi sosiaalihuollon lainsäädäntö tuo rikostaustaisille ja heidän perheilleen? Mitä uusi sosiaalihuollon lainsäädäntö tuo rikostaustaisille ja heidän perheilleen? Seminaari RSKK 4.9.2015 Kriminaaliasiamies Marjatta Kaurala Kriminaalihuollon tukisäätiö Esityksen sisältö Yleistä sosiaalihuoltolaista

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun asetuksen mukaiset maksut ja taksat 2018 Lasten ja nuorten palvelualue

Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun asetuksen mukaiset maksut ja taksat 2018 Lasten ja nuorten palvelualue Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun asetuksen mukaiset maksut ja taksat 2018 Lasten ja nuorten lautakunta 12.12.2017 Hallintokatu 2, PL 41, 04401 Järvenpää Vaihde (09) 27 191 www.jarvenpaa.fi

Lisätiedot

Kuopion lapsiperhepalvelujen tunnuslukuja 2018 Tukea lapsiperheille

Kuopion lapsiperhepalvelujen tunnuslukuja 2018 Tukea lapsiperheille Kuopion lapsiperhepalvelujen tunnuslukuja 2018 Tukea lapsiperheille Lapsi ja perhekohtaisella lastensuojelulla on viimesijainen vastuu turvata lapsen terve kehitys ja hyvinvointi. Raportti sisältää Kuopion

Lisätiedot

LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PERUSTEET JA MAKSUT 1.3.2016

LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PERUSTEET JA MAKSUT 1.3.2016 LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PERUSTEET JA MAKSUT 1.3.2016 Perusturvalautakunta 25.2.2016 Liite Sivu 2 / 7 Sisällys LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN MYÖNTÄMISEN PERUSTEET 1.3.2016 -----------------------------

Lisätiedot

Lastensuojelun näkökulmia nuorisopsykiatristen palveluiden kysyntään Minna Kuusela Lastensuojelun palvelupäällikkö, YTM Tampereen kaupunki

Lastensuojelun näkökulmia nuorisopsykiatristen palveluiden kysyntään Minna Kuusela Lastensuojelun palvelupäällikkö, YTM Tampereen kaupunki Lastensuojelun näkökulmia nuorisopsykiatristen palveluiden kysyntään 8.2.2018 Minna Kuusela Lastensuojelun palvelupäällikkö, YTM Tampereen kaupunki Sisällys Lastensuojelun tehtävät Lastensuojelun asiakkuuden

Lisätiedot

LASTENSUOJELUN PERHEHOIDON TOIMINTAOHJE 1.5.2010 ALKAEN

LASTENSUOJELUN PERHEHOIDON TOIMINTAOHJE 1.5.2010 ALKAEN Perusturva Perusturvalautakunta 31.3.2010 LIITE 4 LASTENSUOJELUN PERHEHOIDON TOIMINTAOHJE 1.5.2010 ALKAEN 2 PERHEHOIDON SÄÄDÖSPERUSTA Perhehoidosta säädetään sosiaalihuoltolain 17 :ssä. Perhehoito on sosiaalipalvelua

Lisätiedot

LASTENSUOJELUN UUDET KÄYTÄNNÖT JA HAASTEET VANTAALLA

LASTENSUOJELUN UUDET KÄYTÄNNÖT JA HAASTEET VANTAALLA LASTENSUOJELUN UUDET KÄYTÄNNÖT JA HAASTEET VANTAALLA Palveluinnovaatiot ja tuottavuus seminaari Perhepalvelujen johtaja Maritta Pesonen VASTAANOTETUT LASTENSUOJELUILMOITUKSET VANTAALLA VUOSINA 2002-2010

Lisätiedot

Sosiaalihuollon lupa ja ilmoitus

Sosiaalihuollon lupa ja ilmoitus Sosiaalihuollon lupa ja ilmoitus Näkökulmia sijaishuollon lastensuojelutyöhön 29.10.2014 Petrea 4.11.2014 1 Vastuumme lapsista on suuri ja yhteinen Huostaanotetun, sijoitetun lapsen kohdalla pelkkä huostaanotto

Lisätiedot

Lastensuojelu 2014 tietojen toimittaminen

Lastensuojelu 2014 tietojen toimittaminen Liite, THL 1682/5.09.00/2014. sivu[1] Lastensuojelu 2014 tietojen toimittaminen Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten ja nuorten tiedot (Lastensuojelurekisteri) sekä avohuollon toimintaa koskevat tilastotiedot

Lisätiedot

Lyhytaikaisen perhehoidon palkkio 1058 (35,30 /vrk)

Lyhytaikaisen perhehoidon palkkio 1058 (35,30 /vrk) LIITE PERHEHOIDON KÄSIKIRJAAN Perhehoitoyksikkö Pessin käytännöt vuonna 2014 Perhehoitoyksikkö Pessi kuntien työntekijöillä (Hirvensalmi, Juva, Kangasniemi, Mikkeli, Pertunmaa, Pieksämäki, Puumala ja Rantasalmi)

Lisätiedot

VIP. Lapsiperheiden sosiaalipalvelut ja yhdyspintatyöskentely Ylöjärvellä. Ylöjärven kaupunki. Vastaava koulukuraattori Tuija Landström

VIP. Lapsiperheiden sosiaalipalvelut ja yhdyspintatyöskentely Ylöjärvellä. Ylöjärven kaupunki. Vastaava koulukuraattori Tuija Landström VIP Lapsiperheiden sosiaalipalvelut ja yhdyspintatyöskentely Ylöjärvellä Ylöjärvi lukuina 2017 Asukkaita 33 000, alle 15-v. 21,8 % (koko väestö 16,2%) Lasten- ja nuorisopsykiatrian (PSHP) kysyntä ja hyväksytyt

Lisätiedot

YLÖJÄRVEN KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON VIRANHALTIJOIDEN PÄÄTÖSVALLAN KÄYTTÄMISTÄ YKSILÖASIOISSA KOSKEVA SÄÄNTÖ

YLÖJÄRVEN KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON VIRANHALTIJOIDEN PÄÄTÖSVALLAN KÄYTTÄMISTÄ YKSILÖASIOISSA KOSKEVA SÄÄNTÖ 1 YLÖJÄRVEN KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON VIRANHALTIJOIDEN PÄÄTÖSVALLAN KÄYTTÄMISTÄ YKSILÖASIOISSA KOSKEVA SÄÄNTÖ Perusturvalautakunta 20.1.2015 I Yleistä 1 Soveltamisala Ylöjärven kaupungin

Lisätiedot

Ikäihmisten perhehoidon toimeksiantosopimus (kiertävä perhehoitaja)

Ikäihmisten perhehoidon toimeksiantosopimus (kiertävä perhehoitaja) Ikäihmisten perhehoidon toimeksiantosopimus (kiertävä perhehoitaja) 1 Sopijapuolet Perhehoidon järjestämisestä vastaava kunta tai kuntayhtymä Kunnan edustajan nimi ja yhteystiedot Perhehoitajan sukunimi

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN PERHEHOITO

IKÄIHMISTEN PERHEHOITO IKÄIHMISTEN PERHEHOITO Palveluvaliokunta Raija Inkala 15.10.2014 PERHEHOIDOSTA YLEISTÄ tarkoitetaan henkilön hoidon, hoivan tai muun ympärivuorokautisen huolenpidon järjestämistä hänen kotinsa ulkopuolella

Lisätiedot

TUUSNIEMEN KUNTA SOSIAALITOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ

TUUSNIEMEN KUNTA SOSIAALITOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ 1 TUUSNIEMEN KUNTA SOSIAALITOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ 2 1 Toiminta- ajatus 2 Sosiaalilautakunta Sosiaalitoimen vastuualueen toiminta- ajatuksena on järjestää kunnan asukkaille palveluja tarpeen mukaan sekä ylläpitää

Lisätiedot

Ohje 1 / 6. Sosiaali- ja terveystoimen toimintaohje alkaen. Terveyspalvelut

Ohje 1 / 6. Sosiaali- ja terveystoimen toimintaohje alkaen. Terveyspalvelut Ohje 1 / 6 Sosiaali- ja terveystoimen toimintaohje 1.6.2017 alkaen Terveyspalvelut Hallintosääntö 24, Toimivallan edelleen siirtäminen Viranhaltija, päättää voimassaolevan Laki ja asetus sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot